Maatalouden kehitysedellytykset pohjoisilla alueilla maitokiintiöjärjestelmän

Transkriptio

1 Maatalouden kehitysedellytykset pohjoisilla alueilla maitokiintiöjärjestelmän päättyessä -kipupisteenä pellon saatavuus Nivala Professori, TkT, dos. Heikki Lehtonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Taloustutkimus Latokartanonkaari Helsinki

2 Aiheita ja kokonaisuuksia Merkittävimmät muutokset markkinoilla ja maatalouspolitiikassa Rakennekehitys, työnjako ja investoinnit Miksi tämä työpaja?

3 Maataloustukien reaalinen arvo alenee vähitellen lähes koko EU:ssa Poikkeuksena ne uudet jäsenmaat joissa vielä tukitaso nousee Kesällä 2013 todettiin erityisesti EU:n nykyisessä ja näköpiirissä olevassa tilanteessa eurooppalaisen maatalouden tulee pärjätä vähemmällä yhteiskunnan tuella kuin aiemmin EU-maatalouden kilpailukyvyn tulee parantua Esim. maitokiintiöiden poistuminen kokonaan toteutuu 2015 Maatalouden tulee silti vastata erilaisiin yhteiskunnan vaatimuksiin Fischlerin CAP-reformi oli käänteentekevä Tukea irrotettiin tuotannosta ja alettiin maksamaan peltoalan kautta Nyt tukea voidaan alentaa / suunnata uudelleen Maan hinnat nousivat huomattavasti Yhdessä viljan hintojen nousun (2007) kanssa peltomaan tarjolle tulo heikkeni => kustannuskriisit ja heikkenevä kotieläintuotteiden tarjonta

4 Maatalouden panoshintaindeksi (vasen) ja kuluttajahintaindeksi ja (oikea) Lähde: Eurostat, Tilastokeskus Kuluttajahintai ndeksi = = 100

5 Viljelijöiden on noudatettava tukikelpoisilla hehtaareillaan kolmea viherryttämistoimenpidettä 1) Viljelyn monipuolistaminen: viljeltävä vähintään kahta kasvia ha tiloilla ja kolmea kasvia yli 30 ha tiloilla Poikkeuksena vaaditaan vain kaksi kasvia yli 10 ha tiloilla, jotka sijaitsevat 62. leveyspiirin pohjoispuolella tai läheisillä alueilla -Ei koske tiloja, joilla on yli 75 % nurmea 2) Pysyvän nurmen säilyttäminen; seuranta jäsenmaa- tai aluetasolla. 3) Jos kunnan / alueen kokonaisalasta peltoa yli 25%, tilan peltoalasta on vähintään 5 % oltava ns. ekologista alaa (mm. kesanto, suojakaistat, typpeä sitovat kasvit). Poikkeusmahdollisuuksia tietyt vaatimukset täyttäville alueille ja tiloille (mm. metsävaltaiset alueet ja nurmivaltaiset tilat)

6 Viherryttämisehdot eivät suuri rasite maatiloille Suomessa Vuoden 2012 viljelytietojen perusteella Alle 10 hehtaarin tiloilla yhtä tai kahta kasvia viljeltiin vuonna 2012 noin kahdella kolmasosalla tiloista Yli kymmenen, mutta alle 30 hehtaarin tiloilla vähintään kahta kasvia viljeli lähes 94 % maatiloista Yli 30 hehtaarin tiloilla vähintään kolmea kasvia viljeltiin noin 91 %:lla maatiloista Kun otetaan huomioon 62. leveyspiirin pohjoispuolella oleville tiloille tehdyt huojennukset vaadittavien viljelykasvien määrässä, viljelyn monipuolistaminen aiheuttaa ongelmia tai muuttaa pellonkäyttöä vain hyvin pienessä osassa maatiloja

7 Mitä muuta merkittävää maatalouspolitiikassa? Tuotantosidonnaisen EU-tuen määrä voi Suomessa olla 20 % suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä Komission vaatimuksesta tämä alenee 18 %:in vuoteen 2020 Valkuaiskasveille voidaan maksaa 2 prosenttia suorista tuista tuotantoon sidottuna Erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto osalle kansallisia (141-) tukia Suomi edelleen vahvasti riippuvainen kans. tuista (142) erit. litratuki maidolle ja nautaeläimille

8 Tukea saaneiden tilojen tuotantosuuntajakauma (%) vuonna 2012 Siipikarja 1,0 % Naudanliha 6,2 % Muu 5,8 % Sika 3,0 % Lypsykarja 16,7 % Koko maa MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Kasvinviljely 67,3 % Siipikarja 1,1 % Muu 4,8 % Naudanliha 6,6 % Sika 4,4 % Kasvinviljely Lypsykarja 65,8 % 17,3 % Siipikarja 1,4 % Naudanliha 4,1 % Muu 5,4 % Sika 3,5 % Lypsykarja 9,1 % Kasvinviljely 76,5 % Väli- Suomi Pohjois- Suomi Etelä-Suomi Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 Itä- Suomi Siipikarja 0,1 % Muu 7,1 % Naudanliha 7,5 % Sika 0,9 % Kasvinviljely Lypsykarja 56,0 % 28,4 % Siipikarja 0,3 % Muu 7,5 % Naudanliha 9,9 % Sika 1,1 % Lypsykarja 27,7 % Kasvinviljely 53,6 % NUTS II -mukaisen aluejaon suuralueet Uusimaa ja Ahvenanmaa on yhdistetty Etelä-Suomeen. Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä.

9 USD/1000 kg Maissin, soijan ja vehnän maailmanmarkkinahinnat vuosina Soija Vehnä Maissi MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 Lähde: USDA, CBOT, CBR

10 Naudan-, sian-ja siipikarjanlihan maailmanmarkkinahintaindeksien kehitys Hintaindeksi (Tammikuu 1996=100) Naudanliha Siipikarjanliha Sianliha MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 Lähde: FAO

11 Voin ja rasvattoman maitojauheen vientihinnat vuosina USD/1000 kg Voi Maitojauhe MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 Lähde: Canadian Dairy Information Centre

12 Lihan, kananmunien sekä maidon hinnat Suomessa vuosina /100 litraa Maito, sis. tuen Maito, ilman tukea /100 kg Naudanliha Sianliha Kananmunat Siipikarjanliha Lähde: Tike MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013

13 Maatalous-ja puutarhayritysten tulos-ja kannattavuuskehitys vuosina e Kannattavuuskerroin 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 Siipikarjatalous Lypsykarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Muu nautakarjatalous Sikatalous Lammas, vuohi ja muu laidunkarja MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013

14 Maidontuotannon kannattavuus Lähde: EU FADN database. Source of the data: Reporting system and advanced results: MTT Economic Research, Finland ( Basic data Source: FADN-EC-DG 2 1,5 1 0, Denmark, conventional Germany, conventional France, conventional Italy, conventional Netherlands, conventional Finland, conventional Sweden, conventional Great Britain, conventional EU average, conventional -0,5-1

15 Maatalous-ja puutarhayritysten tulos-ja kannattavuuskehitys vuosina e Kannattavuuskerroin 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 Kasvihuoneviljely Avomaapuutarha Muu kasvinviljely Kaikki tuotantosuunnat Viljanviljely MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013

16 Maidontuotannon kehitys (milj. l) eri tukialueilla ja koko maassa Lähde: ww.mmmtike.fi 2001/ / / / / / / / / / / / /2013 Muutos% A ,1 B ,7 B ,3 A+B ulkos ,0 C ,3 C ,4 C2P ,9 C3P ,7 C3P ,1 C3P ,5 C3P ,1 C4P ,7 C4P ,0 AB ,8 C ,0 Koko maa ,2

17 Lypsylehmien lukumäärä karjakokoluokittain eri vuosina - monien lehmän tilojen pitäisi vielä aloittaa investoinnit Lypsylehmiä 2001 Lypsylehmiä 2005 Lypsylehmiä 2008 Lypsylehmiä ' 10-14'

18 Lehmäpaikkoja tuetuissa navettahankkeissa vuosina Lehmäpaikkoja ennen toimenpidettä Lehmäpaikkoja toimenpiteen jälkeen Lehmäpaikkojen lisäys MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013

19 Lehmäpaikkoja per navetta, tuetuissa hankkeissa vuosina ,4 78, , , , ,8 27, ,1 50,5 50,6 26,6 27,2 37, ,4 29, Lehmia toimenpiteen jälkeen Lehmiä ennen toimenpidettä MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013

20 EU:n maitokiintiöiden poistuminen on markkinaliberalisointi, joka testaa, millä hinnalla ja tuella maitoa EU:ssa (Suomessa) tuotetaan Investoinnit mahdollisia ilman kiintiövaatimusta tai kansallista tukea Ristiinsubventio: kansallinen tuki osalla tuotantoa alentaa riskiä investoitaessa Laajentajat voivat hyvässä suhdanteessa haastaa entisen tuotantorakenteen ja kansallisen tuen jaon Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että C-alueen viitemäärä ylittyy hyvässä suhdanteessa Ei ainakaan tilanteessa, jossa C-alueen viitemäärän ylitys alentaa yhtäläisesti kaikkien litratukea Ei myöskään kokonaan siinä tilanteessa, jossa C-alueen viitemäärän ylitys alentaa vain viitemääränsä ylittäneiden litratukea alitukset luettaisiin ylittäjien hyväksi silloin riski C-alueen viitemäärän ylittymiseen on pienempi myös maidon tuotanto kokonaisuudessaan pienempi Kansallisen tuen tilakohtaiset rajoitukset lisäisivät investoijien epävarmuutta Tilakohtainen viitemäärä kohdistaa riskin C-alueen viitemäärän ylittymisestä laajentajille Se heikentäisi rakennekehitystä ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä verrattuna tilanteeseen, jossa kaikkien tuottajien litratukea alennetaan C-alueen viitemäärän ylittyessä Investointituesta tarjonnan säätelyn keino? Varmasti tehokas jarru tuotannolle jos tuen myöntäminen (määräajaksi) lakkaa Se olisi hankala investointivaiheessa oleville tiloille laajentaminen usein elinehto Lisäisi olennaisesti investoivien tilojen kustannuksia ja epävarmuutta Heikkinen, T., Pietola, K Investment and the dynamic cost of income uncertainty: The case of diminishing expectations in agriculture. European Journal of Operational Research192 2:

21 Näkymät epävarmoja asetelmat voivat muuttua Investoinnit haavoittuvia tuotehintojen alenemiselle, panoshintojen nousulle Maitokiintiövapautus lisää tuotantoa, alentaa EU:n keskihintoja, lisää hintavaihtelua ja pidentää matalien hintojen kausia Viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan maidon tuottajahinta alenisi maitokiintiöistä luopumisen vuoksi EU:ssa keskimäärin korkeintaan noin 10 % - osa tästä välittyisi Suomeen Witzke, P., Kempen, M., PérezDominguez, L., Jansson, T., Scokai, P., Helming, J., Heckelei, T., Moro, D., Tonini, A, & Fellmann, T Regional Economic Analysis of Milk Quota Reform in the EU. JRS Scientific and Technical Reports, 2009, 116p, ftp://ftp.jrc.es/pub/eurdoc/jrc53116.pdf EU:n hintataso riippuu yhä enemmän maailmanmarkkinoista Maitokiintiöiden poistamisen merkityksen on arvioitu vähentyneen ja edelleen vähenevän suurta tarjonnan lisäystä ei odoteta => myös hyvät hinnat mahdollisia! 2009 kaltaiset vaikeat vuodet edelleen mahdollisia => "Analysis on the future developments in the dairy sector => Hermann Verstejlenin esitys maidon hintakehityksestä Kansallisen tuen jakomallilla ei ole juuri merkitystä tuotannolle jos C-alueen viitemäärän ylittyminen ei ole näköpiirissä tällöin tuki kaikille litroille Suomessa voidaan ajautua myös siihen tilanteeseen, että AB-alueen tuotanto vähenee edelleen tuotantosidonnaisista tuista huolimatta, samalla kun maidontuotanto kasvaa C-alueella MIKÄ ON SUOMEN MAITOSTRATEGIA ja TAVOITTEET? Mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi jos esim. EU:n maidontuotanto kasvaa ja hinnat alenevat? / Ei alene ja C-alueen viitemäärä uhkaa ylittyä? Miten ylläpidetään AB-alueen tuotanto?

22 Pellonvuokrasopimusten enimmäiskesto on pidentynyt 20 vuoteen alkaen Finlex: Maatalousmaan vuokra, maanvuokralain luku 4 71 Maatalousmaa, jolla ei ole maatalouden harjoittamiseen tarvittavia asuin-ja talousrakennuksia tai jolla ne ovat tähän tarkoitukseen riittämättömät, voidaan antaa vuokralle enintään 20 vuoden määräajaksi pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi. Tällaisen maatalousmaan vuokrasta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä luvussa säädetään. Rakennetun viljelmän vuokra 57 Viljelmä, jolla on maatalouden harjoittamiseen tarvittavat asuin-ja talousrakennukset, voidaan antaa vuokralle enintään 25 vuoden määräajaksi pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi. Tällaisen rakennetun viljelmän vuokraan sovelletaan tämän luvun säännösten lisäksi 1, 6 ja 7 luvun säännöksiä.

23 Investoidaanko Suomessa riittävästi tuotannon säilyttämiseksi päätuotantoaloilla suunnilleen nykyisenä? Nauta-ja siipikarjakarjataloudessa on investoitu riittävästi viime vuosina Lypsykarja-ja sikatalouden investoinnit ovat olleet alle omavaraisen tuotannon tarpeen, mutta eivät kovin kaukana siitä Nykyisen laajuinen maidontuotanto edellyttäisi investointeja vähintään uutta lypsylehmäpaikkaa vuosittain Näin varsinkin jos lehmien keskituotos ei nouse Lypsykarjatalouden investoinnit valtaosaltaan kokonaan uusia eläinpaikkoja, varsinkin Etelä-Suomessa Uuden eläinpaikan hinta on pysytellyt viime vuosina noin 8000 eurossa

24 Mitä voidaan ennustaa sukupolvenvaihdoksista, jotka ovat yleisen käsityksen mukaan vähentyneet? Sukupolvenvaihdosten määrän hidastuminen viittaa todennäköisesti ennakoitua nopeampaan kasvitilojen lukumäärän laskuun tulevina vuosina Tämä taas voi johtaa myös tuottavuuden kasvun nopeutumiseen Kasvitilojen määrän nopeutuvaa supistumista on jo ennakoitu voi toteutua nykäyksittäin jos kannattavuuden ehdoista (tuet, tukiehdot, viljan ja tuotantopanosten hinnat) on merkittävää epävarmuutta Kotieläininvestoinnit lähes kaikki suuria kertainvestointeja, pulaa pellosta

25 Miksi investointituki on ratkaisevan tärkeä maataloudelle? Investointituki sitoutuu tilan pääomakantaan eikä heti tuloudu viljelijälle kuten tulotuki Investointituki ja tuotantosidonnainen tuki (esim. maidon hintatuki, eläinpalkkiot) ovat toisiaan täydentäviä hintatuki mahdollistaa riittävän katteen, perusedellytys investoinnille molemmat tukimuodot ovat tärkeitä investointien kannattavuudelle Investointituen merkitys tulee helposti aliarvioiduksi Esimerkiksi 2000 euron investointituki lypsylehmäpaikalle alentaa olennaisesti tilan riskejä investoitaessa noin 8000 euron hintaiseen eläinpaikkaan, vaikka investointituen summa onkin pieni verrattuna eläinpaikan käyttöiälle laskettuihin muihin tukiin tai markkinatuottoon Myös lypsylehmäpalkkio kohdistuu investoinnille! Tuotantosidonnaiset tuet + investointituki mahdollistavat investoinnit jos tila muuten kunnossa

26 Perusmaataloudessa keskeistä teknologinen muutos, erikoistuminen ja työn jakaminen Koska kokemukset suurista tiloista suhteellisen vähäisiä, uusien teknologisten ratkaisujen ja tuotannonjärjestelyjen omaksuminen ja tehokas hyödyntäminen vie aikaa aiemmin laajentaneet etulyöntiasemassa Suuri tuotantoyksikkö edellyttää työn jakamista! Teknologinen ja taloudellinen muutos on yhteen kytketty polkuriippuva prosessi - investointien ajoitus tärkeää kuinka saavutettu mittakaavaetu hyödynnetään? Tieto ja osaaminen erittäin merkittävä tuotannontekijä Pääomien huono hallinnointi voi vesittää hyvän tuotantojohtamisen hyödyt JOHTAMINEN! ei vain tuotantojohtamista joka sekin tietointensiivistyy strategia, tavoitteet, investointien rahoitus, henkilöstö, tiimityö asiakkaan palveleminen

27 Johtamisen osa-alueet, joihin liittyen mikroyrittäjä tarvitsee osaamista (lähteenä mm. Hamel, G Leading the revolution. Harvard Business School Press) Lyhyt Jokapäiväinen esimiestyö ja johtaminen -tuotannon johtaminen -taloushallinto sekä operatiivinen laskenta -rahoitus -myynti ja markkinointi -suhteiden hoito sidosryhmiin -henkilöstön johtaminen Operatiivinen johtaminen Keskipitkä A I K A V Ä L I M I S S I O -toiminta-ajatuksen muotoilu -tavoitteiden asettaminen -strategian muotoilu -strategian toimeenpano -toiminnan arviointi ja uudelleensuuntaaminen Tulevaisuuden suunnat, skenaariot, missio ja visio Visionäärinen johtaminen Strateginen johtaminen Pitkä

28 Miltä kehitys näyttää jatkossa? Kotieläintuotanto keskittyy Suomessa Länsi-ja Lounais-Suomeen, mutta vähenee merkittävästi muualla Peltomaan hinta riippuu paikallisista markkinoista Voi alentua reuna-alueilla joilla pellon kysyntä vähäinen Viherryttämisehdoilla voi tällöin olla vaikutusta pellon vapautumiseen Maatilan kilpailukyky riippuu ennen muuta johtamisen tasosta Osataanko mittakaavaetu ja teknologia hyödyntää? - työnjako Markkinatuottojen ja panos-ostojen merkitys korostuu Kiinnostus luomuun, erilaisiin ympäristövaikutuksiin, eläinten hyvinvointiin tullut jäädäkseen Maataloustuotteiden hintojen odotetaan pysyvän reaalisesti korkeina ainakin vuoteen 2022: Maataloustuotteiden ja panosten hintavaihtelut jatkossakin suuria => maatilan siedettävä heikon kannattavuuden aikoja, jotta voi hyötyä hyvän kannattavuuden vuosista Maataloudelta vaaditaan vastuunkantoa ja vastinetta tukirahoille maatalouden oikeus tukiin tarkasteluun sekä Suomessa että EU:ssa elintarviketurvallisuus, esim. salmonellavapaus arvokas asia kuluttajille vilja-nurmi-kierto voi kannattaa, ainakin jos viljan hinta alhainen

29 Tarkennetut kysymykset 1) Lypsykarjan metaanipäästöjen vähentäminen rasvaruokinnan avulla Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 27 % aiheutui kotieläinten - lähinnä märehtijöiden ruoansulatuksesta, vuonna Metaanintuotannon määrä on melko vakio kun se suhteutetaan eläimien syömään rehumäärään ja tuotoksiin. Rasvan lisäämisen ruokintaan on havaittu vaikuttavan tuotetun metaanin määrään. Simulointien perusteella lypsylehmille annettu puolen kilon rasvalisä rypsiöljyllä alentaa metaanipäästöjä 8 %. Tätä suurempi rasvalisä laskee tuotosvastetta. Kun karkearehuruokinta pidetään vakiona, lypsylehmien väkirehukustannukset kasvaisivat 15 % vuosien hinnoilla tarkasteltuna. Näin ollen 160 lehmän tilakokonaisuudessa yhden hiilidioksidiekvivalenttitonnin vähentämisen kustannus olisi 43 /t CO2 ekv/v. Päästövähennys noin 1%. 2) Nautatilojen eloperäisten maiden nurmiviljely Nurmipeitteisyys vähentää eloperäisten maiden khk-päästöjä. Eloperäisiä maita oli Suomessa vuonna 2009 noin ha, josta nurmella oli 44 % ja viljalla 56 %. Nautakarjataloutta harjoittavilla tiloilla eloperäisiä peltoja oli ha, joista viljanviljelyssä oli ha. Jos nautatilat tuottaisivat eloperäisillä mailla vain nurmea, vähenisivät päästöt laskennallisesti ha = t CO2 ekv/v. Hiilidioksidipäästöjen osalta vähennys on ha = t CO 2. Yhteensä nämä päästövähennykset vastaisivat 2,5 % osuutta maatalouden päästöistä maatalous- ja maankäyttösektoreilla. Nautatiloille toimenpiteen kustannuksia muodostuu eloperäisten maiden jatkuvan nurmen täydennyskylvöstä ja kasvinsuojelusta. Menetetty vilja-ala joudutaan korvaamaan ostoviljalla tai mahdollisuuksien salliessa siirtämällä viljelyä tilojen omille kivennäismaille. Tällöin kustannuksia voi muodostua tilalle kivennäismaiden sijainnista riippuen myös logistiikan kautta. Vaihtoehtoisesti viljatilat siirtyisivät nurmi-vilja-kiertoihin jonkin verran tätä suuremmalla alalla, jolloin saavutettaisiin myös merkittävä, jopa suurempi, päästövähennys 3) Rehuviljan säilöntä kuivaamatta 1000 kg:sta puintikosteudeltaan 23 % viljaa poistetaan kuivauksessa 14 %:n kosteuteen 88,6 kg vettä. Viljatonnin kuivaaminen kuluttaa noin 12 kiloa polttoöljyä. Vuonna 2012 rehuviljaa viljeltiin hehtaarilla. Rehuviljojen sato oli noin 2,7 miljardia kiloa. Tästä noin 1,6 miljardia kiloa käytettiin tiloilla suoraan rehuksi. Rehuvilja voidaan varastoida myös kuivaamatta esimerkiksi ilmatiiviin säilönnän avulla. Jos naudoille (568,3 milj. kg) ja sioille (938,7 milj. kg) vuonna 2012 käytetty rehu olisi säilötty kuivaamatta, kuivauksen polttoöljyä olisi saatu säästettyä karkeasti laskettuna 18 miljoonaa kiloa, joka on 21,2 miljoonaa litraa. Polttoaineen käytön väheneminen alentaisi merkittävästi myös khk-päästöjä. Päästövähennys noin 1%. 4) Sukupuolilajitellun siemenen käytön edistäminen Siirtyminen lypsykarjan siemennyksissä sukupuolilajiteltuun siemeneen ja liharoturisteytyksiin huonommilla lehmillä nopeuttaisi lihaksi kasvatettavien eläinten kasvua, koska maitolihasonnit saavuttavat teuraspainon 5 päivää puhtaita maitorotuisia aiemmin ja teuraspaino kg korkeampi; lisäksi lihakkuus on parempi kuin puhtailla sonneilla. Samalla hyville lypsylehmille saataisiin enemmän lehmävasikoita jolloin jalostus nopeutuisi. Tällä hetkellä sukupuolilajitellun siemenen käyttö on tilalle hieman kalliimpaa (noin 3 kertaa) ja käyttöön liittyy vielä uuden teknologian epävarmuuksia. Päästövähennys noin 1% Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 29

30 Miksi tämä työpaja? Viljelijöillä on mahdollisuus kertoa näkemyksiään siitä, miten elinkelpoisen maatalouden tarpeet voitaisiin tyydyttää Tarjoamme tutkijanäkökulmaa lisäpellon hankintaan ja annamme mahdollisuuden viljelijöille tuoda näkemyksiään esille perusteluineen Työpajasta toivotaan näkemyksiä lisäpellonhankinnan kannattavuusedellytyksistä osto, vuokraus ja pellonraivaus Työpaja liittyy POLKEVA tutkimushankkeeseen, jossa haetaan ratkaisuja eri yhteiskunnan maa-ja metsätaloudelle asettamien tavoitteiden yhteensovittamiseen MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013