Siilinjärven kunta. Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma

2 Sisällysluettelo Esipuhe SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Väestö Työttömyys Työpaikat TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus Visio Strategiset suunnat ja päämäärät Arvot TULOSLASKELMAOSA Tulot ja menot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Tuloslaskelma vuodelle 2012, kunta ja liikelaitos Tuloslaskelma vuosille , sisältää liikelaitoksen RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma vuodelle 2012, kunta ja liikelaitos Rahoituslaskelma vuosille , sisältää liikelaitoksen KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOPALVELUT Vaalit Tilintarkastus Johtopalvelut Elinkeinotoimi Talouspalvelut Muut hallintopalvelut Tietotekniikkapalvelut Henkilöstöpalvelut Työllisyydenhoito Pelastustoimi Maaseutuhallinto SIILISET PERUSTURVATOIMIALA OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Opetuspalvelut Ruokapalvelut Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoiminta

3 6.4 MAANKÄYTTÖPALVELUT Maankäyttö Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto, pysäköinninvalvonta ja varikko Yhdyskuntatekniikka Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos LIIKELAITOS SIILISET-PERUSPALVELUKESKUKSEN TAVOITTEET JA SITOVAT ERÄT KONSERNIBUDJETTI INVESTOINTIOSA KUNTAORGANISAATIO LIITE Liikelaitos Siiliset-perusturvakeskuksen talousarvio ja toimintasuunnitelma 2012 sekä taloussuunnitelma

4 Esipuhe Siilinjärven kunnan näkökulmasta elämme todella mielenkiintoista, haastavaa ja levotonta aikaa. Talouden tila muuttui ja muuttuu koko ajan. Kuluvaan vuoteen 2011 lähdettiin nollatulokseen tähtäävällä talousarviolla. Lopputulos tulee mitä ilmeisimmin olemaan alijäämäinen. Olemme arvioineet tulevaisuuden talouden kantokykyä. Viesti kunnan talouden ja tulevaisuuden kannalta on selvä: Strategian mukaan Siilinjärven kunnan tulee jatkaa väestökasvua jopa suuremmassa mittakaavassa kuin tänä päivänä. Lisäksi palveluiden tuottamista pitää tehostaa, jotta kulurakenne ei kasva liikaa. Toisaalta kasvu edellyttää investointeja, jolloin lainamäärän turhan suuren kasvun kannalta, vuosikatteen määrän pitää kasvaa tulevaisuudessa. Uuden hallitusohjelman mukaisesti Siilinjärven tulopohja leikkaantuu ensi vuonna noin 2,5 milj. euroa alaspäin, joten verojen korotus tässä tilanteessa on hyvää ja ennakoivaa talouden hoitoa. Tuloveron korotus 0,75 %:lla tuo kunnan tulopohjaan vajaan 2,5 milj. euron lisäyksen, jolla paikataan osa valtionosuuksien pienenemistä. Kuluvana vuonna 2011 kulujen nousu on ollut sosiaali- ja terveyspuolella liian suurta. Tältä pohjalta on rakennettu vuoden 2012 talousarvio. Talousarvion kuluraamina on pidetty kulujen nollakasvua, joka tarkoittaa oikeasti toiminnan supistamista. Tavoite on todella haastava. Sosiaali- ja terveyspuolen esitys on noin miljoona euroa yli tavoitteen. Kun kuluraamin esityksen jälkeen on tullut valtionosuuksiin noin miljoona euroa lisää ja erikoissairaanhoidon kulut kasvavat omistajien tahdosta riippumatta noin 3 %, olen kunnanjohtajana hyväksymässä tämän kokonaisuuden. Tämä tarkoittaa, että myös sosiaali- ja terveyspuolen pitää vuonna 2012 pysyä tässä talousarviossa lisää rahaa ei voida talousarviovuoden aikana myöntää. Investointien määrä joudutaan pitämään tässä talousarviossa reilussa 7 miljoonassa. Tarpeista on voitu ottaa talousarvioon vain välttämättömät investoinnit; pääpaino strategian mukaisessa kasvun mahdollistajissa ja palveluiden laadun säilyttämisessä. Talousarvioesitys on tiukka, kuitenkin palvelut säilyttävä ja strategian toteuttava. Talousarvion toteutuminen edellyttää kaikilta saumatonta yhteistyötä ja tahtoa pysyä talousarviossa. Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian päivityksen elokuussa 2010 yksimielisesti. Kunnan kehittämisen suuntaviivat ovat strategiassa harvinaisen selvästi kuvattu. Kunnan visio kuuluu seuraavasti: Siilinjärvi Vahva ja Vastuullinen toimija Pohjois-Savossa. Mitä visio tarkoittaa? Siilinjärvi on myös jatkossa kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuinja yrityskunta. Siilinjärven kunta tuntee vastuuta asukkaidensa terveydestä, hyvinvoinnista ja työllisyydestä. Kasvu mitoitetaan resurssien mukaan. Päätöksenteko on toimivaa ja yhteistyökykyistä. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa ja on aktiivinen toimija. Luontevan yhteistyön kautta myös kuntaliitokset ovat mahdollisia. Siilinjärvi varautuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen tuomiin palveluvaatimuksiin. Kuopion menestys luo perustan jokaisen seudun kunnan kehittymiselle. Ekologisuus, ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnassa. Strategisina painopisteinä ovat talouden lisäksi henkilöstö, elinkeinot, kuntalaisten hyvinvointi ja kasvu. Kunnan arvoina ovat luotettavuus, avoimuus, asukaslähtöisyys ja kehityshakuisuus. Vuosi 2012 tulee jälleen olemaan erittäin mielenkiintoinen vuosi kuntakentällä. Uusi kuntauudistus etenee ja mitä se tuo meille Siilinjärvelle? Selvästi on nähtävissä, että kuntien määrä tulee vähenemään myös Pohjois-Savossa. Siiliset-kuntien piirissä tätä kirjoittaessa odotetaan Nilsiän lopullista linjausta kuntaliitoksesta Kuopion kanssa. Jos ja kun Nilsiä irtisanoutuu Siiliset-yhteistyöstä, mitä tekevät Maaninka ja me. Ja mikä tulee olemaan Siilinjärven tulevaisuus: Siilinjärvi vai Kuopio? Lisäksi vuoden 2012 alusta aloittavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jossa Siilinjärvi on vastuukunta ja Kuopion isännöimä joukkoliikenneyhteistyö. Muuttuneessa ja muuttuvassa kuntamaailmassa tarvitsemme kehittää johtamisjärjestelmää ja organisaatiota, jotka muuttuvat kahdessa vaiheessa (kunnanhallitus esittää asiaa kunnanvaltuustolle). 3

5 Tiukka talousarvio sisältäen 7,2 M nettoinvestoinnit Talousarvioehdotuksen mukaan vuoden 2012 alijäämä tulee olemaan noin 5,3 M. Nettoinvestointien määrä on noin 7,2 M. Suunnitelmavuosista vasta 2014 olisi ylijäämäinen 2,5 M. Vuosikate tulee olemaan alijäämäinen, noin 0,1 M. Kunta joutuu ottamaan lisää velkaa noin 7,4 M. Lainamäärä kasvaa yli /asukas, mikä on liian suuri. Vuosille 2013 ja 2014 haetaan isompia vuosikatteita, jotta investointitarpeet voidaan toteuttaa ilman lainamäärän kasvua strategian tavoitteiden mukaan. Tämä tarkoittaa tiukkaa kulukuria. Toiminnat tulee mitoittaa talouden reunaehtojen mukaan, jotta kunnan investointikyky säilyy hyvänä lainamäärän kasvamatta. Verotulot kasvavat vuoteen 2011 nähden 1,7 %, ollen yhteensä 70,8 M. Vastaavasti valtionosuudet vähenevät 9,1 %, ollen yhteensä 24,8 M. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa yhtäältä kunnallisveroprosentin nosto ja toisaalta yhteisöveron tuotto, jonka jako-osuus pienentää merkittävästi yhteisöveron tuottoa. Valtionosuudet pienenevät kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden kasvaessa valtionosuusleikkausten vuoksi sekä verotuloihin perustuvan verotulotasauksen perusteiden muuttuessa. Kunnan toimintamenot ovat talousarviossa 167,7 M (sisältää liikelaitoksen). Vuoden 2011 muutostalousarviossa toimintamenot ovat 161,4 M. Kasvua edellisestä vuodesta on 3,9 %. Palvelualueiden ulkoisten menojen muutosprosentit ovat seuraavat: Hallintopalvelut ,2 % (Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa) Perusturvapalvelut ,9 % Opetus ja vapaa-aikapalvelut % Maankäyttöpalvelut ,7 % Ympäristöterveyspalvelut ,9 % Tekniset palvelut ,2 % Talousarvion rakenne ei kaikilta osin vastaa vuoden 2012 alusta voimaan astuvaksi esitettävää organisaatiorakennetta. Siilinjärven maksama osuus Siilisetin toimintamenoista on 71,0 M. Tästä summasta Siilinjärven kunnan oma osuus on 43,0 M, Maaningan 10,7 M ja Nilsiän 17,3 M. Siilisetin toimintamenot kasvavat kuluvaan vuoteen verrattuna yhteensä 2,2 M eli 2,8 %. Kunnan toimintatulot ovat talousarviossa 72,3 M, kun ne vuonna 2011 ovat noin 67,3 M. Tämä sisältää myös Siilisetin toimintatulot. Henkilöstömenot ovat Siilinjärven kunnassa 72,8 M (71,4 M vuonna 2011), palveluiden ostot ovat 67,9 M (64,2 M vuonna 2011). Investoinnit Nettoinvestointien määrä vuonna 2012 on 7,2 M. Kunnan investointitarve olisi ollut korkeampi. Kuitenkin tässä taloustilanteessa myös investointeja tulee tarkastella kriittisellä tavalla. Lainamäärän kasvaminen on kunnan talouden yksi kulmakivi. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat hyvin perusteltuja. Niihin sisältyy sekä uusinvestointeja että korjaus- ja perusparannusinvestointeja ja yleisen kunnallisinfran parantamista. 4

6 Alkavan suunnitelmakauden talonrakennuksen suurin rakentamiskohde on uuden Hamulan koulun rakentaminen. Hankkeen on tarkoitus alkaa 2013, investointimenot noin 3,0 milj. euroa, kokonaiskustannusten ollessa noin 6,5 milj. euroa. Suunnitelmakaudella aiemmin suunniteltu Palvelukeskus Risuharjun uudisrakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuokrausperiaatteella. Pieniin rakentamisinvestointeihin eli eri kiinteistöjen saneeraus- ja kunnostustöihin on varattu vuoden 2012 talousarviossa euroa ja vuosina kaikkiaan euroa. Yhdyskuntatekniseen rakentamiseen käytetään noin 2,8 milj. euroa vuonna Suurimpina kohteina ovat Metsäkoulun ja Kasurilan alueet. Vuosina investoinnit ovat vuosittain noin 3,0 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen 1,5 milj. investoinnit kohdistuvat pääasiassa uuden paineviemäriverkoston rakentamiseen keskuspumppaamon ja Jynkänniemen välille sekä uuden siirtoviemärin rakentamiseen Jynkänniemi Kuuslahti välille. Jotta tulevaisuudessa uudet kaavoitukset voisivat edetä, kunnan tulee saada ostettua maata. Maan ostoon on varattu ja elinkeinoelämän kehittämiseen Elinkeinotoiminnassa on tärkeää jatkaa Rissalan yrityskylän rakentamista ja kehittää edelleen Siilinjärven keskusta-alueen ja Etelä-Siilinjärven kauppapalveluita. Taloussuunnitelmavuosiin kohdistuu voimakkaita investointipaineita. Nettoinvestointien määrä määriteltiin siten, että kunnan asukasta kohti laskettu velkamäärä ei kasvaisi 3-vuotiskaudella yli euroon. Verotuloennusteessa tapahtunut merkittävä muutos ei mahdollista tätä tavoitetta. Taloussuunnitelmavuosien nettoinvestointien määrä on vuonna 2013 yht. 8,2 milj. ja 2014 yhteensä 8,6 milj. euroa. Keskimääräinen investointitaso nettona asettuu näin noin 8,0 milj. vuositasoon. Yhteisellä tavoitteella eteenpäin Kuntastrategian mukaan talous on meidän yksi viidestä strategisesta linjasta. Jos ei ole kassassa rahaa, on hyvin vaikea tai lähes mahdotonta toimia. Meidän talouden pitää olla tarpeeksi hyvä, jotta voimme toteuttaa strategian mukaista toimintaa. Me tarvitsemme yhteisen näkemyksen ja tahdon talousasioissa. Mikään palvelualue ei voi vaatia yksin omista lähtökohdista rahaa huomioimatta kokonaisuutta. Tarvitsemme tiukkaa käyttötalouden kulukuria myös tulevina vuosina. Vuoden 2012 kulujen kasvu on meillä 3,6 % (ulkoiset), käyttökate kasvaa 0,9 %. Toisaalta Siilinjärvi tarvitsee vuosittain merkittävää kehittämistä, investointeja. Seuraavan kolmen vuoden jaksossa investoimme noin 23,6 M. Halu olisi varmaan investoida toinen mokoma lisää, kuitenkin taloutemme kantokyky mahdollistaa noin 8 M investoinnit vuosittain. Täten joudumme yhdessä tekemään investointien priorisointia. Tässä kohtaa meillä on yksi yhteinen tavoite. Tarkka taloudenpito ja talousarviossa pysytään. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 5

7 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2010 lopussa henkilöä. Vuoden 2010 väestönkasvu oli vain 46 henkilöä, jossa syntyneiden enemmyys 137 henkilöä oli erityisen pieni. Muuttoliikkeen osalta edellisen vuoden 58 henkilön muuttovoitto kääntyi 31 henkilön muuttotappioksi, kun maahanmuuttokin huomioidaan. Valmistuneiden asuntojen määrä oli kuitenkin 129 eli vain 16 asuntoa edellisvuotta vähemmän. Kuluvana vuonna valmistuu lähes 180 uutta asuntoa, mikä turvannee tuntuvan muuttovoiton. Siilinjärven väestön kasvu on hidastunut huomattavasti aiempien vuosikymmenien kasvusta luku oli voimakkaan kasvun aikaa, väestön kasvu oli henkilöä luvun kasvu oli enää 974 henkilöä. Juuri päättyneen vuosikymmenen väestön kasvuksi muodostui kuitenkin henkilöä. Kunnan nykyisen strategian mukaisesti kunnan asukasluku kasvaa selvästi vuoden 2010 jälkeenkin Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden voimakkaan kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pienenee kymmenen seuraavan vuoden aikana puoleen nykyisestään. Väestö sekä ennuste Vuosi Väestö Muutos Muutos % , * , , , , , , , , , Muutos ,5 % , , Muutos ,2 % * liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen 6

8 Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys ja ennuste Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi ja luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisin niin tulo- kuin lähtömuuttajatkin ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta. Muiden naapurikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Toivalassa ja Vuorelassakin. Tätä on tukenut vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Lähivuosien osalta väestöennuste perustuu pientalotuotantoon Kasurila 3:ssa, Haaparinteellä ja Panninniemessä sekä kerrostalotuotantoon Kirkonkylässä ja Vuorelassa. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota vuotiaista nuorista. 7

9 Muuttoliike ja ennuste Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Nettomuuton ikärakenne

10 Väestön kehitys ja ennusteet Strategia TA Strategia Kunnan uudessa vuonna 2010 hyväksytyssä strategiassa jatketaan voimakkaan kasvupolitiikan tavoitetta. Edellisen strategian mukaisesti väestötavoite vuodelle 2020 on asukasta ja vuodelle 2025 vastaavasti asukasta. Tavoitteena on siten keskimäärin 175 henkilön vuosittainen asukasluvun kasvu vuoteen 2015 saakka ja asukkaan vuosittainen kasvu vuosina Kuluvan vuoden kasvu paikkaa edellisvuosien jälkeenjääneisyyttä. Valmistuneiden asuntojen määrässä ei ole päästy halutun väestökehityksen edellyttämälle tasolle, joka lähivuosina on keskimäärin 132 asuntoa/vuosi. Muuttovoiton saavuttamisen mahdollisuudet kiristyvät; työpaikkoja tuovan Green Valley -hankkeen toteutuminen on lykkääntynyt ja maakunnan vähenevistä potentiaalisista muuttajista käytävä kilpailu kiristyy. Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa. Näitä huomattavasti edistävät laadittu maapoliittinen ohjelma ja käynnistynyt yleiskaavatyö. Muita kunnan voimakkaan kasvun strategian onnistumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat matalasuhdanteen päättyminen, Kuopion seudun vetovoiman säilyminen ja menestys seutujen välisessä kilpailussa samoin kuin kunnan oman vetovoiman säilyminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Kaupan, palveluiden ja mm. Rissalan yrityspuiston uudet työpaikat luovat edellytyksiä väestökasvullekin. Vuoden 2010 asukasluku oli asukasta, mikä on 14 asukasta vähemmän kuin ennuste. Alle kouluikäisten toteutuma oli 139 lasta suurempi, kouluikäisten 24 lasta suurempi, nuorten 97 henkilöä pienempi, työikäisten 164 henkilöä suurempi ja eläkeikäisten selvästi pienempi kuin ennuste. Nuorten muuttotappio jäi edellisvuotta tuntuvasti pienemmäksi ollen vain 43 henkilöä 9

11 Väestön ikärakenne ja ennuste Ikä Yht Alle kouluikäisten määrä kääntyy pieneen kasvuun uusien asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Ala-asteikäisten määrä pienenee hieman vuoteen 2015 saakka yläasteikäisten määrän pysyessä nykyisellään. Altteimmin poismuuttavan väestönosan eli vuotiaiden määrä kasvaa hieman. Nuoremman työikäisen väestön määrä kasvaa ja vanhemman vähenee. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Siilinjärvellä vuosina peräti 42 %. Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina

12 0 6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys ja ennuste yli 64-vuotiaat vuotiaat Työttömyys Siilinjärvellä työllisyystilanne ja sen vaihtelut ovat olleet viime vuosina valtakunnan keskiarvotasoa. Vuonna 2008 loppuvuodesta alkaneen talouden taantuman vaikutuksesta vuoden 2009 keskityöttömyys oli 217 henkilöä edellisvuotta suurempi, mutta vuonna 2010 taantuman hellittäessä jo 54 henkilöä pienempi. Siilinjärvellä taantuma ei toistaiseksi ole tuonut suuria irtisanomisia ja yritysten lopettamisia. Työttömyyden ennustetaan lähivuosina alenevan hieman nykyisestä. Siilinjärvellä on runsaasti suhdanneherkkien alojen, mm. rakennustoiminta ja betoniteollisuus, työpaikkoja ja yrityksiä. Uhkana ovat myös mahdolliset lomautukset paikallisessa teollisuudessa. Työttömyyden kasvaessa myös vaikeimpien ryhmien eli pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti työttömien nuorten määrä kasvaa. Näiden ryhmien työllistymisen edellytyksiä pyritään parantamaan erityisesti kuntien ja eri organisaatioiden yhteistyöllä. Aivan lähivuosina ikärakennekehityskään ei vielä vähennä työvoimaa eikä siten työttömyysongelmia. Kunnan tehtäväksi katsotaan pitkäaikaisen rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy. Kunnilla säilyy velvoite kuntouttavaan työtoimintaan. Kunta tukityöllistää, aktivoi työttömiä nuoria ja edistää työelämästä syrjäytyneiden työllistämistä 11

13 Työllisyysennusteen tekijät TYÖTTÖMÄT Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Työttömyyden perusteella työttömänä 25-vuotiaat Yli vuoden Alle luku voima * (keskim./kk) teella työmarkkinatukea saaneet olleet työttömät , ei tilastoitu , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * Työvoiman määrä on alueella asuvan työllisen ja työttömän työvoiman summa laskettuna kunkin vuoden keskilukuna. Ennustelaskelmassa työvoiman määrä on 65,0 % vuotiaasta väestöstä laskettu vuoden keskilukuna. 1.3 Työpaikat Siilinjärvellä oli vuoden 2010 lopussa työpaikkaa, jossa kasvua edellisvuoteen nähden 340 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyi Siilisetissä ja Rissalan yrityskylässä. Siilisetissä ja Rissalan yrityskylässä syntyy jatkossakin uusia työpaikkoja. Mikäli taantuman hellittäminen jatkuu, palataan kasvu-uralle muillakin toimialoilla. Erityisesti kaupan alalta odotetaan lähivuosina kasvua. Viime vuosina muuttoliike on tuonut paljon työikäistä väkeä kuntaan. Suurella osalla näistä työpaikka on ollut jo valmiiksi maakuntakeskuksessa. Vuonna 2010 työpaikkojen kasvu ja työttömyyden väheneminen nostivat työpaikkaomavaraisuuden 75,2 prosenttiin. Suunnitteen mukainen työpaikkojen määrän kasvu nostaisi työpaikkaomavaraisuutta lähivuosina vielä huomattavasti nykyisestä. Väestönkasvu tuo uutta työvoimaa, jolle työpaikat täytyy löytyä osin omasta kunnasta osin sen ulkopuolelta. Asukasluvun kasvu pitää työvoiman määrän nykyisellään vielä vuosikausia eteenpäin. 12

14 Yritysinvestointeja on tehty runsaasti tavoite 1 -ohjelmaa hyödyntäen. Vapaita tuotantotiloja on niukasti ja työpaikkojen syntyminen edellyttää rakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä hoivapalveluihin, metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden toimialoille. Teollisuuden kasvu perustuu teollisuuden tuotekehitykseen, kehittyneeseen yritysympäristöön sekä Toivalan teollisuusalueen ja lentokentän alueen vetovoimaan. Yrityskeskus Innocumiin odotetaan syntyvän vuosittain 5 yritystä. Kauppakeskus Green Valleyn arvioidaan toteutuvan jakson loppupuolella, mutta myös muita kaupanalan investointeja uskotaan syntyvän. Rissalan yrityspuiston kunnallisteknistä valmiutta on nostettu ja alueelle odotetaan sijoittuvan yrityksiä. Työpaikat vuosina ja ennuste Toimiala Maa- ja metsätalous Kaivos- ja kaivannaistoiminta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakennustoiminta Kauppa Liikenne Rahoitus Yhteisk. ja henkilökoht. palvelut Tuntematon Yhteensä Asukasluku, Työvoima, Työttömät, Alueella asuva työllinen työvoima Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 70,6 72,8 75,2 78,3 79,9 80,8 81,2 * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2008 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste 13

15 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen kansantalous kasvoi vielä alkuvuonna 2011 ripeästi. Kesän aikana lisääntyneet epävarmat kansainvälisen talouden näkymät ja Euroopan velkakriisi on kuitenkin heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Hallituksen päättämät sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa ensi vuodesta alkaen. Ne eivät kuitenkaan riitä tasapainottamaan valtiontaloutta, koska väestön ikääntyminen hidastaa julkisen talouden rahoituspohjan kasvua yhä enemmän lähivuosina. Vuonna 2015 valtion rahoitusalijäämä on edelleen 2,8 % BKT:sta. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Vaikka kunnat nostavat kunnallisveroprosenttia ja pyrkivät hillitsemään kulutusmenojen kasvua, kuntien rahoitusasema heikkenee. Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) -8,2 3,6 3,5 1,8 2,3 2,0 Palkkasumma -1,1 2,2 5,0 3,8 4,0 3,8 Ansiotaso 4,0 2,6 2,6 3,2 3,4 3,7 Inflaatio 0,0 1,2 3,5 3,3 2,1 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,4 7,9 7,6 7,4 7,0 Verot / BKT 42,5 42,1 42,8 42,9 * * Vaihtotase/BKT 2,1 1,9 0,7 1,2 * * 10 vuoden korko, % Euribor 3 kk, % 3,7 1,2 3,0 0,8 * Ennustetta ei ole julkaistu Lähde: Kuntataloustiedote 3/2011 ja Peruspalveluohjelma valtiovarainministeriön julkaisu 37a/ Kuntatalouden kehitysnäkymät 3,1 1,4 Seuraavat kuntatalouden kehitysarviot sisältyvät lokakuussa 2011 hyväksyttyyn peruspalveluohjelmaan. Vuosien yleisen talouskriisin jälkeen kuntien vuosikatteiden kehitys oli arvioitua parempaa Ennakoitua myönteisemmän vuosikatekehityksen taustalla oli erityisesti kuntien verotulojen odotettua nopeampi kasvu joka perustui odotettua suopeampaan työllisyyskehitykseen, kuntien mittaviin sekä kunnallisverotuksen että kiinteistöverotuksen kiristyksiin ja vuonna 2009 päätetyn yhteisövero-osuuden tilapäiseen nostamiseen. Lisäksi ansio- ja pääomatuloverojen tilityksissä sovellettavia jako-osuuksia oikaistiin loppuvuonna 2010 kuntien hyväksi ja tuloverokevennykset kompensoitiin kunnille valtionosuuksien kautta. Hyvästä vuosikatekehityksestä huolimatta kuntatalouden velkaantuminen on jatkunut voimakkaana. 3,4 1,9 * * * * 14

16 Kuntatalouden rahoitusaseman kehityksen kannalta ratkaisevaa tulee olemaan se, kuinka menokuri säilyy toimintamenoissa ja investoinneissa vuosina Kuntapalvelujen volyymin odotetaan kasvavan n. 1 % vuodessa ja hintojen nousuksi oletetaan n. 3 % vuodessa. Toimintamenojen kasvu olisi tällöin n. 4 % vuodessa. Korkomenojen arvioidaan keskipitkällä aikavälillä kasvavan lainakannan kasvaessa ja matalalla pysyneiden korkojen noustessa. Nettoinvestointien odotetaan säilyvän vuoden 2011 tasolla. Lähivuosikymmeniksi arvioidusta ikäsidonnaisten julkisten palvelujen kasvupaineesta liki puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestelyvastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Väestörakenteen muutokset, lasten ja työikäisten määrän väheneminen sekä ikääntyneiden määrän kasvu vaikuttavat paitsi peruspalvelujen tarpeeseen myös kuntien ja alueiden elinvoimaisuuteen, tulopohjien kehitykseen sekä näiden kautta peruspalvelujen rahoitusmahdollisuuksiin. Kunnat ovat kuitenkin kestävyysvajeen umpeen kuromisessa keskeisessä asemassa. Yhtenä välttämättömänä avaintekijänä on peruspalvelujen tuottavuutta parantavat uudistukset. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Tarkemmat kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuntien manoihin ja tuloihin vaikuttavia toimenpiteitä on listattu peruspalveluohjelmassa runsaasti. Nämä löytyvät kootusti mm. Kuntatalous 3/2011 tiedotteesta ja peruspalveluohjelmasta. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Kunnallisveron tilityksiä kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Kuntien verotulojen ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet alkuvuodesta noin seitsemän prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu kehitykseen, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 %:n verran. Tulevat veroperustemuutokset jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa, kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut yhteisöveron tuottoon. Lisäksi kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti 10 %-yksikköä vuosiksi Kuntien yhteisöverokertymä alenee kuitenkin jatkossa kuluvaan vuoteen verrattuna 10 %:n korotuksen pienentyessä 5 %:iin vuosille hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus esittää lisäksi yhteisöverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kuntien ennakoidaan nostavan kiinteistöveroja sen jälkeen, kun kiinteistöveron osuus on poistettu verotulotasauksen laskentapohjasta. Kuntien valtionapujen kehitys Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin yhdistämällä hallinnonalakohtaiset valtionosuudet vuoden 2010 alusta peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi ikäluokkapohjaiseksi yhtenäiseksi valtionosuudeksi. Kehyskaudella kuntien peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat valtionavut kasvavat nettomääräisesti noin 845 milj. euroa. 15

17 Vuonna 2012 valtionosuuden perushinnoissa huomioidaan arvioitu indeksikorotus 3,4 %:n mukaan (257 milj. euroa), kustannustenjaon tarkistuksen määrä (429 milj. euroa) sekä asukasluku- ja ikärakenteen muutosten vaikutukset (118 milj. euroa). Kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta arvioitaessa on otettu huomioon hallitusohjelmassa sovittu 631 milj. euron leikkaus, mikä käytännössä tarkoittaa, että indeksitarkistus ja kustannustenjaon tarkistus jää toteutumatta valtionosuuden määrässä. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus leikkaus huomioituna on tällöin 2 999,96 euroa (2638,32 euroa v. 2011). Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee leikkauksen johdosta 2,70 prosenttiyksikköä 31,42 prosenttiin. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausjärjestelmä muuttuu hallitusohjelmassa sovitulla tavalla. Tämä merkitsee kiinteistöveron poistamista tasauslaskelman laskentaperusteista. Veromenetyksen kompensaatio on otettu huomioon valtionosuuksiin tehtävissä lisäys ja vähennyserissä. Valtionosuudessa huomioonotettavan tasauslisän määrä on tasausrajan (91,89 %) 2952,63 euroa/asukas ja kunnan laskennallisen asukaskohtaisen verotulon erotus täysimääräisenä. Kun kunta joutuu maksamaan verotulojen tasausta, tasausvähennyksenä huomioidaan 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista asukaskohtaisista verotuloista. Tasausvähennystä maksaa vuonna 2012 yhteensä 63 kuntaa, Siilinjärvi mukaan lukien. Mikäli maan hallitus ei saavuta hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita valtion talouden vakauttamiseksi hallitusohjelman mukaisesti, pelkona on, että ensi vuoden maaliskuussa annettavassa valtion talouden kehyksissä ja siihen liittyvässä peruspalveluohjelmassa toteutetaan kuntien valtionapujen lisäjäädytys (Kuntatalous 3/2011). 2.3 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään lisäksi, että talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tulo-arviot kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa on peruskunnan käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvioasiakirjan liitteenä on Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen talousarvio. Liikelaitoksen toimintaan tarvittavat määrärahat osoitetaan kunnan talousarvion Perusturvalautakunnan osassa ja peruskunnan ja liikelaitoksen väliset liiketapahtumat kirjautuvat sisäisinä erinä. Talousarvion käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä tulosalueittain valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Maaseutuhallinnon 14 kunnan yhteistoiminta-alue on käsitelty hallintopalveluihin kuuluvana yksikkönä. Organisaation asema ratkaistaan valmistelussa olevan kunnan johtamisjärjestelmän uusimisen yhteydessä. 16

18 Kunkin tulosalueen määrärahat ja tuloarviot esitetään tuloslaskelman muodossa tiliryhmittäin. Valtuustoon nähden sitoviksi määritellään TOIMINTATUOTOT ja TOIMINTAKULUT. Sitovat erät on merkitty tulosalueittaisiin tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruokapalvelukeskuksen tuottamat ateriapalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi- ja siivouspalvelut) sekä hallintopalvelut. Hallintopalvelut sisältäen henkilöstöhallinnon, toimistopalvelut, talouspalvelut ja tietohallintopalvelut on ensimmäistä kertaa talousarviossa laskutettu sisäisinä erinä eri palvelualueilta. Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät myös erikseen suunnitelmapoistot. Valtuusto voi vahvistaa tulosalueen määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Joukkoliikenteen tulosalue, Maaseutuhallinnon tulosalue, Ympäristöterveyspalveluiden palvelualue ja Vesihuoltolaitoksen taseyksikkö. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli TOIMINTAKATE. Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös tulosalueiden tavoitteet vuosille sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso, jotka ovat myös valtuustoon nähden sitovia. Valtuuston sitovat tavoitteet on selkeästi erotettu lautakunnan tavoitteista omaksi ryhmäkseen. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Talousarvioasiakirjaan sisältyy myös tulosalueiden toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja -menot sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot aikaisemmin sovittujen hankerajojen mukaisesti hankkeittain tai hankeryhmittäin. Suurien hankkeiden osalta sitovia ovat myös kustannusarviot. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Kunnan rahoitusosuus Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetaan kunnan rahoitusosassa oman pääomanehtoisena rahoituksena. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden sekä käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen lisäksi kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä talousarvion menoista ja tuloista. 17

19 Vuoden 2012 talousarvion sitovien erien yhdistelmä N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio PERUSKUNTA (ulkoiset ja sisäiset) Sitovuus Menot Tulot Käyttötalousosa Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B Kunnanhallitus Johto- ym. palvelut B Elinkeinotoimi B Talouspalvelut B Muut hallintopalvelut B Tietotekniikkapalvelut B Henkilöstöhallinto B Työllisyydenhoito B Pelastustoimi B Maankäyttö B Joukkoliikenne N Yhteensä Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto N Perusturvalautakunta Perusturvapalvelut B Koululautakunta Opetuspalvelut B Ruokapalvelut B Yhteensä Vapaa-aikalautakunta Kansalaisopisto B Kirjasto B Kulttuuripalvelut B Liikuntapalvelut B Nuorisotoiminta B Yhteensä Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta B Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelu B Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyskeskus N Tekninen lautakunta Tekninen hallinto, pysäköin- B ninvalvonta ja varikko Toimitilojen ylläpito B Yhdyskuntatekniikka B Vesihuoltolaitos N Yhteensä Käyttötalousosa yhteensä

20 PERUSKUNTA (ulkoiset ja sisäiset) Sitovuus Menot Tulot Investointiosa Kunnanhallitus Maa- ja vesialueet B Koneet ja kalusteet B Elinkeinoelämän kehittäminen B Yhteensä Koululautakunta Koneet ja kalusteet B Vapaa-aikalautakunta Liikuntapaikat B Koneet ja kalusteet B Yhteensä Tekninen lautakunta Rakennukset B Maa- ja vesialueet B Vesihuoltolaitos B Yhteensä Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Investointiosa yhteensä Tuloslaskelmaosa Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Rahoitusosa Pitkäaik. saamisten muutokset Antolainojen vähennys B Antolainojen lisäys B Muiden pitkäaik. saam. muutos N Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutos B Kassavarojen muutos MENOT JA TULOT yhteensä

21 Kokonaistulojen jakautuminen vuonna 2012 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 % Muut rahoitustuotot 2 % Myyntituotot 31 % Verotulot 40,6 % Valtionosuudet 14 % Investoinnit 0,4 % Vuokra- ja muut tuotot 6 % Tuet ja avustukset 0,4 % Maksutuotot 0,4 % Kokonaismenojen jakautuminen vuonna 2012 Tekniset palvelut 6 % Maankäyttöpalvelut 1 % Hallintopalvelut 5 % Opetus-ja vapaaaikapalvelut 18 % Korko- ja rahoituskulut 2 % Ympäristöterveyspalvelut 1 % Perusturvapalvelut 59,3 % Lainojen lyhennys 3 % Investoinnit 5 % 20

22 3 KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa. Laadukkaat peruspalvelut - Saatavuus - Asiakaslähtöisyys - Tarpeeseen nähden riittävät palvelut Hyvä elinympäristö - Toimiva infrastruktuuri - Luonnonläheisyys, viihtyisyys ja turvallisuus - Hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet Yhteistyö - Työssäkäyntialuetta tukeva palvelurakenne - Olemassa olevien resurssien (osaaminen ja talous) täysimääräinen ja luova hyödyntäminen 3.2 Visio Siilinjärvi Vahva ja vastuullinen toimija Pohjois-Savossa Mitä tarkoittaa vastuullinen toimija? - Kuopion menestys luo perustan alueen jokaisen kunnan kehittymiselle. Siilinjärvi osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen ottamalla vastaan väestöä, luomalla työpaikkoja, osaamista ja kilpailukykyisiä palveluja sekä osallistumalla alueen yhteisiin merkittäviin kehittämishankkeisiin. - Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa, on aktiivinen toimija, tuottaa tasapuolisesti palvelut myös yhteistyökumppaneilleen tuottajavastuullaan olevissa palveluissa ja on avoin uudelle yhteistyölle Pohjois-Savon kuntien kanssa. - Luontevan yhteistyön kautta myös kuntaliitokset ovat mahdollisia - Varaudutaan asukasluvun kasvun ja ikärakenteen muutoksen sekä mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton edellyttämiin palvelurakenteen muutoksiin ja resurssitarpeisiin - Ekologisuus, ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnan toiminnoissa. - Kunta tuntee vastuuta asukkaidensa terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja työllisyydestä Mitä tarkoittaa vahva toimija? - Siilinjärvi on kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuin- ja yrityskunta - Kasvu mitoitetaan siten, että kunnalla on riittävät resurssit kasvun edellyttämiin uuden yhdyskuntarakenteen ja palvelujen sekä elinkeinoelämän kehittämisen tarpeisiin - Kunnan toimiva ja yhteistyökykyinen päätöksentekojärjestelmä turvaa laajan osallistumisen, hyvän suunnittelun ja nopean päätöksenteon. 21

23 3.3 Strategiset suunnat ja päämäärät Kestävä kuntatalous Strategiset tavoitteet Investointikyvyn ylläpitäminen: Siilinjärven kunnan toiminnan lähtökohtana on kunnan toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen kunnan taloudellisten voimavarojen puitteissa. Keskeisenä kuntatalouden tavoitteena on asettaa kulurakenne tasolle, jolla investointikyky säilyy. - Kunnan velkamäärä ei kasva 3 5 vuoden aikajänteellä - Kunnan velkamäärä kuntien keskiarvoon tai sen alle 5 10 vuoden aikajänteellä Palveluprosessien tehokas toteuttaminen: Siilinjärvi järjestää tehokkaasti ja joustavasti peruspalvelut, kehittää suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti palveluprosesseja ja hyödyntää ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseksi. Kun Siilinjärvi ostaa palveluja tai järjestää palveluja yhteistyössä muiden kuntien kanssa, kunta kiinnittää erityistä huomiota palveluprosessien tehokkuuteen (kuntatalouden näkökulmasta) ja toimivuuteen (asiakasnäkökulmasta) sekä siihen, että toimintaa kyetään tehokkaasti ohjaamaan ja seuraamaan. - Ostopalvelujen hyödyntäminen tarkoituksenmukaisella tavalla - Suunnitelmallinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kansalaistoiminnan edellytysten vahvistaminen - Palvelutarpeiden ennakoiminen ja ennaltaehkäisevän työn suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toteuttaminen - Keskeisten hoitoketjujen ja muiden palveluprosessien järjestelmällinen arviointi ja kehittäminen - Ohjaava taksapolitiikka - Palveluiden kustannusten, laadun ja vaikuttavuuden tuntemuksen ja seurannan parantaminen, jotta palveluohjaus voi tapahtua tehokkaasti ja tiedostetusti ja jotta jokainen työntekijä voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan toiminnan kehittämiseen - Avoimien matalan kynnyksen palvelumuotojen kokeilut Nykyisten resurssien hyödyntäminen: Toiminnan ja toimintojen uudistuessa ja laajentuessa peruslähtökohtana on jo olemassa olevien resurssien huomioonottaminen ja tehokas hyödyntäminen. - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - Rakennetun teknisen huollon verkostojen ja tiestön hyödyntäminen - Omistuksessa tai hallinnassa olevien toimitilojen hyödyntäminen - Henkilöstön ja etenkin esimiestason tietämyksen ja osaamisen lisääminen kunnan strategisten ja menestymisen kannalta merkityksellisten asiakokonaisuuksien tasolla - Omaisuudesta huolehtiminen Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Strategiset tavoitteet Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvostaminen: Kunta vaikuttaa aktiivisesti terveyden edistämiseksi, sairastavuuden kasvun hillitsemiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja yhteisöjen oman vastuunottokyvyn vahvistamiseksi. - Asukkaiden omatoimista selviytymistä tukevan esteettömän asuin- ja elinympäristön edistäminen - Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen - Vanhuspalvelustrategian määrätietoinen toteuttaminen - Liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen - Kunnan ja naapurikuntien sekä järjestöjen yhteistyön lisääminen kulttuuripalvelujen tuottamisessa 22

24 - Terveydenhuoltolain mukaan kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Valtuustolle vuosittain on raportoitava toteutetuista toimenpiteistä. - Hyvinvointikertomuksen laatiminen toimii kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana. Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Luottamushenkilöille hyvinvointikertomus on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Nuorten ja perheiden syrjäytymisen väheneminen: Siilinjärvi ehkäisee syrjäytymistä ja puuttuu varhaisessa vaiheessa syrjäytymisestä johtuviin ongelmiin. - Perhe- ja lastensuojelutyön tehostaminen ja ennakoivien toimenpiteiden käyttö - Nuorten työllistämisen tehostaminen ja työllistymistiedon lisääminen peruskoulussa - Yhteistyö järjestöjen kanssa - Nuorten yhdessä toimimista edistävien toimien toteuttaminen ja tukeminen Ympäristötekijöiden ja -arvojen arvostaminen: Ympäristötekijät otetaan huomioon kunnan toiminnoissa. - Hankintojen yhdeksi tekijäksi ympäristövaikutukset - Rakennusten energiankäytön tehostaminen ja vähäpäästöisten, kotimaisten lämmitysratkaisujen käyttöönotto käytössä olevan ratkaisun elinkaari huomioonottaen - Ympäristöturvallisuuden arviointimenetelmien hyödyntäminen Elinkeinotoimen edistäminen Strategiset tavoitteet Vetovoimainen yrityskunta: Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi. - Kilpailukykyiset, riittävät ja nopeasti käyttöönotettavat yritys- ja liikerakennusalueet - Rissalan yrityskylän markkinointi ja kehittäminen - Hyvän liikenteellisen aseman hyödyntäminen - Yrityskuntaimagon vahvistaminen Yritysten toimintaedellytysten edistäminen: Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa. - Yritysten kasvu- ja kehittämismahdollisuuksien tukeminen - Yrityskeskus Innocumin kehittäminen vahvana ja monipuolisena yrityskeskittymänä - Kirkonkylän ja Vuorelan liikekeskusten kehittäminen ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen - Kunta on aktiivinen laajakaistan ja nopeitten yhteyksien käyttömahdollisuuden saamiseksi maaseutualueille ja osallistuu sen rakentamiseen - Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen hoiva- ja hyvinvointipalveluissa ja uusiutuvan energian tuotannossa - Yksityisten palveluiden ja kolmannen sektorin suunnitelmallisen käytön lisääminen kunnan palvelutuotannon täydentäjänä Kilpailukykyä yhteistyöstä: Alueellisen yhteistyön avulla vahvistetaan myös Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona. - Tehokas alueellinen yrityshankinta - Laajapohjaisen elinkeinotoimen kokoaminen - Kehittämisvarojen suuntaaminen nykyistä suurempiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin - Kuntien yhteinen resurssointi merkittävissä elinkeinohankkeissa. 23

25 3.3.4 Vastuullinen kasvupolitiikka Strategiset tavoitteet Kasvun mahdollistaminen: Siilinjärvi varmistaa kasvun toteutumisen edellytykset sekä vastaa väestönkasvusta aiheutuviin ja muihin palvelutarpeiden muutoksiin joustavalla ja suunnitelmallisella toiminnalla. - Yleiskaava maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi välittömästi, haja-asutusalueen rakentamisen periaatteiden vahvistaminen - Johdonmukainen ja suunnitelmallinen maankäyttöpolitiikka, mukana maanomistajat - Tonttitarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen - Yhteistyö maankäytön suunnittelijoiden, kunnallistekniikan toteuttajien ja peruspalveluiden vastuuhenkilöiden kesken - Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset huomioidaan joukkoliikenteessä ja päivähoitopalveluissa Vetovoimaa asumisesta ja tehokkaista peruspalveluista: Siilinjärvi turvaa vetovoimansa asuinkuntakuntana hyvillä asuinmahdollisuuksilla ja tehokkailla, resursseihin suhteutetuilla peruspalveluilla. - Kasvun mitoituksessa otetaan huomioon peruspalvelujen tarpeen kasvu, eri väestöryhmien asumistarpeet ja niiden edellyttämät resurssitarpeet - Vanhojen asuntoalueiden uudistaminen ja mahdollinen täydennysrakentaminen - Paluumuuton edistäminen Alueen kasvutavoitteita tukeva väestökehitys: Siilinjärvi luo edellytykset seuraavien vuosien muuttovoitolle ja varmistaa siten pidemmälläkin aikavälillä tasapainoisen ikärakenteen ja riittävän verokertymän. - Kasvu vuosittain 0,7 1 % Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Strategiset tavoitteet Osaamisen varmistaminen: Siilinjärvi toimii aktiivisesti osaavan henkilöstön saamisen varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. - Rekrytointia kehitetään ja se perustuu henkilöstösuunnitelmaan - Oppisopimuskoulutusta hyödynnetään ja harjoittelijaresurssien käyttöä lisätään - Henkilöstön täydennyskoulutus perustuu osaamiskartoituksiin ja koulutussuunnitelmiin Motivaation ylläpitäminen: Siilinjärven henkilöstö työskentelee mielekkäissä kykyään vastaavissa tehtävissä - Johtaminen ja esimiestyö on kannustavaa ja oikeudenmukaista - Toimiva palautejärjestelmä - Kannustava palkitseminen ja palkkapolitiikka - Työkierron ja etenemismahdollisuuksien hyödyntäminen - Henkilöstön aktiivinen oman työn kehittäminen 24

26 Hyvinvoinnin kehittäminen: Siilinjärven henkilöstöpolitiikan tavoitteena on henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen - Tietoisuus henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tasosta - Työyhteisöt toteuttavat yhdessä hyvää työilmapiiriä ja henkilöstön työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä toimenpiteitä - Terveellinen työympäristö, käyttöturvalliset ja ergonomiset työvälineet 3.4 Arvot Luotettavuus - Voimavaroihin suhteutetut palvelut ja palvelutaso, joihin sitoudutaan Avoimuus - Perusteltu ja selkeä päätöksenteko - Aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä - Vuorovaikutteiset toimintatavat Asukaslähtöisyys - Osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioon ottava palveluiden valmistelu ja toteutus - Ihmisläheisyys Kehityshakuisuus - Tulevaisuuteen suuntautuva, laaja-alaisesti asioita katsova ja ympäristön muutokset huomioon ottava toimintatapa 25

27 4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Talousarvion tuloslaskelmaosasta on kaksi laskelmaa, talousarvion sitovuutta osoittava tuloslaskelmaosa ja toiminnan kokonaisuutta osoittava tuloslaskelmaosa. Tuloslaskelmaosat on esitetty sivuilla 31 ja Tulot ja menot Toimintamenoissa ja tuloissa ovat mukana kunnan eri toimintojen väliset sisäiset erät, mutta ei kunnan ja liikelaitoksen välisiä sisäisiä eriä (eliminoitu). Tuloslaskelman mukaiset toimintamenot ovat euroa, kun niiden kuluvana vuonna ennakoidaan olevan n euroa (kasvua 3,9 %). Kasvu kohdistuu prosentuaalisesti peruskuntaan 4,0 %:lla ja Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskukseen 2,8 %:lla. Tuloslaskelman mukaiset toimintatuotot ovat euroa, kun ne kuluvana vuonna ovat n euroa (kasvu 7,4 %). Merkittävä kasvu on myyntituottojen yhteistoimintakorvauksissa, jotka kasvavat n. 6,4 %. Tähän vaikuttaa perusturvatoimialasta tuleva kasvu (1,7 milj. euroa) sekä uutena tullut maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue (0,9 milj. euroa). Ensimmäistä kertaa talousarvioon viedyt hallintopalvelujen sisäiset erät nostavat omalta osaltaan toimintatuottojen määrää 1,8 milj. euroa. Vesilaitoksen puhtaan veden käyttömaksua on korotettu 0,09 /m 3 ja jäteveden käsittelymaksua 0,05 / m 3. Vuonna 2012 käyttövesimaksu on 1,35 /m 3 ja jätevesimaksu 2,12 /m 3 (molemmat alv 0 %). Toimintakate heikkenee kuluvaan vuoteen verrattuna 1,3 % ja vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 10,8 % siitä huolimatta, että kunnassa on asetettu tiukka, menoja hillitsevä talousarvio vuodelle Työmarkkinajärjestöt ovat syksyn aikana neuvotelleet keskitetystä palkkaratkaisusta ns. raamisopimuksen, joka toisi vuonna 2012 yhteensä 2,4 %:n yleiskorotuksen palkkoihin. Soveltamisesta kuitenkin neuvotellaan sopimuskohtaisesti mennessä. Talousarviossa ei ole tehty palkankorotusvarausta voimassa oleviin palkkoihin. Taloustilanteesta johtuen lähtökohtana on tulevien palkankorotusten aiheuttamien kustannuslisäysten säästäminen omasta toiminnasta. Tätä varten kunnan henkilöstöpalvelut valmistelevat kuluvan syksyn aikana toimenpide-ehdotukset joilla kyseiseen tavoitteeseen päästään. Henkilöstömenot kuitenkin kasvavat yhteensä 1,9 % eli euroa ollen yhteensä euroa koko kunnassa. Kasvusta pääosan muodostavat uutena Siilinjärven kunnan hallinnoimaksi tulleen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka osuus kasvusta on yht euroa sekä Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstökulut, jotka kasvavat euroa eli 2,0 %. Tämä kasvu muodostuu pääsääntöisesti tarkistetun henkilöstöluettelon mukaisten palkkakulujen kasvusta sekä vuoden 2011 aikana rekrytoitujen uusien tehtävien kokovuotisista palkkakuluista. Uusia henkilöstöresursseja on esitetty liikelaitoksen budjettiin 9 henkilön verran. Eläkemenot on budjetoitu koko kunnassa Kuntien eläkevakuutuksen antaman ohjeistuksen mukaisesti korottaen ennakkolaskujen määrää Kuel-maksussa kertoimella 1,0 ja Varhe-maksussa 1,03. Palvelujen ostot kasvavat vuoteen 2011 nähden euroa eli 5,9 %. Kasvusta n. 2,0 milj. euroa muodostuu Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen kuntaosuuksien kasvusta. Siilinjärven kunnan erikoissairaanhoito on kasvanut kuluvan vuoden aikana merkittävästi, muutosbudjetin ollessa yht. 20,9 milj. euroa. Kasvua ensi vuodelle on ennakoitu edelleen 0,7 milj. euroa eli 3,4 %. 26

28 Muiden kuntien erikoissairaanhoidon kasvu on ennakoitu hyvin maltilliseksi, kasvua yhteensä n. 0,3 milj. euroa. Ensimmäistä kertaa talousarvioon viedyt hallintopalvelujen sisäiset erät nostavat omalta osaltaan palvelujen ostojen määrää 1,8 milj. euroa. Aineiden ja tarvikkeiden ostot kasvavat noin 0,3 milj. euroa eli 4,4 %. Avustukset yhteensä pysyvät vuoden 2011 tasolla. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksesta siirtyy Siilinjärven kunnan määräaikainen kotihoidontuen kuntalisä perusturvapalveluiden puolelle. Toimeentulotuen, työmarkkinatuen kuntaosuuden ja vammaisille annettavien avustusten kasvu yhteensä noin 0,2 milj. euroa. Peruskunnan puolella avustuksissa tapahtuvat muutokset kumoavat euromääräisesti oleellisilta osin toisensa: mm. Pysäköinti Oy:n antolainaus muuttuu avustukseksi kasvattaen avustusten määrää ja elinkeinotoimen sekä perusturvan tilaajatoimen avustukset alenevat. Kunta maksaa eräille konserniyhtiöille toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja ylläpitomenoihin seuraavasti: TP 2010 TA 2011 MB 2011 TA 2012 Pysäköinti Oy Uimala Oy Kiint. Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Yhteensä Pysäköinti Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskuksen pääomalainoina aiemmin maksetut osuudet on muutettu avustukseksi vuodesta 2012 lähtien. 4.2 Verotulot Vuonna 2010 Siilinjärven kunta korotti tuloveroprosenttiaan 0,75 prosenttia ja esittää vuodelle 2012 vastaavan suuruista 0,75 prosentin korotusta. Vuoden 2012 talousarvion verotulokertymä perustuu vastaavan suuruiseen 0,75 %:n korotukseen. Kunnan veroprosentit ovat seuraavat: Tuloveroprosentti 18,75 18,75 18,75 19,50 19,50 20,25 Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,85 0,85 0,85 0,95 0,95 0,95 Vakituinen asuinrakennus 0,40 0,40 0,40 0,50 0,5 0,5 Vapaa-ajan kiinteistöt 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 1,0 Rakentamaton tontti 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,0 Vuodelle 2011 verotuloja ennustettaan kertyvän lähes 70 miljoonaa euroa eli yli 1 miljoonaan euroa enemmän kuin talousarviossa. Verotuloja kasvattaa talousarvioon nähden ennakoitua parempi kunnallisveron maksuunpanotilitys ja tilitysten oikaisuerä. Yhteisöverotulojen tuotto jäänee 1,1 miljoonaa euroa alle talousarvion. Kunnan verotuloennuste vuosille perustuu Kuntaliiton yhdessä verohallinnon kanssa kuluvan vuoden lokakuussa tekemiin kehysarvioihin ja kunnan omiin ennusteisiin mm. väestöstä, työvoimasta ja niiden pohjalta lasketuista tunnusluvuista. Luvuissa on huomioitu Suomen hallituksen tekemät viimeisimmät kuntien verotuloja pienentävät muutokset kuten työtulo- ja perusvähennys ja tuloveroprosentin 0,75 prosenttiyksikön korotus, jonka vaikutus vuoden 2012 verotuloihin on noin 2,2 miljoonaa euroa. 27

29 Merkittävä kunnan verotuloihin vaikuttava tekijä on yhteisöveron jako-osuuden pieneneminen vuonna 2012 (-52 %). Yhteisöveron tuotto pienenee vuonna 2012 noin 2,4 milj. euroa (45 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2012 jako-osuus määräytyy vuosien 2009 ja 2010 yritysten maksamien yhteisöverojen perusteella, jotka ovat vähentyneet merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Savon Voiman siirtymisen vaikutus yhteisöveron tuottoon alkaa näkyä vasta vuonna Lähivuosina yhteisöveron jako-osuuden arvioidaan nousevan Savon Voiman ja elinkeinoelämän vilkastumisen johdosta. Verotuloennuste on seuraava (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 *ennuste 2011 TA 2012 Muutos % Ennakonpidätys ja talousarviovuoden ennakot 55,6 55,6 58,5 61,2 4,6 % Jäännösverot ja suoritukset aikais. vuosilta 3,8 8,6 1,4 1,6 14,3 % Veronpalautusosuus ja tilityssuhteiden oikaisu 1,8-5,0 1,5 2,1 40,0 % Kunnan tulovero 61,2 59,2 61,4 64,9 5,7 % Yhteisövero 4,0 6,2 5,1 2,8-45,1 % Kiinteistövero 3,0 3,2 3,1 3,1 0 % Yhteensä 68,2 68,6 69,6 70,8 1,7 % * ennustetta ei ole viety muutosbudjettiin 4.3 Valtionosuudet Valtionosuuksien arviointi on tehty eri ministeriöiden valmistelemien ennakkolaskelmien perusteella. Vuoden 2010 alusta siirryttiin ns. yhden putken valtionosuusjärjestelmään. Järjestelmässä eri sektoreiden valtionosuudet yhdistetään. Sektoreiden yhteenlasketusta laskennallisten kustannusten summasta kunnan rahoitusosuus vuonna 2012 on ennakkotiedon mukaisesti 2 999,96 euroa/asukas. Nousua edelliseen vuoteen on yht. 361,64 euroa/asukas eli 13,7 %. Luku pitää sisällään täysimääräisen valtionosuusleikkauksen, joka on n. 118 euroa/asukas. Valtionosuuksiin vuonna 2012 on tehty 3,4 prosentin indeksitarkistus, kustannustenjaon tarkistus sekä ikärakennekohtaisten tekijöiden muutokset. Näiden yhteisvaikutuksesta laskennallisten kustannusten osuus per asukas muodostuu Siilinjärvellä 4 248,73 euroon. Korotusta edelliseen vuoteen on yhteensä 359,03 euroa eli 9,2 %. Merkittävin muutos tapahtuu verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa (ns. verotulotasaus). Siilinjärven kunta saa verotulotasauksena kuluvana vuonna yhteensä euroa. Hyvän verotulokehityksen ja tasauslaskelmassa tapahtuneen muutoksen myötä kunta joutuu jatkossa tasauksen maksajaksi, arvioitu maksu vuonna 2012 on euroa. Merkittävä muutos tapahtuu myös valtionosuuteen tehtävien lisäysten ja vähennysten määrässä. Tämä mm. pitää sisällään em. verotulotasaukseen sisältyvän kiinteistöveron käsittelyssä tapahtuneen muutoksen vaikutusten kompensoinnin kunta-valtio suhteessa neutraalisti. Kiinteistövero on poistettu tasauksen laskentaperusteista. Vuoden 2012 verotulotasauslaskelma perustuu Kuntaliiton verotuloennustekehikkoon ja verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin vuoden 2010 verotuksesta. Valtionosuuksien tarkistetut ennakkotiedot on julkaistu

30 Arvio valtionosuuksista on seuraava (1 000 euroa): TP 2010 MB 2011 TA 2012 Muutos % Sosiaali- ja terveydenhuolto laskennalliset kustannukset ,2 % Opetus- ja kulttuuritoimi laskennalliset kustannukset ,1 % Laskennalliset kustannukset yhteensä ,5 % Kunnan rahoitusosuus ,9 % ,96 euroa/asukas Yleinen osa ,8 % Verotulotasaus ,5 % Ylläpitäjän valtionosuus 4) ,7 % Järjestelmämuutoksen tasaus 2) ,0 % Valtionos. tehtävät vähennykset ja lisäykset 3) ,4 % VALTIONOSUUS YHTEENSÄ ,1 % 1) laskennallisia kustannuksia 2) kompensaatio arvioidusta järjestelmämuutostappiosta, arvioitu keväällä 2009, pysyy ennallaan 3) kompensaatio verovähennysmuutosten aiheuttamista veromenetyksistä 4) korvaus muiden kuntien oppilaitoksissa käyvistä 4.4 Rahoitustulot ja -menot Lainojen korkomenot arvioidaan vuonna 2012 noin euroksi. Korkotason ennustaminen epävarmasta kansainvälisestä rahoitusmarkkinatilanteesta johtuen on haastavaa, mutta oletuksena on korkotason säilyminen keskimäärin nykyisellä tasolla ensi vuoden aikana. Muut rahoitusmenot koostuvat viivästyskoroista ja laskennallisesti eriytettyjen taseyksiköiden sisäisistä jäännöspääoman koroista. Korkotulot antolainoista ja muut rahoitustulot ulkopuolisille arvioidaan noin euroksi. Muut rahoitustuotot koostuvat mm. osinko- ja viivästyskorkotuotoista, sairaanhoitopiirin peruspääoman korosta. Laskennallisesti eriytettyjen taseyksiköiden jäännöspääoman korko on euroa. 4.5 Vuosikate Vuosikate ilmoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää juoksevan toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kunnan talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Tästä huolimatta kunta voi velkaantua, koska nettoinvestoinnit ovat useimmiten poistoja suuremmat. Rahoituksellisesti tasapainoisessa tilanteessa vuosikatteen tulisi riittää nettoinvestointeihin. Vuoden 2012 talousarvioehdotuksessa vuosikate on hienoisesti alijäämäinen, euroa ja tilikauden tulos euroa alijäämäinen. Vuosikate ei kata suunnitelmapoistojen määrää, talous on epätasapainossa. Kunnan poistonalaisten uusinvestointien määrä (6,7 miljoonaa euroa) talousarviovuonna on noin 1,6 miljoonaa euroa poistoja suurempi. Tämän lisäksi on varauduttu investoimaan maanhankintaan ja elinkeinoelämän kehittämiskohteisiin 0,7 milj. euroa eli kokonaisinvestointien bruttomäärä on 7,4 miljoonaa euroa ja nettomäärä 7, 0 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kunta rahoittaa Siilisetissä Siilinjärven kunnan irtaimistoinvestointiosuutta oman pääoman ehtoisella euron määräisellä erällä. 29

31 4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Suunnitelmanmukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Kuntalain mukaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä kunnan on päätettävä niistä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnitelmakaudella katetaan. Talousarvio ja -suunnitelma on kuitenkin laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Vuoden 2011 talousarvion tuloksen ennakoidaan pysyvän vähintäänkin laaditun muutostalousarvion tasolla eli tulos on noin 3,6 milj. euroa alijäämäinen. Verotulojen kasvuennuste on kuitenkin noin 1,0 milj. euroa muutostalousarviota suurempi. Jos toimintakulut ovat muutostalousarvion suuruiset ja verotulojen kasvuennuste toteutuu, muodostuu tuloksesta noin 2,6 milj. euroa alijäämäinen. Mikäli vuosi 2011 toteutuu em. ennusteen mukaisena, on taseessa kumulatiivista ylijäämää noin 7,6 milj. euroa. Talousarvio 2012 on reilusti alijäämäinen, samoin suunnitelmavuosi 2013 noin 1,5 milj. euroa alijäämäinen ja vasta vuosi 2014 noin 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Suunnitelmavuodet on tehty olettaen, että menokehitys pysyy hyvin maltillisena. Ali-/ ja ylijäämän määrä vuosina (1 000 euroa) Tilinpäätös 2010 TA-ennuste 2011 Talousarvio 2012 TS 2013 TS 2014 Edellisten kausien ali-/ylijäämä Tilinpäätös Talousarvio Taloussuunnitelma Ali-/ylijäämä vuoden lopussa

32 Tuloslaskelma vuodelle 2012, kunta ja liikelaitos 1000 euroa KUNTA ilman liikelaitosta Liikelaitos SIILISET peruspalvelukeskus YHTEENSÄ Sisäiset erät mukana YHTEENSÄ Sisäiset erät vähennettynä TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Suunnitelmapoistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ

33 Tuloslaskelma vuosille , sisältää liikelaitoksen Sisältää peruskunnan sisäiset erät, 1000 euroa TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 muutos TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) -960 TILIKAUDEN ALI- /YLIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % -43,2 % -41,7 % -43,1 % -43,0 % -43,1 % Vuosikate / Poistonalaiset invest., % 2,1 % 45,9 % 103,5 % Vuosikate, euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä, t Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa

34 5 RAHOITUSOSA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Vuodesta 2003 lähtien investointien vuotuinen keskiarvo on ollut yli 7,4 milj. euroa. Paineita investointien lisäämiseen luovat osittain tekemättä jääneet korjausinvestoinnit ja toisaalta tarpeet rakentaa uusia tiloja koulu-, sosiaali- ja terveyspalveluille. Investointien netto-loppusummat ovat seuraavat: vuoden 2008 tilinpäätöksessä 10,9 milj. euroa; vuoden 2009 tilinpäätöksessä 8,6 milj. euroa; vuoden 2010 tilinpäätöksessä 6,1 milj. euroa. Talousarvion 2011 investoinnit kasvavat peräti 12,0 milj. euroon, mutta talousarviossa 2012 on investointimenoja karsittu yht. 7,2 milj. euroon. Taloussuunnitelmavuosiin kohdistuu edelleen voimakkaita investointipaineita. Nettoinvestointien määrä määriteltiin siten, että kunnan asukasta kohti laskettu velkamäärä ei kasvaisi 3-vuotiskaudella yli euroon. Verotuloennusteessa tapahtunut merkittävä muutos ei mahdollista tätä tavoitetta. Taloussuunnitelmavuosien nettoinvestointien määrä on vuonna 2013 yht. 8,2 milj. ja 2014 yht. 8,6 milj. euroa. Keskimääräinen investointitaso nettona asettuu näin n. 8,0 milj. vuositasoon. Alkavan suunnitelmakauden talonrakennuksen suurin rakentamiskohde on uuden Hamulan koulun rakentaminen. Hankkeen on tarkoitus alkaa 2013, investointimenot noin 3,0 milj. euroa, kokonaiskustannusten ollessa noin 6,5 milj. euroa. Muut rakentamiskohteet 2012 ovat loppuun saatettavat Ahmon koulun liikuntasalin peruskorjaus 0,2 milj. euroa sekä Oppipojantien rakennushanke (tilahankinta varikon tarpeisiin) 0,3 milj. euroa sekä eläinlääkintähuollon yhteisvastaanoton uudisrakentaminen 0,75 milj. euroa. Suunnitelmakaudella aiemmin suunniteltu Palvelukeskus Risuharjun uudisrakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuokrausperiaatteella. Pieniin rakentamisinvestointeihin eli eri kiinteistöjen saneeraus- ja kunnostustöihin on varattu vuoden 2012 talousarviossa euroa ja vuosina kaikkiaan euroa. Yhdyskuntatekniseen rakentamiseen käytetään noin 2,8 milj. euroa vuonna Suurimpina kohteina ovat Metsäkoulun ja Kasurilan alueet. Vuosina investoinnit ovat vuosittain noin 3,0 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen 1,5 milj. investoinnit kohdistuvat pääasiassa uuden paineviemäriverkoston rakentamiseen keskuspumppaamon ja Jynkänniemen välille sekä uuden siirtoviemärin rakentamiseen Jynkänniemi Kuuslahti välille. Vuosina investoinnit ovat yhteensä 0,5 milj. euroa, Maaningalta Siilinjärvelle johtavan runkovesijohdon rakentamisen lykkääntyessä suunnitelmakauden ulkopuolelle. Maanhankintaan on varattu vuosittain noin 0,4 milj. euroa. Tässä vaiheessa arvioidaan, että vuonna 2012 vuosikate ei pysty kattamaan nettoinvestointeja, vuonna 2013 vuosikatteella katettaisiin noin 41,7 % ja vuonna 2014 noin 92,4 % nettoinvestointien määrästä. Pitkäaikaisten lainojen vähennykset eli lainojen lyhennykset arvioidaan vuonna 2012 yhteensä 5,4 milj. euroksi. Uutta lainaa otetaan tulevana talousarviovuonna noin 12,8 milj. euroa, joten lainakanta kasvaa 7,4 milj. euroa. Kunnan lainakanta on vuoden 2011 lopussa n. 42,2 milj. euroa (huomioitu mahdollinen muutosbudjetin päälle tuleva verotulolisäys ja vuoden lopun kassatilanne) ja vuoden 2012 lopussa arviolta 49,6 milj. euroa. 33

35 Kunnan lainamäärän ja lainanhoitokustannusten kehitys (1 000 ) 2010 Ennuste Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Lainakanta Lainat euroa/asukas Kunnan antolainasaatavat eivät kasva. Kunta maksaa eräille konserniyhtiöille toiminta-avustusta mm. lainojen lyhennyksiin ja korkoihin, rahoitusvastikkeisiin ja ylläpitomenoihin (ks. kohta tuloslaskelma), mutta nämä eivät vuodesta 2012 alkaen lisää antolainasaatavien määrää. Konserniyhtiöiden antolainasaamisten kokonaismäärä Tilinpäätöksessä 2010 ja niiden kasvu 2011 ja 2012 Kokonaismäärä TP 2010 Lisäys TA 2011 Lisäys TA 2012 Pysäköinti Oy Uimala Oy Proseta Oy Siilinjärven Kotipolku Oy Kiint. Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Yhteensä Savon Kuituverkko Oy:ltä, muu kuin konserniyhtiö, ei ole antolainasaamisia. 34

36 milj.euroa SIILINJÄRVEN KUNTA Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit nettoinvestoinnit vuosikate poistot Lainakanta ,0 54,3 55,0 50,0 49,6 40,0 35,9 40,3 35,5 42,2 31,9 31,9 30,0 27,1 28,4 20,0 19,3 10,0 0,

37 Lainamäärä euroa asukasta kohden

38 Rahoituslaskelma vuodelle 2012, kunta ja liikelaitos 1000 euroa KUNTA ilman liikelaitosta Liikelaitos SIILISET peruspalvelukeskus YHTEENSÄ YHTEENSÄ Eliminoinnit tehtynä TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset kulut Tulorahoitus Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot Peruspääoman lisäykset Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN

39 Rahoituslaskelma vuosille , sisältää liikelaitoksen Sisältää peruskunnan sisäiset erät TP 2010 TA 2011 TA 2011 muutos TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 59 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainauksen muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset -64 Muut maksuvalmiuden muutokset 571 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä Lainanhoitokate 1,7 1,0 0,4 0,2 0,6 1,1 Kassan riittävyys, pv

40 6 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot palvelu- ja tulosalueittain vuosina PERUSKUNTA (ulkoiset ja sisäiset) Tilinpäätös 2010 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos Muutos % HALLINTOPALVELUT Vaalit ,0 Tilintarkastus ,0 Johto- ym. palvelut ,0 Elinkeinotoimi ,2 Talouspalvelut ,1 Muut hallintopalvelut ,8 Tietotekniikkapalvelut ,9 Henkilöstöpalvelut ,9 Työllisyydenhoito ,8 Maaseutuhallinto , ,5 PERUSTURVAPALVELUT ,3 OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Opetuspalvelut ,9 Ruokapalvelut ,2 Kansalaisopisto ,9 Kirjasto ,0 Kulttuuripalvelut ,0 Liikuntapalvelut ,8 Nuorisotoiminta , ,8 MAANKÄYTTÖPALVELUT Maankäyttö ,7 Joukkoliikenne ,3 Rakennusvalvonta ,1 Ympäristönsuojelu , ,3 YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUT ,8 TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto, pysäköinnin ,9 valvonta ja varikko Yhdyskuntatekniikka ,4 Toimitilojen ylläpito ,4 Vesihuoltolaitos , ,5 PERUSKUNTA yhteensä ,0 39

41 Toimintamenot palvelu- ja tulosalueittain vuosina PERUSKUNTA (ulkoiset ja sisäiset) Tilinpäätös 2010 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos Muutos % HALLINTOPALVELUT Vaalit ,9 Tilintarkastus ,7 Johto- ym. palvelut ,2 Elinkeinotoimi ,0 Talouspalvelut ,6 Muut hallintopalvelut ,3 Tietotekniikkapalvelut ,6 Henkilöstöpalvelut ,6 Työllisyydenhoito ,1 Pelastustoimi ,0 Maaseutuhallinto , ,4 PERUSTURVAPALVELUT ,2 OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Opetuspalvelut ,9 Ruokapalvelut ,9 Kansalaisopisto ,9 Kirjasto ,2 Kulttuuripalvelut ,7 Liikuntapalvelut ,4 Nuorisotoiminta , ,5 MAANKÄYTTÖPALVELUT Maankäyttö ,2 Joukkoliikenne ,5 Rakennusvalvonta ,9 Ympäristönsuojelu , ,1 YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUT ,8 TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto, pysäköinnin ,0 valvonta ja varikko Yhdyskuntatekniikka ,4 Toimitilojen ylläpito ,9 Vesihuoltolaitos , ,4 PERUSKUNTA yhteensä ,0 40

42 6.1 HALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Vaalit Vaalit Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikk ,5-567 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Tilintarkastus Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Merja Oksman Toiminta-ajatus Siilinjärven kunnan tarkastussäännön mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja muutoinkin tehtävien suorittamista. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on jakanut keskuudessaan seurantavastuut hallinto-organisaation päävastuualueiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta esittelee tilintarkastajan antaman tilintarkastajakertomuksen ja oman arviointikertomuksensa suoraan valtuustolle. Valtuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä hyväksyessään tilinpäätöksen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Arvioinnin merkitys muun muassa toimintojen tehostamisen pohjaksi kasvaa edelleen. Tarkastuslautakunnalla on arviointityössään käytettävissä eri tasoilla tapahtuvan arvioinnin tulokset. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,30 0,30 0,30 0,30 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Strategiset suunnat ja päämäärät: Kestävä kuntatalous Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Elinkeinotoimen edistäminen Vastuullinen kasvupolitiikka Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Tilintarkastuksessa arvioidaan strategisten suuntien ja päämäärien toteutumista. 41

43 Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi kuntalain 71 :n mukaisesti ja arvioinnin kehittäminen Tulostavoitteiden toteutumisen selvittäminen ja raportointi tehtäväalueittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä kuntastrategian 2020 perusteella Suulliset ja kirjalliset raportit Tarkastuslautakunnan arvioinnilla ja sen perusteella laaditulla arviointikertomuksella todennetaan kunnanhallituksen toimintakertomuksessa antamaa selvitystä asetettujen talousarviovuoden tavoitteiden toteutumisesta. Edellisen vuoden arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen raporttien perusteella tehtyjen toimenpiteiden selvittäminen Arviointikertomus Palautekeskustelu Tilintarkastus Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Sisäisten palv. myynti ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarv Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Kokousten lukumäärä Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Sisäinen valvonta siirtyy muihin hallintopalveluihin

44 6.1.3 Johtopalvelut Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminta-ajatus Kunnan johtopalveluiden tehtävänä on luoda hyvät edellytykset kunnan ylimpien päätöksentekoelinten työskentelylle ja kunnan yleisjohtamiselle tuottamalla laadukasta informaatiota päätöksenteon ja johtamisen pohjaksi sekä huolehtimalla asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä moitteettomasti. Keskushallinnon vastuulla on lisäksi kunnan kokonaiskehityksen, kunnan toiminnan ja talouden sekä alueellisen kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Toimintaympäristö ja sen muutokset Suomen talous on taas selvästi heikkenemässä. Siilinjärven kunnan talous kääntyi vuoden 2011 aikana selvästi huonompaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kulujen kasvu on ollut liian suurta. Lisäksi uuden hallituksen linjaukset vähentävät kunnan tulopohjaa merkittävästi valtioosuuksien selvällä pudotuksella. Toisaalta Siilinjärven kunnan työttömyys on edelleen hyvässä mallissa ja sitä kautta verotulojen kehityksen odotusarvo on edelleen positiivinen. Myös kunnan strategian mukainen väestön kasvu on ollut kuluvana vuonna hyvä. Kuntatalous osana koko julkista taloutta on ollut jo pitkään ja tulee olemaan jatkossakin kireää. Tämän aiheuttavat väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelukysynnän kasvu, terveydenhuollon menetelmien kehittyminen, palkka- ja työvoimakilpailu julkisen sektorin ja avoimen sektorin välillä. Talouden kireys vaatii jatkuvaa palvelujen tuotantotapojen uudelleenarviointia ja palveluverkon tarkastelua sekä kunnan pitää jatkaa kasvustrategialla myös tulevaisuudessa. Koko kunnan toimijoiden pitää kaikin keinoin pyrkiä pysymään suunnitellussa talousarviossa. Uuden hallituksen käynnistämä kuntauudistus keskusteluttaa ja tulee tuomaan mukanaan kehitystä koko maakuntaan. Kuntaliitoksia tapahtuu tulevaisuudessa varmasti. Tällä hetkellä Tuusniemi ja Suonenjoki jatkavat yhteistyötä Kuopion kanssa. Karttula liittyi Kuopioon 2011 alussa. Lapinlahti ja Varpaisjärvi aloittivat yhtenä kuntana Siiliset-kuntien (Siilinjärvi, Nilsiä ja Maaninka) piirissä tavoiteltiin Maaningan ja Siilinjärven kuntaliitosta. Kuluvana vuonna Maaningan kunta kuitenkin päätti jatkaa itsenäisenä kuntana. Todennäköisesti Nilsiä liittyy Kuopioon 2013 alusta alkaen on alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottanut isäntäkunta Siilinjärveen kuuluva kunnallinen liikelaitos, peruspalvelukeskus Siiliset. Palveluiden tilauksesta on huolehtinut kuntien yhteinen perusturvalautakunta. Vuosi 2012 ratkaisee koko yhteistoiminta-alueen tulevaisuuden, jatketaanko yhteistyötä, millä kokoonpanolla vai purkaantuuko koko yhteistoiminta-alue. Vuoden 2011 alusta aloitti ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Siilinjärven kunnan isännöimänä. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Siilinjärven lisäksi Juankoski, Kaavi, Lapinlahti, Maaninka, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi. Siilinjärven kunnan vastuu naapurikunnista näin ollen kasvaa entisestään. Vuoden 2012 alusta aloittaa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Siilinjärven kunnan isännöimänä. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluu 14 kuntaa. Joukkoliikenne yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa käynnistyy 2012 alusta, Kuopion kaupungin yhteislautakunnan hallinnoimana. Kuopion seutuyhteistyötä on tehty Kuopion, Siilinjärven, Maaningan, Karttulan, Nilsiän, Suonenjoen, Leppävirran ja Tuusniemen kanssa. Tarkoituksena on syventää ja vakiinnuttaa seutuyhteistyötä suuremmassa joukossa kuntia. Lisäksi pyritään etsimään uusia yhteistyön muotoja ja kehityshankkeita. Siilinjärven ja Kuopion välistä yhteistyötä on pyritty kehittämään. Vuoden 2011 aikana molempien kuntien hallitukset ovat tavanneet. Tavoitteena on edelleen syventää kuntien yhteistyötä Siilinjärven kuntastrategian mukaisesti. 43

45 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Ei ole. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2 2 2,9 2,9 2,9 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Siilinjärvi kehittää suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti palveluprosesseja ja hyödyntää ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palvelujen tuottamiseksi. Luontevan yhteistyön kautta myös kuntaliitokset ovat mahdollisia. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa, on aktiivinen toimija, tuottaa tasapuolisesti palvelut myös yhteistyökumppaneilleen tuottajavastuullaan olevissa palveluilla ja on avoin uudelle yhteistyölle Pohjois-Savon kuntien kanssa. Kunnan toimiva ja yhteistyökykyinen päätöksentekojärjestelmä turvaa laajan osallistumisen, hyvän suunnittelun ja nopean päätöksenteon. Siilinjärvi on aktiivinen laajakaista ja nopeitten yhteyksien käyttömahdollisuuden saamiseksi maaseutualueille ja osallistuu sen rakentamiseen. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Kuntastrategian toteuttaminen Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulokset ja valtuustotason strategisten tavoitteiden toteutuminen Organisaatio toimii strategian mukaisesti Siiliset - yhteistyön jatko Kestävä kuntatalous Yhteistoiminta-alueen kehittämiseen liittyvät päätökset Investointikyky ja velkamäärä/asukas Päätös jatkosta Talousarvion mukainen toiminta KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän Maankäyttöpalveluluiden uudelleen organisointi Päätökset ja toimeenpanot Uusi organisaatio toimii muutos Muiden muutosten valmistelu Valmistelun aste Kaikki sitoutuvat uuteen organisaatioon Maakunnan kehittäminen Siilinjärven ja Kuopion yhteistyö Mm. luottamushenkilö- ja kuntajohdon tapaamiset Kuntien välinen yhteistyö syvenee strategian mukaisesti 44

46 Johto- ym. palvelut Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Sisäisten palv. myynti ,0 Maksutuotot ,0 Vuokratuotot , Muut tuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset Vuokrat -491 Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Sisäinen siirto talouspalveluista, talousjohto Sisäinen siirto muihin hallintopalveluihin, sisäinen valvonta ja asiakirjahallinto Muut kulumuutokset (jäsenmaksut, asiantuntijapalvelut, verotuskustannukset) Johtopalveluiden rakennetta on selkiytetty aiheuttamisperiaatteen mukaiseksi sisäisillä siirroilla eri tulosyksiköiden välillä. 45

47 6.1.4 Elinkeinotoimi Vastuuhenkilö: yritysasiamies Heikki Simonen Toiminta-ajatus Elinkeinotoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kehittymiselle sekä uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään toimenpiteiden vaikuttavuuteen koko talousalue huomioon ottaen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yritysten toimitilainvestoinnit jatkuvat edelleen vilkkaina. Yksityiset sijoittajat ovat rakentaneet uusia vuokrattavia tuotantotiloja erityisesti Etelä-Siilinjärvelle, vapaita toimitiloja ei silti ole. Liiketiloista tulee olemaan entistä enemmän pulaa vanhojen liikerakennusten purkamisen jälkeen. Toivalan teollisuusalue ja pienteollisuusalue ovat täyttyneet, jatkossa yritysrakentaminen keskittyy Rissalan yrityskylään ja keskustaajamassa Jukolan teollisuusalueelle. Luovutettavilta tonteilta edellytetään entistä parempaa rakennettavuutta tai niiden esirakentamista. Rakentamisessa on pyrittävä hyödyntämään muilta työmailta saatavia hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia. Oikeakätisen pienyritystonttien tyylisiä ratkaisuja pyritään luomaan lisää uusien asuinalueiden kaavoituksen yhteydessä. Siilinjärven kauppapalveluiden kehittäminen on tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä. Uusia liiketontteja on luotava sekä keskustaajamaan että Etelä-Siilinjärvelle ja niin pienyritystoiminnalle kuin kaupan alallekin. Hoivapalveluista on tullut nopeasti kasvava yritystoiminnan alue. Parhaimmillaan se voi säästää kunnan resursseja, mutta sen erityistarpeet on otettava huomioon mm. tonttitarjonnassa. Vuonna 2011 toteutuu 3 yksityistä hoivatalohanketta, ja lähivuosina lähes saman verran lisää. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Green Valley: Arvio noin Oikeakätinen: Tontin esirakentaminen käyttäen hyväksi keskuskorttelin kaivuumaita Toivalan teollisuusalue: Tietäjäntien tonttien kunnallistekniikka Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Vetovoimaisena yrityskuntana Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi. Yritysten toimintaedellytyksiä edistetään aktiivisesti. Lisäksi alueellisen yhteistyön avulla vahvistetaan Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Taloudellisen toimeliaisuuden ja yritysinvestointien Rakennushankkeiden määrä Kahdeksan kappaletta lisääminen 46

48 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Työpaikkamäärän kasvu Rakentamisen edistäminen Rakennushankkeet Seitsemän kappaletta Kauppakeskuksen vetovoimaisuuden Investointien edistäminen Liikerakennushankkeet Yksi kappale paranta- minen Muut kaupan yhteishankkeet tai kampanjat Matkailupalveluiden kehittäminen Matkailutuotteiden tai kehittämishankkeiden generoiminen Uusi yritystoiminta Yksi uusi palveluyritys Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Työpaikkamäärän muutos Teollisten työpaikkojen määrä Luovutetut tontit ja toimitilat Elinkeinotoimi Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Muut tuotot ,0 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Myyntituloja Info-TV:stä Hallintosihteerin työpanoksen myynti kasvaa Menot Matkailuyhteistyön kustannus laskee EU-hankkeisiin käytetään vähemmän varoja Pysäköinti Oy:lle aiemmin antolainana myönnetty osuus muuttuu avustukseksi

49 6.1.5 Talouspalvelut Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Eeva Miettinen Toiminta-ajatus Kunnan talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyvien prosessien suunnittelu ja toteuttaminen sekä palvelualueiden ohjaus ja tuki em. asiakokonaisuuksissa. Keskeisiä tehtäväalueita ovat kunnan talousarvion sekä tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laadinta, toimialojen tuki talousasioissa, talousarvion seuranta sekä toiminto-, kustannus- ja vaihtoehtolaskennan kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä on asteittain vuodesta 2007 lähtien siirretty seudulliselle palvelukeskukselle, Kuhilas Oy:lle. Tehtävistä on siirtynyt laskujen käsittely, palkkahallinto, kirjanpito, reskontra sekä pääosa yleislaskutustehtävistä. Perintätehtävät on ulkoistettu Lindorff Oy:lle. Lähitulevaisuuden taloushallintoa koskevia merkittävämpiä kehitysnäkymiä ovat sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen laajentuminen sekä sähköisen laskutuksen käyttöönotto myyntilaskuissa. Toimintojen ohjaus- ja seurantajärjestelmien tueksi ollaan kehittämässä toimintolaskentaa jonka käyttöönotto laajenee lähivuosina lähes kaikkia kunnan toimintoja koskevaksi. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Ei toiminnan kehittymisestä aiheutuvia investointitarpeita. Henkilöstö Tulosalueelta on jäänyt projektisihteeri eläkkeelle vuonna Projektisihteerin tehtävistä pääosa on jaettu tulosalueen työntekijöille. Talous- ja hallintopalveluiden tekemästä keskitetystä kyselyiden ja selvitysten teosta luovutaan ja ne ovat tulevaisuudessa pääosin palvelualueiden omalla vastuulla. Tarvittaessa kysely voidaan suorittaa myös toimeksiantoluonteisena. Myös väestöennusteiden ajantasaistaminen tehdään toimeksiantona, koska oman henkilöstön toimesta sitä ei ole mahdollista nykyresurssein tehdä. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5,5 3,5 3,5 3,5 Vanhuuseläketapahtumat Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian yksi strateginen päämäärä on kestävä kuntatalous. Talouden suunnittelun lähtökohtana on, että kunnan velkamäärä ei kasva 3 5 vuoden aikajänteellä. Talouden tulopohja on alentunut merkittävästi Strategian vahvistamisen jälkeen ja strategian mukaista velkamäärän kasvutavoitetta on hyvin vaikea noudattaa. Talouden kehitysnäkymistä on v valmisteltu kestävyystarkastelu, jossa kehitysnäkymiä tarkastellaan kolmen eri väestönkasvu vaihtoehdon ja niiden edellyttämien toimintojen järjestämisen näkökulmista. Selvitykseen perustuen arvioidaan kehitysvaihtoehtojen taloudellisia toteutumisedellytyksiä ja toiminnan tehostamistarpeita pitkällä aikajänteellä tavoitteena talouden vakauttaminen. Taloussuunnittelun keinoin vahvistetaan toimintojen seurantaa ja ohjausmahdollisuuksia mm. laajentamalla toiminto- ja suoritelaskennan käyttöä kunnan eri toiminnoissa sekä kehittämällä vertailulaskentaa. 48

50 Tavoitteet KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Organisaatiomuutoksiin reagointi Tarvittava valmistelu Talousarviorakenne Kirjanpitorakenne Valmis budjettikierrokselle 2013 Toiminto- ja kustannuslaskennan kehittäminen Toimintolaskenta Sähköisen laskutuksen käyttöönotto Hallinto- ja tukipalveluiden tuotteistaminen organisaatiomuutoksia vastaavalle tasolle Jatketaan verkkolaskutuksen käyttöönottoa Lähetetyt verkkolaskut Valmis budjettikierrokselle 2013, käyttöönotosta sovitaan erikseen Sähköisten verkkolaskujen määrä 30 % laskujen kokonaismäärästä Talouspalvelut Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Sisäisten palv. myynti , Maksutuotot Tuet ja avustukset 14 Muut tuotot 91 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot Sisäisten palv. ostot Aineet, tavarat ja tarvikk Vuokrat -234 Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut -71 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,0 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Henkilöstökulujen säästö, eläketapahtuma Sisäinen kulusiirto johtopalveluihin, talousjohto

51 6.1.6 Muut hallintopalvelut Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Vastaa hankintatoimen järjestämisestä ja kehittämisestä seudullisen hankintatoimen yhteydessä ja asuntotoimen tehtävistä sekä kunnan sisäisestä tarkastuksesta ja riskienhallinnasta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Hankinta-asiat Siilinjärven kunta on ollut mukana seudullisessa yhteishankintamenettelyssä, jossa hankintatoimen käytännöistä on vastannut Kuopion kaupungin hankintatoimi. Hankinnoista päättävä viranomainen on ollut Kuopion kaupungin hankintatoimikunta. Yhteishankintamenettelyssä on ollut mukana yhteensä 27 yhteisöä. Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ovat perustaneet hankintayhtiön, jonka tehtävänä on hoitaa yhteishankintamenettelyyn ja Kuopion hankintatoimen vastuulle kuuluneet tehtävät. Yhtiön toiminta on käynnistynyt perustettavan yhtiön lukuun syyskaudella 2010 ja yhtiön varsinainen toiminta alkoi vuonna Hankintatoimen osakasyhteisöjen on ollut mahdollista liittyä yhtiön osakkaiksi yhtiön perustamisen jälkeen 2000 euron osakaspääomalla. Siilinjärven kunta on osakepääoma suorituksen tehnyt ja liittynyt hankintayhtiöön osakkaaksi. Asuntotoimi Asuntotoimi edistää kuntalaisten ja kuntaan muuttajien tarpeita vastaavaa kohtuuhintaista ja kohtuutasoista asumista sekä pyrkii poistamaan puutteellista asumista välittämällä kunnan ja valtion avustuksia, korkotukea ja lainoja tuotantoon, hankintaan ja perusparannukseen, tiedottamalla asumis- ja rahoitusmahdollisuuksista ja valvomalla alan yhteisöjen toimintaa. Valtio on tulevassa talousarviossa leikannut korjaus- ja energia-avustusten määrää noin kolmanneksella kuluvasta vuodesta, mikä tulee todennäköisesti vaikuttamaan myös Siilinjärvelle kohdistettavien korjaus- ja energia-avustusten määrää alentavasti. Siilinjärven väestön ikärakenne merkitsee kasvua varttuneimmissa ikäluokissa 2000-luvulla. Tämä edellyttää ikääntyvien kuntalaisten kotona pitkään asumisen mahdollistamiseksi varautumista uustuotannon, asuntokannan perusparantamisen ja asuinympäristön esteettömyyden edistämisen suhteen. Siilinjärven kunnan oma hissiavustus valtion avustuksen lisäksi on käytössä. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on omalla riippumattomalla ja objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan arvioida organisaation riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamisja hallintoprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta. Näin se tukee toiminnallaan organisaation tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa organisaatiolle lisäarvoa. Riskienhallinta on prosessi, jonka avulla tunnistetaan, analysoidaan ja hallitaan tapahtumia, jotka voivat vaikeuttaa organisaation tavoitteiden saavuttamista tai estää sen. COSO-ERM viitekehyksen mukaan systemaattinen ja jatkuva riskienhallinta on yksi sisäisen valvonnan osatekijä. Riskienhallinnan avulla organisaation johdon on mahdollista hallita epävarmuutta sekä siihen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia ja saavuttaa tavoitteensa. Riskienhallinnassa on kyse, kuinka organisaatio asettaa tavoitteensa ja tunnistaa ja analysoi niitä riskejä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa sen kykyyn saavuttaa tavoitteet, sekä kuinka se vastaa näihin riskeihin. Sisäisen tarkastuksen kansainväliset ammattistandardit edellyttävät, että sisäinen tarkastus järjestelmällistä lähestymistapaa käyttäen arvioi organisaation riskienhallintaprosesseja ja edistää niiden kehittämistä. Sisäinen tarkastus avustaa johtoa arvioimalla riskienhallintaprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta sekä tekemällä tarvittaessa niitä koskevia kehittämisehdotuksia. 50

52 Organisaation riskienhallintaprosessien tuottama tieto voi myös tukea sisäistä tarkastusta tarkastustoiminnan suunnittelussa ja auttaa kohdistamaan tarkastustoimenpiteet riskiperusteisesti sekä sitä kautta tuottamaan organisaatiolle lisäarvoa. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Ei toiminnan kehittymisestä aiheutuvia investointitarpeita. Henkilöstö Tulosyksikön henkilöstöstä on asuntosihteeri jäänyt eläkkeelle vuoden 2011 kuluessa. Asuntosihteerin tehtävät järjesteltiin siten, että pääosa tehtävistä siirrettiin toimivaltasäännöllä talousjohtajalle ja edelleen osin asuntotoimen toimistosihteerille. Tarkoitus on, että varsinainen asuntosihteerin virka lakkautetaan ja tehtävistä osa jää edelleen toimistosihteerin hoidettavaksi. Jäljelle jäävä osa tehtävistä yhdistetään johonkin toiseen tehtävään siten, että syntyy luonteva tehtäväkokonaisuus eikä rekrytointitarvetta synny. Hankintatoimessa ei ole päätoimista henkilöstöä Siilinjärven kunnassa. Kunnan hankinta-asioiden kehittämisestä ja yhteensovittamisesta hankintayhtiön kanssa vastaa kunnan hankintatyöryhmä koulutoimen talouspäällikön toimesta talousjohtajan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen yksikössä työskentelee yksi päätoiminen viranhaltija, jonka työstä 70 % kohdistuu yksikköön. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2,35 2,35 2,05 2,05 2,05 Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 0 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian arvopohjiin kuuluu osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioonottava palveluiden valmistelu ja toteutus. Kestävään kuntatalouteen sisältyy ennakoivuus ja ennaltaehkäisevä toimintatapa. Asuntoimen keinoin voidaan vaikuttaa erityisryhmien kotona selviytymiseen. Mm. hissiavustukset taloyhtiöille, korjausavustukset ja vanhusten asumista ja kotona selviytymistä helpottavien rakenneratkaisujen neuvonta- ja opastustyö ovat keinoja, joilla asuntotoimi voi edesauttaa em. kuntastrategian päämäärien toteutumista. Kuntastrategian tavoitteena on kestävä kuntatalous. Tavoitteen saavuttamiseen voidaan vaikuttaa myös hankintakäytäntöjen kautta mm. ohjaamalla hankinnat suoritettavaksi keskitetysti kilpailutetuista hankintapaikoista ja etenkin kehittämällä osaamista palveluhankintojen puolella. Myös painottamalla strategian mukaisesti hankinnoissa ympäristötekijöitä, hankinnat suuntautuvat kestävämpiin tuotteisiin ja sitä kautta pitkällä aikajänteellä saavutetaan säästöjä niin käyttö- kuin myös hankintakustannuksissa. Sisäinen tarkastus tukee palveluprosessien tehokasta toteuttamista tuomalla arviointia, valvontaa ja kokonaisvaltaista riskienhallintaa organisaation käyttöön. Nykyisiä resursseja hyödynnetään toimintaa uudistettaessa ja kehitettäessä lisäämällä henkilöstön tietämystä ja osaamista. 51

53 Tavoitteet KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Osaamisen kehittäminen palveluhankinnoissa Koulutus palveluhankinnoista vastaaville Tilaisuus järjestetty Kattava osallistuminen ja tilaisuuteen asiantunteva kouluttaja Sisäisen tarkastuksen kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Konsernivalvonnan kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Sisäisen valvonnan vuosisuunnitelma Riskienhallintaprosessin toteuttaminen koko kunnan tasolla Konsernivalvonnan koulutus ja käytäntöjen luominen Sisäisen tarkastuksen raportit, tilinpäätöksen lausuma Riskienhallintaraportti Koulutukseen osallistuminen Valvonnan raportit Sisäisen valvonnan ohje uudistettu Vuonna 2011 aloitettu riskienhallintatyö tehty loppuun ja kunnan riskienhallintapolitiikka määritelty Konsernivalvontakeskustelut vähintään 2 krt/vuosi/tytäryhtiö Muut hallintopalvelut Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot Sisäisten palv. myynti , Maksutuotot Tuet ja avustukset 42 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Vyörytystulot Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Asuntosihteerin avoimeksi jäänyt virka on jätetty täyttämättä Sisäinen tarkastus on muodostettu budjetin sisäisesti yhdistämällä aiemmin käytössä olleet 1316 Rahoitus ja sisäinen valvonta sekä 1220 Sisäinen tarkastus tähän tulosyksikköön

54 6.1.7 Tietotekniikkapalvelut Vastuuhenkilö: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola Toiminta-ajatus Kunnan tietotekniikkapalveluiden tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja kehittää kunnan tietoteknisiä palveluja ja laiteympäristöjä kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. Tietotekniikkapalveluiden vastuulla on lisäksi tietoteknisten asioiden ja ICT-markkinoiden kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunta ylläpitää omana työnä omaa tietoteknistä laitteistojen ja ohjelmistojen käyttöpalvelukokonaisuutta. Kunta ylläpitää itse oman tietoliikenneverkkonsa. Kunnassa ei tehdä omaa ohjelmistokehitystyötä, vaan toimialakohtaiset sovellukset ostetaan tai vuokrataan ohjelmistotoimittajilta. Maaningan kunnan hallinnon ja opetuksen työasemaverkkojen palvelut tuotetaan sopimusperusteisesti Maaningan kunnalle toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen mukaan. Tietotekniikkapalveluiden tuottamat palvelut saatiin tuotteistettua ja hinnoiteltua vuoden 2012 talousarvioon. Kustannukset kohdistetaan asiakkaalle tuotteittain (asiakas = kustannuspaikka). Tämä menettely mahdollistaa kustannusten kohdistamisen asiakkaille todellisen käytön mukaan. Vuoden 2012 talousarvion pohjana käytettävät tuotteet ja niiden hinnat tulevat muuttumaan vuoden 2013 talousarvioon, koska kustannusten ja tuotteiden seurantaa tullaan kehittämään edelleen vuoden 2012 aikana. Microsoftin tuottamat Windows XP käyttöjärjestelmän tukipalvelut (Windows Update kriittiset päivitykset) tullee loppumaan vuoden kesän 2014 aikana (tieto lokakuussa 2011), mikä tarkoittaa vähintään noin 850 hallintoverkon työaseman Windows7-päivitystä kesään 2014 mennessä. Pohjois-Savon Liiton koordinoimat seudulliset ict-hankkeet etenevät vaihtelevalla nopeudella, seudullisesti merkittäviä ja varmoja toteutukseen lähteviä hankkeita ei vielä (lokakuussa 2011) ole sitovasti sovittu (esim. maakuntaverkko). Istekki Oy jatkaa oman toimintansa ja tuotetarjontansa kehittämistä. Itä-Suomen alueella toimivat neljä sairaanhoitopiiriä ovat aloittaneet esiselvityksen mahdollisen Itä-Suomen sairaanhoitopiirin (ISER) perustamisesta. Toteutuessaan ISER-hanke saattaa tarkoittaa perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmän vaihtumista Siilinjärven kunnassa. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Siirtyminen leasing-rahoitukseen työasemien hankinnassa pienentää investointirahoituksen tarvetta, mutta kasvattaa vastaavasti käyttötalouden kustannuksia. Vuonna 2009 tehdyt investoinnit korttipalvelimiin (Blade) ja SAN-levyjärjestelmään (Storage Area Network) ja FC-kuitukanavaverkkoon (Fibre Channel) tullee vaatimaan korvausinvestointeja viimeistään vuonna 2014, suuruudeltaan arviolta noin euroa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vakituisessa virka- tai työsuhteessa kunnassa on kymmenen atk-henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa kaksi (lokakuussa 2012). Lisäksi Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksessa on neljä henkilöä, joiden tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. 53

55 Työasemien Windows7-päivityksen nopea läpivieminen 850 työasemalle (noin kahdessa vuodessa) edellyttäisi määräaikaisen työasematukihenkilön palkkaamista vuodelle 2012, mutta määräraha ei ole mukana vuodelle 2012, mikä puolestaan nostaa paineita saada vuodelle 2013 rahoitusta määräaikaiselle työasematukihenkilölle. Service Desk asiakaspalvelupisteen antama palveluvalikoima lisääntyy jatkuvasti. Suuri osa vastaanotetuista palvelupyynnöistä on tai tulee olemaan sellaisia, joita ei voida antaa kesätyöntekijöiden tai harjoittelijoiden tehtäväksi (esim. käyttäjätunnuksien luominen, salasanojen vaihtaminen, matkapuhelinliittymien hallinnointi). Service Desk palvelupiste tulisi saada pysyvästi miehitettyä vakituisella henkilöllä. Kesällä 2011 tietotekniikkapalveluissa oli ensimmäisen kerran alan opiskelija 3 kk kesätöissä ja sitä käytäntöä aiotaan tulevaisuudessa jatkaa. Kesätyöntekijä tarvitaan mm. osallistumaan Service Desk asiakaspalveluun vakituisen henkilöstön lomien aikana. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Itä-Suomen ja Pohjois-Savon alueella suunnitteilla olevien seudullisten tietojärjestelmähankkeiden yhteensopivuus peruskuntien omien tietojärjestelmien kanssa on merkittävä tekijä seudullisen yhteistyön kehittämisessä. Siilinjärven kunta on kiinnostunut kaikista sellaisista seudullisista hankkeista ja selvityksistä, jotka vaikuttavat seudulla toimivien atk-palveluja tarjoavien toimijoiden tulevaan tuotetarjontaan ja niiden hinnoitteluun. Siilinjärvi on mukana neljän sairaanhoitopiirin yhdistämistä kartoittavassa selvitysprojektissa (ns. ISER-esiselvitysprojekti). Toteutuessaan ISER-hanke saattaa tarkoittaa perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmän vaihtumista Siilinjärven kunnassa. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Alueellisten ja seudullisten tietojärjestelmähankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun osallistuminen Seudullisten yhteistyöpäätösten valmisteluaikataulu Kuhunkin hankkeeseen osallistuminen tuodaan riittävän perusteellisesti valmisteltuna - Pohjois-Savon Liitto ja ajoissa kunnanvaltuuston - ISER-esiselvitys päätettäväksi - Muu mahdollinen kumppani KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Huolehtia hallinnon työasemien Windows7 ja Office päivityksistä Tietotekniikkahenkilöstö aloittaa hallinnon työasemien Windows7- ja Office2010 -päivitykset Päivähoidon käytössä olevien hallinnon työasemien Win7- päivitykset Päivähoidon käytössä olevat hallinnon työasemat (noin 120 työasemaa) on saatu päivitettyä Win7- ja Office2010 versioihin heinäkuun 2012 loppuun mennessä. Päivähoidon koneiden jälkeen päivityksiä jatketaan käytössä olevien henkilöresurssien mukaan. 54

56 Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Tietotekniset vakioidut peruspalvelut kehitetään palvelemaan paremmin asiakaskuntaa Tuotteistetut vakioidut peruspalvelut ja niiden tarkistetut hinnat Pikaviestintä- ja videoneuvottelutekniikoiden käytön lisääminen esimiesten keskuudessa Tietotekniikkapalvelut Service Deskin kaikki ns. vakioidut peruspalvelut (työasemat, käyttäjätunnukset, mobiilipäätteet, verkkolevypalvelut,..) tuotteistetaan, dokumentoidaan, hinnoitellaan, tiedotetaan ja saatetaan asiakkaiden käytettäväksi Palvelualueiden liiketoimintasovellusten tietohallinnollisia tukipalveluja kehitetään ja sovellukset dokumentoidaan paremmin palvelemaan asiakaskuntaa ja nostamaan asiakkaiden kustannustietoisuutta Tietotekniikkahenkilöstö suunnittelee ja luo edellytykset kunnan liiketoimintasovellusten (tietojärjestelmien) luetteloinnille ja luettelon systemaattiselle hallinnoinnille (Efecte-järjestelmään). Tietotekniikkahenkilöstö valmistelee kunnan esimiehille räätälöidyn koulutuspaketin kunnan käytössä olevien pikaviestintä- ja videoneuvottelutekniikoiden käyttämiseksi. Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Kunnan toimialakohtaisten liiketoimintasovellusten vakioitu hallinnointiprosessi ja perustietojen päivitys Järjestettyjen koulutustilaisuuksien ja niihin osallistuneiden esimiesten lukumäärä Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% Tietotekniset vakioidut peruspalvelut on dokumentoitu, hinnoiteltu ja asiakkaille tiedotettu elokuun 2012 loppuun mennessä Kunnan palvelualueiden liiketoimintasovellusten perustiedot on kerätty ja talletettu sekä tiedotettu asiakkaille elokuun 2012 loppuun mennessä. Vuoden 2012 loppuun mennessä luettelon perustiedot on tarkistettu yhdessä asiakkaiden kanssa. Vähintään kaikille halukkaille Siilinjärven kunnan esimiehille on tarjottu mahdollisuus osallistua pikaviestintäja videoneuvottelutekniikoiden käyttökoulutukseen vuoden 2012 loppuun mennessä TS 2013 TS 2014 Myyntituotot Sisäisten palv. myynti , Maksutuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Leasingkustannusten (koneiden ja kaluston vuokrat) kasvua Atk-suunnittelijan siirto opetuspalveluista Tietoliikennemaksujen keskitys muilta yksiköiltä

57 6.1.8 Henkilöstöpalvelut Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Tuula Lukkarila Toiminta-ajatus Tuottaa työnantajapalveluja muille työyksiköille ja valvoo oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja tasaarvoisen henkilöstöpolitiikan noudattamista koko kuntayhteisössä. Budjetoi taloudelliset resurssit erilaisiin keskitetysti järjestettyihin henkilöstöpalveluihin kuten työterveyshuoltoon, henkilöstökoulutukseen, TYHY-toimintaan, työsuojeluun sekä muuhun työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan. Tuottaa keskitetyt arkisto- ja kirjaamopalvelut sekä puhelinvaihde- ja kunnantalon virastomestaripalvelut. Toimintaympäristö ja sen muutokset Henkilöstömäärä lisääntyy alkaen mm. maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen henkilöstöllä. Kokonaishenkilöstömäärä on yli Henkilöstöpalvelut osallistuu organisaatiomuutoksen toteuttamiseen omalta osaltaan. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Yksiköllä ei ole omia investointitarpeita. Henkilöstö Vanhuusseläkkeelle siirtyy yksi henkilö. Alkuvuoden kuluessa tarkastellaan toiminnan järjestämismahdollisuudet ja rekrytointitarve ratkaistaan samassa yhteydessä. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 9 9 9,10 9,10 9,10 Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Siilinjärvi toimii aktiivisesti osaavan henkilöstön saamisen varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Henkilöstö työskentelee mielekkäissä kykyjään vastaavissa tehtävissä. Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Osaamisen varmistaminen, motivaation ylläpitäminen ja hyvinvoinnin kehittäminen Henkilöstösuunnitelma Suunnitelma valmistuu vuonna 2012 ja päivitetään vuosittain - Sairauspoissaolojen määrä; sairauspoissaolojen seurannan ja raportoinnin kehittäminen Sairauspoissaolojen määrä vähenee vuonna 2012 edellisen vuoden tasosta 10 %. Seuranta osavuosikatsausten yhteydessä. 56

58 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Rekrytointia kehitetään Keskitettyä koulutusta järjestetään suunnitelmallisesti Kannustava palkitseminen ja palkkapolitiikka Tietoisuus henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tasosta Kehitetään kunnan asiakirjahallintoa vastaamaan sähköisen asianhallinnon vaatimuksia Henkilöstöpalvelut Kuntarekry ohjelman käyttö vakiintuu ja rekrytoinnin seurantaa kehitetään Kehitetään koulutusseurantaa Jatketaan työn vaativuuden arviointityötä ja palkkaharmonisointia Tavoitteelliset kehityskeskustelut käydään henkilöstön kanssa vuosittain Aloitetaan työhyvinvoinnin kehittämisohjelman toteutus Varhaisen välittämisen seurannan kehittäminen Jatketaan sähköistä arkistonmuodostussuunnitelma eams-projektia ja otetaan käyttöön Dynastyn TOJ- tiedonohjausjärjestelmä Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Kuntarekry -ohjelman käyttöaste perusrekrytoinneissa Osallistujien määrä / koulutus Palkkaharmonisoinnin valmiusaste Käydyt kehityskeskustelut Ohjelman toteutuksen eteneminen Käydyt työkykykeskustelut Tehtäväluokituksen valmius ja prosessikuvausten toteutusaste Talousarvio 2012 Muutos% Kuntarekry ohjelma on käytössä kaikissa perusrekrytoinneissa ja seuranta kunnossa Koulutusseuranta henkilöstökertomuksen yhteydessä Palkkaharmonisointi valmis vuonna 2013 Vakinaisen henkilöstön osalta 100 % Työhyvinvointikysely uusitaan vuonna 2013 Käytäntö vakiintunut työyksiköissä Organisaatiokohtainen tehtäväluokitus valmis ja osasta tehtävistä laadittu prosessikuvaukset ja viety TOJjärjestelmään TS 2013 TS 2014 Myyntituotot Sisäisten palv. myynti , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut ,0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,0 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Siirretty johtopalveluista asiakirjahallinnon kuluja Arkistointijärjestelmän käyttöönottokuluja Henkilöstökuluihin kuuluvia eläkekustannuksia (kohdentamattomia) Siirretty virkistystoiminta palvelualueille (vain keskitetty jää)

59 6.1.9 Työllisyydenhoito Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Tuula Lukkarila Toiminta-ajatus Työllisyydenhoidon tehtävänä on tuottaa palveluita työnhakija-asiakkaille ja olla kumppanina työmarkkinoille kuntoutuvien palveluissa. Siilinjärven kunnassa palkkatuettua työllistämistä on kehitetty siirtämällä työllisyydenhoidon painopistettä nuoriin. Pitkäaikaistyöttömyyttä ennaltaehkäistään ja järjestetään oppisopimuskoulutuksia. Siilinjärven kunnan ja Siilinjärven työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyön tavoitteena on luoda ratkaisuja, jotka johtavat työttömyydestä avoimille työmarkkinoille. Kunta osallistuu myös työllistymistä edistäviin alueen yhteishankkeisiin. Kesätyöpaikkoja järjestetään koululaisille työelämään tutustumista varten sekä opiskelijoille tukemaan alan opintoja ja kokemaan kuntatyön mielenkiintoisuus. Toimintaympäristö ja sen muutokset Taantuman aiheuttama työttömyyden kasvu kääntyi Siilinjärvellä laskuun vuoden 2010 kesäkuussa. Taantuma näkyi ensimmäisenä nuorten ikäryhmissä. Nuorten työttömien määrä lähti kuitenkin alenemaan vuoden 2010 alusta. Elokuussa 2011 alle 25-vuotiaita nuoria työttöminä työnhakijoina oli 98 (elokuu -10: 104). Pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut lievää kasvuaan. Ikäryhmittäin tarkasteltuna yli 60-vuotaiden työttömyys on kasvanut edelleen. Siilinjärvellä yli vuoden työttömänä olleita oli elokuussa 132 henkilöä (elokuu -10: 120; elokuu -09: 90). Väestön ikääntymisen vaikutukset voimistuvat. Tilanne työvoiman saatavuudessa on jo haasteellista muutamilla aloilla. Rakennetyöttömyyden alentamiseksi kohdistetaan heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille palveluita varaamalla riittäviä resursseja. Vaikeasti työllistyvien työllisyyttä edistävän toiminnan ja erilaisista kohderyhmälle suunnatuista palveluista aiheutuvien kustannusjaosta yhteisvastuu on kunnalla ja valtiolla. Siilinjärven kunnan työllisyysohjelman tavoitteita ovat tukityöllistämisen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Kunta työllistää palkkatuella henkilöitä, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Lisäksi järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa, työelämänvalmennusta ja työharjoittelua kunnan hallintokunnissa. Aktivoivia palveluita järjestetään kunnan, TE-toimiston, Työvoiman palvelukeskuksen ja muiden toimijoiden tehostettuna yhteistyönä. Lähes puolella työttömistä nuorista on ammatillisen keskiasteen tai alimman korkea-asteen koulutus. Noin kolmanneksella työttömistä nuorista on pelkästään perusasteen koulutus. Perusopetus ei riitä työmarkkinoilla. Toisen asteen tutkinto on perusedellytys työmarkkinoille ja jatko-opintoihin. Nuorten yhteiskuntatakuu sisältää koulutustakuun: jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Työllistämistoiminnassa ja -palveluissa aktiivinen tuki oikeaaikaisesti auttaa koulutuksen ja työuran alkuun. Putoamisvaarassa ja vailla koulutusta olevia sekä koulunsa keskeyttäneitä siilinjärveläisiä nuoria ohjataan ammatilliseen koulutukseen yhteistyössä kunnan ja TE-toimiston nuorten palveluiden, ammatinvalinnanohjauksen sekä Lähde voimaa matkalle projektin kanssa tarjoamalla kunnan yksiköissä määräaikainen harjoittelujakso. Tukeva työvalmennussäätiön toiminta-ajatuksena on olla työkuntoutuksen ja työvalmennuksen moniosaaja. Siilinjärven kunta ostaa säätiön tuotteistettuja palveluita siilinjärveläisille pitkäaikaistyöttömälle ja nuorille. Nuorille ostettu palvelu on lähinnä starttipajatoimintaa, johon liittyy etsivä nuorisotyö. Siilinjärvellä toimivan SPR:n Siilinjärven Mini-Kontin tavoitteena on SPR:n auttamistyöhön suunnatun varainhankinnan lisäksi syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Mini-Kontti tarjoaa vaikeasti työllistyville pitkäaikaistyöttömille työjakson, johon sisältyy työn ohella koulutusta ja tukea sijoittua avoimille työmarkkinoille. Työn ohella on mahdollisuus osallistua myynnin ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. 58

60 Kuopion seudun ja Sisä-Savon alueen välityömarkkinapaikkojen luomiseksi on suunnitteilla ESRrahoitteinen Pysty kehittämishanke. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa välityömarkkinoita sekä pitkäaikaistyöttömien kysyntää työmarkkinoilla. Hankkeen tavoitteena on lisätä alueella työosuuskuntatoimintaa sekä edistää työllistämistä osana kuntien hankintakäytäntöjä. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Toiminnan kehittymisestä ei aiheudu investointitarpeita. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 1 1,5 1,5 1,5 1,5 Vanhuuseläketapahtumat 0,5 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 0,5 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Siilinjärvi toimii päämäärätietoisesti nuorten, vajaakuntoisten ja työmarkkinataidoiltaan heikossa asemassa olevien työttömien erityistuen tuottajana. Nuorten työllistämistä tehostetaan ja lisätään työllistymistietoutta. Toimintakyvyn, ammatillisen osaamisen ja työmotivaation lisäämisellä kunta pyrkii osaltaan vastaamaan tulevaan työvoiman kysyntään kuntasektorilla ja yrityksissä. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Tuotetaan vaikuttavuudeltaan tehokkaita palveluita heikossa työmarkkinaasemassa oleville Aktiivipalveluissa olevien määrälliset tavoitteet: kunnan yksiköissä ostopalveluissa hankkeissa Työelämä- ja opiskeluvalmiuksien parantuminen KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Lisätään työttömän ammatillista osaamista ja työmotivaatiota Nuorten aktivoiminen työhön ja koulutukseen hakeutumisessa sekä tutustuttaminen kuntatyöhön Järjestetään palkkatukityötä ja tarvittaessa mahdollistetaan oppisopimuskoulutus Tarjotaan kunnan yksiköissä positiivinen työkokemus nuorelle Palkataan peruskoulun päättäneitä nuoria ja opiskelijoita kesätyöntekijöiksi Palkataan peruskoulun päättäneitä nuoria ja opiskelijoita kesätyöntekijöiksi Palkkatuella palkattavien määrälliset tavoitteet Ammattialan selkeytyminen, koulutukseen hakeutuminen tai työpaikka Määrälliset tavoitteet Kesätyöntekijöiden työtyytyväisyyskysely Määrälliset tavoitteet Kesätyöntekijöiden työtyytyväisyyskysely 18 palkkatuella työllistettyä, joista kolme on oppisopimuksia 10 nuorta, kaikki hakevat koulutukseen tai työhön 20 koululaista 23 opiskelijaa 20 koululaista 23 opiskelijaa 59

61 Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Heikossa työmarkkinaasemassa olevien työl- palveluita Tukeva-työ- Ostetaan räätälöityjä Toteutuneet ostopalvelut listymisen ja sosiaalisten päämäärien edistä- sisältö valmennussäätiöltä Suunnitelmien valmius ja minen Avustetaan SPR Konttia ohjaajan palkkaamisessa Toteutuneet toimenpiteet Tukevan ostopalvelut: keskimäärin 32 henkilöä/kk SPR Kontti: keskimäärin 12 henkilöä/kk Asiakkaille laaditaan henkilökohtaiset, tavoitteelliset suunnitelmat ja räätälöidään toimenpiteet Työllisyydenhoito Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Tuet ja avustukset , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palvelujen ostot Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Työllisyydenhoidon palkkaaman henkilöstön henkilötyökuukaudet (kk) nuorten osuus (%) Kunnassa toteutettavat työelämänvalmennukset/työharjoittelut henkilötyökuukausina nuorten osuus (%) Ostopalvelut: Tukeva-työvalmennussäätiö - aktiivipalvelut, aikuiset (henkilö/kk) starttipaja/muut palvelut, nuoret (henk./kk) Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet Määrätavoitteet Palkkatuella palkatut työttömät (henk./kk) Harjoittelijat Kesätyö: koululaiset Kesätyö: opiskelijat Tehokkuus-/taloudellisuustavoitteet Palkkamenot (brutto) Palkkatuella työllistetyt ( /henk./6 kk) Harjoittelijat ( /henk./2 3 kk) Koululaiset ( /henk./2 3 vko) Opiskelijat ( /henk./1 2 kk)

62 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Palkkatuen perusosaan tuleva nousu Menot Avustus SPR Siilinjärven Mini-Kontille ohjaajan palkkaamiseksi Pelastustoimi Vastuuhenkilö. talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet pelastustoimen järjestämisestä siten, että Pohjois-Savon alueella pelastustoiminnasta vastaa Kuopion kaupunki. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, sisäministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä aluepelastuslautakunnan päättämän palvelutason mukaisesti. Toimintamuutokset Yhteistoimintakunnista osan tekemään esitykseen perustuen on vuoden 2011 aikana tehty selvitys yhteistoimintasopimuksen maksuperusteiden muuttamiseksi. Perustettu työryhmä on asiaa valmistellut ja valmisteluun perustuen on päätetty että kustannusten jakoperuste säilyy entisellään. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet perustuvat kuntien aikaisempien vuosien toteutuneisiin kustannuksiin (94 %) ja asukasmäärien perusteella laskettuun osuuteen (6 %). Pelastuslaitoksen käyttötalouden kasvu on noin 5,7% edellisestä vuodesta. Kuntien maksuosuudet kasvavat keskimäärin 4,0 % ja Siilinjärven maksuosuus kasvaa 3,4 %. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Alueellisen pelastuslautakunnan tavoitteena on paloaseman rakentaminen Vuorelaan. Perusteena on, että etäisyys nykyiseltä kirkonkylän paloasemalta Vuorelan taajamaan on liian pitkä, kun sitä tarkastellaan saavutettavuuden näkökulmasta hälytystilanteessa. Pelastuslautakunta on talousarvio ehdotuksessaan ajoittanut hankkeen suunnittelun vuodelle 2012, rakentamisen vuodelle 2013 ja käyttöönoton vuodelle Hanke tulisi kunnan rahoittaa täysimääräisesti ja myös siitä aiheutuvat ylläpitokustannukset kohdistuisivat täysimääräisinä kunnan vastattaviksi. Investoinnin laajuudeksi on arvioitu noin 400 m2. Hanke ei sisälly kunnan investointiohjelma esitykseen kaudelle Henkilöstö Pohjois-Savon pelastuslaitos on esittänyt Siilinjärven kunnalle, että kunnan pelastuslaitoksen henkilövahvuutta tulisi riskianalyysiin perustuen lisätä vähintään kolmella henkilöllä. Tuolloin saavutetaan työvuoron minimi tavoitevahvuus henkilöä. Järjestely maksaa noin vuodessa. Järjestely ei sisälly pelastustoimen talousarvioon eikä myöskään kunnan maksuosuuksiin vuodelle Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Siilinjärven kunnan maksuosuuden muutos

63 Pelastustoimi Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio Muutos% TS 2013 TS 2014 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot Aineet, tavarat ja tarv , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Maaseutuhallinto Vastuuhenkilö: maaseutujohtaja Juha Nykänen Toiminta-ajatus Juankosken, Kuopion, Nilsiän, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Maaningan, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueella toimivan Sydän-Savon maaseutupalvelujen tehtävänä on huolehtia maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja palvelujen kehittämisestä sekä maaseutuelinkeinoja koskevien viranomaistehtävien hoitamisesta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimielimiä ovat maaseutulautakunta, sen mahdollisesti asettamat jaostot sekä sen alainen palveluorganisaatio, Sydän-Savon maaseutupalvelu. Yhteistoiminta-alueella turvataan maaseutuhallinnon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Maatilojen yrityskoon kasvun ja toiminnan monipuolistumisen sekä maaseutuyrittäjyyden vahvistumisen myötä maaseutuyrittäjien asiantuntijapalveluihin kohdistamat odotukset kuten myös palveluvalikoimaan liittyvät tarpeet laajentuvat ja asiakkaiden odotukset palveluiden tarjonnan suhteen muuttuvat. Myös Euroopan yhteisön rahoittamien viljelijätukien hallinto- ja valvontajärjestelmää valvovat toimielimet ovat edellyttäneet hallinnon kehittämistoimia Suomessa. Maaseutuhallinnon uudistuksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin tuomiin haasteisiin ja turvaamaan EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen. Maaseutuhallinnon uudistuksen myötä yritystoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita sekä yritystoiminnan tukiin liittyvää kokonaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa entistä tehokkaammin. Maaseudun toimintaympäristön kehittämisessä erilaisten alueiden omaleimaisuuden korostaminen, vahvuuksien kehittäminen ja yhteistyön merkitys korostuvat paikallishallinnon muuttuessa. Tarvitaan kuntien sisäistä ja myös alueellista vuorovaikutuspolitiikkaa, joiden avulla nostetaan esille sekä maaseutualueiden vahvuudet että niiden erilaiset tarpeet. Henkilöstö Maaseutuhallinnon perustamisvaiheessa isäntäkunnan palveluksessa on 10,5 maaseutuhallinnon tai maaseudun kehittämistehtävää hoitavaa vakituista viranhaltijaa ja 3 vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Vuonna 2012 ostetaan Vesannon kunnan maaseutusihteereiden työpanosta 1 henkilötyövuoden verran sekä käytetään tilapäistä henkilöstöä tai asiantuntijaostopalvelua noin 1 henkilötyövuoden verran. Vesannon maaseutusihteerin eläköityessä vuoden 2013 alussa täytetään ko. tehtävä vakituisella viranhaltijalla. 62

64 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Sydän-Savon maaseutupalvelu on aktiivinen kumppani maaseutuyritysten ja maaseudun toimijoiden kehittäessä toimintaansa ja vetovoimaista asuin- ja toimintaympäristöä. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen mukaiset tehtävät hoidetaan siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen toteutuminen Maaseutuhallinnon palvelut tuotetaan sopimuksen mukaisesti Osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioon ottava palveluiden valmistelu ja toteutus Yhteiset toimintaohjeet, pelisäännöt ja tavoitteet substanssitehtäviin liittyvissä asioissa Kunnan maaseutuohjelman päivittäminen ja toteuttaminen Maaseutupalvelun visio, arvot, strategia ja tavoitteet ovat määritelty ja juurrutettu työyhteisöön Maaseutuohjelma päivitetään valtuustokausittain ja maaseutuohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain kunnan ja kylien edustajien välisissä neuvotteluissa Maaseutuhallinto Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Muut tuotot 233 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Vuokrat , Sisäiset vuokrat ,0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

65 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Yhteistoiminta-alueen aktiivimaatilat Siilinjärvi Maksetut maataloustuet, M 61, Siilinjärvi 6,7 6,7 6,7 6,7 Maaseutuviranomaistehtävät - /aktiivimaatila 225,94 226,50 226,50 - /peruslohko 15,72 15,72 15,72 - viranhaltijapäätös 33,68 33,68 33,68 Maaseutuyritysten kehittäminen * - /aktiivimaatila 94,72 94,72 94,72 - /maaseutualueen asukas 2,90 2,90 2,90 Maaseudun toimintaympäristön kehittäminen - /maaseutualueen asukas 2,20 2,20 2,20 * ei sisällä erillisten kehittämishankkeiden kuntavastinrahaa Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Yhteistoiminta-alueen sopimuskuntien osuudet Menot Yhteistoiminta-alueen menot

66 6.2 SIILISET PERUSTURVATOIMIALA Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Arja Kekoni Tulosyksikön kuvaus Siiliset-perusturvalautakunta vastaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Maaningan kunnan, Nilsiän kaupungin ja Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Tilaaja-tuottajatoiminta on alkanut ja päättyy Siiliset-perusturvatoimialan tehtävistä määrätään ( 12 kv ) voimaan astuneessa johtosäännössä. Perusturvatoimialan tilaajatoimintaa hoitavat perusturvajohtaja, hyvinvointisuunnittelija ja osa-aikainen toimistosihteeri. Perusturvalautakunta hyväksyy vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman ja palvelusopimuksen. Palvelusopimuksessa sovitaan ne palvelut, jotka ostetaan yhteistoiminta-alueen kunnille Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskukselta. Perusturvalautakunta myöntää yhdistyksille toiminta-avustuksia terveyttä ja hyvinvointia tukevaan toimintaan. Perusturvalautakunta kilpailuttaa hankintalain mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut. Perusturvalautakunta päättää palvelusetelillä tuotettavista palveluista. Toiminta-ajatus Siiliset- sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue edistää asukkaiden hyvinvointia ja omaehtoista ja yhteisöllistä suoriutumista sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavia perusturvapalveluita innovatiivisesti ja tasa-arvoisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen periaatteella. Työskentelytapamme on kuntalaisten omatoimisuutta ja toimintakykyä edistävä. Arvioimme toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Lisäämme kustannuskehityksen ennustettavuutta. Palveluverkko Perusturvatoimialan hallintotoiminnot on keskitetty Siilinjärvelle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko kuvataan vuosittain järjestämissuunnitelmassa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintavuotta ohjaa kuntien kiristynyt taloustilanne, lisääntynyt vanhuspalvelujen ja päivähoidon palvelutarve ja lisäksi lainsäädännön, mm. terveydenhuoltolain velvoitteet. Hallitusohjelman mukainen vahvojen kaupunkialueiden valmistelu vaikuttaa Siiliset yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaan. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Muut henkilöstömuutokset (Lähdehanke)

67 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kestävä kuntatalous Perusturvatoimiala tuottaa palvelut monipuolisen palveluverkon kautta kustannustehokkaasti. Palvelua siirretään kevyempiin ja vaikuttavimpiin palveluihin. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Lähde-hanke tukee syrjäytymisen ehkäisemistä ja hyvinvoinnin laajenemista. Avustukset järjestötoiminnalle tukevat yhteisöllisyyttä ja aktivoivat kansalaistoimintaa. Terveyspalvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta tukevat hyvinvointia. Elinkeinojen edistäminen Palveluseteli päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluun edistää yritystoiminnan laajenemista alueella. Palveluiden kilpailutus ja ostopalvelut tuovat uusia yrittäjiä alueelle ja laajentavat palvelutarjontaa. Vastuullinen kasvupolitiikka Palveluita järjestetään palvelutarpeen mukaisesti. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Kehityskeskustelut kaikille vuosittain. Säännölliset johtoryhmäkokoukset. Virkistyspäivien hyödyntäminen työhyvinvoinnin edistämiseen. Tyky-kuntoseteli liikuntaan ja kulttuuriin tukee hyvinvointia. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Palveluprosessin sujuvuus edistyy Määriteltyjen tavoitetasojen toteutuminen, seuranta kolmannesvuositasolla Ydinprosessit ja niiden mittarit tavoitetasoineen on määritelty Perheiden hyvinvointi edistyy Palveluprosessin sujuvuus edistyy Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen - - toimintakyvyn arviointiin perustuva päätöksenteko, palvelutarjonta ja ennaltaehkäisevä toiminta ennakoiva ja voimaannuttava toimintatapa vakiintuu Varhaiskasvatus 1. Käyttöä (lapsia toiminnan piirissä/päivä), seurataan osavuosi-katsausten yhteydessä Perhe- ja aikuispalvelut 1. Asiakasmäärä avohuolto/huostassa olevat lapset seurataan osavuosikatsausten yhteydessä 2. Prosessikuvaus ja seurattavan mittarin tavoitetason seuranta 3. Avotyöpaikkojen määrän seuranta kolmannesvuositasolla 4. Aktivointiaste seuranta kolmannesvuositasolla 5. Palveluketjun kuvaus ja seurattavan mittarin tavoitetason toteuma Varhaiskasvatus 1. Varhaiskasvatuspalveluissa lisätään avointa päiväkoti- ja leikkitoimintaa Perhe- ja aikuispalvelut 1. Lastensuojelun avohuoltopainotteisuus toteutuu 2. Nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolku kuvataan ja peruspalveluita kehitetään 2. Kehitysvammapalveluissa avotyöpaikkoja lisätään 3. Aktivoidaan vaikeasti työllistettäviä: yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saavien aktivointiaste nousee 4. Toimiva palveluketju mielenterveyskuntoutujien kotikuntoutuksen ja asumispalveluiden järjestämisessä 66

68 Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Palveluprosessin sujuvuus edistyy Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen - - toimintakyvyn arviointiin perustuva päätöksenteko, palvelutarjonta ja ennaltaehkäisevä toiminta ennakoiva ja voimaannuttava toimintatapa vakiintuu Vanhuspalvelut 1. Toteuma 2. Työaika, toiminta ja välitön asiakastyö, seuranta kolmannesvuositasolla 3. Käynnistymisedellytykset on selvitetty, seuranta kolmannesvuositasolla Vanhuspalvelut 1. Palvelutasomäärityksen mukaiset päätökset käytettävissä olevien resurssien puitteissa. 2. Kotihoidossa mobiilitoiminta käynnistyy, välitön asiakastyöaika lisääntyy, logistiikka kehittyy 3. Arviointi- ja kuntoutusyksikön käynnistyminen selvitetään Palveluprosessin sujuvuus edistyy Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen - - toimintakyvyn arviointiin perustuva päätöksenteko, palvelutarjonta ja ennaltaehkäisevä toiminta ennakoiva ja voimaannuttava toimintatapa vakiintuu Hoitopalvelut 1. Toimintatapa vakiintuu, Rava/MNA testaukset kohdennetusti, seuranta kolmannesvuositasolla 2. Määrä kolmannesvuositasolla (akuutti/kuntouttava/pitkäaikais) 3. Selvitystyö 4. Hoidon tarpeen arviointi Hoitopalvelut 1. Kuntouttava toimintatapa vahvistuu 2. Akuutti vuodeosasto joustaa % 3. Vastaanottotoiminnan mallia eri vaihtoehdoista on selvitetty mennessä 4. Hoidon tarpeen arvioinnin osuvuuden kehittyminen + 10 % PERUSTURVALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Palvelujen tuotantotavat monipuolistuvat Suunnittelukausi 2012 Palvelujen tuotantotapojen arviointi Oma toiminta/ostopalvelut/palveluseteli/ toimeksiantosopimukset, seuranta kolmannesvuositasolla Toimintasuunnitelman ja budjetin mukainen toteuma Perusturvapalvelut Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Sisäisten palv. myynti ,0 Maksutuotot Tuet ja avustukset , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

69 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Lapsiperheiden kuntalisää esitetään jatkettavaksi vuoden 2012 aikana Siilinjärven kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti. Päivähoidon palveluseteli on käytössä Siilinjärvellä. ARA:n avustushakemuksia, kehitysvammapalvelut (Vaalijalan kuntayhtymä, Laitilan palvelukoti), kehitysvammapalvelut (Siilinjärven kotipolku Oy), vanhuspalvelut (Siilinjärven Kotipolku Oy). Vanhusten palveluasumisen sekä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten kilpailutus. Siiliset yhteistoiminta-alueen mahdollinen purkautuminen. 68

70 6.3 OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Opetuspalvelut Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminta-ajatus Toiminnan tarkoituksena on tarjota siilinjärveläisille lapsille ja nuorille sellaiset koulutusolosuhteet sekä kasvatukselliset edellytykset, että he ovat halukkaita ja kykeneviä jatkuvaan kouluttautumiseen, ihmisten kunnioittamiseen ja kotiseudun arvostamiseen. Peruskoulun opetuksessa painotetaan perustietojen ja taitojen oppimista, oppilaiden perusturvallisuutta ja itsetunnon myönteistä kehittämistä sekä ryhmässä toimimisen, itsensä ilmaisemisen ja luovuuden valmiuksia. Tiedollisessa kasvatuksessa oppilaita ohjataan etsimään, ymmärtämään, arvioimaan ja käyttämään tietoa. Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jonka tehtävänä on antaa valmiudet jatko-opintoihin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisuus hyvään oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kuntastrategian 2020 vaikutukset opetustoimen tavoitteisiin - Yhteistyön lisääminen Kuopion, Maaningan ja Nilsiän kuntien koulutoimien kanssa - Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö - Opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen - Syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen - Koulujen tilat ja koulunkäyntialuerajat väestökehityksen mukaisia - Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö - Tuetaan toimenpiteitä, joilla edistetään lasten ja nuorten terveitä elämäntapoja Koululautakunnan hyväksymissä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa korostetaan oppilaan elämänhallintataitojen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittämistä. Ne vahvistavat entisestään koulutuksen perusturvaa ja antavat paremman perustan koulutuksen arvioinnille. Opetuksen kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys. Tavoitteena on kehittää hyviä pedagogisia käytäntöjä, tukea opetuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä mm. siten, että on laadittu hyvän oppimisen laatusuositukset ja siihen liittyen kuvaus hyvän oppimisen tunnusomaisista piirteistä. Perusopetuksen laatukriteerien käyttöönottamishanke yhteistyössä Maaningan ja Nilsiän koulutoimien kanssa päättyi vuonna Hankkeessa laadittiin koulutoimen yhteiset perusopetuksen laatukriteerit. Hanketta jatketaan siten, että laadittujen perusopetuksen laatukriteerien perusteella määritellään koulukohtaiset laatukriteerit. Siilinjärvi on mukana valtakunnallisissa edelleen Osaavakoulutushankkeessa ja Koululaisten liikunnankehittämishankkeessa. Oppilashuollon kehittämishanke päättyi, mutta oppilashuollon kehittämistä jatketaan Maaningan, Nilsiän ja Siilinjärven koulutoimien ja SiiliSetin kanssa. Valtakunnallisen perus- ja erityisopetuksen kehittämishankkeessa (KELPO) jatkuu vielä vuoden. Kuopion seudulla painopiste on Kasvatuskumppanuus koulutus. Koulujen kerhotoiminnan kehittämishankeen neljäs vaihe alkaa kaikissa Siilinjärven perusopetuksen kouluissa. 69

71 Siilinjärven lukio on mukana Itäsuomalaisessa valtakunnallisessa ISOverstas-hankkeessa. Tavoitteena on, että ISOverstas rakentuu oppilaitos- ja kuntarakenteista riippumattomaksi valtakunnalliseksi kehittäjäyhteisöksi, joka tuottaa, jakaa ja ylläpitää verkko-opetuspalveluja. Lukio ja Savon koulutuskuntayhtymä käynnistävät Ympäristöylioppilas- hankkeen Toivalassa. Iltapäivätoimintaa tarjotaan 1 2 luokkalaisille 11 toimipisteessä. Kolmas- ja neljäsluokkalaisilla on myös mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan, jos ryhmiin mahtuu. Siilinjärven kunta järjestää iltapäivätoimintaa Hamulan, Kehvon, Kuuslahden ja Pöljän kouluilla sekä Kotipolun toimipisteessä. Siilinjärvellä on 10 peruskoulua, joista kahdeksan on 1 6 luokille tarkoitettua, kaksi on 7 10-luokille tarkoitettua koulua ja lukio. Siilinlahdella on kolme erityisluokkaa, joissa annetaan yksilöllistä ja toiminta-alueittain etenevää perusopetusta vuosiluokilla 0 9. Opetusministeriön mukaan vähiten peruskouluikäisiä ennakoidaan olevan vuonna 2012, jolloin heitä on yli vähemmän kuin vuonna Tämän jälkeen ko. ikäluokat lähtevät hitaasti kasvamaan siten, että vuonna 2025 määrän arvioidaan olevan suurin piirtein nykytasolla. Siilinjärvellä on lukuvuonna peruskoululaisia Oppilaita on 11 vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Ennusteen mukaan peruskoululaisten määrä vähenee vuosikymmenen puoliväliin saakka, jonka jälkeen oppilasmäärä alkaa kasvaa. Koko maassa 8,5 prosenttia peruskoululaisista ( oppilasta) oli siirretty erityisopetukseen syksyllä Määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna lähes ennallaan. Osa-aikaista erityisopetusta sai 23 prosenttia oppilaista lukuvuonna Siilinjärvellä erityisoppilaiden määrän kasvu noudattaa koko maassa tapahtunutta muutosta. Erityisoppilaita meillä on 8,3 % ja osa-aikaisessa erityisopetuksessa noin 24 %. Oppilasmäärät vuosittain Vuosi Vuosiluokat 1-6 Vuosiluokat 7-9 Joista erityis- Lukio opetusoppilaita* ,5 918,5 46,5 289, , ,5 103,0 379, ,5 916,0 192,0 362, ,0 927,0 229,5 292, ,5 951,5 236,5 316, ,0 964,5 246,5 315, * erityisluokkalaiset tai integroidut Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajien kelpoisuustilanne on Siilinjärvellä pysynyt hyvänä. Viimeisimmän valtakunnallisen selvityksen (2005) mukaan muodollisesti kelpoisia perusopetuksen opettajista on 92 prosenttia ja lukion opettajista 93 prosenttia. Erityisopettajista vain 71 prosenttia on muodollisesti kelpoisia. Siilinjärvellä on lukuvuotena muodollisesti kelpoisia päätoimisista perusopetuksen opettajista ja lukion opettajista 100 prosenttia. 70

72 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Koulujen oppilasmäärä vähenee vuoteen 2015 saakka, mutta kääntyy sen jälkeen lievään nousuun. Yksittäisten koulujen oppilasmäärä voi laskea tai kasvaa riippuen mm. kaavoituksesta tai alueen ikääntymisestä sekä sisäisestä muutosta johtuen ja siten aiheuttaa lisähenkilöstö- ja tilatarvetta tai vähennystä. Tavoitteena on saada Hamulan koululle uudet ja terveelliset tilat vuonna Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Toimiva, terveellinen ja taloudellinen kouluverkko Koulujen tilojen määrä Koulujen oppilasmäärät Kustannukset/oppilas Kouluterveyskysely (joka toinen vuosi) Koulujen tilat ovat riittävät, terveelliset ja turvalliset Kustannukset/oppilas ovat alle Pohjois-Savon keskiarvon KOULULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Osaava koulutushanke Hankesuunnitelma Erityisopetuksen kehittäminen / Kelpo-hanke Perusopetuksen laatukriteerit hanke Kerhotoimintahanke Koululaisten liikunnan kehittämishanke Henkilökunnan osaamisen kehittäminen Henkilökunnan koulutus Tehdään yhteistyössä Kuopion seutukuntien kanssa Laatukriteerien määrittäminen Oppilaiden harrastustoiminnan edistäminen Koululaisten liikunnan lisääminen pilottikouluissa Hankesuunnitelma Hankesuunnitelma Oppilaskerhot Hankesuunnitelma Henkilöstölle on järjestetty koulutusta mm. arviointitaitojen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista Kaksi kasvatuskumppanuuskoulutustilaisuutta on järjestetty vuoden loppuun mennessä Koulukohtaiset laatukriteerit ovat valmiina mennessä Oppilaille on tarjottu monipuolista kerhotoimintaa Koulupäiviin on saatu lisää erilaisia liikuntamahdollisuuksia ja ensimmäisen hankevuoden toimintoja on saatu vakiinnutettua 71

73 Opetuspalvelut Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Sisäisten palv. myynti 282 Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Vuokratuotot Muut tuotot 100 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Opettajien lukumäärä Kustannukset euroa/oppilas - peruskoulu * lukio * Täydennyskoulutuspäivät/henkilö 4, Sairauspoissaolopäivät/henkilö 10, Opetustunnit peruskoulussa Opetustunnit lukiossa Peruskoulun päättäneet Lukion päättäneet * ei sisällä sisäisiä eriä Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Oppilaita peruskoulussa, joista vieraskuntalaisia Opiskelijoita lukiossa, joista vieraskuntalaisia Kuljetusoppilaat Peruskoulun tuntikehys/oppilas 1,75 1,77 1,77 1,77 1,77 Lukion tuntikehys/opiskelija 1,42 1,42 1,51 1,51 1,51 72

74 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Tukien ja avustusten väheneminen valtiolta *** Kotikuntakorvaustulojen väheneminen Menot Henkilöstömenojen lisäykset mm. Vuorelan erityisop. ja oppilashuollon ohjaaja ATK-ohjelmistolisenssit Koulukuljetusten tilausliikenteen lisääntyminen ja uudelleen järjestelyt Henkilöstömenojen vähennykset (kohdentaminen tarkentuu loppuvuoden aikana) Asiakaspalvelujen ostojen väheneminen (mm. kotikuntakorvausmenot) *** Valtion opetusryhmien pienentämiseen suunnatun avustusten haku vuodelle 2012 on vuoden vaihteessa ja päätökset avustuksista tulevat vuonna Ruokapalvelut Vastuuhenkilö: palvelualuejohtaja Pirkko Markkanen Toiminta-ajatus Tulosalueen tehtävänä on tuottaa asiakkailleen laadukkaita ateriapalveluja taloudellisesti, tehokkaasti ja joustavasti sekä huomioida eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset. Toimintaympäristö ja sen muutokset Ruokapalvelukeskuksen toimintakokonaisuus kattaa opetusalan, päivähoidon, iltapäiväkerhojen välipalatarjoilun, kehitysvammapalveluiden aterioita, vanhusten sekä potilasruokailun, työpaikkaruokailun ja erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien ruokapalvelut. Järjestämme ja tarjoamme lähes 1,3 miljoonaa ateriaa vuodessa. Siilinjärven ruokapalvelut kunnallisena toimijana on pystynyt ja pystyy pitämään ruokapalveluiden tason ja ruuan laadun hyvänä ja suositusten mukaisena sekä myös tarjoamaan samantasoista palvelua kunnan ulkopuolisille toimijoille. Ruokapalvelukeskus järjestää nyt kaikki alakoululaisten iltapäiväkerhotoimintaan kuuluvat välipalat sekä kunnan toimintana pidettävään Muksumökkitoimintaan. Elokuun alusta 2011 terveyskeskuksen keittiö on valmistanut lounasateriat kehitysvammapalveluille Toimintakeskukseen, asuntola Päivänkiertoon sekä Vattuahontien ryhmälle. Jo kevään 2011 toimineet Simonsalon ja Leppäkaarteen päiväkotien uudet ryhmät sekä Harjamäessä Pilvilinnan päiväkodin alaisuudessa toimiva S 6 jatkavat toimintaansa saakka (Simonsalo v loppuun). Ruokapalvelukeskus hoitaa edellä mainittujen ryhmien ateriapalvelut. Yksityinen päiväkoti Touhula ostaa kunnan ruokapalveluilta lämpimät lounasateriat n. 80:lle alkaen. Ateriat toimitetaan Siilinlahden koulun keittiöltä. Vuorelassa Mukulakodin toiminta loppui Vuorelan päiväkodin yksi lapsiryhmä on siirretty erilliseen rakennukseen, Niksulaan saakka. Kasurilan päiväkodin toiminta-aika on saakka, vai jatkuuko vielä pitemmälle. Sisäilmaongelmien vuoksi Hamulan koulun oppilaat ja henkilökunta siirtyvät pois koulun päärakennuksesta elokuusta 2011 alkaen. Hamulan koulun tilanteen muuttuessa niin, että koulun keittiö ei toimi enää valmistuskeittiönä, ruokapalvelukeskus joutui siirtämään Hamulan koulun keittiön ateriatuotantomäärät (n. 420 ateriaa) muihin kunnan valmistuskeittiöihin. Suurimmat muutokset kohdistuivat Ahmon ja Suininlahden koulujen keittiöihin. Palvelukeskus Risuharjun keittiöllä kotipalveluateriat lisääntyvät koko ajan. Palvelukeskus Risuharjun keittiö ei pysty laajentamaan ateriatuotantoaan nykyisestä paljonkaan enempää, koska keittiön toimintaolosuhteet ovat puutteelliset ja keittiöllä on sisäilmaongelmia. 73

75 Kuntien palvelurakenteiden muutokset tuovat mukanaan uusia haasteita myös ruokapalveluiden järjestämiseen. Koululaiset, päivähoitolapset, vanhukset ja potilaat tarvitsevat ravitsemuksellisesti täysipainoista ruokaa. Ravitsemussuositukset myös määrittelevät eri ruokailijaryhmille omat vaatimukset. Vuonna 2010 on julkaistu uudet ravitsemushoito- ja ruokailusuositukset sairaala- ja hoivaruokailuun. Uusissa suosituksissa korostetaan ravitsemustilan ja ravinnon tarpeen arviointia ja seurantaa päivittäisessä ruokailussa. Koulu- ja päiväkotiruokailussa tarjoamme kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla neljä viisi kertaa kasvisruoka-aterian. Siilinjärven kunnan ruokapalveluiden taso ja ruuan laatu on pystytty pitämään nykyisillä määrärahoilla hyvänä ja suositusten mukaisina. Vuonna 2012 nykyinen elintarvikemääräraha ei tule riittämään, jos taso ja laatu pidetään yhtä hyvänä kuin tähänkin saakka. Lisäksi on huomioitava, että elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet, kotipalveluateriat ovat lisääntyneet sekä potilaiden ja hoivapuolen uusien ravitsemushoito- ja ruokailusuositusten noudattaminen lisää kustannuksia. Kestävänkehityksen / ympäristöystävällisen toiminnan huomioiminen ja lisääminen (kotimaiset raaka-aineet, luomutuotteiden kokeilu ym.) ruokapalveluissa lisää myös elintarvikekustannuksia. Tulevaisuuden haaste ruokapalveluilla on uusien, koulutettujen työntekijöiden saanti. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Tulevaisuudessa Palvelukeskus Risuharjun keittiön valmistuminen ja uuden Hamulan koulun rakentaminen / keittiö. Vuodelle 2012 Suininlahden koulun keittiölle yhdistelmäuunin ja jäähdytyskaapin hankinta yhtensä euroa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 59,5 59,5 59,5 59,5 59,5 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen huomioidaan valmistamalla terveellisiä ja ravitsemussuositusten mukaisia aterioita. Huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista kiinnittämällä huomiota henkilöstön jaksamiseen ja sairaus poissaoloihin sekä työympäristöön. Ympäristötekijät otetaan huomioon ruokapalvelujen / keittiöiden toiminnassa. Seudullista yhteistyötä tehdään Kuopion hankintatoimen ja Halo hankintarenkaan kautta sekä Maaningan ruokapalvelujen kanssa. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Laadukkaiden ateriapalvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti eri asiakasryhmille Asiakastyytyväisyysmittaukset Ateriakustannukset Arviointiasteikolla 1 5 tavoitetaso: yhteenveto ka 3,8 Kestävänkehityksen / ympäristötekijöiden huomioiminen ruokapalvelujen toiminnassa Hankinnat Käytetään kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita talousarvion määrärahojen ja hankintasopimusten mukaisesti. Luomutuotteitten kokeilua. 74

76 KOULULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Henkilöstön hyvinvointi Keittiöiden toiminnan kehittäminen, seuraaminen ja epäkohtiin puuttuminen Käyttöturvalliset ja ergonomiset työvälineet Turvallinen työympäristö Ruokapalvelut Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Sisäisten palv. myynti , Maksutuotot -215 Tuet ja avustukset ,0 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Vuokrat Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Hinta euroa/ateria - Ruokapalvelukeskus 3,19 3,32 3,53 3,53 3,53 Aterioiden lukumäärä Ateriasuoritteiden lukumäärä Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Aterioiden lukumäärä Ateriasuoritteiden lukumäärä Hinta euroa/ateria - Ruokapalvelukeskus 3,19 3,32 3,53 3,53 3,53 - Koulut 2,58 2,85 2,98 2,98 2,98 - Päiväkodit 2,75 2,86 3,05 3,05 3,05 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Ateriapalvelujen myynti / yksityinen päiväkoti Touhula Menot Yksityinen päiväkoti / elintarvikemenojen lisäys Laatutason säilyminen, hinnan korotukset / elintarvikemenojen lisäys

77 6.3.3 Kansalaisopisto Vastuuhenkilö: rehtori Anita Heino Toiminta-ajatus Siilinjärven Maaningan kansalaisopiston perustehtävä on tarjota pääasiassa aikuisille mahdollisuus yleissivistävään ja erityisalojen tietojen ja taitojen kehittämiseen ja uusien omaksumiseen elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Opisto palvelee paikallista ajankohtaista ja tulevaisuuden sivistystarvetta. Myös taiteen perusopetus lähinnä lapsille ja nuorille on opistotoiminnan merkittävä osa-alue. Toiminta tukee yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä, ottaen tasapuolisesti huomioon eri yhteiskuntaryhmät. Opetus edistää opistossa opiskelevien hyvinvointia ja terveyttä ja lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Se on kuntalaisten tarpeista lähtevää ja helposti saavutettavaa. Kansalaisopiston visio 2015 Kansalaisopisto on vahva ja tunnettu aikaansa seuraava toimija väestön hyvinvoinnin tukijana ja alueen vetovoiman lisääjänä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kansalaisopisto on yksi kunnan vetovoimaa lisäävistä vapaa-aikatoimintojen toteuttajista. Opiston opetus on pääosin harrastuspainotteista, yleissivistävää aikuiskoulutusta. Lisäksi opistossa annetaan henkilöstökoulutusta ja musiikin, tanssin, kuvataiteen ja käsityön tavoitteellista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Aineryhmittäin tunneista suurin osa on musiikkia, taide- ja taitoaineita, liikuntaa ja kieliä. Kurssipaikkoja on lukuvuodessa yli 6 500, joilla opiskelee noin eri henkilöä. Kansalaisopiston toiminta-alueena on Siilinjärven lisäksi Maaninka. Opiston toimialueen kunnat kuuluvat väestökehitykseltään kasvukeskuksiin. Jatkuva asukasmäärän kasvu lisää kunnan palveluiden ja siten myös kansalaisopiston kurssien kysyntää. Tämä lisää paineita kasvattaa toiminnan volyymia kansalaisopistossa. Väestön keski-ikä kohoaa edelleen tulevina vuosina ja uudet ikäluokat pysyvät pieninä. Eläkkeelle siirtyvien määrä pysyy suurempana kuin työelämään tulevien. Yhteiskunnan haasteena on pitää pienenevä työikäisten osuus mahdollisimman pitkään työkykyisenä. Vaikka keskimäärin väestön keski-ikä kohoaakin Suomessa, Siilinjärven kunnan asukkaiden keski-ikä pysynee muuta Suomea alhaisempana lapsiperheiden suuren määrän vuoksi. Kurssitoiminnalla tuetaan monipuolisesti eriikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja jaksamista. Työvoiman niukkuus on tulevaisuuden haaste kunnalle. Kansalaisopiston mielenkiintoinen kurssitarjonta voi lisätä muuttohalukkuutta paikkakunnalle. Työttömien määrä on pysynyt kunnassa melko alhaisena. Kansalaisopisto tukee työttömien osallistumista alentamalla kurssimaksuja opintosetelitukirahalla. Työttömien aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy kuuluvat kansalaisopiston toimintaan luontevasti. Yhteistyötä kunnan omien organisaatioiden, kolmannen sektorin ja Pohjois-Savon seudun eri toimijoiden kesken pidetään yllä ja kehitetään. Kansainvälistymistä pidetään oppilaitosten henkilökunnan ja opiskelijoiden verkostoitumisen ja näkökulmien laajentamisen kannalta tärkeänä. Tavoitteena on, että kansalaisopisto voi osallistua kumppanina johonkin opiston painopistealueita tukevaan kansainväliseen hankkeeseen. 76

78 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin 1. Lukkojen uusiminen kirjasto-/kansalaisopistorakennukseen 2. Ilmanvaihdon korjaaminen keramiikkaluokassa 3. Uudet toimitilat kansalaisopistolle suunniteltavaan kulttuuritaloon. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kansalaisopisto tekee seutukuntayhteistyötä lähikuntien kansalaisopistojen kanssa Kansalaisopisto lisää kunnan kiinnostavuutta asuinkuntana mielenkiintoisella ja monipuolisella opinto-ohjelmalla Kansalaisopisto tukee toimintaan osallistujien hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllisyyttä Kansalaisopisto noudattaa Kestävän kehityksen periaatteita Kansalaisopisto kannustaa opetushenkilöstöä osallistumaan täydennyskoulutukseen Kansalaisopiston kurssitoiminnalla tuetaan monipuolisesti eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja jaksamista. Tavoitteet VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Infrastruktuuriin (toimintaympäristöön) panostaminen Opetusvälineiden hankinnat Opiston toiminnan arviointi Opiskelijapalaute: Kurssin välineet olivat toimivat asteikolla 1-5 Positiivisen imagon tietoinen rakentaminen Monipuolinen opetustarjonta hyvinvoinnin tukemiseksi Kansalaisopisto toimii kestävän kehityksen periaatteita noudattaen 1. Opiston näkyvyyden parantaminen 2. Yhteistyön kehittäminen Opisto laatii lukuvuodelle opinto-ohjelman, joka on ajankohtainen ja tukee kuntalaisten hyvinvointia Opiston kestävän kehityksen ohjelman maastoutuksen jatkaminen Opiston toiminnan arviointi Uudet toimintatavat sovittu Opetustarjonnan arviointi Uudet toimintatavat sovittu tavoitetaso 4 1. Opiskelijapalaute: Arviointiasteikolla 1-5 tavoite kuhunkin aihepiirin kysymykseen on 4 2 Vähintään kaksi uutta yhteistyötapaa käytössä mennessä Opiskelijapalaute: Arviointiasteikolla 1-5 tavoite kuhunkin aihepiirin kysymykseen on 4 Vähintään kaksi uutta toimintatapaa käytössä mennessä 77

79 Kansalaisopisto Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Sisäisten palv. myynti Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Vuokratuotot , Muut tuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Opiskelijoiden osuus toimialueen asukkaista (%) 15,14 15,2 15,3 15,4 Yli 61-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 24,0 24,0 24,2 24,3 Alle 20-vuotiaiden osuus opiskelijoista %) 26,3 26,3 26,4 26,5 Uusien opiskelijoiden määrä Opiskelijapalautteen keskiarvo (1-5) Brutto-opiskelijamäärä Netto-opiskelijamäärä Opetustuntimäärä Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä Kurssimäärä Normaaliopetuksen tunnit Taiteen perusopetuksen tunnit Omakustanneopetuksen tunnit Myyntipalvelun tunnit Toimipaikkojen määrä Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Kurssimaksutulojen kasvu Menot Laitteiden ja huoneistojen vuokramenojen ja sähkön hinnannousu Oletettu palkankorotuksen (1,5) vaikutus Kattamissuunnitelma laaditaan syksyn aikana 78

80 6.3.4 Kirjasto Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Maarit Kuusela Toiminta-ajatus Kirjaston tavoitteena on edistää tasapuolisesti kuntalaisten mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, tiedonhankintaan ja erilaisten taitojen kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto pyrkii edistämään myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjaston peruskäyttö on maksutonta käsittäen lainauksen kokoelmasta, henkilökunnan asiantuntemuksen, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät ja kirjastotilat. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kirjastopalvelut ovat osa kunnan peruspalveluita. Kirjastotoimi seuraa ja arvioi toimintaansa tilastoinnin, asiakaskyselyjen ja saamansa asiakaspalautteen avulla. Yhteiskunnan tietoteknistyminen näkyy myös kirjastopalveluissa ja kirjastotyön muuttumisessa. Asiakkaita neuvotaan ja ohjataan tiedonhaussa ja kirjaston verkkopalvelun käytössä. Internetin ja langattoman verkon käyttö on kirjastossa maksutonta. Siilinjärven kunnan kirjastotoimeen kuuluu pääkirjaston lisäksi Vuorelan kirjasto ja kirjastoauto Pikku Marja. Kotipalvelutoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan liikuntaesteisille kuntalaisille. Kirjastossa on käytössä Origo kirjastojärjestelmä ja se on yhteiskäyttöinen Maaningan kunnankirjaston kanssa. Kuopion kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kanssa tehdään yhteistyötä kirjastokorttien osalta. Kirjaston verkkopalvelu Web - Origo mahdollistaa asiakkaan omatoimisen tiedonhaun, lainojen uusinnan ja varausten tekemisen omalta kotikoneeltaan. Kirjaston verkkopalvelua halutaan kehittää vuorovaikutteiseen suuntaan. Asiakkaille halutaan tarjota mahdollisuus vaikuttaa verkkopalveluiden sisältöön ja osallistua sisältöjen tuottamiseen. Asiakkaat voisivat tehdä esimerkiksi kirjaarvosteluita. Kirjastojärjestelmien kehittyessä, verkkopalvelujen kysynnän kasvaessa ja teknisten mahdollisuuksien lisääntyessä palveluiden tuottamiseen verkon kautta, korostuu kirjastohenkilöstön jatkuvan kouluttautumisen tarve. Osaamista on kehitettävä, jotta uusia palvelu- ja toimintamuotoja pystytään ottamaan käyttöön. Kirjastoalalla on menossa muun muassa yhteisluetteloihin ja digitointiin liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä yhteishankkeita, jotka edellyttävät henkilöstön lisäkoulutusta. Asiakaslähtöisyys ja panostukset hyvään asiakaspalveluun ovat myös keskeisiä. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja palveluita halutaan kehittää. Sähköisten palveluiden uskotaan saavuttavan tämän kohderyhmän parhaiten, joten niihin halutaan panostaa. Kirjaston näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja uudistuvat verkkopalvelut ovat keinoja, joilla nuoria ja nuoria aikuisia halutaan tavoittaa. Lapsille ja nuorille pyritään järjestämään erilaisia tapahtumia yhteistyössä esimerkiksi koulujen kanssa. Tapahtumien järjestämiseen haetaan projektirahoitusta. Pääkirjastossa toimii taidenäyttelytila Artsi, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Hakukaavakkeita näyttelytilaan ja tietoa näyttelytoiminnan periaatteista löytyy kirjaston verkkosivuilta. 79

81 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Vuoden 2011 lopulla kirjastossamme aloittaa kirjastovirkailija, jonka tehtävänä on suunnitella nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja palveluita ja erityisesti uusia verkkopalveluita. Tähän liittyen haluamme toteuttaa investoinnin ja hankkia ohjelman uutta vuorovaikutteista verkkopalvelua varten. Asiakkaille halutaan tarjota nykyaikaisia kirjastopalveluita ja siksi panostaminen sähköisiin palveluihin nähdään hyvin tarpeellisena. Kirjaston nykyisen verkkopalvelun mahdollisuudet ovat varsin suppeat ja uusien palveluiden kehittäminen vaatii uuden ohjelman. Uusi ohjelma tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden osallistumiseen ja sisältöjen tuottamiseen kirjaston verkkosivuille. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Siilinjärven kunnankirjasto tekee kirjastojärjestelmäyhteistyötä Maaningan kunnankirjaston kanssa. Lisäksi Maaningan kirjasto ostaa palveluita Siilinjärven kirjastolta. Kuopion kaupunginkirjastomaakuntakirjaston ja Maaningan kunnankirjaston kanssa käytössä on yhteinen kirjastokortti. Siilinjärven kunnankirjasto pyrkii edistämään ja tukemaan kuntalaisten hyvinvointia laadukkaiden, maksuttomien ja monipuolisten kirjastopalveluiden avulla. Kirjastohenkilöstön osaamiseen panostetaan koulutuksella ja tulevien rekrytointien tarkalla suunnittelulla. Kirjaston maksuttomat palvelut ehkäisevät osaltaan syrjäytymistä. Tavoitteet VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Nuorten ja nuorten aikuisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen sisältöjen tuottamiseen Uusien palveluiden suunnittelu, verkkopalvelun hankinta Suunnitelma, verkkopalvelun hankinta Uusien palveluiden suunnitelma tehty ja verkkopalvelu hankittu vuoden loppuun mennessä Henkilöstön osaamiseen panostaminen Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukeminen Aikuisten lukemisharrastuksen tukeminen Koulutuksiin osallistuminen Projektirahojen hakeminen lastenkirjastotyön monipuolistamiseen Kirjavinkit verkkosivuilla, lukupiirit pääkirjastossa ja Vuorelan kirjastossa, vaihtuvat näyttelyt, kirjavinkkaus erilaisille ryhmille Koulutuspäivien määrä ja sisäinen koulutus Hankehakemukset Toimenpiteiden toimivuuden arviointi Yksi koulutuspäivä / työntekijä / vuosi Saatu projektirahaa vähintään yhteen hankkeeseen Tarjota kirjallisuutta monipuolisesti ja kiinnostavasti aikuisille 80

82 Kirjasto Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Kokonaislainaus / vuosi Kirjastokäynnit / vuosi Kirjastoaineistoa / asukas 7,7 7,7 7,7 7,7 7,7 Lainat / asukas 20, Verkkopalvelun käyttökerrat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus / järjestyskerrat Osallistuneet oppilaat Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Oletettu palkkojen korotusten vaikutus Asiakastuolien verhoilun loppuun saattaminen Polttoaineen hinnannousu Liikuntavälineiden hankinta Kulujen kattaminen täytyy tapahtua muita kuluja karsimalla. Suunnitelma kulujen kattamisesta laaditaan syksyn aikana. 81

83 6.3.5 Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuurisihteeri Riitta Hyttinen Toiminta-ajatus Kulttuuritoimi tuottaa itse tai yhteistyössä muiden kunnan laitosten ja järjestöjen kanssa omaleimaisia, moniarvoisia ja kuntalaisten henkistä kasvua ja hyvinvointia tukevia kulttuuripalveluja, säilyttää ja esittelee oman kunnan kulttuuriperintöä ja luo mahdollisuuksia kuntalaisten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kulttuuritoimi järjestää yksin tai yhteistyössä eri tahojen kanssa erilaisia juhlia kuten itsenäisyysjuhlan, veteraanijuhlan, lasten tapahtumia ja konsertteja. Toimintoihin kuuluu lisäksi videotyöpiste, kotiseutu- ja valokuva-arkisto, kaksi museota sekä järjestötoiminnan tukeminen. Kulttuuripalvelut ovat henkisen hyvinvoinnin ja positiivisen mielen säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Kulttuuritoiminnan tulee myös vastata nopeasti ajan haasteisiin. Kunnan kulttuuritoimen painopistealueena tulevana vuonna on edelleen lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan edistäminen. Kotiseutumuseolla kesällä järjestettävä Pikku-Marjan päivä sekä Pikku- Marjan talvipäivä ilmaistapahtumina ovat vakiinnuttaneet paikkansa lapsiperheiden keskuudessa. Yhteistyötä paikallisten järjestöjen ja yhdistysten sekä naapurikuntien kanssa lisätään. Kulttuuritoiminnan harrastetilat ovat rajalliset. Siilinlahden koulun Salmin sali toimii talviajan kulttuuritilaisuuksien pääpaikkana, kun taas Mäntyrannan teatteri tarjoaa kesällä idyllisen näytelmä- ja ohjelmapaikan. Siilinjärven Maaningan Kulttuuriyhdistys Sii Ma ry ja yhdeksän järjestöä ja yhteisöä ovat tehneet aloitteen kulttuuritalon rakentamiseksi Siilinjärvelle. Kulttuuritalohanketta varten on perustettu hanketyöryhmä, joka vie hanketta eteenpäin. Kuopion Konservatorion Siilinjärven Musiikkiopiston työ näkyy ja kuuluu taidokkaana musiikillisena harrastamisena paikkakunnalla. Pöljän kotiseutumuseo Kotiseutumuseon kokoelmien hoitoon, näyttelytoimintaan ja ammatillisen työvoiman käyttöön etsitään kuluja säästäviä yhteistyömalleja maakunnan paikallismuseoiden kanssa. Kotiseutumuseon resurssit keskitetään yleisö- sekä asiakaspalveluun kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden käyttöön esim. koulutuksina, työpajoina ja neuvontakäynteinä. Museo osallistuu kulttuuritapahtumien järjestämiseen ja tarjoaa toiminnallisen oppimisympäristön päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja koulujen tarpeisiin. Museo suunnittelee ja tuottaa kulttuuriympäristössään hyvinvointipalveluita yhteistyössä kulttuuripalveluiden, kolmannen sektorin ja matkailualan kanssa. Kotiseutumuseo panostaa erityisesti kesäajan avoinna pitoon toukokuusta syyskuulle kesätapahtumien ja kouluvierailujen vuoksi. Harjamäen sairaalamuseo Sairaalamuseo on erikoismuseo, joka sitoutuu jatkossa etsimään yhteistyömalleja alan erikoismuseoiden kanssa; nalleja joilla vähennetään ja jaetaan kokoelmien hoidon sekä näyttelytoiminnan kuluja. Harjamäellä tulisi keskittyä esittelemään autenttinen, valtakunnallisestikin merkittävä, sairaalamiljöö elävänä kulttuuriympäristönä yhteistyössä maakunnan erikoismuseoiden, matkailualan ja paikallisten yrittäjien kanssa. 82

84 Yleisöopastuksissa kaivataan tietoja erityisesti sairaalan arjesta ja toiminnan kulta-ajasta luvulla. Museon avoinna pidossa keskitytään enemmän tilattuihin opastuksiin talviaikaan, touko- ja syyskuussa. Säännöllistä kesän avoinna pitoa matkailijoille voidaan supistaa nykyisestä heinäelokuun ajalle. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Kulttuuritalon rakentaminen. Kulttuuritoiminnan tilantarve on niin päivä- kuin iltakäyttöönkin lisääntynyt. Musiikkiopisto, teatterit, tanssi, bänditoiminta sekä ikääntyvien eri harrastusryhmät tarvitsevat toimintaansa sopivat tilat. Pöljän kotiseutumuseo/rakennusten kattojen säilyttävä korjaus ja uusiminen on välttämätöntä, jotta rakennukset eivät homehdu ja lahoa vuotavien kattojen vuoksi. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Kulttuuritoimi tekee seutukuntayhteistyötä lähikuntien kulttuuritoimien kanssa. Kulttuuritoimi tuottaa yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa kulttuuripalveluja. Kulttuuritoimi huomioi toiminnassaan ikääntyvän väestön ja heille suunnatut palvelut. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa Tilaisuuksien lukumäärä 24 tilaisuutta/ vuosi VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Suunnittelun käynnistäminen kulttuuritalohankkeeseen Kulttuuritalon suunnittelutyöhön osallistuminen Suunnitelma Suunnitelma tehty vuoden loppuun mennessä Lasten ja nuorten kulttuuritarjonnan monipuolistaminen Uudistetaan Siilinjärven museoiden nykyinen toimintamalli ja laaditaan toimintasuunnitelma Museoiden kokoelmien hoito- ja näyttelyiden järjestämiskäytänteiden uusiminen Suunnittelu yhdessä järjestöjen kanssa Tapahtumat 3 isoa, monipuolista tapahtumaa Toimintamallin laadinta Toimintamalli Uusi toimintamalli valmis vuoden loppuun mennessä Kartoitetaan museon asiakaskunnan tarpeet, suunnitellaan tarvittavat palvelut ja sisällöt Tarpeiden kartoitus ja niiden pohjalta tehty suunnitelma Kartoitus ja suunnitelma tehty vuoden loppuun mennessä 83

85 Kulttuuripalvelut Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Muut tuotot 189 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien määrä Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Sairaalamuseon vuokrankorotus Varaus mahdollisiin palkankorotuksiin Suunnitelma kulujen kattamisesta tehdään syksyn aikana. 84

86 6.3.6 Liikuntapalvelut Vastuuhenkilö: liikuntatoimenjohtaja Timo Hyötyläinen Toiminta-ajatus Liikuntatoimen tehtävänä on edistää liikuntaa kaikilla osa-alueilla, korostaen väestön terveyttä, hyvinvointia sekä lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla luomalla ja ylläpitämällä edellytyksiä kuntalaisten omatoimiselle liikunnan harrastamiselle sekä monipuoliselle ja laajalle järjestötoiminnalle. Toimiva, väestön terveyttä ja aktiivisuutta lisäävä liikuntatoimi, on osa kuntalaisten viihtyisyyttä ja kunnan vetovoimaisuutta. Tällä pyritään vastaamaan kuntastrategiassa 2020 esitettyyn liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen tavoitteeseen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan alueella on monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja määrällisesti paljon suorituspaikkoja, lähinnä perus- ja lähiliikuntapaikkoja. Niistä vanhimmat kaipaavat jo peruskorjausta laadun ja kunnon ajanmukaistamiseksi. Erikoisliikuntapaikat korostavat paikkakunnan liikunnallisuutta (mm. laskettelu, pesäpallo, golf, virkistysuimala ja tuplajäähalli). Tulevina vuosina pyritään rakentamaan / muuttamaan koulujen pihoja liikunnallisesti virikkeellisemmiksi sekä kehittämään asuinalueiden lähiliikuntamahdollisuuksia. Suorituspaikat ovat kunnallisen liikuntatoiminnan peruspalveluja, joten henkilö- ja talousresursseista suurin osa kohdistuu kunnossapitoon. Suorituspaikkojen käytössä kasvaa tarve omaehtoiseen, yksilölliseen liikkumiseen sekä lyhytjännitteisempään pienryhmätoimintaan. Se edellyttää suorituspaikoille nykykäytännöstä poikkeavia valvonta- ja käyttöjärjestelmiä. Toiminnan toteuttajina ovat paikalliset urheiluseurat, joita tuetaan pääsääntöisesti korvauksettomilla tilojen ja alueiden käyttövuoroilla sekä taloudellisilla avustuksilla. Toimintaa uudelleen arvioitaessa ja kehitettäessä on tulevina vuosina kiinnitettävä huomiota terveys- ja erityisliikuntaan. Terveys- ja erityisliikunta jäävät yleensä perinteisen seuratyön ulkopuolelle ja ne ovat nousseet valtakunnallisestikin julkisen liikuntatoimen painopistealueiksi voimaan astuneen lain mukaan liikuntatoimen vastuut ja yhteistyövelvoitteet ovat ( 2): Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottamalla huomioon myös erityisryhmät. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Erityis- ja terveysliikuntatoiminnan monipuolistumisen seurauksena liikuntatilojen tarve varsinkin päiväkäytön osalta kasvaa. Sisäliikuntatilojen käyttöaste aktiivisen seuratoiminnan ja kansalaisopiston ryhmien seurauksena erittäin suuri, lisätilan löytäminen haaste. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 9⅓ 10⅓ 10 ⅓ 10⅓ 10⅓ Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 85

87 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen, hyvä elinympäristö: Tavoitteeseen pyritään parantamalla kaikkien ikäryhmien omaehtoisen liikunnan mahdollisuuksia kunnan eri alueella. Jo aiemmin käynnistynyt lähiliikuntapaikkaprojektia jatketaan, tavoitteena toteuttaa vähintään yksi lähiliikuntapaikka / vuosi. Aktiivinen vaikuttaminen terveyden edistämiseksi, sairastuvuuden kasvun hillitsemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi: Pyritään kehittämään poikkihallinnollista ja seudullista (Siiliset alue) yhteistyötä. Erityisryhmien hyvinvointiin / ennaltaehkäisevään työhön lisäresursointia erityisryhmien liikunnanohjaajan toimen kautta. Aktiivinen yhteistyö järjestökentän ja kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Toteutuneet lähiliikuntapaikkahankkeet Virikkeellisemmät asuinympäristöt Erityisliikuntapalveluiden sekä seutukunnallisten terveysliikuntapalveluiden kehittäminen Erityisliikunnan tilaisuudet, siilisetin alueen yhteistyö terveysliikunnan alueella Monipuoliset erityisliikuntapalvelut, siiliset-alueen yhteistyö käynnistetty soveltuvilta osin VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Terveys- ja erityisliikunnan kehittäminen kaikki ikäryhmät huomioiden Poikkihallinnollisen työryhmän toiminnan käynnistäminen Työryhmän kokoontumiset Työryhmä kokoontuu 2-4 kertaa/vuosi Liikuntapalvelut Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Vertaisohjaajien kouluttaminen Koulutus-/ideatapahtumien järjestäminen vertaisohjaajille Vertaisohjaajakoulutukset Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% tapahtumaa/vuosi TS 2013 TS 2014 Myyntituotot 187 Sisäisten palv. myynti Maksutuotot , Tuet ja avustukset Vuokratuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

88 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Toteutuneet lähiliikuntapaikat Erityisliikunnan tilaisuudet Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Tilaisuudet Osanottajia Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Henkilöstömenot (erityisryhmien liikunnanohjaajan 1/3 vuoden palkka) Erityisryhmien liikuntatoiminta (välineistö, tilavuokrat, koulutus- ja matkakulut) Muut henkilöstömenojen lisäykset Vapaa-aikakeskus (4760) Uimalan rahoitus ja toiminta-avustukset Kattamissuunnitelma laaditaan syksyn aikana Nuorisotoiminta Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuurisihteeri Riitta Hyttinen Toiminta-ajatus Nuorisotoimi tukee siilinjärveläisten nuorten kasvua ja tarjoaa tervehenkisiä ja päihteettömiä mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon sekä kasvattaa vastuuseen yksilöstä, yhteisöstä ja ympäristöstä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan ikärakenne on nuorekas, joten tarve nuorisotyöhön ja erityisnuorisotyöhön säilyy ja vahvistuu. Yksilö- ja pienryhmätyö tarvitsee työntekijäresursseja huomattavasti enemmän kuin ns. avoin nuorisotyö, joten emme pysty vastaamaan nuorten tarpeisiin ja esille tuleviin haasteisiin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti. Nuorisolaki velvoittaa myös, että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Nuorisolain 8 mukaan; Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Vuoden 2011 alussa kuntaan on saatu nuorten Internet-pohjainen kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmä aloitekanava. Aloitekanava täyttää lain vaatimukset nuorten kuulemisessa. Tämän lisäksi nuorisovaltuusto on perustettu ja sen toimintaa vahvistetaan nuorisotoimen kautta. Lopullinen vastuu on siten jokaisella nuorten asioita käsittelevällä viranhaltijalla ja lautakunnalla sekä kunnanhallituksella ja valtuustolla haluaako kuunnella näitä nuorten vaikuttamisfoorumeita. Erityis- ja etsivä nuorisotyö on painopistealueena tulevina vuosina. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu sekä yhteistyö muiden nuorisoalan ammattilaisten esim. koulun ja kolmannen sektorin kanssa tulee yhä tärkeämmäksi. Etsivää nuorisotyötä tehdään yhdessä seurakunnan, Tukeva työvalmennussäätiön sekä koulujen kanssa. Etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen on saatu avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Näillä toiminnoilla pyritään ennaltaehkäisemään nuorten päihteiden käyttöä sekä lisäämään vanhempien tietoisuutta nuorten ajankäytöstä. 87

89 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Nuorisotalo Semppis on päivittäin sataprosenttisessa käytössä, päivällä eläkeläis- ja erityisryhmien kerhotoiminnassa, 4H-toiminnassa sekä illalla nuorison käytössä. Talon kokonaisvaltainen remontti tulisi tehdä tulevina vuosina. Uusille asuinalueille harrastus- ja kokoontumistilojen varaaminen ja rakentaminen. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Nuorten syrjäytymisen väheneminen: Ehkäistään syrjäytymistä ja puututaan varhaisessa vaiheessa syrjäytymisestä johtuviin ongelmiin. Etsivän nuorisotyön kohdentuminen ja yhteistyön lisääntyminen muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Yhteistyö järjestöjen kanssa. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen ja nuorten auttaminen Autettavien nuorten ja järjestettyjen toimintojen määrä Lisätään pienryhmätoimintaa, leirejä, yksilötyötä Yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa Palveluiden tuottaminen yhdessä Yhteistyön kehittäminen ja jatkaminen VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Nuorten palveluverkostokehittäminen ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Tehdään tunnetuksi Po1nt:n ja aloitekanavan mahdollisuudet Yhtenäiset toimintatavat Käyttäjämäärät Eri kohderyhmille tuotettu tietoa vaikutusmahdollisuuksista Ennaltaehkäisevän päihdetyön tilaisuuksien ja kiinnostavuuden lisääminen Nuorisotalotoiminta Päihdevalistustilaisuudet tietylle luokkatasolle Toiminnan avoimuus kaikille Osallistuminen, toimivuuden arviointi Kävijämäärät Osallistujat pitäneet tilaisuuksia hyödyllisinä Toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen 88

90 Nuorisotoiminta Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Vuokratuotot , Muut tuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Tilaisuudet Osanottajat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Nuorisotalotoimintaan osallistuneet / ilta Etsivä nuorisotyö Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Henkilöstömenot (nuoriso-ohjaajan 2 kk:n palkka) Vuokran korotus (Leppäkaarten kerhohuone) Varaus mahdollisiin palkankorotuksiin Kulujen kattaminen - Kesäetsivä jätetään palkkaamatta (8 400 ) - Kesäetsivä on palkattu jo 10 vuoden ajan vuosittain 3 kuukauden ajaksi tekemään nuorten kanssa töitä kun vakinainen henkilökunta on lomalla. Työlle on ollut suuri tarve. Työparina on ollut seurakunnan palkkaama kesäetsivä. Lopullinen suunnitelma kulujen kattamisesta tehdään syksyn aikana. 89

91 6.4 MAANKÄYTTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: toimistoarkkitehti Timo Nenonen Maankäyttö Vastuuhenkilö: toimistoarkkitehti Timo Nenonen Toiminta-ajatus Maankäytön tulosalue koostuu kaavoituksen, maapolitiikan sekä paikkatietopalveluiden tulosyksiköistä. Kaavoituksen tulosyksikkö vastaa kunnan maankäytön suunnittelusta sekä yhdyskuntarakenteen suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavan kaava-aineiston tuottamisesta asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Kaavoitusyksikkö laatii yleis- ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä korttelisuunnitelmia ja rakennustapaohjeita. Lähtökohtina ovat järkevä, taloudellinen ja suunnitelmallisesti kehitettävä yhdyskuntarakenne sekä viihtyisä, maaseutumainen elinympäristö. Maapolitiikan tulosyksikkö vastaa maanhankinnasta, luovutuksesta sekä näihin liittyvien sopimusten laadinnasta ja kunnan maaomaisuuden hallinnasta. Tulosyksikön tavoitteena on turvata riittävä raakamaavaranto käytettäväksi maankäytön suunnitteluun sekä varmistaa tehtyjen suunnitelmien toteuttaminen. Paikkatietopalvelut tulosyksikkö toimii tukipalveluna tuottaen, ylläpitäen ja kehittäen riittävän paikkatietovarannon sekä -järjestelmän käytettäväksi kunnan eri hallintokunnissa mm. kaavoitus-, rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisen sekä teknisten palveluiden toiminnassa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lainsäädännön muutokset ja uudistetut valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet lisäävät entisestään kuntien velvoitteita yhdyskuntarakenteet eheyttämiseen, autoriippuvuuden vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja siihen sopeutumiseen. Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa tarkistetaan voimassa olevan Kuopion seudun maakuntakaavan merkintöjä. Siilinjärven osalla maakuntakaavaan tehdään pieniä päivityksiä mm. työpaikka- sekä maa- ja metsätalousalueisiin. Maakuntakaava edellyttää kaupunkiseudulla varautumista merkittävään työpaikkojen ja väestön lisäykseen. Siilinjärvellä väestönkasvun tehostaminen edellyttää asunto- ja tonttitarjonnan lisäämistä ja monipuolistamista. Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Siinä yhteensovitetaan kaupunkiseudun maankäyttöä yhteisen näkemyksen löytämiseksi toiminnallisen seudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista vuoteen Seudun rakennemallin myötä painotetaan entistä enemmän yhdyskuntarakenteen tarkastelua myös yli kuntarajojen. Yleiskaavoituksen pohjaksi laaditaan vuoden 2011 aikana oikeusvaikutukseton kuntarakennemalli, kunnan kehityssuunnitelma, jossa määritellään kunnan kehittymisen päälinjat tarkemmin kuin maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa ja seudun rakennemallissa. Alueittain määritellään mm. asumisen volyymi, sekä palveluiden ja elinkeinoelämän eri osa-alueiden sijoittuminen kuntarakenteessa. Yleiskaavasuunnittelussa määritellään kunnan strateginen kehittäminen. Yleiskaavoissa esitetään kunnan kehittämistavoitteet ja sovitaan yhdyskuntarakenteen toiminnalliset ratkaisut seudulliset tavoitteet huomioiden. Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä yleiskaavoissa määritellyn yhdyskuntarakenteen toteuttamiselle. Asemakaavoilla ohjataan alueellisesti rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatua. 90

92 Paikkatietopalveluiden järjestämisen osalta merkittävän toimintaympäristön muutoksen tuo INSPI- RE-direktiivi 2007/2/EY, joka luo yleiset puitteet tiettyjen viranomaisten hallinnassa olevien paikkatietoaineistojen saatavuudelle ja käytölle Euroopassa. Direktiivi tähtää paikkatietojen käytön tehostamiseen, viranomaisten yhteistyön lisäämiseen ja monipuolisten kansalaispalvelujen syntymiseen. Direktiivin toimeenpanoa varten on Suomessa säädetty laki paikkatietoinfrastruktuurista (421/2009), joka tuli voimaan sekä asetus (1282/2009). Lain mukaan paikkatietoa hallinnoivan viranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta paikkatietoaineistosta yhteiskäyttöön soveltuva versio (yhteiskäyttöinen paikkatietoaineisto). Direktiivin vaikutuksesta Suomessa muun muassa siirrytään kansallisesti yhteiseurooppalaiseen koordinaattijärjestelmään. Direktiivi ei pyri kansallisten järjestelmien yhtenäistämiseen, mutta edellyttää, että ympäristöön liittyvät paikkatietoaineistot ovat saatavissa yhteisessä eurooppalaisessa järjestelmässä. Direktiivin liitteen III mukaiset vaatimukset paikkatietoaineistojen osalta tulee olla kunnossa vuoden 2013 loppuun mennessä. Kunnan merkittävä yhteistyökumppani Maanmittauslaitos on siirtynyt vuonna 2010 ETRS89-koordinaattijärjestelmään ja sen kansalliseen muotoon EUREF-FIN koordinaatistoon sekä N2000 korkeusjärjestelmään. Maanmittauslaitos tukee vanhoja järjestelmiä vuoden 2012 loppuun saakka, mikä tarkoittaa, että myös Siilinjärven tulee siirtyä uuteen ETRS89 koordinaatisto- sekä N2000 korkeusjärjestelmään vuoden 2012 aikana. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Maakuntakaavan, kuntastrategian sekä valmisteilla olevan rakennemallin asettamat kasvutavoitteet luovat paineita kunnan aktiiviselle maanhankinnalle, joka on edellytys kunnan suunnitelmalliselle kehittämiselle. Riittävien henkilöstö- ja rahallisten voimavarojen turvaaminen suhteessa velvoitteisiin on ollut ja tulee olemaan kunnalle haaste maanhankinnassa onnistumiselle. Muutostalousarviossa 2011 valtuusto on osoittanut maanhankintaan 2,5 miljoonan euron lisämäärärahan jo varatun 0,5 milj. euron lisäksi, jonka turvin on menestyksekkäästi toteutettu aktiivista maanhankintaa turvaten lähitulevaisuuden rakentamisalueet. Tulevaisuudessa kasvutavoitteiden saavuttaminen ja riittävän maareservin ylläpitäminen edellyttää kuitenkin edelleen pitkäjänteisesti merkittäviä investointeja maanhankintaan. Kaavojen toteuttaminen edellyttää investointeja vesihuoltoon ja katuverkostoon. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 15,73 17,15 17,4 17,4 17,4 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Tavoitteet perustuvat kuntastrategian ja maankäyttöpoliittisen ohjelman määrittelemiin linjauksiin. 91

93 Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Kasvutavoitteiden kannalta riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta asuntotuotantoon Väestönkasvu Valmistuneet asunnot 0,7 1,0 % väestönkasvu 150 asuntoa Riittävä tonttitarjonta elinkeinoelämän kehittämiseen Hankkeiden edellyttämä kaavojen valmiusaste Käynnistyvien hankkeiden kaavat hyväksytty Palvelurakentamisen mahdollistaminen Hankkeiden edellyttämä kaavojen valmiusaste Käynnistyvien hankkeiden kaavat hyväksytty Yhdyskuntarakenteen ja kaavoituksen Raakamaareservin lisäys 3 vuoden tarve/vuosi tukeminen aktiivisella maanhan- kinnalla Raakamaareservin ylläpito 10 vuoden tarpeita vastaava KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Yleiskaavoituksen edistäminen Kevättömän yleiskaava Valmiusaste Kaava hyväksytty Etelä-Siilinjärven yleis- kaava Kaavaehdotus valmistunut Kirkonkylän yleiskaava Kaavaluonnos valmistunut Yleiskaavoituksen ja Maankäytön toteuttamisohjelma Valmiusaste Ohjelma hyväksytty maapolitiikan tehostaminen Riittävä tonttitarjonta Panninniemen / Taivallahden Valmiusaste Kaava hyväksytty asuntorakentamiselle asemakaava Etelä-Siilinjärven uusi Kaava valmisteilla asuinalue Keskustan seuraava Kaava valmisteilla asuinkerrostalokohde Kaavallinen valmius asuntorakentamiseen Kolmen vuoden tarvetta vastaava Riittävä tonttitarjonta elinkeinoelämän edistämiselle Maaseuturakentaminen Siirtyminen EUREF-FIN koordinaatisto- ja N2000-korkeusjärjestelmään Keskuskorttelin asemakaava Vuorelan palvelukeskuksen asemakaava Maaseuturakentamisen vyöhykemitoitus Tietojärjestelmän kehittäminen ja aineistojen muutostyö uuteen järjestelmään Valmiusaste Kaavallinen valmius työpaikkarakentamiseen Valmiusaste Valmiusaste Kaava hyväksytty Kaava hyväksytty Viiden vuoden tarvetta vastaava Mitoitus hyväksytty ja käytössä Uusi taso- ja korkeusjärjestelmä tuotantokäytössä 92

94 Maankäyttö Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Sisäisten palv. myynti 348 Maksutuotot , Tuet ja avustukset 656 Vuokratuotot , Muut tuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot Aineet, tavarat ja tarv , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,0 0 0 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Kaavapäätösten pitävyys (valituksia/ hyväksytty kaava) 0/* 0/ Tuotantotavoitteet Hyväksyttyjen kaavojen mitoitus (asukkaita) Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet Hyväksyttyjä asemakaavoja (ha) Asemakaavoitettu pinta-ala (ha) Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä kpl Hankittu raakamaata (vuositarve) Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) Ajantasaistettua kaavan pohjakarttaa hyväksymisvalmiudessa (ha) Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Maanluovutustulojen väheneminen Menot Kaavoituksen henkilöjärjestelyt

95 6.4.2 Joukkoliikenne Vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Juha Elomaa Toiminta-ajatus Joukkoliikenteen tulosalueen tehtävänä on edistää ja ylläpitää henkilöliikennettä yhteistyössä liikennöitsijöiden, naapurikuntien ja lääninhallituksen kanssa niin, että se tarjoaa hyvät ja riittävät yhteydet niin työssäkäyntiin kuin erilaisten palveluiden hyväksikäyttöön. Toimintaympäristö ja sen muutokset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä joukkoliikennelaki tulivat voimaan Uudet lait tulevat merkittävästi vaikuttamaan joukkoliikenteeseen ja sen toteuttamistapoihin. Tällä hetkellä eletään vielä siirtymäkautta, mutta alkaen siirrytään pääosin uusien säädösten mukaiseen liikenteen järjestämiseen. Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta muodostavat alkaen yhteisen toimivaltaisen alueen joukkoliikenteessä ko. kuntien alueella. Kuopion kaupunki on toimivaltainen viranomainen sen liikenteen osalta, mikä ajetaan täysin ko. kuntien alueella. ELY on edelleen toimivaltainen viranomainen ko. kuntien ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen osalta. Toimivaltaiselle viranomaiselle on uudessa joukkoliikennelaissa asetettu tehtäväksi joukkoliikenteen palvelutason määrittely ja tavoitteeksi kehittää eri toimijoiden yhteistyötä sekä lisätä joukkoliikenteen kiinnostavuutta ja käyttöä. Asioiden hoitamiseksi Kuopion kaupunginvaltuusto ja Siilinjärven kunnanvaltuusto ovat kesäkuussa 2011 kokouksissaan (Kuopio , Siilinjärvi ) hyväksyneet Kuopion kaupunkiseudun toimivaltaista joukkoliikenneviranomaista koskevan yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä ja kuntien henkilökuljetuksia siten, että joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten palvelutaso paranee sekä palvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen toimialueelle laaditaan yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja palvelutasotavoite, joissa otetaan huomioon sopijakuntien itse määrittelemät lähtökohdat ja tavoitteet. Toimivalta-alueen joukkoliikenteen kilpailutus tehdään siten, että saavutetaan edullisin lopputulos ja että erikokoisilla linja-autoyrityksillä on mahdollisuus menestyä tarjouskilpailuissa. Edelleen yhteistoiminnalla huolehditaan kuntien edunvalvonnasta valtionavustusten ja valtion hankkiman ostoliikenteen suunnittelussa ja avustusten hakemisessa sekä suunnitellaan muiden toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten kanssa alueen joukkoliikennepalveluiden kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään. Lisäksi suunnitellaan ja hankitaan sopijakuntien ja niiden eri toimialojen tarvitsemia henkilökuljetuksia ja koordinoidaan niitä joukkoliikennepalvelujen kanssa. Joukkoliikenteen vastuuhenkilö vaihtuu tämän muutosprosessin aikana mahdollisimman alkuvaiheessa. Joukkoliikenneviranomaisen tehtävien hoitamista varten perustetaan Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluva Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Lautakunta aloittaa toimintansa Lautakuntaan tulee seitsemän jäsentä, joista Kuopio valitsee viisi jäsentä ja heille henkilökohtaisen varajäsenen ja Siilinjärvi kaksi jäsentä sekä heille henkilökohtaisen varajäsenen. Kuopion kaupunki nimeää lautakunnan puheenjohtajan ja Siilinjärvi varapuheenjohtajan. Joukkoliikennelautakunnan toimintaa ohjaavat kuntalaki ja Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymät johtosääntö ja joukkoliikennelautakunnan hyväksymä toimintasääntö. Joukkoliikennelautakunnan sekä kaupungin organisaatioon perustettavan henkilökuljetusyksikön toimintakustannukset jaetaan sopijakuntien asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2012 Siilinjärven kunnan osuus toimintakustannuksista on (ennakkoarvio). Muita v yhteistyöstä aiheutuvia kustannuksia on yhdessä ELY:n kanssa tehtävä joukkoliikennesuunnitelma sekä informaatioselvitys. Siilinjärven kunnan osuus joukkoliikennesuunnitelmasta on euroa ja informaatioselvityksestä euroa. 94

96 Vielä tällä hetkellä Siilinjärven joukkoliikenteen perustarjonta ja palvelutaso on kohtuullisen hyvä varsinkin kouluvuoden aikana. Kuopio Siilinjärvi -välin vuorotarjonta on paikallisliikenteen tasoista kaikkina viikonpäivinä sunnuntailiikennettä lukuun ottamatta. Moottoritietä käyttävä kaukoliikenne huomioiden Kuopio Siilinjärvi -väli on kilpailutasoista henkilöautoliikenteeseen nähden. Joukkoliikennesuunnitelmatyön yhteydessä kunnan tulee asettaa omat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteensa. Kunnan asettama tavoite sitoo sekä kuntaa että toimivaltaista viranomaista, kun alueen liikenne tullaan kilpailuttamaan. Tavoitteiden tulee olla realistiset. Lähtökohtana palvelutasotavoitteille voidaan kuitenkin pitää sitä, että joukkoliikenne säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla. Jatkossa on syytä varautua siihen, että lähiliikenteestä joudutaan maksamaan. Myöhemmin jatkossa tultaneen tuottamaan yhteiset lippujärjestelmät kaupungin kanssa, mistä myös aiheutuu kustannuksia. Tulevien kustannusten suuruutta ei ole tässä vaiheessa ole kuitenkaan mahdollista arvioida. Kuopio Rissala Siilinjärvi lentokenttä- ja työmatkaliikenne jatkuu yhteishankintana ELY:n kanssa v loppuun. Sen jälkeen vastuu siitä siirtyy kunnille. Vuonna 2012 kustannusten nousu on arviolta Menneiden vuosien tapaan yleistä joukkoliikennetarjontaa täydentää kunnan oma asiointi- ja palveluliikennejärjestelmä Pali. Se palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta sen ominaisuuksissa ja kalustossa on otettu huomioon mahdollisimman hyvin vanhusten ja vammaisten tarpeet. Tarvetta toiselle Paliautolle on varsinkin kunnan eteläosassa. Palveluliikenne joudutaan kilpailuttamaan v ajalle On syytä varautua siihen, että sitä ei saada täysin nykyisillä kustannuksilla ostettua. Seutulippu ja Etelä-Siilinjärvi lippu säilyvät. Lippujen asiakashintoja, seutulippu 93 ja Etelä- Siilinjärvi lippu 55, joudutaan nostamaan vuonna Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Toiminnan kehittymisen vaikutukset on arvioitavissa vasta joukkoliikennesuunnitelman sekä palvelutasotavoitteiden asettamisen jälkeen. Vuonna 2012 niitä ei vielä ole. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset huomioidaan joukkoliikenteessä. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset Vähintäänkin nykyinen huomioidaan joukkoliikenteessä palveluntarjonta Joukkoliikenne Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Sisäisten palvelujen myynti , Tuet ja avustukset , TOIMINTATUOTOT , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot Aineet, tavarat ja tarv Avustukset TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

97 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Myytyjä seutulippuja Etelä-Siilinjärvi lippu Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Joukkoliikennelautakunta ja viranomaistoiminta Joukkoliikennesuunnitelma Informaatioselvitys Nykyisten liikenteiden kustannusten nousu Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jukka Laukkanen Toiminta-ajatus Tulosalueen tehtävänä on tuottaa kuntalaisille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakentamisen viranomais- ja asiantuntijapalveluja. Tavoitteena on yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa päästä yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta rakennusten ja rakennetun ympäristön elinkaarimitassa hyvään lopputulokseen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Siilinjärvi oli mukana 10 kunnan selvityksessä Kuopion ympäristökuntien yhteisen rakennusvalvonta-alueen käynnistämiseksi. Perusselvitystyö oli tehty ja selvitystyötä jatkettiin vuoden 2011 aikana vielä avoimena olevien kysymysten osalta. Tavoitteena oli, että alueellinen rakennusvalvonta ja siihen kuuluvien kuntien yhteinen rakennuslautakunta aloittaisi toimintansa vuoden 2012 alusta. Kunnanhallituksen päätöksellä alueelliseen rakennusvalvontaan ei lähdetty mukaan. Rakentamista koskevat määräykset uudistuvat voimakkaasti tulevana vuotena mm. rakennuksen lämmöneristysmääräysten uudistuessa ja laskentatavan muuttuessa. Tulevat muutokset tarkoittavat, että rakennusvalvonnassa tarvitaan muutosten seurauksena yhä enemmän erityisalakohtaista osaamista. Tämän seurauksena oman henkilökunnan koulutukseen on panostettava. Lisäksi kunnanhallituksen alueellista rakennusvalvontaa koskevassa päätöksessä esille tuoma erityisosaamisen ostaminen Kuopion alueelliselta rakennusvalvonnalta tulee lisääntymään. On lisäksi huomioitava, että ostopalveluna hankittavat LVI-tarkastukset olisi tarkoituksen mukaista toteuttaa viranomaistoimintana. Viranomaistoiminnasta tulisi sopia vuoden 2012 aikana kuntatasolla. Uusi rakennusjärjestys tehdään loppuun vuoden 2012 aikana, jolloin se on suurimmalta osin yhteneväinen rakennusvalvontayhteistyöselvityksessä olevien kuntien kanssa. Uudistuksessa saatetaan rakennusjärjestys ajan tasalle muuttuneiden lakien ja asetusten kanssa. Rakennustarkastajan virka täytettiin helmikuussa 2011 edellisen rakennustarkastaja jäätyä osaaikaeläkkeelle ja siirryttyä kaavoitustoimistoon vuoden 2010 lopulla. Täytön yhteydessä muutettiin tarkastusinsinöörin virka toiseksi rakennuslupainsinöörin viraksi. Samassa yhteydessä delegoitiin kaikki lupapäätökset suoraan viranhaltijoille. Kun lupapäätökset delegoitiin viranhaltijoille, saavutettiin selvää hyötyä ja säästöä mm. toimistotehtävien vähentymisenä ja rakennuslautakunnan kokousten vähenemisenä. Lisäksi lupaprosessit suunnittelutarveratkaisuiden sekä poikkeuslupien kohdalla nopeutui, mikä on asiakkaiden kannalta parempaa palvelua. 96

98 Edellä esitettyjen henkilöstö- ja lautakuntajärjestelyiden lisäksi rakennusvalvontataksaa tarkastettiin siten, että yhä suurempi osuus rakennusvalvonnan menoista katetaan lupatuloilla. Kuntaliiton suositus on, että rakennusvalvonnan menot katetaan kokonaankin lupatuloilla. Rakennusvalvontalupataksaa yhtenäistettiin perusmaksurakenteeltaan ja neliöpohjamaksuiltaan Kuopion rakennusvalvontamaksujen kanssa samalle tasolle. Muutos talousarvion mukaan toteutuessa vuoden 2011 valvontamaksut kattavat noin % menoista. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Toiminnan kehittymisen kannalta investointi tarpeita ei ole. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Vanhuuseläketapahtumat 0,6 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 0,6 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian mukaiset kasvukuntatavoitteet vaikuttavat myös rakennusvalvonnan työmäärään rakentamisen lisääntyessä. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin Lupapäätökset Rakennuslautakuntaan tehdyt oikaisuvaatimukset ja eri oikeusasteisiin tehdyt valitukset eivät aiheuta muutoksia päätöksiin tai päätökset eivät kumoudu Lupapäätöksiä tehdään kaksi kertaa kuukaudessa ja käsittelykelpoisista hakemuksista tehdään päätös aina seuraavana mahdollisena päätöspäivänä RAKENNUSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Kuopion ympäristökuntien yhteinen rakennusvalvonta-alue Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien kanssa Seurataan yhteistyön toimivuutta Kuopion ja Suonenjoen aloittamassa alueellisessa rakennusvalvonnassa Otetaan käyttöön uudistettu rakennusjärjestys Päästään yhtenäisiin rakennusvalvonnan käytäntöihin yhteistoimintaalueella. Eritysasiantuntijapalvelut saadaan järjestettyä kuntoon. Naapurikuntien kanssa yhdenmukaistetut rakennusjärjestykset helpottavat sidosryhmien asiointia eri kunnissa Alueellinen rakennusvalvonta Rakennusjärjestys valmistuu vuoden 2012 aikana 97

99 Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Maanomistajien tasapuolinen kohtelu hajaasutuksen rakentamisessa Viranomaistoiminnan suuntaaminen rakentamisen kriittisiin vaiheisiin Ohje rakennusoikeuden määräytymisestä asemakaava-alueen ulkopuolelle otetaan käyttöön Rakennushankkeen eri vastuuhenkilöt hoitavat omat tehtävänsä Ohjeistus valmistuu ja se saadaan käyttöön Rakentamisen laatu paranee Ohjeen mukaisesti tehdyt lupapäätökset saavat lainvoiman Rakennusvalvonta Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot Sisäisten palv. myynti Maksutuotot , Muut tuotot 100 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot Aineet, tavarat ja tarv , Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin (kpl/kpl) - toimielin 0/5 0/5 0/5 - viranhaltijat 0/430 0/430 0/430 Lupapäätöksiä, kpl Myönnetyt luvat, asuntoja Asuntoja valmistunut Nettomenot /asukas 1,9 1,8 1,8 1,8 1,8 Maksujen kattavuus menoista, % Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Vilkkaan rakentamisvuoden 2011 jälkeen tulopuoli tasaantuu (vrt. muutos-ta) Menot Palkkojen yleiskorotuksen menot (1,5 %) katetaan karsimalla menoista tasaisesti

100 6.4.4 Ympäristönsuojelu Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen Toiminta-ajatus Ympäristönsuojelu-tulosalue vastaa eri laeissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjen, kunnan peruspalveluihin kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Lainsäädäntöön perustuvien erityistehtävien lisäksi tulosalue on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa turvaamassa kunnan asukkaille terveellisen ja viihtyisän sekä luonnontaloudellisesti kestävän elinympäristön. Toimintaympäristö ja sen muutokset Ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö täydentyy ja muuttuu. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä koskevat säädökset muuttuivat maalikuussa Vuoden 2012 alussa astuu voimaan uusi vesilaki (587/2011), uusi jätelaki (646/2011). Vuonna 2010 otettiin käyttöön rekisteröintimenettely, joka korvaa eräillä toimialoilla ympäristölupamenettelyn. Rekisteröintimenettelyyn siirtyminen korostaa jälkivalvonnan merkitystä. Lainsäädäntömuutokset yhdessä entistä suurempien asuin- ja elinympäristön laatua koskevien odotusten kanssa lisäävät toiminnan haasteellisuutta. Neuvonnan tarve erityisesti jätevesihuoltoa koskevan lainsäädännön toimeenpanossa on ilmeinen. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Ympäristönsuojelu-tulosalueen toiminnan kehittyminen ei vaikuta kunnan investointitarpeisiin. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2,1 2,1 1) 2,2 2,2 2,2 1) toimistosihteeri aloitti Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Ympäristönsuojelu-tulosalue on osaltaan turvaamassa hyvää elinympäristöä. Tulosalueen toiminta edistää ja tukee kuntalaisten hyvinvointia. Ympäristönsuojelulautakunnan tavoitteita määriteltäessä on otettu huomioon myös kunnanvaltuuston hyväksymä ympäristöohjelma ja valmisteilla oleva pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Pohjaveden pilaantumisriskin vähentäminen Vuosittain seurattavat mittarit Pohjavesialueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen viemäriverkostoon liittymisaste Tavoitetaso Pohjavesialueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt ovat liitetty viemäriverkostoon tai jätevesien käsittely on muutoin järjestetty asianmukaisesti 99

101 YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Pohjavesialueiden hydrogeologisia olosuhteita koskevaa tietoa täydennetään Toteutetaan Kärängänmäen pohjavesialueen rakennetutkimus yhdessä teknisten palveluiden sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen L- ja Y- vastuualueiden kanssa Valmiusaste Valmis Pohjaveden pilaantumisriskin vähentäminen Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Kiinteistön omistajille tiedotetaan öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta ja niiden aiheuttamista riskeistä Toteuttamisaste Ympäristölupahakemusten käsittelyyn kuluva aika Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrä suhteessa tehtyjen lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrään Tiedotettu kiinteistökohtaisesti Ympäristölupahakemukset käsitellään 3,5 kuukaudessa siitä, kun ne on todettu käsittelykelpoisiksi Valitusviranomainen pysyttää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätökset muutoksenhaussa Ympäristönsuojelu Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot Sisäisten palv. myynti Maksutuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut -65 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot

102 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Pohjavesialueilla vesihuoltolaitosten toimintaalueilla kiinteistöt ovat liitetty viemäriverkostoon tai niiden liittymisajankohta on tarkasteltu vesihuoltolain mukaisessa vapautusmenettelyssä (%) Ympäristölupahakemuksen käsittelyaika keskimäärin 4,3 3,5 3,5 3,5 3,5 (kk) Valitusviranomaisen muuttamat velvoittavat päätökset ja lupapäätökset / velvoittavat päätökset käsitellyt luvat (kpl/kpl) - - toimielin 0/6 0/8 0/8 0/8 0/8 - - viranhaltijat 0/80 0/10 0/10 0/10 0/10 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Vireille tulevien ympäristölupahakemusten määrän odotetaan lisääntyvän Menot Ympäristön tilan seuranta- ja kunnostushankkeet jäädytetään

103 6.5 YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUT Vastuuhenkilö: ympäristöterveysjohtaja Hanna Rintala Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa eri laeissa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa (Juankoski, Kaavi, Lapinlahti, Maaninka, Nilsiä, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi), minkä lisäksi hoidetaan Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtäviä Kuopion ja Siilinjärven välisen ostopalvelusopimuksen mukaan. Ympäristöterveyskeskuksen tarkoituksena on turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tappioita ehkäisevä paikalliseen riskinarvioon ja valtakunnallisiin valvontaohjelmiin perustuva ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Lisäksi tarkoituksena on laadukkaiden, tarkoituksenmukaisten ja tarpeeseen vastaavien kunnallisten eläinlääkintäpalvelujen ja eläinlääkäripäivystyksen saatavuuden ylläpito ja kehittäminen. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Uusi eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan Yksi lain tavoitteista on eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen. Lain mukaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen on huolehdittava kunnaneläinlääkärille mm. eläintautilaissa ja eläinsuojelulaissa säädettyjen valvontatehtävien hoidon edellytyksistä. Lisäksi edellytetään, että valvontaa tehdään kattavasti, tasapuolisesti ja jäävittömästi. Valtio korvaa näiden tehtävien hoitamisesta kunnalle aiheutuvat kustannukset. Lain toimeenpanoa koskevassa ohjauksessa on voimakkaasti painotettu uusien päätoimisen valvontaeläinlääkärin virkojen perustamista kuntiin. Mm. MMM:n, Eviran ja Kuntaliiton yhteisen ohjeen (lokakuu 2010) mukaan valvontatehtävät tulisi ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan perustamalla kuntien ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille valvontaeläinlääkärin virkoja. Ympäristöterveyskeskuksen tavoitteisiin on tämän vuoksi syytä sisällyttää eläinlääkintähuollon valvontatehtävien keskittäminen valvontaeläinlääkäreille, sekä uuden vakinaisen valvontaeläinlääkärin viran perustaminen. Eläinlääkäreistä on jatkuvaa pulaa, mikä saattaa vaikeuttaa rekrytointia. Toisaalta viran houkuttelevia tekijöitä ovat mm. säännöllinen työaika. Eläinlääkintähuoltolaki vaatii muutoksia myös päivystysjärjestelyihin: Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Lisäksi suur- ja pieneläinpäivystysten tulisi olla eriytetyt ja päivystyksessä olla keskitetty yhteydenottopalvelu. Ympäristöterveyskeskuksessa kirjattiin jo vuoden 2011 tavoitteisiin selvityksen aloittaminen maakunnallisesta päivystysalueesta. Uuden lain mukaisen päivystysalueen tuli olla toiminnassa jo Vuoden 2012 tavoitteisiin onkin syytä kirjata uuden päivystysalueen eteenpäin vienti. Elintarvikelakiin on hyväksytty kunnan valvontaviranomaisen kannalta merkittäviä muutoksia, jotka astuvat voimaan Hallinnollisen taakan keventämiseksi kattavasta elintarvikehuoneistojen ennakkohyväksynnästä luovutaan ja siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Ilmoitusmenettelyyn siirtyvät esimerkiksi myymälät ja ravintolat. Eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevät laitokset ovat jatkossakin hyväksymismenettelyn piirissä. Lainmuutoksen myötä vastuu elintarvikehuoneistojen lainmukaisuudesta siirtyy yhä enemmän toiminnanharjoittajille itselleen. Valvontaviranomaisen näkökulmasta on odotettavissa, että hallinnollisen työn vähennyttyä resursseja voidaan kohdentaa aiempaa paremmin ja enemmän paikan päällä tapahtuvaan valvontaan. Terveysvalvonnan henkilöresurssit ovat tällä tarpeeseen nähden niukasti mitoitetut, eikä lainmuutos siten vähennä henkilöresurssitarvetta. 102

104 Saman lainmuutoksen vuoksi pienteurastamoiden sekä riistan käsittelylaitosten valvonta ja niissä suoritettava lihantarkastus ja valvonta siirtyvät kunnilta valtiolle (Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle). Kunta voi hoitaa lihantarkastuksen, jos sen on tehnyt siitä sopimuksen Eviran kanssa. Tällöin Evira korvaa kunnalle lihantarkastuksesta aiheutuneet välittömät kustannukset. Myös eläinlääkärit voivat tehdä Eviran kanssa suoraan sopimuksen näiden valvontatehtävien hoidosta, jolloin he tältä osin ovat Eviran palveluksessa. Edellytyksenä toiminnalle on kunnan myöntämä sivutoimilupa. Ympäristöterveyspalveluissa eläinlääkärit ovat tehneet Eviran kanssa sopimuksia suoraan, ja tähän liittyen sekä toimintatuottoja että -kuluja tulee vähennettäväksi vuodelle Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Toimintaympäristön muutokset ajavat kuntia myös eläinlääkäreiden yhteisvastaanottojen perustamiseen. Tällä hetkellä praktiikkaa tekevien kunnaneläinlääkäreiden toimipisteitä on Siilinjärvellä kaksi, Maaningalla yksi ja Kuopiossa yksi. Maaningan ja Kuopion eläinlääkärit siirtyivät Siilinjärven kunnan palvelukseen , ja vastuu tehtävien järjestämisestä siirtyi myös Siilinjärvelle. Eläinlääkärivastaanotoista ja niiden ylläpidosta vastaavat kuitenkin sopimuskunnat itse. Asiakaspalvelujen parantamiseksi, henkilöresurssien järkevän ja tehokkaan käytön ja toimintavarmuuden lisäämiseksi, rekrytoinnin helpottamiseksi ja tila- ja laitehankintakustannusten kasvun hillitsemiseksi pitkällä tähtäimellä eläinlääkäreille on jo vuoden 2008 lopusta alkaen suunniteltu yhteisvastaanoton perustamista. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan kukin kunta vastaa kunnaneläinlääkärien toimitilojen kustannuksista, ja yhteisvastaanottojen kustannuksiin osallistuvat ne kunnat, joita vastaanotto palvelee. Yhteisvastaanoton toteutuminen riippuu siksi myös Maaningan kunnan ja mahdollisesti Kuopion kaupungin hyväksynnästä. Siilinjärven omien eläinlääkärien toimipisteiden vuokrat ovat tällä hetkellä yhteensä noin /vuosi. Investoitaessa yhteisvastaanottoon käyttötalouteen jää ylläpitokuluja arviolta /vuosi. Hankkeeseen on varattu jo investoinneissa rahaa, mutta toteutus jää vuoteen Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 2 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Henkilöstöön esitetään yhden valvontaeläinlääkärin lisäystä vuoteen 2012 verrattuna. Vanhuuseläketapahtumia voi olla tulossa 1-2. Eläinlääkintähuollon vanhuuseläköityminen korvataan vuoden 2013 alusta. Järjestelyllä ei ole merkittävää vaikutusta vuoden 2012 eikä vuoden 2013 kustannuksiin. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian mukaisesti palvelualueen tavoitteita ovat laadukkaat peruspalvelut (saatavuus, asiakaslähtöisyys ja tarpeeseen nähden riittävät palvelut) sekä osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö (osaamisen varmistaminen, motivaation ylläpitäminen, hyvinvoinnin kehittäminen). Palvelut tuotteistamalla saadaan kustannusrakenteelle ja jaolle kuntastrategian mukaista avoimuutta. 103

105 Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Yhteistoiminta-alueen ja sopimusten mukaiset tehtävät hoidetaan yhtenevästi, laadukkaasti ja kuntastrategian mukaisesti Työyhteisön tavoitteiden määrittely Kuntastrategiasta ja lainsäädännöstä johdetut työyhteisön visio, arvot, strategia ja tavoitteet määritetty ja juurrutettu henkilöstöön Sopimuskuntien laskutuksen perustuminen tuotteistukseen Tarvittavien virkojen täyttöaste Täyttöaste 100 % Tuotteistuksen ja siihen perustuvan laskutuksen edistyminen Laskutus perustuu tuotteistukseen YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Terveysvalvonta-yksikkö Tiimiytyksen toteutuminen tiimiytetään Yhteneväiset toimintatavat ja osaamisen varmistaminen Toteutettu ja käytössä Toiminta- ja työohjeita laaditaan ja otetaan käyttöön eri tehtävien hoitoa varten Koulutussuunnitelman laatiminen Toiminta- ja työohjeet ja niiden käyttöönotto Suunnitelman valmius Jokainen terveysvalvonnan tiimi sekä eläinlääkintähuoltoyksikkö laatinut toimintaohjeita, jotka käsitelty yhteisesti Suunnitelma valmis Eläinlääkäreitä on optimaalinen määrä ja heitä saadaan rekrytoitua huolehtimaan lakisääteisistä palveluista Eläinlääkintähuoltolain mukainen maakunnallinen päivystysalue ja eriytetty pieneläinpäivystys toimintaan Siilinjärven, Maaningan ja mahdollisesti Kuopion suureläinpraktikoiden yhteisvastaanotto toimintaan, mikäli kumppanikunnat sen hyväksyvät Työn kuormittavuus pidetään kohtuullisena Panostetaan sijaisten perehdytykseen ja tukemiseen Uuden valvontaeläinlääkärin viran perustaminen ja täyttö Selvityksen tekeminen maakunnallisesta päivystysalueesta Yhteisvastaanoton valmius ja toiminta Eläinlääkäreiden päivystystiheys lomakautena Perehdytysohjeiden laatiminen Päätöksenteko Selvityksen valmiusaste Yhteisvastaanotto valmis ja toiminnassa (edellyttää päätöksentekoa sijoittamisesta ja toiminnasta 2011) Sijaisia on riittävästi ja lomakauden päivystystiheys ei ylitä suositeltua maksimitiheyttä 1/4 Perehdytysohjeet laadittu joka toimipisteeseen Uusi valvontaeläinlääkärin virka on perustettu ja täytetty Selvitys valmis 104

106 Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Ympäristöterveyden valvonta on kattavaa ja riittävää Toteutumisprosentti Sopimuskuntien laskutuksen perustuminen tuotteistukseen Ympäristöterveyspalvelut Huolehditaan, että valvontasuunnitelma toteutuu pääsääntöisesti huolimatta kiireellisempien, akuuttien tehtävien hoidosta Tuotteistuksen valmistelu yhteistyössä sopimuskuntien kanssa Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Valmistelun valmius Talousarvio 2012 Muutos% Valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 70 %:sti Valmistelu valmis siten että vuoden 2013 alusta voidaan siirtyä tuotteistukseen perustuvaan laskutukseen TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Sisäisten palvelujen myynti , Maksutuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikk , Avustukset , Vuokrat , Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Terveysvalvonta -tulosyksikön menot /asukas (Siilinjärvi)* 7,31 10,79 7,93 7,93 7,93 Eläinlääkintähuolto-tulosyksikön menot (Siilinjärvi)** /asukas 15,10 12,65 12,94 12,94 12,94 /eläinyksikkö - 61,82 67,21 67,21 67,21 Ympäristöterveyskeskuksen eläinlääkintähuolto -tulosyksikön bruttokustannus*** /yhteistoiminta- ja sopimusalueen asukas - 8,66 19,83 19,83 19,83 /eläinyksikkö - 34,77 34,34 34,34 34,34 Ympäristöterveyskeskuksen terveysvalvonta -tulosyksikön bruttokustannus /yhteistoiminta-alueen asukas**** - 10,33 9,98 9,98 9,98 * TP10 ulkoiset bruttokustannukset /asukas, TA11 kokonaisbruttokustannuksista vähennetty yhteistoiminta- ja mahdolliset valtiolta saatavat korvaukset. TA12 ja TS13-14 Siilinjärven osuus ulkoisista bruttokustannuksista ** TP10 ulkoiset bruttokustannukset (sis. myös Kuopioon ja Maaningalle myytyjä palveluita), TA11 kokonaisbruttokustannuksista vähennetty yhteistoiminta- ja mahdolliset valtiolta saatavat korvaukset. TA12 ja TS13-14 Siilinjärven osuus ulkoisista bruttokustannuksista + muut eläinlääkintähuollon bruttokustannukset (myös eläinsuoja) *** Ei sisällä eläinsuojaa, pieneläinpäivystystä eikä toimitilakuluja, mutta sisältää sisäiset jaettavat kustannukset. TA11 mukana myös Kuopio, TA12 ja TS vain yhteistoiminta-alue. **** sisältää myös sisäiset jaettavat kustannukset 105

107 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TA 2012 TA 2013 TA 2014 Eläinlääkärikäyntien määrät kunnittain Juankoski, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Kaavi, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Lapinlahti, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Maaninka, hyötyeläimet pieneläimet** eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Nilsiä, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Rautavaara, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Siilinjärvi, hyötyeläimet pieneläimet** eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Tuusniemi, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* * Tiken tilastotieto **päivystysaikana hoidetaan Kuopiossa Tuhatjalka Oy:ssä Keskeiset toiminnan muutokset vuonna Tulot Eläinsuojatoiminnan sopimuskuntien osuudet Sopimuskunnilta laskutettavat yleiskustannukset Sopimuskuntien maksuosuuden lisääntyminen, pl. edelliset Eläinlääkintähuollon valvonnan tehostuminen Terveysvalvontamaksujen lasku lainmuutoksista johtuen

108 Menot Uuden valvontaeläinlääkärin viran perustaminen Eläinsuojan järjestämisvelvoitteen siirtyminen palvelualueelle sopimuskunnista Valvontatehtävistä kunnaneläinlääkäreille maksettavien erilliskorv. poistuminen Muut virkajärjestelyt (mm. yksi aloittava el osa-aikainen) Subvention omavastuurajan nostaminen

109 6.6 TEKNISET PALVELUT Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Tekniset palvelut vastaa lainmukaisesta vesihuollon huolehtimis- ja jätehuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumisesta Siilinjärven kunnan alueella. Palvelualue tuottaa tukipalveluita muille palvelualueille toimitiloihin, varikkopalveluihin ja hankintoihin liittyvissä tehtävissä sekä vastaa yhdyskuntatekniikasta. Palvelualueen ydintoiminta-alueet ovat: toimitilojen ja yhdyskuntatekniikan uudisrakentaminen, peruskorjaus ja ylläpito sekä veden tuottaminen ja jäteveden puhdistaminen ydintoimintoja tukevat tukipalvelut Yleistä Toimitilahallinnon tavoitteena on korjaustoimenpiteiden ennakoitavuuden parantamisen kautta vähentää ennalta arvaamattomien korjaustöiden tarvetta. Huoltokirjakäytäntö on tullut jo normaaliksi toimintaa ohjaavaksi käytännöksi, mutta kuntokartoitusten puolella on vielä paljon tehtävää. Toimitilainvestoinnit ovat painottuneet viime vuosina peruskorjausluonteisiin kohteisiin. Määrärahojen suuruus vaikuttaa merkittävästi pienten, mutta erittäin tarpeellisten hankkeiden toteuttamismahdollisuuksia alentavasti. Energian hintakehitys on ollut nousujohteista ja sen hankintamenettelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Myös energiantuotannon ilmastovaikutukset ovat suuret, mistä johtuen energiankäytön vähentäminen on tarpeen. Tavoitteena on, että kunnan toiminnot toteutetaan energiatehokkaasti ja energiankäyttö on valtakunnan keskiarvolukuihin suhteutettuna keskiarvossa tai niiden alle. Kunta on allekirjoittanut Motivan energiansäästösopimuksen, jonka perusteella tulevina vuosina pyritään löytämään energiankulutusta pienentäviä kokonaisratkaisuja. Lisäksi aloitamme toimitilojen kokonaisvaltaisen energiasäästöhankkeen (ESCO-hanke). Yhdyskuntatekniikassa on panostettu merkittävästi erityyppisiin turvallisuutta lisääviin asioihin mm. kevyenliikenteen väyliin, leikkipuistojen tuoteturvallisuuteen ja palvelutasoon sekä ajonopeuksien hillitsemiseen. Liikenneturvallisuuden ja erityisesti koulujen liikenneturvallisuuden huomioonottaminen on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteena on, että käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät näkökohdat ovat keskeisessä asemassa niin yleisten alueiden kuin rakennustenkin toteuttamisessa ja varustamisessa. Uudisrakentamisen lisäksi investointeja pitää entistä enemmän kohdistaa peruskorjauskohteisiin, mutta taloustilanteen vuoksi se ei ole mahdollista. Infrastruktuurin ylläpitoon osoitettavissa olevat resurssit ovat alenevat. Kustannusten noususta, uusista toimitiloista sekä asunto- ja työpaikka-alueiden käyttöönotosta aiheutuvat lisäkulut on jouduttu osittain rahoittamaan olemassa olevaa toimintaa supistamalla. Osin tämä on ilmennyt sekä toimitilojen että kunnallistekniikan kohteiden kunnossapidon tason alenemisena. Valitettavasti tämä trendi vain jatkuu. Vuoden 2012 alusta aikaisemmin kaksi eri yhdyskuntatekniikan tulosaluetta on yhdistetty yhdeksi tulosalueeksi. Jätehuollon yhteistyö toimii maakunnan rajat ylittävällä tasolla. Jätteiden keräämisen hoitaa Jätekukko Oy, joka toiminut 10 vuotta kuntien yhteisenä jäteyhtiönä. Lain edellyttämä jätehuollon järjestämisvastuu toteutuu Siilinjärven kunnan alueella. Järjestämisvastuun toteutuminen varmistetaan toimivan sidosryhmäyhteistyön ja aktiivisen yhteistyöryhmissä toimimisen kautta. Yhteistyöelimenä eri kuntien välillä toimii jätehuollon neuvottelukunta. Kuntien yhteinen jätelautakunta toteutui ja se aloitti toimintansa vuoden 2011 alusta. Isäntäkuntana toimii Kuopion kaupunki. 108

110 Vesihuoltolaitoksesta todettakoon, että käyttövesi on laadultaan hyvää ja veden hygieenisyys on varmistettu riittävällä tavalla. Veden toimitusvarmuuden kohentamisessa ja riskien hallinnassa on tarve niin rakenteellisiin ratkaisuihin kuin myös mahdollisesti erityyppisellä yhteistyöllä saavutettaviin tuloksiin. Jatkossa peruslähtökohtana on saavuttaa riittävä toimitusvarmuus pitempiaikaisten sähkökatkosten aikana siten, että myös jäteveden ylivuotoja ympäristöön ei pääse enää tapahtumaan. Vesihuoltolaitos tulee esittämään investointeja tilanteen kuntoon saattamiseksi. Yhtiöpohjainen alueellinen yhteistoiminta on tavoitteena myös vesihuollossa. Ellei vesihuoltoyhtiötä tulevaisuudessa perusteta, on tavoitteena sopimusperusteinen yhteistyö vesihuollon siihen soveltuvilla osaalueilla. Sopimusperusteinen yhteistyö on peruslähtökohtana ensisijaisesti myös muissa yhteistyönä toteutettavissa toiminnoissa, ellei toimintaa ole tarkoituksenmukaista järjestää yhtiöpohjalta. Vesiyhteishuollon kehittämissuunnitelma valmistui kesällä 2011 kolmen kunnan yhteisenä hankkeena ja siitä aiheutuvia toimenpiteitä esitetään vietäväksi eteenpäin. Oman henkilöstön perusosaaminen on pidettävä vahvana ja pääosa etenkin ylläpitotoimintojen henkilöresursseista on omassa organisaatiossa. Oman tuotannon lisäksi käytetään tarkoituksenmukaisessa määrin myös ostopalveluita. Ostopalveluiden käyttö kohdistuu ensisijaisesti niihin toimintoihin, joiden ylläpito edellyttää merkittäviä kone- tai laiteinvestointeja, mutta myös runsaasti henkilöstöresurssia edellyttävissä toiminnoissa ostopalvelu on osana palvelutuotantoa. Henkilöstön määrä pyritään pitämään mahdollisimman kompaktina Tekninen hallinto, pysäköinninvalvonta ja varikko Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa palvelualueen asiakirjahallinnosta pysäköinninvalvonnasta materiaalihankinnoista sekä tarjoaa kuljetus- ja varastopalveluita pääasiassa kunnan omille palvelualueille. Toimintaympäristö ja sen muutokset Varikko- ja varastotoiminnot sijaitsevat tällä hetkellä vielä Ahmontie 5:ssä. Vuonna 2011 toteutuneen kiinteistökaupan myötä varikkotoiminnot siirretään uuteen osoitteeseen Radantauksen teollisuusalueelle Oppipojantielle. Oppipojantien kiinteistössä toimii myös vuokratiloissa Voimatel Oy, jonka kanssa solmittiin vuokrasopimus kesällä Sulkavantien varastoalue on osittain Voimatel Oy:n vuokra-alueena ja osittain kunnan käytössä. Kiinteistökaupan tarkoituksena oli keskittää kaikki varikko- ja varastotoiminnot samaan paikkaan. Lisäksi 2011 vuoden syksyllä on käynnistynyt Siilinjärven uuden jäteaseman rakennustyöt Teollisuustien varteen sijoittavalle tontille. Varikon ja jäteaseman toiminnot tukevat toisiaan. Jäteasema otetaan käyttöön vuonna Nykyinen kalusto käsittää kuorma-auton, LVI-huoltoauton, kevyen kuorma-auton sekä liikenne- ja puutarhatraktorit. Kalusto ikääntyy vuosittain, mutta niiden käyttökunto on kohtuullinen tai hyvä. Raskaammissa kuljetuksissa käytettävä kuorma-auto on hankittu syksyllä 2011, joka oli kaluston osalta tärkein hankinta. Seuraavana kaluston uusimisvuorossa on traktori v Kevyen kuormaauton osalta on päätetty, että sillä tehtävät ruokapalvelujen tarvitsemat ruokakuljetukset päättyvät kesällä Auto jää palvelualueen työmaiden tavarakuljetuksia varten. Kunnassa on hankintatyöryhmä, jonka tehtävänä on hankinta-asioiden koordinointi ja kehittäminen. Hankinta-asiat on siirretty keskushallintoon talousjohtajan alaisuuteen. Työryhmän käytännön tehtävistä vastaa varikonpäällikkö ja myös osa hankintatehtävistä on sisällytetty hänen tehtäviinsä. Varikon toiminnallisuutta ollaan kehittämässä entistä enemmän kunnan sisäisten hankinta- ja logististen palveluiden tuottajaksi. 109

111 Pysäköinninvalvontaa on tarkoitus jatkaa taloussuunnitelmakaudella nykyisessä laajuudessa. Pysäköintivirhemaksun suuruus on edelleen 35 euroa. Pysäköinninvalvontatyötä kentällä helpottamaan on hankittu vuoden 2011 puolella kämmentietokone, jolla pysäköintivirhemaksut tehdään. Tällä apuvälineellä pysäköinnintarkastajan työ helpottuu eikä pysäköintivirhemaksuja tarvitse enää kirjoittaa käsin. Pysäköinninvalvonnassa tehdään hyvää yhteistyötä Kuopion, Varkauden ja Iisalmen kaupunkien kanssa. Palvelualueen toimistopalvelut eivät ole varahenkilöjärjestelmien osalta riittävät arkistonhoidon osalta. Palveluiden toteutuminen tulee varmistaa riittäväksi koko kunnantalon toimistotehtävien järjestelyjen yhteydessä talousarviovuoden aikana. Muuten toimistopalveluiden henkilöresurssit ovat riittävät ja arkirutiinien hoitaminen onnistuu kalenterivuoden aikana kahden toimistosihteerin työpanoksella. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Oppipojantien kiinteistössä tehtävät muutostyöt varikon tarpeita vastaaviksi jatkuvat vuonna Uusia kalustoinvestointeja ei esitetä. Pysäköinnintarkastajaresurssia tarkkaillaan. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Henkilöstön työhyvinvointi varmistetaan järjestämällä heille asianmukaiset työtilat. Lisäksi työssä käytettävästä kalustosta on pidettävä huolta. Tavoitteet TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Varikko- ja varastotoimintojen keskittäminen uudelle varikkoalueelle Toimintojen siirtäminen Toimitilojen taso Varikko- ja varastotoiminnat ajanmukaisella tasolla toimitilojen osalta Tukipalvelut Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Sisäisten palv. myynti , Tuet ja avustukset 343 Muut tuotot , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

112 6.6.2 Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: työpäällikkö Jere Toppinen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa yhdyskuntatekniikan suunnittelutehtävistä yhdyskuntatekniikan uudisrakentamisesta sekä peruskorjauksesta yhdyskuntatekniikan ja vesihuollon rakennuttamisesta kunnan katujen ja muiden yleisten alueiden ylläpitotehtävistä maa- ja metsätilojen hoidosta sekä jätehuollosta lisäksi tehtäväalueeseen kuuluu yhteistyöhankkeet Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa ja vesihuoltolaitoksen sekä haja- asutusaluevesihuollon asiantuntijatehtävät. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yhdyskuntatekniikan tulosalueet yhdistetään alkaen yhdeksi tulosalueeksi entisten kahden tulosalueen sijaan. Yhdyskuntatekniikan saneeraamiseen käytettävät määrärahat ovat kunnan talouden tasapainottamisesta ja suurista toimitilahankkeista johtuen edelleen alhaisella tasolla. Näiden lisäksi uusien kaava-alueiden infran rakentaminen vähentää saneeraamiseen käytettäviä resursseja. Edellä mainitut asiat tulevat vääjäämättä näkymään nousseina kunnossapitokustannuksina sekä mahdollisina lisääntyneinä häiriötilanteina vesihuollossa. Katuverkon kasvaessa ja kunnossapitokulujen noustessa hintojen kallistumisen myötä entiset määrärahat, eivät edes toimintaa tehostamalla riitä, tasokkaaseen kuntaomaisuuden ylläpitoon. Tämä näkyy jo nyt selkeästi lisääntyneenä negatiivisena kuntalaispalautteena koskien esimerkiksi katujen kuntoa ja kunnossapidon laatua varsinkin talvella. Kuntalaisilta saadaan kasvavassa määrin yhteydenottoja ja aloitteita liittyen liikenneväylien turvallisuuteen. Suurin osa aloitteista liittyy erilaisten hidasteiden rakentamiseen. Myös olemassa olevien hidasteiden purkamisia on vaadittu enenevässä määrin. Aiheeseen liittyen syksyllä 2011 valmistellaan uusi järjestelmä pienten liikenneturvallisuushankkeiden tarpeellisuuden arvioimiseen. Järjestelmän avulla yhteydenotot tallennetaan ja arvioidaan tasapuolisesti entisen jakoperusteen sijaan. Katujen saneeraustöitä jatketaan Toivalassa Metsäkoulun alueella, tämän lisäksi uusina hankkeina käynnistetään Simonsalon ja Pyylammen katujen saneeraustöitä. Ainoa uusiin asuinalueisiin liittyvä hanke vuonna 2012 on Kasurila 3 -alueen valmiiksi rakentaminen. Jätevesiverkostojen toteuttaminen haja-asutusalueille on jatkunut ja näihin liittyvien avustusten loppuerät pyritään maksamaan vuonna Vuoden 2012 aikana jatketaan myös kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella sijaitsevien kiinteistöjen liittämistä vesihuollon piiriin määrärahojen puitteissa. Leikkikenttiä tullaan edelleen saneeraamaan kahden kentän vuosivauhdilla. Saneerauksilla pyritään parantamaan kenttien käyttöturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Puistojen ja puistometsien hoitoa jatketaan alennetulla hoitotasolla määrärahojen pienuuden vuoksi. Asutukseen rajautuvien puistometsien raivaamisesta on saatu paljon palautetta ja sitä jatketaan resurssien rajoissa. Metsätilojen hoidossa on talvella 2011siirrytty tilaaja-tuottaja malliin. Tulosalueella jatketaan kehityshanketta katurekisterin luomiseksi, jonka avulla kunnan omistama infrastruktuuri saataisiin paremmin hallintaan ja sen kuntoa voitaisiin nykyistä tehokkaammin seurata. Toimiva katurekisteri helpottaa myös saneerausrahojen tehokkaampaa kohdentamista. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Pientalotonttien kysyntä aiheuttaa uusien kaava- alueiden rakentamistarpeen. 111

113 Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 25,7 24,9 25,3 25,3 25,3 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Toimiva infrastruktuuri pyritään turvaamaan kunnossapidon ja saneeraamisen kautta, sekä toteuttamaan ja suunnittelemaan viihtyisiä ja toimivia ratkaisuja kuntalaisten tarpeisiin. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Rakennetun infrastruktuurin nykyarvon Korjausvelan määrittely Korjausvelan suuruus on määritys määritetty TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Luodaan toimiva katuja verkostorekisteri Tietojen kerääminen Tietojen keräysaste Vuonna 2013 käytössä on katu- ja verkostorekisteri Jatketaan vanhojen asuinalueiden infran saneeraamista määrärahojen puitteissa Uusien hankkeiden osalta rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2012 Vuoden 2012 työohjelma Saneerataan työohjelman mukaisesti Pyritään säilyttämään katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon nykyinen taso Yhdyskuntatekniikka Tilinpäätös 2010 Huolehditaan kunnossapidosta määrärahojen puitteissa Talousarvio 2011 Asukastyytyväisyys Muutos TA 2011 Talousarvio 2012 Negatiivisen kuntalaispalautteen väheneminen Muutos% TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset Vuokratuotot , Muut tuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäisten palv. ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Vuokrat , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

114 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Kadut, m Valaistus, m Kevyenliikenteen väylät, m Kevyenliikenteen väylien valaistus Puistot, ha 43,2 43,2 43,2 43,2 43,2 Leikkikentät, kpl Hakkuut m , Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Metsän myynnin väheneminen Menot Ahmonlammen ilmastuksen lisääminen käyttötalouteen Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikön eläkkeelle jääminen Toimitilojen ylläpito Vastuuhenkilö: toimitilapäällikkö Timo Lehto Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpitotehtävistä sekä kunnan toteuttamista toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeista. Toimintaympäristö ja sen muutokset Vuoden 2009 alusta alkaen Toimitilat -tulosalue toimii kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti omana taseyksikkönä. Tulevina vuosina, kunnan kehittyessä ja väestön ikääntyessä, monenlainen kunnan tuotantovastuulla olevan palvelun kysyntä kasvaa. Tätä kautta palveluiden tuottamiseen tarvittavat kiinteistöt tulee pystyä saattamaan vaadittavaan kuntoon ja lisääntyvä tilantarve tyydytettyä. Myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit oman investoinnin lisäksi tulevat väistämättä pohdittavaksi kiinteistöjen hankinnassa. Merkittäviä lisätilantarpeita on erityisesti varhaiskasvatuksen ja vanhusten- sekä kehitysvammaisten asumispalveluiden alueella. Näillä alueilla on jo tekeillä hankesuunnitelmat Risuharjun vanhainkodin/kehitysvammaisten asumispalveluyksikön osalta sekä Kasurilan päiväkodin/koulun laajennuksesta. Risuharjun hankkeen osalta investointia ollaan valmistelemassa niin että kiinteistön rakennuttaa ja omistaa Siilinjärven Kotipolku Oy ja sille haetaan Asumisen rahoituksen- ja kehittämiskeskus ARA:n korkotukilainaa ja avustusta. Mikäli hankkeelle myönnetään haettava tuki, vuokraa kunta kiinteistön Kotipolku Oy:ltä ja Peruspalvelukeskus Siiliset -liikelaitos vastaa palvelun tuotannosta. Koulutoimen osalta suurimpana lähivuosien investointina on Hamulan koulun uusperustanta, koska nykyinen koulu kärsii sisäilmaongelmista ja tehtyjen selvitysten mukaan sen peruskorjaaminen ei ole enää perusteltua. Tämän kohteen osalta hankesuunnitelma valmistuu loppuvuodesta Terveyskeskuksenkin osalta on jo tuotu esille laajentumistarvetta ja kuntalaisaloitteen pohjalta esille tulleen kulttuuritalon valmisteleva hankeselvitys on käynnistetty. Peruskorjaustarpeita kohdistuu kaikkien palvelualueiden käytössä oleviin rakennuksiin. Eri syistä johtuvat sisäilmaongelmat useis- 113

115 sa rakennuksissa on hankaloittanut jatkuvasti eri palvelualueiden normaalia toimintaa ja myös toimitiloja on jo jouduttu laittamaan käyttökieltoon. Tästä aiheutuu jatkuvasti merkittäviä kustannuksia erilaisten tutkimusten ja korjausten sekä tarvittavien väistötilojen muodossa, puhumattakaan henkilöstölle aiheutuvasta terveydellisestä haitasta. Valtaosa kouluista on jo saneerattu mutta peruskorjaustarvetta on edessä useassa koulussa, päiväkodissa ja ehkä laajimpana peruskorjausta odottaa kunnantalo. Tästä syystä kunnan tulisi pyrkiä hankkiutumaan eroon kaikista heikkokuntoisista tai vanhoista ja vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä, jotka eivät ole oman palvelutuotannon kannalta välttämättömiä. Näin jatkuvasti vähentyviä resursseja voidaan kohdentaa välttämättömiin investointeihin. Kunnan omana palveluna tuottamaa kiinteistönhoitotoimintaa on pyrittävä tehostamaan, koska lisäresursseja ei ole mahdollista ottaa ja samanaikaisesti kiinteistömassa lisääntyy sekä kiinteistönhoidolta edellytettävät tehtävät lisääntyvät erityisesti uudiskohteissa. Kiinteistöstrategia on todettu tarpeelliseksi johtamisen työkaluksi, mutta määrärahojen niukkuus estää tämän hankkeen käynnistymisen. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Kunnan toiminnan kehittymisestä aiheutuva investointitarve kiinteistöihin on tulevina vuosina merkittävä. Kiristyvät määräykset energiatehokkuudessa ja kiinteistöjen käyttöturvallisuudessa sekä uusien toimintamallien vaatimat tilaratkaisut ja järjestelyt lisäävät rakentamiskustannuksia ja myös käyttökustannuksia vaikka rakennettavat uudet sekä vanhat tilat toteutettaisiinkin mahdollisimman energiatehokkaasti. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kiinteistöjen ylläpidossa ja toimitilahankkeissa huomioidaan ympäristöarvot energiansäästöön kohdentuvilla kehityshankkeilla. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Rakennettujen toimitilojen nykyarvo Korjausvelan tarkistaminen Korjausvelan suuruus on tarkistettu Terveelliset toimitilat Korjattavien kohteiden kartoitus Kohdekohtainen listaus korjattavista toimitiloista TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Sähköisten huoltokirjojen käyttöönotto kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa Kiinteistöjen energiankulutuksen pienentäminen Aloitetaan käyttöönotto muutamissa kohteissa Aloitetaan ESCOhanke Huoltokirjojen käyttöönotto Toteutetut energiakatselmukset ja energian kulutuksen raportointi Rakennusten käyttö- ja huoltotoiminta saadaan keskitettyyn rekisteriin Kiinteistöjen energiakulutuksen vähentäminen kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti 114

116 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kiinteistöt m 3 omassa käytössä Kiinteistöt m 3 vuokratut Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Menot Energiakustannusten muutos Toimitilojen ylläpito TP 2010 TA 2011 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 muutos LIIKEVAIHTO Vuokratuotot (ulk.) Vuokratuotot (sis.) MUUT TOIMINTATUOTOT MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tavarat ja tarvikkeet Palvelujen ostot (ulk.) Palvelujen ostot (sis.) Palvelujen ostot HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut POISTOT JA ARVONALENT MUUT TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut Vuokrat (sis.) LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot -22 Rahoituskulut -98 Korvaus jäännöspääomasta (sis.) LIIKEYLIJÄÄMÄ Toimitilojen ylläpidon sitova määräraha= Toimintatuotot Toimintakulut

117 6.6.4 Vesihuoltolaitos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Vesihuoltolaitos vastaa riittävän ja hyvälaatuisen talousveden tuottamisesta sekä jakelusta valtuuston vahvistaman vesilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden tarpeisiin lisäksi se vastaanottaa ja puhdistaa valtuuston vahvistaman viemärilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden laitoksen verkostoon toimittaman jäteveden vähintään vesioikeuden päätöksen mukaiseen puhdistustasoon Toimintaympäristö ja sen muutokset Yhteinen vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui kesällä 2011 Siiliset-kuntien yhteistyönä. Vesihuoltoa ei nähdä enää vain kuntakohtaisena asiana, vaan jatkossa seudullisena yhteistyönä. Kehittämissuunnitelmassa kuvataan Maaningan, Nilsiän ja Siilinjärven kuntien kuntarajat ylittävää yhteistyötä, ko. kuntien ja niiden alueelle toimivien vesiosuuskuntien välistä yhteistyötä sekä mahdollisuudet kuntien ja vesiosuuskuntien välisen yhteistyön laajentamiseen. Lisäksi raportissa tarkastellaan vesiosuuskuntien nykyiseen toimintaan liittyviä haasteita. Jätevedenpuhdistamo on hyvässä käyttökunnossa, puhdistamon puhdistustulokset ovat nykyisten lupaehtojen mukaisia ja hoitohenkilökunta on ammattitaitoinen. Nykyinen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2014 saakka. Teknisten laitteiden ikääntymisestä ja lupaehtojen kiristymisestä johtuen on varauduttava siihen, että käsittelylaitoksen peruskorjausta tehdään jo ennen ympäristöluvan uusimista ja sitä täydentävä uusien lupavaatimusten mahdollisesti edellyttämien uusintainvestointien kanssa. Lupaprosessi käynnistetään vuonna 2013 ja pieniä peruskorjauksia on tarkoitus tehdä jo vuonna Siilinlahdessa sijaitseva paineviemäri uusitaan ja rakennustyöt alkavat jo 2011 puolella. Hanke valmistuu vuonna Lisäksi toinen merkittävä vesihuoltohanke, Kuuslahti-Pajulahti Jynkänniemi siirtoviemäri, toteutunee vuosina Pohjois-Savon ELY-keskuksen ohjaamana hankkeena. Siilinjärven kunta ja Nilsiän kaupunki ovat siirtoviemärihankkeen muut osallistujatahot. Hankkeella parannetaan erityisesti Kuuslahden ja Pajulahden kylien vesihuoltoa. Laskutettavan käyttöveden määrän kasvu on hidastunut käyttäjämäärän lisääntymisestä huolimatta. Todennäköisin syy kehitykseen on se, että sekä kotitalouksien että yritysten vedenkäyttölaitteet ovat kehittyneet vedenkäytöltään aikaisempaa alhaisemmiksi ja lisäksi kuluttajat ovat kiinnittäneet vedenkäyttötottumuksiin huomiota. Myös vedenhinnalla on vaikutusta vedenkäyttöön. Puhdistamolle saapuvan jäteveden odotetaan jatkavan hienoista kasvuaan. Peruskorjauksen ansiosta verkostovauriot ovat vähentyneet ja vuotovesimäärät ovat alhaiset. Verkosto on kohtuullisen hyvässä käyttökunnossa ja veden toimitusvarmuus on hyvä. Kunnan omat pohjavesivarat ylittävät tarpeet ja lisäksi kunnan vesijohtoverkosto on yhteydessä Kuopion ja Maaningan vesilaitosten sekä useiden eri vesiosuuskuntien verkostoihin. Myös vedenottamoiden kapasiteetti on riittävä, mutta ylikapasiteettia ei ole. Ongelmatilanne syntyy, jos joku vedenottamoista joudutaan ottamaan pois tuotantokäytöstä. Laitoksen käytönvalvonta- ja ohjausautomatiikka (kaukovalvonta) on kokonaisuudessaan uusittu. Vuosille jää vielä pieniä investointitarpeita, koska kaukovalvontatekniikan piiriin tulevat myös uudet viemärilinjat Jokivarren pumppaamo keskuspumppaamo Jynkänniemi ja Kuuslahti- Pajulahti Jynkänniemi. Varavoimakoneiden lisähankintaa toteutetaan vuosien aikana huomioiden investointimäärärahat. Vesihuoltolaitoksella on kaksi varavoimakonetta vuoden 2010 lopussa käytössä, joista yksi kiinteästi sijoitettuna keskuspumppaamolle ja toinen kone, joka voidaan sijoittaa useaan eri käyttöpisteeseen. 116

118 Kunnan pohjavedenottamot sijaitsevat riskialttiilla paikoilla. Lisäksi veden laadullisena ongelmana on kovuus, mikä aiheuttaa paljon asiakaspalautetta. Lisäksi Hakkaralan vedenottamon kloridipitoisuudet ovat kohonneet, joka johtuu maatiesuolan käytöstä. Vuonna 2012 jatketaan edelleen vedenhankintaan liittyvien kysymysten selvittämistä: yleissuunnitelma runkovesijohdon rakentamiseksi välille Varpaniemen vedenottamo Maaningalla Harjamäki on valmistunut ja vuodelle 2012 esitetään koepumppausten ja pohjavesitutkimusten aloittamista varmistetaan yhteistyöllä häiriö- ja poikkeustilanteiden vedenjakelu myös vesiosuuskuntien kanssa jatketaan Kuopion Veden kanssa tehtävää yhteistyömahdollisuuksien kartoitusta. Vesihuoltolaitoksen talouden lähtökohtana on saavuttaa nollatulos, kun ylijäämäpalautuksen määrä on 4 % peruspääomasta. Vesitaksoja korotetaan suunnitelmakaudelle, jotta syntyvä alijäämä voidaan kattaa. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan investointitarpeet ovat vuosina yhteensä yli 11 milj.. Suurimpana yksittäisenä hankkeena on Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusimisesta aiheutuvat investoinnit (kustannusarvio 2 milj. ). Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5,5* 5,5* Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 *) luvussa mukana osa-aikaeläkeläinen Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategiassa mainittujen asukaslähtöisyyden ja ympäristön arvojen huomioon ottaminen edellyttävät jatkuvaa vesihuoltolaitoksen kunnossapitoa ja kehittämistä. Näin voidaan tarjota kuntalaisille hyvälaatuiset vesihuoltolaitoksen palvelut, hyvää talousvettä ja ympäristövaatimusten mukaiset puhdistustulokset sekä häiriötön verkostopalvelu. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Käyttöveden toimitusvarmuus Toimintahäiriöt Pitkäkestoisten toimintahäiriöiden minimointi (< 3 h) 117

119 TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Jätevesivahinkojen minimointi Uusi paineviemäri välille Jokivarren pumppaamo-keskuspumppaamo-jynkänniemi Uusi siirtoviemäri välille Kuuslahti-Pajulahti- Jynkänniemi Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: runkovesijohto välille Varpaniemi-Harjamäki Putkistojen kapasiteettitarkastelu Siilinjärvellä ja Maaningalla Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon lupaasiakirjat ajan tasalle Yhteistyö Kuopion Veden kanssa Varavoimakoneiden hankinta Rakennustyöt Informatiiviset tunnusluvut Urakan kilpailutus, rakennustöiden aloitus Koepumppaukset, pohjavesitutkimukset Varpaniemen ottamolla Laskentatyön kilpailutus ja työn käynnistys Neuvottelu ELY-keskuksen kanssa Vahinkojen määrä Hankkeen valmistuminen vuonna 2012 Urakoitsijan valinta Uutta tutkimustietoa hankkeen toteuttamista varten Mahdollisten korjaustarpeiden löytäminen Investointitarpeiden kartoitus Selvitetään vesiyhteistyön mahdollisuutta Etelä-Siilinjärvelle Varavoimakoneita kaksi kpl Ei vahinkoja Uusi paineviemärin käyttöönotto Rakennustyöt käynnissä Tulokset valmiiksi lupahakemusta varten Työ valmiiksi 2012 Lupahakemus ja yleissuunnitelma valmiiksi 2013 Vesiyhteistyön mahdollinen aloitus Lisähankinnat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Laskutettava vesi (m 3 ) Laskutettava jätevesi (m 3 ) Veden hinta /m 3 (alv 0 %) 1,26 1,26 1,35 1,35 1,35 Jäteveden hinta /m 3 (alv 0 %) 2,07 2,07 2,12 2,12 2,12 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2012 Tulot Vesi- ja jätevesitaksan nostaminen Menot Sähköenergian kustannusten kasvu

120 Vesihuoltolaitos TP 2010 TA 2011 TA2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 muutos LIIKEVAIHTO Vesi- ja jätevesimaksut (ulk.) Vesi- ja jätevesimaksut (sis.) MUUT TOIMINTATUOTOT MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tavarat ja tarvikke Ostot tilikauden aikana Var.lis (+) tai väh (-) Palvelujen ostot Palvelujen ostot (ulk.) Palvelujen ostot (sis.) HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut POISTOT JA ARVONALENT MUUT TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut Vuokrat (sis.) LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 7 Rahoituskulut -15 Korvaus jäännöspääomasta(sis.) LIIKEYLIJÄÄMÄ Vesihuoltolaitoksen sitova nettomääräraha = liikeylijäämä poistot

121 7 SIILINJÄRVEN KUNNAN LIIKELAITOS SIILISET-PERUS- PALVELUKESKUKSEN TAVOITTEET JA SITOVAT ERÄT VUODELLE 2012 Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen tavoitteena on toteuttaa perusturvalautakunnan liikelaitokselta tilaamat määrälliset ja laadulliset palvelut kuntien maksuosuuksien asettamien taloudellisten raamien puitteissa siten, että talousarviovuoden tulos on 0. Liikelaitokselle investointien kautta muodostuvalle peruspääomalle ei aseteta tuottovaatimusta eli näin muodostuvan peruspääoman korko on 0 %. 8 KONSERNIBUDJETTI 8.1 Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Siilinjärven Uimala Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Kävijämäärä nykytasolla (rakentamisaikaiset häiriöt) ja kasvu 5 % 2014 Toimintaympäristön ylläpito ja kehittäminen Kävijämäärä Nollatulos Majoitushankkeen valmistelu ja käyttöönotto Toiminnan ja kustannusten tarkkailu (erit. kiinteistö) Palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilikauden tulos Tilikauden tulos 0 avustusten ja poistojen jälkeen Rakentamisen käynnistys Palvelu-, tila- ym. suunnittelu Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Rakennuksen ilme ja teknisten laitteiden käyttökuntoisuus edesauttavat rakennuksen käyttötarkoituksen ja emoyhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista Kunnossapidon vuosibudjetin kautta toteutettavat pienimuotoiset korjaus- ja kunnossapitotyöt Rakennuksen kunto Laitetekniikan toiminta Ei rakennuksesta tai laitetekniikasta aiheutuvia käyttökatkoksia tai merkittäviä häiriöitä Uimalan liiketoimintaan 120

122 Siilinjärven Kotipolku Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Yhtiö tarjoaa kohtuuhintaisia, laadukkaita vuokraasuntoja seudulle työhön tuleville ja muille niitä tarvitseville Asukasvalinnassa noudatetaan valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevia säännöksiä ja valtioneuvoston vahvistamia asukkaiden valintaperusteita, joita noudatetaan ARA-asunnoissa (arava- ja korkotuki) Yhtiön ylläpitämät asukasvalinta- ym. tilastot sekä kunnan valvonta Työhön tuleville voidaan tarjota vastaanottoasunto asuntolainsäädännön puitteissa Kiinteistönpidossa toteutuu omakustannusperiaate Vuokranmäärityksessä noudatetaan omakustannusperiaatetta aravarajoituslain 7 :n mukaisesti. Pyritään mahdollisuuksien mukaan keräämään varautumista tuleviin peruskorjauksiin ja korkotukilainojen viiden vuoden välein kohoaviin lainanlyhennyksiin. Käyttökate, vuokranmääritysyksikkökohtaiset jälkilaskelmat, kunnan valvonta Tilivuoden tulos on 0 euroa, tuleviin peruskorjauksiin ja kohoaviin lainanlyhennyksiin kerätyistä varoista esitetään erilliset laskelmat Vuokra-asuntojen käyttöaste säilyy hyvänä Pyritään minimoimaan asuntojen remonttien aikainen tyhjäkäyttö. Käyttöaste Kiinteistöjen ja asuntojen suunnitelmallinen kunnossapito kaikkien kiinteistöjen ja alueiden, joilla kiinteistöt sijaitsevat, kysynnän varmistamiseksi. Vuokra-asuntokannan määrätarvetta arvioidaan konsernitasolla Yhtiön ylläpitämät hakijatilastot ja kunnan valvonta Käyttöaste säilyy nykyisellä tasolla (98,5 %) Risuharjun palvelukeskus, huonokuntoiset vanhukset ja kehitysvammaiset Korkotuki- ja avustusvaraukset jätetty molempien ryhmien osalta kunnalle ARAn ehdollisten varausten saaminen ja purkutyön käynnistäminen 6/2012 Uudet palveluasunnot viimeistään 2014 ARAn johtokunta päättää ehdollisten investointiavustus- ja korkotukivarausten antamisesta vuoden 2012 helmi-, maaliskuussa. 121

123 Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Kaaripolun palvelukotihanke, huonokuntoiset vanhukset Urakkasopimusten mukaisesti koko urakka on valmis Uudet palveluasunnot Kaaripolun palvelukodin vastaanotto urakoitsijalta Siilinjärven Kotipolku Oy:n tytäryhtiö Siilinjärven Asumisoikeus Oy tarjoaa laadukkaita asumisoikeusasuntoja niitä tarvitseville Noudatetaan Lain asumisoikeusasunnoista /650 säädöksiä Asumisoikeusasuntojen tuotantotarve arvioidaan konsernitasolla kysynnän mukaan Käyttöastetavoite 100 % Omakustannus- ja käyttöastetavoitteet samat kuin emoyhtiöllä Siilinjärven Pysäköinti Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Yhtiö kattaa toimintakulunsa toimintatuotoillaan ja rahoituskulut kunnan avustuksella Ajantasainen kulurakennetta vastaava asiakaslaskutus Käyttökate ja tulos Yhtiön taloudellinen tulos on tappiollinen korkeintaan laskennallisten erien määrän verran 122

124 KONSERNIT Kunta Uimala Oy Vapaaaikakeskus Oy Pysäköinti Oy Siilinjärven Kotipolku Oy Asematie 11 Teollisuustie 8 Proseta Oy YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ

125 9 INVESTOINTIOSA Kunnanhallituksen investointien tavoitteet Hanketavoitteet KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Raakamaan hankinta turvaa asemakaavoituksen palvelukyvyn Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Asemakaavan valmistelun toteutuminen Tietotekniikkapalveluiden palvelukyky vastaa kohtuullisella tasolla käyttäjien vaatimuksia Elinkeinoelämän kehittäminen Langattoman verkkoteknologian ensihankinta ja palvelinten sekä tietoliikennelaitteiden korvaushankintoja Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Uusinvestoinnit TA 2012 TS 2013 TS 2014 Investointimenot Investointitulot Palvelukyky säilyy ennallaan tai paranee Elinkeinoelämän kehittämisen kohtuullinen palvelukyky turvataan TP 2010 TA 2011 Tamuu 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 MAA- JA VESIALUEET Tuotot Kulut Netto RAKENNUKSET Kulut Netto KONEET JA KALUSTO Tuotot Kulut Netto OSAKKEET JA OSUUDET Tuotot Kulut Netto ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kulut Netto Erityisperustelu: Kunnanhallituksella on oikeus käyttää menokohdan määrärahaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja siirtää määrärahaa sille menokohdalle, josta suoritus tapahtuu 124

126 KUNNANHALLITUS TP 2011 TA 2011 MuuTA2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Tuotot Kulut Netto Koulu- ja vapaa-aikalautakuntien investointien tavoitteet Hanketavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Koulujen oppimisympäristöjen uudistaminen Uudistetut oppimisympäristöt Palvelukyvyn parantaminen ja tehostaminen toimivilla ja laadukkailla oppimisympäristöillä Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Toteutetut lähiliikuntapaikat Palvelukyvyn parantaminen, virikkeellisemmät asuinympäristöt, vähintään yksi hanke / vuosi LAUTAKUNTIEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Koulujen vanhenevan kaluston, kalusteiden, laitteiden ja pienkoneiden uusiminen Suininlahden koulun opetusvälineiden uudistaminen Hankinnat Suininlahden koulun opetusvälineistön uudistaminen aloitettu Lähiliikuntapaikkojen toteutus, vähintään 1 / vuosi Siilinlahden ja muiden koulujen vanhenevan kaluston uudistaminen Suininlahden keittiön yhdistelmäuunin ja jäähdytyskaapin uudistaminen Ahmon koulun lähiliikuntapaikan toteutus Hankinnat Hankinnat Toteutunut hanke Siilinlahden ja muiden koulujen vanhenevan kaluston uudistaminen aloitettu Suininlahden keittiön yhdistelmäuuni ja jäähdytyskaappi uudistettu Hanke valmis Pienten korjausten toteuttaminen vuosittain Kiekonheiton turvaverkon uusiminen Hankinta Uusi verkko, turvallisuuden lisääminen Kuuslahden uimapaikan laiturin uusiminen Hankinta Uimapaikalla uusi laituri Kulttuuritalon suunnittelu Nuorten ja nuorten aikuisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen sisältöjen tuottamiseen Suunnittelun aloittaminen Verkkopalvelun hankinta kirjastoon Suunnitelma Hankinta Alustava suunnitelma tehty Verkkopalvelut hankittu vuoden loppuun mennessä 125

127 Uusinvestoinnit TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Rahoitusosuudet Omaisuuden myynnit Korvausinvestoinnit TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Rahoitusosuudet Omaisuuden myynnit TP 2010 TA 2011 TAmuu2011 TA 2012 TS2013 TS 2014 KONEET JA KALUSTEET / KOULULAUTAKUNTA Tuotot Kulut Netto VAPAA-AIKALAUTAKUNTA LIIKUNTAPAIKAT Tuotot Kulut Netto KONEET JA KALUSTEET/VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Tuotot Kulut Netto VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto

128 Teknisen lautakunnan investointien tavoitteet Hanketavoitteet Suunnittelukauden tavoite Suurten toimitilakysymysten ratkaiseminen VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Vuosittain seurattavat mittarit Uusi Hamulan koulu Kasurilan päiväkoti Tavoitetaso Terveelliset ja turvalliset toimitilat Terveelliset ja turvalliset toimitilat Uusien asemakaava-alueiden infrastruktuurin rakentaminen Vanhojen asemakaavaalueiden asukastyytyväisyydestä huolehtiminen Puhtaan veden jakelun turvaaminen Risuharjun Vanhainkoti ja kehitysvammaisten asumispalvelut Kunnantalon peruskorjaus Kasurila 3 Panninniemi Taivallahti Pyöreenlahti Vuosittaiset infrastruktuurin saneeraukset Terveelliset toimitilat, riittävästi hoivapaikkoja Terveelliset ja turvalliset toimitilat Uudet asemakaava-alueet käyttöönotettavissa Asukastyytyväisyys vanhoilla alueilla paranee Vedenhankintajärjestelyt ovat käytössä TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Uusi Hamulan koulu Erikoissuunnittelun kilpailutus, rakennussuunnittelu urakkakilpailutusta varten Suunnittelusopimukset tehty ja suunnitelmat viety urakkakilpailutusvalmiuteen Uusi koulu käytössä 2014 Uusi Kasurilan päiväkoti Vanhainkodin uusien toimitilojen käyttöönotto Muut toimitilainvestoinnit toteutetaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti Uusien asemakaavaalueiden infrastruktuurin rakentaminen Vanhojen asemakaavaalueiden saneeraukset Rakennussuunnittelun valmistelua hankesuunnitelman pohjalta Puretaan kurssikeskuksen käytöstä poistuvat tilat. Kotipolku Oy suunnitteluttaa hankkeen toteutuksen. Suoritetaan työohjelmaan hyväksytyt ja määrärahan saaneet hankkeet suunnitelman mukaan Määrärahojen puitteissa Määrärahojen puitteissa Hankesuunnitelma hyväksytty, suunnittelun kilpailutus Purkutyöt tehty Suunnittelutyö valmis ja rakentaminen käynnissä Talousarvion toteutuminen ja budjetissa pysyminen Uusi päiväkoti käytössä 2017 Uudet tilat käyttöönotettu 2014 Ei kustannusylityksiä Suunnitellut ja hyväksytyt hankkeet toteutettu 127

129 Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Jätevesivahinkojen Rakentamisen aloitus. minimointi Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen Uuden paineviemärin rakentaminen Siilinlahteen Uuden siirtoviemärin rakentaminen Kuuslahden ja Pajulahden kylistä jätevedenpuhdistamolle Puhdistamon prosessisuunnittelu ja muut esiselvitykset Rakentamisen aloitus. Luvan hakeminen v Paineviemäri on käytössä v Siirtoviemäri on käytössä v Uusi ympäristölupa on voimassa 11/2014 Uusinvestoinnit TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Rahoitusosuudet Omaisuuden myynnit Korvausinvestoinnit TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Rahoitusosuudet Omaisuuden myynnit Laajennusinvestoinnit TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Rahoitusosuudet Omaisuuden myynnit 128

130 TP 2010 TA 2011 Tamuu 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 MUUT TOIMITILAINVEST. Kulut Netto SUURET TOIMITILAINVEST. Kunnantalon peruskorjaus - Hankkeen kokonaiskustannusarvio - Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä * Kerrosala 6110 k-m 2 * Toteutus euroa euroa Kulut Kasurilan päiväkoti - Hankkeen kokonaiskustannusarvio euroa - Irtaimiston kustannusarvio euroa Kustannukset yhteensä euroa * Kerrosala n k-m² * Toteutus Kulut Oppipojantie - Hankkeen kokonaiskustannusarvio euroa - Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä euroa * Kerrosala n k-m² * Toteutus 2012 Kulut Eläinlääkär. yht.vastaanotto - Hankkeen kokonaiskustannusarvio euroa - Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä * Kerrosala n. 300 k-m² * Toteutus Kulut

131 TP 2010 TA 2011 Muutos TA2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Vuorelan koulun peruskorjaus Kulut Koulukeskus / Lukio - Hankkeen kokonaiskustannusarvio euroa - Irtaimiston kustannusarvio euroa Kustannukset yhteensä euroa * Kerrosala n k-m² * Toteutus Tuotot Kulut Netto Risuharju Kulut Toivalan koulu Tuotot Kulut Netto Hamulan koulu - Hankkeen kokonaiskustannusarvio euroa - Irtaimiston kustannusarvio euroa Kustannukset yhteensä euroa * Kerrosala n k-m² * Toteutus Kulut SUURET TOIMITILAINVEST. Tuotot Kulut Netto RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto

132 MAA- JA VESIRAKENTEET TP 2010 TA 2011 Muutos TA2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 KADUT Tuotot Kulut Netto KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄT Kulut KESTOPÄÄLLYSTYS Kulut VALAISTUS Kulut KATOKSET YM. RAK. JA LAITTEET Kulut PUISTOT JA TORIT Kulut LEIKKIPAIKAT Kulut KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Kulut MAA- JA VESIRAKENTEET YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto KONEET JA KALUSTEET TEKN.LTK Kulut VESIHUOLTOLAITOS VESILAITOS VEDENJAKELUVERKOSTO Kulut VESILAITOSRAK. / RAKENNELMAT Kulut

133 TP 2010 TA 2011 Muutos TA2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 VESILAIT. KONEET JA LAITTEET Kulut VESILAITOS YHTEENSÄ Kulut VIEMÄRILAITOS VIEMÄRIVERKOSTO Kulut VIEM.LAIT.RAK/RAKENNELMAT Kulut VIEM.LAIT. KONEET JA LAITTEET Kulut VIEMÄRILAITOS YHTEENSÄ Kulut Netto VESIHUOLTOLAITOS YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto PERUSKUNTA Tuotot Kulut Netto LIIKELAITOS SIILISET- PERUSPALVELUKESKUS Tuotot Kulut Netto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto

134 Asuntoalueiden käyttöönotto kokoalue KESKUSTA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja HARJAMÄKI kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 6 6 omakotiasuntoja MÄNTYMÄKI kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja PÄIVÄRINNE kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja PANNINNIEMI kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja SIMONSALO kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja KASURILA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja HAAPARINNE kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja TOIVALA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja VUORELA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja YHTEENSÄ kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja

135 Kuntaorganisaatio kh Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Keskusvaalilautakunta Opetus- ja vapaaaikapalvelut Peruspalvelukeskuksen johtokunta nykyinen palvelutoiminta Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskus Perusturvalautakunta* Perusturvan tilaajatoiminta nykyinen palvelutoiminta Kunnanjohtaja Koulultk Vapaa-aikaltk nyk. palvelutoiminta Tekninen ltk Rakennusltk Ymp.suoj.ltk Tekniset palvelut nyk. palvelutoiminta lisättynä rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelupalveluilla Kunnanhallitus Konserni- ja maankäyttöpalvelut ** Kunnanhallitus Maaseutultk* Ymp.terv.ltk* Tieltk Talous- ja tukipalvelut nyk. toimintaan lisätään maaseutuhall.palv. ja ymp.terv.palvelut elinkeinopalvelut hallinto- ja viestintäpalvelut henkilöstöpalvelut kaavoitus maapolitiikka omistajaohjaus * = kuntien yhteisiä palveluja ** = kunnanjohtajan suorassa ohjauksessa oleva palvelualue = muutospäätökset vuoden 2012 aikana = edustus kunnan johtoryhmässä (+ hlöstön edustaja) 134