MuMu. Musiikkimuseon perustamissuunnitelma. Pekka Gronow MuMu 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MuMu. Musiikkimuseon perustamissuunnitelma. Pekka Gronow 15.2.2010. MuMu 1"

Transkriptio

1 MuMu M u s i i k k i M u s e o Musiikkimuseon perustamissuunnitelma Pekka Gronow MuMu 1

2 MUSIIKKIMUSEON PERUSTAMISSUUNNITELMA Pekka Gronow Projektisuunnitelma TIIVISTELMÄ JOHDANTO MUSEON IDEA Museot Suomessa Museo 2000-mietintö Musiikkimuseot: kansainvälinen näkökulma Musiikkimuseot Suomessa Museot, arkistot ja musiikin tutkimus Tämän päivän musiikin erikoispiirteitä MUSIIKKIMUSEON TEHTÄVÄT JA HENKILÖKUNTA Miksi musiikkimuseo tarvitaan? Musiikkimuseon tehtävät Henkilökunta Tilat Talous MUSIIKKIMUSEON PERUSNÄYTTELY MUSIIKKIMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2 MuMu

3 TIIVISTELMÄ Suomesta puuttuu valtakunnallinen musiikin erikoismuseo. Musiikkielämämme dokumentointi on hajaantunut lukuisiin pieniin museoihin ja arkistoihin. Vaikka nämä toimivatkin ansiokkaasti, alalta puuttuu kokonaissuunnitelma ja aineiston tallentamisessa on merkittäviä aukkoja. Tilanteen korjaamiseksi ehdotetaan perustettavaksi uusi museo. Musiikkimuseo vastaisi kooltaan suunnilleen nykyistä Teatterimuseota. Työntekijämäärän tulisi olla noin 12 henkilötyövuotta. Museon vuosibudjetti olisi (vuoden 2010 tasossa) noin miljoona euroa, joka koostuisi valtion ja kunnan avustuksista sekä omista tuloista. Museolla olisi vakituinen näyttely ja määräaikaisia erikoisnäyttelyitä. Museon painopiste olisi ja 2000-lukujen musiikissa. Sille on ollut ominaista uusien musiikin lajien synty sekä musiikkiteknologian kasvava merkitys luvun musiikkielämään kuuluvat olennaisesti myös äänilevy- ja soitinteollisuus. Musiikin tutkimus ei nykyisin kohdistu vain teoksiin, vaan myös esityskäytäntöön sekä siihen ympäristöön, jossa niitä esitetään. Perinteisten soittimien lisäksi museon tavoitteena on kerätä uusia, sähkötekniikkaan ja digitaaliseen tekniikkaan perustuvia soittimia ja oheislaitteita. Erityisenä tavoitteena tulisi olla jo päättyneen analogisen kauden musiikkistudion säilyttäminen toimivassa kunnoissa. Tavoitteena on, että museo avataan vakituisesti vuonna Tätä ennen museo järjestää erilaisia näyttelyitä ja käynnistää aineiston suunnitelmallisen keräyksen. Musiikkimuseon perustamista koskevan selvityksen liitteenä on ehdotus museon pysyväksi näyttelyksi sekä museon kokoelmapoliittisen ohjelman luonnos. MuMu 3

4 JOHDANTO Tämä selvitys on syntynyt Suomen Kevyen musiikin museon kannatusyhdistys ry:n toimeksiannosta. Yhdistys ylläpitää verkossa virtuaalista Populaarimusiikin museota (POMUS). Yhdistyksen kannatusjäseniä ovat mm Teosto ry, Elvis ry, Suomen Musiikkikustantajat ry, Gramex ry, ÄKT ry sekä Suomen Muusikkojen Liitto ry. Toimeksiannon mukaan syy hankkeen toteuttamiselle on se, että Suomesta puuttuu populaarimusiikin museo ja laajemmassa mielessä myös kansallinen musiikkimuseo. Tavoitteenani on selvittää, miten musiikkiin liittyvän museoesineistön kerääminen ja tutkimus on Suomessa järjestetty, onko tarvetta perustaa maahamme uusi valtakunnallinen musiikkimuseo, ja mitkä voisivat olla uuden museon toimintatavoitteet. Työn aikana olen vaivannut monia museoalalla työskenteleviä asiantuntijoita, joille kaikille kiitos. Taustamateriaalinani on ollut opetusministeriön Museot 2000 mietintö. Suurta hyötyä on ollut myös Museoviraston kokoamista museotilastoista. Vertailukohteena hankkeelle on ollut Kirkkohallituksen vuonna 2003 asettaman työryhmän selvitys valtakunnallisen kirkkomuseon perustamismahdollisuuksista. Lisäksi olen voinut käyttää hyväkseni musiikkimuseoiden kansainvälisen järjestön CIMICin kokoamia tietoja. Selvitystyötä ovat merkittävästi tukeneet ESEK ja LUSES. Helsingissä Pekka Gronow 4 MuMu

5 MUSEON IDEA Suomessa yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaisesti museo on pysyvä, yhteiskuntaa palveleva, yleishyödyllinen ja viranomaisen valvonnassa toimiva laitos, joka on säännöllisesti avoinna yleisölle, joka ei toimi kaupallisin periaattein tuottaakseen voittoa, jonka palveluksessa on museoammatillista henkilökuntaa ja joka tallettaa, säilyttää, tutkii ja pitää näytteillä tutkimusta ja opetusta varten sekä mielihyvää tuottaakseen aineellisia todistuskappaleita luonnon ja ihmisen kehityksestä (Jouko Heinonen & Markku Lahti, Museologian perusteet, s. 15). Museolaitoksella itsellään on takanaan pitkä historia, ja voidaan hyvin sanoa, että museon idean taustalla on ihmisen keräilyvietti. Monet merkittävät museot ovat syntyneet yksityisten kokoelmien pohjalta. Muinaisesineiden kokoelmia oli jo kaksi tuhatta vuotta sitten, ja esimerkiksi nykyisen Vatikaanin museon kokoelmat syntyivät keskeisiltä osiltaan 1500-luvulla paavien keräilyharrastuksen tuloksena luvulla eurooppalaiset yliopistot ryhtyivät hankkimaan tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin eri alojen esinekokoelmia: mineraaleja, kasvi- ja eläinnäytteitä, muinaisesineitä, käsikirjoituksia ja niin edespäin. Museoista tuli tieteen palvelijoita. Nämä kokoelmat eivät yleensä olleet avoinna suurelle yleisölle vaan palvelivat opetuksen tarpeita. Ensimmäiset suuret julkiset museot syntyivät pitkälti nationalismin ja valistusaatteen vaikutuksesta. Maailman ensimmäisenä kansallismuseona pidetään Louvren museota, joka avattiin suurelle yleisölle Ranskan vallankumouksen jälkeen. Sen vaikutuksesta kansallismuseoita syntyi moniin Euroopan maihin. Tieteellisen tutkimuksen ohella museolaitoksella onkin aina ollut vahva ideologinen funktio: se on omalta osaltaan ollut mukana määrittelemässä, mitkä ilmiöt menneisyydessä ovat säilyttämisen ja tutkimisen arvoisia. Museolaitoksen erikoistuminen alkoi 1800-luvulla. Syntyi eri alojen erikoismuseoita. Uusien museotyyppien mukana museoiden painopiste on vähitellen siirtynyt lähemmäs nykyaikaa. Historiallisten ja kansatieteellisten museoiden rinnalle on tullut tekniikan museoita. Vanhan taiteen museoiden rinnalle on avattu nykytaiteen museoita. Museot pyrkivät myös saamaan yleisöä aktiivisemmin mukaan toimintaansa. Toisen maailmansodan jälkeen museoalalla on todettu, että museoiden kokoelmissa oli 1900-luvun osalta suuria aukkoja. Suuria ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä aihealueita ei kerännyt mukaan. Ruotsissa muodostettiin SAMDOK-organisaatio (Samtidsdokumentation) edistämään nykyajan dokumentointia sekä koordinoimaan museoiden tallennustoimintaa. Suomessa on Museo 2000-mietinnössä kiinnitetty huomiota nykykulttuurin tallentamiseen ja tutkimiseen. Esineisiin liittyvien yleisyys-, käyttö- ja valmistustietojen hankkimiseen ja esineitä kuvaavien substituuttien käyttöön pitäisi myös voida paneutua (Heinonen & Lahti, s. 83). Uusia museoita syntyy jatkuvasti, ja raja museoiden ja muiden kokoelmien välillä on häilyvä. Suuret instituutiot kuten puolustusvoimat, kirkko tai rautatiet muodostavat poistettavasta esineistöstään museoita. Osa uusista museoista syntyy, kun merkittäviä yksityiskokoelmia muodostetaan lahjoituksen tai perinnön perusteella julkisiksi kokoelmiksi. Tuore esimerkki Suomessa on Helinä Rautavaaran museo Espoossa. Museoita syntyy myös, kun jollakin uudella kulttuurin alueella koetaan, etteivät olemassa olevat museot riittävässä määrin huomioi kyseistä alaa esimerkkinä uusien rock-museoiden synty eri maissa. Museot Suomessa Suomessa museotoimintaa säätelee laki. Valtio ylläpitää suoraan kymmentä museota, joihin kuuluvat valtakunnalliset keskusmuseot. Lakisääteistä valtionapua saavia museoita on 133. Näistä maakuntamuseot, aluetaidemuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot ovat erikoisasemassa. Museoiden toimintaa valvoo Museovirasto. Kaiken kaikkiaan museon nimeä käyttäviä laitoksia on yli tuhat ja yksityisiä kokoelmia lukematon määrä. Pienempien museoiden joukossa on paikallisia museoita, joita ylläpidetään sivutoimisesti tai vapaaehtoisin voimin. Niillä saattaa olla vakituiset kokoelmat ja tilat, mutta ne ovat avoinna vain osan vuodesta. Museovirasto julkaisee säännöllisesti tilastoja museolaitoksesta. Vuoden 2008 museotilastosta käy ilmi, että Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa oli vuoden aikana 2,8 miljoonaa maksanutta kävijää. Lisäksi museoissa vieraili huomattava määrä opastettuja koululaisryhmiä. Valtio rahoitti museotoimintaa 76,3 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi kunnilla oli merkittävä rahoitusosuus. Suomen museoissa työskenteli kaikkiaan 2606 henkilöä. Lakisääteinen valtionapu edellyttää, että: 1) museon omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen; 2) museon toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta että museota ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi; 3) museolla on sen toimintaa ohjaavat säännöt, joissa museon toimiala on määritelty sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään; 4) museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on MuMu 5

6 turvattu myös museon lopettaessa toimintansa; 5) museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä; 6) museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia; 7) museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa; 8) museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Museoasetuksessa edellytetään lisäksi, että 1) museon toimialan määrittelyssä sekä tallennus-, tutkimus- ja dokumentointitoiminnassa on otettu huomioon ainakin museon aihepiiri ja maantieteellinen alue; 2) museolla on museonjohtaja ja ainakin yksi muu päätoiminen työntekijä, joista toisella tulee olla ylempi korkeakoulututkinto ja toisella korkeakoulututkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava aikaisempi opistoasteen tutkinto; lisäksi molemmilta vaaditaan perehtyneisyyttä museon edustamaan toimialaan sekä museologian perusopintoja tai museoalan työkokemusta; 3) museolla on pitkän tähtäimen toiminta- ja taloussuunnitelma, joka sisältää rahoitussuunnitelmien lisäksi suunnitelmat museon tavoitteista ja painopisteistä sekä siitä, kuinka tutkimus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja säilyttäminen on museossa järjestetty. Tämä selvityksen kannalta tärkeän vertailukohteen muodostavat opetusministeriön nimeämät valtakunnalliset erikoismuseot. Tällaisen museon tulee harjoittaa erikoisalallaan valtakunnallisesti merkittävää tallennus-, tutkimus ja näyttelytoimintaa. Asetuksen mukaan valtakunnallisen erikoismuseon tehtävänä on: 1) edistää erikoismuseotoimintaa erikoisalallaan; 2) huolehtia samaa erikoisalaa edustavien museoiden keskinäisestä yhteistyöstä ja erikoisalansa museokokoelmiin liittyvän tiedon saatavuudesta; 3) antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä; 4) suorittaa muut opetusministeriön antamat tehtävät Erikoismuseoiksi on pääasiassa nimetty pitkään toimineita museoita, mutta joukossa myös verraten uusia laitoksia, Mobilia ja Forum Marinum, jotka kuvastavat museoalalla tapahtunutta muutosta. Valtakunnalliset erikoismuseot ovat seuraavat: Auto- ja tiemuseo Mobilia Designmuseo Forum Marinum Rakennustaiteen museo Saamelaismuseo Siidaa Suomen ilmailumuseo Suomen käsityön museo Suomen lasimuseo Suomen rautatiemuseo Suomen urheilumuseo Suomen valokuvataiteen museo Teatterimuseo Tekniikan museo Työväenmuseo Werstas Esimerkiksi valtakunnallisista erikoismuseoista voidaan ottaa Helsingissä toimiva Teatterimuseo, joka on perustettu vuonna Museota ylläpitää säätiö, johon kuuluu Helsingin kaupungin ja opetusministeriön lisäksi useita teatterialan järjestöjä. Vuonna 1993 museo siirtyi Kaapelitehtaalle ja 1994 siitä tuli valtakunnallinen erikoismuseo. Vuonna 2001 museo sai Euroopan neuvoston vuoden museo-palkinnon. Teatterimuseon menot vuonna 2008 olivat 1,04 miljoonaa euroa. Museon tuloista lakisääteistä valtionosuutta oli , harkinnanvaraista valtionavustusta ja kunnallisia avustuksia Omatoiminen tuotto oli Museossa oli 8,2 päätoimista työntekijää, joista seitsemällä oli museoammatillinen koulutus. Kaikkiaan laskennallisia henkilötyövuosia kertyi 12. Museon kokoelmissa on noin esinettä ja valokuvaa. Vuoden aikana museossa oli kymmenen eri näyttelyä. Teatterimuseossa oli vuonna kävijää. Design-museon budjetti samana vuonna oli 2,8 miljoonaa ja henkilötyövuosien määrä 29. Museon kokoelmissa oli teostyyppistä esinettä ja yli valokuvaa. Kävijämäärä oli Suomen valokuvataiteen museon budjetti oli vastaavasti 1,46 miljoonaa ja henkilötyövuosien määrä 20. Kokoelmissa oli 3500 esinettä, teosta ja 3,65 miljoonaa valokuvaa. Kävijämäärä oli Kun erikoismuseoiden luetteloa tarkastellaan eri taiteenlajien näkökulmasta, voidaan todeta, että kuvataiteen dokumentoinnista vastaavat Valtion taidemuseo ja useat alueelliset taidemuseot. Kirjallisuuden ja elokuvan alalla erikoismuseon tehtäviä hoitavat arkistot ja kirjastot. Elokuvien tallentamisesta ja alan tutkimuksesta vastaa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (entinen Suomen elokuva-arkisto). Kirjallisuuden arkistoinnista vastaavat Kansalliskirjasto ja muut vapaakappalekirjastot, tutkimuksesta Suomalaisen kirjallisuuden seura sekä Svenska litteratursällskapet i Finland. Kansalliskirjasto on jo kauan arkistoinut nuotteja sekä painettuina että käsikirjoituksina, vuodesta 1981 lähtien myös äänilevyjä, ja Suomessa on 6 MuMu

7 useita musiikkialan museoita, mutta ei erikoismuseoon rinnastettavaa valtakunnallista musiikkimuseota. Museo mietintö Opetusministeriön asettama toimikunta sai vuonna 1999 valmiiksi museopoliittisen ohjelman Museo 2000, jossa tarkasteltiin laajalti museolaitoksen kehittämistarpeita. Toimikunta totesi, että Suomen museolaitoksen heterogeenisuus vaikeuttaa kentän kokonaisvaltaista kehittämistä. Toimikunta ei puuttunut yksittäisten museoiden kokoelmapolitiikkaan, mutta totesi yleisesti: Työnjako kansallisen perintömme säilyttämiseksi ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Museot tallentavat kokoelmiinsa ja muihin tietovarantoihinsa päällekkäisiä ilmiöitä. Tämä työ on myös epätasaista suhteessa kulttuurin ja luonnon moninaisuuteen; painopiste on valtakulttuurista kertovissa ja ajallisesti etäisissä objekteissa. Museot ovat tiedostaneet nykykulttuurin tallentamisen merkityksen, mutta niillä ei ole toistaiseksi ollut resursseja sen riittävään toteuttamiseen. Toimikunnan keskeisenä kehittämistavoitteena oli voimakkaampi panostus nykykulttuurin tallentamiseen ja tutkimukseen. Toimikunnan näkemyksen mukaan nykykulttuurin tutkimusta tulee vahvistaa museoissa. Museo toimii aina nykyhetkessä, soveltaen oman aikansa arvoja säilytys- ja palvelutehtävissään. Nykykulttuurin tunteminen on edellytys mielekkään tallennussuunnitelman toteuttamiselle. Musiikkimuseot: kansainvälinen näkökulma Maailmassa on noin 50 suurta musiikkimuseota, jotka ovat kansainvälisen museoliiton musiikkimuseoneuvoston CIMCIMin jäseniä (International Council of Music Instrument Museums and Collections). Näistä kymmenkunta on suurempien museoiden tai arkistojen osia. Yhdysvaltain kongressin kirjasto ja Smithsonian-instituutti Washingtonissa, Saksan kansallismuseo Nürnbergissä, Antwerpenin Vleeshuis-museo ja Pariisin Quai Branlymuseo ovat muun toimintansa ohella myös musiikkimuseoita. Järjestön ainoa suomalainen jäsen on Turun Sibelius-Museo. Lisäksi on useita pienempiä musiikkimuseoita ja kokoelmia, jotka eivät ole järjestäytyneet CIMCIMin piiriin. Mukana eivät ole esimerkiksi Baltian maiden musiikkimuseot. Liettuassa kansallisen musiikkimuseon tehtävää hoitaa Vilnan Teatteri-, musiikki- ja filmimuseo (Lietuvos teatro, muzikos ir kino muziejus), joka on perustettu Viron Teatteri- ja musiikkimuseo Tallinnassa (Eesti teaatri- ja muusikamuuseum) on perustettu Rigassa toimiva Muzikas musejs on Latvian kirjallisuus-, teatteri- ja musiikkimuseon (Rakstniecibas un muzikas musejs) osa. Oman ryhmänsä muodostavat eri maissa toimivat säveltäjien ja muusikoiden kotimuseot. Myös monissa historiallisissa ja etnografisissa museoissa on merkittäviä musiikkikokoelmia. Vanhimmat ja suurimmat musiikkimuseot ovat leimallisesti soitinmuseoita. Lisäksi ne ovat keränneet säveltäjien käsikirjoituksia ja muuta musiikkiin liittyvää aineistoa. Monet ovat syntyneet yksityiskokoelmien pohjalta, kuten Kongressin kirjaston David C. Miller Flute Collection. Kansainvälisesti tunnettuja musiikin erikoismuseoita ovat esimerkiksi Berliinin Musikinstrumentenmuseum ja Moskovan Glinka-museo. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on kansallinen musiikkimuseo. Norjan Ringve-museo sijaitsee Trondheimissa. Museo on perustettu vuonna 1952, ja 1999 se sai lisärakennuksen. Museon kokoelmat käsittävät soittimia kaikista maanosista, nuotteja, valokuvia ja äänitteitä. Museossa on noin 1450 soitinta, näistä puolet eurooppalaisia. Kööpenhaminan Musikhistorisk museum on suuri kansallinen musiikkimuseo, jonka perusnäyttely esittelee monipuolisesti tanskalaista musiikkia esihistorialliselta ajalta nykyaikaan. Museo on perustettu vuonna Vuonna 1979 siihen liitettiin Carl Claudiuksen kokoelmat, suuri yksityinen soitinkokoelma. Vuoden 2004 toimintakertomuksen mukaan museolla oli 10 vakituista ja 16 muuta työntekijää. Museossa on noin 3800 soitinta koko maailmasta 1500-luvulta nykyaikaan. Näistä noin tuhat on esillä vakituisessa näyttelyssä. Tukholmassa toimii kaksi musiikkimuseota. Kansallinen musiikkimuseo Musikmuseet on perustettu vuonna 1899 ja toimii nykyisin osana Ruotsin valtion musiikkikokoelmia. Statens musiksamlingar on kulttuuriministeriön alaisuuteen kuuluva virasto, jonka osastot ovat Musiikkimuseo, Valtion musiikkikirjasto ja musiikkiarkisto Svenskt visarkiv. Toista musiikkimuseota ylläpitää Stiftelsen musikkulturens främjande, joka omistaa Rudolf Nydahlin ( ) lahjoittaman kokoelman soittimia, käsikirjoituksia ja muita musiikkiin liittyviä esineitä. Ruotsin valtion musiikkikokoelmien tehtävänä on dokumentoida, kerätä, hoitaa, säilyttää, kuvata ja pitää elävänä musiikin kulttuuriperintöä ja tällä tavoin edistää musiikinharrastusta, musiikin tieteellistä tutkimusta ja tiedon karttumista pitkällä tähtäimellä. Toiminnan kokonaisbudjettibudjetti vuonna 2008 oli 53.1 miljoonaa kruunua (noin 5,1 miljoonaa euroa). Henkilötyövuosien määrä oli 59. Musiikkimuseon kokoelmissa oli noin MuMu 7

8 esinettä, joista soittimia noin Museon kävijämäärä oli noin henkilöä. Musiikkimuseoilla on merkittävä rooli musiikkielämässä. Berliinin musiikkimuseota vuoteen 1933 saakka johtanut Curt Sachs oli merkittävä barokin musiikin ja soitinten tutkija ja vaikutti vahvasti siihen, että vanhaa musiikkia ryhdyttiin esittämään alkuperäisillä soittimilla myös museon kokoelmiin kuuluvilla luvulta lähtien musiikkimuseot ovat panostaneet enemmän myös musiikkikasvatukseen ja uusien musiikki-ilmiöiden tutkimukseen. Kööpenhaminan musiikkimuseo on järjestänyt useita näyttelyitä äänentallennuksen historiasta (ensimmäisen äänentallennuksen satavuotisjuhlan merkeissä 1977 ja toisen vuonna 2003, kun ensimmäisestä Tanskassa järjestetystä levytystilaisuudesta tuli kuluneeksi sata vuonna) luvun uusi ilmiö musiikkimuseoiden kentässä ollut populaarimusiikkiin tai rock-musiikkiin erikoituneiden museoiden syntyminen. Niitä ovat edeltäneet kaupalliselta pohjalta järjestetyt Elvis- ja Beatles-näyttelyt, joissa faneille on järjestetty tilaisuus tutustua tähtien elämään. Uuden polven rockmuseot pyrkivät kuitenkin olemaan ammatillisesti hoidettuja museoita, joilla saattaa olla myös muita, musiikkia esitteleviä ja dokumentoivia tehtäviä. Britanniassa John Lennonin ja Paul McCartneyn syntymäkodit ovat kansallisia muistomerkkejä, ja Liverpoolissa toimii lisäksi erillinen Beatles-museo. Isolla-Britannia on ollut keskeinen asema modernin populaarimusiikin kehityksessä, ja maassa onkin pyritty saamaan aikaan erityinen populaarimusiikin museo. Sheffieldiin 1990-luvulla perustettu National Centre for Popular Music sai rakennusvaiheessa merkittävää julkista rahoitusta, mutta käyttömenot oli tarkoitus rahoittaa omilla tuloilla. Museon ennusteet 400,000 kävijästä vuodessa osoittautuivat kuitenkin ylimitoitetuiksi. Museossa oli vuodessa vain noin 100,000 kävijää ja se teki konkurssin vuonna Rakennus on nyt muussa käytössä. (Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Suomen valtakunnallisissa erikoismuseoissa on vuosittain keskimäärin noin 30,000 kävijää.) Epäonnistuneen hankkeen tilalle Lontooseen on perustettu British Music Experience niminen museo, jonka tavoitteena on dokumentoida maan populaarimusiikkia vuodesta 1944 alkaen. Museon toiminnassa keskeinen rooli näyttäisi olevan interaktiivisilla näyttelyillä. Vastaavanlaisia hankkeita on vireillä pohjoismaissa. Norjaan on valtiovallan päätöksellä perustettu kansallinen populaarimusiikin keskus, joka on sijoitettu Trondheimiin. Rockheim niminen rockin ja popin kansallinen elämyskeskus avataan maaliskuussa 2010 (tieto ). Kilpailussa hävinnyt Oslon kaupunki on perustamassa kilpailevaa laitosta, jonka nimi on Popsenteret. Laitokset näyttäisivät olevat yhdistelmä museota, arkistoa ja kulttuurikeskusta. Rockheim toimii yhteistyössä Ringve-museon kanssa. Rockheimin kiinteä näyttely tulee kattamaan 1320 neliömetriä, ja sen teemana on aikamatka Norjan uudempaan musiikki- ja kulttuurihistoriaan 1950-luvun orastavasta nuorisokulttuurista tämän päivän digitaalisten medioitten runsauteen. Museossa on myös konserttisali. Lisäksi museo kerää yhteistyössä kansalliskirjaston kanssa n norjalaisen rockin historiaan liittyviä äänitteitä, painotuotteita, käsikirjoituksia ja haastatteluja. Huomattava osa museon aineistosta tulee olemaan saatavilla verkossa Creative Commons -lisenssillä TanskassA ollaan perustamassa Roskilden festivaalikaupunkiin kansallista rock-museota, joka on tarkoitus avata vuonna Ruotsissa perusteilla oleva ABBA-museo näyttäisi tähtäävän lähinnä kaupalliseen toimintaan. Musiikkimuseot Suomessa Ainoa alan kansainväliseen järjestöön CIMICiin kuuluva musiikkimuseo Suomessa on Åbo Akademin yhteydessä Turussa toimiva Sibelius-museo. Museon perustaja oli musiikkitieteen professori Otto Andersson, joka osittain omilla varoillaan hankki museolle arvokkaan soitinkokoelman. Museossa on myös mm Anderssonin kokoelma suomenruotsalaista kansanmusiikkia, merkittävä Sibelius-kokoelma (käsikirjoituksia ja äänitteitä) sekä muita kirjallisia ja äänidokumentteja. Museon toimintakenttä on siis huomattavasti laajempi kuin nimen perusteella voisi päätellä. Sibelius-museossa oli vuonna 2008 viisi vakinaista työntekijää. Museotilaston mukaan museon menot olivat , joista vastasi pääasiassa Åbo akademi. Museolla on pieni kunnallinen avustus ja jonkin verran omia tuottoja. Museossa kävi vuoden aikana henkilöä. Sen kokoelmissa oli 1800 esinettä, erityisesti soittimia, ja valokuvaa. Pohjoismaisessa mittakaavassa Sibelius-museo on melko pieni musiikkimuseo. Sen asema Suomen museokentässä on poikkeuksellinen, koska se ei saa eikä ilmeisesti haekaan valtionosuutta, vaikka olisi toiminnan laadun perusteella arvioiden siihen todennäköisesti oikeutettu. Se kuuluu siten samaan valtionosuuden ulkopuolella olevien yksityisten museoiden ryhmään kuin Emil Aaltosen museo, Ortodoksinen kirkkomuseo, Postimuseo, Päivälehden museo ja Syvärannan Lottamuseo. Yliopiston laitoksena sen olisi ehkä vaikea hoitaa valtakunnallisille erikoismuseoille kuuluvia tehtäviä. Toisaalta järjestelyn etuna on läheinen yhteys musiikkitieteelliseen tutkimukseen. 8 MuMu

9 Merkittäviä musiikkiin liittyviä kokoelmia on myös Kansallismuseossa, Helsingin kaupunginmuseossa ja muissa kulttuurihistoriallisissa museoissa. Kansallismuseon kokoelmissa on runsaat tuhat soitinta. Näistä historian kokoelmissa on noin 150. Kansatieteellisissä kokoelmissa on noin 340, suomalais-ugrilaisissa noin 130 ja yleisetnografisissa runsaat 400 soitinta. Lisäksi on muita musiikkiin liittyvää esinettä (pianotuoleja, viulunpeitteitä, nuottitelineitä ym.). Musiikkikokoelmien painopiste on 1800-luvussa. Helsingin kaupunginmuseossa on 65 soitinta 1800-luvun alusta 1950-luvulle. Noin puolet näistä on pianoja ja harmoneja. Lisäksi museossa on huomattava määrä musiikkiin liittyviä painotuotteita, kuten nuotteja ja konserttiohjelmia. Museo järjesti vuonna 2003 musiikkielämää Helsingissä esittelevän näyttelyn Harpunkielistä shimmykarkkiin. Helsingin musiikkielämää viidellä vuosisadalla. Myös muissa kaupunginmuseoissa on historiallisia soittimia ja muuta musiikkiaineistoa. Muut musiikin alalla toimivat museot ja kokoelmat Suomessa ovat pienempiä ja erikoituneet johonkin aiheeseen. Näistä on mainittava ainakin seuraavat. Suomen Kansansoitinmuseo toimii Kansanmusiikki-instituutin yhteydessä Kaustisella. Kokoelmien runkona on Erkki Ala-Könnin keräämä kansansoitinkokoelma. Museo on yleisölle avoin. Sibelius-akatemian soitinkokoelman rungon muodostavat Martti Pokelan keräämät kansansoittimet. Kokoelma ei ole avoinna yleisölle. Mekaanisen musiikin museo on yksityinen, Varkaudessa toimiva museo, joka on avoinna suurimman osan vuodesta Suomen Harmonikkamuseo Sysmässä perustuu Tauno Ylösen 170 soittimen kokoelmaan. Museo on avoinna kesäisin. Jean Sibeliuksen kotimuseo Ainola Järvenpäässä on avoinna kesäisin. Jean Sibeliuksen syntymäkoti kuuluu Hämeenlinnan kaupungin museoihin. Se on avoinna kesäisin. Abraham Ojanperän museo Limingassa toimii vuonna 1916 kuolleen oopperalaulajan kodissa. Museossa on Ojanperän jäämistö. Se on avoinna kesäisin. Suomen jazz- ja poparkistolla Helsingissä on merkittävä kokoelma populaarimusiikin historiaan liittyvää aineistoa, kuten nuotteja, valokuvia, kirjallisia dokumentteja ja äänitteitä. Arkisto harjoittaa alan tutkimustoimintaa. Arkistolla on myös pieni museoesineiden kokoelma. Arkisto on avoinna yleisölle Suomen äänitearkisto ry omistaa laajimman kokoelman suomalaisia äänilevyjä vuosilta Lisäksi arkistolla on ulkomaisia äänilevyjä, äänilevyalaan liittyvää kirjallisuutta ja dokumentteja sekä pieni määrä muita esineitä. Kokoelma on sijoitettu Pasilan radiotaloon eikä se ole avoinna yleisölle Suomen radio- ja televisiomuseo Lahdessa on osa Lahden kaupungin museotointa. Vaikka se ei olekaan musiikkimuseo, sen kokoelmissa on myös radiomusiikkiin liittyvää aineistoa Kevyen musiikin museon kannatusyhdistyksen kokoelmassa on pienehkö määrä soittimia ja muita musiikkiin liittyviä esineitä. Tekniikan museossa Helsingissä on musiikkiin ja äänentoistoon liittyviä teknisiä laitteita. Museot, arkistot ja musiikin tutkimus Arkistojen merkitys musiikkitieteelliselle tutkimukselle käy ilmeiseksi, kun tarkastellaan Suomessa tehtyä mittavaa Sibelius-tutkimusta. Se ei olisi ollut mahdollista, ellei Jean Sibeliuksen julkaistuja sävellyksiä, käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, päiväkirjoja ja muuta säveltäjään liittyvää aineistoa olisi ollut tutkijoiden käytettävissä. Perinnetutkimuksen alalla taas suomalainen kansanrunouden ja kansanmusiikin tutkimus on kehittynyt rinnan SKS:n kansanrunousarkiston kanssa. SKS:n rooli kirjallisuusarkistona on painottanut alan tutkimusta voimakkaasti tekstilähtöiseen suuntaan. Kansansoitinten keräys alkoi vasta myöhemmin Erkki Ala-Könnin toimesta. Ala- Könnin kokoelmat ovat nykyisin Kaustisella. Kulttuurihistoriallisen tutkimuksen, arkistojen ja museoiden välillä on eräänlainen muna ja kana-suhde. Historiallisesti katsoen arkistot ovat usein syntyneet tutkimuksen sivutuotteena, kuten Otto Anderssonin ja Erkki Ala-Könnin kokoelmat. Toisaalta arkistojen olemassaolo synnyttää tutkimusta. Sen jälkeen kun Suomessa ryhdyttiin järjestelmällisesti keräämään ja dokumentoimaan historiallisia äänilevyjä, tuloksena on tietyllä viiveellä ollut huomattava määrä väitöskirjoja ja muita akateemisia opinnäytteitä äänitetutkimuksen alalta. Näitä tuskin olisi syntynyt, jos tutkijoiden olisi yksin pitänyt koota kaikki tarvitsemansa aineisto. Ihannetapauksessa systemaattinen aineiston keruu on osa pitkäjänteistä tiedepolitiikkaa. Kun esimerkiksi eläviä kirjailijoita haastatellaan järjestelmällisesti kirjallisuusarkiston toimesta, haastattelut palvelevat tulevaa tutkimusta ja täydentävät kirjailijoiden teoksia, jotka tallennetaan kirjastoihin vapaakappalelain perusteella. Musiikin alueella julkaistujen nuottien ja äänitteiden arkistointi toimii kohtuullisen hyvin, mutta mitään kokonaissuunnitelmaa musiikkielämän dokumentoinnista säveltäjä- ja muusikkohaastattelujen avulla ei ole olemassa. Mikään organisaatio ei tallenna systemaattisesti äänilevy- MuMu 9

10 teollisuutta koskevaa aineistoa samalla tavoin kuin Kansallinen audiovisuaalinen arkisto kerää tietoja elokuvatuotannosta. Ei myöskään ole kokonaisnäkemystä siitä, mitä musiikkiin liittyvää esineistöä tulisi tallentaa tulevan tutkimuksen tarpeisiin. Musiikin esittämiseen liittyviä miljöitä kuten konserttitiloja, festivaaleja ja klubeja ei dokumentoida. Merkittävää aineistoa katoaa keskeisten henkilöiden kuollessa, kun ei ole selvää kuvaa siitä, kenellä olisi vastuu aktiivisesta aineiston keruusta. Mikään laitos Suomessa ei siis hoida tehtäviä, jotka luontevasti kuuluisivat valtakunnalliselle musiikin erikoismuseolle. Tämän päivän musiikin erikoispiirteitä 1950-luvulta lähtien musiikkielämälle on ollut ominaista teknologian kasvava merkitys. Yleisön näkökulmasta mekanisoitu musiikki on merkittävältä osalta korvannut elävän musiikin: musiikkia kuunnellaan radiosta, televisiosta, äänilevyiltä ja nyt myös verkosta. Muusikkojen näkökulmasta sähkösoittimien merkitys on kasvanut, ensin populaarimusiikissa ja sitten kaikessa musiikissa. Säveltäjät luovat teoksia suoraan sähköisessä muodossa käyttäen apunaan tietotekniikkaa. Tätä kehitystä valaisee eräästä näkökulmasta Juha Korvanpään väitöskirja Paavot kehiin. Musiikkiteknologia suomalaisessa iskelmätuotannossa luvuilla (Tampere 2005). Väitöskirjassa tutkitaan sähkösoitinten ja äänitystekniikan kasvanutta merkitystä suomalaisen iskelmämusiikin tuotannossa. Museonäkökulmasta on merkittävää, että tutkimuksessa viitataan toistuvasti esineisiin, joita ei tällä hetkellä ole missään tallella. Sähkösoittimet, niiden oheislaitteet, äänityslaitteet jne ovat nykyisin keskeisessä asemassa musiikin tekemisessä. Vaikka niistä onkin kaupallisia ja teknisiä kuvauksia ja musiikin tekijöiden kertomuksia niiden toiminnasta, itse laitteita ei välttämättä ole enää helppo löytää ainakaan toimintakunnossa. Käytännön muusikot ovat jo vaihtaneet ne uudempiin vastaaviin laitteisiin. Tilanne on tutkijan kannalta verrattavissa siihen, että arkistoissa olisi tallella barokkicembalolle kirjoitettua musiikkia ja kuvauksia soittimen rakenteesta, mutta ei yhtään toimivaa soitinta. Sähkösoitinten ja oheislaitteiden säilytys ja konservointi vaativat tietenkin museolta asiantuntemusta, mutta periaatteessa tämä ei ole sen erikoisempaa kuin meren pohjasta nostettujen esineiden säilyttämisen asettamat erityisvaatimukset. Jossakin määrin musiikkiteknologiaa kerätään tekniikan museoihin, mutta niitä ei välttämättä pystytä dokumentoimaan musiikin näkökulmasta riittävän hyvin. Viimeisten sadan vuoden aikana Suomen musiikkielämä on nopeasti muuttunut. Muutos on ollut korostetun nopeaa viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Sille on ollut ominaista uusien musiikin muotojen kasvu, teknologian kasvava merkitys musiikin tekemisessä, musiikkiteollisuuden nousu merkittäväksi kulttuuritekijäksi, musiikin kulutuksen muuttuminen ja faniuden kasvu ja monet muut seikat. Musiikista on tullut yksi suomalaisen arkielämän tärkeimpiä ilmiöitä, keskivertosuomalainen käyttää kulttuuritilastojen mukaan päivittäin yli kaksi tuntia musiikin parissa. Museolaitos ei toistaiseksi ole pystynyt vastaamaan tähän haasteeseen. MUSIIKKIMUSEON TEHTÄVÄT JA HENKILÖKUNTA Miksi musiikkimuseo tarvitaan? Suomeen tarvitaan uusi valtakunnallinen musiikin erikoismuseo. Vaikka maassamme onkin useita merkittäviä musiikin alalla toimivia museoita ja arkistoja, kenttä on muihin taiteenaloihin verrattuna hajanainen. Samoja tehtäviä, joista Ruotsissa vastaa yksi organisaatio, Statens musiksamlingar, hoitaa Suomessa ainakin kahdeksan eri yksikköä: Sibelius-museo Suomen kansansoitinmuseo Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkisto Svenska litteratursällskapet, folkkulturarkivet Suomen jazz- ja pop-arkisto Maailman musiikin keskus Sibelius-akatemian kirjasto Kansalliskirjaston musiikkiosasto Ruotsin ja Suomen erilaisilla ratkaisuilla on historialliset syynsä. On kuitenkin ilmeistä, että kun Suomessa alalta on puuttunut kokonaisvaltainen suunnittelu ja koordinointi, uusien tarpeiden syntyyn on aina jouduttu vastaamaan perustamalla uusia laitoksia. Svenskt visarkiviin perustettiin vuosia sitten mittavan jazzosasto, Suomeen oli perustettava erillinen jazz- ja poparkisto. Erkki Ala-Könnin mittavalle kansansoitinkokoelmalle ei aikanaan löytynyt sijoituspaikkaa, vaan sitä varten oli perustetta oma museo. Musikmuseet on kauan sitten laajentanut toimintansa palvelemaan etnomusikologiaa, Suomeen syntyi Maailman musiikin keskus esimerkkejä on enemmänkin. Musiikkielämä muuttuu myös tulevaisuudessa. Hajaantuminen jatkuu, ellei Suomeen synny alan valtakunnallista erikoismuseota. Periaatteessa kansallisen musiikkimuseon tehtävän voisi myös ottaa hoitaakseen jokin olemassa oleva museo. Tämä ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. Seuraavassa on lähdetty erillisen museon vaihtoehdosta. Pitkällä aikavälillä on tietenkin mahdollista, että jotkin nykyisistä laitoksista sulautuvat uuteen Musiikkimuseoon. 10 MuMu

11 Myös musiikkikirjastojen ja arkistojen toiminnassa on kehittämistarpeita, mutta ne jäävät tämän selvityksen ulkopuolelle. Musiikkimuseon tehtävät Kansallisen musiikkimuseon tehtävänä on yhteistyössä jo alalla toimivien organisaatioiden kanssa kerätä soittimia ja muita musiikkiin liittyviä esineitä, dokumentoida omien kokoelmiensa ohella Suomen musiikkielämää ja musiikkimiljöitä, harjoittaa neuvontaa, ylläpitää tutkimustoimintaa ja järjestää musiikkia koskevia näyttelyitä. Museo vastaisi myös nykyisestä Populaarimusiikin verkkomuseosta ja sen kehittämisestä. Tutkimuksen näkökulmasta ei ole toivottavaa, että uusi suomalainen museo ryhtyisi kilpailemaan vakiintuneiden museoiden kanssa historiallisten soitinten hankinnassa. Suomalaiseen kansanmusiikkiin liittyvää esineistöä on myös kohtuullisen hyvin tallella. Sen sijaan museon tutkimuksellinen painopiste voisi olla 1900-luvun musiikissa, suomalaisten soitintehtaiden historiassa, modernissa musiikkiteknologiassa ja äänitetuotannossa. Museon kokoelmiin voitaisiin hankkia musiikin esitystiloihin (konserttisalit, klubit, tanssipaikat, festivaalit), kulutukseen ja faniuteen liittyviä esineitä ja muuta dokumenttiaineistoa. Museo voisi myös pysyvää näyttelyään varten hankkia pienen kokoelman historiallisia soittimia. Kokemus on osoittanut, että sen jälkeen kun museon toiminta on vakiintunut, se voi odottaa lahjoituksia keräilijöiltä. Myös jotkin olemassa olevat museot saattaisivat olla valmiita tallentamaan musiikkikokoelmiaan musiikkimuseoon. Musiikkimuseon erityistehtävänä on musiikkiin liittyvän keräys- ja tutkimustoiminnan koordinointi. Sibelius-museolla ja Suomen jazz- ja poparkistolla on jo merkittäviä kirjallisia aineistoja, mutta alalta puuttuu kokonaissuunnitelma. Suomessa ei ole tutkimustarkoituksessa systemaattisesti tehty eri aloilla toimivien säveltäjien, muusikoiden ja muiden musiikin ammattilaisten (esimerkiksi äänittäjät) haastatteluja. Tämän tulisi olla osa museon säännöllistä toimintaa, ja se voisi alkaa myös ennen vakituisen museon avaamista. Kokoelmien ja tutkimustoiminnan painopiste on ja 2000-luvun musiikissa ja musiikkiteknologiassa, jota varten museon on hankittava erikoispätevyyttä sähkösoitinten ja oheislaitteiden säilytyksessä ja restauroinnissa. Tavoitteet on määritelty tarkemmin museon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa. Museon näyttelytoiminta jakautuu pysyvään perusnäyttelyyn ja erikoisnäyttelyihin. Perusnäyttelyn tavoitteena on esitellä suurelle yleisölle mm 1900-luvun musiikkielämän muutoksia soittimien, esityspaikkojen, teknologian ja kulutuksen näkökulmasta. Tavoitteena on saada museoon mm analogitekniikkaan perustuva toimiva äänilevystudio. Selvityksen liitteenä on ehdotus musiikkimuseon perusnäyttelyksi. Vaihtuvat erikoisnäyttelyt esittelevät museon tutkimuskohteita ja musiikkielämän ajankohtaisia ilmiöitä. Henkilökunta Taiteen alan valtakunnallisissa erikoismuseoissa on tyypillisesti henkilötyövuotta. Työntekijät jakautuvat museoammatilliseen ja avustavaan henkilökuntaan. Osa työntekijöistä on tutkimusprojekteissa työskenteleviä määräaikaisia henkilöitä. Uuden museon perustamiseen kuuluu ennen lakisääteisen valtionavun piiriin pääsemistä käynnistysvaihe, jonka aikana museo on vain osan aikaa auki. Toimintamuotoja kehitetään, kokoelmia kartutetaan, ulospäin pääpaino voi olla määräajan avoinna olevilla erikoisnäyttelyillä. Säännöllinen toiminta, jolloin museo on vakituisesti avoinna yleisölle, edellyttää vähintään seitsemää päätoimista työntekijää: Museonjohtaja (hallinto, tutkimus) Tekninen johtaja (analoginen ja digitaalinen musiikkiteknologia, konservointi) Museoamanuenssi (kokoelmat) Museoamanuenssi (verkkosivut, neuvonta) Museoamanuenssi (näyttelyt, musiikkipedagogiikka) Konservaattori (perinteiset materiaalit) Konservaattori (elektroniset laitteet) Näyttelytiloja varten tarvitaan lisäksi näyttelynvalvoja, lipunmyyjä ja opas. Erikoisnäyttelyiden suunnitteluun tarvitaan projektimäärärahoja. Laajemmat tutkimushankkeet on pyrittävä rahoittamaan Suomen akatemian tuella tai muulla vastaavalla tavalla. Tilat Musiikkimuseon sijaintipaikka on jokin pääkaupunkiseudun kunta. Museo tarvitsee toimintaansa varten seuraavanlaiset tilat: Näyttelytila, pysyvä näyttely ja vaihtuvat näyttelyt Hallinto Tekniset tilat, konservointi ja lähivarastointi Päävarasto, jossa on erikseen säilytystilat paperipohjaisille materiaaleille, av-materiaaleille (nauhat, videot), tekstiileille, soittimille, elektroniikalle ja muille materiaaleille. Tarkempi tilaohjelma laaditaan, kun museon tavoitteet on hyväksytty. Talous Valtio myöntää lain piiriin hyväksytyille museoilla 37 % valtionosuutta määrätyistä, erikseen nimetyistä kustannuksista. Erikoismuseoille avustus voi olla korotettu 10 prosenttiyksiköllä, minkä lisäksi valtio voi myöntää eril- MuMu 11

12 listä valtioapua erityistehtävien hoitamiseen tai perustamishankkeisiin. Museolaki ei velvoita valtiota heti myöntämään lain ehdot täyttäville museoille valtionosuutta, vaan sen piiriin pääseminen voi kestää useita vuosia. Suunniteltu musiikkimuseo on kokonsa ja tehtäviensä puolesta rinnastettavissa nykyiseen Teatterimuseoon. Sen menot vuonna 2008 olivat 1,04 miljoonaa euroa. Museon tuloista lakisääteistä valtionosuutta oli , harkinnanvaraista valtionavustusta ja kunnallisia avustuksia Lisäksi museolla oli omia tuloja. Erikoismuseoiden joukossa on myös Teatterimuseota huomattavasti suurempia museoita. Eräät erikoismuseot saavat samanaikaisesti erillistä valtionapua arkistotoimintaansa. Ennen kuin näin pitkälle päästään, Musiikkimuseon on osoitettava selkeästi tarpeellisuutensa. Miksi Suomeen ei syntynyt Musiikkimuseota jo sata vuotta sitten, kuten muihin pohjoismaihin? Ovatko suomalaiset musiikkijärjestöt tänään valmiita sijoittamaan musiikkimuseon käynnistämisen peruspanoksen, jota ilman tuskin valtio tai kunnatkaan tulevat mukaan? MUSIIKKIMUSEON PERUSNÄYTTELY Seuraavassa on esimerkinomaisesti luonnehdittu, millainen musiikkimuseon perusnäyttely voisi olla. Osa esineistä voi alkuvaiheessa olla muista museoista tai yksityishenkilöiltä lainattua. Kaikkiin kohteisiin liittyy interaktiivinen tietopaketti, joka sisältää tekstiä, äänitteitä, valokuvia ja (useimmissa tapauksissa) myös elokuva- tai videonäytteitä. KLASSINEN SIIPI Helsinki 1800-luvulla Porvariskodin soittimia, nuotteja, laulukirjoja Oopperaa suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi Kaupunginorkesterin ja musiikkiopiston synty Soitinkaupat Bulevardin ooppera Rakennuksen piirustukset Rooliasuja, lavasteita ja esineitä vanhasta oopperatalosta Pukuhuone Oopperan orkesterin soittimia Ohjelmalehtisiä Nuotteja Hallinnon pöytäkirjoja Suomalainen sinfoniaorkesteri 1900-luvulla Orkesterien maantiede (kartta orkestereiden levinneisyydestä) Ohjelmiston esittely; partituureja, stemmoja Soittimia, pultteja, nuottitelineitä, tahtipuikkoja Esiintymisasuja Hallinnon pöytäkirjoja Uuden musiikin nousu Säveltäjäpersoonallisuudet Kokkosesta Lindbergiin, työtilat, henkilökohtaisia esineitä Lastenkamarikonsertit, festivaalit Julisteita, lehtipolemiikkia, kirjeitä Eri sävellystekniikkoja kuvastavia partituureja Elektronimusiikin studio 1970 Suomalaiset säveltäjät maailmalla: julisteita, nuotteja, levyjä POPULAARIMUSIIKIN SIIPI Kansanlaulusta kansanliikkeisiin Kansansoittimia 1800-luvulta, arkkiveisuja Kansanperinteen kerääjät, Lönnrot, Otto Andersson, SKS:n ja SLS:n synty Kuorolaulu, laulujuhlat Puhallinmusiikki ja yhdistyselämä: soittimia, lippuja, juhlaohjelmia, lavasteita Musiikki kansalaissodassa Tanssiorkesterit Tanssiorkesterin soittimet ja esiintymisasut, 1930-luku ja 1960-luku (esim Dallape-orkesterin esiintymipukuja ja muuta rekvisiittaa löytyy) Ravintolamiljöö, yleisön asuja Tanssilavat Keikka-autot Nuotteja, levyjä Lehti-ilmoituksia, julisteita, Kullervo Linnan muistiinpanot Suomi-rockin koulukunnat Rautalankayhtye 1965 Proge-yhtye Rockabilly-yhtye Punk-yhtye Metallimusiikki soittimet, vahvistimet, esiintymisasut harjoituskämpät esiintymispaikat musiikkilehdet, julisteet levyt, videot Tähdet ja fanit Eri aikakausien tähtiä: henkilökuvat, asut Oopperalaulaja-keräilykuvat 12 MuMu

13 Mainonta, Suosikki-lehti, keräilykuvat Listat Ihailijaposti Fan-klubit, fanin huone eri aikoina Lastenmusiikki Laulukirjoja eri vuosikymmeniltä Lasten soittimia Soivia leluja Lastenlevyjä, lasten levysoittimia Tunnettuja lastenmusiikin tekijöitä Esiintymisasuja INFRASTRUKTUURIN SIIPI Suomalainen äänilevy-yhtiö 1960 Toivo Kärjen työpöytä ja henkilökohtaiset muistiinpanot Scandian varastokortit 1965 Nuotteja, sovituksia, sopimuksia Esitteitä, julisteita Masternauhoja, koelevyjä Varastohylly 78 ja 45 kierroksen levyille Levystudio ja prässäämö Analoginen studio: mikrofonit, vahvistimet, nauhurit Nauhatyypit, lakkalevyt (Laitteita myös avattuina: nauhurin sisusta ym) Äänittäjän huone Mahdollisuus live-demonstraatioihin Masterointi ja prässäämö, levyleikkuri Suomen soitinteollisuus Soitinvalmistajien maantietoa Esimerkkejä tunnetuista soitin valmistajista: Landola-kitarat, Kouvolan harmonikat, Hellas-pianot, soittimia (lukuisia eri malleja), työvälineitä Soitinkauppa ja korjaamot, soitinten osia Diskot ja klubit Klubien kalustoa DJ-laitteet, live-demonstraatioita Valaistus, live-valoshow Mainokset, julisteet, flyerit, pääsyliput Bailuasuja Digitaalisen musiikin synty CD, DAT, U-matic Digitaaliset sähkösoittimet ja oheislaitteet Tietokoneet ja musiikkiohjelmistot, tekno Musiikki internetissä Soittoäänet eri vuosina, musiikki puhelimissa Musiikki ja tekijänoikeus Vuoden 1927 asetuskokoelma alkuperäisenä Kaikki seuraavat tekijänoikeuslain muutokset asetuskokoelmassa ja havainnollisena kronologiana Teosto Laulu-miesten talossa, Pyssy Turunen (kalustoa jos löytyy, kuvia, rakennuksen piirustukset) Lauttasaarentien talo (kuvia, piirustuksia, esineitä) Yleisradion musiikkiraportteja viideltä vuosikymmeneltä: koko seinällinen mappeja Gramex, tilat, henkilöt, dokumentteja Tekijänoikeuden tiedotuskeskus: tiedotusmateriaalia ja esitteitä Lehtikirjoituksia, komiteamietintöjä Sopimuksia, lomakkeita, välitystuomiota Korkeimman oikeuden päätöksiä: Teosto vs Elanto, Yle vs Gramex, Finnreactor jne MUSIIKKIMUSEON KOKOELMA- POLIITTINEN OHJELMA Kulttuurihistorialliset museot keräävät artefakteja, ihmisen tuottamia esineitä, jotka antavat tietoa kulttuurin kehityksestä. Länsimaisen taidemusiikin keskeisiä artefakteja ovat nuotit, jotka ovat aikaisemmin olleet musiikkitieteen tärkeimpiä lähteitä. Nuotteja ovat keränneet monet kirjastot ja arkistot. Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, painetut nuotit ovat kuuluneet vapaakappalesäännösten piiriin. Musiikkimuseoiden tehtävänä on perinteisesti ollut soittimien kerääminen. Soittimien kehityksen tuntemisella on huomattava merkitys myös musiikin tutkimukselle. Tietomme barokin musiikista olisivat olennaisesti heikommat, jos käytettävissä ei nuottien lisäksi olisi tietoa soittimista, joilla niitä on esitetty. Lisäksi monet musiikkimuseot ovat keränneet käsikirjoituksia, tunnettujen säveltäjien henkilökohtaisia esineitä sekä muuta vastaavaa aineistoa luvun aikana musiikkielämä on muuttunut nopeasti, ja vuosisadan jälkipuoliskolla myös musiikkitieteellinen tutkimus on uudistunut. Tutkimuksen kohteena eivät enää ole vain säveltäjät ja heidän nuottikirjoituksella tallennetut sävellyksensä, vaan musiikkielämä sosiaalisena instituutiona. Musiikin tuotanto on muuttunut teollisuudeksi. Perinteiset soittimet ovat saaneet rinnalleen uusia, sähkötekniikkaan ja nykyisin myös digitaaliseen tekniikkaan perustuvia laitteita. Huomattavaa osaa tämän päivän musiikista ei välttämättä koskaan julkaista nuotteina. Musiikin tutkimus ei kohdistu vain teoksiin, vaan myös esityskäytäntöön sekä siihen ympäristöön, jossa niitä esitetään. Modernin musiikkimuseon tehtävä on osa nykykulttuurin dokumentointia. Perinteisten musiikkimuseoiden kokoelmat ovat tietyssä mielessä syntyneet sattuman tuloksena. Barokin ajalta on säilynyt niin vähän soittimia, että ne ovat kaikki tallen- MuMu 13

14 tamisen arvoisia. Usein museon soittimet ovat kiertäneet antiikkikaupan ja keräilijöiden kautta. Niihin saattaa liittyä huomattavia symboliarvoja ( tämä oli Beethovenin käyttämä soitin ). Moderni musiikkimuseo ei pyri tallentamaan ainoastaan soittimia ja muita musiikkiin liittyviä artefakteja, sen on myös tallennettava informaatiota niiden toiminnasta ja käyttöyhteyksistä. Mikään museo ei voi tallentaa kaikkia omaan alaansa liittyviä esineitä. Musiikkimuseon tulee pyrkiä keräämään artefakteja niiden aktiivisen elinkaaren loppuvaiheessa, jolloin käyttöyhteydet tunnetaan, informaatiota niiden toiminnasta on vielä saatavissa ja uutena ehkä hyvinkin kalliita laitteita on mahdollista saada poistohintaan tai lahjoituksina. Tällä hetkellä musiikkimuseon kiireellisenä tehtävänä on tallentaa mahdollisimman kattavasti analogisen kauden musiikkiteknologiaan liittyviä artefakteja, varaosia ja manuaaleja, jotta ne pystytään säilyttämään toimivassa kunnossa. Tuoreessa väitöskirjatutkimuksessaan (Äänitemoodi. Äänite musiikillisessa kommunikaatiossa. Jyväskylä 2009) Olli Heikkinen tarkastelee semioottisen musiikintutkimuksen näkökulmasta musiikkia viidestä eri näkökulmasta: teosmoodi esitysmoodi äänitemoodi visuaalinen moodi tähtimoodi Luokittelu ei ole kattava eikä vakiintunut, mutta se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella musiikkimuseon tehtäviä laajemmasta perspektiivistä. Kun tutkitaan musiikkia sävelteoksina, keskeisiä lähteitä ovat edelleen nuotit ja äänitteet, joille niitä on tallennettu. Musiikkimuseon tehtävänä olisi tällöin lähinnä tallentaa aineistoa, jota ei jo nyt kerätä olemassa oleviin kirjastoihin ja arkistoihin. Tätä voisi olla erityisesti musiikin tekijöiden alkuperäisaineisto, jota tulisi varautua ottamaan talteen ainakin kuolinpesistä. Esitysmoodiin kuuluvat keskeisesti soittimet. Perusnäyttelyä varten museo tarvitsee valikoiman yleisimpiä soittimia; niitä voidaan mahdollisesti myös saada talletuksina muista museoista ja yksityiskokoelmista. Aktiivisen keräystoiminnan kohteina tulisi olla suomalaisten soitintehtaiden ja käsityöläisten valmistamat soittimet soitinvalmistuksessa käytetyt välineet muu soitintehtaisiin ja kauppaan liittyvä dokumentaatio sähkösoittimet ja oheislaitteet sähkösoittimien kytkentäkaaviot, varaosat ja manuaalit Merkittävä osa tämän päivän musiikista luodaan äänitysstudiossa. Kansalliskirjasto saa vapaakappaleina suomalaiset äänitteet, mutta se ei kerää tietoa niiden tuotantoprosessista, tekniikasta tai taloudesta. Musiikkimuseon on syytä hankkia perusvalikoima suomalaisia äänitteitä tämä lienee mahdollista saada lahjoituksina mutta ensisijaisena keräilykohteena tulisi olla äänitetuotantoon ja äänitysstudioihin liittyvät artefaktit äänitteiden tuotantoprosessin välivaiheet, kuten materiaalinauhat, masternauhat, välimiksaukset, koelevyt jne levy-yhtiöiden dokumenttiaineisto, esimerkiksi konkurssiin menneiden yhtiöiden kirjapidon ja muun aineiston säilyttäminen erityisenä tavoitteena tulisi olla toimivan analogisen kauden levytysstudion museoiminen sekä musiikkistudioita koskevan muistitiedon kerääminen Musiikin visuaaliseen moodiin kuuluvat musiikkielokuvat, televisio-ohjelmat ja videot. Niitä on mm Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa ja Yleisradion tv-arkistossa. Aineistosta ei kuitenkaan ole yhtenäistä kuvausta, ja tv-arkiston musiikkiaineiston tutkiminen on tällä hetkellä käytännössä vaikeaa. Musiikkimuseon tulisi toimia aloitteentekijänä ja koordinaattorina musiikkia koskevan audiovisuaalisen dokumentaation hyödyntämisessä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena tulisi olla lainmuutos, joka sallisi Yleisradion arkistoissa olevan digitaalisen aineiston on-line käytön Musiikkimuseoon sijoitetulta päätteeltä. Museon tulisi myös käyttää eri kokoelmissa olevaa avmateriaalia havainnollistamassa perusnäyttelyään. Visuaaliseen moodiin kuuluvat myös muusikkojen (ja yleisön) asut, esiintymispaikat, kulissit, julisteet, valokuvat ja muu vastaava aineisto. Museon tavoitteena tulisi olla säilyttää eri aikakausille tyypillisiä esiintymis- ja rooliasuja, mieluiten yhtenäisinä kokonaisuuksina ( yhtye x:n esiintymisasut vuodelta 1980 ). Tähtimoodilla viitataan musiikin tekijöiden ja yleisön väliseen suhteeseen, johon liittyy tyypillisiä rakenteellisia ilmiöitä. Museon tehtäviin kuuluisi mm markkinointiprosessien ja mainonnan dokumentointi ja fan-clubien materiaalin tallentaminen (esimerkiksi Dingo-ilmiö ). 14 MuMu

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 Kulttuuriaineistojen tallettaminen ja säilyttäminen Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy?

Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy? Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy? Televisio- ja radio-ohjelmien sekä elokuvien arkistointi Lasse Vihonen / Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Tieteiden talo 19.5.2008 Laki kulttuuriaineistojen

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA Valtionavustukset museoiden tietoyhteiskuntahankkeisiin Opetusministeriö on myöntänyt museoille tietoyhteiskuntarahaa vuonna 2001 yhteensä 4 590 000 mk, josta

Lisätiedot

Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015

Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015 Kansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Radio- ja televisioarkisto (RTVA) Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015 Radio- ja tv-arkisto

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN Digiaika talteen! seminaari 16.5.2008 jorma.walden@minedu.fi Kulttuuriaineistojen arkistointia koskeva lainsäädäntö (vapaakappalelaki ja elokuvien arkistointia

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Suomen Jazz & Populaarimusiikin Arkiston Kannatusyhdistys ry Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Jazz & Populaarimusiikin Arkiston Kannatusyhdistys ry Toimintasuunnitelma 2010 23.10.2009/JM Suomen Jazz & Populaarimusiikin Arkiston Kannatusyhdistys ry Toimintasuunnitelma 2010 Yleistä Suomen Jazz & Pop Arkisto (JAPA) kerää, tallentaa ja säilyttää suomalaiseen populaarimusiikkiin

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Pelit kansalliskokoelmassa

Pelit kansalliskokoelmassa Pelit kansalliskokoelmassa Lauri Ojanen & Aija Vahtola Kansalliskirjasto on kerännyt digitaalisia pelejä vuodesta 2008 alkaen, jolloin ne sisällytettiin arkistoinnin piiriin vapaakappaletoimintaa ohjaavassa

Lisätiedot

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Kansalliskirjaston äänitekokoelma KK:lla laaja kokoelma, n. 160 000 äänite%ä Suomen suurin julkinen äänitekokoelma Vuodesta 1981 vapaakappalelaki AV- aineistolle,

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

KULTUURIAINEISTOLAKI JA MUSIIKKIAINEISTOT. Uudistunut kulttuuriaineistolaki -seminaari 19.5.2008 Tapani Moisio

KULTUURIAINEISTOLAKI JA MUSIIKKIAINEISTOT. Uudistunut kulttuuriaineistolaki -seminaari 19.5.2008 Tapani Moisio KULTUURIAINEISTOLAKI JA MUSIIKKIAINEISTOT Uudistunut kulttuuriaineistolaki -seminaari 19.5.2008 Tapani Moisio Yleistä Musiikkiaineistoilla tarkoitetaan tässä musiikkiäänitteitä ja nuottijulkaisuja Kansalliskirjastolla

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Mikä on Elävä arkisto?

Mikä on Elävä arkisto? Mikä on Elävä arkisto? 1 YLEn Elävä arkisto Kaikki hankkeet, joilla tähdätään tekijänoikeusviidakon yksinkertaistamiseen, ovat tervetulleita Suunta, jolla sopimista helpotetaan, on oikea Sopimuslisenssin

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Digitaalisia kirjastoja koskeva Euroopan unionin toiminta - kuinka kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne Perustiedot... 2 Talous - Menot... 3 Talous - Tulot... 5 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 7 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 8 Avoinnaolo...

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Suomen Jazz & Populaarimusiikin Arkiston Kannatusyhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013

Suomen Jazz & Populaarimusiikin Arkiston Kannatusyhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013 Suomen Jazz & Populaarimusiikin Arkiston Kannatusyhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013 25.10.2012/JM Tiivistelmä Suomen Jazz & Pop Arkisto JAPA on vuonna 1990 perustettu tieteellinen arkisto, joka kerää,

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan?

Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan? Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan? Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki - seminaari 5.6.2009 Minna Karvonen Muutossuunnat & Kansallinen digitaalinen kirjasto

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari KDK-Asiakasliittymä KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari Agenda Tavoitteet Ensimmäinen aalto Toinen aalto Järjestelmäarkkitehtuuri Demo Tavoitteet Asiakasliittymä Arkistojen, kirjastojen ja museoiden

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Audiovisuaalisten arkistojen käyttökokemuksia 1 Negatiivinen kuva arkisto kontrollivirastona, joka yrittää estää vapaata tutkimusta lainsäädäntö peikkona, joka

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne Kävijät... 2 Perustiedot... 3 Talous - Menot... 4 Talous - Tulot... 6 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 8 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 9

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

UUDISTUNUT KULTTUURIAINEISTOLAKI MIKÄ SUOMESSA SÄILYY? Painotuotteet ja tallenteet Laura Kärkkäinen 19.5.2008

UUDISTUNUT KULTTUURIAINEISTOLAKI MIKÄ SUOMESSA SÄILYY? Painotuotteet ja tallenteet Laura Kärkkäinen 19.5.2008 UUDISTUNUT KULTTUURIAINEISTOLAKI MIKÄ SUOMESSA SÄILYY? Painotuotteet ja tallenteet Laura Kärkkäinen 19.5.2008 Lain rakenne 1 luku: Yleiset säännökset 2 luku: Painotuotteet ja tallenteet 3 luku: Verkkoaineisto

Lisätiedot

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10. Aineen taidemuseo On 37 6. Alvar Aalto-museo* On 37 14

MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10. Aineen taidemuseo On 37 6. Alvar Aalto-museo* On 37 14 HENKILÖTYÖVUOSIPÄÄTÖKSET 2008: MUSEOT MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10 Aineen taidemuseo On 37 6 Alvar Aalto-museo* On 37 14 Amos Andersons konstmuseum* Ei

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Televisio- ja radiotutkimukselle KAVA:n kautta avautuvat ulottuvuudet

Televisio- ja radiotutkimukselle KAVA:n kautta avautuvat ulottuvuudet Televisio- ja radiotutkimukselle KAVA:n kautta avautuvat ulottuvuudet Digiaika Talteen! - seminaari 16.5.2008, Kansalliskirjasto Ajoitus Ikävää: Olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten kysymys vanhoista

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA "...jos saisimme musiikkiopiston

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto Luonnontieteelliset museopäivät 24.3.2009 Minna Karvonen & Tapani Sainio Digitaalisia kirjastoja koskeva Euroopan unionin toiminta kuinka kulttuuriaineistojen ja tieteellisen

Lisätiedot

AINEISTON KÄYTTÄMINEN JULKAISU- TOIMIN AINEISTON VASTAAN- OTTAMINEN AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO KONSER- VOINTI IAKAS SASTO HTAJA TKIJAT NSER-

AINEISTON KÄYTTÄMINEN JULKAISU- TOIMIN AINEISTON VASTAAN- OTTAMINEN AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO KONSER- VOINTI IAKAS SASTO HTAJA TKIJAT NSER- IAKAS NDENTTI/ IMUS- JA OELMA- SASTO OTOIMEN- HTAJA TKIJAT NSER- TTORIT ETO- JA ERIAALI- RASTOT AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO PÄÄTIEDOSTOT (TIETOVARANNOT) LUETTELOINTITIEDOT VAATIIKO KONSERVOINTIA? MATERIAALIN

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Tekijänoikeusasetus 21.4.1995/574

Tekijänoikeusasetus 21.4.1995/574 Tekijänoikeusasetus 21.4.1995/574 Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain (404/61) nojalla:

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2013. 672/2013 Laki. kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2013. 672/2013 Laki. kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2013 672/2013 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta

Lisätiedot

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista

Lisätiedot

TORNION JA HAAPARANNAN MUSEOHALLINOLLINEN YHTEISTYÖ. PM. museonjohtaja Henri Nordberg 29.11.2007. Taustaa

TORNION JA HAAPARANNAN MUSEOHALLINOLLINEN YHTEISTYÖ. PM. museonjohtaja Henri Nordberg 29.11.2007. Taustaa TORNION JA HAAPARANNAN MUSEOHALLINOLLINEN YHTEISTYÖ PM. museonjohtaja Henri Nordberg 29.11.2007 Taustaa Vuonna 2001 Haaparannan kulttuurijohtaja Tapio Salo ja Tornionlaakson maakuntamuseon johtaja Henri

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2010

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2010 Symbolit ja lyhenteet * Yksityinen museo (säätiö/yhdistys) ** Tiedot sisältyvät yllä olevaan lukuun.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi vm Valtakunnallinen museo m Maakuntamuseo

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut)

Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) (äänitteet ja nuottijulkaisut) Kuvailupäivä 5.3.21012 Katerina Sornova Kansalliskirjasto katerina.sornova[ät]helsinki.fi Yleistä säännöistä Ennen: Audiovisuaalisen aineiston kuvailu ja Nuottijulkaisujen

Lisätiedot

Yleistä säännöistä 6.3.2012. Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) 0-alue: Sisältö- ja mediatyyppi Sisältötyyppi

Yleistä säännöistä 6.3.2012. Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) 0-alue: Sisältö- ja mediatyyppi Sisältötyyppi (äänitteet ja nuottijulkaisut) Kuvailupäivä 5.3.21012 Katerina Sornova Kansalliskirjasto katerina.sornova[ät]helsinki.fi Yleistä säännöistä Ennen: Audiovisuaalisen aineiston kuvailu ja Nuottijulkaisujen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Asiakasliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisille sähköisille

Lisätiedot