Päihdetyön erikoislehti 5 n 2014 VERTAISTUKEA HUOSTAANOTON JÄLKEEN HUUMEKUOLEMA MEDIASSA NIKOTIINI SIIRTYNYT UUSIIN TUOTTEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdetyön erikoislehti 5 n 2014 VERTAISTUKEA HUOSTAANOTON JÄLKEEN HUUMEKUOLEMA MEDIASSA NIKOTIINI SIIRTYNYT UUSIIN TUOTTEISIIN"

Transkriptio

1 Päihdetyön erikoislehti 5 n 2014 VERTAISTUKEA HUOSTAANOTON JÄLKEEN HUUMEKUOLEMA MEDIASSA NIKOTIINI SIIRTYNYT UUSIIN TUOTTEISIIN

2 5 n 2014 Päihdetyön erikoislehti 16 6 TIIMI Päihdetyön erikoislehti, 50. vuosikerta ILMESTYY viisi kertaa vuodessa, ISSN JULKAISIJA A-klinikkasäätiö, Maistraatinportti 2, Helsinki, p. (09) , fax (09) PÄÄTOIMITTAJA Aino Majava, TOIMITUSSIHTEERI Auli Saukkonen, ULKOASU Katriina Iho TOIMITUSNEUVOSTO Marja Holmila (pj.), Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Kaija Seppä, Kaarlo Simojoki, Teemu Tiensuu, Jouni Tourunen TILAUKSET & OSOITTEENMUUTOKSET A-klinikkasäätiön keskustoimisto, toimistonhoitaja p. (09) , TILAUSHINTA 25 euroa/vuosi ILMOITUKSET Auli Saukkonen, PAINOPAIKKA Esa Print KANNEN KUVA Scanstockphoto PÄÄKIRJOITUS: Onko meillä varaa? Aino Majava 3 LYHYESTI 4 Rinnalla kulkijana vertaisohjaajan roolissa Iina Järvi 6 Mutkia aikuisuuden tiellä Auli Saukkonen 10 KATAINEN: Alkoholipolitiikka ja kärsivä kansa Anu Katainen 11 Perinteinen savuke menetti maineensa Minttu Tavia 12 uudet trendit tulevat TYÖ JA TEKIJÄ: Kristiina Hietamies Auli Saukkonen 16 TIETEEN KENTILTÄ 20 SARVANTI: Ikävä Aristotelesta Tapani Sarvanti 21 Moraalipaniikista ehkäisevään tiedottamiseen Mikko Salasuo 22 Huumekuolema Helsingin Sanomissa Lauri Mikola TUTKITTUA: Päihdeongelmaisia kuormittavat monet asiat Tuuli Pitkänen 26 Antti Holopainen FATTALUUTA: Parempaa palvelua yhdessä toimien Annika Kokkonen 28 KokeNet tarjoaa vertaistukea ja apua alkoholiongelmiin Hannu Ylönen 29 HENKIREIKÄ: Linnut Matti Mäkelä 31 2 Tiimi 5 n 2014

3 PÄÄKIRJOITUS AINO MAJAVA Onko meillä varaa? Mietojen alkoholituotteiden mainonta vähenee ensi vuoden alusta. Ulkomainonta kielletään ja sosiaalisen median käyttöä markkinoinnissa rajoitetaan. Alkoholin saatavuuteen tai hintaan ei tule muutoksia. Olutta saa yhä kaupasta seitsemänä päivänä viikossa 12 tuntia vuorokaudessa. Vaikka lakimuutos ei oikeasti rajoita kuluttajien sananvapautta, sosiaalisessa mediassa on syntynyt muodikas vastaliike, jossa ihmiset julkaisevat kuvia viskistä ja oluesta. Lehtitietojen mukaan kyse on alkoholimainontaa laajemmasta ilmiöstä: suomalaiset ovat kyllästyneet holhoukseen. Filosofi Tommi Uschanovin sanoin valtion puuttuminen ihmisten asioihin merkitsee suomalaisten nettipuheissa jo Pohjois-Koreaa. PERSPEKTIIVIÄ voi tosiaan hakea ulkomailta, kuten monen suosikkijuoman kotimaasta Ranskasta. Siellä alkoholin mielikuvamainonta on kokonaan kielletty. Se ei riitä ranskalaisille: vastikään päivänvalon näki lakiesitys, jossa houkuttelu liialliseen alkoholinkäyttöön toisi jopa vankeutta ja tuhansien eurojen sakot. Tarkoituksena on estää myös internetissä tapahtuva juopotteluun yllyttäminen. Meidän täytyy lopettaa humalaisuus, josta on niin paljon haittaa nuorille ihmisille, Ranskan terveysministeri Marisol Touraine linjasi. Myös suomalaiset päihdejärjestöt ovat korostaneet lasten ja nuorten suojelemista alkoholimainonnalta. Taustalla on ajatus, ettei ole oikein kehittää yhteiskuntaa vahvimman ehdoilla. EHYT ry:n teettämän kyselyn mukaan nuoret huomaavat alkoholimainonnan siinä missä aikuisetkin. Aikaisin aloitettu juominen ennakoi myöhempiä päihdeongelmia. #VISKIGATEN ohella julkista keskustelua leimaavat firmojen yt-neuvottelut ja televisiossa itkevät julkkikset. Ajat ovat ankeat ja vähäosaisten palveluista Ei ole oikein kehittää yhteiskuntaa vahvimman ehdoilla. leikataan, koska ei ole vaihtoehtoja. Jos kansalainen haluaa hoitoon, maksajaa ei aina tahdo löytyä. Alkoholihaitat nielevät niukkoja verorahojamme. Etunenässä ovat järjestyksenvalvonnan ja erikoissairaanhoidon kustannukset. THL:n arvioiden mukaan pelkästään alkoholin aiheuttamien tuotantomenetysten arvo voi olla Suomessa yli 600 miljoonaa euroa. Onko meillä oikeasti varaa siihen, että suomalaiset juovat itsensä huonoon kuntoon? Jos kunnon hoidosta ei ole varaa maksaa, pitäisikö rajoittaa mainontaa ja jopa saatavuutta? Jos ihmiset juovat vähemmän, säästyy rahaa ja terveyttä. Norjassa alkoholimainonta on muuten kielletty kokonaan kuten oli Suomessakin ennen vuotta Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: 5 n 2014 Tiimi 3

