Hämeenlinnan. kaupungin historiallinen. Hämeen maakuntamuseo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan. kaupungin historiallinen. Hämeen maakuntamuseo"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2008 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Kanta- Hämeen maakuntamuseo

2 SISÄLLYS: 1. Katsaus vuoteen Museokohteet ja toimitilat 4 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 4 Vankilamuseo 5 Palanderin talo 6 Sibeliuksen syntymäkoti 7 Säästöpankkimuseo 7 Museokaupat 8 Muut toimitilat ja säilytystilat 8 3. Näyttelytoiminta 9 Vaihtuvat näyttelyt 9 Pienoisnäyttelyt museon ulkopuolella 11 Vankilamuseon näyttelyt 12 Palanderin talon pääsiäinen ja joulu 13 Näyttelylainat 13 Lainattavat kiertonäyttelyt Tapahtumat Kokoelmat, niiden kartuttaminen ja hoito Maakunnallinen museotyö Valokuva-arkisto Kirjasto ja arkisto Tutkijapalvelut Tiedotus Hallinto ja henkilökunta 24 Hallinto 24 Henkilökunta 25 Henkilöstön koulutus Yhteistyökumppanit 26 LIITE 1 Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon koulutus, opintomatkat, museoalan kokoukset ja tilaisuudet vuonna LIITE 2 Yhteistyökumppanit 31

3 1. Katsaus vuoteen 2008 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo on Kanta-Hämeen maakuntamuseo, jonka tehtävänä on tallentaa, tutkia ja esitellä Hämeen aineellista kulttuuriperintöä. Museoon kuuluvat varsinaisen historiallisen museon lisäksi Palanderin talo, Sibeliuksen syntymäkoti sekä koko maan alueen toimintaa esittelevät Vankilamuseo ja Säästöpankkimuseo. Historiallisen museon vuodesta 2000 esillä ollutta perusnäyttelyä ryhdyttiin osin purkamaan kuluneen vuoden aikana. Näyttely sinänsä on kestänyt hyvin aikaa, mutta esillä olevat esineet varsinkin tekstiilit on välillä päästettävä lepäämään. Perusnäyttelyn kaksi ensimmäistä salia otettiin väliaikaisesti vaihtuvien näyttelyiden käyttöön. Vuoden 2009 lopulla ne palaavat uuden perusnäyttelyn tiloiksi ja muutenkin näyttelyn myllerrys jatkuu kuluvan vuoden aikana. Sibeliuksen syntymäkoti avattiin restauroituna 1860-luvun asuun vuoden 2007 lopulla. Kertomusvuoden aikana museossa vieraili yli asiakasta ja interiöörit saivat osakseen runsaasti kiitosta. Nykyisessä asussaan syntymäkoti on helmi, jota voi esitellä kaupungin ylpeydenaiheena. Museotoiminnan kehittäminen oli keskeisesti esillä vuoden 2008 työssä. Kaupungin kulttuuristrategian jatkoksi museossa laadittiin oma strategia vuoden 2012 saakka. Lisäksi museossa aloitettiin kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen. Ohjelman ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi syksyllä Työtä tullaan jatkamaan prosessikuvauksilla syksyllä Museon vuoden 2008 toimintaa voi luonnehtia myös yhteistyöpainotteiseksi. Kesänäyttely Ilveksen jäljillä toteutettiin yhteistyössä kolmen muun kantahämäläisen museon kanssa, siten, että kussakin museossa oli oma osuutensa yhteisestä teemasta. Merkittävä yhteistyöponnistus oli myös Paikallismuseokartoituksen tekeminen. Kartoituksessa oli mukana 15 aktiivisesti toimivaa yhdistysten, kuntien ja kuntayhtymien omistamaa paikallismuseota maakuntamuseon toimialueelta. Kartoituksen pohjalta laadittiin raportti sekä alueellinen kehittämissuunnitelma, joka toimii lähtökohtana jatkotoimenpiteiden suunnittelulle. Vuosi 2008 oli vilkas toiminnan vuosi, mutta matkaan mahtui myös karikoita. Pitkään suunniteltu kokoelman luettelointiohjelman uudistus jouduttiin loppukesästä aloittamaan alusta, kun valitun ohjelman toimittaja yllättäen ilmoitti konkurssista. Historiallinen museo liittyikin Musketti-museoiden joukkoon ja uusi ohjelma saadaan käyttöön kevään 2009 aikana, jolloin myös valokuva-arkiston digitointiprojekti toden teolla saadaan käyntiin. museonjohtaja 3

4 Historialliseen museoon. 2. Museokohteet ja toimitilat Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Historiallinen museo, toimisto, valokuva-arkisto ja näyttelytilat sijaitsevat Hämeen linnan alueella osoitteessa Kustaa III:n katu 8, entisessä vankilarakennuksessa, Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksessa. Se on valmistunut vuonna 1844, arkkitehtina A. F. Granstedt. Vankilakäytöstä tilat vapautuivat vuonna Museon perusnäyttely Hämäläisten vuosisadat on ollut esillä vuodesta 2000 alkaen ja se on esitellyt alueen historiaa ja elämää 1700-luvulta 1970-luvulle. Vuonna 2008 näyttelyn osia purettiin ja tiloja otettiin vaihtuvien näyttelyiden käyttöön. 4 Kertomusvuonna museo oli avoinna päivittäin kello (Poikkeuksina Uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, pitkäperjantain jälkeinen lauantai, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja 2. joulupäivä, jolloin museo oli suljettu, sekä Uudenvuodenaatto, kiirastorstai ja vapunaatto, jolloin museo suljettiin jo kello 15.00) Pääsymaksut olivat 4 euroa aikuisilta ja 3 euroa opiskelijoilta ja eläkeläisiltä sekä yli 15 henkilön ryhmiltä. Alle 18-vuotiaat pääsivät museoon maksutta.

5 Historiallisella museolla vieraili vuoden 2008 aikana yhteensä 5625 asiakasta. Täyden pääsylippuhinnan maksaneita aikuisia oli 9% (489) ja alennetun pääsylippuhinnan maksaneita 56% (3187) (*). Alle 18-vuotiaita asiakkaita oli 23% (1283) ja muita ilmaiskävijöitä 12% (666). Ilmaiskävijöiden määrässä tapahtunut lasku verrattuna edelliseen vuoteen johtui siitä, että Keskiaikamarkkinoiden toritullilipulla ei vuonna 2008 ollut vapaata sisäänpääsyä museoon. Ulkomaalaisia asiakkaista oli 12% Perusnäyttelyä. (678). Vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin museossa kävi 1586 asiakasta. Opastettuja ryhmiä kävi historiallisella museolla 9 kappaletta. (* Alennetun pääsylippuhinnan maksaneisiin lasketaan opiskelijat, eläkeläiset tms. sekä linnan alueen aluelipun tai museoiden yhteislipun lunastaneet.) Vankilamuseo Vankilamuseo toimii Hämeenlinnan lääninvankilan vanhoissa tiloissa historiallisen museon viereisessä rakennuksessa. Se oli valmistuessaan vuonna 1871 Suomen ensimmäinen sellivankila ja se oli vankilakäytössä aina vuoteen 1993 saakka. Museo avattiin yleisölle kesäkuussa Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti L. I. Lindqvist. Vankilamuseo kertoo Suomen vankeinhoidon historiasta ja vankilaelämästä ennen ja nyt. Museon arvokkain näyttelyesine on itse rakennus ja sen viimeisten vankila-aikojen asussa olevat aidot tilat. Rakennukseen ja näyttelyyn voi tutustua kolmessa kerroksessa. Museokävijä tulee rakennukseen samaa reittiä kuin vangit aikoinaan ja hänellä on mahdollisuus tutustua vankilan arkipäivään. Yleisöltä suljetussa ylimmässä kerroksessa on vankilan entinen kirjasto- ja kouluhuone, jota vuokrataan kokouskäyttöön. Vankilamuseosta on tehty opetuspaketti Kakkua paloina, joka on tarkoitettu peruskoulujen opettajille museokäyntien valmistelua varten ja niiden tueksi. Vankilamuseo oli avoinna samoin kuin viereinen his- 5

6 toriallinen museo. Pääsymaksu aikuisilta oli kertomusvuonna 5 euroa ja lapsilta 1 euro. Alennuslipulla ja ryhmähinnalla pääsymaksu oli 4 euroa. Museossa vieraili vuoden 2008 aikana asiakasta. Aikuisia oli 25% (4639) ja lapsia 36% (6552). Alennetun pääsylipun lunasti 34% (6242) ja ilmaiskävijöitä oli 5% (893). Ilmaiskävijöiden määrässä tapahtunut lasku verrattuna edelliseen vuoteen johtui siitä, että Keskiaikamarkkinoiden toritullilipulla ei vuonna 2008 ollut vapaata sisäänpääsyä museoon. Ulkomaalaisia museovieraista oli 8% (1496). Vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin vankilamuseossa kävi 4565 asiakasta. Opastettuja ryhmiä museossa kävi 55 ja elämysopastuksia järjestettiin 2 kappaletta. Vankilamuseon pikkuportti Palanderin talo Palanderin talo on kotimuseo, joka sijaitsee entisöidyssä puutalossa osoitteessa Linnankatu 16. Talo on rakennettu vuonna Museo on saanut nimensä talon pitkäaikaisen omistajaperheen Palanderin mukaan. Lehtori E.W. Palander toimi venäjän kielen opettajana Hämeenlinnan lyseossa. Historiallisen museon hallintaan talo tuli vuonna Rakennuksen kunnostamisen ja entisöinnin jälkeen kotimuseo avattiin yleisölle vuonna Kotimuseo esittelee hämeenlinnalaista porvarisasumista 1800-luvun lopulta 1920-luvulle. Hilla von Essen opastaa Palanderin talolla. Palanderin taloon tutustutaan aina oppaan johdolla. Opastuskierros alkaa eteisestä, josta edetään jugendtyyliseen herrainhuoneeseen, 1800-luvun lopun isäntäväen makuuhuoneeseen, siitä edelleen sunnuntailounaalle katettuun ruokasaliin ja edelleen juhlavaan saliin, lastenhuoneeseen ja viimeiseksi 1920-luvun kodikkaaseen keittiöön. Kotimuseossa on lisäksi esillä pukukokoelma ja sisäpihalla puutarha perinnekasveineen. Talossa on myös suojeluskunnan piiripäällikön huone 1930-luvulta. Palanderin talo oli kertomusvuonna avoinna kesä-elokuussa joka päivä kello ja syyskuun alusta toukokuun loppuun lauantaisin ja sunnuntaisin Opastettu kierros taloon lähtee puolen tunnin välein. Pääsymaksut Palanderin taloon olivat aikuisilta 4 euroa ja lapsilta 1 euro. Alennuslipulla ja ryhmähinnalla pääsymaksu oli 3 euroa. Palanderin talossa vieraili vuonna 2008 yhteensä 1611 museovierasta: aikuisia 26% (419), lapsia 22% (360), alennetulla lipulla 35% (566) ja ilmaiseksi 17% (266). Ulkomaalaisia kävijöistä oli 3% (53). Museon kaikki kävijät opastetaan. Opastettu kierros lähtee aukioloaikoina puolen tunnin välein. Niitä pidettiin vuoden aikana 298 kappaletta. 6

7 Sibeliuksen syntymäkoti Sibeliuksen syntymäkoti Hallituskadulla oli avoinna ensimmäistä vuotta vuoden 2007 remontoinnin ja restauroinnin jälkeen. Vuonna 1834 valmistunut rakennus edustaa arkkitehtoniselta tyyliltään puuempireä. Rakennus on toiminut museona vuodesta 1965 lähtien ja se on ollut osa Hämeenlinnan kaupungin historiallista museota 1980-luvun lopulta lähtien. 11-vuotias Jean Sibelius. Sibeliuksen syntymäkodin uusittu näyttely kertoo säveltäjän lapsuudesta ja nuoruudesta Hämeenlinnassa. Sibelius ( ) syntyi Hämeenlinnassa. Hän varttui kaupungissa ja kävi koulunsa Hämeenlinnan Normaalilyseossa. Vuonna 1885 Sibelius valmistui Normaalilyseosta ja muutti Helsinkiin opiskelemaan. Museossa on mahdollisuus myös kuunnella Jean Sibeliuksen musiikkia äänitteinä, sekä erikseen ilmoitettavissa pienissä konserteissa. Sibeliuksen syntymäkoti oli avoinna yleisölle joka päivä touko-elokuussa ja syyshuhtikuussa Pääsymaksut olivat aikuisilta 4 euroa, alennetulla lipulla 3 euroa ja lapsilta 1 euro. Syntymäkodissa vieraili 7092 asiakasta: aikuisia 34% (2411), lapsia 14% (968) ja alennetulla lipulla 45% (3213). Ilmaiskävijöitä oli 7% (500). Ulkomaalaisia kävijöistä oli 24% (1721). Opastettuja ryhmiä kävi 38. Säästöpankkimuseo Historiallisen museon näyttelytilojen yhteydessä on Säästöpankkimuseo. Näyttely esittelee muun muassa säästölippaita, -kirjoja, rahoja ja 1920-luvun pankkisalia. Säästöpankit muodostavat Suomen vanhimman pankkiryhmän, ensimmäiset säästöpankit aloittivat toimintansa varhain 1820-luvulla. Pitkän taipaleen kunniaksi säästöpankkien toimintaa haluttiin tallentaa ja Säästöpankkimuseo avautui Espoossa vuonna

8 Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeen alueella säästöpankkitoiminnalla on pitkät perinteet, joten säätiön etsiessä uutta sijoituspaikkaa kokoelmalleen oli Hämeenlinna luonteva valinta. Kokoelma on ollut hoidettavana Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa vuodesta Museokaupat Fauni-lippaat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kaikissa museokohteissa on myyntipisteet. Laajin valikoima on Historiallisessa museossa, lisäksi kullakin museokohteella on omat erikoistuotteensa. Historiallisessa museossa on myynnissä museon julkaisuja, paperinukkeja, koruja, julisteita ja uustuotantona 1800-luvun juomalasi sekä Vanajan avovankilaosaston tekstiilituotteita. Vankilamuseon tuotteita ovat mm. Häkkilintu-korut, Kalterimaisema-julkaisu, pinssit sekä Vankilamuseon pelikortit. Palanderin talossa myydään museon julkaisujen ja postikorttien ohella paperinukkeja. Sibeliuksen syntymäkodissa on myynnissä Jean Sibeliuksen musiikkia sisältäviä cd-levyjä. Historiallisen museon museokaupan valikoimaa. Uutuustuotteena Historiallisen museon myyntiin otettiin Suomen käsityön museon julkaisu Jälkiväristyksiä, joka on Väristyksiä-kiertonäyttelyyn liittyvä tuote. Myyntiin hankittiin myös seuraavat julkaisut: Vuorentaan kylä, Vuosi linnassa, Kartano, kylä ja koulu -kirja, Year of the Castle -kirja sekä Vexi Salmen Minun Hämeenlinnani -julkaisu. Koruvalikoimaa laajennettiin Linnan hela -rintakorulla sekä Ilves-riipuksella. Myyntiin otettiin myös erinäisiä Vanajan avovankilan tuotteita. Palanderin talon jouluun painatettiin joulukortti. Sibeliuksen syntymäkodin myyntituotevalikoimaa laajennettiin ja painatettiin uusia kortteja. Museoiden tietokonepohjaista kassajärjestelmää on päivitetty ja sen toimintoja on vuoden aikana terävöitetty. Muut toimitilat ja säilytystilat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tekstiilikonservointi sijaitsee osoitteessa Lukiokatu 6. Museomestarin työtilat sekä puu- ja metallikonservointitilat sijaitsevat Palanderin talon pihapiirissä. Museoesineistön säilytystiloja sijaitsee useassa eri rakennuksessa. Säilytystilat ovat niukat ja ahtaat sekä tekniseltä tasoltaan museoesineistön säilytyksen kannalta puutteelliset. 8

9 3. Näyttelytoiminta Vaihtuvat näyttelyt, Kustaa III:n katu 8: Tupakka lääke, nautintoaine vai pahe? Satakunnan museon tuotantoa oleva näyttely kertoi tupakasta kasvina, sen viljelystä ja käsittelystä sekä käytöstä eri tavoin. Tupakkakasveja on olemassa 64 lajia, joista puolet on kotoisin Etelä-Amerikasta, loput Pohjois-Amerikasta, Meksikosta, Australiasta ja Tyynen meren saarilta. Nimensä tupakka on saanut Ranskan suurlähettilään Jean Nicot in mukaan. Hän toi tupakan vuonna 1560 Amerikasta Ranskaan. Suomessa tupakkaa alettiin viljellä yleisesti 1600-luvulla. Alkuaan tupakkaa pidettiin lääkkeenä mm. kuivaan yskään, keuhkotautiin ja hengenahdistukseen. Tupakalla huomattiin olevan myös rauhoittavaa vaikutusta. Myöhemmin tupakkaa on käytetty vain nautintoaineena, kunnes viime aikoina tupakan vaarallisuuden vuoksi sen mainontaa on alettu tiukasti rajoittaa. Norja, Ruotsi ja Suomi kielsivät ensimmäisinä maina maailmassa 1970-luvulla tupakan mainonnan. Suoramarkkinointi kiellettiin Suomessa 1996 ja kesällä 2005 EU-parlamentti kielsi mainonnan EU-maissa. Tupakoinnin rajoittaminen julkisissa tiloissa on edennyt asteittain viime vuosikymmenien aikana. Viimeksi kiellettiin tupakointi ravintolatiloissa ja tupakoinnin siirtyminen ravintoloiden eteen kaduille on herättänyt runsaasti keskustelua. Näyttelyssä esiteltiin tupakoinnin eri muotoja tykötarpeineen. Piippua poltettiin jo 1500-luvulla. Ensimmäisiä sikarejakin poltettiin jo 1542, mutta sikari-sana on peräisin vasta 1700-luvun puolivälistä. Nuuska tuli Suomeen 30-vuotisen sodan myötä ( ). Suutupakka puolestaan valtasi alaa 1700-luvun alussa. Ranskalaiset ja englantilaiset tutustuivat savukkeeseen Krimin sodan aikana ( ). Suomessa savukkeiden valmistus alkoi vuonna Näyttelyssä vieraili 643 museovierasta. Ilveksen jäljillä Vuonna 2008 Hämeen vaakuna- ja maakuntaeläin ilves oli yhteisenä teemana neljän kantahämäläisen museon kesäkauden näyttelyssä Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa, Suomen Metsästysmuseossa, Riihimäen kaupunginmuseossa sekä Forssan luonnonhistoriallisessa museossa. Jokaisessa museossa ilvestä esiteltiin eri näkökulmasta tarkastellen. Vaakunaeläin 9

10 Oliko Hämeen alkuperäisasukkailla tupsukorvat? Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo nosti jalustalle Suomen ainoan kissapedon luonnossa, taiteessa ja esineissä, ja pohti hämäläisten suhdetta maakuntaeläimeensä. Näyttelyssä kerrottiin ilveksestä tavalla, joka on lapsenkin helposti lähestyttävä. Tarina alkoi kaukaa menneisyydestä, jolloin sekä ilves että ihminen olivat uudisasukkaita. Ilveksellä on ollut monta roolia. Ihmisen silmissä esihistoriallinen ilves on muuttunut kauniin turkkinsa vuoksi Ilves veistoksissa. ensin kuninkaallisten himoitsemaksi sängynpeitteen materiaaliksi ja sittemmin vainotuksi pedoksi, josta maksettiin tapporahaa. Lopulta oli jäljellä vain uhanalainen ilves, kunnes eläin 1960-luvulla viime hetkessä rauhoitettiin. Myyttinen ilves on kulkenut ihmisten rinnalla kuvallisen ja henkisen kansanperinteen hahmona, ja heraldinen ilves on ollut Hämeen vaakunoiden symboli jo renessanssiajalta lähtien. Taiteessa ilveksen muodot ja liikkeet ovat kiehtoneet erityisesti kuvanveistäjiä. Näyttelyn kuvituksena käytettiin mm. Seppo Leinosen hauskoja piirustuksia. Ilveksen profiili kohdattiin paitsi piirustuksissa ja valokuvissa myös lippuihin kirjottuna, ja Suomen Visiotalo Oy:n valmistama luonto-ohjelma Ilveksen vuosi antoi näyttelykävijälle mahdollisuuden eläytyä ilveksen silmin siihen Hämeen luontoon, jossa ilveskin on vuosisadasta toiseen vaeltanut. Hämeenlinnan Taidemuseosta lainatut teokset toivat ison kissamme rytmin ja maalauksellisuuden esiin. Luontokoulu Ilves valmisti pienen opintopolun, jossa pystyi mm. testaamaan omaa pituushyppytaitoaan verrattuna ilveksen 8-metriseen loikkaan. Näyttelyssä vieraili 3676 museovierasta. Tarkk ampujapataljoonan rumpu. Väriä! ja Väristyksiä Väriä! ja Väristyksiä -näyttely koostui kahdesta osasta. Museon omista kokoelmista oli valittu herkullisimpia sävyjä kertomaan aikansa värimaailmasta esimerkiksi huonekaluissa, puvuissa ja kankaissa. Näyttelyä täydentämässä oli Suomen käsityön museon valmistama kiertonäyttely Väristyksiä, joka esitteli luonnonvärien historiaa ja käyttömahdollisuuksia. Näyttelyssä oli ajateltu 10

11 myös luontoa, sillä sen rakentamisessa oli käytetty paljon kierrätysmateriaaleja. Onko sinooperi sininen vai punainen? Onko väri voinut maksaa painonsa verran kultaa? Mistä purppuraväri saatiin, ja mihin se katosi? Millainen on punamultamaalin resepti? Mikä värjää Camparin? Mikä on kokenilli? Näyttely antoi vastauksen näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Lapset valitsemassa lempivärejään. Väreillä on suuri merkitys ihmiselle nykyään ja menneisyydessä. Osa väreistä on ollut niin kallisarvoisia, ettei niitä ole ollut tavallisen ihmisen mahdollista käyttää. Antiikin Roomassa purppuravärin käyttö oli sallittua vain keisarille, muita käyttäjiä uhkasi kuolemantuomio. Ennen väripigmentit saatiin luonnosta, nykyään ne yleensä valmistetaan keinotekoisesti. Luonnon värikasveja kasvatettiin Pohjois-Euroopassa, mutta voimakkaita sävyjä kuten kirkasta sinistä ja punaista ei täällä pohjoisessa kasvavista kasveista saatu vaan ne olivat kallista tuontitavaraa. Näyttelyssä oli myös paljon erilaisia tehtäviä, väritestejä ja pelejä. Suojaväritaululla eläimille etsittiin suojaisat paikat, palikoista saattoi rakentaa väriympyrän ja varjotutkimuslaatikossa tutkittiin onko varjolla väri. Luonnonväriaineita saattoi tutkia suurennuslasilla ja laatikoita availemalla löysi lisää tehtäviä. Hauskat tehtävät sopivat sekä aikuisille että lapsille. Näyttelyn yhteydessä toteutettiin lasten työpajat yhteistyössä HAMKin kanssa sekä perhetyöpajat talvilomaviikoilla vuoden 2009 puolella. Pienoisnäyttelyt museon ulkopuolella: Historiallinen museo osallistui Päivärinteen palvelukeskuksen kulttuuriviikkoon. Viikolla 41 keskuksessa näytettiin Suomen Visiotalo Oy:n valmistama luonto-ohjelma Ilveksen vuosi. Samassa tilassa ja sen ovella oli myös esillä Ilves-näyttelyn tekstipaneeleita. 11

12 Vankilamuseon näyttelyt: Alkeisopetus vankilassa Syyskuussa 2005 avattu Alkeisopetus vankilassa -erikoisnäyttely jatkui Vankilamuseossa. Vankien sivistystaso oli alhainen ja 1800-luvun lopulla tietämättömyyttä pidettiin yhtenä rikollisuuden syynä. Vangit osasivat lukea auttavasti, mutta kirjoitustaito oli yleensä heikko. Toisaalta koko yhteiskunnan kansanopetus oli vielä alkutekijöissään. Alkeisopetus vankiloissa nähtiin tarpeelliseksi. Vankilassa annettiin aikansa aikuisopetusta. Tilastojen mukaan lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen taidot paranivat huomattavasti vankila-aikana. Useimmiten opinhaluisia olisi ollut enemmän kuin vankilan kouluun mahtui. Oppiminen on aina vaatinut vangin aktiivisen panoksen. Vanki Wilhelm Seppänen kirjoitti paljon vankila-aikanaan ja hän piti sitä hyvänä harrastuksena. Siitä jo toivo parempaa olis, koska minä neljän kymmenen wanha mies täänkinlaista wetelen ja on niin hauskaa kun näinkin menee ja en minä tätä ole paljon harjotellut kun tänä wuodenna 1890, minä jos tätä olisin ennen harjottann niin Mun pahan teko olis Mut kaukanna ja tekemättä ja enkä olisi näillen reisuille joutunna koko wuosi on mennyt Hauskemasti kun millokaan muulon waikka yksinäisyywessä olen ollut, niin iloista ja hauskaa kirjoitus on, wanhallekin miehelle mitä sitte nuorelle poialle jolla on hyvät toivot eissä päin. Vankeinhoito tänään Vankeinhoito tänään -näyttely Vankilamuseossa esittelee vankeinhoidon nykytilaa ja organisaatiota. Näyttely uudistettiin keväällä 2007 Rikosseuraamusviraston toimesta vankeinhoidon lainsäädännön muutosten ja organisaatiouudistuksen myötä. 12

13 Palanderin talon pääsiäinen ja joulu Palanderin talo sisustettiin juhlistamaan pääsiäistä ja joulua perinteiseen tapaan. Talo oli koristeltu juhlaan ja opastetuilla kierroksilla kerrottiin menneiden vuosien juhlatavoista. Pääsiäistä vietettiin välisenä aikana, kävijöitä oli 174. Jouluasuisena Palanderin talo avattiin Kulttuurikunto-päivänä Avajaispäivänä joulutunnelmaa museoon toivat Hämeenlinnan Yhteiskoulun tiernatytöt. Kävijöitä kotimuseon joulunäyttelyssä oli 355. Joulu jatkui loppiaiseen Yhteiskoulun tiernatytöt. Palanderin talon joulua. Näyttelylainat Hämeenlinnan kapungin historiallisen museon esineistöä on ollut vuoden aikana esillä seuraavien museoiden näyttelyissä: Museo Tykistömuseo, Hämeenlinna Hämeen linna Näyttely Lottaperinteen näyttely ja alkaen. Leijona ja kotka -näyttely lähtien. Näyttely jatkuu 2009 Savonlinnassa ja 2010 Turun linnassa. Suomen kellomuseo, Espoo Lapsuuden aika -näyttely Lammin kunta palautti kunnanvirastossa esillä olleet suojeluskuntapokaalit. 13

14 Lainattavat kiertonäyttelyt Museon tarjoamat kiertonäyttelyt vuonna 2008 olivat: Kartanoita ja torppia Hämeessä, Nälkävuosien turvasta museoiksi pitäjänmakasiineja Hämeessä; Maisemia Hämeestä sekä Matkalla linnasta linnaan vankikuljetuksia. Museon kiertonäyttelyitä lainattiin vuoden aikana seitsemän kertaa. Lisäksi loppuvuodesta muutettiin historiallisen museon aiemmat näyttelyt Ilveksen jäljillä sekä Murhaajatar Erään rikoksen kulttuurihistoriaa kiertonäyttelyiksi. Kartanoita ja torppia Hämeessä Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoamassa näyttelyssä Kartanoita ja torppia Hämeessä tutustutaan Hämeen kartanoiden historiaan, rakennuksiin, puistoihin, asukkaisiin ja rajoitetusti myös torppiin. Kiertonäyttely on ollut lainattavissa keväästä 2007 lähtien. Vanajaveden rannoille, Hämeen linnan vaikutuspiiriin keskittyy yksi maamme vanhimmista kartanovyöhykkeistä. Hämeen kartanokulttuurin juuret löytyvät keskiajalta. Suuri osa kartanoista on perustettu tänne ja 1700-luvuilla. Kartanot ovat muokanneet ympäristöään tuomalla siihen pellot, puutarhat ja lehtevät puistot sekä asuin- ja talousrakennukset. Kartanot ovat myös olleet monella tapaa merkittäviä edelläkävijöitä ja vaikuttajia. Vesunnan kartano Näyttelyyn kuuluu kaikkiaan 32 kpl 120x80 cm kokoisia seinälle ripustettavia kuva- ja tekstitauluja. Näistä seitsemän esittelee aihetta yleisemmin ja loput taulut käsittelevät kartanoita kuntakohtaisesti. Kuntakohtaisista tauluista voidaan muokata kunkin lainaajan näyttelytiloihin ja paikkakuntaan sopiva kokonaisuus. Valokuvaaja Terho Aallon näyttelyä varten ottamia kuvia on mahdollista katsella myös CD:lle tallennetun Photodex esityksen kautta. Kartanoita ja torppia Hämeessä soveltuu esille julkisiin tiloihin ja tilaisuuksiin. Maisemia Hämeestä multimedia ja näyttely Hämeen liiton ja Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon yhteistyönä tehty multimedia ja näyttely esittelee hämäläistä maisemaa: millainen se on nyt ja miten se on aikojen kuluessa kehittynyt. Luontoa ja kulttuurimaisemaa esitellään havainnollisin kuvin ja kartoin. Mukana on maisemia kaikista Hämeen 16 kunnasta. Multimediaa seurataan Sibeliuksen 3. sinfonian tahdissa. Kiertonäyttely on ollut lainattavissa syksystä 2005 lähtien. Maisemia Hämeestä soveltuu esille julkisiin tiloihin ja tilaisuuksiin sekä koulujen ja oppilaitosten opetusaineistoksi. Näyttelykokonaisuus sisältää noin 10 min pituisen PowerPoint-esityksen sekä 4 kpl koottavia seinäkkeitä. 14

15 Nälkävuosien turvasta museoksi pitäjänmakasiineja Hämeessä Näyttely esittelee pitäjänmakasiinien historiaa eri näkökulmista kuvin, tekstein ja esinein. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tuottamassa kiertonäyttelyssä esitellään pitäjänmakasiineja niiden toimintahistorian eri näkökulmista viidessä osiossa. Esimerkit ja kuvitus on haettu Hämeen alueen, ja erityisesti Kanta-Hämeen, eri pitäjänmakasiineista. Pitäjänmakasiini on 1700-luvun alkuvuosikymmeninä viranomaisten toimesta alkunsa saanut varastointijärjestelmä, jonne paikalliset asukkaat keräsivät syönti- ja siemenviljaa, jota tarpeen mukaan voitiin lainata osakkaille sekä usein myös ulkopuolisillekin korkoa vastaan. Nykyään useimmat 1800-luvuilla rakennetuista makasiineista on nähtävissä alkuperäisillä keskeisillä paikoillaan kirkkojen vieressä. Monet rakennuksista on sotien jälkeen muutettu paikallismuseoksi. Matkalla linnasta linnaan vankikuljetuksia Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tuottamassa pienimuotoisessa kiertonäyttelyssä Matkalla linnasta linnaan esitellään vankien kuljettamisen historiaa ja 1900-luvuilla. Vielä viisikymmentä vuotta sitten tätä maaseudulla varsin yleistä yksityisten kuljettajien harjoittamaa ammattia, vankiloiden suorittamia kuljetuksia sekä kuljetettavien vankien näkökulmaa esitellään näyttelyssä yhdeksässä osiossa. Näyttelyn neljä osiota kertovat vankien kuljetusten historiasta yleisemmin ja viidessä muussa osiossa käsitellään kuljetuksia yksittäisten esimerkkien kautta. Murhaajatar Erään rikoksen kulttuurihistoriaa Murhaajatar suunniteltiin historiallisen museon ja Vankilamuseon juhlavuoden yhteisnäyttelyksi. Näyttely esittelee kuuluisaksi muodostunutta Nantti Sainion murhajuttua vuodelta Näyttely kertoo myös naisen ja äidin elämästä vankilassa 1800-luvun Murhaajatar-näyttelyä lopussa, sekä uuden elämän alusta vapautumisen jälkeen. Näyttely pyrkii myös vastaamaan kysymykseen, voisiko näyttelyn kuvaama rikos tapahtua nykyaikana. Mikä oli totuus murhasta ja mikä oli sen motiivi sen näyttely jättää jokaisen itsensä pohdittavaksi. Ilveksen jäljillä Ilveksen jäljillä -näyttely valmistettiin lainattavaksi kiertonäyttelyksi näyttelyn päättymisen jälkeen. 15

16 4. Tapahtumat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon museokohteissa vietettiin vuoden kuluessa lukuisia teema- ja ilmaispäiviä. Kaupungin syntymäpäivänä historialliseen museoon ja Palanderin taloon oli vapaa pääsy. Historiallisella museolla kävi 153 ja Palanderin talossa 143 kävijää. Kansainvälisenä museopäivänä kaikkiin museoihin oli vapaa pääsy. Lasten taidefestivaali Hippaloiden aikaan historiallisen museon näyttelyyn Ilveksen jäljillä oli valmisteltu tehtäväpolku, jonka suoritti 227 henkilöä. Vallu Vankilarotta seikkaili Vankilamuseossa talvilomalla , Hippaloiden aikaan sekä koulujen syyslomien aikaan lokakuun päivinä. Valluilijoita kävi talvilomalla 486, Hippaloiden aikaan 649 ja syyslomalla 199. Sibeliuksen syntymäkodin perinteiset kesämatineat järjestettiin sunnuntai-iltapäivisin Museossa pidettiin myös muita konsertteja: pianisti Ilinca Dumitrescu konsertoi ja kesäkuun 26. päivänä esiintyi Elara Ensemble Yhdysvalloista. Linna Jazz -tapahtumaan liittyen Sibeliuksen syntymäkodissa pidettiin konsertti, jossa esiintyi Joonas Haavisto historiallinen museo osallistui ARX-talon avoimien ovien päivään, jossa esiteltiin kotimuseo Palanderin taloa askarrellen perheiden kanssa. Olli Saari. Kehittämiskeskus Hämeen järjestämä Journee Hämeeseen pidettiin , jolloin ryhmälle esiteltiin sekä Historiallinen museo että Vankilamuseo. Osallistujat olivat eteläsuomalaisten yritysten ja yhdistysten kokous- ja muiden tilaisuuksien järjestäjiä. Lokakuun 1. päivänä käynnistyi Kulttuurikuntoprojekti, jolloin lanseerattiin Hämeenlinnan kaupungin toimijoiden Kulttuurikunto-osallistujat ja tapahtumat. Historiallisen museon museokohteet ovat mukana ohjelmassa. Museoissa oli yleisöopastuksia ja Sibeliuksen syntymäkodissa konsertoi Sibelius-opiston harmonikkaorkesteri. Kulttuurikunto on Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Yleisradion yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on innostaa yhä useampia ihmisiä aktiivisiksi kulttuurinkuluttajiksi. Projekti jatkuu ainakin vuoden 2010 loppuun saakka. Kulttuurikunto-päivänä järjestettiin museoissa yleisöopastuksia sekä konsertteja. Palanderin talon joulu avattiin ja Yhteiskoulun tiernatytöt esiintyivät yleisölle. Sibeliuksen syntymäkodissa konsertoi kitaristi Olli Saari. 16

17 Sibeliuksen syntymäpäivän aamuna Sibeliuksen syntymäkodilta lähetettiin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan suora Radio Hämeen konserttilähetys. Myöhemmin iltapäivällä museossa oli yleisöopastus ja illalla Yle Radio 1 teki suoran lähetyksen, joka sisälsi musiikkia ja haastatteluja. Keskiaikamarkkinoiden osalta vuosi poikkesi aiemmista. Keskiaikayhdistys teki päätöksen, ettei toritullilippuun enää sisältynyt museoiden sisäänpääsy. Tämä näkyi viikonlopun menetetyissä kävijämäärissä. Linnanniemen museoiden aluelippua myytiin alennuksella, mutta kävijämäärät jäivät siitä huolimatta normaalin kesäviikonlopun tasolle. Marraskuun 11. päivänä pidettiin Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon sekä Museoviraston Hämeenlinnan toimiston toimesta yleisölle avoin Kulttuuriympäristöseminaari, joka suunnattiin kaikille rakennetusta ja arkeologisesta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille. Osallistujia illassa oli noin 20. Perjantaina ja lauantaina museo osallistui museokauppojen neuvottelupäiville sekä museoiden yhteisiin joulumyyjäisiin Suomen kansallismuseossa Helsingissä. Tuomaan markkinoiden yhteydessä vietettiin myös Lucian päivää. Historiallisella museolla esiintyi Nummen koulun oppilaiden Lucia-kulkue ja harmonikkatrio ACCAT musisoi. Trio ACCAT Nummen koulun Lucia-kulkue 17

18 5. Kokoelmat, niiden kartuttaminen ja hoito Museotoiminnan perusta ovat kokoelmat sekä niiden kartuttaminen, ylläpito ja hoito. Hyvä kokoelma syntyy järkiperäisestä keräämisestä, joka vaatii huolellista suunnittelua. Kokoelmatoiminnan keskeisimpänä suunnittelun ja ohjauksen välineenä toimii kokoelmapoliittinen ohjelma. Historiallisessa museossa ei aiemmin ollut kirjattua kokoelmapoliittista ohjelmaa. Sen laatimiseen ryhdyttiin syksyllä 2008 ja ohjelman ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi loppuvuodesta. Kokoelmapoliittisen ohjelman ensimmäinen osa sisältää kokoelmien kuvauksen ja kokoelmien käytön periaatteet. Toisessa vaiheessa tullaan kuvaamaan kokoelmien hoitoon ja käyttöön liittyviä prosesseja. Kokoelmapoliittinen ohjelma on asiakirjana ja työkaluna erittäin tärkeä, mutta ennen kaikkea sen laatimisen prosessi yhteisine pohdintoineen on ensiarvoinen museon toiminnan kehittämisen kannalta. Museo toteuttaa tehtäviään tallentamalla, tutkimalla, säilyttämällä ja asettamalla näytteille esineitä ja muuta aineistoa. Kokoelmia on kartutettu suurimmaksi osaksi lahjoitusten avulla. Museoon tulevat esineet eivät päädy suoraan varastohyllylle tai näyttelyyn, vaan ne tutkitaan, numeroidaan ja luetteloidaan sekä valokuvataan digitaalisesti. Luetteloinnin avulla esineeseen liittyvät tiedot ja tarinat jäävät muistiin ja ovat myöhemmin näyttelyn tekijän sekä asiakaspalvelun käytettävissä. Ravikilpailuissa käytetty sekuntimittari Karlbergin kartanon vaunut 18

19 Historiallisen museon esinekokoelmaan kuuluu kymmeniätuhansia esineitä huonekaluista hopeaesineisiin, hatuista hevosvaunuihin. Kokoelmaan kuuluu yhtä hyvin kulttuurihistoriallisia esineitä kaupunkilaisten elämästä kuin myös ympäröivän maaseudun talonpoikaisesineistöä. Museolla on myös arkisto sekä laaja tekstiilikokoelma, jonka vanhimmat esineet on valmistettu 1700-luvulla. Kertomusvuonna historiallisen museon kokoelmia kartutettiin maltillisesti. Kokoelma karttui 6 erällä, jotka olivat lahjoituseriä. Hankintoja ei määrärahojen puutteessa tehty. Säästöpankkien tutkimussäätiö on tallettanut kokoelmansa Hämeenlinnan kaupungille ja Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo hoitaa ja pitää kokoelmaa esillä. Kokoelmassa on säästölippaita, rahoja, julisteita, arkistomateriaalia sekä muita pankkitoimintaan liittyviä esineitä, joista merkittävä osa on museossa esillä. Syksyllä Kauhavan Säästöpankin kulttuurisäätiö lahjoitti museokokoelmansa säästöpankkimuseolle. Esineitä ei ole luetteloitu. Kokoelmiin luetteloitiin uutta kartuntaa yksi arkku Lopelta. Vanhasta kokoelmasta ja rekvisiittavaraston esineitä valokuvattiin 37 esinettä. Luettelointityötä ei ole tehty luettelointiohjelman vaihdoksen vuoksi. Se sijaan on tehty luetteloinnin konvertointia ja siihen liittyneitä toimia. Tekstiilikonservoinnissa konservointitoimenpiteitä tehtiin 57 esineelle. Näistä 53 esineelle konservointitoimenpiteet tehtiin näyttelytoimintaa varten. Vuoden aikana pintapuhdistettiin imuroimalla 49 pukinetta ja tekstiiliä, seitsemän pukinetta ja tekstiiliä sekä imuroitiin että pestiin ja yhdelle pukineelle tehtiin imuroinnin ja pesun lisäksi rakennetta vahvistavia ompelutoimenpiteitä. Kokoelmien suhteen konservointitoimenpiteet jakautuivat seuraavasti: Historiallinen museo 38, Vankilamuseo 16, Sibeliuksen syntymäkoti 1 ja kahden tekstiilin kokoelmaa ei ole toistaiseksi määritelty. Lisäksi kokoelmiin liitettäviä pukineita ja tekstiilejä pakastettiin seuraavasti: Historiallinen museo 20 ja Vankilamuseo 6. Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa tekstiileistä vastaa tekstiilikonservaattori, puu- ja metallikonservoinnin puolella toimii museomestari. He neuvovat yleisöä vanhojen esineiden hoitoa koskevissa kysymyksissä. Jonkin verran konservointipalveluja pystytään tarjoamaan maakunnan kotiseutumuseoiden käyttöön. Konservaattoreiden työnä on kokoelmiin otettujen esineiden huolto; vanhojen vaurioiden korjaaminen ja uusien ennaltaehkäisy. Puhdistaminen ja tukeminen ovat tavallisimpia hoitavan konservoinnin menetelmiä. Parhaiten kaikenlaatuiset esineet säilyvät vakaissa olosuhteissa, puhtaissa tiloissa sekä sopivissa lämpö- ja kosteusolosuhteissa. Zachris Nordenswanin laukku 17oo-luvun lopulta. 19

20 6. Maakunnallinen museotyö Maakuntamuseona Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo tekee yhteistyötä Kanta-Hämeen alueen kulttuurihistoriallisten museoiden sekä muiden kulttuuriperintöalan toimijoiden kanssa. Toiminnan lähtökohtana on museoasetuksen mukaisesti edistää museotoimintaa sekä kulttuuriympäristön säilymistä toiminta-alueellaan, huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja kulttuuriperintöön liittyvän tiedon saatavuudesta sekä antaa asiantuntija-apua. Maakunnallista museotyötä tekee maakuntamuseotutkija. Tarpeen mukaan myös museon muuta henkilökuntaa on vuoden 2008 aikana osallistunut maakuntatyöhön. Maakuntamuseotutkijan sijaisena opintovapaan aikana asti toimi Ulla Viitanen. Alueellisesti toiminnasta on laadittu museoasetuksen edellyttämä suunnitelma nelivuotiskaudelle Suunnitelma sisältää toiminnan painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Painopisteiksi on määritelty maakunnallisen museotyön kehittäminen sekä toiminnan selkeyttäminen ja priorisoiminen, paikallismuseoiden toiminta-aktiivisuuden lisääminen sekä toiminnan kehittäminen ja toimintaedellytysten parantaminen, kulttuuriympäristön dokumentoinnin parantaminen, alueellisen yhteistyön lisääminen, kulttuuriympäristöön liittyvän tiedon saatavuuden parantaminen ja kulttuuriympäristön asiantuntijaverkoston vahvistaminen. Nelivuotissuunnitelman mukaisesti vuoden 2008 aikana tehtiin selvitys maakunnan paikallismuseoista sekä maakunnallisesta museotyöstä (Kanta-Hämeen paikallismuseokartoituksen tulokset ja alueellinen kehittämissuunnitelma, Ulla Viitanen ). Tämän selvityksen jatkona käynnistettiin loppuvuodesta uuden hankkeen suunnittelu paikallismuseoiden toiminnan kehittämiseksi yhteistyössä Hämeen Heimoliiton kanssa. Maakuntamuseon toiminta-alueella on lähes 100 kulttuurihistoriallista museota ja kokoelmaa. Näistä parinkymmenen paikallismuseon kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä. Maakuntamuseo ylläpitää alueensa museoiden kokoelmatietojen keskusrekisteriä. Rekisterissä on 15 museon Maakuntatutkija Vanajan museolla kokoelmatiedot. Neljän museon kokoelmatietoja on siirretty sähköiseen muotoon. Museoasioista on tiedotettu alueen museoita yhteisin tiedottein tai tarpeen mukaan kohteittain. Maakuntamuseotutkija teki vuonna 2008 yhteensä 41 maakuntamatkaa 51 eri kohteeseen. Kahdeksalla käynnillä mukana oli myös museon muuta henkilökuntaa. Tekstiilikonservaatto- 20

Historiallinen museo

Historiallinen museo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HISTORIALLINEN MUSEO Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Näyttelyt ja tapahtumat 2013 VAIHTUVAT NÄYTTELYT Historiallisessa

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

9 Sara Hildénin taidemuseon talousarvion seurantaraportti Sara Hildénin taidemuseon näyttelyohjelman valmistelun nykytilanne

9 Sara Hildénin taidemuseon talousarvion seurantaraportti Sara Hildénin taidemuseon näyttelyohjelman valmistelun nykytilanne Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (9) Aika 15.11.2016, klo 16:10-17:05 Paikka Sara Hildénin taidemuseo Käsitellyt asiat 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 8 Pöytäkirjan tarkastus 9 Sara Hildénin taidemuseon

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän tiedon tallentamisen ja saavutettavuuden edistäminen 2. Kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen Alueellisen

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Palveluhinnasto 2016

Palveluhinnasto 2016 Palveluhinnasto 2016 LAPPEENRANNAN museot 2 Palveluhinnasto 2016 LAPPEENRANNAN museot Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat... 8 Asiantuntijatyöt...

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

Suomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS

Suomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS Suomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2016 KÄVIJÄMÄÄRÄT Kävijämäärä on yhteensä 2 636 Kaikki käynnit yhteensä 1841 henkilöä (Tästä maksulliset ja ilmaiset museokäynnit 865 henkilöä)

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2009

Toimintakertomus vuodelta 2009 TAMPEREEN KAMERASEURA RY PL 218 33101 TAMPERE Toimintakertomus vuodelta 2009 1 JOHDANTO Seuran tavoitteena on ollut valokuvausta, valokuvausharrastusta ja valokuvailmaisua edistävän toiminnan järjestäminen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2013 2 2. TOIMINTA-AJATUS 3 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2013 3 3.1. Näyttelyt 3 3.2. Toiminta 4 Pedagoginen toiminta 4

Lisätiedot

Aikuiset 7,00 10,00. Opiskelija-, koululaisryhmät (päiväkotiryhmät ilmaiseksi) 1,00 2,00. Perhelippu (2 aikuista ja 2 lasta alle 17 v.

Aikuiset 7,00 10,00. Opiskelija-, koululaisryhmät (päiväkotiryhmät ilmaiseksi) 1,00 2,00. Perhelippu (2 aikuista ja 2 lasta alle 17 v. PALVELUHINNASTO 2015 PÄÄSYMAKSUT Norm.n Erikoisn. Aikuiset 7,00 10,00 Alennettu : eläkeläiset, ryhmät, erikoisryhmät (min.10h) 6,00 8,00 7-17 v. (alle 7 v. ilmaiseksi), työttömät, opiskelijat 3,00 5,00

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kulttuuritoimisto

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kulttuuritoimisto VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kulttuuritoimisto VUOSIKERTOMUS vuodelta 2016 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI VUOSIKERTOMUS 2/7 I TILAISUUDET 3 A. Kulttuuritoimiston järjestämät tilaisuudet 3 B. Viralliset juhlat 4 C. Yhteistyössä

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

KIRJAHYRRÄ LASTENKIRJALLISUUSFESTIVAALI 2015

KIRJAHYRRÄ LASTENKIRJALLISUUSFESTIVAALI 2015 KIRJAHYRRÄ LASTENKIRJALLISUUSFESTIVAALI 2015 TOIMINTAKERTOMUS 1 1. TAUSTAA KIRJAHYRRÄ lastenkirjallisuusfestivaali järjestettiin Naantalissa 20. 23.5.2015. Festivaali toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

K U U L U T U S / K O K O U S K U T S U

K U U L U T U S / K O K O U S K U T S U K U U L U T U S / K O K O U S K U T S U Hämeenlinnan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään torstaina klo 18.00 Hämeenlinnan kirkossa, Kirkkorinne, 13100 Hämeenlinna. Kokouksen tarkastettu

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta

TUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSAIKA 9.10.2012 KELLO 18.00-19.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Nuorisotila

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Muistio 1 (5) UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Aika Klo 13.00-14.30 Paikka Museovirasto Läsnä Juhani Kostet, pääjohtaja, museovirasto Stefan Wessman, erikoisasiantuntija, museovirasto Eero

Lisätiedot

Tehtävä Kuhmolaisten henkisen hyvinvoinnin edistäminen tuottamalla kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluja. Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Tehtävä Kuhmolaisten henkisen hyvinvoinnin edistäminen tuottamalla kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluja. Sitovien tavoitteiden toteutuminen KÄYTTÖTALOUS 31.12.212 Talous Alkuperäinen talousarvio muutokset muutosten jälkeen Poikkeama Toimintatulot 54 54 49 287-4 713 Toimintamenot 89 844 89 844 859 515-49 671 Toimintakate 755 844 755 844 81

Lisätiedot

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuiset Opiskelijat (muut kuin taide- ja museoaineiden) Jyväskylän kaupungin työntekijät Ryhmät, yli 10 henkeä Lapset (alle

Lisätiedot

Salon paikallismuseot - onko visiota?

Salon paikallismuseot - onko visiota? Salon paikallismuseot - onko visiota? Mikä on Salon historiallinen museo? Se on elektroniikkamuseo sekä paikallismuseot. Millaisena näemme Salon historiallisen museon tulevaisuuden? Minkä luonteisena kaupunkimme

Lisätiedot

Kymenlaakson museotoimikunta

Kymenlaakson museotoimikunta Kymenlaakson museotoimikunta toiminut vuodesta 1988 tuki maakuntamuseolle valmistee mm. maakunnallisen koulutus- ja museopäivän toimikunnan rooli muutoksessa -> aktiivisempi ja tavoitteellisempi ote (2/vuosi,

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutuminen VUOSIKERTOMUS 2013 Tavoitteiden toteutuminen Kaikki jäseneksi pyrkivät on voitu ottaa vastaan. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 305, joista uusia jäseniä oli 18. Siirtymätyöpaikkoja oli vuoden vaihteessa

Lisätiedot

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744.

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744. Taide-Laakson näyttelytila Lääkärinkatu 8, P-porras (rakennus 4), ovella lukee isolla teksti INFO, jalankulkijoille käynti myös Urheilukatu 52:a vastapäätä Laakson sairaala vietti 75-vuotisjuhlaansa 10.6.2004.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 4.1 Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 4.2 Tiedotus 4.3 Yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2015

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2015 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2015 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2015 2 2. TOIMINTA-AJATUS 3 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2015 3 3.1. Näyttelyt 3 3.2. Toiminta 3 Pedagoginen toiminta 3

Lisätiedot

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 1. Vastaajan sukupuoli: Vastaajien määrä: 1237 mies 19% 22% 16% 22% 24% nainen 81% 78% 84% 78% 76% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Hausjärvi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75 Asiat Kiellon peruste 19, 24, 33, 34, 35, 36, 37 Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 103

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 103 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 103 Asiat 96, 97, 113, 114, 119, 120, 121 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee

Lisätiedot

SIBELIUKSEN SYNTYMÄKAUPUNKI -SÄÄTIÖN JA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VÄLINEN PALVELUSOPIMUS

SIBELIUKSEN SYNTYMÄKAUPUNKI -SÄÄTIÖN JA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VÄLINEN PALVELUSOPIMUS Liite 7/KH 9.1.2017 31 SIBELIUKSEN SYNTYMÄKAUPUNKI -SÄÄTIÖN JA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VÄLINEN PALVELUSOPIMUS 1. SOPIJAOSAPUOLET Sopimuksen osapuolina ovat Hämeenlinnan kaupunki (jatkossa kaupunki, Y-tunnus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirj-kulttltk 17 KunL:n 58 :n 2 mom. mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä ja kokouskutsu on saapunut

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN!

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! Taatalan palvelukeskuksen harrastusryhmät ja kulttuuriohjelmat ovat kaikille avoimia. Ryhmät ja tapahtumat ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 7/2008. Sivistyslautakunta

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 7/2008. Sivistyslautakunta ASIALISTA 7/2008 Sivistyslautakunta 03.11.2008 **************************************************************************************** Kokousaika Ma 03.11.2008 klo 16:30 Kokouspaikka Paloaseman johtokeskus

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa 14.6.2012 Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto Tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentaminen Rehtorin päätös (16.4.2009) kehottaa tutkijoita

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Punainen Sulka 2017 107-G piirin aluefoorumit

Punainen Sulka 2017 107-G piirin aluefoorumit 2017 107-G piirin aluefoorumit Marraskuu 2015 Ilkka Sainio ilkka.sainio@lions.fi 050 512 2969 Yleistä Kampanja: 2017 Teema: Tue nuorta itsenäisyyteen Lupaus: 2017 tekoa nuorten hyväksi Kampanja-aika: Jo

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot