Sara Hannus: "Kesätyössä itsenäistyy ja tienaa taskurahaa"

Transkriptio

1 Kajaanin seurakuntalehti No 6 7 keskiviikko vsk Sara Hannus: "Kesätyössä itsenäistyy ja tienaa taskurahaa"

2 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI PÄÄKIRJOITUS Konfirmaatio seurakunnan ja nuorten juhla Alkaneena kesänä vietetään seurakunnassamme yhdeksän rippikouluryhmän konfirmaatiojuhlaa. Juhlat antavat niin meille rippikoulun järjestäjille kuin myös nuorille itselleen sekä heidän omaisilleen suuren ilonaiheen. Iloitsemme nuorista, joiden puolesta rukoillaan ja jotka yhdessä jätetään Jumalan siunauksen varaan. Seurakunta järjestää juhlan, johon kokoontuvat yhteen nuorelle tärkeät läheiset ja ystävät. Rippikoulutoiminnan suosiosta kertoo parhaiten siihen osallistuvien määrät. Rippikoulun suosio niin Kajaanissa kuin Suomessakin on säilyttänyt kannatuksensa. Tänä kesänä rippikouluihin osallistuu yhteensä noin 310 rippikoululaista. Heitä ohjaamassa on noin 85 isosta. Kaiken kaikkiaan rippikoulun käy tänä vuonna Kajaanin seurakunnassa noin 360 nuorta. Tämän vuoden rippikouluikäluokka on hieman yli 400, joista evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 355. Rippikoulun käymisprosentti lähentelee 90 % koko ikäluokasta, jolloin rippikoulun käy joitakin nuoria enemmän kuin mitä heitä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tampereen seurakuntayhtymän rippikoulupastori Jari Pulkkinen selittää rippikoulun suosiota jatkuvalla kehitystyöllä. Olemme järjestelmällisesti keränneet palautetta riparilaisilta ja heidän vanhemmiltaan ja ottaneet saadun palautteen opiksi, Pulkkinen kertoo. Kirkon ydintoimintaa kehitetään nuorten palautteen perusteella. Niin seurakunnan työntekijöitten kuin isosten ja rippikoulun käyvien nuorten omat kokemukset ovat arvokkaita kehitystyön kannalta. Nuorten näkemyksiä hyödynnetään kirkossa myös vuonna 2017 uudistettavan rippikoulusuunnitelman valmistelussa. Maaliskuussa Tampereella järjestettyyn kehittämisviikonloppuun osallistuneet nuoret ilmaisivat arvostavansa rippikoulussa erityisesti vuorovaikutusta ja toiminnallisuutta. Nuorten mielestä rippikoulu eroaa koulusta siinä, että koulussa täytyy tietää oikeat vastaukset, riparilla keskustellaan, Jarmo Kokkonen kertoo. HENGENPITIMIKSI Sana Jeesus sanoo: Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan. Joh. 15: 1-10 Su Pyhän Kolminaisuuden päivä Salattu Jumala Ps. 95:1 2, 6 7, Job. 37:21 24 tai Saarn. 8:16 17, Ef. 4:1 16, Joh. 15:1 10 La Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä) Tien raivaaja Ps. 92:2 6, Jes. 51:3 6, Ap.t. 14:15 17, Luuk. 1:57 66 Lasten kirkko Syksyllä poimin sie- sie- sieniä Talvella lasken mää- mää-mäkeä Keväällä kosken koo- koo- kohinaa Kesällä tongin maa- maa- matoja (LV. 142 ) Meillä täällä Suomessa on neljä erilaista vuodenaikaa. Joillekin syksy on mieleinen vuodenaika. Silloin voi laittaa kynttilän palamaan ja nauttia tunnelmallisesta koti-illasta. Jotkut ovat talvi-ihmisiä, koska silloin pääsee hiihtämään, laskemaan mäkeä ja rakentamaan lumiukkoja. Joku taas tykkää keväästä, jolloin päivät pitenevät, aurinko alkaa lämmittää, lumet sulavat, muuttolinnut palaavat ja koko luonto herää. HARTAUS Rukous Pyhä, kolmiyhteinen Jumala. Sinä olet lahjoittanut meille uskon, niin että voimme tunnustaa sinut, Isä, Poika ja Pyhä Henki, ainoaksi todelliseksi Jumalaksi. Pidä meidät tässä uskossa ja varjele kaikesta, mikä estää sinun työtäsi meissä. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. Su sunnuntai helluntaista Katoavat ja katoamattomat aarteet Ps. 49:6 10, 16 21, Aam. 8:4 8, 2. Kor. 8:1 9, Luuk. 12:13 21 Su sunnuntai helluntaista Kutsu Jumalan valtakuntaan Ps. 18:17 20, 26 29, Sak. 1:3 6, 1. Kor. 1:26 31, Luuk. 19:1 10 Su sunnuntai helluntaista Kadonnut ja löytynyt Ps. 32:1 2, 5 8, Hoos. 12:6 7 tai Jes. 61:10 11, Room. 4:1 8, Luuk. 15:11 32 Su sunnuntai helluntaista Armahtakaa! Ps. 13:2 6, 2. Sam. 12:1 10, 13, Room. 2:1 11, Joh. 8:2 11 Su Apostolien päivä Herran palveluksessa Ps. 145: 3 7, Hes. 2:1 8, Ef. 2:19 22, Matt. 16:13 19 Su sunnuntai helluntaista Rakkauden laki Ps. 28:1 2, 6 9, 1. Sam. 15:22 26, Jaak 2:8 13, Mark. 10:17 27 Su 3.8. Kirkastussunnuntai Kirkastettu Kristus Ps. 97:1 2, 5 6, 10 11, 2. Moos. 3:9 15, Ilm. 1:9 18, Mark. 9:2 8 Kesällä iloitaan eläimistä ja luonnosta Vielä yksi vuodenaika on ja sehän on kesä. Se sisältää aurinkoa, lämpöä ja lomaa. Paljon hienoja asioita! On suurta rikkautta, että meillä on erilaisia vuodenaikoja. Saamme katsella ja ihastella Jumalan luomistyötä. Hän puhuu meille luonnon välityksellä tuulen huminassa, sateen kohinassa ja kukkivissa versoissa. Jokainen ihminen on arvokas, ainutlaatuinen ja suuri ihme. Jumala on luonut meidät erilaisiksi ja tykkäämme erilaisista asioista, mikä on rikkautta. Mutta nyt kesä! Koulujen pihat ovat hiljentyneet. Kesäloma on alkanut. Pikkulinnut laulavat riemuissaan. Pesä on valmis ja kohta sieltä pilkistää pienten poikasten päät. Siilit möngertävät pihanurmella. Mehiläiset pörräävät ja etsivät sopivaa kukkaa, josta saisivat mettä. Hyttyset hyrisevät, heinäsirkat sirittävät ja perhoset liitelevät kukasta kukkaan. Mikä ihana ruohon tuoksu! Laineen liplatus! Lämmin vesi! Sinitaivas, aurinkoiset päivät, sadekuurot, kylmä jäätelö ja suhina tuulessa. Kiitos Jumala, että loit kaikki vuodenajat ja erityisesti kesän. Kulkekaamme kaikki aistit avoinna, nauttikaamme ja ihastelkaamme Luojamme luomistöitä! Aurinkoisia ja leppoisia kesäpäiviä! Sinikka Heikkinen lastenohjaaja Meidän kasvattajien vastuulla on omalta osaltamme nuorten kasvu, heidän kehityksensä sekä heidän tulevaisuutensa. Jokainen kasvattaja tuntee sisimmässään, kuinka tärkeä tehtävä on nuorten saattaminen heidän elämässään eteenpäin. Nuoria lähelle tulevia kysymyksiä voidaan yhdessä kohdata ja pohtia rippikoulussa. Kysymysten keskellä emme ole vain oman viisautemme varassa, vaan konfirmoitavat nuoret etsivät ja löytävät omaa tietään luottaen suurempaan johdatukseen. Marko Miettinen kirkkoherra Isä, Poika ja Pyhä Henki Isä kokosi moottorin. Poika pani siihen öljyt, jäähdytysnesteet ja polttoaineen. Pyhä Henki päräytti sen käyntiin. Näin määritteli kerran ammattikoulupoika Jumalan kominaisuuden. Ei se nyt taida olla ihan teologinen määrittely, mutta onpahan jonkinlainen ymmärrys kristinuskon ehkä vaikeimmasta opista: kolminaisuudesta. Se on aina ollut kompastuskivi järkeilemään pakkautuvasta ihmisestä. Miten se yksi Jumala voi olla Isä, Poika ja Pyhä Henki? Ja silti on vain yksi Jumala. Eikös siitä tule kolme. Ei sovi matemaattiseen järkeemme, että kolme on yksi. Jumalalle sekin onnistuu. Olla yksi ja silti kolme. Me kristityt uskomme, että on vain yksi Jumala. Se, että Hän ilmoittaa itsensä meille Isänä, joka loi maailman ja elämän, Poikana, joka lunasti meidät vapaiksi synnin seurauksilta ja iankaikkiselta tuholta. Ja nyt Hän toimii täällä keskuudessamme Pyhänä Henkenä, joka luo uutta elämää ja vaikuttaa meissä uskon ja Jumalan läsnäoloa elämässämme. Eräänlainen roolijako siis. Ja silti yksi Jumala. Monissa pienissä teattereissa ei riitä näyttelijöitä kaikkiin näytöksessä tarvittaviin rooleihin. Siksi jotkut joutuvat hoitamaan monta hommaa. He käyvät vain takahuoneessa äkkiä vaihtamassa erilaisen rooliasun ja tulevat näyttämölle hoitamaan uuden roolin. Sama henkilö, mutta eri kamppeet ja eri tehtävä. Niinkin on Jumalan kolminaisuutta pyritty selittämään. Mutta asia on sittenkin monimutkaisempi: Kun Isä Jumala on oma persoonansa, myös Poika on oma persoona hänkin. Jeesus, joka eli ihmisen elämän ja voi siksi ymmärtää meitä tavistaapertajia. Ja sitten on vielä Pyhä Henki, Hänkin on oma persoonansa, jonka vaikutuksia saamme kokea uskon kautta elämässämme. Ja silti nämä kolme eri persoonaa ovat yksi ja sama Jumala. Nyt ei mene järkeen. Solmuun meni tämäkin selittämisyritys. Pakko siis myöntää: Jumala on meidän järkemme ulottumattomissa. Hän on enemmän, kuin mitä ymmärrämme ja pystymme tajuamaan. Ja silti Hänen vaikutuksensa meissä on totta. Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa. Mikä on ihminen semmoisen Jumalan maailmassa? Hän on kolmiyhteisen Jumalan rakastama ainutlaatuinen yksilö. Sinäkin. Annetaan Jumalan siis päräyttää meidätkin käyntiin uskomaan ja toimimaan lähimmäisten hyväksi. Veijo Lauronen Vuolijoen seurakuntapastori, rovasti

3 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 3 Toisenlaiset frendit tarvitsevat tukeasi Timo Krogerus Kolehti kerätään kehitysvammaisten Elim-kodin tukemiseen Unkarissa. Viime Unkarin vierailu järjestettiin vuonna Kuvassa vastaava diakoniatyöntekijä Elina Ingman yhdessä Elim-kodin asukkaiden kanssa. Motto: Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. (Matt. 24: 40). Kehitysvammaiseksi syntymistä ei todellakaan voi pitää lottovoittona. Meillä Suomessa näiden toisenlaisten frendien kohtelu alkaa olla kohdallaan, mutta monessa maassa heidän tilanteessaan on paljon korjaamisen varaa. Raamatun mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen myös vammaiset. Heitä ei tule tarkastella vammansa vaan ihmisyyden kautta. Kun Kajaanin seurakunnan edustajat vierailivat viimeksi ystävyysseurakunnassamme Nyiregyházassa Unkarissa, saimme käydä myös kehitysvammaisille tytöille ja naisille tarkoitetussa Elim-kodissa. Lämpimästä ja ystävällisestä ilmapiiristä huolimatta havaitsimme, että siellä oli paljon sellaisia puutteita, joiden osalta pienikin tuki voisi helpottaa. Kuvaavaa oli, että talo oli muurin ympäröimä ja ulko-ovi oli lukossa. Monessa huoneessa oli majoitettuna useita vammaisia tyttöjä. Suomen olosuhteiden kaltaista yksityisyyttä ei siten ollut. Kajaanin kaupunki ja seurakunta ovat aikanaan avustaneet tuntuvasti ystävyyskaupunkimme vanhusten asumismahdollisuuksia. Seurakuntamme on myös tukenut mm. naapurimaamme Venäjän luterilaisten elinoloja rahoittamalla kirkkona toimivien tilojen hankkimista Karjalaan. Miksi siis emme kykenisi helpottamaan muutaman kymmenen kehitysvammaisen tytön elämää Unkarissa? Pienikin lahja voisi tuoda heidän elämäänsä paljon iloa. Ajatuksen äitinä voi pitää Sanna Kotimäkeä, joka aikanaan ehdotti kolehdin keräämistä Elimkodin hyväksi. Toista vuotta sitten kerätty uhrilahja lähetettiin viime kesänä Kajaanissa vierailleiden unkarilaisten mukana lyhentämättömänä perille. Kesäkuun 15. päivä kirkossamme kerätään myös kolehti Elim-kodin hyväksi. Sinäkin voit ojentaa auttavan kätesi näiden veljeskansamme vähäosaisten auttamiseksi. Jos et ole osallistumassa tuohon messuun, voit myös toimittaa lahjasi kesäkuun loppuun mennessä suljetussa kirjekuoressa seurakunnan vaihteeseen. Kirjekuoren päälle kirjoita teksti: Elim-kodille. Kajaanin seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt vierailevat Nyiregyházan ystävyysseurakunnassa heinäkuussa. Samassa yhteydessä he toimittavat uhrilahjan perille Elim-kotiin. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa! Tarkoitus on, että Elim-koti saataisiin jatkossa pysyvästi kansainvälisen diakonian kohteeksi seurakunnassamme. Timo Krogerus julistustoiminnan johtokunnan puheenjohtaja Kirkkovaltuuston päätöksiä Kaija Pyykönen Virkapäätökset Kirkkovaltuusto valitsi yksimielisesti Kajaanin seurakunnan VI kappalaisen virkaan Perttu Kyllösen. Päästöstä perusteltiin sillä, että Kyllönen on virkaan sopiva ja hänellä on johtamista koulutusta ja kokemusta sekä hallinnollista taitoa. Juha Mikkonen valittiin laajaa yliopistotutkintoa edellyttävän kanttorin virkaan (nk. A-virka). Vaalilautakuntaan kuuluvat vuosina : Varsinaiset jäsenet Erkki Moilanen, puheenjohtaja Marko Miettinen, kirkkoherra Jouko Säily Tyyne Immonen Mikko Pesonen Niko Korhonen Eija Hakkarainen Pasi Savolainen Anja Hurskainen Varajäsenet Veera Räisänen Osmo Leppänen Raili Myllylä Tellervo Huotari Riikka Rautiainen Jaakko Kettunen Maija Vasunta Reijo Järvinen Seurakuntavaalit järjestetään isänpäivänä 9. marraskuuta. Ennakkoäänestysviikko on lokakuuta. Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenet. Vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Vaalilautakunta valitsee ensimmäisessä kokouksessaan itselleen varapuheenjohtajan. Tervolan tilasta osittain luonnonsuojelualue Kirkkovaltuusto perusti Tervolan metsätilasta osittain luonnonsuojelualueen. Kajaanin seurakunta on saanut Tervosten testamentilla metsätilan, jonka kokonaispinta-ala on 142,7 ha:n. Rauhoitettava kohde (13,8 ha) sijaitsee Kajaanin Lehtovaaralla Kainuun vaarajakson eteläpuolella. Perustettava luonnonsuojelualue koostuu kahdesta osaalueesta. Maaperä jää Kajaanin seurakunnan omistukseen. Kirkon oma ympäristöjärjestelmä Kirkon ympäristödiplomi suosittaa seurakuntia muuttamaan osan omistamistaan metsäalueista luonnonsuojelualueiksi. Ko. määräalan muuttaminen luonnonsuojelualueeksi tukee ympäristödiplomin hakemista. Eläkerahasto puretaan kohtuullisella aikavälillä Kirkkovaltuusto hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan Kajaanin seurakunnan eläkerahastoa euroa puretaan vuosittain vähintään eläkerahastomaksun (noin e) verran vuodesta 2013 alkaen. Lyhyesti: Kajaanin seurakunnan tilikauden tulos oli euroa. Toimintatuloja ja -menoja korottaa seurakunnan saama euron testamentti, joka on osoitettu diakoniatyölle. Rovastikunnallisen yhteistyön johtokunnan tilinpäätös oli euroa ylijäämäinen. Diakoniatyö käytti noin euroa, lähetystyö euroa, kasvatus euroa ja yhteistyön johtokunta euroa. Kajaanin seurakunnan hautainhoitorahaston tilikauden ylijäämä on euroa. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen avustajineen vihki neljä uutta pappia helatorstaina Kuopion tuomiokirkossa. Kuvassa vasemmalla pastorit Sirpa Honkanen ja Sanna Marin. Matti Oikarinen sai viranhoitomääräyksen Kajaanin seurakunnan I seurakuntapastorin ja II kappalaisen viran sijaiseksi sekä Soile Tuusa Kajaanin seurakunnan I ja II sairaalapapin virkojen sijaiseksi.

4 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Ystävyysseurakunta Segeza täytti 20 vuotta Seurakunnassa vietettiin suurta juhlaa 4. toukokuuta. Ystävyysseurakuntasopimus Kajaanin ja Segezan välillä solmittiin vuonna Juhlassa Kajaania edustivat kirkkovaltuuston puheenjohtaja Timo Hurskainen ja talousjohtaja Toivo Sistonen. Päivä alkoi jumalanpalveluksella, jossa saarnasi Olavi Raassina. Liturgia oli kaksikielinen ja sen toimittivat Kontupohjan kirkkoherra Vadim Lysenko, venäjäksi ja Olavi Raassina suomeksi. Eeva Raassina toimi kanttorina ja palvelusta avusti seurakunnan kuoro. Kiitokset Vaiherikas historia Segezan seurakunta on yksi noin 80:sta Inkerin kirkkoon kuuluvasta seurakunnasta. Segeza kuuluu Karjalan rovastikuntaan ja sijaitsee Uikujärven rannalla noin 300 kilometriä pohjoiseen Petroskoista. Karjalan rovastikuntaan kuuluu 18 seurakuntaa. Ensimmäisiä mainintoja asutuksesta alueella on 1500-luvulta. Asukkaita on (2010). Segeza on ensisijaisesti paperituotantopaikkakunta. Paperikombinaatin lisäksi siellä on myös saha, puunkorjuuyhtiöitä ja alumiinitehdas sekä satama. Paperin ja sellun tuotantoon siirryttiin 1943 Luterilaisia tuli Segezaan asumaan sodan jälkeen, kun inkeriläisiä tuotiin Segezaan metsätöihin ja paikalliseen paperitehtaaseen. Monen inkeriläisen luterilainen usko säilyi kuuntelemalla jumalapalveluksia Suomesta radion välityksellä. Vanhemmat inkeriläiset ovat kertoneet, kuinka heitä on kuljetettu Inkerinmaalta, Viron kautta Suomeen, Suomesta takaisin Venäjälle, aina Siperiaa myöten. Sieltä takaisin omalle maalle, josta taas karkotettiin Viroon ja Virosta takaisin Karjalaan 40-luvun lopulla. Olavi Raassina totesi puheessaan: "Seurakunnallamme on pienoiskoossa vähän samanlainen historia, nyt pyörät ovat pysähtyneet tähän, omaan paikkaan, jossa saimme viettää juhlaa." Huomattava osa seurakunnan jäsenistä on ollut näitä inkeriläisiä, joita on kuljeteltu ympäri Venäjää. Olavi Raassina toteaa myös: "Olen saanut yhdessä seurakunnan kanssa kulkea tämän matkan. Siitäkin syystä tällä juhlalla oli itselleni suuri merkitys. Matkamme on ollut kuva inkeriläisten elämästä, olemme kiertäneet vuokratiloissa milloin missäkin melkein 17 vuotta." Kajaanin seurakunnan tuki merkittävää Suomesta tehtiin ensimmäiset luterilaiset seurakuntamatkat Segezaan vuonna Näiden matkojen seurauksena alkoi seuratoiminta. Vuonna 1993 toimitti suomalainen pastori ensimmäisen ehtoollisjumalanpalveluksen kodissa. Tämän jälkeen inkeriläiset halusivat perustaa oman seurakunnan, kuten Inkerinmaalla ja muualla Karjalassa oli tehty. Seuraavan vuonna luterilainen seurakunta rekisteröitiin. Seurakunta on kokoontunut vuosien varrella useissa paikoissa vuokralaisena. Vuonna 2010 seurakunta sai hankituksi itselleen Segezan kaupungilta toimistotilat kerrostalon alakerrasta, johon remontoitiin seurakunnalle reilun sadan neliön toimitilat. Pitkä taival vuokralaisena oli päättynyt. Kajaanin seurakunnalla oli Esteri Haikara sekä Olavi ja Eeva Raassina ottivat iloiten vastaan Kajaanin seurakunnan lahjat talousjohtaja Toivo Sistoselta ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Timo Hurskaiselta. merkittävä rooli toimitilojen hankinnassa ja rahoituksessa. Lahjotuksia tuli eri puolilta Suomea ja aina Yhdysvaltoja myöten. Alun perin Segezaan oli tarkoitus rakentaa oma kirkko ja petroskoilaisen arkkitehtitoimiston laatimat suunnitelmat olivat jo valmiina, mutta alustava kustannusarvio oli euroa ja hankkeesta luovuttiin. Vilkasta ja monipuolista toimintaa Seurakuntaan kuulu tällä hetkellä 70 jäsentä ja toimintaa on johtanut alusta alkaen suomalainen Olavi Raassina. Vuodesta 2003 lähtien myös vaimo Eeva on ollut virallisesti mukana. Eeva on hoitanut musiikki ja diakoniatyötä ja osallistunut myöskin muihin seurakunnan tehtäviin. Tärkeää on, että seurakunnan toimintaan osallistuu myös aktiivinen vapaaehtoisten joukko, joka vastaa monista seurakunnan toiminnoista. Tavoitteena on, että seurakunnan hoitaminen siirtyy hiljalleen oman kansallisen työntekijän hoitoon. Olavi ja Eeva Raassinan nykyinen työkausi päättyy vuonna 2015 kesän alussa. Säännöllisten viikoittaisten tapahtumien lisäksi seurakunnassa järjestetään leirejä, seminaareja ja yksittäisiä tapahtumia. Lisäksi seurakunnasta on tehty retkiä rovastikunnallisiin tapahtumiin ja kuoro on vieraillut Suomessa. Juhlien lisäksi matkan toisena päätavoitteena oli neuvotella Segezan seurakunnan edustajien kanssa seurakunnan toiminnan tukemisesta ja turvaamisesta tulevina vuosina. Kirkkohanketta varten kerättyjä varoja on jäljellä. On tärkeää tehdä hyvä ja pitkäjänteinen suunnitelma varojen käytöstä. Tavoitteena on tukea näillä varoilla Segezan seurakuntaa, jota varten varat aikanaan kerättiin. Kokonaisuutena juhlallisuudet ja koko matka oli miellyttävä ja onnistunut. Meitä pidettiin kuin piispaa pappilassa. Toivo Sistonen talousjohtaja Peter Ingman Rozeta Meos Kajaanin seurakunta palkitsi vapaaehtoisia kerhonohjaajia PTK:n (Poikien ja tyttöjen keskuksen) 4-vuotisansiomerkillä ja kunniakirjalla monivuotisesta toiminnasta kristillisen varhaisnuorisotyön hyväksi. Kuvassa vasemmalta Anni Salo, Sanni Antikainen, Mirjami Kallinen, Antti Kämäräinen, Otto Kemppainen, Nani Alanen ja Nonna Alanen. Kuvasta puuttuvat Taru- Tiina Okkonen, Joonas Hakkarainen, Sasu Jokelainen ja Laura Karjalainen. Kajaanin seurakunnan kansainvälinen diakoniatyö, Loo koulu Jõelähtmestä ja Pärnun lastenkylän lapset kiittävät lämpimästi kajaanilaisia lahjoittajia ja kierrätyskeskus Entrinkiä luistin ja jalkapallokenkien lahjoituksista. Keräys tuotti 95 paria luistimia, 15 mailaa ja 25 paria jalkapallokenkiä. Kenkiä kierrätetään, joten niistä riittää iloa yhä useammalle lapselle. Koska lahjoituksia tuli näin paljon, myös Neemen ja Kostiveren koulut saavat luistinlahjoituksen. Lämmin kiitos myös kuorman kuljettamisesta Kajaanin Tila-autolle ja Kainuun Tilausliikenne P. Jääskeläinen Ky:lle.

5 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 5 Mistä toivoa yksinäiselle? Tuula Haataja Yksinäisyys on niin kokemusperäinen asia, ettei se helposti taivu mihinkään määritelmiin. Siksipä sen lievittämiseen ei ole myöskään yksiselitteisiä keinoja. Kaikki sanoiksi pukeminen tuntuu kliseiseltä yksinäisyyden kysymysten äärellä. Ainakaan ratkaisun avaimet eivät ole pelkästään minun varassani kanssamatkaajana. Luotanko siihen, että toivoa on, kun suostun kuuntelijan ja jakajan osaan? Mieleeni pyrkivät V.A. Koskenniemen sanat: Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin! Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää, kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois. Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta. Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton. Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan. Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa. Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut, houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt. Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot, yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain. Koskenniemen kuolemattomat s. 106 Runo on lohduton kuvaus yksinäisyydestä, yksin olemisen kokemuksesta. Kuitenkin se kuvaa totuudenmukaisesti elämän todellisuutta, jossa yksinäisyys on jossain määrin jokaisen ihmisen osa. Elämän ollessa riittävän hyvin yksinäisyyttä sietää, sitä kaipaa ja sen voi osakseen myös valita. Silloin ympärillämme on ihmisiä, joihin tarvittaessa turvautua. Yksinäisyyden musertamalla ei välttämättä ole läheistä sosiaalista verkostoa tai hän ihmisten ympäröimänäkin tuntee itsensä yksinäiseksi. Silloin tilanne on aivan toinen, jopa toivottomalta tuntuva. Kajaanin Palveleva Puhelimen päivystysryhmä Vuolijoelle Vapaaehtoisiksi päivystäjiksi etsitään v. miehiä ja naisia, jotka haluavat auttaa lähimmäistään kuuntelemalla ja keskustelemalla. Päivystäjät sitoutuvat jo koulutukseen tullessaan vaitiolovelvollisuuteen. Koulutus järjestetään syksyn aikana. Koulutuspaikka ja -ajankohdat ilmoitetaan koulutukseen valituille henkilökohtaisesti. Koulutuksesta kiinnostuneet haastatellaan. Jos olet kiinnostunut Palvelevan Puhelimen vapaaehtoistyöstä, otathan yhteyttä: Tuula Haataja p /tuula.haataja@evl.fi Kanssamatkaajan voi olla hyvin vaikea ymmärtää yksinäisyyden epätoivoa, kun oma kokemus elämästä on jotain ihan muuta. Yksinäisyyden lievittämiseen on helppoa tarttua ohjeistamalla toimimaan, lähtemään liikkeelle, menemään vapaaehtoistyöhön, etsimään harrastuksen tai hankkimaan kotieläimen. Toimintaan ohjaaminen toimii silloin, kun ihmisellä itsellään on voimia, mutta mikä neuvoksi, kun voimavarat ovat vähissä tai puuttuvat kokonaan. Mitä toivoo runon yksinäinen kulkija? Hän toivoo, että joku kulkisi rinnalla, ei edellä eikä jäljessä. Hän toivoo lämmintä, turvallista ja ehkä tutulta tuntuvaa syliä; kuulijaa tunteille, niille vaikeimmille ja polttavimmillekin, joita yksinäisyys tai elämään ja ihmiseen pettyminen tuottavat. Kulkija toivoo riemun ja tuskan jakamista toisen kanssa; kohtaamista, jossa myös sydän olisi mukana. Kaiken yksinäisyyden keskellä olisi hyvä, että löytäisi toisen ihmisen, jonka kanssa voisi jakaa epäonnistumiset tai elämänsä asiat. Hän olisi ihminen, joka kuulisi ja ymmärtäisi sekä kestäisi itkunkin. Yksinäisyyden keskellä runon säkeissä ei kaivata rinnalle ihmistä, joka selittäisi, keksisi ratkaisuja tai antaisi valmiita vastauksia. Rinnalle kaivataan ihmistä, joka suostuu kuulemaan ihmisyyden kipeyden kaikkineen, siivoamatta mitään pois. Jokainen meistä voi olla yksinäiselle kanssamatkaajalle toivon tuoja, kun otamme toisen elämäntilanteen todesta. Suostumalla tietämättömyyteen toisen yksinäisyyden äärellä osoitamme sen, että haluamme kuunnella, jakaa ja olla olemassa. Palveleva Puhelin tarjoaa yksinäiselle sosiaalista tukea, jossa ollaan kiinnostuneita yhteydenottajan tilanteesta juuri nyt, illankorvalla. Jollekin yhteydenottajalle se voi olla päivän ainoa yhteys toiseen ihmiseen. Kohtaamisessa jaetaan pala elämää. Tuula Haataja Kirkolliskokous siirtää rakennemuutoksen ratkaisua Kirkolliskokous pitää mahdollisena siirtymistä yhteisövero-osuudesta lakisääteiseen korvaukseen yhteisistä tehtävistä koituviin kustannuksiin. Lakisääteisiä yhteisiä tehtäviä ovat hautaustoimi, tietyt väestökirjanpitoon liittyvät viranomaistehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten suojelu. Valtionvarainministeriö esittää, että seurakuntien yhteisövero-osuus poistetaan ja ev.lut. seurakunnalle myönnetään lakisääteinen korvaus 114 miljoonan euron suuruisena. Lisäksi seurakunnan verokustannuksia alennetaan noin 6 milj. euroa, koska seurakunnat eivät olisi enää yhteisöveron veronsaajia. Kirkolliskokous katsoo, että uuteen järjestelmään voitaisiin siirtyä aikaisintaan vuoden 2016 alussa, mikäli taloudelliset ja lausunnoissa mainitut muut edellytykset täyttyvät. Kirkolliskokous kävi asiasta pitkän ja laajan keskustelun. Suurimpana pelkona pidettiin ja pidetään edelleen, että jos valtionvarainministeriö alkaisi leikata kyseisestä määrärahasta. Määräraha sidotaan lailla ja sitä seurataan vuosittain kuluttajahintaindeksin vaihteluiden mukaan. Avustus tai niin kuin kirkolliskokous vaati, korvaus maksetaan kirkon keskushallinnolle ja sieltä se jaetaan seurakunnille kunnan väkiluvun mukaan. Rahanjaossa tulee olemaan voittajia ja häviäjäseurakuntia. Ennakkotiedon mukaan Kajaanin seurakunta on voittaja. Tulevaisuudessa hautausten määrä kasvaa vielä pitkään, mutta yhteisöveron osuus on hyvin herkkä suhdanteille. Hautaustoimen rahan saanti tulee uudella tavalla vakaammaksi. Tosiasia on kuitenkin, että seurakunnat hoitavat hautaustoimen, eikä ketään voi jättää hautaamatta riippumatta kuuluuko vainaja kirkkoon tai ei. Seurakuntien rakennemuutoksen käsittelyä jatketaan keväällä 2015 Kokousviikolla saatiin päätökseen lähetekeskustelu kirkon paikallistason rakenteita koskevan sääntelyn muuttamisesta. Kirkkohallituksen esitys on, että kaikki seurakunnat kuuluisivat jatkossa seurakuntayhtymiin, joiden johdossa ovat yhtymärovastit. Esitys eteni lähetekeskustelun, jossa pidettiin 49 puheenvuoroa, jälkeen lakivaliokuntaan, jolle hallintovaliokunta antaa lausunnon. Kirkolliskokous palaa asian käsittelyyn keväällä Asiaan otettiin lisäaikaa, koska rakennemuutos kehittyy koko ajan kunnissa ja soteratkaisujen aikaansaamisessa. Monissa puheenvuoroissa korostettiin, ettei seurakunnille saa asettaa pakkoja seurakuntayhtymiin liittymisessä. Kuitenkin on hyvä, että kirkossa on valmius toimia sitten, kun tilanne niin vaatii. Seurakuntien taloudet heikkenevät, myös nyt vakavaraisissa seurakuntatalouksissa. Kirkon keskushallinnon uudistus Kirkolliskokous hyväksyi kirkon keskushallinnon uudistuksia. Kirkon ulkoasian neuvosto lakkautettiin, sen tehtävät siirrettiin piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle. Kirkon työmarkkinalaitos liitettiin tiiviimmin kirkkohallituksen yhteyteen sekä annettiin kirkkohallitukselle oikeus vahvistaa itselleen työjärjestys. Piispainkokouksen kokoonpanoon kuuluvat jatkossa vain piispat, kun tähän saakka piispainkokouksen jäseniä ovat olleet myös hiippakuntien pappisasessorit. Kenttäpiispalla on piispainkokouksessa läsnäolo ja puheoikeus. Kenttäpiispan aseman muutos aiheutti puhemyllyn kokoussalissa. Koettiin, että tällainen muutos murentaa puolustusvoimien asemaa kirkossa. Asiasta äänestettiin ja muutos tuli voimaan äänin 48 51, kahdeksan edustajaa oli poissa. Olin sitä mieltä, että kenttäpiispan pitäisi olla tasa-arvoinen piispa muiden piispojen joukossa. Päätösten vaikutukset lapsiin on arvioitava Kirkolliskokous sisällytti kirkkojärjestykseen lapsivaikutusten arvioinnin. Päätös kirkkojärjestön muutoksesta tehtiin yksimielisesti. Muutos tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Tämä asia koettiin erittäin tärkeänä edistysaskeleena lapsia ja nuoria koskevien asioiden käsittelyssä myös kirkon piirissä. Tarkoituksena on edistää lapsen edun ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumista kirkon päätöksenteossa ja toiminnassa. Aila Alasalmi kirkolliskokousedustaja Seurakunnalla on vuokrattavana asunto Rajalähiössä 2h+kk=49,5 m2, vuokra 478,94 /kk ja vesimaksu kulutuksen mukaan. Osoite on Timperintie 10 B46, Kajaani. Lisätietoja antaa kiinteistöpäällikkö Juha Vornanen Väitöstutkimukseen haetaan aineistoa esirukouksista Kirjoita omista tai läheisesi sairauteen liittyvistä esirukouskokemuksista mennessä yliopiston e-lomakkeelle netissä osoitteessa: Kirjoituksesi on luottamuksellinen ja tiedot tulevat vain tutkimuskäyttöön. Tutkimusta ohjaavat käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen ja dosentti Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopistosta. Yhteistyöstä kiittäen, Martti Keinänen FL, TM, Itä-Suomen yliopisto

6 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Vihkimusiikissa soi rakkauden riemu Kajaanin seurakunnan kanttorien järjestämässä vihkimusiikkikonserttiin oli kerääntynyt niin vihkipareja, parien omaisia kuin musiikista nauttijoita. Kajaanilaiset Mirka Kemppainen ja Niko Kuivalainen vihitään avioliittoon perinteisin menoin Kajaanin pääkirkossa heinäkuussa. Vihkipappi on morsiusparilla jo tiedossa ja muutenkin vihkivalmisteluista suurin osa on jo tehty. Avioliitto on rakkauden ja sitoutumisen vahvistus. Kuinka rakkaus syttyi vihkiparin välillä? Olemme tunteneet toisemme jo kuusi vuotta. Aluksi olimme kavereita kolmen vuoden ajan ja nyt kesäkuussa tulee yhdessäoloa täyteen kolme vuotta. Rakkaus kypsyi välillämme vähitellen, Kemppainen taustoittaa. Pikkuhiljaa rakastuin Mirkaan. Hän on rauhallinen ja hauska, Kuivalainen kuvailee tulevaa puolisoaan. Avioliitto on Kemppaiselle ja Kuivalaiselle perinne, mikä oli itsestään selvyys. Perinteen lisäksi avioliiton kautta saa olla toisen kanssa virallisesti yhdessä, Kemppainen lisää avioliiton merkityksestä. Puolisolta vaaditaan yhteiselämän ja rakastamisen perustalle tietynlaisia piirteitä. Mitkä asiat ovat heinäkuun morsiamelle tärkeitä sulhasessa? Niko on niin positiivinen, hänellä on samanlaiset arvot kuin minulla. Lisäksi hän on luotettava. Vihkimusiikki-konsertissa vihkipari löysi mieleisensä lähtömusiikin Erkki Melartinin Juhlamarssista eli tutummin Prinsessa Ruususesta. Se on perinteinen ja miellytti meitä molempia. Pidimme myös siitä, miltä se kuulosti juuri täällä kirkossa, Kemppainen perusteli valintaa. Toinen musiikkivalinta on vielä hakusessa, täytyy käydä keskustelemassa kanttorin kanssa, Kuivalainen lisää. 40-vuotishääpäivä häämöttää Kirkossa oli myös pitkään yhdessä eläneet kajaanilaiset Soile ja Eero Karjalainen. Mikä sai heidät tulemaan kirkkoon helatorstain iltana? Tänä kesänä meille tulee 39 avioliittovuotta täyteen, joten vuoden päästä vietämme 40-vuotishääpäivää. Tulimme tänne konserttiin kuuntelemaan musiikkia, sillä olemme lastemme kanssa miettineet viettäisimmekö vuoden päästä esimerkiksi avioliiton siunaamista yhteisten vuosien kunniaksi, Soile Karjalainen kertoo. Pitkän avioliiton salaisuus piilee toisen kuuntelemisessa. Asioista täytyy keskutella, myös vaikeista. Anteeksiantamus on tärkeää, Karjalaiset tuumaavat. Avioliitto on yhdessä olemista ja turvallisuutta, Soile Karjalainen lisää. Se on elämässä peruspilari. Minulle oma puoliso on merkityksellinen asia, Eero Karjalainen täsmentää avioliiton ja elämänkumppanin merkitystä itselleen. Vihkiminen on jumalanpalvelustilanne Häämarssien ja virsien lisäksi vihkitilaisuudessa voidaan laulaa tai esittää myös muuta sopivaa musiikkia. Suosituimmat marssit ovat vuodesta vuoteen Erkki Melartinin säveltämä Prinsessa Ruususen Juhlamarssi ja Mendelssohnin häämarssi. Myös Toivo Kuulan häämarssia ja Hakanpään Trumpettisävelmää kysytään usein. Osa pareista haluaa jotain erilaista, mitä ei muissa häissä ole kuultu, vastaava kanttori Juha Mikkonen kertoo. Vihkitoimituksen ja avioliiton siunaustilaisuuden musiikin valinnassa tulee ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne. Moni sinänsä kaunis ns. "maallinen rakkauslaulu" sopii paremmin esitettäväksi hääjuhlassa. Kirkossa ollaan Jumalan kasvojen edessä, rukoillaan siunausta ja luetaan Raamattua. Tilaisuuden musiikit tuleekin valita niin, että ne tukevat näitä elementtejä ja ovat osa pyhän toimituksen kokonaisuutta, Anna Minkkinen Vihkitoimituksella on jumalanpalvelusluonne. Kirkossa ollaan Jumalan kasvojen edessä, rukoillaan siunausta ja luetaan Raamattua. Kuvassa kesän hääpari Mirka Kemppainen ja Niko Kuivalainen. Mikkonen muistuttaa. Tulevana kesänä on tiedossa jo 49 vihkitoimitusta. Viime vuonna kirkollisia vihkimisiä oli koko vuonna 91 kappaletta. Vihkiminen on hääpareille merkityksellinen juhla. Hääjuhlaan kutsu on mieluinen asia sukulaisille ja ystäville. Siunausta jokaiselle tulevalle vihkiparille!, kirkkoherra Marko Miettinen toivottaa. Anna Minkkinen ja Kaisa Rönkä Rippikoulu on yhteistä kokemusta Rippikoulukesä on merkityksellinen niin rippikoululaisille kuin isosille. Kajaanin seurakunnan rippikoululeirit alkavat heti koulujen päätyttyä. Kesän yhdeksästä rippikouluryhmästä kahdeksan suuntaa Joutenlammen leirikeskukseen papin, nuorisotyönohjaajan, kesätyöntekijöiden ja isosten kanssa. Yksi rippikoulu kokoontuu päiväkouluna kaupungissa. Kajaanin seurakunnan rippikoulutoiminnan vahvuutena on ammattitaitoinen työntekijäkunta, hyvin koulutetut ja motivoituneet isoset ja Joutenlammen kurssikeskus leiripaikkana, kertoo nuorisotyönohjaaja Anu Pyykkönen. Myös kesätyöntekijöiksi leireille saadut kirkon alojen opiskelijat ovat valtavan suurena apuna työntekijöille opetus ja ohjaamistehtävissä. Päivärippikoulu Keskusseurakuntakodilla aloitti kesän rippikoulut. Rippikouluvalintoja tehdessään Emilia Lievonen päätyi päiväkouluun. Perusteluna oli kotiin pääseminen koulupäivän päätyttyä. Rippikouluopetuksen päättää konfirmaatio. Tuolloin nuori saa mahdollisuuksia ja oikeuksia niin vastuullisiin tehtäviin kuin esimerkiksi kirkollisiin juhliin. Halusin käydä rippikoulun, jotta voisin olla joskus jonkun lapsen kummi. Rippikoulu on ollut ihan kiva kokemus tähän saakka, Lievonen kertoo. Johanna Torvinen tuli rippikouluun saadakseen uusia kavereita ja vihkiluvan. Myös tulevat juhlat houkuttelivat. Rippikoulusta hän on saanut kavereita ja uusia tuttavuuksia. Rippikoulussa on pitänyt miettiä erilaisia asioita, mitkä koskevat itseäni ja elämääni. Näiden pohdintojen myötä ajatukseni siitä, miten haluan itse tuottaa toisille iloa, on vahvistunut, Torvinen kertoo kokemuksistaan rippikoulun sisällöstä. Koulutus opettaa toimimaan yhdessä Rippikoulun käyneellä ja konfirmoidulla seurakunnan jäsenellä on "Halusin käydä rippikoulun, jotta voisin olla joskus jonkun lapsen kummi", Emilia Lievonen sanoo. mahdollisuus osallistua kaksivuotiseen avustaja- ja isoskoulutukseen, minkä jälkeen on mahdollista toimia rippikoulussa isosena. Isoskoulutuksesta en vielä osaa sanoa, Lievonen pohtii. Voisin ehkä lähteä koulutukseen. Isosten tehtävä näyttää kivalta. He touhuavat meidän kanssa ja keksivät hauskaa tekemistä, Torvinen iloitsee isosistaan. Isoskoulutuksen käynyt Juuso Anna Minkkinen Rissanen ja jo viime kesänä isosena toiminut Ville Kivikko ovat kesän ensimmäisellä Joutenlammen rippikoululeirillä isosina. Koulutus on sisältänyt opetusta erilaisista aihepiireistä niin iltakokoontumi-

7 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 7 Kesätyöstä ponnahduslauta työelämään Kajaanin seurakunta työllistää jälleen tänä kesänä pari sataa nuorta. Suurin osa heistä työskentelee hautausmailla, joilla rehkii 144 kesätyöntekijää ja 22 kausityöntekijää. Ilmojen herra on ollut oikukas, mikä on näkynyt haastavina sääolosuhteina ulkotöissä. Kevään abiturientti Sara Hannus, 18 vuotta, on kääntämässä kukkamultia Paltaniemen hautausmaalla, kun ryhdymme juttusille. Olen ensimmäistä kesää hautausmailla töissä. Työajat ovat pääsääntöisesti klo , mutta perjantaina pääsemme aikaisemmin. Töihin on pitänyt opetella uudenlainen päivärytmi lukuloman jälkeen. Tehtävänäni on kunnostaa kukkapenkkejä ja pestä hautakiviä. Säät ovat olleet vaihtelevia. Aamulla olen pohtinut ensimmäisenä, mitä laitan päälle. Helteisillä viikoilla on mennyt paljon aurinkorasvaa. Kolealla säällä on pitänyt olla tarpeeksi vaatetta. Saran kesäkuu alkaa iloisissa merkeissä ylioppilasjuhlilla. Sitä seuraavat pääsykokeet Kajaanin ammattikorkeakoulun tradenomin koulutukseen. Ulkotyöt väsyttävät ja illalla pitää ponnistella, että jaksaa lukea. Kesätyörahat menevät säästöön, koska tarkoitus on muuttaa joku päivä omilleen, Sara Hannus tuumailee. Mitä kesätyöpaikan saaminen sinulle merkitsee? Itsenäistymistä, rahan hankkimista ja tekemään oppimista, kuten työaikojen noudattamista ja erilaisten työkavereiden kanssa toimimista. Ulkona on mukava tehdä hommia Kevään toinen abiturientti Ari Haverinen, 18 vuotta, on parasta aikaa leikkaamassa ruohoa. Työ sujuu reippaalta pojalta nopeasti. Olen toista viikkoa töissä, Haverinen sanoo samalla, kun ottaa kuulosuojaimia korviltaan. Ulkona on mukava tehdä hommia. Työhön kuuluvat ruohon leikkaaminen, kukkapenkkien siistiminen ja mullan seulominen. Viime viikolla poltin itseni kahdesti auringon paisteessa. Onko työ vastannut odotuksiasi? Suurin piirtein. Työ on perushommaa, jota olen tehnyt myös kotona. Palkasta puolet menevät jemmaan ja puolet kesän käyttöhuveihin. Parhaillaan valmistaudun Kajaanin ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin rakennusinsinööriksi tähtäävään koulutukseen. Seurakunta suurimmista kesätyöllistäjistä Viime vuosina kirkko on työllistänyt viitisen tuhatta kesätyöntekijää. Kajaanin seurakunta on jälleen yksi suurimmista kesätyöntarjoajista Kajaanissa. Talousjohtaja Toivo Sistonen kertoo, että kesällä seurakunnassa työskentelee Paltaniemen ja Vuolijoen hautausmaan sekä Vanhan hautausmaan kesätyöntekijöiden lisäksi kesäteologeja ja -kanttoreita sekä nuorisotyön kesätyöntekijöitä. Joutenlammen leireille palkataan kesäisäntiä ja keittiöhenkilökuntaa. Kirkossa tarvitaan myös oppaita ja kirkkoherranvirastossa toimistotyöntekijä. Kesätyöpaikoista on kova kilpailu. Hakijoita kesätöihin on jokaista avointa paikkaa kohden kymmeniä. Kesätöitä haetaan korkeallakin koulutustasolla, koska hakijoiden joukossa on myös valmiita maistereita. Hienoa, että pystymme tarjoamaan monipuolista kesätyötä seurakunnassamme. Seurakunta on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Vanhemmilta on tullut myönteistä palautetta seurakunnan roolista työnantajana. Myös seurakunnalle nuoret ovat tärkeä voimavara toiminnan pyörittämisessä erityisesti kesäisin. Kukkaloisto kauneimmillaan heinäkuun lopussa Ylipuutarhuri Kirsi Pääkkönen kertoo, että seurakunnan hautausmaille istutetaan hautakukkaa viikolla 24. Pääkukkina ovat tutut mukulabegoniat, reunakukkina kehystävät hopeavillakko ja lumihiutale. Kokonaisuuteen kuuluvat myös hautausmaan yleiskoristeluun kuuluvat kukat Herran enkeli -patsaalla ja kappeleiden sisäänkäynneillä. Toukokuun aikana hautausmailla on kunnostettu hoitohautojen kukkapenkit ja koko hauta- Kaisa Rönkä "Ulkotyöt ovat tuttuja, koska olen tehnyt niitä myös kotona", rakennusinsinööriksi tähtäävä Ari Haverinen sanoo. usmaa on haravoitu. Nurmikoiden paikkaamista jatketaan yhä. Kukat tuodaan kahdessa osassa varastoihin ja istutus tapahtuu kolmessa neljässä päivässä. Kukkaloisto on kauneimmillaan heinäkuun lopussa. Silloin kannattaa tulla ihastelemaan värikkäitä istutuksia. Kaisa Rönkä Myös he aloittivat kesätöissä sissa kuin leireillä. Saatu koulutus on opettanut heitä toimimaan ryhmässä ja erilaisten ihmisten kanssa. Rissanen ja Kivikko ovat kokeneet isosena toimimisen tukevan myös työelämässä tarvittavia taitoja. Isosilla on tärkeä osa rippikoulussa, mutta myös heillä on odotuksia leiriä kohtaan. Odotan, että leiri herättää omat hyvät rippikoulukokemukset uudelleen mieleen, Rissanen kertoo. Kivikolle isosena toimiminen on opettanut toimimaan erilaisissa tilanteissa ja antanut mukavia kokemuksia. Myös Raamattu on tullut tutummaksi koulutuksen myötä ja sen hyödyntäminen riparilla on syventänyt sen tuntemusta ja merkitystä. Sekä Kivikko että Rissasen kuva seurakunnasta ja kirkosta on myönteinen. Ainakin nuorisotyön osalta seurakunnallamme on hyvin asiat, Kivikko ja Rissanen tuumaavat. Anna Minkkinen Laura Hiltunen Laura Pohjonen Miten kesäkanttorin arki on lähtenyt sujumaan? Hyvin, yksi lyhyt varhaisnuorten leiri on jo takana ja siitä jäi sen verran hyvä mieli että innolla odotan tulevia leirejä. Ensimmäinen ripari on vielä edessä, muuten työ on ollut tähän saakka lähinnä suunnittelua ja tutustumista. Mitä kesäkanttori tekee? Kesäkanttori työskentelee rippileireillä ja vastaa vastaa niiden musiikkipuolesta. Ripareilla lauletaan paljon, ja kesäkanttori laulattaa rippikoululaisia monissa tilanteissa pitkin leiriä Kesäkanttori myös vastaa leirijumalanpalvelusten säestyksestä sekä pitää kanttorin oppitunnit, joilla tutustutaan erilaisiin hengellisen musiikin muotoihin. Kuuluuko työhösi myös messujen säestäminen? Rippileirien jumalanpalvelusten säestäminen kuuluu työhön, mutta "tavallisten", kirkossa pidettävien messujen säestys ei. Millaisia musiikkiopintoja sinulla on takana? Opiskelen Oulun yliopistossa musiikinopettajaksi, aloitan syksyllä toisen vuoden siellä. Ennen sitä opiskelin musiikkiopistossa, sekä kävin Kajaanin lukiossa musiikkilinjan. Laura Kemppainen Laura Pohjonen Monettako vuotta opiskelet ja oletko ollut aikaisemmin kesäteologina? Olen opiskellut kolme vuotta Itä- Suomen yliopistossa Joensuussa ja olen uunituore teologian kandidaatti. Tämä on toinen kesäni kesäteologina, mutta ensimmäinen kertani Kajaanin seurakunnassa. Miten leirikesä on alkanut? Leirikesäni alkoi varhaisnuorten leirillä, missä oli aivan ihanaa! Lapset ovat niin spontaaneja, aitoja ja innostuneita, että heidän kanssaan on ilo leireillä. Kuinka hakeuduit opiskelemaan teologiaa? Ajatus teologian opiskelusta syntyi lukion abivuonna. Minulla oli useita muitakin vaihtoehtoja, mutta teologia alkoi tuntua omimmalta ja oikeimmalta valinnalta. Pappiskutsumus on vahvistunut opintojen edetessä. Millä mielin tulit kesätöihin Kajaanin seurakuntaan? Tulin töihin Kajaaniin innokkaana ja motivoituneena. Uusi työ myös jännittää, mutta pyrin ottamaan avoimena vastaan kesän haasteet ja mahdollisuudet. Aiempi seurakunnallinen työkokemukseni painottuu vahvasti jumalanpalveluselämään, joten leirityö poikkeaa siitä paljon. Lapsuudenkotini on Ristijärvellä, joten on mukavaa viettää kesä Kainuussa!

8 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Yli 250 Tiekirkkoa avaa ovensa kesäksi Kajaanilaisilla on mahdollisuus poiketa kesän aikana useissa Suomen tiekirkoissa. Kirkko kulttuuriympäristöineen kuuluu suomalaispitäjien ykkösnähtävyyksiin ja ylpeydenaiheisiin. Seurakunnat tarjoavat vaihtoehtoja kesämatkailijoiden pysähdyspaikoiksi pitämällä kirkkorakennusten ovet avoinna kesän matkailusesongin ajan. Tänä kesänä on avoinna 269 kulttuurisesti, arkkitehtuurisesti ja historiallisesti mielenkiintoista tiekirkkoa pääteiden varsilla Hangosta Inariin. Tiekirkkoihin voi pysähtyä taivaalliselle tauolle kesäkuusta elokuun loppupuolelle asti. Aukioloajat vaihtelevat kirkoittain, mutta suositusaika on Kaikki Tiekirkot löytyvät -verkkopalvelusta, josta voi tarkistaa ja tulostaa kirkkojen aukioloajat ja tarkemmat tiedot. Windows-puhelimiin on tarjolla myös Tiekirkot-sovellus helpottamaan navigointia. Tien päällä kirkkoihin opastavat tutut Tiekirkko-liikennemerkit. Kesäreittien varsille sijoittuviin Tiekirkkoihin voi pysähtyä toisenlaiselle tauolle. Kuva Rengon tiekirkosta. Taukopaikka ja yksilöllisiä palveluita Tiekirkkojen kehityspäällikkö Jari Kupiainen Kirkkopalveluista tähdentää, että Tiekirkot ovat matalan kynnyksen pysäkkejä. Kirkkojen valttina on mahdollisuus hiljentymiseen ja rauhoittumiseen jokaiselle omista lähtökohdistaan. Yksinkertaisimmillaan Tiekirkko on paikka vessa- tai jaloittelutauolle. Tiekirkoista löytyy usein kirkko-opas, jolla on tietämys kirkon lisäksi lähialueen muista kiinnostavista palveluista, Kupiainen kertoo. Tiekirkot ovat yksilöllisiä: Joissakin on pientä tarjoilua tai ohjelmaa. Esimerkiksi Virtain kirkosta ja Haapajärvellä sijaitsevasta Samuelin kirkosta löytyy leikkimökkikirkko lapsiperheiden iloksi. Tampereella sijaitseva Finlaysonin kirkko toimii kesästä kesään lasten Tiekirkkona. Tiekirkko-toiminta alkoi muutamalla avoimella kirkolla pohjoisimmassa Suomessa 1991 ja on levinnyt koko maahan luvulla Tiekirkkojen määrä on vakiintunut 270 kirkon tuntumaan. Tänä vuonna uusia Tiekirkkoja ovat Hartolan, Kylmäkosken, Rääkkylän, Savitaipaleen ja Vetelin kirkot, Seutulan kappeli Vantaalla sekä Turun Pyhän Katariinan kirkko. Satoja tuhansia kävijöitä Kesällä 2013 oli avoinna 276 Tiekirkkoa. Niistä joka kolmas tilastoi kävijänsä, joita kertyi yhteensä Keskimääräinen kävijämäärä kirkkoa kohden oli 2 674, mutta edellisvuosien tapaan luvut vaihtelivat eri kirkkojen välillä alle sadasta kävijästä kymmeniin tuhansiin. Kotimaa/Matti Karppinen Kävijät tilastoineista kirkoista suosituin oli Turun tuomiokirkko, jossa kävi Tiekirkko-vierasta. Luterilaisten Tiekirkkojen määrät hiippakunnittain kesällä 2014: Turku 38, Tampere 34, Oulu 50, Mikkeli 33, Kuopio 38, Lapua 36, Helsinki 3, Espoo 14, Porvoon ruotsinkielinen hiippakunta 9. Ortodoksikirkkoja on mukana 14. Tervetuloa Kajaanin ja Vuolijoen kirkkoon sekä Paltaniemen kuvakirkkoon Kajaanin kirkko on avoinna saakka päivisin klo 10 20, Vuolijoen kirkko saakka klo 9 15 ja Paltaniemen kuvakirkko saakka klo Kajaanin evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko on seissyt jo yli 117 vuotta paikalla, johon seurakunta rakensi myös ensimmäisen kirkon 1656 eli viisi vuotta sen jälkeen kun Pietari Brahe oli perustanut Kajaanin kaupungin. Venäläiset tuhosivat ensimmäisen kirkon 1716 yhdessä linnan kanssa. Uutta kirkkoa varten koottiin almurahoja koko Ruotsin valtakunnassa, johon Suomikin silloin kuului. Kirkkoaukean kaakkoiskulmaan sittemmin nousseen toisen kirkon rakensi Grels Norling. Palveltuaan 160 vuotta seurakuntalaisia kirkko purettiin huonokuntoisena Toisesta kirkosta on jäljellä vasemmalle lehterille sijoitettu piirustuksenopettaja Hedmanin maalaama alttaritaulu. Nykyinen kolmas kirkko on valmistunut Sen on suunnitellut arkkitehti Jacob Ahrenberg. Museoviraston mielestä kirkko on uusgotiikan edustavin luomus Suomessa. Alttaritaulun "Vapahtaja ja Pietari vetten päällä" on maalannut kajaanilainen taiteilija Toivo Tuhkanen vuonna Tämä Oulujärven väsymätön kuvaaja on nähnyt siinä Vapahtajan ylevän rakkauden uskon heikkoudessa vaipuvaa ihmistä kohtaan. Kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella olevat 26-äänikertaiset urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas vuonna Uruissa on mekaaninen koneisto ja sähkörekisteröinti. Alttaritaulussa mallina paikallisia ihmisiä Vuolijoen kirkko on Kainuun ainoa harmaakivikirkko. Se tehtiin kivestä Keisarillisen Senaatin päätöksellä, vaikka seurakunta olisi halunnut puukirkon. Kirkko valmistui vuosina vuosina ja se vihittiin käyttöön Kristuksen tulemisen kirkoksi. Rakennustyyli on kansallisromantiikkaa ja jugendia. Kirkon kivet tuotiin Honkamäestä ja irtolohkareista sekä puut kaadettiin seudun metsistä. Kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck, joka maalasi myös alttaritaulun "Pyhä ehtoollinen". Alttaritaulu on Stenbäckin jäljennös professori Edvard Gebhardin maalauksesta. Maalauksessa on käytetty mallina paikallisia ihmisiä. Vuolijoen seurakunnan ensimmäinen pappi oli Johannes Väyrynen, kuva on alttaritaulussa toinen sakaristo päin ja ensimmäinen vakinainen kirkkoherra, Antti Hakala Kirkossa ei koskaan ole ollut kattokruunuja, vain puiset kyntteliköt, jotka ovat näkyvissä kirkon sivulaivassa. Nykyinen arkkitehdin suunnittelema valaistus on nimeltään Tähtitaivas. Harmooni kirkkoon saatiin 1937 ja 13. äänikertaiset urut Saarnatuoli on sijoitettu poikkeuksellisesti oikealle puolelle kirkkoa seurakunnasta päin katsottuna. Sillä on tasapainotettu kirkon sisustusta. Paltaniemen kuvakirkko Paltamon neljäs kirkko eli Paltaniemen kuvakirkko valmistui vuonna Pyhää ehtoollista esittävän alttaritaulun on maalannut naismaalari Margareta Capsia sekä katto- ja holvimaalaukset vihantilainen Emanuel Granberg. Luomiskertomuksesta Jeesuksen kärsimyshistorian vaiheisiin kattavat maalaukset menettivät suuren osan alkuperäisestä loistostaan 1851, jolloin "lankkumaalari" Pekka Qfeflander suoritti maalausten restauroinnin. Parhaiten on säilynyt pääoven yläpuolella oleva "viimeinen tuomio", jossa on kuvattuna Jumalan lasten iankaikkinen autuus ja kadotuksen vaivat. Helvetin vaivoja kuvaava osa poistettiin osin, koska se aiheutti aikalaisissa "liian voimakkaita järkytyksiä". Kirkonkellot (1622, 1685) ovat ainoat esineet, mitkä säilyivät seurakunnan edellisistä kirkoista isonvihan yli. Kellot olivat aluksi kirkon länsipäädyssä olevassa tornissa. Torni osoittautui kuitenkin liian kevytrakenteiseksi, jonka vuoksi jouduttiin rakentamaan erillinen pohjalaista barokkityyliä edustava tapuli vuosina Lisätietoa: -> meistä -> toimipisteet -> toimitilat

9 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 9 Kesäjuhlat vievät ilosanoman äärelle Tänä vuonna seurakuntavaalit ovat esillä kesäjuhlilla muun muassa Sanan suvipäivillä Klaukkalassa, Suviseuroilla Pyhäjoella, Herättäjäjuhlilla Lapualla ja Kansanlähetyspäivillä Jyväskylässä. Kainuu esittäytyy Helsingissä Kainuu-messu radioidaan tuomiokirkosta Yle Radio 1:stä YLE Radio 1 lähettää sunnuntaina suorana lähetyksenä Kainuu-messun Helsingin tuomiokirkosta klo 10. Messussa saarnaa lääninrovasti Risto Kormilainen ja liturgina toimii tuomiokirkon kappalainen Suvi-Päivi Koski. Kuoron osuudesta vastaa Sotkamon kirkkokuoro Risto Vähäsarjan johdolla. Urkurina toimii tuomiokirkkoseurakunnan johtava kanttori Seppo Murto. Kuhmolaiset avustavat ehtoollisenjaossa ja kolehdinkannossa, mukana on myös vieraita Kuhmon unkarilaisesta ystävyysseurakunnasta Domonysta. Kainuu-messu on osa kolmipäiväistä ( ) Kainuun myyntija markkinointitapahtumaa, Kainutlaatuista maakuntajuhlaa, johon osallistuu yli 500 kainuulaista esiintyjää ja yrittäjää. Temppeliaukion kirkossa kuullaan perjantaina Kainuun Paltamossa syntyneen Eino Leinon runoihin pohjautuva Panleino-kon- Pohjoisen seurakunnan näkökulmasta mielenkiintoisia kesäjuhlia ovat mm. Medialähetyspäivät "Lähetä Vahva viesti" Oulussa Medialähetys Sanansaattajien ja Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien järjestämillä päivillä puhutaan erityisesti Lähiidän ja Pohjois-Afrikan kristillisestä mediatyöstä. Ulkomaiset pääpuhujat tekevät TWR:n arabiankielistä radiotyötä Lähi-idässä. Pohjois- Afrikkaan suuntautuvasta televisiotyöstä kertovat David ja Marja- Liisa Ezzine Studio Al Morsalista. Perheiden ja lasten tarpeiden näkökulmasta teemasta puhuvat mm. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ja perheneuvoja Heli Pruuki Kansan Raamattuseuran ja Nurmijärven seurakunnan järjestämillä Sanan Suvipäivillä. Siitä miten media näkee ihmisen ja mitä jää näkemättä, ovat keskustelemassa muun muassa toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja Mikko Leppilampi. Suviseurojen ohjelma koostuu seurapuheista, virsistä ja Siionin lauluista. Seurojen aikana alueella vietetään kaksi jumalanpalvelusta, kuullaan neljäkymmentä seurapuhetta ja yksi nuorille suunnattu puheenvuoro sekä muutamia laulutuokioita. Suviseuraradion lähetykset alkavat keskiviikkona klo 12 ja niitä voi kuunnella useilta taajuuksilta (Sotkamo/Vuokatti, 90,0 MHz, Puolanka 93,7 MHz ja Taivalkoski 105,9 MHz) tai nettiradion kautta osoitteessa fi. Samoilla taajuuksilla kuuluu kesäseuraradio klo 12 ja 20. sertti. Lauantaina Temppeliaukion kirkossa esitetään Veksi Salmen sanoittama Sotkamo-kantaatti, jonka yhden solistiosuuden laulaa kunnanjohtaja. Torilla voi opetella perinteisiä taitoja kuten vastantekoa, osallistua korupajaan, harjoitella pesäpalloilua, seurata tervanpolttoa tai karhunveistoa. Suomen ehkä rakastetuinta maakuntalaulua Nälkämaan laulua eli Näläkistä lauletaan moneen otteeseen. Avajaisissa perjantaina klo Nälkämaan laulun esittävät tanssiryhmä Äijät ja Mukutus-yhtye. Tuntia myöhemmin Marjukka Riihimäki johtaa Nälkämaan laulun Suomen suurin karaokekuoro -tapahtumassa, johon kaikki voivat osallistua YLE Radio Suomen välityksellä. Kainuulainen paikallisradio Radio Kajaus kuuluu teemavuoden kunniaksi huhtikuusta heinäkuuhun myös pääkaupunkiseudulla. Kajaus tekee Senaatintorilta suoraa lähetystä kolmen päivän ajan. Torilla ovat mukana myös maakuntalehti Kainuun Sanomat ja YLE Kainuu. Ohjelma löytyy osoitteesta www. rauhanyhdistys.fi. Tämän kesän herättäjäjuhlia vietetään Lapulla Juhlien tunnuksena on Siionin virren 297 säe "Tule, Kristus, huomiseenkin" Seuroissa veisataan Siionin virsiä ja niiden välissä pidetään puheita. Herättäjäjuhlien päiväseurat 5.7. lähetetään nauhoitettuna Yle Radio 1:ssä sunnuntaina 6.7. klo 18. Kainuusta järjestetään useita matkoja Lapuan herättäjäjuhlille. Tietoa Lapuan juhlien ohjelmasta ja matkoista saa mm. aluesihteeri Tuomo Joonas Tikkanen Kuva vuoden 2012 Herättäjäjuhlilta Isostakyröstä. Menossa on Tarinoita elämästä -ilta Pukkilansaaressa. Vuonna 2015 Herättäjäjuhlat järjestetään Sotkamossa. Lääninrovasti Risto Kormilainen saarnaa Kainuu-messussa. Ruuttuselta Muusikko Pekka Simojoki laulattaa lapsia Suomen evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen ja Jyväskylän seurakunnan Kansanlähetyspäivillä. Simojoki on yksi Suomen tuotteliaimmista gospelmuusikoista. Kirkolliset kesäjuhlat löytyvät osoitteesta: -> ajankohtaista -> kirkolliset kesäjuhlat Kesä-heinäkuun kolehtikohteet Seurakunta kerää kolehdin kesällä Elim-kehitysvammaiskodille, Unkarin ystävyysseurakunnan Nyiregyházan alueella (15.6.), Haitin koulujen jälleenrakentamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta (21.6.), Pohjois-Suomen tunturikappelien ja maamme tiekirkkotoiminnan tukemiseen Kirkkohallituksen kautta (22.6.), SOS-kriisikeskuksen toiminnan tukemiseen Suomen Mielenterveysseura ry:n kautta (29.6.), Diakoniatyöhön Kirkon diakoniarahaston kautta (6.7.), Kristilliseen varhaisnuoriso toiminnan tukemiseen Partaharju-säätiön kautta (13.7.), Diakonisen perhetyön kehittämiseen seurakunnissa Kirkkopalvelujen kautta (20.7.), Kirkon ulkosuomalaistyöhön Kirkkohallituksen kautta (27.7.) ja Inkerin evankelis-luterilaiselle kirkolle Kazanin kirkkoprojektiin (3.8.). Tulvista kärsivät ihmiset tarvitsevat apuasi Tulvat aiheuttavat Serbiassa vakavia terveysriskejä, ja ruoka-apua tarvitaan kipeästi. Kirkon Ulkomaanapu kerää varoja tulvista kärsivien ihmisten auttamiseksi, sillä tarve välittömälle avulle on alueella suuri. Lisätietoa kirkonulkomaanapu.fi Vuokko Hovatta laulaa Suvivirsi-videolla Suvivirrestä on julkaistu uusi versio, jossa laulaa Vuokko Hovatta. Musiikkivideo löytyy Suvivirren Facebook-sivuilta: Hovatta esittää videolla uudelleen sovitetun Suvivirren Tango-orkesteri Untossa soittavien muusikoiden säestyksellä. Musiikkivideon on tuottaneet Kirkko Helsingissä ja Kirkon Ulkomaanapu sekä Kirkon mediasäätiö. "Kouluihin lisää virsiopetusta" Teologian opiskelijat suhtautuvat virsiin myönteisesti ja haluavat seurakuntiin ja kouluihin lisää virsiopetusta. Teologian opiskelijat toivovat myös uudistuksia virsiin ja niiden käyttöön. Puolet haluaa virsikirjaan enemmän iloisia ja nykyistä rytmikkäämpiä virsiä. Kaksi kolmasosaa toivoo, että jumalanpalveluksissa käytettäisiin virsien säestyksessä urkujen rinnalla myös muita soittimia. Tämä käy ilmi Itä- Suomen yliopiston dosentti Jouko Kiisken tutkimuksesta. Viidennes tutkimuksen vastaajista nosti suosituimmaksi virreksi Herra kädelläsi asua mä saan (517). Lähes yhtä suosittu on Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan (600). Kolmanneksi suosituin on Suvivirsi (571).

10 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Timo Vanhamäki Urku- ja viulukonsertti: Neljä vuodenaikaa Italiassa ja Pohjolassa Helsinkiläinen urkuri Katri Vesanen ja kajaanilaislähtöinen viulisti Timo Vanhamäki konsertoivat Kajaanin kirkossa torstaina klo 18. Konsertille he ovat nimenneet teeman Neljä vuodenaikaa Italiassa ja Pohjolassa. Vuodenaikojen vaihtelun sanotaan olevan erityisen omaleimaista Pohjolassa. Toisaalta maailman tunnetuin tätä teemaa käsittelevä teos on italialaisen Antonio Vivaldin viulukonserttokokoelma Neljä Vuodenaikaa. Tässä konsertissa Vivaldin musiikkia on sovitettu viululle ja uruille, ja lisäksi kuullaan urku- ja viuluteoksia maantieteellisiltä lähialueiltamme uudemmalta aikakaudelta, mm. norjalaisen Griegin ja virolaisen Pärtin säveltämänä. Konsertissa dialogia eri vuodenaikojen olemuksesta käyvät siis italialainen ja pohjoismainen sielunmaisema. Katri Vesanen on opiskellut maisterin tutkinnon erinomaisin arvosanoin niin kirkkomusiikissa kuin solistisessa urkujensoitossakin. Hän voitti toisen palkinnon sekä parhaan konserttikokonaisuu- Katri Vesanen den erikoispalkinnon Kotkan kansainvälisessä urkukilpailussa Timo Vanhamäki on monipuolinen solisti ja kamarimuusikko. Vilunsoiton hän aloitti viisivuotiaana Kainuun musiikkiopistossa. Viulunsoiton B-tutkinnon Vanhamäki suoritti vuonna 2001 korkeimmalla mahdollisella arvosanalla. Myöhemmin opinnot jatkuivat Sibelius- Akatemiassa. Konserttiin on jaossa ilmaisia ohjelmia kirkon ovella. Lausuva Sepittäjä ja laulava Runotar käyvät dialogia keskenään toisiaan kohtaamatta. Sepittäjä ja Runotar -teos Vuolijoen kirkossa 6.7. Eino Leinon nuoruuden runot muuttuivat savolaisyhteistyöllä Sepittäjä ja Runotar CD-kirjaksi sekä kuudeksi esitykseksi Pohjois- Savossa ja Kainuussa heinäkuussa Sepittäjän ja Runottaren taustalla on sadan vuoden takaiset tapahtumat: nuori Eino Leino matkusti Karjalan laulumaille toukokuussa Matkallaan Ilomantsissa hän tapasi 16-vuotiaan luonnonlapsen, Megrijärven Anjana tunnetun Anni Tiihosen. Leino vietti aikaa Ilomantsissa kaksi viikkoa ja souteli nuoren Annin kanssa Mekrijärvellä. Leino pyysi Annia mukaansa, mutta Anni ei ollut siihen vielä valmis. Sepittäjä ja Runotar -esityksen runot kertovat kesästä, luonnosta ja Luojasta sekä rakkaudesta ja rakastamisen vaikeudesta. Lausuva Sepittäjä ja laulava Runotar käyvät dialogia keskenään toisiaan kohtaamatta. Myös yleisö osallistuu esitykseen kahden yhteislaulun kautta. Sepittäjä ja Runotar -teos on syntynyt kuopiolaisena yhteistyönä. Turusen lisäksi työryhmään kuuluvat Sepittäjä Veikko Savolainen, pianisti ja Järvi-Kuopion seurakunnan kanttori Riikka Tuura sekä puvustuksesta, lavastuksesta, valokuvauksesta ja kirjan toteutuksesta vastannut Riitta Junnila-Savolainen. Esityksiä tukee Pohjois- Savon taidetoimikunta. Esitysaikataulu Kainuussa: Su 6.7. klo 12 Lystinurmi (Eino Leino -talo, Paltaniemi) Eino Leino seuran 40-vuotisjuhlan yhteydessä Su 6.7. klo 18 Vuolijoen kirkko Barokki Soi -tapahtumassa kamari- ja cembalomusiikkia Venetsialaisen Barbara Strozzin s vokaalimusiikki on melodista ja taidokasta, hyvää ja kepeää laulutekniikkaa vaativaa musiikkia. Barokki Soi Barokki soi -tapahtuma tulee taas ja kokoaa konsertteihinsa vanhan musiikin ystäviä nyt jo neljättä kertaa. Festivaalin muusikot ovat tälläkin kertaa huipputasoa. Festivaalin juhlakaluna on tänä vuonna 300-vuotissynttäreitään juhliva Bach. Ei kuitenkaan Johann Sebastian, vaan hänen toinen poikansa Carl Philipp Emanuel Bach. Joku on joskus miettinyt mitä siitä tulisi, jos muusikolla olisi maailman parhaat geenit, syvällisin ja henkevin musiikinopettaja ja koti, jossa musiikki on arjen ja juhlan ylentäjä. Vastaus on lyhennettynä C. P. E. Bach. C. P. E. Bachin elämä voidaan jakaa kolmeen vuosikymmenten kokoiseen kimpaleeseen, joista ensimmäinen kului yliopistosivistyksen ja musiikillisen monipuolisen ammatillisen osaamisen hankkimiseen ja hiomiseen. Toinen miltei kolmenkymmenen vuoden mittainen jakso kului Fredrik Suuren, huilua soittavan hallitsijan säestäjänä. Kolmannessa vaiheessa Bach omistautui kirkkomusiikille. Hän ei ollut tyypillinen rivimuusikko, sillä hän seurusteli runoilijoiden, kirjailijoiden ja intellektuellien kanssa. Hänen sävellyksensä ovat jännittäviä. Niissä empfindsamer-stil ojentaa kättään kuulijan ymmärrykselle, sillä se pyrkii tunteen suoraan musiikilliseen ilmaisuun. Barokkimusiikin kokonaisuuteen se toi uutta yllätyksellisyyttä, suoraa puhetta ihmisestä! C.P.E. Bach sävelsi hurjan paljon hienoa musiikkia, kamarimusiikkia, cembalomusiikkia, hienoja jousisinfonioita ja hyvää kirkkomusiikkia. Tämän vuoden festivaalin mielenkiintoisimpia vertailukohtia onkin esimerkiksi viimevuonna ihastuttaneen Tilman Geyn ja Aapo Häkkisen erilaisilla kosketinsoittimilla toteuttama Bach. Barokki soi 2014 tarjoaa jokaiselle jotakin: kirkkokonsertteja, vokaalimusiikkia, kamarimusiikkia ja elokuvia. Minusta mielenkiintoinen on esimerkiksi Venetsialaisen Barbara Strozzin s vokaalimusiikki, joka on melodista ja taidokasta, hyvää ja kepeää laulutekniikkaa vaativaa musiikkia. Kaikki C.P. E. Bachin musiikkia sisältävät konsertit, joihin suinkin pääsen, aion mennä. Voihan olla, että näitä 300-vuotissynttäreiden tarjoamia mahdollisuuksia ei tule vastaan niinkään usein. Historia alkaa soida elävimmin. Omat suosikkisi konserteista voit valita valitsemalla konserttikalenteri valikon sivulta Samalta sivulta löydät myös festivaalin taiteilijaesittelyt. Hyvää juhlaa! Teuvo Partanen

11 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 11 Kevään uskonnon kokeessa pohdittiin kirkon auttamistyötä Tänä keväänä uskonnon kirjoitti 10 kokelasta Kajaanin lukiosta. Julkaisemme Enni Möttösen ja Sanni Antikaisen vastauksen uskonnon kysymykseen. Valitse kolme maailmanuskontoa ja vertaile pyhän kuvan merkitystä ja käyttöä niissä. Kristinuskossa, islamissa ja hindulaisuudessa on suuria eroja pyhien kuvien suhteen. Vaikka kristinusko ja islam ovatkin kirjojen uskontoja, monoteistisia ja uskovat samaan, ainoaan Jumalaan, on niiden välillä radikaali ero pyhiä kuvia koskien. Muslimien koraani kieltää kokonaan Jumalan kuvan tekemisen. Tämä perustuu siihen, ettei voi tietää millainen Allah on. Hänen kuvaaminen olisi jumalanpilkkaa, sillä mitään niin pyhää ei voi kuvata. Kristinusko oli alkujaan samaa mieltä, sillä vanha testamentti kieltää kuvaamasta Jumalaa. Ajatus kuvan teon sallimisesta perustuu siihen, että Jeesus inkarnoitui, tuli lihaksi ja on meidän kaltaisemme. Näin ollen Jeesuksesta voi tehdä kuvan, hän on Jumalan Poika, mutta inhimillisin pyhästä kolminaisuudesta. Hindulaisuus on etninen uskonto Intiassa. Muslimien vaikutuksesta hindulaisuudesta on syntynyt monoteistisiakin suuntauksia, sikhiläisyys jopa omaksi uskonnoksi, mutta pääasiassa hindulaisuus mielletään polyteistiseksi. Jumalia on monia, esimerkiksi luoja Brahma, tuhoaja Šiva ja ylläpitäjä Višnu. Jumalia saa kuvata ja kuvia sekä patsaita palvotaan, toisin kuin kristinuskossa kuvia ei saa palvoa. Hindulaisuudessa kuvatut jumalat ovat värikkäitä ja abstrakteja teoksia, esimerkiksi Ganeshalla on norsun pää. Kristinuskossa pyhät kuvat ovat hillitympiä. Nykypäivänä, Euroopassa Jeesus kuvataan valkoihoiseksi, pitkähiuksiseksi ja valkoiseen kaapuun. Valkoihoisuus on jännittävä elementti, sillä hän syntyi ja elämänsä aikana vaikutti Lähi-idän alueella. Eri aikakausina pyhät kuvat ovat olleet erilaisia, esimerkiksi keskiajalla Jeesuksen kärsimystä kuvattiin kauniiksi. Hindulaiset palvovat jumalan kuviaan pitääkseen heidät tyytyväisenä. Jumalat voivat suojella tai aiheuttaa kaaosta. Kristinuskossa kuvilla oli tärkeä tehtävä ennen reformaation seurauksena tullutta kansankielistä Raamattua ja jumalanpalvelusta. Kuvien avulla ihmiset pystyivät ymmärtämään Raamatun kertomuksia. Kirkoissa esiintyy paljon maalauksia, ja ortodoksisissa kodeissa voi nähdä ikoneita, pyhiä kuvia. Enni Möttönen Viime vuosien aikana yhteiskunnassamme on puhuttu paljon kriisissä olevista perheistä ja heidän tukemisestaan. Miten kirkko voi osaltaan auttaa perheitä ongelmatilanteissa? Anna myös konkreettisia esimerkkejä. Kirkolla on useita tapoja auttaa ja tukea kriisissä olevia perheitä. Taloudellisesti huonoina aikoina monella perheellä voi olla rahaongelmia. Kirkko pystyy auttamaan perheitä rahahuolissa diakonian kautta. Seurakunnissa annetaan esimerkiksi velkaneuvontaa ja myös rahallista avustusta on saatavilla. Jotkut seurakunnat tarjoavat myös ruokaapua vähävaraisille. Kun perheellä on rahahuolia, saattavat lasten harrastukset koitua liian kalliiksi. Kirkon piiristä löytyy kuitenkin monenlaista tekemistä lapsille ja nuorille. Alle kouluikäisille järjestetään monin paikoin päiväkerhoja ja koululaisille on tarjolla iltaisin tyttö- ja poikakerhoja, joissa pelataan, askarrellaan, leiki- tään ja liikutaan. Kerhot ovat yleensä ilmaisia tai melko edullisia. Monet seurakunnat järjestävät kouluikäisille lapsille leirejä lomien aikana. Leirimaksut pyritään pitämään kohtuullisina ja tarvittaessa niistä voidaan myös vapauttaa: näin myös vähävaraisten perheiden lapsilla on mahdollisuus harrastaa ja saada elämyksiä. Nuorille järjestetään rippikoulun lisäksi muitakin leirejä ja tapahtumia, kuten rippikouluisoskoulutusta ja reissuja vaikkapa konsertteihin. Kuten lapsille suunnatussa toiminnassa, maksut eivät yleensä ole suuria, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan. Nuorten toiminta antaa myös mielekästä tekemistä turvallisessa ympäristössä. Jos perheen nuorella on ongelmia vaikkapa alkoholin kanssa, koko perhe saattaa kärsiä. Erityisnuorisotyö, kuten Saapas, auttaa nuorta vaikeissa tilanteissa ja auttaa näin koko perhettä. Konkreettisen avustuksen lisäksi kirkko tarjoaa myös esimerkiksi keskusteluapua. Seurakunnista on saatavilla perheneuvontaa, jossa on mahdollisuus keskustella kirkon työntekijän kanssa. Esimerkiksi avioparin on mahdollista yrittää ratkoa parisuhteensa ongelmia perheneuvonnassa, jotta he välttyisivät erolta. Seurakuntalainen voi halutessaan myös keskustella kahden kesken vaikkapa papin kanssa mieltään painavista asioista. Pappi voi neuvoa parhaansa mukaan ja tilaisuudessa voidaan esimerkiksi rukoilla yhdessä. Kaiken tämän lisäksi kirkko pitää sisällään myös uskon Jumalaan ja sen tuoman lohdun. Seurakuntalainen voi vaikkapa jättää esirukouspyynnön ennen jumalanpalvelusta, jolloin seurakunta rukoilee hänen asiansa puolesta. Usko Jumalaan voi auttaa kriisissä olevia perheitä ja ihmisiä vaikeiden aikojen kohdatessa. Sanni Antikainen "Nurkkaan ajettu Jumala" voitti Vuoden kristillinen kirja -palkinnon vuonna Juha Pihkala ja Esko Valtaoja Eino Leino -talon kirjapäivillä Emerituspiispa Juha Pihkala ja professori Esko Valtaoja keskustelevat aiheesta "Tiedän uskovani, tiedän tietäväni" sunnuntaina klo Eino Leino -talon Lystinurmella. Tilaisuus järjestetään Paltaniemen kuvakirkossa klo 10 vietetyn sanajumalanpalveluksen jälkeen, missä Pihkala myös saarnaa. Pihkalalta ja Valtaojalta on ilmestynyt kaksi kirjaa (Nurkkaan ajettu Jumala? ja Tiedän uskovani, uskon tietäväni), jotka perustuvat heidän keskinäiseen kirjeenvaihtoon uskonnosta ja tieteen välisestä suhteesta. Nurkkaan ajettu Jumala voitti Vuoden kristillinen kirja -palkinnon vuonna Valtaojan maailmankatsomus rakentuu tieteen ja havaittavissa olevien ilmiöiden varaan. Piispan mielestä tieteen rinnalla on näkymätön uskon todellisuus. Kirjeiden teemat käsittelevät mm. uskoa ja tietoa, moraalin perusteita, kirkkoa, uskontojen merkitystä yleisesti. Linnantauksen kirkossa ei toimiteta sunnuntaina messua, vaan seurakuntalaisille järjestetään maksuton kirkkokyyti Paltaniemelle. Bussikuljetuksen reitti kulkee Lehtikankaan kirkon (Mäntykatu 6) klo 9.10, Keskusseurakuntakodin (Kirkkokatu 26) klo 9.20, Linnantauksen kirkon (Kaplastie 2) klo 9.30 ja Nakertajan seurakuntakodin (Muramaantie 6) kautta klo Paluukuljetus Paltaniemeltä lähtee klo 13 kirkon edestä. Messun liturgina toimii pastori Soile Tuusa. Paltaniemi-päiviä ja Eino Leino -talon kirjapäiviä vietetään jo neljättä kertaa Monet kulttuurivaikuttajat, kuten kirjailijat Eino Leino, Kasimir Leino, Elias Lönnrot, kuvataitelija T. G. Tuhkanen ja näyttelijä Aarne Orjatsalo liittyvät alueen historiaan. Avoimia esittelykohteita ovat mm. Paltaniemen kuvakirkko, keisarin talli, Eino Leino -talo, Paltaniemen kotiseutuyhdistyksen koulumuseoaitat Paltaniemen koululla, Matti Koskelan taiteilija-ateljee, siirtolapuutarha ja Paltaniemen ratsastustalli. Kajaanin matkailuoppaat järjestävät Paltaniemen kuvakirkon ja vainajien varvikon esittelykierroksia. Lähtö on päivittäin kuvakirkon edestä klo 12 ja klo 14. Kierrokselle on vapaa pääsy. Mahdollisuus on tutustua myös Paltaniemen kuvakirkon kirkkomaalauksiin päivittäin klo välillä. Konsertteja, urkuhetkiä ja virsi-iltoja Jussi Salonen Kajaanin seurakunta järjestää kesän aikana muutamia konsertteja, urkuhetkiä ja virsi-iltoja. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia. Virsiä ja hengellisiä lauluja lauletaan Kajaanin kirkossa kerran kuukaudessa teemalla "Soi kunniaksi Luojan". Viimevuotiseen tapaan tuo virsi lauletaan jokaisessa tilaisuudessa. Ensimmäisen kerran laulamaan pääsee keskiviikkona klo 18. Heinäkuussa lauletaan niin ikään keskiviikkona 9.7. ja elokuun lauluilta on Kesän ensimmäinen konsertti liittyy kaupungissamme vietettävään Barokki soi! -tapahtumaan. Konsertoimaan saapuu kotkalainen diplomiurkuri Matti Vaakanainen. Hän soittaa torstaina klo 18 Kajaanin kirkossa viisi J.S. Bachin laajaa urkusävellystä. Ohjelmassa on mm. kolmiosainen Pièce d'orgue (suom. urkukappale) sekä niin ikään kolmiosainen Toccata, Adagio ja Fuga C-duurissa. Konsertin vapaaehtoinen ohjelma on kymmenen euroa. Vaakanainen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta vuonna Urkujensoiton A-tutkinon (ns. diplomitutkinto) hän suoritti syksyllä Opntojaan Vaakanainen on täydentänyt mestarikursseilla eri maissa. Hän valmistelee taiteelliseen tohtoritutkintoon tähtääviä jatko-opintoja Sibelius- Akatemiassa. Heinäkuun konsertissa torstaina klo 18 esiintyvät urkuri Katri Vesanen ja kajaanilaistaustainen viulisti Timo Vanhamäki teemalla "Neljä vuodenaikaa Italiassa ja Pohjolassa". Ohjelmassa on mm. osia Vivaldin Vuodenajat -kokoelmasta, sekä eestiläisen Arvo Pärtin ja norjalaisen Edvard Griegin musiikkia. Elokuun 7. päivä klo 18 konsertoivat kajaanilainen viulisti Minna Tuhkala ja ristijärveläislähtöinen pianisti Anna Vikman Linnantauksen kirkossa. He esittävät mm. Schumannin ja Brahmsin musiikkia viululle ja pianolle. Heinäkuun ja elokuun konsertteihin on jaossa ilmaisia ohjelmia kirkon ovella. Urkutuokioita on pitkin kesää. Pieniä musiikkihetkiä soitetaan matkailuoppaiden hautausmaakierrosten alussa keskiviikkoisin 18.6, 16.7., ja klo 18 Vanhassa kappelissa. Osana Runoviikon kulttuurikävelyä pidetään myös musiikkituokio Kajaanin kirkossa 3.7. klo Kanttori Kaisa Alasaarela pitää urkuhetken pääkirkossa klo 15. Matti Vaakanainen soittaa Barokki Soi -tapahtuman urkukonsertissa klo 18 Kajaanin kirkossa.

12 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Viikkomessu Lehtikankaan kirkossa torstaisin klo 19. SEURAKUNTA ELÄÄ SEURAKUNTA TOIMII Kasteen armoliittoon Aada Katariina Kolehmainen Ella Alisa Tervo Iida Lotta Vilhelmiina Kuosmanen Janna Vappu Emilia Karppinen Minna Saimi Johanna Kela Aaro Sakari Karjalainen Aatu Johannes Leinonen Amanda Vanessa Adele Brunou Kaapo Kasperi Mikkonen Kerttu Iida Karoliina Kemppainen Minea-Elliina Ojalehto Sanni Maria Löhönen Urho Emil Kärkkäinen Valtteri Matias Aalto Akseli Olavi Siltala Emil Benjamin Häkkinen Oona Ilona Kaartinen Eemin Aukusti Keränen Linda Anneli Antonina Lahtinen Aura Seela Eedit Leinonen Paavo Cristian Möttönen Kim Samuel Ojala Akseli Matias Manninen Hilda Emilia Tuikka Hilja Martta Helena Kurkinen Iisa Helmi Caterina Kemppainen Kaisla Helmiina Kepanen Kalle Hermanni Moilanen Lauri Johannes Heikkinen Mette Amanda Tauriainen Silvia Helmi Eveliina Kyllönen Avioliittoon vihityt Pekka Herman Saastamoinen ja Ritva Marjo Hannele Saastamoinen Samuli Matias Remes ja Martta Hilja Helena Tyni Mika Erkki Johannes Sirviö ja Eija Orvokki Kovalainen Ajasta iäisyyteen Aino Sofia Hurskainen e Haataja 91 v Taimi Vieno Ilta Rantanen e Mäkinen 91 v Eeva Loviisa Jokelainen e Huusko 90 v Paula Tellervo Mäkinen e Horkio 88 v Mirjam Pulkkinen e Pulkkinen 87 v Terttu Anneli Kaarina Moilanen 64 v Mauno Allan Vähälehto 59 v Antti Viljami Laatikainen 90 v Hilkka Veera Eveliina Pyykönen e Roininen 86 v Maija Liisa Karjalainen 86 v Martta Lyydi Rusanen e Sirviö 86 v Terho Edvard Eteläsaari 78 v Seppo Pertti Parkkinen 72 v Hilda Johanna Karppinen e Karppinen 90 v Eeva Mikkonen e Pyykkönen 76 v Tauno Olavi Suutari 72 v Eino Juhani Turunen 65 v Aino Pirinen 104 v Iida Kustaava Heikkinen e Leinonen 89 v Kirsti Lovisa Kettunen e Parviainen 83 v Kaino Sirkka Turpeinen e Pehkonen 81 v Aarni Juhani Antero Komulainen 69 v Veli Matti Huotari 69 v Pentti Eerik Olsbo 56 v Tanja Tuulikki Hiltunen 40 v Katri Mirjam Romppainen e Ronkainen 81 v Vuohengin alue Kirkko Kirkkokatu 19 Ke klo 18 Soi kunniaksi Luojan kesäillan -virret ja laulut, Kaisa Alasaarela To klo 18 Barokki Soi festivaalin urkukonsertti Matti Vaakanainen, ohjelma 10 e, ks. sivu 11 Su klo 10 messu ja päivärippikoulun konfirmaatio, Anneli Toppinen, klo 13 messu ja 1. leiririppikoulun konfirmaatio, Aila Kemppainen La klo 10 messu, Jyri Kitti, Matti Oikarinen Su klo 10 messu ja 3. leiririppikoulun konfirmaatio, Perttu Kyllönen, klo 13 messu ja 2. leiririppikoulun konfirmaatio, Pia Repo-Leine Su klo 10 messu, Sirpa Kiviniemi, Jyri Kitti, klo 18 kirkkoseurat Lapuan Herättäjäjuhlien merkeissä, Aila Kemppainen, Jorma Sutinen, Tuomo Ruuttunen To 3.7. klo 18 Veikko Sinisalon stipendirahaston 36. kirkkoilta, teeman on vapaus. Puhujana Helsingin piispa ja Irja Askola ja ohjelmassa esiintyy mm. Ritva Koivunen. Ohjelma 10 e, ks. sivu 16 Su 6.7. klo 10 messu ja 5. leiririppikoulun konfirmaatio, Aila Kemppainen, Matti Oikarinen, klo 13 messu ja 4. leiririppikoulun konfirmaatio, Antti Minkkinen Ke 9.7. klo 18 Soi kunniaksi Luojan kesäillan -virret ja laulut, Juha Mikkonen Su klo 10 messu ja 7. leiririppikoulun konfirmaatio, klo 13 messu ja 6. leiririppikoulun konfirmaatio, Jyri Kitti To klo 18 Neljä vuodenaikaa Italiassa ja Pohjolassa -konsertti, Katri Vesanen, urut, Timo Vanhamäki, viulu, ks. sivu 10 Su klo 10 messu, Marko Miettinen, Marjatta Fröberg, klo 13 messu ja 8. leiririppikoulun konfirmaatio, Pia Repo-Leine Su klo 10 messu, Taina-Maija Miettinen, Anneli Toppinen Su 3.8. klo 10 messu, Markus Hytönen, Sanna Oikarinen Ke 6.8. klo 18 kouluun lähtevien siunaus Karoliinan Kamari Brahenkatu 14 A Pe ja 4.7. klo Karoliinan Kamarin olohuone opiskelijoille, Info/ilmoittautuminen Pialle pia.repo-leine@evl.fi, Facebook-ryhmä Opiskelijoiden olohuone Kajaanissa Muualla Vuohengin alueella To 19.6 klo 14 ehtoollishartaus Hoitokoti Kallio ja klo 15 ehtoollishartaus Isotupa, Sanna Oikarinen Su 22.6 klo 14 ehtoollishartaus Onnela-kodilla, Perttu Kyllönen. Kamarin vapaaehtoiset neuloivat Raatihuoneen torilla Kajaanin seurakunnan lähimmäispalvelu Karoliinan Kamari esittäytyi Raatihuoneen torilla torstaina 5. kesäkuuta. Karoliinan Kamarin vapaaehtoiset hoitavat akuutit avunpyynnöt, järjestävät ystäväpalvelua ja käyvät hoitolaitoksissa. Äiti Teresa -peittopiiri on osa Karoliinan Kamarin toimintaa. Piirit kokoontuvat eri puolella Kajaania ja myös kotona voi neuloa. Peitot toimitetaan apua tarvitseville Intiaan. Neulominen on helppo tapa Marja Heikkinen Eeva Kemppainen ja Helga Karvonen olivat tulleet Otanmäestä saakka osallistumaan Karoliinan Kamarin tempaukseen. Menossa on lankojen keriminen. auttaa kaukana asuvaa lähimmäistä. Mikäli haluat ilmoittautua Karoliinan Kamarin vapaaehtoiseksi ja Äiti Teresa -peittopiiriin, ota yhteyttä toiminnanohjaaja Marja Heikkiseen, p Toritapahtuma onnistui hyvin. Paikalla oli noin 30 Kamarin vapaaehtoista. Moni pysähtyi kahvittelemaan ja keskustelemaan vapaaehtoistoiminnasta. Muutama ilmoittautui myös syksyn toimintaan mukaan. Linnantauksen alue Linnantauksen kirkko Kaplastie 2 Seurakunnan virastotalo avoinna ma-pe klo 9 15 ja kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9 15 (torstaisin 9 17). Ke klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Matti Oikarinen Su klo 12 messu, Matti Oikarinen Ke klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Paula Sirviö Su klo 12 messu, Ke klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Aila Kemppainen Su klo 12 messu, Aila Kemppainen Ke 2.7. klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Laura Kemppainen, teol. yo Su 6.7. klo 12 messu, Antti Piirola Ke 9.7. klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Juha Mikkonen Su ei messua, kuljetus Paltaniemen kuvakirkkoon, ks. 11 Ke klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Marjatta Fröberg Su klo 12 messu, Marjatta Fröberg Ke klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Juha Mikkonen Su klo 12 messu, Anneli Toppinen Ke klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Seija Turunen Su 3.8. klo 12 messu, Marjatta Fröberg Ke 6.8. klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Anneli Toppinen To 7.8. klo 19 konsertti Minna Tuhkala, viulu, Anna Vikman, piano Vanha kappeli Jauhokalliontie 1 A Ke klo 18 musiikkihetki ja hautausmaakierros, Kajaanin matkailuoppaat, oppaana Rauha Roiha Ke klo 18 musiikkihetki ja hautausmaakierros, Kajaanin matkailuoppaat, oppaana Raija Elsinen Ma klo 18 Jokivarren hautausmaan kulttuurikävely, Kajaanin matkailuoppaat, oppaana Riitta Auer, lähtö siunauskappelin edestä Paltaniemen kuvakirkko Paltaniementie 851 Pe klo 16 Barokki Soi -festivaalin konsertti Valoa ja Varjoja, Tiina Aho-Erola, barokkiviulu, Minna Tuhkala, barokkiviulu, Hannu Annala, barokkikitara, ohjelma 12 e Su klo 13 Barokki Soi -festivaalin konsertti, Aapo Häkkinen, klavikordi ja cembalo, Pauliina Fred, traverso, Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, barokkiviulu, ohjelma 12 e Su 6.7. klo 10 sanajumalanpalvelus, Paltamon srk Su klo 10 sanajumalanpalvelus, piispa, emeritus Juha Pihkala, Soile Tuusa Muualla Linnantauksen alueella To klo 14 hartaus Hoivakoti Onnissa, Aila Kemppainen Su 6.7. klo 12 "Sepittäjä ja runotar" -esitys Lystinurmi (Eino Leino -talo, Paltaniemi), Eino Leino seuran 40-vuotisjuhlan yhteydessä, liput 10 Ke 9.7. klo 13 hartaus Marian Kartanossa, Anneli Toppinen, klo 14 viikkomessu Toppilassa, Marjatta Fröberg Ke klo 15 viikkomessu Syvälammen palvelukodissa, Marjatta Fröberg To klo 14 viikkomessu Hoivakoti Onnissa, Anneli Toppinen

13 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 13 Lehtikankaan alue Lehtikankaan kirkko Mäntykatu 6 To klo 19 viikkomessu, Matti Oikarinen Ke klo 12 seurakuntakerhon kesäkerho, Päivi Rimpiläinen To klo 19 viikkomessu, Jyri Kitti To 3.7. klo 19 viikkomessu, Aila Kemppainen To klo 19 viikkomessu, Sirpa Kiviniemi To klo 19 viikkomessu, Matti Oikarinen Ke klo 12 seurakuntakerhon kesäkerho, Sirpa Kiviniemi To klo 19 viikkomessu, Sirpa Kiviniemi Ke klo 19 viikkomessu, Jyri Kitti To 7.8. klo 19 viikkomessu, Matti Oikarinen Kiitokset Sydämelliset kiitokset näkövammaisten seutukunnallisen virkistyspäivän ja kirkkopyhän järjestämisestä Palvelu oli erinomaista ja ruoka oli maittavaa. Retkestä oli paljon iloa ja virkistystä osallistujille! Anja Hyvönen Kainuun Näkövammaiset ry:n jäsenen puolesta Muualla Lehtikankaan alueella To klo ehtoollinen Arvola I, Matti Oikarinen, Päivi Rimpiläinen, klo 15 ehtoollinen Arvola II, Matti Oikarinen, Päivi Rimpiläinen To klo ehtoollinen Arvola I, Sirpa Kiviniemi, klo 15 ehtoollinen, Sirpa Kiviniemi Vuolijoki-Otanmäen alue Su klo 10 messu kirkossa, Veijo Lauronen. Ma hyvän mielen virkistyspäivä Männistössä. Ke klo 13 vanhusten kesäkirkko kirkossa, Antti Minkkinen. Pe klo 19 juhannuskokko Männistön rannassa, lipunnosto, makkaran- ja letunpaistoa ja kahvia (maksuttomia), yhteislaulua, lopuksi (n. klo 20.45) juhannushartaus. La ja su ei jumalanpalve- Puheluihin vastataan su-to klo ja pe-la klo lusta Vuolijoen kirkossa. Su klo 10 messu kirkossa, Veijo Lauronen; klo 12 kesäkirkko Saaresmäen Laitilassa Hilkka Karjalaisella. Su 6.7. klo 10 konfirmaatiomessu kirkossa, Antti Minkkinen; klo 18 Sepittäjä ja runotar -esitys kirkossa, Riikka Tuura ja Riitta Junnila-Savolainen, käsiohjelmia (12 e) myydään ovella. Ke 9.7. klo lettuhartaus Ulpukan kesäpihalla; klo 14 hartaus hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa. Pe klo 18 Hanna Ekolan ja Virpi Salon konsertti kirkossa, Wanhan ajan maalaismarkkinoiden kirkkokonsertti, käsiohjelmia myydään ovella (10 ). Su klo 10 maalaismarkkinoiden jumalanpalvelus Riihipihassa, Antti Minkkinen. Su ei jumalanpalvelusta kirkossa; klo 12 kesäkirkko Käkisaaren Piippolanniemessä; klo 14 kesäkirkko Tolsan rannassa, Caravan-alueella Vuottolahdessa. Ke klo 14 hartaus hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa. Su klo 10 messu kirkossa, Veijo Lauronen; klo 12 kesäkirkko Kukkoniemen kodalla Itärannalla. Su 3.8. klo 13 kauneimmat hengelliset laulut -tilaisuus Riihipihassa, lähetä oma toiveesi tilaisuudessa laulettavista lauluista Kaisa Alasaarelalle p Jos tänään tuntuu pahalta, niin soita Palvelevaan puhelimeen tai lähetä viesti Palvelevaan Nettiin. Yhdistystoiminta Herättäjä-yhdistys ke klo 18 Siioninvirsiseurat Ristijärven lakirinteessä, Hilkka ja Timo Kemppaisen mökillä Su su klo 18 kirkkoseurat Lapuan Herättäjäjuhlien merkeissä Kajaanin kirkossa, Aila Kemppainen, Jorma Sutinen, Tuomo Ruuttunen Linja-autoretket herättäjäjuhlille Lapualle ( ) Autot kulkevat Kajaanin kautta matka ja hotelliyöpyminen Ilm. Matka-Kyllönen matka ja hotelliyöpyminen Ilm. Suomussalmen seurakunta pelkkä matka Ilm. T. Ruuttunen (majoitus hoidettava itse esim. Lapuan juhlien majoitustoimiston kautta ) Lähde valloittamaan Ylläs Siionin virsillä Kajaanista kyytiin! Nyt on aika ilmoittautua: Matka-Kyllönen Tilaisuuslista osoitteessa fi/214-kainuun-seurakalenteri Kansanlähetys Kansanlähetyskoti, Sammonkatu 5 Toimisto puh Keittiö puh (talkoiden ja myyjäisten aikana) Sunnuntaiseurat klo 18 kesällä Lähetyspiiri ma klo jatkuu 8.9. Nuttupiiri ma klo jatkuu Raamattupiiri ti klo 17 jatkuu 9.9. Rukouspiiri to klo 11 jatkuu 4.9. Toimisto avoinna ti-to klo 9 12 (suljettu ) Su klo 18 Seurat, Reijo Pulkkinen Su klo 18 Ei seuroja, Juhannusjuhlat Iivantiirassa Su klo 18 Seurat, Matti Manninen Seuraava Kajaanin Seurakuntalehti ilmestyy 6.8. Hyvää kesää! Su 6.7. klo 18 Ei seuroja, Kansanlähetyspäivät Jyväskylässä Su klo 18 Sanan ja sävelen ilta, Erkki Heikkinen ja Heikon Ihmisen lauluryhmä Su klo 18 Ei seuroja Su klo 18 Seurat, Kalevi ja Hilkka Keränen Su 3.8. klo 18 Ei seuroja Su klo 18 Sanan ja sävelen ilta, Kalevi ja Hilkka Keränen Kajaanin rauhanyhdistys Katiskatie 2 To klo 10 seurat Tutun Tupa, Osmo Leppänen Su klo 17 seurat, Seppo Konttila, Jorma Lukkari Su klo 17 seurat, Timo Hentilä, Jorma Lukkari Su 6.7. klo 17 seurat Steven Kallinen To klo 10 seurat Tutun Tupa, Jorma Lukkari Su klo 14 seurat Arvola II, Juhani Haverinen To klo 19 seurat Paltaniemen kuvakirkko, Seppo Konttila Su klo 17 seurat, Pekka Tölli, Juha Heikkilä Su klo 17 seurat, Pekka Koistinen, Juuso Kopperoinen Su 3.8. klo 17 seurat, Tapani Karhumaa, Timo Mauno Vuolijoen rauhanyhdistys Ouluntie 20 Su klo 19 kesäillan hartaus kirkossa, Jouni Lesonen Su 6.7. klo 18 seurat Riihipihassa Su klo 19 kesäillan hartaus kirkossa, Raimo Tornberg OPKO Ke klo Raamattupiiri Rajalähiön kerhotilassa, Sirkunkuja 3 C 19 Brahenkatu 14 Puh tai / marja.heikkinen@evl. fi Vapaaehtoista lähimmäispalvelua Avoimet ovet Maanantaisin klo 8 10 Tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8 13 Torstaisin klo 8 12 Lähimmäisavun välitys Maanantaista perjantaihin klo 8-9 Puh , s-posti: marja.heikkinen@evl.fi Viikko-ohjelma Tiistai klo 9.30 Tarinatupa klo 10 Tarinatupa Karoliinan Kamari on kiinni Keskusteluapua Kajaanin perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa keskusteluapua parisuhteen ym. lähi-ihmissuhteiden solmukohdissa ja elämän kriisitilanteissa. Asiakkaaksi voi hakeutua kaikkialta Kainuusta yksin tai yhdessä. Ajanvaraus to klo 9 11 (31.8. saakka), p , Kajaanin perheasiain neuvottelukeskus KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Julkaisija Kajaanin seurakunnan kirkkoneuvosto Päätoimittaja Marko Miettinen Toimitussihteeri Kaisa Rönkä Toimitus Linnankatu Kajaani kaisa.ronka@evl.fi kansikuva: Kaisa Rönkä Tilaukset ja osoitteenmuutokset Seurakunnan virasto Linnankatu 12, Kajaani Puh Tilaushinta vuonna 2014 on 12 e sisältäen 10 % arvonlisäveron. Jakelu: Jakelumasters Oy Jakeluhuomautukset Kajaanin seurakunnan vaihde kajaani.seurakunta@evl.fi tai Seuraava numero ilmestyy Painopaikka Joutsen Median Painotalo Oy, Oulu

14 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Barokki Soi -festivaalin urkukonsertti To klo 18 Kajaanin kirkossa Diplomiurkuri Matti Vaakanainen, urut. Ohjelmassa viisi J.S. Bachin laajaa urkusävellystä, esimerkkinä Toccata, Adagio ja Fuga C-duurissa. Ohjelma 10 euroa. Kaikki tilaisuudet: barokkisoi.fi Neljä vuodenaikaa Italiassa ja Pohjolassa Konsertti To klo 18 Kajaanin kirkossa Urkuri Katri Vesanen ja kajaanilaistaustainen viulisti Timo Vanhamäki. Ohjelmassa on mm. osia Vivaldin Vuodenajat -kokoelmasta, sekä eestiläisen Arvo Pärtin ja norjalaisen Edvard Griegin musiikkia. Viulu- ja pianokonsertti To 7.8. klo 18 Linnantauksen kirkossa Kajaanilainen viulisti Minna Tuhkala ja ristijärveläislähtöinen pianisti Anna Vikman. Ohjelmassa mm. Schumannin ja Brahmsin musiikkia viululle ja pianolle. Ristijärven Veisuuvestivaali Mika Pohjonen ja urkuri Erkki Tyni, Sakari Kukko ja Valo-kvartetti, Oulaisten Nuorisokuoro Tapani Tirilän johtamana, Hannu Taanila ja urkuri Markus Malmgren, Sari Mikkonen, Ida Elina sekä Samuli Niiles Ohjelma: Kainuumessu YLE Radio 1:n välityksellä su klo 10 Helsingin tuomiokirkosta Saarna lääninrovasti Risto Kormilainen, liturgina kappalainen Suvi- Päivi Koski, Sotkamon kirkkokuoro Risto Vähäsarjan johdolla. Urkurina johtava kanttori Seppo Murto. Kuhmolaiset avustavat ehtoollisenjaossa ja kolehdinkannossa, mukana on myös vieraita Kuhmon unkarilaisesta ystävyysseurakunnasta Domonysta. Soi kunniaksi Luojan - kesäillan virret ja laulut Keskiviikkoisin Kaisa Alasaarela 9.7. Juha Mikkonen klo 18 Kajaanin kirkossa Maria Tolonen KAJAANI EXPRESS - tanssiteatterillinen kulttuurikierros Esitykset joka päivä ja klo 15 Lähtöpaikka kauppatorin kahvila Kesto noin 1 tunti, liput 15/10 e Seikkailu kävelyttää Kajaanin historiaan tunnissa: alkuperäiskansoihin, Linnan saloihin, Lönnrotin maailmaan, kaupungin vilinään, salaisiin puutarhoihin ja kauniiseen kirkkoomme. Koe Kajaani tanssivin silmin! Tuotanto Kajaanin Tanssiteatteri ja Routa Kirkon kuvapankki/ Aarne Ormio Veikko Sinisalon stipendirahaston kirkkoilta To 3.7. klo 18 Kajaanin kirkko kirkkoillan teeman on vapaus. Puhujana Helsingin piispa Irja Askola. Ohjelmassa esiintyy mm. Veikko Sinisalon stipendirahaston kunniavieras Ritva Koivunen. Kesto: 1 h 20 min. Ohjelma: 10 Koko Runoviikon ohjelma: runoviikko.fi Kirkolliset kesäjuhlat osoitteessa kajaaninseurakunta.fi -> ajankohtaista -> Kirkolliset kesäjuhlat Kainuun saapaslaiset päivystävät seuraavilla festareilla: Kalajoen juhannus Kainuun musiikkijuhlat, Kajaani Ilosaarirock, Joensuu Syke, Vuokatti Kainuun musiikkijuhlille ja Sykkeeseen voi vielä ilmoittautua mukaan koulutuksen käyneet saapaslaiset numeroihin: Tarja (Have) Vehkaoja tai Pasi (Nisse) Nieminen Saapaskahvila, perjantai-illan katupäivystys, Purolan avoimet ovet ja tyttöjen kellari ovat kesätauolla. KESÄN KÄYNTIKOHTEINA Kajaanin kirkot ja kirkkomaat OPASTETUT KIERTOAJELUT Paltaniemen kylä ja Valon kappeli Vireä Paltaniemen kylä upeine maisemineen ja kulttuurikohteineen on matkailijoiden suosiossa. Käyntikohteina Valon kappeli, Kuvakirkko ja Eino Leino -talo. Pääsymaksu on 8 e aikuisilta, 4 e lapsilta ja alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Liput oppaalta. Lähtö kaupunginteatterin kiertoajelupysäkiltä klo ja 15 minuuttia aiemmin Hotelli Kajaanin pihasta. Kesto noin 2 tuntia. Järj. Kajaanin kaupunki ja Kajaanin Matkailuoppaat ry Eino Leinon lapsuusmaisemat Poikkeuksellisesti keskiviikkona klo Harvinainen tilaisuus tutustua Eino Leinon lapsuusmaisemiin ja syntymäkodin Hövelön pihapiiriin. Kierroksella käydään myös Paltaniemen kuvakirkossa sekä Eino Leino -talossa. Kiertoajelu alkaa klo ja kestää noin kaksi tuntia. Lähtöpaikka on teatteritalon viereinen pysäkki (15 minuuttia aiemmin Hotelli Kajaanin pihasta). Kyytiin pääsee myös Scandic Kajanuksen ja Kaukametsän salin edestä. Liput tälle kierrokselle Kajaani Infosta 8/4 euroa. Järj. Kajaanin kaupunki ja Kajaanin Matkailuoppaat ry. JOKIVARREN HAUTAUSMAAN KULTTUURIKÄVELY ma Raatimiehiä ja kauppiaita 1900-luvun alussa Lähtö poikkeuksellisesti vanhan siunauskappelin edestä. Pääsymaksu on 4 e aikuisilta, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Kesto noin 1,5 tuntia. Järj. Kajaanin Matkailuoppaat ry. RUNOVIIKON KULTTUURIKÄVELYT to 3.7. Kajaanin kirkko, esittely ja urkumusiikkihetki, kanttori Taija Korri pe 4.7. Kajaanin ortodoksinen kirkko Opastetut kierrokset lähtevät klo 12 alkavan Runovartin jälkeen Rantapuistosta. Kesto noin 1 tunti, vapaa pääsy. Järj. Kajaanin Matkailuoppaat ry OPASTETUT KIERROKSET KAJAANIN JOKIVARREN HAUTAUSMAALLA ke Opettajia ja seminaarin lehtoreita, kanttori Päivi Rimpiläinen ke Pikkukaupungin suuria nimiä, kanttori Juha Mikkonen ke Kuvataiteilijoita ja kirjailijoita, kanttori Kaisa Alasaarela Kierros alkaa klo 18 Vanhan hautausmaan siunauskappelista, jossa esittely ja urkumusiikkia. Kierroksen kesto on noin 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. Järj. Kajaanin seurakunta ja Kajaanin Matkailuoppaat ry. PE-SU KULTTUURIKÄVELYT PALTANIEMI-PÄIVILLÄ Emäntä Vanni Karjalaisen murrejuttu matkoista Oulujärven yli Paltaniemen kirkolle Torimyyjä Caisa Moilanen tarinoi menneiden vuosikymmenten paltaniemeläisistä merkkihenkilöistä Emäntä Serafiina Heikkinen muistelee keisari Aleksanteri I:n vierailua. Paltaniemen Kuvakirkon ja vainajien varvikon esittely. Mukana myös Kajaanin matkailuoppaiden historiallinen roolihenkilö. Lähtö Kuvakirkon edestä klo 12. Kierroksen kesto noin 1 tunti. Vapaa pääsy. Järj. Kajaanin Matkailuoppaat ry. Karoliinan Kamarin olohuone opiskelijoille Pe ja 4.7. klo Brahenkatu 14 Info/ilmoittautuminen Pialle (pia.repo-leine@evl.fi), Facebook-ryhmä Opiskelijoiden olohuone

15 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 15 Paltaniemi-päivät ja Eino Leino talon kirjapäivät Su klo 10 sanajumalanpalvelus Paltaniemen kuvakirkossa Saarna emerituspiispa Juha Pihkala, liturgina pastori Soile Tuusa. Kirkkokyyti kulkee seuraavasti: Lehtikankaan kirkko klo 9.10, Keskusseurakuntakoti klo 9.20, Linnantauksen kirkko klo 9.30, Nakertajan srk-koti klo Paluu n. klo 13. Linnantauksen kirkossa ei ole tuolloin messua. klo keskustelutilaisuus Eino Leino -talon Lystinurmella Tiedän uskovani, tiedän tietäväni Uskosta ja tiedosta, emerituspiispa Juha Pihkala ja professori Esko Valtaoja Avoimet tutustumiskohteet päivittäin klo Paltaniemen kuvakirkkoon. Opastuksia päivittäin klo 12 ja klo 14 kuvakirkkoon ja vainajien varvikkoon. Kokoontuminen Paltaniemen kuvakirkon edessä. Järjestää Kajaanin matkailuoppaat Koko ohjelma: kainuuneinoleinoseura.fi/paltaniemipaivat-ja-eino-leino-/vuoden-2014-kirjapaivat/ "Sepittäjä ja runotar" -esitykset Su 6.7. klo 12 Lystinurmi (Eino Leino -talo, Paltaniemi) Eino Leino -seuran 40-vuotisjuhlan yhteydessä, liput 10 Su 6.7. klo 18 Vuolijoen kirkko, ohjelma 12 Kesäkirkot Vuolijoen alueella Su klo 12 Saaresmäen Laitilassa Su klo 10 Riihipihassa (maalaismarkkinat) Su klo 12 Käkisaaren Piippolanniemessä Su klo 14 Vuottolahdessa Tolsan rannassa Su klo 12 Kukkoniemen kodalla Juhannusaaton juhla Männistössä Pe klo 19 Hiekkarannantie 1, Kuusiranta Juhannuskokko, lipunnosto, makkaran- ja letunpaistoa ja kahvia (maksuttomia), yhteislaulua, lopuksi (n. klo 20.45) juhannushartaus. Mukaan otetaan 45 retkeilijää. Hinnat: aikuiset 35, lapset 4-14v 30, alle 4-vuotiaat 20. Sis. matkan, eläinpuiston lipun ja yhden lämpimän retkiaterian. Ilmoittautuminen 1.8. mennessä srk:n vaihteeseen Runsaasti paikkoja vielä vapaana! Lisätiedot: Peter Ingman, ja Pauliina Pihlaja-Mikkonen, Kajaanin Korvenpoikien "ennakkoilmoitukset" Kivimäen talkoot 1.9. Vanhempainilta ja yhteinen aloitus vk 37 viikkotoiminta alkaa Reipas retki Ranuan eläinpuistoon Romanileiri la klo 12 alkaen Joutenlammen kurssikeskuksessa Leiripäivässä mukavaa yhdessäoloa, romanikielen opetusta ja hiljentymistä Sanan ääressä. Lapsille omaa ohjelmaa. Ilmoittautumiset ruokavalioineen ke 9.7. mennessä Kajaanin kaupungin Romanikulttuurin ohjaajalle Ramona Grönstrandille, p Järjestää: Kajaanin kaupunki ja Kajaanin seurakunta Kajaanin kirkko on avoinna klo 10 20, Vuolijoen kirkko klo 9 15 ja Paltaniemen kuvakirkko klo Omatoimisten, kotona asuvien vanhusten virkistyspäivä ILOA JA ELOA 1 Joutenlammella ke 6.8. klo 9 16 Kuljetus leirille klo 8.30 bussilla Keskusseurakuntakodilta, Kirkkokatu 26 ja paluu samaan paikkaan n. klo Leiripäivän omavastuu 10e /hlö sisältää kuljetuksen, ruoan, ohjelman ja vakuutuksen. Ilmoittautuminen: ruokavalioineen srk:n vaihteeseen, p ke mennessä. Osallistuminen vahvistetaan kirjeellä, joka lähetetään n. viikkoa ennen virkistyspäivää. Apua tarvitsevien, kotona asuvien vanhusten virkistyspäivä ILOA JA ELOA 2 Joutenlammella to 7.8. klo Leiripäivän omavastuu 10e /hlö sisältää kuljetuksen, ruoan, ohjelman ja vakuutuksen. Ilmoittautuminen: ruokavalioineen srk:n vaihteeseen p ke mennessä. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, jos sinulla on henkilökohtainen avustaja mukana. Osallistuminen vahvistetaan kirjeellä, joka lähetetään n. viikkoa ennen virkistyspäivää. Ruskaretki Lähde valloittamaan Ylläs Siionin virsillä Retki järjestetään Kajaanista kyytiin! Nyt on aika ilmoittautua: Matka-Kyllönen Herättäjäjuhlat Lapualla ( ) Sotkamosta Kajaanin kautta Ilmoittautuminen tuomo.ruuttunen@h-y.fi tai (majoitus hoidettava itse esim. Lapuan juhlien majoitustoimiston kautta ). Hanna Ekolan ja Virpi Salon Wanhan ajan maalaismarkkinoiden kirkkokonsertti Pe klo 18 Vuolijoen kirkossa Käsiohjelmia myydään ovella (10 ). Alfa-kurssi alkaa syksyllä keskiviikkoisin klo Kansanlähetyksen tiloissa, Sammonkatu 5 Lisätietoa elokuun Seurakuntalehdessä sekä Pirkolta, ja Jaanalta, Kainuun rovastikunnan retki VIENAN KARJALAAN! Huom! Vuolijoki- Otanmäen alueen vanhusten virkistyspäivistä ilmoitetaan elokuun seurakuntalehdessä. Kajaani-Kuhmo-Tiiksa-Segezha- Petroskoi-Värtsilä-Joensuu-Kuhmo Matkan hinta n. 220e /hlö, (sis. matkat + 2hh + aamupalat), hinta riippuu lähtijöiden määrästä. Tarvittaessa ryhmäviisumi 76 euroa/henkilö. Kiertoajelua ja Segezan seurakuntaan tutustuminen. Vierailu Petroskoin kirkossa, kaupunkiin tutustuminen ja Sortavalan kautta Suomeen. Lisätietoja: Timo Suutari, timo.suutari@evl.fi, Ilmoittaumiset: kesä-elokuun 2014 aikana! Matka-Kyllönen puh Kristittyjen yhteinen Kajaani rukoilee -ilta Vuolijoelle etsitään Palvelevan puhelimen päivystäjiä. Ilmoittaudu toiminnanohjaaja Tuula Haatajalle p / tuula.haataja(at)evl.fi to klo 18 Baptistikirkossa, Hoikankatu 38 "Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa." (Jer. 29: 7) ~Tervetuloa~ Järjestää "Rukousiltatiimi"

16 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Irja Askola Runoviikon kirkkoillassa 3.7. Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio "Irja Askolan runot ovat puhutelleet vuosikymmenien ajan jo paljon ennen hänen piispaksi tuloaan, kirjoittaa Raili Myllylä. Piispa Irja Askola puhuu vapaudesta Kajaanin Runoviikon kirkkoillassa. Kirkkoilta kertoo Kajaanin seurakunnan ja runoviikon hyvästä yhteistyöstä. Se on perinne jo vuodelta Kirkkoiltaa vietetään Veikko Sinisalon stipendirahaston kartuttamiseksi ja se on rahaston ainut varainhankintakeino kaupungin pienen avustuksen lisäksi. Siksi olemme onnellisia ja kiitollisia jokaisesta ostetusta ohjelmalehtisestä. Niillä rahoilla tuetaan nuorten lausuntataidetta ja muistetaan Veikko Sinisalon merkittävää työtä suomalaisen runouden esittäjänä ja tukijana. Huolimatta runoviikon ja muidenkin tapahtumien runsaasta tarjonnasta uskomme, että kirkko täyttyy taas kuulijoista. Heille tarjotaan tänäkin vuonna sanan ja musiikin juhlaa. Piispa Irja Askolan runot ovat puhutelleet erityisesti naisia vuosikymmenien ajan jo paljon ennen hänen piispaksi tuloaan. En varmaan ole ainoa, jonka yöpöydällä, työpöydällä ja matkalaukussa ovat olleet hänen koskettavat säkeensä. Olen itse saanut ja antanut niitä eväiksi erilaisissa elämäntilanteissa. Enkä myöskään ole ainoa, jonka sydämmessä sykähti hänen valintansa piispaksi. Lähes pikkutytön uteliasuudella ja malttamattomuudella odotan nyt hänen sanomaansa Kajaanin heinäkuisena kirkkoiltana. Hienoa on esitellä myös illan muu esiintyjäjoukko. Saamme kunniavieraan Ritva Koivusen lisäksi sanoja ja säkeitä esittämään Eilakaija Sipon, Ella Pyhältön, Ilkka Heiskasen, Iiro Rantalan, Jone Takamäen ja kajaanilaisen Nais- Girls-lauluyhtyeen. Kajaanin seurakunnan edustajina ovat mukana kirkkoherra Marko Miettinen ja kanttori Matti Juntunen. Kaikki pääsevät osallistumaan tilaisuuteen laulamalla suvivirren. Uskon, että se soi tänäkin vuonna heleänä ja komeana täyttäen sydämet suven riemulla. Kirkkoillan teeman, vapauden voi määritellä ja tuntea monella tavalla. Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus on määritelty ihmisoikeuksien julistuksessa. Minulle vapaus sanasta kumpuaa välittömästi Hiski Salomaan Vapauden Kaiho. Vanha laulu, mutta sanat yhä ajankohtaiset. Meill vapauden kaiho soi, nyt rinnassamme toverit oi! Siks yhteistyöhön rintamahan käy, pelastusta köyhille ei ennen näy! Viha vaino pois, rauha parempi ois, sopusointu keskenämme vallitkoon. Oi vapaus, kuule kutsua, sua itkevät orvot kaipaa, olet köyhän kansan pelastus, siksi vapauslaulut raikaa. Vaikk jo aamu armas sarastaa ja aurinkoinen heijastaa, mutt nuo synkät pilvet varjostaapi viel ja jylhät vuoret ompi vapauden tiell. Vaikka musta yö veljen kättä kun lyö, niin pilvet haihtuu kylmyys vaihtuu tieltämme pois. Oi, vapaus, kuule kutsua, sua itkevät orvot kaipaa, olet köyhän kansan pelastus, siksi vapauslaulut raikaa. Siinä on ainekset minun vapaus käsitteeseeni. Siihen kuuluu esteiden poistaminen yhteistyöltä, mahdollisuus tarttua toisen ihmisen käteen, auttaa ja saada apua. Vapaus on minulle kasvua ihmisen mittaan, olla yhteydessä toiseen ihmiseen ja mahdollisuutta elää rauhassa ilman uhkaa elämän kutistamisesta. Tule kuuntelemaan, mitä vapaudesta ajattelevat upeat esiintyjävieraamme! Tavataan kirkkoillassa! Raili Myllylä Veikko Sinisalon stipendirahaston hallituksen jäsen Aulikki Oksanen ja Vuokko Hovatta esiintyvät Runoviikolla Liisa Valonen Kajaanin Runoviikko nimeää joka kesä Suven runoilijan. Suven runoilija on perinteisesti luettu ja ansioitunut kirjailija, jonka tuotantoon on hyvä palata Runoviikon lukuisissa tapahtumissa. Tänä kesänä Suven runoilija on erityisen rakastettu. 70 vuotta täyttävä Aulikki Oksanen on yhä sekä aktiivinen kirjoittaja että pidetty esiintyjä. Oksasen monet laulurunot kuuluvat suomalaisten rakastetuimpiin lauluihin. Musikaalisuus ja musiikki elävät kirjoittamisen rinnalla vähintään yhtä vahvoina. Tässä luovassa työssä kohtaavat ja limittyvät eri elementit. Ne ovat toistensa kumppaneita, Oksanen kuvailee eri taiteenlajien yhteyttä. Oksanen laulaa tekstejään myös itse ja hänet tunnetaan vilpittömänä ja aitona esiintyjänä. Minulle on valtava merkitys sillä, että esitän runojani lukemalla ja laulamalla. Resonointi kuulijoiden kanssa kannattelee minua. Kun yleisö on kiinnostunutta ja kuuntelee intensiivisesti saan siitä valtavasti voimaa. Kirjoittaessani näen asioita visuaalisesti. Näen runojani kuin elokuvaa ja laulurunojani myös kuin melodiaa. Rytmin melodia tulee jo kielen kautta. Kieli on kuin musiikkia. Pääsääntöisesti runot säveltää ammattisäveltäjä. Siinä vaiheessa, kun säveltäjä ryhtyy työhön, olen luovuttanut runoni. Siitä tehdään uusi tulkinta. Se on aina hurja kuulla. Samalla tapaa on hurja kuulla, miten laulaja tulkitsee tekstin ja sävellyksen. Runoviikolla Oksasen tuotantoa esitetään muun muassa Kaj Chydeniuksen säveltäminä klassikoina. Uudemmat runot ovat tulleet tunnetuiksi Vuokko Hovatan tulkintoina, ja Hovatan konsertista ennustetaankin yhtä Runoviikon suosituimmista tapahtumista. Runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto valmistaa Oksasen runoista monologiesityksen, joka saa ensi-iltansa tapahtumassa. Kajaanissa julkistetaan myös Oksasen Valitut runot, uusi kokoelma parhaita ja rakastetuimpia runoja ja lauluja. Laulurunous kasvaa Runoviikon teemaksi muutenkin kuin Suven runoilijan kautta. Nuorempaa laulurunoutta edustaa kansainvälistäkin mainetta saavuttanut jouhikonsoittaja ja lauluntekijä Pekko Käppi. Ensimmäistä kertaa runoviikolla esiintyy saamelaisartisti Wimme Saari, joka on kehittänyt uuden joikaustekniikan sukunsa vanhojen joikujen pohjalta. Hän yhdistää pohjoisen ulottuvuuden lau- Aulikki Oksanen on valittu Suven runoilijaksi. Vuokko Hovatta esiintyy kevään Suvivirsi-kampanjassa uudelleen sovitetulla virrellä. lurunoteemaan. Muusta ohjelmistosta kiinnostusta herättävät varmasti Erkki Saarelan esittämä Emmi Jurkka sekä Juhani Niemelän monologi, jossa hän lausuu muun muassa Lauri Viidan tekstejä. Molemmat esitykset ovat herättäneet jo etukäteen paljon kiinnostusta. Kansallisteatterin kiertuenäyttämö tuo Kajaaniin tarinan Neuvostoliitosta, kertomuksen nuoresta suomalaisesta miehestä, joka 1930-luvun laman keskellä päättää etsiä toimeentuloa ja parempaa elämää idästä, mutta kohtaa vankileirien todellisuuden onnistuen kuitenkin palaamaan Suomeen. Esitys pohjautuu hoitokotivierailuihin ja se vierailee myös Kajaanissa vanhusten hoitokodissa. Näin se jatkaa Runoviikon yhteisöteatteripainotusta. Klassikko-ohjelmistosta mukana on muun muassa Iiron koulu, jonka aiheina ovat 120 vuotta juhliva Aleksis Kivi ja 90 vuotta juhliva Marja-Liisa Vartio. Runoilijan ääni -sarjassa Tuula-Liina Varis haastattelee Suven runoilijan lisäksi kymmenennen kokoelmansa julkaissutta runoilija Jouni Inkalaa sekä hänen tuotantoaan unkariksi kääntänyttä Béla Jávorskya. Uutuutena Kajaanissa nähdään Yleisradion vahva panostus: muun muassa Tanssiva karhu -runopalkinto jaetaan Runoviikon avajaisissa. Ohjelma pitää sisällään noin 40 maksullista esitystä ja 20, joihin on vapaa pääsy. Lippujen ennakkomyynti: Pohjolankatu 13, Kajaani, puh , kajaani.info@kajaani.fi, Lisäksi lippuja myyvät Suomen muut Lippupisteen myyntipisteet ja R-kioskit. Veikko Halmetoja