Selvitys opintojen keskeyttämisestä. Vantaan ammattiopisto Varia Anu Arponen-Aaltonen Joulukuu 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys opintojen keskeyttämisestä. Vantaan ammattiopisto Varia Anu Arponen-Aaltonen Joulukuu 2012"

Transkriptio

1 Selvitys opintojen keskeyttämisestä Vantaan ammattiopisto Varia Anu Arponen-Aaltonen Joulukuu 2012

2 1. Taustaa: - Kohderyhmänä laskentapäivästä toisen jakson loppuun mennessä opintonsa keskeyttäneet opiskelijat ( ) - Keskeyttämisellä tarkoitetaan seuraavaa: Eronneella opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka on lopettanut ammatillisen perustutkinnon suorittamisen. Tiedonkeruu ei koske väliaikaisesti (ts. tilapäisesti tai määräaikaisesti) opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita, eikä opiskelijoita, jotka ovat jatkaneet perustutkinto-opiskelua esimerkiksi toisessa toimipisteessä tai erilaisessa ryhmässä (kuten nuorten ryhmästä aikuisten ryhmään tai ammattistartilta perustutkintoon vaihtaneet ja kaksoistutkintoryhmästä pois siirtyneet). Mukaillen Koramon, 2012 määritelmää (http://teholapaisy.wikispaces.com/file/view/marika%20koramo% pdf/ /Marika%20Koramo% pdf) - Tuloksissa esitetään yhteenvedot seuraaviin kysymyksiin: 1. Miksi haastateltujen nuorten opinnot keskeytyivät? 2. Miten nuoret selittävät virheellistä alavalintaa: mikä valinnassa hiertää, miksi ja millaisten tietojen varassa alalle hakeudutaan? 3. Miten nuoret kuvailevat tehneensä eropäätöksen - harkintaa vai nopeita päätöksiä? 4. Puhuvatko nuoret eropäätöksestä etukäteen? 5. Miltä päätös opintojen keskeyttämisestä tuntuu? 6. Vaikuttivatko työssäoppimiskokemukset haastateltujen nuorten eropäätöksiin? Entäpä onko monen opinnoista luopuneen kaveri päätynyt samaan ratkaisuun? 7. Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia suhteessa opiskeluun on tällä hetkellä opinnot keskeyttäneillä nuorilla? 8. Millainen on nuorten oma käsitys poissaoloistaan ja niihin puuttumisesta? 9. Miten opintonsa keskeyttäneet nuoret viihtyivät Variassa? 10. Millaista opetusta haastatellut nuoret kokevat saaneensa Variassa? Entäpä millaisia asioita he olisivat kaivanneet oppitunteihin? 11. Millaisena nuoret ovat kokeneet opintojen alun? 12. Millaisiksi nuoret kuvaavat opettajasuhteitaan? 13. Millaisena nuoret kokevat suhteet koulun muuhun henkilökuntaan? 2

3 2. Haastateltujen taustatiedot: - Eronneeksi kirjattuja opiskelijoita oli yhteensä 75 ja yllä olevan määritelmän mukaan näistä opinnoista luopuneiksi katsottiin 55 opiskelijaa. Kohderyhmään kuuluneista 55 opiskelijasta tavoitettiin 41 (75 %) ja haastateltiin 39 (71 %); kaksi opiskelijaa kieltäytyi haastattelusta. Neljä nuorta haastateltiin kasvotusten, loput puhelimitse. - Luovutetuksi kirjattiin 14 kohderyhmään kuulunutta haastateltavaa. Heitä yritettiin tavoittaa kuusi kertaa soittamalla tai tekstiviestillä ja yhteystiedot tarkastettiin numerotiedustelusta, mutta nuorta ei yrityksistä huolimatta tavoitettu. - Yksi haastattelu keskeytyi haastateltavan työtehtävien takia. Tästä syystä osassa kysymyksistä vastausten kokonaismäärä on 38 ja osassa Suurin osa haastatelluista oli poikia/miehiä ja tyypillisin keskeyttämisikä oli 18 vuotta. Sukupuoli naisia miehiä 3

4 - Kahta opiskelijaa lukuun ottamatta kaikkien haastateltujen äidinkieli oli suomi. Kahdeksalle opiskelijalle oli laadittu HOJKS ja 11 haastateltua oli lopettanut myös aiemmin jotkin opinnot kesken. 4

5 - Suurin osa nuorista oli päässyt sisään keskeyttämäänsä tutkintoon yhteishaun ensimmäiseltä hakkusijalta kuusi nuorta oli joskin ohjautunut kyseisiin opintoihin yhteishaun ulkopuolelta. - Tavoitetut opiskelijat olivat keskeyttäneet tyypillisimmin hotelli-, ravintola-. ja cateringalan perustutkinnon (9). Tutkinnot kuitenkin vaihtelivat seuraavasti: 5

6 - Haastatellut olivat tyypillisesti ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita ja opintoja heille oli yleisimmin kertynyt 0, 1-9 tai 30-39ov. 6

7 - Kahdeksan haastateltavaa oli ollut keskeytyksellä nyt eron kohteena olleesta tutkinnosta aiemmin. Tyypillisin Winhaan merkitty eron syy oli väärä opintoala. 7

8 3. Tuloksia: Miksi haastateltujen nuorten opinnot keskeytyivät? - Nuorten kertomukset opintojen keskeyttämisen syistä olivat usein monipolvisia. Haastatelluista 39 nuoresta 18 kuvaa eroon vaikuttaneen useita tekijöitä. Yhteenvedossa on ryhmitelty tekijät ja laskettu mainintojen määriä näin on voitu ottaa huomioon kaikki nuorten mainitsemat eri syyt. Toisin sanoen yhden opiskelijan kertomusta ei ole pakotettu yhden syyn alle. Eroon vaikuttaneiden eri tekijöiden painoarvot vaikuttavat kuitenkin vaihtelevan toiset tekijät (kuten virheellinen alavalinta) esiintyivät useammin myös ainoina syinä kun taas toiset (esimerkiksi oppilaitoksesta johtuvat tai rahapulaan liittyvät) syyt esiintyvät tyypillisemmin yhdessä toisen syyn kanssa. - Kuvaan seuraavassa ensin eroon vaikuttaneet eri tekijät ja avaan tämän jälkeen tyypillisintä tekijää virheellistä alavalintaa tarkemmin. Eron syy Maininta lkm Virheellinen alavalinta 29 Oppilaitokseen liittyvät tekijät 11 Opiskeluhaluttomuus 8 Taloudelliset syyt/töihin meno 8 Muutto/koulumatka 3 - Ylivoimaisesti tyypillisin nuorten mainitsema eron syy on virheellinen alavalinta (29). Se esiintyy eron syynä tyypillisesti myös ilman muita syitä. Ala oli väärä. Vaikutti kiinnostavalta starttivuoden tutustumispäivän perusteella (vietti yhden päivän alalla). Kokee, että oli tietoa alasta kun haki. Luuli alaa erilaiseksi, vähemmän fyysisesti rankaksi. Tiukat aikataulut, kiire ja hektisyys alkoivat ahdistaa. Ei ollut oikea ala. Ei tiedä, mikä alassa ei miellyttänyt, ei vaan ollut oikea ala hänelle. Vaikutti mielenkiintoiselta, mutta olikin erilaista: paljon pientä tekemistä, pipertämistä ja laskemista. Ei osaa tarkemmin sanoa, mitä odotti tai ajatteli. Tuttujen kautta oli saanut jotakin tietoa, mutta enemmän olisi voinut tietää. Päätti vaan hakea tänne. Ala ei vastannut ajatuksia, ei ollut hänen juttunsa. Ei jaksaisi tehdä kyseistä työtä loppuelämäänsä. Ajatteli tutustumiskäyntien perusteella, että olisi hyvä ala (työpaikkoja, palkka). Sai 9lk. ohjausta (tarkoittaa hänelle, että jutteli käytävällä opon kanssa, ei jutellut kahden kesken) ja teki yhteishaun yhdessä. Ohjaus oli hänen mielestään ok. Ei ole ketään tuttua alalla, tai eno raksa-alalla. Mietti valintaa paljon. Kukaan kaveri ei hakenut samalle alalle. Ei jaksanut alaa. Paljon ihme aineita mistä ei tiennyt, sisällöt siis rupesivat risomaan eivätkä kiinnostaneet Peruskoulusta haki ja periaatteessa tiesi alasta, mitä koulussa kerrottiin. Kuitenkin kokee, että jos olisi ollut enemmän tietoa, ei olisi valinnut tätä olisi pitänyt hakea toiselle alalle. Kokee, että sai tarpeeksi ohjausta. Ei 8

9 ole tuttuja alalla. Tuntui, ettei peruskoulussa pystynyt tarttumaan asioihin ja tietoihin on silti tyytyväinen ohjaukseen (tarkoittaa tällä oppitunteja, mitä ohjaus heillä oli). - Toiseksi eniten nuoret kuvaavat eroon vaikuttaneen oppilaitokseen liittyvät tekijät (11). Nuoret eivät kuitenkaan itse nimenneet syytä erityisesti oppilaitoksesta johtuvaksi ja tämä syy liittyi myös kahta tarinaa lukuun ottamatta (näissä syynä vaihto kaksoistutkintoon toiseen paikkaan) aina johonkin muuhun syyhyn. Huono luokkahenki, ryhmänohjaajan epäasiallinen käytös, puutteet opetuksessa tai tökeröt toimintatavat olivat monesti ns. viimeinen niitti eropäätökselle. Lopettamiseen vaikutti myös se, että luokkahenki oli huono ja se johti motivaatiopulaan. Kokee olevansa oikealla alalla, mutta huonon luokkahengen takia ajautui tilanteeseen, että pohti koko syksyn, mitä tekee opinnoille. Ei huvittanut tulla kouluun. Vaihtoi vastaavaan tutkintoon toiseen oppilaitokseen, koska halusi kaksoistutkintoon. X (kaupunki) siihen on parempi systeemi ei tarvitse olla pois ammattikoulun tunneilta. Kokee, että olisi saattanut tsemppivaiheessa (opiskelija kuvannut alussa omia opiskeluun ja elämänhallintaan liittyviä haasteitaan) onnistua jos opetuksessa olisi oltu kärsivällisempiä. Hänen on vaikea oppia ja käytös menee häiriköinniksi kun turhautuu. Poissaolot siis olivat kai hänen mielestään loppuviimeksi syynä, että käskettiin täyttää eropaperit Ei oppinut siellä (Variassa) ja ala ei ihan sellainen, mitä halusi tehdä. Lisäksi pitkä matka ja koulun käytännöt turhauttivat, siis että lopetettiin päivä jo klo 12 vaikka piti olla klo 16 saakka. Tuntui turhauttavalta istua bussissa yhteensä kaksi tuntia kolmen tunnin päivän takia. Keskeytti kyseiset opinnot aiemmin toisessa kaupungissa. Päätti hakea uudelleen samaan perustutkintoon, koska ala kiinnosti, mutta tämän jälkeen motivaatio yhtäkkiä katosi. Merkittävimmiksi syiksi nimeää pitkällisen keskustelun jälkeen työssäoppimiskokemukset sekä pettymyksen, että ei päässyt siihen opetusryhmään mihin oli luvattu. Olisi kaivannut parempaa tukisysteemiä oppilaitoksen taholta tehtävien tekemiseen (vanhassa oppilaitoksessa oli X-luokka (toiminnan nimi), johon sai mennä heti kun joku tehtävä meinaa jäädä rästiin tai ei ymmärrä). Kokee, että jos olisi tiennyt, että Variassa ei ole X-luokkaa, ei olisi hakeutunut tänne, sai niin paljon apua opintoihinsa aiemmassa oppilaitoksessa sieltä. Ei tajunnut, että ei ole samanlaista tukisysteemiä. - Opiskeluhaluttomuuden, eroon vaikuttavana tekijänä (8), nuoret sitä vastoin tunnistivat, mutta sekään esiintyi syynä harvoin yksin. Opiskeluhaluttomuus (nuoret puhuivat myös terveydellisistä/mielenterveydellisistä syistä) näyttäytyy tunteena, että ei vaan jaksa käydä koulua. Terveydellisistä syistä, ei jaksanut käydä koulua. Aamuherätykset ovat olleet hänelle aina vaikeita. Ei viitsinyt tulla enää kouluun, kun pääsi hereille noin klo 12 maissa. Ala kyllä kiinnosti, on pienestä pitäen tykännyt x (alalla vaadittava taito). Välillä kun yritti tsempata koulun kanssa, meni nukkumaan klo 23/24 maissa, mutta kun tajusi jo kusseensa koulunkäynnin, huiteli yöt kavereiden kanssa ja meni nukkumaan jotakin klo 8 maissa. Kokee, että olisi saattanut tsemppivaiheessa onnistua jos opetuksessa olisi oltu kärsivällisempiä. Hänen on vaikea oppia ja käytös menee häiriköinniksi kun turhautuu. Poissaolot siis olivat hänen mielestään kai loppuviimeksi syynä, että käskettiin täyttää eropaperit (ei muista kuka käski joku, olisiko ollut kuraattori, soitti perään ja kertoi paperista ). Omasta syystä. Kokee, ettei vaan jaksanut istua koulussa, myöskään ala ei tuntunut kiinnostavalta. Kokee, että eroon vaikutti molemmat asiat ylipäätään haluttomuus opiskella ja väärä ala. Ei oikein tiedä, mikä innostaisi opiskelemaan, työpainotteisuus ehkä (miettii oppisopimusta vaihtoehtona). Hakeutui alalle, koska pääsi sinne, ei ollut mahdollisuuksia muualle (ka 5). 9

10 Ei kiinnostanut koulu, koulunkäynti nimenomaan, ei jaksanut. Ei tiedä mikä olisi oma juttu. Ei olisi koulussa voitu tehdä mitään. - Haastateltujen nuorien kohdalla taloudelliset syyt tai töihin meno syynä (8) näyttää myös tyypillisesti liittyvän muihin syihin. Ainoastaan yksi opiskelija kertoi eron johtuneen ainoastaan taloudellisista vaikeuksista ja pakosta saada töitä. Viidellä opiskelijalla kahdeksasta oli jo työpaikka. Työpaikan saaminen vaikkakin pätkätyön tai muuten epävarman houkutti useaa opiskelijaa jättämään kenties jo muutenkin epätyydyttävät opinnot. Myös töihin meno vaikutti lopettamiseen. Pääsi X (työpaikka) huoltotöihin. Työaika vaihtelee, ei ole tietoa kauanko työ jatkuu. Sekin vaikutti lopettamiseen, että sai työpaikan. Käy joka päivä töissä (vakipaikka). Menot kasvaneet ja elämä mennyt eteenpäin, haluaa tehdä nyt töitä. Haluaisi jossain vaiheessa jonkun tutkinnon, kenties logistiikan tai x alalta (keskeytynyt ala), jos joskus palaa takaisin kouluun. Aikaisintaan palaa opiskelemaan parin vuoden päästä. Aloitti työt, koska oleminen koulussa tuntui turhalta. Ei tapahtunut mitään, mitä alalla pitäisi töissä tehdä. On samalla alalla töissä nyt vakituisessa paikassa (myöh. selviää, että työsuhde joulukuun loppuun asti, mutta saa todennäköisesti jatkoa). Tammikuussa lähtee armeijan. Ei osaa sanoa työn ja opiskelun suhteesta myöhemmin, koska intti sekoittaa kuvion. Katsoo armeijan jälkeen, kauanko se nyt kestääkään, mikä tilanne sitten ja koska yhteishakuja. Nyt aikomuksena mennä töihin, mutta ei vielä työpaikkaa tiedossa. Koittaa etsiä keskeyttämältään alalta työtä paikoista, joista on kokemusta työssäoppimisen kautta. - Kolme opiskelijaa mainitsee muuton ja/tai koulumatkan pituuden myös vaikuttaneen eropäätökseen. Yksi puolestaan pääsi armeijan erikoisjoukkoihin ja kaavailee kenties uraa sitä kautta. Lisäksi yksi opiskelija koki oppisopimuskoulutuksen työpaikan käytännössä estäneen opiskelun ja koki irtisanoutumisen työpaikalta ja sitä kautta koulutuksesta ainoaksi ratkaisuksi. Miten nuoret selittävät virheellistä alavalintaa: mikä valinnassa hiertää, miksi ja millaisten tietojen varassa alalle hakeudutaan? - Nuorten oli vaikea pukea ei ollut mun juttu tunnetta sanoiksi. Pyydettäessä perusteluja virheelliselle alavalinnalle ja sille, mikä valinnassa rupesi ärsyttämään, lähes kaikki toivat esiin, etteivät oikein tiedä mikä tökki tai mitä odottivat. Jostain haparoinnin keskeltä alkoi kuitenkin muodostua ainakin kaksi selkeää syytä: tyypillisimmin opinnot eivät syystä tai toisesta vastanneet mielikuvaa (mm. liikaa tiettyä ainetta yleensä matematiikkaa, ei käsitystä mitä kaikkea opinnot pitävät sisällään, atto-aineiden paljous ja tekemällä oppimisen vähyys) tai itse työtehtävät (mm. kiire, fyysisyys, pikkutarkkuus) alkoivat ahdistaa. Kokee, että ammatti ei vaan ollut hänelle sopiva. Rupesi kyllästyttämään kun tehtäviä oli liikaa, ei pysynyt tahdissa ja kiinnostaa työskennellä lasten ja nuorten kanssa, mutta pitäisi käydä läpi kaikki mahdolliset työssäoppimiset. Olisi toivonut saavansa tietoa siitä, mitä kaikkia mahdollisuuksia on olemassa ja erityisesti jos työskentely lasten ja nuorten parissa kiinnostaa. Ei ollut tietoinen, että kyseisessä tutkinnossa on niin paljon muutakin. Ei oppinut siellä ja ala ei ihan sellainen, mitä halusi tehdä. Matikka oli vaikeaa ymmärtää vaikka perusmatematiikka onkin hyvä. Hermot ei kestäneet pientä piperrystä ja tarkkuutta. 10

11 Ei jaksanut alaa. Paljon ihme aineita mistä ei tiennyt, sisällöt siis rupesi risomaan/eivät kiinnostaneet Opinnoissa oli liikaa laskemista. Oli aikomus opiskella tarjoilijaksi, mutta joutui kokkilinjalle. Edelleen kiinnostaisi tarjoilijan ammatti. Ei vastannut mielikuvaa. Ei halua valmistaa vaatteita vaan mieluummin myydä. Ei jaksaisi tehdä kyseistä työtä loppuelämäänsä. Ajatteli tutustumiskäyntien perusteella, että olisi hyvä ala (työpaikkoja, palkka), mutta olikin vähän erilaista. Kokee, että ei ehkä sittenkään halua tehdä kokin työtä loppuelämää. Työ on fyysisesti raskasta, vie voimia ja aikaa. Ala ei tuntunut omalta, tökkäsi työssäoppimisiin kun tajusi mitä työ on. - Tiedusteltaessa, miksi haastatellut nuoret sitten olivat hakeneet kyseisille aloille, muodostui kertomuksista neljänlaisia kuvauksia hakeutumisen syistä: hetken mielijohteesta ja/tai vähäisillä tiedoilla (17), laskelmoinnin tuloksena (5), toisen ihmisen mielipiteen (4) ja koulumatkan perusteella (2) hakupäätöksen tehneet. - Hetken mielijohteesta ja vähäisillä tiedoilla hakeneita oli haastatelluissa ylivoimaisesti eniten (17/28). He kuvaavat, etteivät jaksaneet miettiä asiaa, laittoivat paniikissa/vaan jotakin tai saivat ainoita paikkoja aloilta, missä oli tilaa. Koulutukseen haku tapahtui hetken mielijohteesta ja usein myös kokeilumielellä. Kokee, ettei miettinyt loppuun asti yhteishakuvaiheessa. Oli raksa ja logistiikka vaihtoehtoina ja edellisenä iltana valitsi. Ei pohtinut paljoa starttivuoden aikana. Sai tarpeeksi ohjausta mielestään (tarkoittaa hänelle, että tapasi opon kerran), mutta ei jaksanut 9lk. miettiä. Haki kun ei muuta keksinyt. Ei ollut hyvä opo yläasteella ja yhteishaun lähestyessä paniikissa laittoi vaan jotakin. Sai paikan varasijalta ja ajatteli, että olisi hyvä kun on vaan joku opiskelupaikka niin ei tarvitse ihan tyhjän päällä olla. Ei tiennyt alasta mitään kun haki. Piti yhteishaussa laittaa kolme toivetta ja hän vaan laittoi jotakin. Ei saanut valintaan apua/ohjausta yläkoulussa, ei tavannut koskaan opoa Paikka hommattiin startilta ja siellä kuuli, että on ainut tutkinto, missä on tilaa. Ei tiennyt alasta juuri mitään kun hakeutui. - Laskelmoinnin tuloksena aloille hakeutuneet kokivat, etteivät huonon todistuksen vuoksi olisi voineet hakea muualle. Vastauksista huokuu myös tietynlainen pisteet edellä ammatinvalinnan pohtiminen esim. arvosanojen korottamisen tms. varasuunnitelmien sijaan. Myös tämä ryhmä koki tietonsa aloista vähäisiksi. Haki koska, luuli saavansa huonomman päättötodistuksen ja ajatteli hakea suoraan tuonne pisteiden perusteella (siis mihin pisteet ainakin riittävät). Ei tiennyt juuri mitään alasta, peruskoulun opo kyllä kertoi aloista ja pisteistä (ja tapasi kahden kesken) mutta ei tiennyt pisteitään ja että saakin paremman päättötodistuksen. Hakeutui alalle, koska pääsi sinne, ei ollut mahdollisuuksia muualle (ka 5). - Kolme nuorta oli tehnyt hakupäätöksen kaverilta kuulemansa ja yksi vanhempiensa alan ja yrityksen perusteella. Kaksi puolestaan hakeutui oppilaitokseen alun perin, koska se oli lähellä tai lähempänä kuin mieluisamman vaihtoehdon tarjoava oppilaitos. Lisäksi yhden nuoren hakutarina poikkesi edellisistä luokitteluista. Hän oli ollut tutustumassa alaan ja koki tietävänsä siitä hakuvaiheessa tarpeeksi: Ala oli väärä. Vaikutti kiinnostavalta starttivuoden tu- 11

12 tustumispäivän perusteella (vietti yhden pv alalla). Kokee, että oli tietoa alasta kun haki. Luuli alaa erilaiseksi, vähemmän rankaksi (fyysisesti). Tiukat aikataulut, kiire ja hektisyys alkoivat ahdistaa. - Nuorten kertomukset peruskoulun oppilaanohjauksesta ovat ristiriitaisia. Suurin osa ohjausta kuvanneista sanoo, ettei tavannut opoa ollenkaan tai ainakaan kahden kesken (8 vs. 5 yksilöohjausta saanutta), eikä tiennyt alasta juuri mitään hakuvaiheessa (9 vs. 0 alasta hyvin tiedotettua). Silti suurin osa kokee olleensa tyytyväinen saamaansa ohjaukseen (9 vs. 4). Oheinen esimerkki kuvaa tilannetta hyvin ja valottaa kenties myös sen syytä: Peruskoulusta haki ja periaatteessa tiesi alasta, mitä koulussa kerrottiin. Kuitenkin kokee, että jos olisi ollut enemmän tietoa, ei olisi valinnut tätä olisi pitänyt hakea toiselle alalle. On silti tyytyväinen ohjaukseen (ymmärtää tällä oppitunteja, mitä ohjaus heillä lähinnä oli). Tuntui, ettei pk:ssa pystynyt tarttumaan asioihin ja tietoihin. Miten nuoret kuvailevat tehneensä eropäätöksen - harkintaa vai nopeita päätöksiä? - Suurin osa haastatelluista nuorista sanoo harkinneensa päätöstä (32/39) - Vajaa puolet näistä nuorista (13/33) kuvaa miettineensä asiaa pidemmän aikaa ja/tai paljon. Pitkään piti pohtia. Halusi olla varma asioista, piti miettiä tarkasti, mitä elämällä tekee että ei jää tyhjän päälle. Jutteli opolle. Hyvä päätös ja oikea ratkaisu oli. Mietti kauan, mutta kun koki että ei kiiinnosta, ei pelkässä koulussa lusmuilussakaan ole järkeä - Myös loput (19/32) kokevat harkinneensa asiaa. Tässä ryhmässä harkinta-ajaksi mainitaan tyypillisesti pari-kolme viikkoa. Pari viikkoa mietti, ettei halua tehdä tällaista. Ei jutellut kenenkään kanssa ennen eroa mutta kävi opolla kun oli tehnyt päätöksen. - Seitsemän nuorta kokee tehneensä päätöksen nopeasti tai ilman harkintaa. Näistä viidellä oli jokin uusi mieluisampi paikka, jonka he kuvaavat vaikuttaneen nopeaan eropäätökseen. Nopea päätös siinä mielessä, että kun sai paikan X (kaupunki), missä kaksoistutkinto toimii hänen mielestään paremmin, vaihtoi heti koulua. Nopeasti teki päätöksen kun tuli yllätyksenä, että pääsee niihin erikoisjoukkoihin, mihin halusi ja armeija alkaa jo tammikuussa. Jutteli kotona, mutta ei ehtinyt jutella koulussa. Päätös tuntuu hyvältä kunhan uusi suunnitelma (armeijan erikoisjoukot) menisi nappiin. Puhuvatko nuoret eropäätöksestä etukäteen? Puhuvatko nuoret keskeyttämisestä? Maininta lkm Puhui keskeyttämisestä 26 oppilaitoksessa 14 vapaa-ajalla 7 molemmissa 5 Ei puhunut keskeyttämisestä 7 Puhui kun jo eroamassa 5 12

13 - Suurin osa nuorista puhui opintojen lopettamisesta jonkun kanssa (26/38) - Näistä 14 kertoo puhuneensa asiasta ainoastaan koulussa, seitsemän ainoastaan vapaaajalla läheisilleen ja viisi sekä koulussa että läheisilleen. Tyypillisimmin asiasta puhuttiin koulussa opolle (16). Ryhmänohjaajalle erosta oli puhunut neljä nuorta, kuraattorille yksi ja opetusalajohtajalle yksi. Läheisillä tarkoitettiin huoltajaa, kotia, vanhempia, perhettä tai äitiä. Kavereiden kanssa eropäätöksestä mainitsi puhuneensa kaksi nuorta. Jutteli opon kanssa ja opo kannusti ja yritti motivoida, mutta ei onnistunut koska opiskelijan oma motivaatio oli hukassa. Oli hakenut eri ammattiin, mihin laitettiin (korosti tätä monta kertaa). Ei jutellut koulussa kenellekään, mutta kotona puhui. Sai tiedon starttipaikasta kaverin kautta. Hyvä päätös. Nyt syksyllä oli open ja opon kanssa palaveri, jossa päätettiin, että eroaa. - Seitsemän nuorta ei ole puhunut erosta kenellekään. Ei jutellut kenenkään kanssa eikä mennyt enää kouluun, koska oli niin paljon töissä eikä päässyt käymään koululla sen aukioloaikoina. Tuli mietittyä. Yritti käydä koulussa mutta motivaatio ei riittänyt. Ei jutellut kenellekään. - Oman ryhmän muodostavat ne opiskelijat (5), jotka kertoivat puhuneensa asiasta (opolle) vasta kun eropäätös oli jo tehty. Pari viikkoa mietti, ettei halua tehdä tällaista. Ei jutellut kenenkään kanssa ennen eroa, mutta kävi opolla kun oli tehnyt päätöksen. - Haastateltujen nuorten miettiessä eroa, asia oli siis oppilaitoksen tiedossa noin puolessa tapauksista (19). - Vain kuudella haastatelluista nuorista oli kaveri/kavereita, jotka olivat myös päättäneet opintonsa syksyllä ja heistä kaikki olivat sitä mieltä, että kavereiden ero ei vaikuttanut heidän eropäätökseen. 33 nuoreta siis ilmoitti, että kukaan heidän kavereistaan ei ole eronnut oppilaitoksesta syyslukukauden aikana (haastatteluhetkeen mennessä). Miltä päätös opintojen keskeyttämisestä tuntuu? - Suurin osa haastatelluista nuorista kuvaa päätöstä positiivisin termein (33/39) - Tyypillisesti päätöstä kuvataan hyväksi, helpoksi, oikeaksi tai helpottavaksi. Oli aluksi keskeytyksellä ja piti palata opiskelemaan, mutta saikin työpaikan. Päätös oli helppo keskeytyksen jälkeen sai hyvän pohjan koulusta mutta nauttii enemmän työnteosta. Oli helppo päätös kun tiesi, ettei ala ole oma. Ei pelota, vaikka on tällä hetkellä ns. tyhjän päällä. Pari viikkoa mietti ja tuli opon luo. Kotona jutteli myös. Tuntuu hyvältä, että pääsi pois ettei ole muiden riesana. - Kolme nuorta kuvaa päätöstä ja sen jälkeistä tilannetta vaikeaksi, yksi hämmentäväksi, yksi pakoksi ja yksi ei osaa sanoa, miltä päätös tuntuu. 13

14 Tänään saanut eropaperin ja opintosuoritukset koulusta ja kertoi tuijottavansa papereita ja ajattelevansa, että tuli sitten käytyä koulussa. Turha kai häntä on pitää kirjoilla, kun ei kuitenkaan missään kahdessa viikossa opi heräämään vaan siihen menisi varmaan jotakin puoli vuotta, opiskelija pohtii. Ei tiedä oikein miltä tuntuu, hämmentynyt olo. Vaikuttivatko työssäoppimiskokemukset haastateltujen nuorten eropäätöksiin? Entäpä onko monen opinnoista luopuneen kaveri päätynyt samaan ratkaisuun? - Haastatelluista 39 nuoresta 23 ei ollut vielä ehtinyt työssäoppimisjaksoille, 16 sitä vastoin oli osallistunut yhteen tai useampaan työssäoppimiseen. - Työssäoppimiseen osallistuneista nuorista kuusi ilmoitti, että jakso oli ollut positiivinen kokemus eikä vaikuttanut eropäätökseen. Oli ollut to-jaksoilla (kaikki näytöt tehty), ei vaikuttanut päätökseen. To-jaksot ovat parempia kuin koulussa istuminen. - Joskin myös positiivinen työssäoppimiskokemus voi vaikuttaa opintojen keskeyttämiseen tai pitää sisällään kritiikkiä, kuten seuraavista käy ilmi: Oli, kivoja kokemuksia. Kokee, että ois ollut kiva saada palkallinen to-paikka oppisopimuspaikkoja kun on niin vaikea saada. To jaksot vetivät töihin ja rahan tienaus. Hyviä kokemuksia to-jaksoilta, vaikkakaan yleisesti firmoissa ei annettu tehdä mitään. Pääasiassa katseli sivusta ja teki jotakin pikkujuttuja. Ei oppinut jaksojen aikana uutta. Ei vaikuttanut, ainakaan hirveästi, eropäätökseen. - Suurempi osa työssäoppimiseen osallistuineista nuorista kuitenkin ilmoitti jakson vaikuttaneen eropäätökseen. Kokemukset vaikuttuvat kahdella tavalla joko jakson aikana tapahtui jotakin ikävää (6) tai nuori tajusi paremmin, mitä ammatin harjoittaminen käytännössä on (4). Kävi parissa paikassa, oli rankkoja kokemuksia. Paljon töitä ja paikkojen työntekijät mollasivat, että opiskelija ei osaa mitään. Kertoi opettajille, mutta he eivät puuttuneet mitenkään, sanoivat, että totu siihen, on kovaa työtä, että sitä kautta vaikutti. Oli ja vaikutti. On hänen mukaansa simputusmeininkiä, mikä tarkoittaa, että oppilaita ei arvostettu. Työpaikalla kuviteltiin, että hän ei osaa mitään, vaikka on ollut paljon työmailla (=kesätöissä). Oli kahdella jaksolla ja kokemukset vaikuttivat päätökseen. Työssäoppimisessa tajusi, että ala ei olekaan sitä, mitä odotti. Työelämässä ollaan tiukkoja ja määrätään työtehtävät, koulussa on eri tavat. Kokee, että tojaksoilla käytettiin apuvoimina rutiininomaiseen työhön, eikä päässyt kehittymään ja tekemään tarpeeksi vaihtelevia töitä. Kaipasi haasteita. Ensimmäisessä paikassa luvattiin, että pääsee tekemään to-suunnitelman mukaisia töitä, mutta kokee että ei päässyt tekemään mitä luvattiin. Teki samoja asioita kuin koulussa. Yritti selvittää asiaa oman opettajan kanssa, mutta kokee, että opettaja ei kyennyt pitämään hänen puoliaan ja työnantaja suorastaan kusetti opettajaa. Kokee, että opettajien olisi hyvä kysellä enemmän suoraan oppilailta, miltä työssäoppimisessa tuntuu olla ja onko päässyt tekemään niitä asioita, mitä on luvattu. Opiskelija ei välttämättä uskalla sanoa työnantajan kuullen, jos jaksolla on ongelmia. Kyllä. Vaikutti jonkin verran päätökseen kun tajusi pitävänsä enemmän asiakaspalvelusta. Oli työssäoppimassa ja vaikutti päätökseen. Opiskelija tajusi työssäoppimisjaksolla, että ei ole oma juttu, söi motivaation. 14

15 Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia suhteessa opiskeluun on tällä hetkellä opinnot keskeyttäneillä nuorilla? Aikoo hakea opiskelemaan Kpl seuraavassa yhteishaussa Kyllä 18 Ei 14 Ei tiedä vielä 7 Yhteensä 39 - Yli puolet haastatelluista aikoo hakea opiskelemaan seuraavassa yhteishaussa (18/39). Suurin osa heistä aikoo hakea Variaan tai voisi hakea, jos toivealan paikkoja tulee hakuun (14/18). Kaksi ei aio hakea Variaan, koska kyseistä alaa ei tarjota siellä ja kaksi ei ota kantaa kysymykseen. - Yhteensä 14 haastatelluista 39 nuoresta ei aio hakea opiskelemaan seuraavassa yhteishaussa. Heistä neljällä on jo uusi opiskelupaikka. Suurin yhteishaun väliin jättävien ryhmä on kuitenkin töissä olevat tai töitä hakevat nuoret (6/14). Toinen tyypillinen syy olla hakematta yhteishaussa on armeijaan lähtö (4/14). Kuitenkin 10 opiskelupaikkaa vailla olevasta nuoresta yhdeksän tuo esiin, että kokee tärkeäksi ja haluaa myöhemmin jonkun perustutkinnon (aikuis- ja oppisopimusopiskelu kiinnostaa heitä). Yksi nuori ei osaa sanoa työn ja opiskelun suhteesta tulevaisuudessa. Aikoo hakea jossain vaiheessa myöhemmin, mutta ei ihan vielä. Nyt haluaa töihin ja hakee koko ajan töitä keskeyttämältään alalta. Kokee, että parempi mennä nyt töihin ja miettiä mitä haluaa, pelaa työnteolla aikaa päätökselle. Kokee, että myöhemmin olisi hyvä suorittaa tutkinto. Ei tiedä vielä alaa, mutta voisi hakea Variaan jos asuu täälläpäin. Ei nyt, mutta myöhemmin ehkä jotakin aikuis- tai oppisopimisopiskelun tyylistä opiskelua. Ei, on jo yksi tutkinto ja työnteko olisi nyt tärkeämpää, opiskelu ehkä mahdollisesti myöhemmin, mutta ei tällä erää. - Osa nuorista ei vielä tiedä, aikovatko he hakea opiskelemaan kevään yhteishaussa. Näistäkin nuorista yhtä lukuun ottamatta kaikki tuovat esiin opiskeluun liittyviä tulevaisuudensuunnitelmia. Ei ole miettinyt vielä. Ei osaa nytkään miettiä/sanoa. Oppisopimus tuntisi ehkä omalta jutulta. Ehkä, ei ole vielä varma. Työ on nyt ensisijainen vaihtoehto. Ehkä joskus hakee Variaan, oppisopimusta esimerkiksi. On kokemusta alalta ja osa opinnoista tehty, joten yrittää hakea töitä. Yhteishaku riippuu siitä, saako töitä. Sama ala kiinnostaa yhä ja voisi hakea Variaan. - Kaiken kaikkiaan opinnot ovat siis keskeisellä sijalla myös tällä hetkellä opinnoista luopuneiden nuorten tulevaisuudensuunnitelmissa: haastattelujen aikana kävi ilmi, että osa opiskelijoista on jo saanut uuden opiskelupaikan (4), mutta myös tällä hetkellä ilman opiskelupaikkaa olevista nuorista lähes kaikki (33/35) tuovat haastattelussa esiin opiskeluun liittyviä tulevaisuudensuunnitelmia. 15

16 Millainen on nuorten oma käsitys poissaoloistaan ja niihin puuttumisesta? - Nuorilta kysyttiin, kertyikö heille mielestään paljon poissaoloja ja puututtiinko niihin. Ajatuksena oli verrata nuorten kokemusta poissaoloista opintorekisterin tietoihin, mutta poissaolojen puutteellisten ja vaihtelevien merkintöjen vuoksi tästä luovuttiin. - Huomionarvoista kuitenkin on, että 29 opiskelijan mielestä heille kertyi jonkin verran tai paljon poissaoloja, mutta ainoastaan seitsemän kokee, että poissaoloihin puututtiin (ja kaksi heistä sanoo, että puuttuminen oli nopeaa). Soitettiin perään (ro), että pitäisi tulla juttelemaan. Oli hyvä, että puututtiin, mutta tykkää olla töissä. Tällä hetkellä työnteko on tärkeämpää. Jotkut sanoivat, että oma vika jos on poissaoloja. On soitettu kotiin. Ei tästä mitään hyötyä ollut. Kertyi paljon ja joutui korvaamaan näitä työssäoppimisissa. Koki tämän stressaavana, koska ei viihtynyt kentällä muutenkaan, lisäsi stressiä. Opettajat puuttuivat nopeasti, mutta se ei auttanut koska oma kiinnostus oli hukassa. Haastatelluista 16 kertoo, että poissaoloihin ei puututtu mitenkään ja viisi kokee, että puuttuminen oli vaihtelevaa (kerran, vähän tai tietyn ajan jälkeen puututtiin). Kukaan koulusta ei puuttunut poissaoloihin (äiti puuttui) ja tämä jäi häntä itseäänkin häiritsemään. Eipä juuri kyselty perään. Kun tuli kouluun, kyseltiin missä on ollut. Vaihtelevasti kyseltiin perään. Jos soitettiin, soitettiin huoltajalle. Ei kuitenkaan hirveästi kyselty. Kerrottiin vasta pitkän ajan kuluttua, että näin ja näin paljon poissaoloja ja että ei pääse eteenpäin. Olisi halunnut tietoa aiemmin ja enemmän tukea koulunkäyntiin vaikka aikuistumassa ollaankin. Eipä kyselty tai kahden viikon jälkeen ryhmänohjaaja joskus viestitteli mutta ei soittanut. Parin viikon jälkeen alkoi tulemaan poissaoloja. Viimeisinä päivinä kun oli jo tulossa opolle, niin soitettiin perään (oli ollut poissa kuusi viikkoa siihen mennessä). Miten opintonsa keskeyttäneet nuoret viihtyivät Variassa? - Haastatelluista 39 nuoresta 31 vastaa suoraan viihtyneensä oppilaitoksessa. Eniten viihtyisyyteen vaikuttavat vastausten perusteella toiset ihmiset (17) ja erityisesti se, että on kavereita (11). Myös (mm. mukava, rennot, kivat) opettajat, ylipäätään mukavat ihmiset sekä se, että koulussa on paljon erilaisia ihmisiä (esim. kv-luokat) mainittiin. Hyvän ilmapiirin/hengen/tunnelman koki viihtyisyyden syyksi kahdeksan nuorta ja tilat sekä ruuan molemmat kolme nuorta. Kuusi opiskelijaa kertoo viihtyneensä osittain (osan ajasta, tiettyjen opettajien tunnilla, jotenkuten tms.) ja kaksi kokee, ettei viihtynyt Variassa ollenkaan (huonon luokkahengen vuoksi). Viihtyi hyvin. Opettajat olivat auttavaisia, eivätkä tuominneet ja sai uusia tuttuja ja kavereita. Viihtyi, tykkäsi koulusta, mutta jäi paha mieli opettajan epäasiallisen käytöksen takia. Ei ihan viihtynyt, luokka ei ollut paras mahdollinen ja osittain tästä syystä oma motivaatio oli hukassa. Olihuono luokkahenki (osa oppilaista huusi ja valitti), ei huvittanut tulla kouluun. Kouluna ihan ok, mutta muut opiskelijat olivat 10 vuotta nuorempia. Tiesi kyllä sen hakuvaiheessa, mutta vaikutti silti omaan viihtymiseen. Vähän riippuu kenen opettajan tunneilla oli (toisten suhtautuminen tyttöihin tai siihen, että on vaikea oppia oli kehnoa). 16

17 Millaista opetusta haastatellut nuoret kokevat saaneensa Variassa? Entäpä millaisia asioita he olisivat kaivanneet oppitunteihin? - Kysyttäessä millaista opetusta koit saaneesi Variassa, suurin osa opiskelijoista kuvasi opetusta ainoastaan positiivisin termein (19/38), osa vaihtelevaksi (12) ja osa pelkästään negatiivisin termein (7). Kuitenkin kun kysymystä tarkennettiin tuntityöskentelyyn ja siihen, mitä tunnilla konkreettisesti tapahtui, isompi osa vastaajista kuvaisikin asiaa vain negatiivisin termein (22/38) vs. positiivisin (16/38). - Tyypillisin vastaus opetusta vain positiivisin termein kuvanneille oli, että opetus oli Ihan hyvää (15/19). Opetusta luonnehdittiin myös kivaksi, normaaliksi ja perusopetukseksi esim. seuraavaan tapaan Ihan hyvää. Perusjuttua, asiat selitettiin ja kirjoitettiin ylös vihkoon., Ihan hyvää, selvisi kaikista opinnoista, kyse motivaatiopulasta., Kivaa, kivat opet ja rentoa meininkiä verrattuna esimerkiksi yläkouluun. tai Perussettiä (ei osaa selittää mitä tarkoittaa tai siis, että ope neuvoo ja muut tekee), ei kaivannut mitään lisää.. - Suurin osa opetusta vaihtelevin termein kuvanneista nuorista oli sitä mieltä, että opetus oli ihan hyvää, mutta asiaa (/teoriaa) oli liikaa ja tahdissa oli vaikea pysyä (8/12). Teoriaopetus oli ihan hyvää, mutta vaikeaa. Kokee, ettei saanut ymmärrystä tai tukea (esim. enemmän aikaa) lukihäiriönsä vuoksi. Oli varmaan ihan hyvää, ei tullut vaan juuri tehtyä. Liikaa teoriaopetusta enemmän olisi halunnut päästä tekemään. Vaihtelevuutta aiheutti myös opettaja (3): Vaihtelevaa tietyissä aineissa (esim. X) hyvää, mutta tietyissä aineissa harmillisen epäpätevää (esim. X). Opettaja saattoi lähteä (usein itkien) pois kesken tunnin, lueskella nettiä ja antaa luvan oppilaille poistua ( Täällä ei ole kenenkään pakko olla ), jolloin iso osa poistui ja asioissa ei edetty. tai oma käytös ja sukupuoli Riippuu tunnista ja siitä miten itse käyttäytyi. Jos käyttäytyi hyvin, sai neuvoja ja olisi varmaan ollut tekemistä. Osa opettajista ei antanut tyttöjen tehdä mitään (ts. samoja asioita kuin poikien annettiin). - Opetusta ainoastaan negatiivisesti kuvanneet (7/38), luonnehtivat sitä: epäpäteväksi (3), tylsäksi (2), yksipuoliseksi ja hätäiseksi. Epäpätevää, opettajat eivät olleet hyviä. Ei saanut selvää, mitä tarkoittavat ( omaa tarinaa heitti ). Ei ihmeellisempää opetusta. Tylsää: Konesali ei ole kovin iso ja moni ei mahdu tekemään yhtä aikaa. Jos ei pidä puolia, menee seisoskeluksi. Opetus oli todella hätäistä. Esimerkiksi hygieniapassi, jonka sisältöjä varten pitäisi varata kaksi viikkoa opiskeluaikaa, tehtiin kolmessa tunnissa. Oppisopimuskoulutuksen takia tiivis tahti ja kokee, että oli liikaa asiaa jotta mikään jäisi päähän. - Tasan puolet haastatelluista (19/38) kertoi siis olleensa tyytyväinen opetukseen ja toinen puoli toi esiin epäkohtia enemmän tai vähemmän positiiviseen sävyyn (19). - Tuntityöskentelyä kuvaavissa kysymyksissä kriittinen palaute korostui (22/38). Suurin osa kritiikistä koskee myös tässä kohtaa asioiden paljoutta ja teoreettisuutta (14). 17

18 Ketutti jatkuva piirtäminen ja istuminen. Oli periaatteessa tekemistä kun aina tuli seuraava lappu kun sai edellisen valmiiksi, mutta tekeminen oli koko ajan sitä samaa, ajantappomeininkiä. Hänelle käsillä tekeminen olisi ollut se juttu. Asioita oli liikaa, vaikka tieto olikin hyödyllistä. Kokee, että ei ollut mitään paikkaa, mihin olisi voinut mennä heti kun joku tehtävä meinaa jäädä rästiin tai ei ymmärrä. Vanhassa oppilaitoksessa oli X-luokka (toiminnan nimi), johon saattoi mennä heti tekemään vaikeita tehtäviä ja missä opettaja auttoi niin kauan, että ymmärsi. Osa tehtävistä jäi tekemättä tyhmistä syistä (ei ymmärtänyt) ja sitten niitä kasautui enemmän ja se ahdisti. Osa käänsi kritiikin johtumaan itsestään he kuvasivat asioita liian vaikeiksi itselleen (6) mutta myös ymmärrystä oppimisen haasteiden huomioon ottamisessa vähäiseksi. Myös oma vähäinen panostus tiedostettiin oppimattomuuden taustalla. Joskus yritti oppia, mutta suurimman osan päivistä istui vaan. Ei kai vaan huvittanut tehdä. Ei viihtynyt tunneilla. Olis ehkä ollut tekemistä, mutta ei neuvottu. Kokee, että hänen on vaikea oppia ja sitä ei otettu huomioon. Toivoisi kärsivällisyyttä oppimisen suhteen. Oli vaikeaa oppia alan matematiikkaa vaikka perusmatikka sujuu. Opettaja auttoi sanomalla suoraan, mitä pitää tehdä tai tekemällä itse oppilas ei siinä oppinut. Kokee, ettei vaan älynnyt asioita. Luokan yleinen ilmapiiri oli, että ihmiset olivat vähän pihalla asioista, mutta yksi vanhempi opiskelija osasi selittää opettajaa paremmin ja auttoi muita. Sai siis neuvoja, mutta huonoja sellaisia. Kokee, että oli liian helppoa lähteä tunneilta pois, meni lintsailuksi. Myös atto-aineet nousivat haasteeksi muutamassa vastauksessa. Atto-aineiden opetuksen voisi hänen mielestään järjestää jotenkin rennommin. Se tarkoittaa hänelle esim. jotenkin ammattiaineen yhteyteen tms. - Oppimista tunneilla vain positiivisesti kuvanneet (16/38) pitävät itse tekemistä, riittävää määrää tekemistä sekä teorian ja käytännön sopivaa suhdetta tärkeänä. Variassa oli sekä tekemistä että teoriaa yhtä paljon; aamutunnit oli teoriaa ja iltapäivä itse tekemistä. Tämä oli hänen mielestä toimiva tapa järjestää opetus. X (toinen ammatillinen oppilaitos) on enemmän teoriaa, siinä mielessä Varia oli parempi. Oppitunnit olivat hyviä, koulussa pääsi tekemään asioita. Opettajat uskalsivat antaa haasteita, eivätkä pelänneet oppilaiden virheitä tätä olisi kaivannut työssäoppimisiinkin. - Kysyttäessä saako oppitunnilla tukea ja neuvoja 10 nuorta vastaa, että neuvoja saa tai saa hyvin, suurin osa vastaa että tietyin edellytyksin saa apua (17) ja vain yksi opiskelija kokee, että opettajista ei ollut mitään apua eikä neuvoja saa. Mielenkiintoisesti suurin osa neuvojen ehtoja kuvanneista kokee, että neuvoja saa jos kysyy tai vain kysyttäessä, mutta he eivät syystä tai toisesta kysyneet. Neuvojen saaminen riippui myös opettajasta, vaati kärsivällisyyttä ja itse neuvomisen tapa koettiin osassa vastauksista opiskelijaa aliarvioivaksi. Sai neuvoja jos meni itse kysymään, eipä juuri muuten. Jos ois pyytänyt, ois varmaan saanut apua mutta ei ole sellainen joka pyytelee. Yleensä se meni niin, että sai neuvoja kun kysyi ja sitten opettaja teki työn valmiiksi. Paljon joskin kysyi kavereilta. Ja varmaan itsessäkin vikaa, että olisi voinut tehdä enemmän, mutta ei ainakaan kiinnostanut kun ei koko ajan viitsi kysellä. Opettajat ehtivät yleensä neuvomaan, joskin olisivat voineet olla enemmän paikan päällä (tarkoittaa että laittoivat tunnin käyntiin ja sitten olivat muualla). 18

19 Riippuu opettajasta, toisten kanssa piti olla tosi oma-aloitteinen. Ei saanut apua vaan piti itse panostaa opiskeluun. Ro ei ollut aikaa tai halua kuunnella, vaan olettaa että osaa vaikka oppilaat olivat ihan pihalla. - Loogisena jatkumona edelliseen, opintonsa keskeyttäneet nuoret olisivat kaivanneet oppitunteihin tyypillisimmin opettajan huomiointia, tukea ja kannustusta (10). Pienissä vaikeuksissa jeesaamista apua vaikka ei olisi vielä isoja ongelmia. Kärsivällisyyttä niitä kohtaan joiden on vaikea oppia. Ja että tytöt päästettäisiin tekemään samoja asioita/samoilla koneilla kuin pojat. Jotkut opet olisi voineet olla ystävällisempiä myös muita kuin ahkeria opiskelijoita kohtaan. Korostaa, että open tehtävä olisi myös auttaa käymään koulua ja tukea nuoria Sitä, että ope tulee välillä kysymään miten sujuu. Opettajien paikalla- ja läsnäoloa (( Lisää konkreettista apua tehtäviin ja sitä, että tehtäviä tehtäisiin tunneilla, eikä painotettaisi niin paljon kotona tekemistä. Tunneilla pitäisi auttaa tehtävissä enemmän, että ne saisi palautettua ajallaan. Kokee, että jos olisi tiennyt, että Variassa ei ole X, ei olisi hakeutunut tänne, sai niin paljon apua opintoihinsa aiemmassa oppilaitoksessa sieltä. Ei tajunnut, että ei ole samanlaista tukisysteemiä. )) POIS? Oppitunteihin kaivattiin myös lisää vaihtelevuutta ja tekemällä oppimista (7), leppoisampaa tahtia eli vähemmän asiaa sekä enemmän kertaamista (7). Iso osa haastatelluista (15) ei myöskään osannut sanoa, mitä olisi kaivannut tunteihin. Liikaa asiaa kerralla, opetusta pitäisi yksinkertaistaa. Kertausta tiettyihin juttuihin, siis välillä liikaa asiaa ja liian nopeasti mentiin eteenpäin. Leppoisampaa tahtia ja vähemmän asiaa. Vaihtelevuutta (kuten ensimmäisenä vuonna oli kun päästiin ulos tekemään) ja itse tekemistä. Enemmän tekemällä oppimista. Vaihtelua ja enemmän tekemistä, ei pelkästään teoriaa. Haluaisi tehdä itse. Millaisena nuoret ovat kokeneet opintojen alun? - Kysymys opintojen alun kokemuksista (tutustuiko ryhmään/ohjaajaan ja saiko tietoja alasta) oli nuorille vaikea. - Suurin osa haastatelluista nuorista (25/38) kuitenkin koki opintojen alun positiivisena kokemuksena. Vastauksista erottui kahdentyyppisiä kertomuksia. Toisessa vastaustyypissä kuvattiin, että tutustumiselle ja tutkintoon ohjaamiselle oli varattu aikaa ja opiskelija oli tyytyväinen toimintaan (6/25). Tutustui ja oli jo muutama tuttu ennestään. Alussa myös sekoitettiin näitä ryhmiä ettei työskentelisi vaan tuttujen kanssa, mikä oli hänen mielestään hyvä. Tutustui ja keskusteli ryhmänohjaajan kanssa kaksi kertaa alussa. Myös sen, että ensimmäinen viikko oli infoa tutkinnosta ym., koki hyvänä. - Suurin osa opintojen alkuun tyytyväisistä opiskelijoista (19/25) ei osannut kuvata tai muistanut, mitä alussa tehtiin tai sitten oli toimittu ns. suoraan töihin taktiikalla, mutta opiskelijat eivät kokeneet kaipaavansa muuta. Kyllä tutustui ryhmään ja ohjaajaan. Alku hyvin hoidettu, ei kaivannut mitään (joskin vaikea muistaa kun 2v aikaa, ei muista alalle ohjaamisesta). Nimet kerrottiin, eipä muuta. Tietää kuka oli ryhmänohjaaja. Oli riittävää ohjaus alussa. 19

20 Tutustui ryhmään. Heti käytiin hommiin, mutta ei olisi tarvinnut mitään erillistä tutustumista (oli ennestään tuttuja) tai yhteistä tekemistä. Tutustui ohjaajaan ja sai tietoja alasta. - Toiseksi tyypillinen kokemus opintojen alusta pitää sisällään sekä positiivisia kokemuksia, että asioita, mitä olisi voitu tehdä paremmin. Tämän ryhmän vastauksissa näkyy, että opinnoista luopuneiden opiskelijoiden opinnot eivät aina etene suoraviivaisesti ennen eropäätöstä (taustalla esimerkiksi ryhmän ja koulun vaihdoksia, uusia aloituksia samassa koulussa tai jo toisen tutkinnon opiskelua). Myös ryhmien sekoittamista eri syistä ja eri vaiheissa opintoja sekä sen vaikutusta opintoihin kuvattiin useammassa vastauksessa. Ekana päivänä oli tutustumisaikaa oppilaisiin ja ryhmänohjaajaan (tuli 2. luokalle) ja se oli hyvä. Olisi kaivannut enemmän tietoa Varian systeemeistä kun niin moni asia poikkesi aiemmasta oppilaitoksesta. Tällä tarkoittaa esim. opastusta ohjelmiin, mitä pitää käyttää, että voi palauttaa opiskelutehtäviä, mistä saa apua kun asiat tuntuvat vaikeilta (vanhassa koulussa oli apuluokka mihin saattoi mennä heti kun opinnot tuntuivat vaikeilta ja missä opetettiin niin kauan että ymmärsi). Tuli myös yllätyksenä, että Variassa ei voinut aloittaa koulutusohjelmia tammikuussa. Kun ensimmäisen kerran aloitti, oli varattu aikaa tutustumiseen ja pääsi tutuiksi ryhmään ja ryhmänohjaajaan. Tänä vuonna ei niinkään. Ei muista tarkasti enää opintojen alkua. Ensimmäisenä vuonna hyvä meno, mutta sitten kun ryhmät sekoitettiin (tehtiin kaksi rakennuspuolen ja yksi muurauspuolen ryhmä) eikä päässyt haluamaansa ryhmään (ja siis joutui eroon kavereista) syntyi jännitteitä eikä ryhmähenki ollut hyvä. Silloin ei ollut mitään tutustumisia, eivätkä opettajat enää tehneet mitään erityistä ryhmähengen eteen. Sai tietoa opinnoista ja oli joku ryhmäyttämispäivä. Kaikki tulivat tutuiksi. Tutustumiseen varattu aika oli hyvä juttu. Myös siinä vaiheessa kun luokat hajotetaan 2.vuotta varten (osa jatkaa 2. vuodelle, osa jää vielä suorittamaan 1. vuotta) pitäisi olla uusi ryhmäytyspäivä tai jotakin satsausta tutustumiseen. Ryhmähenki laski selvästi toisena vuonna. Ryhmänohjaajan epäasiallinen käytös useaa oppilasta kohtaan vaikutti ryhmään, mutta opiskelijat ottivat hyvin toisensa. Ryhmään muodostui äkkiä jakoja (neljä porukkaa), mutta ne eivät vaikuttaneet negatiivisesti ryhmän toimintaan. Opiskelijoilla oli tapana auttaa toisiaan esim. kokeeseen valmistautumisessa. Sai hyväksiluettua perusaineet, kävi vaan tietyillä tunneilla, joten ei niin hyvin tutustunut, mutta ei koe sitä silti haitaksi. Nuoret olivat omissa porukoissaan ja hän kävi opiskelemassa sen mitä kävi. - Kolme opiskelijaa kuvasi opintojen alkua negatiiviseksi kokemukseksi Ei tutustunut juurikaan. Oli reilun vuoden aikana kolmessa ryhmässä (aloitti kesken vuotta, joutui aluksi väärään ryhmään ja koitti oppisopimusta välissä). Opiskelijaa jäi eniten harmittamaan se, että hän ei päässyt siihen ryhmään, mihin luvattiin, vaan joutui aloittamaan ykkösvuodelta. Hänelle kerrottiin syyksi tähän se, että hänellä ei ole tehtynä riittävästi näyttöjä. Viihtyi ns. edistyneempien ryhmässä mutta toisessa ryhmässä ei viihtynyt, koska oppilaat olivat nuorempia ja meno lapsellista. Jutteli ryhmänohjaajan kanssa, mutta kokee, että hän ei ottanut kovin vakavasti puheita erosta. Häntä harmitti kun ei päässyt ryhmänohjaajan kanssa sovittuun ryhmään. Kävi juttelemassa opetusalajohtajan kanssa asiasta, mutta kokee, että opettaja oli juorunnut tälle, että oppilaan paikka ei ole siellä. Opiskelija kokee opintojen alun aika karuna, kun tuli kesken syksyn ja heitettiin vaan ryhmään ja saliin. Ei ollut mitään tutustumista tai kerrottu missä mennään/näytetty kuinka koneet toimii. Itse pikkuhiljaa tutustui muihin. Ro sanoi, että nyt töihin ja heti, mutta ei tiennyt missä mennään tai kuinka koneet toimii. Olisi kaivannut pientä perehdytystä laitteisiin ym. Pyysi toisilta opiskelijoilta apua. - Suurin osa opiskelijoista (26/37) kuvaa myös ryhmähenkeä hyväksi: Luokka oli tosi hyvä ja on vieläkin kavereita sieltä. tai Ihan mukava, porukassa ei mitään vikaa, oli jopa yksi tyttö luokalla. Oli erilaisia ihmisiä, mikä oli kiva ja kaikille löytyi kuitenkin seuraa.. 20

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut-

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Suvi Lakkala, yliopistonlehtori, kasvatustiede Erkki Kuure, tutkija, sosiaalityö Lapin yliopisto 20.4.2015 Koulusiirtymä alakoulu-yläkoulu

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

2. Millainen on mielipiteesi työtavoista, joita kurssilla käytettiin?

2. Millainen on mielipiteesi työtavoista, joita kurssilla käytettiin? OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5. Asteikossa 1 on huonoin ja 5 paras arvio. Ympyröi haluamasi vaihtoehto. Mikäli kysymyksen perässä on tilaa sanalliselle arviolle, toivomme, että

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Lisätiedot

Arviointikysely 2015 Ammattilukio - Arviointiraportti - Julkaisuversio

Arviointikysely 2015 Ammattilukio - Arviointiraportti - Julkaisuversio Arviointikysely 2015 Ammattilukio - Arviointiraportti - Julkaisuversio 1. Opetus ja oppiminen 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Etenen ja menestyn opinnoissani suunnitelmieni mukaisesti 13 28 11 7 2

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus KIPA Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA Palautekyselyn tulokset (N=22) Palautekyselyyn vastasi 16 naista ja kuusi miestä eli 22 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 69 kohderyhmästä (kokonaisuutta

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016 VASTAUKSIA KYSELYYN YHTEENSÄ VASTAUSPROSENTTI N.,% VASTAAJIEN JAKAUTUMINEN KYSYMYSTEN ARVIOINTIASTEIKKO OPPILAITA 6,% VANHEMPIA 9,% HENKILÖKUNTAA 9,% NAINEN/TYTTÖ 6,% MIES/POIKA,9% TÄYSIN ERI MIELTÄ MELKO

Lisätiedot