Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 6 Joulutunnelma syntyy pienistä asioista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 6 Joulutunnelma syntyy pienistä asioista"

Transkriptio

1 Satakunnan Kauppakamari -lehti 6 Joulutunnelma syntyy pienistä asioista 10 Terävää analyysiä, kritiikkiä, mutta myös kannustusta Raimo Sailas edelleen iskussa 13 Osuustoimintailtapäivä herätti ajatuksia 16 Nousuodotukset hiipuneet 20 Yksilölajien urheilijat kaipaavat lisätukea 24 Mihin kauppa on menossa Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti!

2 Satakuntalainen joulu maistuu paremmalta. Satakunnan Osuuskauppa lahjoittaa jokaisesta myydystä Satakuntalainen joulu -tuotteesta 5 senttiä hyväntekeväisyyteen. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Katso kampanjan tuotteet: s-kanava.fi/satakunta Sanbon Oy, Eteläkauppatori 4 A, 4. krs., p , Lähde viihteelle! Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vientiä. Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme Puistojen risteys Suosittu karaokebaari alk. klo 23 Porin-aluekonttori Valtakatu 6, Pori 2 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

3 SISÄLTÖ 4/ Joulutunnelma syntyy pienistä asioista Hyvän joulumielen voi saada monella tavalla, mutta parhaiten se syntyy, kun voi tuottaa jouluiloa myös toisille. Joulun alla monet tahot järjestävät hyväntekeväisyyskampanjoita, keräyksiä ja tapahtumia, joilla halutaan tuottaa jouluiloa etenkin lapsille ja vähävaraisille perheille. 13 Osuustoimintailtapäivä herätti ajatuksia Satakunnan Osuuskauppa, Satamaito ja Länsi-Suomen Osuuspankki järjestivät Osuustoimintailtapäivän Porissa joulukuun alussa. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoro osuustoiminnasta yritysmuotona ja sen maakunnallisesta vaikuttavuudesta. Lisäksi tilaisuuden järjestäneiden osuuskuntien toimitusjohtajat valaisivat vaikuttavuutta omalta osaltaan. Myös lähes satapäisellä yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kaikille puhujille heidän yhteispaneelinsa aikana. 20 Yksilölajien urheilijat kaipaavat lisätukea Urheilu on edelleen yksi Suomen kansan lempilapsista. Vaikka yhtenäiskulttuuri on murenemassa, säilyy omien urheilijoidemme suosio edelleen kovana. Monen suosituissa joukkuelajeissa menestyvän seuran talous lepää merkittävästi sponsoroinnin varassa. 10 Terävää analyysiä, kritiikkiä, mutta myös kannustusta Raimo Sailas edelleen iskussa 16 Nousuodotukset hiipuneet Elinkeinoelämän keskusliiton viime kuussa julkaisema suhdannebarometri vahvistaa vaisun tunnelman muutenkin antamaan kuvaa maamme taloudellisesta kehityksestä. Joitakin valonpilkahduksiakin on onneksi näkyvissä. 24 Mihin kauppa on menossa Olemme tämän vuoden aikana käsitelleet monessa jutussa verkkokaupan kasvua ja digitalisaatiota. Muutokset eivät enää ole eteisessä, ne jylläävät jo olohuoneessa. Siinä, missä toinen näkee tuhon, näkee toinen mahdollisuuden. 30 Simo Kauppi jatkaa Satakunnan kauppakamarin puheenjohtajana SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014 3

4 SISÄLTÖ PUHEENVUORO 5 Simo Kauppi PROFIILI KOLUMNI 19 Ville Kotka Sopimusoikeuden selviytymispakkaus VIERASTUOLI KOLUMNI 31 Jouko Kauppila Tuleeko perintövero kumota? JÄSENYRIYS 28 BJÖRN-OLOF MALMSTRÖM Porin ruotsalaisen yhteiskoulun, Björneborgs svenska samskolan pitkäaikainen rehtori, opetusneuvos Björn- Olof Malmström on merkittävästi edistänyt ja vaalinut Porissa ruotsinkielistä kulttuuriperintöä. 30 Porin yliopistokeskuksen johtajana marraskuun alussa aloittanut professori Jari Multisilta palasi mielellään ennestään tuttuun taloon. 34 Porin Lääkäritalo aloitti toimintansa Itäpuistossa vuonna Porin Linja-autoaseman viereen Itsenäisyydenkadun ja Isolinnankadun kulmaan Lääkäritalo muutti vuonna Satakunnan kauppakamari -lehti toivottaa lukijoilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, Pori, puh. (02) ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen, puh. (02) , , Jakelu: 4000 kpl, ISSN OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Profinder -rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, Pori, puh. vaihde , SÄHKÖPOSTIOSOITE: TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy KANNEN KUVA: Matti Hyyppä 4 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

5 PUHEENVUORO SIMO KAUPPI toimitusjohtaja Länsi-Suomen Osuuspankki Satakunnan kauppakamarin puheenjohtaja Satakunnan talouden synkähkö kehitys on jatkunut koko vuoden 2014 ajan. Satakunnan talous suhdannejulkaisun analyysi paljastaa teollisuuden liikevaihdon supistuneen edelleen rankasti, joskin alakohtaisesti vaihdellen. Lasku on suurelta osin peräisin merkittävimmästä teollisuuden alasta, teknologiateollisuudesta. Sen kahden tärkeimmän haaran, metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdosta katosi merkittävä siivu erityisesti metallien hintakehityksestä johtuen. Rakennustoiminta supistui myös selvästi edellisvuoteen verrattuna, Olkiluodon työmaan vähentäessä väkeään. Puuvillan kauppakeskusprojektin työllisyysvaikutus kompensoi puolestaan positiivisesti muutoin hiljennyttä rakennusalaa. Konepajojen taantuvassa kehityksessä näkyi heikohkon suhdannetilanteen ohella myös telakoiden vaikeudet. Turun telakan toiminnan jatkuminen oli myönteinen uutinen myös Satakunnannalle. Myönteisenä piirteenä oli myös metallialojen viennin arvon lasku pysähtyminen liikevaihdon yleisestä supistumisesta huolimatta. Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti alkoivat myös kohota ainakin sellun ja sahatavaran käytyä suhteellisen hyvin kaupaksi. Maakunnalle tärkeän elintarviketeollisuuden kehitys oli vakaata. Kaupan tilanne on haasteellinen heikosta taloustilanteesta johtuen. Pienistä valonpilkahduksista huolimatta ovat yritysten lomautus- ja yt-neuvottelu-uutiset olleet syyskaudella Satakunnassakin valitettavasti viikoittaista luettavaa. Suomi elää yli varojensa ja velkaantuu 18 miljoonan päivävauhdilla kohti kestämätöntä tilannetta. Elämme vaihetta, jossa sekä yksityishenkilöiden, yritysten, että yhteiskunnan päätöksentekokyky on pitkällisessä takalukossa, eikä se lukko tunnu millään aukenevan. Suuri osa yrityksistä on kuitenkin kohtuullisen hyvässä kunnossa ja moni yritys on jopa vahvistanut tasettaan maksamalla velkoja pois. Kysyntämarkkinoiden hiipuessa ei yrityksiltä tahdo kuitenkaan investointihalukkuutta kovinkaan helposti löytyä. Rakenteellisten ongelmien olemassaolo on lähes kaikkien tunnustama, mutta korjaavien toimien liikkeelle saaminen yhteisvaluutta euron ympäristössä on ollut pitkään lähes tekemätön paikka. Katseet onkin mitä todennäköisimmin jo käännetty kevään 2015 eduskuntavaaleihin ja tulevan hallituksen toimiin. Kauppakamarien yhteisenä tavoitteena onkin saada aikaan keväälle 2015 jämäkkä ja uskottava hallitusohjelma, jonka avulla luodaan myönteinen toimintaympäristö Suomessa toimiville yrityksille. Ensimmäinen kuusiosaisesta ohjelmatavoitteesta on julkisen sektorin menojen pienentäminen alle 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta, toisena veroasteen kääntäminen selvään laskuun sekä kolmantena tavoitteena on liikenne- ja väyläratkaisujen toimivuuden parantaminen. Tällä sektorilla on Satakunnassa erityisen paljon edunvalvontaa tehtävänä. Muita tavoitteita hallitusohjelmaan ovat ylisääntelyn ja ylettömän byrokratian järkevä purkaminen, Suomen energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden parantaminen hyödyntämällä kotimaisia energiamuotoja ja siirtymällä kohti markkinaehtoisempaa energiapolitiikkaa. Kuudentena kohtana kauppakamarit haluavat uudistaa ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta vastaamaan enemmän työelämän osaamistarpeita sekä parantamalla koulutuksen läpäisyastetta. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon nuorille suunnattu oppisopimusmalli, joka ei edellytä työsopimuksen tekemistä. Oman kauppakamarimme tavoitteena on edistää satakuntalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Painopisteitämme ovat vuonna 2015 fyysisen toimintaympäristön kehittäminen sekä alueen osaamisresurssien turvaaminen. Satakunnan kauppakamari tekee erityisesti edunvalvonnallista sekä kehittämisyhteistyötä useiden alueellisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Yhteishankkeitamme on mm. teollisuusvisio 2020, jonka sisältämien hankkeiden toteuttamista olemme edelleen toteuttamassa ja tukemassa muiden käynnistämiä hankkeita. Konkreettisina toimintaympäristötavoitteina kauppakamarilla on vaikuttaa valtatien 8 sekä Pori-Helsinki henkilöliikenteen nopeuttamiseen, Pori - Mäntyluoto/Tahkoluoto rataosuuden sähköistämiseen, lentoliikenteen jatkon varmistamiseen, yliopistokeskuksen kehittämiseen ja esim. konetekniikan DI-koulutuksen käynnistämiseen Porissa. Kauppakamarin tehtävänä on myös neuvontaan, koulutukseen ja yritysten kansainvälistymiseen panostaminen. Vuonna 2015 olemme mukana myös kasvuyrityksille suunnatussa Kasvu Open tapahtumasarjassa yhteistyössä mm. Prizztech Oy:n, Rauman kauppakamarin, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n ja yrittäjäjärjestön kanssa. Talouden matalasuhdanteissa edunvalvojien, kuten kauppakamarin merkitys elinkeinoelämää yhdistävänä tekijänä korostuu. Yhteisellä ohjelmalla ja vaikuttamisella edellytämme, että rapautumassa olevan hyvinvointiyhteiskuntamme perusta on laitettava kuntoon päättäväisesti ja jämäkästi, rakenteita uudistavilla päätöksillä sekä niiden toimeenpanolla. Kasvua ja työllisyyttä edistämällä saamme Suomen ja Satakunnan nousuun. Tätä kirjoitettaessa ovat joulumarkkinat vasta käynnistyneet. Toivottavasti niistä tulee vilkkaat ja edesauttavat osaltaan talouden virkistymistä. Haluankin toivottaa kaikille Satakunnan kauppakamarilehden lukijoille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2015! SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014 5

6 Teksti ja kuvat: Auli Aaltonen Joulutunnelma syntyy pienistä asioista Hyvän joulumielen voi saada monella tavalla, mutta parhaiten se syntyy, kun voi tuottaa jouluiloa myös toisille. Joulun alla monet tahot järjestävät hyväntekeväisyyskampanjoita, keräyksiä ja tapahtumia, joilla halutaan tuottaa jouluiloa etenkin lapsille ja vähävaraisille perheille. Köyliön osaston puheenjohtaja Minna Jaakkola (keskellä) poikkesi SPR:n Satakunnan piiritoimistoon noutamaan 70 euron lahjakortteja jaettavaksi alueellaan. Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Paula Ilén (vasemmalla) ja järjestösihteeri Paula Hellgrén luovuttamassa lahjakortteja. 6 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

7 Jouluiloa kotimaan lapsiperheille Tänä vuonna 80. toimintavuottaan viettävä Suomen Punaisen Ristin (SPR) Satakunnan piiri tekee laajaa auttamis-, tuki- ja ystävätoimintaa sekä nuorisotoimintaa yli tuhannen vapaaehtoisen voimin. Piirin toiminnanjohtaja Paula Ilén korostaa, että kaikki avustusrahat eivät suinkaan mene ulkomaille, kuten usein ajatellaan. Meillä on paljon kotimaan järjestötoimintaa, mutta ehkä kansainvälinen toiminta on näkyvämmin esillä kriisien ja katastrofien sattuessa. Säännöllisen auttamistoiminnan lisäksi SPR on mukana näkyvissä keräyskampanjoissa, kuten nyt 18. kertaa järjestettävässä Hyvä Joulumieli -keräyksessä, joka koordinoidaan yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa. Valtakunnallisena keräystavoitteena on tänä vuonna euroa, josta riittää jaettavaa Suomessa asuvalle lapsiperheelle. Keräyksen tuotto käytetään kokonaisuudessaan vähävaraisille lapsiperheille jaettaviin 70 euron lahjakortteihin. Satakunnassa meidän kauttamme välittyy noin 1000 lahjakorttia. Jaamme lahjakortit SPR:n ja MLL:n piiritoimistoista osastoihin ja yhdistyksiin, joiden vapaaehtoiset jakavat ne lapsiperheille yhteistyössä sosiaalitoimen, seurakunnan tai neuvolan kanssa. Käytännöt voivat paikkakunnittain hiukan vaihdella, mutta tärkeää on, että apu menee koordinoidusti, jottei tulisi päällekkäisyyksiä ja löydettäisiin sellaiset perheet, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on tärkeää, koska heillä on tieto avun tarpeessa olevista. Lahjakortit jaetaan tiettyjen kriteerien mukaan. Perheessä on oltava vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi ja perheellä on oltava taloudellinen tarve. Apu suunnataan esimerkiksi yksinhuoltajille, työttömille, pienituloisille ja suurperheille tai jos vanhemmilla on joku sairaus tai vamma. Satakuntalainen Joulutori tuo joulutunnelman Jouluun voi virittäytyä koko perheen voimalla Satakuntalaisella Joulutorilla, jonka Porin Seudun Matkailu Oy MAISA järjestää nyt toista kertaa. Tapahtumalla on monta tekijää ja yhteistyökumppania. Tapahtuma keskittyy Porin Eetun aukiolle, jonne tulee 14 punaista myyntikojua. Joulutorilla on monipuolinen tuotteiden kirjo. On itse tehtyjä leivonnaisia, jouluruokia, karamelleja, mehuja, soseita, säilykkeitä ja koristeita, kertoo markkinointipäällikkö Kirsi Sainio- Lehtimäki MAISAsta. Lapset tekevät joulun, niin myös Joulutorilla. Avajaispäivänä 13. joulukuuta hevoskärryillä saapuva Joulupukki on itseoikeutetusti lasten huomion kohteena. Joulupukki nousee kuoron saattelemana Eetun aukion lavalle haastateltavaksi. Avajaisissa on monenlaista mielenkiintoista nähtävää, lapsikuoro, tanssiesitys ja myös annislaiset esiintyvät. Lucia-päivän kunniaksi Lucia-neitokin käy tervehtimässä. Yksi kojuista on Joulupukin tupa, jossa pukki on joka päivä paikalla puolenpäivän aikaan vastaanottamassa lahjatoivomuksia. Tuvalla pukkia avustavat ystävälliset Martta-muorit, jotka ottavat myös lahjatoivomuksia vastaan, kun pukki on muissa askareissa. Martta-muorit olivat viime vuonna Joulutorin ehdottomia ilopillereitä. Uutuutena tänä vuonna on yhteistyö Porin alueen Partiolaisten kanssa, josta Sainio-Lehtimäki on erityisen iloinen. Yksi kojuista on partiolaisten Pop up -Kolo, jonka eteen Hyvä Joulumieli toteutetaan yhteistyössä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Ylen Aamu-tv:n lähetyksissä kerrotaan päivittäin keräyksestä 23. joulukuuta saakka. Yhteistyökumppaneita ovat myös K-ruokakaupat, S-ryhmä ja Lidl, joista perheet voivat ostaa lahjakorteilla ruokatarvikkeita. 70 euroa on iso raha, vaikka se voi joistakin tuntua pieneltä. Mutta sillä perhe saa jouluksi lämpimän ruuan. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella, nyt myös työttömyyden lisääntyminen näkyy lapsiperheissä. Haastamme satakuntalaiset yritykset ja kansalaiset osallistumaan keräykseen, innostaa Ilén. Kaikki vähintään 1500 euroa lahjoittaneet yritykset näkyvät Ylen aamulähetyksissä ja vähintään 1000 euroa lahjoittaneet saavat Hyvä Joulumieli -keräyksessä mukana bannerin verkkosivuilla käytettäväksi. Hyvä Joulumieli -kampanjan lisäksi SPR Satakunnan piirin osastot järjestävät eri puolilla maakuntaa omia tukitempauksiaan, kuten joulujuhlia vanhuksille ja omaishoitajille. Paikallisvaroin voidaan lahjoittaa myös joulukasseja ja lahjakortteja vähävaraisille. Porin puistotoimi tekee avonuotion. Lapset ja aikuiset voivat tulla paistamaan makkaraa partiolaisten johdolla. Makkaranpaisto on ihan kiva perhetapahtuma. Nyt hiukan poikkeuksellisessa paikassa keskellä kaupunkia pääsee nauttimaan retkeilyn tunnelmasta. Partiolaiset opettavat nuotion ääressä myös osmonsolmun tekemistä. Perheen näppäräsormisimmat voivat saada siitä lahjavinkin, punaisesta muovinauhasta voi tehdä vaikka servetin pidikkeen. Joulun tunnelmaa tuovat nuotiokitaristit, joita partiolaiset ovat hakeneet Facebookin ja verkostojensa kautta. Perheen pienimmille mukava kokemus on myös matkata kaupunkijunalla keskustan ja Puuvillan väliä. Kauppatorin Glögi-Asemalla voi välillä nauttia kuumaa SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014 7

8 glögiä, elleivät junan fleecehuovat riitä lämmittämään. Lapsille junakyyti on ilmaista vanhempien seurassa ja vanhemmilta maksu on vain kaksi euroa. Se on halpa tapa hurvitella. Näen tämän keskusta-puuvilla -yhteyden hyvänä kokonaisuutena, välimatka on kuitenkin todella pieni. On ollut puhetta, että jatkossa Puuvillan kanssa tehdään enemmänkin yhteistyötä. Porin Seudun Matkailu Oy MAISA Joulupukki on lasten ilona Joulutorilla joka päivä. Kuva vuoden 2013 Joulutori-tapahtumasta. Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn markkinointipäällikkö Kirsi Sainio-Lehtimäki. Sainio-Lehtimäki korostaa, että Joulutorilla lapsi pääsee kokemaan vanhan palveluajan palvelua. Myytävät tuotteet luovat omanlaistaan joulutunnelmaa. Mikäs sen parempaa karkkia kuin aidot marmeladikarkit. Niiden ostaminen ja maistaminen on jo sinällään elämys tämän päivän lapselle. Karkkeja ei ostetakaan niin, että itse kauhotaan laarista pussiin, vaan mennään kioskiin, jossa saadaan palvelua. Lapsia ja lapsiperheitä ilahduttavat myös aukion jouluvalot, jotka viime vuonna saatiin aukion puihin Porin Yrittäjien myötävaikutuksella. Jouluvalot on iso satsaus yleisvalaistukseen, ja oman lisänsä tuovat puistotoimen tekemät koristeet. Puistotoimi tuo myös joulukuusen, siinäkin on lapsille kivaa katsottavaa. Porin kulttuuritoimi on tänä vuonna nimennyt kuusen koristelijaksi Anniksen Tuulta purjeisiin -työllisyyshankkeen. Nuoret tekevät erilaisia hahmoja kuuseen, tonttuja ja lumiukkoja, jotka ovat omia käsintehtyjä yksilöitänsä. Sainio-Lehtimäen mukaan Joulutorilla keskitytään pääsääntöisesti rauhalliseen ja miellyttävään nuotiolla tunnelmointiin ja kauniiden ja herkullisten tuotteiden maisteluun. Joulupukki on pääohjelmana, emme ole halunneet tehdä Joulutorista mitään joulusirkusta. Järjestäjät ja yhteistyökumppanit luovat puitteet, mutta jokainen kävijä osallistuu tunnelman luomiseen. Siitä se joulutunnelma muodostuu, sitä ei voi kukaan tehdä valmiiksi vaan sen tekevät kaikki ihmiset itse. Kymmenen päivää kestävä tapahtuma huipentuu joulukuuta pidettäviin perinteisiin Tuomaan markkinoihin. 8 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

9 Joulupuu-keräyksellä jouluiloa lapsille ja nuorille Nuorkauppakamarit eri puolilla Suomea järjestävät jälleen tänä vuonna Joulupuu-keräyksen. Joulupuu on hyväntekeväisyys-projekti, jolla kerätään lahjoja lapsille ja nuorille, jotka muuten todennäköisesti jäisivät ilman joululahjaa. Lahjojen saajat ovat vuotiaita. Porin Nuorkauppakamari ry toteuttaa jo 11. kertaa keräyksen Porin, Ulvilan, Nakkilan, Luvian ja Merikarvian alueella. Keräykselle nimetään joka vuosi projektipäällikkö, ja tänä vuonna tehtävää hoitaa Riina Välimaa, joka on ollut Porin Nuorkauppakamarin jäsen vuodesta Keräys käynnistyi 26. marraskuuta, kun 17 keräyspisteeseen pystytettiin joulukuuset, joihin ripustettiin yhteensä yli 2000 pakettikorttia. Lahjoittaja ottaa puusta kortin, ostaa lahjan ja tuo sen kortteineen puun alle. Viime vuonna kaikki yli 1800 lastensuojelun piirissä olevaa lasta ja nuorta sai paketin. Ihmiset ovat ottaneet keräyksen omakseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat Satakunnan Kansa, Radio Pori, Satakunnan Osuuskauppa, Länsi-Suomen Osuuspankki, Kesko ja Lähi- Tapiola, joiden tiloissa joulupuut ovat. Välimaa kertoo, että tänä vuonna lahjakorttien ilme ja materiaali uudistettiin Winnovan opiskelijoiden avustuksella. Opiskelijat ideoivat korttimalleja, joista yksi valittiin toteutettavaksi. Opiskelijat osallistuvat myös lahjapakettien sisällön tarkastamiseen. Lahjalle ei ole määrätty rahallista arvoa, mutta sen on oltava ehdottomasti uusi. Kuusen vierellä olevasta lahjavinkkilistasta voi saada apua lahjan hankkimiseen. Projekti päättyy 14. joulukuuta, jonka jälkeen paketit toimitetaan sosiaalitoimelle, joka toimittaa ne edelleen lahjansaajille. Jokainen lahja tuo iloa sekä saajalle että antajalle. Välimaa on osallistunut vuosittain keräykseen jo ennen liittymistään Nuorkauppakamariin. On hienoa olla mukana nyt myös toteuttajana, tästä saa itsekin hyvän mielen. Lisäksi saa kokemusta projektin vetämisestä ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisesta. Porin Nuorkauppakamarin Joulupuu-keräyksen projektipäällikkö Riina Välimaa tonttulakki päässään keskustelemassa Minna Mattilan kanssa, joka oli hakemassa Prisman kauppakäytävälle tuodusta joulupuusta pakettikorttia 5-vuotiaan tytön lahjaa varten. Lahjan tuominen joulupuun alle on ollut minulla jo useamman vuoden perinteenä. Haluan tuoda muidenkin lapsille jouluiloa. Lahjan hankkiminen on ollut helppoa, kun on voinut peilata omiin lapsiin, mitä he ovat halunneet. Viime vuonna 17-vuotias poikani antoi lahjavinkin, muuten sen ikäiselle on vaikea hankkia lahjaa. Mattila antaa yleensä yhden tai kaksi lahjaa. Tänä vuonna hänen tyttärensä haluaa lahjoittaa 5-vuotiaalle tytölle ja lisäksi Mattila antaa oman lahjansa. Ostan joka vuosi myös partiolaisten joulukalenterin ja maksan Taidetta ilman käsiä -kortit, jotka tulevat postin mukana. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014 9

10 Matti Hyyppä Terävää analyysiä, kritiikkiä, mutta myös kannustusta Raimo Sailas edelleen iskussa Viime vuoden helmikuussa vierastaan valtiovarainministeriön pysyvänä valtiosihteerinä eläkkeelle jäänyt Raimo Sailas kertoi näkemyksiään taloudellisesta tilanteesta mukaansa tempaavalla tavallaan Satakunnan kauppakamarin syyskokouksessa. Laaja katsaus sisälsi terävää analyysiä, kritiikkiä vähän joka suuntaan, mutta myös kannustusta. Keinoja tilanteen korjaamiseksi löytyy. Varoituksen sanoja maailmalta Seuraavassa muutamia varoituksen sanoja kansainvälisestä taloudesta. Näinkin voi Raimo Sailaksen mukaan käydä. Tai sitten ei. - Kannattaa muistaa, että USA:n vuoden 2008 finanssikriisin ennusti ainoastaan yksi vakavasti otettava taloustieteilijä. Mahdollisen uuden kriisin pesäkkeitä kannattaa tarkalla silmällä kaivella ympäri maailmaa. - Kiinassa talous on jakaantunut kahtia. Vaikka talous kasvaa edelleen yli 7 prosentin vuosivauhtia, ovat aluehallinnot pahasti velkaantuneet. Jotkut ennustavat seuraavan kriisin muhivan juuri niiden finansseissa. - Japania kutsuttiin vielä 1980-luvulla Suomessakin puolileikillisesti keltaiseksi vaaraksi. Nyt Japani tavoittelee kahden 10 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

11 prosentin inflaatiota ultrakevyellä rahapolitiikalla. Maltillinen inflaatio on huomattavasti parempi kuin jatkuva deflaatio, jonka seurauksena talous on laahannut jo pitkään. Miksi ostaa nyt, kun tavaran saa tulevaisuudessa halvemmalla? Tulokset ovat kevyestä rahapolitiikasta huolimatta olleet heikkoja, seurauksena on ennenaikaiset vaalit. Valtion velka on 240 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vastaava luku on Kreikassa 170 prosenttia. - Intian kasvu on laskenut 3-4 prosentin välille ja Brasiliassa kasvu on ollut olematonta jo viimeisimmät kaksi vuotta. - USA on toipunut finanssikriisistä. Tuotanto kasvaa vähän yli kolmen prosentin vuosivauhdilla. Toisaalta keskuspankki on ostanut viime vuosina siellä valtavan määrän arvopapereita eli pumpannut rahaa markkinoille. Nyt ostot on lopetettu. Maan työllisyysaste on kaikesta huolimatta pudonnut huomattavan alas. Edellisestä lamastakin on kulunut juuri sopiva aika seuraavan tulemiseen. Eurooppa laahaa - Vaikka euro on valuuttana toiminut hyvin, on Euroopan talouskehitys uskomattoman huonoa. Tuotanto on jopa pienempää kuin euroaluetta synnytettäessä, työttömyys kasvaa ja Saksankin kasvu alkaa olla nollan pinnassa. Yleistä kasvua ei ole näkyvissä ennen vuotta Poliitikkojen puheista voisi päätellä eurokriisin olevan jo ohi. Niin ei todellakaan ole. Kreikasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista voisi sanoa, että Kreikassa oligarkkien valta ei suinkaan ole vähentynyt, Italiassa erään vaikenemiseen perustuvan järjestön merkitys on vain kasvamaan päin, Portugalissa edellinen pääministeri laitettiin kaltereiden taakse ja Espanjan pääpuolueet ovat niin korruptoituneita kuin olla ja voi. Uusi vasemmistopuolue onkin noussut siellä raketin lailla gallup-kärkeen. Kaikista neljästä maasta voisi sanoa kauniisti, että niiden kohdalla ei aikanaan osattu kiinnittää huomiota ei-taloudellisiin seikkoihin. Niiden kulttuuri ja historia poikkeavat merkittävästi siitä, mihin pohjoisempana on totuttu. - Ranska on Euroopan 2. suurin talous. Siellä kasvu on huonoa, uudistukset hitaita ja budjettivaje ylittää huomattavasti budjetti- ja kasvusopimuksen. Lykkäystä sopimuksen toteuttamiseen haetaan jatkuvasti. Ministerien puheista - Euroopan Unionissa taloudellista valtaa on siirretty komissiolle eli käytännössä lehmänkaupoilla valittaville virkamiehille. Tästäkin asiasta olisi syytä Suomessa keskustella hieman analyyttisemmin tai edes keskustella. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/

12 Osasto Osasto Kansantalousosasto voi päätellä, että Ranska on kuulemma niin iso maa, että se pystyy tarvittaessa hoitamaan omat asiansa. - Venäjän taloutta voi kuvailla kolmella sanalla: öljy, kaasu ja korruptio. Maa tuottaa todella vähän mitään vientituotteita. Ukrainan kriisi lisää epävarmuutta paitsi Venäjällä myös koko muussa maailmassa. USA:n arvioidaan liuskekaasun ja öljyn ansiosta saavuttavan energiaomavaraisuuden tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Laskelmat ja strategiat heittävät sen vuoksi monilla pöydillä häränpyllyä. - Euroopan Unionissa taloudellista valtaa pp.kk. 4 on siirretty komissiolle eli käytännössä lehmänkaupoilla valittaville virkamie- vvvv hille. Tästäkin asiasta olisi syytä Suomessa keskustella hieman analyyttisemmin tai edes keskustella. Suomi konttaa Raimo Sailaksen lista on karu. - Valtion velka, valtion alijäämä, vienti, yksikkötyökustannukset, vaihtotase, huipputeknologian tuotteet, panostukset koulutukseen ja innovaatioihin, reaaliansiotaso, verotuksen ja progression taso, kuntien määrä, tehtävät ja velka, työllisyys 6ja työvoiman määrä, Sote pp.kk. vvvvja poliittinen johtajuus. Kaikki listalla mainituista asioista ovat menossa huonompaan suuntaan. - Kun listaan lisätään se tosiasia, että vuonna 2030 yli 65-vuotiaita suomalaisia on enemmän kuin nyt, mutta työikäisiä vastaavasti nykyistä vähemmän, päästään jonkinlaiseen käsitykseen ratkaistavista asioista. Vuoteen 2030 on muuten suurin piirtein yhtä pitkä aika kuin vuosituhannen vaihteesta, joka tuntui olleen ihan äsken. Mitä tulisi tehdä? - Seuraavassa tavoitelistassa jotkut keinot näyttävät lyövän toisi aan korvalle. Niin jossakin mielessä onkin. Siksi keinojen välisen tasapainon turvaamisessa on oltava erityisen tarkka. Haasteita riittää, mutta onnistuminen on mahdollista, lohduttaa Raimo Sailas. - Meidän parannettava kilpailukykyämme. Yksikkötyökustannuksemme ovat vuoden 2005 jälkeen kasvaneet noin 26 prosenttia, kun vastaavasti Ruotsissa ne ovat kasvaneet samana aikana noin 14 ja Saksassa vähän alle 12 prosenttia. Samalla ostovoimasta on kuitenkin pidettävä huolta. Työvoimakustannuksia on joka tapauksessa alennettava esimerkiksi työaikaa lisäämällä. Myös työn tarjontaa on lisättävä ohjaamalla opiskelijat entistä nopeammin työelämään. Pahoja työvoiman tulppakohtia on avattava myös ulkomaisella työvoimalla. Palkansaajien verotusta ei voi nostaa paljoakaan uhkaamatta kasvua. Sen sijaan arvonlisäverokannan yhtenäistämisellä yleistä verokantaa voitaisiin laskea prosenttiyksiköllä. - Julkisen talouden mitoitus on arvioitava uudelleen, ei budjettikirjaa kohta kohdalta läpikäyden, vaan analyyttisesti sen koko pohjaa arvioimalla. Suomeen on saatava yrittäjäpoliittinen ohjelma, joka on uskottava ja selkeä ja joka ennen kaikkea pannaan myös toimeen. Se, että selvitetään selvittämästä päästyä ja tilataan raportteja raporttien perään, ei vie asioita eteenpäin. Siihen tarvitaan päätöksiä ja toimeenpanoa. Kaiken kaikkiaan tarvitsemme poliittista johtajuutta. Haparoiva päätöksenteko, jossa ajelehditaan edes takaisin aina välillä ilmoittaen, että ratkaisut on tehty, johtaa vain entistä suurempaan epävarmuuteen. Savolaista mentaliteettia kuvaillen projekti on aloittamista vaille valmis. Suomessa uudistukset ovat viime vuosina olleet samoin aloittamista vaille valmiita. - Mielestäni yrityksiltä puuttuu tällä hetkellä reipas taisteluhenki 90-luvun alun tapaan. Se johtuu varmasti suurelta osin mainitsemastani poliittisen johtajuuden puutteesta. Kun ei ole selviä säveliä ja tavoitteita, kaikesta toiminnasta tulee hapuilevaa ja epävarmaa. Luottamus rapisee sekä päättäjiin että itseen. Sillä henkisellä pohjalla ei lamasta nousta. - Olen jopa puolivakavasti miettinyt, tarvittaisiinko Suomeen uutta oikeaa oikeistopuoluetta. Itse en toki ole sitä perustamassa. Uusi puolue ehkä pakottaisi muut tekemään todellisia päätöksiä ja uudistuksia ja panemaan ne myös toimeen. 12 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

13 Matti Hyyppä Osuustoimintailtapäivä herätti ajatuksia Satakunnan Osuuskauppa, Satamaito ja Länsi-Suomen Osuuspankki järjestivät Osuustoimintailtapäivän Porissa joulukuun alussa. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoro osuustoiminnasta yritysmuotona ja sen maakunnallisesta vaikuttavuudesta. Lisäksi tilaisuuden järjestäneiden osuuskuntien toimitusjohtajat valaisivat vaikuttavuutta omalta osaltaan. Myös lähes satapäisellä yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kaikille puhujille heidän yhteispaneelinsa aikana. Hieman historiaa ja pohdintoja Teollinen vallankumous alkoi tunnetusti Englannista, missä myös sen haittapuolet tulivat ensimmäisenä esiin. Osuustoiminnan eli yhteistoiminnan isänä voidaan yllättäen pitää tekstiilitehtailija Robert Owenia ( ), jonka omilla tehtailla työskenteli työläistä. Owen uskoi osuustoiminnan olevan yhden keskeisen keinon työväestön olosuhteiden parantamiseksi. Suomalaisen osuustoiminnan perustaja oli puolestaan taloushistorian ja taloustieteen professori Hannes Gebhard ( ), joka oli tutustunut osuustoimintaan Euroopassa. Hän perusti osuustoimintaa edistävän Pellervo-seuran Viime vuosisadan alussa osuustoiminta jakaantui Suomessa porvarilliseen ja kommunistiseen haaraan. Ensiksi mainitussa oli ja on mukana paljon myös sosialidemokraatteja. Jälkimmäinen tuhoutui lopullisesti punapääoman romahdettua 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Osuustoiminta jakaantuu tuottaja- ja kuluttajaosuuskuntiin. Edellisestä ovat esimerkkeinä osuusmeijerit ja jälkimmäisestä osuuskaupat. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/

14 Paneelin puheenjohtaja Matti Kiuru sekä panelistit Iiro Jussila, Simo Kauppi, Harri Tuomi ja Jarmo Oksman. Olen usein pohtinut, mikä olisi suomalaisten kalojen ja kalastajien tilanne tänä päivänä, jos jälkimmäiset olisivat älynneet perustaa omat tuottajaosuuskuntansa maidontuottajien tapaan. Tai päinvastoin. Olisivatko maidontuottajat raahanneet vielä kolme vuosikymmentä sitten maitopystönsä kahdesti päivässä tien varteen. Paikalle olisi ilmestynyt vanhoilla Transiteilla maidonvälittäjät K.Oijari ja H. Uijari (nimet kuvitteellisia), jotka olisivat näennäisessä huutokaupassa huutaneet tuottajaraasun maidot. Sen sijaan yhteistoiminnalla maidontuottajat ovat pystyneet rakentamaan tuotanto- ja jalostusketjun, jonka lopputuotteita on isossa marketissa kymmeniä hyllymetrejä. Kotimaista kalaa, puhumattakaan kalajalosteista, ei näy mailla halmeilla. Eipä sen puolesta enää oikein ole kalastajiakaan. KalaValio elää vain haavekuvissa. Sen sijaan K.Oijarin ja H.Uijarin jälkikasvut ovat menestyneitä kalan tukkukauppiaita syvällä sisämaassa sijaitsevissa kaupungeissa. Todellinen tietopaketti Tilaisuuden pääpuheenvuoron piti professori Iiro Jussila Lappeenrannan teknisen yliopiston Kauppakorkeakoulusta. Iiro Jussila hoitaa Suomen ensimmäistä osuustoimintayritysten johtamisen professuuria. Hänen reippaasti yli tunnin kestänyttä puheenvuoroaan on mahdotonta referoida edes ydinosiltaan. Muutama keskeinen ajatus on välttämätöntä nostaa esille. Iiro Jussila. - Osuustoiminnan ydinideana on ensinnäkin ihmisten ja organisaatioiden vapaa yhteenliittyminen. Osuuskunta ei ole mikään Neuvostoliittolainen kolhoosi, johon jäsenet pakotettiin liittymään. Päinvastoin koko toiminta lähtee yksilöiden oma-aloitteisuudesta ja yhteistyöstä, jonka sisällä voidaan erikoistua eri tehtäviin. Osuustoiminta antaa mahdollisuuden saavuttaa jotain, mitä yksilö ei voi yksin saavuttaa. Omien vapaiden valintojen lisäksi osuustoimintaan kuuluu idea yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta vastuusta. Osakeyhtiössä osakkeenomistaja voi vapaasti myydä osakkeensa. Esimerkiksi kuluttajaosuuskunnassa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Osuuskunnan palveluja käyttämällä jäsen edistää oman etunsa lisäksi myös muiden jäsenten etua. Yksilö tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään ja kantavansa vastuuta myös muista ryhmän jäsenistä. Osallistumalla osuuskunnan päätöksentekoon hän voi vaikuttaa myös osuuskunnan toiminnan sisältöön, tavoitteisiin ja päämääriin. Nykytekniikka mahdollistaa hintojen helpon vertailtavuuden. Siten osuuskunnan jäsenet näkevät yhteistoiminnasta itselleen koituvat hyödyt. Kun osuuskunnan jäsenet käyttävät sen tarjoamia palveluja mahdollisimman paljon, alenevat yksikkökustannukset, syntyy lisäarvoa, jota puolestaan voidaan jakaa jäsenille. Solidaarisuus ilmenee myös sitä kautta, että ostamalla osuuskunnan isosta kaupunkimyymälästä, voidaan turvata myös pienien paikkakuntien palvelut. Osuuskunnissa johto, hallinto, henkilöstö ja jäsenistö voivat tehokkaasti tarkkailla muuttuvaa toimintaympäristöä. Sen ja jatkuvan koulutuksen avulla saavutetaan paras mahdollinen osaaminen. Parhaimmillaan tuloksena on sivistystason kasvaminen, joka ilmenee toiminnan etiikassa ja joka esteettisyydessä. Professori Jussila ei puheenvuorossaan käsitellyt ollenkaan osuustoiminnan laajenemismahdollisuuksia. Myöhemmässä haastattelussa hän toi esiin yhden potentiaalisen toiminta-alueen. - Kuten Sote-uudistuksen vaiheista olemme nähneet, on koko toimintakenttä melkoinen vyyhti. Osuustoiminta olisi mielestäni loistava keino saada laadukkaita palveluja kohtuuhintaan omalta osuuskunnalta. Uskon, että tähän suuntaan ollaan menossa esimerkiksi vanhustenhuollossa, vakuuttaa Iiro Jussila. 14 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

15 Osuustoiminnan pohja vaikuttaa Satakunnassakin vahvalta. Uusien osuuskuntien perustaminen Sotepalveluja tuottamaan herättää paljon ajatuksia. Tuula Merikivi Sataosaajat osuuskunta Sataosaajat perustettiin , joten toimintavuosia on kertynyt tasan 20. Toimitusjohtaja Tuula Merikivi kertoo osuuskunnan tämän hetken tilanteesta. - Meillä on neljä palvelualaa eli hyvinvointi-, sähkö-, käsityösekä yritys- ja koulutuspalvelut. Sataosaajien palkkalistoilla on 25 henkilöä. Toimintamme alussa kaikki olivat osuuskuntamme jäseniä, mutta nykyään jäsenyyttä ei enää vaadita. - Hyvinvointipalveluihimme kuuluu lähinnä kodinhoitotyö tuntiveloituksella. Sähköpalveluissa teemme kaikkia sähköön liittyviä pikku urakoita. Rumpalipoika ja Juhana Herttua nuket sekä hevosharrastukseen O 2015 KILPAILU ISOMPANA Yhteenveto Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomen, Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksmanin sekä Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kaupin puheenvuorojen pohjalta voidaan laatia seuraava yhteenveto. Osuuskunnilla on yhteensä jäsentä. Ne maksoivat viime vuonna jäsenilleen bonusta noin 21 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana Satamaidon osuutta, koska se maksaa tuottajajäsenilleen maidosta erikseen määritellyn tuottajahinnan. Osuuskunnat työllistävät suoraan yhteensä 2176 satakuntalaista. KASVU-OPEN KUIN KOSKAAN! 20 ALUEELLISTA KASVUPOLKUA 114 TAPAHTUMAPÄIVÄÄ 455 YRITYSTÄ SPARRATAAN 56 KIITORATAPÄIVÄN AIKANA Tuula Merikivi. liittyvät varusteet ovat useimmille tuttuja tuotteita käsityöpuoleltamme. Yritys- ja koulutuspalveluissa olemme keskittyneet kirjanpitoon ja nettisivujen tekoon. Annamme myös yrittäjä-, osuustoimintaja nosturikoulutusta. Mukaan näille neljälle toimialallemme pääsee asiallinen ja yrittäjähenkinen ihminen, joka hyväksyy hinnoitteluperusteemme. Olemme saaneet työtehtäviä paljon yli alkuperäisten odotustemme. Nykytrendi näyttää olevan, että yritysten pitää kasvaa mahdollisimman suuriksi. Sataosaajilla kasvu ei sinänsä ole koskaan ollut ykköstavoite, vaan se, että meillä om mieluista työtä, josta maksetaan kunnon palkka. Palkkakuluihin kuluu Sataosaajissa yli 80 prosenttia liikevaihdosta. suustoiminnan pohja vaikuttaa Satakunnassakin vahvalta. Uusien osuuskuntien perustaminen Sote-palveluja tuottamaan herättää paljon ajatuksia. Ideasta ei varmaan joka paikassa pidetä. Osuustoiminnan tulevaisuuskin vaikuttaa turvatulta. Aika näyttää jälleen, mihin mennään. To 5.2. klo 10 Kasvunpolku-startti 2015, PORI Kasvu Open luo hedelmällisen maaperän kasvuhakuisille yrityksille. Toisinaan mylläreiden näkemykset haastavat, toisinaan tukevat omia ajatuksia. Tämä avaa silmiä ja auttaa tutkimaan liiketoimintaa eri näkökulmista. Teemu Pohjonen yrittäjä Pohjonen Group Oy kasvuopen.fi SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 /

16 Matti Hyyppä Nousuodotukset hiipuneet Elinkeinoelämän keskusliiton viime kuussa julkaisema suhdannebarometri vahvistaa vaisun tunnelman muutenkin antamaan kuvaa maamme taloudellisesta kehityksestä. Joitakin valonpilkahduksiakin on onneksi näkyvissä. Muutama luku Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli lokakuussa -13 (heinäkuussa -2). rakentamisen suhdanneodotukset laskivat lukuun -26 (heinäkuussa -12) ja palvelujen lukuun -18 (heinäkuussa -10). Henkilöstömäärien arvioidaan edelleen vähenevän loivasti lähikuukausina kaikilla toimialoilla. Positiivisia sen sijaan ovat arviot teollisuustuotannon lievästä kasvusta lähikuukausina. Myös euron heikentymisen arvioidaan alkavan vähitellen tukea vientiä. Lounais-Suomen osalta suhdannebarometri kertoo teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden suhdannearvioiden olevan jonkin verran muuta maata huonompia. Ei maailma tähän lopu - Tuotannon kehitys vuodesta 2000 ilmenee selkeästi oheisesta kaaviosta, toteaa ekonomisti Juha Vartia Elinkeinoelämän keskusliitosta. - Kokonaisuus on paljon heikompi kuin viime syksynä. Uskon, että Suomella on edessään pitkä heikko vaihe. Meidän on vaikea päästä edes finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Ei maailma eikä kapitalisti silti tähän kaadu, mutta kieltämättä hankala vaihe on edessä. Juha Vartia. 16 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

17 - Suomen viennistä noin 70 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Siksi Euroopan nousu olisi kannaltamme todella tärkeää. Elektroniikka- ja metsäteollisuus ovat Suomessa olleet rajussa rakennemuutoksessa viime vuosina. Pelkästään niiden vähentynyt vienti on tehnyt noin kolmanneksen loven vientituloihimme. Nousu alkaa, kun maailma ja Eurooppa nousevat. Suomen on itsensäkin tehtävä monia korjauksia ja uudistuksia koko elinkeinoelämämme pohjan vahvistamiseksi. Töitä on tehtävä nopeasti ja paljon. Olemme lisänneet markkinaosuuttamme Kaikilla yrityksillä ei suinkaan mene Satakunnassakaan huonosti. Pitkään jatkuva lama alkaa tietenkin rassata ennen pitkää myös menestyviä yrityksiä. Kyselimme kolmelta satakuntalaiselta yritykseltä niiden tämän hetken näkymistä. Kauppias Pasi Viitanen otti vetovastuun Porin K-Raudasta vuoden 2010 alussa. Tällä hetkellä yrityksen liikevaihto on miljoonaa euroa ja se työllistää 25 henkilöä. - Valtakunnallisesti rautakaupan tilanne ei ole kovin hyvä. Porin K-Raudan tilanne on kohtalainen, sillä olemme viime vuoden vauhdissa. Asiakasvirrat tulevat meille Rauman, kankaanpään ja Kokemäen suunnista. Vaikka kysyntä onkin pysynyt samana tai hieman alentunut, olemme pystyneet kasvattamaan markkinaosuuttamme. Tilanteeseen on vaikuttanut varmasti parin kilpailijan toiminnan loppuminen. Toisaalta hinnat ovat alallamme kaiken kaikkiaan harmonisoituneet. Siksi ammattitaito ja hyvä asiakaspalvelu ovat nousseet entistäkin tärkeämpään asemaan. Olemme panostaneet niihin kumpaankin, ja mielestäni onnistuneet tilanteen huomioon ottaen varsin hyvin. Pasi Viitanen. Nousu alkaa, kun maailma ja Eurooppa nousevat. Suomen on itsensäkin tehtävä monia korjauksia ja uudistuksia koko elinkeinoelämämme pohjan vahvistamiseksi. Juha Vartia SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/

18 - Olen toiminut niin pitkään alalla, että kokemusta eri tilanteista on pakostakin kertynyt. Markku Uusitalo Olemme välttäneet sudenkuopat Ulvilalainen Sermatech Oy on kolmen yrityksen rypäs. Rypäs toimittaa teollisuudelle erikoislaitteita siten, että Sermatech Group vastaa kokonaistoimituksista, Sermatech Engineering suunnittelusta ja Sermatech Works valmistuksesta, asennuksista ja ylläpidosta. Toimitusjohtaja Markku Uusitalo kertoo yrityksensä onnistuneen välttämään sudenkuopat. - Vuoden 2008 jälkeenkin meillä on mennyt suhteellisen hyvin. Liikevaihtomme on noin kolme miljoonaa euroa ja työllistämme 25 henkilöä. Vuosi 2012 oli kohdallamme huippuvuosi. Viime vuonna palasimme normaalille tasolle, mutta tulos oli hyvä. Tänä vuonna liikevaihtomme laskee himan, mutta tulos on silti positiivinen. - Olen toiminut niin pitkään alalla, että kokemusta eri tilanteista on pakostakin kertynyt. Siten olemme pystyneet välttämään toiminnan sudenkuopat. Sinänsä vuosi 2008 vaikutti paljon koko automaatioalaan. Ne joilla oli vahvaan tuotepohjaan perustuvaa vientiä, pärjäävät hyvin tai kohtalaisesti. Ne joilla oli jo 2008 huono kassatilanne, ovat joutuneet lopettamaan tai kamppailevat tosissaan elonjäämisestä. Markku Uusitalo. Hurjaa kasvua Porilainen Festum Oy suunnittelee ja välittää taloushallinnon ohjelmistoja ja tarjoaa niihin liittyviä tilitoimistopalveluja. Yrityksellä on toimipaikat Porin lisäksi Helsingissä, Tampereella, Lempäälässä ja Kokemäellä. Festumin liikevaihto on noin 6,2 miljoonaa euroa ja se työllistää 70 työntekijää. Yrityksen toimitusjohtaja Janne Eurén on tyytyväinen yrityksen kehitykseen. - Olemme kasvaneet vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna ohjelmistopuolen liikevaihtomme kasvaa prosenttia. Asiakkainamme on pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja isoja vientiteollisuuden yrityksiä. Pienemmistä yrityksistä tärkeitä asiakkaitamme ovat muun muassa isännöintitoimistot koko Suomessa. - Vaikka olemme pääasiassa menestyneet omalla työllämme, täytyy myöntää, että ohjelmistoala antaa näinäkin aikoina menestymisen mahdollisuudet. Kysyntä kasvaa lisääntyvän digitalisaation takia. - Valmistuin konepuolen diplomi-insinööriksi 1980-luvulla. Silloin kaikki vastavalmistuneet diplomi-insinöörit rekrytoitiin ohjelmistopuolelle. En ole joutunut valintaani katumaan. Toivon tietenkin, että Suomi pääsee jälleen talouden kasvuuralle. Se on meille kaikille tärkeää. Monien mielestä merkittävä osa vaikeasta taloustilanteestamme johtuu lamahysteriasta. Kun sitä koko ajan toitotetaan, niin se jatkuu. Kukaan ei uskalla investoida, eikä ottaa pienintäkään riskiä. Totta varmaan paljon tässäkin mielipiteessä. Toivottavasti tämä juttu ei lietso minkään asteen lamahysteriaa. Ei se ainakaan ole tarkoitus. 18 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

19 KOLUMNI VILLE KOTKA asianajaja, osakas Sopimusoikeuden selviytymispakkaus Globalisaation ja angloamerikkalaisen sopimuskulttuurin yleistymisen myötä laajat ja monimutkaiset sopimukset ovat tulleet tavallisiksi Suomessakin. Jokaisen yrityksen on syytä hallita sopimusoikeuden perusselviytymispakkaus tietääkseen, mitä sopii ja pitääkseen riskit hallittavina. Sopimus syntyy luonnollisesti silloin, kun osapuolet allekirjoittavat sopimusdokumentin, mutta on hyvä muistaa, että sopimus voi syntyä muullakin tavalla. Tarjous on antajaansa sitova ilmoitus siitä, minkälaisin ehdoin tarjouksen antaja on valmis tekemään sopimuksen tarjouksen vastaanottajan kanssa. Vastaus on tarjouksen vastaanottajan antama sitova vastaus tarjoukseen. Jos vastaus on hyväksyvä, sopimus syntyy jo vastauksen antamisella. Tällöin on syntynyt sitova sopimus, josta ei lähtökohtaisesti voi vetäytyä ilman toisen osapuolen suostumusta. Hyväksyvän vastauksen jälkeen erikseen laadittavassa sopimusdokumentissa on periaatteessa kysymys enää vain jo vastauksella syntyneen sopimuksen dokumentoinnista eikä sopimuksen tekemisestä. Nykyään törmää usein aiesopimuksiin, esisopimuksiin, letter of intent nimisiin sopimuksiin, ym. Sopimuksen otsikkoa tai nimeä tärkeämpää on sopimuksen sisältö. Vain sopimuksen sisällön perusteella voi määritellä, onko kyseinen sopimus sitova vai ei tai miltä osin sopimus on sitova. Useimpien sopimusten osalta Suomessa ei ole muotovaatimuksia, jolloin myös suullinen sopimus on aivan yhtä sitova. Sopimus sitoo osapuolia ja sopimusrikkomukseen syyllistyvä osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen vahingot lähtökohtaisesti täyden korvauksen periaatteella. Täyden korvauksen periaatteella tapahtuva vahingonkorvaus voi johtaa hyvin mittaviin korvausmääriin, koska tällöin korvattavaksi tulevat myös ns. välilliset vahingot. Sopimusrikkomuksesta kärsivän osapuolen välillisiä vahinkoja voivat olla mm. 1) liikevaihdon vähenemisestä tai keskeytymisestä aiheutuva vahinko, 2) vahinko, joka aiheutuu siitä, että sopimuksen kohteena ollutta tavaraa ei voida käyttää tarkoitetulla tavalla tai 3) voitto, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai se on jäänyt täyttämättä oikein. Sopimusrikkomuksen johdosta aiheutuvaa korvausvastuuta voidaan rajoittaa sopimalla sopimuksessa vastuunrajoitusehdoista. Vastuunrajoitusehtojen käyttäminen on usein suositeltavaa ja niillä voidaan rajoittaa merkittävästi sopimuksiin perustuvia riskejä. Vastuunrajoitusehdoilla voidaan rajata esim. välillisten vahinkojen korvausvastuu kokonaan pois. Sopimusrikkomuksesta aiheutuvalle korvausvastuulle voidaan myös asettaa euromääräiset rajat tai ajallinen takaraja, johon mennessä mahdolliset vaatimukset on esitettävä. Sopimussakko on sopimuksessa etukäteen sovittu vahingonkorvaus sopimusrikkomuksen varalta. Sopimussakko ei edellytä, että kärsineelle osapuolelle olisi todellisuudessa aiheutunut jokin vahinko. Sopimussakko lankeaa rikkoneen osapuolen maksettavaksi pelkän sopimusrikkomuksen johdosta todellista aiheutunutta vahinkoa ja sen osoittamista ei tarvita. Sopimussakko on käyttökelpoinen sanktio sopimusrikkomukselle erityisesti silloin, kun sopimusrikkomuksesta aiheutuvan vahingon osoittaminen on vaikeaa (esim. salassapitovelvoitteen rikkomus). Sopimukseen sovellettava laki on syytä sopia, jos osapuolet ovat eri maista tai sopimuksessa on muuten kansainvälisiä elementtejä. Turvallisinta luonnollisesti on, jos sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, mutta usein ulkomainen sopimuskumppani ei sitä välttämättä hyväksy. Ehdoton edellytys on, että sopimus on laadittu sellaisella kielellä, että sopimuksen sisältö ymmärretään. Jos sopimus on kattava ja sopimukseen sovellettava laki on jonkin länsimaalaisen valtion laki, riskit eivät ole todennäköisesti kovin suuret. Mitä eksoottisemmasta valtiosta on kyse, sitä kriittisemmin sovellettavaan lakiin tulee suhtautua. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/

20 Matti Hyyppä Yksilölajien urheilijat kaipaavat lisätukea Urheilu on edelleen yksi Suomen kansan lempilapsista. Vaikka yhtenäiskulttuuri on murenemassa, säilyy omien urheilijoidemme suosio edelleen kovana. Monen suosituissa joukkuelajeissa menestyvän seuran talous lepää merkittävästi sponsoroinnin varassa. Huono taloustilanne alkaa pitkään kestäessään vaikuttaa sponsoroinnin tasoon. Monet pk-yritykset ja varsinkin mikroyritykset joutuvat varmasti miettimään tukieurojensa määrää ja suuntaamista jatkossa entistä tarkemmin. Lajien ja harrastajien määrät lisääntyvät, mutta tukieurot eivät. Kuka voittaa ja kuka häviää? Yritykset suuntaavat sponsorointieuronsa pääasiassa seuroille. Suurimmat potit saavat tietenkin ne seurat, jotka ovat menestyneet parhaiten jossakin suoritussa lajissa. Yksilölajien urheilijat jäävät näissä jakokisoissa helposti nuolemaan näppejään, mikäli eivät ole päässeet maailman huipulle. Sinne ei taas oikein tahdo päästä ilman rahallista tukea. Imagomarkkinointia ja yhteishenkeä Yritykset tavoittavat urheiluseuroja tukemalla mahdollisimman suuren vaikuttavuuden sponsoroinnilleen. Useassa tapauksessa ei tukimainosten tavoitteena olekaan oman myynnin kasvattaminen. Entinen Sachtleben Pigments, nykyinen Huntsman ei myy titaanidioksidia kuluttajille torilla tai K-Citymarketissa. Norilsk Nickel ei kuvittele satakuntalaisten ryntäävän mainosten vaikutuksesta tehtaalle ostamaan muutamaa tonnia nikkeliä. Tuskinpa Satmatic olettaa jonkun katsojan innostuvan mainoksen perusteella valitsemaan yrityksen omaksi sopimusvalmistajakseen. Yritykset haluavat olla tukemassa hyviä har- 20 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot 2007 Mihin näitä tarvitaan? Luo suuntaviivat tulevalle ja ohjaa toiminnan kehittämistä Linjaa seuran tavoitteet Linjaa seuran periaatteet Ohjeistaa toimintaa On

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014 Fed alkaa haukkailla Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014 Fed alkaa haukkailla Tulevaa Yhdysvallat: Haukkamaisempi Fed Euroalue: Luottamus palailee hieman Suomi: Inflaatio hidastuu Mennyttä Euroalue: TLTRO

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ Palautteet MÄTCHIEN ONNISTUMINEN OSAAJA Kuinka onnistuneena pidät sinulle valittua mätchiä? (1=huono, 5=erinomainen) YRITYS Kuinka onnistuneena pidät

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Yhdysvallat ja euroalue eri suuntiin. Pasi Sorjonen

Yhdysvallat ja euroalue eri suuntiin. Pasi Sorjonen Yhdysvallat ja euroalue eri suuntiin Pasi Sorjonen 13.10.2014 Yhdysvallat jatkaa tukevassa nousussa euroalue kompuroi Tulevaa Yhdysvallat: Hyvä yleiskuva säilyy Euroalue: Teollisuuden heikkous voi painaa

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot