Tässä numerossa 2/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä numerossa 2/2006"

Transkriptio

1 2/2006

2 Pienten ja harvinaisten tuki- ja liikuntaelinvammaryhmien tiedotuslehti 10. vuosikerta Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Toimitusneuvosto: Olavi Tuononen, päätoimittaja Merja Monto, toimitus Milla Ilonen, jäsen Eero Kopperi, jäsen Julkaisija: Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Lahden Kuntoutuskeskus, Ilmoitushinnat vuonna 2007 Takakansi 1/4 osa 168 euroa 1/2 280 euroa 1/1 500 euroa Takasisäkansi 1/8 osa 67 euroa 1/4 12 euroa 1/2 200 euroa 1/1 335 euroa Sisäsivut 1/8 osa 50 euroa 1/4 83 euroa 1/2 135 euroa 1/1 234 euroa Aukeama 369 euroa Seuraava numero: Seuraava lehti ilmestyy 4/2007. Aineisto lehteen viimeistään Paino Markprint Oy Lahti Painosmäärä: 3500 kpl Kannen kuva: Vesa Nopanen Tässä numerossa 2/2006 PÄÄKIRJOITUS 3 KURSSIT ILO LIIKKUA TAPAHTUMA ROVANIEMELLÄ 6 KULTTUURIA KAIKILLE 8 SOTOSIN OIREYHTYMÄPERHEIDEN TAPAAMINEN 9 SIKIÖTUTKIMUKSET TIE KAUNIIDEN JA ROHKEIDEN MAAILMAAN _ 10 UUSI LAKI OMAISHOIDON TUESTA 12 MIKÄ ON OMAISHOIDON HOITO JA PALVELUSUUNNITELMA 15 KAARISILLAN NÄYTELMÄRYHMÄ PARIISISSA JA ORSAYSSA 17 ILTALEHTI VAI APPELSIINI 18 RIPARITIEDOTUS 23 KANTELU OIKEUSKANSLERILLE 24 TIEDOSTATKO ASENTEESI LIIKUNTAVAMMAISUUTTA KOHTAAN 25 PALJON VÄKEÄ KOOLLA LAHDESSA 27 HARVINAINEN HARVINAISTEN ALOITE 28 ISOVANHEMPIEN KURSSI 29 INVALIDILIITON VERTAISTUKIPERHETOIMINNASSA TAPAHTUU 30 PÄTKIS ONLINESSA 32 TUTKIMUS OSTEOGENESIS IMPERFECTA -POTILAILLE 35 HARVINAISIA YHTEYSTIETOJA 36

3 OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN Kukapa meistä ei tavoittelisi hyvää elämää. Ongelmaksi vain tahtoo muodostua se, mitä hyvään elämään kuuluu ja mitä tekijöitä pitäisi torjua hyvästä elämästä. Erityisen hankalaksi tilanne muodostuu, jos yritämme määrittää toistemme hyvän elämän elementtejä ja tekijöitä Me vammaiset olemme saaneet tottua siihen, että joku toinen tietää puolestamme mikä on meille parhaaksi. Meitä arvotetaan ainakin kolmella eri tavalla. Lääketieteellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. Ensinnä olemme lääketieteellinen ongelma. Kohde, johon etsitään lääketieteellistä ratkaisua tai parannuskeinoa. Monelle se toki onkin välttämätöntä antamaan helpotusta arkielämään. Sosiaalisesti vammaisuuden ongelma yritetään ratkaista ylhäältä annetuilla tukitoimilla sen verran kuin kulloinkin budjetissa on varaa. Vammaisuus nähdään tässäkin mallissa yhteiskunnallisena rasitteena, josta tulisi päästä eroon häiritsemästä parempia ihmisiä. Kolmannessa, poliittisessa, mallissa vammainen ihminen koetaan itsenäisenä ja täysivaltaisena kansalaisena. Hän on erilaisuudestaan huolimatta itse itsensä toimija. Talloin vammaista ihmistä ei muokata hyväksyttävän muotin mukaiseksi, vaan yhteiskuntaa rakennetaan ihmisen muotoiseksi. Tämä vain ei ole kovin muodikasta nykyisessä asenneilmastossa, joka ihannoi menestystä ja nuorekkuutta pitäisi osata kuollakin ajoissa, ettei jäisi rasitteeksi. Neljäntenä, ehkä tärkeimpänä, tekijänä on kuitenkin vammaisen ihmisen oma asenne itseensä ja kanssaeläjiin olivatpa he ketä tahansa. Aina voimme yhdessä oppia ja opettaa. Elämä on kaikesta huolimatta elämisen arvoista - loppuun asti. Olavi Tuononen päätoimittaja 3

4 TULEVIA KURSSEJA JA TAPAAMISIA INVALIDILIIT RYHMÄTAPAAMISET 2007 Harvinaisille diagnoosiryhmille suunnatut tapaamiset vuonna 2007 Isovanhempien tapaaminen Kalfos tapaaminen Erbin pareesi tapaaminen Ryhmätapaamiset ovat kahden päivän mittaisia viikonlopputapaamisia tietylle diagnoosiryhmälle. Tilaisuudet ovat luonteeltaan tiedottavia, ja niissä on luennoitsijoita eri asiantuntijaryhmistä. Tapaamisiin voivat osallistua sekä aikuiset vammaiset yksin tai perheineen että vammaisten lasten perheet. Tapaamisiin haeteaan Kelan Ku 104 lomakkeella. Lääkärintodistus ei ole välttämätön. Haku lomake lähetetään suoraan Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskukseen. Tapaamisten omavastuu hinnat ovat 66 /henkilö/2pv tai 80 /perhe/2 pv. Lastenhoidosta veloitetaan 20 / perhe/2pv. Harvinaiset-yksikkö järjestää myös aluetapahtumia vuonna 2007, joista tiedotetaan myöhemmin alueellisesti kirjeitse sekä IT-lehdessä. Lisätietoja tapaamisista saa Harvinaiset-yksiköstä p. (03) ) tai kuntoutussihteeriltä (03) KURSSEJA NUORILLE Sisaruskurssi 1 KELA/RAY 8pv Ratsastusterapiakurssi liikuntavammaisille lapsille (7-15v) KELA 14pv Taiteentekijät, vammaisten nuorten kurssi (16-24v) KELA Liikuntavammaisten varhaisnuorten tyttöjen kurssi(10-15v) KELA 12pv 9pv Opiskelevien liikuntavammaisten nuorten kurssi(16-24v) KELA 21pv Liikuntavammaisten varhaisnuorten poikien kurssi (10-15v) KELA 9pv Cityluonto vammaisten nuorten kurssi (16-24v) KELA 10p Harrastusten verkoissa vammaisten nuorten kurssi (16-24v) KELA 12pv Opiskelevien liikuntavammaisten nuorten kurssi (16-24v) KELA 21pv Kaverikivaa liikuntavammaisten varhaisnuorten kurssi (10-15v) KELA 9pv Rippileiri RAY 13pv Kaverikivaa liikuntavammaisten varhaisnuorten kurssi (10-15v) KELA 9pv Täältä tullaan elämä-vammaisten nuorten kuntoutuskurssi KELA 21pv Apeced- tai Addisonin tautia sairastavien nuorten kurssi KELA Sisaruskurssi 2 RAY 10pv 6pv City Poweria- vammaisten nuorten kurssi (16-24v) KELA 10pv KURSSEJA HARVINAISILLE Harvinaisia sairauksia sairastavien aikuisten kurssi KELA 14pv 4

5 ON LAHDEN KUNTOUTUSKESKUKSESSA v Harvinaisia sairauksia sairastavien naisten kurssi KELA PERHEKURSSEJA 14pv Kouluikäiset liikuntavammaiset lapset (7 pv) Kela 9 ja10 (18213), terveydenhuolto, sosiaalitoimi, vakuutusyhtiöt perheille, joissa on kouluikäinen liikuntavammainen lapsi Monivammaiset lapset (7 pv) Kela 9 ja 10 (18216), terveydenhuolto, sosiaalitoimi, vakuutusyhtiöt perheille, joissa on monivammainen liikuntavammainen lapsi Harvinaisiin vammaryhmiin kuuluvat lapset (7 pv) Kela 9, 10 ja 12 (18217), terveydenhuolto, sosiaali toimi, vakuutusyhtiöt perheille, joissa on alle 16-vuotias harvinaiseen tuki- ja liikuntaelinvammaryhmään kuuluva lapsi. Murrosikäiset liikuntavammaiset lapset (7pv) Kela 9, 10 ja 12 (18219), terveydenhuolto, sosiaalitoimi, vakuutusyhtiöt perheille, joissa on liikuntavammainen murrosikäinen lapsi Kouluikäiset liikuntavammaiset lapset (7 pv) Kela 9 ja 10 (18221) terveydenhuolto, vakuutusyhtiö kouluikäisten liikuntavammaisten lasten perheille Liikuntavammaiset alle kouluikäiset lapset (7 pv) Kela 9 ja 10 (18223), terveydenhuolto perheille, joissa on alle kouluikäinen liikuntavammainen lapsi Lapset joilla on dysmelia (7 pv) Kela 9, 10 ja 12 (18224), terveydenhuolto, vakuutusyhtiö perheille, joissa on lapsella on dysmelia Monivammaiset lapset (7pv) Kela 9 ja 10 (18226), terveydenhuolto, vakuutusyhtiö perheille, joissa on monivammainen liikuntavammainen lapsi Lapset joilla on Perthesin tauti (7pv) Kela 12 (18227), terveydenhuolto perheille, joissa lapsella on Legg-Perthesin tauti Lapset joilla on osteoporoosi (7 pv) Kela 9, 10 ja 12 (18228), terveydenhuolto perheille, joissa lapsella on osteoporoosi Liikuntavammaiset alle kouluikäiset lapset (7 pv) Kela 9 ja 10 (18230), terveydenhuolto perheille, joissa lapsi on liikuntavammainen alle kouluikäinen lapsi Lapset joilla on kallo- ja kasvoluiden kasvuhäiriö (7 pv) Kela 9, 10 ja 12 (18231), terveydenhuolto perheille, joissa alle 16 -vuotiaalla lapsella on kallo ja kasvoluiden kasvuhäiriö Liikuntavammaiset lapset (7pv) Kela 9, 10 ja 12 (18235) perheille, joissa on alle 16 vuotias liikuntavammainen lapsi Eka-kurssi liikuntavammaisille 1-3 v. lapsille (7pv) Kela 9, 10 ja 12 (18237) perheille, joissa on 1-3 -vuotias liikuntavammainen lapsi Lapset jotka ovat lyhytkasvuisia (7pv) Kela 9, 10 ja 12 (18240) perheille, joissa on alle 16 vuotias lyhytkasvuinen lapsi 5

6 ILO LIIKKUA TAPAHTUMA ROVANIEMELLÄ Yleisvenäläisen Invalidiliiton hallituksen jäsenen ja Muurmanskin Invalidiliiton puheenjohtaja Larissa Ryabyshevan kertoi vammaisten tilanteesta kotimaassaan, jossa valitettavasti ollaan joissakin vammaisetuisuusasioissa takapakkia. Invalidiliiton järjestösihteeri Markku Lohikoski korosti, että hallituksen keväällä valmistunut vammaispoliittinen selonteko oli tärkeä avaus, joka toivottavasti edesauttaa vammaispoliittisen ohjelman syntymistä. Suomen vammaispolitiikassa on paljon parannettavaa ja Invalidiliitto edellyttää, että esimerkiksi henkilökohtainen avustaja tulee saada vaikeavammaiselle subjektiiviseksi oikeudeksi, totesi Lohikoski. Kansanedustaja Simo Rundgren Invalidiliiton Lapin alueen johtoryhmä järjesti Rovaniemellä Ilo Liikkua aluetapahtuman, johon myös Invalidiliiton Harvinaiset yksikkö oli kutsunut harvinaisiin tuki- ja liikuntaelinvammaryhmiin kuuluvaa jäsenistöä. Ounasvaaran Pirtit tarjosi mukavat puitteet tapahtumalle, jonka suojelijana oli Lapin läänin maa herra Hannele Pokka. Tapahtumaa isännöi loistavasti Rovaniemen Seudun Invalidit ry. Harvinaiset yksikön vetäjä, Merja Monto valisti kuulijoita harvinaisista sairauksista. Harvinaisia vammaryhmiä tunnetaan maailmassa yli Kriteerinä tähän ryhmään kuulumiselle on, että kuhunkin diagnoosin kuuluvia löytyy Suomesta alle 500 henkilöä. Ja kun Invalidiliitossa ollaan, liiton yksikkö on tarkoitettu harvinaisille tuki- ja liikuntaelinvammaryhmille. Yksikkö järjestää vertaistapaamisia, ohjaa, neuvoo ja tekee mm. oppaita harvinaisille ryhmille. Osa näistä ryhmistä on perustanut omia diagnoosiyhdistyksiä, ja moni on Invalidiliiton jäsenyhdistys. Moni sairaus on kuitenkin niin harvinainen, ettei Suomesta löydy kuin muutama ko. ryhmään kuuluva henkilö, mutta hekin ovat löytäneet tukea liiton paikallisyhdistyksen jäseninä. Näiden vakavampien aiheiden lisäksi esiintyivät huikeat Elämys-eukot ja lopuksi yleisö pääsi naurujoogaamaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Merituuli Laihon johdatuksella. Tapahtumassa oli läsnä n. 100 järjestöaktiivia Lapin eri Invalidiyhdistyksistä sekä harvinaisiin tuki- ja liikuntaelinvammaryhmiin kuuluvia lapsia perheineen. Mukana oli myös Venäjän Invalidiliiton edustajia. Avajaisissa kuultiin kansanedustaja Simo Rundgreniá (kesk, perustuslakivaliokunta), joka puheessaan painotti, että lainsäädännön tulee kulkea perustuslain mukaisesti. Larissa Ryabysheva ja tulkki 6

7 Tapahtumassa oli myös teeman mukaisesti tarjolla monipuolista liikuntaa, jota järjestivät Suomen Invalidien Urheiluliiton iloliikuttajat. Ohjelmassa oli myös boccia-turnaus, johon väriä antoi tällä kertaa myös Harvinaisten joukkueet nuorine edustajineen. Boccian voittaja oli Ylitornion Invalidit, toisena Kemijärven Invalidit ja jaetun kolmannen sijan saivat Ranuan Invalidit sekä Harvinaiset II joukkue. Vaikka tapahtuma oli ensimmäinen, jossa mukana oli myös paljon harvinaisiin vammaryhmiin kuuluvia lapsia ja perheitä, se ei varmaankaan jää viimeiseksi. Kokemukset olivat kaikin puolin mukavat tällaisessa vauvasta vaariin tapahtumassa. Kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä ja toivoivat uutta tapahtumaa uudelleen. Niinpä uutta tapahtumaa jo suunnitellaankin pidettäväksi Ranualla vuonna Vauhdikkaat Elämys -eukot Harvinaiset yksikkö etsintäkuuluttaakin nyt vapaaehtoisia harvinaisia, niin aikuisia kuin perheitä, joilla on lapsi, jolla on jokin harvinainen tuki- ja liikuntaelinsairaus! Olkaa ystävällisiä ja ottakaa yhteyttä yksikköön ja kertokaa toiveistanne tapahtuman sisällön suhteen. Nyt ehtii vaikuttaa! Syysterveisin Merja Monto Tehokasta naurujoogausta 7

8 KULTTUURIA KAIKILLE Kuvamateriaalia on saatavilla osoitteessa Kulttuuria kaikille -sivusto laajeni ruotsin- ja englanninkieliseksi Kulttuuria kaikille -palvelu on uudistanut ja laajentanut verkkosivujaan, jotka toimivat osoitteessa www. kulttuuria kaikille.info. Sivustoa ylläpitää Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys, joka toimii Valtion taidemuseossa. Kulttuuria kaikille -sivusto tarjoaa opastusta, kannustusta ja esimerkkejä saavutettavuudesta kulttuurialan toimijoille. Sivustolla on esimerkiksi tietoa koulutusmahdollisuuksista, saavutettavuuden kartoittamistyökaluja sekä kansainvälisen asiantuntijaverkoston yhteystietoja. Nyt tietoa on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sivuston yhteydessä toimii myös sähköpostilista, jolla keskustellaan ja tiedotetaan saavutettavuuteen liittyvistä aiheista. Kulttuuria kaikille -sivuston visuaalisen ilmeen ovat luoneet graafi set suunnittelijat Pekka Piippo ja Jenni Huttunen / Hahmo Design Oy. Teknisestä toteutuksesta on vastannut verkkosuunnittelija Olli Holopainen / Slapmedia Oy. Kulttuuria kaikille -palvelu Taidemuseoalan kehittämis yksikkö Kehys Valtion taidemuseo Kaivokatu 2 FI Helsinki info@kulttuuriakaikille.info p (0) f (0) sivusto on paitsi tietopaketti saavutettavuudesta myös itsessään esimerkki siitä. Verkkosuunnittelussa on huomioitu mahdollisimman monenlaisten käyttäjien tarpeet. Kielivalikosta esille saatavat selkokielellä ja viittomakielellä laaditut tiivistelmät lisäävät saavutettavuutta. Kulttuuria kaikille -sivuston sisällöstä vastaa projektipäällikkö Sari Salovaara. Verkkosivuston kehittämistä ovat tukeneet Pohjoismainen museokomitea ja Poh jois mainen kulttuurirahasto. Kulttuuria kaikille -palvelun toimintaa tukee opetusministeriö. Lisätiedot: projektipäällikkö Sari Salovaara, p. (09) , sähköposti: sari.salovaara@fng.fi projektisihteeri Tuuli Rajavuori, p. (09) , sähköposti: tuuli.rajavuori@fng.fi 8

9 Sotosin oireyhtymäperheiden tapaaminen puheenjohtaja Taina Hickey Perheemme oli ensimmäistä kertaa mukana Sotosin oireyhtymäperheiden kesäisessä viikonlopputapaamisessa Lopen Seurakunnan viihtyisässä leirikeskuksessa Launosissa, Kesi järven rannalla. Tervetulotoivotus saapuessa oli oikein lämmin ja tuntui siltä että olisimme tulleet sukukokoukseen. Tapasimme ensi kertaa muita Sotos-perheitä. Mukana oli pieniä Sotos-lapsia, koululaisia ja jo aikuistuvia nuoria sekä aikuisia. Lapset, sisarukset ja vanhemmat olivat tietysti mukana ja oli oikein mukava ja aurinkoinen kesäviikonloppu. Yhdessä pelattiin lentopalloa ja istut tiin hiekkalaatikolla. Illalla saunottiin, uitiin ja istuttiin nuotiolla. Kokouksessa keskusteltiin siitä rekisteröityisimmekö yhdistyksenä. Mukavan yhdessäolon lisäksi meillä oli tilaisuus kuulla uutta tutkimustietoa. Tutkija Pia Vuo rela piti luennon Sotosin oire yhtymän diagnostiikasta ja tutkimuksesta. Kaikki saivat kysyä kysymyksiä ja Pia kertoi kuinka nykyaikaisten geenitestaus mahdollisuuksien tuoma tieto sopisi perheiden tilanteisiin. Luentomateriaali on saatavilla yhditykseltä. Kiitos Pialle kaikkien perheiden puolesta! Reissu oli kyllä pidemmänkin matkan arvoinen ja rohkaisisin kaikkia sotos perheitä tulemaan ensi kesänä 10v. juhlavuoden tapaamiseen mukaan! Silloin muistellaan perheiden tapaamisia ja tavataan uudelleen perheitä jotka eivät ole tavanneet vuosiin. Samalla toivotetaan tervetulleiksi mukaan uusia sotos perheitä ovat vasta löytäneet meidät. KOHTA 10 Vuotta vertaistukea Yhdistyksemme perustava kokous oli jo vuonna 1997, joten ensi vuonna juhlistamme 10-vuotista taivaltamme oikein kunnolla. Yhdistyksemme perheiden yhteinen nimittäjä on Sotosin oireyhtymä, mikä on on harvinainen ylikasvuoireyhtymä. Yhdistyksemme on perustettu antamaan vertaistukea ja järjestämään tapaamisia Sotos-perheille. Pitkien välimatkojen takia Sotos-perheet pitävät yh teyttä myös internetin kautta. Meillä on uudet netti - sivut, joilla on mm. chat ja Sotos-perheiden valokuvaalbumi. Osoite on / Sotos syndrooma perheiden vertaistuki sähköpostilista (vain Sotos-perheille ) Sotosin oireyhtymä (kirjoittanut Timo Kaipainen) 1960-luvun alussa tutki amerikkalainen tohtori Juan Sotos diagnosoimattomia isokasvuisia potilaita ja löysi uuden oireyhtymän, jonka viralliseksi nimeksi tuli Cere bral Gigantism. Oireyhtymään liittyviä ominaisuuksia on useita. Kaikki tässä tekstissä mainitut oireet eivät välttämättä esiinny jokaisella Sotoshenkilöllä. Oireyhtymään kuuluu isokasvuisuus, lapsuusiällä varhainen luuston kypsyminen, tyypilliset kasvonpiirteet, hienomotorinen jäykkyys ja kehitysviivästymä. Myös abstraktien asioiden hahmottamisessa on vaikeuksia, joka tulee esille kouluikäisillä todistuksen matematiikan numeroissa. Lapset ovat yleensä jo syntyessään ja myös aikuisiässä isokokoisia. Tarpeeksi suurten vaatteiden ja kenkien saanti voi tuottaa vaikeuksia. Yleensä Sotos -lapsi on pituuskasvukäyrän ylärajalla. Ennen aikuisikää pituuskasvu loppuu ja loppupituus sijoittuu yleensä normaalien kasvurajojen väliin. Kokoa ja voimaa Sotos -lapseen mahtuu pienen kylän verran, jonka vuoksi oireyhtymään liittyvät kiukunpurkaukset voivat olla kohtalokkaita kodin irtaimistolle. Sotosin oireyhtymän diagnosoinnissa käytettyjä kriteereitä ovat: Kasvon erikoispiirteet, ulkoneva otsa, pitkä leuka, korkea kitalaki, suurempi silmien etäisyys, harva tukka, hampaiden ennenaikainen puhkeaminen, luuston kasvu edellä, lapsella isohko pää. Syntymäpituus yli 90 %. Puheen ja kävelyn viivästyminen, sekä vaikeuksia motoriikassa. 9

10 SIKIÖTUTKIMUKSET TIE KAUNIID Oikeus elämään - seminaari Kuntoutuspsykologi Katri Koskinen Invalidiliitto ry Diagnoosini diastrofi nen dysplasia voidaan nykyään havaita sikiössä jo viidennellä raskausviikolla. Tämä tieto on ajoittain saanut oloni hyvinkin hämmentyneeksi ja ristiriitaiseksikin. Syntyessäni vuonna 1973 tällaista sikiödiagnostiikan mahdollisuutta ei ollut. En ole kuitenkaan koskaan harmitellut tämän mahdollisuuden puuttumista omalla kohdallani. En liioin usko läheistenikään harmitelleen sitä. Olen elänyt täyttä elämää. Kerran eräässä sikiödiagnostiikka käsittelevässä seminaarissa kävimme aiheesta kiivasta keskus telua naisen kanssa, jolla oli sama diagnoosi kuin itselläni. Näkemyksemme siitä, tulisiko vam maisten antaa syntyä, olivat yllättävän vastakkaiset. Nainen edusti vanhempaa sukupolvea ja erilaisia elämänkokemuksia kuin minä. Tämä tapaus johtaa minut ajattelemaan sitä, että sama lääketieteellinen diagnoosikaan ei kerro siitä, että kokemukset elämisenarvoisesta elämästä olisivat yhteneväiset. Sikiödiagnostiikassahan lähde tään tavallaan siitä liikkeelle, että löydetään sikiöllä jokin fysiologinen poikkeavuus (yleensä pyritään myös arvioimaan, mistä diagnoosista olisi kyse) ja sen pohjalta sitten tekemään päätös, tulisiko tämän ihmisen alun elämä sitten myöhemmin olemaan niin elämisen arvoista, että syntyminen tähän maailmaan kannattaa. Ajattelen, että vanhemmat joutuvat tällaisessa tilanteessa äärimmäisen haastavaan ja vaikeaan paikkaan. Lääketieteellisiä diagnooseja ja fysiologisia tiloja voi olla ihmisillä kovin, kovin monenlaisia. Miten saada selkoa, mitä jokin latinankielinen diagnoosi fyysisesti aiheuttaisi juuri minun lapseni kohdalla? Taudin vaikeusasteetkin voivat paljon vaihdella eri diagnooseissa. Sikiödiagnostiikan tekniikka on suhteellisen nopeaa ja helppoa, mutta sen tuomien tietojen kanssa toimiminen ei olekaan yhtä helppoa ja nopeaa. Suomessa on edelleen liian vähän tukea ja palveluja pareille, jotka ovat saaneet sikiöseulonnoissa tiedon jostakin sikiön poikkeavuudesta ja pohtivat miten jatkaa. Abortti ei ikinä ole helppo eikä ainoa ratkaisu. Ja vaikka siitä vähemmän halutaan puhua, jopa pitkälle viety sikiödiagnostiikka ei ole täysin luotettavaa, esim. Down-lapsi voi syntyä seulonnan tuloksesta poiketen. Tai terveitä sikiöitä voidaan turhaan abortoida. Ja niin kuin esimerkkini edellä kertoo, kahden samankin diagnoosin omaavan ihmisten elämät ja kokemukset voivat olla hyvin erilaisia. Vaikka pääsisit selville, mitä mikin lääketieteellinen diagnoosi suurin piirtein yleensä voi aiheuttaa, et ole vielä kovin pitkällä. Fysiologinen puoli on vain yksi puoli tulevassa ihmisessä. On paljon muita asioita, joita on vielä vaikeampi ennustaa etukäteen: millainen luonne lapsella tulee olemaan, missä asioissa hän on taitava, mistä kiinnostunut, miten ympäristö ja yhteiskunta voi tukea hänen selviytymistään jne Vammaisuus on kuitenkin vain yksi puoli ja ominaisuus ihmisessä. Kuinka elämisen arvoiseksi kunkin ihmisen elämä muodostuu, on kovin monesta tekijästä kiinni. 10

11 EN JA ROHKEIDEN MAAILMAAN? Omalla kohdallani olen kokenut suomalaisen yhteiskunnan edistäneen mahdollisuuksiani mielek kääseen ja ihmisarvoiseen elämään. Olen saanut tuen auton hankkimiseen, joka mahdollistaa itsenäisen liikkumiseni ja työelämään osallistumisen. Muutostöiden kautta olen saanut mittojeni mukaisen keittiön, mikä vähensi rasitustani turhien kiipeilyjen jäätyä pois. Kuitenkin viime vuosina olen itsekin saanut myös jotain kokemuksia siitä, että vammaiset ihmiset on heille kuuluvien palvelujen hakemisessa laitettu yhä ahtaammalle. Muuttaessani itsekin pari vuotta sitten paikkakuntaa huomasin epätasa-arvon kohtelussa paikkakunnasta riippuen. Se ei tuntunut oikeudenmukaiselle. Kuitenkin Suomessa ollaan oltu hyvällä polulla vammaisen ihmisen ihmisarvoisen elämän turvaamisessa. Toivon, että tämän asian tärkeys tiedostetaan jatkossakin ja että siihen panostetaan entistä sinnikkäämmin. Psykologin työnikin kautta olen oppinut sen, että kukaan ihminen ei selviä elämästään ilman haasteita. Haasteet vain vaihtavat muotoaan ihmisestä toiseen. Vammaisuus on päällepäin näkyvä haaste. Mutta yhtäläinen haaste, ja vaikeampikin, voi olla esim. lapsena koettu turvattomuus ja epävarmuus. Sikiödiagnostiikka pyrkii eliminoimaan vammaisuuden muodossa tulevia elämän haasteita tehokkaasti etukäteen. Mieleeni on jäänyt vuodelta 2001 Kehitysvammaliiton seminaarin paneelissa puhuneet Minna Karhu ja Jussi Salmi. Heille oli geeniseulontojen päinvastaisista tuloksista huolimatta syntynyt Downsyndrooman omaava poika. Nyt he sanoivat, että jos he pystyivät oppimaan rakastamaan erilaista lastaan, kuka tahansa pystyy. Santeri oli selvästikin vanhemmilleen hyvin rakas. Minnan, Santerin ja Jussin tarina on mielestäni yksi hyvä esimerkki siitä, miten hyvin ihminen pystyy vastaamaan ja sopeutumaan elämän erilaisiin haasteisiin.vaikka etukäteen luulisi itsestään jotain aivan muuta. Voidaanko elämän haasteita jaotella helpommiksi vai vaikeammiksi, vaikea sanoa. Ja se on yksilöllistä ja hyvin henkilökohtaista, mistä haasteesta ihminen milloinkin pystyy ja haluaa selvitä. Täydellisyyteen pyrkiminen ja elämän hallitsemispyrkimykset ovat aikamme henkeä. Liian usein ajatellaan, että voidakseen olla onnellinen kaikkien asioiden tulisi onnistua ja olla täydellistä. Elämää ajatellaan välillä liikaakin kaavalla: hyväpalkkainen työ, omakotitalo, avioliitto, kaksi autoa, lapset ( ei väliä sukupuolella, kunhan ovat terveitä ). Kuitenkin esimerkiksi eräs entinen missi kertoi taannoin naistenlehdessä kokeneensa suurta tyhjyyttä saavutettuaan edellä mainitun kaltaiset tavoitteet. Ne eivät tehneetkään häntä onnelliseksi. Onni olikin jossain muualla kuin ulkoisissa asioissa. Hyvällä itsetunnolla ja hyvällä ololla ei välttämättä ole mitään tekemistä ulkoisen menestyksen kanssa. Myös vammainen ihminen voi elää hyvää, täysipainoista elämää. Ihminen ei hyvistä yrityksistään huolimatta pysty hallitsemaan kaikkea - ja onko sellaisessa yrityksessä mieltäkään? Aina tulee tapahtumaan asioita, joita ihminen ei voi hallita. Luonnonmullistuksia, sotia, sairauksia. Ja vaikka syntymästään vammaiset ihmiset pystyttäisiin eliminoimaan sikiödiagnostiikan avulla, se ei pyyhkäise vammaisia pois maailmankartalta: koska aina ihmisiä tulee vammautumaan ja sairastumaan myös myöhemmällä iällä. Jos syntymästään vammaisten ei anneta syntyä, se tulee tekemään myöhemmin vammautuneiden tilanteen vielä tukalammaksi. Ja jos ylipäänsä saisimme aikaan fyysisesti täydellisen ihmisrodun, olisiko se edes hyvä? Kuinka paljon enää silloin pystyisimme hyväksymään toisissamme henkistä erilaisuutta ja moninaisuutta, jos fyysinen erilaisuuskaan ei ole sallittua? Pahimmillaan sikiödiagnostiikan avulla pyritään Kauniiden ja rohkeiden ei-todelliseen maailmaan. Ja silloinkin huomaamatta voi jäädä se, että itse asiassa vammaiset ihmisetkin voivat olla kauniita ja rohkeita ehkä vain vähän eri tavoin kuin esim. TV-sarjojen esikuvat. On tärkeää muistaa, että myös vammaisten ihmisten elämä on yhtä monipuolista ja monimuotoista kuin elämä itse! 11

12 UUSI LAKI OMAISHOIDON TUESTA Teksti: Merja Salanko-Vuorela 6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuen myöntämisen edellytys uudessa laissa on, että hoidettavalla on omainen tai läheinen, joka on valmis solmimaan kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta. Ns. vierashoitajan (kunta solmii sopimuksen hoidettavalle täysin vieraan henkilön kanssa) käyttäminen ei enää ole mahdollista tämän lain perusteella. Omaishoitajana voi kuitenkin toimia esi merkiksi avopuoliso. Julkaistu Lähellä lehdessä 2006 (Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry) Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Kunnan tulisi aina tarpeen perusteella arvioida, kuinka paljon voimavaroja se osoittaa tuen hoitopalkkioihin ja palveluihin sekä muuhun omais hoitajan tukemiseen. Vuosi 2006 on alkanut historiallisesti. Omaishoidon tuki on saatu lakisääteiseksi. Uusi laki omaishoidon tuesta astui voimaan heti vuoden alussa. Monet kunnat eivät olleet varautuneet näin nopeaan uuden lain käyttöönottoon ilman siirtymävaihetta. Niinpä liiton tietoon on tullut jo nyt, että lakia ei kaikkialla vielä tunneta ja sovellutukset vasta etsivät uomiaan. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) henkilö tarvitsee alentuneen toiminta kyvyn, sairauden tai vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaalija terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olo - suhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja Käytännössä hoitaja on usein osallistunut hoitoon jo ennen sopimuksen solmimista. Huomattavaa kuitenkin on, että omaisella ei ole velvollisuutta tehdä omaishoitosopimusta, vaan jos soveltuvaa tai halukasta omaista ei ole, tulee kunnan järjestää hoito muulla tavoin. Tärkeä seikka tuen myöntämisessä on se, että hoito tapahtuu kotioloissa. Omaishoidon tukea ei siis voi saada silloin, jos hoidettava on esi merkiksi vanhainkodissa tai palveluasumisyksikössä, vaikka omainen kävisikin häntä esim. päivittäin syöttämässä ja ulkoiluttamassa. Hoidettavan ei tarvitse oleskella jatkuvasti omassa asunnossaan, jotta omaishoidon tukea voidaan myöntää. Kunta voi maksaa hoitopalkkion myös siltä ajalta, jolloin hoidettava on hoitajan kanssa esimerkiksi kesämökillä tai lyhyellä ulkomaan matkalla. Jos hoidettavan kotikunta vaihtuu, tuki ei siirry automaattisesti, vaan se on laitettava uudelleen vireille uudessa kotikunnassa. Huomattavaa on myös, että omaishoidon tukea ei voida myöntää, jos hoi dettava ei halua olla omaistensa hoidettavana. Omaishoidon tuen kolme osaa Omaishoidon tuki koostuu kolmesta osasta, joita ovat omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut ja omaishoitajalle järjes- *tettävä tuki. Kuntien tulee nimetä kullekin omaishoitajalle yhdyshenkilö, johon omaishoitaja ja hoidettava voivat olla yhteydessä kaikissa omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä. Yhdyshenkilön tehtävänä on myös tukea heitä oikeiden ja sopivien palvelujen valinnassa. 12

13 Hoitopalkkio Omaishoidon tukea myönnetään hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Lakisääteiseen omaishoidon tukeen sisältyy aina hoitopalkkio. Laissa on määritelty hoitopalkkion alarajaksi 300 euroa. Tämä on kuitenkin vain vähimmäismäärä, joka on 67 euroa korkeampi kuin vielä viime vuonna. Kunnissa on yleensä käytössä useampi palkkioluokka. Tukipalkkion ylärajaa ei ole määritelty laissa, vaan se vaihtelee kunnasta toiseen. Uutena kuntien tulee ottaa käyttöön myös uusi vähimmäispalkkioluokka, joka on 600 euroa tilanteissa, joissa omaishoitaja on raskaan siirtymävaiheen vuoksi joutunut jättämään ansiotyön tai kokopäiväisien opiskelun. Omaishoitaja ei tältä ajalta voi saada vuorotteluvapaakorvausta, lasten erityishoitorahaa eikä vähäistä suurempia työtuloja. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne, laitoksesta kotiin siirtyminen tai vammaisen lapsen koulunkäynnin aloittaminen. Siirtymävaiheen tarkkaa aikaa ei ole laissa määritelty, mutta lainlaatija tarkoittaa arviolta enintään puoli vuotta kestävää normaalista omaishoitotilanteesta poikkeavaa jaksoa. Jos omaishoito jatkuu siirtymävaiheen jälkeen, tehdään siitä uusi päätös. On huomattavaa, että 600 euron tukipalkkio ei suinkaan tarkoita kaikkia yleisesti raskaita omaishoitotilanteita, vaan niissä palkkion määrittelee aina kunta. Hoitopalkkiot vaihtelevat kunnittain raskaissa hoitotilanteissa yleensä euron välillä/kk. Omaishoidon tuki on verotettavaa tuloa. Hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain palkkakertoimella, joka vahvistetaan vuosittain työntekijäin eläkelain soveltamista varten. Pääsääntönä on, että tukipalkkio otetaan huomioon tulona myönnettäessä muita sosiaalietuuksia samoin kuin muutkin tulot. Omaishoitajalle myönnetty vapaa ei vähennä tukipalkkion määrää. Suositeltavaa on, että palkkiota ei myöskään vähennettäisi omaishoitajan osal listuessa omaishoitajille tarkoitettuun kun toutukseen. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Kunnan on järjestettävä omaishoitajalle tapaturmavakuutus omaishoidossa tapahtuvan tapaturman varalta. Tapaturmakorvauksen maksaminen perustuu hoidosta saatavaan hoitopalkkioon. Vapaan järjestäminen Omaishoitolain mukaan omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta sellaista kuukautta kohti, jolloin hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai vähäisin keskeytyksin päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi, jos hoidettavan säännöllinen poissaolo (esimerkiksi koulun - käynti tai päiväkeskustoiminta) kestää enintään 5-7 tuntia arkipäivää kohti. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaa päivät säännöllisesti kuukausittain. Hän voi myös säästää vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla. Kunta voi periä lakisääteisten vapaapäivien ajalta enintään yhdeksän euron palvelumaksun vuorokaudelta. Huomattavaa on, että tämä maksu koskee myös palvelusetelillä ostettuja palveluja. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten hoidettavan hoito järjestetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Tärkeää on, että hoitovaihtoehto pohditaan kussakin tapauksessa yksilöllisesti. Kunta voi järjestää lakisääteisten vapaapäivien lisäksi myös muita kokonaisia vapaapäiviä ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita. Näitä voidaan järjestää myös niille omais hoitajille, joilla ei ole oikeutta lakisääteiseen vapaaseen. Lakisääteisten vapaapäivien alennettu palvelumaksu ei koske virkistys vapaita. Omaishoidon tukena annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia tarvittavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee myös kirjata, miten hoidettavan hoito järjestetään omaishoitajan äkillisen sairauden tai terveydenhuoltoon liittyvien käyntien aikana. 13

14 Hoidettavalle omaishoidon tukena annettavia palveluja voivat olla esimerkiksi ateria-, kylvetys-, turva- ja kuljetuspalvelut. Palveluna voi olla myös esimerkiksi henkilökohtainen avustaja yhdessä omaishoidon kanssa sekä kotisairaanhoito ja muita terveydenhuollon palveluja. Palveluista voidaan periä kyseistä palvelua koskeva palvelumaksu. Omaishoitajalle annettava tuki Omaishoitolain mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee kirjata omaishoitajan hoitotyötä tukevat sosiaalihuollon palvelut. Näiden lisäksi omaishoitajille on tarjolla erilaisia järjestöjen palveluja. Keskeisin omaishoitajaa tukeva palvelu on omaishoitajan opastus käytännön hoito- ja huolenpitotyöhön. Muita omaishoitajia tukevia palveluja voivat olla esimerkiksi omaishoitajan oman kunnon ylläpitäminen, fysioterapia ja muut terapiat. Järjestöjen tukimuotoja ovat esimerkiksi vertaistukiryhmät ja omaishoitajalomat. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta tehdään aina kirjallinen sopimus. Sopimuksen tulee lain mukaan sisältää ainakin seuraavat tiedot: 1) hoitopalkkion määrä ja maksutapa 2) oikeudesta lakisääteisiin vapaisiin, mikäli omaishoitaja on niihin oikeutettu 3) maininta lisävapaiden järjestämisestä, jos sellaisesta on sovittu 4) määräaikaisen sopimuksen kestosta 5) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytymisen aikana. Sopimukset tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Sopimus on tärkeä monissa eri tilanteissa. Esimerkiksi ansiotyössä samanaikaisesti käyvän omaishoitajan työttömyysturvan kannalta on tärkeää, että sopimuksessa on maininta että hoitotyö ei ole ympärivuorokautisesti sitovaa. Kunta voi sanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Mikäli hoitaja sanoo irti sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sen irtisanomisesta. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai hoitajan turvallisuuden, se voidaan irtisanoa päättyväksi välittömästi. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jolloin hoito esimerkiksi hoidettavan terveydentilasta johtuen käy tarpeettomaksi. Tilapäisestä keskeytyksestä esimerkiksi hoidettavan sairaalahoidosta johtuvassa tilanteessa hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Mikäli omaishoidon tukihakemukseen tulee kielteinen päätös, voidaan siitä hakea muutosta päätöksen tehneeltä toimielimeltä. Muutoksenhakuaika on 14 päivää päätöksen tiedoksi saannista. Toimielimen, esimerkiksi perusturvalautakunnan tai sosiaali- ja terveyslautakunnan, päätöksestä voidaan valittaa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta hallinto-oikeudelle. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n hallitus on asettanut työryhmän seuraamaan uuden lainsäädännön käynnistymistä ja siinä mahdollisesti ilmeneviä epäkohtia. Lisätietoa omaishoidon tuesta on saatavissa muun muassa Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n verkkosivuilta Sopimus tehdään aina kirjallisesti, koska vain kirjallisesta sopimuksesta voidaan hakea muutosta. Sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei erityisestä syystä toisin sovita. Laissa ei ole säädetty sopimuksen irtisanomisperusteita. 14

15 Mikä on omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma Teksti: Matti Mäkelä Julkaistu Lähellä lehdessä 2006 (Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry) Omaishoidon tukemiseksi tulee laatia varsinaisen omaishoidon sopimuksen lisäksi hoitajan ja hoidettavan kanssa erillinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on koota yhteen riittävät palvelut ja tukitoimet sekä turvata palvelujen yksilöllisyys ja tuen jatkuvuus. Vastuu suunnitelman tekemisestä on omaishoidettavan kotikunnalla, mutta suunnitelmaprosessin käynnistäjänä voi olla myös omaishoitaja itse, hänen hoidettavansa tai hoidettavan kuntoutuksesta vastaava taho. Tärkeää on huomioida, että vaikka itse omaishoitosopimusta ei solmittaisikaan (esim. kielteinen tukipäätös määrärahan vähyyden vuoksi), tulee kunnan huolehtia suunnitelman tekemisestä, jos tarve palveluihin ja tukitoimiin on olemassa. Mistä on hyvät suunnitelmat tehty? Hyvin tehty ja toteutettu omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma on monin verroin toimivampi kokonaisuus kuin pelkkä omaishoidon tuen hoitopalkkio. Omaishoidon tukemisen tärkeyden huomanneet viranhaltijat sisällyttävätkin tukisuunnitelmiin enenevässä määrin asiakkaan edun mukaisia ratkaisuja ja löytävät yhdessä asiakkaiden kanssa tien suunnitelmista käytännön arjen tukemiseen. Viisaat kunnat näkevät hoito- ja palvelusuunnitelmat myös laajemmin työvälineinä koko omaishoidon kehittämisessä. Lain edellyttämä vähimmäissisältö Uusi omaishoitolaki ohjeistaa kuntia laatimaan suunnitelman, johon on kirjattava vähintään: 1. Omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, 2. Muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö, 3. Omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö; sekä 4. Miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Matkalla tarpeen mukaisiin palveluihin Toimintatapoja uudistettaessa on hyvä pysähtyä miettimään ovatko omaishoidon tukemisen lähtökohtana pelkästään lait ja asetukset vai omaishoitoperheen tarpeet ja toiveet, kunnassa vallitsevien käytäntöjen toteuttaminen vai omaishoitajan ja hänen hoidettavansa asianajo, viranomaisten velvollisuuksien hoitaminen vai omaishoitotilanteen tarpeiden tunnistaminen. Kun halutaan laadukkaammin tehdä 15

16 jotain omaishoidon tukemiseksi, niin luovutaan tasapuolisesti kaikille samat palvelut - tyylisestä ajattelusta ja siirrytään kunkin tarpeen mukaisiin palveluihin. Asiakaslähtöinen viranomainen siis kysyy ja kuuntelee miten omaishoitoperhe haluaa elää tätä päivää sekä tulevaisuutta ja mikä on heidän oma näkemyksensä palveluiden ja tukitoimien osuudesta tässä. Mahdollisimman normaalia elämää Suunnitelmien sisällön tulee johtaa yksilöl lisiä tarpeita vastaaviin palveluihin ja tilan teiden muuttuessa suunnitelma tulee olla joustavasti muokattavissa. Onnistuneessa koko naisuuden tukemisessa kyse on normaalin elämän mahdollistamisesta niin, että vaativassakin hoito tilanteessa ihmisellä on mahdollisuus tehdä valintoja, toteuttaa itseään, harrastaa, hoitaa ihmissuh- teitaan ja tavoitella tärkeiksi kokemiaan asioita. Tämän tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan usein räätälöityjä tukitoimia ja lähi- ja viranomaisverkoston suunnitelmallista yhteistyötä. Laatutyöllä eteenpäin Hoito- ja palvelusuunnitelmien saattaminen asiakaslähtöisemmiksi on yhteinen ja tärkeä tehtävä. Liiton Hyvä ja laadukas palvelukokonaisuus tukemassa omaishoitoa- hankkeessa kehitetään paraikaa kuntien, omaishoitajien ja yhteistyökumppanien kanssa laatutekijöitä omaishoitoon. Hoito- ja palvelusuunnitelmien laatutekijöiden näkyväksi tekemisellä lisätään ymmärrystä ja osaamista tukea omaishoitotilanteita oikealla tavalla ja parannetaan omaishoitoperheiden vaikuttamismahdollisuuksia omassa elämässään. Vinkkejä suunnitelman tekemiseen Ennen suunnitelman tekoa kannattaa selkiyttää asiat, jotka elämässä ja hoitotyön arjessa tuntuvat vaikeilta ja joihin kaivataan apua. Palvelun ja tuen tarpeet nyt ja lähitulevaisuudessa voi laittaa tärkeysjärjestykseen ja pohtia tilanteeseen sopivia toteuttamistapoja. Toiveistaan kannattaa kertoa etukäteen yhteyshenkilölle kuntaan ja tiedustella eri vaihtoehtoja palveluista, tukitoimista ja niiden asiakasmaksuista. Myös palautteen antaminen nykyisistä palveluista ja tukitoimista on tärkeää. Kunnan omaishoidon yhteyshenkilölle kannattaa kertoa myös miten haluaa hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtävän, missä ja keiden kanssa. Mukaan neuvotteluun voi pyytää myös läheisen, omaisen tai tukihenkilön. Suunnitelmaneuvottelussa on hyvä sopia tavoitteet ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi sekä selkeä työnjako, jotta jokainen osallistuja tiedostaa roolinsa auttajana ja tukijana tilanteen vaatimalla tavalla. Suunnitelmaa on hyvä tarkistaa ajan kanssa ja tutkia onko voimavaroja, ongelmia ja huolia riittävästi tunnistettu, näkemyksiä otettu huomioon ja näkyvätkö palvelutarpeisiin vastaamisessa toivomukset ja mielipiteet. Hyvä suunnitelma on kuin itse kirjoitettu- meidän perheen näköinen 16

17 Kaarisillan näytelmäryhmä Pariisissa ja Orsayssa Kaarisillan taide- ja toiminta keskuksen mittava, Franciscus Assilaisen elämään ja legendoihin perustuvaa näytemä produktio esitettiin kahteen otteeseen Ranskassa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Kaarisillan Laulu Notre Damessa Näytelmän kuoro-osuuksista vastanneen Kaarisillan Laulun matkaohjelmaan kuului myös musiikkiesitys Notre Damen katedraalissa 4. lokakuuta. Konsertille kerääntyi kuulijoita kaikilta maailman mantereilta ja jopa Martinique -saarelta. Kuoro esitti yleisölleen kristillisekumeenista musiikkia eri kulttuureista. Myös kulttuuriopintomatka Kaarisillan 26 näytelmäryhmän jäsentä avustajineen tutustuivat matkan aikana moniin kulttuurillisesti merkittäviin kohteisiin Pariisissa ja sen ympäristössä, kuten Versaillesiin ja Louvren taidemuseoon. Viikon aikana ehdittiin pistäytyä myös mm. Eiffel-tornissa ja Pariisin vanhassa oopperatalossa. Opetusministeriö tuki kulttuurivientimatkaa apu rahalla. Kaarisilta on toiminut vuodesta 1987 alkaen erityistä tukea tarvitsevien ja laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavien nuorten aikuisten taide- ja toimintakeskuksena. Kaarisilta tarjoaa päivätoimintaa ja kulttuurialan (musiikki ja kuvallinen ilmaisu) ammatillista koulutusta erityisopetuksena. Taide- ja toimintakeskus sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävässä Erstan kartanossa Nastolan Villähteellä 10 km Lahden kaupungista. Kartanon kaunis ja viihtyisä ympäristö luo toiminnalle harmonisen oppimisympäristön. Pariisilaisessa Chapelle du Couvent Saint-François ssa ja Orsayssä sijaitsevassa Chapelle de la Clarté- Dieu ssä pidetyissä esityksissä oli yleisöä salin täydeltä. Suosionosoitukset esitysten päättyessä eivät ottaneet laantuakseen ja monet katsojat tulivat henkilökohtaisesti kiittämään näyttelijöitä koskettavasta ja näyttelijöiden syvästi sisäistämästä esityksestä. Näytelmän on Kaarisillalle kirjoittanut dramaturgi Marja-Kaarina Mykkänen ja sen alkuperäisohjaus on viime syksynä edesmenneen professori Paavo Liskin. Näytelmän musiikkina on gregoriaanisia sävelmiä ja uudempaa fransiskaanista kirkkomusiikkia. Kaarisillan näytelmäryhmään kuuluvat kulttuurilähettiläät ovat aiemmin esittäneet Aurinkolaulu -näytelmää monissa teattereissa ja kirkoissa Suomessa sekä Italiassa San Franciscuksen Basilikassa (Assisi) ja S.S. Stimmate fransiskaanikirkossa Roomassa. Yhdistys perustettiin vuonna Kaarisillan toimintaajatuksen perustana ovat eettiset ja esteettiset arvot, elämän ja yksilön kunnioittaminen. Kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestäminen on merkittävä osa yhdistyksen toimintaa. Yhdistys järjestää myös kansainvälisiä leirejä ja seminaareja. Kaarisilta r.y. täytti tänä kesänä 20 vuotta. Yhdistys on erikoistunut kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taidetoimintaan ja kulttuurialan ammatilliseen koulutukseen. Lisätietoja Maila Koskinen, toiminnanjohtaja (03) ,

18 ILTALEHTI VAI APPELSIINI? Puolitetaan köyhyys vuoteen 2015 menessä EAPN-finin hallituksen jäsen Pirkko Justander Minulla on ikioma köyhyysmittarini; sen nimi on Ilta lehti vai appelsiini. JOS pystyn maksamaan tavanomaiseen elämään kuuluvien menojen lisäksi kaikki vammani aiheuttamat ylimääräiset kulut, joita kohdallani ovat mm. fysioterapia, terveydenhuollon asiakasmaksut, kotipalvelu, lääkkeet (käytän päivittäin 1-6 lääkettä) ja turvapuhelimen, ja KUN kaiken tämän maksamisen jälkeen voin VIELÄ mennä lauantaina ruokakauppaan, eikä minun tarvitse tehdä valintaa, ostanko viikonvaihteen Iltalehden vai appelsiineja ensi viikoksi, olen tyytyväinen. On ollut aikoja jolloin olen joutunut tekemään valinnan näiden kahden asian välillä. Minulla on ollut varaa vain jompaan kumpaan. Kuulun kuitenkin niihin onnellisiin syntymästään saakka liikuntavammaisiin ihmisiin, joiden kukkarossa matti on, ainakin tähän saakka, ollut vain ajoittainen vieras. Kaikilla ei ole ollut yhtä hyvä tuuri, kuin minulla. Joidenkin syntymästään saakka vammaisten tai nuorena vammautuneiden on elettävä koko aikuisikänsä perustulon, lähinnä kansaneläkkeen varassa. Liikuntavamma synnyttää helposti toiseutta, ei voi tehdä sitä mitä muut tekevät. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin tunnustanut vammaisten ihmisten oikeudet, ne on kirjattu mm. perustuslakiin. Esimerkiksi toimivat vammaispalvelut yhdistettynä kuntien ja järjestöjen esteettömyysosaamiseen on tuonut tullessaan vammaisille ihmisille merkittävää voimaantumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Kuitenkaan ei auta, jos tilaisuuteen on esteetön pääsy ja voisi mennä sinne invataksilla, jos ei ole rahaa kuljetuspalvelujen asiakasmaksuun pääsymaksusta puhumattakaan. Toiseus ikään kuin tuplaantuu. Pitkään jatkuessaan tilanne on kestämätön ja epäoikeudenmukaisuudessaan sietämätön. Tämä hiljainen köyhien joukko ei ole edes julkisessa köyhyyskeskustelussa saanut tarpeeksi huomiota, sillä virallisesti köyhyyttä pidetään esimerkiksi opiskelusta tai työttömyydestä johtuvana elämänvaiheena. Minun kysymykseni kuuluukin, MITEN vammaisen pelkällä kansaneläkkeellä koko aikuisikänsä elävän ihmisen toimeentuloa voisi kohtuullistaa? Mutta tarkastellaan ennen sitä mikä tilanne on tällä hetkellä. Vuonna 2004 Suomessa asui Kelan selvityksen (Niemelä-Ruhanen) mukaan täyttä kansaneläkettä saavaa henkilöä, joista alle 65 vuotiaiden osuus oli vähän yli puolet eli henkilöä. Heidän eläkkeessään voi olla olla alle 50 euroa työeläkettä täyden kansaneläkkeen lisäksi. Täyden kansaeläkkeen määrä oli viime vuonna 427:sta 18

19 eurosta 505:en euroon kuukaudessa riippuen missä päin Suomea asuu ja onko avio-tai avoliitossa vai asuuko yksin. Jos vertaa 505 euron kuukausieläkettä keskimääräiseen palkansaajan kuukausi tuloon, joka nettona on n euroa nähdään missä mennään. Keskimääräinen palkansaaja tienaa koko vuoden eläkkeen noin kolmessa ja puolessa kuukaudessa nettona ja reilussa kahdessa bruttona. Asuminen, ruoka ja vaatteet ovat kuitenkin kummallekin joukolle saman hintaisia. Tavanomaisten menojen lisäksi tulevat erilaiset vammasta tai sairaudesta aiheutuvat lisäkustannukset kuten lääkkeet, sairaalamaksut, kuntoutus- ja sairaalamatkat, kotipalvelu, kotisairaanhoito jne. Onhan olemassa eläkkeensaajan asumistuki ja eläkkeensaajien hoitotuet, joku voisi sanoa, mutta miten nämä tuet todellisuudessa kattavat nämä menot? Eläkkeensaajan asumistuesta sanotaan Kelan nettisivuilla seuraavasti: Eläkkeensaajan asumistuen hakija maksaa aina itse asumismenoistaan omavastuun. Perusomavastuu on 514,16 euroa vuodessa eli 42,85 euroa kuukaudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näistä pienistä eläkkeistä menee enemmän kuin yhden kuukauden eläke asumiseen. Prosentteina se on pienimmästä 427 euron kansaneläkkeestä 10% ja 505 euron eläkkeestä vähän yli 8%. Myös hoitotuki on ongelmallinen. Jos pelkällä kansaneläkkeellä elävällä alinta hoitotukea saavalla on niin huono tuuri, että kaikki vuotuiset asiakasmaksukatot siis terveydenhuolto-, matka- ja lääkekatto menisivät täyteen niin alin eläkkeensaajan hoitotuki pitäisi maksaa hänelle 26 kertaa ja vuodessa on vain 12 kuukautta. Toki hän vuoden kuluttua voi kohonneiden kustannusten perusteella yrittää nostaa hoitotukeaan, mutta korvaus tulee vasta vuoden päästä. Hoitotuesta on sanottava vielä se, että Kelan mielestä korotettujen tai erityishoitotukien saamiseksi kulujen perusteella on kulujen oltava täsmälleen seuraavan tuen suuruinen tai mieluummin enemmän, että tuki nousisi. Lisäksi henkilön on rahallisesti toteen näytettävä, että kulu tai kulut ovat syntyneet, niiden ilmeinen muilla tavoin todistettavissa oleva tarve ei riitä. Pelkällä kansaneläkkeellä elävällä voi siis olla vaikeuksia saada kokoon rahaa, jota hän ensin käyttäisi tarvitsemaansa asiaan, jotta siitä tulisi näyttö. Lauri Virta kiinnittää aivan tähän samaan asiaan huomiota julkistetussa Kelan kylläkin vammaistukea koskevassa tutkimuksessaan. Tästä tutkimuksesta vielä muutama sana myöhemmin. Seuraavissa hoitotukiluokissa tuki riittää kompensoimaan katot, mutta kun hoitotukeen voi olla oikeutettu myös toisen henkilön avusta johtuvan vaikean vamman perusteella, ilman kuluja, niin näissä tapauksissa katot vievät prosentuaalisesti % vuosituloista, kun vastaava prosentti keskipalkansaajalla olisi alle 7%. Vammaiselle henkilölle syntyy elämänsä varrella myös monia piilokuluja. Tässä joitakin, joita ei korvata todellisten kustannusten, sikäli kun niitä korvataan ollenkaan, mukaan: Sähkö Kun sähkön hinta nousee, nousevat myös vammasta aiheutuvat ylimääräiset sähkökulut, joita ei oikeastaan mitenkään huomioida. Jos henkilöllä on käytössään sähköpyörätuoli sekä monia sähköisiä ympäristön hallintalaitteita, nousee myös sähkölasku. Esimerkiksi TV kuluttaa sähköä stand by asennossa, mutta mitä vaihtoehtoja on hänellä, jonka iltapartio käy auttamassa sänkyyn ja hän vielä haluaakin katsella TV:tä? Joissakin vammoissa on ihan lääketieteellisesti todennettu nk. kylmäämisoire ja sen vuoksi huoneistossa pitää olla kesät talvet lämpöä. Niillä, joilla on sähkölämmitys, tämä merkitsee kulujen lisääntymistä. Asuminen Vaikkapa kaupungin asunto uudessa kerrostalossa, jossa on itsestään aukeavat hissin ovet, on kalliimpi kuin vastaava vanhemmassa talossa. Vammaisella ihmisellä on hyvin varustetun asunnon tarve vauvasta vaariin, hän ei pysty asumaan teltassa, vaikka kuinka mieli tekisi. Esteetön mukavuuksilla varustettu koti lähellä palveluja ei siis ole valinta vaan välttämättömyys, eikä asumistuki, eikä mikään mukaan tämän hetkinen tuki IKINÄ täysin korvaa vammaisuudesta aiheutuvia ylimääräisiä asumiskustannuksia. Soitin 19

20 tätä esitystä tehdessäni kahdelle vaikeavammaiselle sähköpyörätuolia käyttävälle ystävättärelleni, jotka ovat 40- tällä puolen kuten itsekin olen, mutta heillä ei ole päivääkään työuraa takanaan. He ihastuivat ikihyviksi; kunpa heidän asumisensa omavastuu olisikin tuo Kelan nettisivuilla mainittu 42,05. Kumpikin laski summan, joka menee asumiseen asumistuen jälkeen ja kummallakin se oli yli 120 euroa. Siivoaminen Kotipalvelu ei enää siivoa ja yksityinen siivouspalvelu on hyvin kallista. Pelkällä kansaneläkkeellä elävät eivät edes hyödy kotitalousvähennyksestä. Ruoka Väitän, että jokapäiväinen leipä lisukkeineen tulee liikuntavammaiselle muita kalliimmaksi, sillä sillä monelle ruoanvalmistus on vaikeaa, eikä leipominen suju olleenkaan. Tarjousten perässä ei pysty juoksemaan. Myös uusia mustia pilviä on ilmestynyt taivaalle. Esimerkiksi Helsingissä siirryttiin kotipalvelusta kotihoitoon. Uudistumisen myötä kaupassa käynti ei enää sisälly kotihoitomaksuun vaan siitä pitää maksaa tuloista riippumatta erikseen viiden euron käyntikertamaksu. Kuukaudessa tämä merkitsee 20 euroa, joka on 3,9 % 505 euron kuukausieläkkeestä. Summalla ei käydä siinä kaupassa, jossa asiakas haluaa, vaan kaupassa, jonka kanssa Helsinki on tehnyt sopimuksen. Vähävaraiset vapautetaan edelleen kotihoitomaksusta kuten oli kotipalvelumaksun aikana, mutta kauppamaksu on uusi ulkoistettu tukipalvelumaksu, eikä siitä vapauttamisesta ole takuita. Entisessä järjestelmässä kaupassa käynti sisältyi kotipalvelumaksuun. 20 eurolla, jonka nyt joutuu maksamaan kaupassa käynnistä, saisi esim. laajakaistan. Puhelin Turvapuhelimen käyttö maksaa Helsingissä n. 25 euroa kuukaudessa. Tällöin on pakko pitää lankapuhelinta, koska turvapuhelin toimii sen välityksellä. Kännykkäkin voi olla vamman sanelema lisäturva, eikä oma valinta Koke muksesta tiedän, että vammaiset ihmiset hoitelevat paljon sosiaalisia suhteitaan puhelimessa. Esimerkiksi Helsingissä paikallispuhelun hinta on noussut viimeisen 10 vuoden aikana n.1040% ja mitenkäs paljon kansaneläkkeet ovat nousseet... (vuosien reaaliansio taso nousi 29,2,% ja kansaneläke puolestaan 3,3%. Kansaneläke on heikentynyt 1980-luvulta asti. Heikennys on ollut nopeampaa kuin muissa vastaavan eläkkeen omaavissa länsimaissa ja nyt sen taso on vertailukelpoisiin maihin verrattuna huonoin tai toiseksi huonoin) Vaatteet Jotkut apuvälineet kuten tuki sidokset ja pyörätuoli kuluttavat vaatteet rikki ennätysajassa. Hyvin usein valmisvaatemitoitus ei käy vaan vaatteita joutuu korjauttamaan, jopa alusta asti teettämään. Vammaispalvelulain mukainen vaateavustus riippuu kuntien määrärahoista ja monissa paikoin sitä ei juurikaan enää myönnetä. Kulttuuri ja vapaa-aika Kuten jo mainitsin leffa-ja muut liput ovat kalliita. Monet tarvitsisivat mukaan myös avustajan. Kuka hänen lippunsa maksaisi, kun rahat eivät oikein riitä omaankaan lippuun? "Tää korutont on kertomaa" runoilijaa lainatakseni. Mitä voitaisiin tehdä? Tässä joitakin minun ehdotuksiani koko aikuisikänsä pelkällä tai täydellä kansaneläkkeellä elävien aseman parantamiseksi. Otsikoin ne Pirkon parannusehdotuksiksi, sillä ne ovat syntyneet yön hiljaisina hetkinä maailmaa parantaessani ja perustuvat täysin omiin henkilökohtaisiin kokemuksiini vammaisena henkilönä. 20

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016 31/05.02.20/2014 Sotelk 1 Omaishoidon tuki on lakisääteinen (937/2005) sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI. Muutokset mahdollisia

OMAISHOIDON TUKI. Muutokset mahdollisia OMAISHOIDON TUKI 2019 Muutokset mahdollisia Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön toimesta.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Omaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella

Omaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella Omaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 20.12.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 1.1

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Omaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella. Taivalkoski

Omaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella. Taivalkoski Omaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella Taivalkoski 20.10.2015 Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Hyväksytty 04.08.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 1.1 Omaishoitajan vapaan

Lisätiedot

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet Perusturvaltk 42 / 08.02.2006 Vuoden 2006 alusta tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on osa sosiaalipalveluja, jonka

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 21.10.2014 Perusturvalautakunta 24.2.2015 11 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Perusturvalautakunta 17.12.2014 98 LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Yleistä Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA PALKKIOT LUKIEN

KOLARIN KUNTA OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA PALKKIOT LUKIEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA PALKKIOT 1.1.2016 LUKIEN Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005)

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KEMPELEEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KEMPELEEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KEMPELEEN KUNNASSA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä omaishoidon tuki on?... 3 2. Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset... 3 3. Omaishoidon tuen hakeminen... 4 3.1 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki 1 (6) Hyvinvointipalvelut Omaishoito P

Kaarinan kaupunki 1 (6) Hyvinvointipalvelut Omaishoito P Kaarinan kaupunki 1 (6) Hyvinvointipalvelut Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 20.9.2016 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET ALLE 16-VUOTIAILLE 1.7.2016 ALKAEN 1 Yleistä omaishoidon tuesta Omaishoidon tukea

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat 15.10.2014 Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidon tuen palveluohjaus ja päätöksenteko Espoossa Perhe- ja sosiaalipalveluiden tulosyksikön vammaisten

Lisätiedot

Hyväksytty perusturvalautakunnassa PERUSTURVA 24.1.2012, 6 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISPERUSTEET VUODELLE 2012

Hyväksytty perusturvalautakunnassa PERUSTURVA 24.1.2012, 6 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISPERUSTEET VUODELLE 2012 PYHÄNNÄN KUNTA Hyväksytty perusturvalautakunnassa PERUSTURVA 24.1.2012, 6 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISPERUSTEET VUODELLE 2012 Pyhännän kunnassa omaishoidon tukea haetaan oheisella lomakkeella.

Lisätiedot

Liite n:o 2, Perusturvalautakunta 27.1.2010 9 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JOUTSASSA 2010 -

Liite n:o 2, Perusturvalautakunta 27.1.2010 9 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JOUTSASSA 2010 - 1 Liite n:o 2, Perusturvalautakunta 27.1.2010 9 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JOUTSASSA 2010 - Määritelmä Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 01.02.2013 ALKAEN

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 01.02.2013 ALKAEN 1 Versio 14.1.2013 Perusturvalautakunta 13.2.2013 liite nro 1 OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 01.02.2013 ALKAEN Omaishoidontukea voidaan myöntää omaishoitolain 3 :n mukaan, jos 1. henkilö alentuneen

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhustyö, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2014

TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhustyö, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2014 TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhustyö, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2014 Omaishoidontuki mahdollistaa henkilön kotihoidon alentuneesta toimintakyvystä, sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus Kuopion kaupunki TIEDOTE 1(5) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2011 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

Kaupunginhallitus , Liite 235/2014 Hyvinvointipalvelut P

Kaupunginhallitus , Liite 235/2014 Hyvinvointipalvelut P Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1.12.2014, Liite 235/2014 Hyvinvointipalvelut Omaishoito Perusturvalautakunta P 20.9.2016 115 1 (6) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN 65 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2. Kuopion kaupunki Omaishoidon tuki 2012 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012 (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.2012) LIITE 4 Perusteet Omaishoidon tuki on lain

Lisätiedot

Omaishoidon tuen toimintaohje Saarikassa 2015

Omaishoidon tuen toimintaohje Saarikassa 2015 Omaishoidon tuen toimintaohje Saarikassa 2015 2 Omaishoidon tuen tarkoitus ja tuen sisältö ( Laki omaishoidon tuesta 937/2005 1, 2 ) Omaishoidon tuen tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen

Lisätiedot

Hyvä omaishoitosopimus - hoidettavan, hoitajan ja kunnan hyvä

Hyvä omaishoitosopimus - hoidettavan, hoitajan ja kunnan hyvä Hyvä omaishoitosopimus - hoidettavan, hoitajan ja kunnan hyvä 14.4.2011 OTT Laura Kalliomaa-Puha Pieniä hyviä kertomuksia, kun sitä suurta kertomusta ei enää ole 2000 Thomas Wilhelmsson Oikeus apuun? Perustuslaki

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016

Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 2 Säädösperusta (1, 2 ) Laki omaishoidon tuesta (937/2005) astui voimaan 1.1.2006. Lain tarkoitus on edistää hoidettavan

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ 2013 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

Kokemuksia vammaisuudesta kuinka nähdä mahdollisuudet esteiden sijaan

Kokemuksia vammaisuudesta kuinka nähdä mahdollisuudet esteiden sijaan Kokemuksia vammaisuudesta kuinka nähdä mahdollisuudet esteiden sijaan 1 Mitä palveluita olen saanut ja miten ne ovat mahdollistaneet sujuvan arjen? Anna Caldén Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018 Kuka

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Oikeuksista ja velvollisuuksista omaishoidossa

Oikeuksista ja velvollisuuksista omaishoidossa Oikeuksista ja velvollisuuksista omaishoidossa 25.10.2012 OTT Laura Kalliomaa-Puha 1. Oikeus apuun PL 19 2. Oikeuksia ja velvollisuuksia omaishoitolain mukaan 3. Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia omaishoitosopimus

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN 2018

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN 2018 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN 2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.12.2017 82 1. TUEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ 2 Omaishoidon tukea koskevan lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot 1.1.2015 alkaen 1. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Omaishoitajille

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKI - ohjeistus

OMAISHOIDONTUKI - ohjeistus RÄÄKKYLÄN KUNTA Sosiaaliosasto Perusturvalautakunta OMAISHOIDONTUKI - ohjeistus myöntämisedellytykset, kriteerit ja hoitopalkkiot Hyväksytty perusturvalautakunnassa 24.2.2016 7 SISÄLTÖ 1 OMAISHOIDONTUKI...

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA 1.6.2009

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA 1.6.2009 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA 1.6.2009 19.5.2009 Päivi Joensuu Terttu Lakaniemi Merja Mäkitalo SISÄLLYS 1. Omaishoidontuki 2. Omaishoidontuen hakeminen 3. Tuen myöntämiskriteerit

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRJESTÄMISTAVAT

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRJESTÄMISTAVAT 1 KOKEMÄEN KAUPUNKI OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA JÄRJESTÄMISTAVAT 1.4.2017 ALKAEN Perusturvalautakunta Ptlk 5.4.2017 40 1. OMAISHOIDON TUKI... 3 Tuen myöntämisedellytykset... 3 Omaishoidon tuen

Lisätiedot

Perhekuntoutus 2010. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

Perhekuntoutus 2010. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Perhekuntoutus 2010 Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Yhteisen tekemisen perhetoimintakurssit Teini-ikäisten harvinaisten lasten Kurssit on tarkoitettu perheille, jossa on alle 16-vuotias liikuntavammainen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä Liisa Niiranen

Omaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä Liisa Niiranen Omaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä 24.5.2017 Liisa Niiranen 21.9.2017 1 Toiminta-ohjeen valmistelu Kysely kunnille omaishoidon tuen nykytilanteesta. Kaikille kunnille lähetetty kutsu osallistua

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2017

OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2017 PYHÄNNÄN KUNTA Hyväksytty perusturvalautakunnassa 20.12.2016 Perusturvaosasto 119 Suvi-Tuulia Seitsojoki 08.12.2016 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2017 Omaishoidon tukea haetaan

Lisätiedot

Ohje asiakkaalle: Omaishoidon tuki Sisällysluettelo

Ohje asiakkaalle: Omaishoidon tuki Sisällysluettelo Ohje asiakkaalle: Omaishoidon tuki Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö... 1 Hoitopalkkiot... 1 Hoitopalkkion maksaminen... 1 3.1 Hoitopalkkion alentamisperusteet...

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2016

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2016 Kuopion kaupunki 1 (6) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2016 Omaishoidon tuki on omaishoidon tuesta annetun lain (2.12.2005/937) mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuonna 2015

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuonna 2015 Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuonna 2015 Yleistä omaishoidontuesta Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNKI. Perusturvalautakunta / 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

HARJAVALLAN KAUPUNKI. Perusturvalautakunta / 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET HARJAVALLAN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 14.12.2016/ 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2017 2 Sisällysluettelo 1. Omaishoidontuen sisältö ja tarkoitus 3 2. Omaishoidontuen hakeminen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 21.10.2014 Perusturvalautakunta 24.2.2015 11 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA SOVELTAMISOHJEET

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA SOVELTAMISOHJEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA SOVELTAMISOHJEET 1.1.2019 alkaen Sisällys OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon tuen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Palveluseteli omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseksi kotona tapahtuvana tuntilomituksena

Palveluseteli omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseksi kotona tapahtuvana tuntilomituksena 1(5) omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseksi kotona tapahtuvana tuntilomituksena Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon sisältyy omaishoitajan antama hoito ja tarvittavat sosiaali-

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella Akaan kaupunki Perusturvatoimi Vanhus- ja vammaistyön tehtäväalue Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella 1. Tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuki perustuu lakiin

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntäminen ja palkkioluokkakriteerit

Omaishoidon tuen myöntäminen ja palkkioluokkakriteerit 1 (7) Omaishoidon tuen myöntäminen ja palkkioluokkakriteerit Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuella tarkoitetaan omaishoidon tuesta annetun lain (2005/937) mukaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vesannon kunta Perusturvalautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Perusteet

Vesannon kunta Perusturvalautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Perusteet Vesannon kunta Perusturvalautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Perusteet Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, minkä järjestämisestä kunta vastaa määrärahojen puitteissa. Omaishoitajille

Lisätiedot

Yleistä omaishoidon tuesta (Omaishoitolaki 937/ )

Yleistä omaishoidon tuesta (Omaishoitolaki 937/ ) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET ALLE 65-VUOTIAIDEN OSALTA 1.1.2019 ALKAEN Yleistä omaishoidon tuesta (Omaishoitolaki 937/2005 1 ) Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisen yleiset periaatteet:

Omaishoidon tuen myöntämisen yleiset periaatteet: Hallinnollinen ohje 1 (6) Kehitysvammaisten, vammaisten ja sairaiden henkilöiden omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2018 alkaen Omaishoidontuki Omaishoitolain (937/2005) mukaan omaishoidolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.3.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.3.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.3.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 01.01.2014 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 01.01.2014 lähtien 1 Laihian kunta, perusturvatoimi 17.09.2013 OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 01.01.2014 lähtien 1. Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

TUUSNIEMEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET TUUSNIEMEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Sosiaalilautakunta 26.10.2015 29 Päivitys: Sosiaalilautakunta 11.4.2016 1 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. PERUSTEET 3 2. OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1 (6) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Yleistä omaishoidon tuesta (Omaishoitolaki 937/2005) Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Iäkkäiden palvelut, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2018

TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Iäkkäiden palvelut, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2018 TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Iäkkäiden palvelut, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2018 Omaishoidontuki mahdollistaa henkilön kotihoidon alentuneesta toimintakyvystä, sairaudesta,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA SOVELTAMISOHJEET KEMIÖNSAAREN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA SOVELTAMISOHJEET KEMIÖNSAAREN KUNNASSA OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA SOVELTAMISOHJEET KEMIÖNSAAREN KUNNASSA Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja soveltamisohjeet vanhustenhuollossa. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2015 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2016

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2016 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 27.1.2016 7 Sisällysluettelo OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JOUTSASSA 1.1.2016... 3 Omaishoidon tuen määritelmä... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

1) Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa.

1) Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. Palvelutuotantolautakunta 20.6.2017, Liite 1 Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuki 20.6.2017 alkaen Oulunkaaren kuntayhtymässä Omaishoidon tuen yleiset periaatteet Omaishoidolla

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET LOIMAALLA 2015

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET LOIMAALLA 2015 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET LOIMAALLA 2015 YLEISTÄ OMAISHOIDONTUESTA (Omaishoitolaki 937/2005) Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN LINJAUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN LINJAUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN LINJAUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ 2012 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon tuen tarkoitus

Lisätiedot