Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 6 Joulutunnelma syntyy pienistä asioista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 6 Joulutunnelma syntyy pienistä asioista"

Transkriptio

1 Satakunnan Kauppakamari -lehti 6 Joulutunnelma syntyy pienistä asioista 10 Terävää analyysiä, kritiikkiä, mutta myös kannustusta Raimo Sailas edelleen iskussa 13 Osuustoimintailtapäivä herätti ajatuksia 16 Nousuodotukset hiipuneet 20 Yksilölajien urheilijat kaipaavat lisätukea 24 Mihin kauppa on menossa Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti!

2 Satakuntalainen joulu maistuu paremmalta. Satakunnan Osuuskauppa lahjoittaa jokaisesta myydystä Satakuntalainen joulu -tuotteesta 5 senttiä hyväntekeväisyyteen. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Katso kampanjan tuotteet: s-kanava.fi/satakunta Sanbon Oy, Eteläkauppatori 4 A, 4. krs., p , Lähde viihteelle! Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vientiä. Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme Puistojen risteys Suosittu karaokebaari alk. klo 23 Porin-aluekonttori Valtakatu 6, Pori 2 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

3 SISÄLTÖ 4/ Joulutunnelma syntyy pienistä asioista Hyvän joulumielen voi saada monella tavalla, mutta parhaiten se syntyy, kun voi tuottaa jouluiloa myös toisille. Joulun alla monet tahot järjestävät hyväntekeväisyyskampanjoita, keräyksiä ja tapahtumia, joilla halutaan tuottaa jouluiloa etenkin lapsille ja vähävaraisille perheille. 13 Osuustoimintailtapäivä herätti ajatuksia Satakunnan Osuuskauppa, Satamaito ja Länsi-Suomen Osuuspankki järjestivät Osuustoimintailtapäivän Porissa joulukuun alussa. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoro osuustoiminnasta yritysmuotona ja sen maakunnallisesta vaikuttavuudesta. Lisäksi tilaisuuden järjestäneiden osuuskuntien toimitusjohtajat valaisivat vaikuttavuutta omalta osaltaan. Myös lähes satapäisellä yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kaikille puhujille heidän yhteispaneelinsa aikana. 20 Yksilölajien urheilijat kaipaavat lisätukea Urheilu on edelleen yksi Suomen kansan lempilapsista. Vaikka yhtenäiskulttuuri on murenemassa, säilyy omien urheilijoidemme suosio edelleen kovana. Monen suosituissa joukkuelajeissa menestyvän seuran talous lepää merkittävästi sponsoroinnin varassa. 10 Terävää analyysiä, kritiikkiä, mutta myös kannustusta Raimo Sailas edelleen iskussa 16 Nousuodotukset hiipuneet Elinkeinoelämän keskusliiton viime kuussa julkaisema suhdannebarometri vahvistaa vaisun tunnelman muutenkin antamaan kuvaa maamme taloudellisesta kehityksestä. Joitakin valonpilkahduksiakin on onneksi näkyvissä. 24 Mihin kauppa on menossa Olemme tämän vuoden aikana käsitelleet monessa jutussa verkkokaupan kasvua ja digitalisaatiota. Muutokset eivät enää ole eteisessä, ne jylläävät jo olohuoneessa. Siinä, missä toinen näkee tuhon, näkee toinen mahdollisuuden. 30 Simo Kauppi jatkaa Satakunnan kauppakamarin puheenjohtajana SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014 3

4 SISÄLTÖ PUHEENVUORO 5 Simo Kauppi PROFIILI KOLUMNI 19 Ville Kotka Sopimusoikeuden selviytymispakkaus VIERASTUOLI KOLUMNI 31 Jouko Kauppila Tuleeko perintövero kumota? JÄSENYRIYS 28 BJÖRN-OLOF MALMSTRÖM Porin ruotsalaisen yhteiskoulun, Björneborgs svenska samskolan pitkäaikainen rehtori, opetusneuvos Björn- Olof Malmström on merkittävästi edistänyt ja vaalinut Porissa ruotsinkielistä kulttuuriperintöä. 30 Porin yliopistokeskuksen johtajana marraskuun alussa aloittanut professori Jari Multisilta palasi mielellään ennestään tuttuun taloon. 34 Porin Lääkäritalo aloitti toimintansa Itäpuistossa vuonna Porin Linja-autoaseman viereen Itsenäisyydenkadun ja Isolinnankadun kulmaan Lääkäritalo muutti vuonna Satakunnan kauppakamari -lehti toivottaa lukijoilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, Pori, puh. (02) ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen, puh. (02) , , Jakelu: 4000 kpl, ISSN OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Profinder -rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, Pori, puh. vaihde , SÄHKÖPOSTIOSOITE: TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy KANNEN KUVA: Matti Hyyppä 4 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

5 PUHEENVUORO SIMO KAUPPI toimitusjohtaja Länsi-Suomen Osuuspankki Satakunnan kauppakamarin puheenjohtaja Satakunnan talouden synkähkö kehitys on jatkunut koko vuoden 2014 ajan. Satakunnan talous suhdannejulkaisun analyysi paljastaa teollisuuden liikevaihdon supistuneen edelleen rankasti, joskin alakohtaisesti vaihdellen. Lasku on suurelta osin peräisin merkittävimmästä teollisuuden alasta, teknologiateollisuudesta. Sen kahden tärkeimmän haaran, metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdosta katosi merkittävä siivu erityisesti metallien hintakehityksestä johtuen. Rakennustoiminta supistui myös selvästi edellisvuoteen verrattuna, Olkiluodon työmaan vähentäessä väkeään. Puuvillan kauppakeskusprojektin työllisyysvaikutus kompensoi puolestaan positiivisesti muutoin hiljennyttä rakennusalaa. Konepajojen taantuvassa kehityksessä näkyi heikohkon suhdannetilanteen ohella myös telakoiden vaikeudet. Turun telakan toiminnan jatkuminen oli myönteinen uutinen myös Satakunnannalle. Myönteisenä piirteenä oli myös metallialojen viennin arvon lasku pysähtyminen liikevaihdon yleisestä supistumisesta huolimatta. Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti alkoivat myös kohota ainakin sellun ja sahatavaran käytyä suhteellisen hyvin kaupaksi. Maakunnalle tärkeän elintarviketeollisuuden kehitys oli vakaata. Kaupan tilanne on haasteellinen heikosta taloustilanteesta johtuen. Pienistä valonpilkahduksista huolimatta ovat yritysten lomautus- ja yt-neuvottelu-uutiset olleet syyskaudella Satakunnassakin valitettavasti viikoittaista luettavaa. Suomi elää yli varojensa ja velkaantuu 18 miljoonan päivävauhdilla kohti kestämätöntä tilannetta. Elämme vaihetta, jossa sekä yksityishenkilöiden, yritysten, että yhteiskunnan päätöksentekokyky on pitkällisessä takalukossa, eikä se lukko tunnu millään aukenevan. Suuri osa yrityksistä on kuitenkin kohtuullisen hyvässä kunnossa ja moni yritys on jopa vahvistanut tasettaan maksamalla velkoja pois. Kysyntämarkkinoiden hiipuessa ei yrityksiltä tahdo kuitenkaan investointihalukkuutta kovinkaan helposti löytyä. Rakenteellisten ongelmien olemassaolo on lähes kaikkien tunnustama, mutta korjaavien toimien liikkeelle saaminen yhteisvaluutta euron ympäristössä on ollut pitkään lähes tekemätön paikka. Katseet onkin mitä todennäköisimmin jo käännetty kevään 2015 eduskuntavaaleihin ja tulevan hallituksen toimiin. Kauppakamarien yhteisenä tavoitteena onkin saada aikaan keväälle 2015 jämäkkä ja uskottava hallitusohjelma, jonka avulla luodaan myönteinen toimintaympäristö Suomessa toimiville yrityksille. Ensimmäinen kuusiosaisesta ohjelmatavoitteesta on julkisen sektorin menojen pienentäminen alle 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta, toisena veroasteen kääntäminen selvään laskuun sekä kolmantena tavoitteena on liikenne- ja väyläratkaisujen toimivuuden parantaminen. Tällä sektorilla on Satakunnassa erityisen paljon edunvalvontaa tehtävänä. Muita tavoitteita hallitusohjelmaan ovat ylisääntelyn ja ylettömän byrokratian järkevä purkaminen, Suomen energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden parantaminen hyödyntämällä kotimaisia energiamuotoja ja siirtymällä kohti markkinaehtoisempaa energiapolitiikkaa. Kuudentena kohtana kauppakamarit haluavat uudistaa ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta vastaamaan enemmän työelämän osaamistarpeita sekä parantamalla koulutuksen läpäisyastetta. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon nuorille suunnattu oppisopimusmalli, joka ei edellytä työsopimuksen tekemistä. Oman kauppakamarimme tavoitteena on edistää satakuntalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Painopisteitämme ovat vuonna 2015 fyysisen toimintaympäristön kehittäminen sekä alueen osaamisresurssien turvaaminen. Satakunnan kauppakamari tekee erityisesti edunvalvonnallista sekä kehittämisyhteistyötä useiden alueellisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Yhteishankkeitamme on mm. teollisuusvisio 2020, jonka sisältämien hankkeiden toteuttamista olemme edelleen toteuttamassa ja tukemassa muiden käynnistämiä hankkeita. Konkreettisina toimintaympäristötavoitteina kauppakamarilla on vaikuttaa valtatien 8 sekä Pori-Helsinki henkilöliikenteen nopeuttamiseen, Pori - Mäntyluoto/Tahkoluoto rataosuuden sähköistämiseen, lentoliikenteen jatkon varmistamiseen, yliopistokeskuksen kehittämiseen ja esim. konetekniikan DI-koulutuksen käynnistämiseen Porissa. Kauppakamarin tehtävänä on myös neuvontaan, koulutukseen ja yritysten kansainvälistymiseen panostaminen. Vuonna 2015 olemme mukana myös kasvuyrityksille suunnatussa Kasvu Open tapahtumasarjassa yhteistyössä mm. Prizztech Oy:n, Rauman kauppakamarin, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n ja yrittäjäjärjestön kanssa. Talouden matalasuhdanteissa edunvalvojien, kuten kauppakamarin merkitys elinkeinoelämää yhdistävänä tekijänä korostuu. Yhteisellä ohjelmalla ja vaikuttamisella edellytämme, että rapautumassa olevan hyvinvointiyhteiskuntamme perusta on laitettava kuntoon päättäväisesti ja jämäkästi, rakenteita uudistavilla päätöksillä sekä niiden toimeenpanolla. Kasvua ja työllisyyttä edistämällä saamme Suomen ja Satakunnan nousuun. Tätä kirjoitettaessa ovat joulumarkkinat vasta käynnistyneet. Toivottavasti niistä tulee vilkkaat ja edesauttavat osaltaan talouden virkistymistä. Haluankin toivottaa kaikille Satakunnan kauppakamarilehden lukijoille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2015! SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014 5

6 Teksti ja kuvat: Auli Aaltonen Joulutunnelma syntyy pienistä asioista Hyvän joulumielen voi saada monella tavalla, mutta parhaiten se syntyy, kun voi tuottaa jouluiloa myös toisille. Joulun alla monet tahot järjestävät hyväntekeväisyyskampanjoita, keräyksiä ja tapahtumia, joilla halutaan tuottaa jouluiloa etenkin lapsille ja vähävaraisille perheille. Köyliön osaston puheenjohtaja Minna Jaakkola (keskellä) poikkesi SPR:n Satakunnan piiritoimistoon noutamaan 70 euron lahjakortteja jaettavaksi alueellaan. Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Paula Ilén (vasemmalla) ja järjestösihteeri Paula Hellgrén luovuttamassa lahjakortteja. 6 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

7 Jouluiloa kotimaan lapsiperheille Tänä vuonna 80. toimintavuottaan viettävä Suomen Punaisen Ristin (SPR) Satakunnan piiri tekee laajaa auttamis-, tuki- ja ystävätoimintaa sekä nuorisotoimintaa yli tuhannen vapaaehtoisen voimin. Piirin toiminnanjohtaja Paula Ilén korostaa, että kaikki avustusrahat eivät suinkaan mene ulkomaille, kuten usein ajatellaan. Meillä on paljon kotimaan järjestötoimintaa, mutta ehkä kansainvälinen toiminta on näkyvämmin esillä kriisien ja katastrofien sattuessa. Säännöllisen auttamistoiminnan lisäksi SPR on mukana näkyvissä keräyskampanjoissa, kuten nyt 18. kertaa järjestettävässä Hyvä Joulumieli -keräyksessä, joka koordinoidaan yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa. Valtakunnallisena keräystavoitteena on tänä vuonna euroa, josta riittää jaettavaa Suomessa asuvalle lapsiperheelle. Keräyksen tuotto käytetään kokonaisuudessaan vähävaraisille lapsiperheille jaettaviin 70 euron lahjakortteihin. Satakunnassa meidän kauttamme välittyy noin 1000 lahjakorttia. Jaamme lahjakortit SPR:n ja MLL:n piiritoimistoista osastoihin ja yhdistyksiin, joiden vapaaehtoiset jakavat ne lapsiperheille yhteistyössä sosiaalitoimen, seurakunnan tai neuvolan kanssa. Käytännöt voivat paikkakunnittain hiukan vaihdella, mutta tärkeää on, että apu menee koordinoidusti, jottei tulisi päällekkäisyyksiä ja löydettäisiin sellaiset perheet, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on tärkeää, koska heillä on tieto avun tarpeessa olevista. Lahjakortit jaetaan tiettyjen kriteerien mukaan. Perheessä on oltava vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi ja perheellä on oltava taloudellinen tarve. Apu suunnataan esimerkiksi yksinhuoltajille, työttömille, pienituloisille ja suurperheille tai jos vanhemmilla on joku sairaus tai vamma. Satakuntalainen Joulutori tuo joulutunnelman Jouluun voi virittäytyä koko perheen voimalla Satakuntalaisella Joulutorilla, jonka Porin Seudun Matkailu Oy MAISA järjestää nyt toista kertaa. Tapahtumalla on monta tekijää ja yhteistyökumppania. Tapahtuma keskittyy Porin Eetun aukiolle, jonne tulee 14 punaista myyntikojua. Joulutorilla on monipuolinen tuotteiden kirjo. On itse tehtyjä leivonnaisia, jouluruokia, karamelleja, mehuja, soseita, säilykkeitä ja koristeita, kertoo markkinointipäällikkö Kirsi Sainio- Lehtimäki MAISAsta. Lapset tekevät joulun, niin myös Joulutorilla. Avajaispäivänä 13. joulukuuta hevoskärryillä saapuva Joulupukki on itseoikeutetusti lasten huomion kohteena. Joulupukki nousee kuoron saattelemana Eetun aukion lavalle haastateltavaksi. Avajaisissa on monenlaista mielenkiintoista nähtävää, lapsikuoro, tanssiesitys ja myös annislaiset esiintyvät. Lucia-päivän kunniaksi Lucia-neitokin käy tervehtimässä. Yksi kojuista on Joulupukin tupa, jossa pukki on joka päivä paikalla puolenpäivän aikaan vastaanottamassa lahjatoivomuksia. Tuvalla pukkia avustavat ystävälliset Martta-muorit, jotka ottavat myös lahjatoivomuksia vastaan, kun pukki on muissa askareissa. Martta-muorit olivat viime vuonna Joulutorin ehdottomia ilopillereitä. Uutuutena tänä vuonna on yhteistyö Porin alueen Partiolaisten kanssa, josta Sainio-Lehtimäki on erityisen iloinen. Yksi kojuista on partiolaisten Pop up -Kolo, jonka eteen Hyvä Joulumieli toteutetaan yhteistyössä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Ylen Aamu-tv:n lähetyksissä kerrotaan päivittäin keräyksestä 23. joulukuuta saakka. Yhteistyökumppaneita ovat myös K-ruokakaupat, S-ryhmä ja Lidl, joista perheet voivat ostaa lahjakorteilla ruokatarvikkeita. 70 euroa on iso raha, vaikka se voi joistakin tuntua pieneltä. Mutta sillä perhe saa jouluksi lämpimän ruuan. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella, nyt myös työttömyyden lisääntyminen näkyy lapsiperheissä. Haastamme satakuntalaiset yritykset ja kansalaiset osallistumaan keräykseen, innostaa Ilén. Kaikki vähintään 1500 euroa lahjoittaneet yritykset näkyvät Ylen aamulähetyksissä ja vähintään 1000 euroa lahjoittaneet saavat Hyvä Joulumieli -keräyksessä mukana bannerin verkkosivuilla käytettäväksi. Hyvä Joulumieli -kampanjan lisäksi SPR Satakunnan piirin osastot järjestävät eri puolilla maakuntaa omia tukitempauksiaan, kuten joulujuhlia vanhuksille ja omaishoitajille. Paikallisvaroin voidaan lahjoittaa myös joulukasseja ja lahjakortteja vähävaraisille. Porin puistotoimi tekee avonuotion. Lapset ja aikuiset voivat tulla paistamaan makkaraa partiolaisten johdolla. Makkaranpaisto on ihan kiva perhetapahtuma. Nyt hiukan poikkeuksellisessa paikassa keskellä kaupunkia pääsee nauttimaan retkeilyn tunnelmasta. Partiolaiset opettavat nuotion ääressä myös osmonsolmun tekemistä. Perheen näppäräsormisimmat voivat saada siitä lahjavinkin, punaisesta muovinauhasta voi tehdä vaikka servetin pidikkeen. Joulun tunnelmaa tuovat nuotiokitaristit, joita partiolaiset ovat hakeneet Facebookin ja verkostojensa kautta. Perheen pienimmille mukava kokemus on myös matkata kaupunkijunalla keskustan ja Puuvillan väliä. Kauppatorin Glögi-Asemalla voi välillä nauttia kuumaa SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014 7

8 glögiä, elleivät junan fleecehuovat riitä lämmittämään. Lapsille junakyyti on ilmaista vanhempien seurassa ja vanhemmilta maksu on vain kaksi euroa. Se on halpa tapa hurvitella. Näen tämän keskusta-puuvilla -yhteyden hyvänä kokonaisuutena, välimatka on kuitenkin todella pieni. On ollut puhetta, että jatkossa Puuvillan kanssa tehdään enemmänkin yhteistyötä. Porin Seudun Matkailu Oy MAISA Joulupukki on lasten ilona Joulutorilla joka päivä. Kuva vuoden 2013 Joulutori-tapahtumasta. Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn markkinointipäällikkö Kirsi Sainio-Lehtimäki. Sainio-Lehtimäki korostaa, että Joulutorilla lapsi pääsee kokemaan vanhan palveluajan palvelua. Myytävät tuotteet luovat omanlaistaan joulutunnelmaa. Mikäs sen parempaa karkkia kuin aidot marmeladikarkit. Niiden ostaminen ja maistaminen on jo sinällään elämys tämän päivän lapselle. Karkkeja ei ostetakaan niin, että itse kauhotaan laarista pussiin, vaan mennään kioskiin, jossa saadaan palvelua. Lapsia ja lapsiperheitä ilahduttavat myös aukion jouluvalot, jotka viime vuonna saatiin aukion puihin Porin Yrittäjien myötävaikutuksella. Jouluvalot on iso satsaus yleisvalaistukseen, ja oman lisänsä tuovat puistotoimen tekemät koristeet. Puistotoimi tuo myös joulukuusen, siinäkin on lapsille kivaa katsottavaa. Porin kulttuuritoimi on tänä vuonna nimennyt kuusen koristelijaksi Anniksen Tuulta purjeisiin -työllisyyshankkeen. Nuoret tekevät erilaisia hahmoja kuuseen, tonttuja ja lumiukkoja, jotka ovat omia käsintehtyjä yksilöitänsä. Sainio-Lehtimäen mukaan Joulutorilla keskitytään pääsääntöisesti rauhalliseen ja miellyttävään nuotiolla tunnelmointiin ja kauniiden ja herkullisten tuotteiden maisteluun. Joulupukki on pääohjelmana, emme ole halunneet tehdä Joulutorista mitään joulusirkusta. Järjestäjät ja yhteistyökumppanit luovat puitteet, mutta jokainen kävijä osallistuu tunnelman luomiseen. Siitä se joulutunnelma muodostuu, sitä ei voi kukaan tehdä valmiiksi vaan sen tekevät kaikki ihmiset itse. Kymmenen päivää kestävä tapahtuma huipentuu joulukuuta pidettäviin perinteisiin Tuomaan markkinoihin. 8 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

9 Joulupuu-keräyksellä jouluiloa lapsille ja nuorille Nuorkauppakamarit eri puolilla Suomea järjestävät jälleen tänä vuonna Joulupuu-keräyksen. Joulupuu on hyväntekeväisyys-projekti, jolla kerätään lahjoja lapsille ja nuorille, jotka muuten todennäköisesti jäisivät ilman joululahjaa. Lahjojen saajat ovat vuotiaita. Porin Nuorkauppakamari ry toteuttaa jo 11. kertaa keräyksen Porin, Ulvilan, Nakkilan, Luvian ja Merikarvian alueella. Keräykselle nimetään joka vuosi projektipäällikkö, ja tänä vuonna tehtävää hoitaa Riina Välimaa, joka on ollut Porin Nuorkauppakamarin jäsen vuodesta Keräys käynnistyi 26. marraskuuta, kun 17 keräyspisteeseen pystytettiin joulukuuset, joihin ripustettiin yhteensä yli 2000 pakettikorttia. Lahjoittaja ottaa puusta kortin, ostaa lahjan ja tuo sen kortteineen puun alle. Viime vuonna kaikki yli 1800 lastensuojelun piirissä olevaa lasta ja nuorta sai paketin. Ihmiset ovat ottaneet keräyksen omakseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat Satakunnan Kansa, Radio Pori, Satakunnan Osuuskauppa, Länsi-Suomen Osuuspankki, Kesko ja Lähi- Tapiola, joiden tiloissa joulupuut ovat. Välimaa kertoo, että tänä vuonna lahjakorttien ilme ja materiaali uudistettiin Winnovan opiskelijoiden avustuksella. Opiskelijat ideoivat korttimalleja, joista yksi valittiin toteutettavaksi. Opiskelijat osallistuvat myös lahjapakettien sisällön tarkastamiseen. Lahjalle ei ole määrätty rahallista arvoa, mutta sen on oltava ehdottomasti uusi. Kuusen vierellä olevasta lahjavinkkilistasta voi saada apua lahjan hankkimiseen. Projekti päättyy 14. joulukuuta, jonka jälkeen paketit toimitetaan sosiaalitoimelle, joka toimittaa ne edelleen lahjansaajille. Jokainen lahja tuo iloa sekä saajalle että antajalle. Välimaa on osallistunut vuosittain keräykseen jo ennen liittymistään Nuorkauppakamariin. On hienoa olla mukana nyt myös toteuttajana, tästä saa itsekin hyvän mielen. Lisäksi saa kokemusta projektin vetämisestä ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisesta. Porin Nuorkauppakamarin Joulupuu-keräyksen projektipäällikkö Riina Välimaa tonttulakki päässään keskustelemassa Minna Mattilan kanssa, joka oli hakemassa Prisman kauppakäytävälle tuodusta joulupuusta pakettikorttia 5-vuotiaan tytön lahjaa varten. Lahjan tuominen joulupuun alle on ollut minulla jo useamman vuoden perinteenä. Haluan tuoda muidenkin lapsille jouluiloa. Lahjan hankkiminen on ollut helppoa, kun on voinut peilata omiin lapsiin, mitä he ovat halunneet. Viime vuonna 17-vuotias poikani antoi lahjavinkin, muuten sen ikäiselle on vaikea hankkia lahjaa. Mattila antaa yleensä yhden tai kaksi lahjaa. Tänä vuonna hänen tyttärensä haluaa lahjoittaa 5-vuotiaalle tytölle ja lisäksi Mattila antaa oman lahjansa. Ostan joka vuosi myös partiolaisten joulukalenterin ja maksan Taidetta ilman käsiä -kortit, jotka tulevat postin mukana. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014 9

10 Matti Hyyppä Terävää analyysiä, kritiikkiä, mutta myös kannustusta Raimo Sailas edelleen iskussa Viime vuoden helmikuussa vierastaan valtiovarainministeriön pysyvänä valtiosihteerinä eläkkeelle jäänyt Raimo Sailas kertoi näkemyksiään taloudellisesta tilanteesta mukaansa tempaavalla tavallaan Satakunnan kauppakamarin syyskokouksessa. Laaja katsaus sisälsi terävää analyysiä, kritiikkiä vähän joka suuntaan, mutta myös kannustusta. Keinoja tilanteen korjaamiseksi löytyy. Varoituksen sanoja maailmalta Seuraavassa muutamia varoituksen sanoja kansainvälisestä taloudesta. Näinkin voi Raimo Sailaksen mukaan käydä. Tai sitten ei. - Kannattaa muistaa, että USA:n vuoden 2008 finanssikriisin ennusti ainoastaan yksi vakavasti otettava taloustieteilijä. Mahdollisen uuden kriisin pesäkkeitä kannattaa tarkalla silmällä kaivella ympäri maailmaa. - Kiinassa talous on jakaantunut kahtia. Vaikka talous kasvaa edelleen yli 7 prosentin vuosivauhtia, ovat aluehallinnot pahasti velkaantuneet. Jotkut ennustavat seuraavan kriisin muhivan juuri niiden finansseissa. - Japania kutsuttiin vielä 1980-luvulla Suomessakin puolileikillisesti keltaiseksi vaaraksi. Nyt Japani tavoittelee kahden 10 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

11 prosentin inflaatiota ultrakevyellä rahapolitiikalla. Maltillinen inflaatio on huomattavasti parempi kuin jatkuva deflaatio, jonka seurauksena talous on laahannut jo pitkään. Miksi ostaa nyt, kun tavaran saa tulevaisuudessa halvemmalla? Tulokset ovat kevyestä rahapolitiikasta huolimatta olleet heikkoja, seurauksena on ennenaikaiset vaalit. Valtion velka on 240 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vastaava luku on Kreikassa 170 prosenttia. - Intian kasvu on laskenut 3-4 prosentin välille ja Brasiliassa kasvu on ollut olematonta jo viimeisimmät kaksi vuotta. - USA on toipunut finanssikriisistä. Tuotanto kasvaa vähän yli kolmen prosentin vuosivauhdilla. Toisaalta keskuspankki on ostanut viime vuosina siellä valtavan määrän arvopapereita eli pumpannut rahaa markkinoille. Nyt ostot on lopetettu. Maan työllisyysaste on kaikesta huolimatta pudonnut huomattavan alas. Edellisestä lamastakin on kulunut juuri sopiva aika seuraavan tulemiseen. Eurooppa laahaa - Vaikka euro on valuuttana toiminut hyvin, on Euroopan talouskehitys uskomattoman huonoa. Tuotanto on jopa pienempää kuin euroaluetta synnytettäessä, työttömyys kasvaa ja Saksankin kasvu alkaa olla nollan pinnassa. Yleistä kasvua ei ole näkyvissä ennen vuotta Poliitikkojen puheista voisi päätellä eurokriisin olevan jo ohi. Niin ei todellakaan ole. Kreikasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista voisi sanoa, että Kreikassa oligarkkien valta ei suinkaan ole vähentynyt, Italiassa erään vaikenemiseen perustuvan järjestön merkitys on vain kasvamaan päin, Portugalissa edellinen pääministeri laitettiin kaltereiden taakse ja Espanjan pääpuolueet ovat niin korruptoituneita kuin olla ja voi. Uusi vasemmistopuolue onkin noussut siellä raketin lailla gallup-kärkeen. Kaikista neljästä maasta voisi sanoa kauniisti, että niiden kohdalla ei aikanaan osattu kiinnittää huomiota ei-taloudellisiin seikkoihin. Niiden kulttuuri ja historia poikkeavat merkittävästi siitä, mihin pohjoisempana on totuttu. - Ranska on Euroopan 2. suurin talous. Siellä kasvu on huonoa, uudistukset hitaita ja budjettivaje ylittää huomattavasti budjetti- ja kasvusopimuksen. Lykkäystä sopimuksen toteuttamiseen haetaan jatkuvasti. Ministerien puheista - Euroopan Unionissa taloudellista valtaa on siirretty komissiolle eli käytännössä lehmänkaupoilla valittaville virkamiehille. Tästäkin asiasta olisi syytä Suomessa keskustella hieman analyyttisemmin tai edes keskustella. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/

12 Osasto Osasto Kansantalousosasto voi päätellä, että Ranska on kuulemma niin iso maa, että se pystyy tarvittaessa hoitamaan omat asiansa. - Venäjän taloutta voi kuvailla kolmella sanalla: öljy, kaasu ja korruptio. Maa tuottaa todella vähän mitään vientituotteita. Ukrainan kriisi lisää epävarmuutta paitsi Venäjällä myös koko muussa maailmassa. USA:n arvioidaan liuskekaasun ja öljyn ansiosta saavuttavan energiaomavaraisuuden tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Laskelmat ja strategiat heittävät sen vuoksi monilla pöydillä häränpyllyä. - Euroopan Unionissa taloudellista valtaa pp.kk. 4 on siirretty komissiolle eli käytännössä lehmänkaupoilla valittaville virkamie- vvvv hille. Tästäkin asiasta olisi syytä Suomessa keskustella hieman analyyttisemmin tai edes keskustella. Suomi konttaa Raimo Sailaksen lista on karu. - Valtion velka, valtion alijäämä, vienti, yksikkötyökustannukset, vaihtotase, huipputeknologian tuotteet, panostukset koulutukseen ja innovaatioihin, reaaliansiotaso, verotuksen ja progression taso, kuntien määrä, tehtävät ja velka, työllisyys 6ja työvoiman määrä, Sote pp.kk. vvvvja poliittinen johtajuus. Kaikki listalla mainituista asioista ovat menossa huonompaan suuntaan. - Kun listaan lisätään se tosiasia, että vuonna 2030 yli 65-vuotiaita suomalaisia on enemmän kuin nyt, mutta työikäisiä vastaavasti nykyistä vähemmän, päästään jonkinlaiseen käsitykseen ratkaistavista asioista. Vuoteen 2030 on muuten suurin piirtein yhtä pitkä aika kuin vuosituhannen vaihteesta, joka tuntui olleen ihan äsken. Mitä tulisi tehdä? - Seuraavassa tavoitelistassa jotkut keinot näyttävät lyövän toisi aan korvalle. Niin jossakin mielessä onkin. Siksi keinojen välisen tasapainon turvaamisessa on oltava erityisen tarkka. Haasteita riittää, mutta onnistuminen on mahdollista, lohduttaa Raimo Sailas. - Meidän parannettava kilpailukykyämme. Yksikkötyökustannuksemme ovat vuoden 2005 jälkeen kasvaneet noin 26 prosenttia, kun vastaavasti Ruotsissa ne ovat kasvaneet samana aikana noin 14 ja Saksassa vähän alle 12 prosenttia. Samalla ostovoimasta on kuitenkin pidettävä huolta. Työvoimakustannuksia on joka tapauksessa alennettava esimerkiksi työaikaa lisäämällä. Myös työn tarjontaa on lisättävä ohjaamalla opiskelijat entistä nopeammin työelämään. Pahoja työvoiman tulppakohtia on avattava myös ulkomaisella työvoimalla. Palkansaajien verotusta ei voi nostaa paljoakaan uhkaamatta kasvua. Sen sijaan arvonlisäverokannan yhtenäistämisellä yleistä verokantaa voitaisiin laskea prosenttiyksiköllä. - Julkisen talouden mitoitus on arvioitava uudelleen, ei budjettikirjaa kohta kohdalta läpikäyden, vaan analyyttisesti sen koko pohjaa arvioimalla. Suomeen on saatava yrittäjäpoliittinen ohjelma, joka on uskottava ja selkeä ja joka ennen kaikkea pannaan myös toimeen. Se, että selvitetään selvittämästä päästyä ja tilataan raportteja raporttien perään, ei vie asioita eteenpäin. Siihen tarvitaan päätöksiä ja toimeenpanoa. Kaiken kaikkiaan tarvitsemme poliittista johtajuutta. Haparoiva päätöksenteko, jossa ajelehditaan edes takaisin aina välillä ilmoittaen, että ratkaisut on tehty, johtaa vain entistä suurempaan epävarmuuteen. Savolaista mentaliteettia kuvaillen projekti on aloittamista vaille valmis. Suomessa uudistukset ovat viime vuosina olleet samoin aloittamista vaille valmiita. - Mielestäni yrityksiltä puuttuu tällä hetkellä reipas taisteluhenki 90-luvun alun tapaan. Se johtuu varmasti suurelta osin mainitsemastani poliittisen johtajuuden puutteesta. Kun ei ole selviä säveliä ja tavoitteita, kaikesta toiminnasta tulee hapuilevaa ja epävarmaa. Luottamus rapisee sekä päättäjiin että itseen. Sillä henkisellä pohjalla ei lamasta nousta. - Olen jopa puolivakavasti miettinyt, tarvittaisiinko Suomeen uutta oikeaa oikeistopuoluetta. Itse en toki ole sitä perustamassa. Uusi puolue ehkä pakottaisi muut tekemään todellisia päätöksiä ja uudistuksia ja panemaan ne myös toimeen. 12 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

13 Matti Hyyppä Osuustoimintailtapäivä herätti ajatuksia Satakunnan Osuuskauppa, Satamaito ja Länsi-Suomen Osuuspankki järjestivät Osuustoimintailtapäivän Porissa joulukuun alussa. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoro osuustoiminnasta yritysmuotona ja sen maakunnallisesta vaikuttavuudesta. Lisäksi tilaisuuden järjestäneiden osuuskuntien toimitusjohtajat valaisivat vaikuttavuutta omalta osaltaan. Myös lähes satapäisellä yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kaikille puhujille heidän yhteispaneelinsa aikana. Hieman historiaa ja pohdintoja Teollinen vallankumous alkoi tunnetusti Englannista, missä myös sen haittapuolet tulivat ensimmäisenä esiin. Osuustoiminnan eli yhteistoiminnan isänä voidaan yllättäen pitää tekstiilitehtailija Robert Owenia ( ), jonka omilla tehtailla työskenteli työläistä. Owen uskoi osuustoiminnan olevan yhden keskeisen keinon työväestön olosuhteiden parantamiseksi. Suomalaisen osuustoiminnan perustaja oli puolestaan taloushistorian ja taloustieteen professori Hannes Gebhard ( ), joka oli tutustunut osuustoimintaan Euroopassa. Hän perusti osuustoimintaa edistävän Pellervo-seuran Viime vuosisadan alussa osuustoiminta jakaantui Suomessa porvarilliseen ja kommunistiseen haaraan. Ensiksi mainitussa oli ja on mukana paljon myös sosialidemokraatteja. Jälkimmäinen tuhoutui lopullisesti punapääoman romahdettua 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Osuustoiminta jakaantuu tuottaja- ja kuluttajaosuuskuntiin. Edellisestä ovat esimerkkeinä osuusmeijerit ja jälkimmäisestä osuuskaupat. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/

14 Paneelin puheenjohtaja Matti Kiuru sekä panelistit Iiro Jussila, Simo Kauppi, Harri Tuomi ja Jarmo Oksman. Olen usein pohtinut, mikä olisi suomalaisten kalojen ja kalastajien tilanne tänä päivänä, jos jälkimmäiset olisivat älynneet perustaa omat tuottajaosuuskuntansa maidontuottajien tapaan. Tai päinvastoin. Olisivatko maidontuottajat raahanneet vielä kolme vuosikymmentä sitten maitopystönsä kahdesti päivässä tien varteen. Paikalle olisi ilmestynyt vanhoilla Transiteilla maidonvälittäjät K.Oijari ja H. Uijari (nimet kuvitteellisia), jotka olisivat näennäisessä huutokaupassa huutaneet tuottajaraasun maidot. Sen sijaan yhteistoiminnalla maidontuottajat ovat pystyneet rakentamaan tuotanto- ja jalostusketjun, jonka lopputuotteita on isossa marketissa kymmeniä hyllymetrejä. Kotimaista kalaa, puhumattakaan kalajalosteista, ei näy mailla halmeilla. Eipä sen puolesta enää oikein ole kalastajiakaan. KalaValio elää vain haavekuvissa. Sen sijaan K.Oijarin ja H.Uijarin jälkikasvut ovat menestyneitä kalan tukkukauppiaita syvällä sisämaassa sijaitsevissa kaupungeissa. Todellinen tietopaketti Tilaisuuden pääpuheenvuoron piti professori Iiro Jussila Lappeenrannan teknisen yliopiston Kauppakorkeakoulusta. Iiro Jussila hoitaa Suomen ensimmäistä osuustoimintayritysten johtamisen professuuria. Hänen reippaasti yli tunnin kestänyttä puheenvuoroaan on mahdotonta referoida edes ydinosiltaan. Muutama keskeinen ajatus on välttämätöntä nostaa esille. Iiro Jussila. - Osuustoiminnan ydinideana on ensinnäkin ihmisten ja organisaatioiden vapaa yhteenliittyminen. Osuuskunta ei ole mikään Neuvostoliittolainen kolhoosi, johon jäsenet pakotettiin liittymään. Päinvastoin koko toiminta lähtee yksilöiden oma-aloitteisuudesta ja yhteistyöstä, jonka sisällä voidaan erikoistua eri tehtäviin. Osuustoiminta antaa mahdollisuuden saavuttaa jotain, mitä yksilö ei voi yksin saavuttaa. Omien vapaiden valintojen lisäksi osuustoimintaan kuuluu idea yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta vastuusta. Osakeyhtiössä osakkeenomistaja voi vapaasti myydä osakkeensa. Esimerkiksi kuluttajaosuuskunnassa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Osuuskunnan palveluja käyttämällä jäsen edistää oman etunsa lisäksi myös muiden jäsenten etua. Yksilö tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään ja kantavansa vastuuta myös muista ryhmän jäsenistä. Osallistumalla osuuskunnan päätöksentekoon hän voi vaikuttaa myös osuuskunnan toiminnan sisältöön, tavoitteisiin ja päämääriin. Nykytekniikka mahdollistaa hintojen helpon vertailtavuuden. Siten osuuskunnan jäsenet näkevät yhteistoiminnasta itselleen koituvat hyödyt. Kun osuuskunnan jäsenet käyttävät sen tarjoamia palveluja mahdollisimman paljon, alenevat yksikkökustannukset, syntyy lisäarvoa, jota puolestaan voidaan jakaa jäsenille. Solidaarisuus ilmenee myös sitä kautta, että ostamalla osuuskunnan isosta kaupunkimyymälästä, voidaan turvata myös pienien paikkakuntien palvelut. Osuuskunnissa johto, hallinto, henkilöstö ja jäsenistö voivat tehokkaasti tarkkailla muuttuvaa toimintaympäristöä. Sen ja jatkuvan koulutuksen avulla saavutetaan paras mahdollinen osaaminen. Parhaimmillaan tuloksena on sivistystason kasvaminen, joka ilmenee toiminnan etiikassa ja joka esteettisyydessä. Professori Jussila ei puheenvuorossaan käsitellyt ollenkaan osuustoiminnan laajenemismahdollisuuksia. Myöhemmässä haastattelussa hän toi esiin yhden potentiaalisen toiminta-alueen. - Kuten Sote-uudistuksen vaiheista olemme nähneet, on koko toimintakenttä melkoinen vyyhti. Osuustoiminta olisi mielestäni loistava keino saada laadukkaita palveluja kohtuuhintaan omalta osuuskunnalta. Uskon, että tähän suuntaan ollaan menossa esimerkiksi vanhustenhuollossa, vakuuttaa Iiro Jussila. 14 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

15 Osuustoiminnan pohja vaikuttaa Satakunnassakin vahvalta. Uusien osuuskuntien perustaminen Sotepalveluja tuottamaan herättää paljon ajatuksia. Tuula Merikivi Sataosaajat osuuskunta Sataosaajat perustettiin , joten toimintavuosia on kertynyt tasan 20. Toimitusjohtaja Tuula Merikivi kertoo osuuskunnan tämän hetken tilanteesta. - Meillä on neljä palvelualaa eli hyvinvointi-, sähkö-, käsityösekä yritys- ja koulutuspalvelut. Sataosaajien palkkalistoilla on 25 henkilöä. Toimintamme alussa kaikki olivat osuuskuntamme jäseniä, mutta nykyään jäsenyyttä ei enää vaadita. - Hyvinvointipalveluihimme kuuluu lähinnä kodinhoitotyö tuntiveloituksella. Sähköpalveluissa teemme kaikkia sähköön liittyviä pikku urakoita. Rumpalipoika ja Juhana Herttua nuket sekä hevosharrastukseen O 2015 KILPAILU ISOMPANA Yhteenveto Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomen, Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksmanin sekä Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kaupin puheenvuorojen pohjalta voidaan laatia seuraava yhteenveto. Osuuskunnilla on yhteensä jäsentä. Ne maksoivat viime vuonna jäsenilleen bonusta noin 21 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana Satamaidon osuutta, koska se maksaa tuottajajäsenilleen maidosta erikseen määritellyn tuottajahinnan. Osuuskunnat työllistävät suoraan yhteensä 2176 satakuntalaista. KASVU-OPEN KUIN KOSKAAN! 20 ALUEELLISTA KASVUPOLKUA 114 TAPAHTUMAPÄIVÄÄ 455 YRITYSTÄ SPARRATAAN 56 KIITORATAPÄIVÄN AIKANA Tuula Merikivi. liittyvät varusteet ovat useimmille tuttuja tuotteita käsityöpuoleltamme. Yritys- ja koulutuspalveluissa olemme keskittyneet kirjanpitoon ja nettisivujen tekoon. Annamme myös yrittäjä-, osuustoimintaja nosturikoulutusta. Mukaan näille neljälle toimialallemme pääsee asiallinen ja yrittäjähenkinen ihminen, joka hyväksyy hinnoitteluperusteemme. Olemme saaneet työtehtäviä paljon yli alkuperäisten odotustemme. Nykytrendi näyttää olevan, että yritysten pitää kasvaa mahdollisimman suuriksi. Sataosaajilla kasvu ei sinänsä ole koskaan ollut ykköstavoite, vaan se, että meillä om mieluista työtä, josta maksetaan kunnon palkka. Palkkakuluihin kuluu Sataosaajissa yli 80 prosenttia liikevaihdosta. suustoiminnan pohja vaikuttaa Satakunnassakin vahvalta. Uusien osuuskuntien perustaminen Sote-palveluja tuottamaan herättää paljon ajatuksia. Ideasta ei varmaan joka paikassa pidetä. Osuustoiminnan tulevaisuuskin vaikuttaa turvatulta. Aika näyttää jälleen, mihin mennään. To 5.2. klo 10 Kasvunpolku-startti 2015, PORI Kasvu Open luo hedelmällisen maaperän kasvuhakuisille yrityksille. Toisinaan mylläreiden näkemykset haastavat, toisinaan tukevat omia ajatuksia. Tämä avaa silmiä ja auttaa tutkimaan liiketoimintaa eri näkökulmista. Teemu Pohjonen yrittäjä Pohjonen Group Oy kasvuopen.fi SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 /

16 Matti Hyyppä Nousuodotukset hiipuneet Elinkeinoelämän keskusliiton viime kuussa julkaisema suhdannebarometri vahvistaa vaisun tunnelman muutenkin antamaan kuvaa maamme taloudellisesta kehityksestä. Joitakin valonpilkahduksiakin on onneksi näkyvissä. Muutama luku Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli lokakuussa -13 (heinäkuussa -2). rakentamisen suhdanneodotukset laskivat lukuun -26 (heinäkuussa -12) ja palvelujen lukuun -18 (heinäkuussa -10). Henkilöstömäärien arvioidaan edelleen vähenevän loivasti lähikuukausina kaikilla toimialoilla. Positiivisia sen sijaan ovat arviot teollisuustuotannon lievästä kasvusta lähikuukausina. Myös euron heikentymisen arvioidaan alkavan vähitellen tukea vientiä. Lounais-Suomen osalta suhdannebarometri kertoo teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden suhdannearvioiden olevan jonkin verran muuta maata huonompia. Ei maailma tähän lopu - Tuotannon kehitys vuodesta 2000 ilmenee selkeästi oheisesta kaaviosta, toteaa ekonomisti Juha Vartia Elinkeinoelämän keskusliitosta. - Kokonaisuus on paljon heikompi kuin viime syksynä. Uskon, että Suomella on edessään pitkä heikko vaihe. Meidän on vaikea päästä edes finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Ei maailma eikä kapitalisti silti tähän kaadu, mutta kieltämättä hankala vaihe on edessä. Juha Vartia. 16 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

17 - Suomen viennistä noin 70 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Siksi Euroopan nousu olisi kannaltamme todella tärkeää. Elektroniikka- ja metsäteollisuus ovat Suomessa olleet rajussa rakennemuutoksessa viime vuosina. Pelkästään niiden vähentynyt vienti on tehnyt noin kolmanneksen loven vientituloihimme. Nousu alkaa, kun maailma ja Eurooppa nousevat. Suomen on itsensäkin tehtävä monia korjauksia ja uudistuksia koko elinkeinoelämämme pohjan vahvistamiseksi. Töitä on tehtävä nopeasti ja paljon. Olemme lisänneet markkinaosuuttamme Kaikilla yrityksillä ei suinkaan mene Satakunnassakaan huonosti. Pitkään jatkuva lama alkaa tietenkin rassata ennen pitkää myös menestyviä yrityksiä. Kyselimme kolmelta satakuntalaiselta yritykseltä niiden tämän hetken näkymistä. Kauppias Pasi Viitanen otti vetovastuun Porin K-Raudasta vuoden 2010 alussa. Tällä hetkellä yrityksen liikevaihto on miljoonaa euroa ja se työllistää 25 henkilöä. - Valtakunnallisesti rautakaupan tilanne ei ole kovin hyvä. Porin K-Raudan tilanne on kohtalainen, sillä olemme viime vuoden vauhdissa. Asiakasvirrat tulevat meille Rauman, kankaanpään ja Kokemäen suunnista. Vaikka kysyntä onkin pysynyt samana tai hieman alentunut, olemme pystyneet kasvattamaan markkinaosuuttamme. Tilanteeseen on vaikuttanut varmasti parin kilpailijan toiminnan loppuminen. Toisaalta hinnat ovat alallamme kaiken kaikkiaan harmonisoituneet. Siksi ammattitaito ja hyvä asiakaspalvelu ovat nousseet entistäkin tärkeämpään asemaan. Olemme panostaneet niihin kumpaankin, ja mielestäni onnistuneet tilanteen huomioon ottaen varsin hyvin. Pasi Viitanen. Nousu alkaa, kun maailma ja Eurooppa nousevat. Suomen on itsensäkin tehtävä monia korjauksia ja uudistuksia koko elinkeinoelämämme pohjan vahvistamiseksi. Juha Vartia SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/

18 - Olen toiminut niin pitkään alalla, että kokemusta eri tilanteista on pakostakin kertynyt. Markku Uusitalo Olemme välttäneet sudenkuopat Ulvilalainen Sermatech Oy on kolmen yrityksen rypäs. Rypäs toimittaa teollisuudelle erikoislaitteita siten, että Sermatech Group vastaa kokonaistoimituksista, Sermatech Engineering suunnittelusta ja Sermatech Works valmistuksesta, asennuksista ja ylläpidosta. Toimitusjohtaja Markku Uusitalo kertoo yrityksensä onnistuneen välttämään sudenkuopat. - Vuoden 2008 jälkeenkin meillä on mennyt suhteellisen hyvin. Liikevaihtomme on noin kolme miljoonaa euroa ja työllistämme 25 henkilöä. Vuosi 2012 oli kohdallamme huippuvuosi. Viime vuonna palasimme normaalille tasolle, mutta tulos oli hyvä. Tänä vuonna liikevaihtomme laskee himan, mutta tulos on silti positiivinen. - Olen toiminut niin pitkään alalla, että kokemusta eri tilanteista on pakostakin kertynyt. Siten olemme pystyneet välttämään toiminnan sudenkuopat. Sinänsä vuosi 2008 vaikutti paljon koko automaatioalaan. Ne joilla oli vahvaan tuotepohjaan perustuvaa vientiä, pärjäävät hyvin tai kohtalaisesti. Ne joilla oli jo 2008 huono kassatilanne, ovat joutuneet lopettamaan tai kamppailevat tosissaan elonjäämisestä. Markku Uusitalo. Hurjaa kasvua Porilainen Festum Oy suunnittelee ja välittää taloushallinnon ohjelmistoja ja tarjoaa niihin liittyviä tilitoimistopalveluja. Yrityksellä on toimipaikat Porin lisäksi Helsingissä, Tampereella, Lempäälässä ja Kokemäellä. Festumin liikevaihto on noin 6,2 miljoonaa euroa ja se työllistää 70 työntekijää. Yrityksen toimitusjohtaja Janne Eurén on tyytyväinen yrityksen kehitykseen. - Olemme kasvaneet vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna ohjelmistopuolen liikevaihtomme kasvaa prosenttia. Asiakkainamme on pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja isoja vientiteollisuuden yrityksiä. Pienemmistä yrityksistä tärkeitä asiakkaitamme ovat muun muassa isännöintitoimistot koko Suomessa. - Vaikka olemme pääasiassa menestyneet omalla työllämme, täytyy myöntää, että ohjelmistoala antaa näinäkin aikoina menestymisen mahdollisuudet. Kysyntä kasvaa lisääntyvän digitalisaation takia. - Valmistuin konepuolen diplomi-insinööriksi 1980-luvulla. Silloin kaikki vastavalmistuneet diplomi-insinöörit rekrytoitiin ohjelmistopuolelle. En ole joutunut valintaani katumaan. Toivon tietenkin, että Suomi pääsee jälleen talouden kasvuuralle. Se on meille kaikille tärkeää. Monien mielestä merkittävä osa vaikeasta taloustilanteestamme johtuu lamahysteriasta. Kun sitä koko ajan toitotetaan, niin se jatkuu. Kukaan ei uskalla investoida, eikä ottaa pienintäkään riskiä. Totta varmaan paljon tässäkin mielipiteessä. Toivottavasti tämä juttu ei lietso minkään asteen lamahysteriaa. Ei se ainakaan ole tarkoitus. 18 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

19 KOLUMNI VILLE KOTKA asianajaja, osakas Sopimusoikeuden selviytymispakkaus Globalisaation ja angloamerikkalaisen sopimuskulttuurin yleistymisen myötä laajat ja monimutkaiset sopimukset ovat tulleet tavallisiksi Suomessakin. Jokaisen yrityksen on syytä hallita sopimusoikeuden perusselviytymispakkaus tietääkseen, mitä sopii ja pitääkseen riskit hallittavina. Sopimus syntyy luonnollisesti silloin, kun osapuolet allekirjoittavat sopimusdokumentin, mutta on hyvä muistaa, että sopimus voi syntyä muullakin tavalla. Tarjous on antajaansa sitova ilmoitus siitä, minkälaisin ehdoin tarjouksen antaja on valmis tekemään sopimuksen tarjouksen vastaanottajan kanssa. Vastaus on tarjouksen vastaanottajan antama sitova vastaus tarjoukseen. Jos vastaus on hyväksyvä, sopimus syntyy jo vastauksen antamisella. Tällöin on syntynyt sitova sopimus, josta ei lähtökohtaisesti voi vetäytyä ilman toisen osapuolen suostumusta. Hyväksyvän vastauksen jälkeen erikseen laadittavassa sopimusdokumentissa on periaatteessa kysymys enää vain jo vastauksella syntyneen sopimuksen dokumentoinnista eikä sopimuksen tekemisestä. Nykyään törmää usein aiesopimuksiin, esisopimuksiin, letter of intent nimisiin sopimuksiin, ym. Sopimuksen otsikkoa tai nimeä tärkeämpää on sopimuksen sisältö. Vain sopimuksen sisällön perusteella voi määritellä, onko kyseinen sopimus sitova vai ei tai miltä osin sopimus on sitova. Useimpien sopimusten osalta Suomessa ei ole muotovaatimuksia, jolloin myös suullinen sopimus on aivan yhtä sitova. Sopimus sitoo osapuolia ja sopimusrikkomukseen syyllistyvä osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen vahingot lähtökohtaisesti täyden korvauksen periaatteella. Täyden korvauksen periaatteella tapahtuva vahingonkorvaus voi johtaa hyvin mittaviin korvausmääriin, koska tällöin korvattavaksi tulevat myös ns. välilliset vahingot. Sopimusrikkomuksesta kärsivän osapuolen välillisiä vahinkoja voivat olla mm. 1) liikevaihdon vähenemisestä tai keskeytymisestä aiheutuva vahinko, 2) vahinko, joka aiheutuu siitä, että sopimuksen kohteena ollutta tavaraa ei voida käyttää tarkoitetulla tavalla tai 3) voitto, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai se on jäänyt täyttämättä oikein. Sopimusrikkomuksen johdosta aiheutuvaa korvausvastuuta voidaan rajoittaa sopimalla sopimuksessa vastuunrajoitusehdoista. Vastuunrajoitusehtojen käyttäminen on usein suositeltavaa ja niillä voidaan rajoittaa merkittävästi sopimuksiin perustuvia riskejä. Vastuunrajoitusehdoilla voidaan rajata esim. välillisten vahinkojen korvausvastuu kokonaan pois. Sopimusrikkomuksesta aiheutuvalle korvausvastuulle voidaan myös asettaa euromääräiset rajat tai ajallinen takaraja, johon mennessä mahdolliset vaatimukset on esitettävä. Sopimussakko on sopimuksessa etukäteen sovittu vahingonkorvaus sopimusrikkomuksen varalta. Sopimussakko ei edellytä, että kärsineelle osapuolelle olisi todellisuudessa aiheutunut jokin vahinko. Sopimussakko lankeaa rikkoneen osapuolen maksettavaksi pelkän sopimusrikkomuksen johdosta todellista aiheutunutta vahinkoa ja sen osoittamista ei tarvita. Sopimussakko on käyttökelpoinen sanktio sopimusrikkomukselle erityisesti silloin, kun sopimusrikkomuksesta aiheutuvan vahingon osoittaminen on vaikeaa (esim. salassapitovelvoitteen rikkomus). Sopimukseen sovellettava laki on syytä sopia, jos osapuolet ovat eri maista tai sopimuksessa on muuten kansainvälisiä elementtejä. Turvallisinta luonnollisesti on, jos sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, mutta usein ulkomainen sopimuskumppani ei sitä välttämättä hyväksy. Ehdoton edellytys on, että sopimus on laadittu sellaisella kielellä, että sopimuksen sisältö ymmärretään. Jos sopimus on kattava ja sopimukseen sovellettava laki on jonkin länsimaalaisen valtion laki, riskit eivät ole todennäköisesti kovin suuret. Mitä eksoottisemmasta valtiosta on kyse, sitä kriittisemmin sovellettavaan lakiin tulee suhtautua. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/

20 Matti Hyyppä Yksilölajien urheilijat kaipaavat lisätukea Urheilu on edelleen yksi Suomen kansan lempilapsista. Vaikka yhtenäiskulttuuri on murenemassa, säilyy omien urheilijoidemme suosio edelleen kovana. Monen suosituissa joukkuelajeissa menestyvän seuran talous lepää merkittävästi sponsoroinnin varassa. Huono taloustilanne alkaa pitkään kestäessään vaikuttaa sponsoroinnin tasoon. Monet pk-yritykset ja varsinkin mikroyritykset joutuvat varmasti miettimään tukieurojensa määrää ja suuntaamista jatkossa entistä tarkemmin. Lajien ja harrastajien määrät lisääntyvät, mutta tukieurot eivät. Kuka voittaa ja kuka häviää? Yritykset suuntaavat sponsorointieuronsa pääasiassa seuroille. Suurimmat potit saavat tietenkin ne seurat, jotka ovat menestyneet parhaiten jossakin suoritussa lajissa. Yksilölajien urheilijat jäävät näissä jakokisoissa helposti nuolemaan näppejään, mikäli eivät ole päässeet maailman huipulle. Sinne ei taas oikein tahdo päästä ilman rahallista tukea. Imagomarkkinointia ja yhteishenkeä Yritykset tavoittavat urheiluseuroja tukemalla mahdollisimman suuren vaikuttavuuden sponsoroinnilleen. Useassa tapauksessa ei tukimainosten tavoitteena olekaan oman myynnin kasvattaminen. Entinen Sachtleben Pigments, nykyinen Huntsman ei myy titaanidioksidia kuluttajille torilla tai K-Citymarketissa. Norilsk Nickel ei kuvittele satakuntalaisten ryntäävän mainosten vaikutuksesta tehtaalle ostamaan muutamaa tonnia nikkeliä. Tuskinpa Satmatic olettaa jonkun katsojan innostuvan mainoksen perusteella valitsemaan yrityksen omaksi sopimusvalmistajakseen. Yritykset haluavat olla tukemassa hyviä har- 20 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 4/2014

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 Talousjohtajabarometri II/2013 yhteenveto Maailmantalouden tulevaisuuden näkymät toiveikkaat. Kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Suomen BKT:n kehityksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Finda Vuosikertomus 2014

Finda Vuosikertomus 2014 DNA OY VUONNA 2014 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne säilyi koko vuoden 2014 haasteellisena, mikä lisäsi epävarmuutta myös tietoliikennealalla. Kuluttajien ostovoiman ja taloudellisen luottamuksen heikentyminen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN

SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Satakunnan teollisuusvisio 2020 -projektissa päivitetään v. 2008 tehty vastaava Satakunnan

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015. Reetta Mentu

Suomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015. Reetta Mentu Suomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015 Reetta Mentu 103 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Toimitusjohtajan katsaus

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Toimitusjohtajan katsaus 4/2/2014 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Toimitusjohtajan katsaus 4/2/2014 2 Hankinnat 2013 Ajankohta Kohde Velaton kauppahinta (milj. ) Velka (milj. ) Suunnatut annit (1000 osaketta) Asuntoja (kappaletta)

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualat? Yksityiset palvelualat Yksityisten palvelualojen piiriin sisältyy useita erilaisia toimialoja. Suuria

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Matkailupalvelujen tuottaja, matkailu 13 Winnova, Rauma

Matkailupalvelujen tuottaja, matkailu 13 Winnova, Rauma Matkailupalvelujen tuottaja, matkailu 13 Winnova, Rauma Rauman kaupungin matkailuneuvoja Sanna Rantalan mukaan joulukuussa tapahtuu paljon. Lapset ja lapsenmieliset voivat ihastella Rauman taitoluistelijoiden

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot