Hämeenlinnan. kaupungin historiallinen. Hämeen maakuntamuseo

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2008 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Kanta- Hämeen maakuntamuseo

2 SISÄLLYS: 1. Katsaus vuoteen Museokohteet ja toimitilat 4 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 4 Vankilamuseo 5 Palanderin talo 6 Sibeliuksen syntymäkoti 7 Säästöpankkimuseo 7 Museokaupat 8 Muut toimitilat ja säilytystilat 8 3. Näyttelytoiminta 9 Vaihtuvat näyttelyt 9 Pienoisnäyttelyt museon ulkopuolella 11 Vankilamuseon näyttelyt 12 Palanderin talon pääsiäinen ja joulu 13 Näyttelylainat 13 Lainattavat kiertonäyttelyt Tapahtumat Kokoelmat, niiden kartuttaminen ja hoito Maakunnallinen museotyö Valokuva-arkisto Kirjasto ja arkisto Tutkijapalvelut Tiedotus Hallinto ja henkilökunta 24 Hallinto 24 Henkilökunta 25 Henkilöstön koulutus Yhteistyökumppanit 26 LIITE 1 Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon koulutus, opintomatkat, museoalan kokoukset ja tilaisuudet vuonna LIITE 2 Yhteistyökumppanit 31

3 1. Katsaus vuoteen 2008 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo on Kanta-Hämeen maakuntamuseo, jonka tehtävänä on tallentaa, tutkia ja esitellä Hämeen aineellista kulttuuriperintöä. Museoon kuuluvat varsinaisen historiallisen museon lisäksi Palanderin talo, Sibeliuksen syntymäkoti sekä koko maan alueen toimintaa esittelevät Vankilamuseo ja Säästöpankkimuseo. Historiallisen museon vuodesta 2000 esillä ollutta perusnäyttelyä ryhdyttiin osin purkamaan kuluneen vuoden aikana. Näyttely sinänsä on kestänyt hyvin aikaa, mutta esillä olevat esineet varsinkin tekstiilit on välillä päästettävä lepäämään. Perusnäyttelyn kaksi ensimmäistä salia otettiin väliaikaisesti vaihtuvien näyttelyiden käyttöön. Vuoden 2009 lopulla ne palaavat uuden perusnäyttelyn tiloiksi ja muutenkin näyttelyn myllerrys jatkuu kuluvan vuoden aikana. Sibeliuksen syntymäkoti avattiin restauroituna 1860-luvun asuun vuoden 2007 lopulla. Kertomusvuoden aikana museossa vieraili yli asiakasta ja interiöörit saivat osakseen runsaasti kiitosta. Nykyisessä asussaan syntymäkoti on helmi, jota voi esitellä kaupungin ylpeydenaiheena. Museotoiminnan kehittäminen oli keskeisesti esillä vuoden 2008 työssä. Kaupungin kulttuuristrategian jatkoksi museossa laadittiin oma strategia vuoden 2012 saakka. Lisäksi museossa aloitettiin kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen. Ohjelman ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi syksyllä Työtä tullaan jatkamaan prosessikuvauksilla syksyllä Museon vuoden 2008 toimintaa voi luonnehtia myös yhteistyöpainotteiseksi. Kesänäyttely Ilveksen jäljillä toteutettiin yhteistyössä kolmen muun kantahämäläisen museon kanssa, siten, että kussakin museossa oli oma osuutensa yhteisestä teemasta. Merkittävä yhteistyöponnistus oli myös Paikallismuseokartoituksen tekeminen. Kartoituksessa oli mukana 15 aktiivisesti toimivaa yhdistysten, kuntien ja kuntayhtymien omistamaa paikallismuseota maakuntamuseon toimialueelta. Kartoituksen pohjalta laadittiin raportti sekä alueellinen kehittämissuunnitelma, joka toimii lähtökohtana jatkotoimenpiteiden suunnittelulle. Vuosi 2008 oli vilkas toiminnan vuosi, mutta matkaan mahtui myös karikoita. Pitkään suunniteltu kokoelman luettelointiohjelman uudistus jouduttiin loppukesästä aloittamaan alusta, kun valitun ohjelman toimittaja yllättäen ilmoitti konkurssista. Historiallinen museo liittyikin Musketti-museoiden joukkoon ja uusi ohjelma saadaan käyttöön kevään 2009 aikana, jolloin myös valokuva-arkiston digitointiprojekti toden teolla saadaan käyntiin. museonjohtaja 3

4 Historialliseen museoon. 2. Museokohteet ja toimitilat Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Historiallinen museo, toimisto, valokuva-arkisto ja näyttelytilat sijaitsevat Hämeen linnan alueella osoitteessa Kustaa III:n katu 8, entisessä vankilarakennuksessa, Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksessa. Se on valmistunut vuonna 1844, arkkitehtina A. F. Granstedt. Vankilakäytöstä tilat vapautuivat vuonna Museon perusnäyttely Hämäläisten vuosisadat on ollut esillä vuodesta 2000 alkaen ja se on esitellyt alueen historiaa ja elämää 1700-luvulta 1970-luvulle. Vuonna 2008 näyttelyn osia purettiin ja tiloja otettiin vaihtuvien näyttelyiden käyttöön. 4 Kertomusvuonna museo oli avoinna päivittäin kello (Poikkeuksina Uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, pitkäperjantain jälkeinen lauantai, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja 2. joulupäivä, jolloin museo oli suljettu, sekä Uudenvuodenaatto, kiirastorstai ja vapunaatto, jolloin museo suljettiin jo kello 15.00) Pääsymaksut olivat 4 euroa aikuisilta ja 3 euroa opiskelijoilta ja eläkeläisiltä sekä yli 15 henkilön ryhmiltä. Alle 18-vuotiaat pääsivät museoon maksutta.

