MUSEOTILASTO Finnish Museum Statistics

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSEOTILASTO 2013. Finnish Museum Statistics"

Transkriptio

1 MUSEOTILASTO 2013 Finnish Museum Statistics

2 MUSEOTILASTO 2013 Finnish Museum Statistics Museotilasto / Finnish Museum Statistics 2013 Toimitus / Edited by Annimari Laakkonen, Eija Liukkonen, Pia Lonardi ja Anu Niemelä Taitto / Layout by Antero Airos Painotyö / Printed at Erweko Oy ISSN-L / ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Museovirasto / National Board of Antiquities 2014

3 Sisällys Lukijalle Suomen museot Museotilaston laatiminen...4 Ammatillisesti hoidettujen museoiden lukumäärä...4 Museokohteiden lukumäärä...5 Museoiden omistus Museotoiminnan rahoitus....7 Valtion rahoitusosuus Kuntien rahoitusosuus....7 Museoiden omatoiminen tuotto...7 Muu rahoitus....9 Valtionosuuden piirissä olevat museot Museotoiminnan menot Museoiden henkilöstöresurssit...12 Todelliset henkilötyövuodet ja museoammatillisuus...12 Vapaaehtoistyö museoissa...13 Muu työpanos Museokäynnit...15 Museokäynnit maakunnittain...16 Museokäynnit museoryhmittäin...17 Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien käynnit Ulkomaalaisten käynnit...18 Asiantuntijapalvelukäynnit, käynnit ja verkkosivuilla vierailut...18 Avoinna olo Sisäänpääsy Opastukset, työpajat ja tapahtumat...20 Näyttelyopastukset Työpajat...20 Muut tapahtumat Kokoelmat...21 Kokoelmahankintamenot Kokoelmien laajuus Näyttelyt...22 Vaihtuvat näyttelyt...22 Muut näyttelyt...23 Näyttelytoiminnan menot Julkaisut...24 Tilastotaulukot...25 Summary: Museum Statistics 2013 Finland...49 Kuviot / Figures 1 Museoiden osuus museoryhmittäin 2013 / Share of museums by museum group Museokohteiden osuus museotyypeittäin 2013 / Share of museum units by museum type Museoiden omistussuhteet 2013 / Museum ownership Museoiden rahoitus 2013 / Museum funding Museoiden rahoitus / Museum funding Museoiden menot 2013 / Museum expenditure Museoiden menot / Museum expenditure Todellisten henkilötyövuosien jakaantuminen vuosina / Museum staffing in person-years Vapaaehtoistoimintaa tarjoavien museoiden lukumäärä / Number of museums providing volunteering opportunities Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos tunteina / Hours of volunteer work done in museums Museokäynnit / Museum visits Käyntimäärät maakunnittain 2013 / Museum visits by region Käyntimäärät maakunnittain 2013 / 100 asukasta / Museum visits by region 2013 / 100 residents Museokäynnit museoryhmittäin 2013 / Museum visits per museum group Museon pääyksikön avoinna olo 2013 / Museum opening times Museoiden uudet näyttelyt vuosina / Number of new exhibitions in museums Museoiden julkaisut 2013 / Museum publications

4 Lukijalle Vuosittain julkaistava Museotilasto perustuu museoiden toiminnastaan keräämään tietoon. Museotilaston tarkoituksena on antaa kokonaiskuva monimuotoisen museoalan resursseista, henkilöstöstä ja toiminnasta. Tavoitteena on ajassa elävä Museotilasto, joka samalla säilyttää jatkuvuuden ja vertailtavuuden. Toimialakohtaista vuosittaista tietoa on tärkeää tarkastella pidemmällä aikavälillä, ja suhteuttaa sitä muihin alan toimintaa kuvaaviin lukuihin. Parhaimmillaan määrällinen tieto tarjoaa eväitä sekä yksittäisen museon että laajemmin koko alan toiminnan analyysiin ja tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyyn. Museotilasto on tarkoitettu hyödynnettäväksi, täydennettäväksi ja työstettäväksi, ja omalta osaltaan se antaa välineitä museoalan toiminnan merkittävyyden osoittamiseen. Vuoden 2013 Museotilastoa muokattiin heijastamaan paremmin museotoiminnan oksia ja käyttäjien tarpeita. Uudistuksen yhteydessä kysymysten ohjeita tarkennettiin ja muokattiin, uusia kysymyksiä lisättiin ja joistakin kysymyksistä luovuttiin. Koemme arvokkaana, että museoihin liittyvää tilastotietoa saadaan kerättyä ja julkaistua vuosittain kiitos siitä kuuluu vastaajille! Kiitämme myös kaikista tilastokyselyyn liittyvistä keskusteluista ja palautteesta, joista on ollut suuri apu kyselyn kehittämisessä. Tilastotiimi, Annimari Laakkonen, Eija Liukkonen, Pia Lonardi, Anu Niemelä MUSEOTILASTO

5 1. Suomen museot 2013 Museotilaston laatiminen Museovirasto vastaa Suomen museokentän vuosittaisesta tilastoinnista. Museotilasto laaditaan museoita ja niiden sidosryhmiä varten sekä viranomaiskäyttöön. Tilastotietoa hyödynnetään muun muassa Tilastokeskuksen toimittamassa Kulttuuritilastossa 1 sekä kansainvälisesti erityisesti EGMUS -työryhmän 2 julkaisuissa ja verkkosovelluksessa. Museotilasto kattaa maan päätoimisesti ja ammatillisesti hoidetut museot, jotka ovat valtion, kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä. 3 Ammatillisten museoiden lisäksi Suomessa on noin 1000 yhdistysten, säätiöiden, kuntien, yritysten ja yksityishenkilöiden ylläpitämää paikallismuseokohdetta ja kokoelmaa. Paikallismuseoita ylläpidetään pääosin sivutoimisesti ja vapaaehtoisvoimin. Museovirasto kokoaa tilastotietoa paikallismuseotoiminnasta viiden vuoden välein toteutettavalla erilliskyselyllä. Vuosittaiseen Museotilastoon pyritään saamaan mukaan kaikki yli kalenterivuoden päätoimisina ja ammatillisina toimineet museot. Vuoden 2013 tilastokyselyyn pyydettiin verkkosovelluksella vastaus 154 museolta, ja vastaus saatiin yhtä lukuun ottamatta kaikilta eli vastausprosentti oli lähes 100. Vastaukset käsiteltiin vertaamalla vastausvuoden ja sitä edeltävän vuoden tietoja keskenään. Mikäli os edelliseen vuoteen oli huomattava tai luku museon kokoon nähden huomattavan suuri tai pieni, museoita pyydettiin tarkistamaan luvut. Museotilaston tavoitteena on antaa mahdollisimman luotettava yleiskuva maamme ammatillisesta museotoiminnasta. Vastauksissa on osittain puutteita ja erilaisia tulkintoja, mutta kokonaislukujen ja keskiarvojen kannalta tai tietoja museoryhmittäin käsiteltäessä niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Tämä tilastojulkaisu on toimitettu tiivistelmä kyselyllä kerätyistä tiedoista. 1 Tilastokeskus, Tilastot aiheittain: Kulttuuri: European Group on Museum Statistics. Lisätietoa ks Ahvenanmaan itsehallintoalueen museot eivät kuulu tämän tilastoinnin piiriin. Valtion museoiden ryhmään on laskettu myös yliopistojen ylläpitämät museot. Ammatillisesti hoidettujen museoiden lukumäärä Vuotta 2013 koskeva tilastokysely kattaa Suomen 154 ammatillisesti hoidettua museota. Niistä valtionosuuden piirissä olevia museoita oli 123 ja valtionosuuden ulkopuolella olevia museoita 31. Valtionosuutta saavista 123 museosta 54 kuuluu korotetun valtionosuuden piiriin: 22 maakuntamuseota, 16 aluetaidemuseota ja 16 valtakunnallista erikoismuseota. Korotettu valtionosuus perustuu museoasetuksessa määriteltyihin alueellisiin tai valtakunnallisiin erityistehtäviin. Maakunta- ja aluetaidemuseot edistävät ja ohjaavat kulttuurihistoriallisten museoiden ja taidemuseoiden toimintaa ja kehittävät museoyhteistyötä omalla alueellaan. Valtakunnallisten erikoismuseoiden tehtävänä on edistää ja ohjata museotoimintaa omalla erikoisalallaan. Muita valtionosuutta saavia, ammatillisesti hoidettuja museoita on 69. Valtionosuuden ulkopuolella olevista museoista viisi on valtion museoita. Niistä valtakunnallisia museoita ovat Suomen kansallismuseo, Valtion taidemuseo (vuoden 2014 alusta Suomen Kansallisgalleria) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Valtion museoiden kanssa samassa ryhmässä käsitellään myös Suomen viittä yliopistollista museota. Muita kunnallisia ja yksityisiä museoita, jotka eivät ole valtionosuuden piirissä, on 21 (kuvio 1). Museotilastossa ammatillisten museoiden ryhmittely on esitetty seuraavalla sivulla. Vaikka ammatillisesti hoidettujen museoiden lukumäärä on pysynyt samana kuin vuonna 2012, on vastaajajoukossa tapahtunut pieniä oksia. Sallan sota- ja jälleenrakennusajanmuseo on ensimmäistä kertaa mukana tilastossa. Keravan taidemuseo ja Keravan museo yhdistyivät vuoden 2013 alussa yhdeksi museoksi, Keravan Taide- ja museokeskus Sinkaksi. Uutena museona mukana on myös Museo Militaria, joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta alkaen Suomen Tykistömuseon, Pioneerimuseon ja Viestimuseon yhdistyessä. Tämän lisäksi vuoden 2013 aikana museokentässä on tapahtunut oksia, jotka eivät suoraan vaikuta museotilastointiin. Esimerkiksi Oulun museo- ja tiedekeskuksen uusi hallintomalli yhdisti Pohjois-Pohjanmaan museon, Oulun taidemuseon ja Tiedekeskus Tietomaan. Maakuntamuseona toimiva Pohjois-Pohjanmaan museo ja aluetaidemuseona toimiva Oulun taidemuseo ovat kuitenkin tilastossa edelleen omina museoyksiköinään, sillä ne saavat alueelliseen toimintaansa korotettua valtionosuutta. 4 MUSEOTILASTO 2013 SUOMEN MUSEOT 2013

6 Ammatillisesti hoidetut museot (154) Valtionosuuden piirissä olevat kunnalliset ja yksityiset museot (123) Korotettua valtionosuutta saavat museot (54) Maakuntamuseot (22) Aluetaidemuseot (16) Valtakunnalliset erikoismuseot (16) Muut valtionosuutta saavat museot (69) Muut päätoimisesti hoidetut museot (31) Valtion museot ja yliopistolliset museot (10) Valtion museot (5) Valtakunnalliset museot (3) Muut valtion museot (2) Yliopistolliset museot (5) Muut museot (kunnalliset ja yksityiset museot valtionosuuden ulkopuolella) (21) Museokohteiden lukumäärä Suomen 154 ammatillista museota ylläpitävät 322 säännöllisesti avoinna olevaa museokohdetta. Museokohteiden kokonaislukumäärään on otettu mukaan myös ne kohteet, jotka poikkeuksellisesti esimerkiksi korjausten vuoksi eivät ole olleet säännöllisesti avoinna kyseisenä vuonna. Tilauksesta avoinna olevia kohteita ei ole tilastossa mukana. Keskimäärin yhdellä museolla oli kaksi museokohdetta. Yhden museokohteen museoita oli 75. Lukumääräisesti eniten museokohteita oli Suomen kansallismuseolla (12). Museokohteista 157 (48,8 %) oli kulttuurihistoriallisia museoita, taidemuseoita 58 (18,0 %), erikoismuseoita 86 (26,7 %) ja luonnontieteellisiä museoita 12 (3,7 %). Kohteista 9 (2,8 %) kuului yhdistelmämuseoihin (kuvio 2). Kuvio / Figure 1 Museoiden osuus museoryhmittäin 2013 Share of museums by museum group ,3 % Maakuntamuseot Provincial museums Aluetaidemuseot Regional art museums 10,4 % 13,6 % 4,5 % 1,9 % Muut museot Other museums Muut valtion museot ja yliopistolliset museot Other state museums Valtakunnalliset museot National museums Valtakunnalliset erikoismuseot 10,4 % National specialized museums Muut vos-museot 44,8 % Other PSA-museums SUOMEN MUSEOT 2013 MUSEOTILASTO

7 Museoiden omistus Vuonna 2013 museoiden kokonaismäärästä yli puolet oli omistuspohjaltaan kunnallisia. Näiden lukumäärä oli 83 (53,9 %). Valtion omistamia museoita oli 10 (6,5 %) mukaan lukien yliopistolliset museot. Säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä museoita oli 60 (39,0 %). Muu omistus -ryhmään kuuluu yrityksen ylläpitämä Verlan tehdasmuseo (0,6 %). 4 Museokohteista 208 oli kunnallisten museoiden hoidossa. Näiden osuus 322 kohteen kokonaismäärästä oli 64,6 %. Valtion museoiden ja yliopistollisten museoiden osuus museokohteista oli 28 (8,7 %). Säätiöiden ja yhdistysten museoiden museokohteita oli 85 (26,4 %) ja muussa omistuksessa olevia yksi (0,3 %) kohde (kuvio 3). 4 Aikaisemmin samaan ryhmään kuuluneet Postimuseo ja Suomen ortodoksinen kirkkomuseo siirtyivät vuonna 2013 säätiöiden omistukseen. Kuvio / Figure 2 Museokohteiden osuus museotyypeittäin 2013 Share of museum units by museum type ,8 % Yhdistelmämuseot Combination museums Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums 48,8 % 3,7 % Luonnontieteelliset museot Museums of natural history 26,7 % Erikoismuseot Specialized museums 18,0 % Taidemuseot Art museums Kuvio / Figure 3 Museoiden omistussuhteet 2013 Museum ownership Valtio State Kunta Municipal Yksityinen Private 1 1 Muu Other Museot Museums Museot museokohteittain Museum units 6 MUSEOTILASTO 2013 SUOMEN MUSEOT 2013

8 2. Museotoiminnan rahoitus Ammatillisten museoiden museotoiminnan kokonaisrahoitus vuonna 2013 oli 219,1 miljoonaa euroa 5, mikä on lähes sama kuin edellisenä vuonna ( euroa vähemmän kuin vuonna 2012). Museotoimen rahoitus perustuu pääosin julkiseen rahoitukseen. Valtion rahoitusosuus Valtion rahoitusosuus muodostuu valtion museoiden nettomenoista sekä museoiden valtionosuuksista ja -avustuksista. Valtio rahoitti museotoimintaa noin 90,3 miljoonalla eurolla. Tämä oli 41,2 % museoiden kokonaisrahoituksesta. Vuonna 2013 valtion rahoitusosuus laski noin 2,5 miljoonaa euroa eli 2,7 % vuoteen 2012 verrattuna. Museoiden toimintaansa saamat valtionavut olivat 47,9 miljoonaa euroa. Valtionapuihin on sisällytetty myös työllisyystuet, joita museot saivat yli 1,1 miljoonaa euroa. Tästä oli kunnallisten museoiden osuus noin euroa, valtion museoiden osuus noin euroa ja yksityisten museoiden osuus euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston lisäksi myös liikenne- ja viestintäministeriö myöntää har- 5 Turun yliopiston eläinmuseon menoja ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 2012 ja Verlan tehdasmuseon menoja koskevat tiedot ovat vuodelta Museotoiminnan kokonaisrahoitus oli 219,1 miljoonaa euroa. kinnanvaraisia avustuksia oman sektorinsa museoiden tukemiseen. Puolustusvoimat myöntää kiinteistötukea sotahistoriallisten museoiden ylläpitäjille. Valtion virastot ja laitokset voivat myöntää avustusta museotoimintaan myös museota ylläpitävän säätiön perustajajäsenenä. Kuntien rahoitusosuus Kuntarahoituksen osuus vuonna 2013 oli noin 77,7 miljoonaa euroa, mikä oli 35,5 % museoiden kokonaisrahoituksesta. Kuntien rahoitusosuus nousi edellisestä vuodesta 3,5 %, noin 2,6 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitusosuus on laskettu vähentämällä kunnallisten museoiden kokonaismenoista valtionavut, avustukset sekä omatoiminen tuotto. Kuntien rahoitusosuuteen sisältyvät lisäksi niiden myöntämät avustukset yksityisille, museotilastoinnin piiriin kuuluville museoille. Museoiden omatoiminen tuotto Museoiden omatoiminen tuotto vuonna 2013 oli 32,0 miljoonaa euroa, mikä muodosti 14,6 % (15,2 % vuonna 2012) kokonaisrahoituksesta. Euromääräinen lasku edellisvuoteen oli noin 1,3 miljoonaa euroa (laskua 4 % edellisestä vuodesta). Omatoimisesta tuotosta pääsymaksujen osuus oli suurin ja nousi edellisvuodesta 41,4 prosenttiin (39,5 % vuonna 2012). Palvelu- ja myyntitulojen osuus oma- Kuvio / Figure 4 Museoiden rahoitus 2013 Museum funding ,0 % Muut avustukset Other assistance Valtio State 41,2 % 5,7 % Säätiöt ja yhdistykset Foundations and associations 14,6 % Omatoiminen Self-financed 35,5 % Kunta Municipal MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS MUSEOTILASTO

9 toimisesta tuotosta vuonna 2013 oli 35,4 % ja muiden tulojen osuus 19,7 %. Kysymysten jaottelua on edellisvuoteen nähden ettu, minkä vuoksi lukuja ei voi suoraan verrata keskenään. 6 Valtionosuuden piiriin kuuluvilla museoilla omatoimisen tuoton osuus kokonaisrahoituksesta oli 13,5 % (15 % vuonna 2012). Valtionosuuden ulkopuolisilla yksityisillä ja kunnallisilla museoilla se oli 15,6 % (8,2 % vuonna 2012) ja valtion museoilla 17,9 % (16,9 % vuonna 2012). 6 Vuoden 2012 kysymykset jakautuivat Myyntituloihin sekä Palvelu- ja muihin tuloihin. Vuoden 2013 kysymykset jakautuivat Palvelu- ja myyntituloihin sekä Muihin tuloihin. Vuonna 2013 valtio rahoitti ammatillista museotoimintaa 90,3 miljoonalla eurolla, kuntarahoituksen osuus oli 77,7 miljoonaa ja museoiden omatoiminen tuotto 32,0 miljoonaa euroa. Muun rahoituksen osuus oli 19,1 miljoonaa euroa. Kuvio / Figure 5 Museoiden rahoitus Museum funding M , 2012, 2013, Valtio State Kunta Municipal Omatoiminen Self-financed Säätiöt ja yhdistykset Foundations and associations Muut avustukset Other assistance MUSEOTILASTO 2013 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS

10 Muu rahoitus Muun rahoituksen osuus museoiden kokonaisrahoituksesta oli 8,7 %, noin 19,1 miljoonaa euroa. Tästä 34,3 % koostui muista avustuksista, joihin sisältyivät kuin valtiolta tai kunnalta saadut toimintaja hankeavustukset sekä EU-tuet ja -avustukset. 7 Avustusten lisäksi muu rahoitus sisältää myös säätiöiden ja yhdistysten sekä muiden yksityisten tahojen museoilleen kohdentaman rahoituksen. Tämän osuus muusta rahoituksesta oli 65,7 %. Valtionosuuden piirissä olevat museot Valtionosuus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain museokohtaisesti vahvistamaan laskennallisten henkilötyövuosien 8 määrään. Näiden kokonaismäärä vuonna 2013 oli kuten edellisenäkin vuonna. 9 Valtion talousarviossa päätetään vuosittain henkilötyövuoden yksikköhinta. Vuonna 2013 henkilötyövuoden arvonlisäveroton yksikköhinta oli euroa ja arvonlisäverollinen yksikköhinta euroa. Kunnalliset museot ja arvonlisäverovelvolliset museot saavat valtionosuuden verottoman yksikköhinnan mukaan ja yksityiset museot, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, saavat valtionosuuden arvolisäverollisen hinnan mukaan. Maakuntamuseot, aluetaidemuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot saavat alueellisten ja valtakunnallisten tehtäviensä hoitoon korotettua valtionosuutta 47 % henkilötyövuoden yksikköhinnasta per henkilötyövuosi. Muut valtionosuutta saavat museot saavat 37 % henkilötyövuoden yksikköhinnasta per henkilötyövuosi. Museolain perusteella valtionosuutta sai 123 museota, joista 54 oli korotetun valtionosuuden piirissä. 10 Museoista 72 oli kunnallisia ja 51 yksityisiä. 11 Vuonna 2013 museot saivat valtionosuutta 36,7 miljoonaa euroa. Maakuntamuseoilla, aluetaidemuseoilla ja valtakunnallisilla erikoismuseoilla valtionosuus oli keskimäärin euroa ( vuonna 2012). Valtionosuuksien kokonaismäärästä näiden museoiden osuus oli 74,5 %. Muilla valtionosuusmuseoilla keskimääräinen valtionosuus oli euroa ( vuonna 2012). Valtionosuuden piirissä olevien museoiden kokonaisrahoituksesta valtionosuus ja valtion tuet kattoivat 29,9 % ja kuntien rahoitus 46,9 %. Museoiden omatoimisen tuoton osuus oli 13,5 % ja muun rahoituksen 9,7 % kokonaisrahoituksesta. Korotettua valtionosuutta saavilla museoilla valtionavut muodostivat 33,9 % rahoituksesta ja kunnallinen rahoitus 49,2 %. Omatoiminen tuotto kattoi 14,6 % ja muu rahoitus 2,3 %. Korotettua valtionosuutta saavilla museoilla julkinen rahoitus nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna: valtion rahoitus 0,3 % ja kunnallinen rahoitus 0,9 %. Sen sijaan laskua oli omatoimisessa tuotossa (-11,4 %) ja muussa rahoituksessa (-10,8 %). Muilla valtionosuutta saavilla museoilla valtion rahoitus kattoi 22,4 % ja kunnallinen rahoitus 42,7 % kokonaisrahoituksesta. Omatoimisen tuoton osuus oli tässä ryhmässä 11,5 % kokonaisrahoituksesta. Muun rahoituksen osuus oli selvästi korkeampi kuin korotettua valtionosuutta saavilla museoilla, 23,4 %. Valtionosuutta saavien museoiden saama julkinen rahoitus museokäyntiä kohden vuonna 2013 oli 18,8 euroa (20,3 vuonna 2012). Julkisesta rahoituksesta (valtion ja kuntien rahoituksen summa) on vähennetty museoiden kiinteistömenot, ja erotus on jaettu museoiden kokonaiskäyntimäärällä. 7 Vuonna 2013 Museotilasto-kyselyssä kuin valtiolta tai kunnalta saadut avustukset jaoteltiin Muihin toiminta-avustuksiin, Muihin hankeavustuksiin ja EU-tukiin ja -avustuksiin. Vuonna 2012 nämä jaoteltiin Muihin avustuksiin ja EU-tukiin ja -avustuksiin. 8 Opetushallitus, Rahoituksen määräytyminen: oph.fi/asiakkaat/rahoitus/rahjulk13/11_museot_teat- TERIT_ORKESTERIT.pdf Valtionosuussovellus Museot, teatterit ja orkesterit: Museoiden valtionosuudet, Opetus- ja kulttuuriministeriö avustukset/museoiden_valtionosuudet.html Opetus- ja kulttuuriministeriö ei hyväksynyt vuoden 2013 alusta uusia museoita valtionosuuden piiriin. MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS MUSEOTILASTO

11 3. Museotoiminnan menot Vuonna 2013 ammatillisten museoiden kokonaismenot olivat 219,1 miljoonaa euroa. 12 Edellisvuoteen verrattuna kokonaismenot pysyivät lähes samana. Laskua oli vain euroa (-0,1 %). Museoiden menot vaihtelivat alle euron ja yli 20 miljoonan euron välillä. Keskimääräiset menot museota kohden olivat euroa. Keskimääräiset menot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna euroa (-0,7 %). Korotettua valtionosuutta saavien museoiden kokonaismenot laskivat hieman, 1,6 %. Muiden valtionosuutta saavien museoiden osalta kokonaismenot kasvoivat 14,0 % edellisvuoteen verrattuna. Valtion museoiden ja yliopistollisten museoiden kokonaismenot laskivat 7,8 %. Valtionosuuden ulkopuolella olevien museoiden kokonaismenot laskivat 10,1 %. Ammatillisten museoiden menoista valtaosa (47,7 %) muodostui palkkausmenoista vuonna Museoiden menot Muutos % Korotettua valtionosuutta saavat museot ,6 Muut valtionosuutta saavat museot ,0 Valtion museot ja yliopistolliset museot ,8 Muut kunnalliset ja yksityiset museot ,1 Kaikki museot ,1 Museoiden keskimääräiset menot Muutos % Korotettua valtionosuutta saavat museot ,6 Muut valtionosuutta saavat museot ,0 Valtion museot ja yliopistolliset museot ,8 Muut kunnalliset ja yksityiset museot ,4 Kaikki museot ,7 Museoiden menoista valtaosa muodostui palkkaus- ja kiinteistökuluista. Palkkausmenojen osuus vuonna 2013 oli 47,7 % (48,1 % vuonna 2012). Museoiden yhteenlasketut palkkausmenot laskivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna (-0,9 %). Kiinteistökulut, korot ja poistot mukaan lukien, muodostivat 32,3 % (30,5 % vuonna 2012) kaikista menoista. Kiinteistömenojen nousu oli 5,8 % (vuonna 2012 nousua 9,9 %). 12 Turun yliopiston eläinmuseon menoja ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 2012 ja Verlan tehdasmuseon menoja koskevat tiedot ovat vuodelta Muiden menojen osuus oli 18,7 % (laskua edelliseen vuoteen verrattuna -7,3 %). Muut menot koostuvat vuoden 2013 kyselyssä Näyttelytoiminnan menoista, Markkinointi- ja viestintämenoista sekä Muista menoista. 13 Kokoelmien kartuttamiseen ostoilla käytettiin 2,8 miljoonaa euroa, mikä oli 1,3 % kokonaismenoista. Tämä oli eli 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. 13 Vuoden 2012 kyselyssä Muita menoja ei jaoteltu lainkaan, minkä vuoksi vuoden 2012 ja 2013 lukuja vertailtaessa tulee tarkasteluun ottaa kohdat Muut menot (2012) ja Muut menot (2013). 10 MUSEOTILASTO 2013 MUSEOTOIMINNAN MENOT

12 Kuvio / Figure 6 Museoiden menot 2013 Museum expenditure ,7 % Muut menot Other items Palkkausmenot Salaries 47,7 % 1,3 % Kokoelmahankinnat Collection acquisitions 32,3 % Kiinteistömenot Premises Kuvio / Figure 7 Museoiden menot Museum expenditure M , 2012, 2013, Palkkausmenot Salaries Kiinteistömenot Premises Muut menot Other items Kokoelmahankinnat Collection acquisitions MUSEOTOIMINNAN MENOT MUSEOTILASTO

13 4. Museoiden henkilöstöresurssit Museotilastossa henkilöstöä tarkastellaan todellisina henkilötyövuosina 14, jotka jakaantuvat tilastossa vakinaisiin päätoimisiin, muihin päätoimisiin sekä osa-aikaisiin ja tuntityöntekijöihin. Lisäksi henkilöstön yhteydessä tarkastellaan muun muassa museoammatillisuutta ja vapaaehtoistyötä. Museotilastoon ilmoitettujen todellisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli (2 749 vuonna 2012) 15, mikä on 40 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna (-1,4 %). Korotettua valtionosuutta saavilla museoilla vakinaisten päätoimisten työntekijöiden osuus todellisista henkilötyövuosista oli 71,4 % ja muilla valtionosuutta saavilla museoilla 70,2 %. Valtionosuuden ulkopuolella olevilla kunnallisilla ja yksityisillä museoilla vakinaisten päätoimisten työntekijöiden osuus oli 60,1 %. Valtion museoissa ja yliopistollisissa museoissa vakinaisten päätoimisten työntekijöiden osuus oli 78,3 %. Todelliset henkilötyövuodet ja museoammatillisuus Vuonna 2013 museoissa työskenteli henkilötyövuosina mitattuna noin vakinaista, päätoimista työntekijää 16 (1 947 vuonna 2012). Heidän osuutensa henkilötyövuosien kokonaismäärästä oli 72,3 % (70,8 % vuonna 2012). Museoryhmä Todelliset henkilötyövuodet Vakinaiset päätoimiset henkilötyövuosina Vakinaisten päätoimisten osuus todellisista henkilötyövuosista Korotettua valtionosuutta saavat ,4 % museot Muut valtionosuutta saavat museot ,2 % Valtion museot ja yliopistolliset ,3 % museot Muut kunnalliset ja yksityiset museot ,1 % Kaikki museot ,3 % Valtionosuutta saavissa museoissa oli henkilötyövuosina laskettuna vakinaista päätoimista työntekijää. Näistä 961 työskenteli korotettua valtionosuutta saavissa museoissa ja 460 muissa valtionosuutta saavissa museoissa. 14 Henkilötyövuodella tarkoitetaan kokopäivätyötä tekevän työntekijän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikaiset ja määräaikaiset tai en osan vuotta työskennelleet huomioidaan suhteellisina osuuksina. Vuonna 2013 toteutetun uudistuksen seurauksena laskennalliset henkilötyövuodet, joita opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää valtionosuuden perusteena, on jätetty tilastokyselystä pois. Tarkastelussa keskitytään todellisiin henkilötyövuosiin. 15 Turun yliopiston eläinmuseon henkilöstötiedot (vakituiset, päätoimiset ja todelliset henkilötyövuodet) ovat vuodelta 2012 ja osa Valtion taidemuseon henkilöstötiedoista (vakituiset, päätoimiset) ovat vuodelta Työaika vähintään 30 tuntia viikossa. Kaikista vakinaisista, päätoimisista työntekijöistä työskenteli: 49,1 % korotettua valtionosuutta saavissa museoissa 23,5 % muissa valtionosuutta saavissa museoissa 24,5 % valtion museoissa sekä yliopistollisissa museoissa 2,9 % muissa kunnallisissa ja yksityisissä museoissa Kaikista vakinaisista päätoimisista työntekijöistä 1 078:lla (55,1 %) oli museoalan tai museon erikoisalan koulutus. Museoissa määräaikaisissa päätoimisissa työsuhteissa työskentelevien työpanos oli 488 henkilötyövuotta (n=128) 17 ja näistä museoammatillisten työpanos oli 143. Osa-aikaisten ja tuntityöntekijöiden 18 työpanos oli 262 (n=108) henkilötyövuotta. Lukuun sisältyvät myös ostopalveluina suoritetut työt. Keskimäärin ammatillisissa museoissa työskenteli 12,7 vakinaista päätoimista työntekijää, joista 7,2:lla oli museoalan koulutus. Museoryhmittäin tarkasteltuna keskiarvot olivat seuraavat: Museoryhmä Vakinaiset päätoimiset työntekijät keskimäärin (htv) Vakinaisista päätoimisista museoammatillisia työntekijöitä keskimäärin (htv) Korotettua valtionosuutta saavat museot 17,8 9,7 Muut valtionosuutta saavat museot 6,7 4,3 Valtion museot ja yliopistolliset museot 48,0 29,7 Muut kunnalliset ja yksityiset museot 2,7 2,2 Kaikki museot 12,7 7,2 Kuviossa 8 on tarkasteltu todellisten henkilötyövuosien jakaantumista vakinaisiin päätoimisiin, määräaikaisiin päätoimisiin sekä osa-aikaisiin ja tuntityöntekijöihin vuosina Kuviosta voidaan havaita osten olleen varsin pieniä. Suurin os näkyy vakinaisen päätoimisen henkilökunnan määrän kasvussa. 17 n = vastaajien määrä. 18 Työaika alle 30 tuntia viikossa. 12 MUSEOTILASTO 2013 MUSEOIDEN HENKILÖSTÖRESURSSIT

14 Kuvio / Figure 8 Todellisten henkilötyövuosien jakaantuminen vuosina Museum staffing in person-years yht yht yht yht yht Osa-aikaiset ja tuntityöntekijät Part-time staff Määräaikainen, päätoiminen henkilökunta Temporary full-time staff Vakinainen, päätoiminen henkilökunta Full-time staff Museotilastoon ilmoitettujen todellisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli 2709, eli 40 vähemmän kuin vuonna Vakinaisia päätoimisia oli henkilötyövuosina mitattuna Vapaaehtoistyö museoissa Vuonna 2013 vapaaehtoistyöntekijöitä ilmoitettiin toimineen 57 museossa. Kuviosta 9 ilmenee, että vapaaehtoistoimintaa järjestävien museoiden määrä nousi vuonna Museoista 54 ilmoitti vapaaehtoistyöntekijöiden työpanoksen (47 vuonna 2012), joka yhteenlaskettuna oli tuntia ( vuonna 2012) eli 18,1 henkilötyövuotta. Museokohtaisesti työmäärät vaihtelivat 5 tunnista tuntiin vuodessa. Kahdeksassa museossa vapaaehtoisten työpanos oli tuntia tai enemmän. Näistä museoista yli puolet oli erikoismuseoita. Kuvio / Figure 9 Vapaaehtoistoimintaa tarjoavien museoiden lukumäärä Number of museums providing volunteering opportunities Kuvio / Figure 10 Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos tunteina Hours of volunteer work done in museums MUSEOIDEN HENKILÖSTÖRESURSSIT MUSEOTILASTO

15 Museot, joissa vapaaehtoisten työpanos oli vähintään tuntia vuoden 2013 aikana: Museon nimi Vapaaehtoisten työpanos tuntia vuodessa Suomen Ilmailumuseo Suomen Rautatiemuseo Panssarimuseo Sagalundin museo Miehikkälän museo Stundarsin museo Työväenmuseo Werstas Suomen Ilmatorjuntamuseo Uutena kysymyksenä vuoden 2013 tilastokyselyssä kysyttiin vapaaehtoistyöntekijöiden määrää. Luvun antoi 54 museota ja vapaaehtoisten yhteenlaskettu määrä oli Määrä vaihteli yhdestä vapaaehtoisesta 200 vapaaehtoiseen. Muu työpanos Uutena kysymyksenä vuoden 2013 Museotilastossa kysyttiin myös sellaisten työntekijöiden henkilötyövuosimäärää, joiden palkan maksaa muu kuin museo. Näihin lasketaan esimerkiksi työllistetyt ja kuntoutettavat, joiden palkat menevät esimerkiksi kunnan keskushallinnol- Vuonna 2013 vapaaehtoisten työpanoksen ilmoitti 54 museota. Yhteensä työtunteja kertyi eli 18,1 henkilötyövuotta. ta tai muulta toimijalta, mutta työpanos on kohdistettu museolle ja joiden palkkaus ei sisälly museon talousarvioon. Vuoden 2013 osalta henkilötyövuosimäärä oli 147 (n=69). Lisäksi kysyttiin ensimmäistä kertaa palkattoman työn määrää henkilötyövuosina mitattuna. Luku kattaa esimerkiksi oppilaitosten harjoittelijat, työelämään tutustujat, työkokeilussa olevat ja siviilipalvelusmiehet, mutta ei kuitenkaan vapaaehtoistyöntekijöitä. Vuonna 2013 palkattomia työntekijöitä työskenteli 79 museossa. Työpanos henkilötyövuosina oli MUSEOTILASTO 2013 MUSEOIDEN HENKILÖSTÖRESURSSIT

16 5. Museokäynnit Museotilastossa seurataan museokäyntien 19 lukumääriä, joiden avulla voidaan tarkastella esimerkiksi museokäyntien kohdentumista maakunnittain ja museoryhmittäin. Museotilasto ei luo kuvaa kävijäprofiileista. Ammatillisissa museoissa tilastoitiin yli 5,4 miljoonaa käyntiä vuonna 2013 (5,3 miljoonaa vuonna 2012). 20 Käyntejä oli enemmän kuin edellisenä vuotena. Käynneistä 47,1 % oli maksettuja käyntejä ( ). Ilmaiskäyntien osuus oli 52,9 % ( ) Museokäynti määritellään tilastokyselyssä seuraavasti: Mukaan lasketaan esimerkiksi käynnit näyttelyihin tai museon järjestämiin tapahtumiin museon omissa tiloissa. Käynniksi ei lasketa museokaupan tai kahvilan asiakkaita, käyntejä museon tilojen ulkopuolella järjestettyihin tapahtumiin, ulkopuolisten museon tiloissa järjestämien vastaanottojen tms. kävijöitä, eikä museon tuottamien muissa museoissa esillä olleiden kiertonäyttelyiden kävijöitä. 20 Vuoteen 2012 saakka Museotilastossa on käytetty kävijätermiä käyntien sijaan. 21 Kaikissa museoissa ilmaiskävijöiden määrää ei seurata tarkasti. Ilmaiskävijöiden osuus ja todellinen kävijämäärä ovat todennäköisesti ilmoitettuja korkeammat. Kuviossa 11 tarkastellaan museokäyntejä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Käyntien kokonaismäärät ovat viime vuosina olleet kasvusuunnassa. Myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokonaismäärä on ollut kasvussa. Kuvio osoittaa myös, että maksavien käyntien ja ilmaiskäyntien välinen suhde on tunut tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana. Esimerkiksi verrattuna vuosien 2004 ja 2013 ilmaiskäyntien lukumäärää voidaan havaita, että niiden osuus on kasvanut huomattavasti: vuonna 2004 osuus oli 38,2 % ja vuonna 2013 osuus oli 52,9 %. Keskimääräinen käyntimäärä museota kohden oli ( vuonna 2012). Museokohteiden keskimääräinen käyntimäärä oli ( vuonna 2012). Vuonna 2013 Suomen ammatillisissa museoissa käytiin yli 5,4 miljoonaa kertaa. Kuvio / Figure 11 Museokäynnit Museum visits milj Ilmaiskäynnit Free visits Maksetut käynnit Paid admissions Kaikki museokäynnit All museum visits MUSEOKÄYNNIT MUSEOTILASTO

17 Museokäynnit maakunnittain Käyntimäärien maakunnittainen vertailu osoittaa, että eniten museokäyntejä tehtiin Uudellamaalla (89 museokohdetta), Pirkanmaalla (15 museokohdetta) ja Varsinais-Suomessa (36 museokohdetta) sijaitseviin museokohteisiin. Vastaavasti vähiten museokäyntejä kirjautui Kainuun (4 museokohdetta), Keski-Pohjanmaan (3 museokohdetta) ja Etelä-Pohjanmaan (6 museokohdetta) museokohteisiin (kuvio 12). Käyntimäärät suhteutettuna maakuntien asukaslukuun 22 osoittavat huomattavasti tasaisemman jakauman. 22 Väkiluku maakunnittain Lähde: Tilastokeskus. Kuvio / Figure 12 Käyntimäärät maakunnittain 2013 Museum visits by region 2013 Lappi (11 museokohdetta) Kainuu (4 museokohdetta) Pohjois-Pohjanmaa (13 museokohdetta) Keski-Pohjanmaa (3 museokohdetta) Pohjanmaa (14 museokohdetta) Etelä-Pohjanmaa (6 museokohdetta) Keski-Suomi (23 museokohdetta) Pohjois-Karjala (10 museokohdetta) Pohjois-Savo (11 museokohdetta) Etelä-Savo (13 museokohdetta) Etelä-Karjala (9 museokohdetta) Kymenlaakso (11 museokohdetta) Päijät-Häme (9 museokohdetta) Pirkanmaa (25 museokohdetta) Kanta-Häme (17 museokohdetta) Satakunta (18 museokohdetta) Varsinais-Suomi (36 museokohdetta) Uusimaa (89 museokohdetta) Kuvio / Figure 13 Käyntimäärät maakunnittain 2013 / 100 asukasta Museum visits by region 2013 / 100 residents Lappi (11 museokohdetta) 111 Kainuu (4 museokohdetta) 21 Pohjois-Pohjanmaa (13 museokohdetta) 37 Keski-Pohjanmaa (3 museokohdetta) 62 Pohjanmaa (14 museokohdetta) 59 Etelä-Pohjanmaa (6 museokohdetta) 26 Keski-Suomi (23 museokohdetta) 70 Pohjois-Karjala (10 museokohdetta) 54 Pohjois-Savo (11 museokohdetta) 46 Etelä-Savo (13 museokohdetta) 110 Etelä-Karjala (9 museokohdetta) 53 Kymenlaakso (11 museokohdetta) 140 Päijät-Häme (9 museokohdetta) 37 Pirkanmaa (25 museokohdetta) 144 Kanta-Häme (17 museokohdetta) 151 Satakunta (18 museokohdetta) 64 Varsinais-Suomi (36 museokohdetta) 115 Uusimaa (89 museokohdetta) MUSEOTILASTO 2013 MUSEOKÄYNNIT

18 Kärjessä ovat Kanta-Häme (151 käyntiä / 100 asukasta), Pirkanmaa (144 käyntiä / 100 asukasta) ja Kymenlaakso (140 käyntiä / 100 asukasta). Kanta-Hämeessä eniten käyntejä tehtiin Hämeenlinnan kaupungin historialliseen museoon (60 006), Pirkanmaalla Vapriikkiin ( ) ja Kymenlaaksossa Merikeskus Vellamoon ( ) (kuvio 13). Suomen väkilukuun 23 suhteutettuna museokäyntejä oli asukasta kohden noin yksi. Kaikista museokäynneistä 40,7 % kohdentui Uudenmaan museokohteisiin, 13,4 % Pirkanmaan museokohteisiin ja 10,7 % Varsinais-Suomen museokohteisiin. Oikealla olevassa taulukossa on esillä kaikkien museokäyntien jakaantuminen Suomen maakuntiin. 23 Vuoden 2013 lopussa Suomen väkiluku oli (Tilastokeskus). Vaikka Museotilastossa ei tarkastella Ahvenanmaan museoita, väkiluvussa on mukana myös Ahvenanmaa. Maakunta Museokohteiden lukumäärä Käyntimäärät 2013 Prosenttiosuus kaikista käynneistä Uusimaa ,7 % Varsinais-Suomi ,0 % Satakunta ,7 % Kanta-Häme ,9 % Pirkanmaa ,4 % Päijät-Häme ,4 % Kymenlaakso ,7 % Etelä-Karjala ,3 % Etelä-Savo ,1 % Pohjois-Savo ,1 % Pohjois-Karjala ,6 % Keski-Suomi ,5 % Etelä-Pohjanmaa ,9 % Pohjanmaa ,0 % Keski-Pohjanmaa ,8 % Pohjois-Pohjanmaa ,8 % Kainuu ,3 % Lappi ,8 % Museokäynnit museoryhmittäin Käynneistä 26,6 % tehtiin maakuntamuseoihin (22,1 % vuonna 2012), aluetaidemuseoihin 9,2 % (9,6 % vuonna 2012) ja valtakunnallisiin erikoismuseoihin 11,4 % (12,6 % vuonna 2012). Muiden valtionosuusmuseoiden osuus oli 26,2 % (25,8 % vuonna 2012). Museokäynneistä 19,6 % (23 % vuonna 2012) tehtiin valtakunnallisiin museoihin: Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, Suomen kansallismuseoon ja Valtion taidemuseoon. Yliopistollisten museoiden ja valtion muiden museoiden osuus käynneistä oli 2,9 %. Valtionosuuden ulkopuolella olevien kunnallisten ja yksityisten museoiden osuus käynneistä oli 4,2 %. Edelliseen vuoteen verrattuna maakuntamuseoiden osuudet kaikista museokäynneistä kasvoivat hieman. Vastaavasti valtakunnallisten museoiden osuudet laskivat. Kuvio / Figure 14 Museokäynnit museoryhmittäin 2013 Museum visits per museum group ,6 % Maakuntamuseot Provincial museums Aluetaidemuseot Regional art museums 9,2 % 4,2 % Muut museot Other museums 2,9 % 19,6 % Muut valtion museot ja yliopistolliset museot Other state museums Valtakunnalliset museot National museums Valtakunnalliset erikoismuseot National specialized museums Muut vos-museot Other PSA-museums 11,4 % 26,2 % MUSEOKÄYNNIT MUSEOTILASTO

19 Keskimääräiset käyntimäärät museota kohden (museokohteineen) museoryhmittäin: korotettua valtionosuutta saavat museot käyntiä (maakuntamuseot , aluetaidemuseot , valtakunnalliset erikoismuseot ) valtionosuutta saavat museot käyntiä valtion museot ja yliopistolliset museot käyntiä (valtakunnalliset museot , valtion museot ja yliopistolliset museot ) kunnalliset ja yksityiset museot käyntiä Museokohteet, joissa oli yli käyntiä vuoden 2013 aikana: Museokohteet Käyntimäärä 2013 Ateneumin taidemuseo (Valtion taidemuseo) Vapriikki (Tampereen kaupungin historialliset museot) ja Suomen Jääkiekkomuseo Nykytaiteen museo Kiasma (Valtion taidemuseo) Luonnontieteellinen museo Luomus Turun linna (Turun museokeskus) EMMA Espoon modernin taiteen museo Merikeskus Vellamo: Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo (Suomen kansallismuseo) Suomen kansallismuseo Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien käynnit Museot seuraavat päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien käyntejä. 24 Näiden käyntien yhteenlaskettu lukumäärä oli (n=149), mikä on 10,4 % kaikista käynneistä. 25 Eniten käyntejä tehtiin Valtion taidemuseon museokohteisiin (64 998), Suomen kansallismuseon kohteisiin (34 361) ja Tampereen kaupungin historiallisiin museoihin (34 198). Museoryhmä Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien kävijät Osuus ko. museoryhmän käynneistä Maakuntamuseot ,6 % Aluetaidemuseot ,9 % Valtakunnalliset erikoismuseot ,1 % Muut vos-museot ,1 % Valtakunnalliset museot ,5 % Muut valtion museot ja yliopistolliset museot ,3 % Muut museot ,3 % Ulkomaalaisten käynnit Museoista lähes kaikki seuraavat ulkomaisten käyntien määriä joko tarkasti tai niin, että käynneistä voidaan antaa arvio. Museot ovat viime vuosina kiinnittäneet 24 Koululaisia ovat peruskoulun ala- ja yläkoulujen oppilaat. Opiskelijoiksi lasketaan tässä toisen asteen oppilaitosten opiskelijat. 25 Edellisinä vuosina on kysytty ainoastaan koululaisryhmien käyntejä ( vuonna 2012). huomiota tapoihin tilastoida ulkomaalaisia kävijöitään. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että monet käyntimäärältään suuret museot, kuten Valtion taidemuseo, eivät seuraa ulkomaisten museokäyntien osuutta. Ulkomaalaisten tekemien museokäyntien määrä oli vuonna (n=139) eli 9,2 % kaikkien käyntien kokonaismäärästä (8,4 % vuonna 2012). Museot, jotka ilmoittivat vähintään ulkomaista kävijää vuoden 2013 aikana: Museo (sisältää kaikki museokohteet) Ulkomaalaisten käynnit Suomen kansallismuseo Lapin maakuntamuseo Helsingin kaupunginmuseo Saamelaismuseo Siida Designmuseo Tampereen taidemuseo Alvar Aalto -museo Suomen arkkitehtuurimuseo Sotamuseo Kymenlaakson museo Tampereen kaupungin historialliset museot EMMA Espoon modernin taiteen museo Asiantuntijapalvelukäynnit, käynnit ja verkkosivuilla vierailut Uusina kysymyksinä vuoden 2013 tilastokyselyssä olivat mukana Asiantuntijapalvelukäynnit ja Muut käynnit. Näitä tietoja ei lasketa mukaan kokonaiskäyntimääriin. Asiantuntijapalvelukäynneillä tarkoitetaan esimerkiksi kokoelmien ja arkistoaineistojen käyttöön liittyviä käyntejä. Asiantuntijapalvelukäyntejä tehtiin museoihin lähes (n=116). Asiantuntijapalvelukäyntien määrä vaihteli yhdestä käynnistä :een. Yli tuhat käyntiä ilmoitti kuusi museota: Helsingin kaupunginmuseo, Forum Marinum, Keski-Suomen museo, K. H. Renlundin museo, Tuusulan museo ja Valtion taidemuseo. Muut käynnit ovat käyntejä ulkopuolisten museon tiloissa järjestämiin tapahtumiin. Käynneiksi ei lasketa museokaupan tai kahvilan asiakkaita. Muiden käyntien lukumäärä oli (n=75). Muiden käyntien määrä vaihteli kolmesta käynnistä :ään. Yli a käyntiä ilmoittivat Suomen kansallismuseo, Turun museokeskus, Tampereen kaupungin historialliset museot ja Amos Andersonin taidemuseo. Museoista 81 eli hieman yli puolet ilmoitti seuraavansa myös verkkosivujensa vierailuja. Verkkosivuilla vierailujen yhteismäärä oli 7,5 miljoonaa (n=79) (reilu 11 miljoonaa 2012). 26 Verkkosivuilla käyntien määrät vaihtelivat 200:sta :aan. Eniten verkkokäyntejä ilmoittivat 26 Ohjetta tarkennettiin vuoden 2013 tilastokyselyyn: vierailujen lukumäärä seurantavuoden aikana (ei latausten määrä). 18 MUSEOTILASTO 2013 MUSEOKÄYNNIT

20 valtakunnalliset museot eli Suomen kansallismuseo, Valtion taidemuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Avoinna olo Museot olivat vuonna 2013 avoinna kaikki museokohteet mukaan lukien päivää ( vuonna 2012). Museokohteittain keskiarvo oli 198 päivää vuoden aikana (189 vuonna 2012). Museoiden pääyksiköistä 135 (88,2 %) oli avoinna säännöllisesti ympäri vuoden, viisi (3,3 %) vain kesäkaudella ja kahdeksan (5,2 %) jaksoittain. Koko vuoden poikkeuksellisesti suljettuina oli viisi (3,3 %) museota (kuvio 15). Sisäänpääsy Vuonna 2013 aikuisten pääsymaksu 27 museoiden perusnäyttelyihin oli suurimmillaan 12 euroa ja pienimmillään 2 euroa. Vaihtuviin näyttelyihin aikuisten pääsymaksu oli suurimmillaan 13 euroa ja pienimmillään 2 euroa. Lastenlippu oli suurimmillaan 10 euroa sekä perusnäyttelyyn että vaihtuvaan näyttelyyn. Pienimmillään se oli 1 euron. Perusnäyttelyn ja vaihtuvan näyttelyn pääsymaksujen keskiarvot museoryhmittäin: Museoryhmä Aikuiset/ Perus Aikuiset/ Vaihtuva Lapset/ Perus Lapset/ Vaihtuvat Korotettua valtionosuutta saavat museot 6,89 6,72 3,48 3,59 Muut valtionosuutta saavat museot 5,95 5,84 3,45 3,05 Valtion museot ja yliopistolliset museot 6,86 9,00 3,20 3,67 Muut kunnalliset ja yksityiset museot 5,14 4,78 3,25 3,67 Kaikki museot 6,26 6,23 3,42 3,38 27 Tilastokyselyssä museot ilmoittivat käytössä olevan korkeimman pääsymaksun. Vuonna 2013 suomalaiset museokohteet olivat avoinna päivää. Museoista 20 ilmoitti tarjoavansa ilmaisen sisäänpääsyn kaikkiin tai ainakin yhteen museokohteeseen. Museon kaikkiin kohteisiin ilmainen sisäänpääsy oli 12 museossa: 28 Friitalan Nahkamuseo Helsingin kaupunginmuseo Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo Lapuan kaupungin museot Loviisan kaupungin museo Oulun yliopiston kasvimuseo Poliisimuseo Päivälehden museo Raision museo Harkko Suomen kellomuseo Tornionlaakson maakuntamuseo Työväenmuseo Werstas Museoista 82 vastasi, että ainakin yhteen museokohteeseen on ilmainen sisäänpääsy alle 18-vuotiaille. Uutena kysymyksenä vuoden 2013 kyselyssä kysyttiin mahdollisten ilmaispäivien ja -tuntien määrää. Museoista 124 eli 80,5 % tarjosi ilmaisen sisäänpääsyn jonain tiettynä päivänä tai tiettyinä päivinä vuodessa. Ilmaisia sisäänpääsypäiviä oli 2 304, mikä oli keskimäärin 19 päivää museota kohden. Vaihteluväli oli yhdestä 157 päivään. Tunneittain tarkasteltuna ilmainen sisäänpääsy oli tarjolla tuntia, keskimäärin 113 tuntia vuodessa. 28 Listaan on otettu mukaan ne museot, jotka ovat vastanneet Kyllä tilastokyselyn kysymykseen Onko museoon ilmainen sisäänpääsy kaikille ja ilmoittaneet 0 maksanutta käyntiä vuoden 2013 aikana. Kuvio / Figure 15 Museon pääyksikön avoinna olo 2013 (n=153) Museum opening times ,3 % Poikkeuksellisesti suljettuna Temporarily closed Avoinna säännöllisesti ympäri vuoden Open whole year without appointment 88,2 % 5,2 % Avoinna jaksoittain Open periodically 3,3 % Avoinna vain kesäkaudella Open only during the summer MUSEOKÄYNNIT MUSEOTILASTO

MUSEOTIL ASTO 2014 Finnish Museum Statistics

MUSEOTIL ASTO 2014 Finnish Museum Statistics MUSEOTIL ASTO 2014 Finnish Museum Statistics MUSEOTIL ASTO 2014 Finnish Museum Statistics Museotilasto / Finnish Museum Statistics 2014 Toinen korjattu versio 7.10.2015 Toimitus / Edited by Aura Kivilaakso,

Lisätiedot

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi MUSEOTILASTO 2013, Kyselyn rakenne MUSEOKÄYNNIT, vaihe 1/12... 1 PERUSTIEDOT, vaihe 2/12... 4 YLEISÖTYÖ, vaihe 3/12... 5 PÄÄSYMAKSUT, vaihe 4/12... 7 AVOINNA OLO, vaihe 5/12... 9 NÄYTTELYT, vaihe 6/12...

Lisätiedot

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2011

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2011 MUSEOTILASTO 2011 Symbolit ja lyhenteet * Yksityinen museo (säätiö/yhdistys) ** Tiedot sisältyvät yllä olevaan lukuun.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi vm Valtakunnallinen museo

Lisätiedot

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2010

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2010 Symbolit ja lyhenteet * Yksityinen museo (säätiö/yhdistys) ** Tiedot sisältyvät yllä olevaan lukuun.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi vm Valtakunnallinen museo m Maakuntamuseo

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2012 SISÄLTÖ

MUSEOTILASTO 2012 SISÄLTÖ MUSEOTILASTO 2012 MUSEOTILASTO 2012 SISÄLTÖ Lukijalle... 3 Museotilaston laatiminen... 3 Suomen museot 2012... 5 Museoiden lukumäärä... 5 Museoiden omistus... 6 Museoiden talous... 7 Museotoiminnan rahoitus...

Lisätiedot

Symbolit ja lyhenteet. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2009. Explanation of symbols and abbreviations

Symbolit ja lyhenteet. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2009. Explanation of symbols and abbreviations MUSEOTILASTO 2009 Symbolit ja lyhenteet * Yksityinen museo (säätiö/yhdistys) ** Tiedot sisältyvät yllä olevaan lukuun.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi vm Valtakunnallinen museo

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne Kävijät... 2 Perustiedot... 3 Talous - Menot... 4 Talous - Tulot... 6 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 8 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 9

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne Perustiedot... 2 Talous - Menot... 3 Talous - Tulot... 5 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 7 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 8 Avoinnaolo...

Lisätiedot

Tilastossa käytetyt merkit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations

Tilastossa käytetyt merkit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations Tilastossa käytetyt merkit ja lyhenteet * Yksityinen (säätiö/yhdistys) museo ** Tiedot sisältyvät yllä olevaan lukuun vkm Valtakunnallinen museo m Maakuntamuseo a Aluetaidemuseo vem Valtakunnallinen erikoismuseo

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10. Aineen taidemuseo On 37 6. Alvar Aalto-museo* On 37 14

MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10. Aineen taidemuseo On 37 6. Alvar Aalto-museo* On 37 14 HENKILÖTYÖVUOSIPÄÄTÖKSET 2008: MUSEOT MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10 Aineen taidemuseo On 37 6 Alvar Aalto-museo* On 37 14 Amos Andersons konstmuseum* Ei

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

Museokortti museot.fi

Museokortti museot.fi Museokortti museot.fi 1 Where to go next? 2 1 Aboa Vetus & Ars Nova -museo Turku 2 Ahola Järvenpää 3 Aineen taidemuseo Tornio 4 Ainola Järvenpää 5 Alikartano Mäntsälä 6 Amos Andersonin taidemuseo Helsinki

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Paikallismuseotoiminnan kehittäminen hanke 2010-2011 MUSEOVIRASTO

Paikallismuseotoiminnan kehittäminen hanke 2010-2011 MUSEOVIRASTO Paikallismuseotoiminnan kehittäminen hanke 2010-2011 Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän syyskuussa 2010 kehittämään säätiö- ja yhdistyspohjaisten

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ

TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ Tavoite Kulttuuripolitiikan keskeinen tavoite on kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Museovuosi 2006. Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen!

Museovuosi 2006. Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen! Museovuosi 2006 Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen! Museovuosi 2006 -luettelo sisältää: Taidemuseoiden näyttelyt Kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten ja erikoismuseoiden näyttelyt

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä

Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä 25.8.2009 Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä Tausta Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ikäluokkien

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Muusa-palvelu Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Keskustelutilaisuus museoiden kokoelmajärjestelmistä ja KDK:n asiakasliittymästä 20.8.2009 Kansallismuseon auditorio, Helsinki Riitta Autere,Valtion taidemuseo

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA Valtionavustukset museoiden tietoyhteiskuntahankkeisiin Opetusministeriö on myöntänyt museoille tietoyhteiskuntarahaa vuonna 2001 yhteensä 4 590 000 mk, josta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010

MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010 MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010 Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke Palautetaan 15.4.2011 mennessä: Museovirasto Museoalan kehittäminen PL 913, 00101 HELSINKI 1. MUSEON PERUSTIEDOT MUSEON NIMI JA

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja

Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja AVOINYLIOPISTO.FI VERKKKOPALVELU JA TARJONTA 2012 Soile Pylsy, CSC 2 Avoinyliopisto.fi verkkopalvelu Kaikki Suomen avoin yliopisto-opetuksen tarjonta Omistaa 15

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri ILMOITUS KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA JA SUORITTEISTA VUONNA 2010 MUSEOT, TEATTERIT JA ORKESTERIT OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 Faksi 00531 HELSINKI 040 348 7766 Laitostyyppi Museo Teatteri

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot