Kaupan yksiköiden sijoittumisen liikennetarkastelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupan yksiköiden sijoittumisen liikennetarkastelu"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Asemakaava ja asemakaavamuutos: Visamäen pelto 2014 Maiju Lintusaari

2 2 (23) SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE LAHDENSIVUNTIEN, VISAMÄENTIEN JA VANKANLÄHTEEN LIITTYMÄALUEET TOIMIVUUSTARKASTELUT ALIKULKU SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELU... 16

3 (23) 1 Työn tavoitteet ja lähtökohdat Työn tavoitteena on tarkastella kaupan yksiköiden sijoittumisen liikenteellisiä vaikutuksia Hämeenlinnan Visamäessä. Tehtävä liittyy Visamäen pellon asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen. Työn on tehnyt Sito Oy, jossa tarkastelusta on vastannut DI Maiju Lintusaari. Fyysisestä suunnittelusta ja kustannuslaskennasta vastuuhenkilö oli Ins. (AMK) Tero Backman, jota avusti DI Laura Björn. Työ on tehty Hämeenlinnan kaupungin toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on toiminut arkkitehti Jari Jokivuo. Tarkastelualue sijaitsee Hämeenlinnan keskustaajamassa, noin 2 kilometriä etelään Hämeenlinnan keskustasta. Visamäen kaupunginosassa on asutusta, toimistoja sekä ammattikoulu, Hamk. Vireillä olevassa asemakaavassa nykyisin viljelykäytössä olevalle alueelle suunnitellaan sijoitettavan asutusta, toimitiloja, päivittäistavarakauppa sekä kylmäasema. Työssä tarkastellaan liikenteen luomia reunaehtoja päivittäistavarakaupan ja kylmäaseman sijoittumiselle asemakaava-alueen pohjois- tai eteläpäähän. Tarkastelu on rajattu koskemaan alueen liittymiä Lahdenperänkatuun sekä yhteyksiin alueelta pois. Visamäen liikennejärjestelmä koostuu aluetta sivuavasta pääkadusta (Lahdensivuntie), alueen lävistävästä kehämäisestä kokoojakadusta (Visamäentie), alueen etelälaidan pistomaisesta kokoojakadusta (Vankanlähde), sekä näihin liittyvistä tonttikaduista. Yhteydet alueelta pohjoiseen, keskustaan kohti sekä länteen kulkevat moottoritien alittavien tunneleiden kautta. Pohjoisemmassa tunnelissa (Lahdensivuntien alikulku) sallittu ajoneuvon korkeus on 3,4 m ja eteläisessä tunnelissa (Lapiontien tunneli) 4,1 metriä. Alueelta etelään Lahdensivuntie muuttuu seututieksi 130, josta on liittymä valtatielle 10 ja edelleen yhteys valtatielle 3. 2 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennuste Alueen liikennevirrat voidaan luokitella kahteen tyyppiin: oppilaitoksen ja toimistojen tuottamaan työmatkaliikenteeseen sekä asumisen tuottamiin kotiperäisiin matkoihin. Alueen sisäisten ajoneuvomatkojen määrä on hyvin vähäinen. Maankäytön lisääntyessä molemman tyyppisten matkojen määrä kasvaa. Lisäksi kaupalliset toiminnot tuottavat uudentyyppistä liikennettä. Alueella työskentelevät ja asuvat käyttävät kaupan palveluita, mutta siellä käy myös liikennettä, joka ei muuten alueella poikkeaisi. Liikenteen nykytilan lähtötietona on liikennelaskenta, joka suoritettiin iltapäivän huipputuntina klo alueen kaikissa liittymissä. Nykytilan liikennemäärät suuntautumisineen esitetään seuraavissa kuvissa. Kuva 1 Nykytilan liikennemäärät, pohjoinen liittymä (iltahuipputunti, ajon./h)

4 4 (23) Kuva 2 Nykytilan liikennemäärät, eteläiset liittymät (iltahuipputunti, ajon./h) Hämeenlinnan kaupungin tietojen mukaan eteläinen liittymä on jonoutunut iltapäivällä: Vankalähteltä liittyminen vasemmalle Visamäenkadulle on ollut vaikeaa. Konsultin maastokäynnin yhteydessä klo alueen liikenne oli kuitenkin erittäin vähäistä. Olettaen, että liikennelaskennan ajankohta on todellinen iltapäivähuipputunti, voidaan päätellä, että iltapäivän liikenteellinen huippu ajoittuu erittäin lyhyelle aikavälille. Yleisen liikenteen iltapäivähuipputunnin lisäksi alueella on vielä liikenteellinen huippu noin kello 20 21, kun oppilaitoksen iltaopetus päättyy. Alueella liikkuvilta on saatu tieto, että Visamäenkatu ei ole houkutteleva reitti sen kapeuden vuoksi. Esimerkiksi alueen etelälaidan toimitiloista lähtiessä ei ole mielekästä käyttää ajoreittinä Visamäenkatua pohjoiseen ja liittyä sieltä ruuhkattomamman liittymän kautta Lahdensivuntielle, koska epäillään, että bussin ja henkilöauton kohtaaminen kadulla on ahdas. Visamäenkadulla liikennöi kaksi joukkoliikennelinjaa, joiden vuoroväli on 60 minuuttia. Alueella on runsaasti pysäköintitilaa laajoilla pysäköintikentillä Vankanlähteen varrella sekä Visamäenkadun luoteispuolella uuden asemakaavan alueella. Lisäksi pienempiä pysäköintitiloja on toimitilojen pihoissa, Visakaarteen varrella sijaitsevassa pysäköintialueella sekä kadunvarsipysäköintinä. Empiirisesti on huomattu, että Uusi- Lapion varren kadunvarsipysäköintipaikat ovat erittäin kuormittuneita ilta-aikana viereisen urheiluhallin käyttäjien autoista. Asemakaavassa Visakaarteen varrella on kaksi LPA-aluetta, joista myös toinen suositellaan toteutettavaksi lyhyellä aikavälillä. Visamäen asemakaavan uuden maankäytön liikennetuotos arvioitiin kahdelle eri ajankohdalle. Ensimmäinen sijoittuu noin vuoteen 2018, jolloin asutus, kaupalliset toiminnot sekä Hamkin ensimmäinen laajennus ovat toteutuneet. Toisessa ajankohdassa, noin vuonna 2035, kaikki alueelle suunniteltu uusi maankäyttö on toteutunut, mukaan lukien kaikki Innoparkin sekä Hamkin laajennushankkeet. Tarkasteltavana on kaksi maankäyttövaihtoehtoa, vaihtoehdot B ja G. Vaihtoehdossa B kaupalliset toiminnot sijoittuvat alueen pohjoislaitaan, vaihtoehdossa G etelälaitaan. Luonnokset vaihtoehtojen maankäytöstä esitetään liitteessä 1. Lisäksi lähtötietona on arvio maankäytön kerrosneliömääristä ja toteutusaikataulusta. Taulukoissa 1 esitetään tarkasteluvaihtoehdoittain uuden maankäytön liikennetuotosarvio keskivuorokausiliikenteelle ja iltahuipputunnille.

5 (23) Liikennetuotokset perustuvat Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa - julkaisuun (Suomen Ympäristö 27/2008) ja ovat mm. kaupungin kokoon ja joukkoliikennetarjontaan perustuvia arvioita ajoneuvoliikenteen matkamäärästä. Jos määrissä on tulkinnan varaa, on ne arvioitu yläkanttiin, jotta liikenneverkon mitoitus on varmempaa. Todellisuudessa esimerkiksi opiskelija-asuntojen tuottama ajoneuvoliikenne on muuta asuntokantaa pienempi. Kuvassa 3 esitetään alueen keskivuorokausiliikenne sekä iltahuipputunnin liikennemäärät nykytilassa sekä ennustetilanteissa. Maankäyttövaihtoehdot eivät vaikuta liikennemäärään väylätason tarkkuudella, koska päivittäistavarakaupan tuottama liikenne oletetaan tulevan lähes tasavertaisesti pohjoisesta ja etelästä. Kuva 3 Liikennemäärät

6 k-m2 KVL IHT saapuvat IHT lähtevät k-m2 KVL IHT saapuvat IHT lähtevät k-m2 KVL IHT saapuvat IHT lähtevät k-m2 KVL IHT saapuvat IHT lähtevät Kaupan yksiköiden sijoittumisen 6 (23) Taulukko 1 Ensimmäisen tarkasteluajankohdan liikennetuotokset Tarkasteluajankohta n vaihtoehto B vaihtoehto G uusi maankäyttö asuminen Hamk laajennus myymälä polttoaineen jakeluasema Taulukko 2 Toisen tarkasteluajankohdan liikennetuotokset Tarkasteluajankohta n vaihtoehto B vaihtoehto G uusi maankäyttö asuminen Hamk laajennus Innopark/Hamk Hamk laajennusvaraus? Hamk/Innopark laajennusvaraus? myymälä polttoaineen jakeluasema

7 (23) 3 Lahdensivuntien, Visamäentien ja Vankanlähteen liittymäalueet Alustavissa tarkasteluissa eteläisen liittymäryppään kehittämiselle on esitetty kolme vaihtoehtoa: 1) Lapiontien, Vankanlähteen ja Lahdensivuntien liittymä muutetaan kiertoliittymäksi, Vankanlähde pääsuuntana, Visamäentie sivusuuntana 2) Lapiontien, Visamäentien ja Lahdensivuntien liittymä muutetaan kiertoliittymäksi, Vankanlähde liittyy Visamäentiehen sivusuuntana 3) Lapiontien, Lahdensivuntien ja Visamäentien liittymä muutetaan porrastetuksi liittymäksi, vasen - oikea. Vankanlähde liittyy Visamäentiehen sivusuuntana. Ensimmäisenä vaihtoehdoista pudotettiin pois porrastettu liittymä (ve 3). Tärkein syy siihen on se, että kiertoliittymän välityskyky on porrastettua liittymää suurempi, ja liittymän kuormitus tulee kasvamaan uuden maankäytön osalta. Lisäksi liittymäaluetta on mahdollista laajentaa nykyisen pellon suuntaan, jolloin liittymäaluetta voidaan laajentaa niin, että kiertoliittymä mahtuu siihen. Kiertoliittymän haasteet liittyvät sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin erityisesti ahtaissa tiloissa. Liikennelaskentojen mukaan liittymän ylittävän kevyen liikenteen määrä on pieni. Kiertoliittymä on kaupunkikuvallisesti suositeltava liittymätyyppi, ja se toimii porttina taajama-alueelle etelästä, valtatieltä 10 lähestyttäessä. Kiertoliittymä tasoliittymätyyppinä parantaa sivusuuntien palvelutasoa ja koko liittymän toimivuutta. Vaihtoehdon 1 toteutusmahdollisuuksia tarkasteltiin katugeometrian osalta, ja se esitetään liitteessä 3. Alustavassa tarkastelussa kiertosaareke oli esitetty noin 10 m leveänä. Se kasvatettiin 15 metriin, jotta liittymästä ei voi ajaa läpi ja se on turvallinen. Vankanlähteen ja Visamäentien liittymä sijoitettiin niin itään, kuin se olemassa olevien rakennusten kannalta on mahdollista. Vaihtoehdon geometrisenä haasteena on kiertoliittymän itäisen haaran voimakas kaareutuminen etelään heti liittymän jälkeen. Jotta pitkätkin ajoneuvot mahtuvat kääntymään, on liittymäaluetta levennettävä huomattavasti. Liittymäalueen väljyys tekee ajolinjoista vaikeasti hahmotettavat sekä houkuttelee korkeisiin nopeuksiin liittymässä. Toiminnallinen haaste liittyy Vankanlähteeltä vasemmalle Visamäentielle kääntymiseen. Vankanlähteen liikenne on huipputunteina voimakkaasti suuntautunutta, mutta on huomioitava riski, että vasemmalle kääntyvä aiheuttaa jonon kiertoliittymään saakka. Vasemmalle kääntymiskaistan lisääminen siirtäisi Vankanlähteen linjausta yhä lounaaseen, lisäten geometriahaastetta. Lisäksi Visamäentien suoran linjauksen kaareutuminen ennen liittymää vaikuttaa teennäiseltä, ja hankaloittaa liittymäryppäässä orientoitumista. Vaihtoehto 2 voidaan toteuttaa lähes nykyisellä liittymäalueella (ks. liite 3). Kiertoliittymän itäinen haara jatkuu kohtisuorana liittymästä, jolloin liittymän reunoja ei tarvitse viistää yhtä voimakkaasti kuin vaihtoehdossa 1. Pääsuunta jatkuu Visamäentietä, ja Vankanlähteen sivusuunnalle esitetään saareketta. Vaikka Vankanlähde säilyy sivusuuntana, liittyminen Visamäentielle paranee nykytilanteeseen verrattuna, koska Lahdensivuntien liittymän välityskyky paranee ja liikenne ei jonoudu Visamäentiellä. Suojatie sijaitsee saarekkeen kohdalla. Liittymien ajolinjat ovat luonnollisia ja helposti hahmotettavissa. Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet voidaan järjestää luontevasti. Visamäentien ylittävän suojatien kohta Vankanlähteen liittymän itäpuolella riippuu pellolle tulevan maankäytön sijoittelusta. Vaihtoehto suositellaan toteutettavaksi. Visamäentie suunnitellaan saneerattavaksi asemakaavan toteuttamisen yhteydessä. Nykyinen katu muutetaan jalankulku- ja pyörätieksi. Uusi ajoneuvokadun linjaus kulkee puurivistön länsipuolella, uuden kaavan alueella. Vankanlähteen liittymägeometrian suunnittelussa on linjauksen muutos otettu huomioon.

8 8 (23) Kustannusarvio Kustannusarvio laadittiin Lahdensivuntien ja Visamäentien liittymän muuttamiselle kiertoliittymäksi. Visamäentie on pidetty nykyiseen tapaan pääsuuntana ja Vankanlähde liittyy Visamäentiehen alisteisena. Kustannukset on arvioitu Visamäentien osalta kiertoliittymän ja Niityntaustan liittymän välillä ja Vankanlähteen osalta niiltä osin kuin kadun linjaukseen tulee muutoksia. Kustannusarviot on laskettu FORE-hankeosalaskennalla, MAKU 137,0 (2005=100). Kustannusarviot eivät sisällä tilaajatehtäviä. Lahdensivuntien ja Visamäentien liittymä VE Uusi kiertoliittymä Kiertoliittymän pohjoispuolen linja-autopysäkin uusiminen Visamäentie uusi katulinjaus Vankanlähteen uusi katulinjaus Visamäentien ja Vankanlähteen välinen T-liittymä Kevyen liikenteen väylä välillä Niityntausta Lahdensivuntien kiertoliittymä Suojatiesaarekkeet katuylityksiin Vanhojen rakenteiden purku Lahdensivuntien ja Visamäentien liittymä VE Uusi kiertoliittymä Kiertoliittymän pohjoispuolen linja-autopysäkin uusiminen Visamäentie uusi katulinjaus Visamäentien ja Vankanlähteen välinen T-liittymä Kevyen liikenteen väylä välillä Niityntausta Lahdensivuntien kiertoliittymä Suojatiesaarekkeet katuylityksiin

9 (23) 4 Toimivuustarkastelut Nykytila Liikenneverkon toimivuustarkasteluihin käytettiin Paramics-mikrosimulointiohjelmaa. Koska tutkittavassa tapauksessa liikenteen toimivuus vaikuttaa reitinvalintaan, on Paramics tarkoituksenmukaisempi ohjelma kuin yleisemmin käytössä olevan Synchro/SimTraffic. Paramics sijoittelee liikennettä vaihtoehtoisille reiteille jos lyhin reitti ruuhkautuu. Liikennemallin verkko koostuu Visamäenkadusta, Vankanlähteestä, Lahdensivuntiestä ja Lapiontiestä. Lisäksi malliin kuvattiin Lahdensivuntien rinnakkaiskatuna vaihtoehtoinen reitti Kanakouluntien ja Virvelintien kautta. Toimivuustarkastelut keskittyivät Lahdensivuntien ja Visamäenkadun pohjoiseen liittymään sekä Lahdensivuntien ja Visamäentien eteläisen liittymän ja Visamäentien ja Vankanlähteen liittymäpariin. Liittymistä tarkasteltiin keskimääräistä viivettä sekä jonojen pituutta. Keskimääräisen viiveen avulla voidaan määrittää liittymän suunnan palvelutaso, jonka kriteerit esitetään taulukossa alla. Jonojen pituuden mittarina käytetään ns. 95 % jonoa, joka tarkoittaa etäisyyttä, jota pidemmälle jono ei ulotu 95 % todennäköisyydellä. Jonon määritelmä on tilanne, jossa nopeus on alhaisempi kuin vapaa nopeus. Toisin sanoen jonoutunut liikenne ei välttämättä tarkoita pysähtymistä. Liikenne on nykytilassa iltapäivähuipputunnin aikana sujuvaa. Hetkittäistä jonoutumista esiintyy eteläisissä liittymissä kaikissa liittymähaaroissa. Pohjoisen liittymässä jonoutumista esiintyy vain Lahdensivuntieltä vasemmalle kääntymisen osalta, jossa jonossa harvoin on yhtä useampaa autoa. Liittymien palvelutaso on kuitenkin erittäin hyvä. Toimivuustarkastelun tulos eroaa näkemyksestä liittymien nykytilan ruuhkaisuudesta. Tämä johtunee siitä, että todellisuudessa liittymiin tuleva liikennemäärä on jakautunut mallia lyhyemmälle ajalle. Toisin sanoen, liikennelaskennoissa todettu liikennemäärä on jakautunut huipputunnille hyvin epätasaisesti. Tällöin ruuhka on intensiivinen ja lyhyt, ja sen kokemus on myös voimakas, koska liittymissä esiintyy ruuhkaa harvoin. Kuva 4 Pohjoisen liittymän viiveet ja jonopituudet nykytilassa Kuva 5 Eteläisten liittymien viiveet ja jonopituudet nykytilassa

10 10 (23) Tarkasteluajankohta 2018 Tarkastelun tavoitteena on selvittää myymälän sijainnin liikenteelliset vaikutukset. Vaihtoehdossa B myymälä sijaitsee kaava-alueen pohjoislaidassa, vaihtoehdossa G etelälaidassa. Molemmissa vaihtoehdoissa kaikki maankäytön liittymät sijaitsevat Visamäenkadulla. Tarkastelussa oletetaan, että katuverkolla on valmistunut seuraavat muutostyöt: - Vaihtoehdossa G Lahdensivuntien ja Visamäentien eteläinen liittymä kiertoliittymäksi. (Vaihtoehdossa B kiertoliittymä toteutetaan myöhempänä ajankohtana.) - Molemmissa vaihtoehdoissa Visamäentien ja Vankanlähteen liittymäjärjestelyiden muutos: pääsuunta Vankanlähde Visamäentien länsihaara Toimivuustarkasteluiden kriittinen kysymys on se, miten toisiaan lähekkäin sijaitsevat eteläiset liittymät toimivat. Tarkasteluissa katuverkko kuvattiin maankäytön suunnitelmien mukaisesti, vaikka ne myöhemmässä suunnitteluvaiheessa todettiin haastaviksi katugeometrian osalta. Liikenteen sujuvuus on hyvä koko alueella molemmissa maankäyttö- ja katuverkkovaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa B liittymien tulosuuntien palvelutasot pysyvät erittäin hyvänä lukuun ottamatta eteläistä liittymää, jossa Lahdensivuntielle Visamäeltä liityttäessä palvelutaso putoaa toiseksi parhaaseen kategoriaan, hyvään. Vaikka kauppa sijoittuu alueen eteläpäähän, kiertoliittymä voi välittää liikenteen erittäin sujuvasti, ja palvelutaso säilyy vaihtoehdossa erittäin hyvänä. Toimivuustarkasteluiden tulokset esitetään seuraavissa kuvissa. Kuva 6 Eteläisten liittymien toimivuus 2018 vaihtoehdossa B Kuva 7 Eteläisten liittymien toimivuus 2018 vaihtoehdossa G

11 (23) Kuva 8 Pohjoisen liittymän toimivuus 2018 vaihtoehdossa B Kuva 9 Pohjoisen liittymän toimivuus 2018 vaihtoehdossa G

12 12 (23) Tarkasteluajankohta 2035 Suunnittelun tarkentuessa toisen tarkasteluajankohdan osalta liikenteellinen toimivuus tarkasteltiin vain yhdessä tilanteessa: - Maankäyttö vaihtoehdon B mukainen: päivittäistavarakauppa alueen pohjoisreunassa - Lahdensivuntien ja Visamäentien liittymässä kiertoliittymä - Visamäentien ja Vankanlähteen liittymässä pääsuunta Visamäentiellä - Visamäentien houkuttelevuus paranee uuden linjauksen myötä - Tunneli nykyisen kaltainen. Toimivuustarkasteluiden tulokset esitetään kuvissa 10 ja 11. Eteläisessä liittymäryppäässä esitetyt liittymäjärjestelyt toimivat hyvin ja palvelutaso on kaikilla suunnilla erittäin hyvä. Maksimijono Visamäentien ja Lahdensivuntien liittymässä yltää Visamäenkadulla Vankanlähteen liittymän yli. Tilanne on kuitenkin harvinainen. 50 % todennäköisyydellä jonopituus iltahuippunakin ulottuu vain noin puoleen väliin liittymien väliä. Kuva 10 Eteläisen liittymän toimivuus 2035 Pohjoisessa liittymässä pääsuunnan palvelutaso on erittäin hyvä. Sen sijaan sivusuunnan palvelutaso putoaa huonoksi: pääsuunnan liikenne on niin vilkas, että sivusuunnasta liittyminen on hankalaa. Visamäen asemakaavan toteutuessa myös Lahdensivuntien ja Visamäentien pohjoinen liittymä on suositeltavaa muuttaa kiertoliittymäksi. Kiertoliittymä soveltuu liikenneympäristöön, jossa lähellä sijaitsee jo yksi kiertoliittymä. Kiertoliittymä hidastaa hieman pääsuunnan nopeutta, mutta parantaa sivusuunnan palvelutasoa ja koko liittymän liikenneturvallisuutta. Kuva 11 Pohjoisen liittymän toimivuus 2035

13 (23) 5 Alikulku Yksi kaava-alueen yhteyksistä kulkee Lapiontietä, moottoritien alikulun läpi. Alikulun poikkileikkaus on niukka: siihen mahtuu vain kaksi ajoneuvoliikenteen kaistaa, ei jalankulku- ja pyörätietä. Jalankulku- ja pyöräliikenteen alikulku sijaitsee noin 160 metriä ajoneuvoliikenteen alikulusta etelään. Alikulun sijainti vaikuttaa siihen, että Visamäen saavutettavuus moottoritien länsipuolelta jalan tai pyörällä on heikko verrattuna ajoneuvoon. Vaihtoehtoinen yhteys on Lahdensivuntien tunnelin kautta, joka sijaitsee noin 1,1 kilometriä Lapiontien pohjoispuolella. Työssä tutkitaan mahdollisuutta tarjota houkuttelevampi yhteys moottoritien länsipuolen asuinalueilta Visamäkeen, erityisesti uuteen päivittäistavarakauppaan. Alustavien tarkastelujen perusteella vaihtoehtoja on kuusi: 1) Alikulkua levennetään niin, että ajokaistojen rinnalla on jalankulku- ja pyöräkaista. 2) Rakennetaan uusi jalankulun ja pyöräilyn alikulku houkuttelevampaan sijaintiin, välittömästi ajoneuvoalikulun pohjoispuolelle. 3) Alikulussa on ajoneuvoliikenteen käytössä yksi kaista, toisen kaistan tilalla on jalankulku- ja pyörätie. Kaistaa käytetään yksisuuntaisesti vuorotellen itään ja länteen, ja vuoroja ohjataan liikennevaloilla. 4) Alikulussa on ajoneuvoliikenteen käytössä yksi kaista, jonka ajosuunta on lännestä itään. 5) Alikulku muutetaan täysin jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Ajoneuvoliikenne käyttää Lahdensivuntien alikulkua. 6) Alikulut säilyvät nykyisissä rooleissaan, jalankulku- ja pyöräreitin houkuttelevuutta parannetaan. Vaihtoehtojen 1 ja 2 lopputulos on liikenteellisesti ideaali, ja ne on teknisesti mahdollista toteuttaa. Hankkeiden kustannukset (ks. alla) ja toteuttamisen vaikutukset moottoritien liikennöitävyyteen heikentävät vaihtoehtojen houkuttelevuutta. Alikulkujen rakentaminen edellyttää uusien sillankansien rakentamisen. jolloin ylittävä tie joudutaan poistamaan käytöstä. Tämä voidaan toteuttaa vaiheissa, jolloin toinen moottoritien ajoradoista säilyy käytössä. Ennen kuin vaihtoehtojen suunnittelua jatketaan, on selvitettävä Liikenneviraston kanta moottoritien työnaikaisille liikennejärjestelyille. Alustavissa tarkasteluissa liikennemallilla (vuoden 2018 liikennemäärä) kolmas vaihtoehto on mahdollinen, mutta ei suositeltava. Iltapäivähuipputunnin aikaan alikulun liikenne on voimakkaasti suuntautunut, jolloin liikennevalot voidaan säätää näyttämään pääasiallisesti vihreätä länteen suuntautuvalle liikenteelle. Mallissa liikenne pysyi melko sujuvana siten, että länteen vihreän vaihe kesti 20 sekuntia ja itään 10 sekuntia. Vaihtoehdon riskinä on lyhyt etäisyys, kokonaisuudessaan noin 30 metriä, alikulusta Lapiontien ja Lahdensivuntien liittymään. Lapiontiellä länteen suuntautuvien jono ei saa yltää liittymään, joten länteen suuntautuvaa liikennettä täytyy purkaa riittävän usein tarpeeksi pitkällä vihreällä vaiheella. Toisaalta Lapiontietä itään suuntautuvaa liikennettä ei voida päästää Lahdensivuntien liittymään niin paljoa, että liittymässä mahdollisesti jonoutuva liikenne ulottuu alikulkuun saakka. Vakavin riski on, että itään suuntautuva liikenne tukkii alikulun, jolloin länteen suuntautuva liikennekään ei pääse purkautumaan. Riski ei realisoidu simuloinneissa. Vaihtoehdossa 4 ja 5 jalankulku- ja pyöräilyetäisyys Visamäen alueelle lyhenee. Esimerkiksi Kanakouluntieltä suunnitellulle uudelle päivittäistavaraliikkeelle olevaa tunnelia pitkin etäisyys on noin 1,7 km, Lapiontien tunnelia pitkin noin 1,4 km. Vertailun vuoksi reitti Lahdensivuntien tunnelia käyttäen on noin 1,8 km. Vaikutukset ajoneuvoliikenteeseen ovat Visamäen alueelta pois ajon muuttuminen sekä Lahdensivuntien ja Visamäentien kiertoliittymän toiminnan paraneminen. Kuten vaihtoehdossa 5, Lapiontien ja Kankaantaustantien liikenteellinen rooli muuttuu liikennemäärien vähentyessä. Kankaantaustan ja Visamäen yhteys heikkenee, ja kauemmaksi länteen suuntautuva

14 14 (23) liikenne siirtyy käyttämään Ansiomäentietä, Jaakonkatua ja Turuntietä. Hämeenlinnan liikenneverkkoselvityksen (2013) mukaan Lapiontien hierarkkinen rooli on kokoojakatu. Jos vaihtoehto 4 tai 5 toteutetaan, Kankaantaustan katuhierarkia tulee tarkastella uudelleen. Vaihtoehto 6 on ns. 0+ vaihtoehto, jossa pienillä kustannuksilla pyritään parantamaan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Tutkimusten mukaan miellyttävässä autottomassa ympäristössä ollaan valmiita kävelemään noin % pitempiä matkoja kuin epämiellyttävässä, henkilöautoiluun orientoituneessa ympäristössä. Toisaalta on tutkittu, miten matkan tarkoitus vaikuttaa hyväksyttävän kävelymatkan pituuteen. 1 Esimerkiksi työmatkoilla hyväksyttäväksi koettiin noin 3 km pituinen matka, kun taas päivittäistavaroiden ostosmatkalla hyväksyttävä kävelymatka oli vain noin 1 km. 2 Saman tutkimuksen mukaan erillinen kevyen liikenteen väylä lisäsi voimakkaimmin kävelyhalukkuutta. Tulosten valossa päivittäistavarakauppaan Kankaantaustasta suuntautuvat matkat tehdään pääosin polkupyörällä tai henkilöautolla, mutta muiden matkojen, erityisesti työ- ja virkistysmatkojen kulkumuoto houkuttelevassa ympäristössä on todennäköisesti jalankulku tai pyöräily. Ympäristön houkuttelevuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi päällystevalinnoilla ja päällysteen tasaisuudella, istutuksilla ja penkeillä. Taulukossa alla esitetään reittivaihtoehtojen pituudet ja matka-ajat jalan, polkupyörällä ja henkilöautolla Kanakouluntien ja Lapiontien liittymästä uudelle päivittäistavarakaupalle. reitti Lapiontie oleva jalankulku- ja pyöräilyalikulku Lahdensivuntie Visamäentie Lapiontie Lapiontien alikulku Lahdensivuntie Visamäentie Kanakouluntie Jaakonkatu Lahdensivuntie Visamäentie pituus matka-aika jalan (4 km/h) matka-aika polkupyörällä (20 km/h) matka-aika henkilöautolla (30 km/h) 1,7 km 26 min 5 min 3 min 1,4 km 21 min 4 min 3 min 1,8 km 27 min 5 min 4 min Kustannusarvio Tarkasteluvaihtoehdot ovat uuden kevyen liikenteen alikulkukäytävän rakentamista nykyisen Lapiontien risteyssillan viereen sekä Lapiontien risteyssillan korvaamista uudella pidemmällä sillalla, joka mahdollistaisi myös jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisen kulun valtatien 3 alitse. Nykyinen risteyssilta on hiekka- ja savipohjamaiden risteyskohdassa. Kustannusarvio on laadittu ilman raskaita pohjanvahvistustöitä, kuten paalutusta. Uusi kevyen liikenteen alikulkukäytävä on laskettu 8 metriä pitkänä ja hyötyleveydeltään 40 metrisenä kehäsiltana. Uusi ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteinen risteyssilta on laskettu 15 metriä pitkänä ja hyötyleveydeltään 40 metrisenä kehäsiltana. Uuden risteyssillan tai alikulkukäytävän rakentamisesta on huomattavaa haittaa valtatien 3 liikenteelle ja rakentamisen aikana on toteutettava merkittäviä työnaikaisia liikennejärjestelyjä. Työaikaisten liikennejärjestelyjen osuuden on arvioitu olevan noin 20 prosenttia rakennuskustannuksista määrästä. Kustannusarviot on laskettu FORE-hankeosalaskennalla, MAKU 137,0 (2005=100). Kustannusarviot eivät sisällä tilaajatehtäviä. 1 Knoflacher, Herman A new way to organize parking: the key to a successful sustainable transport system for the future. Environment and Urbanizati on. Vol 18:2. S Liikenne- ja viestintäministeriö; Oulun kaupunki, Tekninen keskus Kävelyosuuden lisääminen lyhyillä matkoilla.

15 (23) Uusi silta vanhan paikalle Kehäsilta, pituus 15m, HL 40m Vanhan sillan purkaminen Työnaikaiset liikennejärjestelyt VT Uusi kevyen liikenteen alikulkukäytävä Kehäsilta, pituus 15m, HL 40m Vanhan sillan purkaminen Työnaikaiset liikennejärjestelyt VT

16 16 (23) Suositukset ja jatkosuunnittelu Päivittäistavarakauppa Tarkasteluiden perusteella liikenteellisten vaikutusten kannalta on suositeltavaa sijoittaa päivittäistavarakauppa alueen pohjoislaitaan. Vaikka tarkasteluissa eteläiset liittymät voivat ruuhkattomasti välittää arvioidun liikennemäärän, on suositeltavampaa jakaa runsaasti liikennettä tuottava maankäyttö alueen kahdelle pääliittymälle, pohjoiseen ja etelään. Vaihtoehtoa tukee myös viereisen Kankaantaustan asuinalueen kulkureitit kauppaan. Pohjoisempi kaupan sijainti ohjaa eri kulkumuotojen liikenteen sujuvasti turvallisemmalle reitille, ja Lapiontien alikulkutunnelin liikenteen kasvu ei ole yhtä voimakasta kuin eteläisemmässä sijoittumisvaihtoehdossa. Toimivuustarkasteluissa todettiin, että asemakaavan toteuduttua täysin Visamäentien ja Lahdensivuntien pohjoisen liittymän sivusuunnan palvelutaso heikkeni iltahuipputunnin aikana. On suositeltavaa, että harkitaan liittymäjärjestelyiden muuttamiseksi kiertoliittymäksi. Kiertoliittymä sopii hyvin liikenneympäristöön, jossa lähettyvillä on toinen kiertoliittymä. Lisäksi on huomioitava kiertoliittymän tuomat liikenneturvallisuus- ja sujuvuusedut. Lahdensivuntien, Visamäentien ja Vankanlähteen liittymä Tunneli Muut toimenpiteet Lahdensivuntien ja Visamäentien kiertoliittymä suositellaan toteutettavaksi mahdollisimman pian nykyisten sujuvuusongelmien poistamiseksi. Takarajaksi liittymäjärjestelyiden muuttamiselle suositellaan ensimmäisen uuden maankäytön valmistumista, eli Hamkin laajennuksen valmistumista vuonna Alustavien tarkastelujen perusteella tunnelin kehittämisvaihtoehdoista suositeltavin on vaihtoehto 6, jossa alikulkujen funktiot säilyvät nykyisellään ja olevaan jalankulkuja pyöräilyalikulkuun johtavaa puistoaluetta kehitetään. Jos muita vaihtoehtoja päätetään kehittää, on otettava huomioon sidosryhmien näkemykset (erityisesti uusien alikulkujen rakentamisvaihtoehdoissa Liikennevirasto) sekä katuverkon toiminnallinen hierarkia ja toiminnallisuutta ohjaavat poikkileikkaukset (vaihtoehdoissa, joissa Lapiontien alikulun ajoneuvoliikennettä rajoitetaan. Visamäentien linjauksen muuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta liikenteellisesti kriittisten osuuksien toimivuuteen, ja linjauksen muuttaminen suositellaan toteutettavaksi esimerkiksi kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Visakaarteen LP-alue suositellaan toteutettavaksi viimeistään Visamäentien pohjoispuolen, pellolla sijaitsevien pysäköintikenttien poistuessa käytöstä. Pysäköintialueen tarve on akuutti, mutta pysäköinnin sijoittuminen kadunvarteen ei toistaiseksi aiheuta merkittävää haittaa.

17 (23) Liiteluettelo Liite 1: Alustavat luonnokset vaihtoehtojen B ja G maankäytöstä Liite 2: Liikennemäärät liittymissä tarkasteluvuonna 2018 Liite 3: Liittymäjärjestelyiden vaihtoehdot Lahdensivuntien ja Visamäentien liittymässä

18 18 (23) Liite 1: Alustavat luonnokset vaihtoehtojen B ja G maankäytöstä Vaihtoehto B, alustava luonnos (Ei mittakaavassa.)

19 Kaupan yksiköiden sijoittumisen Vaihtoehto G, alustava luonnos (Ei mittakaavassa.) 19 (23)

20 20 (23) Liite 2: Liikennemäärät liittymissä tarkasteluvuonna 2018 Kuva 12 Vuoden 2018 liikennemäärät eteläisissä liittymissä vaihtoehdossa B Kuva 13 Vuoden 2018 liikennemäärät eteläisissä liittymissä vaihtoehdossa G

21 (23) Kuva 14 Vuoden 2018 liikennemäärät pohjoisessa liittymässä vaihtoehdossa B Kuva 15 Vuoden 2018 liikennemäärät pohjoisessa liittymässä vaihtoehdossa G

22 22 (23) Liite 3: Liittymäjärjestelyiden vaihtoehdot Lahdensivuntien ja Visamäentien liittymässä Kuva 16 Vaihtoehto 1

23 (23) Kuva 17 Vaihtoehto 2