Hämeenlinnan. kaupungin historiallinen. Hämeen maakuntamuseo
|
|
- Petteri Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimintakertomus 2008 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Kanta- Hämeen maakuntamuseo
2 SISÄLLYS: 1. Katsaus vuoteen Museokohteet ja toimitilat 4 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 4 Vankilamuseo 5 Palanderin talo 6 Sibeliuksen syntymäkoti 7 Säästöpankkimuseo 7 Museokaupat 8 Muut toimitilat ja säilytystilat 8 3. Näyttelytoiminta 9 Vaihtuvat näyttelyt 9 Pienoisnäyttelyt museon ulkopuolella 11 Vankilamuseon näyttelyt 12 Palanderin talon pääsiäinen ja joulu 13 Näyttelylainat 13 Lainattavat kiertonäyttelyt Tapahtumat Kokoelmat, niiden kartuttaminen ja hoito Maakunnallinen museotyö Valokuva-arkisto Kirjasto ja arkisto Tutkijapalvelut Tiedotus Hallinto ja henkilökunta 24 Hallinto 24 Henkilökunta 25 Henkilöstön koulutus Yhteistyökumppanit 26 LIITE 1 Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon koulutus, opintomatkat, museoalan kokoukset ja tilaisuudet vuonna LIITE 2 Yhteistyökumppanit 31
3 1. Katsaus vuoteen 2008 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo on Kanta-Hämeen maakuntamuseo, jonka tehtävänä on tallentaa, tutkia ja esitellä Hämeen aineellista kulttuuriperintöä. Museoon kuuluvat varsinaisen historiallisen museon lisäksi Palanderin talo, Sibeliuksen syntymäkoti sekä koko maan alueen toimintaa esittelevät Vankilamuseo ja Säästöpankkimuseo. Historiallisen museon vuodesta 2000 esillä ollutta perusnäyttelyä ryhdyttiin osin purkamaan kuluneen vuoden aikana. Näyttely sinänsä on kestänyt hyvin aikaa, mutta esillä olevat esineet varsinkin tekstiilit on välillä päästettävä lepäämään. Perusnäyttelyn kaksi ensimmäistä salia otettiin väliaikaisesti vaihtuvien näyttelyiden käyttöön. Vuoden 2009 lopulla ne palaavat uuden perusnäyttelyn tiloiksi ja muutenkin näyttelyn myllerrys jatkuu kuluvan vuoden aikana. Sibeliuksen syntymäkoti avattiin restauroituna 1860-luvun asuun vuoden 2007 lopulla. Kertomusvuoden aikana museossa vieraili yli asiakasta ja interiöörit saivat osakseen runsaasti kiitosta. Nykyisessä asussaan syntymäkoti on helmi, jota voi esitellä kaupungin ylpeydenaiheena. Museotoiminnan kehittäminen oli keskeisesti esillä vuoden 2008 työssä. Kaupungin kulttuuristrategian jatkoksi museossa laadittiin oma strategia vuoden 2012 saakka. Lisäksi museossa aloitettiin kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen. Ohjelman ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi syksyllä Työtä tullaan jatkamaan prosessikuvauksilla syksyllä Museon vuoden 2008 toimintaa voi luonnehtia myös yhteistyöpainotteiseksi. Kesänäyttely Ilveksen jäljillä toteutettiin yhteistyössä kolmen muun kantahämäläisen museon kanssa, siten, että kussakin museossa oli oma osuutensa yhteisestä teemasta. Merkittävä yhteistyöponnistus oli myös Paikallismuseokartoituksen tekeminen. Kartoituksessa oli mukana 15 aktiivisesti toimivaa yhdistysten, kuntien ja kuntayhtymien omistamaa paikallismuseota maakuntamuseon toimialueelta. Kartoituksen pohjalta laadittiin raportti sekä alueellinen kehittämissuunnitelma, joka toimii lähtökohtana jatkotoimenpiteiden suunnittelulle. Vuosi 2008 oli vilkas toiminnan vuosi, mutta matkaan mahtui myös karikoita. Pitkään suunniteltu kokoelman luettelointiohjelman uudistus jouduttiin loppukesästä aloittamaan alusta, kun valitun ohjelman toimittaja yllättäen ilmoitti konkurssista. Historiallinen museo liittyikin Musketti-museoiden joukkoon ja uusi ohjelma saadaan käyttöön kevään 2009 aikana, jolloin myös valokuva-arkiston digitointiprojekti toden teolla saadaan käyntiin. museonjohtaja 3
4 Historialliseen museoon. 2. Museokohteet ja toimitilat Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Historiallinen museo, toimisto, valokuva-arkisto ja näyttelytilat sijaitsevat Hämeen linnan alueella osoitteessa Kustaa III:n katu 8, entisessä vankilarakennuksessa, Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksessa. Se on valmistunut vuonna 1844, arkkitehtina A. F. Granstedt. Vankilakäytöstä tilat vapautuivat vuonna Museon perusnäyttely Hämäläisten vuosisadat on ollut esillä vuodesta 2000 alkaen ja se on esitellyt alueen historiaa ja elämää 1700-luvulta 1970-luvulle. Vuonna 2008 näyttelyn osia purettiin ja tiloja otettiin vaihtuvien näyttelyiden käyttöön. 4 Kertomusvuonna museo oli avoinna päivittäin kello (Poikkeuksina Uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, pitkäperjantain jälkeinen lauantai, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja 2. joulupäivä, jolloin museo oli suljettu, sekä Uudenvuodenaatto, kiirastorstai ja vapunaatto, jolloin museo suljettiin jo kello 15.00) Pääsymaksut olivat 4 euroa aikuisilta ja 3 euroa opiskelijoilta ja eläkeläisiltä sekä yli 15 henkilön ryhmiltä. Alle 18-vuotiaat pääsivät museoon maksutta.
5 Historiallisella museolla vieraili vuoden 2008 aikana yhteensä 5625 asiakasta. Täyden pääsylippuhinnan maksaneita aikuisia oli 9% (489) ja alennetun pääsylippuhinnan maksaneita 56% (3187) (*). Alle 18-vuotiaita asiakkaita oli 23% (1283) ja muita ilmaiskävijöitä 12% (666). Ilmaiskävijöiden määrässä tapahtunut lasku verrattuna edelliseen vuoteen johtui siitä, että Keskiaikamarkkinoiden toritullilipulla ei vuonna 2008 ollut vapaata sisäänpääsyä museoon. Ulkomaalaisia asiakkaista oli 12% Perusnäyttelyä. (678). Vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin museossa kävi 1586 asiakasta. Opastettuja ryhmiä kävi historiallisella museolla 9 kappaletta. (* Alennetun pääsylippuhinnan maksaneisiin lasketaan opiskelijat, eläkeläiset tms. sekä linnan alueen aluelipun tai museoiden yhteislipun lunastaneet.) Vankilamuseo Vankilamuseo toimii Hämeenlinnan lääninvankilan vanhoissa tiloissa historiallisen museon viereisessä rakennuksessa. Se oli valmistuessaan vuonna 1871 Suomen ensimmäinen sellivankila ja se oli vankilakäytössä aina vuoteen 1993 saakka. Museo avattiin yleisölle kesäkuussa Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti L. I. Lindqvist. Vankilamuseo kertoo Suomen vankeinhoidon historiasta ja vankilaelämästä ennen ja nyt. Museon arvokkain näyttelyesine on itse rakennus ja sen viimeisten vankila-aikojen asussa olevat aidot tilat. Rakennukseen ja näyttelyyn voi tutustua kolmessa kerroksessa. Museokävijä tulee rakennukseen samaa reittiä kuin vangit aikoinaan ja hänellä on mahdollisuus tutustua vankilan arkipäivään. Yleisöltä suljetussa ylimmässä kerroksessa on vankilan entinen kirjasto- ja kouluhuone, jota vuokrataan kokouskäyttöön. Vankilamuseosta on tehty opetuspaketti Kakkua paloina, joka on tarkoitettu peruskoulujen opettajille museokäyntien valmistelua varten ja niiden tueksi. Vankilamuseo oli avoinna samoin kuin viereinen his- 5
6 toriallinen museo. Pääsymaksu aikuisilta oli kertomusvuonna 5 euroa ja lapsilta 1 euro. Alennuslipulla ja ryhmähinnalla pääsymaksu oli 4 euroa. Museossa vieraili vuoden 2008 aikana asiakasta. Aikuisia oli 25% (4639) ja lapsia 36% (6552). Alennetun pääsylipun lunasti 34% (6242) ja ilmaiskävijöitä oli 5% (893). Ilmaiskävijöiden määrässä tapahtunut lasku verrattuna edelliseen vuoteen johtui siitä, että Keskiaikamarkkinoiden toritullilipulla ei vuonna 2008 ollut vapaata sisäänpääsyä museoon. Ulkomaalaisia museovieraista oli 8% (1496). Vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin vankilamuseossa kävi 4565 asiakasta. Opastettuja ryhmiä museossa kävi 55 ja elämysopastuksia järjestettiin 2 kappaletta. Vankilamuseon pikkuportti Palanderin talo Palanderin talo on kotimuseo, joka sijaitsee entisöidyssä puutalossa osoitteessa Linnankatu 16. Talo on rakennettu vuonna Museo on saanut nimensä talon pitkäaikaisen omistajaperheen Palanderin mukaan. Lehtori E.W. Palander toimi venäjän kielen opettajana Hämeenlinnan lyseossa. Historiallisen museon hallintaan talo tuli vuonna Rakennuksen kunnostamisen ja entisöinnin jälkeen kotimuseo avattiin yleisölle vuonna Kotimuseo esittelee hämeenlinnalaista porvarisasumista 1800-luvun lopulta 1920-luvulle. Hilla von Essen opastaa Palanderin talolla. Palanderin taloon tutustutaan aina oppaan johdolla. Opastuskierros alkaa eteisestä, josta edetään jugendtyyliseen herrainhuoneeseen, 1800-luvun lopun isäntäväen makuuhuoneeseen, siitä edelleen sunnuntailounaalle katettuun ruokasaliin ja edelleen juhlavaan saliin, lastenhuoneeseen ja viimeiseksi 1920-luvun kodikkaaseen keittiöön. Kotimuseossa on lisäksi esillä pukukokoelma ja sisäpihalla puutarha perinnekasveineen. Talossa on myös suojeluskunnan piiripäällikön huone 1930-luvulta. Palanderin talo oli kertomusvuonna avoinna kesä-elokuussa joka päivä kello ja syyskuun alusta toukokuun loppuun lauantaisin ja sunnuntaisin Opastettu kierros taloon lähtee puolen tunnin välein. Pääsymaksut Palanderin taloon olivat aikuisilta 4 euroa ja lapsilta 1 euro. Alennuslipulla ja ryhmähinnalla pääsymaksu oli 3 euroa. Palanderin talossa vieraili vuonna 2008 yhteensä 1611 museovierasta: aikuisia 26% (419), lapsia 22% (360), alennetulla lipulla 35% (566) ja ilmaiseksi 17% (266). Ulkomaalaisia kävijöistä oli 3% (53). Museon kaikki kävijät opastetaan. Opastettu kierros lähtee aukioloaikoina puolen tunnin välein. Niitä pidettiin vuoden aikana 298 kappaletta. 6
7 Sibeliuksen syntymäkoti Sibeliuksen syntymäkoti Hallituskadulla oli avoinna ensimmäistä vuotta vuoden 2007 remontoinnin ja restauroinnin jälkeen. Vuonna 1834 valmistunut rakennus edustaa arkkitehtoniselta tyyliltään puuempireä. Rakennus on toiminut museona vuodesta 1965 lähtien ja se on ollut osa Hämeenlinnan kaupungin historiallista museota 1980-luvun lopulta lähtien. 11-vuotias Jean Sibelius. Sibeliuksen syntymäkodin uusittu näyttely kertoo säveltäjän lapsuudesta ja nuoruudesta Hämeenlinnassa. Sibelius ( ) syntyi Hämeenlinnassa. Hän varttui kaupungissa ja kävi koulunsa Hämeenlinnan Normaalilyseossa. Vuonna 1885 Sibelius valmistui Normaalilyseosta ja muutti Helsinkiin opiskelemaan. Museossa on mahdollisuus myös kuunnella Jean Sibeliuksen musiikkia äänitteinä, sekä erikseen ilmoitettavissa pienissä konserteissa. Sibeliuksen syntymäkoti oli avoinna yleisölle joka päivä touko-elokuussa ja syyshuhtikuussa Pääsymaksut olivat aikuisilta 4 euroa, alennetulla lipulla 3 euroa ja lapsilta 1 euro. Syntymäkodissa vieraili 7092 asiakasta: aikuisia 34% (2411), lapsia 14% (968) ja alennetulla lipulla 45% (3213). Ilmaiskävijöitä oli 7% (500). Ulkomaalaisia kävijöistä oli 24% (1721). Opastettuja ryhmiä kävi 38. Säästöpankkimuseo Historiallisen museon näyttelytilojen yhteydessä on Säästöpankkimuseo. Näyttely esittelee muun muassa säästölippaita, -kirjoja, rahoja ja 1920-luvun pankkisalia. Säästöpankit muodostavat Suomen vanhimman pankkiryhmän, ensimmäiset säästöpankit aloittivat toimintansa varhain 1820-luvulla. Pitkän taipaleen kunniaksi säästöpankkien toimintaa haluttiin tallentaa ja Säästöpankkimuseo avautui Espoossa vuonna
8 Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeen alueella säästöpankkitoiminnalla on pitkät perinteet, joten säätiön etsiessä uutta sijoituspaikkaa kokoelmalleen oli Hämeenlinna luonteva valinta. Kokoelma on ollut hoidettavana Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa vuodesta Museokaupat Fauni-lippaat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kaikissa museokohteissa on myyntipisteet. Laajin valikoima on Historiallisessa museossa, lisäksi kullakin museokohteella on omat erikoistuotteensa. Historiallisessa museossa on myynnissä museon julkaisuja, paperinukkeja, koruja, julisteita ja uustuotantona 1800-luvun juomalasi sekä Vanajan avovankilaosaston tekstiilituotteita. Vankilamuseon tuotteita ovat mm. Häkkilintu-korut, Kalterimaisema-julkaisu, pinssit sekä Vankilamuseon pelikortit. Palanderin talossa myydään museon julkaisujen ja postikorttien ohella paperinukkeja. Sibeliuksen syntymäkodissa on myynnissä Jean Sibeliuksen musiikkia sisältäviä cd-levyjä. Historiallisen museon museokaupan valikoimaa. Uutuustuotteena Historiallisen museon myyntiin otettiin Suomen käsityön museon julkaisu Jälkiväristyksiä, joka on Väristyksiä-kiertonäyttelyyn liittyvä tuote. Myyntiin hankittiin myös seuraavat julkaisut: Vuorentaan kylä, Vuosi linnassa, Kartano, kylä ja koulu -kirja, Year of the Castle -kirja sekä Vexi Salmen Minun Hämeenlinnani -julkaisu. Koruvalikoimaa laajennettiin Linnan hela -rintakorulla sekä Ilves-riipuksella. Myyntiin otettiin myös erinäisiä Vanajan avovankilan tuotteita. Palanderin talon jouluun painatettiin joulukortti. Sibeliuksen syntymäkodin myyntituotevalikoimaa laajennettiin ja painatettiin uusia kortteja. Museoiden tietokonepohjaista kassajärjestelmää on päivitetty ja sen toimintoja on vuoden aikana terävöitetty. Muut toimitilat ja säilytystilat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tekstiilikonservointi sijaitsee osoitteessa Lukiokatu 6. Museomestarin työtilat sekä puu- ja metallikonservointitilat sijaitsevat Palanderin talon pihapiirissä. Museoesineistön säilytystiloja sijaitsee useassa eri rakennuksessa. Säilytystilat ovat niukat ja ahtaat sekä tekniseltä tasoltaan museoesineistön säilytyksen kannalta puutteelliset. 8
9 3. Näyttelytoiminta Vaihtuvat näyttelyt, Kustaa III:n katu 8: Tupakka lääke, nautintoaine vai pahe? Satakunnan museon tuotantoa oleva näyttely kertoi tupakasta kasvina, sen viljelystä ja käsittelystä sekä käytöstä eri tavoin. Tupakkakasveja on olemassa 64 lajia, joista puolet on kotoisin Etelä-Amerikasta, loput Pohjois-Amerikasta, Meksikosta, Australiasta ja Tyynen meren saarilta. Nimensä tupakka on saanut Ranskan suurlähettilään Jean Nicot in mukaan. Hän toi tupakan vuonna 1560 Amerikasta Ranskaan. Suomessa tupakkaa alettiin viljellä yleisesti 1600-luvulla. Alkuaan tupakkaa pidettiin lääkkeenä mm. kuivaan yskään, keuhkotautiin ja hengenahdistukseen. Tupakalla huomattiin olevan myös rauhoittavaa vaikutusta. Myöhemmin tupakkaa on käytetty vain nautintoaineena, kunnes viime aikoina tupakan vaarallisuuden vuoksi sen mainontaa on alettu tiukasti rajoittaa. Norja, Ruotsi ja Suomi kielsivät ensimmäisinä maina maailmassa 1970-luvulla tupakan mainonnan. Suoramarkkinointi kiellettiin Suomessa 1996 ja kesällä 2005 EU-parlamentti kielsi mainonnan EU-maissa. Tupakoinnin rajoittaminen julkisissa tiloissa on edennyt asteittain viime vuosikymmenien aikana. Viimeksi kiellettiin tupakointi ravintolatiloissa ja tupakoinnin siirtyminen ravintoloiden eteen kaduille on herättänyt runsaasti keskustelua. Näyttelyssä esiteltiin tupakoinnin eri muotoja tykötarpeineen. Piippua poltettiin jo 1500-luvulla. Ensimmäisiä sikarejakin poltettiin jo 1542, mutta sikari-sana on peräisin vasta 1700-luvun puolivälistä. Nuuska tuli Suomeen 30-vuotisen sodan myötä ( ). Suutupakka puolestaan valtasi alaa 1700-luvun alussa. Ranskalaiset ja englantilaiset tutustuivat savukkeeseen Krimin sodan aikana ( ). Suomessa savukkeiden valmistus alkoi vuonna Näyttelyssä vieraili 643 museovierasta. Ilveksen jäljillä Vuonna 2008 Hämeen vaakuna- ja maakuntaeläin ilves oli yhteisenä teemana neljän kantahämäläisen museon kesäkauden näyttelyssä Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa, Suomen Metsästysmuseossa, Riihimäen kaupunginmuseossa sekä Forssan luonnonhistoriallisessa museossa. Jokaisessa museossa ilvestä esiteltiin eri näkökulmasta tarkastellen. Vaakunaeläin 9
10 Oliko Hämeen alkuperäisasukkailla tupsukorvat? Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo nosti jalustalle Suomen ainoan kissapedon luonnossa, taiteessa ja esineissä, ja pohti hämäläisten suhdetta maakuntaeläimeensä. Näyttelyssä kerrottiin ilveksestä tavalla, joka on lapsenkin helposti lähestyttävä. Tarina alkoi kaukaa menneisyydestä, jolloin sekä ilves että ihminen olivat uudisasukkaita. Ilveksellä on ollut monta roolia. Ihmisen silmissä esihistoriallinen ilves on muuttunut kauniin turkkinsa vuoksi Ilves veistoksissa. ensin kuninkaallisten himoitsemaksi sängynpeitteen materiaaliksi ja sittemmin vainotuksi pedoksi, josta maksettiin tapporahaa. Lopulta oli jäljellä vain uhanalainen ilves, kunnes eläin 1960-luvulla viime hetkessä rauhoitettiin. Myyttinen ilves on kulkenut ihmisten rinnalla kuvallisen ja henkisen kansanperinteen hahmona, ja heraldinen ilves on ollut Hämeen vaakunoiden symboli jo renessanssiajalta lähtien. Taiteessa ilveksen muodot ja liikkeet ovat kiehtoneet erityisesti kuvanveistäjiä. Näyttelyn kuvituksena käytettiin mm. Seppo Leinosen hauskoja piirustuksia. Ilveksen profiili kohdattiin paitsi piirustuksissa ja valokuvissa myös lippuihin kirjottuna, ja Suomen Visiotalo Oy:n valmistama luonto-ohjelma Ilveksen vuosi antoi näyttelykävijälle mahdollisuuden eläytyä ilveksen silmin siihen Hämeen luontoon, jossa ilveskin on vuosisadasta toiseen vaeltanut. Hämeenlinnan Taidemuseosta lainatut teokset toivat ison kissamme rytmin ja maalauksellisuuden esiin. Luontokoulu Ilves valmisti pienen opintopolun, jossa pystyi mm. testaamaan omaa pituushyppytaitoaan verrattuna ilveksen 8-metriseen loikkaan. Näyttelyssä vieraili 3676 museovierasta. Tarkk ampujapataljoonan rumpu. Väriä! ja Väristyksiä Väriä! ja Väristyksiä -näyttely koostui kahdesta osasta. Museon omista kokoelmista oli valittu herkullisimpia sävyjä kertomaan aikansa värimaailmasta esimerkiksi huonekaluissa, puvuissa ja kankaissa. Näyttelyä täydentämässä oli Suomen käsityön museon valmistama kiertonäyttely Väristyksiä, joka esitteli luonnonvärien historiaa ja käyttömahdollisuuksia. Näyttelyssä oli ajateltu 10
11 myös luontoa, sillä sen rakentamisessa oli käytetty paljon kierrätysmateriaaleja. Onko sinooperi sininen vai punainen? Onko väri voinut maksaa painonsa verran kultaa? Mistä purppuraväri saatiin, ja mihin se katosi? Millainen on punamultamaalin resepti? Mikä värjää Camparin? Mikä on kokenilli? Näyttely antoi vastauksen näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Lapset valitsemassa lempivärejään. Väreillä on suuri merkitys ihmiselle nykyään ja menneisyydessä. Osa väreistä on ollut niin kallisarvoisia, ettei niitä ole ollut tavallisen ihmisen mahdollista käyttää. Antiikin Roomassa purppuravärin käyttö oli sallittua vain keisarille, muita käyttäjiä uhkasi kuolemantuomio. Ennen väripigmentit saatiin luonnosta, nykyään ne yleensä valmistetaan keinotekoisesti. Luonnon värikasveja kasvatettiin Pohjois-Euroopassa, mutta voimakkaita sävyjä kuten kirkasta sinistä ja punaista ei täällä pohjoisessa kasvavista kasveista saatu vaan ne olivat kallista tuontitavaraa. Näyttelyssä oli myös paljon erilaisia tehtäviä, väritestejä ja pelejä. Suojaväritaululla eläimille etsittiin suojaisat paikat, palikoista saattoi rakentaa väriympyrän ja varjotutkimuslaatikossa tutkittiin onko varjolla väri. Luonnonväriaineita saattoi tutkia suurennuslasilla ja laatikoita availemalla löysi lisää tehtäviä. Hauskat tehtävät sopivat sekä aikuisille että lapsille. Näyttelyn yhteydessä toteutettiin lasten työpajat yhteistyössä HAMKin kanssa sekä perhetyöpajat talvilomaviikoilla vuoden 2009 puolella. Pienoisnäyttelyt museon ulkopuolella: Historiallinen museo osallistui Päivärinteen palvelukeskuksen kulttuuriviikkoon. Viikolla 41 keskuksessa näytettiin Suomen Visiotalo Oy:n valmistama luonto-ohjelma Ilveksen vuosi. Samassa tilassa ja sen ovella oli myös esillä Ilves-näyttelyn tekstipaneeleita. 11
12 Vankilamuseon näyttelyt: Alkeisopetus vankilassa Syyskuussa 2005 avattu Alkeisopetus vankilassa -erikoisnäyttely jatkui Vankilamuseossa. Vankien sivistystaso oli alhainen ja 1800-luvun lopulla tietämättömyyttä pidettiin yhtenä rikollisuuden syynä. Vangit osasivat lukea auttavasti, mutta kirjoitustaito oli yleensä heikko. Toisaalta koko yhteiskunnan kansanopetus oli vielä alkutekijöissään. Alkeisopetus vankiloissa nähtiin tarpeelliseksi. Vankilassa annettiin aikansa aikuisopetusta. Tilastojen mukaan lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen taidot paranivat huomattavasti vankila-aikana. Useimmiten opinhaluisia olisi ollut enemmän kuin vankilan kouluun mahtui. Oppiminen on aina vaatinut vangin aktiivisen panoksen. Vanki Wilhelm Seppänen kirjoitti paljon vankila-aikanaan ja hän piti sitä hyvänä harrastuksena. Siitä jo toivo parempaa olis, koska minä neljän kymmenen wanha mies täänkinlaista wetelen ja on niin hauskaa kun näinkin menee ja en minä tätä ole paljon harjotellut kun tänä wuodenna 1890, minä jos tätä olisin ennen harjottann niin Mun pahan teko olis Mut kaukanna ja tekemättä ja enkä olisi näillen reisuille joutunna koko wuosi on mennyt Hauskemasti kun millokaan muulon waikka yksinäisyywessä olen ollut, niin iloista ja hauskaa kirjoitus on, wanhallekin miehelle mitä sitte nuorelle poialle jolla on hyvät toivot eissä päin. Vankeinhoito tänään Vankeinhoito tänään -näyttely Vankilamuseossa esittelee vankeinhoidon nykytilaa ja organisaatiota. Näyttely uudistettiin keväällä 2007 Rikosseuraamusviraston toimesta vankeinhoidon lainsäädännön muutosten ja organisaatiouudistuksen myötä. 12
13 Palanderin talon pääsiäinen ja joulu Palanderin talo sisustettiin juhlistamaan pääsiäistä ja joulua perinteiseen tapaan. Talo oli koristeltu juhlaan ja opastetuilla kierroksilla kerrottiin menneiden vuosien juhlatavoista. Pääsiäistä vietettiin välisenä aikana, kävijöitä oli 174. Jouluasuisena Palanderin talo avattiin Kulttuurikunto-päivänä Avajaispäivänä joulutunnelmaa museoon toivat Hämeenlinnan Yhteiskoulun tiernatytöt. Kävijöitä kotimuseon joulunäyttelyssä oli 355. Joulu jatkui loppiaiseen Yhteiskoulun tiernatytöt. Palanderin talon joulua. Näyttelylainat Hämeenlinnan kapungin historiallisen museon esineistöä on ollut vuoden aikana esillä seuraavien museoiden näyttelyissä: Museo Tykistömuseo, Hämeenlinna Hämeen linna Näyttely Lottaperinteen näyttely ja alkaen. Leijona ja kotka -näyttely lähtien. Näyttely jatkuu 2009 Savonlinnassa ja 2010 Turun linnassa. Suomen kellomuseo, Espoo Lapsuuden aika -näyttely Lammin kunta palautti kunnanvirastossa esillä olleet suojeluskuntapokaalit. 13
14 Lainattavat kiertonäyttelyt Museon tarjoamat kiertonäyttelyt vuonna 2008 olivat: Kartanoita ja torppia Hämeessä, Nälkävuosien turvasta museoiksi pitäjänmakasiineja Hämeessä; Maisemia Hämeestä sekä Matkalla linnasta linnaan vankikuljetuksia. Museon kiertonäyttelyitä lainattiin vuoden aikana seitsemän kertaa. Lisäksi loppuvuodesta muutettiin historiallisen museon aiemmat näyttelyt Ilveksen jäljillä sekä Murhaajatar Erään rikoksen kulttuurihistoriaa kiertonäyttelyiksi. Kartanoita ja torppia Hämeessä Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoamassa näyttelyssä Kartanoita ja torppia Hämeessä tutustutaan Hämeen kartanoiden historiaan, rakennuksiin, puistoihin, asukkaisiin ja rajoitetusti myös torppiin. Kiertonäyttely on ollut lainattavissa keväästä 2007 lähtien. Vanajaveden rannoille, Hämeen linnan vaikutuspiiriin keskittyy yksi maamme vanhimmista kartanovyöhykkeistä. Hämeen kartanokulttuurin juuret löytyvät keskiajalta. Suuri osa kartanoista on perustettu tänne ja 1700-luvuilla. Kartanot ovat muokanneet ympäristöään tuomalla siihen pellot, puutarhat ja lehtevät puistot sekä asuin- ja talousrakennukset. Kartanot ovat myös olleet monella tapaa merkittäviä edelläkävijöitä ja vaikuttajia. Vesunnan kartano Näyttelyyn kuuluu kaikkiaan 32 kpl 120x80 cm kokoisia seinälle ripustettavia kuva- ja tekstitauluja. Näistä seitsemän esittelee aihetta yleisemmin ja loput taulut käsittelevät kartanoita kuntakohtaisesti. Kuntakohtaisista tauluista voidaan muokata kunkin lainaajan näyttelytiloihin ja paikkakuntaan sopiva kokonaisuus. Valokuvaaja Terho Aallon näyttelyä varten ottamia kuvia on mahdollista katsella myös CD:lle tallennetun Photodex esityksen kautta. Kartanoita ja torppia Hämeessä soveltuu esille julkisiin tiloihin ja tilaisuuksiin. Maisemia Hämeestä multimedia ja näyttely Hämeen liiton ja Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon yhteistyönä tehty multimedia ja näyttely esittelee hämäläistä maisemaa: millainen se on nyt ja miten se on aikojen kuluessa kehittynyt. Luontoa ja kulttuurimaisemaa esitellään havainnollisin kuvin ja kartoin. Mukana on maisemia kaikista Hämeen 16 kunnasta. Multimediaa seurataan Sibeliuksen 3. sinfonian tahdissa. Kiertonäyttely on ollut lainattavissa syksystä 2005 lähtien. Maisemia Hämeestä soveltuu esille julkisiin tiloihin ja tilaisuuksiin sekä koulujen ja oppilaitosten opetusaineistoksi. Näyttelykokonaisuus sisältää noin 10 min pituisen PowerPoint-esityksen sekä 4 kpl koottavia seinäkkeitä. 14
15 Nälkävuosien turvasta museoksi pitäjänmakasiineja Hämeessä Näyttely esittelee pitäjänmakasiinien historiaa eri näkökulmista kuvin, tekstein ja esinein. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tuottamassa kiertonäyttelyssä esitellään pitäjänmakasiineja niiden toimintahistorian eri näkökulmista viidessä osiossa. Esimerkit ja kuvitus on haettu Hämeen alueen, ja erityisesti Kanta-Hämeen, eri pitäjänmakasiineista. Pitäjänmakasiini on 1700-luvun alkuvuosikymmeninä viranomaisten toimesta alkunsa saanut varastointijärjestelmä, jonne paikalliset asukkaat keräsivät syönti- ja siemenviljaa, jota tarpeen mukaan voitiin lainata osakkaille sekä usein myös ulkopuolisillekin korkoa vastaan. Nykyään useimmat 1800-luvuilla rakennetuista makasiineista on nähtävissä alkuperäisillä keskeisillä paikoillaan kirkkojen vieressä. Monet rakennuksista on sotien jälkeen muutettu paikallismuseoksi. Matkalla linnasta linnaan vankikuljetuksia Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tuottamassa pienimuotoisessa kiertonäyttelyssä Matkalla linnasta linnaan esitellään vankien kuljettamisen historiaa ja 1900-luvuilla. Vielä viisikymmentä vuotta sitten tätä maaseudulla varsin yleistä yksityisten kuljettajien harjoittamaa ammattia, vankiloiden suorittamia kuljetuksia sekä kuljetettavien vankien näkökulmaa esitellään näyttelyssä yhdeksässä osiossa. Näyttelyn neljä osiota kertovat vankien kuljetusten historiasta yleisemmin ja viidessä muussa osiossa käsitellään kuljetuksia yksittäisten esimerkkien kautta. Murhaajatar Erään rikoksen kulttuurihistoriaa Murhaajatar suunniteltiin historiallisen museon ja Vankilamuseon juhlavuoden yhteisnäyttelyksi. Näyttely esittelee kuuluisaksi muodostunutta Nantti Sainion murhajuttua vuodelta Näyttely kertoo myös naisen ja äidin elämästä vankilassa 1800-luvun Murhaajatar-näyttelyä lopussa, sekä uuden elämän alusta vapautumisen jälkeen. Näyttely pyrkii myös vastaamaan kysymykseen, voisiko näyttelyn kuvaama rikos tapahtua nykyaikana. Mikä oli totuus murhasta ja mikä oli sen motiivi sen näyttely jättää jokaisen itsensä pohdittavaksi. Ilveksen jäljillä Ilveksen jäljillä -näyttely valmistettiin lainattavaksi kiertonäyttelyksi näyttelyn päättymisen jälkeen. 15
16 4. Tapahtumat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon museokohteissa vietettiin vuoden kuluessa lukuisia teema- ja ilmaispäiviä. Kaupungin syntymäpäivänä historialliseen museoon ja Palanderin taloon oli vapaa pääsy. Historiallisella museolla kävi 153 ja Palanderin talossa 143 kävijää. Kansainvälisenä museopäivänä kaikkiin museoihin oli vapaa pääsy. Lasten taidefestivaali Hippaloiden aikaan historiallisen museon näyttelyyn Ilveksen jäljillä oli valmisteltu tehtäväpolku, jonka suoritti 227 henkilöä. Vallu Vankilarotta seikkaili Vankilamuseossa talvilomalla , Hippaloiden aikaan sekä koulujen syyslomien aikaan lokakuun päivinä. Valluilijoita kävi talvilomalla 486, Hippaloiden aikaan 649 ja syyslomalla 199. Sibeliuksen syntymäkodin perinteiset kesämatineat järjestettiin sunnuntai-iltapäivisin Museossa pidettiin myös muita konsertteja: pianisti Ilinca Dumitrescu konsertoi ja kesäkuun 26. päivänä esiintyi Elara Ensemble Yhdysvalloista. Linna Jazz -tapahtumaan liittyen Sibeliuksen syntymäkodissa pidettiin konsertti, jossa esiintyi Joonas Haavisto historiallinen museo osallistui ARX-talon avoimien ovien päivään, jossa esiteltiin kotimuseo Palanderin taloa askarrellen perheiden kanssa. Olli Saari. Kehittämiskeskus Hämeen järjestämä Journee Hämeeseen pidettiin , jolloin ryhmälle esiteltiin sekä Historiallinen museo että Vankilamuseo. Osallistujat olivat eteläsuomalaisten yritysten ja yhdistysten kokous- ja muiden tilaisuuksien järjestäjiä. Lokakuun 1. päivänä käynnistyi Kulttuurikuntoprojekti, jolloin lanseerattiin Hämeenlinnan kaupungin toimijoiden Kulttuurikunto-osallistujat ja tapahtumat. Historiallisen museon museokohteet ovat mukana ohjelmassa. Museoissa oli yleisöopastuksia ja Sibeliuksen syntymäkodissa konsertoi Sibelius-opiston harmonikkaorkesteri. Kulttuurikunto on Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Yleisradion yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on innostaa yhä useampia ihmisiä aktiivisiksi kulttuurinkuluttajiksi. Projekti jatkuu ainakin vuoden 2010 loppuun saakka. Kulttuurikunto-päivänä järjestettiin museoissa yleisöopastuksia sekä konsertteja. Palanderin talon joulu avattiin ja Yhteiskoulun tiernatytöt esiintyivät yleisölle. Sibeliuksen syntymäkodissa konsertoi kitaristi Olli Saari. 16
17 Sibeliuksen syntymäpäivän aamuna Sibeliuksen syntymäkodilta lähetettiin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan suora Radio Hämeen konserttilähetys. Myöhemmin iltapäivällä museossa oli yleisöopastus ja illalla Yle Radio 1 teki suoran lähetyksen, joka sisälsi musiikkia ja haastatteluja. Keskiaikamarkkinoiden osalta vuosi poikkesi aiemmista. Keskiaikayhdistys teki päätöksen, ettei toritullilippuun enää sisältynyt museoiden sisäänpääsy. Tämä näkyi viikonlopun menetetyissä kävijämäärissä. Linnanniemen museoiden aluelippua myytiin alennuksella, mutta kävijämäärät jäivät siitä huolimatta normaalin kesäviikonlopun tasolle. Marraskuun 11. päivänä pidettiin Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon sekä Museoviraston Hämeenlinnan toimiston toimesta yleisölle avoin Kulttuuriympäristöseminaari, joka suunnattiin kaikille rakennetusta ja arkeologisesta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille. Osallistujia illassa oli noin 20. Perjantaina ja lauantaina museo osallistui museokauppojen neuvottelupäiville sekä museoiden yhteisiin joulumyyjäisiin Suomen kansallismuseossa Helsingissä. Tuomaan markkinoiden yhteydessä vietettiin myös Lucian päivää. Historiallisella museolla esiintyi Nummen koulun oppilaiden Lucia-kulkue ja harmonikkatrio ACCAT musisoi. Trio ACCAT Nummen koulun Lucia-kulkue 17
18 5. Kokoelmat, niiden kartuttaminen ja hoito Museotoiminnan perusta ovat kokoelmat sekä niiden kartuttaminen, ylläpito ja hoito. Hyvä kokoelma syntyy järkiperäisestä keräämisestä, joka vaatii huolellista suunnittelua. Kokoelmatoiminnan keskeisimpänä suunnittelun ja ohjauksen välineenä toimii kokoelmapoliittinen ohjelma. Historiallisessa museossa ei aiemmin ollut kirjattua kokoelmapoliittista ohjelmaa. Sen laatimiseen ryhdyttiin syksyllä 2008 ja ohjelman ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi loppuvuodesta. Kokoelmapoliittisen ohjelman ensimmäinen osa sisältää kokoelmien kuvauksen ja kokoelmien käytön periaatteet. Toisessa vaiheessa tullaan kuvaamaan kokoelmien hoitoon ja käyttöön liittyviä prosesseja. Kokoelmapoliittinen ohjelma on asiakirjana ja työkaluna erittäin tärkeä, mutta ennen kaikkea sen laatimisen prosessi yhteisine pohdintoineen on ensiarvoinen museon toiminnan kehittämisen kannalta. Museo toteuttaa tehtäviään tallentamalla, tutkimalla, säilyttämällä ja asettamalla näytteille esineitä ja muuta aineistoa. Kokoelmia on kartutettu suurimmaksi osaksi lahjoitusten avulla. Museoon tulevat esineet eivät päädy suoraan varastohyllylle tai näyttelyyn, vaan ne tutkitaan, numeroidaan ja luetteloidaan sekä valokuvataan digitaalisesti. Luetteloinnin avulla esineeseen liittyvät tiedot ja tarinat jäävät muistiin ja ovat myöhemmin näyttelyn tekijän sekä asiakaspalvelun käytettävissä. Ravikilpailuissa käytetty sekuntimittari Karlbergin kartanon vaunut 18
19 Historiallisen museon esinekokoelmaan kuuluu kymmeniätuhansia esineitä huonekaluista hopeaesineisiin, hatuista hevosvaunuihin. Kokoelmaan kuuluu yhtä hyvin kulttuurihistoriallisia esineitä kaupunkilaisten elämästä kuin myös ympäröivän maaseudun talonpoikaisesineistöä. Museolla on myös arkisto sekä laaja tekstiilikokoelma, jonka vanhimmat esineet on valmistettu 1700-luvulla. Kertomusvuonna historiallisen museon kokoelmia kartutettiin maltillisesti. Kokoelma karttui 6 erällä, jotka olivat lahjoituseriä. Hankintoja ei määrärahojen puutteessa tehty. Säästöpankkien tutkimussäätiö on tallettanut kokoelmansa Hämeenlinnan kaupungille ja Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo hoitaa ja pitää kokoelmaa esillä. Kokoelmassa on säästölippaita, rahoja, julisteita, arkistomateriaalia sekä muita pankkitoimintaan liittyviä esineitä, joista merkittävä osa on museossa esillä. Syksyllä Kauhavan Säästöpankin kulttuurisäätiö lahjoitti museokokoelmansa säästöpankkimuseolle. Esineitä ei ole luetteloitu. Kokoelmiin luetteloitiin uutta kartuntaa yksi arkku Lopelta. Vanhasta kokoelmasta ja rekvisiittavaraston esineitä valokuvattiin 37 esinettä. Luettelointityötä ei ole tehty luettelointiohjelman vaihdoksen vuoksi. Se sijaan on tehty luetteloinnin konvertointia ja siihen liittyneitä toimia. Tekstiilikonservoinnissa konservointitoimenpiteitä tehtiin 57 esineelle. Näistä 53 esineelle konservointitoimenpiteet tehtiin näyttelytoimintaa varten. Vuoden aikana pintapuhdistettiin imuroimalla 49 pukinetta ja tekstiiliä, seitsemän pukinetta ja tekstiiliä sekä imuroitiin että pestiin ja yhdelle pukineelle tehtiin imuroinnin ja pesun lisäksi rakennetta vahvistavia ompelutoimenpiteitä. Kokoelmien suhteen konservointitoimenpiteet jakautuivat seuraavasti: Historiallinen museo 38, Vankilamuseo 16, Sibeliuksen syntymäkoti 1 ja kahden tekstiilin kokoelmaa ei ole toistaiseksi määritelty. Lisäksi kokoelmiin liitettäviä pukineita ja tekstiilejä pakastettiin seuraavasti: Historiallinen museo 20 ja Vankilamuseo 6. Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa tekstiileistä vastaa tekstiilikonservaattori, puu- ja metallikonservoinnin puolella toimii museomestari. He neuvovat yleisöä vanhojen esineiden hoitoa koskevissa kysymyksissä. Jonkin verran konservointipalveluja pystytään tarjoamaan maakunnan kotiseutumuseoiden käyttöön. Konservaattoreiden työnä on kokoelmiin otettujen esineiden huolto; vanhojen vaurioiden korjaaminen ja uusien ennaltaehkäisy. Puhdistaminen ja tukeminen ovat tavallisimpia hoitavan konservoinnin menetelmiä. Parhaiten kaikenlaatuiset esineet säilyvät vakaissa olosuhteissa, puhtaissa tiloissa sekä sopivissa lämpö- ja kosteusolosuhteissa. Zachris Nordenswanin laukku 17oo-luvun lopulta. 19
20 6. Maakunnallinen museotyö Maakuntamuseona Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo tekee yhteistyötä Kanta-Hämeen alueen kulttuurihistoriallisten museoiden sekä muiden kulttuuriperintöalan toimijoiden kanssa. Toiminnan lähtökohtana on museoasetuksen mukaisesti edistää museotoimintaa sekä kulttuuriympäristön säilymistä toiminta-alueellaan, huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja kulttuuriperintöön liittyvän tiedon saatavuudesta sekä antaa asiantuntija-apua. Maakunnallista museotyötä tekee maakuntamuseotutkija. Tarpeen mukaan myös museon muuta henkilökuntaa on vuoden 2008 aikana osallistunut maakuntatyöhön. Maakuntamuseotutkijan sijaisena opintovapaan aikana asti toimi Ulla Viitanen. Alueellisesti toiminnasta on laadittu museoasetuksen edellyttämä suunnitelma nelivuotiskaudelle Suunnitelma sisältää toiminnan painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Painopisteiksi on määritelty maakunnallisen museotyön kehittäminen sekä toiminnan selkeyttäminen ja priorisoiminen, paikallismuseoiden toiminta-aktiivisuuden lisääminen sekä toiminnan kehittäminen ja toimintaedellytysten parantaminen, kulttuuriympäristön dokumentoinnin parantaminen, alueellisen yhteistyön lisääminen, kulttuuriympäristöön liittyvän tiedon saatavuuden parantaminen ja kulttuuriympäristön asiantuntijaverkoston vahvistaminen. Nelivuotissuunnitelman mukaisesti vuoden 2008 aikana tehtiin selvitys maakunnan paikallismuseoista sekä maakunnallisesta museotyöstä (Kanta-Hämeen paikallismuseokartoituksen tulokset ja alueellinen kehittämissuunnitelma, Ulla Viitanen ). Tämän selvityksen jatkona käynnistettiin loppuvuodesta uuden hankkeen suunnittelu paikallismuseoiden toiminnan kehittämiseksi yhteistyössä Hämeen Heimoliiton kanssa. Maakuntamuseon toiminta-alueella on lähes 100 kulttuurihistoriallista museota ja kokoelmaa. Näistä parinkymmenen paikallismuseon kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä. Maakuntamuseo ylläpitää alueensa museoiden kokoelmatietojen keskusrekisteriä. Rekisterissä on 15 museon Maakuntatutkija Vanajan museolla kokoelmatiedot. Neljän museon kokoelmatietoja on siirretty sähköiseen muotoon. Museoasioista on tiedotettu alueen museoita yhteisin tiedottein tai tarpeen mukaan kohteittain. Maakuntamuseotutkija teki vuonna 2008 yhteensä 41 maakuntamatkaa 51 eri kohteeseen. Kahdeksalla käynnillä mukana oli myös museon muuta henkilökuntaa. Tekstiilikonservaatto- 20
Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut
LisätiedotHistoriallinen museo
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HISTORIALLINEN MUSEO Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Näyttelyt ja tapahtumat 2013 VAIHTUVAT NÄYTTELYT Historiallisessa
LisätiedotKodin kaunein jugend (1992). Jugend-tyylin historiaa. Runsas kuvitus. 26 s. ISBN 952-9525-05-2. 5,90.
MUSEON JULKAISUJA Myynnissä Behind the bars - Insights for visitors to the Prison Museum (1999). Kalterimaisema -kirjan englanninkielinen versio. 79 s. ISBN 952-9525-14-1. 2,50. Eteläisen Hämeen ammattikutojat
LisätiedotTavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotMuseokäynnit vuonna 2018
Sivu 1 / 6 Museokäynnit Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7127513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin edellisenä
LisätiedotMuseokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit
TILASTOKORTTI 2/2017 Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna 2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2017 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin jälleen kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä
LisätiedotMuseokäynnit vuonna 2018
Museokäynnit vuonna 2018 Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7 127 513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin
LisätiedotMuseoiden jaottelu pääpiirteissään
Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen
LisätiedotKymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus
Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN
LisätiedotMUSEOVIRASTON VALTAKUNNALLINEN PAIKALLISMUSEOKYSELY
MUSEOVIRASTON VALTAKUNNALLINEN PAIKALLISMUSEOKYSELY Museoviraston valtakunnallinen paikallismuseokysely tehdään viiden vuoden välein. Kyselyn kohderyhmänä ovat valtion, kuntien, seurakuntien, yhdistysten,
LisätiedotTaidetta Turun taidemuseossa
Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,
Lisätiedot19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU
Museokäyntien ennätysvuosi 2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä tilastoitiin kaikissa museokohteissa yhteensä
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.
LisätiedotLusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa
Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
LisätiedotPainopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14)
Neuvottelupäivämäärä 10.11.2010 Dnro 112/005/2010/21 Kauden 2011 2013 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden tarkastuskäynnit 2. Museorakennusten kunnosta huolehtiminen 3. Etelä Savon
LisätiedotOHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti
OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro
LisätiedotVOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita
VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen
LisätiedotPäijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous RADIO JA TV-MUSEO MASTOLA
Päijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous 3.12.2018 RADIO JA TV-MUSEO MASTOLA Tervetuloa Tunnelmia museopäivästä Sysmässä 5.9.2018 Asialista 3.12.2018 1. Esittelykierros ja järjestäytyminen
LisätiedotDnro 8/02.06.01.03/2015. Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU. Toimintakertomus 2014. Toiminnan periaatteet
Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU Toimintakertomus 2014 Toiminnan periaatteet Kunnallinen ja valtiollinen asema ja organisaatio. Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön
LisätiedotSalon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo
Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen
LisätiedotKUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS
1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,
LisätiedotSALON TAIDEMUSEO VETURITALLI
Vapaa-ajan lautakunta 44 14.12.2017 44 Salon museopalvelujen hinnasto 1.1.2018 alkaen 2711/02.05.00.01/2017 Vapaa-ajan lautakunta Valmistelijat: museopalveluiden esimies, Laura Luostarinen, laura.luostarinen@salo.fi,
Lisätiedotverkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön
LisätiedotToimintakertomus 2016
Toimintakertomus 2016 Naivistien Ystävät ry Puh. 050 3132207 (pj.) c/o Naivistit Iittalassa Hollajantie 2 14500 Iittala www.naivistienystavat.fi naivistienystavat@gmail.com rek 14.5.2012. No: 207.968.
LisätiedotTavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän tiedon tallentamisen ja saavutettavuuden edistäminen 2. Kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen Alueellisen
LisätiedotIltapäivän ohjelma: Tilaisuuden avaus Uudistuksen toimeenpano (OKM, Päivi Salonen ja Mirva Mattila)
Iltapäivän ohjelma: 12.30 Tilaisuuden avaus Uudistuksen toimeenpano (OKM, Päivi Salonen ja Mirva Mattila) - museolain ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuvat muutokset - uudistuksen aikataulu
LisätiedotKOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko
Lisätiedot9 Sara Hildénin taidemuseon talousarvion seurantaraportti Sara Hildénin taidemuseon näyttelyohjelman valmistelun nykytilanne
Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (9) Aika 15.11.2016, klo 16:10-17:05 Paikka Sara Hildénin taidemuseo Käsitellyt asiat 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 8 Pöytäkirjan tarkastus 9 Sara Hildénin taidemuseon
LisätiedotSVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista
LisätiedotPalveluhinnasto 2016
Palveluhinnasto 2016 LAPPEENRANNAN museot 2 Palveluhinnasto 2016 LAPPEENRANNAN museot Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat... 8 Asiantuntijatyöt...
Lisätiedot1(5) SF- CARAVAN YDIN-HÄME RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA YLEISTÄ
1(5) SF- CARAVAN YDIN-HÄME RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 1. YLEISTÄ SF-Caravan Ydin-Häme ry on perustettu Tuusulassa 19.11.2011 Kantele Caravan nimellä. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin
LisätiedotKoripallomuseosta Koripalloperinnekeskus
Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.
LisätiedotKulttuuriympäristölinjaukset. Marjo Poutanen
Kulttuuriympäristölinjaukset Marjo Poutanen 23.3.2018 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman ja muinaisjäännösten muodostamaa kokonaisuutta. Se
LisätiedotAikuisten museo. Aikuisten museo
Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto
1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen
LisätiedotSatakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.
Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan
LisätiedotLAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto
LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...
LisätiedotJANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017
JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä
LisätiedotJÄLJET. Aika, esineet, muisti
JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään
LisätiedotRaportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:
Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden
LisätiedotPäivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto
Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti
LisätiedotNÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.
KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat
LisätiedotVierailulla Urho Kekkosen museossa
Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,
LisätiedotLappeen Kotiseutuyhdistys ry. vuodelle 2017
Lappeen Kotiseutuyhdistys ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Lappeen Kotiseutuyhdistys ry on vuonna 1991 uudelleen perustettu kotiseutuyhdistys, joka toimii Lappeenrannan kaupungissa. Suurin osa jäsenistä
LisätiedotLUSTO SUOMEN METSÄMUSEO
LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
LisätiedotSuomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS
Suomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2016 KÄVIJÄMÄÄRÄT Kävijämäärä on yhteensä 2 636 Kaikki käynnit yhteensä 1841 henkilöä (Tästä maksulliset ja ilmaiset museokäynnit 865 henkilöä)
LisätiedotValmistelut avajaisia varten
POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua
LisätiedotRaision museo Harkko Toimintakertomus 2010
Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2010 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2010 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen
LisätiedotKDK:n ajankohtaiset kuulumiset
KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotKuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta
Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919
LisätiedotLasinkeräilijän Blogi
Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotTAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17
1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT
LisätiedotRaision museo Harkko Toimintakertomus 2016
Raision museo Harkko Toimintakertomus 2016 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2016 2 2. TOIMINTA-AJATUS 3 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2016 3 3.1. Näyttelyt 3 3.2. Toiminta 4 Pedagoginen toiminta 4
LisätiedotAjankohtaista. TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa
Ajankohtaista TAKO-verkoston kevätseminaari 13.2.2019 / Johanna Jakomaa Tulossa vuonna 2019 TAKO 10 vuotta: Juhlaseminaari 10.-11.10.2019, teemana yhteistyö Nykydokumentointiteko-tunnustuspalkinto jaetaan
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotTervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon
LisätiedotKerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa
Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotKirjasto- ja kulttuuripalvelut LAINAUS muutos muutos% Pääkirjasto ,3. Kirjastoauto ,5
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 2017 as.luku 1.1.2018 42 176 1.1.2017 42 024 TILASTOTIETOJA 2017 KIRJASTOPALVELUT LAINAUS 2017 2016 muutos muutos% Pääkirjasto 218 332 233 136-14 804-6,3 Kirjastoauto 71
LisätiedotSUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014
SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,
LisätiedotSaavutettava museo. Case: Turun taidemuseo
Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti
LisätiedotLisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti
LisätiedotRaision museo Harkko Toimintakertomus 2014
Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2013 2 2. TOIMINTA-AJATUS 3 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2013 3 3.1. Näyttelyt 3 3.2. Toiminta 4 Pedagoginen toiminta 4
Lisätiedotturun museokeskuksen vuokrattavat tilat
turun museokeskuksen vuokrattavat tilat Turun museokeskuksesta löytyvät vuokrattavat tilat ovat ihanteellisia paikkoja juhlien, tapahtumien ja kokouksien järjestämiselle. Kun haluat tarkemmin tutustua
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta
LisätiedotAikuiset 7,00 10,00. Opiskelija-, koululaisryhmät (päiväkotiryhmät ilmaiseksi) 1,00 2,00. Perhelippu (2 aikuista ja 2 lasta alle 17 v.
PALVELUHINNASTO 2015 PÄÄSYMAKSUT Norm.n Erikoisn. Aikuiset 7,00 10,00 Alennettu : eläkeläiset, ryhmät, erikoisryhmät (min.10h) 6,00 8,00 7-17 v. (alle 7 v. ilmaiseksi), työttömät, opiskelijat 3,00 5,00
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotEUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat
EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila
LisätiedotHarjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta
Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan
LisätiedotVuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.
TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys
LisätiedotJournalistinen kuva-arkisto JOKA
Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:
LisätiedotMuseot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri
Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Museopalveluiden maksut 4 40 08
RAUMAN MUSEOPALVELUIDEN MAKSUT Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksynyt 20.11.2013 Voimaantulopäivä 1.1.2014 HINNASTO 1.1.2014 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT VEROTON HINTA 1.1.2014 ALKAEN ALV % VEROLLI -NEN HINTA
Lisätiedotwww.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi
MUSEOTILASTO 2013, Kyselyn rakenne MUSEOKÄYNNIT, vaihe 1/12... 1 PERUSTIEDOT, vaihe 2/12... 4 YLEISÖTYÖ, vaihe 3/12... 5 PÄÄSYMAKSUT, vaihe 4/12... 7 AVOINNA OLO, vaihe 5/12... 9 NÄYTTELYT, vaihe 6/12...
LisätiedotMUSEON AVAIN. Satakunnan Museo
MUSEON AVAIN Satakunnan Museo Marraskuu 2013 MIKÄ ON MUSEON AVAIN? Museon avain on Satakunnan Museon etukortti yrityksille ja yhteisöille. Museon avaimella saat käyttöösi lukuisia etuja ja mahdollisuuden
LisätiedotSalon paikallismuseot - onko visiota?
Salon paikallismuseot - onko visiota? Mikä on Salon historiallinen museo? Se on elektroniikkamuseo sekä paikallismuseot. Millaisena näemme Salon historiallisen museon tulevaisuuden? Minkä luonteisena kaupunkimme
LisätiedotJohdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne
Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen
LisätiedotKuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera
LisätiedotTOUKOTERVEHDYS ARXILTA
6.5.2019 TOUKOTERVEHDYS ARXILTA Kesäkausi jo häämöttää nurkan takana ja yhteinen toimintakautemme on lopuillaan. Suuret kiitokset kaikille mukana olleille! Vuosi on ollut täynnä upeita elämyksiä, tärkeitä
LisätiedotSisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA...
TOIMINTAKERTOMUS 2018 Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto 2018... 2 Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... 3 Jäsenyydet ja osallistumiset... 3 SOTUNET Sosiaali-
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotPÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia
AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen
Lisätiedot