5 Historiallisella museolla vieraili vuoden 2008 aikana yhteensä 5625 asiakasta. Täyden pääsylippuhinnan maksaneita aikuisia oli 9% (489) ja alennetun pääsylippuhinnan maksaneita 56% (3187) (*). Alle 18-vuotiaita asiakkaita oli 23% (1283) ja muita ilmaiskävijöitä 12% (666). Ilmaiskävijöiden määrässä tapahtunut lasku verrattuna edelliseen vuoteen johtui siitä, että Keskiaikamarkkinoiden toritullilipulla ei vuonna 2008 ollut vapaata sisäänpääsyä museoon. Ulkomaalaisia asiakkaista oli 12% Perusnäyttelyä. (678). Vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin museossa kävi 1586 asiakasta. Opastettuja ryhmiä kävi historiallisella museolla 9 kappaletta. (* Alennetun pääsylippuhinnan maksaneisiin lasketaan opiskelijat, eläkeläiset tms. sekä linnan alueen aluelipun tai museoiden yhteislipun lunastaneet.) Vankilamuseo Vankilamuseo toimii Hämeenlinnan lääninvankilan vanhoissa tiloissa historiallisen museon viereisessä rakennuksessa. Se oli valmistuessaan vuonna 1871 Suomen ensimmäinen sellivankila ja se oli vankilakäytössä aina vuoteen 1993 saakka. Museo avattiin yleisölle kesäkuussa Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti L. I. Lindqvist. Vankilamuseo kertoo Suomen vankeinhoidon historiasta ja vankilaelämästä ennen ja nyt. Museon arvokkain näyttelyesine on itse rakennus ja sen viimeisten vankila-aikojen asussa olevat aidot tilat. Rakennukseen ja näyttelyyn voi tutustua kolmessa kerroksessa. Museokävijä tulee rakennukseen samaa reittiä kuin vangit aikoinaan ja hänellä on mahdollisuus tutustua vankilan arkipäivään. Yleisöltä suljetussa ylimmässä kerroksessa on vankilan entinen kirjasto- ja kouluhuone, jota vuokrataan kokouskäyttöön. Vankilamuseosta on tehty opetuspaketti Kakkua paloina, joka on tarkoitettu peruskoulujen opettajille museokäyntien valmistelua varten ja niiden tueksi. Vankilamuseo oli avoinna samoin kuin viereinen his- 5

6 toriallinen museo. Pääsymaksu aikuisilta oli kertomusvuonna 5 euroa ja lapsilta 1 euro. Alennuslipulla ja ryhmähinnalla pääsymaksu oli 4 euroa. Museossa vieraili vuoden 2008 aikana asiakasta. Aikuisia oli 25% (4639) ja lapsia 36% (6552). Alennetun pääsylipun lunasti 34% (6242) ja ilmaiskävijöitä oli 5% (893). Ilmaiskävijöiden määrässä tapahtunut lasku verrattuna edelliseen vuoteen johtui siitä, että Keskiaikamarkkinoiden toritullilipulla ei vuonna 2008 ollut vapaata sisäänpääsyä museoon. Ulkomaalaisia museovieraista oli 8% (1496). Vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin vankilamuseossa kävi 4565 asiakasta. Opastettuja ryhmiä museossa kävi 55 ja elämysopastuksia järjestettiin 2 kappaletta. Vankilamuseon pikkuportti Palanderin talo Palanderin talo on kotimuseo, joka sijaitsee entisöidyssä puutalossa osoitteessa Linnankatu 16. Talo on rakennettu vuonna Museo on saanut nimensä talon pitkäaikaisen omistajaperheen Palanderin mukaan. Lehtori E.W. Palander toimi venäjän kielen opettajana Hämeenlinnan lyseossa. Historiallisen museon hallintaan talo tuli vuonna Rakennuksen kunnostamisen ja entisöinnin jälkeen kotimuseo avattiin yleisölle vuonna Kotimuseo esittelee hämeenlinnalaista porvarisasumista 1800-luvun lopulta 1920-luvulle. Hilla von Essen opastaa Palanderin talolla. Palanderin taloon tutustutaan aina oppaan johdolla. Opastuskierros alkaa eteisestä, josta edetään jugendtyyliseen herrainhuoneeseen, 1800-luvun lopun isäntäväen makuuhuoneeseen, siitä edelleen sunnuntailounaalle katettuun ruokasaliin ja edelleen juhlavaan saliin, lastenhuoneeseen ja viimeiseksi 1920-luvun kodikkaaseen keittiöön. Kotimuseossa on lisäksi esillä pukukokoelma ja sisäpihalla puutarha perinnekasveineen. Talossa on myös suojeluskunnan piiripäällikön huone 1930-luvulta. Palanderin talo oli kertomusvuonna avoinna kesä-elokuussa joka päivä kello ja syyskuun alusta toukokuun loppuun lauantaisin ja sunnuntaisin Opastettu kierros taloon lähtee puolen tunnin välein. Pääsymaksut Palanderin taloon olivat aikuisilta 4 euroa ja lapsilta 1 euro. Alennuslipulla ja ryhmähinnalla pääsymaksu oli 3 euroa. Palanderin talossa vieraili vuonna 2008 yhteensä 1611 museovierasta: aikuisia 26% (419), lapsia 22% (360), alennetulla lipulla 35% (566) ja ilmaiseksi 17% (266). Ulkomaalaisia kävijöistä oli 3% (53). Museon kaikki kävijät opastetaan. Opastettu kierros lähtee aukioloaikoina puolen tunnin välein. Niitä pidettiin vuoden aikana 298 kappaletta. 6

7 Sibeliuksen syntymäkoti Sibeliuksen syntymäkoti Hallituskadulla oli avoinna ensimmäistä vuotta vuoden 2007 remontoinnin ja restauroinnin jälkeen. Vuonna 1834 valmistunut rakennus edustaa arkkitehtoniselta tyyliltään puuempireä. Rakennus on toiminut museona vuodesta 1965 lähtien ja se on ollut osa Hämeenlinnan kaupungin historiallista museota 1980-luvun lopulta lähtien. 11-vuotias Jean Sibelius. Sibeliuksen syntymäkodin uusittu näyttely kertoo säveltäjän lapsuudesta ja nuoruudesta Hämeenlinnassa. Sibelius ( ) syntyi Hämeenlinnassa. Hän varttui kaupungissa ja kävi koulunsa Hämeenlinnan Normaalilyseossa. Vuonna 1885 Sibelius valmistui Normaalilyseosta ja muutti Helsinkiin opiskelemaan. Museossa on mahdollisuus myös kuunnella Jean Sibeliuksen musiikkia äänitteinä, sekä erikseen ilmoitettavissa pienissä konserteissa. Sibeliuksen syntymäkoti oli avoinna yleisölle joka päivä touko-elokuussa ja syyshuhtikuussa Pääsymaksut olivat aikuisilta 4 euroa, alennetulla lipulla 3 euroa ja lapsilta 1 euro. Syntymäkodissa vieraili 7092 asiakasta: aikuisia 34% (2411), lapsia 14% (968) ja alennetulla lipulla 45% (3213). Ilmaiskävijöitä oli 7% (500). Ulkomaalaisia kävijöistä oli 24% (1721). Opastettuja ryhmiä kävi 38. Säästöpankkimuseo Historiallisen museon näyttelytilojen yhteydessä on Säästöpankkimuseo. Näyttely esittelee muun muassa säästölippaita, -kirjoja, rahoja ja 1920-luvun pankkisalia. Säästöpankit muodostavat Suomen vanhimman pankkiryhmän, ensimmäiset säästöpankit aloittivat toimintansa varhain 1820-luvulla. Pitkän taipaleen kunniaksi säästöpankkien toimintaa haluttiin tallentaa ja Säästöpankkimuseo avautui Espoossa vuonna

8 Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeen alueella säästöpankkitoiminnalla on pitkät perinteet, joten säätiön etsiessä uutta sijoituspaikkaa kokoelmalleen oli Hämeenlinna luonteva valinta. Kokoelma on ollut hoidettavana Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa vuodesta Museokaupat Fauni-lippaat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kaikissa museokohteissa on myyntipisteet. Laajin valikoima on Historiallisessa museossa, lisäksi kullakin museokohteella on omat erikoistuotteensa. Historiallisessa museossa on myynnissä museon julkaisuja, paperinukkeja, koruja, julisteita ja uustuotantona 1800-luvun juomalasi sekä Vanajan avovankilaosaston tekstiilituotteita. Vankilamuseon tuotteita ovat mm. Häkkilintu-korut, Kalterimaisema-julkaisu, pinssit sekä Vankilamuseon pelikortit. Palanderin talossa myydään museon julkaisujen ja postikorttien ohella paperinukkeja. Sibeliuksen syntymäkodissa on myynnissä Jean Sibeliuksen musiikkia sisältäviä cd-levyjä. Historiallisen museon museokaupan valikoimaa. Uutuustuotteena Historiallisen museon myyntiin otettiin Suomen käsityön museon julkaisu Jälkiväristyksiä, joka on Väristyksiä-kiertonäyttelyyn liittyvä tuote. Myyntiin hankittiin myös seuraavat julkaisut: Vuorentaan kylä, Vuosi linnassa, Kartano, kylä ja koulu -kirja, Year of the Castle -kirja sekä Vexi Salmen Minun Hämeenlinnani -julkaisu. Koruvalikoimaa laajennettiin Linnan hela -rintakorulla sekä Ilves-riipuksella. Myyntiin otettiin myös erinäisiä Vanajan avovankilan tuotteita. Palanderin talon jouluun painatettiin joulukortti. Sibeliuksen syntymäkodin myyntituotevalikoimaa laajennettiin ja painatettiin uusia kortteja. Museoiden tietokonepohjaista kassajärjestelmää on päivitetty ja sen toimintoja on vuoden aikana terävöitetty. Muut toimitilat ja säilytystilat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tekstiilikonservointi sijaitsee osoitteessa Lukiokatu 6. Museomestarin työtilat sekä puu- ja metallikonservointitilat sijaitsevat Palanderin talon pihapiirissä. Museoesineistön säilytystiloja sijaitsee useassa eri rakennuksessa. Säilytystilat ovat niukat ja ahtaat sekä tekniseltä tasoltaan museoesineistön säilytyksen kannalta puutteelliset. 8

9 3. Näyttelytoiminta Vaihtuvat näyttelyt, Kustaa III:n katu 8: Tupakka lääke, nautintoaine vai pahe? Satakunnan museon tuotantoa oleva näyttely kertoi tupakasta kasvina, sen viljelystä ja käsittelystä sekä käytöstä eri tavoin. Tupakkakasveja on olemassa 64 lajia, joista puolet on kotoisin Etelä-Amerikasta, loput Pohjois-Amerikasta, Meksikosta, Australiasta ja Tyynen meren saarilta. Nimensä tupakka on saanut Ranskan suurlähettilään Jean Nicot in mukaan. Hän toi tupakan vuonna 1560 Amerikasta Ranskaan. Suomessa tupakkaa alettiin viljellä yleisesti 1600-luvulla. Alkuaan tupakkaa pidettiin lääkkeenä mm. kuivaan yskään, keuhkotautiin ja hengenahdistukseen. Tupakalla huomattiin olevan myös rauhoittavaa vaikutusta. Myöhemmin tupakkaa on käytetty vain nautintoaineena, kunnes viime aikoina tupakan vaarallisuuden vuoksi sen mainontaa on alettu tiukasti rajoittaa. Norja, Ruotsi ja Suomi kielsivät ensimmäisinä maina maailmassa 1970-luvulla tupakan mainonnan. Suoramarkkinointi kiellettiin Suomessa 1996 ja kesällä 2005 EU-parlamentti kielsi mainonnan EU-maissa. Tupakoinnin rajoittaminen julkisissa tiloissa on edennyt asteittain viime vuosikymmenien aikana. Viimeksi kiellettiin tupakointi ravintolatiloissa ja tupakoinnin siirtyminen ravintoloiden eteen kaduille on herättänyt runsaasti keskustelua. Näyttelyssä esiteltiin tupakoinnin eri muotoja tykötarpeineen. Piippua poltettiin jo 1500-luvulla. Ensimmäisiä sikarejakin poltettiin jo 1542, mutta sikari-sana on peräisin vasta 1700-luvun puolivälistä. Nuuska tuli Suomeen 30-vuotisen sodan myötä ( ). Suutupakka puolestaan valtasi alaa 1700-luvun alussa. Ranskalaiset ja englantilaiset tutustuivat savukkeeseen Krimin sodan aikana ( ). Suomessa savukkeiden valmistus alkoi vuonna Näyttelyssä vieraili 643 museovierasta. Ilveksen jäljillä Vuonna 2008 Hämeen vaakuna- ja maakuntaeläin ilves oli yhteisenä teemana neljän kantahämäläisen museon kesäkauden näyttelyssä Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa, Suomen Metsästysmuseossa, Riihimäen kaupunginmuseossa sekä Forssan luonnonhistoriallisessa museossa. Jokaisessa museossa ilvestä esiteltiin eri näkökulmasta tarkastellen. Vaakunaeläin 9

10 Oliko Hämeen alkuperäisasukkailla tupsukorvat? Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo nosti jalustalle Suomen ainoan kissapedon luonnossa, taiteessa ja esineissä, ja pohti hämäläisten suhdetta maakuntaeläimeensä. Näyttelyssä kerrottiin ilveksestä tavalla, joka on lapsenkin helposti lähestyttävä. Tarina alkoi kaukaa menneisyydestä, jolloin sekä ilves että ihminen olivat uudisasukkaita. Ilveksellä on ollut monta roolia. Ihmisen silmissä esihistoriallinen ilves on muuttunut kauniin turkkinsa vuoksi Ilves veistoksissa. ensin kuninkaallisten himoitsemaksi sängynpeitteen materiaaliksi ja sittemmin vainotuksi pedoksi, josta maksettiin tapporahaa. Lopulta oli jäljellä vain uhanalainen ilves, kunnes eläin 1960-luvulla viime hetkessä rauhoitettiin. Myyttinen ilves on kulkenut ihmisten rinnalla kuvallisen ja henkisen kansanperinteen hahmona, ja heraldinen ilves on ollut Hämeen vaakunoiden symboli jo renessanssiajalta lähtien. Taiteessa ilveksen muodot ja liikkeet ovat kiehtoneet erityisesti kuvanveistäjiä. Näyttelyn kuvituksena käytettiin mm. Seppo Leinosen hauskoja piirustuksia. Ilveksen profiili kohdattiin paitsi piirustuksissa ja valokuvissa myös lippuihin kirjottuna, ja Suomen Visiotalo Oy:n valmistama luonto-ohjelma Ilveksen vuosi antoi näyttelykävijälle mahdollisuuden eläytyä ilveksen silmin siihen Hämeen luontoon, jossa ilveskin on vuosisadasta toiseen vaeltanut. Hämeenlinnan Taidemuseosta lainatut teokset toivat ison kissamme rytmin ja maalauksellisuuden esiin. Luontokoulu Ilves valmisti pienen opintopolun, jossa pystyi mm. testaamaan omaa pituushyppytaitoaan verrattuna ilveksen 8-metriseen loikkaan. Näyttelyssä vieraili 3676 museovierasta. Tarkk ampujapataljoonan rumpu. Väriä! ja Väristyksiä Väriä! ja Väristyksiä -näyttely koostui kahdesta osasta. Museon omista kokoelmista oli valittu herkullisimpia sävyjä kertomaan aikansa värimaailmasta esimerkiksi huonekaluissa, puvuissa ja kankaissa. Näyttelyä täydentämässä oli Suomen käsityön museon valmistama kiertonäyttely Väristyksiä, joka esitteli luonnonvärien historiaa ja käyttömahdollisuuksia. Näyttelyssä oli ajateltu 10

11 myös luontoa, sillä sen rakentamisessa oli käytetty paljon kierrätysmateriaaleja. Onko sinooperi sininen vai punainen? Onko väri voinut maksaa painonsa verran kultaa? Mistä purppuraväri saatiin, ja mihin se katosi? Millainen on punamultamaalin resepti? Mikä värjää Camparin? Mikä on kokenilli? Näyttely antoi vastauksen näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Lapset valitsemassa lempivärejään. Väreillä on suuri merkitys ihmiselle nykyään ja menneisyydessä. Osa väreistä on ollut niin kallisarvoisia, ettei niitä ole ollut tavallisen ihmisen mahdollista käyttää. Antiikin Roomassa purppuravärin käyttö oli sallittua vain keisarille, muita käyttäjiä uhkasi kuolemantuomio. Ennen väripigmentit saatiin luonnosta, nykyään ne yleensä valmistetaan keinotekoisesti. Luonnon värikasveja kasvatettiin Pohjois-Euroopassa, mutta voimakkaita sävyjä kuten kirkasta sinistä ja punaista ei täällä pohjoisessa kasvavista kasveista saatu vaan ne olivat kallista tuontitavaraa. Näyttelyssä oli myös paljon erilaisia tehtäviä, väritestejä ja pelejä. Suojaväritaululla eläimille etsittiin suojaisat paikat, palikoista saattoi rakentaa väriympyrän ja varjotutkimuslaatikossa tutkittiin onko varjolla väri. Luonnonväriaineita saattoi tutkia suurennuslasilla ja laatikoita availemalla löysi lisää tehtäviä. Hauskat tehtävät sopivat sekä aikuisille että lapsille. Näyttelyn yhteydessä toteutettiin lasten työpajat yhteistyössä HAMKin kanssa sekä perhetyöpajat talvilomaviikoilla vuoden 2009 puolella. Pienoisnäyttelyt museon ulkopuolella: Historiallinen museo osallistui Päivärinteen palvelukeskuksen kulttuuriviikkoon. Viikolla 41 keskuksessa näytettiin Suomen Visiotalo Oy:n valmistama luonto-ohjelma Ilveksen vuosi. Samassa tilassa ja sen ovella oli myös esillä Ilves-näyttelyn tekstipaneeleita. 11

12 Vankilamuseon näyttelyt: Alkeisopetus vankilassa Syyskuussa 2005 avattu Alkeisopetus vankilassa -erikoisnäyttely jatkui Vankilamuseossa. Vankien sivistystaso oli alhainen ja 1800-luvun lopulla tietämättömyyttä pidettiin yhtenä rikollisuuden syynä. Vangit osasivat lukea auttavasti, mutta kirjoitustaito oli yleensä heikko. Toisaalta koko yhteiskunnan kansanopetus oli vielä alkutekijöissään. Alkeisopetus vankiloissa nähtiin tarpeelliseksi. Vankilassa annettiin aikansa aikuisopetusta. Tilastojen mukaan lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen taidot paranivat huomattavasti vankila-aikana. Useimmiten opinhaluisia olisi ollut enemmän kuin vankilan kouluun mahtui. Oppiminen on aina vaatinut vangin aktiivisen panoksen. Vanki Wilhelm Seppänen kirjoitti paljon vankila-aikanaan ja hän piti sitä hyvänä harrastuksena. Siitä jo toivo parempaa olis, koska minä neljän kymmenen wanha mies täänkinlaista wetelen ja on niin hauskaa kun näinkin menee ja en minä tätä ole paljon harjotellut kun tänä wuodenna 1890, minä jos tätä olisin ennen harjottann niin Mun pahan teko olis Mut kaukanna ja tekemättä ja enkä olisi näillen reisuille joutunna koko wuosi on mennyt Hauskemasti kun millokaan muulon waikka yksinäisyywessä olen ollut, niin iloista ja hauskaa kirjoitus on, wanhallekin miehelle mitä sitte nuorelle poialle jolla on hyvät toivot eissä päin. Vankeinhoito tänään Vankeinhoito tänään -näyttely Vankilamuseossa esittelee vankeinhoidon nykytilaa ja organisaatiota. Näyttely uudistettiin keväällä 2007 Rikosseuraamusviraston toimesta vankeinhoidon lainsäädännön muutosten ja organisaatiouudistuksen myötä. 12

13 Palanderin talon pääsiäinen ja joulu Palanderin talo sisustettiin juhlistamaan pääsiäistä ja joulua perinteiseen tapaan. Talo oli koristeltu juhlaan ja opastetuilla kierroksilla kerrottiin menneiden vuosien juhlatavoista. Pääsiäistä vietettiin välisenä aikana, kävijöitä oli 174. Jouluasuisena Palanderin talo avattiin Kulttuurikunto-päivänä Avajaispäivänä joulutunnelmaa museoon toivat Hämeenlinnan Yhteiskoulun tiernatytöt. Kävijöitä kotimuseon joulunäyttelyssä oli 355. Joulu jatkui loppiaiseen Yhteiskoulun tiernatytöt. Palanderin talon joulua. Näyttelylainat Hämeenlinnan kapungin historiallisen museon esineistöä on ollut vuoden aikana esillä seuraavien museoiden näyttelyissä: Museo Tykistömuseo, Hämeenlinna Hämeen linna Näyttely Lottaperinteen näyttely ja alkaen. Leijona ja kotka -näyttely lähtien. Näyttely jatkuu 2009 Savonlinnassa ja 2010 Turun linnassa. Suomen kellomuseo, Espoo Lapsuuden aika -näyttely Lammin kunta palautti kunnanvirastossa esillä olleet suojeluskuntapokaalit. 13

14 Lainattavat kiertonäyttelyt Museon tarjoamat kiertonäyttelyt vuonna 2008 olivat: Kartanoita ja torppia Hämeessä, Nälkävuosien turvasta museoiksi pitäjänmakasiineja Hämeessä; Maisemia Hämeestä sekä Matkalla linnasta linnaan vankikuljetuksia. Museon kiertonäyttelyitä lainattiin vuoden aikana seitsemän kertaa. Lisäksi loppuvuodesta muutettiin historiallisen museon aiemmat näyttelyt Ilveksen jäljillä sekä Murhaajatar Erään rikoksen kulttuurihistoriaa kiertonäyttelyiksi. Kartanoita ja torppia Hämeessä Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoamassa näyttelyssä Kartanoita ja torppia Hämeessä tutustutaan Hämeen kartanoiden historiaan, rakennuksiin, puistoihin, asukkaisiin ja rajoitetusti myös torppiin. Kiertonäyttely on ollut lainattavissa keväästä 2007 lähtien. Vanajaveden rannoille, Hämeen linnan vaikutuspiiriin keskittyy yksi maamme vanhimmista kartanovyöhykkeistä. Hämeen kartanokulttuurin juuret löytyvät keskiajalta. Suuri osa kartanoista on perustettu tänne ja 1700-luvuilla. Kartanot ovat muokanneet ympäristöään tuomalla siihen pellot, puutarhat ja lehtevät puistot sekä asuin- ja talousrakennukset. Kartanot ovat myös olleet monella tapaa merkittäviä edelläkävijöitä ja vaikuttajia. Vesunnan kartano Näyttelyyn kuuluu kaikkiaan 32 kpl 120x80 cm kokoisia seinälle ripustettavia kuva- ja tekstitauluja. Näistä seitsemän esittelee aihetta yleisemmin ja loput taulut käsittelevät kartanoita kuntakohtaisesti. Kuntakohtaisista tauluista voidaan muokata kunkin lainaajan näyttelytiloihin ja paikkakuntaan sopiva kokonaisuus. Valokuvaaja Terho Aallon näyttelyä varten ottamia kuvia on mahdollista katsella myös CD:lle tallennetun Photodex esityksen kautta. Kartanoita ja torppia Hämeessä soveltuu esille julkisiin tiloihin ja tilaisuuksiin. Maisemia Hämeestä multimedia ja näyttely Hämeen liiton ja Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon yhteistyönä tehty multimedia ja näyttely esittelee hämäläistä maisemaa: millainen se on nyt ja miten se on aikojen kuluessa kehittynyt. Luontoa ja kulttuurimaisemaa esitellään havainnollisin kuvin ja kartoin. Mukana on maisemia kaikista Hämeen 16 kunnasta. Multimediaa seurataan Sibeliuksen 3. sinfonian tahdissa. Kiertonäyttely on ollut lainattavissa syksystä 2005 lähtien. Maisemia Hämeestä soveltuu esille julkisiin tiloihin ja tilaisuuksiin sekä koulujen ja oppilaitosten opetusaineistoksi. Näyttelykokonaisuus sisältää noin 10 min pituisen PowerPoint-esityksen sekä 4 kpl koottavia seinäkkeitä. 14

15 Nälkävuosien turvasta museoksi pitäjänmakasiineja Hämeessä Näyttely esittelee pitäjänmakasiinien historiaa eri näkökulmista kuvin, tekstein ja esinein. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tuottamassa kiertonäyttelyssä esitellään pitäjänmakasiineja niiden toimintahistorian eri näkökulmista viidessä osiossa. Esimerkit ja kuvitus on haettu Hämeen alueen, ja erityisesti Kanta-Hämeen, eri pitäjänmakasiineista. Pitäjänmakasiini on 1700-luvun alkuvuosikymmeninä viranomaisten toimesta alkunsa saanut varastointijärjestelmä, jonne paikalliset asukkaat keräsivät syönti- ja siemenviljaa, jota tarpeen mukaan voitiin lainata osakkaille sekä usein myös ulkopuolisillekin korkoa vastaan. Nykyään useimmat 1800-luvuilla rakennetuista makasiineista on nähtävissä alkuperäisillä keskeisillä paikoillaan kirkkojen vieressä. Monet rakennuksista on sotien jälkeen muutettu paikallismuseoksi. Matkalla linnasta linnaan vankikuljetuksia Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tuottamassa pienimuotoisessa kiertonäyttelyssä Matkalla linnasta linnaan esitellään vankien kuljettamisen historiaa ja 1900-luvuilla. Vielä viisikymmentä vuotta sitten tätä maaseudulla varsin yleistä yksityisten kuljettajien harjoittamaa ammattia, vankiloiden suorittamia kuljetuksia sekä kuljetettavien vankien näkökulmaa esitellään näyttelyssä yhdeksässä osiossa. Näyttelyn neljä osiota kertovat vankien kuljetusten historiasta yleisemmin ja viidessä muussa osiossa käsitellään kuljetuksia yksittäisten esimerkkien kautta. Murhaajatar Erään rikoksen kulttuurihistoriaa Murhaajatar suunniteltiin historiallisen museon ja Vankilamuseon juhlavuoden yhteisnäyttelyksi. Näyttely esittelee kuuluisaksi muodostunutta Nantti Sainion murhajuttua vuodelta Näyttely kertoo myös naisen ja äidin elämästä vankilassa 1800-luvun Murhaajatar-näyttelyä lopussa, sekä uuden elämän alusta vapautumisen jälkeen. Näyttely pyrkii myös vastaamaan kysymykseen, voisiko näyttelyn kuvaama rikos tapahtua nykyaikana. Mikä oli totuus murhasta ja mikä oli sen motiivi sen näyttely jättää jokaisen itsensä pohdittavaksi. Ilveksen jäljillä Ilveksen jäljillä -näyttely valmistettiin lainattavaksi kiertonäyttelyksi näyttelyn päättymisen jälkeen. 15

16 4. Tapahtumat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon museokohteissa vietettiin vuoden kuluessa lukuisia teema- ja ilmaispäiviä. Kaupungin syntymäpäivänä historialliseen museoon ja Palanderin taloon oli vapaa pääsy. Historiallisella museolla kävi 153 ja Palanderin talossa 143 kävijää. Kansainvälisenä museopäivänä kaikkiin museoihin oli vapaa pääsy. Lasten taidefestivaali Hippaloiden aikaan historiallisen museon näyttelyyn Ilveksen jäljillä oli valmisteltu tehtäväpolku, jonka suoritti 227 henkilöä. Vallu Vankilarotta seikkaili Vankilamuseossa talvilomalla , Hippaloiden aikaan sekä koulujen syyslomien aikaan lokakuun päivinä. Valluilijoita kävi talvilomalla 486, Hippaloiden aikaan 649 ja syyslomalla 199. Sibeliuksen syntymäkodin perinteiset kesämatineat järjestettiin sunnuntai-iltapäivisin Museossa pidettiin myös muita konsertteja: pianisti Ilinca Dumitrescu konsertoi ja kesäkuun 26. päivänä esiintyi Elara Ensemble Yhdysvalloista. Linna Jazz -tapahtumaan liittyen Sibeliuksen syntymäkodissa pidettiin konsertti, jossa esiintyi Joonas Haavisto historiallinen museo osallistui ARX-talon avoimien ovien päivään, jossa esiteltiin kotimuseo Palanderin taloa askarrellen perheiden kanssa. Olli Saari. Kehittämiskeskus Hämeen järjestämä Journee Hämeeseen pidettiin , jolloin ryhmälle esiteltiin sekä Historiallinen museo että Vankilamuseo. Osallistujat olivat eteläsuomalaisten yritysten ja yhdistysten kokous- ja muiden tilaisuuksien järjestäjiä. Lokakuun 1. päivänä käynnistyi Kulttuurikuntoprojekti, jolloin lanseerattiin Hämeenlinnan kaupungin toimijoiden Kulttuurikunto-osallistujat ja tapahtumat. Historiallisen museon museokohteet ovat mukana ohjelmassa. Museoissa oli yleisöopastuksia ja Sibeliuksen syntymäkodissa konsertoi Sibelius-opiston harmonikkaorkesteri. Kulttuurikunto on Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Yleisradion yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on innostaa yhä useampia ihmisiä aktiivisiksi kulttuurinkuluttajiksi. Projekti jatkuu ainakin vuoden 2010 loppuun saakka. Kulttuurikunto-päivänä järjestettiin museoissa yleisöopastuksia sekä konsertteja. Palanderin talon joulu avattiin ja Yhteiskoulun tiernatytöt esiintyivät yleisölle. Sibeliuksen syntymäkodissa konsertoi kitaristi Olli Saari. 16

17 Sibeliuksen syntymäpäivän aamuna Sibeliuksen syntymäkodilta lähetettiin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan suora Radio Hämeen konserttilähetys. Myöhemmin iltapäivällä museossa oli yleisöopastus ja illalla Yle Radio 1 teki suoran lähetyksen, joka sisälsi musiikkia ja haastatteluja. Keskiaikamarkkinoiden osalta vuosi poikkesi aiemmista. Keskiaikayhdistys teki päätöksen, ettei toritullilippuun enää sisältynyt museoiden sisäänpääsy. Tämä näkyi viikonlopun menetetyissä kävijämäärissä. Linnanniemen museoiden aluelippua myytiin alennuksella, mutta kävijämäärät jäivät siitä huolimatta normaalin kesäviikonlopun tasolle. Marraskuun 11. päivänä pidettiin Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon sekä Museoviraston Hämeenlinnan toimiston toimesta yleisölle avoin Kulttuuriympäristöseminaari, joka suunnattiin kaikille rakennetusta ja arkeologisesta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille. Osallistujia illassa oli noin 20. Perjantaina ja lauantaina museo osallistui museokauppojen neuvottelupäiville sekä museoiden yhteisiin joulumyyjäisiin Suomen kansallismuseossa Helsingissä. Tuomaan markkinoiden yhteydessä vietettiin myös Lucian päivää. Historiallisella museolla esiintyi Nummen koulun oppilaiden Lucia-kulkue ja harmonikkatrio ACCAT musisoi. Trio ACCAT Nummen koulun Lucia-kulkue 17

18 5. Kokoelmat, niiden kartuttaminen ja hoito Museotoiminnan perusta ovat kokoelmat sekä niiden kartuttaminen, ylläpito ja hoito. Hyvä kokoelma syntyy järkiperäisestä keräämisestä, joka vaatii huolellista suunnittelua. Kokoelmatoiminnan keskeisimpänä suunnittelun ja ohjauksen välineenä toimii kokoelmapoliittinen ohjelma. Historiallisessa museossa ei aiemmin ollut kirjattua kokoelmapoliittista ohjelmaa. Sen laatimiseen ryhdyttiin syksyllä 2008 ja ohjelman ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi loppuvuodesta. Kokoelmapoliittisen ohjelman ensimmäinen osa sisältää kokoelmien kuvauksen ja kokoelmien käytön periaatteet. Toisessa vaiheessa tullaan kuvaamaan kokoelmien hoitoon ja käyttöön liittyviä prosesseja. Kokoelmapoliittinen ohjelma on asiakirjana ja työkaluna erittäin tärkeä, mutta ennen kaikkea sen laatimisen prosessi yhteisine pohdintoineen on ensiarvoinen museon toiminnan kehittämisen kannalta. Museo toteuttaa tehtäviään tallentamalla, tutkimalla, säilyttämällä ja asettamalla näytteille esineitä ja muuta aineistoa. Kokoelmia on kartutettu suurimmaksi osaksi lahjoitusten avulla. Museoon tulevat esineet eivät päädy suoraan varastohyllylle tai näyttelyyn, vaan ne tutkitaan, numeroidaan ja luetteloidaan sekä valokuvataan digitaalisesti. Luetteloinnin avulla esineeseen liittyvät tiedot ja tarinat jäävät muistiin ja ovat myöhemmin näyttelyn tekijän sekä asiakaspalvelun käytettävissä. Ravikilpailuissa käytetty sekuntimittari Karlbergin kartanon vaunut 18

19 Historiallisen museon esinekokoelmaan kuuluu kymmeniätuhansia esineitä huonekaluista hopeaesineisiin, hatuista hevosvaunuihin. Kokoelmaan kuuluu yhtä hyvin kulttuurihistoriallisia esineitä kaupunkilaisten elämästä kuin myös ympäröivän maaseudun talonpoikaisesineistöä. Museolla on myös arkisto sekä laaja tekstiilikokoelma, jonka vanhimmat esineet on valmistettu 1700-luvulla. Kertomusvuonna historiallisen museon kokoelmia kartutettiin maltillisesti. Kokoelma karttui 6 erällä, jotka olivat lahjoituseriä. Hankintoja ei määrärahojen puutteessa tehty. Säästöpankkien tutkimussäätiö on tallettanut kokoelmansa Hämeenlinnan kaupungille ja Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo hoitaa ja pitää kokoelmaa esillä. Kokoelmassa on säästölippaita, rahoja, julisteita, arkistomateriaalia sekä muita pankkitoimintaan liittyviä esineitä, joista merkittävä osa on museossa esillä. Syksyllä Kauhavan Säästöpankin kulttuurisäätiö lahjoitti museokokoelmansa säästöpankkimuseolle. Esineitä ei ole luetteloitu. Kokoelmiin luetteloitiin uutta kartuntaa yksi arkku Lopelta. Vanhasta kokoelmasta ja rekvisiittavaraston esineitä valokuvattiin 37 esinettä. Luettelointityötä ei ole tehty luettelointiohjelman vaihdoksen vuoksi. Se sijaan on tehty luetteloinnin konvertointia ja siihen liittyneitä toimia. Tekstiilikonservoinnissa konservointitoimenpiteitä tehtiin 57 esineelle. Näistä 53 esineelle konservointitoimenpiteet tehtiin näyttelytoimintaa varten. Vuoden aikana pintapuhdistettiin imuroimalla 49 pukinetta ja tekstiiliä, seitsemän pukinetta ja tekstiiliä sekä imuroitiin että pestiin ja yhdelle pukineelle tehtiin imuroinnin ja pesun lisäksi rakennetta vahvistavia ompelutoimenpiteitä. Kokoelmien suhteen konservointitoimenpiteet jakautuivat seuraavasti: Historiallinen museo 38, Vankilamuseo 16, Sibeliuksen syntymäkoti 1 ja kahden tekstiilin kokoelmaa ei ole toistaiseksi määritelty. Lisäksi kokoelmiin liitettäviä pukineita ja tekstiilejä pakastettiin seuraavasti: Historiallinen museo 20 ja Vankilamuseo 6. Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa tekstiileistä vastaa tekstiilikonservaattori, puu- ja metallikonservoinnin puolella toimii museomestari. He neuvovat yleisöä vanhojen esineiden hoitoa koskevissa kysymyksissä. Jonkin verran konservointipalveluja pystytään tarjoamaan maakunnan kotiseutumuseoiden käyttöön. Konservaattoreiden työnä on kokoelmiin otettujen esineiden huolto; vanhojen vaurioiden korjaaminen ja uusien ennaltaehkäisy. Puhdistaminen ja tukeminen ovat tavallisimpia hoitavan konservoinnin menetelmiä. Parhaiten kaikenlaatuiset esineet säilyvät vakaissa olosuhteissa, puhtaissa tiloissa sekä sopivissa lämpö- ja kosteusolosuhteissa. Zachris Nordenswanin laukku 17oo-luvun lopulta. 19

20 6. Maakunnallinen museotyö Maakuntamuseona Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo tekee yhteistyötä Kanta-Hämeen alueen kulttuurihistoriallisten museoiden sekä muiden kulttuuriperintöalan toimijoiden kanssa. Toiminnan lähtökohtana on museoasetuksen mukaisesti edistää museotoimintaa sekä kulttuuriympäristön säilymistä toiminta-alueellaan, huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja kulttuuriperintöön liittyvän tiedon saatavuudesta sekä antaa asiantuntija-apua. Maakunnallista museotyötä tekee maakuntamuseotutkija. Tarpeen mukaan myös museon muuta henkilökuntaa on vuoden 2008 aikana osallistunut maakuntatyöhön. Maakuntamuseotutkijan sijaisena opintovapaan aikana asti toimi Ulla Viitanen. Alueellisesti toiminnasta on laadittu museoasetuksen edellyttämä suunnitelma nelivuotiskaudelle Suunnitelma sisältää toiminnan painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Painopisteiksi on määritelty maakunnallisen museotyön kehittäminen sekä toiminnan selkeyttäminen ja priorisoiminen, paikallismuseoiden toiminta-aktiivisuuden lisääminen sekä toiminnan kehittäminen ja toimintaedellytysten parantaminen, kulttuuriympäristön dokumentoinnin parantaminen, alueellisen yhteistyön lisääminen, kulttuuriympäristöön liittyvän tiedon saatavuuden parantaminen ja kulttuuriympäristön asiantuntijaverkoston vahvistaminen. Nelivuotissuunnitelman mukaisesti vuoden 2008 aikana tehtiin selvitys maakunnan paikallismuseoista sekä maakunnallisesta museotyöstä (Kanta-Hämeen paikallismuseokartoituksen tulokset ja alueellinen kehittämissuunnitelma, Ulla Viitanen ). Tämän selvityksen jatkona käynnistettiin loppuvuodesta uuden hankkeen suunnittelu paikallismuseoiden toiminnan kehittämiseksi yhteistyössä Hämeen Heimoliiton kanssa. Maakuntamuseon toiminta-alueella on lähes 100 kulttuurihistoriallista museota ja kokoelmaa. Näistä parinkymmenen paikallismuseon kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä. Maakuntamuseo ylläpitää alueensa museoiden kokoelmatietojen keskusrekisteriä. Rekisterissä on 15 museon Maakuntatutkija Vanajan museolla kokoelmatiedot. Neljän museon kokoelmatietoja on siirretty sähköiseen muotoon. Museoasioista on tiedotettu alueen museoita yhteisin tiedottein tai tarpeen mukaan kohteittain. Maakuntamuseotutkija teki vuonna 2008 yhteensä 41 maakuntamatkaa 51 eri kohteeseen. Kahdeksalla käynnillä mukana oli myös museon muuta henkilökuntaa. Tekstiilikonservaatto- 20