4 HDL aloittanut yt-neuvottelut Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) säätiö on aloittanut lähes koko henkilökuntaansa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen piirissä on 665 työntekijää. Arvioitu henkilöstön vähennystarve on noin 60 henkilöä. HDL kertoo tehostavansa ja organisoivansa uudelleen toimintaansa. Yt-neuvotteluihin ovat johtaneet yleinen taloudellinen tilanne ja varsinkin kuntien ostokäyttäytymisen nopea muutos. Ne ovat vieneet säätiön toiminnan tappiolliseksi. Yt-neuvottelut koskevat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön kaikkia työntekijöitä lukuun ottamatta lapsi- ja perhetyön palvelualuetta. Lapsi- ja perhetyöstä irtisanottiin 24 työntekijää lokakuussa. HDL tuottaa sosiaali-, terveysja koulutusalan palveluja. Se on erikoistunut vaativien erityisryhmien palveluihin lastensuojelussa, nuorten palveluissa, asumis- ja työllistämispalveluissa sekä päihde- ja mielenterveystyössä. Vantaan hankkeen työntekijöitä ovat palvelupäällikkö Lauri Kuosmanen (oik.), hankekoordinaattori Milla Bergman ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen. Kokemusasiantuntijan vastaanotto jatkuu Vantaalla Vantaan Korson terveysasemalla on kokeiltu kaksi vuotta, miten omasta päihdesairaudestaan toipunut, tehtävään koulutettu kokemusasiantuntija voi auttaa päihdeongelmista vielä kärsiviä terveysaseman asiakkaita matalan kynnyksen periaatteella. Toiminnasta on saatu hyvät kokemukset. Asiakastyytyväisyyskyselyssä kaksi kolmesta kokemusasiantuntijan vastaanotolla käyneestä kertoi hyötyneensä erittäin paljon vastaanotolla saamastaan vertaistuesta, kokemustiedosta ja palveluohjauksesta. Hanke kestää tämän vuoden loppuun, mutta se on saanut jatkoa Vantaan kaupungin omana toimintana vuoden 2015 ajan. Toiminta jatkuu 50 prosentin työaikana. Mikael Söderström Tiimi ilmestyy 2015 Numero Aineisto- Ilmestyy päivä A-klinikkasäätiö lomauttaa 392 työntekijäänsä A-klinikkasäätiö on saanut päätökseen koko henkilöstöään koskeneet yt-neuvottelut. Niiden tuloksena kuusi työntekijää irtisanotaan ja kaikkiaan 392 henkilöstöön kuuluvaa lomautetaan 1 2 viikoksi. Henkilöstökulujen lisäksi säästetään toimintamenoista. Lomautusten vuoksi A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalveluihin ei riitä tarpeeksi henkilöstöä, joten niitä joudutaan sulkemaan loppuvuonna ja vuodenvaihteessa. Sulut kestävät hoitopaikasta riippuen vuorokautta. 4 Tiimi 5 n 2014

5 LYHYESTI Orpokotia katsottu noin kertaa A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta on julkistanut uuden videon, joka haastaa miettimään lapsen oikeuksia hyvään arkeen. Orpokoti-filmi sijoittuu kuvitteelliseen aikuisten orpokotiin. Se kysyy, millaista olisi, jos lapset voisivat valita omat vanhempansa. Videon englannin- ja suomenkieliset versiot ovat keränneet Youtubessa ensimmäisen kuukauden aikana noin katselukertaa. Video on edellisen, suurta huomiota herättäneen Hirviöt-filmin tavoin markkinointiviestintätoimisto Havas Worldwide Helsingin käsialaa. Hyvää joulua Tiimin lukijoille! Päihdepäivät toukokuussa Ensi vuoden Päihdepäivät järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla. Tapahtuman teemana on Päihdekulttuuria muuttamassa, ja ohjelma valmistuu vuoden vaihteessa. Päihdepäiviä järjestää Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry ja sen koordinoima Ehkäisevän päihdetyön verkosto yhteistyökumppaneineen. Kovien huumeiden ongelmakäyttäjiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkistanut uuden arvionsa amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjien määrästä Suomessa. Arvion mukaan heitä on Amfetamiinien ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan ja opioidien ongelmakäyttäjiä Luku perustuu vuoden 2012 rekisterimerkintöjen pohjalta laskettuun tilastotieteelliseen arvioon. Ongelmakäyttäjistä noin puolet on Etelä-Suomessa ja kolmasosa pääkaupunkiseudulla. Lähes puolet on vuotiaita. Naisia on noin kolmannes. Tositarinoita rahapelaamisesta Siinä minä istuin ja odotin kuolemaa, kertoo Pekka, entinen peliriippuvainen. Sosped-säätiön Pelirajat on hanke on julkaissut peliriippuvuudesta kertovan kirjasen suomalaista. Se kertoo yhdeksän tositarinaa rahapelaamisesta. Julkaisuun voi tutustua hankkeen nettisivuilla: pelirajaton.fi/tarinat. Jukka Ollgren ym.: Amfetamiinien ja opiodien ongelmakäytön yleisyys Suomessa Yhteiskuntapolitiikka 5/ n 2014 Tiimi 5

6 IINA JÄRVI Minna on päässyt jaloilleen ja haluaa nyt auttaa muita. Rinnalla kulkijana vertaisohjaajan roolissa 6 Tiimi 5 n 2014

7 Oli kova paikka, kun oma lapsi vietiin suoraan päiväkodista. Vanhemmuutta on tärkeää ja kannattavaa tukea huostaanoton jälkeenkin. Pitkän toipumistien kulkenut Minna ryhtyi vertaisohjaajaksi ja tukihenkilöksi. Minnan kotialbumi Miltä tuntuu, kun oma lapsi otetaan huostaan? Miltä tuntuu, kun tietää, että omalla käyttäytymisellä ja elämäntavalla on ollut siihen merkitystä? Miltä tuntuu, kun tuntuu, ettei oikein tahdo saada tätä ainoaa elämäänsä sellaisille raiteille kuin haluaisi? Voi kukkia -verkostohankkeen vertaisohjaajana toimiva Minna tietää noista kysymyksistä jotakin, sillä hänen lapsensa otettiin huostaan Minnan ollessa 23-vuotias. Huostaanoton perusteena oli äidin päihteidenkäyttö ja epävakaan perhe-elämän aiheuttama epäsäännöllisyys lapsen elämään. Lapsen perustarpeista, ruoasta ja vaatteista, vanhemmat kyllä huolehtivat, mutta henkisesti ei aina kyetty olemaan läsnä. Minna oli itsekin vielä lastensuojelun jälkihuollon piirissä oleva nuori, kun hän 18-vuotiaana huomasi olevansa raskaana. Lapsi oli toivottu, mutta kovasta yrittämisestä huolimatta oma päihteidenkäyttö, erilaiset mielenterveyden ongelmat ja epäkypsä vanhemmuus kasvoivat ylivoimaiseksi haasteeksi. Minnan äiti teki lopulta omasta lapsenlapsestaan lastensuojeluilmoituksen, joka johti ensin lapsen kiireelliseen sijoitukseen ja lopulta huostaanottoon. Oli se kova paikka, kun oma lapsi vietiin suoraan päiväkodista vain pari viikkoa ennen hänen 5-vuotispäiväänsä. Menin ihan sekaisin, kun sosiaalityöntekijät kertoivat hakevansa lapseni päiväkodista ja vievänsä hänet sieltä suoraan lastenkotiin. Raivostuin ja uhkailin sosiaalityöntekijöitä. Itkin ja raivosin vuoron perään, sanoo Minna. Olin kuvitellut olevani aikuinen ja osaavani toimia vanhempana, mutta eihän se sitten niin ollut. Olin itsekin viettänyt osan nuoruudestani kodin ulkopuolelle sijoitettuna ja minulla oli paljon käsittelemättömiä asioita omasta lapsuudestani. Jouduin niiden asioiden eteen oman lapseni huostaanoton yhteydessä. En sitten pystynyt kohtaamaan kaikkia tunteita, joita eteeni tuli. 5 n 2014 Tiimi 7 > > >

8 Olin kuvitellut olevani aikuinen ja osaavani toimia vanhempana. Laitosjaksot ovat olleet tärkeitä Minnaa auttoi, kun hän pääsi aika pian lapsen huostaanoton jälkeen hoitoon silloiseen Tyynelän kuntoutuskeskukseen. Olin ollut siellä jo edellisenä vuonna lyhyellä hoitojaksolla ja koin paikan turvalliseksi. Minulla oli ollut myös hoitosuhde paikallisella A-klinikalla, jossa olin käynyt keskustelemassa ja antamassa seulat. A-klinikan työntekijä oli erittäin mukava. Hän kuunteli, kohtasi minut ihmisenä ja osasi kannustaa eteenpäin. Meillä oli mielestäni avoin suhde ja hänen käytöksensä viesti välittämisestä. Lapsen kiireellinen sijoitus muuttui huostaanotoksi, mutta Minna ei suostunut koskaan allekirjoittamaan päätöstä. Yhdeksän kuukautta sijoituksen jälkeen lapsi pääsi takaisin kotiin, vaikka huostaanottopäätös pysyi voimassa vielä muutaman vuoden. Minnalla oli pitkiä raittiita jaksoja. Hän kiittää niistä vahvaa tukiverkkoaan, kuten päivätoimintakeskusta ja niitä sosiaalityöntekijöitä, jotka ymmärsivät, kannustivat ja tukivat eteenpäin. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus oli välillä suurta. Päivät vaihtelivat hyvistä todella huonoihin. Minnalla oli paljon selvitettäviä asioita lähtien omasta lapsuudesta. Vuonna 1999 Minna pääsi Sininauhaliiton Hynttyyt yhdessä -projektin ylläpitämän tuetun asumisen piiriin. Samoihin aikoihin Minnan aviomies teki itsemurhan. Se oli raskasta aikaa. Vuoden 2000 alussa Minnalta evättiin viikon intervallijakso, mikä johti siihen, että Minna tietoisesti retkahti polttamalla pilveä ja käyttämällä amfetamiinia. Hän kertoi avoimesti retkahduksestaan sosiaalityöntekijälle ja pääsi lopulta kuukauden mittaiseen päihdekuntoutukseen. Minna toteaakin, että laitosjaksot ovat olleet tärkeitä hänen raitistumisensa kannalta. Tuolloin hoitokaan ei ollut niin lääkekeskeistä kuin nykyisin eikä päihderiippuvuutta korvattu toista lääkettä käyttämällä. Sain kyllä muun muassa neuroleptilääkkeiden reseptejä, mutta en pystynyt käyttämään lääkkeitä kovin pitkään. Ne eivät vaan yksinkertaisesti sopineet minulle. Olin aivan pökkyrässä koko ajan enkä osannut ajatella selkeästi. En suostunut syömään lääkkeitä, koska ne vaikuttivat kielteisesti äitinä olemiseen ja arjen pyörittämiseen. Oivalluksia vertaistukiryhmästä Minnan miehen kuoleman lisäksi hänen isänsä ja äitinsä kuolemat lyhyen aikavälin sisällä 2000-luvun alkupuolella vaikeuttivat lisää elämänhallintaa. Päihderiippuvuus vaihtui peliriippuvuudeksi ja hän purki pahaa oloaan pelaamalla. Minna sai silloin apua muun muassa vertaistukiryhmistä. Näissä ryhmissä hän oivalsi, miten tärkeää on vertaistuki, kuunteleminen ja omista tunteista ja tuntemuksista puhuminen. Hänelle syntyi entistä suurempi halu ja tarve auttaa toisia. En ole päässyt elämässä helpolla ja olen joutunut taistelemaan todella paljon monista asioista esimerkiksi päästäkseni velkajärjestelyn piiriin ja saadakseni tukea perheelleni. Näiden kokemusten myötävaikutuksesta olen Omien kokemusteni pohjalta olen tajunnut, miten tärkeää on kuunnella asiakasta. tajunnut, miten tärkeää on kuunnella asiakasta. Kuulostaa yksinkertaiselta asialta, mutta todellisuudessa näin ei ole. Minulla on onneksi paljon hyviä kokemuksia sosiaalialan ammattilaisista, mutta olen joutunut kokemaan myös huonoa ja epäammattimaista kohtelua. Tein aikoinani kantelun lääniin kohtelusta, jota perheemme sai osakseen, ja pompottelusta, johon jouduimme. Olisin tarvinnut akuuttia tukea muun muassa vanhempieni kuoleman aikoihin, mutta jouduimme kokemaan todella huonoa kohtelua, ja se oli viedä minulta hengen ja lapseltani äidin. Minna sanoo, että onneksi tuolloin rinnalle löytyi tukihenkilöitä. Hän sai tukea myös sosiaaliasiamieheltä. Läänin päätös oli perheelle voittoisa, mutta kun päätöksen saaminen kesti kaksi vuotta, siitä ei ollut enää hyötyä Minnan perheelle. 8 Tiimi 5 n 2014

9 Kuitenkin mieltä lohdutti, että epäoikeudenmukaiseen kohteluun puututtiin ja annettiin muistutus väärintekijöille. Kantelu koski myös asiakassuunnitelman puuttumista, Minna kertoo. Asiakassuunnitelma on asiakkaan perusoikeus. Sen avulla seurataan asioiden kehittymistä ja edistymistä. Ilman asiakassuunnitelmaa ja siihen yhdessä tehtyjä kirjauksia asiat jäävät avoimiksi eikä niihin voida tarttua. On myös tärkeää, että suunnitelma kirjataan työntekijän ja asiakkaan yhteistyönä, jotta asiakaskin tietää, mitä siihen on kirjoitettu. Ei ole tarkoituksenmukaista, että vain työntekijät kirjaavat asiakassuunnitelmaan arvioitaan ja kommenttejaan, jotka eivät välttämättä vastaa asiakkaan kuvaa asioista ja niiden kulusta. Monet asiakkaat kokevat, että suunnitelmiin kirjatut huomiot seuraavat heitä koko loppuelämän ja joskus jopa stigmatisoivat heidät viranomaisten silmissä. Halu auttaa ja kulkea rinnalla Minna on käynyt JaVaMa-koulutuksen (Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet) ja täydentänyt ja päivittänyt sitä Voi kukkia -vertaisohjaajakoulutuksella. Halu auttaa, kuunnella ja toimia rinnalla kulkijana on Minnalle nykyään tärkeää. Omien kokemustensa pohjalta hän osaa asettua erilaisten ihmisten asemaan ja kuulla, mitä he tarvitsevat ja kaipaavat. Hengellisyys on ollut merkittävä tuki toipumisen tiellä. Hengellisyys on minulle tärkeä asia, ja se on ollut merkittävä tuki toipumisen tiellä. Olen tajunnut, miltä tuntuu tuntea olevansa yksin ja hylättynä maailmassa. Toivon, ettei kenenkään ihmisen tarvitsisi kokea sitä lohdutonta tunnetta. Jos voin itse olla poistamassa tuskaa joltain kanssaihmiseltäni ja olla tukena, olen siitä onnellinen. Olen itse saanut apua seurakunnan ja järjestöjen työntekijöiltä ja toiminnasta. Sen myötä hyvien ja toimivien verkostojen merkitys on auennut minulle aivan uudessa mittakaavassa. Tänä päivänä Minna toimii Voi kukkia -verkostohankkeen vertaisohjaajana ja tukihenkilönä huostaanotettujen lasten vanhemmille. Hän on käynyt kokemusasiantuntija- Vertaistukea tarjolla Voi kukkia -verkostohanke on Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton ja Sininauhaliiton yhteinen hanke. Sen tavoitteena on kertoa ja perustella, miksi vanhemmuuden tukeminen huostaanoton jälkeenkin on tärkeää ja kannatettavaa. Vanhempien oma ääni on tässä ratkaisevan tärkeä. Hanke levittää Voi kukkia -vertaistukiryhmämenetelmää siten, että ryhmiä olisi tarjolla kaikille sitä tarvitseville vanhemmille. Lisäksi hanke kouluttaa ammattilaisia ja ryhmän käyneitä vanhempia vertaistukiryhmän ohjaajiksi sekä tunnistamaan paremmin perheiden avun tarpeet ja kriisin vaiheet. Voi kukkia -vanhempainraadit ovat työstäneet lapsen sijoituksen tai huostaanoton tilanteeseen tarkoitetun Vanhemman oppaan muistilistaksi ja kannustukseksi vanhemmille ja lapsen läheisille aikuisille. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja se on mukana RAY:n Emma & Elias -ohjelmassa. Lisää tietoa on hankkeen verkkosivuilla: Toivon, ettei kenenkään ihmisen tarvitsisi kokea lohduttomuutta. koulutuksen ja tehnyt järjestöpuolella päihde- ja mielenterveysalan töitä. Tänä syksynä hän aloitti nuoriso- ja vapaaajan ohjaajan opinnot. Iina Järvi toimii Voi kukkia -verkostohankkeen projektikoordinaattorina Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitossa. Kommentoi juttua osoitteessa: 5 n 2014 Tiimi 9

10 AULI SAUKKONEN Mutkia aikuisuuden tiellä Aikuistuminen ei ole useinkaan helppo juttu äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksista kärsiville nuorille. un nuori täyttää 18 ja tulee täysi-ikäisek- tukisysteemit katkeavat liian rajusti, Ksi, huomautti Kehitysvammaliiton järjestämässä FASD-päivän seminaarissa puhunut lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Merja-Maaria Turunen. Hän on tehnyt pitkään töitä FASDlasten ja heidän perheidensä kanssa. 21-vuotiaana nuori tippuu lastensuojelun jälkihuollosta, vaikka siinä vaiheessa kaikki on vielä kesken, lisäsi sijaisvanhempi Reija Närhi. Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa sikiölle monenlaisia vaurioita. FASD-päivän seminaarissa keskityttiin neurokognitiivisiin vaikeuksiin, joita ovat esimerkiksi ongelmat tiedon käsittelyssä, oman toiminnan ohjaamisessa ja itsesäätelyssä, tarkkaavaisuudessa sekä kielellisissä ja motorisissa toiminnoissa. Lyhenteellä FASD tarkoitetaan sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjoa. Aikuistuminen on haavoittuvaista aikaa. Oman polun löytäminen saattaa olla mutkaista ja vaatia kokeiluja. Jos vertailukohtana on norminuori, FASD-nuoren voi olla vaikea kokea olevansa hyvä, sanoi Turunen. FASD-lapset ja -nuoret tarvitsevat laajaalaista yksilöllistä tukea, apua ja kuntoutusta oppimisessa, arjessa ja elämässä selviytymisessä. Monille apu on tarpeen pitkälle aikuisuuteen asti. Ellei tätä ole tarjolla, kalliiksi tulee, Merja-Maaria Turunen huomautti. Kustannuksia tuottavat esimerkiksi mahdolliset lastensuojelun sijoitukset, laitoshoidot ja rikosseuraamukset. FASD-nuorilla on monesti vaikeuksia löytää sopivaa koulutusalaa ja -ohjelmaa. Myös itsenäistyminen voi olla hyvin hankalaa. Tosi suuri kriisivaihe on peruskoulun päättyminen, se sisältää kaikki mahdollisuudet pieleen menemiseen. Miten nuori siitä selviää, riippuu siitä, millaisen minäkuvan hän on saanut, sanoi Reija Närhi. Osaamisverkosto hankkeilla Kansainvälistä FASD-päivää vietetään vuosittain 9.9. Silloin halutaan muistuttaa raskauden aikaisesta yhdeksän kuukauden raittiudesta. Vaikka alkoholin mahdollisista haitallisista seurauksista sikiön kehitykselle on tiedetty jo kauan, yhä edelleen syntyy alkoholin vammauttamia lapsia. Miksi on näin? Eurooppalaisen FASD-teeman ympärille keskittyneen EUFASD-verkoston puheenjohtaja Diane Black toi esiin neljä syytä: ristiriitaiset tai muuten huonot neuvot odottaville äideille, alkoholijuomapakkaukset, joissa ei varoiteta sikiövaurioista, ja syyllistävän suhtautumisen, johon äidit reagoivat kiistämällä alkoholinkäyttönsä. Kehitysvammaliitolla on tavoitteena perustaa Suomeen FASD-osaamisverkosto, johon voisivat tulla mukaan sekä alan ammattilaiset että kokemusasiantuntijat. Toiveissa on perustaa myös matalan kynnyksen kohtaamispaikka, josta voisi saada ohjausta ja tietoa liittyen eri-ikäisten FASD-henkilöiden tuen tarpeisiin. 10 Tiimi 5 n 2014

11 KATAINEN ANU KATAINEN Alkoholipolitiikka ja kärsivä kansa Miksi kaikkien pitää kärsiä, jos vähemmistö ei osaa käyttää alkoholia oikein? Kysymys esitetään usein jossain muodossa, kun keskustellaan alkoholipolitiikasta. Viimeksi asiaa tivattiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston määrätessä viski-sanan poistettavaksi Olut & Viski Expo -tapahtuman nimestä. Uutisiin määräys päätyi, kun viraston kerrottiin vaatineen sanan poistoa myös tapahtumasta kertovista yksityisistä blogikirjoituksista. Vaikka tieto osoittautui virheelliseksi, rajoittava alkoholipolitiikka ja todellisuudesta vieraantuneet virkamiehet herättivät jälleen kerran syvää raivoa. JUOMISEN kustannukset mitattiin niitä sitten inhimillisenä kärsimyksenä tai julkisina menoina ovat Suomessa niin suuret, että kulutuksen rajoittaminen on välttämätöntä. Vaikka hintojen korottaminen ja saatavuuden rajoittaminen ovat EU-Suomessa menettäneet tehoaan juomisen vähentäjinä, vuoden 2004 alkoholiveronalennus osoitti, miten suuri vaikutus alkoholin hinnalla on haittojen ilmenemiseen. Alkoholin kokonaiskulutus nousi tuolloin nopeasti 10 prosenttia. Maksakirroosikuolemien määrässä nousu oli huimat 50 prosenttia. Maksakirroosi ei kehity hetkessä, vaan se edellyttää pitkäaikaista runsasta alkoholinkäyttöä. Veronalennuksen seuraukset kohdistuivat erityisesti niihin, jotka jo joivat liikaa. Tätä haittojen kasautumista on käytetty osoituksena alkoholipolitiikkamme tehottomuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta: kaikki kärsivät, vaikka enemmistöä niin sanottuja kohtuullisesti juovia tavallisia kansalaisia sääntely ei edes hetkauta. Suurkuluttajat eivät elä tyhjiössä. Eivätkä he ole aina olleet suurkuluttajia. Mitä enemmän kansa kuluttaa, sitä enemmän on niitä, jotka kuluttavat kohtuuttomasti. Jos juominen Suomessa vapautettaisiin sääntelystä, tuloksena ei olisi eteläeurooppalaisen juomiskulttuurin yhtäkkinen kehittyminen. Suomi ei muutu Italiaksi, vaikka ruokakaupoista saisi kantaa kotiin halpaa viiniä. Vuoden 2004 veronalennus johti satoihin ylimääräisiin kuolemantapauksiin. Kuolleet olivat valtaosin huono-osaisia pitkän linjan suurkuluttajia. He tuskin olisivat saavuttaneet pitkää ikää, vaikkei hintoja olisikaan laskettu. Vaikka heidän mahdollisuutensa hallita omaa juomistaan oli vakavasti heikentynyt, he eivät silti ansainneet kuolla. PALATAAN VIELÄ kysymykseen kärsimyksestä: mitä kärsimys oikeastaan tarkoittaa, kun puhutaan nykyisen alkoholipolitiikan vaikutuksista kansalaisten elämään? Kärsimys on vahva sana. Onko kyseessä se työlääntynyt olo, joka syntyy ostosreissulla, kun viinipullon saadakseen on vielä pistäydyttävä Alkossa painavien kassien kanssa? Vai viittaako se siihen harmitukseen, kun kello on jo yhdeksän ja jääkaapissa ei ole saunaolutta? Suomi ei muutu Italiaksi, vaikka ruokakaupoista saisi halpaa viiniä. Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 5 n 2014 Tiimi 11

12 MINTTU TAVIA Scanstockphoto Perinteinen savuke menetti maineensa uudet trendit tulevat Perinteinen savuke ei ole enää viime vuosina ollut kummoisessa maineessa. Niinpä tupakkateollisuus tähyää uusien tuotteiden suuntaan. Vielä 60-luvulla yli puolet miehistä tupakoi. Tämänhetkisten tilastojen mukaan 19 prosenttia työikäisistä miehistä ja 13 prosenttia naisista tupakoi päivittäin. Myös nuorten tupakointikokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat olleet laskusuunnassa. Nuorten terveystapatutkimuksen vuoden 2013 tulosten mukaan 16-vuotiaista pojista tupakoi päivittäin 13 ja tytöistä 14 prosenttia. Tupakoinnin vähenemisen taustalla on kiristynyt lainsäädäntö ja vankkaan tutkimustietoon nojaava valistus. 12 Tiimi 5 n 2014

13 Myös tupakkateollisuus on perillä perinteisen savukkeen alamäestä länsimaissa. Se houkuttelee tupakkatuotteiden käyttäjiksi etenkin nuoria uusien tuotteiden ja trendien avulla. Nuuskakauppaa käydään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa Aikamme ilmiönä erityisesti nuuska on tällä hetkellä kovassa nosteessa nuorten ja erityisesti nuorten aikuisten miesten keskuudessa. Nuuskaa markkinoidaan osana trendikästä ja rentoa elämäntyyliä. Nuuskavalmistajien voidaan nähdä onnistuneen: nuoret todella liittävät nuuskan käyttöön lukuisia positiivisia mielikuvia rennosta jätkämäisyydestä ja maskuliinisuudesta urheilullisuuteen ja fiksuuteen. Nuuskaa käyttävät nuorisoidolit tekevät teollisuudelle palveluksen vahvistamalla näitä mielikuvia. Suomalaisista peruskoulua käyvistä pojista 17 prosenttia käyttää nuuskaa silloin tällöin ja 6 prosenttia päivittäin, kertovat Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset. Lukemat ovat melko suuria siihen nähden, että nuuskan myynti ei ole laillista Suomessa. Avoin nuuskakauppa käykin vilkkaana esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Nuuskanmyynti on joillekin nuorille harrastus, jonka avulla voi rahoittaa omaa käyttöä tai tienata muuten ylimääräistä rahaa. Oma lukunsa on ammattimaisempi toiminta. Nuuska on kovassa nosteessa etenkin nuorten aikuisten miesten keskuudessa. Kun ennen käytettiin lähinnä paria erilaista tykillä annosteltavaa irtonuuskaa, nykyään on siirrytty pääosin käyttämään siistimpää ja käyttäjäystävällisempää pussinuuskaa. Markkinoilla on sadoittain tuotemerkkejä ja makuja. Jouluksi on tarjolla glögin tai piparkakun makuista nuuskaa, pääsiäiseksi appelsiini-suklaanuuskaa, kesäksi raikkaita marjan makuja ja niin edelleen. Nuuskan valmistajat eivät ole unohtaneet naisia: markkinointia on kohdennettu suoraan naisille ja nuuskaa myydään kauniissa meikkirasiaa muistuttavissa purkeissa. Ruotsissa naisten nuuskan käyttö on jo yleistynyt, mutta Suomessa se on ainakin toistaiseksi harvinaista. Nuuska sopii huonosti yhteen urheilun kanssa Nuuskan valmistajat käyttävät ihmisten mielikuvia hyväkseen. Nuuskasta pyritään tietoisesti luomaan kuvaa savu- 5 n 2014 Tiimi 13 > > >

14 Purkillisesta nuuskaa saa helposti enemmän nikotiinia kuin tupakkaaskista. taa palautumista. Koska lihasten hapen- ja ravintoaineiden saanti vähenee, myös lihasvoima ja -massa heikkenevät. Nikotiini nostaa tilapäisesti verenpainetta ja sykettä, jolloin sydän joutuu normaalia kovempaan rasitukseen. Sen lisäksi, että nikotiini tekee käyttäjistä riippuvaisia ja vaikuttaa suoritustasoon, nuuska on terveydelle haitallinen tuote myös muulla tavoin. Se rikkoo suun limakalvot, syövyttää ienrajoja pysyvästi ja löystyttää hampaiden kiinnityskudoksia. Lisäksi se värjää, kuluttaa ja reikiinnyttää hampaita. Nuuskan käyttö lisää suun, nenän ja nielun alueen syöpien vaaraa sekä kasvattaa sepelvaltimotautiin sairastumisen ja sydäninfarktin riskiä. ketta terveellisempänä vaihtoehtona. Haittavaikutusten vertaaminen ei kuitenkaan ole mielekästä, sillä kumpikaan ei ole mikään terveystuote. Nuuskan käyttömääriä on hankala arvioida, mutta tuntuma on, että monella käyttäjällä kuluu purkki päivässä. Joidenkin arvioiden mukaan ruotsalaiset pitävät nuuskaa suussaan jopa tuntia päivässä. Säännölliseen nuuskan käyttöön liittyy voimakas nikotiiniriippuvuus. Nuuskan nikotiinipitoisuudet vaihtelevat noin 8 milligrammasta 22 milligrammaan per gramma. Purkillisesta pussinuuskaa saatava nikotiinimäärä nousee helposti tupakka-askista (160 mg) saatavan määrän ohi. Nuuska on perinteisesti yhdistetty tiettyihin joukkueurheilulajeihin. Urheilijaystävällinen tuote se ei silti ole: nikotiinin vaikutus supistaa verisuonia ja vähentää lihasten verenkiertoa, mikä lisää liikuntavammojen vaaraa ja hidasomaan nuorten keskuudessa. Suomalaisista 18-vuotiaista pojista 29 prosenttia ja tytöistä 30 prosenttia on käyttänyt vesipiippua vähintään kerran. Vesipiippu luokitellaan Suomen lainsäädännössä tupakointivälineeksi. Sen mainonta ja muu myynninedistäminen on kielletty. Tupakkakasvia sisältävä poltettava seos määrittyy lain mukaan tupakkatuotteeksi. Sitä koskee tupakkalaki. Tupakkalaki kieltää muun muassa tuotteiden mainonnan ja muun myynninedistämisen ja tuotteiden Vesipiipussa käyttäjiä kiehtoo käytön sosiaalisuus. Vesipiipun suosio nousussa Nuuska ei ole ainoa tuote, joka on saavuttanut uuden nosteen viime vuosina. Etenkin eteläisessä Euroopassa vesipiipun käyttäminen on kasvattanut suosiotaan kovaa vauhtia. Myös Suomessa nuorten kokeilut ovat melko yleisiä. Vesipiipun käyttö on ollut alkujaan lähinnä vanhempien miesten kulttuurinen tapa Lähi-idän ja Aasian alueilla ja itäisellä Välimerellä, mutta nyt se on nostanut suosiotaan nimenkäyttö on kielletty ravintoloissa ja baareissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vesipiipun poltto on yhteydessä kasvaneeseen päivittäistupakoinnin riskiin, nuuskan käyttöön, alkoholin riskikäyttöön ja huumeiden kokeiluun tai käyttöön. Myös vesipiipussa käytettävää tupakkaa on olemassa monia eri makuja, kuten erilaiset yrtit, sitruuna, minttu, suklaa ja kookos. Vesipiipussa käyttäjiä kiehtoo käytön sosiaalisuus, saman piipun äärelle pystyy kokoontumaan useampi ihminen. Lisäksi harhaluulot vesipiipun vähäisistä terveysvaikutuksista voivat vaikuttaa suosion kasvuun. Nykyinen tutkimus ei kuitenkaan tue väitettä, että vesipiipun käyttö olisi vähemmän haitallista tai vähemmän riippuvuutta aiheuttavaa kuin tupakointi. Raportoitu on päinvastoin vakavia haittoja. Isot tupakkafirmat mukana sähkösavukemarkkinoilla Kokonaan uutena nikotiinituotteena markkinoille on tullut sähkösavuke. Sen käyttö on Euroopassa voimakkaassa kasvussa ja myös Suomessa nuorten kokeilut ovat melko yleisiä. Sähkösavuketta on kokeillut vähintään kerran 18-vuotiaista pojista 29 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia. Sähkösavuke on sähköllä toimiva, tavallista tehdasvalmisteista savuketta muistuttava laite. Sähkösavukkeessa ei ole tupakanpurua, vaan se on korvattu nesteellä, jota kuumentamalla laitteesta imetään höyryä. Sähkösavukkeessa on mahdollista käyttää sekä nikotiinia sisältäviä että nikotiinittomia nesteitä. Sähkösavuke ei ole tupakkalain tarkoittama tupakkatuote, joten tupakointikiellot eivät koske sen käyttöä. Tuotteiden mainonta on kuitenkin tupakkalain mukaan kiellettyä, mutta kieltoa rikotaan jatkuvasti. 14 Tiimi 5 n 2014

15 Perinteiset tupakkajätit ottavat kovaa vauhtia haltuunsa sähkösavukemarkkinoita. Näyttää myös siltä, että mainontaa suunnataan nimenomaan nuorille. Sähkösavuketta on markkinoitu tupakoinnin lopettamisen apuvälineenä, mutta mikään ei silti viittaa siihen, että tämä olisi valmistajien tarkoituksena. Perinteiset tupakkajätit päinvastoin ottavat alaa kovaa vauhtia haltuunsa. Lopettamisen apuvälineeksi myös tuotevalikoima on erikoisen laaja: laitetta on saatavilla erivärisinä ja erimuotoisina ja myös nesteiden makujen kirjo on hämmentävän suuri. Makujen lisääminen tekee käytöstä houkuttelevampaa ja miellyttävämpää erityisesti tottumattomille käyttäjille. Maailmalla on myös saatavilla makuja, jotka on tehty vastaamaan tietyn tupakkamerkin makua ja tekemään varsinaiset tupakkamerkit tunnetuksi sähkösavukkeen käyttäjille. Sähkösavukkeen markkinoinnissa korostetaan myös tuotteen turvallisuutta. Sen turvallisuudesta ja vaikutuksista ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä. Lyhyen aikavälin haittoja hengityselimille on raportoitu, mutta pitkän aikavälin tutkimustulokset puuttuvat. Niistä saadaan todennäköisesti tietoa vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Sähkösavukkeen kuluttajaturvallisuuteen liittyy suuria puutteita. Sekä sähkösavukelaitteet että niissä käytettävät nesteet on todettu laadultaan epätasaisiksi. Esimerkiksi nesteiden nikotiinipitoisuudet eivät vastaa tuoteselosteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehottanut kuluttajia varovaisuuteen tuotteen kanssa, koska sen terveysvaikutuksista on toistaiseksi vähän tietoa ja tuotteiden laadussa on huomattavaa vaihtelua. Tupakkateollisuus etsii uusia käyttäjiä On ihmisiä, jotka onnistuvat käyttämään tupakkatuotteita satunnaisesti, mutta suurin osa nikotiinituotteiden käytöstä johtuu kuitenkin riippuvuudesta. Tupakkateollisuuden tarkoittamalla tavalla käytettynä perinteinen savuke on riippuvuutta aiheuttava tuote, joka tappaa puolet käyttäjistään. Tupakka ei koukuttavuutensa ja haitallisten vaikutus- tensa takia ole tavanomainen kulutustuote, eikä sellaisena tule kohdella myöskään uusia nikotiinituotteita. Perinteinen savukekaan tuskin tänä päivänä lanseerattuna pääsisi myyntiin ruokakaupan hyllylle. Etenkin sähkösavukkeen mutta myös nuuskan kohdalla nousee usein esiin haittojen vähentämisen näkökulma. Sen mukaan näiden tuotteiden syrjiminen lainsäädännössä ei ole järkevää, koska ne ovat perinteistä savuketta vaarattomampia käyttäjälleen. Yksilön kannalta siirtyminen haitattomampaan tuotteeseen voi toki olla parempi vaihtoehto kuin päivittäisen tupakoinnin jatkaminen. Tupakkateollisuus tekee kaikkensa pitääkseen nykyiset käyttäjät nikotiinikoukussa. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta on kuitenkin oleellista pohtia sitä, mitä uudet trendit ja tuotteet tarkoittavat uusien käyttäjien kannalta. Tupakkateollisuus tekee kaikkensa pitääkseen nykyiset käyttäjät nikotiinikoukussa, mutta ennen kaikkea sen tähtäimessä ovat nuoret ja muut potentiaaliset uudet käyttäjät. Paras ja kiistatta terveellisin vaihtoehto myös yksilön kannalta on kaikkien nikotiinituotteiden käytön lopettaminen. Ehkäisevän työn kannalta on mielenkiintoinen kysymys, mitä uusien trendien ja nikotiinituotteiden suosion kasvaminen tarkoittaa perinteisen sauhuttelun jo kerran menetetyn maineen kannalta. Suomen lakiin on kirjattu tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. Tavoitteeseen pääseminen vaatii johdonmukaisia toimia myös uusien tuotteiden ja trendien kohdalla. Se edellyttää myös tupakkateollisuuden etumatkan kiinni kuromista kaikilla vaikuttamisen tasoilla. Samaan aikaan tupakkateollisuuden työ tuotteidensa maineen puhdistamiseksi jatkuu. VTM Minttu Tavia työskentelee Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä asiantuntijana tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentämiseen liittyvien kysymysten parissa. 5 n 2014 Tiimi 15

16 Teksti: AULI SAUKKONEN Kuvat: LEENA KOSKELA 16 Tiimi 5 n 2014

17 TYÖ JA TEKIJÄ Kunnioittaen teidän Nöyryys, arvostus, kunnioitus, rehellisyys, läpinäkyvyys. Näin summaa vuoden päihdesairaanhoitajan tunnustuksen saanut Kristiina Hietamies työnsä perustan. Kristiina Hietamies työskentelee sairaanhoitajana Vantaan nuorisoasemalla. Hänellä on värikkäästi sisustettu, kaunis ja valoisa työhuone. Yksi seinä on maalattu vaaleanvihreäksi ja verhoissa on keltaista ja oranssia. Tuolit ovat punaisia. Mutta mitä näkyy työpöydällä? Kannellinen lasipurkki, joka on puolillaan ruskeaa löllöä. Hyi kamalaa, mitä se on? Se on havaintomateriaalia, valaisee Hietamies. Siinä on vuoden savukkeet, jos polttaa askin päivässä. Kyllä purkki tekee nuoriin vaikutuksen. Meidän asiakkaista noin 90 prosenttia tupakoi. Se on aikamoinen osuus. Ja tiedetään, että varhainen tupakointi altistaa myös muulle päihteidenkäytölle. Löllöpurkki on Hietamiehen työhuoneessa kuriositeetti, sillä työskentelytapa nuorisoasemalla on kaikkea muuta kuin pelottelua. Haastattelun aikana Hietamies palaa useaan otteeseen siihen, kuinka nuorta pitää kuunnella ja kuulla, suhtautumisen on oltava kunnioittavaa ja perhe on otettava mukaan työskentelyyn. Jokainen nuori on uniikki, ainutlaatuinen. Hänet on otettava vastaan sellaisena kuin hän on, ja lähteä siitä liikkeelle. Nuorta ei pidä panna tikun nokkaan ja diagnosoida. Käydään tilanne läpi yhdessä nuoren ja perheen kanssa ja mietitään, miten me nuorisoasemalla voimme olla avuksi. Viidesosa asiakkaista liikaa pelaavia Vantaan nuorisoasemalla käy vuosittain asiakkaana noin 300 nuorta. Heistä noin 20 prosenttia tulee nuorisoasemalle liikapelaamisen takia. He pelaavat viihdepelejä tietokoneella, pelikonsolilla tai kännykällä. Rahapelaaminen on ongelmana vain hyvin harvoin. Kristiina Hietamies itse arvelee, että hänen saamansa vuoden päihdesairaanhoitaja -tunnustus liittyy juuri siihen, että hän on pitänyt meteliä nuorten liikapelaamisesta. Pelaamisessa on myös hyviä puolia, Hietamies muistuttaa. Mutta milloin pelaamisesta tulee liiallista? Huomio pitää kiinnittää kokonaisvaltaisesti nuoren arkielämän hallintaan, hän sanoo. Pitää kysyä, kärsiikö koulu, onko vuorokausirytmi hallinnassa, onko yöunta riittävästi. Hyvä on myös kysyä, millainen on nuoren psyykkinen vointi. Kyse on tasapainosta. Ihmisen hyvinvointia edistää tasapaino levon, työnteon ja leikin suhteen. Aikuiset tuntevat tyypillisesti hämmennystä törmätessään nuorten pelimaailmaan. Mitä nuoret oikein pelaavat? Mistä pelaamisessa on kyse? Tämä sama epätietoisuus vallitsi myös Vantaan nuorisoasemalla, kun liikapelaavia nuoria alun perin alkoi tulla asiakkaaksi. Kysyttiin, mitä heidän kanssaan pitäisi tehdä. > > > 5 n 2014 Tiimi 17

18 Nuoret ovat liikuttavia ja herättävät vahvan tahdon auttaa. Nuorisoaseman silloinen sosiaalityöntekijä Marita Mattila sai idean perustaa vantaalaisille nuoria kohtaaville ammattilaisille foorumin, jossa pohditaan nuorten liikapelaamista ja sitä, mitä asialle voisi tehdä. Mattila ja Hietamies lähtivät kehittelemään ideaa. Mukaan lähti ihmisiä paitsi nuorisoasemalta, myös koulutoimesta, lastensuojelusta, nuorisotoimesta, nuorisopsykiatriasta ja seurakunnista. Syntyi Pelaavat nuoret Vantaalla -ideariihi eli peliriihi. Aika nopeasti ymmärrettiin, että pitää hankkia ymmärrystä pelaamiseen ilmiönä. Peliriihi on käynyt esimerkiksi itse pelaamassa Helsingin nuorten toimintakeskus Hapen yhteydessä toimivassa Pelitalossa. Tutustu peleihin Kristiina Hietamies kannustaa myös kotona vanhempia tutustumaan nuorten pelaamiseen. Voi mennä nuoren viereen ja pyytää näyttämään, miten peliä pelataan. Vanhemman ymmärrys avartuu, ja pelaamisesta ehkä pystytään puhumaan muutenkin kuin vihaiseen sävyyn. Töissä meidän tietokoneet ovat niin laiskoja, etteivät ne jaksa pyörittää pelejä, mutta niilläkin nuori voi näyttää Youtubesta, minkälaisia pelejä hän pelaa. Yleensä kun tätä pyytää, nuori on syvästi hämmentynyt: ihanko oikeasti sä haluat nähdä. Nuoret näyttävät pelejä hirveän mielellään. Pelaamiseen ja netinkäyttöön liittyen Hietamies haluaa muistuttaa kaikkia nuorten kanssa töitä tekeviä myös seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuudesta netissä. Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö internetin maailmassa on nykypäivää ja valitettavan yleistä. Nuorilta pitää aina kysyä, oletko kohdannut tällaista netissä, chatissa, keskustelupalstoilla, Facebookissa, Whatsapissa, missä ikinä. Kun itse tätä kysyn, aika moni nuori toteaa, että olen kohdannut. Nuorelta pitää varmistaa, että hän tietää netin turvallisuusasiat. Jos joku pyytää nakukuvaa, sellaista ei pidä lähettää, ja jos joku pyytää epämääräiseen tapaamiseen, ei pidä mennä. Kannabis jumittaa Niin nuorten päihteidenkäytössä kuin liikapelaamisessa ongelma on, että ne estävät nuoren mahdollisuutta kasvaa häiriöttä. Kristiina Hietamies on iloinen siitä, että nuorisoasema on paikka, jonne voi tulla vaikka minkälaisen huolen kanssa eikä asiakkuudelle ole tiukkoja rajoja. Hän myös toivoo, että nuorisoasemalle voisi tulla ilman pelkoa leimautumisesta. Meille ei ole kynnyksiä. Tänne voi tulla missä hyvänsä tilanteessa, hän rohkaisee. Myös kotikäyntejä tehdään. Nuorisoasemat perustettiin alun perin nuorten päihdehoitopaikoiksi. Vantaallakin valtaosalla nuorisoaseman nuorista asiakkaista hoitoontulon syy on edelleen päihteidenkäyttö. Muuntohuumeet ovat tulleet kuvaan mukaan. Alkoholin ja muiden päihteiden sekakäyttö on kuvioissa aika vahvasti. Väkevän alkoholin juominen näkyy. On kanavia, joiden kautta lapset ja nuoret saavat esimerkiksi Virosta tuotua alkoholia. Oma lukunsa on kannabis. Kristiina Hietamies sanoo, että tutkijoilla, Hollannin valtiolla ja Coloradon osavaltiolla voi hyvinkin olla omat mielipiteensä kannabiksesta. Mutta kannabista vahvasti käyttävien nuorten kanssa työskentelevät näkevät myös kannabiksen pitkäaikaisvaikutukset. Nuoret kuvaavat kannabiksen vaikutusta sanalla jumittaminen. Ei jaksa eikä viitsi. Laiskistuttaa. Ajatukset alkavat pyöriä kannabiksen käytön ympärillä: mistä mä sitä ostan, paljonko käytän, missä ja kenen kanssa käytän, mistä saan rahat. Jälkimmäiseen saattaa liittyä varastelua. Kannabista saatetaan myös välittää nuorten kesken. Koulunkäynti voi jäädä ja syrjäytymiskehitys alkaa. Vanhemmille nuoren päihteidenkäyttö voi tulla valta- 18 Tiimi 5 n 2014

19 TYÖ JA TEKIJÄ Kristiina Hietamies Työssä Sairaanhoitaja Vantaan nuorisoasemalla. Koulutus Psykiatrinen sairaanhoitaja. Kotoisin Lappeenrannasta. Helsingissä olen asunut 14-vuotiaasta lähtien. Työssäni palkitsee Ilman muuta asiakkaat palkitsevat. Nuoret menevät sydämeen. Rakkain työkalu Kyllä se on työhuoneeni ja se mitä siellä tapahtuu. Paras saamani palaute Se kun nuori alkaa toipua, hakea elämänhallintaa ja voida hyvin. Tärkeää on, kun nuori saa halua ja voimia lopettaa päihteidenkäyttönsä. Kun nuori sanoo, että kontakti työntekijään on auttanut häntä eteenpäin, se on mahtava palkinto. Vapaalla Opiskelen työn ohessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa kriisi- ja erityistilanteiden johtamisesta, joten vapaa-aika menee pitkälle kirjallisia töitä tehden ja huonoa omaatuntoa potien. Luen myös paljon, olen science fiction -nörtti. Motto Se tulee isältäni. Isä sanoi aina, että älä koskaan nöyryytä ihmistä tietoisesti. vana shokkina. Liikapelaamisen kohdalla vanhemmat tuntevat ennemminkin suurta neuvottomuutta ja keinottomuutta. Nuorisoasemalla autetaan ja tuetaan myös nuorten vanhempia. Monesti Kristiina Hietamiehen ensimmäinen tehtävä on rauhoittaa tilannetta ja hälventää sekä nuoren että vanhempien pelkoja. Kristiina Hietamies sanoo olevansa onnekas, sillä hän pitää työstään. Ennen kaikkea hän pitää nuorista. Nuorten kanssa ei tule tylsää päivää. Nuoret ovat liikuttavia ja herättävät vahvan tahdon auttaa. Nuoret ovat myös vilpittömiä. He tuovat kyllä ilmi, jos he kokevat, että joku on tympeä tyyppi. 5 n 2014 Tiimi 19

20 TIETEEN KENTILTÄ Tieteen kentiltä -palstalla seurataan päihdealan tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksia referoivat A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön tutkimusryhmän työntekijät. Lisää tutkimuslyhennelmiä: Motivoiva haastattelu kannattaa KAIKKIAAN 48 TUTKIMUKSEN metaanalyysista saatiin lisää vahvistusta aiempiin tutkimustuloksiin, jotka kertovat motivoivan haastattelun vaikuttavuudesta päihdetyössä. Meta-analyysiin valittiin satunnaistettuja hoitotutkimuksia, joissa motivoivan haastattelun vaikuttavuutta arvioitiin lääketieteellisen hoidon yhteydessä. Motivoivan haastattelun vaikutusta verrattiin tutkimuksissa yleensä ryhmiin, jotka olivat tavallisessa hoidossa, odottivat hoitoon pääsyä tai jotka saivat vain informatiivista tietoa. Analyysin tulosten mukaan motivoiva haastattelu osoittautui erityisen lupaavaksi muun muassa hivin hoidossa, hammashoidossa, painonhallinnassa, liikunnan lisäämisessä ja alkoholinkäytön ja tupakoinnin hallinnassa. Motivoiva haastattelu ei osoittautunut tehokkaaksi esimerkiksi syömishäiriöiden tai seksuaalisen riskikäyttäytymisen hoidossa. Brad Lundahl et al.: Motivational interviewing in medical care settings: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Patient Education and Counseling 2/2013. Ylläpitohoito vähentää huumeisiin liittyvää sairastavuutta OPIOIDIRIIPPUVUUDEN YLLÄPITOHOITO vähentää huumeisiin liittyvää somaattista sairastavuutta. Hoidon keskeytyminen johtaa sairastavuuden huomattavaan kasvuun erityisesti keskeytymistä seuraavien ensimmäisten kuukausien aikana. Tämä selvisi norjalaistutkimuksesta, jossa tutkittiin, eroavatko opioidiriippuvuuden ylläpitohoidon keskeyttäneet potilaat hoitoa jatkavista potilaista. Tutkimukseen osallistui 200 potilasta, joista 51:n hoito keskeytyi pääasiassa heroiinin käytön vuoksi. Tietoa kerättiin hoitorekistereistä ja potilashaastatteluista. Tutkimuksen tulosten mukaan hoidon keskeyttäneet potilaat eivät eronneet demografisilta taustoiltaan hoitoa jatkaneista potilaista. Hoidon keskeytymistä ennakoivat pidempi amfetamiinin käyttöhistoria ja bentsodiatsepiiniriippuvuus. Hoidon keskeyttäneillä oli hoidon aikana enemmän huumeidenkäyttöä ja yliannostuksia, mutta kuitenkin heillä oli hoidon aikana aiempaa vähemmän huumeisiin liittyvien sairauksien hoitokertoja. Hoidon keskeytymisen jälkeen huumeisiin liittyvien sairauksien hoitokerrat lisääntyivät huomattavasti. Sairastavuuden kasvu oli suurinta hoidon keskeytymistä seuranneiden ensimmäisten kuukausien aikana. Kasvua ei enää havaittu 2 5 vuotta hoidon päättymisen jälkeen. Huumeidenkäytöstä riippumaton sairastavuus sen sijaan lisääntyi noin kolmanneksella ylläpitohoidon aikana. Tämä selittyy sillä, että ylläpitohoito mahdollistaa paremman pääsyn terveydenhuoltoon ja johtaa aiemmin tunnistamattomien terveysongelmien diagnosointiin ja hoitamiseen n 2014 Tiimi Ivar Skeie et al.: Increased somatic morbidity in the first year after leaving opioid maintenance treatment: results from a Norwegian cohort study. European Addiction Research 4/2013.

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Nuuskan myyminen Suomessa on laitonta

Nuuskan myyminen Suomessa on laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen Suomessa on laitonta Haitallisuutensa vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on Suomessa ja Ruotsia lukuun ottamatta koko Euroopan unionissa laitonta. 18 vuotta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot