Selvitys opintojen keskeyttämisestä. Vantaan ammattiopisto Varia Anu Arponen-Aaltonen Joulukuu 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys opintojen keskeyttämisestä. Vantaan ammattiopisto Varia Anu Arponen-Aaltonen Joulukuu 2012"

Transkriptio

1 Selvitys opintojen keskeyttämisestä Vantaan ammattiopisto Varia Anu Arponen-Aaltonen Joulukuu 2012

2 1. Taustaa: - Kohderyhmänä laskentapäivästä toisen jakson loppuun mennessä opintonsa keskeyttäneet opiskelijat ( ) - Keskeyttämisellä tarkoitetaan seuraavaa: Eronneella opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka on lopettanut ammatillisen perustutkinnon suorittamisen. Tiedonkeruu ei koske väliaikaisesti (ts. tilapäisesti tai määräaikaisesti) opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita, eikä opiskelijoita, jotka ovat jatkaneet perustutkinto-opiskelua esimerkiksi toisessa toimipisteessä tai erilaisessa ryhmässä (kuten nuorten ryhmästä aikuisten ryhmään tai ammattistartilta perustutkintoon vaihtaneet ja kaksoistutkintoryhmästä pois siirtyneet). Mukaillen Koramon, 2012 määritelmää (http://teholapaisy.wikispaces.com/file/view/marika%20koramo% pdf/ /Marika%20Koramo% pdf) - Tuloksissa esitetään yhteenvedot seuraaviin kysymyksiin: 1. Miksi haastateltujen nuorten opinnot keskeytyivät? 2. Miten nuoret selittävät virheellistä alavalintaa: mikä valinnassa hiertää, miksi ja millaisten tietojen varassa alalle hakeudutaan? 3. Miten nuoret kuvailevat tehneensä eropäätöksen - harkintaa vai nopeita päätöksiä? 4. Puhuvatko nuoret eropäätöksestä etukäteen? 5. Miltä päätös opintojen keskeyttämisestä tuntuu? 6. Vaikuttivatko työssäoppimiskokemukset haastateltujen nuorten eropäätöksiin? Entäpä onko monen opinnoista luopuneen kaveri päätynyt samaan ratkaisuun? 7. Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia suhteessa opiskeluun on tällä hetkellä opinnot keskeyttäneillä nuorilla? 8. Millainen on nuorten oma käsitys poissaoloistaan ja niihin puuttumisesta? 9. Miten opintonsa keskeyttäneet nuoret viihtyivät Variassa? 10. Millaista opetusta haastatellut nuoret kokevat saaneensa Variassa? Entäpä millaisia asioita he olisivat kaivanneet oppitunteihin? 11. Millaisena nuoret ovat kokeneet opintojen alun? 12. Millaisiksi nuoret kuvaavat opettajasuhteitaan? 13. Millaisena nuoret kokevat suhteet koulun muuhun henkilökuntaan? 2

3 2. Haastateltujen taustatiedot: - Eronneeksi kirjattuja opiskelijoita oli yhteensä 75 ja yllä olevan määritelmän mukaan näistä opinnoista luopuneiksi katsottiin 55 opiskelijaa. Kohderyhmään kuuluneista 55 opiskelijasta tavoitettiin 41 (75 %) ja haastateltiin 39 (71 %); kaksi opiskelijaa kieltäytyi haastattelusta. Neljä nuorta haastateltiin kasvotusten, loput puhelimitse. - Luovutetuksi kirjattiin 14 kohderyhmään kuulunutta haastateltavaa. Heitä yritettiin tavoittaa kuusi kertaa soittamalla tai tekstiviestillä ja yhteystiedot tarkastettiin numerotiedustelusta, mutta nuorta ei yrityksistä huolimatta tavoitettu. - Yksi haastattelu keskeytyi haastateltavan työtehtävien takia. Tästä syystä osassa kysymyksistä vastausten kokonaismäärä on 38 ja osassa Suurin osa haastatelluista oli poikia/miehiä ja tyypillisin keskeyttämisikä oli 18 vuotta. Sukupuoli naisia miehiä 3

4 - Kahta opiskelijaa lukuun ottamatta kaikkien haastateltujen äidinkieli oli suomi. Kahdeksalle opiskelijalle oli laadittu HOJKS ja 11 haastateltua oli lopettanut myös aiemmin jotkin opinnot kesken. 4

5 - Suurin osa nuorista oli päässyt sisään keskeyttämäänsä tutkintoon yhteishaun ensimmäiseltä hakkusijalta kuusi nuorta oli joskin ohjautunut kyseisiin opintoihin yhteishaun ulkopuolelta. - Tavoitetut opiskelijat olivat keskeyttäneet tyypillisimmin hotelli-, ravintola-. ja cateringalan perustutkinnon (9). Tutkinnot kuitenkin vaihtelivat seuraavasti: 5

6 - Haastatellut olivat tyypillisesti ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita ja opintoja heille oli yleisimmin kertynyt 0, 1-9 tai 30-39ov. 6

7 - Kahdeksan haastateltavaa oli ollut keskeytyksellä nyt eron kohteena olleesta tutkinnosta aiemmin. Tyypillisin Winhaan merkitty eron syy oli väärä opintoala. 7

8 3. Tuloksia: Miksi haastateltujen nuorten opinnot keskeytyivät? - Nuorten kertomukset opintojen keskeyttämisen syistä olivat usein monipolvisia. Haastatelluista 39 nuoresta 18 kuvaa eroon vaikuttaneen useita tekijöitä. Yhteenvedossa on ryhmitelty tekijät ja laskettu mainintojen määriä näin on voitu ottaa huomioon kaikki nuorten mainitsemat eri syyt. Toisin sanoen yhden opiskelijan kertomusta ei ole pakotettu yhden syyn alle. Eroon vaikuttaneiden eri tekijöiden painoarvot vaikuttavat kuitenkin vaihtelevan toiset tekijät (kuten virheellinen alavalinta) esiintyivät useammin myös ainoina syinä kun taas toiset (esimerkiksi oppilaitoksesta johtuvat tai rahapulaan liittyvät) syyt esiintyvät tyypillisemmin yhdessä toisen syyn kanssa. - Kuvaan seuraavassa ensin eroon vaikuttaneet eri tekijät ja avaan tämän jälkeen tyypillisintä tekijää virheellistä alavalintaa tarkemmin. Eron syy Maininta lkm Virheellinen alavalinta 29 Oppilaitokseen liittyvät tekijät 11 Opiskeluhaluttomuus 8 Taloudelliset syyt/töihin meno 8 Muutto/koulumatka 3 - Ylivoimaisesti tyypillisin nuorten mainitsema eron syy on virheellinen alavalinta (29). Se esiintyy eron syynä tyypillisesti myös ilman muita syitä. Ala oli väärä. Vaikutti kiinnostavalta starttivuoden tutustumispäivän perusteella (vietti yhden päivän alalla). Kokee, että oli tietoa alasta kun haki. Luuli alaa erilaiseksi, vähemmän fyysisesti rankaksi. Tiukat aikataulut, kiire ja hektisyys alkoivat ahdistaa. Ei ollut oikea ala. Ei tiedä, mikä alassa ei miellyttänyt, ei vaan ollut oikea ala hänelle. Vaikutti mielenkiintoiselta, mutta olikin erilaista: paljon pientä tekemistä, pipertämistä ja laskemista. Ei osaa tarkemmin sanoa, mitä odotti tai ajatteli. Tuttujen kautta oli saanut jotakin tietoa, mutta enemmän olisi voinut tietää. Päätti vaan hakea tänne. Ala ei vastannut ajatuksia, ei ollut hänen juttunsa. Ei jaksaisi tehdä kyseistä työtä loppuelämäänsä. Ajatteli tutustumiskäyntien perusteella, että olisi hyvä ala (työpaikkoja, palkka). Sai 9lk. ohjausta (tarkoittaa hänelle, että jutteli käytävällä opon kanssa, ei jutellut kahden kesken) ja teki yhteishaun yhdessä. Ohjaus oli hänen mielestään ok. Ei ole ketään tuttua alalla, tai eno raksa-alalla. Mietti valintaa paljon. Kukaan kaveri ei hakenut samalle alalle. Ei jaksanut alaa. Paljon ihme aineita mistä ei tiennyt, sisällöt siis rupesivat risomaan eivätkä kiinnostaneet Peruskoulusta haki ja periaatteessa tiesi alasta, mitä koulussa kerrottiin. Kuitenkin kokee, että jos olisi ollut enemmän tietoa, ei olisi valinnut tätä olisi pitänyt hakea toiselle alalle. Kokee, että sai tarpeeksi ohjausta. Ei 8

9 ole tuttuja alalla. Tuntui, ettei peruskoulussa pystynyt tarttumaan asioihin ja tietoihin on silti tyytyväinen ohjaukseen (tarkoittaa tällä oppitunteja, mitä ohjaus heillä oli). - Toiseksi eniten nuoret kuvaavat eroon vaikuttaneen oppilaitokseen liittyvät tekijät (11). Nuoret eivät kuitenkaan itse nimenneet syytä erityisesti oppilaitoksesta johtuvaksi ja tämä syy liittyi myös kahta tarinaa lukuun ottamatta (näissä syynä vaihto kaksoistutkintoon toiseen paikkaan) aina johonkin muuhun syyhyn. Huono luokkahenki, ryhmänohjaajan epäasiallinen käytös, puutteet opetuksessa tai tökeröt toimintatavat olivat monesti ns. viimeinen niitti eropäätökselle. Lopettamiseen vaikutti myös se, että luokkahenki oli huono ja se johti motivaatiopulaan. Kokee olevansa oikealla alalla, mutta huonon luokkahengen takia ajautui tilanteeseen, että pohti koko syksyn, mitä tekee opinnoille. Ei huvittanut tulla kouluun. Vaihtoi vastaavaan tutkintoon toiseen oppilaitokseen, koska halusi kaksoistutkintoon. X (kaupunki) siihen on parempi systeemi ei tarvitse olla pois ammattikoulun tunneilta. Kokee, että olisi saattanut tsemppivaiheessa (opiskelija kuvannut alussa omia opiskeluun ja elämänhallintaan liittyviä haasteitaan) onnistua jos opetuksessa olisi oltu kärsivällisempiä. Hänen on vaikea oppia ja käytös menee häiriköinniksi kun turhautuu. Poissaolot siis olivat kai hänen mielestään loppuviimeksi syynä, että käskettiin täyttää eropaperit Ei oppinut siellä (Variassa) ja ala ei ihan sellainen, mitä halusi tehdä. Lisäksi pitkä matka ja koulun käytännöt turhauttivat, siis että lopetettiin päivä jo klo 12 vaikka piti olla klo 16 saakka. Tuntui turhauttavalta istua bussissa yhteensä kaksi tuntia kolmen tunnin päivän takia. Keskeytti kyseiset opinnot aiemmin toisessa kaupungissa. Päätti hakea uudelleen samaan perustutkintoon, koska ala kiinnosti, mutta tämän jälkeen motivaatio yhtäkkiä katosi. Merkittävimmiksi syiksi nimeää pitkällisen keskustelun jälkeen työssäoppimiskokemukset sekä pettymyksen, että ei päässyt siihen opetusryhmään mihin oli luvattu. Olisi kaivannut parempaa tukisysteemiä oppilaitoksen taholta tehtävien tekemiseen (vanhassa oppilaitoksessa oli X-luokka (toiminnan nimi), johon sai mennä heti kun joku tehtävä meinaa jäädä rästiin tai ei ymmärrä). Kokee, että jos olisi tiennyt, että Variassa ei ole X-luokkaa, ei olisi hakeutunut tänne, sai niin paljon apua opintoihinsa aiemmassa oppilaitoksessa sieltä. Ei tajunnut, että ei ole samanlaista tukisysteemiä. - Opiskeluhaluttomuuden, eroon vaikuttavana tekijänä (8), nuoret sitä vastoin tunnistivat, mutta sekään esiintyi syynä harvoin yksin. Opiskeluhaluttomuus (nuoret puhuivat myös terveydellisistä/mielenterveydellisistä syistä) näyttäytyy tunteena, että ei vaan jaksa käydä koulua. Terveydellisistä syistä, ei jaksanut käydä koulua. Aamuherätykset ovat olleet hänelle aina vaikeita. Ei viitsinyt tulla enää kouluun, kun pääsi hereille noin klo 12 maissa. Ala kyllä kiinnosti, on pienestä pitäen tykännyt x (alalla vaadittava taito). Välillä kun yritti tsempata koulun kanssa, meni nukkumaan klo 23/24 maissa, mutta kun tajusi jo kusseensa koulunkäynnin, huiteli yöt kavereiden kanssa ja meni nukkumaan jotakin klo 8 maissa. Kokee, että olisi saattanut tsemppivaiheessa onnistua jos opetuksessa olisi oltu kärsivällisempiä. Hänen on vaikea oppia ja käytös menee häiriköinniksi kun turhautuu. Poissaolot siis olivat hänen mielestään kai loppuviimeksi syynä, että käskettiin täyttää eropaperit (ei muista kuka käski joku, olisiko ollut kuraattori, soitti perään ja kertoi paperista ). Omasta syystä. Kokee, ettei vaan jaksanut istua koulussa, myöskään ala ei tuntunut kiinnostavalta. Kokee, että eroon vaikutti molemmat asiat ylipäätään haluttomuus opiskella ja väärä ala. Ei oikein tiedä, mikä innostaisi opiskelemaan, työpainotteisuus ehkä (miettii oppisopimusta vaihtoehtona). Hakeutui alalle, koska pääsi sinne, ei ollut mahdollisuuksia muualle (ka 5). 9

10 Ei kiinnostanut koulu, koulunkäynti nimenomaan, ei jaksanut. Ei tiedä mikä olisi oma juttu. Ei olisi koulussa voitu tehdä mitään. - Haastateltujen nuorien kohdalla taloudelliset syyt tai töihin meno syynä (8) näyttää myös tyypillisesti liittyvän muihin syihin. Ainoastaan yksi opiskelija kertoi eron johtuneen ainoastaan taloudellisista vaikeuksista ja pakosta saada töitä. Viidellä opiskelijalla kahdeksasta oli jo työpaikka. Työpaikan saaminen vaikkakin pätkätyön tai muuten epävarman houkutti useaa opiskelijaa jättämään kenties jo muutenkin epätyydyttävät opinnot. Myös töihin meno vaikutti lopettamiseen. Pääsi X (työpaikka) huoltotöihin. Työaika vaihtelee, ei ole tietoa kauanko työ jatkuu. Sekin vaikutti lopettamiseen, että sai työpaikan. Käy joka päivä töissä (vakipaikka). Menot kasvaneet ja elämä mennyt eteenpäin, haluaa tehdä nyt töitä. Haluaisi jossain vaiheessa jonkun tutkinnon, kenties logistiikan tai x alalta (keskeytynyt ala), jos joskus palaa takaisin kouluun. Aikaisintaan palaa opiskelemaan parin vuoden päästä. Aloitti työt, koska oleminen koulussa tuntui turhalta. Ei tapahtunut mitään, mitä alalla pitäisi töissä tehdä. On samalla alalla töissä nyt vakituisessa paikassa (myöh. selviää, että työsuhde joulukuun loppuun asti, mutta saa todennäköisesti jatkoa). Tammikuussa lähtee armeijan. Ei osaa sanoa työn ja opiskelun suhteesta myöhemmin, koska intti sekoittaa kuvion. Katsoo armeijan jälkeen, kauanko se nyt kestääkään, mikä tilanne sitten ja koska yhteishakuja. Nyt aikomuksena mennä töihin, mutta ei vielä työpaikkaa tiedossa. Koittaa etsiä keskeyttämältään alalta työtä paikoista, joista on kokemusta työssäoppimisen kautta. - Kolme opiskelijaa mainitsee muuton ja/tai koulumatkan pituuden myös vaikuttaneen eropäätökseen. Yksi puolestaan pääsi armeijan erikoisjoukkoihin ja kaavailee kenties uraa sitä kautta. Lisäksi yksi opiskelija koki oppisopimuskoulutuksen työpaikan käytännössä estäneen opiskelun ja koki irtisanoutumisen työpaikalta ja sitä kautta koulutuksesta ainoaksi ratkaisuksi. Miten nuoret selittävät virheellistä alavalintaa: mikä valinnassa hiertää, miksi ja millaisten tietojen varassa alalle hakeudutaan? - Nuorten oli vaikea pukea ei ollut mun juttu tunnetta sanoiksi. Pyydettäessä perusteluja virheelliselle alavalinnalle ja sille, mikä valinnassa rupesi ärsyttämään, lähes kaikki toivat esiin, etteivät oikein tiedä mikä tökki tai mitä odottivat. Jostain haparoinnin keskeltä alkoi kuitenkin muodostua ainakin kaksi selkeää syytä: tyypillisimmin opinnot eivät syystä tai toisesta vastanneet mielikuvaa (mm. liikaa tiettyä ainetta yleensä matematiikkaa, ei käsitystä mitä kaikkea opinnot pitävät sisällään, atto-aineiden paljous ja tekemällä oppimisen vähyys) tai itse työtehtävät (mm. kiire, fyysisyys, pikkutarkkuus) alkoivat ahdistaa. Kokee, että ammatti ei vaan ollut hänelle sopiva. Rupesi kyllästyttämään kun tehtäviä oli liikaa, ei pysynyt tahdissa ja kiinnostaa työskennellä lasten ja nuorten kanssa, mutta pitäisi käydä läpi kaikki mahdolliset työssäoppimiset. Olisi toivonut saavansa tietoa siitä, mitä kaikkia mahdollisuuksia on olemassa ja erityisesti jos työskentely lasten ja nuorten parissa kiinnostaa. Ei ollut tietoinen, että kyseisessä tutkinnossa on niin paljon muutakin. Ei oppinut siellä ja ala ei ihan sellainen, mitä halusi tehdä. Matikka oli vaikeaa ymmärtää vaikka perusmatematiikka onkin hyvä. Hermot ei kestäneet pientä piperrystä ja tarkkuutta. 10

11 Ei jaksanut alaa. Paljon ihme aineita mistä ei tiennyt, sisällöt siis rupesi risomaan/eivät kiinnostaneet Opinnoissa oli liikaa laskemista. Oli aikomus opiskella tarjoilijaksi, mutta joutui kokkilinjalle. Edelleen kiinnostaisi tarjoilijan ammatti. Ei vastannut mielikuvaa. Ei halua valmistaa vaatteita vaan mieluummin myydä. Ei jaksaisi tehdä kyseistä työtä loppuelämäänsä. Ajatteli tutustumiskäyntien perusteella, että olisi hyvä ala (työpaikkoja, palkka), mutta olikin vähän erilaista. Kokee, että ei ehkä sittenkään halua tehdä kokin työtä loppuelämää. Työ on fyysisesti raskasta, vie voimia ja aikaa. Ala ei tuntunut omalta, tökkäsi työssäoppimisiin kun tajusi mitä työ on. - Tiedusteltaessa, miksi haastatellut nuoret sitten olivat hakeneet kyseisille aloille, muodostui kertomuksista neljänlaisia kuvauksia hakeutumisen syistä: hetken mielijohteesta ja/tai vähäisillä tiedoilla (17), laskelmoinnin tuloksena (5), toisen ihmisen mielipiteen (4) ja koulumatkan perusteella (2) hakupäätöksen tehneet. - Hetken mielijohteesta ja vähäisillä tiedoilla hakeneita oli haastatelluissa ylivoimaisesti eniten (17/28). He kuvaavat, etteivät jaksaneet miettiä asiaa, laittoivat paniikissa/vaan jotakin tai saivat ainoita paikkoja aloilta, missä oli tilaa. Koulutukseen haku tapahtui hetken mielijohteesta ja usein myös kokeilumielellä. Kokee, ettei miettinyt loppuun asti yhteishakuvaiheessa. Oli raksa ja logistiikka vaihtoehtoina ja edellisenä iltana valitsi. Ei pohtinut paljoa starttivuoden aikana. Sai tarpeeksi ohjausta mielestään (tarkoittaa hänelle, että tapasi opon kerran), mutta ei jaksanut 9lk. miettiä. Haki kun ei muuta keksinyt. Ei ollut hyvä opo yläasteella ja yhteishaun lähestyessä paniikissa laittoi vaan jotakin. Sai paikan varasijalta ja ajatteli, että olisi hyvä kun on vaan joku opiskelupaikka niin ei tarvitse ihan tyhjän päällä olla. Ei tiennyt alasta mitään kun haki. Piti yhteishaussa laittaa kolme toivetta ja hän vaan laittoi jotakin. Ei saanut valintaan apua/ohjausta yläkoulussa, ei tavannut koskaan opoa Paikka hommattiin startilta ja siellä kuuli, että on ainut tutkinto, missä on tilaa. Ei tiennyt alasta juuri mitään kun hakeutui. - Laskelmoinnin tuloksena aloille hakeutuneet kokivat, etteivät huonon todistuksen vuoksi olisi voineet hakea muualle. Vastauksista huokuu myös tietynlainen pisteet edellä ammatinvalinnan pohtiminen esim. arvosanojen korottamisen tms. varasuunnitelmien sijaan. Myös tämä ryhmä koki tietonsa aloista vähäisiksi. Haki koska, luuli saavansa huonomman päättötodistuksen ja ajatteli hakea suoraan tuonne pisteiden perusteella (siis mihin pisteet ainakin riittävät). Ei tiennyt juuri mitään alasta, peruskoulun opo kyllä kertoi aloista ja pisteistä (ja tapasi kahden kesken) mutta ei tiennyt pisteitään ja että saakin paremman päättötodistuksen. Hakeutui alalle, koska pääsi sinne, ei ollut mahdollisuuksia muualle (ka 5). - Kolme nuorta oli tehnyt hakupäätöksen kaverilta kuulemansa ja yksi vanhempiensa alan ja yrityksen perusteella. Kaksi puolestaan hakeutui oppilaitokseen alun perin, koska se oli lähellä tai lähempänä kuin mieluisamman vaihtoehdon tarjoava oppilaitos. Lisäksi yhden nuoren hakutarina poikkesi edellisistä luokitteluista. Hän oli ollut tutustumassa alaan ja koki tietävänsä siitä hakuvaiheessa tarpeeksi: Ala oli väärä. Vaikutti kiinnostavalta starttivuoden tu- 11

12 tustumispäivän perusteella (vietti yhden pv alalla). Kokee, että oli tietoa alasta kun haki. Luuli alaa erilaiseksi, vähemmän rankaksi (fyysisesti). Tiukat aikataulut, kiire ja hektisyys alkoivat ahdistaa. - Nuorten kertomukset peruskoulun oppilaanohjauksesta ovat ristiriitaisia. Suurin osa ohjausta kuvanneista sanoo, ettei tavannut opoa ollenkaan tai ainakaan kahden kesken (8 vs. 5 yksilöohjausta saanutta), eikä tiennyt alasta juuri mitään hakuvaiheessa (9 vs. 0 alasta hyvin tiedotettua). Silti suurin osa kokee olleensa tyytyväinen saamaansa ohjaukseen (9 vs. 4). Oheinen esimerkki kuvaa tilannetta hyvin ja valottaa kenties myös sen syytä: Peruskoulusta haki ja periaatteessa tiesi alasta, mitä koulussa kerrottiin. Kuitenkin kokee, että jos olisi ollut enemmän tietoa, ei olisi valinnut tätä olisi pitänyt hakea toiselle alalle. On silti tyytyväinen ohjaukseen (ymmärtää tällä oppitunteja, mitä ohjaus heillä lähinnä oli). Tuntui, ettei pk:ssa pystynyt tarttumaan asioihin ja tietoihin. Miten nuoret kuvailevat tehneensä eropäätöksen - harkintaa vai nopeita päätöksiä? - Suurin osa haastatelluista nuorista sanoo harkinneensa päätöstä (32/39) - Vajaa puolet näistä nuorista (13/33) kuvaa miettineensä asiaa pidemmän aikaa ja/tai paljon. Pitkään piti pohtia. Halusi olla varma asioista, piti miettiä tarkasti, mitä elämällä tekee että ei jää tyhjän päälle. Jutteli opolle. Hyvä päätös ja oikea ratkaisu oli. Mietti kauan, mutta kun koki että ei kiiinnosta, ei pelkässä koulussa lusmuilussakaan ole järkeä - Myös loput (19/32) kokevat harkinneensa asiaa. Tässä ryhmässä harkinta-ajaksi mainitaan tyypillisesti pari-kolme viikkoa. Pari viikkoa mietti, ettei halua tehdä tällaista. Ei jutellut kenenkään kanssa ennen eroa mutta kävi opolla kun oli tehnyt päätöksen. - Seitsemän nuorta kokee tehneensä päätöksen nopeasti tai ilman harkintaa. Näistä viidellä oli jokin uusi mieluisampi paikka, jonka he kuvaavat vaikuttaneen nopeaan eropäätökseen. Nopea päätös siinä mielessä, että kun sai paikan X (kaupunki), missä kaksoistutkinto toimii hänen mielestään paremmin, vaihtoi heti koulua. Nopeasti teki päätöksen kun tuli yllätyksenä, että pääsee niihin erikoisjoukkoihin, mihin halusi ja armeija alkaa jo tammikuussa. Jutteli kotona, mutta ei ehtinyt jutella koulussa. Päätös tuntuu hyvältä kunhan uusi suunnitelma (armeijan erikoisjoukot) menisi nappiin. Puhuvatko nuoret eropäätöksestä etukäteen? Puhuvatko nuoret keskeyttämisestä? Maininta lkm Puhui keskeyttämisestä 26 oppilaitoksessa 14 vapaa-ajalla 7 molemmissa 5 Ei puhunut keskeyttämisestä 7 Puhui kun jo eroamassa 5 12

13 - Suurin osa nuorista puhui opintojen lopettamisesta jonkun kanssa (26/38) - Näistä 14 kertoo puhuneensa asiasta ainoastaan koulussa, seitsemän ainoastaan vapaaajalla läheisilleen ja viisi sekä koulussa että läheisilleen. Tyypillisimmin asiasta puhuttiin koulussa opolle (16). Ryhmänohjaajalle erosta oli puhunut neljä nuorta, kuraattorille yksi ja opetusalajohtajalle yksi. Läheisillä tarkoitettiin huoltajaa, kotia, vanhempia, perhettä tai äitiä. Kavereiden kanssa eropäätöksestä mainitsi puhuneensa kaksi nuorta. Jutteli opon kanssa ja opo kannusti ja yritti motivoida, mutta ei onnistunut koska opiskelijan oma motivaatio oli hukassa. Oli hakenut eri ammattiin, mihin laitettiin (korosti tätä monta kertaa). Ei jutellut koulussa kenellekään, mutta kotona puhui. Sai tiedon starttipaikasta kaverin kautta. Hyvä päätös. Nyt syksyllä oli open ja opon kanssa palaveri, jossa päätettiin, että eroaa. - Seitsemän nuorta ei ole puhunut erosta kenellekään. Ei jutellut kenenkään kanssa eikä mennyt enää kouluun, koska oli niin paljon töissä eikä päässyt käymään koululla sen aukioloaikoina. Tuli mietittyä. Yritti käydä koulussa mutta motivaatio ei riittänyt. Ei jutellut kenellekään. - Oman ryhmän muodostavat ne opiskelijat (5), jotka kertoivat puhuneensa asiasta (opolle) vasta kun eropäätös oli jo tehty. Pari viikkoa mietti, ettei halua tehdä tällaista. Ei jutellut kenenkään kanssa ennen eroa, mutta kävi opolla kun oli tehnyt päätöksen. - Haastateltujen nuorten miettiessä eroa, asia oli siis oppilaitoksen tiedossa noin puolessa tapauksista (19). - Vain kuudella haastatelluista nuorista oli kaveri/kavereita, jotka olivat myös päättäneet opintonsa syksyllä ja heistä kaikki olivat sitä mieltä, että kavereiden ero ei vaikuttanut heidän eropäätökseen. 33 nuoreta siis ilmoitti, että kukaan heidän kavereistaan ei ole eronnut oppilaitoksesta syyslukukauden aikana (haastatteluhetkeen mennessä). Miltä päätös opintojen keskeyttämisestä tuntuu? - Suurin osa haastatelluista nuorista kuvaa päätöstä positiivisin termein (33/39) - Tyypillisesti päätöstä kuvataan hyväksi, helpoksi, oikeaksi tai helpottavaksi. Oli aluksi keskeytyksellä ja piti palata opiskelemaan, mutta saikin työpaikan. Päätös oli helppo keskeytyksen jälkeen sai hyvän pohjan koulusta mutta nauttii enemmän työnteosta. Oli helppo päätös kun tiesi, ettei ala ole oma. Ei pelota, vaikka on tällä hetkellä ns. tyhjän päällä. Pari viikkoa mietti ja tuli opon luo. Kotona jutteli myös. Tuntuu hyvältä, että pääsi pois ettei ole muiden riesana. - Kolme nuorta kuvaa päätöstä ja sen jälkeistä tilannetta vaikeaksi, yksi hämmentäväksi, yksi pakoksi ja yksi ei osaa sanoa, miltä päätös tuntuu. 13

14 Tänään saanut eropaperin ja opintosuoritukset koulusta ja kertoi tuijottavansa papereita ja ajattelevansa, että tuli sitten käytyä koulussa. Turha kai häntä on pitää kirjoilla, kun ei kuitenkaan missään kahdessa viikossa opi heräämään vaan siihen menisi varmaan jotakin puoli vuotta, opiskelija pohtii. Ei tiedä oikein miltä tuntuu, hämmentynyt olo. Vaikuttivatko työssäoppimiskokemukset haastateltujen nuorten eropäätöksiin? Entäpä onko monen opinnoista luopuneen kaveri päätynyt samaan ratkaisuun? - Haastatelluista 39 nuoresta 23 ei ollut vielä ehtinyt työssäoppimisjaksoille, 16 sitä vastoin oli osallistunut yhteen tai useampaan työssäoppimiseen. - Työssäoppimiseen osallistuneista nuorista kuusi ilmoitti, että jakso oli ollut positiivinen kokemus eikä vaikuttanut eropäätökseen. Oli ollut to-jaksoilla (kaikki näytöt tehty), ei vaikuttanut päätökseen. To-jaksot ovat parempia kuin koulussa istuminen. - Joskin myös positiivinen työssäoppimiskokemus voi vaikuttaa opintojen keskeyttämiseen tai pitää sisällään kritiikkiä, kuten seuraavista käy ilmi: Oli, kivoja kokemuksia. Kokee, että ois ollut kiva saada palkallinen to-paikka oppisopimuspaikkoja kun on niin vaikea saada. To jaksot vetivät töihin ja rahan tienaus. Hyviä kokemuksia to-jaksoilta, vaikkakaan yleisesti firmoissa ei annettu tehdä mitään. Pääasiassa katseli sivusta ja teki jotakin pikkujuttuja. Ei oppinut jaksojen aikana uutta. Ei vaikuttanut, ainakaan hirveästi, eropäätökseen. - Suurempi osa työssäoppimiseen osallistuineista nuorista kuitenkin ilmoitti jakson vaikuttaneen eropäätökseen. Kokemukset vaikuttuvat kahdella tavalla joko jakson aikana tapahtui jotakin ikävää (6) tai nuori tajusi paremmin, mitä ammatin harjoittaminen käytännössä on (4). Kävi parissa paikassa, oli rankkoja kokemuksia. Paljon töitä ja paikkojen työntekijät mollasivat, että opiskelija ei osaa mitään. Kertoi opettajille, mutta he eivät puuttuneet mitenkään, sanoivat, että totu siihen, on kovaa työtä, että sitä kautta vaikutti. Oli ja vaikutti. On hänen mukaansa simputusmeininkiä, mikä tarkoittaa, että oppilaita ei arvostettu. Työpaikalla kuviteltiin, että hän ei osaa mitään, vaikka on ollut paljon työmailla (=kesätöissä). Oli kahdella jaksolla ja kokemukset vaikuttivat päätökseen. Työssäoppimisessa tajusi, että ala ei olekaan sitä, mitä odotti. Työelämässä ollaan tiukkoja ja määrätään työtehtävät, koulussa on eri tavat. Kokee, että tojaksoilla käytettiin apuvoimina rutiininomaiseen työhön, eikä päässyt kehittymään ja tekemään tarpeeksi vaihtelevia töitä. Kaipasi haasteita. Ensimmäisessä paikassa luvattiin, että pääsee tekemään to-suunnitelman mukaisia töitä, mutta kokee että ei päässyt tekemään mitä luvattiin. Teki samoja asioita kuin koulussa. Yritti selvittää asiaa oman opettajan kanssa, mutta kokee, että opettaja ei kyennyt pitämään hänen puoliaan ja työnantaja suorastaan kusetti opettajaa. Kokee, että opettajien olisi hyvä kysellä enemmän suoraan oppilailta, miltä työssäoppimisessa tuntuu olla ja onko päässyt tekemään niitä asioita, mitä on luvattu. Opiskelija ei välttämättä uskalla sanoa työnantajan kuullen, jos jaksolla on ongelmia. Kyllä. Vaikutti jonkin verran päätökseen kun tajusi pitävänsä enemmän asiakaspalvelusta. Oli työssäoppimassa ja vaikutti päätökseen. Opiskelija tajusi työssäoppimisjaksolla, että ei ole oma juttu, söi motivaation. 14

15 Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia suhteessa opiskeluun on tällä hetkellä opinnot keskeyttäneillä nuorilla? Aikoo hakea opiskelemaan Kpl seuraavassa yhteishaussa Kyllä 18 Ei 14 Ei tiedä vielä 7 Yhteensä 39 - Yli puolet haastatelluista aikoo hakea opiskelemaan seuraavassa yhteishaussa (18/39). Suurin osa heistä aikoo hakea Variaan tai voisi hakea, jos toivealan paikkoja tulee hakuun (14/18). Kaksi ei aio hakea Variaan, koska kyseistä alaa ei tarjota siellä ja kaksi ei ota kantaa kysymykseen. - Yhteensä 14 haastatelluista 39 nuoresta ei aio hakea opiskelemaan seuraavassa yhteishaussa. Heistä neljällä on jo uusi opiskelupaikka. Suurin yhteishaun väliin jättävien ryhmä on kuitenkin töissä olevat tai töitä hakevat nuoret (6/14). Toinen tyypillinen syy olla hakematta yhteishaussa on armeijaan lähtö (4/14). Kuitenkin 10 opiskelupaikkaa vailla olevasta nuoresta yhdeksän tuo esiin, että kokee tärkeäksi ja haluaa myöhemmin jonkun perustutkinnon (aikuis- ja oppisopimusopiskelu kiinnostaa heitä). Yksi nuori ei osaa sanoa työn ja opiskelun suhteesta tulevaisuudessa. Aikoo hakea jossain vaiheessa myöhemmin, mutta ei ihan vielä. Nyt haluaa töihin ja hakee koko ajan töitä keskeyttämältään alalta. Kokee, että parempi mennä nyt töihin ja miettiä mitä haluaa, pelaa työnteolla aikaa päätökselle. Kokee, että myöhemmin olisi hyvä suorittaa tutkinto. Ei tiedä vielä alaa, mutta voisi hakea Variaan jos asuu täälläpäin. Ei nyt, mutta myöhemmin ehkä jotakin aikuis- tai oppisopimisopiskelun tyylistä opiskelua. Ei, on jo yksi tutkinto ja työnteko olisi nyt tärkeämpää, opiskelu ehkä mahdollisesti myöhemmin, mutta ei tällä erää. - Osa nuorista ei vielä tiedä, aikovatko he hakea opiskelemaan kevään yhteishaussa. Näistäkin nuorista yhtä lukuun ottamatta kaikki tuovat esiin opiskeluun liittyviä tulevaisuudensuunnitelmia. Ei ole miettinyt vielä. Ei osaa nytkään miettiä/sanoa. Oppisopimus tuntisi ehkä omalta jutulta. Ehkä, ei ole vielä varma. Työ on nyt ensisijainen vaihtoehto. Ehkä joskus hakee Variaan, oppisopimusta esimerkiksi. On kokemusta alalta ja osa opinnoista tehty, joten yrittää hakea töitä. Yhteishaku riippuu siitä, saako töitä. Sama ala kiinnostaa yhä ja voisi hakea Variaan. - Kaiken kaikkiaan opinnot ovat siis keskeisellä sijalla myös tällä hetkellä opinnoista luopuneiden nuorten tulevaisuudensuunnitelmissa: haastattelujen aikana kävi ilmi, että osa opiskelijoista on jo saanut uuden opiskelupaikan (4), mutta myös tällä hetkellä ilman opiskelupaikkaa olevista nuorista lähes kaikki (33/35) tuovat haastattelussa esiin opiskeluun liittyviä tulevaisuudensuunnitelmia. 15

16 Millainen on nuorten oma käsitys poissaoloistaan ja niihin puuttumisesta? - Nuorilta kysyttiin, kertyikö heille mielestään paljon poissaoloja ja puututtiinko niihin. Ajatuksena oli verrata nuorten kokemusta poissaoloista opintorekisterin tietoihin, mutta poissaolojen puutteellisten ja vaihtelevien merkintöjen vuoksi tästä luovuttiin. - Huomionarvoista kuitenkin on, että 29 opiskelijan mielestä heille kertyi jonkin verran tai paljon poissaoloja, mutta ainoastaan seitsemän kokee, että poissaoloihin puututtiin (ja kaksi heistä sanoo, että puuttuminen oli nopeaa). Soitettiin perään (ro), että pitäisi tulla juttelemaan. Oli hyvä, että puututtiin, mutta tykkää olla töissä. Tällä hetkellä työnteko on tärkeämpää. Jotkut sanoivat, että oma vika jos on poissaoloja. On soitettu kotiin. Ei tästä mitään hyötyä ollut. Kertyi paljon ja joutui korvaamaan näitä työssäoppimisissa. Koki tämän stressaavana, koska ei viihtynyt kentällä muutenkaan, lisäsi stressiä. Opettajat puuttuivat nopeasti, mutta se ei auttanut koska oma kiinnostus oli hukassa. Haastatelluista 16 kertoo, että poissaoloihin ei puututtu mitenkään ja viisi kokee, että puuttuminen oli vaihtelevaa (kerran, vähän tai tietyn ajan jälkeen puututtiin). Kukaan koulusta ei puuttunut poissaoloihin (äiti puuttui) ja tämä jäi häntä itseäänkin häiritsemään. Eipä juuri kyselty perään. Kun tuli kouluun, kyseltiin missä on ollut. Vaihtelevasti kyseltiin perään. Jos soitettiin, soitettiin huoltajalle. Ei kuitenkaan hirveästi kyselty. Kerrottiin vasta pitkän ajan kuluttua, että näin ja näin paljon poissaoloja ja että ei pääse eteenpäin. Olisi halunnut tietoa aiemmin ja enemmän tukea koulunkäyntiin vaikka aikuistumassa ollaankin. Eipä kyselty tai kahden viikon jälkeen ryhmänohjaaja joskus viestitteli mutta ei soittanut. Parin viikon jälkeen alkoi tulemaan poissaoloja. Viimeisinä päivinä kun oli jo tulossa opolle, niin soitettiin perään (oli ollut poissa kuusi viikkoa siihen mennessä). Miten opintonsa keskeyttäneet nuoret viihtyivät Variassa? - Haastatelluista 39 nuoresta 31 vastaa suoraan viihtyneensä oppilaitoksessa. Eniten viihtyisyyteen vaikuttavat vastausten perusteella toiset ihmiset (17) ja erityisesti se, että on kavereita (11). Myös (mm. mukava, rennot, kivat) opettajat, ylipäätään mukavat ihmiset sekä se, että koulussa on paljon erilaisia ihmisiä (esim. kv-luokat) mainittiin. Hyvän ilmapiirin/hengen/tunnelman koki viihtyisyyden syyksi kahdeksan nuorta ja tilat sekä ruuan molemmat kolme nuorta. Kuusi opiskelijaa kertoo viihtyneensä osittain (osan ajasta, tiettyjen opettajien tunnilla, jotenkuten tms.) ja kaksi kokee, ettei viihtynyt Variassa ollenkaan (huonon luokkahengen vuoksi). Viihtyi hyvin. Opettajat olivat auttavaisia, eivätkä tuominneet ja sai uusia tuttuja ja kavereita. Viihtyi, tykkäsi koulusta, mutta jäi paha mieli opettajan epäasiallisen käytöksen takia. Ei ihan viihtynyt, luokka ei ollut paras mahdollinen ja osittain tästä syystä oma motivaatio oli hukassa. Olihuono luokkahenki (osa oppilaista huusi ja valitti), ei huvittanut tulla kouluun. Kouluna ihan ok, mutta muut opiskelijat olivat 10 vuotta nuorempia. Tiesi kyllä sen hakuvaiheessa, mutta vaikutti silti omaan viihtymiseen. Vähän riippuu kenen opettajan tunneilla oli (toisten suhtautuminen tyttöihin tai siihen, että on vaikea oppia oli kehnoa). 16

17 Millaista opetusta haastatellut nuoret kokevat saaneensa Variassa? Entäpä millaisia asioita he olisivat kaivanneet oppitunteihin? - Kysyttäessä millaista opetusta koit saaneesi Variassa, suurin osa opiskelijoista kuvasi opetusta ainoastaan positiivisin termein (19/38), osa vaihtelevaksi (12) ja osa pelkästään negatiivisin termein (7). Kuitenkin kun kysymystä tarkennettiin tuntityöskentelyyn ja siihen, mitä tunnilla konkreettisesti tapahtui, isompi osa vastaajista kuvaisikin asiaa vain negatiivisin termein (22/38) vs. positiivisin (16/38). - Tyypillisin vastaus opetusta vain positiivisin termein kuvanneille oli, että opetus oli Ihan hyvää (15/19). Opetusta luonnehdittiin myös kivaksi, normaaliksi ja perusopetukseksi esim. seuraavaan tapaan Ihan hyvää. Perusjuttua, asiat selitettiin ja kirjoitettiin ylös vihkoon., Ihan hyvää, selvisi kaikista opinnoista, kyse motivaatiopulasta., Kivaa, kivat opet ja rentoa meininkiä verrattuna esimerkiksi yläkouluun. tai Perussettiä (ei osaa selittää mitä tarkoittaa tai siis, että ope neuvoo ja muut tekee), ei kaivannut mitään lisää.. - Suurin osa opetusta vaihtelevin termein kuvanneista nuorista oli sitä mieltä, että opetus oli ihan hyvää, mutta asiaa (/teoriaa) oli liikaa ja tahdissa oli vaikea pysyä (8/12). Teoriaopetus oli ihan hyvää, mutta vaikeaa. Kokee, ettei saanut ymmärrystä tai tukea (esim. enemmän aikaa) lukihäiriönsä vuoksi. Oli varmaan ihan hyvää, ei tullut vaan juuri tehtyä. Liikaa teoriaopetusta enemmän olisi halunnut päästä tekemään. Vaihtelevuutta aiheutti myös opettaja (3): Vaihtelevaa tietyissä aineissa (esim. X) hyvää, mutta tietyissä aineissa harmillisen epäpätevää (esim. X). Opettaja saattoi lähteä (usein itkien) pois kesken tunnin, lueskella nettiä ja antaa luvan oppilaille poistua ( Täällä ei ole kenenkään pakko olla ), jolloin iso osa poistui ja asioissa ei edetty. tai oma käytös ja sukupuoli Riippuu tunnista ja siitä miten itse käyttäytyi. Jos käyttäytyi hyvin, sai neuvoja ja olisi varmaan ollut tekemistä. Osa opettajista ei antanut tyttöjen tehdä mitään (ts. samoja asioita kuin poikien annettiin). - Opetusta ainoastaan negatiivisesti kuvanneet (7/38), luonnehtivat sitä: epäpäteväksi (3), tylsäksi (2), yksipuoliseksi ja hätäiseksi. Epäpätevää, opettajat eivät olleet hyviä. Ei saanut selvää, mitä tarkoittavat ( omaa tarinaa heitti ). Ei ihmeellisempää opetusta. Tylsää: Konesali ei ole kovin iso ja moni ei mahdu tekemään yhtä aikaa. Jos ei pidä puolia, menee seisoskeluksi. Opetus oli todella hätäistä. Esimerkiksi hygieniapassi, jonka sisältöjä varten pitäisi varata kaksi viikkoa opiskeluaikaa, tehtiin kolmessa tunnissa. Oppisopimuskoulutuksen takia tiivis tahti ja kokee, että oli liikaa asiaa jotta mikään jäisi päähän. - Tasan puolet haastatelluista (19/38) kertoi siis olleensa tyytyväinen opetukseen ja toinen puoli toi esiin epäkohtia enemmän tai vähemmän positiiviseen sävyyn (19). - Tuntityöskentelyä kuvaavissa kysymyksissä kriittinen palaute korostui (22/38). Suurin osa kritiikistä koskee myös tässä kohtaa asioiden paljoutta ja teoreettisuutta (14). 17

18 Ketutti jatkuva piirtäminen ja istuminen. Oli periaatteessa tekemistä kun aina tuli seuraava lappu kun sai edellisen valmiiksi, mutta tekeminen oli koko ajan sitä samaa, ajantappomeininkiä. Hänelle käsillä tekeminen olisi ollut se juttu. Asioita oli liikaa, vaikka tieto olikin hyödyllistä. Kokee, että ei ollut mitään paikkaa, mihin olisi voinut mennä heti kun joku tehtävä meinaa jäädä rästiin tai ei ymmärrä. Vanhassa oppilaitoksessa oli X-luokka (toiminnan nimi), johon saattoi mennä heti tekemään vaikeita tehtäviä ja missä opettaja auttoi niin kauan, että ymmärsi. Osa tehtävistä jäi tekemättä tyhmistä syistä (ei ymmärtänyt) ja sitten niitä kasautui enemmän ja se ahdisti. Osa käänsi kritiikin johtumaan itsestään he kuvasivat asioita liian vaikeiksi itselleen (6) mutta myös ymmärrystä oppimisen haasteiden huomioon ottamisessa vähäiseksi. Myös oma vähäinen panostus tiedostettiin oppimattomuuden taustalla. Joskus yritti oppia, mutta suurimman osan päivistä istui vaan. Ei kai vaan huvittanut tehdä. Ei viihtynyt tunneilla. Olis ehkä ollut tekemistä, mutta ei neuvottu. Kokee, että hänen on vaikea oppia ja sitä ei otettu huomioon. Toivoisi kärsivällisyyttä oppimisen suhteen. Oli vaikeaa oppia alan matematiikkaa vaikka perusmatikka sujuu. Opettaja auttoi sanomalla suoraan, mitä pitää tehdä tai tekemällä itse oppilas ei siinä oppinut. Kokee, ettei vaan älynnyt asioita. Luokan yleinen ilmapiiri oli, että ihmiset olivat vähän pihalla asioista, mutta yksi vanhempi opiskelija osasi selittää opettajaa paremmin ja auttoi muita. Sai siis neuvoja, mutta huonoja sellaisia. Kokee, että oli liian helppoa lähteä tunneilta pois, meni lintsailuksi. Myös atto-aineet nousivat haasteeksi muutamassa vastauksessa. Atto-aineiden opetuksen voisi hänen mielestään järjestää jotenkin rennommin. Se tarkoittaa hänelle esim. jotenkin ammattiaineen yhteyteen tms. - Oppimista tunneilla vain positiivisesti kuvanneet (16/38) pitävät itse tekemistä, riittävää määrää tekemistä sekä teorian ja käytännön sopivaa suhdetta tärkeänä. Variassa oli sekä tekemistä että teoriaa yhtä paljon; aamutunnit oli teoriaa ja iltapäivä itse tekemistä. Tämä oli hänen mielestä toimiva tapa järjestää opetus. X (toinen ammatillinen oppilaitos) on enemmän teoriaa, siinä mielessä Varia oli parempi. Oppitunnit olivat hyviä, koulussa pääsi tekemään asioita. Opettajat uskalsivat antaa haasteita, eivätkä pelänneet oppilaiden virheitä tätä olisi kaivannut työssäoppimisiinkin. - Kysyttäessä saako oppitunnilla tukea ja neuvoja 10 nuorta vastaa, että neuvoja saa tai saa hyvin, suurin osa vastaa että tietyin edellytyksin saa apua (17) ja vain yksi opiskelija kokee, että opettajista ei ollut mitään apua eikä neuvoja saa. Mielenkiintoisesti suurin osa neuvojen ehtoja kuvanneista kokee, että neuvoja saa jos kysyy tai vain kysyttäessä, mutta he eivät syystä tai toisesta kysyneet. Neuvojen saaminen riippui myös opettajasta, vaati kärsivällisyyttä ja itse neuvomisen tapa koettiin osassa vastauksista opiskelijaa aliarvioivaksi. Sai neuvoja jos meni itse kysymään, eipä juuri muuten. Jos ois pyytänyt, ois varmaan saanut apua mutta ei ole sellainen joka pyytelee. Yleensä se meni niin, että sai neuvoja kun kysyi ja sitten opettaja teki työn valmiiksi. Paljon joskin kysyi kavereilta. Ja varmaan itsessäkin vikaa, että olisi voinut tehdä enemmän, mutta ei ainakaan kiinnostanut kun ei koko ajan viitsi kysellä. Opettajat ehtivät yleensä neuvomaan, joskin olisivat voineet olla enemmän paikan päällä (tarkoittaa että laittoivat tunnin käyntiin ja sitten olivat muualla). 18

19 Riippuu opettajasta, toisten kanssa piti olla tosi oma-aloitteinen. Ei saanut apua vaan piti itse panostaa opiskeluun. Ro ei ollut aikaa tai halua kuunnella, vaan olettaa että osaa vaikka oppilaat olivat ihan pihalla. - Loogisena jatkumona edelliseen, opintonsa keskeyttäneet nuoret olisivat kaivanneet oppitunteihin tyypillisimmin opettajan huomiointia, tukea ja kannustusta (10). Pienissä vaikeuksissa jeesaamista apua vaikka ei olisi vielä isoja ongelmia. Kärsivällisyyttä niitä kohtaan joiden on vaikea oppia. Ja että tytöt päästettäisiin tekemään samoja asioita/samoilla koneilla kuin pojat. Jotkut opet olisi voineet olla ystävällisempiä myös muita kuin ahkeria opiskelijoita kohtaan. Korostaa, että open tehtävä olisi myös auttaa käymään koulua ja tukea nuoria Sitä, että ope tulee välillä kysymään miten sujuu. Opettajien paikalla- ja läsnäoloa (( Lisää konkreettista apua tehtäviin ja sitä, että tehtäviä tehtäisiin tunneilla, eikä painotettaisi niin paljon kotona tekemistä. Tunneilla pitäisi auttaa tehtävissä enemmän, että ne saisi palautettua ajallaan. Kokee, että jos olisi tiennyt, että Variassa ei ole X, ei olisi hakeutunut tänne, sai niin paljon apua opintoihinsa aiemmassa oppilaitoksessa sieltä. Ei tajunnut, että ei ole samanlaista tukisysteemiä. )) POIS? Oppitunteihin kaivattiin myös lisää vaihtelevuutta ja tekemällä oppimista (7), leppoisampaa tahtia eli vähemmän asiaa sekä enemmän kertaamista (7). Iso osa haastatelluista (15) ei myöskään osannut sanoa, mitä olisi kaivannut tunteihin. Liikaa asiaa kerralla, opetusta pitäisi yksinkertaistaa. Kertausta tiettyihin juttuihin, siis välillä liikaa asiaa ja liian nopeasti mentiin eteenpäin. Leppoisampaa tahtia ja vähemmän asiaa. Vaihtelevuutta (kuten ensimmäisenä vuonna oli kun päästiin ulos tekemään) ja itse tekemistä. Enemmän tekemällä oppimista. Vaihtelua ja enemmän tekemistä, ei pelkästään teoriaa. Haluaisi tehdä itse. Millaisena nuoret ovat kokeneet opintojen alun? - Kysymys opintojen alun kokemuksista (tutustuiko ryhmään/ohjaajaan ja saiko tietoja alasta) oli nuorille vaikea. - Suurin osa haastatelluista nuorista (25/38) kuitenkin koki opintojen alun positiivisena kokemuksena. Vastauksista erottui kahdentyyppisiä kertomuksia. Toisessa vastaustyypissä kuvattiin, että tutustumiselle ja tutkintoon ohjaamiselle oli varattu aikaa ja opiskelija oli tyytyväinen toimintaan (6/25). Tutustui ja oli jo muutama tuttu ennestään. Alussa myös sekoitettiin näitä ryhmiä ettei työskentelisi vaan tuttujen kanssa, mikä oli hänen mielestään hyvä. Tutustui ja keskusteli ryhmänohjaajan kanssa kaksi kertaa alussa. Myös sen, että ensimmäinen viikko oli infoa tutkinnosta ym., koki hyvänä. - Suurin osa opintojen alkuun tyytyväisistä opiskelijoista (19/25) ei osannut kuvata tai muistanut, mitä alussa tehtiin tai sitten oli toimittu ns. suoraan töihin taktiikalla, mutta opiskelijat eivät kokeneet kaipaavansa muuta. Kyllä tutustui ryhmään ja ohjaajaan. Alku hyvin hoidettu, ei kaivannut mitään (joskin vaikea muistaa kun 2v aikaa, ei muista alalle ohjaamisesta). Nimet kerrottiin, eipä muuta. Tietää kuka oli ryhmänohjaaja. Oli riittävää ohjaus alussa. 19

20 Tutustui ryhmään. Heti käytiin hommiin, mutta ei olisi tarvinnut mitään erillistä tutustumista (oli ennestään tuttuja) tai yhteistä tekemistä. Tutustui ohjaajaan ja sai tietoja alasta. - Toiseksi tyypillinen kokemus opintojen alusta pitää sisällään sekä positiivisia kokemuksia, että asioita, mitä olisi voitu tehdä paremmin. Tämän ryhmän vastauksissa näkyy, että opinnoista luopuneiden opiskelijoiden opinnot eivät aina etene suoraviivaisesti ennen eropäätöstä (taustalla esimerkiksi ryhmän ja koulun vaihdoksia, uusia aloituksia samassa koulussa tai jo toisen tutkinnon opiskelua). Myös ryhmien sekoittamista eri syistä ja eri vaiheissa opintoja sekä sen vaikutusta opintoihin kuvattiin useammassa vastauksessa. Ekana päivänä oli tutustumisaikaa oppilaisiin ja ryhmänohjaajaan (tuli 2. luokalle) ja se oli hyvä. Olisi kaivannut enemmän tietoa Varian systeemeistä kun niin moni asia poikkesi aiemmasta oppilaitoksesta. Tällä tarkoittaa esim. opastusta ohjelmiin, mitä pitää käyttää, että voi palauttaa opiskelutehtäviä, mistä saa apua kun asiat tuntuvat vaikeilta (vanhassa koulussa oli apuluokka mihin saattoi mennä heti kun opinnot tuntuivat vaikeilta ja missä opetettiin niin kauan että ymmärsi). Tuli myös yllätyksenä, että Variassa ei voinut aloittaa koulutusohjelmia tammikuussa. Kun ensimmäisen kerran aloitti, oli varattu aikaa tutustumiseen ja pääsi tutuiksi ryhmään ja ryhmänohjaajaan. Tänä vuonna ei niinkään. Ei muista tarkasti enää opintojen alkua. Ensimmäisenä vuonna hyvä meno, mutta sitten kun ryhmät sekoitettiin (tehtiin kaksi rakennuspuolen ja yksi muurauspuolen ryhmä) eikä päässyt haluamaansa ryhmään (ja siis joutui eroon kavereista) syntyi jännitteitä eikä ryhmähenki ollut hyvä. Silloin ei ollut mitään tutustumisia, eivätkä opettajat enää tehneet mitään erityistä ryhmähengen eteen. Sai tietoa opinnoista ja oli joku ryhmäyttämispäivä. Kaikki tulivat tutuiksi. Tutustumiseen varattu aika oli hyvä juttu. Myös siinä vaiheessa kun luokat hajotetaan 2.vuotta varten (osa jatkaa 2. vuodelle, osa jää vielä suorittamaan 1. vuotta) pitäisi olla uusi ryhmäytyspäivä tai jotakin satsausta tutustumiseen. Ryhmähenki laski selvästi toisena vuonna. Ryhmänohjaajan epäasiallinen käytös useaa oppilasta kohtaan vaikutti ryhmään, mutta opiskelijat ottivat hyvin toisensa. Ryhmään muodostui äkkiä jakoja (neljä porukkaa), mutta ne eivät vaikuttaneet negatiivisesti ryhmän toimintaan. Opiskelijoilla oli tapana auttaa toisiaan esim. kokeeseen valmistautumisessa. Sai hyväksiluettua perusaineet, kävi vaan tietyillä tunneilla, joten ei niin hyvin tutustunut, mutta ei koe sitä silti haitaksi. Nuoret olivat omissa porukoissaan ja hän kävi opiskelemassa sen mitä kävi. - Kolme opiskelijaa kuvasi opintojen alkua negatiiviseksi kokemukseksi Ei tutustunut juurikaan. Oli reilun vuoden aikana kolmessa ryhmässä (aloitti kesken vuotta, joutui aluksi väärään ryhmään ja koitti oppisopimusta välissä). Opiskelijaa jäi eniten harmittamaan se, että hän ei päässyt siihen ryhmään, mihin luvattiin, vaan joutui aloittamaan ykkösvuodelta. Hänelle kerrottiin syyksi tähän se, että hänellä ei ole tehtynä riittävästi näyttöjä. Viihtyi ns. edistyneempien ryhmässä mutta toisessa ryhmässä ei viihtynyt, koska oppilaat olivat nuorempia ja meno lapsellista. Jutteli ryhmänohjaajan kanssa, mutta kokee, että hän ei ottanut kovin vakavasti puheita erosta. Häntä harmitti kun ei päässyt ryhmänohjaajan kanssa sovittuun ryhmään. Kävi juttelemassa opetusalajohtajan kanssa asiasta, mutta kokee, että opettaja oli juorunnut tälle, että oppilaan paikka ei ole siellä. Opiskelija kokee opintojen alun aika karuna, kun tuli kesken syksyn ja heitettiin vaan ryhmään ja saliin. Ei ollut mitään tutustumista tai kerrottu missä mennään/näytetty kuinka koneet toimii. Itse pikkuhiljaa tutustui muihin. Ro sanoi, että nyt töihin ja heti, mutta ei tiennyt missä mennään tai kuinka koneet toimii. Olisi kaivannut pientä perehdytystä laitteisiin ym. Pyysi toisilta opiskelijoilta apua. - Suurin osa opiskelijoista (26/37) kuvaa myös ryhmähenkeä hyväksi: Luokka oli tosi hyvä ja on vieläkin kavereita sieltä. tai Ihan mukava, porukassa ei mitään vikaa, oli jopa yksi tyttö luokalla. Oli erilaisia ihmisiä, mikä oli kiva ja kaikille löytyi kuitenkin seuraa.. 20

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

URAOHJAUS: Laadullinen tutkimus. Yhteenveto

URAOHJAUS: Laadullinen tutkimus. Yhteenveto URAOHJAUS: Laadullinen tutkimus Yhteenveto URAOHJAUS Laadullinen tutkimus Uraohjaus-hankkeessa suoritettiin laadullinen tutkimus siitä, kuinka toisen asteen opiskelijat kokevat siirtymävaiheen ja ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus

Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus 2 LÄHTÖTILANNE Kysymys 1. 1.1.2007-31.12.2010 Salpauksessa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi hakuaika 24.2.-17.3.2015 haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi järjestelmä tarkistaa, että kaikki tarvittavat tiedot on syötetty & ohjaa tarvittaessa lomakkeen jokaisessa kohdassa demo on harjoitteluohjelma:

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 8.12.2014 Hyvä päättöluokkalainen ja huoltajat, yksi elämäsi suurimmista päätöksistä on käsillä jatko-opintopaikan valinta. Yhteishaku tulee pian, joten nyt viimeistään on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Kevään 2013 yhteishaku koulutusyhtymässä 1.174 ensisijaista hakijaa, 818 aloituspaikkaa 1,44 hakijaa/aloituspaikka Vetovoimaisuus täydennys- ja lisähaun

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6.

www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6. YHTEISHAKU 2014 www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6. Opiskelupaikan vastaanottaminen 26.6. mennessä Opiskelijavalinta Yhteishaussa

Lisätiedot

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3.

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3. Aloituskysely Amisto (Perämiehentie 6), Amisto (Pomo), Amisto Askola, Amisto Loviisa, Kaikki toimipisteet Kaikki koulutusalat, N=215, vastausprosentti keskimäärin 66, 06.04.2014-09.10.2014 Ajankohta: 14.10.2014

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Kerro ne hänelle illalla

Kerro ne hänelle illalla Kerro ne hänelle illalla YHTEISHAKU 2015 Hakuaika ammatilliseen ja lukiokoulutukseen 24.2.-17.3.2015 LISÄKSI: *Haku erityisammattioppilaitoksiin, valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 *Haku VALMA-koulutuksiin,

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Poimintoja yhteishakuinfosta

Poimintoja yhteishakuinfosta Poimintoja yhteishakuinfosta 2013 2014 Rajamäen yläasteella ensisijaisesti haettiin ammatillinen koulutus 74 lukiokoulutus 61 valittiin opiskelijaksi ammatillinen koulutus 62 lukiokoulutus 60 Yhteishaku

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot