DO YOU WANNA BE A WIMP OR AN IMP?

Transkriptio

1 magazine #3 Passiivisuudella ei voita mitään Kannanotto yrittäjyyteen - STREAM-Tampere Hyvä Jumala, mikä urakka! DO YOU WANNA BE A WIMP OR AN IMP? TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU - TAIDE, MUSIIKKI JA MEDIA TAMPERE UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES - SCHOOL OF ART, MUSIC AND MEDIA

2 TAF th International Week April TAMKin kulttuurialan tapahtumaviikko on monipuolinen kokonaisuus esityksiä, taidenäyttelyitä, demoja ja presentaatioita. Pääosassa ovat kuvataiteen ja viestinnän koulutusohjelmista valmistuvat opiskelijat lopputöineen. Ohjelma Finlaysoninkatu 7 (vapaa pääsy) Ke Visuaalisen suunnittelun opiskelijoiden näyttelyn avajaiset, kahvio, 2. krs Kino TAMK, elokuvanäytös, kahvio To Kino TAMK, elokuvanäytös, kahvio Pe Seminaari: Highway to Entrepreneurship, kahvio Demoja, pelejä, animaatioita, Donner (M2 26) ja kahvio Elokuvanäytökset, Teatteri (M2-07) ja Kuvaluokka (M1 23) Taidenäyttelyt P.S. KUVA OIS KIVA. Kuvataiteen lopputyönäyttelyt, TR 1 ja Mältinranta Open Studio, Galleria Nottbeck Visuaalisen suunnittelun opiskelijoiden näyttely, kahvio, Seelanti Valokuvataiteen erikoistumisopintojen lopputyönäyttelyt, Finlaysonin alueella ja Verkarannassa TAF-Klubi pe klo 20 04, Klubilla, Tullikamarinaukio 2 Desert Planet Timi Lexikon The Friend VJ Group Nou & Herkauw Liput 6 Merkitse kalenteriisi! TAF-viikko järjestetään seuraavan kerran ! 3

3 WORKSHOPS FINLAYSON EXPERIMENTAL MULTIMEDIA CREATIVE ADVERTISING DEVELOPMENT GRAPHIC DESIGN MEDIA ART MUSIC VIDEO TAF VJ TECHNIQUES ILLUSTRATION INTERNATIONAL TAMK - SCHOOL OF ART, MUSIC AND MEDIA STUDENTS & PRODUCTS LECTURERS TOGETHER CULTURE WRITING EXCHANGE OF IDEAS THEATHRE DIGITAL THOUGHTS 4th International Week April ARTIST INTREST CINEMA PROVOCATIVE CREATE PRINT FUN PROGRAMMING TAMPERE ABSURD 5 PÄÄKIRJOITUS - Kaksin aina kaunihimpi TAF-Magazinen 2011 tekijät Päätoimittajat: Lotta Pelkonen ja Henna Seppälä Taitto: Anna-Kaisa Noki TAF-logo: Camille Romano Kannen kuva: Eero Alava ja Juuso Saastamoinen Kannessa: Markus Aaltonen Muu toimitus: Annemaria Airosto, Eero Alava, Jyrki Hakanen, Iida Kesti, Susanna Kurikkala, Janika Kuirinlahti, Robert Niva, Ekku Ristilä, Juuso Saastamoinen, Jenni Siivonen Ohjaava opettaja: Pertti Näränen Julkaisija: TAF 2011 / Tampereen ammattikorkeakoulu - taiteen, musiikin ja median yksikkö Painotalo: Tammerpint Oy Kuva: Anna-Kaisa Noki Kaksin aina kaunihimpi Kun yläasteella tehtiin esitelmää ryhmätyönä, toiset kuluttivat lauantai-illan bailaten. Me olimme niitä, jotka tekivät sillä aikaa kaiken työn yksin. Ja nyt kirjoitamme tätä pääkirjoitusta, mutta kerrankin taakka on jaettu. Kyllä hikipinko kaltaisensa tunnistaa. Tutustuimme toisiimme jo TTVO:n pääsykokeissa. Siitä asti olemme työskennelleet niin toimittajaparina Filkkaristudiossa kuin toistemme käsikirjoitusten script editoreina. Emmekä suinkaan ole poikkeus. Jos oikein tarkkaan katselee ympärilleen, huomaa yhteenhitsaantuneita työryhmiä joka puolella. Opiskelemme alaa, jossa ryhmätyötaidot näyttelevät tärkeää osaa. Yhdessä tehdään sekä kurssitöitä että koulun ulkopuolisia projekteja. Lopputyötkin ovat useimmiten yhteistyön tulosta. Vaikka työryhmät olisivatkin tiiviitä, tuo uusi ihminen niihin aina raikkaampaa näkemystä. Näistä kohtaamisista syntyy parhaimmillaan erilaisia ja vielä toimivampia tiimejä. Tämän lehden tekemisessä on ollut mukana TTVO:n opiskelijoita, sen naapureita proakatemialaisia ja yksi liiketalouden opiskelija. Projekti on lähentänyt Finlaysonin alueen opiskelijoita entisestään. Pari lopputyöelokuvaakin löysi tuottajansa Proakatemiasta. Vaikka sanotaankin mitä enemmän keittäjiä, sitä huonompi soppa, on todellisuudessa kaksi päätä parempi kuin yksi. Päiden yhteen lyöminen toimii yleensä paremmin kuin niiden seinään hakkaaminen. Yritämme siis sanoa, että on oikeasti aika mahtavaa, kun vierellä on joku johon luottaa. Silloin kaikki ei kaadu omaan niskaan. Joskus tuttu naama saattaa ärsyttää. Silloinkin voi luottaa suomalaiseen sananlaskuun; arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Jos se ei auta, kannattaa tutustua tiimityön eri muotoihin lukemalla TAF Magazinen artikkelit Valttina tiimityö (s. 27), We were strangers mahdollisuuksien projekti (s. 12) ja Mestari ja kisälli Kööpenhaminassa (s. 6). Yhteistyön tuloksista kertoo myös Lopputyöelokuvien esittely (s. 36). Antoisia lukuhetkiä, Lotta Pelkonen ja Henna Seppälä (ne hikipingot päätoimittajat) Ps. Tiesikö kukaan, että TTVO täyttää tänä vuonna pyöreät 20 vuotta? Vaikka TTVO on nykyään osa TAMKin yksikköä Taide, musiikki ja media eikä lyhenteelle ole enää suoraa selitystä, on syytä onnitella toisiamme! Onnea TTVO!

4 6 MESTARI JA KISÄLLI Kööpenhaminassa Mestari ja kisälli Kööpenhaminassa Tällä hetkellä kolmatta vuotta TTVO:lla tapahtumien ja teatterin av-suunnittelua opiskeleva Tikkanen lähestyi Kunttua ensin sähköpostitse noin vuosi sitten. Kunttu oli kuitenkin jäämässä sapattivapaalle. Tikkanen kokeili onneaan myöhemmin uudestaan ja pääsi mukaan yhteen uransa suurimmista projekteista. Harjoittelu ei pahemmin jännittänyt Tikkasta, vaikka Kunttu onkin maamme tunnetuimpia valosuunnittelijoita ja suunnitellut valot esimerkiksi Euroviisuihin. Kelasin vaan, että halusin päästä näkemään, miten Mikki työskentelee. Tietysti kiinnosti, minkälainen Suomen arvostetuimman valosuunnittelijan työprosessi on, Joonas Tikkanen toteaa. Teksti: Lotta Pelkonen Kuvat: Joonas Tikkanen, Eero Alava Vähän porukkaa ja paljon rahaa Mikki Kunttu valmistui vuonna 1995 TTVO:n historian toiselta valo- ja ääni-ilmaisun vuosikurssilta. Ennen opintoja Kunttu työskenteli kauden kotkalaisessa teatterissa ja pääsi sen jälkeen kouluun. Kunttu suunnitteli aluksi opiskelevansa äänisuunnittelua, mutta päätyi toisena opiskeluvuotenaan vastaamaan valaisusta tanssija Tero Saarisen teoksessa. Joonas Tikkasen tie valo-opintojen pariin on samankaltainen. Turussa sähköasentajaksi opiskellutta Tikkasta pyydettiin iltahommin valopojaksi Turun kaupunginteatteriin. Hän innostui alasta niin paljon, että haki TTVO:lle opiskelemaan valaisua. A Folk Tale -baletti on koreografi Nikolaj Hübben modernisoima versio August Bourmonvillen klassikkobaletista. Useimmiten ei tiedä ollenkaan, mikä sen harjoittelijan taso on. Se on vaan hieno juttu, kun Joonas hoiti seurikset kokonaan. Mun ei tarvinnut puuttua siihen missään kohtaa ollenkaan, sanoo valosuunnittelija Mikki Kunttu assistentistaan Joonas Tikkasesta. Kunttu ja Tikkanen viettivät kuukauden Kööpenhaminassa, jossa Kunttu toimi Kööpenhaminan kuninkaallisen baletin valosuunnittelijana A Folk Tale -baletissa. Tikkanen taas vastasi seuraajaheittimistä, joilla valaistaan lavan esiintyjiä. Erot opiskelussa vuosien varrella eivät jää pelkästään koulutusohjelman nimeen. Kuntun opiskellessa TTVO:lla ääni- ja valoilmaisun erikoistumislinjalla oli vain pari opiskelijaa. Rahaakin oli käytössä enemmän. Kuntun mielestä alalle koulutetaan paljon väkeä, mutta sitä ei hyödynnetä tarpeeksi. Hän ehdottaakin, että opiskelijoita voitaisiin kouluttaa kohdennetusti paikallisia yrityksiä varten; Tampereella esimerkiksi Akun tehtaalle. Näin opiskelu saataisiin mahdollisimman käytännönläheiseksi. Joonas Tikkasen mielestä TTVO:lla on nykyään vapaa tunnelma. Lähiopetusta saattaa joskus olla liian vähän, mutta silloin täytyy muuttaa omaa

5 8 MESTARI JA KISÄLLI Kööpenhaminassa No, miten vuosi meni? Teksti: Pertti Näränen lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu Työharjoittelun ohella Tikkanen ehti myös rentoutua tutkimalla viehättävää Kööpenhaminaa. TTVO-blogihan sen kertoo! Seuraavassa subjektiivisesti poimitut sattumat kuluneelta vuodelta, alkupisteenä vuoden 2010 TAF toukokuussa. Ensi vuoden TAF on muuten tienoilla pistä kalenteriin! syyskuu elokuu heinäkuu kesäkuu Maailmankuulu valosuunnittelija Mikki Kunttu (oik.) ehti myös TTVO:lle opettamaan. Vieressä valaisun opiskelija Joonas Tikkanen (vas.). ajankäyttöään. Toisaalta Tikkasen mielestä on mahtavaa, että koulun kalusto on käytettävissä suuren vision iskiessä. Myös työnteon voi yhdistää opintoihin toimivasti. Mestarilta suuntaviittoja tulevaisuudelle Jo ennen valmistumistaan Mikki Kunttu meni töihin valaisijaksi Tamperetaloon, jossa hän vietti yhteensä kolme vuotta. Monipuoliset työtehtävät niin konserttien kuin konferenssien parissa tarjosivat hyvää harjoitusta. Pikkuhiljaa alkoi tulla kansainvälisiä työtarjouksia ja Kunttu kohosi valosuunnittelijoiden kärkikastiin. Kuunnellessa Kuntun ja Tikkasen puhetta voi rivien välistä lukea, että käytännön työ on tärkeää. Valosuunnittelijaksi ei tulla yhdessä yössä, mutta hyvä harjoittelupaikka antaa jo paljon verkostoitumismahdollisuuksia. Kuntun mielestä hyvä assistentti omaa paljon sosiaalisia taitoja ja innostusta alaa kohtaan. Näitä on myös Tikkasella, sillä vapaa-ajalla Kööpenhaminassa mestari ja kisälli viettivät yhdessä aikaa Chili -baarissa ja katsomalla Jorma Uotisen tanssiteosta. Kysyttäessä kaksikon tulevaisuudensuunnitelmista Mikki Kunttu vastaa, että työn alla on jo pelkästään Kansallisoopperaan neljä projektia. Joonas Tikkanen puolestaan suunnittelee valmistuvansa ja muuttavansa sen jälkeen Helsinkiin töiden perässä. Varmaan muutan saaristoon jonnekin pieneen saareen ja alan maalata akvarelleja. Tietysti se salainen unelma ois olla valosuunnittelija, naurahtaa Joonas Tikkanen haastattelun lopuksi. Kesäkuu 2010 Finlaysonilla isännöitiin kansainvälistä EuroI- TV-konferenssia. Toista sataa ITV- ja netti-tvtutkijaa saapui yli 30 maasta. Järjestelyt olivat TAMKin, TTY:n ja Aalto-yliopiston (TKK) yhteistyötä. Heinäkuu 2010 Languages Through Lenses kilpailussa käsikirjoitusapurahan voittanut Outi Hartikaisen ja Hannu Koivurannan Connection Lost kuvattiin Lempäälässä. Myöhemmin elokuva pääsi Prix Euroopassa kolmen parhaan joukkoon. Elokuu 2010 TAMKin kulttuuriala aloitti uudessa yksikössä Taide, musiikki ja media. Finskulaiset istuivat samaan veneeseen entisen Piramkin musiikin ja viestinnän sekä Ikaalisten tietojenkäsittelyn koulutusohjelman kanssa. Luotsina koulutusjohtaja Koivumäki. Opiskelijakunta Tamko valitsi IMP-pomo Cai Melakosken Vuoden TAMKkilaiseksi. Syyskuu 2010 Dortmundissa avattiin Inter-cool 3.0 -näyttely, mukana kuvataiteen opiskelijat Karoliina Paappa, Mikko Keskiivari ja Liisa Ahlfors. Samassa kaupungissa nuorisokulttuurin festivaali SEE YOU palkitsi Martta Tuomaalan ja Essi Laurilan projektin Speech kuvataiteen uusia suuntia sekin. Lokakuu 2010 TAMK oli mukana järjestämässä niin suurtapahtuma Mindtrekkiä kuin elokuvaäänen Resonanssi-seminaaria. Pietarin opiskelijaelokuvafestivaaleille päässeistä neljästä suomileffasta kaksi oli TTVO-tuotantoja: Aarnipuu ja Huomisen muisto. Marraskuu 2010 Kakkosvuotisten TV-kurssi teki neljä tuntia suoraa TV-lähetystä Kädentaidot-messuilta kanavalle Stadi.TV (ent. Dina). Homma toimi tuhansien messuvieraiden tungoksessakin! Joulukuu 2010 Arktisen Upeeta -elokuvajuhlien raati poimi loppukilpailuun viisi TTVO-tuotantoa. Toisen vuoden IMP eli Media Programme -opiskelija Eevi Korhonen oli mukana tiimissä, jonka FBpelikonsepti Cyber Hero palkittiin kansainvälisellä Golden Pineapple -palkinnolla. Tammikuu 2010 Kokeellista elokuvaa englanniksi opettava Future Films -jakso alkoi. Myöhemmissä workshopeissa käytiin mm. Lapissa testaamassa Ice Screen -tekniikkaa eli jäävalkokankasta. Tältä näyttää ice screen Savukoskella. Helmikuu 2010 TAMKin Virtain opiskelijoiden osuuskunta aloitti uuden paikalliskaapelikanavan Välke TV. Opiskelijat tuottavat kanavalle mm. lastenohjelmia, kummitussarjaa ja uutisia. Maaliskuu 2011 Tampereen elokuvajuhlien kotimaisessa kilpailussa nähtiin peräti kaksi TTVO-tuotantoa: Martta Tuomaalan ja Mikko Keskiivarin Vieraat huoneet ja Laura Rytkösen animaatio Niele Pelkosi. Imppiläiset Eka Ahlamo ja Neil Hopkins järjestivät Ursan Tähtipäivät Turussa. Huhtikuu 2011 Claes Olssonin draamadokumentti Taistelu Näsilinnasta 1918 siirtyi tuotantoon apunaan toistakymmentä TTVO-opiskelijaa osa käsikirjoitustiimissä, osa kesäkuvauksissa. TAFfin jälkeen Virroillakin on vielä fiestaa: musiikin opiskelijoiden peli- ja musiikkitapahtuma Wirtaus 2011 Erkan areenalla luokkaretken paikka tamperelaisille? Kuva: Alexander Lembke

6 Niklas Pedersen käyttää puuta lopputyönsä materiaalina. 10 VIIMEISTELYÄ VAILLA: Valmistautuminen kuvataiteen lopputyönäyttelyyn! Viimeistelyä vailla Kuvat: Eero Alava Toimittanut: Eero Alava, Henna Seppälä Kristian Tuomaisen massiivinen lyijykynäpiirros alkaa valmistua. "Mitä Sulle kuuluu? Mulle kuuluu hyvää. Sää on tänään harmaa ja taivas täynnä pientä märkää lunta, mutta kovat on odotukset tulevassa keväässä! Olemme nimittäin luokan kanssa järjestämässä kovalla tohinalla lopputyönäyttelyämme. Kyllä, nyt se tapahtuu: vuonna 2007 aloittaneet kuvataiteen opiskelijat valmistuvat tänä keväänä. Merkitse kalenteriisi heti avajaispäivämäärä 15.4., koska silloin olemme runsaina, ylpeinä ja mahtavina Taidekeskus Mältinrannassa ja Taidehalli TR1:ssä klo 17-20! Ps. kuva ois kiva." Edellämainittu teksti on ote Maria Stereon kirjoittamasta tervehdyksestä liittyen kuvataiteen lopputyönäyttelyyn. Tällä aukeamalla tutustutaan kahden lopputyön valmisteluihin

7 12 WE WERE STRANGERS mahdollisuuksien projekti We were stra ngers mahdollisuuksien Kuvat: Teemu Kuusimäki, Sakari Karipuro Tee se ja tee se nyt! Teksti: Ekku Ristilä Tampereen Klubilla tammikuusta asti pyörinyt We were strangers -tapahtuma on nopeasti saavuttanut suosiota kaupunkilaisten keskuudessa. Konseptin isä, Juho Pelttari, inhoaa aikaansaamattomuutta ja peräänkuuluttaa asennetta tekemiseen. Idea We were strangers -tapahtumasta syntyi viime syksynä junamatkalla Tampereelta Helsinkiin. Pelttari oli matkalukemisekseen napannut Sue -lehden, jossa oli juttu Turussa ja Helsingissä järjestettävistä uusille bändeille suunnatuista klubi-illoista. Päähän putkahti ajatus; miksei tällaista ole Tampereella? Syksyllä 2010 Pelttari aloitti opinnot Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikössä Proakatemiassa. Opintojen alkajaisiksi hän oli mukana perustamassa 17 opiskelijan kanssa tiimiyritystä, Kooste Osk:a. Koska opintoihin kuului liiketoiminnan pyörittäminen, päätti Pelttari alkaa itse selvittämään mahdollisuutta järjestää Tampereella bändi-iltoja. Olihan siinä oiva mahdollisuus tarttua härkää sarvista ja yhdistää sekä koulu että rakas harrastus, tokaisee Pelttari, jolle musiikki on ollut aina lähellä sydäntä. Aikoinaan 3. luokalla aloitettu rumpujen soitto on sittemmin kääntynyt keikkailuun oman bändin kanssa. Itse asiassa Pelttarin bändi, Amendfoil, nousee lauteille We were strangers -konseptin päättävässä huhtikuun tapahtumassa. Opettavainen projekti Tärkeimpinä anteina Pelttari nostaa esiin opit yhteistyön, verkostojen ja asenteen merkityksestä. We were strangers -tapahtuma muotoutui lopulta erittäin nopeasti syksyisestä junamatkasta nykyiseen neliosaiseen tapahtumasarjaan, joka on mediassakin saanut mukavasti huomiota. Yksinkertaistettuna tarvittiin vain uskallus tehdä, yhteydenotto Klubille sekä hieman tapahtumakonseptin hiomista yhteistyössä oman tiimin kanssa. Tietysti projektiin on kuulunut loputon määrä asiakastapaamisia, organisointia, markkinointia ja puhdasta työtä. Mikään ei ole mahdotonta, mikäli vain uskaltaa tehdä ja yrittää, kannustaa Pelttari Tästä todisteena hän loi tyhjästä poikkitaiteellisen kulttuuritapahtuman. We were strangers -tapahtumassa ei ole siis kyse perinteisistä bändi-illoista, vaan tarkoituksena on yhdistää ennakkoluulottomasti musiikkia, valokuvia, elokuvia ja taidetta. Se tarjoaa samalla mahdollisuuden uusille tulevaisuuden taiteilijoille päästä esille. Tulevaisuus Huhtikuussa päättyvälle We were strangers -konseptille Pelttari ei lupaa ainakaan suoralta kädeltä jatkoa, vaikka projekti onkin ollut mielekäs ja opettavainen. Yhteistyö Klubin kanssa jatkuu kuitenkin varmasti. Lähitulevaisuudessa Pelttaria odottavat uudet haasteet yrityksen ja opintojen kanssa sekä haave työpaikasta musiikkialalla. Lukijoille Pelttari lähettää vielä lopputerveiset: Mikäli jostain unelmoit, ota itseäsi niskasta kiinni ja tee se. Tee se nyt! projekti Välillä on pysähdyttävä Teksti: Annemaria Airosto Juho Pelttarin lisäksi olennaisena osana projektitiimiä ovat Terhi Salonen ja Aini Homma. We were strangers:n tytöt lähtivät mukaan mielenkiinnosta ja projektin luonteen takia. Homman mukaan projektiryhmän erilaisista persoonista ja kiinnostuksen kohteista huolimatta he toimivat hyvin yhteen. Hän korostaa suoraan puhumisen tärkeyttä. Kuvassa We were strangers -projektiryhmä Juho Pelttari(vas.), Terhi Salonen ja Aini Homma. Tapahtumassa näytettävät lyhytelokuvat keräsivät useita uteliaita katselijoita. Ammattilaisten kanssa työskentely, oppiminen ja kokemusten saaminen nähdään We were strangers -projektin parhaiksi puoliksi. Hienoa on myös, että Wws on tuonut uusia projekteja edetessään. Mä rakastan asioiden yhdistelyä ja vastakohtia, Homma hehkuttaa. Tavallisesta illasta saadaan elämyksellinen lisäämällä siihen erilaisia elementtejä. Tekemisen kautta oppiminen on tullut Wwsprojektissa konkreettisesti esille. Projektista on ideoiden myymisen ja rohkeuden lisäksi opittu paljon muutakin, kuten kirjoittamista, medianäkyvyyttä ja vakuuttavuutta. Kysyminen kannattaa aina ja näppylähanskat ovat ylellisyystuote Suurimmaksi haasteeksi on noussut ansaintalogiikan löytäminen. Tapahtuma on ilmainen, joten raha pitää löytää jostain muualta kuin lipputuloista. Homma kertoi haasteena olevan myös katseen suuntaaminen edellisestä projektista tulevaan. Tapahtumanjärjestäminen on raakaa, mutta myös hauskaa ja palkitsevaa työtä. Kysyminen kannattaa aina ja näppylähanskat ovat ylellisyystuote. Aikatauluissa tulee olla varaa yllättäville muutoksille ja tekniikka täytyy testata ennen ovien aukeamista, kertoo Salonen. Kannattaa myös varmistaa ajoissa, että kaikki tietävät, milloin tapahtuu mitäkin. Välillä on tärkeää pysähtyä ja miettiä omaa toimintaa kriittisesti ja sitten voi taas paahtaa täysillä, pohdiskelee Homma. Merkittävää Projekti on merkinnyt Hommalle elämän muuttumista muutamalla prosentilla mukavammaksi. Saloselle projekti merkitsee uusia tilaisuuksia. Yhdellä sanalla We were strangers on mahdollisuus! Omakohtaisesti Wws merkitsee mahdollisuuksia päästä toimimaan sellaisella kentällä, jolla olen halunnutkin toimia. Mahdollisuuksia tavata ja tutustua ihmisiin, joita en muuten ehkä tapaisi. Mahdollisuuksia rakentaa omaa tulevaisuuttani., kertoo Salonen. Musiikki ja kulttuuri merkitsee vaatimattomasti lähes kaikkea. Ei elämä olisi elämisen arvoista, jos siihen ei kuuluisi asioita, joista voi nauttia, hän jatkaa

8 14 We were strangers mahdollisuuksien projekti "Kevään viimeinen We were strangers -tapahtuma ti 12.4.!" 15 SURREAL SUNDAYS - Erilaisten sunnuntai-iltojen puolesta Surreal Sundays - Erilaisten sunnuntai-iltojen puolesta Teksti: Iida Kesti Kuvat: Henry Lämsä Tampereelle on luotu myös toinen poikkitaiteellinen kulttuuritapahtuma. Surreal Sundays tuo meininkiä sunnuntai-iltoihin vaihtuvien teemojen ja erilaisten aktiviteettien keinoin. Myös illan artistit keräsivät sankoin joukoin yleisöä maaliskuisena arki-iltana. Tytöt ovat kiitollisia kaikille, jotka ovat olleet mukana tekemässä tapahtumasta merkittävää. Yhteistyössä tapahtumassa on ollut mm. Tampereen ammattikorkeakoulun Taide, musiikki ja media -yksikön opiskelijoita. Mennyttä ja tulevaa Jokaisessa tapahtumassa on ollut huippuhetkensä, mutta ensimmäisessä oli tietysti omanlaisensa hohto. Kaikki oli uutta ja jännittävää., kertoo Salonen kysyttäessä, mikä on ollut tähänastisista tapahtumista paras. Ensimmäisessä We were strangers -tapahtumassa oli esillä kynäruiskutaidetta. "Ei elämä olisi elämisen arvoista, jos siihen ei kuuluisi asioita, joista voi nauttia." Surreal Sundays -konsepti syntyi viime syksynä, kun Wille Lehtovaara sai muutaman ystävänsä kanssa idean. He halusivat mullistaa tamperelaista klubikulttuuria. Idea lähti musiikista, halusimme tarjota ihmisille vaihtoehtoisia iltoja hyvän musiikin parissa, Lehtovaara paljastaa. Jo kolme kertaa kuluvan talven aikana järjestetyn tapahtuman teema on vaihtuva. Välillä kalastetaan, toisinaan taas luodaan postmodernia tekotaidetta. Tähänastisissa juhlissa on nautittu livemusiikista, katseltu lyhytelokuvia sekä naurettu improvisaatio-esityksille. Jokainen ilta on ollut yksilöllinen. Teemojen tarkoitus on saada porukka tutustumaan toisiinsa hauskan ajanvietteen ohessa. Sunnuntai-iltoja voi viettää muullakin tavalla kuin yksin kotona istumalla!, Wille kertoo hymyillen. iltamia koulutyön ohessa, joten aikaa järjestelyihin ei ole uhrata loputtomiin. Emme tee tätä rahan takia, motivaatio tapahtumien järjestämiseen tulee omasta kiinnostuksesta erilaisia sunnuntai-illanviettotapoja kohtaan. Meitä on tekemässä hyvänkokoinen porukka, kaikki saavat tehdä sellaisia hommia, jotka kiinnostavat, Wille kertoo. Tapahtumat ovat olleet kävijöilleen edullisia ja juomatkin huokeita. Bileet ovat siis opiskelijaystävälliset kaikin tavoin. Surrealististen iltojen tulevaisuus on vielä epävarma, mutta jatkoa toivotaan. Tapahtumakonsepti on muuttumassa hieman, mutta toivomme, että kävijöitä riittäisi jatkossakin, kun jatkamme iltamien järjestämistä tuttuun tapaan. Rento sunnuntai-ilta ystävien, livemusiikin ja naposteltavien kanssa - mikä sen kivempaa? Tänä keväänähän on vielä jäljellä yksi tapahtuma (ti 12.4.), jonka jälkeen jäämme Wws:n tiimoilta kesätauolle. Klubi on ilmaissut kiinnostuksensa konseptiamme ja sen jatkuvuutta kohtaan. Wws:n tunnettavuus on kevään mittaan kasvanut niin yleisön kuin esiintyjienkin keskuudessa. Edellytykset jatkolle ovat siis olemassa, Salonen paljastaa. Toivon, että ihmiset ehdottaisivat tapahtumaan esiintyjiä. Olisi mahtavaa, jos We were strangersista tulisi vuosia jatkuva tapahtuma, joka kehittyisi aina vähän erilaiseksi säilyttäen silti oman luonteensa, toivoo Homma. Helppo tapahtumajärjestäjien taival ei kuitenkaan ole ollut. Opiskelijat järjestävät Seuraa Surreal Sundaysin vaiheita Facebookissa!

9 16 Kouluprojektilla HARJOITTELUUN! 17 MITÄ KUULUU KALKKUNAT? Kouluprojektilla Mitä kuuluu kalkkunat? Teksti: Robert Niva Kuva: Tiina Pyykkö työharjoitteluun Teksti ja kuva: Martti Sirkkola Viiden kuukauden harjoitteluni Anima Boutiquella Helsingissä päättyi juuri. Tapahtumaketju sai alkunsa syksyllä Danimaatioprojektina tunnetun Homecoming-animaation myötä, jota tuotin Robert Nivan kanssa. Huomasin pitäväni animaatiotuotannosta, sillä työ on hidasta ja tarkkaa. Tein jo pienenä animaatioita tietokoneellani ja sain uuden kipinän. Menin perinteisen animaation kurssille, jolla oli yritysvierailupäivä Helsingissä. Viimeinen etappimme oli Anima Boutique, jonka ilmapiiriin tykästyin. Boutiquella ei ollut ennen ollut harjoittelijaa tuotannon tehtävissä. Tuottaja Anttu Harlin oli heti kiinnostunut siitä, mitä osaisin. Edessä oli muutto Tampereelta Helsinkiin. Ensimmäiset kaksi viikkoa olin täysin pihalla. Sain heti mainosprojektin hallinnoitavakseni. En olisi pysynyt raiteilla ilman osaavaa työryhmää. Onneksi viidessä kuukaudessa oppii paljon... Alussa stressaamani asiat ovat nyt vain työvaiheita muiden joukossa. Koska asioin heti kättelyssä mainostoimistojen kanssa, alan sanastoa alkoi tarttua puheeseeni. Usein työpäivän jälkeen ajattelin haluavani vaihtaa alaa. Tein paljon mokia, mutta en onneksi suuria. Teen vieläkin. Nyt tosin osaan asennoitua niihin eri tavalla, enkä mistään hinnasta vaihtaisi alaa! Tällä hetkellä asun Helsingissä ja työskentelen Junior Producerina Anima Boutiquella. Opintoja suoritan etänä ja opin joka päivä työssäni. Teorian ja käytännön yhdistäminen on mielestäni paras tapa oppia! Elämään pääkaupungissa tottuu nopeasti, eikä muutosta kannata tehdä estettä harjoittelulle. Hyvän harjoittelupaikan saa, kun uskaltaa kysyä. Kehoitan jokaista pyytämään edes nimellistä palkkaa harjoittelusta. Se saa aikaan molemminpuolisen sitoutumisen. Kannattaa käydä alan tapahtumissa, mutta miettiä etukäteen, mitä voi tarjota. Tärkeintä harjoittelussa on tarkkailla miten ammattilaiset tekevät päivittäisiä töitään; tehdä perässä, mutta olla silti oma itsensä. Muistatko tämän artikkelin viime vuoden TAF Magazine 10 lehdestä? Joskus on hyvä lähteä ennakkoluulottomasti vain tekemään ja samalla kertoa siitä ujostelematta koko maailmalle. Näin kävi TTVO:lla syksyllä 2009 startanneen 3D-animaatioprojektin kanssa. Opiskelijat lähtivät tekemään ensimmäistä yhteistä 3D-animaatioelokuvaansa, joka ei koskaan valmistunut ainakaan maaliin saakka, joka alussa määriteltiin. Tuotannon yhteydessä pystytetystä englanninkielisestä blogista sekä sen sisältämästä making of -videosta tuli loppujen lopuksi projektin päätuote. Ensimmäisessä projektissa opitut taidot eivät menneet hukkaan, vaikkei itse elokuva valmistunutkaan. Tällä hetkellä useat projektiin osallistuneista opiskelijoista työskentelevät animaation parissa sekä TAMKissa kouluprojekteissa että tuotantoyhtiöissä ammattimaailmassa. Tuottajat ovat lisäksi olleet yhteydessä suomalaisten animaatiotuottajien verkostoon Finnanimationiin. 3D Animation Project -blogista saat vihjeitä ja neuvoja, joita 3D-animaatioprojektia tehdessä kannattaa ottaa huomioon:

10 18 SARJAKUVASTA LOPPUTYÖKSI - Hyvä jumala mikä urakka! Hyvä Jumala, mikä urakka! Teksti ja kuva: Susanna Kurikkala Grafiikka: Taru Kauppila ja Emma Ukkonen Valmistuvat viestinnän opiskelijat Emma Ukkonen ja Taru Kauppila ovat ottaneet urakakseen tehdä kaksin sarjakuvakirjan alusta loppuun. Toivois kyllä vieläkin, että oltais alettu tekeen jotain strippejä mielummin kuin kuudenkymmenen sivun tarinaa, kommentoi Emma hänen ja Tarun päättötyötä. Sen kanssa kävi vähän pieni vahinko, naurahtaa Taru. Teoksen nimeksi tulee Good God ja päähenkilönä on God-niminen sikamainen tyyppi, joka hyppää ulos oravanpyörästä ja muuttaa viemäriin. Tarinassa esiintyy myös monia sivuhenkilöitä, jotka ovat omilla tavoillaan ajautuneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Emma ja Taru halusivat lähteä luomaan sarjakuvaa nimenomaan henkilöhahmojen kautta. He suunnittelivat ensin hahmot ja keksivät sitten juonen niiden ympärille. Nyt sarjakuvasta on tehty sekä käsikirjoitus että kuvakäsikirjoitus. Seuraavaksi pitäisi alkaa piirtämään kuvia puhtaaksi. Kuvat piirretään käsin, sillä tytöt haluavat jäljestä elävää, eikä muovisen tuntuista tietokonekikkailua. Työnjaosta on sovittu niin, että Taru tussaa ja Emma värittää. Pääosin sarjakuvasta tulee mustavalkoinen, jotta työmäärä ei kävisi täysin mahdottomaksi. Tyyliin on otettu vaikutteita muun muassa The Crow-sarjakuvasta. Parivaljakko on tehnyt yhteistyötä aiemminkin, mutta sarjakuva on molemmille suhteellisen uusi laji. Taru on harrastanut Emmaa enemmän sarjakuvaa lukijana ja tuntee kentän siitä näkökulmasta. Emma taas on Good God:in sivuhenkilö Punk. pystynyt tuomaan heidän työhönsä uudenlaisia ratkaisuja, koska ei ole niin tietoinen, miten asiat yleensä tehdään sarjakuvamaailmassa. Valtavasta työmäärästä huolimatta tytöt tuntuvat olevan innostuneita luomuksensa parissa. Good God:in sivuhenkilö Fabiå. Sitten kun se on valmis, voi olla tyytyväinen, summaa Emma. Tarinaan on jätetty mahdollisuus myös sen jatkumiselle. Työpari miettii tämän kirjan olevan vasta alkua. Ehkä Emman ja Tarun sarjakuvaprojektista tulee vielä suunniteltuakin suurempi. Good God -nimisen sarjakuvakirjan päähahmo God elää yhteiskunnan ulkopuolella. God Good:ia on työstetty koulun kahvion nurkkapöydässä

11 20 TTVO Looks 21 Die-Cut - taiteilijan puheenvuoro TTVO Looks Teksti: Henna Seppälä Kuvat: Eero Alava Jos muutama vuosi sitten olisi kysytty ihmisiltä, millainen on perinteinen TTVO look, olisi vastaus todennäköisesti ollut hippityyli. Mutta entä nykyään? Onko Finlayson edelleen hippien ja baskeritaitelijoiden luvattu valtakunta? Yhdistä oikein! Minkä alan opiskelija on kyseessä kuvataiteilija, mediatuottaja, kuvaaja vai äänisuunnittelija? 1. Tanja Glad Tyylini on rento ja omalaatuinen. En oikeastaan seuraa muotia tai etsi tietoisesti vaikutteita pukeutumiseeni. Nyt olen pukeutunut itse värjättyihin pillifarkkuihin ja TTVO -huppariin. Laukkuni on Saksasta. Koulussa tärkeintä on pukeutua mukavasti. 2. Kaisa Koskenkorva Tyylini on vaihteleva, värikäs ja rento. Seuraan muotia ulkomaisista ja suomalaisista muotilehdistä ja -blogeista. Takin olen löytänyt Hennesin lastenosastolta, kengät ovat Conversen ja laukku Marc by Marc Jacobs. Die-Cut - taiteilijan puheenvuoro Teksti: Karoliina Paappa Toimittanut: Henna Seppälä ja Lotta Pelkonen Nimetön, Laura Hetemäki Suurimman osan vaatteista olen saanut esimerkiksi kavereilta tai poikaystävältä. Ostan harvoin vaatteita. Nyt minulla on äidiltä saatu paita, suosikkineuletakkini ja kaverilta saatu laukku. Inspiraatiota saan kirpputoreilta ja kavereilta. Minulle on tärkeää, että vaatteet ovat mukavat. 4. Jesse Soini Yleensä pukeudun mustaan ja harmaaseen. Saan pukeutumiseeni vaikutteita esimerkiksi lehdistä. Jonkin verran tulee seurattua muotia, sillä tyttöystäväni opiskelee stylistiksi. Nyt ylläni on mustat Crockerin pillifarkut, svetari ja tennarit. Oikeat vastaukset: 1. Kuvaaja, 2. Mediatuottaja, 3. Kuvataitelija, 4. Äänisuunnittelija. Lopputyöni muodostuu useasta valokuvasarjasta, joista olen valikoinut koosteen esille P.S. Kuva ois kiva -lopputyönäyttelyyn. Sarjat kuuluvat teemalliseen kokonaisuuteen, joka kulkee nimellä Die-Cut. Valokuvissa mallit esiintyvät muuntuneina osittain kiiltokuvahahmoiksi. Osassa kuvista kiiltokuvat ovat valloittaneet suuremman alan tilasta sekoittuen reaalimaailmaan. Teoksen idea on oikeastaan kypsynyt hiljalleen ja olen vasta viime aikoina ymmärtänyt, miksi olen alkanut tehdä tätä työtä ja mitä se merkitsee minulle. Olen käyttänyt kiiltokuvia aikaisemmin animaatioissani. Kiiltokuvissa ihmiset, eläimet ja elämä itse esitetään ideaaleina. Niissä, kuten myös esimerkiksi saduissa ja satukuvituksissa, näkyy ihmisen kaipuu perustarinoihin. Ne kertovat siitä, mikä ihmisyydessä on parasta tai jalointa ja ehkä myös epärealistisinta. Lähdin vaihtoon valokuvauksen osastolle Torontoon syksyllä Yllätyksekseni kursseilla ei saanut kuvata harjoitustehtäviä digille. Olin jättänyt filmille kuvaamisen kokonaan ennen vaihtoa ja siellä se palasi takaisin työskentelyyni. Lopputyössäni on kuvia sekä filmille että digille kuvattuna. Ero näiden kahden välillä henkilökohtaisesti katsottuna on se, että keskityn paremmin kuvaamiseen analogisen kameran kanssa. Varmaankin siitä syystä, että fraimejä on rajallinen määrä käytössä. Vaihtokoulussani perusteltiin digikieltoa sillä, että filmille kuvatessa oppii paremmin ymmärtämään kameran toimintaa ja valon vaikutusta filmiin. Voin itsekin allekirjoittaa tämän. Työskentelytapani on ollut erilainen kuin aikaisemmissa projekteissani. Lopputyöprosessi alkoi kaiken kaikkiaan hitaasti, koska koin viime syksynä voimakasta työuupumusta, josta en tuntenut pääseväni mitenkään eroon. Tästä syystä halusin säilyttää lopputyön tekemisen mahdollisimman hauskana itselleni, assareille ja malleille. Onnistuin ja mielestäni se välittyy kuvista. Karoliina Paappa koulukuvassa

12 22 Die-Cut - taiteilijan puheenvuoro Oikea tyttö,

13 24 KAROLIINA Die-Cut - taiteilijan PAAPPApuheenvuoro 25 Die-Cut - taiteilijan puheenvuoro Vauva, 2011 Lapsi portaikossa, 2011 P.S. Kuva ois kiva (P.S. A pic would be nice) TAMKista valmistuvien kuvataiteilijoiden lopputyöt ovat esillä Taidehalli TR1:ssä asti ja Mältinrannan taidekeskuksessa 3.5. asti. Esillä on piirroksia, maalauksia, valokuvia sekä veistos- ja videoinstallaatioita Kotikissa,

14 26 Wimps and IMPs 27 Valttina TIIMITYÖ Wimps and IMPs Text & Graphics: Eeva-Kaisa Ahlamo Life is a project. It has a beginning and an end and all the cool stuff happens between these two. The same applies to media. In the beginning, you have a message and in the end this message has (hopefully) reached its target. What you put in between is your choice. But that s what media and life are all about: choices. Because media is such a fast-paced subject, the only proper way of learning it is to do projects. Again and again. That s how it is done in the real life, too. Doing projects is not as easy as one might think, even if the basics are relatively simple: first you have to decide if the project is good enough to be produced. Then you need to know how to use the tools to do it and in the end you should know how to bunch it all up in style. There is certain amount of sweat and blood involved in the process, though, and that is why the school forces us to go through the procedures several times. When all this is repeated frequently, it will hopefully produce a media professional in the end. But wait, there is more! The biggest choice you have to do when starting a project (or leading a life for that matter) is whether you want to be a wimp or an imp. When the wimps are trying to play it safe, follow the well-beaten track and please everyone, the imps are battling in the frontline, getting hit and cursing hard until they retreat and leave their cherished project in the hands of the enemy. The public opinion is the final measure of the project. Often the feelings for the wimp are lukewarm at best, but the imps can raise loud cries of enthusiasm and hype but also rage and contempt. So, why do some people turn out to be imps, then? To be an imp, you have to be open-minded. You don t need to be malicious by nature, but you have to understand that you can t roam through life without sometimes hurting someone. This doesn t mean you shouldn t try to find peaceful means where they are due. It means that you shouldn t sell your dreams in change for compromises. Media is a minefield, where every step can be fatal. Because you can t keep standing in the same place forever, the only way to survive is to dare, fall, rise and start all over again. Always looking onwards. Just like in life. The writer is studying in TAMK to learn the ways of the proper IMPs. Valttina tiimityö Teksti: Janika Kuirinlahti Kuva: Mikael Boström Yritysmaailman termi tiimiyrittäjyys on monelle edelleen epäselvä. Jollei ymmärrä sanan merkitystä, voi olla vaikea hahmottaa tiimiyrittäjyyttä käytännössä. Finlaysonin alueella opiskelee taide- ja viestintäihmisten lisäksi myös tiimiyrittäjiä, proakatemialaisia. Kaksi- ja puolivuotisten opintojen aikana he oppivat varsin hyvin ymmärtämään, mitä tiimityö ja tiimissä yrittäminen tarkoittaa. Tiimityöskentely on lisääntynyt nykypäivän työmaailmassa ja hyvät tiimityötaidot ovat lähes poikkeuksetta valtti työnhaussa. Toki edelleen joissakin ammateissa, näkökulmasta riippuen, joutuu tai saa työskennellä yksin. Asioilla on monta puolta, eikä mikään hyvä säily ikuisesti maailman muuttuessa. Tiimityötä on kritisoitu nykypäivänä jopa tehottomaksi. Muuttuva työskentelykenttä tuo mukanaan uudet haasteet. Tarkoittaako tiimityö sitä, että hommat hoitaa joku toinen? Ei ainakaan meillä. Tiimiyrittäminen tarkoittaa Proakatemialla oman firman pyörittämistä ja tämän lisäksi projektien tekemistä ulkopuolisille toimijoille. Jostain sen leivänkin on pöytään tultava. Monialainen osaaminen takaa firman ja talouden pyörimisen. Joku osaa kirjanpidon koukerot ja joku toinen koodaa uusia nettisivuja. Se mitä tekee, on itselle hyödyksi ja mitä ei, on itseltä pois. Oppiminen perustuu tekemiseen ja siitä opitun tiedon jakamiseen kanssaopiskelijoille. Toisinaan voi olla jopa iloinen, jos joku muu tekee virheen toisten puolesta. Silloin sitä ei tarvitse enää itse toistaa. Tämä ei kuitenkaan ole vahingoniloa, sillä seuraava oppien jakaja saatan hyvin olla minä itse. Tiimiyrittäjyydessä on monia hienoja puolia. Silloin kun onnistuu, pystyy ilon jakamaan muiden kanssa. Epäonnistuessa maailma ei kaadu pelkästään omaan niskaan, vaan vieressä on 15 muutakin kannattelemassa sitä. Tiimiyrittäjyys antaa hyvät eväät tulevaisuuden työmalleihin, käytäntöön ja yrittäjyyteen. Uskallan myös väittää, että tässä opiskelumallissa jokainen oppii hieman paremmaksi ihmistuntijaksi, työkaveriksi tai jopa johtajaksi. Pick your IMP! Cut the card and your selected two words off the paper. Glue the words to the card to inform the people what kind of IMP you are. Write your name to the box and attach the card to your shirt. International Interactive Hi, I m Programme Student Project Developer Irritating Interesting Irreponsible Media, Personality Professional Player Instinctive Pirate Proakatemian Suuntaviitta Osk vauhdissa

15 28 TESTI: Olisiko sinusta yrittäjä? Sinustako yrittäjä? Teksti: Jyrki Hakanen, Ekku Ristilä ja Juuso Saastamoinen Kuvitus: Emilia Nurminen Seuraavan testin oikeellisuus ei pohjaa millään tavalla tieteellisiin tai muihinkaan virallisiin testituloksiin, vaan lähinnä laatijoiden omiin empiirisiin tutkimuksiin ja mielikuvitusmaailmoihin. Testituloksia ei tule ottaa liian vakavasti, eikä niistä välttämättä ole syytä tehdä uravalintoihin vaikuttavia päätöksiä. Vastaukset: Eniten a-vastauksia Yrittäjä-Ykä Olet todellinen Yrittäjä-Ykä! Yrittäjyys on sinulla verissä, etkä miellä työskentelyä toisten alaisuudessa edes vaihtoehdoksi. Yrittäjä-Ykälle yrittäjyys on elämäntapa, eikä hän tarvitse muita elättääkseen itseään. Yrittäjä-Ykä omaa uskomattoman määrän erinäisiä ansaintalogiikoita, joiden avulla hän pystyy muuttamaan projektin kuin projektin kullaksi. On selvää, ettei sinulle tule mieleen kuin rehti ja reilu yrittäjyys Olet uurastanut toimistolla 11 tuntia. Ystäväsi soittaa ja pyytää oluelle. Miten vastaat? a) Viimeistelet hommat ja lähdet seuraksi. b) Ei ehkä nyt, koska eilen oltiin parilla. c) 11 tuntia toimistolla? Ei käy. Parit kaljat vedetään huiviin jo ennen kello Naapurin villit kaksospojat Gustav ja Kalevi viiltelevät tuliterän Mersusi naarmuille. Kuinka reagoit? a) Autolle ensiapu, puhelu vakuutusyhtiöön ja naapurin kollit kuulusteluun. b) Soitat poliisille ja pidät huolen, että pojannulikat maksavat kaiken. c) Panikoidut huomatessasi, että koeajossa oleva Mersu on naarmuilla. Koeajon omavastuuhan oli 650 euroa... Ja naapurin nöösit saavat vielä kuulla kunniansa. 3. Sähkölaskusi on maksamatta ja toimistostasi katkaistaan sähköt. Miten toimit? a) Kaivat käyntikorttipinostasi vanhan asiakkaasi, sähkölaitoksen johtajan, yhteystiedot ja selvität väärinkäsityksen. b) Otat rahaa perheesi lomakassasta ja maksat laskun. c) Kiroilet ja menet hermosavuille. Lopulta kaivat esiin taskulampun ja kirjoituskoneen. 4. Sinulla on tärkeä bisnestapaaminen ja saat päättää paikan. Minkä valitset? a) Varaat firmasi neuvotteluhuoneen ja varmistat, että kahvitarjoilu pelaa. b) Tietenkin vastapuolen työpaikan, koska omasi on vielä tällä hetkellä hieman vaatimaton. c) Anjuskan grillikioski. Hotdogit naamariin. 5. Tärkein asiakkaasi soittaa ja kertoo haluavansa lopettaa yhteistyön. Mitä sanot seuraavaksi? a) Kyllä tilanne saadaan yhdessä selvitettyä. Uskot vankasti, että yhteistyö on suomalaisten elinehto ja kilpailuvaltti. Sitten sovit tapaamisen ja vakuutat asiakkaalle olevasi paras ja luotettavin. b) Pyrit jatkamaan asiakassuhdetta kaikin keinoin, mutta luovutat kun asiakas hiillostuu ja alkaa huutaa täyttä kurkkua. c) Sanot selvä, jonka jälkeen lyöt luurin korvaan. 6. Olet aamulla väsyneenä töissä. Menet työpaikkasi keittiöön hakemaan kahvia, mutta pannu on tyhjillään. Mitä teet? a) Keität uudet kahvit toimiston väelle ja kipaiset samoilla höyryillä hakemaan itsellesi kupposen naapurista. b) Menet takaisin toimistoon ja huudat työkaverillesi, joka lipittää kahvia tyytyväisenä. c) Ihmettelet, miksei kukaan ole keittänyt kahvia. Odottelet, että joku muu laittaa pannun porisemaan. 7. Istut toimistossasi hyödyttömänä ilman tekemistä. Kuinka toimit? a) Hyödyttömänä? Mahdotonta. Mikäli ylimääräistä aikaa on, kontaktoit uusia asiakkaita ja järjestät kalenterisi täyteen. b) Lähetät kymmenen sähköpostiviestiä tuleville asiakkaille, jonka jälkeen pelaat Facebook -pelejä. c) Laitat jalat pöydälle ja luet Tex Willeriä. Saatat ottaa pienet nokkaunetkin. 8. Olet työskennellyt viime aikoina liikaa ja olet palamassa loppuun. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä? a) Käsite, palaa loppuun, ei kuulu sanavarastoosi. Haet kupin kahvia ja jatkat töitäsi. b) Otat pari päivää vapaata ja menet perheesi kanssa laskettelemaan Iso-Syötteelle. c) Kyllähän ne kesälomat sais jo tulla... Mutta kai tässä jaksaa, kun ottaa hieman omaa lomaa ja löysää tahtia. 9. Mottosi? a) Silloin on taottava, kun rauta on kuumaa. b) Älä turhaan ressaa. c) En mää ny tiärä. 10. Tärkeimmät työkalusi ovat? a) Puhelin, käyntikortti ja kalenteri. b) Sähköposti, työkaveri ja auto. c) Röökiaski, vasara ja nauloja. 11. Liiketoimintasi kukoistaa, katteet ovat kunnossa ja kassassa on rahaa. Mitä teet? a) Pistät rahan poikimaan ja investoit kasvusuunnitelmasi mukaisesti. b) Pillit pussiin ja kohti Mallorcaa! c) Se mitä sukanvarteen on jäänyt saa sukanvarressa olla. Toisaalta, raveihin voisi lähteä kokeilemaan onnea. Eniten b-vastauksia Perus-Pirkko Olet innostunut yrittäjyydestä, mutta et halua uhrata sille koko omaisuuttasi, aikaasi ja elämääsi. Sinulle on tärkeää, että liiketoimintaa saa harjoittaa rauhassa, eikä siitä pidä ottaa turhaa stressiä. Työskentelet yhdessä ystäväsi kanssa, jotta taakan voi jakaa. Teidän mielestänne vapaa-aika ja perhe menevät yrityksen pyörittämisen edelle. Tällainen liiketoiminta mahdollistaa sen. Olette innoissanne yrittäjyydestä ja työskentelette yleensä ahkerasti, mutta aina työmotivaatio ei pysy yhtä korkealla. Näinä hetkinä käytte tavallisesti virkistäytymässä trendikkäissä kahviloissa. Mutta kun omatunto alkaa taas kolkuttaa, panostatte seuraavaan viikkoon kahta kauheammin ja teette töitä kuin hullut. Eniten c-vastauksia Rauno-renki Rauno - hyvä renki, mutta huono isäntä. Sinulla ei ole riittävästi kärsivällisyyttä, et usko riittävästi itseesi ja et ole riittävän hullu. Välttelet riskejä kuin araknofobikko hämähäkkejä. Oletat, että tilillesi rapsahtaa joka kuukausi 2657,59 euroa. Työpäiväsi kestää korkeintaan kasista kolmeentoista vaille neljään. Kaikista ei vain ole yrittäjäksi sinä olet yksi monista. Älä siis lähde mopedilla moottoritielle vaan ole rehellisesti sellainen kuin olet

16 30 Arvoitus nimeltä Johnny Got It Wrong Arvoitus nimeltä Johnny Got It Wrong Teksti: Henna Seppälä Kuva: Iiro Muttilainen KUKA? Teppo Tuomisto Syntynyt Johnny Got It Wrongin kitaristi-laulaja Teppo Tuomisto ei sano musiikin tekemisen olevan hänen ammattinsa. Saavutukset kertovat kuitenkin muuta. Tepon bändiä Parkside Lightsia on sanottu Suomen uudeksi modernin vaihtoehtorockin tulokkaaksi, sen hitti One to blame on soinut YleX:llä ja lauluraidat uudelle EP:lle on nauhoitettu legendaarisilla Finnvox Studioilla. Lisäksi Tepolla on oma sooloprojekti Johnny Got It Wrong, jonka EP:n Teppo tekee lopputyönään TAMKin digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin suuntautumisvaihtoehdosta. JGIW aloitti keikkailun joulukuussa 2010 ja sillä on jo nyt keikkamyyjä. Lisäksi miehen kappaletta Chasing the moon on soitettu YleX:llä. Melko ammattimaiseltahan tuo kuulostaa. Kai se on sitä suomalaista mentaliteettia, että ei halua korostaa itseään. Mutta kyllä tässä koko ajan pyrkii siihen suuntaan, että tekisi tätä ammattinaan. Kyllä tämä on nyt muutakin kuin ajanviete. Johnny Got It Wrong sai alkunsa jo muutamia vuosia sitten, mutta lähti todelliseen nousuun keikkailun myötä. JGIW alkoi keikkailla viime vuoden loppupuolella ja siitä lähtien keikkaa onkin ollut koko ajan kasvavassa määrin. Tällä hetkellä Teppo tekee EP:tä. Se on Tepon lopputyö, mutta ensisijaisesti JGIW:n ensimmäinen EP. Se oli kaks kärpästä yhdellä iskulla. Lopputyön aihe puuttui ja tätä olin kuitenkin tekemässä, joten ajattelin, että samallahan tästä saa sitten lopputyön. Lopputyössäni tutkin koko prosessia, biisien tekemisestä äänittämiseen ja lopulliseen tuotteeseen. Koulu on antanut Tepolle paljon tietoja ja taitoja musiikin äänittämiseen ja siihen liittyvään tekniikkaan. Hänen mukaansa verkostoituminen on merkittävin hyöty alan opinnoista. Kanssaopiskelijat nousevatkin tärkeään osaan Tepon puheissa. Opiskelukavereiden kanssa voi jakaa erilaisia musiikillisia näkemyksiä ja heiltä saa inspiraatiota. Myös Parkside Lights liittyy Virtain kouluun, sillä Teppo ja bändin kitaristi Aki tapasivat siellä ja perustivat bändin. Teppo kertoo koulun antaneen luottamusta oman musiikin tekemiseen, mutta toisaalta tuoneen myös realistista näkökulmaa alalla työskentelyyn. Johnny Got It Wrong on akustista popfolkia ja Parkside Lights melodista rockia. Merkittävimmät erot Tepolle löytyvät kuitenkin työtavoista. Soolo on vastapainoa bänditoiminnalle. Kaikesta voi päättää itse. JGIW:n musiikki on jollain tapaa myös vielä henkilökohtaisempaa. Juuri sen takia, että tätä tekee yksin ja on omillaan joka tilanteessa, niin hyvissä kuin huonoissakin. Tepolle Johnny Got It Wrong on opettanut paljon musiikin tekemisestä ja sen markkinoinnista. Koko ajan on oltava aktiivinen ja pidettävä itsestään ääntä. Passiivisuudella ei voita mitään. Hyvät biisit, omaperäisyys ja hyvä meininki ovat tärkeitä menestyksen kannalta. Itselle tärkeintä on se, että saa tehdä musiikkia, josta itse pitää ja jonka tekemisestä nauttii. Tepon sooloprojektin nimi on mielenkiintoinen, mikä Johnnylla sitten meni pieleen? Olen halunnut pitää sen oikeastaan arvoituksena, mutta sanotaan kaikessa lyhykäisyydessään niin, että Johnny tavoitteli elämässään vääriä asioita ja hänen tapansa ajatella elämästä meni pieleen. Siitä monet mun biisitkin oikeastaan kertovat, elämänasenteista. Passiivisuudella ei voita mitään. Parkside Lightsin kitaristi-laulaja Opiskelee Virroilla Tamkin digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin koulutusohjelmassa Oho! Suosii luomua ja tekee yleensä aamupalaksi smoothien. Kumpaakin bändiä voi seurata myös facebookissa!

17 32 VINKIT: Opiskelijan niksit pienellä rahalla! 33 KOLUMNI: Milloin opiskelija pitää lomaa? VINKKIPANKKI Teksti: Susanna Kurikkala ja Jenni Siivonen Opiskelijoilla on tunnetusti pienet tulot. Siksi he joutuvat miettimään tarkasti, mihin rahansa käyttävät. Ohessa muutamia vinkkejä, miten pystyy helposti, vaivattomasti ja melkein huomaamattomasti säästämään tai tienaamaan rahaa. Säilytä muoviset voi- ja muut rasiat käytön jälkeen pakasterasioiksi. Osta isoja ruokapakkauksia ja pakasta osa. Säästät kilohinnassa! Uusi tyylisi pitämällä kaverikirppis. Kaikki tuovat tarpeettomat vaatteensa ja voitte tehdä vaihtokauppaa. Kun stressi jäytää niskaa ja hartioita, tee lämpötyyny riisistä ja vanhoista sukkahousuista. Pari minuuttia mikrossa ja tyyny harteille ja ihana lämpö pehmittää kipeytyneet lihakset. Taivuta juustohöylän terää pienempään kulmaan. Näin saat ohuempia juustosiivuja. Kävele aina Keskustorin kautta, sillä se on ilmaisnäytteiden ydinpaikka. Rankan ja hauskan illan jälkeen on usein tapana mennä yöllä pikaruokaravintolaan. Ota valmiiksi kotoa narikkaan mukaan esimerkiksi lusikka ja purkkihernekeittoa, jonka voi kotimatkalla nauttia huokeaan hintaan. Jätä uunin luukku auki paistamisen jälkeen. Lämpö leviää asuntoon ja säästät energiaa. Ketsuppi, tuo kastikkeiden kuningas, saa minkä ruuan tahansa maistuvaan mahtavalta. Ei ole väliä mitä syöt, kunhan kruunaat annoksen ketsupilla, on makuelämys taattu 100% varmuudella. Vuokraa laadukas Citybike vain kymmenellä eurolla koko kesäksi käyttöön. Pyörälle on useita parkkeja ympäri kaupunkia, ja voit jättää tai ottaa pyörän matkaasi koska vain. Eihän kukaan muutenkaan aja talvella pyörällä! Ihmisiltä tippuu usein kauppojen tuulikaapissa olevien muovimattojen väliin kolikoita. Ota vaikka virkkuukoukku mukaan ja lähde noukkimaan ilmaista rahaa. Jos osaat laulaa, tanssia tai soittaa jotakin, pistä pystyyn katushow. Tienaaminen on tietenkin suoraan verannollinen esityksesi laatuun! Opiskelijan vapaa-aika? KUN MINUA PYYDETTIIN kirjoittamaan TAF-Magazineen opiskelijan työmoraalista, suostuin heti. Nyt viikkoa myöhemmin lauantai-iltana istun tietokoneellani ja tämä on kaikki, mitä olen saanut aikaan. Päätän palkita itseni yhdellä oluella. Olen pohtinut opiskelijan työmoraalia yhteiskunnan ja oman opiskelijayhteisöni näkökulmasta, mutta kokonaisvaltaiselle mielipiteelleni tässä kolumnissa ei ole tilaa. Kaipaan jutulleni näkökulmaa. Kaivan puhelimestani päätoimittajan numeron ja pohdin uskallanko soittaa näin myöhään - en uskalla. Palkitsen itseni toisella oluella, onhan kuitenkin vapaa viikonloppu. Vaan kenellä on ja kenellä ei? Tilastokeskuksen mukaan yli puolet opiskelijoista työskentelee myös lukukauden aikana, joten työmoraalimme näyttää olevan erittäin hyvä. Syy työntekoon on lähes poikkeuksetta oma taloudellinen tilanne, kun tuet ja lainat eivät tunnu riittävän. Opiskelun tarkoituksena ei kuitenkaan mielestäni ole vain opintojen suorittaminen ja työssäkäynti voidaksemme kohdata työelämän haasteita eläkeikään saakka. Meidän tulisi myös välillä hengähtää ja oppia jotain itsestämme. Lopulta kuitenkin tärkein tieto, joka elämäämme ohjaa, on itsetietoisuus. Itsetietoisuudella tarkoitan kykyä ymmärtää omia valintoja ja päämääriä sekä kykyä olla sinut itsensä kanssa. Näillä opeilla on mahdollista rakentaa itsestään eheä yksilö, joka työuran jälkeenkin voi katsoa itseään peilistä ja todeta: olipa kingiä. Ennen kaikkea juuri tätä meidän tulisi opiskella. Kingi elämä -kurssin puute aiheuttaakin sen, että se on suoritettava itsenäisesti. Kurssiin tarvitaan aikaa siinä missä muuhunkin opiskeluun. Ehdotankin, että jos joku kanssaopiskelija ei ole vielä kyseistä kurssia aloittanut, nyt on aika oppia jotain myös itsestä. Kurssilla tehdään juuri sitä, mitä sinä itse haluat ja sille on varattava paljon aikaa. Tähän päätän ajatukseni opiskelun tarkoituksesta ja palkitsen itseni vielä yhdellä oluella onhan kuitenkin vapaa viikonloppu. Kuva: Henry Lämsä Ota mainokset Lupaudu järjestämään illanistujaiset. ilolla vastaan posti- Mainosta niitä nyyttäreinä, mutta luukusta, niin pysyt Muuta soluasuntoon. älä kuitenkaan itse osta mitään Teemu Tervo, kärryillä tarjouksista. Yksin on muutenkin (kukaan ei huomaa, että kuka toi TARINA:n puheenjohtaja tylsää asua, mitäkin). Kaiken kukkuraksi saat joten säästät rahaa ja vielä juhlapaikalle jääneistä pulloista mielenterveyttä. rahat itsellesi eli ilmaista ruokaa, rahaa ja hauskanpitoa

18 34 Unelmista totta, sanoista tekoja - STREAM Tampere Unelmista totta, sanoista tekoja - STREAM TAMPERE Teksti: Iida Kesti Kuvat: Iida Kesti ja Marko Rämö Suomessa perustetaan vuosittain yli uutta yritystä. Stream Tampere innostaa uusia tekijöitä kohtaamaan yritysmaailman toteuttamalla unelmansa. Vielä reilu vuosi sitten Einari Stylman ei tiennyt mitä tuleman pitää. Nykyisin nuori opiskelijayrittäjä toimii Stream Tampere -nimisen järjestön puheenjohtajana. Nyt hän paljastaa meille, mistä todella on kyse. KUKA? Einari Stylman MITÄ JA MISSÄ? Vapaustaistelua Tampereen Pispalassa ESIKUVA? Salvador Dali HAAVE/UNELMA? Täydellinen vapaus elämässä Stream Tampere on opiskelijoiden opiskelijoille perustama yrittäjyysyhteisö, jonka tarkoitus on kerätä yhteen kaikki yrittäjähenkiset korkeakouluopiskelijat Tampereella. Toimintamme tarkoituksena on uusien liikeideoiden löytäminen ja niiden pohjalta uusien yritysten synnyttäminen. Yhdistämällä motivoituneita ja osaavia ihmisiä saadaan aikaan positiivinen tekemisen meininki, eräänlainen yrittäjyys-boogie, kertoo Einari Stylman. Yrittäjyyden uusi aikakausi Suomalainen yrittäjyyskuva on ihmisten mielissä karuakin karumpi: ikuista raatamista pienellä palkalla, loputtomia työpäiviä ja suuria velkataakkoja. Streamin tavoitteena on saada ihmiset muuttamaan käsityksiään yrittäjyydestä. Koen Stream Tampereen olevan ikään kuin kannanotto. Haluamme muuttaa nykyistä kuvaa yrittäjyydestä. Yrittäjyys on sitä, mitä itse siitä teet. Mikset siis tekisi työstäsi mielekästä ja hauskaa?, Einari innostaa. Ei sitä itsekään ole tiedostanut lähtevänsä yrittäjäksi. Olen vain alkanut tehdä asioita, jotka kiinnostavat ja innostavat minua. Asioita, joita haluan viedä eteenpäin. Yrittäjyys on tullut tavallaan siinä sivussa. Se on ollut keino tehdä unelmista totta ja merkitsee minulle tietynlaista vapautta. Ei ole olemassa yhdenlaista yrittäjyyttä Jokainen tarina on erilainen. Yrittäjyys on valinta, luot itse oman ammattisi. Tee se siis intohimolla ja mielekkyydellä. Vuonna 2009 Tampereella perustetussa Stream Tampereessa vaikutti tuolloin muutamia kymmeniä yrittäjyydestä innostuneita opiskelijoita. Tänä päivänä järjestölle on kertynyt jo 150 jäsentä ja vauhti kiihtyy. On mahtavaa huomata, miten aktiivisia ihmiset ovat. Heitä todella kiinnostaa, mitä teemme. Moni haluaa olla mukana viemässä toimintaa eteenpäin, Einari hehkuttaa. Järjestö onkin vahvasti esillä Tampereen korkeakouluissa, minkä ansiosta mukaan on liittynyt runsaasti osaavia nuoria. Mukaan toivotaankin yhä enemmän innovatiivisia mieliä. Varsinaista jäsenmäärätavoitetta meillä ei ole, toivomme kuitenkin saavamme mukaan mahdollisimman paljon hyviä tekijöitä. Tampereessa on paljon potentiaalia. Professori Donna Novitsky Stanfordin yliopistosta opastaa nuoria yrittäjiä markkinoinnissa Startup Sauna- tapahtumassa Verkostoista voimaa Tärkeimpiä yhteistyötahoja järjestön toiminnalle ovat muut samanlaiset opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöt. Maaliskuun 2011 alussa Helsingin Aalto-yliopiston Aalto ES:n (Aalto Entrepreneurship Society) opiskelijat virittivät alulle yhteistyön maailmankuulun Stanfordin yliopiston kanssa, mikä avaa ovia nyt myös Stream Tampereen väelle Silicon Valleyhin. Kansainvälisyys on tärkeä osa Streamin toimintaa ja suunnitelmissa onkin aloittaa vastaava yhteistyö Euroopan suuntaan. Järjestimme taannoin Aalto Venture Garagen kanssa Startup Sauna-nimisen tapahtuman, jossa luennoimassa kävi professori Donna Novitsky Stanfordista. Yhdessä tekemällä saavutamme enemmän kaikilla tasoilla, tavoitamme enemmän opiskelijoita ja pystymme tarjoamaan mielenkiintoisia tapahtumia ja tilaisuuksia, Einari vakuuttaa. Tärkeää on myös olla yhteydessä opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöihin ympäri Suomen. Oppia ei kannata pihdata. On olennaista nähdä, miten muualla juttuja tehdään. Otamme mieluusti kaiken opin talteen muilta ja annamme tietoa myös eteenpäin. Tavoitteenamme on kehittyä jatkuvasti ammattimaisempaan suuntaan. Rohkea rokan syö Liittyäkseen mukaan Streamin toimintaan ei tarvitse olla liikeideaa. Riittää, että on kiinnostunut yrittäjyydestä ja uusista innovaatioista. Sinulla voi olla liikeidea, muttei osaamista toteuttaa sitä. Stream Tampere on paikka löytää hyvä porukka ympärille viemään unelmaa eteenpäin. Hyvä idea yksinään ei toimi, vasta toteutus näyttää, minkä arvoinen idea on, kertoo Einari. Liittyminen on ilmaista ja tapahtumiin osallistuminen on jäsenille etuoikeus, paikkoja kun usein on rajoitetusti. Jäsenet saavat ensimmäisinä tiedon merkittävistä uudistuksista ja tapahtumista. Liittyminen on myös eräällä tapaa kannanotto paremman yrittäjyyden puolesta. Parasta jäsenyydessä on, kun tapaa muita samanhenkisiä ihmisiä ja saa apua oman liiketoiminnan aloittamisessa ja kehittämisessä. Myös verkostot karttuvat, mikä on todella olennaista. Muutos on jo käynnissä. Tarttukaamme siihen innostuksella! Meissä kaikissa asuu oman elämänsä yrittäjä. Tulevaisuudessa Stream Tampere jatkaa vallitsevien olosuhteiden muuttamista, tylsä yrittäjyys saa unohtua. Kaikki ovet ovat avoinna, on vain rohkeasti astuttava sisään, toteaa Einari Stylman. Tulevaisuuden tekijät määrittelevät käsitteen yrittäjyys uudelleen tekemällä päättäväisesti sitä, mistä unelmoivat. Liity mukaan toimintaan osoitteessa ja seuraa tapahtumia Facebookissa Yrittäjäasenteella! --> Einari Stylman uskaltaa unelmoida. Tämä mies antaisi mitä tahansa lentämisen taidosta ja ennustaa, että tulevaisuudessa laser on uusi musta

19 36 LOPPUTYÖELOKUVAT kevät 2011 arjen mutkikkuudesta ja pienistä iloista Lopputyöelo Teksti ja kuvat: Eero Alava - arjen mutkik kuvat kevät 2011 kuudesta ja pienistä iloista LOPPUTYÖELOKUVIA JA MUITA LYHYTELOKUVIA NÄHTÄVISSÄ TAF-VIIKOLLA TTVO:n kahviossa, Teatterissa (M2-07) ja Kuvaluokassa (M1-23)! Metsästysmaa Mystinen kuvaus metsien kummallisista hengistä ja pikkukylän vanhasta riitistä. Ohikulkumatkalla olleet miehet poimivat nuoren naisen tieltä kyytiinsä. Mutta mikä puuttuu peliin? Ohjaus: Nalle Mielonen Kesto: 13 min Puolikas kokonainen Tarina yksinhuoltajuudesta, äidin ja tyttären ystävyydestä ja siitä, miten perheen rakenteesta huolimatta suhteiden tulee perustua luottamukseen. Ohjaus: Martta Tuomaala Kesto: 10 min Tunnevammoja Tarina rakkauden etsimisestä ja sen tutkimisesta elokuvan keinoin. Pekka ei osaa ilmaista tunteitaan, mutta löytää siihen työkalut elokuvakurssilla Jorman opastuksella. Kuvat: Kerttu Hakkarainen Laulu sieltä missä tyyntä on Koskettava ja visuaalinen tarina rakkaudesta ja kaipuusta. Vaikka toinen olisi aivan vierellä, voi tuntua yksinäiseltä. Silloin on helposti altis houkutuksille. Ohjaus: Outi Tienhaara Kesto 13 min Kaunis kuolema Elokuva kuolemasta ja kuoleman hyväksymisestä. Päivittäin kuoleman ja sairauksien kanssa tekemisissä oleva ihminen ei välttämättä osaakaan käsitellä asioita järjellä aiheen tullessa lähelle. Ohjaus: Minna Korhonen Kesto: 14 min Ohjaus: Markus Aaltonen Kesto: 50 min Sudenveistäjä Erakkotaiteilija Sulo lähtee muuttoavuksi vanhalle heilalleen, mutta paikalla onkin tyttö, joka paljastuu Sulon tyttäreksi. Matkan aikana Sulolla on mahdollisuus kertoa Venlalle isyydestään, mutta sei ei olekaan niin yksinkertaista. Ohjaus: Aino Suni Kesto: 14 min Muutos meitä johtaa Maailma kehittyy ja kaikkien pitää yrittää pysyä mukana muutoksessa. Elokuvassa aiheeseen pureudutaan television ja lottoarvonnan kautta. Värit tulevat televisioon ja vanha virallinen valvoja ei enää sovikaan kuviin. Ohjaus: Ville Hakonen, Jussi Sandhu Kesto 14 min Screencapture -kuvat: Anssi Rautio

20 38 TUOTTAJAOPISKELIJAN TULIKOE 39 TERVEISET KIRJOITTAJALEIRILTÄ! Tuotantoharjoittelija sorvin äärellä. Suoritan parhaillaan työharjoittelua YLE TV2:n päivittäissarjassa Uusi päivä. Mahdollisuus harjoitteluun avautui, kun vastasin opettajallemme Sohvi Sirkesalolle tulleeseen sähköpostiin. Otin suoraan yhteyttä silloiseen vastaavaan tuottajaan, joka lupasi palata asiaan. Olin jo menettää toivoni, mutta muutaman viikon päästä tuottaja Ulla Kilpeläinen palasi asiaan. Halusin suorittaa harjoittelun kerralla alta pois. Koska se sopi Uudelle päivälle, teimme viiden kuukauden harjoittelusopimuksen. Siksi vastasinkin alun perin sähköpostiin. En tiennyt sarjasta, enkä tv-maailmasta etukäteen paljoakaan. Olin todella pihalla ensimmäisinä viikkoina. Sain kuitenkin mukavasti erilaisia tehtäviä ja neuvoa kysymällä varmasti apua. Työntekijät UP:ssa ovat kyllä tämän harjoittelun parasta antia. Tunsin heti kuuluvani porukkaan, ja kaikki olivat valmiita auttamaan minua tarvittaessa. Mukavaa oli myös kahden viikon hiihtoloma. Vaikka työ ei itsessään ole kovin rankkaa, niin aamuherätyksiin en vain ole tottunut. Harjoittelun edetessä olen myös saanut enemmän vastuuta. Teen lähes kokonaan yksin viikoittaiset päiväniput. Joka päivälle tehdään oma nippunsa, jossa on kuvat ja teksti kohtauksittain kuvausjärjestyksessä. On ollut hienoa, että minuun luotetaan enemmän. Saan tehdä paljon itsenäistä työtä. Viikolla 11 sain enemmän vastuuta; hoidin apulaisohjaajan hommat tiistain ulkokuvauksissa. Tätä jännitin todella paljon, sillä koulumaailmassa aikataulusta myöhästyminen ei haittaa. Työelämässä on toinen meininki; myöhästymiset PITÄÄ kiriä. Jos se ei onnistu, niin työt pitää kuitenkin lopettaa alkuperäisen aikataulun raameissa. Tiistai oli kuitenkin helppo päivä aikataulullisesti. Kahdessa kohtauksessa oli kaksi näyttelijää ilman avustajia. Paine päivän suorittamiseksi ei käynyt kovaksi. Aikataulussakin pysyttiin! Isoin haaste harjoittelussa on ollut kokonaisuuden hahmottaminen. Siihen on mennyt kauan aikaa, mutta joka päivä oppii jotain uutta massiivisesta tvtuotannosta. Palautteen saaminen työtä tehdessä on ollut kannustavaa. Olen saanut positiivista palautetta, kun työn on tehnyt hyvin ja huolellisesti. Myös virheistäkin saa Tuottajaopiskelijan tulikoe Teksti ja kuva: Mikko Helmanen palautetta heti. Se auttaa oppimisessa, ja motivoi vielä enemmän. Mitä me Mikko tehdään sitten, ku sä lähdet pois, oli kaikista mukavinta kuulla. Vielä harjoittelua pohtiville haluan sanoa, että kannattaa rohkeasti tarttua tilaisuuksiin. Ikinä ei tiedä, mitä tilanne voi poikia. Eli hoidetaan hommamme hyvin, niin työnantajalle jää hyvä kuva meistä TTVO:lla opiskelevista. Muistakaa luoda niitä suhteita harjoittelun aikana! MITÄ? Työharjoittelu Opiskelija hankkii harjoittelupaikan itse. Harjoittelu kestää yhteensä 5 kk eli 800 tuntia. Se on 30 opintopistettä. Harjoittelun voi suorittaa joko yhdessä tai useammassa jaksossa. Terveiset kirjoittajaleiriltä! Teksti: Metti Puolukka Löfberg Kuvat: Anitta Kivirinta ja Ville Rissanen Metti Puolukka Löfbergin (vas.) ja Taina Latvalan(oik.) mielikuvitus sai lentää kirjoittajaleirillä Salfordin yliopistossa. En olisi vielä vuosi sitten uskonut muuttavani Englantiin kirjoittamaan draamaa. Sitäkin vaikeampaa olisi ollut uskoa, että seuraavan puolentoista vuoden aikana kirjoittaisin kahden lyhytelokuvan lisäksi kaksi pitkää elokuvaa. Ja nyt olen täällä, keväisessä Manchesterissa, kirjoittamassa ensimmäistä pitkän elokuvan käsikirjoitustani. Tämä kaikki oli mahdollista päästyäni Tampereen ammattikorkeakoulun ja Salfordin yliopiston yhteiseen Master of Arts in Screenwriting -koulutusohjelmaan. Opiskelimme syksyn Suomessa ja vuodenvaihteen jälkeen tulimme jatkamaan koulua Englantiin. Kirjoitusurakka- ja tahti on valtava ja tiukka. Työskentely vaatii itsekuria. Kirjoitamme itsenäisesti, pyrkien kuitenkin siihen, että jokaisella olisi ensimmäisen elokuvan käsikirjoitus valmiina kesäkuun alkuun mennessä. Seuraavan käsikirjoituksen työstäminen alkaa jo ennen pääsiäistä. Vapaa-aikaa ei ole liikaa, mutta olemme silti ehtineet ihmetellä kaksikerroksisia busseja ja kummallisia töpseleitä. Olemme myös nauttineet paikallisesta kulttuurista, ihmisistä ja matkustelusta. Jokaviikkoisissa workshopeissa käymme tekstimme läpi yhdessä opettajan ja ryhmän kanssa. Saamme ja annamme palautetta. Tämän jälkeen vetäydymme tekemään korjauksia ja palaamme taas viikon kuluttua. Workshop -muotoisessa opiskelussa parasta on keskusteleva, innostava ilmapiiri, jossa kovakin kritiikki kannustaa ja auttaa eteenpäin. Ryhmätyöskentelyssä upeaa on myös muiden teksteihin tutustuminen. Kuinka paljon erilaisia ideoita samaan huoneeseen mahtuukaan! Aluksi pelkäsin englannin kielellä kirjoittamista. Se on kuitenkin osoittautunut hyödylliseksi työkaluksi, sillä vieraalla kielellä joutuu tarkastelemaan tekstiään ulkopuolelta. Käsikirjoittajan on osattava selkeyttää ja tiivistää tekstinsä, eikä turhaan maalailuun ole varaa. Vieraalla kielellä on aina mietittävä kahdesti, meneekö haluttu viesti perille. Tämä on ollut mainio seikkailu. Olen oppinut lyhyessä ajassa paljon ja opin koko ajan lisää. Englannissa on oma viehätyksensä. Jaksan päivittäin ilahtua siitä, että linja-autoissa ja kaupoissa sanotaan Yes, darling tai Thank you, love pelkän nyökkäyksen sijaan. Tällaista kohtelua saa harvoin Suomessa. TAMK and the University of Salford have been cooperating for several years already. Soon the joint study program MA in Screenwriting will get a third partner from Germany, when the ifs internationale filmschule köln will join the team. Application dead line in Finland is 16th May. Further information: ari.koivumaki@tamk.fi