MUSEOTILASTO Finnish Museum Statistics

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSEOTILASTO 2013. Finnish Museum Statistics"

Transkriptio

1 MUSEOTILASTO 2013 Finnish Museum Statistics

2 MUSEOTILASTO 2013 Finnish Museum Statistics Museotilasto / Finnish Museum Statistics 2013 Toimitus / Edited by Annimari Laakkonen, Eija Liukkonen, Pia Lonardi ja Anu Niemelä Taitto / Layout by Antero Airos Painotyö / Printed at Erweko Oy ISSN-L / ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Museovirasto / National Board of Antiquities 2014

3 Sisällys Lukijalle Suomen museot Museotilaston laatiminen...4 Ammatillisesti hoidettujen museoiden lukumäärä...4 Museokohteiden lukumäärä...5 Museoiden omistus Museotoiminnan rahoitus....7 Valtion rahoitusosuus Kuntien rahoitusosuus....7 Museoiden omatoiminen tuotto...7 Muu rahoitus....9 Valtionosuuden piirissä olevat museot Museotoiminnan menot Museoiden henkilöstöresurssit...12 Todelliset henkilötyövuodet ja museoammatillisuus...12 Vapaaehtoistyö museoissa...13 Muu työpanos Museokäynnit...15 Museokäynnit maakunnittain...16 Museokäynnit museoryhmittäin...17 Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien käynnit Ulkomaalaisten käynnit...18 Asiantuntijapalvelukäynnit, käynnit ja verkkosivuilla vierailut...18 Avoinna olo Sisäänpääsy Opastukset, työpajat ja tapahtumat...20 Näyttelyopastukset Työpajat...20 Muut tapahtumat Kokoelmat...21 Kokoelmahankintamenot Kokoelmien laajuus Näyttelyt...22 Vaihtuvat näyttelyt...22 Muut näyttelyt...23 Näyttelytoiminnan menot Julkaisut...24 Tilastotaulukot...25 Summary: Museum Statistics 2013 Finland...49 Kuviot / Figures 1 Museoiden osuus museoryhmittäin 2013 / Share of museums by museum group Museokohteiden osuus museotyypeittäin 2013 / Share of museum units by museum type Museoiden omistussuhteet 2013 / Museum ownership Museoiden rahoitus 2013 / Museum funding Museoiden rahoitus / Museum funding Museoiden menot 2013 / Museum expenditure Museoiden menot / Museum expenditure Todellisten henkilötyövuosien jakaantuminen vuosina / Museum staffing in person-years Vapaaehtoistoimintaa tarjoavien museoiden lukumäärä / Number of museums providing volunteering opportunities Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos tunteina / Hours of volunteer work done in museums Museokäynnit / Museum visits Käyntimäärät maakunnittain 2013 / Museum visits by region Käyntimäärät maakunnittain 2013 / 100 asukasta / Museum visits by region 2013 / 100 residents Museokäynnit museoryhmittäin 2013 / Museum visits per museum group Museon pääyksikön avoinna olo 2013 / Museum opening times Museoiden uudet näyttelyt vuosina / Number of new exhibitions in museums Museoiden julkaisut 2013 / Museum publications

4 Lukijalle Vuosittain julkaistava Museotilasto perustuu museoiden toiminnastaan keräämään tietoon. Museotilaston tarkoituksena on antaa kokonaiskuva monimuotoisen museoalan resursseista, henkilöstöstä ja toiminnasta. Tavoitteena on ajassa elävä Museotilasto, joka samalla säilyttää jatkuvuuden ja vertailtavuuden. Toimialakohtaista vuosittaista tietoa on tärkeää tarkastella pidemmällä aikavälillä, ja suhteuttaa sitä muihin alan toimintaa kuvaaviin lukuihin. Parhaimmillaan määrällinen tieto tarjoaa eväitä sekä yksittäisen museon että laajemmin koko alan toiminnan analyysiin ja tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyyn. Museotilasto on tarkoitettu hyödynnettäväksi, täydennettäväksi ja työstettäväksi, ja omalta osaltaan se antaa välineitä museoalan toiminnan merkittävyyden osoittamiseen. Vuoden 2013 Museotilastoa muokattiin heijastamaan paremmin museotoiminnan oksia ja käyttäjien tarpeita. Uudistuksen yhteydessä kysymysten ohjeita tarkennettiin ja muokattiin, uusia kysymyksiä lisättiin ja joistakin kysymyksistä luovuttiin. Koemme arvokkaana, että museoihin liittyvää tilastotietoa saadaan kerättyä ja julkaistua vuosittain kiitos siitä kuuluu vastaajille! Kiitämme myös kaikista tilastokyselyyn liittyvistä keskusteluista ja palautteesta, joista on ollut suuri apu kyselyn kehittämisessä. Tilastotiimi, Annimari Laakkonen, Eija Liukkonen, Pia Lonardi, Anu Niemelä MUSEOTILASTO

5 1. Suomen museot 2013 Museotilaston laatiminen Museovirasto vastaa Suomen museokentän vuosittaisesta tilastoinnista. Museotilasto laaditaan museoita ja niiden sidosryhmiä varten sekä viranomaiskäyttöön. Tilastotietoa hyödynnetään muun muassa Tilastokeskuksen toimittamassa Kulttuuritilastossa 1 sekä kansainvälisesti erityisesti EGMUS -työryhmän 2 julkaisuissa ja verkkosovelluksessa. Museotilasto kattaa maan päätoimisesti ja ammatillisesti hoidetut museot, jotka ovat valtion, kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä. 3 Ammatillisten museoiden lisäksi Suomessa on noin 1000 yhdistysten, säätiöiden, kuntien, yritysten ja yksityishenkilöiden ylläpitämää paikallismuseokohdetta ja kokoelmaa. Paikallismuseoita ylläpidetään pääosin sivutoimisesti ja vapaaehtoisvoimin. Museovirasto kokoaa tilastotietoa paikallismuseotoiminnasta viiden vuoden välein toteutettavalla erilliskyselyllä. Vuosittaiseen Museotilastoon pyritään saamaan mukaan kaikki yli kalenterivuoden päätoimisina ja ammatillisina toimineet museot. Vuoden 2013 tilastokyselyyn pyydettiin verkkosovelluksella vastaus 154 museolta, ja vastaus saatiin yhtä lukuun ottamatta kaikilta eli vastausprosentti oli lähes 100. Vastaukset käsiteltiin vertaamalla vastausvuoden ja sitä edeltävän vuoden tietoja keskenään. Mikäli os edelliseen vuoteen oli huomattava tai luku museon kokoon nähden huomattavan suuri tai pieni, museoita pyydettiin tarkistamaan luvut. Museotilaston tavoitteena on antaa mahdollisimman luotettava yleiskuva maamme ammatillisesta museotoiminnasta. Vastauksissa on osittain puutteita ja erilaisia tulkintoja, mutta kokonaislukujen ja keskiarvojen kannalta tai tietoja museoryhmittäin käsiteltäessä niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Tämä tilastojulkaisu on toimitettu tiivistelmä kyselyllä kerätyistä tiedoista. 1 Tilastokeskus, Tilastot aiheittain: Kulttuuri: European Group on Museum Statistics. Lisätietoa ks Ahvenanmaan itsehallintoalueen museot eivät kuulu tämän tilastoinnin piiriin. Valtion museoiden ryhmään on laskettu myös yliopistojen ylläpitämät museot. Ammatillisesti hoidettujen museoiden lukumäärä Vuotta 2013 koskeva tilastokysely kattaa Suomen 154 ammatillisesti hoidettua museota. Niistä valtionosuuden piirissä olevia museoita oli 123 ja valtionosuuden ulkopuolella olevia museoita 31. Valtionosuutta saavista 123 museosta 54 kuuluu korotetun valtionosuuden piiriin: 22 maakuntamuseota, 16 aluetaidemuseota ja 16 valtakunnallista erikoismuseota. Korotettu valtionosuus perustuu museoasetuksessa määriteltyihin alueellisiin tai valtakunnallisiin erityistehtäviin. Maakunta- ja aluetaidemuseot edistävät ja ohjaavat kulttuurihistoriallisten museoiden ja taidemuseoiden toimintaa ja kehittävät museoyhteistyötä omalla alueellaan. Valtakunnallisten erikoismuseoiden tehtävänä on edistää ja ohjata museotoimintaa omalla erikoisalallaan. Muita valtionosuutta saavia, ammatillisesti hoidettuja museoita on 69. Valtionosuuden ulkopuolella olevista museoista viisi on valtion museoita. Niistä valtakunnallisia museoita ovat Suomen kansallismuseo, Valtion taidemuseo (vuoden 2014 alusta Suomen Kansallisgalleria) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Valtion museoiden kanssa samassa ryhmässä käsitellään myös Suomen viittä yliopistollista museota. Muita kunnallisia ja yksityisiä museoita, jotka eivät ole valtionosuuden piirissä, on 21 (kuvio 1). Museotilastossa ammatillisten museoiden ryhmittely on esitetty seuraavalla sivulla. Vaikka ammatillisesti hoidettujen museoiden lukumäärä on pysynyt samana kuin vuonna 2012, on vastaajajoukossa tapahtunut pieniä oksia. Sallan sota- ja jälleenrakennusajanmuseo on ensimmäistä kertaa mukana tilastossa. Keravan taidemuseo ja Keravan museo yhdistyivät vuoden 2013 alussa yhdeksi museoksi, Keravan Taide- ja museokeskus Sinkaksi. Uutena museona mukana on myös Museo Militaria, joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta alkaen Suomen Tykistömuseon, Pioneerimuseon ja Viestimuseon yhdistyessä. Tämän lisäksi vuoden 2013 aikana museokentässä on tapahtunut oksia, jotka eivät suoraan vaikuta museotilastointiin. Esimerkiksi Oulun museo- ja tiedekeskuksen uusi hallintomalli yhdisti Pohjois-Pohjanmaan museon, Oulun taidemuseon ja Tiedekeskus Tietomaan. Maakuntamuseona toimiva Pohjois-Pohjanmaan museo ja aluetaidemuseona toimiva Oulun taidemuseo ovat kuitenkin tilastossa edelleen omina museoyksiköinään, sillä ne saavat alueelliseen toimintaansa korotettua valtionosuutta. 4 MUSEOTILASTO 2013 SUOMEN MUSEOT 2013

6 Ammatillisesti hoidetut museot (154) Valtionosuuden piirissä olevat kunnalliset ja yksityiset museot (123) Korotettua valtionosuutta saavat museot (54) Maakuntamuseot (22) Aluetaidemuseot (16) Valtakunnalliset erikoismuseot (16) Muut valtionosuutta saavat museot (69) Muut päätoimisesti hoidetut museot (31) Valtion museot ja yliopistolliset museot (10) Valtion museot (5) Valtakunnalliset museot (3) Muut valtion museot (2) Yliopistolliset museot (5) Muut museot (kunnalliset ja yksityiset museot valtionosuuden ulkopuolella) (21) Museokohteiden lukumäärä Suomen 154 ammatillista museota ylläpitävät 322 säännöllisesti avoinna olevaa museokohdetta. Museokohteiden kokonaislukumäärään on otettu mukaan myös ne kohteet, jotka poikkeuksellisesti esimerkiksi korjausten vuoksi eivät ole olleet säännöllisesti avoinna kyseisenä vuonna. Tilauksesta avoinna olevia kohteita ei ole tilastossa mukana. Keskimäärin yhdellä museolla oli kaksi museokohdetta. Yhden museokohteen museoita oli 75. Lukumääräisesti eniten museokohteita oli Suomen kansallismuseolla (12). Museokohteista 157 (48,8 %) oli kulttuurihistoriallisia museoita, taidemuseoita 58 (18,0 %), erikoismuseoita 86 (26,7 %) ja luonnontieteellisiä museoita 12 (3,7 %). Kohteista 9 (2,8 %) kuului yhdistelmämuseoihin (kuvio 2). Kuvio / Figure 1 Museoiden osuus museoryhmittäin 2013 Share of museums by museum group ,3 % Maakuntamuseot Provincial museums Aluetaidemuseot Regional art museums 10,4 % 13,6 % 4,5 % 1,9 % Muut museot Other museums Muut valtion museot ja yliopistolliset museot Other state museums Valtakunnalliset museot National museums Valtakunnalliset erikoismuseot 10,4 % National specialized museums Muut vos-museot 44,8 % Other PSA-museums SUOMEN MUSEOT 2013 MUSEOTILASTO

7 Museoiden omistus Vuonna 2013 museoiden kokonaismäärästä yli puolet oli omistuspohjaltaan kunnallisia. Näiden lukumäärä oli 83 (53,9 %). Valtion omistamia museoita oli 10 (6,5 %) mukaan lukien yliopistolliset museot. Säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä museoita oli 60 (39,0 %). Muu omistus -ryhmään kuuluu yrityksen ylläpitämä Verlan tehdasmuseo (0,6 %). 4 Museokohteista 208 oli kunnallisten museoiden hoidossa. Näiden osuus 322 kohteen kokonaismäärästä oli 64,6 %. Valtion museoiden ja yliopistollisten museoiden osuus museokohteista oli 28 (8,7 %). Säätiöiden ja yhdistysten museoiden museokohteita oli 85 (26,4 %) ja muussa omistuksessa olevia yksi (0,3 %) kohde (kuvio 3). 4 Aikaisemmin samaan ryhmään kuuluneet Postimuseo ja Suomen ortodoksinen kirkkomuseo siirtyivät vuonna 2013 säätiöiden omistukseen. Kuvio / Figure 2 Museokohteiden osuus museotyypeittäin 2013 Share of museum units by museum type ,8 % Yhdistelmämuseot Combination museums Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums 48,8 % 3,7 % Luonnontieteelliset museot Museums of natural history 26,7 % Erikoismuseot Specialized museums 18,0 % Taidemuseot Art museums Kuvio / Figure 3 Museoiden omistussuhteet 2013 Museum ownership Valtio State Kunta Municipal Yksityinen Private 1 1 Muu Other Museot Museums Museot museokohteittain Museum units 6 MUSEOTILASTO 2013 SUOMEN MUSEOT 2013

8 2. Museotoiminnan rahoitus Ammatillisten museoiden museotoiminnan kokonaisrahoitus vuonna 2013 oli 219,1 miljoonaa euroa 5, mikä on lähes sama kuin edellisenä vuonna ( euroa vähemmän kuin vuonna 2012). Museotoimen rahoitus perustuu pääosin julkiseen rahoitukseen. Valtion rahoitusosuus Valtion rahoitusosuus muodostuu valtion museoiden nettomenoista sekä museoiden valtionosuuksista ja -avustuksista. Valtio rahoitti museotoimintaa noin 90,3 miljoonalla eurolla. Tämä oli 41,2 % museoiden kokonaisrahoituksesta. Vuonna 2013 valtion rahoitusosuus laski noin 2,5 miljoonaa euroa eli 2,7 % vuoteen 2012 verrattuna. Museoiden toimintaansa saamat valtionavut olivat 47,9 miljoonaa euroa. Valtionapuihin on sisällytetty myös työllisyystuet, joita museot saivat yli 1,1 miljoonaa euroa. Tästä oli kunnallisten museoiden osuus noin euroa, valtion museoiden osuus noin euroa ja yksityisten museoiden osuus euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston lisäksi myös liikenne- ja viestintäministeriö myöntää har- 5 Turun yliopiston eläinmuseon menoja ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 2012 ja Verlan tehdasmuseon menoja koskevat tiedot ovat vuodelta Museotoiminnan kokonaisrahoitus oli 219,1 miljoonaa euroa. kinnanvaraisia avustuksia oman sektorinsa museoiden tukemiseen. Puolustusvoimat myöntää kiinteistötukea sotahistoriallisten museoiden ylläpitäjille. Valtion virastot ja laitokset voivat myöntää avustusta museotoimintaan myös museota ylläpitävän säätiön perustajajäsenenä. Kuntien rahoitusosuus Kuntarahoituksen osuus vuonna 2013 oli noin 77,7 miljoonaa euroa, mikä oli 35,5 % museoiden kokonaisrahoituksesta. Kuntien rahoitusosuus nousi edellisestä vuodesta 3,5 %, noin 2,6 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitusosuus on laskettu vähentämällä kunnallisten museoiden kokonaismenoista valtionavut, avustukset sekä omatoiminen tuotto. Kuntien rahoitusosuuteen sisältyvät lisäksi niiden myöntämät avustukset yksityisille, museotilastoinnin piiriin kuuluville museoille. Museoiden omatoiminen tuotto Museoiden omatoiminen tuotto vuonna 2013 oli 32,0 miljoonaa euroa, mikä muodosti 14,6 % (15,2 % vuonna 2012) kokonaisrahoituksesta. Euromääräinen lasku edellisvuoteen oli noin 1,3 miljoonaa euroa (laskua 4 % edellisestä vuodesta). Omatoimisesta tuotosta pääsymaksujen osuus oli suurin ja nousi edellisvuodesta 41,4 prosenttiin (39,5 % vuonna 2012). Palvelu- ja myyntitulojen osuus oma- Kuvio / Figure 4 Museoiden rahoitus 2013 Museum funding ,0 % Muut avustukset Other assistance Valtio State 41,2 % 5,7 % Säätiöt ja yhdistykset Foundations and associations 14,6 % Omatoiminen Self-financed 35,5 % Kunta Municipal MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS MUSEOTILASTO

9 toimisesta tuotosta vuonna 2013 oli 35,4 % ja muiden tulojen osuus 19,7 %. Kysymysten jaottelua on edellisvuoteen nähden ettu, minkä vuoksi lukuja ei voi suoraan verrata keskenään. 6 Valtionosuuden piiriin kuuluvilla museoilla omatoimisen tuoton osuus kokonaisrahoituksesta oli 13,5 % (15 % vuonna 2012). Valtionosuuden ulkopuolisilla yksityisillä ja kunnallisilla museoilla se oli 15,6 % (8,2 % vuonna 2012) ja valtion museoilla 17,9 % (16,9 % vuonna 2012). 6 Vuoden 2012 kysymykset jakautuivat Myyntituloihin sekä Palvelu- ja muihin tuloihin. Vuoden 2013 kysymykset jakautuivat Palvelu- ja myyntituloihin sekä Muihin tuloihin. Vuonna 2013 valtio rahoitti ammatillista museotoimintaa 90,3 miljoonalla eurolla, kuntarahoituksen osuus oli 77,7 miljoonaa ja museoiden omatoiminen tuotto 32,0 miljoonaa euroa. Muun rahoituksen osuus oli 19,1 miljoonaa euroa. Kuvio / Figure 5 Museoiden rahoitus Museum funding M , 2012, 2013, Valtio State Kunta Municipal Omatoiminen Self-financed Säätiöt ja yhdistykset Foundations and associations Muut avustukset Other assistance MUSEOTILASTO 2013 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS

10 Muu rahoitus Muun rahoituksen osuus museoiden kokonaisrahoituksesta oli 8,7 %, noin 19,1 miljoonaa euroa. Tästä 34,3 % koostui muista avustuksista, joihin sisältyivät kuin valtiolta tai kunnalta saadut toimintaja hankeavustukset sekä EU-tuet ja -avustukset. 7 Avustusten lisäksi muu rahoitus sisältää myös säätiöiden ja yhdistysten sekä muiden yksityisten tahojen museoilleen kohdentaman rahoituksen. Tämän osuus muusta rahoituksesta oli 65,7 %. Valtionosuuden piirissä olevat museot Valtionosuus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain museokohtaisesti vahvistamaan laskennallisten henkilötyövuosien 8 määrään. Näiden kokonaismäärä vuonna 2013 oli kuten edellisenäkin vuonna. 9 Valtion talousarviossa päätetään vuosittain henkilötyövuoden yksikköhinta. Vuonna 2013 henkilötyövuoden arvonlisäveroton yksikköhinta oli euroa ja arvonlisäverollinen yksikköhinta euroa. Kunnalliset museot ja arvonlisäverovelvolliset museot saavat valtionosuuden verottoman yksikköhinnan mukaan ja yksityiset museot, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, saavat valtionosuuden arvolisäverollisen hinnan mukaan. Maakuntamuseot, aluetaidemuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot saavat alueellisten ja valtakunnallisten tehtäviensä hoitoon korotettua valtionosuutta 47 % henkilötyövuoden yksikköhinnasta per henkilötyövuosi. Muut valtionosuutta saavat museot saavat 37 % henkilötyövuoden yksikköhinnasta per henkilötyövuosi. Museolain perusteella valtionosuutta sai 123 museota, joista 54 oli korotetun valtionosuuden piirissä. 10 Museoista 72 oli kunnallisia ja 51 yksityisiä. 11 Vuonna 2013 museot saivat valtionosuutta 36,7 miljoonaa euroa. Maakuntamuseoilla, aluetaidemuseoilla ja valtakunnallisilla erikoismuseoilla valtionosuus oli keskimäärin euroa ( vuonna 2012). Valtionosuuksien kokonaismäärästä näiden museoiden osuus oli 74,5 %. Muilla valtionosuusmuseoilla keskimääräinen valtionosuus oli euroa ( vuonna 2012). Valtionosuuden piirissä olevien museoiden kokonaisrahoituksesta valtionosuus ja valtion tuet kattoivat 29,9 % ja kuntien rahoitus 46,9 %. Museoiden omatoimisen tuoton osuus oli 13,5 % ja muun rahoituksen 9,7 % kokonaisrahoituksesta. Korotettua valtionosuutta saavilla museoilla valtionavut muodostivat 33,9 % rahoituksesta ja kunnallinen rahoitus 49,2 %. Omatoiminen tuotto kattoi 14,6 % ja muu rahoitus 2,3 %. Korotettua valtionosuutta saavilla museoilla julkinen rahoitus nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna: valtion rahoitus 0,3 % ja kunnallinen rahoitus 0,9 %. Sen sijaan laskua oli omatoimisessa tuotossa (-11,4 %) ja muussa rahoituksessa (-10,8 %). Muilla valtionosuutta saavilla museoilla valtion rahoitus kattoi 22,4 % ja kunnallinen rahoitus 42,7 % kokonaisrahoituksesta. Omatoimisen tuoton osuus oli tässä ryhmässä 11,5 % kokonaisrahoituksesta. Muun rahoituksen osuus oli selvästi korkeampi kuin korotettua valtionosuutta saavilla museoilla, 23,4 %. Valtionosuutta saavien museoiden saama julkinen rahoitus museokäyntiä kohden vuonna 2013 oli 18,8 euroa (20,3 vuonna 2012). Julkisesta rahoituksesta (valtion ja kuntien rahoituksen summa) on vähennetty museoiden kiinteistömenot, ja erotus on jaettu museoiden kokonaiskäyntimäärällä. 7 Vuonna 2013 Museotilasto-kyselyssä kuin valtiolta tai kunnalta saadut avustukset jaoteltiin Muihin toiminta-avustuksiin, Muihin hankeavustuksiin ja EU-tukiin ja -avustuksiin. Vuonna 2012 nämä jaoteltiin Muihin avustuksiin ja EU-tukiin ja -avustuksiin. 8 Opetushallitus, Rahoituksen määräytyminen: oph.fi/asiakkaat/rahoitus/rahjulk13/11_museot_teat- TERIT_ORKESTERIT.pdf Valtionosuussovellus Museot, teatterit ja orkesterit: Museoiden valtionosuudet, Opetus- ja kulttuuriministeriö avustukset/museoiden_valtionosuudet.html Opetus- ja kulttuuriministeriö ei hyväksynyt vuoden 2013 alusta uusia museoita valtionosuuden piiriin. MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS MUSEOTILASTO

11 3. Museotoiminnan menot Vuonna 2013 ammatillisten museoiden kokonaismenot olivat 219,1 miljoonaa euroa. 12 Edellisvuoteen verrattuna kokonaismenot pysyivät lähes samana. Laskua oli vain euroa (-0,1 %). Museoiden menot vaihtelivat alle euron ja yli 20 miljoonan euron välillä. Keskimääräiset menot museota kohden olivat euroa. Keskimääräiset menot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna euroa (-0,7 %). Korotettua valtionosuutta saavien museoiden kokonaismenot laskivat hieman, 1,6 %. Muiden valtionosuutta saavien museoiden osalta kokonaismenot kasvoivat 14,0 % edellisvuoteen verrattuna. Valtion museoiden ja yliopistollisten museoiden kokonaismenot laskivat 7,8 %. Valtionosuuden ulkopuolella olevien museoiden kokonaismenot laskivat 10,1 %. Ammatillisten museoiden menoista valtaosa (47,7 %) muodostui palkkausmenoista vuonna Museoiden menot Muutos % Korotettua valtionosuutta saavat museot ,6 Muut valtionosuutta saavat museot ,0 Valtion museot ja yliopistolliset museot ,8 Muut kunnalliset ja yksityiset museot ,1 Kaikki museot ,1 Museoiden keskimääräiset menot Muutos % Korotettua valtionosuutta saavat museot ,6 Muut valtionosuutta saavat museot ,0 Valtion museot ja yliopistolliset museot ,8 Muut kunnalliset ja yksityiset museot ,4 Kaikki museot ,7 Museoiden menoista valtaosa muodostui palkkaus- ja kiinteistökuluista. Palkkausmenojen osuus vuonna 2013 oli 47,7 % (48,1 % vuonna 2012). Museoiden yhteenlasketut palkkausmenot laskivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna (-0,9 %). Kiinteistökulut, korot ja poistot mukaan lukien, muodostivat 32,3 % (30,5 % vuonna 2012) kaikista menoista. Kiinteistömenojen nousu oli 5,8 % (vuonna 2012 nousua 9,9 %). 12 Turun yliopiston eläinmuseon menoja ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 2012 ja Verlan tehdasmuseon menoja koskevat tiedot ovat vuodelta Muiden menojen osuus oli 18,7 % (laskua edelliseen vuoteen verrattuna -7,3 %). Muut menot koostuvat vuoden 2013 kyselyssä Näyttelytoiminnan menoista, Markkinointi- ja viestintämenoista sekä Muista menoista. 13 Kokoelmien kartuttamiseen ostoilla käytettiin 2,8 miljoonaa euroa, mikä oli 1,3 % kokonaismenoista. Tämä oli eli 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. 13 Vuoden 2012 kyselyssä Muita menoja ei jaoteltu lainkaan, minkä vuoksi vuoden 2012 ja 2013 lukuja vertailtaessa tulee tarkasteluun ottaa kohdat Muut menot (2012) ja Muut menot (2013). 10 MUSEOTILASTO 2013 MUSEOTOIMINNAN MENOT

12 Kuvio / Figure 6 Museoiden menot 2013 Museum expenditure ,7 % Muut menot Other items Palkkausmenot Salaries 47,7 % 1,3 % Kokoelmahankinnat Collection acquisitions 32,3 % Kiinteistömenot Premises Kuvio / Figure 7 Museoiden menot Museum expenditure M , 2012, 2013, Palkkausmenot Salaries Kiinteistömenot Premises Muut menot Other items Kokoelmahankinnat Collection acquisitions MUSEOTOIMINNAN MENOT MUSEOTILASTO

13 4. Museoiden henkilöstöresurssit Museotilastossa henkilöstöä tarkastellaan todellisina henkilötyövuosina 14, jotka jakaantuvat tilastossa vakinaisiin päätoimisiin, muihin päätoimisiin sekä osa-aikaisiin ja tuntityöntekijöihin. Lisäksi henkilöstön yhteydessä tarkastellaan muun muassa museoammatillisuutta ja vapaaehtoistyötä. Museotilastoon ilmoitettujen todellisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli (2 749 vuonna 2012) 15, mikä on 40 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna (-1,4 %). Korotettua valtionosuutta saavilla museoilla vakinaisten päätoimisten työntekijöiden osuus todellisista henkilötyövuosista oli 71,4 % ja muilla valtionosuutta saavilla museoilla 70,2 %. Valtionosuuden ulkopuolella olevilla kunnallisilla ja yksityisillä museoilla vakinaisten päätoimisten työntekijöiden osuus oli 60,1 %. Valtion museoissa ja yliopistollisissa museoissa vakinaisten päätoimisten työntekijöiden osuus oli 78,3 %. Todelliset henkilötyövuodet ja museoammatillisuus Vuonna 2013 museoissa työskenteli henkilötyövuosina mitattuna noin vakinaista, päätoimista työntekijää 16 (1 947 vuonna 2012). Heidän osuutensa henkilötyövuosien kokonaismäärästä oli 72,3 % (70,8 % vuonna 2012). Museoryhmä Todelliset henkilötyövuodet Vakinaiset päätoimiset henkilötyövuosina Vakinaisten päätoimisten osuus todellisista henkilötyövuosista Korotettua valtionosuutta saavat ,4 % museot Muut valtionosuutta saavat museot ,2 % Valtion museot ja yliopistolliset ,3 % museot Muut kunnalliset ja yksityiset museot ,1 % Kaikki museot ,3 % Valtionosuutta saavissa museoissa oli henkilötyövuosina laskettuna vakinaista päätoimista työntekijää. Näistä 961 työskenteli korotettua valtionosuutta saavissa museoissa ja 460 muissa valtionosuutta saavissa museoissa. 14 Henkilötyövuodella tarkoitetaan kokopäivätyötä tekevän työntekijän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikaiset ja määräaikaiset tai en osan vuotta työskennelleet huomioidaan suhteellisina osuuksina. Vuonna 2013 toteutetun uudistuksen seurauksena laskennalliset henkilötyövuodet, joita opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää valtionosuuden perusteena, on jätetty tilastokyselystä pois. Tarkastelussa keskitytään todellisiin henkilötyövuosiin. 15 Turun yliopiston eläinmuseon henkilöstötiedot (vakituiset, päätoimiset ja todelliset henkilötyövuodet) ovat vuodelta 2012 ja osa Valtion taidemuseon henkilöstötiedoista (vakituiset, päätoimiset) ovat vuodelta Työaika vähintään 30 tuntia viikossa. Kaikista vakinaisista, päätoimisista työntekijöistä työskenteli: 49,1 % korotettua valtionosuutta saavissa museoissa 23,5 % muissa valtionosuutta saavissa museoissa 24,5 % valtion museoissa sekä yliopistollisissa museoissa 2,9 % muissa kunnallisissa ja yksityisissä museoissa Kaikista vakinaisista päätoimisista työntekijöistä 1 078:lla (55,1 %) oli museoalan tai museon erikoisalan koulutus. Museoissa määräaikaisissa päätoimisissa työsuhteissa työskentelevien työpanos oli 488 henkilötyövuotta (n=128) 17 ja näistä museoammatillisten työpanos oli 143. Osa-aikaisten ja tuntityöntekijöiden 18 työpanos oli 262 (n=108) henkilötyövuotta. Lukuun sisältyvät myös ostopalveluina suoritetut työt. Keskimäärin ammatillisissa museoissa työskenteli 12,7 vakinaista päätoimista työntekijää, joista 7,2:lla oli museoalan koulutus. Museoryhmittäin tarkasteltuna keskiarvot olivat seuraavat: Museoryhmä Vakinaiset päätoimiset työntekijät keskimäärin (htv) Vakinaisista päätoimisista museoammatillisia työntekijöitä keskimäärin (htv) Korotettua valtionosuutta saavat museot 17,8 9,7 Muut valtionosuutta saavat museot 6,7 4,3 Valtion museot ja yliopistolliset museot 48,0 29,7 Muut kunnalliset ja yksityiset museot 2,7 2,2 Kaikki museot 12,7 7,2 Kuviossa 8 on tarkasteltu todellisten henkilötyövuosien jakaantumista vakinaisiin päätoimisiin, määräaikaisiin päätoimisiin sekä osa-aikaisiin ja tuntityöntekijöihin vuosina Kuviosta voidaan havaita osten olleen varsin pieniä. Suurin os näkyy vakinaisen päätoimisen henkilökunnan määrän kasvussa. 17 n = vastaajien määrä. 18 Työaika alle 30 tuntia viikossa. 12 MUSEOTILASTO 2013 MUSEOIDEN HENKILÖSTÖRESURSSIT

14 Kuvio / Figure 8 Todellisten henkilötyövuosien jakaantuminen vuosina Museum staffing in person-years yht yht yht yht yht Osa-aikaiset ja tuntityöntekijät Part-time staff Määräaikainen, päätoiminen henkilökunta Temporary full-time staff Vakinainen, päätoiminen henkilökunta Full-time staff Museotilastoon ilmoitettujen todellisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli 2709, eli 40 vähemmän kuin vuonna Vakinaisia päätoimisia oli henkilötyövuosina mitattuna Vapaaehtoistyö museoissa Vuonna 2013 vapaaehtoistyöntekijöitä ilmoitettiin toimineen 57 museossa. Kuviosta 9 ilmenee, että vapaaehtoistoimintaa järjestävien museoiden määrä nousi vuonna Museoista 54 ilmoitti vapaaehtoistyöntekijöiden työpanoksen (47 vuonna 2012), joka yhteenlaskettuna oli tuntia ( vuonna 2012) eli 18,1 henkilötyövuotta. Museokohtaisesti työmäärät vaihtelivat 5 tunnista tuntiin vuodessa. Kahdeksassa museossa vapaaehtoisten työpanos oli tuntia tai enemmän. Näistä museoista yli puolet oli erikoismuseoita. Kuvio / Figure 9 Vapaaehtoistoimintaa tarjoavien museoiden lukumäärä Number of museums providing volunteering opportunities Kuvio / Figure 10 Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos tunteina Hours of volunteer work done in museums MUSEOIDEN HENKILÖSTÖRESURSSIT MUSEOTILASTO

15 Museot, joissa vapaaehtoisten työpanos oli vähintään tuntia vuoden 2013 aikana: Museon nimi Vapaaehtoisten työpanos tuntia vuodessa Suomen Ilmailumuseo Suomen Rautatiemuseo Panssarimuseo Sagalundin museo Miehikkälän museo Stundarsin museo Työväenmuseo Werstas Suomen Ilmatorjuntamuseo Uutena kysymyksenä vuoden 2013 tilastokyselyssä kysyttiin vapaaehtoistyöntekijöiden määrää. Luvun antoi 54 museota ja vapaaehtoisten yhteenlaskettu määrä oli Määrä vaihteli yhdestä vapaaehtoisesta 200 vapaaehtoiseen. Muu työpanos Uutena kysymyksenä vuoden 2013 Museotilastossa kysyttiin myös sellaisten työntekijöiden henkilötyövuosimäärää, joiden palkan maksaa muu kuin museo. Näihin lasketaan esimerkiksi työllistetyt ja kuntoutettavat, joiden palkat menevät esimerkiksi kunnan keskushallinnol- Vuonna 2013 vapaaehtoisten työpanoksen ilmoitti 54 museota. Yhteensä työtunteja kertyi eli 18,1 henkilötyövuotta. ta tai muulta toimijalta, mutta työpanos on kohdistettu museolle ja joiden palkkaus ei sisälly museon talousarvioon. Vuoden 2013 osalta henkilötyövuosimäärä oli 147 (n=69). Lisäksi kysyttiin ensimmäistä kertaa palkattoman työn määrää henkilötyövuosina mitattuna. Luku kattaa esimerkiksi oppilaitosten harjoittelijat, työelämään tutustujat, työkokeilussa olevat ja siviilipalvelusmiehet, mutta ei kuitenkaan vapaaehtoistyöntekijöitä. Vuonna 2013 palkattomia työntekijöitä työskenteli 79 museossa. Työpanos henkilötyövuosina oli MUSEOTILASTO 2013 MUSEOIDEN HENKILÖSTÖRESURSSIT

16 5. Museokäynnit Museotilastossa seurataan museokäyntien 19 lukumääriä, joiden avulla voidaan tarkastella esimerkiksi museokäyntien kohdentumista maakunnittain ja museoryhmittäin. Museotilasto ei luo kuvaa kävijäprofiileista. Ammatillisissa museoissa tilastoitiin yli 5,4 miljoonaa käyntiä vuonna 2013 (5,3 miljoonaa vuonna 2012). 20 Käyntejä oli enemmän kuin edellisenä vuotena. Käynneistä 47,1 % oli maksettuja käyntejä ( ). Ilmaiskäyntien osuus oli 52,9 % ( ) Museokäynti määritellään tilastokyselyssä seuraavasti: Mukaan lasketaan esimerkiksi käynnit näyttelyihin tai museon järjestämiin tapahtumiin museon omissa tiloissa. Käynniksi ei lasketa museokaupan tai kahvilan asiakkaita, käyntejä museon tilojen ulkopuolella järjestettyihin tapahtumiin, ulkopuolisten museon tiloissa järjestämien vastaanottojen tms. kävijöitä, eikä museon tuottamien muissa museoissa esillä olleiden kiertonäyttelyiden kävijöitä. 20 Vuoteen 2012 saakka Museotilastossa on käytetty kävijätermiä käyntien sijaan. 21 Kaikissa museoissa ilmaiskävijöiden määrää ei seurata tarkasti. Ilmaiskävijöiden osuus ja todellinen kävijämäärä ovat todennäköisesti ilmoitettuja korkeammat. Kuviossa 11 tarkastellaan museokäyntejä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Käyntien kokonaismäärät ovat viime vuosina olleet kasvusuunnassa. Myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokonaismäärä on ollut kasvussa. Kuvio osoittaa myös, että maksavien käyntien ja ilmaiskäyntien välinen suhde on tunut tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana. Esimerkiksi verrattuna vuosien 2004 ja 2013 ilmaiskäyntien lukumäärää voidaan havaita, että niiden osuus on kasvanut huomattavasti: vuonna 2004 osuus oli 38,2 % ja vuonna 2013 osuus oli 52,9 %. Keskimääräinen käyntimäärä museota kohden oli ( vuonna 2012). Museokohteiden keskimääräinen käyntimäärä oli ( vuonna 2012). Vuonna 2013 Suomen ammatillisissa museoissa käytiin yli 5,4 miljoonaa kertaa. Kuvio / Figure 11 Museokäynnit Museum visits milj Ilmaiskäynnit Free visits Maksetut käynnit Paid admissions Kaikki museokäynnit All museum visits MUSEOKÄYNNIT MUSEOTILASTO

17 Museokäynnit maakunnittain Käyntimäärien maakunnittainen vertailu osoittaa, että eniten museokäyntejä tehtiin Uudellamaalla (89 museokohdetta), Pirkanmaalla (15 museokohdetta) ja Varsinais-Suomessa (36 museokohdetta) sijaitseviin museokohteisiin. Vastaavasti vähiten museokäyntejä kirjautui Kainuun (4 museokohdetta), Keski-Pohjanmaan (3 museokohdetta) ja Etelä-Pohjanmaan (6 museokohdetta) museokohteisiin (kuvio 12). Käyntimäärät suhteutettuna maakuntien asukaslukuun 22 osoittavat huomattavasti tasaisemman jakauman. 22 Väkiluku maakunnittain Lähde: Tilastokeskus. Kuvio / Figure 12 Käyntimäärät maakunnittain 2013 Museum visits by region 2013 Lappi (11 museokohdetta) Kainuu (4 museokohdetta) Pohjois-Pohjanmaa (13 museokohdetta) Keski-Pohjanmaa (3 museokohdetta) Pohjanmaa (14 museokohdetta) Etelä-Pohjanmaa (6 museokohdetta) Keski-Suomi (23 museokohdetta) Pohjois-Karjala (10 museokohdetta) Pohjois-Savo (11 museokohdetta) Etelä-Savo (13 museokohdetta) Etelä-Karjala (9 museokohdetta) Kymenlaakso (11 museokohdetta) Päijät-Häme (9 museokohdetta) Pirkanmaa (25 museokohdetta) Kanta-Häme (17 museokohdetta) Satakunta (18 museokohdetta) Varsinais-Suomi (36 museokohdetta) Uusimaa (89 museokohdetta) Kuvio / Figure 13 Käyntimäärät maakunnittain 2013 / 100 asukasta Museum visits by region 2013 / 100 residents Lappi (11 museokohdetta) 111 Kainuu (4 museokohdetta) 21 Pohjois-Pohjanmaa (13 museokohdetta) 37 Keski-Pohjanmaa (3 museokohdetta) 62 Pohjanmaa (14 museokohdetta) 59 Etelä-Pohjanmaa (6 museokohdetta) 26 Keski-Suomi (23 museokohdetta) 70 Pohjois-Karjala (10 museokohdetta) 54 Pohjois-Savo (11 museokohdetta) 46 Etelä-Savo (13 museokohdetta) 110 Etelä-Karjala (9 museokohdetta) 53 Kymenlaakso (11 museokohdetta) 140 Päijät-Häme (9 museokohdetta) 37 Pirkanmaa (25 museokohdetta) 144 Kanta-Häme (17 museokohdetta) 151 Satakunta (18 museokohdetta) 64 Varsinais-Suomi (36 museokohdetta) 115 Uusimaa (89 museokohdetta) MUSEOTILASTO 2013 MUSEOKÄYNNIT

18 Kärjessä ovat Kanta-Häme (151 käyntiä / 100 asukasta), Pirkanmaa (144 käyntiä / 100 asukasta) ja Kymenlaakso (140 käyntiä / 100 asukasta). Kanta-Hämeessä eniten käyntejä tehtiin Hämeenlinnan kaupungin historialliseen museoon (60 006), Pirkanmaalla Vapriikkiin ( ) ja Kymenlaaksossa Merikeskus Vellamoon ( ) (kuvio 13). Suomen väkilukuun 23 suhteutettuna museokäyntejä oli asukasta kohden noin yksi. Kaikista museokäynneistä 40,7 % kohdentui Uudenmaan museokohteisiin, 13,4 % Pirkanmaan museokohteisiin ja 10,7 % Varsinais-Suomen museokohteisiin. Oikealla olevassa taulukossa on esillä kaikkien museokäyntien jakaantuminen Suomen maakuntiin. 23 Vuoden 2013 lopussa Suomen väkiluku oli (Tilastokeskus). Vaikka Museotilastossa ei tarkastella Ahvenanmaan museoita, väkiluvussa on mukana myös Ahvenanmaa. Maakunta Museokohteiden lukumäärä Käyntimäärät 2013 Prosenttiosuus kaikista käynneistä Uusimaa ,7 % Varsinais-Suomi ,0 % Satakunta ,7 % Kanta-Häme ,9 % Pirkanmaa ,4 % Päijät-Häme ,4 % Kymenlaakso ,7 % Etelä-Karjala ,3 % Etelä-Savo ,1 % Pohjois-Savo ,1 % Pohjois-Karjala ,6 % Keski-Suomi ,5 % Etelä-Pohjanmaa ,9 % Pohjanmaa ,0 % Keski-Pohjanmaa ,8 % Pohjois-Pohjanmaa ,8 % Kainuu ,3 % Lappi ,8 % Museokäynnit museoryhmittäin Käynneistä 26,6 % tehtiin maakuntamuseoihin (22,1 % vuonna 2012), aluetaidemuseoihin 9,2 % (9,6 % vuonna 2012) ja valtakunnallisiin erikoismuseoihin 11,4 % (12,6 % vuonna 2012). Muiden valtionosuusmuseoiden osuus oli 26,2 % (25,8 % vuonna 2012). Museokäynneistä 19,6 % (23 % vuonna 2012) tehtiin valtakunnallisiin museoihin: Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, Suomen kansallismuseoon ja Valtion taidemuseoon. Yliopistollisten museoiden ja valtion muiden museoiden osuus käynneistä oli 2,9 %. Valtionosuuden ulkopuolella olevien kunnallisten ja yksityisten museoiden osuus käynneistä oli 4,2 %. Edelliseen vuoteen verrattuna maakuntamuseoiden osuudet kaikista museokäynneistä kasvoivat hieman. Vastaavasti valtakunnallisten museoiden osuudet laskivat. Kuvio / Figure 14 Museokäynnit museoryhmittäin 2013 Museum visits per museum group ,6 % Maakuntamuseot Provincial museums Aluetaidemuseot Regional art museums 9,2 % 4,2 % Muut museot Other museums 2,9 % 19,6 % Muut valtion museot ja yliopistolliset museot Other state museums Valtakunnalliset museot National museums Valtakunnalliset erikoismuseot National specialized museums Muut vos-museot Other PSA-museums 11,4 % 26,2 % MUSEOKÄYNNIT MUSEOTILASTO

19 Keskimääräiset käyntimäärät museota kohden (museokohteineen) museoryhmittäin: korotettua valtionosuutta saavat museot käyntiä (maakuntamuseot , aluetaidemuseot , valtakunnalliset erikoismuseot ) valtionosuutta saavat museot käyntiä valtion museot ja yliopistolliset museot käyntiä (valtakunnalliset museot , valtion museot ja yliopistolliset museot ) kunnalliset ja yksityiset museot käyntiä Museokohteet, joissa oli yli käyntiä vuoden 2013 aikana: Museokohteet Käyntimäärä 2013 Ateneumin taidemuseo (Valtion taidemuseo) Vapriikki (Tampereen kaupungin historialliset museot) ja Suomen Jääkiekkomuseo Nykytaiteen museo Kiasma (Valtion taidemuseo) Luonnontieteellinen museo Luomus Turun linna (Turun museokeskus) EMMA Espoon modernin taiteen museo Merikeskus Vellamo: Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo (Suomen kansallismuseo) Suomen kansallismuseo Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien käynnit Museot seuraavat päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien käyntejä. 24 Näiden käyntien yhteenlaskettu lukumäärä oli (n=149), mikä on 10,4 % kaikista käynneistä. 25 Eniten käyntejä tehtiin Valtion taidemuseon museokohteisiin (64 998), Suomen kansallismuseon kohteisiin (34 361) ja Tampereen kaupungin historiallisiin museoihin (34 198). Museoryhmä Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien kävijät Osuus ko. museoryhmän käynneistä Maakuntamuseot ,6 % Aluetaidemuseot ,9 % Valtakunnalliset erikoismuseot ,1 % Muut vos-museot ,1 % Valtakunnalliset museot ,5 % Muut valtion museot ja yliopistolliset museot ,3 % Muut museot ,3 % Ulkomaalaisten käynnit Museoista lähes kaikki seuraavat ulkomaisten käyntien määriä joko tarkasti tai niin, että käynneistä voidaan antaa arvio. Museot ovat viime vuosina kiinnittäneet 24 Koululaisia ovat peruskoulun ala- ja yläkoulujen oppilaat. Opiskelijoiksi lasketaan tässä toisen asteen oppilaitosten opiskelijat. 25 Edellisinä vuosina on kysytty ainoastaan koululaisryhmien käyntejä ( vuonna 2012). huomiota tapoihin tilastoida ulkomaalaisia kävijöitään. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että monet käyntimäärältään suuret museot, kuten Valtion taidemuseo, eivät seuraa ulkomaisten museokäyntien osuutta. Ulkomaalaisten tekemien museokäyntien määrä oli vuonna (n=139) eli 9,2 % kaikkien käyntien kokonaismäärästä (8,4 % vuonna 2012). Museot, jotka ilmoittivat vähintään ulkomaista kävijää vuoden 2013 aikana: Museo (sisältää kaikki museokohteet) Ulkomaalaisten käynnit Suomen kansallismuseo Lapin maakuntamuseo Helsingin kaupunginmuseo Saamelaismuseo Siida Designmuseo Tampereen taidemuseo Alvar Aalto -museo Suomen arkkitehtuurimuseo Sotamuseo Kymenlaakson museo Tampereen kaupungin historialliset museot EMMA Espoon modernin taiteen museo Asiantuntijapalvelukäynnit, käynnit ja verkkosivuilla vierailut Uusina kysymyksinä vuoden 2013 tilastokyselyssä olivat mukana Asiantuntijapalvelukäynnit ja Muut käynnit. Näitä tietoja ei lasketa mukaan kokonaiskäyntimääriin. Asiantuntijapalvelukäynneillä tarkoitetaan esimerkiksi kokoelmien ja arkistoaineistojen käyttöön liittyviä käyntejä. Asiantuntijapalvelukäyntejä tehtiin museoihin lähes (n=116). Asiantuntijapalvelukäyntien määrä vaihteli yhdestä käynnistä :een. Yli tuhat käyntiä ilmoitti kuusi museota: Helsingin kaupunginmuseo, Forum Marinum, Keski-Suomen museo, K. H. Renlundin museo, Tuusulan museo ja Valtion taidemuseo. Muut käynnit ovat käyntejä ulkopuolisten museon tiloissa järjestämiin tapahtumiin. Käynneiksi ei lasketa museokaupan tai kahvilan asiakkaita. Muiden käyntien lukumäärä oli (n=75). Muiden käyntien määrä vaihteli kolmesta käynnistä :ään. Yli a käyntiä ilmoittivat Suomen kansallismuseo, Turun museokeskus, Tampereen kaupungin historialliset museot ja Amos Andersonin taidemuseo. Museoista 81 eli hieman yli puolet ilmoitti seuraavansa myös verkkosivujensa vierailuja. Verkkosivuilla vierailujen yhteismäärä oli 7,5 miljoonaa (n=79) (reilu 11 miljoonaa 2012). 26 Verkkosivuilla käyntien määrät vaihtelivat 200:sta :aan. Eniten verkkokäyntejä ilmoittivat 26 Ohjetta tarkennettiin vuoden 2013 tilastokyselyyn: vierailujen lukumäärä seurantavuoden aikana (ei latausten määrä). 18 MUSEOTILASTO 2013 MUSEOKÄYNNIT

20 valtakunnalliset museot eli Suomen kansallismuseo, Valtion taidemuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Avoinna olo Museot olivat vuonna 2013 avoinna kaikki museokohteet mukaan lukien päivää ( vuonna 2012). Museokohteittain keskiarvo oli 198 päivää vuoden aikana (189 vuonna 2012). Museoiden pääyksiköistä 135 (88,2 %) oli avoinna säännöllisesti ympäri vuoden, viisi (3,3 %) vain kesäkaudella ja kahdeksan (5,2 %) jaksoittain. Koko vuoden poikkeuksellisesti suljettuina oli viisi (3,3 %) museota (kuvio 15). Sisäänpääsy Vuonna 2013 aikuisten pääsymaksu 27 museoiden perusnäyttelyihin oli suurimmillaan 12 euroa ja pienimmillään 2 euroa. Vaihtuviin näyttelyihin aikuisten pääsymaksu oli suurimmillaan 13 euroa ja pienimmillään 2 euroa. Lastenlippu oli suurimmillaan 10 euroa sekä perusnäyttelyyn että vaihtuvaan näyttelyyn. Pienimmillään se oli 1 euron. Perusnäyttelyn ja vaihtuvan näyttelyn pääsymaksujen keskiarvot museoryhmittäin: Museoryhmä Aikuiset/ Perus Aikuiset/ Vaihtuva Lapset/ Perus Lapset/ Vaihtuvat Korotettua valtionosuutta saavat museot 6,89 6,72 3,48 3,59 Muut valtionosuutta saavat museot 5,95 5,84 3,45 3,05 Valtion museot ja yliopistolliset museot 6,86 9,00 3,20 3,67 Muut kunnalliset ja yksityiset museot 5,14 4,78 3,25 3,67 Kaikki museot 6,26 6,23 3,42 3,38 27 Tilastokyselyssä museot ilmoittivat käytössä olevan korkeimman pääsymaksun. Vuonna 2013 suomalaiset museokohteet olivat avoinna päivää. Museoista 20 ilmoitti tarjoavansa ilmaisen sisäänpääsyn kaikkiin tai ainakin yhteen museokohteeseen. Museon kaikkiin kohteisiin ilmainen sisäänpääsy oli 12 museossa: 28 Friitalan Nahkamuseo Helsingin kaupunginmuseo Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo Lapuan kaupungin museot Loviisan kaupungin museo Oulun yliopiston kasvimuseo Poliisimuseo Päivälehden museo Raision museo Harkko Suomen kellomuseo Tornionlaakson maakuntamuseo Työväenmuseo Werstas Museoista 82 vastasi, että ainakin yhteen museokohteeseen on ilmainen sisäänpääsy alle 18-vuotiaille. Uutena kysymyksenä vuoden 2013 kyselyssä kysyttiin mahdollisten ilmaispäivien ja -tuntien määrää. Museoista 124 eli 80,5 % tarjosi ilmaisen sisäänpääsyn jonain tiettynä päivänä tai tiettyinä päivinä vuodessa. Ilmaisia sisäänpääsypäiviä oli 2 304, mikä oli keskimäärin 19 päivää museota kohden. Vaihteluväli oli yhdestä 157 päivään. Tunneittain tarkasteltuna ilmainen sisäänpääsy oli tarjolla tuntia, keskimäärin 113 tuntia vuodessa. 28 Listaan on otettu mukaan ne museot, jotka ovat vastanneet Kyllä tilastokyselyn kysymykseen Onko museoon ilmainen sisäänpääsy kaikille ja ilmoittaneet 0 maksanutta käyntiä vuoden 2013 aikana. Kuvio / Figure 15 Museon pääyksikön avoinna olo 2013 (n=153) Museum opening times ,3 % Poikkeuksellisesti suljettuna Temporarily closed Avoinna säännöllisesti ympäri vuoden Open whole year without appointment 88,2 % 5,2 % Avoinna jaksoittain Open periodically 3,3 % Avoinna vain kesäkaudella Open only during the summer MUSEOKÄYNNIT MUSEOTILASTO

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2010

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2010 Symbolit ja lyhenteet * Yksityinen museo (säätiö/yhdistys) ** Tiedot sisältyvät yllä olevaan lukuun.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi vm Valtakunnallinen museo m Maakuntamuseo

Lisätiedot

MUSEOTIL ASTO 2015 Finnish Museum Statistics

MUSEOTIL ASTO 2015 Finnish Museum Statistics MUSEOTIL ASTO 2015 Finnish Museum Statistics MUSEOTIL ASTO 2015 Finnish Museum Statistics Museotilasto / Finnish Museum Statistics 2015 Toimitus / Edited by Eija Liukkonen, Anu Niemelä ja Tapani Sainio

Lisätiedot

Symbolit ja lyhenteet. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2009. Explanation of symbols and abbreviations

Symbolit ja lyhenteet. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2009. Explanation of symbols and abbreviations MUSEOTILASTO 2009 Symbolit ja lyhenteet * Yksityinen museo (säätiö/yhdistys) ** Tiedot sisältyvät yllä olevaan lukuun.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi vm Valtakunnallinen museo

Lisätiedot

Ryhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo

Ryhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo t Alaraja: % Min: 38.87 3.7 4.4 67 99 Tuloksellisuus Yläraja: 9 % Max: 8 8 8.66 3859 4 kulmakerroin.5..5 8 4 Max. pistemäärä: 6 M - M Omien tulojen M Kävijät / M3 n M Kävijämäärä max: ammatillinen osuus

Lisätiedot

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations Symbolit ja lyhenteet * Yksityinen museo (säätiö/ yhdistys) ** Tiedot sisältyvät yllä olevaan lukuun.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi vm Valtakunnallinen museo m Maakuntamuseo

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2008, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2008, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2008, Kyselyn rakenne Perustiedot... 2 Talous - Menot... 3 Talous - Tulot... 5 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 7 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 8 Avoinnaolo...

Lisätiedot

MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10. Aineen taidemuseo On 37 6. Alvar Aalto-museo* On 37 14

MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10. Aineen taidemuseo On 37 6. Alvar Aalto-museo* On 37 14 HENKILÖTYÖVUOSIPÄÄTÖKSET 2008: MUSEOT MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10 Aineen taidemuseo On 37 6 Alvar Aalto-museo* On 37 14 Amos Andersons konstmuseum* Ei

Lisätiedot

Suomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS

Suomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS Suomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2016 KÄVIJÄMÄÄRÄT Kävijämäärä on yhteensä 2 636 Kaikki käynnit yhteensä 1841 henkilöä (Tästä maksulliset ja ilmaiset museokäynnit 865 henkilöä)

Lisätiedot

Museokortti museot.fi

Museokortti museot.fi Museokortti museot.fi 1 Where to go next? 2 1 Aboa Vetus & Ars Nova -museo Turku 2 Ahola Järvenpää 3 Aineen taidemuseo Tornio 4 Ainola Järvenpää 5 Alikartano Mäntsälä 6 Amos Andersonin taidemuseo Helsinki

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi museolain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi museolakia. Laissa tarkistettaisiin museon valtionosuuden saamisen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan

Lisätiedot

Museovuosi 2006. Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen!

Museovuosi 2006. Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen! Museovuosi 2006 Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen! Museovuosi 2006 -luettelo sisältää: Taidemuseoiden näyttelyt Kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten ja erikoismuseoiden näyttelyt

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2011 1 (8) 65 Helsingin kaupungin kulttuuristrategia 2012-2017 HEL 2011-000969 T 00 01 01 Päätös päätti antaa ehdotuksesta Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaksi 2012-17

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 25 Lehtialan etujärjestöihin kuuluminen ja oikeudellinen muoto Kysymykseen kuuluuko lehtenne johonkin

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri ILMOITUS KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA JA SUORITTEISTA VUONNA 2010 MUSEOT, TEATTERIT JA ORKESTERIT OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 Faksi 00531 HELSINKI 040 348 7766 Laitostyyppi Museo Teatteri

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , % Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos 2014-15, % Koko maa keskimäärin +1,2 % pienimmät: suurimmat: Kökar -8,1 Geta 10,6 Merijärvi -6,3 Kustavi 6,2 Kyyjärvi -6,3 Jomala 5,1

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Valtakunnallinen konservointikysely 2008

Valtakunnallinen konservointikysely 2008 Valtakunnallinen konservointikysely 2008 Suomen museoliitto ja Valtion taidemuseo/kehys laativat syksyllä 2008 kyselyn, jossa museoilta tiedusteltiin kokoelmien konservoinnin ja kokoelmien hoidon tilannetta.

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 5 Etelä-Savo 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 5.1. ETELÄ-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 2 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Savossa

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot