Yhdenvertaisuuden toteutuminen koulutuksessa - tuloksia läpäisyn näkökulmasta Laura Jauhola, Owal Group Oy

Transkriptio

1 Yhdenvertaisuuden toteutuminen koulutuksessa - tuloksia läpäisyn näkökulmasta Laura Jauhola, Owal Group Oy

2 TOTEUTUS JA TAVOITTEET Käynnistyi SMn toimeksiannosta kesällä 2014 Owal Group Oy ja Dialoog Tavoitteena koota kattavaa tietoa syrjinnän ilmenemisestä koulutuksessa ja toimenpiteistä, jotka kohdistuvat koulutuksen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Painopisteenä opinto-ohjauksen yhdenvertaisuusvaikutukset. Selvittää yhdenvertaisuuden toteutumista, syrjinnän ilmenemistä ja sen vaikutuksia peruskoulussa, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. Tuottaa suosituksia koulutuksessa ilmenevän syrjinnän seurannan ja opinto-ohjauksen kehittämiseksi. 2

3 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004, 1325/2014) Edellyttää yhdenvertaisuussuunnittelua velvoite koskee viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia. Määrittelee syrjinnän eri muodot ja mahdollistaa erityistoimenpiteitä yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantamiseksi; koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Uuden yhdenvertaisuuslain mukaan kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on myös määritelty syrjinnäksi. 3

4 Läpäisyn näkökulmaa Ammatillisessa koulutuksessa on sukupuoleen perustuvaa syrjivää ja eriarvoistavaa kohtelua. Eri koulutusalojen ainokaiset eli oman sukupuolensa mukaan vähemmistönä olevien opiskelijoiden läpäisy on heikompaa kuin valtavirran opiskelijoiden. (Vehviläinen 2013) 4

5 JULKAISUN SISÄLTÖ Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa kokemukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta opintojen ohjauksessa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osalta - Julkaistaan keväällä 2015 osoitteissa ja Tavoitteet ja toteutus I YLEINEN OSA: Koulutusjärjestelmän tarkastelu II EMPIRIA: - nuoret - opettajat ja ohjaajat III OSA: kehittäminen 5

6 AINEISTON RAKENTUMINEN YLEINEN OSA EMIPIRIA Aikaisemmat tutkimukset ja selvitykset Asiantuntijahaastattelut (yht. 40) AVIt, HAOt Muut laillisuusvalvojat Opintoohjaajakoulutus (2) Kysely: opot ja opet (417) Nuorten haastattelut (20) KOMMENTAARIOSIO JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 6

7 NUORET HAASTATELTAVAT 20 nuorta tapaustutkimuksina Vieraskieliset, ulkomaalaiset, ml. uskonnolliset vähemmistöt: 5 Romaninuoret: 3 Saamelaiset nuoret: 3 Vammaiset nuoret: 5 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt: vuotiaita Lukio ja/tai ammatillinen koulutus, yo, amk, työelämä, useampia tutkintoja 7

8 OPET/ OPO -KYSELYYN VASTANNEET Opintoohjaajia 35 % Opettajia 65 % Lukio 21 % Peruskoulu (yläk.) 44 % Ammatillinen 35 % Miehiä 30 % Naisia 70 % Yhteensä 414 vastausta: yli 45-vuotiaita 65 %. Pitkä työkokemus: 69 %:lla yli 10 vuotta. Lähes kaikista maakunnista, eniten Uudenmaan alueelta (20 %). 8

9 YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMISEN HAASTEET Lähtökohdat siirtymissä Työelämäyhteistyö Ilmapiiri ja asenteet Yhdenvertaisuuden toteutuminen koulutuspolulla Oppilaan- ja opinto-ohjaus Opetus ja arviointi 9

10 Esimerkkejä esteistä opintojen alkutaipaleelta Liikuntavammaiselle esitetty ala-asteen koulua 20 km päästä CP-vammaisen nuoren opinnot kauttaaltaan yksilöllistetty oma taitotaso selvinnyt vasta ammatillisessa ja lukiossa Maahanmuuttajataustainen nuori jäi luokalle kielivaikeudet vs. oppimisvaikeudet? Romaninuori sai rangaistukset ennen riitatilanteiden selvittämistä Näkövammaista ei ensin haluttu ottaa yläkouluun pääsi ja hyvin! Kouluympäristö ei tunnista ja tue seksuaalivähemmistöön kuuluvan nuoren yksilöllistä kehitystä. 10

11 Opettajien ja opinto-ohjaajien kysely Palkkien sisällä vertailua peruskoulun yläkoulun ja/tai lukioiden vastauksiin 11

12 OPE/OPO-KYSELY II Opiskelijavalinta Yhdenvertaisuuden toteutuminen opintoihin hakeutumisessa ja opiskelijavalinnassa ammatillisessa koulutuksessa. Tuen, ohjauksen ja apuvälineiden saatavuus valintatilaisuuksissa Esteettömyystekijöiden huomiointi pääsytai soveltuvuuskokeissa Tiedonsiirto (esim. 'siirto-hojks)' tukee toiselle asteelle siirtymistä Nivelvaiheen ohjauspalvelut perusopetuksesta toiselle asteelle 3,5 3,6 3,7 3,7 SORA-lain soveltamiseen liittyvät toimintatavat ja arviointikäytännöt 3,9 Esteetön tiedotus ja viestintä 4,1 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Max 5. EOS poistettu 12

13 OPE/OPO-KYSELY II Ohjaus opintojen aikana Vähemmistöryhmien erityistarpeiden huomiointi Mahdollisuudet vaihtoehtoisiin ja joustaviin opintojen suoritustapoihin Valmiudet työnhakuun ja työllistymiseen 3,5 3,6 3,7 Ohjaus ja tuki työssäoppimisjaksojen aikana Kannustus kykyjen ja vahvuuksien mukaisiin jatkoopintoihin Ennakkoluuloton ja vahvuudet tunnistava ohjaus 3,7 3,8 3,8 Realistinen tieto erilaisista koulutus- ja ammattialoista 3,9 Tuki top-paikkojen hakuun tarpeen mukaan 4 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Max 5. EOS poistettu 13

14 OPO/OPE-KYSELY II Opetus ja oppimisympäristöt Erityisopetuksen ja -tuen saatavuus Apuvälineitä ja avustavia henkilöitä (tarvittaessa) 3,1 3,1 Esteettömyyden huomiointi opetuksen järjestämisessä Monimuotoisuus ja tasa-arvo opetuksen sisällössä ja opetussuunnitelmissa Erilaisia oppimistyylejä tukeva opetus 3,2 3,4 3,4 Opetusta eriytetään / järjestetään tarvittaessa toisin Monipuolisia arviointimenetelmiä oppimisen ja osaamisen arviointiin Vahvuuksien ja tuen tarpeiden huomiointi opintojen suunnittelussa Oppilas- ja opiskeluhuolto tukee oppimista ja opinnoissa etenemistä 3,6 3,6 3,7 4,0 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Max 5. EOS poistettu 14

15 OPE/OPO-KYSELY II Syrjintä opetuksessa Ammatillisessa: opetustilanteissa sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnissa noin 13 % Esimerkkejä: Perusopetus: Ei huomioida millään tavalla nuorta, joka ei osaa juuri lainkaan suomea. Esim. uskovainen oppilas 'huijataan' osallistumaan tanssiin eli opettaja ei kerro tunnin aihetta etukäteen Opetuskieltä puutteellisesti osaavan oppilaan oppimisen tukea ei aina huomata Kohdistuu romaneihin ja vieraskielisiin. Vähättelyä ja aliarvioimista. Ammatillinen: Viittomakielistä ei halutta lainkaan ryhmään (vaikka tulkki olisi ollut käytössä) Opiskelijat tuovat esille rasistisia mielipiteitä, osin myös opettajat. Paikan valinta, äänen käyttö ja sillä 'syrjintä' maahanmuuttajia kohtaan, kieltäytyminen opettaa joitakin asenteiden ja arvojen perusteella Opettajat eivät auta suomea toisena kielenä puhuvia yhtä paljon kuin esim. lukivaikeuksisia. Ajan antaminen opiskelijalle, valikointia. Näkymättömäksi tekeminen. Vähäinen kannustus. Asenteellista arviointia, ei osaamisperusteista. Lukiossa: opettajat saattavat kokea työläänä opetuksen jalostamisen kielitaidottoman tai vammaisen opiskelijan tarpeisiin eivätkä sitten tee sitä mielestäni tarpeeksi Tasapäistäminen, opettajista osa kieltäytyy systemaattisesti eriyttämästä

16 OPE/OPO-KYSELY II Syrjintä TOP Ammatillisen koulutuksen vastaajista n. 30 % havainnut syrjintää Syrjintä kohdistuu avovastauksen perusteella: yli puolessa mainittiin erikseen maahanmuuttajat, usein erikseen somalit viidenneksessä mainittiin romanit uskonnollisiin vähemmistöihin viitattiin lähinnä hunnun kautta Syrjinnän muodot: nuoret eivät saa paikkoja vähemmistöryhmien nuorille annetaan erilaisia tehtäviä nuoreen kohdistuu ennakkoluuloista tarkkailua mahd. ennakkoluuloihin perustuvat pukeutumissäännöt; legiitimi syrjinnän tapa? Seuraukset opinnoissa edistyminen kärsii motivaatio kärsii paikkojen väheneminen (oppilaitosten solidaarisuus), eli heijastusvaikutus riittämättömyyden tunne, ulkopuolisuus työnhaun kynnys kasvaa koulutuksen keskeyttäminen opon ja opettajan rooli/työ lisää vaikeuttaa yhteiskuntaan kiinnittymistä syrjintä lisää syrjäytymistä

17 OPE/OPO-KYSELY II Oppilaitoksen ilmapiiri Opiskelijoiden keskinäiset suhteet ovat erilaisuutta kunnioittavia 3,5 Opiskelijoiden osallisuus ja mielipiteet huomioidaan 3,7 Oppilaitoksen ilmapiiri on erilaisuutta kunnioittava 3,7 Muuhun syrjintään puututaan ajoissa ja tehokkaasti Henkilökunnan keskinäiset suhteet ovat erilaisuutta kunnioittavia Henkilökunnan ja opiskelijoiden väliset suhteet ovat erilaisuutta kunnioittavia Rasismiin puututaan nopeasti ja tehokkaasti 3,7 3,8 3,9 3,9 Kiusaamiseen puututaan nopeasti ja tehokkaasti 4,0 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Max 5. EOS poistettu 17

18 OPE/OPO-KYSELY II Henkilöstön asenteet Vastanneista 11 % oli havainnut syrjinnän merkkejä henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. muutama jäärä opettaja esittää mielipiteitään, jotka eivät < ole tätä päivää, mutta mitäpä näille teet. Voi hellalettas sentään. Romanit ja heidän erityistarpeensa. Siinä taas yksi ryhmä yrittää erottua suuresta eritystarpeisten massasta. kristittyjä aletaan syrjimään. Suvaitsevaisuus ei ole oikeasti suvaitsevaisuutta, koska sitä näkökantaa ei hyväksytä, että homous ei ole normaalia. 18

19 OPE/OPO-KYSELY II Oppilaitoksen johtaminen Yhdenvertaisuuskysymyksistä keskustellaan säännöllisesti 2,5 Henkilöstö on koulutettu yhdenvertaisuuskysymyksiin 2,7 Yhdenvertaisuus on julkilausuttu arvo 3,2 Syrjintätapauksiin puututaan ja niihin on selkeät toimintamenettelyt Syrjinnän/häirinnän ilmoitus- ja valituskanavat 3,4 3,4 Koulutuksen järjestäjällä on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 4,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Max 5. EOS poistettu 19

20 III OSA: Yhteenveto ja kehittämiskohteet 20

21 Yhdenvertaisuuden kehittämiskohteet Lähtökohdat siirtymissä - Kunnan opetuspaikkaratkaisut - Rakennusten esteettömyys - Nivelveiheiden yhteistyö ja tiedonsiirto - Esteetön opiskelijalinta Työelämäyhteistyö Syjintää TET ja TOP -jaksoilla: näkyvät vähemmistöryhmät, maahanmuuttajat ja romanit. Työelämän siirryttäessä korostuu vammaisten työllistymisen haasteet. Ilmapiiri ja asenteet Myös henkilöstön asenteet voivat heijastua eri tavoin oppimiseen, ohjaukseen ja hyvinvointiin: riskiryhminä romanit ja maahanmuuttajat. Nuorten puolelta syrjinnän riskiryhminä hlbtiq-nuoret ja maahanmuuttajat. Yhdenvertaisuuden toteutuminen koulutuspolulla Suppeasti ymmärrettynä yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa arvioidaan toteutuvan hyvin, mutta kehitettävää löytyy... Oppilaan- ja opinto-ohjaus Resurssit nähdään riittämättöminä yksilölliseen ohjaukseen. Riskiryhminä maahanmuuttajat, romanit ja vammaiset tarkasteltaessa yksilön vahvuuksien mukaisen ohjauksen toteutumista koko koulutuspolun aikaisena prosessina. Opetus ja arviointi Yksilön vahvuuksia tukevien monipuolisten oppimis- ja opetusmenetelmien sekä oppimisen ja osamisen arviointimenetelmien käyttö näyttäytyy haasteena, jos kyseessä on kieleen liittyviä ongelmia tai oppimisvaikeuksia. 21

22 Ilmapiiri ja asenteet Yhdenvertaisuussuunnitteluun tulee panostaa ja yhdenvertaisuuden tulisi olla auki puhuttu arvo. Lähtökohdat siirtymissä Huomio - inkluusion toteutumiseen - rakennusten esteettömyyteen - nivelveiheiden yhteistyöhön ja tiedonsiirtoon - esteettömään opiskelija valintaan. Yhdenvertaisuuden toteutuminen koulutuspolulla Suppeasti ymmärrettynä yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa arvioidaan toteutuvan hyvin, mutta kehitettävää löytyy... Opetus ja arviointi Täydennyskoulutusta tulisi suunnata erilaisten oppijoiden opettamiseen, ohjaamiseen ja kohtaamiseen. Työelämäyhteistyö Työelämäyhteistyössä tulisi kehittää eri kieli- ja kulttuuriryhmistä ja erilaisten oppijoiden ohjaamista ja kohtaamista. Oppilaan- ja opinto-ohjaus Syrjinnän vaarassa olevien nuorten tukeminen monipuolisten ammatti- ja uramahdollisuuksien selkiyttämiseksi ja työelämään saattamiseksi tulisi panostaa ja varata siihen resurssit. 22

23 TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Työpaikkaohjaaja- ja kouluttajakoulutukseen osallistuneet yleisesti tyytyväisiä, mutta työnantajat kaipaavat lisää tietoa ja tukea mm. Ei kokemusta Ei ole huomioitu riittävästi Huomioitiin jonkin verran Huomioitiin erittäin hyvin valmiuksia ohjata eri kulttuuritaustoista tulevia nuoria (ka. 2,1) valmiuksia ohjata erityistä tukea tarvitsevia nuoria (ka. 2,2) N 95, arviointiskaala 1-3, ka 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman puitteissa tehty selvitys, kevät