merimies uusjako Itämerellä Omfördelning av på Östersjön Matkustaja-alusliikenteen s. 17 s. 2 Mökkien kesävaraukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies3 2006 uusjako Itämerellä Omfördelning av på Östersjön Matkustaja-alusliikenteen s. 17 s. 2 Mökkien kesävaraukset"

Transkriptio

1 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry merimies Finlands Sjömans-Union FS-U rf Omfördelning av passagerartrafiken på Östersjön s. 17 Matkustaja-alusliikenteen uusjako Itämerellä s. 2 Mökkien kesävaraukset s. 6 Stugbokningar för sommaren s. 22

2 PÄÄKIRJOTUS T Matkustaja-alusliikenteen uusjako Itämerellä Silja Linea huutokaupataan. Ostajaehdokkaiden joukossa on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esiintynyt vain yksi suomalainen varustamo, Viking Line. Muista Siljaa kohtaan kiinnostusta osoittaneista tahoista eniten ääntä on pitänyt virolainen Tallink, jonka laajentumisvauhti tuntuu koko ajan kiihtyvän. Viimeisin osoitus tästä on vastikään julkistettu kauppa, jossa Tallink osti Superfast Ferriesin Hanko Rostock linjan ja sillä liikennöivät kolme ropax alusta. Oli Silja Linen huutokaupan lopputulos mikä tahansa, selvää on, että Itämeren matkustaja-alusliikennettä ollaan jakamassa uudestaan. Vaikka Silja Line ei huutokaupan jälkeen häviäisi olemasta yhtiönä ja tuotemerkkinä, niin ei liene epäilystäkään siitä, että edessämme on matkustaja-alusliikenteen ylikapasiteetin purkaminen. Silja Linen uusi omistaja tulee varmasti rationalisoimaan varustamon maa- ja meriorganisaation kovalla kädellä. Mikäli uusi omistaja on jompikumpi nykyisistä Silja Linen kilpailijoista, rationalisointi tulee tarkoittamaan päällekkäisten reittien purkamista aluksia myymällä tai siirtämällä niitä toisille reiteille. Samalla liikennealueella toimivien varustamojen yhdistäminen antaa myös uudelle omistajalle mahdollisuudet olemassa olevien rinnakkaisten satama- ja terminaalitoimintojen tehostamiseen, eli käytännössä toimintojen keskittämiseen niin pitkälle kuin mahdollista. Suomalaisten merenkulkijoiden kannalta kysymys kuuluu: miten uudelleen järjestelyt tulevat vaikuttamaan heidän työmahdollisuuksiinsa ja tulevaisuuteensa merenkulun ammateissa. Vastausta ei liene mahdollista antaa ennen kuin tiedämme, kuka Silja Linen tuleva omistaja on. Tallinkin velkaantuminen ja laajentuminen on ollut viime vuosina erittäin aggressiivista. Varustamon päämääränä on mitä ilmeisimmin ollut vallata nopeasti määräävä osuus Itämeren alueen matkustajaalusliikenteestä ja keskittyä vasta tämän jälkeen velkaantumisensa hoitamiseen lippu- ja rahtihintojen nostamisella saatavien kasvavien voittojen myötä. Tällaiseen strategiaan ei sovi kovin hyvin virolaisen selkeästi alhaisemman työvoimakustannustason nostaminen siten, että se mahdollistaisi Suomessa tai Ruotsissa asuvien merenkulkijoiden työskentelemisen Tallinkin aluksilla. Se, että Silja Line joutuisi Tallinkin haltuun, ei varmaankaan olisi Siljan aluksilla nyt työskentelevien merimiesten saati myöskään kokonaisuuden kannalta myönteistä. Tallink joutuisi myös tällaisessa tilanteessa auttamattomasti tekemisiin suomalaisten ja ruotsalaisten ammattijärjestöjen kanssa sekä sopeutumaan ajatukseen siitä, että sen aggressiivisen laajentumisen aiheuttamaa laskua ei tulla maksamaan nykyisiä työvoimakustannuksia alentamalla. Viking Line on selvästi suomalainen varustamo. Sen matkustajaaluksista viisi on Suomen lipun alla ja kaksi Ruotsin lipun alla. Viking Linen aluksilla noudatetaan suomalaisia ja ruotsalaisia työsuhteiden ehtoja. Toisaalta, mikäli Viking Line onnistuu huutokaupassa ja saa haltuunsa Silja Linen, edellä kuvatuista toimintojen rationalisoinneista ei voitane välttyä. Siten tämäkin vaihtoehto johtaisi ainakin lyhyellä tähtäimellä merenkulkijoiden työtilaisuuksien vähenemiseen Suomen ja Ruotsin lipun alla. Pitkällä tähtäimellä vaihtoehto kuitenkin varmistaisi sen, että matkustajaalustoimintaa harjoitettaisiin myös tulevaisuudessa Suomen ja Ruotsin lippujen alla. Olisiko sitten parasta se, että Silja Line myydään täysin ulkopuoliselle, jolta voitaisiin odottaa sitoutumista varustamotoiminnan jatkamiseen ja sen kehittämiseen. Valitettavasti olemme saaneet useassa eri yhteydessä oppia sen, että uusien tuulien mukanaan tuomien uudistusten aiheuttama lasku on poikkeuksetta esitetty ensin merimiesten maksettavaksi. Tältä riskiltä ei voitane välttyä nytkään. Simo Zitting päätoimittaja Työsuojelun uudet haasteet Työelämä on jatkuvassa, kiihtyvässä murroksessa. Teollisuustyön suhteellinen osuus laskee. Työt muuttuvat entistä vähemmän fyysistä työsuoritusta sisältäväksi toimisto- ja palvelutyöksi. Työntekijät kohtaavat uusia työturvallisuusongelmia ja vaatimukset paremmalle työhyvinvoinnille, henkilöstön jaksamiselle ja erilaisten uhkatekijöiden torjumiselle kasvavat nopeasti. Suomalaisten työpaikkojen on oivallettava muutokset ja kyettävä hoitamaan muuttuneiden työolosuhteiden edellyttämät toimet. Jos muutoksiin ei kyetä vastaamaan, siitä seuraa töistä poissaoloja, työuupumusta ja työviihtyvyyden alentumista. Se johtaa silloin myös tuottavuuden alentumiseen ja kansantalouden kasvun hidastumiseen. Työelämässä oleva väki ikääntyy ja Suomeen tulee entistä enemmän vierasmaalaisia työntekijöitä. Ulkomaalaisia on jo nyt paljon rakennus- ja metalliteollisuudessa sekä palveluissa ja hoitoalalla. Ikääntyminen ja erilaisuus edellyttävät johtamiselta uutta osaamista. Enää ei voida olettaa, että kaikki työntekijät ovat kolmikymppisiä huippukuntoisia, jotka jatkuvasti kykenevät huipputuotoksiin. Ihmisiin ei voi suhtautua kuin automaattikoneisiin. On ymmärrettävä, että tuotantoa on rakennettava ihmisen ehdoilla ei koneiden ja laitteiden ehdoilla. Työn ja työelämän kehittäminen siten, että huolehdimme sekä eri-ikäisistä työntekijöistä että eri kansallisuuksien työntekijöistä, on esimiehille vaativa haaste. Samalla se on haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Asenneilmastossa on tapahduttava muutosta suvaitsevampaan suuntaan. Muuten joudumme eri kulttuurien väliselle törmäyskurssille, mikä näkyisi turvattomuutena sekä kaduilla että työpaikoilla. Työturvallisuuskeskus järjestää yhdessä työsuojelupiirien kanssa kansainvälisen työturvallisuuspäivän seminaarin kahdeksalla paikkakunnalla ympäri Suomea. Teemana on Nuoret ja työ Hyvä työ kaikenikäisille. Seminaarin yhtenä tavoitteena on korostaa nuorten työturvallisuutta, kun he tulevat ensimmäiselle työpaikalleen. Perehdyttäminen ja työhön opastaminen ovat avainasemassa, kun pyritään välttämään työsuojelullisia ongelmia ensimmäisten työpäivien aikana. Harmaa talous on yhteiskunnan syöpä erityisesti taloudellisessa mielessä, mutta se on valtava uhka myös työturvallisuudelle. Hyvinvointipalvelujen rahoituksesta jää uupumaan 2,5 3 miljardia euroa vuodessa. Se on pois kansantalouden rakentamisesta, mutta myös työhyvinvoinnin peruspilareista: työturvallisuudesta ja työsuojelusta. Harmaa talous horjuttaa moraalia ja vääristää kilpailukykyä. Sen torjumiseksi on lisättävä voimavaroja ja tehostettava valvontaa työpaikoilla. Työntekijät liikkuvat sekä Suomeen että Suomesta ulkomaille. Lähetetyistä työntekijöistä ei ole virallisia tilastoja, mutta eräiden tietojen mukaan Suomesta lähetettiin viime vuonna noin työntekijää ulkomaille ja Suomeen tuli noin työntekijää. Työntekijät työskennellessään vieraassa ympäristössä ja vieraalla kielellä kohtaavat aivan uusia, outoja tilanteita, jotka voivat olla työturvallisuuden kannalta hyvinkin ongelmallisia, jopa hengenvaarallisia. Määräaikaiset työsuhteet ja vuokratyö lisääntyvät nopeasti, vaikkei Suomi olekaan vielä Euroopan kärkimaita tässä tilastossa. Vuokratyön osuus on suurin rakentamisessa, jossa se on kaksinkertainen muuhun teollisuuteen verrattuna. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tilastojen mukaan vuokratyön osuus rakentamisessa on noin 4,5 %, kun se on yksityisellä sektorilla hieman yli 2 %. Vuokratyötä käytetään EU: n alueella eniten Englannissa ja Alankomaissa, joissa molemmissa sen osuus on noin 4,5 %. Työelämän muutokset ja pätkätyöt vaikuttavat kielteisesti työsuojeluun, työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Määräaikaisessa ja usein hyvin lyhytaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä ei ole kiinnostunut työn kehittämisestä, yhteistyöstä eikä työturvallisuudestaankaan. Hän pyrkii tekemään työnsä ja vaihtaa sen jälkeen taas muualle. Hän yrittää selviytyä tilanteesta kuin tilanteesta, mutta hän voi samalla vaarantaa oman ja työtovereidensakin terveyden. Jorma Löhman toimitusjohtaja Työturvallisuuskeskus 2

3 Pääluottamusmies, pursimies Kenneth Bengts tuli Superfastille töihin Finnlinesilta viisi vuotta sitten. Superfastin pääluottamusmies: Kaikilla syvät tunteet - Laivoilla oli pari viikkoa vahva huhu, että tällä kertaa laivat myydään. Mutta kun lopullinen tieto kaupan varmistumisesta tuli maaliskuun loppupuolella, oli kyllä kaikilla syvät tunteet. Olkoonkin, että me työntekijät ollaan ympäri Eurooppaa. Mutta kyseessä on 250 työpaikkaa suomalaisin työehdoin. Jos kaikki ajaisivat 1:1 vuorottelua, silloin työpaikkoja olisi 350. Näin kertoo Superfast Ferriesin pääluottamusmies pursimies Kenneth Bengts. Hän on saanut kutsun yt-neuvotteluihin, jotka käydään Suomen lainsäädännön mukaisesti. Kutsussa ilmoitettiin, että laivat myydään Tallinkille ilman miehistöä. Suomalaisia merimiehiä Superfastin kolmella aluksella työskentelee yhteensä nelisenkymmentä. Muut ovat lähinnä kreikkalaisia ja saksalaisia, heistäkin suuri osa on Suomen Merimies-Unionin jäseniä. Saksalaiset olivat Kenzun mukaan ihmeissään näin heikosta irtisanomisturvasta. Yt-neuvottelut kestävät minimissään kuusi viikkoa, minkä jälkeen seuraavat irtisanomiset. Työntekijät saavat kahden kuukauden irtisanomisajan palkan. - Onneksi meillä on kuitenkin muutaman kuukauden turva, ettei ihan heti jouduta korvauksille, Kenzu miettii ihmisten kohtaloita. Kaksisataaviisikymmentä merenkulkijaa jää työttömäksi. Muuta tietoa ei pääluottamusmies ole saanut, lehdistä on kaikki täytynyt lukea. Tuntuu aika turhauttavalta lukea aviiseista, kuinka Tallink julistaa, että kun miehistö jättää laivan, se tapahtuu lopullisesti. - Olen lukenut, että kun alukset jatkavat liikennöintiä telakoinnin jälkeen 17. huhtikuuta, se tapahtuu virolaisella miehistöllä, mutta Superfastin nimissä ja väreissä. Toiminta säilyy kai muuten ennallaan, mutta Hangon ja Rostockin välillä poiketaan mennen tullen Paldiskissa Virossa. Tuskinpa tällä reitillä jatketaan suomalaisin työehdoin. Enkä usko, että etelänaapurin toimet Itämerellä loppuvat tähän, Kenzu tuumii. Laivoilla liikkuu aina huhuja, mutta kyllä Superfastin myynti tuli henkilökunnalle aikamoisena yllätyksenä. Häiriöitä sähköpostissa ja puhelinvaihteessa - Mutta minkä sille työntekijät voi. Tällaista se kauppa ja merenkulku on. Tällä hetkellä merenkulun tulevaisuus näyttää aika heikolta. Valtiovalta voisi kantaa oman kortensa kekoon, jotta suomalainen merenkulku tulevaisuudessa olisi mieluiten erittäin kilpailukykyinen. Me merenkulkijat olemme jo tehneet oman osamme vähentämällä miehistön minimiin ja palkanalennuksilla. On se kumma, kun tiilikorsteenitkin vaihtavat lippumaata nykyään, Kenzu sanoo. Superfastin mahdollisesta uudesta lipusta ei haastatteluhetkellä vielä ollut varmaa tietoa, vaikka Viron lippua pidetään todennäköisenä. Aikaisemmin Suomen ja Saksan välisessä liikenteessä vaadittiin, että henkilökunnan on osattava suomen ja/tai saksan kieltä hätätilanteiden varalta. Jollei tämä kriteeri täyty jatkossakin, siinä voi piillä turvallisuusriski. Jos Superfastin työntekijöillä on jäänyt jotkain epäselväksi tai jos on vain jotain kysyttävää, Kenzu kehottaa soittamaan hänelle numeroon Valitamme Merimies-Unionin puhelinvaihteessa esiintyneitä häiriöitä ja pitkiä jonotusaikoja. Syynä sotkuihin on toimistoomme asennettu uusi vaihde, jonka käyttöön otto ei ole sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Merimies-lehden toimitukseen asennettiin uusi tietokone ja uusia ohjelmia, jotka imivät osan saapuneista sähköposteista jonnekin mustaan aukkoon. Jos lehdestä puuttuu lähettämäänne materiaalia, toimitus on pahoillaan ja pyytää lähettämään tekstit uudelleen. AJP Omistajanvaihdoksen jälkeen Suomesta liikennöivien Superfastien perässä ei enää liehu Kreikan lippu. Tallink osti Superfastin Suomen liikenteen laivat Virolainen Tallink on ostanut 310 miljoonalla eurolla kreikkalaisvarustamon Suomesta Saksaan ajavat kolme Superfast Ferriesin alusta. Virolaisyhtiö tiedotti kauppasopimuksesta 21. maaliskuuta. Kauppa solmittiin Tallinkin tytäryhtiöiden välityksellä kreikkalaisen Attica Holdings varustamon kanssa. Uuden omistajan kotimaa on mukavuuslippulaivoille auliisti palveluja tarjoava Kypros. Superfastin alukset jatkavat päivittäistä linjaliikennettä Hangosta Rostockiin, kuitenkin niin että matka tehdään Virossa sijaitsevan Paldiskin kautta. Uudet aikataulut tulevat voimaan 17. huhtikuuta. Tällöin kaikki alusten luovuttamiseen liittyvät toimenpiteet on suoritettu, sanotaan Superfastin tiedotteessa. Tallink on aiemmin ilmoittanut kiinnostuksensa myynnissä olevan Silja Linen ostoon. Siljasta kilpailee myös Viking Line. 3

4 AIMO MYRÄKKÄ Puolitoista vuotta liikenteessä ollut Birka Paradise jatkaa risteilyjä Tukholmasta käsin. Rahoittajat ohjaavat Birkan laivoja Birka Line käänsi vuosia laskussa olleen matkustajamääränsä viime vuonna uuden Birka Paradisen avulla selvään nousuun. Kasvua tuli 70 prosenttia ja vuosittainen matkustajamäärä nousi yli miljoonan rajan. Paradisen tultua Tukholman ja Maarianhaminan päiväristeilymarkkinoille, Birka koetti löytää Princessille tilaa Helsingin ja Turun liikenteestä. Turun reitti lopetettiin kuitenkin lähes heti ja Helsingin reittikin kesän loputtua. Ainoastaan Tallinnan-risteilyt tuottivat tyydyttävää tulosta. Kovan kilpailun tuoma paine hintoihin aiheutti sen, että risteilytoiminnan liikevaihto nousi kuitenkin vain 54 prosenttia. Edellisvuonna liikevaihtoa matkustajaa kohti kertyi 95 euroa, mutta viime vuonna vain 86 euroa eli yhdeksän prosenttia vähemmän. Ilmaisista lipuista ei euroja kerry. Edellisinä vuosina matkustajia oli keskimäärin vajaa tuhat matkaa kohden. Viime vuonna keskimääräinen matkustajamäärä putosi 875 matkustajaan. Markkinointi vei rahaa Risteilytoiminnastaan Birka keräsi liikevaihtoa 92,8 miljoonaa euroa. Edellisvuonna 60,1 miljoonan euron liikevaihdosta jäi liikevoittoa vain 0,4 miljoonaa euroa, koska uuden laivan käyttöönottokustannukset kirjattiin kaikki sille vuodelle. Mutta viime vuodelta risteilytoiminnan tulos putosi 9,5 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Uuden laivan myötä risteilytoiminnan tuloksesta jouduttiin tekemään poistoja 5,7 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Kahden risteilylaivan kuljettaminen lisäsi myös muita kustannuksia. Henkilöstökustannukset nousivat koko konsernissa edellisvuodesta vain kolmanneksen, mutta tavaroiden ja palvelujen ostoon mennyt rahamäärä nousi 73 prosenttia eli enemmän kuin liikevaihto. Kovan kilpailutilanteen ja uuden laivan vuoksi suhteellisesti vielä enemmän nousivat markkinointi- ja myyntikustannukset. Niihin käytettiin 12,8 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia risteilytoiminnan liikevaihdosta. Edellisvuonna markkinointiin ja myyntiin meni vain 7,2 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia risteilytoiminnan liikevaihdosta. Tällaisetkin luvut olisivat voineet johtaa Birka Princessin myyntiin pois Itämereltä. Lastiliikenteen tulosparannus ei risteilytoiminnan ja rahoituskulujen tuomaa aukkoa paikannut. Lastiliikenteessä liikevaihto nousi vain hieman edellisvuodesta 22,7 miljoonaan euroon. Mutta liikevoitto nousi kymmenen prosenttia 5,6 miljoonaan euroon. Kulujen ja poistojen jälkeen koko konsernin 5,5 miljoonan euron liikevoitto muuttui 3,9 miljoonan euron tappioksi. Lopullista tulosta heikensi vielä se, että konsernin korkokulut nousivat neljä miljoonaa euroa, mutta rahoitustuotot putosivat kaksi miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja putosi edellisvuodesta 15,3 miljoonaa euroa 8,5 miljoonan euron tappioksi. Rahoittajat haluavat tulosta Viime vuoden tappio pudotti Birkan omavaraisuusasteen 34 prosenttiin. Sillä on taseessa omia varoja 90 miljoonaa euroa ja velkaa 180 miljoonaa euroa. Birka Paradisen hankinnan vuoksi velkaa on 115 miljoonaa euroa enemmän kuin pari vuotta sitten. Birkan omavaraisuusaste on jo heikohko, mutta silläkin voisi selvitä, jos tappiokierre loppuu. Mutta Birka Princessin myynnin takana voi olla myös rahoittajien paine. Birkalla on lainojensa vakuutena laivoja, mutta eivät pankit ja muut rahoittajat sellaisia halua. Säännöllisen korkojen ja lainojen takaisinmaksun vakuudeksi valtaosa lainoista on sidottu myös tiettyihin kannattavuus- ja vakavaraisuusvaatimuksiin. Jos nämä eivät toteudu, lainat voidaan periä takaisin sovittua nopeammassa aikataulussa. Jo nyt Birkalla on edessään vuosittain miljoonan euron velkojen lyhennykset. Lisämaksuista se ei selviäisi. Vakavaraisuutta voitaisiin parantaa vaikka heti omistajien tuoreella rahalla, mutta Birkan tapauksessa sekään ei ole yksinkertaista. Eckerö-varustamo omistaa 42 prosenttia Birkasta, joka puolestaan omistaa Eckeröstä hieman alle 20 prosenttia. Toiseksi suurimmaksi omistajaksi nousi viime syksynä oman firmansa ja laivansa Rettigin Borelle myynyt Bror Husell viiden prosentin osuudella. Birka myi jo ennen Princessia yhden aluksensa, Kent Loyalistin, joka oli ollut rahtiliikenteessä Kanadan ja Etelä-Amerikan välillä. Birka sai kaupasta myyntivoittoa, jonka suuruutta se ei ole kertonut. Birka Princessin vajaan 30 miljoonan euron myyntihinnasta sen sijaan jäi myyntivoittoa 11 miljoonaa euroa, mikä parantaa Birkan tämänvuotista tulosta merkittävästi. UP/ Heikki Lehtinen Lähtölaskentaa Jo alkaa pelottaa! Näin arvelee Aimo Myräkkä. Kaupaksi meni supernopeasti Supernopea Superfast. Ja että maksettiin vielä käteisellä! Kassissa 310 miljoonaa? Huima juttu sanoo Aimo. Kuinka tässä näin kävi? Ja mitä ihmettä tuleeko ahteriin Kyproksen lippu ja merimiehet Eestistä. Pannaanko kaikki deekut ja saman tien suomalaiset kuutamolle. Onko mitään luvattu, ja vaikka luvattaisiin, onhan se nähty, kauanko pitävät. Hii-o-hoi! Tästä Aimo kirjoitti jo aiemmin. Mutta nyt alkaa olla toisenlainen pelko niin sanotusti p:ssä. Sinne meni Superfast toisen lipun alle. Entä miehet ja naiset? Tuskin seilaa Hangon ja Rostockin väliä kohta yhtään suomalaista tai muunkaan maalaista. Mistä tulee miehistö? Kas, ma ei tea? Pohtii Aimo. Ilmoitti kiinnostuneensa myös Siljasta, tämä Tallink. Rahaa tuntuu olevan ja rutkasti. Tästäpä huomaa, että parinkymmenen euron matkat Tallinnaan kannattavat huimasti. Ja hyvähän rahaa on olla taskut pullollaan. Elo on varmalla pohjalla. Manit suomalaisilta, mutta palkat eestiläisiltä. Hyvä kuvio. Mutta montakos sataa merimiestä joutuu kilometritehtaalle, jos se naapuri ihan oikeasti ostaa orauttaa Siljan. Tuskin pitää suomalaisia töissään, ovathan naapurit halvempia ainakin toistaiseksi. Ja jos ei työtä, ei palkkaa, jos ei palkkaa ei jäsenmaksuja, jos ei jäsenmaksuja, ei. Tätä se Aimo pelkää. Miten käy suomalaisen merenkulun puolustajan? Mihin joutuu Merimies-Unioni? Väheneekö väkimäärä niin, että jotain radikaalia joutuu tekemään? Kuihtuuko järjestö kokonaan? Tämä se on pelottava ajatus. Hii-o-hoi! Nyt täytyy jo jonkin muun herätä. Suomalaisen merenkulun puolesta täytyy nousta taisteluun ja mukaan pitää saada muitakin, joilla on vahvempia paukkuja. Monet on puheet pidetty, mutta mitä on tehty? Nyt on aika tehdä jotain. Joskopa hallitus jo heräisi. Nukkuuko Ruususen unta, josta vasta kalman suutelo herättää. Suomalaisen merenkulun kuoleman suudelma. Jo heittäytyi Aimo kovin runolliseksi. Mutta taitaapa alkaa housut tutista vähän joka puolella. Nyt pitää tehdä jotain, ja ihan Superfaastisti. Arvelee Aimo Myräkkä. Aimo Myräkkä Merellä Birka irtisanoi 122 merimiestä Ahvenanmaalainen Birka Line on yt-neuvottelujen päätyttyä irtisanonut 122 merimiestä Birka Princess aluksen myynnin johdosta. Princess myytiin kyproslaiselle Louis Public Companylle noin 35 miljoonalla dollarilla. Varustamon pääluottamusmies Kenneth Bondas kertoo, että irtisanotuista viidellekymmenelle henkilölle on tarjottu työtä kesälomasijaisuuksien ajaksi. Tämän lisäksi 57 työntekijää joutuu siirtymään aikaisempaa alemmille vakansseille. Varustamon määräaikaiset työntekijät menettivät työnsä vuodenvaihteessa, jolloin heidän sopimuksensa umpeutuivat Birka Princessin ajatellun talviseisokin ajaksi. - Irtisanomisissa on pääsääntöisesti noudatettu senioriteettiperiaatetta. Joidenkin kohdalla on täytynyt ottaa huomioon elatusvelvollisuus ja lisäksi työnantaja on halunnut vapaasti valita joitakin ammatti-ihmisiä. Tästä on aiheutunut jonkin verran närää niin kuin aina tällaisissa tapauksissa, Kenneth Bondas sanoo. Hän kertoo, että muutaman työntekijän kohdalla irtisanomisjärjestys on riitautettu neuvoteltavaksi Merimies-Unionin ja Ahvenanmaan varustamoyhdistyksen välillä. - Tämä on ollut aikamoista härdelliä viime viikkoina. Pettyneitä oli paljon. Monen on vaikea ymmärtää, että laivalla (Birka Paradisella) puolitoista vuotta työskennelleet joutuvat lähtemään toiselta alukselta tulevien alta pois. Kyllä tässä on paljon tragedioita, Kenneth toteaa. AJP 4

5 Neljän kuljetusalan ammattiliiton edustajat kokoontuivat puheenjohtajiensa johdolla keskustelemaan yhteistyön tiivistämisestä toiminnan eri sektoreilla. Maaliskuun loppupuolella pidetyssä palaverissa olivat paikalla Ilmailualan Unioni, Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys, Rautatieläisten liitto ja Merimies-Unioni. Varustajille suurempi vastuu merenkulkuonnettomuuksista Laivamatkustajien asema meriliikenteessä paranisi Euroopan komission kaavaileman merenkulun matkustajavastuuasetuksen myötä. Varustajien korvausvastuu merionnettomuudessa nousisi, varustajalla tulisi olla pakollinen vakuutus, ja vahingon kärsijä voisi hakea korvausta suoraan varustajan vakuutusyhtiöltä. Asetuksella saatettaisiin voimaan kansainvälinen matkustajavastuuyleissopimus. Varustajien Keskusjärjestöiltä uusi hoitoonohjaussuositus vastuu on nykyään noin euroa matkustajaa kohti. Summa nousisi noin euroon. Euroopan komission ehdotuksen mukaan asetuksen säännökset ulottuisivat myös kotimaanliikenteeseen. Hallitus toteaa eduskunnalle lähettämässään kirjelmässä, että vastuun matkustajien kuljetuksesta on oltava sama, tapahtuipa kuljetus merellä tai sisävesillä. Hallitus huomauttaa, että asetuksen nopea voimaantulo voisi kuitenkin aiheuttaa ongelmia pienvarustamoille, joilla on erilaiset vakuutusjärjestelyt kuin suurilla, kansainvälistä liikennettä harjoittavilla varustamoilla. Tarpeeksi pitkällä ylimenokaudella tulisi varmistaa, että pienvarustamoilla on riittävät mahdollisuudet järjestää vakuutussuojansa asetuksen mukaiseksi. Merenkulun turvallisuus vankemmaksi EU:ssa Huonokuntoisten laivojen satamaporttikieltoja tiukennetaan ja kalastusalusten kolarointia pyritään vähentämään Euroopan unionissa. Turvallisuuden lisäämiseen tähtäävät direktiiviehdotukset ovat osa EU:n merenkulun kolmatta turvallisuuspakettia. Euroopan komission direktiiviehdotusten mukaan laivojen satamaanpääsyä koskevia sääntöjä tulisi kiristää. Merenkulkuviranomaiset voisivat nykyistä helpommin evätä satamaanpääsyn kehnosti hoidetuilta tai epäilyttävistä merenkulkumaista tulevilta laivoilta. Myös satamassa käyvien laivojen tarkastuksia kohdistettaisiin tehokkaammin riskilaivoihin, jotta nämä saataisiin seulottua EU:n satamista pois. Kaikille yli 15 metrin pituisille kalastusaluksille tulisi pakolliseksi alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä. Euroopan vesillä on sattunut tapauksia, joissa kauppalaiva on törmännyt kalastusalukseen, koska ei ole havainnut tätä ajoissa. Direktiiviehdotusten myötä myös merihädässä olevien alusten auttamista koskevat ohjeet yhtenäistyisivät. Uusi asia olisi säännös, joka koskisi merenkulkua vaarallisissa jääolosuhteissa. - Pettyneitä on paljon, Birka Linen pääluottamusmies Kenneth Bondas sanoo irtisanomisten jälkeen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet uudesta hoitoonohjaussuosituksesta, joka korvaa yli 30 vuotta vanhan suosituksen alkoholin ja huumeaineiden haittatekijöiden vähentämisestä työelämässä ja siihen myöhemmin liitetyn hoitoonohjausjärjestelmän periaatteita koskevan liitesopimuksen. Järjestöt korostavat ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkitystä päihdeongelmien hoitamisessa. Tiedottamisella ja henkilöstön, työnantajien ja työterveyshuollon yhteistyöllä voidaan vaikuttaa asenteisiin työyhteisössä ja madaltaa päihdeongelmien puheeksi ottamisen kynnystä. Keskusjärjestöt suosittelevat työpaikoille päihdeongelmien ennaltaehkäisyä, päihdeasioiden käsittelyä ja hoitoonohjausta sisältävän toimintamallin tekemistä. Keskusjärjestöt esittävät lisäksi, että Kansaneläkelaitos laatisi päihdeongelmaisen katkaisuhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät ohjeet ensisijaisesti kuntoutusrahan maksamisesta. Ohjeilla olisi tarkoitus parantaa päihdeongelmaisen toimeentulojärjestelmää työstäpoissaolon aikana ja edesauttaa hoidon onnistumista. Suomalaisten alkoholinkäyttö on selkeästi muuttunut. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana alkoholinkulutus on lähes viisinkertaistunut ja parina viime vuonna kasvu on edelleen kiihtynyt. Tämän seurauksena alkoholihaitat ovat lisääntymässä ja ne heijastuvat myös työelämään. Esimerkiksi työterveyshuollon asiakkaista noin joka viidennen miehen ja joka kymmenennen naisen alkoholin kulutus on riskitasolla. Sen vuoksi onkin tärkeää, että yhä useammassa työpaikassa laadittaisiin omia toimintamalleja päihdeongelmien varalle. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelmassa vuosille Ohjelman tavoitteena on ehkäistä ja vähentää alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja yhteistyössä eri hallinnonalojen, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Merimies-lehti kokonaan netissä Nyt voit lukea Merimieslehden kokonaisuudessaan netissä heti ilmestymispäivänä lehtimuodossa. Unionin verkkosivujen aloitussivulla on linkki tuoreimpaan lehteen. Lehti löytyy myös Tiedotus-osion alta lehtihyllystä. Merimies-lehden lukemiseen tarvitaan Acrobat Reader ohjelma, jonka voi ladata lehtihyllyn sivuilta. Seuraava lehti Merimies-lehti 4/2006 ilmestyy 24. toukokuuta Tähän numeroon tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 10. toukokuuta

6 Kesä lähestyy! Honkalahti Unionin mökkien kesävaraukset nyt! Merimies-Unionilla on omia lomamökkejä viidellä eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Kesäsesonkina varaukset tehdään viikkoperiaatteella kirjallisten hakemusten perusteella. Hakulomake on tässä lehdessä. Viikot, joille hakemuksia on useita, arvotaan. Mökkejä vuokrataan vain Unionin jäsenille. Hinnat kesäkaudella (vkot eli ) Honkalahti Kerimäki iso mökki pikku mökki mökit 1, 2, 3 Kustavi Velskola Meriluoto Mökkien kuvaukset Kaikki mökit ovat perustarvikkein varustettuja. Vuokraajan tulee viedä mukanaan lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet sekä muut henkilökohtaiset tarvikkeet. Kerimäen mökit Sijaitsevat lähellä Savonlinnaa, Suurijärven rannalla. - Iso mökki: pinta-ala 120 m2, 3 makuuhuonetta, 8 vuodepaikkaa. Tupa, keittiö, sauna, pesuhuone, kuisti. TV, radio, jääkaappi, mikro, sähköhella, takka, vene. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen, lapsille sopiva. - Pikkumökki: pinta-ala n. 20 m2, tuvassa levitettävä sänky kahdelle. Sauna. Sähköhella. jääkaappi, mikro, TV ja radio, vene. Huom! Kantovesi kaivosta ja ulkovessa. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen. - Mökit 1,2 ja 3: pinta-ala n. 80 m2, 6 vuodepaikkaa. Alakerrassa makuuhuone, tupakeittiö, sauna, pesuhuone (mökki 2: ssa erillinen sauna). Yläkerta avoin parvitila, jossa 4 vuodepaikkaa. TV, radio, jääkaappi, mikro, takka, vene, grillikatos. Piha ja ranta: - mökki 1:n piha on kallioinen, ranta äkkijyrkkä, uimaan laiturilta. - mökki 2:n piha on tasainen, ranta hiekkapohjainen, loiva, lapsille sopiva, osittain kaislikkoinen. - mökki 3:n ranta on matala ja mutapohjainen, uimaan laiturilta. Honkalahti Sijaitsee lähellä Haminaa, Pyötsaaressa meren rannalla. Pinta-ala n. 50 m m2, vuodepaikkoja 8. Alakerrassa makuuhuone ja lastenhuone, olohuone ja keittiö. Yläkerrassa 2 makuuhuonetta ja aula. TV, jääkaappi, mikro, sähköhella, leivänpaahdin, takka, 2 venettä, perämoottori. Lisäksi saunamökki, n. 15 m2, vuodepaikat kahdelle, takka, hella ja jääkaappi. Piha on loivasti laskeva, nurmikkoinen ja ranta loiva, sorapohjainen. Meriluoto Sijaitsee 45 km Vaasasta, Raippaluodossa meren rannalla. Pinta-ala 114 m2, 4 vuodepaikkaa, lisävuodemahdollisuus 8:lle. 2 makuuhuonetta, olohuone, keittiö. TV, video, jääkaappipakastin, mikro, sähköhella, takka. 2 venettä.. Rantasauna, jossa keitto- ja yöpymismahdollisuus. Piha on osittain hiekkainen / nurmikkoinen, loivasti laskeva ja ranta on mutapohjainen, äkkisyvä, laiturilta uimaan. Kustavi Sijaitsee Turun saaristossa, Kustavin pohjoiskärjessä Kiparluodossa, meren rannalla. Parimökki (mökit 1,2), joissa kussakin n. 60 m2, 4 vuodepaikkaa/ 2 makuuhuonetta, olohuone (lisävuodemahdollisuus), keittiö. Yhteinen rantasauna, 2 venettä. TV, jääkaappi, sähköhella, mikro, astianpesukone, kahvinkeitin. Piha on kallioinen, loivasti viettävä ja ranta äkkijyrkkä, laiturilta uimaan. Mökki 2 on allergiamökki eikä sinne saa viedä lemmikkieläimiä. Velskola Sijaitsee Espoossa, Velskolan Pitkäjärven rannalla, n. 30 km Helsingin keskustasta. Maastossa jyrkkiä rinteitä, järven rantaa n. 40 m, ranta nopeasti syvenevä. Hirsitalo, jonka pinta-ala on n. 120m2. Iso tupa, avokeittiö, makuuhuone, sauna. Yöpymispaikat kuudelle: makuuhuoneessa kerrossänky, tuvan sohvasta vuoteet kolmelle ja saunan pukuhuoneessa yhdelle. Varustus: vene, takka, TV, astianpesukone, sähköhella, mikro, jääkaappi ja pieni pakastin. 6

7 SAL-lomatuki SAK:n perustaman Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n raha-automaattiavustuksista voi liiton jäsen hakea SAL - lomatukea. Tuki myönnetään valtioneuvoston määräämin taloudellisin, sosiaalisin ja / tai terveydellisin perustein. SAL:n jäsenliitot saattavat käyttää näiden lisäksi muitakin perusteita tukea harkitessaan. Lopullinen ratkaisuvalta lomatuen myöntämisessä on asetusten mukaan kuitenkin raha-automaattiavustuksen saajalla eli SAL ry:llä. Kuntoremontti Kuntoremontti on suunniteltu terveille työikäisille aikuiselle, joka haluavat mukavan lomanvieton ohessa liikkua, harrastaa ja kohentaa kuntoaan asiantuntevassa ohjauksessa. Kuntoremonttiin lomatukea voidaan myöntää vain liiton jäsenille, ei muille perheen jäsenille. Tuen määrä on 330 ja 130 terveystreffiin. Kuntoremontin sisältö: 1. Elämäntyylin, lihaskunnon ja hapenottokyvyn tutkiminen ja testaaminen 2. Luennot liikunnasta ja terveydestä, ravinnosta, terveysriskeistä ja ergonomiasta 3. Liikunta- ja kuntoiluryhmät 4. Yksilöllisen kuntoreseptin laadinta, jonka opastuksella voi kohentaa kuntoaan turvallisesti myös kotioloissa Reilut kolmen kuukauden kuluttua kuntoremontista lähettää SAL ry postia kuntoremonttilaisille. Terveystreffituki on voimassa tästä ajankohdasta 6 kuukautta eteenpäin. Treffiloma on viikonlopun (pe-su) pituinen miniloma.terveystreffit jonka aikana tehdään samat testit kuin lomallakin ja tarkistetaan henkilökohtainen kuntoresepti osallistujan uuden kuntotason mukaiseksi. Merimies-Unioni on varannut jäsenistönsä haettavaksi kuntoremonttilomia seuraavista kohteista: SAL:n kuntoremontit Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi , puolihoito oma osuus hinnasta 102 (kokonaishinta 432 ) Hakuaika päättyy Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa teema: Elintapakuntoremontti , puolihoito oma osuus hinnasta 88 (kokonaishinta 418 ) Hakuaika päättyy Kylpylähotelli Rantasipi Eden, Nokia HUOM! Uusi pvm , puolihoito oma osuus hinnasta 111 (kokonaishinta 441 ) Hakuaika päättyy Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo , puolihoito oma osuus hinnasta 130 (kokonaishinta 460 ) Hakuaika päättyy Perhekuntolomat Rantasipi Joutsenlampi, Joutsa , täysihoito oma osuus 51 / 43 (351 / lapsi 193 ) Hakuaika päättyy Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi , täysihoito oma osuus 75 / 37,50 (375 / lapsi 187,50 ) Hakuaika päättyy Ohjattu loma Ohjatut lomat, joihin koko perhe voi hakea lomatukea, on tarkoitettu tukemaan perheiden yhdessäoloa ja virkistäytymistä. Lomapaikkoja ei ole sen tarkemmin etukäteen varattu, vaan tarkoituksena on, että perhe itse valitsee omiin tarkoituksiinsa sopivan lomapaikan ja ajankohdan SAL lomapaikoista. Ohjatun loman tuen suuruus on 170 / aikuinen ja 85 / lapsi 6-16 v. Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Unionin Helsingin toimistolta, Arja Merikalliolta p tai Merenkulkijoiden hyvinvointipäivä Turussa TrimMare -hankkeeseen liittyen järjestämme yhdessä Merimieseläkekassan kanssa Merenkulkijoiden hyvinvointipäivän Paikkana on Forum Marinumin Kruununmakasiini, Linnankatu 72, Turku. Päivä on tarkoitettu kaikille merenkulkijoille, jotka ovat kiinnostuneita terveydestään. Päivään liittyy myös liikuntaosuus, joten pukeudu sen mukaisesti. Koulutus, lounas ja kahvitarjoilu ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittautua voit sähköpostitse tai puhelimitse. Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiasi. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset mielellään mennessä. Leena Niemi, koulutussuunnittelija Työterveyslaitos, Turku Hämeenkatu 10, Turku puh TrimMare -koulutusta... Merenkulkijoiden hyvinvointipäivä Forum Marinumin Kruununmakasiinissa, Linnankatu 72, Turku Ilmoittautuminen ja aamukahvi Tervetuloa hyvinvointipäivään Osastonylilääkäri Heikki Saarni, Työterveyslaitos Kimpassa kuntoa Liikunnanohjaaja Jari Virtanen Testejä ja tietoiskuja terveydestä Syöpön syntinen salanautinto Suolan ja sokerin salat Liikuta luita ja lihaksia Poltatko paljon päivässä Alko altistaa aivoja Koulutussuunnittelija Leena Niemi, Työterveyslaitos Lounas Marinumin merellisiä muistoja Kävele kiivaasti kaksi kilometriä - kerromme kuntosi (kurakelillä kiristellään kuminauhoja) Kahvi Matka kehon fyysisiin ja henkisiin salaisuuksiin Näyttelijä, kouluttaja Tuija Piepponen, Isoacca Oy Mitä jatkossa? Leena Niemi Turvallista kotimatkaa (Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SM-U:n Helsingin toimistoon os. PL HELSINKI) 7

8 Finnlinesilla on monta Saksan lipun alla seilaavaa alusta. Varustajat palauttavat laivojaan Saksan lipun alle Saksan merenkululla menee kovaa. Varustamot tilaavat ennätysvauhdilla uusia aluksia. Ammattitaitoisia merimiehiä etsitään laivoihin kissojen ja koirien kanssa. Työttömyys on nollassa. Vain ammattiliitto murehtii supistuvaa jäsenmääräänsä. Koko laivaväki messikallesta kippariin kuuluu Saksassa julkisten ja yksityisten palvelualojen ammattiliittoon Verdiin. Metalliliiton jälkeen maan toiseksi suurimmassa ammattiliitossa on 2,3 miljoonasta jäsentä. Heistä on merenkulkijoita. Luottamusmiehiä arastuttaa Saksalaisista merimiehistä liittoon kuuluu enää joka toinen, ulkomaalaisista vieläkin sitäkin harvempi. - Ikävä myöntää, että kiinnostus jäsenyyteen on tasaisessa laskussa. Saksalaisia on laivoissa entistä vähemmän, ja muidenkin eurooppalaisten osuus pienenee, kertoo Verdin keskustoimistossa merenkulkijoiden asioista vastaava asiamies Karl-Heinz Biesold. Saksalaislaivoista on vaikea löytää halukkaita luottamusmiehiksi. Monet pelkäävät joutuvansa työnantajan silmätikuksi ja tiukan paikan tullen liipasimille. Joukkovoimalta on pohja pois, koska niin harva on järjestäytynyt. Jäsenyyden kynnystä nostaa jäsenmaksun tilittämisen jääminen omalle vastuulle. Saksassa työnantajalla ei ole velvollisuutta periä ay-maksua suoraan palkasta kuten Suomessa. Jokaisen on huolehdittava asiasta itse. Ylityöt palkassa Poosu, timppa, pumppu, sorvi ja kokki ansaitsevat viiden kokemusvuoden jälkeen 3590 euroa, yt-mies 3018 euroa sekä ilman pätevyyskirjaa oleva kansi- ja konemies 2552 euroa kuukaudessa. Aluksen päällikön taulukkopalkka on 5577 ja perämiehen 4212 euroa. Muutamille suurille varustamoille, kuten Hapag Lloydille ja TT-Linelle on räätälöity omat sopimukset. Palkkaan sisältyy 128 tuntia ylitöitä kuukaudessa ilman eri korvausta. Perustyöaika on 40 tuntia viikossa. Vuorottelujärjestelmä on vastaa suomalaista. Eläkemaksu on 19,5 prosenttia bruttopalkasta. Puolet maksaa työntekijä ja puolet työnantaja. Työntekijä maksaa lisäksi yksinään kahden prosentin ylimääräisen vakuutusmaksun. - Euroopan ulkopuolelta tulevien merimiesten palkka on saksalaistariffeja pienempi. Ytmiehet tienaavat dollaria vuodessa. Veroja heidän ei tarvitse maksaa välttämättä ollenkaan, kertoo Verdin Hampurin toimiston asiamies Gert Hyfner. Tonnisto kasvaa kohisten Saksalla on maailman kolmanneksi suurin kauppalaivasto Kreikan ja Japanin jälkeen. Konttilaivojen omistajina saksalaiset ovat ykkösinä. Saksalaisten omistamista 2729 aluksesta 603 seilaa Saksan ja 1751 ulkomaisen lipun alla. Kokonaan ulkomaisissa kirjoissa on lisäksi 375 saksalaislaivaa. Kalusto on tuliterää. Laivoista puolet on iältään alle neljä- ja 80 prosenttia alle yhdeksänvuotiaita. Saksan tonnisto on kolminkertaistunut seitsemässä vuodessa. Kappalemäärältään kauppalaivasto kasvoi viime vuonna 180 kölillä. Varustamot tilasivat viime vuonna 289 uutta laivaa jo rakenteilla olevien 388 lisäksi. Saksan lipun alle Saksalaiset laivanvarustajat kiittelevät 1999 voimaan astunutta tonnistoverolakia. Sen mukaan varustamot saavat pitää 40 prosenttia merimiesten maksamasta tuloverosta, jos työntekijä on ulkomaanliikenteen alusella enemmän kuin 183 päivää vuodessa. Varustamot, ammattiliitto ja Saksan hallitus ovat sopineet vuonna 2002 joustavista miehitysmääräyksistä sekä työnantajan maksettavaksi tulevien palkan sivukulujen alentamisesta. Vastapalvelukseksi omistajat ovat luvanneet palauttaa laivojaan Saksan lipun alle ja lisätä koulutuspaikkoja. Saksan lippu on palautettu kahden viimeisen vuoden aikana 135 laivaan. Merialan koulutukseen liittyviä harjoittelupaikkoja lisätty 55 prosentilla. - Varustamojen, valtion, puolueiden ja ammattiliiton yhteiset ponnistelut vahvistavat merenkulkuelinkeinon uskoa tulevaisuuteen, kehuu Saksan varustamoliiton puheenjohtaja ja laivavarustaja Frank Leonhardt. Myös Verdissä ollaan tilanteeseen pääosin tyytyväisiä. - Toivomme, että laivoja palautettaisiin Saksan lipun alle nykyistä riuskemmin. Aiomme ottaa asian esille ensi syksynä pidettävässä valtion ja merenkulkujärjestöjen yhteiskokouksessa, asiamies Biesold kertoo. Minimiehdoista sopimus Saksan merimiesten ammattiliitossa iloitaan pitkän kädenväännön jälkeen syntyneestä merimiesten oloja säätelevästä kansainvälisestä sopimuksesta. Siinä määritellään merenkulkijoiden työsopimusten, pätevyysvaatimusten, terveydenhoidon, työsuojelun, asumisen, kotiinkuljetusten sekä ruoka- ja muun huollon perustaso. - Maailman kaikki puolitoista miljoonaa merenkulkijaa voivat laskea tulevaisuudessa paremman turvan varaan, kehuu Verdin hallituksen jäsen Jan Kahmann. Ennen kaikkea mukavuuslippulaivoja koskeva sopimus takaa merimiehille ihmisarvoiset työolot ja lisää merenkulun turvallisuutta. Kilpailuedun saavuttaminen palkoja polkemalla ja työoloista tinkimällä on nyt ainakin teoriassa entistä vaikeampaa. - Paljon riippuu lippuvaltioista ja satamavaltiosta. Niiden tehtävänä on kontrolloida, että sopimusta myös noudatetaan, Kahmann painottaa. Hän toivoo, että Saksa ja muut valtiot ratifioivat sopimuksen mahdollisimman pian. Kummajaisia Itämerellä Verdi iskee mukavuuslippulaivojen kimppuun vuosittain järjestettävällä toimintaviikolla. Viime lokakuussa liiton miehet tarkastivat laivoja Itämeren satamissa Kielissä, Lyypekissä, Travemündessä, Rostockissa ja Warnemündessä. Saartoon julistettiin muun muassa Saksan varustamoliiton puheenjohtajan Frank Leonhardtin omistamat kaksi konttilaivaa kaikkiaan 55 aluksen laivastosta. - Loputkin saadaan sopimuksen piiriin. Siitä olen aivan varma, vannoo ammattiliiton asiamies Dieter Benze. Eräs Verdin haaviin joutuneista kummajaisista oli ms Baltic Eager. Finnlinesin kreikkalaiselta varustamolta aikarahtaama autolautta liikennöi Sassnitzin ja Pietarin väliä. Pertti Rönkkö 8

9 Miksi kipparin hytti on aina laivan oikealla puolella? Oletteko koskaan sattunut hämmästelemään, minkä ihmeen takia kipparin hytti on aina ja kaikissa laivoissa oikealla eli styyrpuurin puolella? Tuohon sinällään oudoksuttavaan seikkaan löytyy selvä vihje ja syyyhteys laivan kylkien (puoliskojen) nimityksistä. Suomi on sen verran nuori merenkulkumaa, että suomenkieleen ei ole kehittynyt laivan eri kyljille mitään omaa ja onnistunutta termiä. Aluksen kylkien nimitykset lainattiin suoraan ruotsinkielestä, johon valtioon me kuuluimmekin silloin, kun aloimme varustaa aluksia Itämerta kauemmaksi suuntautuville purjehduksille, jolloin ruotsi oli siis meidän virallinen hallinto- ja virastokielemme. Ruotsin kieleen laivan kylkien nimitykset puolestaan periytyivät kaukaa viikinkiajoilta asti, jopa kauempaakin. Viikinkiajan aluksissa peräsimen virkaa hoiti aluksen oikealle kyljelle kiinnitetty suuren airon mallinen mela, jota peränpitäjä käänteli sen poikkipienasta molemmin käsin kiinni pitäen, siis rintamasuunnassa airoon päin ja selkä päin laivan vasenta kylkeä. Miksi ohjausmela oli aina aluksen oikealla kyljellä, johtui kai siitä, että menetelmä kehittyi aluksi pienissä veneissä, joissa melaa voi hoitaa yhdelläkin kädellä, ja oikeakätiselle ihmiselle tämä tapa oli luontevampi. Tapa säilyi samanlaisena, vaikka aluksen koko kasvoikin vaatimaan ohjaamista kaksin käsin. Sitä kylkeä, josta laivaa ohjattiin, nimitettiin johdonmukaisesti ohjauspuoleksi. Ruotsinkielen sanoista styr = ohjata ja bord = > laivan laita, muotoutui laivan oikean puolen nimeksi styrbord. Vastaavasti englanninkielen sanoista steor = ruori (vanha englanti), steer = ohjata ja board = laivan laita, muodostui heille starboard. Ruotsinkielessä laivan vasemman sivun nimitys on yhtä vanhaa perua oikean sivun nimityksen kanssa. Koska peräsinmelaa kääntelevä mies joutui siis ohjailemaan selkäpuoli (bak) vasten laivan, vasenta sivua päin, muodostui tästä käytännöstä vasemman puolen nimitykseksi bakbord. Myöhemmin vähän lyhennettynä babord. Koska laivan oikealle kyljelle oli kiinteästi asennettu peräsinmela, joka saattoi satamassa helposti vaurioitua, otettiin laiva satamassa aina sen turvallisempi sivu eli vasen laita vasten sataman laituria. Laivan vasenta puolta nimitettiin tämän takia englanninkielessä johdonmukaisesti lastauspuoleksi. Englannin vanhoista sanoista lading = lastata ja load = lasti, muodostui alkuperäinen ja vanhempi sanonta ladeborde, larboard. Koska kauppalaivan tai sotalaivan komentokielessä käsky larboard helposti sekoittui helposti ohjauskomentoon starboard, josta saattoi olla tuhoisat seuraukset, muutettiin tuo termi selvemmin eroavaksi sanaksi port. Johdonmukaisuus säilyi kuitenkin edelleenkin, sillä port = satama ja port side = sataman puoleinen sivu. Huomattakoon, että käytettäköön sitten minkä kielistä tai miten vanhaa sanontaa tahansa, niin laivan tai veneen oikea kylki, oikea puoli ja oikea sivu on aina ja kaikissa tilanteissa se puoli, joka aluksen perästä sen keulaan päin katsottaessa jää katsojan oikealle puolelle. Että mitäkö tällä kaikella sananselityksellä sitten on oikein tekemistä kipparin hytin sijainnin kanssa? No, kyllä se selitys siellä piilee. Nimittäin siinä samalla tuli todistettua, että aikoinaan laivan vasen sivu otettiin aina satamassa laituriin ja lastaus/purkaus tapahtui siis silloin aina laivan vasemman puolen kautta. Tästä taas puolestaan aiheutui se, että laivan oikea puoli jäi sen kaikin tavoin rauhallisemmaksi puoleksi, ja että se säilyi paremmin puhtaana ja kolhiintumattomana. Se oli näistä syistä johtuen laivan viihtyisämpi ja parempi puoli. Tästä taas seurasi se, että laivan päällikön makuusija ja myöhemmin hytti oli aina laivan oikealla puolella - täytyyhän sitä nyt edes jonkinlainen järjestys olla! Vaikka laivan ohjausmela on jo vuosisatoja sitten vaihtunut peräsimeen, jonka jälkeen laivat on voitu ottaa satamatilanteen mukaan aina edullisempi sivu vasten laituria, on tuo vanha traditio edelleenkin säilynyt. Niissä kaikissa laivoissa, joissa allekirjoittanut on palvellut, on päällikön hytti aina ollut sen oikealla puolella, ja sama käytäntö on kaikkien muidenkin laivojen kohdalla. Sekoitetaanpa vielä vähän tätä pakkaa: Viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan on liikenteessä ollut eräs laivatyyppi, joka joutuu satamassa kiinnittymään aina sen oikea sivu vasten laituria. Nimittäin sivu/ peräporttilaivoissa on sivuportti aina sijoitettu laivan oikealle kyljelle. Tämä taas johtuu siitä, että siihen aikaan, kun sivu/peräporttilaivoja ryhdyttiin tietyille laivalinjoille suunnittelemaan, oli kyseisiin satamiin jo rakennetut peräporttilaiturit sijoitettu pelkästään satamien lay-outista johtuen siten, että niihin kiinnittyvän peräporttilaivan oikea sivu tuli pakosta vasten laituria. Sivu/peräporttilaivojen tultua liikenteeseen jouduttiin uudetkin peräporttilaiturit rakentamaan siten, että laivan oikea sivu asettuu niissä vasten laituria, jotta nuo uudet sivu/peräporttilaivatkin voisivat niitä käyttää. Summa summarum: sivu/ peräporttilaivat kiinnittyvät aina ja peräporttilaivatkin lähes aina oikea sivu vasten lastauslaituria. Tässä uudessa tilanteessa ei ainakaan säännönmukaisesti ole päällikön tiloja suunniteltu näiden porttilaivojen rauhallisemmalle eli vasemmalle puolelle. Sitä perimmäistä syytä kipparin hytin sijoittamiselle eivät laivasuunnittelijat taida enää muistaakaan, tiedossa lienee vain vanha tapa. Jaakko Varimaa Merikapteeni Rauma MAAILMAN MERILTÄ ILO loi merimiesten työlle uuden perusnormiston Kansainvälisen työjärjestön ILO:n merenkulkukonferenssi hyväksyi helmikuun lopulla merimiesten työn uuden perusnormiston. Englanniksi sen nimi on Consolidated Maritime Convention (Conmarcon). Siinä määritellään merimiesten perusoikeudet sekä hahmotellaan työolojen ja turvallisuuden vähimmäistaso. Myös työaikoja ja työvoiman värväystä aluksille normitetaan. Valmistelutyö neuvotteluineen kesti viisi vuotta. Conmarcon yhdistää ja ajanmukaistaa lähes 70 sopimusta ja suositusta, jotka ILO on vuosikymmenten mittaan luonut normittamaan merimiesten työtä ja turvaamaan heidän oikeuksiaan. Conmarconista tulee merenkulun kansainvälisen sääntelyn neljäs pilari. Kolme muuta ovat Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa hyväksytyt turvallisuutta, koulutusta ja ympäristön saastuttamista koskevat sopimukset. Sopimuksen hyväksyivät yli sadan maan hallituksia, varustamoita ja merimiesten yhteenliittymiä edustaneet osanottajat. Äänestyksessä kukaan ei asettunut sopimusta vastaan, neljä pidättyi äänestyksestä ja 314 osanottajaa kannatti hyväksymistä. Conmarconin odotetaan tulevan voimaan noin viiden vuoden kuluttua. Se riippuu siitä, kuinka nopeasti sopimus ratifioidaan eri maissa. Sopimuksen voimaantulo antaa kansainväliselle yhteisölle tämänhetkistä tehokkaammat keinot valvoa merimiesten oikeuksien toteutumista. Varustamoiden kansainvälisen federaation ISF:n pääsihteeri Chris Horrocks kehottaa varmistamaan, että ratifiointi etenee kaikkialla ripeästi ja että hallitukset alkavat tosissaan viedä sopimuskohtia käytäntöön. Myös kuljetustyöläisten kansainvälisen liiton ITF:n pääsihteeri David Cockroft on innoissaan Conmarconista. Jo kauan sitten globaaliksi toimialaksi kehittynyttä merenkulkua on säänneltävä maailmanlaajuisesti normistolla, jota on noudatettava sekä merellä että satamissa, hän toteaa ITF: n tiedotteessa. Afrikan meriväylään mutka luonnon suojelemiseksi Afrikan etelärannikon ohittava meriväylä loitonnetaan nykyistä kauemmaksi avomerelle. Tästä syntyi hiljattain yhteismmärrys YK:n alaisessa kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa. Aloite on peräisin Etelä-Afrikasta, jonka laajan rannikkoalueen ympäristöarvoja päätös suojelee. Vuosina Etelä-Afrikan rannikon tuntumassa rekisteröitiin 37 öljyvuotoja aiheuttanutta onnettomuutta, eteläafrikkalainen Cape Argus lehti raportoi. Sen mukaan reitillä kuljetetaan vuosittain noin 120 miljoonaa tonnia raakaöljyä ja sen lisäksi suuri määrä muita polttoaineita. Afrikan etelärannikon tuuli- ja virtausolosuhteet kuuluvat maailman merien ankarimpiin. Kuukausittain keskimäärin 3,25 alusta päästää pilssiveden mukana tai muista syistä öljyä Etelä-Afrikan rannikkovesiin. Useimmat päästöt ajautuvat rantaan. Päästöt ja vuodot tuhoavat Afrikan pingviinin ja monen muun harvinaisen lajin luonnollisia elinpiirejä. Saasteet kaventavat myös ekoturismin mahdollisuuksia. IMO:n päätös toteutetaan muodostamalla erityisalue. Cape Argus lehden jutussa huomautetaan, että Etelä- Afrikan samanaikainen pyrkimys laajentaa oikeuksiaan mannerjalustan hyödyntämiseen ei mitenkään liity IMO: ssa hyväksyttyyn aloitteeseen. Mannerjalustan ummeniin on kätkeytynyt mittavia öljy- ja kaasuesiintymiä, timantteja ja taloudellisesti kiinnostavia bio-organismeja. Koonnut: Juhani Artto 9

10 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Jos jäät työttömäksi Oikean sisältöinen päivärahahakemus liitteineen nopeuttaa etujen maksamista Ilmoittaudu työvoimatoimistoon Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ilmoittaudu työvoimatoimistoon viimeistään heti työsuhteen päätyttyä. Toimistosta saat myös päiväraha-hakemuksen. Työvoimatoimisto antaa työttömyyskassalle työttömyyttäsi koskevan lausunnon. Oikeus työttömyysetuuksiin alkaa aikaisintaan ilmoittautumispäivästä lukien. Työvoimatoimiston antamat lausunnot sitovat kassaa, eikä kassa voi maksaa päivärahaa, mikäli työnhakusi ei ole voimassa. Työttömyyspäivärahojen maksupäiviä ovat tiistai, keskiviikko ja perjantai. On tärkeää, että kassalle toimitettu päivärahahakemus on oikein täytetty ja tarvittavat liitetiedot, kuten palkka- ja työsuhdetodistukset, seuraavat jo hakemusta. Näin vältetään etuusasian käsittelyä viivästyttävä kirjeenvaihto ja joudutetaan etuusmaksatusta. Etuuskäsittelyn juohevuuden lisäämiseksi etuushakemuksen täyttäjää pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: Ensimmäinen hakemus - Työttömyyskassan jäsenmaksut on oltava kunnossa. Jäsenmaksut on maksettava kaikista töistä, niin maa- kuin merityöstä. Kassan jäsenmaksun sisältävä työmarkkinajäsenmaksu on edelleen alkaen 1,55 % verotettavasta tulosta. Mikäli itse olet hoitanut jäsenmaksun, toimita viimeisestä maksukuitista kopio hakemuksen liitteenä. - Täytä ensimmäinen työttömyyspäivärahahakemus vähintään kahdelta täydeltä kalenteriviikolta huolellisesti. Puutteellisesti täytetty hakemus palautetaan täydennettäväksi. - Hakemukseen tulee liittää työnantajan antama palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 43 työssäoloviikolta (jos et ole saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen) TAI 34 työssäoloviikolta (jos olet saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen). Todistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaus eriteltyinä. Mikäli haet lapsikorotusta avio- tai avopuolison lapsista, jotka asuvat samassa taloudessa, toimita puolison virkatodistus ja ote talonkirjasta/kotipaikkarekisteristä. Omista lapsista virkatodistusta ei tarvitse lähettää. Kopio sosiaalietuudesta annetusta päätöksestä ( esim. lasten kotihoidon tuki, myös puolisolle maksettu) Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa. - Ensimmäinen hakemus tulee olla takautuvasti täytetty vähintään kahdelta kalenteriviikolta. Viikkoselvitys tulee täyttää sunnuntaihin saakka. Jos olet työssä jo ensimmäisen hakemuksen aikana, täytä hakemus kalenterikuukauden viimeiseen päivään saakka. Työpäivien kohdalle on täytettävä myös työtunnit. Vastikevapaa tai muut palkalliset päivät työsuhteen aikana ovat myös työpäiviä. Palkkapäivät työnantajalta tulee ilmoittaa työpäiviksi ja työtunnit merkittävä palkanmaksutunneiksi. Hakemukseen liitteeksi työnantajan allekirjoittama palkkatodistus ja ulosmaksutilinauha, jossa näkyvät ulosmaksetut loma- ja vastikekorvaukset. Jos hakemuksessasi on työpäiviä, niin lähetä myös palkkakuitit kyseisiltä ajoilta. - Verokorttia ei yleensä tarvitse kassalle lähettää. Kassalla on maaverotiedot. Mikäli hankit muutosverokortin, toimita se kassalle. Jatkohakemus - Jatkohakemus on oltava joko neljältä täydeltä kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta. Hakujaksoja ei voi muuttaa ja katkaista omatoimisesti. Jokainen päivä on selvitettävä ja hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava. - Mikäli työttömyys päättyy kesken hakujakson, on syy ilmoitettava hakemukseen. Esim. opiskelu, äitiysloma, armeija, yli hakujakson kestävä kokoaikatyö tai muu selvitys. Hakemukset voi postittaa aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä. Työttömyyskassa ei käsittele etukäteen lähetettyjä hakemuksia. Soviteltava päivärahahakemus Soviteltua päivärahaa maksetaan, jos teet lyhennettyä työviikkoa tai työ päivää, olet osa-aikatyössä tai työskentelet enintään kaksi viikkoa kokoaikatyössä. Täytä hakemus neljältä viikolta tai kuukaudelta ja liitä hakemukseen palkkatodistus tai palkkakuitit hakujakson työpäiviltä. Työ ja päivärahahakemus - Hakujakso on säilytettävä vaikka aloittaa yli kahdenviikon kokoaikatyön hakujakson sisällä. - Jos yli kahden viikon kokoaikatyö kestää esim. ke Hakemus tulee täyttää säilyttäen kuukauden hakurytmi eli ajalle tai neljän kalenteriviikon hakujakso esim. ajalle Täytä hakemus myös työssäoloajalle. Työpäivien ja vastikevapaapäivien kohdalle ilmoita työssä ja työ- ja palkanmaksutunnit. - Mikäli työn alkaessa et tiedä työsuhteen kestoa (alle vai yli hakujakson), odota! Älä lähetä hakemusta kassalle, ennen kuin tiedät työsuhteen keston. Merkitse työsuhteen pituus päivärahahakemukseen tietoa varten varattuun kohtaan. - Liitä palkkanauhat hakemukseen mukaan. Mikäli työnantaja ei ole pidättänyt jäsenmaksua ansioista, liitä myös jäsenmaksusta selvitys hakemuksen mukaan. Pyydä työnantajalta työn päätyttyä palkkatodistus työsuhteesta. Helpotat siten kassan työtä mm. lomakorvausjaksotuksen ja uudelleen päivärahan määritystä varten. Työttömyysturvaneuvontapalvelu alkanut vuoden 2006 alusta Työministeriö on käynnistänyt valtakunnallisen työttömyysturvaneuvonnan puhelinpalvelun vuoden 2006 alusta. Puhelinpalvelu palvelee numerossa maanantaista perjantaihin klo Valtakunnallinen työttömyysturva-asioiden palvelu puhelimitse: - neuvontaa kaikissa mahdollisissa työttömyysturva-asioissa työvoimatoimiston asiakkaille sekä muille yhteydenottajille, jotka asioivat puhelimitse työttömyysturva-asioissa - yleisissä työttömyysetuuksiin liittyvissä tilanteissa, kuten alkava tai päättyvä työttömyys, osa-aikatyö - lomautuksiin liittyvä neuvonta työnhakijoille ja työnantajille - työttömyysturvaan vaikuttavien tai liittyvien etuuksien neuvontaa ja opastusta opiskelun, yrittäjyyden, koulutustuen, liikkuvuusavustusten, ulkomaanmatkojen jne. vaikutus työttömyysturvaan - tietoa myös työttömyysturvan hakemiseen ja saamiseen liittyvistä asioista - sosiaalivirastojen, ulosottoviraston yms. puhelinkyselyihin vastaaminen - työvoimatoimikuntien antamista työvoimapoliittisista lausunnoista tiedottaminen asiakkaalle Puhelun hinta Työttömyysturvan neuvontapalveluun on sama kuin soitettaessa työvoimatoimistoon eli lankaliittymästä 8,21 senttiä/puhelu + 1,47 senttiä/ minuutti ja matkapuhelinliittymästä 29,13 senttiä/minuutti. Puhelujen hinnat ovat samat koko maasta soitettaessa. Mol.fi-sivujen työpaikat EURES-portaaliin Suomen mol.fi-sivujen avoimet työpaikat näkyvät nyt myös EU:n yhteisessä verkkopalvelussa. Uudistetussa EURES-portaalisssa näkyvät kaikkien Euroopan talousalueen maiden työhallintojen avoimet työpaikat. Yhteensä työpaikkoja on tällä hetkellä lähes miljoona. Suomesta on tiedostossa tällä hetkellä noin työpaikkailmoitusta, joissa on yhteensä yli työpaikkaa. EU:n yhteinen työpaikkatiedosto on Euroopan komission suosituimpia sivustoja, jolla on miljoonia kävijöitä kuukaudessa. Taustalla on Euroopan unionin strategia edistää liikkuvuutta ja kaikille avointen eurooppalaisten työmarkkinoiden saavutettavuutta. Ulkomaiset hakijat löytävät nyt Suomen työpaikat samasta osoitteesta kuin muidenkin maiden paikat. Myös suomalaiset työnhakijat löytävät palvelusta Euroopan maiden työpaikat. Työpaikkojen lisäksi portaalissa on myös paljon käytännön tietoa työskentelystä ja työmarkkinatilanteesta eri maissa. Uudistunut EURES-portaali liittyy Europan komission Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuoden 2006 tavoitteisiin parantaa kansalaisten tietoa mahdollisuuksista työskennellä toisessa valtiossa ja/tai toisessa ammatissa. Vapaa liikkuvuus on EU: n perusoikeus, jota kaikki kansalaiset voivat hyödyntää. Sekä maantieteellinen että ammatillinen liikkuvuus on EU:ssa edelleen vähäistä. Toisessa EU-maassa työskentelevien EU-kansalaisten osuus on noin 1,5 prosenttia ja luku on pysynyt suurin piirtein samana kolmisenkymmentä vuotta. Teemavuonna aiotaankin tiedotuksen tehostamisen ohella kiinnittää liikkuvuuden käytännön esteiden poistamiseen erityistä huomiota. Yli 700 kansainväliseen työnhakuun erikoistuneen EURES-neuvojan eurooppalainen työnvälitysverkosto palvelee kansainvälisen työnhaun kysymyksissä työnhakijoita ja työnantajia. Suomessa EURES-neuvojat työskentelevät suurimmissa työvoimatoimistoissa. Verkosto on keskeisessä asemassa liikkuvuuden teemavuoden vuonna tapahtumien järjestäjänä ja tiedon levittäjänä. 10

11 Meri yhdistää Purjelaiva Favelin miehistö Australiassa noin vuonna Keskellä kapteenska Zaida Söderman, miehensä merikapteeni William Söderman ja tyttärensä Elli. Suomen Merihistoriallinen yhdistys kokoaa merihistoriasta kiinnostuneet harrastajat ja ammattilaiset Suomen Merihistoriallinen yhdistys on yhdistänyt merenkulun toimijoita samaan pöydän ääreen jo yli 40 vuoden ajan. Mielestäni Suomen kokoinen maa tarvitsee yhteistoimintaa merenkulusta kiinnostuneiden tahojen välillä, Suomen Merimuseon uusi johtaja Leena Haila painottaa. Suomen Merihistoriallinen yhdistys voisi olla juuri tällainen yhteistyöelin Haila suunnittelee. Meri, laivat ja merenkulkijat ovat olleet tärkeä osa Euroopan ja koko maailman historiaa. Meritiet loivat pohjan eri maanosien väliselle kaukokaupalle, aloittivat kehityksen kohti nykyistä globaalia taloutta. Myös meidän maamme historiassa merelliset yhteydet ovat olleet tärkeitä: oman Itämeremme välityksellä Suomi liittyi osaksi Eurooppaa, meren yli ovat kulkeneet niin kauppatavarat kuin kulttuurivaikutteet. Meri on toiminut sekä taloudellisen kilpailun että sodankäynnin näyttämönä, se on monin eri tavoin vaikuttanut rannikoilla eläneiden ihmisten kohtaloihin. Yhdistys todellakin tuo yhteen suomalaisen merenkulun toimijoita ja harrastajia. Yhdistyksen hallituksessa on mm. Merimieskirkon pääsihteeri Sakari Lehmuskallio, SAK:n historioitsija Tapio Bergholm ja merikapteeni Sven-Erik Nylund. Forum Marinum, merenkulkualan museo Turusta, on myös edustettuna hallituksessa. Tällaiset yhdistykset ovat hyvin tärkeitä yhteistyöelimiä toiminnan tarkoituksenmukaisen koordinoinnin kannalta tähdentää Haila, joka on myös yhdistyksen hallituksen jäsen. Toivomme että onnistuisimme värväämään jäseniä myös merenkulun harrastajien parista. Eri alojen asiantuntijat ovat erittäin tervetulleita mukaan yhdistykseen. Voisimme järjestää toimintaa asiantuntijaseminaareis- ta lauluiltoihin ja tietopankista taidekurssiin. Yhdistys järjestää esitelmätilaisuuksia, retkiä ja jäsentapaamisia. Tänä vuonna tehdään päiväristeily kesäkuussa Tallinnaan. Jäsenet saavat Nautica Fennica -nimisen merihistoriallisen julkaisun jäsenetuna. Yhdistys järjestää myös kansainvälistä toimintaa: joka toinen vuosi pidetään Merihistorian päivät, joissa esiintyy myös kansainvälisiä puhujia. Ensi vuonna ne järjestetään Porvoossa. Yhdistys pitää yllä myös harrastajatutkijarekisteriä. Jäsenistö koostuu entisistä ja nykyisistä ammattimerenkulkijoista ja merenkulusta, veneilystä tai historiasta kiinnostuneista maakravuista. Toivotamme uudet jäsenet sydämellisesti tervetulleeksi. Meillä on Internet-sivut ja sähköpostilista, joka mahdollistaa myös ei-helsinkiläisten jäsenien pysyvän ajan tasalla yhdistyksen tapahtumista.! yhdistyksen puheenjohtaja Sakari Lehmuskallio korostaa. Haluaisitko tietää lisää merestä, laivoista ja merihistoriasta? Tutkija Miia-Leena Tiili, Sp: antaa lisätietoja Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta toriallinenyhdistys.fi. Sari Mäenpää Kuva: Suomen Merimuseo Kotimaan aluskuljetukset vähenivät Tavaran aluskuljetukset vähenivät kotimaan liikenteessä vuonna 2005, sen sijaan uitto kasvoi. Jonkin verran laskua oli myös matkustajaliikenteessä. Tämä käy ilmi Merenkulkulaitoksen kotimaan vesiliikennetilastosta. Kotimaan alusliikenteessä kuljetettiin tavaraa viime vuonna runsaat 5,3 miljoonaa tonnia ja raakapuuta uitettiin 0,8 miljoona tonnia. Matkustajia kotimaan vesiliikenteessä oli 4,2 miljoonaa, josta rannikolla 3,8 miljoonaa ja sisävesillä alle puoli miljoonaa. Tavaran aluskuljetukset vähenivät 8 prosenttia Kotimaan alusliikenteessä vuonna 2005 kuljetettu tavaramäärä, 5,3 miljoonaa tonnia, on vajaa puoli miljoonaa tonnia edellisvuotta vähemmän. Öljytuotteita kuljetettiin 3,5 miljoonaa tonnia, irtotavaraa kaikkiaan 1,7 miljoonaa tonnia sekä kappaletavaraa 0,2 miljoonaa tonnia. Sekä öljytuotteiden että irtotavaran kuljetukset vähenivät noin tonnia ja kappaletavaraakin kulki tonnia aiempaa vähemmän. Irtotavara oli pääasiassa hiekkaa, soraa ja sementtiä, raakapuuta, kivihiiltä, malmirikastetta ja kemianteollisuuden tuotteita. Uitto kasvoi 16 prosenttia Raakapuu uittomäärä, 0,8 miljoona tonnia, oli noin tonnia enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin uittoa oli huonoista sääolosuhteista johtuen poikkeuksellisen vähän. Uittoa on enää Kallavedellä, Pielisellä ja Saimaalla. Henkilöliikenne supistui vajaat pari prosenttia Kotimaan vesiliikenteen 4,2 miljoonasta matkustajasta rannikkoalueilla oli 3,8 miljoonaa ja sisävesillä 0,4 miljoonaa. Rannikon matkustajamäärä väheni kaikkiaan edellisestä vuodesta. Pääkaupunkiseudulla liikenne väheni viitisen prosenttia. Ahvenanmaan ja mantereen välisessä liikenteessä oli matkustajaa edellisvuotta vähemmän. Sisävesillä matkustajamäärä laski edellisestä vuodesta. Sisävesillä matkustaminen oli edelleen vilkkainta Tampereen alueella sekä Saimaalla Kuopion ja Lappeenrannan seuduilla. Liikennetiedot perustuvat satamien, yritysten ja viranomaisten antamiin tietoihin. Yksityiskohtaisempia lukuja Internet-sivuilla osoitteessa http: //www.fma.fi/palvelut/tilastot/, Kotimaan vesiliikenne sisävesillä ja rannikolla. 11

12 Pärskeitä Merikapteeni ja merikirjailija Juha Lehtosen uusin teos Pärskeitä jatkaa Lehtosen vuonna 2004 julkaistun, runsaasti suosiota saaneen Ristiaallokossa -kirjan hengessä. Edeltäjänsä tapaan se on ekskursio eksoottisiin maihin ja syvälle merimiehen sydämeen. Moderni merirosvous on keskeisessä asemassa Lehtosen uusimmassa kirjassa. Kurkunkatkojat eivät kadonneet tuulennaukujien mukana, vaan verisiä kaappauksia harjoittavat rosvojoukot piinaavat oman aikamme merenkävijöitä yhtä lailla kuin heidän vuosisatojen takaisia edeltäjiään. Kirja tulee saamaan paljon julkisuutta juuri tämän ajankohtaisen teeman takia. Tämän lisäksi Ristiaallokossa -teokseen perustuva, Lehtosen käsikirjoittama ja Sami Kuuselan ohjaama 20-osainen radiokuunnelma lähetetään Yle Radio Suomessa kesällä Narvijärven Ahti soi antejaan Lounais-Suomen osasto järjesti mökillään perinteiset talviulkoilu- ja pilkkikisapäivät maaliskuuta. Tapahtumaan osallistui parikymmentä osaston jäsentä isäntinä Anne ja Markku, joka ilmoitti isännöivänsä viimeistä kertaa siirryttyään täysin palvelleena eläkeukoksi. Jälleen kerran ilmojen haltija suosi tapahtumaan osallistuneita. Pikkupakkanen ja kevättä enteilevä aurinkoinen sää saivat jäällä ulkoilleiden poskille terveen punan. Vielä kun Narvin Ahti ei pihistellyt ahveniaan, voitiin yhteisesti todeta tällaisen tapahtuman olevan oiva yhteistoimintamuoto osaston jäsenille läheisineen. Anne ansaitsee erityiskiitoksen maukkaan keiton valmistuksesta. Ruoka oli todella hyvää ja sitä oli riittävästi. Myös ruokajuomia oli sopivasti varattu omiin eväisiin ei osallistujien tarvinnut turvautua. Tähän väliin tulokset: Naisten sarjan voitti Maija Ruohomäki, miesten voittaja Heikki Peltola sai saaliikseen lähes kaksi kiloa ahvenia, ja sarjan toiseksi tullut runsaan kilon verran. Lasten sarjaa mestaroi Tony Naskali. Pahin vastoinkäyminen tapahtui vasta kisan jälkeen. Allekirjoittaneen kamerasta eivät kuvat suostuneet tulemaan ulos toimituksen määräajan uhkaavasti lähetessä. Näin käy, kun höyrylaiva-aikana hankittua praktiikkaa yrittää soveltaa digikameraan. Onneksi kameraliikkeen ja Salmen avustuksella bitit siirtyivät tietokoneeseen. Seppo Soikkeli Juha Lehtonen (s. 1956) on naantalilainen merikapteeni ja merikirjailija. Lehtonen on erikoistunut erittäin syvällä tapahtuviin vedenalaisiin tutkimus-, rakennus- ja pelastustehtäviin, ja näissä operaatioissa käytettävien laivojen, sukellusveneiden ja kauko-ohjattavien laitteiden käsittelyyn. Hänen työmaansa on maailmanlaajuinen, viimeisten vuosien aikana Lehtonen on työskennellyt Brasilian offshore-kentillä. (Kuva: Heini Leväslaiho) Merimies-Unionin hallituksen pitkäaikainen jäsen, Siljan pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen tehtäviä useiden vuosien ajan hoitanut Kari Luotola on saanut SAK:n kultaisen ansiomerkin kiitoksena pitkäaikaisesta, arvokkaasta työstä Merimies-Unionin jäsenten hyväksi. Merkin luovuttivat puheenjohtaja Simo Zitting (oik.) ja liittosihteeri Pekka Teräväinen Unionin hallituksen kokouksen yhteydessä Turussa maaliskuun lopulla. (Kuva: Pertti Haapasaari) Varovaisuutta kevätjäille Vaarallisten kevätjäiden aika on alkamassa. Virtapaikat voivat olla vaarallisen ohutjäisiä ja sulapaikat tavallista suurempia. Keväisen lämmön myötä jää puikkoontuu ja kantavuus heikkenee, jolloin jopa puolimetrinen jää voi pettää kulkijan alla. Vielä aamulla kestänyt jää voi iltapäivällä olla jo heikkoa eikä välttämättä kanna ihmistä. Ensimmäisenä heikkenevät rantajäät. Jäälle ei tulisi lähteä yksin. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit sekä jääkeppi jään kestävyyden koettelemiseen. Reppu on hyvä pakata kelluttavaksi ja kiinnittää mahavyöllä. Reppuun kannattaa pakata köyttä kaverin auttamiseksi ja vaihtovaatteet vesitiiviisti. Myös vesitiiviisti pakattu matkapuhelin on hyvä ottaa mukaan. Jos jää jostain syystä pettää, tulee yrittää pysyä rauhallisena ja huutaa heti apua. Avannosta noustaan jäänaskalien avulla tulosuuntaan. Kerran murtunut jää rikkoutuu helposti uudelleen, joten ensimmäiset metrit ryömitään ja kieritään. Jäihin pudonnutta rauhoitetaan, otetaan riuku, köysi tai oma takki apuvälineeksi ja lähestytään pelastettavaa ryömimällä. Pelastajan pitää aina varmistaa oma turvallisuus. Jos auttajia on useita, on parasta tehdä jäälle pelastusketju. 12

13 Meripesä kutsuu kesällä Lounais-Suomen osaston Narvijärven Meripesä-mökin kesäajan vuokraus on pian ajankohtainen. Kesäkauden 2006 viikkoja (22-35) haetaan kirjallisesti huhtikuun loppuun mennessä. Vastaukset toimitetaan vuokraajille toukokuun puolessa välissä. Vaihtopäivä mökillä on keskiviikkoisin klo Vuokrahinta on 250,- /viikko. Hakemuksissa huomioidaan ensisijaisesti uudet vuokraajat. Hakemuskaavake löytyy tämän Merimies-lehden sivulta ja kaavakkeen voi myös tulostaa nettisivultamme osoitteesta Osastot 006, jossa myös kuvia mökistä. Lisätietoja ja kaavakkeita saa myös Turun toimistolta Maariankatu 6 b, TURKU puh (02) arkisin klo Muuna aikana kuin kesäkautena vuokraus tapahtuu entiseen tapaan eli vuokrata voi kuluvaa ja seuraavaa kuukautta. Hyvää kevättä! Narvijärven Meripesä mökki esittely: Mökki sijaitsee n. 100 km Turusta (Rauman ja Euran välissä) Lappi-kunnassa. 92 m²:n hirsimökissä on 3 makuuhuonetta, makuutiloja 8 + lastenhuoneessa kerrossänky ja pinnasänky, olohuone ja keittiö ruokailutiloineen. Sauna takkatuvalla 38 m², 2 makuupaikkaa ja keittiö. Mökkivarusteluun kuuluu mm: tv, video, puhelin, jääkaappi, pakastin, mikrouuni ja astianpesukone. Käyttöastiat ja pesuaineet ovat mökissä valmiina. Tarvitset vain omat liinavaatteet, henkilökohtaiset peseytymisvälineet ja wc-paperia. Kaasu-, tiili- ja pallogrilli käytössä (hiilet hankittava itse). Hiekkalaatikko ja keinut. Veneily ja heittokalastusmahdollisuus Lapsiturvallinen ranta. Vuokrahinnat 250 E viikko, 110 E viikonloppu ja 35 E vuorokausi. Lisätietoja saat Turun toimistolta puh (02) ja nettisivulta Osastot 006, jossa myös kuvia mökistä ja pihapiiristä. Lounais-Suomen osaston (006) jäsenille Narvijärven meripesä-mökin Hakemus Ajanjakso keskiviikko / keskiviikko / 2006 Tule opiskelemaan Raumalle Merikouluun Koulutustarjonta syksyllä 2006 Ravintolakokki/laivakokki perustutkinto - koulutus antaa valmiudet työskennellä kauppa- ja matkustaja-aluksella sekä maissa ravintoloissa - opiskeluaika 1-2 vuotta aikaisempien opintojen tai koulutuksen mukaan Tarjoilija/laivatarjoilija perustutkinto - koulutus antaa valmiudet työskennellä kauppa- ja matkustaja-aluksella sekä maissa ravintoloissa - opiskeluaika 1-2 vuotta aikaisempien opintojen tai koulutuksen mukaan pvm kk pvm kk tai vaihtoehtoisesti Ajanjakso keskiviikko / keskiviikko / 2006 pvm kk pvm kk Nimi Katuosoite Postiosoite Puh Nro Työpaikka Talousesimies lisäkoulutus - pääsyvaatimuksena laivakokin pätevyystodistus ja työkokemusta Vapaamuotoiset hakemukset mennessä: Rauman ammattiopisto, aikuiskoulutus, Suojantie 2, RAUMA Hakemuskaavake löytyy myös oppilaitoksen sivulta Lisätietoja: Aikuiskoulutusvastaava Seppo Meriö, puh toimistosihteeri Kirsti Keinonen, puh. (02) Oletko aikaisemmin ollut Meripesä-mökillä kesäaikana En Allekirjoitus Kyllä, milloin Huom! - Tällä kaavakkeella haetaan vain kesäajaksi ( kesä-, heinä- ja elokuu, viikot 22-35). - Vain huhtikuun viimeiseen päivään mennessä palautetut hakemukset huomioidaan. - Vastaukset toimitetaan hakijoille 15.5 mennessä. - Hakemuskaavakkeita saat myös Turun toimistolta puh. (02) Hakemukset palautetaan: SM-U Lounais-Suomen osasto Maariankatu 6 b Turku 13

14 SAK:n tasa-arvoraportti: Pitkää, pätkää, silppua SAK:laiset naiset ovat yhä koulutetumpia. He ovat myös kiinnostuneita työpaikkansa asioista ja kaipaavat lisää vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Elämänsisältönä työ on tärkeämpi naisille kuin miehille. SAK:laiset naiset ovatkin voimavara, jonka osaamista työnantajat eivät täysimääräisesti hyödynnä. Erityisesti nuoret SAK:laiset naiset tekevät usein pätkä- tai silpputyötä ja jäävät paitsi mm. työnantajan kustantamasta henkilöstökoulutuksesta. Vahva kahtiajako Suomen työmarkkinoille on tyypillistä ammattien ja toimialojen jakautuminen selkeästi nais- ja miesvaltaisiin. Yhtenä syynä sukupuolen mukaiseen jakautumiseen on Suomessa kuten myös muissa Pohjoismaissa laaja julkinen sektori, joka työllistää erityisesti naisia. SAK:laisilla aloilla kahtiajako on suurempaa kuin muissa palkansaajaryhmissä. Kolme neljästä SAK:laisesta naisesta (72%) ja miehestä (75%) tekee töitä, joissa on enimmäkseen tai pelkästään samaa sukupuolta olevia työntekijöitä. Muista palkansaajista 61 prosenttia naisista ja 59 prosenttia miehistä työskentelee työpaikoilla joilla työntekijät ovat pääasiassa samaa sukupuolta. Työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen kahtiajaon seurauksena naisten ja miesten asema työelämässä ja töiden luonne poikkeaa toisistaan. Kahtiajako naisten ja miesten töihin heijastuu mm. työolosuhteisiin, palkkoihin, työsuhteisiin ja työaikoihin. Naiset miehiä koulutetumpia SAK:laisista naisista yhä useammalla on opistotason koulutus ja erityisesti nuoret naiset ovat halukkaita kouluttamaan itseään lisää tai tarvittaessa jopa vaihtamaan ammattia. SAK:laisista alle 35-vuotiaista naisista 74 prosenttia voisi harkita kouluttautumista uuteen ammattiin. Tämän ikäisistä miehistä selvästi harvempi, 51 prosenttia, olisi valmis kouluttautumaan uudelleen. SAK:laisten naisten ja miesten koulutusprofiili poikkeaa toisistaan ja sukupuolten välinen ero on selvin nuorissa ikäluokissa, joissa naiset ovat miehiä korkeammin koulutettuja. Alle 35-vuotiaista SAK:laisista naisista joka kolmas (33%) on suorittanut ylioppilastutkinnon ja joka viides (19%) vähintään opistotason tutkinnon. Samanikäisten miesten koulutus painottuu ammattikouluun: alle 35-vuotiaista miehistä kolmella neljästä (76%) on ammatillinen perustutkinto. Vuoteen 2000 verrattuna aiempaa harvempi mies on päässyt työnantajan järjestämään henkilöstökoulutukseen. Koulutukseen on osallistunut vuoden aikana 28 prosenttia miehistä (32% v. 2000). SAK:laisista naisista työnantajan järjestämään lisäkoulutukseen on vuoden aikana osallistunut 27 prosenttia. Kaikista palkansaajista SAK:laiset naiset saavat vähiten työnantajan kustantamaa koulutusta. Tiedot käyvät ilmi SAK:n järjestötutkimuksen tasa-arvoraportista. Tammi-helmikuussa 2005 toteutettuun tutkimukseen vastasi SAK:laisten ammattiliittojen jäsentä. SAK on teettänyt laajan järjestötutkimuksen joka viides vuosi vuodesta 1984 lähtien. Aineistosta on alusta lähtien laadittu myös naisten ja miesten asemaa tarkasteleva raportti. Vaikutusmahdollisuuksia kaivataan SAK:laiset työntekijät toivovat, että he voisivat nykyistä enemmän vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja kehittämiseen. Vaikutusmahdollisuuksien parantamista odotetaan mm. ammattiliitoilta. Melko tai erittäin paljon omaan työhönsä voi vaikuttaa vain alle puolet SAK: laisista naisista (46%) ja puolet miehistä (51%). Esimerkiksi vähintään opistotason koulutuksen saaneista naisista puolet ja miehistä kolmannes ilmoittaa ettei voi juurikaan vaikuttaa työhönsä. SAK:laisten vaikutusmahdollisuudet oman työhön paranivat vuoteen 1995 asti, minkä jälkeen ne ovat heikentyneet. Naisten vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet hieman miehiä enemmän. Vuonna 1995 SAK:laisista naisista 52 prosenttia katsoi voivansa vaikuttaa vähintään melko paljon omaan työhönsä. Yli puolet SAK:laisista naisista - lähes yhtä moni kuin miehistä - kertoo olevansa ainakin melko kiinnostunut työpaikkansa asioista kuten tuottavuudesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Naisten kiinnostus työpaikan asioihin on lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna. Kiinnostus työpaikan asioihin on yhteydessä työnantajan työntekijöitä kohtaan osoittamaan arvostukseen ja kiinnostukseen. Kun työnantaja arvostaa työntekijöitä, vain 17 prosenttia työntekijöistä ilmoittaa ettei ole lainkaan kiinnostunut työpaikan asioista. Vastaavasti jos työnantaja ei lainkaan arvosta työntekijöitä, työntekijöistäkin 40 prosenttia ei tunne kiinnostusta työpaikan asioihin. Naisten kiinnostukseen työnantajan asenne vaikuttaa hivenen miehiä enemmän. SAK:laisista naisista 40 prosenttia toistaa yhtä ja samaa työvaihetta suurimman osan työajastaan. Teollisuudessa toistotyötä tekee puolet naistyöntekijöistä. Toistotyö on keskimääräistä yleisempää myös nuorilla alle 25-vuotiailla naisilla (51%). Toistotyön määrä on lisääntynyt vuodesta 1995 naisilla ja vuodesta 2000 miehillä. Miehistä joka kolmas (32%) toistaa suurimman osan työajastaan yhtä ja samaa työvaihetta. Yksitoikkoisen ja kaavamaisen toistotyön määrän lisääntyminen on ristiriidassa SAK:laisten koulutustason nousun kanssa. Rutiininomaisia pätkätöitä tekevät erityisesti SAK:laiset nuoret naiset, vaikka heillä on usein ylioppilastutkinto ja opistotason koulutus. Opistotason tai sitä korkeamman koulutuksen saaneista SAK:laisista naisista kolmannes (32%) joutuu toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta vähintään kolme neljäsosaa työajastaan. Pätkätyöt nuorille naisille Epätyypilliset työsuhteet lisääntyivät SAK:laisilla naisilla voimakkaasti 1990-luvun lopulla. SAK:laisista naisista epätyypillisessä työsuhteessa työskentelee edelleen lähes kolmannes (31%), vaikka osuus on laskenut hieman vuodesta 2000 (35%). Yleisintä on määräaikainen työ, jota tekee lähes neljännes naisista (22%). Osa-aikatyötä tekee 15 prosenttia SAK: laisista naisista. Epätyypillinen työ kasaantuu nuorille naisille: alle 25-vuotiaiden naisten työsuhteista 65 prosenttia on epätyypillisiä ja vielä vuotiaista naisistakin 40 prosenttia on epätyypillisessä työsuhteessa. SAK:laisista miehistä epätyypillistä työtä tekee 14 prosenttia (19% v.2000). Määräaikaisessa työsuhteessa on 12 prosenttia miehistä ja osa-aikatyössä neljä prosenttia. Myös miehillä epätyypillinen työ on yleisintä nuorena: kolmannes (35%) alle 25-vuotiaista SAK:laisista miehistä työskentelee epätyypillisessä työsuhteessa. Työsuhteiden erilaisuuteen vaikuttaa mm. naisten ja miesten työskentely eri aloilla. Osa-aikatyö on yleisintä yksityisillä palvelualoilla ja määräaikaiset työsuhteet julkisella sektorilla. SAK:laisten naisten miehiä epävarmempi asema työmarkkinoilla heijastuu mm. siihen, että naisille työpaikan pysyvyys on miehiä tärkeämpi tavoite työssä. Naisista 53 prosenttia ja miehistä 48 prosenttia arvostaa tämän tärkeimmäksi tavoitteeksi. Hyvä palkka taas on miehille (34%) naisia (19%) tärkeämpi tavoite. Naiset arvostavat miehiä enemmän työn mielenkiintoisuutta: naisista 16 prosenttia asettaa sen tärkeimmäksi tavoitteeksi, miehistä vain yhdeksän prosenttia. SAK:laisten naisten ja miesten arviot omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla ovat hieman valoisampia kuin viisi vuotta sitten: naisista 41 prosenttia ja miehistä 52 prosenttia ilmoittaa ettei ole huolissaan tulevaisuudestaan työmarkkinoilla. Naisista joka kolmas ja miehistä joka neljäs pelkää Työpaikkakiusattujen tarinoita kerätään talteen Tutkimuksella etsitään keinoja kiusaamiskierteen katkaisuun Työpaikkakiusattuja pyydetään kertomaan omakohtaisia kokemuksia kiusaamisesta ja siitä selviämisestä. Tarinoita käytetään tutkimukseen, jossa kartoitetaan keinoja päästä eroon kiusaamisesta. Tutkijana olen erityisen kiinnostunut siitä, onko työyhteisöstä lähteminen edelleen pääasiallinen selviytymisstrategia, kiusaamistutkija Maarit Vartia Työterveyslaitokselta sanoo. Tarinat säilötään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoihin, jotta niitä voi käyttää myöhemmin esimerkiksi yhteiskuntahistorian lähdeaineistona. Kiusaamistarinoista laadittava tutkimus on ainutlaatuinen maailmassa. - Näin isoa tarinoiden tai omakohtaisten kokemusten kautta tehtyä tutkimusta en ole nähnyt. Tunnen kuitenkin valtaosan maailman kiusaamistutkijoista, Vartia toteaa. Aikaisemmin tutkimusta on tehty enimmäkseen kyselykaavakkeilla. Vartia huomauttaa, että pelkillä kyselyillä ei päästä ilmiön syiden juurille. Kaksi perussyytä Työpaikan henkinen väkivalta voidaan tutkijan mukaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Yhtäältä kiusaaminen voi liittyä johonkin tiettyyn työpaikan ristiriitaan tai kiistaan. Toisaalta taustalla voivat olla myös tilanteet, joissa henkisen väkivallan kohteeksi joutunut ei ole itse tehnyt mitään provosoidakseen tilannetta. - Uhri voi joutua kiusatuksi esimerkiksi siksi, että on ensimmäinen nainen työpaikalla tai kiusaaja on hakenut samaa työpaikkaa, Vartia selostaa. Kiusaamisen taustalla voi olla rooliristiriitoja, tavoitteiden epäselvyyttä, huonoa tiedonkulkua, tyytymättömyyttä esimiestyöhön tai yleisesti huono työilmapiiri. Lisäksi organisaatiomuutokset, saneeraukset ja fuusiot ovat tilanteita, joissa kiusaamisen riski kasvaa. Henkinen väkivalta työssä on syvenevä prosessi, jossa kiusatun mahdollisuudet asteittain heikkenevät. Kielteisen käyttäytymisen kohteena uhrin on vaikea käsitellä tilannetta. Useimmiten kiusattu yrittää puolustautua ja voi alkaa toimia itselleen epätyypillisellä tavalla. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että työtovereiden asenteet häntä kohtaan alkavat muuttua yleisesti kielteisiksi. Hänet aletaan nähdä eri tavalla ja mielletään vaikeaksi ihmiseksi. Monenlaista kiusaamista Työterveyslaitokselta muistutetaan, että kiusaamisella on hyvin erilaisia muotoja. Yksi voi kokea kiusaamiseksi sen, mitä toinen ei edes huomaa. Kiusaamiseen ei välttämättä tarvita sanoja tai tekoja; myös eleillä ja sanattomalla viestinnällä voi saada aikaan kiusaa. Esimerkiksi ilmeet, äänensävyt tai olankohautukset voidaan tulkita työpaikkakiusaamiseksi. Myös työntekijän ammattitaidon väheksyminen on työpaikkakiusaamisen muoto. Esimerkiksi työyhteisön ainoan naisen niskaan saatetaan heittää ammattitaitoa aliarvioivia työtehtäviä. Joskus työntekijää kiusataan sysäämällä hänelle mahdottomia työtehtäviä tai niin paljon töitä, ettei niistä voi kunnolla selvitä. Kaikki työpaikoilla esiintyvä naljailu ei ole työpaikkakiusaamista, Työterveyslaitoksen ohjeissa huomautetaan. Henkiseksi väkivallaksi naljailu muuttuu, kun se jatkuu pitkään ja sen kohteena oleva työntekijä kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Työterveyslaitoksen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ohella tutkimusprojektiin osallistuvat TJS Opintokeskus ja Johtamistaidon opisto. UP/Aleksi Vienonen 14

15 Lätkäkulta Silja Europalle kuitenkin jäävänsä työttömäksi. Työttömyyden pelkoa kokevat eniten nuoret alle 25-vuotiaat naiset. Heistä peräti 42 prosenttia pelkää jäävänsä työttömäksi tulevaisuudessa. Sukupuolten palkkaero ennallaan Kokopäivätyötä tekevien SAK: laisten naisten keskimääräiset kuukausiansiot ovat jäsentutkimuksen mukaan 1729 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat kokopäivätyössä keskimäärin 77 prosenttia miesten palkoista. Kokopäivätyötä tekevät SAK: laiset miehet ansaitsevat jäsentutkimuksen mukaan keskimäärin 2250 euroa kuukaudessa. Ansiot ovat niin naisilla kuin miehillä korkeimmat teollisuudessa ja matalimmat julkisella sektorilla. SAK:laisten naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat muita henkilöstöryhmiä pienemmät. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston (2003) mukaan SAK:laisten naisten ansiot ovat 77 prosenttia miesten ansioista. STTK:laisten naisten ansiot ovat 73 prosenttia ja akavalaisten naisten 72 prosenttia miesten ansioista. Tupoissa harjoitetun solidaarisen palkkapolitiikan avulla on onnistuttu hillitsemään palkkaerojen kasvua. Suurin syy palkkaeroon on naisten ja miesten työskentely eri aloilla. SAK:laisista naisista enemmistö työskentelee julkisella ja yksityisellä palvelusektorilla. Miesten enemmistö työskentelee teollisuudessa, missä palkat ovat korkeammat ja myös erilaiset tulokseen liittyvät palkitsemistavat yleisiä. Palkkaerot ovat toimialojen välillä suuremmat kuin toimialojen sisällä. Merimiehet toipuivat nopeasti Suomen tappiosta olympiafinaalissa ja kamppailivat omista jääkiekon SM-mitaleistaan maaliskuun alussa Paimiossa. Mestaruuspokaalia pääsi tänä vuonna nostelemaan Silja Europa Silja Serenaden ja Aamorellan viedessä seuraavat sijat. Perinteisen Pajulahden sijasta Merenkulkijoiden jääkiekkoturnaus Paimiossa tulos Europa Amorella 4 3 Isabella Serenade 3 4 Serenade Europa 3 7 Amorella Isabella 7 5 Translandia Gabriella 6 1 Gabriella Amorella 2 10 tulos Translandia Amorella 0 4 Isabella Europa 1 1 Serenade Gabriella 3 1 Isabella Translandia 1 1 Serenade Amorella 4 3 Europa Translandia 3 0 Isabella Gabriella 3 2 Serenade Translandia 3 2 Europa Gabriella 7 0 Lopputulokset laiva ottelut v t h maaliero p Silja Europa Silja Serenade Amorella Isabella Translandia Gabriella Tsempparit: Silja Europa Petri Valtonen Silja Serenade Marko Molander Gabriella Pasi Tauriainen Amorella Ilkka Heinonen Isabella Tomi Kivekäs Translandia Mika Lappi Mepa järjesti turnauksen Paimion uudehkossa jäähallissa, joka sopikin erinomaisesti tämän tyyppiseen tapahtumaan. Jälkilöylyt ja vähäisiksi jääneet unet otettiin Paimion motellissa. Perinteet säilyivät kuitenkin tuomariston osalta eli legendaarinen Rauman mies Seppo Mäkelä otti pulinat pois ja vihelsi omalla tuomarit vanhempi huoltaja hallimestari turnausmestari tunnetulla linjallaan väsymättömästi. Toisena päivänä Seppoa auttoi turnaukseen tutustumassa ollut Liepajan merimieskeskuksen johtaja Visvaldis Radelis. Hän kutsuikin joukkueet Liepajaan pelaamaan paikallista joukkuetta vastaan ja eiköhän Silja sekä Viking huuton vastaa jossakin vaiheessa. Seppo Mäkelä ja Visvaldis Rade Radelis Reijo Reka Hyökki Jouni Hörkkö Pekka Karppanen/Mepa Pelit sujuivat mukavissa merkeissä, eikä vakavampia loukkaantumisia sattunut. Pikku kolhuja ja sanasotia, mutta ne kuuluvat näiden pelien luonteeseen. Pelien välissä taas paiskattiin kättä ja turistiin mukavia. Seppo Mäkelän valvova silmä seuraa Gabriellan ja Serenaden ottelua. Merimieslätkä on hauskaa Kimmo Kallunki Lähetä heinäkuuhun mennessä Kiusattuja pyydetään kirjoittamaan omalla äidinkielellään koneella tai siististi käsin. Tekstin pituus on vapaa. Kirjoitusten on oltava perillä viimeistään 30. kesäkuuta. Postitse kirjoitukset tulee lähettää osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Kansanrunousarkisto, PL 259, Helsinki. Kuoreen kirjoitetaan Eroon työpaikkakiusaamisesta. Sähköpostilla kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen Viestin aihekenttään kirjoitetaan tunnukseksi Eroon työpaikkakiusaamisesta. Kirjoituksen kansilehdeltä on löydyttävä oma nimi, syntymäaika ja -paikka, ammatti, koulutus sekä postiosoite ja puhelinnumero. Kansilehteen on kirjoitettava myös suostumus siihen, että aineisto arkistoidaan kirjoittajan nimellä Kansanrunousarkistoon tutkimuskäyttöä varten. Suostumus on allekirjoitettava. Vastaajia pyydetään kirjoittamaan vain toiselle puolelle paperia ja jättämään sivun vasempaan reunaan nelisen senttiä tyhjää tilaa. Kirjoituksia ei palauteta. Lisää kirjoitusohjeita löytyy Työterveyslaitoksen internet-sivuilta UP/Aleksi Vienonen Työttömyysturvaneuvonta ma pe 9-17 Soita, kun tarvitset tietoa työttömyysturvaan liittyvistä asioista - työttömyysturvan hakeminen ja saamisen edellytykset, - osa-aikatyön aikainen työttömyysturva, - opiskelun tai ulkomaan matkan vaikutukset työttömyysturvaasi Voit saada puhelinpalvelustamme itseäsi koskevan tiedon työvoimatoimiston tai työvoimatoimikunnan antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta. Olemme valmiina vastaamaan Puhelun hinta kiinteän verkon liittymästä 8,21 senttiä/puhelu + 1,47 senttiä/minuutti matkapuhelinliittymästä 29,13 senttiä/minuutti. Puhelujen hinnat ovat samat koko maasta soitettaessa. 15

16 Johdon asenteet koventuneet työpaikoilla Työelämän murroksessa korostui 90-luvulla kaksi piirrettä: pienten työpaikkojen sekä osa- tai määräaikaisten työsuhteiden määrä kasvoi. Nyt nämä kaksi kehityssuuntaa näyttäisivät osittain murtuneen. Epätyypillisten työsuhteiden osuus on kääntynyt laskuun ja alle kymmenen hengen työpaikkojen sijasta kasvu on viimeisten viiden vuoden aikana painottunut hieman suuremmille työpaikoille. Silti puolet SAK:laisista työskentelee työpaikoilla, joissa on alle 30 työntekijää. Eli puolet SAK: laisista tekee töitä yrityksissä, jotka eivät kokonsa vuoksi ole yhteistoimintamenettelyn piirissä. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön heikentyneet Työpaikan johdon suhtautuminen työntekijöihin näyttää koventuneen viimeisen viiden vuoden aikana. Lähes kaksi kolmesta SAK:laisesta (60%) toteaa työpaikan johdon asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle. Yli puolet heistä (57%) arvioi kyllä, että työpaikan johto luottaa alaisiinsa, mutta vain harvempi kuin joka kolmas (30%) uskoo johdon arvostavan työntekijöitään edes melko paljon. Myöskään vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin eivät viimeisen viiden vuoden aikana ole parantuneet. Työntekijät kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa heikentyneen edelleen työmenetelmiä, työn tekemisen järjestystä ja työpisteen suunnittelua koskevissa asioissa, joihin työntekijät ovat perinteisesti katsoneet voivansa vaikuttaa paljon tai melko paljon. Erityisesti määräaikaista työtä tekevät kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan työhönsä heikoksi. Työn kuormittavuus on ongelma SAK:laisilla aloilla. Yhä edelleen kaksi viidestä työskentelee yli puolet ajasta suuren paineen alla ja toistotyön osuus on saattanut jopa hieman kasvaa. Joka toinen SAK: laisista joutuu työssään toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Henkilöstökoulutuksessakin SAK:laisten asema on entisestään huonontunut. Viimeisen viiden vuoden aikana työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutuksen osallistuneiden osuus on supistunut 30 prosentista 28 prosenttiin. Muiden suomalaisten palkansaajien keskuudessa koulutukseen osallistumisprosentti on lähes kaksinkertainen. Tässä suhteessa SAK:laiset alat ovat pahasti jäljessä. Enemmistö SAK:laisista (55%) on kiinnostunut työnantajansa asioista, kuten tuottavuudesta, kannattavuudesta tai suunnittelusta. Kaikkein vähiten työnantajansa asioista ovat kiinnostuneet vuokratyöntekijät, joista vain 38 prosenttia ilmaisee olevansa niistä kiinnostunut. Tiedot käyvät ilmi SAK:n järjestötutkimuksesta, johon vuoden 2005 tammi-helmikuussa vastasi SAK:laisten ammattiliittojen jäsentä. SAK:n järjestötutkimusta on tehty joka viides vuosi vuodesta 1984 alkaen ja se on laajin kansalaisjärjestökentässä tehtävä tutkimus Suomessa. Tulokset kertovat noin miljoonan suomalaisen palkansaajan näkemyksistä ja asemasta työelämässä. Pätkätyöt yleisimpiä yksityisillä palvelualoilla Kolme neljästä (77%) SAK: laisesta tekee töitä vakituisessa työsuhteessa. Loput työsuhteista ovat ns. epätyypillisiä työsuhteita eli pätkätöitä. Pätkätöiden osuus on viimeisten viiden vuoden aikana laskenut SAK:laisten keskuudessa 26 prosentista 23 prosenttiin. Pätkätöiden osuus on vähentynyt eniten julkisella sektorilla, missä ne edellisellä tarkastelujaksolla eniten kasvoivatkin. SAK:n luottamusmiestiedustelun mukaan julkisen sektorin työsuhteita on vakinaistettu pääosin viimeisten kahden vuoden aikana. Eniten pätkätöitä tehdään edelleen yksityisillä palvelualoilla, joilla 29 prosenttia työsuhteista on epätyypillisiä. Säännöllistä päivätyötä tekee reilu puolet SAK:laisista. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana säännöllistä päivätyötä tekevien osuus on supistunut 71 prosentista 56 prosenttiin. Vastaavasti vuorotyön ja muiden joustavien työaikamuotojen osuus on kasvanut. Yksityisillä palvelualoilla säännöllistä päivätyötä tekee enää vajaa puolet (46%) SAK: laisista työntekijöistä. Tutkimuksessa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa kaikilta vastaajilta kokemuksia ns. harmaan työn tarjonnasta. Työtä ilman verokorttia on tarjottu noin SAK:laiselle (5%). Keskimääräistä useammin harmaata työtä on tarjottu nuorille työntekijöille. Alle 25-vuotiaista lähes joka kymmenes on saanut tarjouksen tehdä töitä pimeästi. Työttömille SAK:laisille tehdyt työtarjoukset ilman verokorttia ovat lisääntyneet viiden vuoden aikana neljästä prosentista seitsemään prosenttiin. Työpaikan pysyvyys tärkein tavoite SAK:laisten työttömyys on keskimääräistä korkeampaa. Tammikuussa 2006 SAK:laisista oli työttömänä, työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 15 prosenttia. Vastaushetkellä laajan tulkinnan mukainen työttömyysaste koko maassa oli 12 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden SAK:laisten työttömyys on kuitenkin laskenut edellisen tutkimuksen jälkeen 15 prosentista 12 prosenttiin ja yli 54-vuotiaiden työttömyys 24 prosentista 20 prosenttiin. SAK:laisten työttömyys on edelleen pitkäkestoista, vaikka se onkin viimeisen viiden vuoden aikana lyhentynyt jonkin verran. Työttömistä joka kolmas on pitkäaikaistyötön eli työttömyys on kestänyt yli vuoden. Keskimääräinen työttömyysjakso on lyhentynyt vuoteen 2000 verrattuna 15 kuukaudesta 12 kuukauteen. Kuitenkaan toistuvaistyöttömyys ei ole vähentynyt. Peräti 75 prosenttia työttömästä SAK:laisesta ilmoittaa olleensa työttömänä useaan otteeseen edellisen viiden vuoden aikana. Alle 25-vuotiaiden joukossa toistuvaistyöttömyys on jopa lisääntynyt. SAK:laisten tärkein tavoite työssä onkin työpaikan pysyvyys ja varmuus. Se on tärkeintä joka toiselle vastaajalle. Hyvää palkkaa pitää tärkeimpänä reilu neljännes SAK:laisista. Palkka- ja ansiotason merkitys on noussut viimeisen viiden vuoden aikana neljä prosenttiyksikköä. Kolmanneksi tärkeintä on työn sisältö, jota pitää tärkeimpänä 12 prosenttia vastaajista. Huoli tulevaisuudesta on jonkin verran hellittänyt, vaikka joka toinen SAK:lainen jonkinlaista huolta omasta tulevaisuudestaan edelleen tunteekin. Tarve lisäkoulutukseen omassa työssä on kuitenkin vähentynyt viidessä vuodessa 35 prosentista 28 prosenttiin. Toisaalta useampi kuin joka kolmas (38%) voisi ajatella toista koulutusta itselleen. Arvio kansainvälistymisen vaikutuksesta omaan työhön ja asemaan on suurelta osin ikäkysymys. Mitä nuorempi vastaaja, sitä myönteisemmin hän vaikutuksia arvioi, ja päinvastoin. Ikäryhmästä riippumatta SAK:laiset arvioivat kuitenkin omien vaikutusmahdollisuuksien heikentyvän kansainvälistymisen myötä. Kolme neljästä (72%) SAK: laisesta katsoo, että osa yritysten tekemästä voitosta olisi jaettava työntekijöille. Vain viisi prosenttia kokee yritysten voiton kuuluvan kokonaan yritysten omistajille. Joka neljäs toiminut ay-luottamustehtävissä Peräti joka neljäs (24%) SAK: lainen on toiminut ay-luottamustehtävissä. Se merkitsee, että kokemusta luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai muussa luottamustehtävässä toimimisesta on yli SAK:laisella. Tällä hetkellä kahdeksalla prosentilla SAK:laisilla on luottamustehtäviä työpaikoilla, ammattiosastoissa, paikallisjärjestöissä tai hallintoneuvostoissa. Vuoteen 2000 verrattuna luottamushenkilöiden määrä on laskenut yllättävänkin vähän, kun ottaa huomioon, miten suuri määrä ay-aktiiveja on siirtynyt eläkkeelle. Sukupolvimurroksen myötä luottamusmiesjärjestelmä ei olekaan heikentynyt siten, kuin viisi vuotta sitten arvioitiin. Luottamusmies tai vastaava henkilöstön edustaja löytyykin nykyään lähes kolmelta neljästä (71%) työpaikasta. Yli puolet SAK:laisten liittojen jäsenistä on sitä mieltä, että liitot ovat onnistuneet hyvin työaika-asioissa, työsuojelun parantamisessa ja työttömyyskassapalveluissa. Lisäksi liki puolet on sitä mieltä, että liitot ovat onnistuneet hyvin myös palkkaehtojen parantami- Kuka on SAK:lainen? Naisia (46%) Miehiä (54%) sessa. Sitä vastoin työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisääminen työn kehittämisessä on ottanut takapakkia. Jäsenistön mielestä SAK: laisen ay-liikkeen ensisijainen tehtävä on edelleen taistelu työttömyyttä vastaan. Toisella sijalla on työttömyysturvan puolustaminen. Näiden tehtävien merkitys on viimeisten viiden vuoden aikana jopa hieman kasvanut. Sen sijaan palkansaajien verotuksen pitäminen kohtuullisella tasolla sekä eläke-edut ja sosiaaliturva eivät ole enää niin tärkeitä tavoitteita kuin viisi vuotta sitten. Ammattiosaston asema nähdään nyt lähes samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Kolme neljäsosaa vastanneista on sitä mieltä, että ammattiosaston yksi keskeisin tehtävä etujen valvomisen ohella on yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen. Tärkein jäsenpalvelu on työttömyyskassapalvelut, toiseksi tärkein liiton neuvonta ja asiantuntijapalvelut ja kolmanneksi tärkein ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus aivan samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Oikeusaputoiminnan merkitys on kasvanut ja vakuutusturvan merkitys laskenut. Tärkeimmät syyt ammattiliiton jäsenyydelle ovat ansiosidonnainen työttömyysturva ja palkansaajan etujen ajaminen järjestäytymällä. Noin aktiivia ay-toiminnassa Julkisella sektorilla neljännes ( ) Palvelualoilla kolmannes ( ) Teollisuudessa puolet ( ) Joka neljäs pätkätöissä (23%) Reilu puolet säännöllisessä päivätyössä (56%) Joka seitsemäs työttömänä tai työllistämistoimenpiteissä (15%) Kahdella kolmesta puoliso on palkkatyössä Joka toisen puoliso SAK:laisella alalla Kokoaikatyötä tekevän kuukausiansio on vähän yli 2000 euroa 16

17 sjömannen LEDARE T Omfördelning av passagerartrafiken på Östersjön Silja Line auktioneras ut. Bland köparkandidaterna finns enligt uppgifter i medierna bara ett enda finländskt rederi, Viking Line. Högljuddast av andra håll som visat intresse för Silja har varit estniska Tallink, vars expansionstakt tycks fortsätta att accelerera. Det senaste uttrycket för detta är det nyligen offentliggjorda köpet där Tallink förvärvade Superfast Ferries linje Hangö Rostock och de tre ropax-fartyg som trafikerar den. Oberoende av vad resultatet blir av auktionen om Silja Line, är det tydligt att passagerartrafiken på Östersjön genomgår en omfördelning. Även om Silja Line efter auktionen inte försvinner som bolag och varumärke, torde det knappast råda något tvivel om att vi står inför en situation där överkapaciteten inom passagerarfartygstrafiken avvecklas. Silja Lines nya ägare kommer säkert att rationalisera rederiets land- och sjöorganisation med hård hand. Om den nya ägaren är någondera av Silja Lines nuvarande konkurrenter, innebär rationaliseringen att man eliminerar överlappningar i rutterna genom att sälja fartyg eller sätta in dem på andra rutter. Sammanslagning av rederier på samma trafikområde ger också den nya ägaren möjligheter att göra parallella hamn- och terminalfunktioner effektivare, dvs. i praktiken att centralisera funktionerna så långt det är möjligt. För det finländska sjöfolkets del lyder frågan: hur kommer omorganiseringarna att inverka på deras arbetstillfällen och framtid i sjöfartsyrkena. Något svar kan troligen inte ges förrän vi vet vem Siljas Lines kommande ägare är. Tallinks skuldsättning och expansion har under de senaste åren varit ytterst aggressiv. Rederiet har alldeles uppenbart haft som mål att snabbt ta över en dominerande andel av Östersjöområdets passagerarfartygstrafik och först därefter ta hand om skuldsättningen med hjälp av ökande vinster från höjning av biljett- och fraktpriserna. En sådan strategi är inte särskilt bra förenlig med att lyfta den estniska klart lägre nivån på arbetskraftskostnaderna så att det skulle vara möjligt för sjöfarare som bor i Finland eller Sverige att arbeta på Tallinks fartyg. Att Silja Line skulle hamna hos Tallink vore säkerligen inte gynnsamt för de sjöanställda som nu arbetar på Siljas fartyg och inte heller med tanke på helheten. Tallink skulle också i en sådan situation få att göra med de finska och svenska fackorganisationerna och anpassa sig till tanken att räkningen för dess aggressiva expansion inte kommer att betalas genom sänkning av nuvarande arbetskraftskostnader. Viking Line är ett klart finländskt rederi. Av dess passagerarfartyg är fem under finsk och två under svensk flagg. På Viking Lines fartyg tillämpas finska och svenska anställningsvillkor. Å andra sidan, om Viking Line lyckas i auktionen och förvärvar Silja Line, torde ovan beskrivna rationaliseringar av funktionerna inte gå att undvika. Sålunda skulle också detta alternativ åtminstone på kort sikt leda till färre arbetstillfällen för sjömän under finsk och svensk flagg. På lång sikt skulle alternativet ändå säkerställa att passagerarfartygsverksamhet också i framtiden bedrivs under Finlands och Sveriges flaggor. Vore det då bättre att Silja Line säljs till någon helt utomstående, som kan väntas förbinda sig att fortsätta rederiverksamheten och utveckla den. Tyvärr har vi i flera olika sammanhang fått lära oss läxan att räkningen för reformer som följer med nya vindar nästan undantagslöst i första hand har framlagts för sjömännen att betala. Den risken kan vi troligen inte undvika nu heller. Simo Zitting chefredaktör Vi är många, vi är svenska I FFC-förbunden finns totalt drygt svenska medlemmar, vilket motsvarar 5,3 procent av samtliga. De svenska medlemmarna i FFCförbunden jobbar oftare inom den offentliga servicesektorn än inom industrin. Då 47 procent av alla FFC-medlemmar arbetar inom industrin är siffran för de svenskspråkiga 39. Mer än varannan talar enbart eller mestadels svenska på jobbet. Arbetslösheten bland FFC:s svenska medlemmar är 7 procent mot 15 procent totalt. Fler än var tredje har deltagit i en facklig aktivitet under det senaste året. Det här framgår ur den svenska medlemsundersökning ekon. kand. René Lindqvist utfört på uppdrag av FFC. Materialet samlades in i början av år Svarsprocenten uppgick till 45,1. Information på svenska viktig FFC-svenskarna bor i klart större utsträckning i Österbotten, något mera i Åboregionen samt i finska kommuner än den svenska befolkningen i sin helhet. Resultaten pejlades också mot svenskandelen i kommunen. Merparten har svenska som både hem- och arbetsspråk. Hela 70 procent talar endast svenska hemma, medan 29 procent talar endast och 23 procent mestadels svenska på jobbet. Facklig information på svenska behövs. Ungefär en tredjedel anser sig ha dålig eller ingen kunskap i finska. Fyra av tio ansåg rentav att det kunde kvitta med skriftlig information om den inte gavs på svenska. Hela 70 procent hade under året varit i kontakt med åtminstone en facklig representant på arbetsplatsen medan två av tre tagit kontakt med sitt förbund. Männen tog oftare kontakt med förtroendevalda på arbetsplatsen medan kvinnorna hade mer kontakt med sitt fackförbund och FFC. Jämfört med situationen för sju år sedan var medlemmarna nu betydligt mer nöjda med betjäningen från FFC, från sitt fackförbund och sin förtroendeman. Varannan röstar på sfp, var tredje på sdp På frågan vilket parti de skulle rösta på om det var riksdagsval nu (2005) svarade 52,5 procent svenska folkpartiet, 30,6 procent socialdemokraterna och 4,3 procent på vardera vänsterförbundet och gröna förbundet. Centeranhängarna var ytterst få, 1,9 procent, mot 14,9 av alla FFC-are. Sfp-stödet var starkast hos högre utbildade kvinnor under 50 år, bosatta i mindre kommuner med hög svenskandel i Österbotten och på Åland. SDP tilltalade mest kortutbildade män över 50 år i mellanstora kommuner med mellanhög svenskandel i Öst- och Västnyland. Jämfört med undersökningen 1998 hade antalet sfp-benägna sjunkit med 6,2 procent medan SDP ökat med jämnt 6 procent. Också samlingspartiet, vänsterförbundet och gröna förbundet hade ökat något i popularitet. Resultaten beräknades på de svarande (68,6 procent) som uppgav vilket parti de stödde. Sjöfarten i EU blir säkrare Inom Europeiska unionen skärper man portförbuden till hamnarna för fartyg i dåligt skick och strävar till att minska kollisioner bland fiskefartygen. Direktivförslagen som strävar till att öka säkerheten ingår i det tredje säkerhetspaketet för EU:s sjöfart. Enligt direktivförslagen från Europeiska kommissionen bör man skärpa de regler som gäller fartyg som anlöper hamn. Sjöfartsmyndigheterna skulle lättare än för närvarande kunna vägra att låta dåligt skötta fartyg eller fartyg från misstänkta sjöfartsländer anlöpa hamn. Inspektionerna också av de fartyg som tar i hamn skulle effektivare riktas mot riskfartyg, så att man kunde sålla bort dem från EUhamnarna. På alla fiskefartyg över 15 meter skulle det bli obligatoriskt med ett automatiskt igenkänningssystem för fartyg. På europeiska vatten har det förekommit fall där ett handelsfartyg har kolliderat med ett fiskefartyg för att handelsfartyget inte upptäckt det i tid. I och med direktivförslagen skulle också de regler som gäller för assistans av fartyg i sjönöd förenhetligas. En nyhet är en bestämmelse som skulle gälla sjöfart i farliga isförhållanden. Regeringen informerade riksdagen om kommissionens direktivförslag i februari. Förslagen skall tas upp till behandling vid EU:s transportministerråd i juni. 17

18 sjömannen AIMO MYRÄKKÄ Nedräkning... Nu börjar man bli rädd! Tycker Aimo Myräkkä. Supersnabba Superfast blev såld med superfart. Och mot kontant betalning! En väska med 310 miljoner? Det är nånting, det, säger Aimo. Hur gick det nu så här? Och vad blir följden Cyperns flagga i aktern och sjömän från Estland? Får alla andra, finländare inkluderade, avsked på grått papper? Och om några löften getts så brukar de inte hålla särskilt länge, det har man ju sett. Hi-ohoj! Det här har Aimo skrivit om förut. Men nu är det en annan rädsla som börjar pina. Superfast fick annan flagga. Men männen och kvinnorna, då? Snart jobbar väl inga finländare eller andra nationaliteter mera mellan Hangö och Rostock. Varifrån kommer besättningen? Ja, den som det visste, funderar Aimo. Tallink uppgav sig också vara intresserat av Silja. Fyrk tycks finnas i överflöd. Därav märker man att tjugo euros resor till Tallinn är enormt lönsamma. Och visste är det bra att ha fickorna fulla med pengar. Det ger en stadig grund att leva på. Finländska pengar och estniska löner. Inget dumt koncept. Men hur många hundra sjömän blir av med jobbet om grannen faktiskt köper Silja. Några finländare i arbete blir det knappast; grannarna är ju billigare åtminstone hittills. Och utan arbete, ingen lön, utan lön, inga medlemsavgifter, utan medlemsavgifter, ingen... Det är just det som Aimo rädd för. Hur ska det gå för den finländska sjöfartens försvarare? Vad händer med Sjömans-Unionen? Minskar medlemsantalet till den grad att något radikalt måste göras? Tynar organisationen bort helt och hållet? Tanken är skrämmande. Hi-ohoj! Nu måste någon annan vakna. Det gäller att resa sig till kamp för den finländska sjöfarten och också få med andra, som har bättre ammunition. Många tal har hållits, men vad har gjorts? Nu är det dags att handla. Regeringen borde redan vakna. Eller kan den väckas ur Törnrosasömnen bara av dödens kyss. Den finländska sjöfartens dödskyss. Värst vad Aimo blev poetisk. Men folks ökande rädsla är förståelig. Nu måste något göras och det snabbt. Supersnabbt. Menar Aimo Myräkkä. Till sjöss Aimo Myräkkä Tallink köpte Superfasts fartyg i Finlandstrafiken Estniska Tallink har köpt Superfast Ferries tre fartyg i trafiken mellan Finland och Tyskland från det grekiska rederi som ägde dem. Köpesumman var 310 miljoner euro. Det estniska bolaget meddelade om köpet den 21 mars. Transaktionen med det grekiska rederiet Attica Holdings förmedlades av dotterbolag till Tallink. Den nya ägarens hemland är Cypern, som villigt betjänar bekvämlighetsflaggade fartyg. Superfasts fartyg fortsätter den dagliga linjetrafiken från Hangö till Rostock, dock så att resan görs via Paldiski i Estland. De nya tidtabellerna träder i kraft den 17 april. Då är alla åtgärder i samband med fartygens överlåtelse gjorda, står det i Superfasts meddelande. Tallink har tidigare meddelat om sitt intresse att köpa Silja Line som är till salu. Om Silja tävlar också Viking Line. Tallink har köpt Superfast Ferries tre fartyg och den grekiska flaggan byts mest troligen till estnisk. Superfasts huvudförtroendeman: Alla djupt berörda Ett par veckor gick det kraftiga rykten ombord att den här gången ska fartygen säljas. Men när det slutliga beskedet om att affären var ett faktum kom i slutet av mars berörde det nog alla djupt. Låt vara att vi arbetstagare är från runtom i Europa. Men det handlar om 250 arbetsplatser med finländska arbetsvillkor. Om alla hade 1:1 avlösning skulle arbetsplatserna vara 350. Det berättar båtsman Kenneth Bengts, huvudförtroendeman vid Superfast Ferries. Han har kallats till samarbetsförhandlingar, som förs enligt finländsk lagstiftning. I kallelsen stod det att fartygen säljs till Tallink utan besättning. På Superfasts tre fartyg arbetar sammanlagt ett fyrtiotal finländare. De övriga i personalen är mestadels greker och tyskar, många av dem också medlemmar i Finlands Sjömans-Union. Kenzu berättar att tyskarna var förvånade över det svaga uppsägningsskyddet. Samarbetsförhandlingarna pågår minimalt sex veckor, och därefter följer uppsägningarna. Arbetstagarna får två månaders lön för uppsägningstiden. Lyckligtvis är vi tryggade för några månader framåt, så vi inte genast behöver börja lyfta ersättningar, funderar Kenzu över människornas framtida öden. Tvåhundrafemtio sjöanställda blir utan arbete. Någon annan information har huvudförtroendemannen inte fått, han har varit hänvisad till vad som stått i tidningarna. Det känns ganska frustrerande att läsa i pressen hur Tallink deklarerar att när besättningen lämnar fartyget, sker det för gott. Jag har läst att när fartygen efter dockning fortsätter trafiken den 17 april är det med estnisk besättning, men under Superfasts namn och färger. Verksamheten kommer väl annars att vara som förut, men mellan Hangö och Rostock görs i bägge riktningarna en avstickare till Paldiski i Estland. Knappast fortsätter man med finländska anställningsvillkor på den här rutten. Jag tror inte att den södra grannens aktioner i Östersjön slutar här, säger Kenzu eftertänksamt. På fartyg går det alltid rykten, men försäljningen av Superfast kom nog som en stor överraskning för personalen. Men vad kan arbetstagarna göra åt saken. Så är det i affärer och sjöfart. Just nu ser sjöfartens framtid ganska svag ut. Statsmakten kunde dra sitt strå till stacken Båtsman Kenneth Bengts kom till Superfast från Finnlines för fem år sedan. för att den finländska sjöfarten i framtiden gärna skulle vara synnerligen konkurrenskraftig. Vi sjöfolk har redan gjort vår andel genom minimering av bemanningen och genom lönesänkningar.visst är det konstigt, när också tegelskorstenar byter flaggland numera, säger Kenzu. Vid intervjutidpunkten fanns ännu inga säkra uppgifter om möjlig ny flagga för Superfast, men den estniska flaggan betraktas som sannolik. Tidigare var det ett krav i trafiken mellan Finland och Tyskland att personalen skall kunna finska och/eller tyska med tanke på nödsituationer. Om det kriteriet inte uppfylls också i fortsättningen kan det innebära en säkerhetsrisk. Finns det oklarheter eller något att fråga om kan Superfasts arbetstagare ringa Kenzu på numret AJP 18

19 sjömannen - Antalet besvikna är stort, säger Birka Lines huvudförtroendeman Kenneth Bondas efter uppsägningarna. Birka sade upp 122 sjöanställda Åländska Birka Line har efter avslutade samarbetsförhandlingar sagt upp 122 sjöanställda på grund av försäljningen av fartyget Birka Princess. Princess såldes till det cypriotiska företaget Louis Public Company för omkring 35 miljoner dollar. Rederiets huvudförtroendeman Kenneth Bondas säger att femtio av de uppsagda har erbjudits arbete i form av vikariat under semestertiden. Ytterligare 57 anställda flyttas ned till lägre vakanser än vad de tidigare haft. Rederiets visstidsanställda förlorade sina jobb vid årsskiftet, då deras arbetsavtal gick ut för den tid det var tänkt att Birka Princess skulle stå stilla under vintern. Vid uppsägningarna har i regel senioritetsprincipen tillämpats. För somliga har försörjningsskyldighet beaktats och dessutom har arbetsgivaren fritt velat välja vissa yrkespersoner. Det här har väckt lite missnöje, liksom alltid i sådana här fall, säger Kenneth Bondas. Han berättar att den omtvistade uppsägningsordningen i fråga om några personer blir föremål för förhandlingar mellan Sjömans-Unionen och Ålands Redarförening. De senaste veckorna har varit hektiska. Antalet besvikna var stort. Många har svårt att förstå att sådana som arbetat ett och ett halvt år på ett fartyg (Birka Paradise) måste ge plats åt folk som kommer från ett annat fartyg. Här finns många tragedier, kommenterar Kenneth. AJP Störningar i e-posten och telefonväxeln Birka Line kunde förra året med hjälp av det nya fartyget Birka Paradise vända flera år av sjunkande passagerarsiffror till en klar uppgång. Ökningen var hela 70 procent och passagerarantalet på årsnivå överskred miljongränsen. När Paradise sattes in på linjen Stockholm-Mariehamn på dagskryssningsmarknaden, försökte Birka finna plats för Princess i trafiken på Helsingfors och Åbo. Åborutten lades dock ned nästan omedelbart och i slutet av sommaren även Helsingforsrutten. Det var endast Tallinnkryssningarna som gav tillfredsställande resultat. Det tryck på prisen som den hårda konkurrensen medförde ledde dock till att omsättningen för kryssningsverksamheten steg med endast 54 %. Ett år tidigare var omsättningen per passagerare Vi beklagar att det förekommit störningar och långa väntetider i Sjömans-Unionens telefonväxel. Problemen beror på att ibruktagandet av den nyinstallerade växeln i kontoret inte har gått helt enligt planerna. I Merimies-Sjömannens redaktion installerades en ny dator och nya program, som gjorde att en del inkomna e- postmeddelanden försvann i något svart hål. Om något insänt material saknas i tidningen, ber redaktionen om ursäkt och hoppas att ni kan skicka in texterna på nytt. Finansiärerna styr Birkas fartyg 95 euro men förra året endast 86 euro, dvs. 9 % mindre. Gratisbiljetter ger inga euro. Under tidigare år var det i genomsnitt knappt tusen passagerare per resa. Förra året sjönk det genomsnittliga antalet passagerare till 875. Marknadsföringen slök pengar Genom sin kryssningsverksamhet nådde Birka en omsättning på 92,8 miljoner euro. Det föregående året med en omsättning på 60,1 miljoner euro gav en rörelsevinst på endast 0,4 euro då samtliga kostnader för ibruktagandet av det nya fartyget bokfördes på det året. Men förra året sjönk kryssningsverksamhetens resultat och visade 9,5 miljoner förlust. På grund av det nya fartyget var man tvungen att i kryssningsverksamhetens resultat göra 5,7 miljoner större avskrivningar än året tidigare. Trafiken med två kryssningsfartyg ökade också de övriga kostnaderna. Personalkostnaderna inom hela koncernen steg endast med en tredjedel i jämförelse med året före, men kostnaderna för köp av varor och tjänster steg med 73 procent, dvs. mera än omsättningen. På grund av den hårda konkurrensen och det nya fartyget steg marknadsförings- och försäljningskostnaderna i proportion ännu mera. På dessa poster bokfördes 12,8 miljoner euro, dvs. 14 % av omsättningen inom kryssningsverksamheten. Också sådana siffror hade kunnat resultera i försäljning av Birka Princess, bort från Östersjön. Det förbättrade resultatet av frakttrafiken kunde inte täcka gapet som orsakats av kryssningsverksamheten och finansieringskostnaderna. Frakttrafikens omsättning var endast något bättre än året före, och steg till 22,7 miljoner euro. Men rörelsevinsten ökade med 10 % till 5,6 miljoner euro. Efter avdrag av kostnader och avskrivningar förvandlades hela koncernens rörelsevinst på 5,5 miljoner euro till en förlust på 3,9 miljoner euro. Det slutliga resultatet försämrades ytterligare av att koncernens räntekostnader steg med 4 miljoner euro medan de finansiella intäkterna sjönk med 2 miljoner euro. Resultatet före skatt blev 15,3 miljoner euro lägre än året före och visade en förlust på 8,5 miljoner euro. Finansiärerna vill se resultat Senaste års förlust betydde att Birkas soliditet sjönk till 34 procent. Balansen visar 90 miljoner egna tillgångar och 180 miljoner i skulder. Till följd av anskaffningen av Birka Paradise är skulderna 115 miljoner större än för ett par år sedan. Birkas soliditet är redan något svag, men behövde inte utgöra något hinder om förlustspiralen kan brytas. Men press från finansiärernas sida kan också ligga bakom försäljningen av Birka Princess. Birka har fartyg som säkerhet för sina lån, men dem vill banker och andra finansiärer inte ha. Som säkerhet för regelbunden betalning av räntor och amorteringar har största delen av lånen bundits till vissa krav på lönsamhet och solvens. Om dessa inte uppfylls, kan lånen återkrävas i snabbare takt än den överenskomna tidtabellen förutsätter. Redan nu har Birka framför sig årliga låneamorteringar på miljoner euro. Tilläggsbetalningar skulle rederiet inte klara. Solvensen kunde förbättras fast genast med färska investeringar av ägarna, men i Birkas fall är inte heller det så enkelt. Eckerörederiet äger 42 procent av Birka som å sin sida äger något under 20 procent av Eckerö. Näststörste ägare med fem procents andel blev i höstas Bror Husell som sålt sitt eget företag och fartyg till Rettigs Bore. Birka hade redan före Princess sålt ett annat av sina fartyg, Kent Loyalist, som hade varit i frakttrafik mellan Kanada och Sydamerika. Birka noterade en försäljningsvinst vars storlek dock inte meddelats. På försäljningspriset för Birka Princess, knappt 30 miljoner euro, noterades dock en vinst på 11 miljoner euro, vilket betydligt förbättrar Birkas resultat innevarande år. UP/Heikki Lehtinen 19

20 sjömannen FRÅN VÄRLDENS HAV ILO skapade nya grundnormer för sjöarbete Internationella arbetsorganisationen ILO:s sjöfartskonferens godkände i slutet av februari en uppsättning nya grundnormer för sjömännens arbete. På engelska heter den Consolidated Matitime Convention (Conmarcon). Där definieras sjömännens grundläggande rättigheter och skissas miniminivån för förhållandena och säkerheten i arbetet. Också arbetstider och rekrytering av arbetskraft till fartyg normeras. Beredningsarbetet och förhandlingarna tog fem år. Conmarcon förenar och uppdaterar nästan 70 överenskommelser och rekommendationer som ILO skapat under årtiondenas lopp för normering av det arbete som sjömän utför och tryggande av deras rättigheter. Comarcon blir fjärde pelaren i den internationella regleringen av sjöfart. De tre övriga är konventionerna som godkänts i Internationella sjöfartsorganisationen IMO om säkerhet, utbildning och miljöförorening. Konventionen godkändes av delegater som representerade över hundra länders regeringar, rederier och sjöfolkssammanslutningar. Vid röstningen var det ingen som motsatte sig konventionen, fyra avstod från att rösta och 314 delegater röstade för godkännande. Comarcon väntas träda i kraft om ungefär fem år. Tiden beror på hur fort konventionen ratificeras i olika länder. Konventionens ikraftträdande ger det internationella samfundet effektivare medel än för närvarande att övervaka uppfyllelsen av sjöfolkets rättigheter. Rederiernas internationella federation ISF:s generalsekreterare Chris Horricks uppmanar alla att säkerställa att ratificeringen av konvention framskrider snabbt överallt och att regeringarna på allvar börjar sätta konventionspunkterna i verket. Också Internationella transportarbetarefederationen ITF: s generalsekreterare David Cockroft är entusiastisk över Comarcon. Sjöfarten har för länge sedan utvecklats till en global bransch och den måste regleras genom globala normer som skall följas både till havs och i hamnar, konstaterar han i ITF:s meddelande. Krök i farled vid Afrika till skydd för naturen Farleden utanför Afrikas sydkust skall förläggas längre ut till havs. Om detta nåddes nyligen samförstånd i FN-organet Internationella sjöfartsorganisationen IMO. Initiativet kommer från Sydafrika. Beslutet skyddar miljövärdena i landets omfattande kustområde. Under åren registrerades i närheten av Sydafrikas kust 37 olyckor där olja läckt ut, rapporterar den sydafrikanska tidningen Cape Argus. Längs rutten transporteras enligt tidningen årligen cirka 120 miljoner ton råolja och därutöver stora mängder andra bränslen. Afrikas sydkust hör i fråga om vind- och strömförhållanden till de mest krävande bland världen hav. I kustvattnen vid Sydafrika släpper varje månad i genomsnitt 3,25 fartyg ut olja med slagvatten eller av andra orsaker. De flesta utsläpp driver in till kusten. Utsläppen och läckagen förstör den naturliga livsmiljön för den afrikanska pingvinen och andra sällsynta arter. Föroreningarna reducerar också möjligheterna för ekoturism. IMO:s beslut verkställs genom bildande av ett särskilt område. I artikeln i Cape Argus påpekas att Sydafrikas samtidiga strävan att utvidga sina rättigheter i fråga om utnyttjande av kontinentalsockeln inte har något som helst samband med det i IMO godkända initiativet. I kontinentalsockelns inre gömmer sig omfattande olje- och gasfyndigheter, diamanter och ekonomiskt intressanta bioorganismer. Företrädare för fyra transportfack samlades under sina ordförandes ledning till diskussioner om tätare samarbete inom olika verksamhetssektorer. Representerade vid sammankomsten i slutet av mars var Luftfartsunionen, Flygvärdinne- och Stewardföreningen, Järnvägsmannaförbundet och Sjömans-Unionen. Redarna får större ansvar vid sjöfartsolyckor Fartygsresenärernas ställning i den inhemska trafiken skulle bli bättre genom den nya förordningen om passageraransvar i sjöfarten. Redarnas ansvar för ersättningar vid sjöfartsolyckor skulle stiga, redarna skulle ha en obligatorisk försäkring och den som drabbats av skada skulle kunna ansöka om ersättning direkt av redarens försäkringsbolag. Med förordningen skulle man sätta i kraft den internationella förordningen om passageraransvar. Redarna har för närvarande ett ansvar på cirka euro per passagerare. Summan skulle stiga till cirka euro. Enligt förslaget från Europeiska kommissionen skulle bestämmelserna i förordningen omfatta också inrikestrafiken. Regeringen konstaterar i en skrivelse till riksdagen att ansvaret för transporten av passagerare bör vara lika, oberoende av om transporten sker till sjöss eller på insjövattnen. Regeringen påpekar att ett snabbt ikraftträdande av förordningen emellertid kunde förorsaka problem för smårederierna, som har andra slags försäkringsarrangemang än de stora rederierna som bedriver internationell trafik. Med en tillräckligt lång övergångsperiod borde man säkerställa att smårederierna har tillräckliga möjligheter att ordna sitt försäkringsskydd i enlighet med förordningen. Hela tidningen Sjömannen på nätet Nu kan du läsa hela tidningen Sjömannen i tidningsformat på nätet samma dag som tidningen kommer ut. Startsidan till Uninonens webbsidor har en länk till det färskaste numret. Du hittar också tidningen under rubriken Information och rubriken Aktuellt på de svenskspråkiga sidorna. För att kunna läsa Sjömannen i PDF-formatet behöver du Acrobat Reader som du kan ladda ned från samma sida där tidningen dinns. Ombudsman på plats i Åbo och Vasa I Åbo varje måndag En ombudsman från Sjömans-Unionen är anträffbar i Åbokontoret varje måndag. Kontorets adress är Mariegatan 6 B, 5:e vån. Kontoret håller öppet kl Telefonnumret dit är (02) I Vasa en gång i månaden En ombudsman från Sjömans-Unionen är anträffbar på Västra Finlands avdelnings kontor, på adressen Storalånggatan 43, den första måndagen i varje månad. Sammanställt: Juhani Artto Annonser helst per e-post Alla annonser (möten, tack, födelsedagar, In memoriam) som publiceras i tidningen Sjömannen är gratis för medlemmarna och avdelningarna. Enklast är det att om möjligt skicka alla annonser direkt per e-post till redaktionen: Naturligtvis går det också att diktera annonstexten på numret (09) eller posta den på adressen Sjömannen, PB 249, 00121, Helsingfors. Kari Luotola, länge medlem i Sjömans-Unionens styrelse och mångårig huvudförtroendeman och vice huvudförtroendeman vid Silja, har tilldelats FFC:s förtjänsttecken i guld som tack för långvarigt, värdefullt arbete för Sjömans- Unionens medlemmar. Märket överräcktes av ordförande Simo Zitting (t.h.) och förbundssekreterare Pekka Teräväinen i samband med styrelsens möte i Åbo i slutet av mars. (Foto: Pertti Haapasaari) 20

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 NUORI Tähtää Työelämään! Nuorten kesätyötuki 2015 Vetelin kunta on varannut kesälle 2015 nuorten työllistämiseen yhteensä 5 600. Kesätyötuen tavoitteena on kannustaa nuoria

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001

BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 Liikevaihto laski 5 % 86,93 miljoonaan euroon (91,78 miljoonaa euroa vuonna 2000). Liiketulokseksi muodostui 14,66 miljoonaa euroa (19,92 miljoonaa euroa). Tulos

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Oppiarvo. Nimi Oppiarvo tai asema Kotikunta Syntymävuosi

Oppiarvo. Nimi Oppiarvo tai asema Kotikunta Syntymävuosi APURAHAHAKEMUS YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖN HALLITUKSELLE APURAHAN HAKIJA TAI HAKIJARYHMÄ Sukunimi (myös entinen) Etunimi (puhuttelunimi alleviivataan) Osoite: Hanikka 19 A, 02360 Espoo Puh. 040 514 2552

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Haen liiton ja työttömyyskassan jäsenyyttä Työpaikan vaihto Jäsenyhdistyksen vaihto Yhteistoimintajäsen

Haen liiton ja työttömyyskassan jäsenyyttä Työpaikan vaihto Jäsenyhdistyksen vaihto Yhteistoimintajäsen maksamistaan perimään maksamistaan etuuksista etuuksista liiton jäsenmaksu. liiton jäsenmaksu. Valtuutus raukeaa Valtuutus työsuhteen raukeaa työsuhteen päätyttyä. päätyttyä. perii jäsenmaksun perii jäsenmaksun

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Keto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit

Keto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit Keto-Mökit Mökit KELO - 1,5-kerroksinen kelohirsinen mökki, jonka pinta-ala on 78 m². Mökissä on tilaa 6-8 henkilölle. Alakerrassa olohuone, makuuhuone, keittiö, sähkösauna, wc ja veranta. Tulikivitakka.

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Ammattitaitoinen miehistö Matka toteutetaan miehistön mukaan (rauhallinen tai vauhdikas) Luotettava ja katsastettu vene varusteineen Useita lähtöpaikkoja

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus 17.9.2013 Markku Vanhanen LT, erikoislääkäri Erityisasiantuntija Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Kirkon Hallintovirkamiehet

Kirkon Hallintovirkamiehet Kirkon hallintovirkamiehet ry Sääminginkatu 4 A 1 57100 Savonlinna 044 7768024 kihv.ry@kolumbus.fi http://www.kirkonhallintovirkamiehet.fi/ Kirkon Hallintovirkamiehet ry on keskusjärjestöihin kuulumaton

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö

SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö Osaamisen näytön avulla opiskelija esittää tutkinnon tavoitteiden tai yksittäisen opintojakson osaamistavoitteiden mukaista osaamista riippumatta siitä, missä ja miten

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE TERVETULOA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON ASIAKKAAKSI! Työ- ja elinkeinotoimistoa kutsutaan lyhenteellä TE-toimisto. TE-toimiston asiakkuuden

Lisätiedot

U 37/2014 vp. Työministeri Lauri Ihalainen

U 37/2014 vp. Työministeri Lauri Ihalainen U 37/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (sisävesiliikenteen työaikadirektiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Edellinen liitto jäsenyysaika alkoi päättyi

Edellinen liitto jäsenyysaika alkoi päättyi 001 Kirkonpalvelijat 002 Helluntaiseurakuntien Kirkon Nuorisotyöntekijät työntekijät HELP 003 Kirkon Lähetyssihteerit 009 Kristillisten järjestöjen Järjestöjentyöntekijät Työntekijät 012 Kirkon Toimihenkilöt

Lisätiedot

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Tällä alalla sattuu ja tapahtuu. MaRa on kumppani, jonka kanssa voi aina keskustella. Meillä on yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Pekka Terävä, Ravintola Olo, Helsinki Kuva Timo Niemi apuna Yrityksesi

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016

Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016 Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016 Turkin etelärannikon leuto talvi sopii hyvin talvehtimiseen! Kaikki pitkät lomat räätälöidään aina yksilöllisesti matkustajan toiveiden mukaan. Matkan keston, matka-ajankohdan,

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Työttömyyskassan verkkopalvelun kautta voit lähettää hakemuksia tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi, laskea päivärahan suuruuden,

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 3.6.2014 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT Kesätöihin otetaan: v. 1994-1997 syntyneitä polvijärveläisiä koululaisia ja opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan syksyllä 2013 ja jotka eivät ole saaneet muuta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

HUHMARI -KESÄRETKI LA 9.6 SU 10.6.2012 1

HUHMARI -KESÄRETKI LA 9.6 SU 10.6.2012 1 HUHMARI -KESÄRETKI LA 9.6 SU 10.6.2012 1 Tänä vuonna autismikirjon aikuisten kesäretki suuntautuu luonnonläheiseen Lomakeskus Huhmariin (Huhmarisentie 43, 83700 Polvijärvi). Lomakeskus Huhmari sijaitsee

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n hallitukselle JÄSENYYSHAKEMUS. Pyydämme, että allekirjoittanut toiminimi otettaisiin Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi.

Teknologiateollisuus ry:n hallitukselle JÄSENYYSHAKEMUS. Pyydämme, että allekirjoittanut toiminimi otettaisiin Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi. Teknologiateollisuus ry:n hallitukselle JÄSENYYSHAKEMUS Pyydämme, että allekirjoittanut toiminimi otettaisiin Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi. Sitoudumme noudattamaan Teknologiateollisuuden sääntöjä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 17.3.2015 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen!

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Tuntuuko siltä, että rippikouluusi on vielä valovuoden mittainen matka? Todellisuudessa rippikoulusi alkuun ei ole kovinkaan pitkä aika. Kaikki rippikouluryhmät

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Jäsen täyttää täyttöohjeet takasivulla!

Jäsen täyttää täyttöohjeet takasivulla! Valtuutan Kirkon alat ry:n irtisanomaan jäsenyyteni nykyisestä ammattiliitostani jatai työttömyyskassasta. Puhelinnumero kotigsm kokoaikainen väh. 18hvko alle 18 hvko Ammattikoulu ammatti-instituuttitutkinto

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot