ilmastonmuutos - LUULTUA vakavampi ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta raporttisarja Ilmastonmuutos aihe ilmastotiede ja -ratkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmastonmuutos - LUULTUA vakavampi ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta raporttisarja Ilmastonmuutos aihe ilmastotiede ja -ratkaisut"

Transkriptio

1 gp/armestre M.Barret/gp gp raportti 2005 ilmastonmuutos - LUULTUA vakavampi ONGELMA raportti ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta raporttisarja Ilmastonmuutos aihe ilmastotiede ja -ratkaisut

2 ILMASTONMUUTOS - LUULTUA VAKAVAMPI ONGELMA raportti ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta i ilmastoennusteet synkkenevät 3 ii ei yli kahden asteen! 8 iii kansainvälinen ilmastopolitiikka vaatii tiukkoja sopimuksia 10 iv Suomen ilmastopolitiikan haasteet 13 V Päästövähennyskeinoja runsaasti käytettävissä 15 Vi lähteet 20 gp gp/beltrá julkaisija Greenpeace aika marraskuu 2005 tekijät Harri Lammi, Kaisa Kosonen taitto Harri Lammi design Tania Dunster painettu Helsingin Painopalvelut Oy paperi 100 % uusiopaperi yhteystiedot 2 ilmasto - luultua vakavampi ongelma

3 ilmastonmuutos - luultua vakavampi ongelma Ilmastoennusteet synkkenevät Ilmastonmuutoksen uhka on osoittautunut huomattavasti luultua vakavammaksi. Lämpenemistä ennustetaan tapahtuvan aikaisemmin arvioitua enemmän, muutosten lämpötiloissa ja ympäristössä olevan nopeampia ja päästöjen lämmitysvaikutuksen olevan ennakoitua suurempi. 1 Ilmastoennusteet synkkenevät Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viimeisimmän arvion mukaan maapallon keskilämpötila nousee nykytahdilla 1,4 5,8 astetta vuosisadassa, jos päästövähennystoimia ei tehdä. 2 Arktisella alueella lämpeneminen on voimakkainta. Talvilämpötilat voivat Suomessa nousta jopa 10 astetta vuosisadassa. 3 Tämä muuttaisi Suomen kansallismaiseman sellaisena kuin sen tunnemme. IPCC:n arviot voivat kuitenkin olla jopa liian alhaisia. Ilmasto voi viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan muuttua nopeammin kuin on oletettu. 4 Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että ilmakehään päästettyjen kasvihuonekaasupäästöjen lämmittävä vaikutus, eli ilmastoherkkyys, voi olla aikaisemmin luultua suurempi. 5 Ilmastoa viilentävät saastepäästöt ovat voineet menneinä vuosikymmeninä verhota kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta merkittävästi ja viilentävien saastepäästöjen väheneminen voi johtaa entistä voimakkaampaan lämpenemiseen. 6 Suurempi ilmastoherkkyys tarkoittaa sitä, että päästöjä on vähennettävä aikaisemmin arvioitua enemmän, jotta lämpötilan nousu voidaan rajoittaa esimerkiksi kahteen asteeseen. 7 Ilmaston itseään kiihdyttävien prosessien käynnistyminen on megariski äkillisiä. Jos ilmiöt alkavat kiihdyttää itseään, voi prosessiin vaikuttaminen ihmistoimin käydä hyvin vaikeaksi tai mahdottomaksi. Ihmiskunta pelaa ilmaston kanssa venäläistä rulettia alati suuremmin panoksin. Siperian ikiroudan on todettu sulavan ja vapauttavan metaania Sulavasta ikiroudasta voi vapautua metaania määriä, joka vastaa kaikkia ihmiskunnan nykyisiä kasvihuonekaasupäästöjä. 8 Elokuussa 2005 tutkijat julkistivat hälyttäviä havaintoja Länsi-Siperian ikiroudan sulamisesta. Ilmiön ennustetaan päästävän ilmaan suuret määrät metaania, joka on 23 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Ikirouta sulaa nyt Ranskan ja Saksan kokoisella alueella ensimmäistä kertaa jääkauden jälkeen ja sulaminen on ilmeisesti käynnistynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Prosessi Siperian ikiroudan on todettu sulavan ja päästävän ilmakehään suuret määrät metaania. Alue sisältää neljäsosan kaikesta maanpäällisestä jäätyneestä metaanista. Palautekytkentämekanismilla tarkoitetaan ilmiötä, joka johtaa tilanteeseen, jossa ilmastonmuutos alkaa ruokkia itse itseään vaarallisena kehänä. IPCC:.n lämpenemisennusteissa ei ole otettu huomioon merkittäviä ilmastonmuutosta kiihdyttäviä palautekytkentämekanismeja, esimerkiksi merkittävien luonnollisten hiilinielujen, kuten merien, kasvillisuuden tai soiden muuttumista kasvihuonekaasujen lähteiksi. Eräitä palautekytkentämekanismeja on sen sijaan otettu huomioon, esimerkiksi se, että arktisen lumipeitteen häviäminen lämmittää pohjoista ilmastoa entisestään, koska tumma maa imee lämpöä lumipeitettä voimakkaammin. Tutkimus on osoittanut lukuisia lämpenemistä kiihdyttäviä luonnollisia mekanismeja, jotka voivat käynnistyä, kun lämpeneminen ylittää tietyn rajan. Ilmiöiden käynnistymiseen johtavia kynnysarvoja on kuitenkin hyvin vaikea arvioida ennalta. Rajan ylityttyä muutokset voivat olla rajuja ja Ilmasto on jo lämmennyt 0,7 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä on muun muassa sulattanut vuoristojäätikköjä maailmanlaajuisesti. Argentiinassa Upsala - jäätikko on vetäytynyt kilometrejä vuodesta gp/beltrá ilmasto - luultua vakavampi ongelma 3

4 DON T ilmastonmuutos INVEST - luultua IN DESTRUCTIVE vakavampi energy ongelma greenpeace s position Ilmastoennusteet synkkenevät on the eu energy subsidies on todennäköisesti peruuttamaton ja alustavien arvioiden mukaan se voi vapauttaa ilmakehään 70 miljardia tonnia metaania. Alue sisältää neljänneksen kaikesta maanpäällisestä jäätyneestä metaanista. 9 Pelkästään Siperian alueen ikiroudan hidas sulaminen sadan vuoden aikana tarkoittaisi, että IPCC:n viimeisintä lämpenemisarvioita pitäisi nostaa vähintään %. 10 Jos myös muut ikirouta-alueet alkavat sulaa, voi lämpenemisvaikutus olla paljon suurempi. Tämä voi puolestaan käynnistää muita lämpenemistä kiihdyttäviä prosesseja. Merenpohjan jäätyneet metaanivarastot voivat vapautua Merenpohjien alle on varastoitunut valtavat määrät puoliksi jäätyneitä metaanivaroja, metaanihydraatteja. Näiden metaanivarastojen on arvioitu voivan sisältää jopa Gt hiiltä - kaksi kertaa enemmän kuin fossiilisten polttoaineiden tunnetut varannot yhteensä. 11 Ne voivat vapautua merien lämmetessä tai merenpohjan olosuhteiden muuttuessa esimerkiksi merivirtojen muutosten seurauksena. Vaikka vain osa niistä vapautuisi, ilmasto lämpenisi moninkertaisesti nykyisiä ennusteita nopeammin. 12 Metaanihydraatteja Grönlannin mannerjäätikkö voi sulaa peruuttamattomasti, jos maapallo lämpenee keskimäärin 1,75 astetta. Tämä nostaisi merenpintaa 7 metriä seuraavien vuosisatojen aikana. on esihistoriassa vapautunut useita kertoja. 13 On kasvavaa näyttöä siitä, että 55 miljoonaa vuotta sitten metaanihydraattien vapautuminen lämmitti ilmastoa 4 8 astetta. 14 Nykyisellään ei pystytä tarkkaan arvioimaan, kuinka paljon meren pohjavesien pitää lämmetä, ennen kuin merenpohjan metaanivarat alkavat vapautua. IPCC:n parhaan arvion mukaan kyse on muutamista asteista. 15 Merien lämpeneminen tapahtuu hyvin hitaasti ja viiveellä. Syvien vesien on todettu jo lämmenneen 0,03 0,15 astetta vuosikymmenessä. 16 Merivirtojen muutokset voivat kuitenkin muuttaa olosuhteita merenpohjassa äkillisemmin. Ekosysteemien kyky sitoa hiiltä kärsii lämpemisestä Ekosysteemit sitovat noin puolet ihmiskunnan päästämästä hiilidioksidista. On oletettu, että ilmakehän kohonneet hiilidioksidipitoisuudet kiihdyttävät kasvien kasvua ja näin myös hiilen sitominen lisääntyisi. Tuoreiden tutkimusten mukaan lämpenemiseen liittyvä kuivuus oli luvun alusta lähtien kuitenkin vähentänyt kokonaisuudessaan kasvien hiilensitomiskykyä pohjoisella pallonpuoliskolla. Vaikka hiilidioksidin sitominen on kasvanut keväisin, kuivuus ja kuumuus ovat vähentäneet kasvien kykyä sitoa hiiltä koko kasvukaudella. 17 Kuivuus ja metsäpalot myös vapauttavat suuria määriä hiiltä ilmakehään. Laaja tutkimus arvioi ennätyskuuman ja kuivan kesän 2003 kuivuuden ja metsäpalojen Euroopassa päästäneen ilmakehään 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, eli kaksi kertaa niin paljon kuin fossiilisten polttoaineiden päästöistä vapautui samalla alueella. 18 Siperian metsäpaloissa arvioitiin vapautuneen samana vuonna noin 900 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. 19 Pohjoisen pallonpuoliskon metsäpalojen on arveltu selittävän miksi ilmakehän vuotuinen hiilidioksidipitoisuuksien kasvu lähes kaksinkertaistui vuosina 2002 ja Lämpeneminen kiihdyttää myös maaperän orgaanisten aineiden hajoamista, mikä vapauttaa hiilidioksidia. On yhä enemmän näyttöä siitä, että vuosisadan puolivälissä vapautumisen tahti voi ylittää sitoutumisen tahdin ja voimistaa lämpenemistä jopa puolella. 21 Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu voi myös heikentää merien kykyä sitoa hiilidioksidia, millä voi olla merkittäviä vaikutuksia lämpenemiseen. 22 Jo alle kahden asteen lämpeneminen voi sulattaa Grönlannin mannerjäätikön gp/morgan IPCC:n mukaan Grönlannin jäätiköt sulavat vähitellen kokonaan, jos alueen keskilämpötila nousee yli kolme astetta. 4 ilmasto - luultua vakavampi ongelma

5 Etelämantereen Larsen B -jäätikkö romahti äkillisesti vuonna gp/morgan Tapahtuma nostaisi merenpintaa seuraavien vuosisatojen kuluessa seitsemän metriä. 23 Koska arktiset alueet lämpiävät maapallon keskilämpötilaa enemmän, täydelliseen sulamiseen johtava kehitys voi käynnistyä jo kun maapallo lämpenee keskimäärin 1,75 astetta. 24 Grönlannin jäätikköjen on viime vuosina todettu sulavan oletettua nopeammalla tahdilla ja valuvan mereen kiihtyvää tahtia. 25 Tämä on herättänyt huolen, että sulaminen nostaa merenpintaa nopeammin kuin aikaisemmin on arvioitu. Länsi-Antarktiksen mannerjäätikkö on myös sulamisuhan alla, ja sen valuminen manneralustalta mereen nostaisi merenpintaa kuusi metriä. Jo hiilidioksidipitoisuuksien kaksinkertaistuminen voisi johtaa jäätikön hitaaseen, mutta peruuttamattomaan sulamiseen. Jäätikön tiedetään aiemmin romahtaneen kaudella, jolloin maapallon keskilämpötila oli vain kaksi astetta nykyistä korkeampi. 26 Aikaisemmin luultiin, että Etelämantereen muutokset olisivat niin hitaita, että ne eivät nostaisi meren pintaa merkittävästi vielä tämän vuosisadan puolella. Nyt jäämassojen virtauksen mereen on todettu kiihtyneen, ja arviot jäätikköjen sulamistahdista vaihtelevat. Meren on todettu lämmenneen yli asteella Etelämantereen ympärillä 1960-luvulta, ja tällä on jo vaikutuksia alueen eläimistöön. 27 Etelämantereen pienempi Larsen B jäätikkö romahti äkillisesti vuonna 2002, mikä oli ennennäkemätön tapahtuma viimeiseen vuoteen eli viime jääkauden jälkeen. 28 Tulppana toimineen jäämassan romahdus kahdeksankertaisti läheisten jäätikköjen virtausnopeuden mereen ja ohensi jäätikköä 38 metrillä kuudessa kuukaudessa. 29 Amundseninmerellä Länsi-Etelämantereen jäätiköt päästävät jäätä mereen nyt kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Nämä jäätiköt makaavat merenalaisten vuorten päällä ja niitä kiertää lämmennyt merivirta, joka ohentaa jäätikön pohjaa 50 metrillä vuodessa. Uusimpien arvioiden mukaan Etelämantereen jäätikköjen sulaminen voi olla jo nyt tärkein meren pintaa nostava tekijä. 30 Merenpinnan nouseminen 7 13 metrillä seuraavan vuosituhannen aikana tarkoittaisi voimakkaita muutoksia ihmiskunnan elämässä. Jopa 2,5 miljardin ihmisen asuinalueet, mukaan lukien joukko maailman väkirikkaimpia kaupunkeja, kuten Lontoo tai Los Angeles voivat jäädä meren pinnan alle. Monet alavat maat, kuten Alankomaat tai Bangladesh häviäisivät pääosin meren pinnan alle. 31 ilmasto - luultua vakavampi ongelma 5

6 ilmastonmuutos - luultua vakavampi ongelma Ilmastoennusteet synkkenevät Golfvirran häiriöt altistavat Pohjois-Euroopan erityisille riskeille Pohjois-Eurooppa ja varsinkin Pohjoismaat ovat alttiita Golfvirran muutoksille. Ilman tämän merivirran lämpövaikutusta ilmastomme vastaisi Pohjois-Siperiaa tai Kanadan pohjoisosia. Golfvirran kierto perustuu suolaista vettä upottaviin merivirtoihin Grönlannin ja Newfoundlandin edessä sekä napajään alla. Makean veden virtaus näiden suolapumppujen alueelle Grönlannin sulavista jäätiköistä voi aiheuttaa häiriöitä Golfvirrassa ja hidastaa tai pysäyttää sen. Tämä tapahtuma voisi jäähdyttää Pohjois-Euroopan ilmastoa ja lämmittää Etelä-Eurooppaa ja Afrikkaa lisää. 32 Merivirtojen vaikutus jääkausiin on ollut suuri, emmekä voi sulkea pois mahdollisuutta, että Golfvirran häiriöt johtaisivat Euroopassa jääkauden kaltaisiin oloihin. 33 Grönlannin sulamisvedet voivat aiheuttaa häiriöitä Golfvirrassa. Pohjois-Eurooppaa lämmittävän merivirran tiedetään pysähtyneen monta kertaa historiassa. Golfvirta on pysähtynyt useita kertoja historiassa. Viimeksi tämä tapahtui nykytiedon mukaan noin 8200 vuotta sitten, kun Pohjois-Amerikan jäätikköjen sulamisvedet pääsivät Atlanttiin, mikä jäähdytti ilmastoa vuosikymmeniksi jääkauden ilmaston tasolle. 34 Myös viime jääkauden lopulla noin vuotta sitten sulamisvedet pysäyttivät Golfvirran, jolloin seurasi 2000 vuotta kestänyt uusi jäätiköitymisvaihe, nuorempi Dryas-kausi. 35 Tässä uudessa jäätiköitymisessä syntyivät esimerkiksi Suomen Salpausselät. 36 Golfvirtaan voi vaikuttaa myös pintavesien lämpeneminen. Pohjoisnavan merijään voimakkaampi sulaminen kesäisin on jo nyt johtanut siihen, että jään alla toimivien suolapumppujen toiminta on huomattavasti heikentynyt. Siitä, kuinka paljon lämpenemistä pitää tapahtua ennen kuin Golfvirta pysähtyy, on erilaisia tutkimustuloksia. Useiden laskelmien mukaan Golfvirta ei ehtisi pysähtyä tämän vuosisadan puolella, mutta monissa malleissa Golfvirta pysähtyy kokonaan 3,7 7,4 asteen lämpenemisen seurauksena. 37 Vaikka Golfvirran pysähtyminen tapahtuisi vasta yli sadan vuoden kuluttua, tapahtuma mullistaisi elämän Euroopassa. Jo Golfvirran äkilliset heilahtelut voivat tuottaa ennakoimattomia ilmastohäiriöitä. Grönlannin jäätiköille on viime vuosina muodostunut jättimäisiä sulamisjärviä. gp/cobbing 6 ilmasto - luultua vakavampi ongelma

7 LKA/Paavo Hamunen LKA/Olli Junno Globaali inhimillinen katastrofi ja luonnonympäristöjen tuho Nälkää, janoa ja pakolaisia Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on aiheuttamassa aivan omaa mittakaavaansa olevan maailmanlaajuisen inhimillisen katastrofin. Ilmastonmuutos vaikeuttaa maailman köyhimpien alueiden ravinnontuotantoa ja juomaveden saantia, uhaten satoja miljoonia ihmisiä. 38 Vaikutukset maailman vilja-aittoihin ja monien kehitysmaiden viljantuotantoon ovat voimakkaita. Kuivuusjaksot ovat muuttamassa laajoja alueita aavikoksi myös Euroopassa, esimerkiksi Etelä- Espanjassa. Merenpinnan nousu uhkaa maailman alavia ja tiheästi asutettuja rannikkoalueita ja tulvauhan alla olevien ihmisten määrä voi lisääntyä jopa miljoonalla. 39 Lämmennyt ilmasto uhkaa myös levittää trooppisia tauteja, kuten malariaa, satojen miljoonien ihmisten asuinalueelle. 40 Ympäristötekijät ajavat jo nyt useampia ihmisiä pakolaisiksi kuin sodat, ja on arvioitu, että ympäristöpakolaisten määrä kasvaa 50 miljoonaan vuoteen 2010 mennessä. 41 Sataporn/GP Myrskyt voimistuvat Säähän liittyvät luonnonkatastrofit, kuten tulvat ja kuivuudet, ovat yleistyneet. MIT-tutkimuslaitoksen tutkimuksessa havaittiin trooppisten myrskyjen voimistuneen % viimeisen 50 vuoden aikana, suorassa suhteessa merien pintavesien lämpenemisen kanssa. 42 Hurrikaanin syntyminen vaatii, että meren pintalämpötila on yli 26,5 astetta. Maailman suurimpiin kuuluva vakuutusyhtiö Münich Re teki luonnonkatastrofeista tutkimuksen, joka kattoi vuodet Sen mukaan vuosien välillä oli lähes kolme kertaa niin paljon säähän liittyviä katastrofeja kuin 1960-luvulla. Vaikka Aasian tsunamituhoa ei laskettaisi, vuosi 2004 oli luonnonkatastrofien suhteen vakuutusyhtiöiden historian kallein vuosi, jolloin syntyi yli 30 miljardin euron vakuutustappiot. 43 Sukupuuttoaalto kiihtyy Lämpeneminen voi johtaa laajaan lajituhoon sekä tropiikissa että pohjolassa. 44 Leedsin yliopiston tutkimuksen mukaan % maalla elävistä eläin- ja kasvilajeista voi hävitä sukupuuttoon jo vuoteen 2050 mennessä. 45 Ilmastonmuutos muuttaa eliöiden ympäristöjä nopeammin kuin ne ehtivät siirtyä ja hävittää kokonaisia elinympäristöjä. 46 Amazonin sademetsän ennustetaan kuivuvan pääosin savanniksi, jos lämpeneminen ylittää kolme astetta. 47 Arktisen alueen jäästä riippuvaiset lajit, kuten jääkarhut ja tietyt hyljelajit, ovat sukupuuttouhan edessä. 48 Lajirikkaat koralliriutat ovat tuhoutumisuhan alla jo 1 asteen lämpenemisen seurauksena. 49 Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu aiheuttaa myös meren happamoitumista ja voi entisestään pahentaa tuhoja koralliriutoissa. 50 Kansallismaisema uhattuna Ilmastonmuutoksen vaikutukset myös Suomen luontoon ovat voimakkaita. Lämpeneminen uhkaa hävittää Suomen kansallismaiseman sellaisena kuin sen tunnemme. Suomen keskilämpötila voi nousta lähes 8 astetta vuosisadan loppuun mennessä, talvilämpötilat jopa 10 astetta. Tämä hävittäisi pysyvän lumipeitteen suuresta osasta maatamme Lappia lukuun ottamatta. Talvesta tulisi vesisateinen kuten Keski-Euroopassa, mikä korostaisi talvikuukausien pimeyttä. Sateisuus ja myrskyt todennäköisesti lisääntyisivät, mikä aiheuttaisi tulva- ja myrskytuhoja varsinkin talvisin. Kylmää vaativat eliölajit, kuten lohikalat, kärsisivät, ja varsinkin pohjoiset lajit olisivat vaarassa hävitä sukupuuttoon. Esimerkiksi Saimaannorpan säilyminen on vaarassa kuutteja suojaavan lumipeitteen puuttuessa. Kasvi- ja puulajien suotuisat kasvualueet muuttuisivat satoja kilometrejä, paljon nopeammin kuin kasvit pystyvät siirtymään. Etelä-Suomessa menestyisivät nykyään Keski-Euroopassa menestyvät lajit. Lämpeneminen pahentaisi järvien rehevöitymistä. Kasvien kasvukausi pitenisi, mutta toisaalta uudet eteläiset kasvituholaiset menestyisivät Suomessa. 51 Vaikutukset Suomessa osin tutkimatta On huomattava, että monet nykyisistä arvioista lämpenemisen vaikutuksista Suomessa perustuvat pääosin 4,4 asteen lämpenemisennusteeseen. Uusien ennusteiden mukaisia 6 8 asteen lämpenemisen vaikutuksia Suomelle ei ole järjestelmällisesti tutkittu, kuten ei myöskään tätä voimakkaamman lämpenemisen vaikutuksia. Myös Golfvirran mahdollisten häiriöiden vaikutukset Suomessa ovat selvittämättä. 52 ilmasto - luultua vakavampi ongelma 7

8 ilmastonmuutos - luultua vakavampi ongelma Ei yli kahden asteen! EU on määritellyt ilmastotieteen pohjalta vaarallisen ilmastonmuutoksen rajaksi kahden asteen nousun maailman keskilämpötilassa esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä on vakiintunut käsitys raja-arvosta, jonka jälkeen ilmastonmuutoksen riskien arvioidaan lisääntyvän merkittävästi. 53 gp Jos lämpeneminen ylittää kolme astetta Amazonin sademetsän ennakoidaan kuivuvan ja muuttuvan savanniksi" Kaksi astetta ei kuulosta paljolta, mutta muutamankin asteen vaikutus maapalloon on suuri. Jääkauden kylmimpään aikaan maailman keskilämpötilan arvioidaan olleen vain noin viisi astetta nykyistä alhaisempi. Maailman keskilämpötila on noussut esiteolliseen aikaan verrattuna nyt noin 0,7 astetta. 54 Jo nyt tapahtunut lämpeneminen on lisännyt äärimmäisiä sääilmiöitä eri puolilla maailmaa, alkanut sulattaa jäätiköitä ja muuttaa lajistoa. Lämpeneminen on jo pahentanut vesipulaa ja helleaaltoja sekä levittänyt tauteja. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ihmistä kuolee vuosittain jo tapahtumassa olevan ilmastonmuutoksen takia. 55 Asteen nousu on liikaa trooppisille koralliriutoille ja niiden lajirikkaille ekosysteemeille 56 ja tuhoaisi arviolta neljä viidennestä esimerkiksi Australian koralliriutoista. 57 Kaksi astetta voi riittää sulattamaan pohjoisnavan merijään kesäisin kokonaan ja hävittämään sukupuuttoon jäästä riippuvaisia arktisia lajeja, kuten jääkarhun. 58 Kahden asteen nousu voi niin ikään olla riittävä muutos sulattamaan Grönlannin jäätikön pitkällä tähtäimellä, mikä nostaisi merenpintaa seitsemällä metrillä 59 ja voisi uhata Golfvirran toimintaa. Laskelmien mukaan jo 2 3 asteen lämpeneminen uhkaa kuivattaa puolet Amazonin sademetsistä savanniksi. 60 Kaksi astetta kuinka paljon on vähennettävä ja kuinka pian? Kasvihuonekaasut, jotka olemme jo päästäneet ilmakehään reilun sadan vuoden aikana, aiheuttavat vielä 0,5 0,6 asteen lämpenemisen jo tapahtuneen lisäksi, vaikka päästöt lopetettaisiin tänään. Olemme siis nyt jo lähes vääjäämättä 8 ilmasto - luultua vakavampi ongelma

9 Kuva 1: Kasvihuonekaasujen vähentämistahti globaalisti Kuva 2: 550 ppm pitoisuus johtaa 2 asteen rajan ylittymiseen Lähde: Meinshausen 2004 Lähde: Meinshausen 2004 Jotta 2 asteen tavoite ei ylittyisi, päästöt pitäisi stabiloida 475 ppm tasolle tai sen alle. Tämä edellyttää päästöjen puolittamista globaalisti vuoteen 2050 mennessä. sitoutuneet noin 1,2 1,3 asteen lämpenemiseen esiteolliseen aikaan verrattuna. 61 Kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä on hiilidioksidiksi muutettuna nyt 425 ppm CO 2 -ekv eli miljoonasosaa ilmakehän tilavuudesta. Tulevan lämpenemisen suuruuteen vaikuttaa ratkaisevasti kuinka paljon kasvihuonekaasupitoisuuksien annetaan kasvaa nykyisestä. Pelkän hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on nyt 380 ppm ja se kasvaa noin 2 ppm vuodessa. Jotta maailman keskilämpötilan nousun pysyminen alle kahden asteen olisi todennäköistä, tulisi kasvihuonekaasupitoisuudet saada taittumaan ennen 475 ppm CO 2 -ekv. pitoisuutta. Tämän jälkeen ne olisi stabiloitava 400 ppm:n pitoisuuteen. 550 ppm pitoisuus ylittää kahden asteen tavoitteen selvästi Kun EU vuonna 1996 määritteli ensimmäisen kerran vaarallisen ilmastonmuutoksen rajaksi kaksi astetta, arveltiin kahden asteen lämpötilan nousua vastaavan pitoisuuden olevan 550 ppm. Sittemmin ilmastoherkkyys on osoittautunut oletettua suuremmaksi ja 550 ppm:n pitoisuudella kaksi astetta ylittyisi % todennäköisyydellä. 550 ppm on siis lähes varmasti liian paljon, tätä korkeammista pitoisuuksista puhumattakaan. Pahimmillaan 550 ppm voi johtaa jopa viiden asteen lämpenemiseen. 62 Toimenpiteiden lykkääminen ei ole todellinen vaihtoehto Jotta 2 asteen tavoite ei ylittyisi, kasvihuonekaasupitoisuudet ilmakehässä pitää stabiloida alle 475 ppm pitoisuuden. Aiemmin luultiin, että kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvun stabilisoiminen 550 ppm tasolle rajoittaa lämpenemisen alle kahden asteen. Nyt arvioidaan, että 550 ppm pitoisuus johtaa 2 asteen tavoitteen ylittymiseen. Tämä tarkoittaa, että päästöt pitää saada globaalisti laskuun vuoden sisällä. 63 Vuoteen 2050 mennessä maailman päästöt olisi puolitettava vuoden 1990 tasosta. Teollisuusmaissa päästöjen pitäisi vastaavasti laskea vuoteen 2050 mennessä jopa 80 %. Mitä myöhemmin päästöt taittuvat, sitä jyrkempiä päästövähennyksiä myöhemmin vaaditaan. Jopa viiden vuoden viivytys on merkittävä. Jos maailmanlaajuisia toimia viivytellään kymmenen vuotta, on vuoden 2025 paikkeilla päästöjä vähennettävä kaksinkertaisella nopeudella. Tämä olisi paljon rasittavampaa talousjärjestelmille kuin pitkäjänteinen ja ennustettava ilmastopolitiikka. Kuva 3: Viivytyksen vaikutus päästövähennystahtiin Jo viiden vuoden viivytys päästövähennysten aloittamisessa on merkittävä. Jos päästövähennyksiä lykätään kymmenen vuotta on päästöjä vähennettävä vuonna 2025 kaksinkertaisella nopeudella. Lähde: Meinshausen 2004 ilmasto - luultua vakavampi ongelma 9

10 ilmastonmuutos - Luultua vakavampi ongelma Kansainvälinen ilmastopolitiikka vaatii tiukkoja sopimuksia Kansainvälisen ilmastopolitiikan eteneminen vaatii laillisesti sitovan sopimuksen, johon myös kehitysmaat saadaan oikeudenmukaisella mittakaavalla mukaan. Poisjättäytyneitä Yhdysvaltoja tai Australiaa pitää painostaa mukaan sopimukseen. Poisjättäytyminen ei saa estää tehokkaasta ilmastosopimuksesta neuvottelemista. Aikaa päästöjä kasvattaville, lepsuille sopimuksille ei enää ole, jos ilmastokatastrofi aiotaan välttää. Vuosikymmenen kestäneet ilmastoneuvottelut johtivat viimein Kioton pöytäkirjan voimaantuloon helmikuussa Kioton pöytäkirja on ensimmäinen laillisesti sitova ilmastosopimus, ja se on jo nyt ohjannut eri maiden päästökehitystä. Kioton pöytäkirjaa edelsi erilaisia ei-sitovia sopimuksia, kuten Rion sopimus 1992 ja Toronton pöytäkirja 1988, mutta näiden tavoitteista useimmat valtiot lipesivät. Ilmaston lämpenemisen hillitseminen alle kahden asteen vaatii päästöjen taittamista viimeistään seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Kioton pöytäkirjan ensimmäinen tavoitekausi on , jolloin teollisuusmaiden päästöjen pitää olla keskimäärin 5,2 % pienempiä kuin vuonna Myös kehitysmaat, kuten Kiina ja Intia, kuuluvat Kioton pöytäkirjan piiriin, mutta niille ei ensimmäisellä tavoitekaudella ole asetettu päästövähennystavoitteita, vaan niiden päästökehitykseen pyritään vaikuttamaan teknologian siirrolla. Tätä perustelee paitsi teollisuusmaiden historiallinen vastuu lämpenemisestä, myös se, että Kiinan ja Intian päästöt ovat edelleen henkeä kohden murto-osa teollisuusmaiden päästöistä. gp/morgan EU on ratkaisevassa roolissa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Neuvotteluhistoria osoittaa, että EU on ollut kansainvälisen ilmastopolitiikan ainoita eteenpäin vieviä voimia. EU:n neuvottelutarjoukset johtivat kehitysmaiden mukaan tulemiseen Kioton pöytäkirjaan. Ilman EU:n osoittamaa tahtotilaa neuvottelut päästövähennyksistä olisivat kaatuneet jo alkumetreille Yhdysvaltojen vastustukseen. Kiotoa edeltäneen Rion sopimuksen tavoitteiden jääminen vapaaehtoisiksi johtui pitkälti siitä, että George Bush vanhempi vastusti ehdotettuja sitovia tavoitteita. 64 EU:n vastuullinen asenne ilmastonmuutoksen torjumisessa on keskeisen tärkeää ilmastopolitiikan toimivalle jatkolle. Päästötavoitteita pitää saada tiukennettua ja päästöjä vähentäviä maiden joukkoa laajennettua. Samaan aikaan kun maiden suuri joukko etenee yhteistyössä, Kiotosta ulos jättäytyneitä maita, kuten Yhdysvaltoja ja Australiaa tulee painostaa liittymään ilmastotalkoisiin. Sisäinenkin paine tehokkaaseen ilmastonmuutoksen torjumiseen on näissä maissa kasvanut voimakkaasti. Australiassa kaksi vuosisadan pahinta kuivuusjaksoa kolmen vuoden sisällä on uhannut maanviljelystä ja suurten kaupunkien vesihuoltoa ja lisännyt huolta ilmastonmuutoksesta. Kymmenen Yhdysvaltojen itäistä osavaltiota sekä Kalifornia ovat julkistaneet omat ilmastopolitiikkansa, joiden tavoitteet vastaavat EU:n tavoitetasoa. Osa niistä on suunnitellut liittävänsä järjestelmänsä Kioton päästökaupan piiriin. 65 Yhdysvaltojen hallitus kuitenkaan tuskin tulee George W. Bushin hallinnon aikana suostumaan sitoviin tavoitteisiin, vaan se jatkanee vapaaehtoisuuteen ja intensiteettitavoitteisiin perustuvaa politiikkaansa, jonka arvioidaan kasvattavan maan päästöjä noin 30 % vuosien välillä. Nyt maan päästöt ovat kasvaneet jo 17 % vuoteen 1990 verrattuna. 66 Ilmastonmuutoksen hillitseminen riippuu seuraavasta tavoitekaudesta Ilmaston lämpenemisen hillitseminen alle kahden asteen vaatii päästöjen taittamista seuraavana kahtena vuosikymmenenä. Tämä tarkoittaa, että seuraavan tavoitekauden, ilmastopöytäkirjan ja kansainvälisen päästövähennysjärjes- 10 ilmasto - luultua vakavampi ongelma

11 Kehitysmaat ja ilmastonmuutoksen torjuminen suurimmissa kehitysmaissa on tehty päästövähennystoimia, vaikka mailla ei ole sitovia päästötavoitteita: Kiina Intia sulki tehottomia hiililauhdevoimaloita MW edestä vuosien välillä. Energiaintensiteetti Kiinassa laski vuosittain 5,3 % vuosien välillä, paljon länsimaita nopeammin. Teräksen tuotanto Kiinassa kaksinkertaistui vuosina , mutta sen energiakulutus kasvoi 34 %. 69 maailman viidenneksi suurimman tuulivoimakapasiteetin 3000 MW, eli 35 kertaa enemmän tuulivoimaa kuin Suomessa. Intian tuulivoimamarkkinat kasvoivat 41 % vuonna Brasilia ollut johtavia maita biopolttoaineiden liikennekäytössä. Biopolttoaineiden, kuten alkoholin ja biodieselin, käytöllä polttoaineena vältettiin vuosien välillä 400 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Nyt useat maat ovat kiinnostuneita järjestelmästä, jonka Brasilia kehitti jo 80- luvulla. 71 telmän pitää todella leikata globaaleja päästöjä. Aikaa tehottomille, päästöjä kasvattaville sopimuksille ei enää ole. Tällaisten sopimusten solmiminen pikemminkin hävittäisi mahdollisuudet rajata ilmastonmuutos alle kahden asteen. Onkin ilmastokatastrofin hillitsemisen ainoa toivo, että Kioton pöytäkirjan ratifioineet maat jatkavat neuvotteluja sitovista tiukoista päästövähennyksistä ja Yhdysvaltoja ja Australiaa painostetaan eri tavoin liittymään toimivaan järjestelmään. Oikeudenmukaisuus neuvotteluissa on edellytys kehitysmaiden mukaantuloon taulukko 1: Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden 20 tonnia/ vuosi Nigeria Intia Brasilia Kiina Lähde: Millenium indicators database 2002 Etelä-Korea Saksa Suomi Saudi-Arabia Australia Yhdysvallat Tulevien neuvottelujen haaste on saada suurimmat kehitysmaat kohti vähäpäästöistä tulevaisuutta. Suurten kehitysmaiden päästöt ovat vielä kuitenkin henkeä kohti laskettuna murto-osa teollisuusmaiden ihmisten päästöistä. Vaikka Kiina voi tulevina vuosikymmeninä uhata valtioiden välisessä vertailussa Yhdysvaltojen asemaa suurimpana päästäjänä, henkeä kohden päästöerot näissä maissa ovat vielä suuret. 67 Edelleen siis pieni mutta rikas vähemmistö teollisuusmaissa tuottaa moninkertaisesti enemmän päästöjä kuin suuri, mutta köyhä enemmistö kehitysmaissa. Lisäksi suuri osa kehitysmaiden ihmisten päästöistä tulee suoraan eloonjäämiseen liittyvistä toimista, kuten ruoan hankkimisesta. Kuitenkin jos kehitysmaiden ihmiset seuraavat esimerkkiämme ja siirtyvät päästöjä tuottavaan elämäntapaamme, ilmastonmuutoksen torjuminen voidaan unohtaa. Päästöjen kasvu pitää siis suurimmissa kehitysmaissa jäädyttää mahdollisimman pian, samalla kun teollisuusmaissa toteutetaan huomattavasti tiukempia päästövähennyksiä. Vaikka suurimpien kehitysmaiden päästöt ovat väestöön nähden suhteellisen alhaiset, ne kasvavat nopeasti ja päästöjen kasvu on pysäytettävä. Suurimmat kehitysmaat voidaan saada sitoutumaan päästötavoitteisiin vain, jos varakkaat teollisuusmaat omaksuvat niille kuuluvan edelläkävijän ja suurimman vastuunkantajan roolin. Varakkaiden ja paljon päästöjä tuottavien länsimaiden pitää näyttää neuvottelupöydässä, että ne ovat valmiita tiukkoihin tavoitteisiin. EU:n tahtotilan osoitus keskeistä neuvotteluille Jos teollisuusmaat eivät osoita tahtoa todellisiin muutoksiin, on vaikea saada kehitysmaat suostumaan päästöjen hillitsemiseen, koska niiden elintaso on vielä teollisuusmaita reilusti alempana. Kioton sopimuksen pelastaminen asettaa EU:n uskottavampaan asemaan verrattuna sopimuksesta liven- ilmasto - luultua vakavampi ongelma 11

12 ilmastomuutos - luultua vakavampi ongelma Kansainvälinen ilmastopolitiikka vaatii tiukkoja sopimuksia neeseen Yhdysvaltoihin. Varakkaiden teollisuusmaiden vastuulla on olla edelläkävijöitä, jotka osoittavat kehitysmaille, että vähäpäästöinen yhteiskunta on mahdollinen ja ympäristöllisesti sekä taloudellisesti kestävä. EU:n parlamentti onkin asettanut tavoitteeksi % päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä, mikä on linjassa sen oman tavoitteen kanssa rajoittaa lämpeneminen kahteen asteeseen vuosisadassa. Paitsi neuvottelujen veturina, on EU korvaamattomassa roolissa myös ilmastoratkaisujen kehittämisessä. EU:n toimet vähäpäästöisen teknologian kehittämiseksi vauhdittavat teknologian käyttöönottoa myös päästörajoitusten ulkopuolisissa maissa. Euroopan osuus maailman päästöistä on 14 % mutta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta noin 30 %. 72 Yritysten kannustaminen ilmastoa säästävien tuotteiden kehittämiseen ja ilmastoteknologian rahoituksen lisääminen voivat edistää merkittävästi maailmanlaajuista ilmastonmuutoksen torjumista. Sopimus kehitysmaiden kanssa - hiilivuodosta tuulivuotoon Neuvotteluaskeleita eteenpäin ovat EU:n ja suurimpien kehitysmaiden väliset sopimukset, joissa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian siirtämistä tuetaan erilaisilla rahoituskeinoilla. Tämä nopeuttaa uusien teknologioiden käyttämistä kehitysmaissa ja uusiutuvien energialähteiden kehittämistä maailmanlaajuisesti. Samalla se tukee eurooppalaista kasvavaa vientiteollisuutta. Ilmiötä voisi hiilivuodon sijaan kutsua tuulivuodoksi. Esimerkiksi Kiina sääti vuoden 2005 alussa edistyksellisen lain, joka velvoittaa verkonhaltijoita ostamaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön. 73 Suomalaiset tuulivoimayhtiöt investoivatkin parhaillaan Kiinaan, koska markkinoiden arvioidaan kasvavan siellä nopeasti. 74 EU solmi Kiinan kanssa teknologiansiirtosopimuksen syyskuussa Teknologiasopimukset eivät kuitenkaan ole vaihtoehto sitoville päästötavoitteille. Kehitysmaissa ei myöskään kannata edistää esimerkiksi uusia hiilivoimatekniikoita, kuten Yhdysvallat ja Australia tekevät, koska investoinnit puhtaampaan, mutta hiilidioksidipäästöiltään edelleen suureen hiilivoimaan sitoo kehitysmaat hiileen kohtalokkaan pitkäksi aikaa. Suurimmat kehitysmaat voidaan saada sitoutumaan päästötavoitteisiin vain, jos varakkaat teollisuusmaat omaksuvat niille kuuluvan edelläkävijän ja suurimman vastuunkantajan roolin. gp/gillberg Behring-Chisholm/gp 12 ilmasto - luultua vakavampi ongelma

13 ilmastomuutos - luultua vakavampi ongelma Suomen ilmastopolitiikan haasteet Kioton pöytäkirja on vasta vaatimaton alku päästövähennyksille. Maamme tulisi tehdä ennakoivaa ilmastopolitiikkaa - miten kehitämme energiajärjestelmäämme ja teollisuuttamme niin, että tulevaisuudessa pystymme vähentämään päästöjä ilmastonmuutoksen uhkan edellyttämällä tavalla ja samalla käännämme maailmanlaajuiset päästötalkoot uudeksi kestäväksi osaksi talouttamme? Suomen rooli ilmastopolitiikassa: edelläkävijästä jarrumieheksi? 1990-luvun alussa Suomi oli ilmastopolitiikan edelläkävijä. Ilmastopolitiikka oli talouden lamasta huolimatta tavoitteellista ja Suomi oli yksi seitsemästä EU-maasta, joka toteutti Rion ilmastosopimuksen lupauksen saattaa kasvihuonepäästöt korkeintaan vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Samaan aikaan tapahtui Suomen ympäristöpolitiikan yksi suurimmista menestystarinoista, rikkidioksidipäästöjen rajoittaminen 85 %:lla vuosina , huomattavasti pienemmillä kustannuksilla kuin oli ennakoitu. 75 Kun Suomi 2000-luvulla on keikkunut kilpailukykymittausten kärjessä, olemme olleet EU:n ilmastopolitiikan jarrumiehiä, ja hiilidioksidipäästöt on päästetty kasvamaan jopa 20 % Kioton tavoitetason yli. Suomen merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa onkin kasvanut negatiiviseen suuntaan. Jos meillä ei rikkaana valtiona ole muka varaa kehittää kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen ongelmaan, kenellä sitten on? Suomessako erityisolosuhteet? Suomella ei ole sen huonommat mahdollisuudet vähentää päästöjään kuin muillakaan mailla. Jokaisella maalla on omat erityisolosuhteensa, ja omat selityksensä sille miksi päästövähennykset ovat niissä erityisen hankalia. Siinä missä Suomen tai Kanadan kylmä ilmasto vaatii lämmitystä, toisten maiden äärimmäisen kuuma ilmasto vaatii ilmastointia. Suomen päästötavoite jäädyttää päästöt vuoden 1990 tasolle on EU:n suuriin maihin verrattuna hyvin vaatimaton. Tämä johtuu siitä, että päätöksenteossa huomioitiin Suomen esittämät erityisolosuhteet. Ruotsia ja Ranskaa lukuun ottamatta millekään muulle varakkaalle EU-maalle ei annettu oikeutta olla vähentämättä päästöjään 1990 tasolta. Henkeä kohden Suomen päästöoikeus vuosille on läntisen EU:n kolmanneksi suurin. Eräät maat oivaltaneet ennakoivan ilmastopolitiikan edut Samaan aikaan kun Suomessa on valitettu jo sovittujen tavoitteiden tiukkuutta, useissa maissa on otettu ennakoiva Jos Suomella ei rikkaana maana ole varaa kehittää kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen ongelmaan, kenellä sitten on? asenne ilmastopolitiikkaan. Monissa maissa on todettu, että pitkän tähtäimen ilmastopolitiikka on realismia, joka tuottaa edelläkävijöille myös taloudellisia etuja, jos ne osataan käyttää hyväksi. Pitkän tähtäimen politiikalla teollisuus voi myös varautua päästövähennyksiin investoinneissaan helpommin, mikä pienentää muutosten kustannuksia. Eräät EUmaat ovat asettaneet itselleen tiukempia ilmastotavoitteita, jotka ovat linjassa kahden asteen tavoitteen kanssa. Samalla useat niistä ovat jo nyt päässeet etulyöntiasemaan uuden ilmastomyötäisen teknologian kehittämisessä. Kioto vasta vaatimaton alku Olisi virhe kuvitella, että Kioton pöytäkirja olisi tuottanut poikkeustilan, jonka jälkeen päästötalkoot pysähtyisivät. Kansainvälinen ilmastopolitiikka on tullut jäädäkseen ja Kio- gp/morgan iilmasto - luultua vakavampi ongelma 13

14 ilmastomuutos - luultua vakavampi ongelma Suomen ilmastopolitiikan haasteet euroopan maita, jotka ovat asettaneet pitkän tähtäimen ilmastotavoitteita * * * * * Iso-Britannia suunnittelee vähentävänsä päästöjään 25 % vuoteen 2020 ja 60 % vuoteen 2050 mennessä Saksa tavoittelee 40 % päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä, jos EU kokonaisuudessaan sitoutuu 30 % päästövähennyksiin Ranska pyrkii vähentää päästöjään 75 % vuoteen 2050 mennessä Ruotsi tavoitttelee päästöjen puolittamista vuoteen 2050 mennessä. Euroopan parlamentti on asettanut tavoitteeksi päästöjen vähentämisen 30 % vuoteen 2020 ja % vuoteen 2050 mennessä GP/Cunningham to on vasta vaatimaton alku. Ilmastopolitiikan tulevaisuuden tulisikin korostua myös kotimaan politiikassa. Kansallisessa ilmastostrategiassa tulisi luoda määrätietoinen visio siitä, miten kehitämme energiajärjestelmäämme ja teollisuuttamme niin, että tulevaisuudessa pystymme vähentämään päästöjä ilmastonmuutoksen uhkan edellyttämällä tavalla jopa 80 % ja samalla käännämme maailmanlaajuiset päästötalkoot uudeksi kestäväksi osaksi talouttamme. Kioton ensimmäisen tavoitekauden keskeinen haaste ei olekaan jo sovittuihin tavoitteisiin pääseminen, vaan se miten teemme tulevista tiukoista päästövähennyksistä helpompia. Jo tehdyt toimet tuovat myös uusia mahdollisuuksia Suomessa jo tehdyt päästövähennykset ovat tuottaneet tietotaitoa, jota voidaan käyttää tulevien päästövähennysten aikaansaamiseen. Omien päästövähennysten myötä syntynyt tietotaito sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, biopolttoaineiden käytöstä ja tuulivoimasta on synnyttänyt vientituotteita, mutta mahdollisuuksia olisi paljon enempään. Tämä edellyttäisi kuitenkin toimivia kotimaan markkinoita. Maastamme esimerkiksi laivataan vuosittain puupellettejä ulkomaille, koska niille ei ole kysyntää Suomessa. Maat, jotka lähtivät voimakkaasti lisäämään kotimaista tuulivoimarakentamista, hallitsevat nyt valtaosaa nopeasti kasvavista tuulivoimateollisuuden maailmanmarkkinoista. Nykyisin Saksassa tuotetaan 6 % sähköstä tuulella ja ala työllistää henkeä, enemmän kuin kivihiilen louhinta. 76 Suomessa vastaavaa tarmokasta energiateknologian tuotteistamista ei ole tehty, vaikka sekä puu- että tuulivoimateknologiassa tähän olisi luontaiset mahdollisuudet. Suomessa on 200 kertaa vähemmän tuulivoimakapasiteettia kuin Saksassa, paremmista tuuliolosuhteista huolimatta. 77 Uusiutuviin energialähteisiin investoiminen voi synnyttää kotimaan markkinoille ja vientiin kymmeniä tuhansia työpaikkoja jo lähivuosikymmeninä. Ympäristöteknologia-ala on kasvanut uudeksi talouden sektoriksi * * * * Ilmastostrategiassa tulisi luoda visio siitä, miten vähennämme päästöjä kahden asteen tavoitteen edellyttämällä tavalla ja samalla käännämme kansainväliset päästötalkoot uudeksi osaksi talouttamme. Ympäristöteknologia-alan liikevaihto on Suomessa jo nyt 2,1 mrd euroa. Puolet tuotteista menee vientiin ja ala työllistää 9000 henkeä Suomessa ja 2600 ulkomailla. Ulkomaantoiminnot mukaan lukien tämä talouden ala on jo nyt Suomessa yhtä suuri kuin raudan ja teräksen tuotanto. Lähes 40 % ympäristöteknologiasta on ilman- tai ilmastonsuojeluun liittyvää ilmasto- luultua vakavampi ongelma

15 Uusiutuvat energialähteet ovat pitkällä tähtäimellä ainoa kestävä ja käytännöllisesti katsoen rajaton energialähde maapallolla. Niiden käyttö ei järkevästi suunniteltuna tuota hiilidioksidipäästöjä eikä myrkyllisiä jätteitä. Suomessa uusiutuvien kotimaisten energialähteiden potentiaali on moninkertaisesti suurempi kuin nykyinen energiankulutuksemilmastomuutos - luultua vakavampi ongelma päästövähennyskeinoja runsaasti käytettävissä Ilmastohaaste ei ole ylitsepääsemätön. Viidenkymmenen vuoden aikana suuri osa päästöjä tuottavasta infrastruktuurista rakennetaan joka tapauksessa uudestaan. Pelkästään EU:ssa arvioidaan rakennettavan 700 GW sähköntuotantokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä, eli koko nykyisen sähköntuotantokapasiteetin verran. 79 Aikaa muutosten tekemiseen on riittävästi - jos toimiin ryhdytään heti Jos yhteiskunnan muutokset ja teollisuuden investoinnit päästöttömään suuntaan aloitetaan lähivuosina, aikaa hallittuun muutosprosessiin on riittävästi. Jos taas muutosten aloittaminen lykätään tulevaisuuteen, päästövähennyksistä tulee äkillisiä ja taloudellisesti paljon rasittavampia. Ennakoitava ilmastopolitiikka tekee teollisuudelle muutoksista edullisempia, koska se rajoittaa mahdollisia hukkainvestointeja hiili-intensiiviseen tuotantoon. EU:n komission mukaan varhaisessa vaiheessa linjattu ja hallittu investointiura voi pienentää muutosten kustannuksia merkittävästi. 80 Olemme valitsemassa hallitun pitkäjänteisen prosessin ja tulevaisuuden paniikinomaisen pakkovähennyksen välillä. Ennakoiva ilmastopolitiikka vähentää kustannuksia Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla teollisuusmaat voivat hankkia lisää päästöoikeuksia muilta mailta ja näin vähentää kotimaisia toimia. Tällaisia mekanismeja ovat puhtaan kehityksen mekanismi CDM, yhteistoteutus JI ja kansainvälinen päästökauppa. Valtion ulkomailta verovaroin hankkimat päästövähennykset ovat kuitenkin lyhytaikainen helpotus eivätkä kehitä omaa energiajärjestelmäämme vähäpäästöisempään suuntaan. Jotta nyt tehtävistä päästövähennyksistä on hyötyä myös jatkossa maamme tulevia ilmastovelvoitteita täytettäessä, veronmaksajien varat tulee investoida ulkomaisten päästöoikeuksien sijaan kotimaisiin päästövähennyksiin. Tämä tuottaa myös työllisyys- ja vientihyötyjä, joita kustannuslaskelmissa ei usein ole otettu huomioon. Kioton mekanismeihin varatut budjettivarat voivat kilpailla kotimaisten toimien, kuten uusiutuvien energialähteiden tukien kanssa. Jos veronmaksajien rahoilla ostetaan vain joitakin miljoonia tonneja päästöoikeuksia, summa olisi jo suurempi kuin uusiutuvien energialähteiden tuet. Olemmekin valinnan edessä: maksammeko miljoonaa euroa kansainvälisille päästökauppiaille, esimerkiksi Venäjälle, vai sijoitammeko varat kotimaahan toimiin, joista on hyötyä myös vuoden 2012 jälkeen? Yrityksille on ajoissa luotava ennakoitava toimintaympäristö, jossa pitkän aikavälin kehityshaasteisiin kannattaa ryhtyä. Tulevaisuuteen tähtäävien ohjauskeinojen tulisi merkitä niin taloudellisten ohjausmekanismien, kuten verojen ja päästökaupan käyttöä, kuin rahoitusta tutkimukselle ja teknologian kehittämiselle. Valitettavasti esimerkiksi jälkimmäisessä suunta on ollut kuitenkin päinvastainen: energiaratkaisujen tutkimus- ja kehitysrahoitus on teollisuusmaissa viime vuosikymmeninä puolittunut. Aivan ensimmäisenä tulee lopettaa veronmaksajien rahan kuluttaminen ongelman pahentamiseen. Vuonna 2004 European Environment Agency arvioi vuotuisten tukiaisten hiilelle, öljylle ja kaasulle olevan EU:ssa 23,9 miljardia euroa verrattuna uusiutuvien energialähteiden 5,3 miljardin euron tukeen. 81 Kotimaiset toimet ovat sijoitus tulevaisuuteen Motiva Oy Kestävä ilmastopolitiikka rakentuu uusiutuville energialähteille ja energiansäästölle ilmasto - luultua vakavampi ongelma 15

16 ilmastomuutos - luultua vakavampi ongelma päästövähennyskeinoja runsaasti käytettävissä me, ja nykyisellään 22 % energiastamme tulee uusiutuvista energialähteistä. Ei ole mitään syytä miksi näiden energialähteiden käyttö ei laajamittaisena voisi olla edullista, mutta puhtaampaa ja turvallisempaa, kuin nykyisten uusiutumattomien energialähteiden. Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin älykkäitä energiaratkaisuja. Monet uudet teknologiat ovat valmiina kaupallistamiseen ja käyttöönottoon. Usein niihin siirtyminen on suhteellisen vähäisistä lisäkustannuksista kiinni. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin näitä muutoskustannuksia ei edes voi verrata. Energiansäästö on moninkertaisesti edullisempaa kuin uusi energiantuotanto Energiansäästöön on olemassa edelleen merkittäviä mahdollisuuksia. Osa näistä on yksinkertaisia käyttäytymistapojen muutoksia ja osa teknologisia ratkaisuja. Suuri osa keinoista on hyvin kannattavia ja kalliimmatkin energiansäästökeinot ovat usein paljon halvempia kuin lisäenergian tuottaminen. Se, että näitä investointeja ei tarkastella samoilla kannatta- Taulukko 2: Tuulivoimakapasiteetti EU-15:ssa vuonna MW MW Saksa Espanja Lähde: World Wind Energy Association 2005 Tanska Italia Hollanti Iso-Britannia Itävalta Portugali Kreikka Ruotsi Ranska 80 MW Irlanti Belgia Suomi Luxenburg Suomi on tuulivoimassa läntisen Euroopan viimeinen maa Luxenburgin jälkeen. Saksassa on MW tuulivoimaa ja ala työllistää henkeä, eli enemmän kuin kivihiiliteollisuus. Suomessa yksi MW kotimaista tuulivoimaa työllistää 10 henkeä. davidson/gp Uusiutuvat ovat kotimaisia ja työllistäviä Uusiutuvat energialähteet ovat kotimaisia ja työllistävät 2 5 kertaa enemmän kuin ulkomainen fossiilienergia tai ydinvoima. Uusiutuville energiateknologioille ja energiansäästöteknologioille on jo syntynyt nopeasti kasvavat maailmanmarkkinat. Eräs uusiutuvien energialähteiden etu on niiden monipuolisuus, joka tekee energiajärjestelmästä vähemmän haavoittuvan. Uusiutuvat energialähteet muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, johon kuuluvat esimerkiksi puuenergia, biokaasu, peltoenergia, tuulivoima, lämpöpumput, vesivoima ja aurinkoenergia. Yhdessä näillä energialähteillä voitaisiin kattaa koko nykyinen energiankäyttö. On kuitenkin järkevämpää ja edullisempaa tehostaa energiankulutusta nykyisestä, koska yhteiskunnassamme on edelleen runsaasti turhaa energiankulutusta ja uudet teknologiat luovat lisämahdollisuuksia säästöön. vuuskriteereillä, onkin yksi ilmastopolitiikkamme suurimpia harhoja. Sähkönsäästöinvestoinneilta vaaditaan muutaman vuoden takaisinmaksuaikoja, kun taas uusi sähköntuotanto saa maksuaikaa jopa yli kaksikymmentä vuotta. Ennen kuin tämä epäkohta on korjattu, ei todellakaan voida sanoa, että kannattava energiansäästö olisi Suomessa pääosin tehty. Pk-teollisuuden piirissä energiansäästömahdollisuuksien kartoittaminen ei vielä ole ollut edes systemaattista, vaikka nämä yritykset kuluttavat Suomessa merkittävästi energiaa. Suurteollisuuden energiansäästösopimusten piirissä löytyneistä sähkönsäästötoimenpiteistä noin 40 % odottaa edelleen investointipäätöstä. Nämä investoinnit maksavat itsensä takaisin keskimäärin 2,5 vuodessa, eli noin kymmenen kertaa nopeammin kuin uuden sähköntuotannon investoinnit ilmasto - luultua vakavampi ongelma

17 Energiapalveluyritykset eli Escot edistämään säästöä Energiapalveluyritys tutkii asiakkaana toimivan yrityksen tai talouden energiansäästömahdollisuudet ja tekee tarvittavat investoinnit omasta pussistaan. Asiakkaalle säästöinvestointi on ilmainen, ja asiakas maksaa energiapalveluyritykselle syntyneistä säästöistä ikään kuin osamaksulla. Suomessa on joitakin energiapalveluyrityksiä, mutta niiden toiminta on vielä mahdollisuuksiin verrattuna pientä. Näiden yritysten toimintaa voisi edistää esimerkiksi valtiontakauksin tai edullisilla lainoilla. Teollisuuden sähkömoottoreissa edelleen tehostamisen varaa Suomessa teollisuuden sähkömoottorit kuluttavat koko maan sähköstä yli kolmanneksen. Tehokkaimpien ja oikean kokoisten sähkömoottorien valitseminen pystyisi vähentämään sähkönkulutusta valtakunnan tasolla huomattavasti. 83 Varsin harvassa yrityksessä on vielä edes ohjeistoa tehokkaimpaan luokkaan kuuluvien sähkömoottorien hankkimisesta. Varsinkin pienempien, alle 100 kw sähkömoottorien kohdalla hyötysuhdetta on tarkasteltu riittämättömästi, vaikka suuri osa tehtaiden sähkönkulutuksesta tulee juuri tuhansista tällaisista moottoreista. 84 Pyörimisnopeutta tarpeen mukaan säätelevien taajuusmuuttajien asentaminen moottoreihin voi puolittaa sähkönkulutuksen käyttökohteissa ja maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Silti taajuusmuuttaja on asennettu vasta 5 %:iin moottoreista, vaikka on arvioitu, että yli 30 % niistä voitaisiin tehostaa tällä keinolla. 85 Taajuusmuuttajien asennus olemassa oleviin moottoreihin on usein hyvin kannattavaa, mutta sitä haittaavat epävarmuudet asennusten vaikutuksista tuotantoprosesseihin. Usein yrityksillä ei ole ylimääräisiä resursseja suunnitella tai rahoittaa itse energiansäästöinvestointeja. Energiansäästösuunnittelun resursseja tulisikin lisätä voimakkaasti esimerkiksi tukemalla energiapalveluyrityksien toimintaa taloudellisin eduin. Kotitalouksien ja toimistojen sähkönkulutus kasvaa Kotitaloudet kuluttavat noin 10 TWh eli 12 % Suomen sähköstä, jos lämmityssähköä ei oteta huomioon. Lähes puolet kotitalousähköstä kuluu jääkaappien ja pesukoneiden käyttöön. Energiatehokkaimmat jääkaapit kuluttavat nyt % vähemmän sähköä kuin 1990-luvun alussa myynnissä olleet mallit. Pesukoneissa vastaava säästö on %. Neljännes kotitalouksien sähkönkulutuksesta aiheutuu valaistuksesta. Korvaamalla hehkulamput energiansäästölampuilla tästä kulutuksesta säästetään jopa 75 %. 86 Jos hehkulamput vaihdettaisiin energiansäästölampuiksi vuoteen 2010 mennessä, säästettäisiin terawattitunti sähköä, eli yhden hiilivoimalan vuoden tuotanto. Osa kulutuksesta on laitteiden valmiustiloihin liittyvää piilokulutusta, joka on lähes yhtä suurta kuin laitteen päällä pitäminen. Pelkästään sammuttamalla laitteiden valmiustiloja voitaisiin Suomessa säästää 0,8 TWh sähköä vuodessa. EU:ssa valmiustilat kuluttavat sähköä määrän, joka vastaa lähes puolta Suomen sähkönkulutuksesta. Ohjaamalla laitevalmistajia parempaan suunnitteluun on valmiustilojen sähkönkulutusta parhaissa laitteissa voitu EU:ssa pudottaa edullisesti murto-osaan. Jos yli 1 W kuluttavien laitteiden myynti kiellettäisiin EU:ssa, valmiustilojen sähkönkulutusta voitaisiin leikata jopa 70 %. Toimistolaitteet kuluttavat Suomessa sähköä saman verran kuin kotitaloutta. Pelkästään säätämällä laitteiden toiminta tehokkaaksi voitaisiin säästää noin 30 % tästä sähkönkulutuksesta. Parhaan tekniikan käyttö toimistoissa voisi vähentää kulutusta jopa 70 %. 87 Esimerkiksi kannettavat tietokoneet kuluttavat noin kymmenesosan pöytäkoneisiin verrattuna. Kotitalouksien ja toimistojen sähkönkulutusta pitää ohjata energiansäästöön ja parhaan saatavilla olevan tekniikan käyttöön esimerkiksi laitenormeilla, tehokkaimmille laitteille myönnettävillä veroeduilla ja nykyistä aktiivisemmalla julkisella tiedotustoiminnalla. Matalaenergiarakentaminen vähentäisi päästöjä voimakkaasti Rakennusten lämmitys kuluttaa lähes 30 % Suomen energiasta % tästä energiasta voidaan säästää yksinkertaisesti olemassa olevan lämmitysjärjestelmän säädöllä. 88 Uusien rakennusten energiankulutusta voidaan matalaenergiaratkaisuilla vähentää % sekä omakotitaloissa että kerrostaloissa. Vaikka tällaiset ratkaisut ovat vain noin 2 3 % kalliimpia, niitä ei vieläkään vaadita rakennusnormeissa. Jos uudisrakentamisessa siirryttäisiin matalaenergiarakentamiseen, säästettäisiin Suomessa vuoteen 2030 mennessä yli 7 TWh energiaa. 89 Myös korjausrakentamisessa saadaan paremmilla ikkunoilla ja poistoilman lämmön talteenotolla jopa 50 % säästöjä. Enemmistö uusista pientaloista valitsee edelleen energiaa tuhlaavan sähkölämmityksen, koska rakentajat keskittyvät useimmiten investointikustannuksiin eivätkä käyttökustannuksiin. Suora sähkölämmitys tulisi kieltää uusissa pientaloissa, ja samalla tukea asukkaita kestävien lämmitystapojen ilmasto - luultua vakavampi ongelma 17

18 Motiva Oy ilmastomuutos - luultua vakavampi ongelma päästövähennyskeinoja runsaasti käytettävissä Lisäysmahdollisuuksia on silti paljon. Taimikonhoidosta ja päätehakkuista saatavan metsähakkeen käyttöä voidaan lisätä jopa nelinkertaiseksi nykyisestä 5 TWh:sta. Myös puupellettien käyttöä lämmityksessä sekä voimalaitosten polttoaineena voidaan lisätä huomattavasti. Nykyään suuri osa Suomessa tehdyistä pelleteistä laivataan ulkomaille. Lähitulevaisuudessa puun kaasutusteknologiat voivat lisätä puupolttoaineesta saatavan sähkön määrää merkittävästi. Kaasutuslaitokset ovatkin odottaneet demonstroimista jo jonkin aikaa. 90 Tuulivoima Matalaenergiatalot vähentävät asumisen energiankulutusta jopa %, mutta maksavat vain 2 3 % enemmän. Siirtymällä rakentamisessa matalaenergiarakentamiseen säästettäisiin jopa 7 TWh energiaa vuoteen 2030 mennessä. valinnassa. Tehokkaan ja päästöttömän lämmitysmuodon valinta pitää tehdä jo rakentamisvaiheessa houkuttelevaksi esimerkiksi investointituilla, veroeduilla tai rakennusnormeilla. Myös energiapalveluyhtiöiden tukeminen auttaisi rakentajia tehokkaamman lämmitysjärjestelmän valitsemisessa. Yhteistuotanto tuottaa säästöä Suomi on ollut edelläkävijä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jossa sivutuotteena syntynyt lämpö käytetään hyväksi kaukolämmityksessä tai teollisuudessa. Näin polttoaineen energiasta saadaan hyödynnettyä jopa 90 %, kun tämä hyötysuhde erillisessä sähköntuotannossa on vain noin 30 %. Yhteistuotantoa voidaan laajentaa Suomessa edelleen, varsinkin pienten 1 10 MW voimalaitosten kokoluokassa. Pienessä mittakaavassa yhteistuotannossa uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä pitäisi tukea nykyistä selvästi enemmän, mikä maksaisi itsensä takaisin työllisyytenä maaseudulla, vientiteknologioina, sekä kotimaisten energiaresurssien parempana hyödyntämisenä. Puuenergia Puuperäisillä polttoaineilla tuotetaan viidennes maamme energiasta. Suurin osa tästä on purua, kuorta ja mustalipeää, jotka ovat syntyneet metsäteollisuuden sivutuotteina. Tuulivoimalla tuotettiin Euroopassa vuonna 2004 sähköä 74 TWh. Tämä oli lähes Suomen koko sähkönkulutuksen verran ja riitti 40 miljoonalle kuluttajalle. Tanskassa tuulella tuotettiin 20 %, Saksassa 6 % ja Espanjassa 5 % sähköstä. Maailmanlaajuisesti tuulivoimakapasiteetti ylitti MW vuonna 2005 ja tuotti noin 100 TWh sähköä. 91 Hyödyntämiskelpoista merituulipotentiaalia Euroopassa on 3000 TWh, eli enemmän kuin Euroopan koko sähkönkulutuksen verran. 92 Suomessa on Saksaa paremmat tuuliolosuhteet, mutta 86 MW tuulivoimakapasiteetti ja tuulen promillen osuus sähköntuotannosta asettavat maamme tuulivoimassa läntisen Euroopan hännille, heti pikkuruisen Luxemburgin jälkeen. Suomessa tuulivoiman edistäminen onkin pahoin epäonnistunut. Pelkästään Portugalissa rakennettiin vuonna 2004 tuulivoimaa kolme kertaa Suomen koko kapasiteetin verran. 93 Electrowatt-Ekonon mukaan Suomeen voisi rakentaa tuulivoimaa MW jo kymmenen vuoden sisällä. 94 Yksin merenkurkun ja Perämeren rannikko- ja merialueilla, maisemalliset seikat ja alueiden muu käyttö huomioiden, voitaisiin tuottaa TWh. 95 Yksi MW tuulivoimaa toteutettuna suomalaisilla laitteistoilla tuottaa työtä 10 henkilötyövuotta. 96 Ruokohelpi Ruokohelpi on energiakasvi, joka tuottaa Suomessa jopa kymmenen satoa yhdellä kylvöllä. Nyt ruokohelpeä viljellään noin 4000 hehtaarin alalla, mutta sitä voitaisiin tuottaa Suomessa viljan ja rehun tuotannon ulkopuolella olevalla hehtaarin peltoalalla, mistä saataisiin energiaa TWh eli noin 3 % koko Suomen energiankulutuksesta. Ruokohelven viljely olisi hyvä vaihtoehto kesannoinnille, koska se samalla vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta. 97 Viljakasvien tuotannon sivutuotteena syntyvästä oljestakin pystyttäisiin käyttämään energiaksi vielä kolme neljännestä lisää, mikä sekin tuottaisi vähintään 1,6 TWh energiaa ilmasto - luultua vakavampi ongelma

19 LKA/Arto Niemeläinen Biokaasu Uusiutuvat energialähteet täydentävät monipuolisesti toisiaan. Yhteensä niillä on mahdollisuus tuottaa energia koko yhteiskunnalle. Samalla on otettava käyttöön älykkäitä energiaratkaisuja energiankulutuksen puolella. Maatalousjätteistä, biojätteistä ja kaatopaikoilta saatavaa biokaasua voidaan käyttää sekä liikennepolttoaineena että energiantuotannossa. Pelkästään karjanlannasta voidaan tuottaa niin paljon biokaasua, että sillä voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa teoriassa polttoaine koko nykyiselle liikenteelle. Energiaa tällä biokaasumäärällä tuotettaisiin noin 150 TWh. Lisää biokaasua voidaan tuottaa viljelykasveista. Vaikka vain osa näistä mahdollisuuksista hyödynnettäisiin, biokaasusta tulisi merkittävä energialähde Suomessa. 99 Biokaasun edistäminen energiantuotannossa tai liikennepolttoaineena on kuitenkin takerrellut. Lämpöpumput Lämpöpumpuilla rakennusten lämmitysenergiaa kerätään maasta, vedestä tai ilmasta. Maalämpöpumppu asennetaan usein rakennusvaiheessa, ja se kerää lämpöä putkistoilla maasta tai vesistöstä. Maalämpöpumppu kuluttaa sähköä, mutta tuottaa kolme yksikköä lämpöä yhtä sähköyksikköä kohden. Ilmalämpöpumppu ottaa lämpönsä ulkoilmasta ja poistoilmalämpöpumppu ilmanvaihdossa kiertävästä ilmasta. Suomessa lämpöpumppuja on , kun Ruotsissa ja Norjassa niitä myydään tämän verran vuosittain. 100 Ruotsin lämpöpumppua tuottavat yli 10 TWh energiaa. Lämpöpumppuja tulisi edistää tuilla tai edullisilla lainoilla. Aurinkolämpö Aurinkoenergian avulla voi säästää pientalossa kolmasosan lämmitysöljyn kulutuksesta. Passiivinen aurinkoenergia tarkoittaa rakennuksen ikkunoiden ja sijainnin suunnittelemista niin, että rakennus kerää auringon lämpöä. Aktiivinen aurinkoenergia tarkoittaa esimerkiksi aurinkosähköä tuottavia paneeleita tai lämpöä tuottavia aurinkokeräimiä. Katoille sijoitetuilla aurinkokeräimillä pystytään Etelä-Suomessa tuottamaan noin puolet kotitalouksien vuotuisesta lämpimän veden tarpeesta. Myös rakennusten osaksi integroitu aurinkosähkö voi kattaa jopa 20 % kotitalouden sähkönkulutuksesta. Biojätteistä tuotettavassa biokaasussa on suuria energiamääriä. Pelkästään karjanlannasta saatava biokaasu riittäisi liikennepolttoaineeksi koko Suomelle. Peltopolttoaineiden, kuten ruokohelven, kysynnän kasvu tuottaisi uuden toimeentulolähteen maaseudulla. Liikennejärjestelmän kehittäminen Tieliikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on vajaa viidennes. Ajoneuvojen ominaispäästöt ovat pienentyneet, mutta henkilöautojen määrän lisääntyminen ja autojen koon kasvu kasvattavat päästöjä. Tärkein tapa vähentää liikenteen päästöjä olisi edistää joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä kaupungeissa. Lähes kolmannes henkilöautomatkoista on alle kolme kilometriä ja 60 % alle kymmenen kilometriä. 101 Osan matkoista voisi siis helposti tehdä pyörällä tai kävellen, mikä parantaisi myös kansanterveyttä. Älykkäämpi yhdyskuntasuunnittelu helpottaisi yksityisauton käytön vähentämistä kaupungeissa ja vaikuttaisi voimakkaasti päästökehitykseen: pientaloalueilla liikenteen päästöt ovat yli kaksinkertaiset kerrostaloalueisiin verrattuna. 102 Myös autojen yhteiskäyttöä tulisi tukea nykyistä enemmän. Joukkoliikenteen säilyttäminen maaseudulla on yhteiskunnallinen tasa-arvokysymys, jonka laiminlyöminen kostautuu päästöjen kasvussa. Uusilla teknisillä ratkaisuilla on oma vaikutuksensa päästöihin, jos niitä edistetään määrätietoisesti. Autoilun päästöjä pystytään vähentämään vähemmän polttoainetta kuluttavilla automalleilla, lisäämällä biopolttoaineita, esimerkiksi etanolia, autojen polttoaineisiin sekä suosimalla hybridiautoja ja biopolttoaineita käyttäviä autoja taloudellisin eduin. Suomi on ollut liikenteen biopolttoaineiden ja vaihtoehtoisten autotyyppien edistämisessä pahasti jälkijunassa. ilmasto - luultua vakavampi ongelma 19

20 Miksi ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen Ydinvoimaan on kohdistettu kritiikkiä ilmastonmuutoksen torjumisessa monista syistä. Jotta ydinvoimalla voitaisiin globaalisti vähentää merkittävästi päästöjä, useita vakavia turvallisuusongelmia pitäisi ratkaista. Ydinonnettomuuksien riskit ovat toteutuneet vakuutteluista ja uudesta teknologiasta huolimatta myös länsimaissa, ydinjätteen eristäminen biosfääristä vaaditut sadat tuhannet vuodet on hyvin ongelmallista ja ydinasemateriaalien leviämisen riski on akuutimpi kuin koskaan. Lisäksi uraanipolttoaineen rajallinen riittävyys ja ydinvoiman korkeat investointikustannukset heikentävät ydinvoiman taloudellista houkuttelevuutta, jos sen käyttöä laajennettaisiin voimakkaasti Ydinonnettomuuksien riski on laskennallisesti pieni, mutta yhdenkin onnettomuuden vaikutukset voivat olla kohtalokkaita kokonaisille kansakunnille ja tehdä laajoja alueita asumiskelvottomiksi. Ydinvoimala jättää seuraavien sukupolvien perinnöksi suuren määrän maailman myrkyllisimpiä aineita, joiden pitää pysyä hallinnassa kaikissa oloissa ja eristettyinä satoja tuhansia vuosia. Ydinvoimalat ovat haavoittuvia kohteita kriisialueilla ja -aikoina. Siviiliydinvoimaloihin tarkoitetun uraanin valmistuksessa tarvittavilla rikastuslaitteistoilla voidaan tuottaa ydinasemateriaalia. Myös ydinreaktoreilla voidaan tuottaa ydinasemateriaaleja. Ydinvoiman käyttö on tästä syystä lisännyt maailman turvallisuuspoliittisia jännitteitä voimakkaasti. Maailman 439 ydinreaktorilla tyydytetään alle 3 % maailman nykyisestä energiantarpeesta. Jo osuuden kaksinkertaistaminen 25 vuodessa tarkoittaisi satoja uusia reaktorihankkeita ennätysmäisen nopealla tahdilla eri puolilla maailmaa, myös kehitysmaissa. Kuitenkin tämä tuottaisi vain muutaman prosentin globaalin päästövähennyksen Jos ennätyksellinen rakennustahti olisi teknisesti ja turvallisuusnäkökulmat huomioiden mahdollinen, se vaatisi erittäin suuret määrät investointivaroja ja veisi rahoituspohjaa varsinkin uusiutuvilta energialähteiltä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ranskassa ydinvoiman rakentamista tuetaan jo nyt veronmaksajien varoista sadoilla miljoonilla dollareilla ja euroilla. Myös Teollisuuden Voiman reaktorihanke toteutuu Ranskan veronmaksajien tuella. Jos ydinvoimaloiden määrä kaksinkertaistuisi ja vanhojen reaktoreiden käyttöaikaa jatkettaisiin, myös ydinonnettomuuksien todennäköisyys kasvaisi. Ydinjätteiden määrä kasvaisi rajusti, mikä vaatisi lisää riskialttiita säilytystiloja. Jos ydinvoiman käyttö lisääntyy, nykyiset uraanivarat eivät riitä, mikä lisää paineita etsiä uraania uusista paikoista. Askolassa käynnistyi taannoin kansainvälisen ydinvoimayhtiön tutkimushanke uraanikaivoksen perustamiseksi Suomeen. Uraaninlouhinta tuottaa suuret määrät pitkäikäisiä radioaktiivisia jätteitä, jotka ovat saastuttanut kaivosalueiden ympäristöjä. Uraanin kallistuessa paine käyttää ydinasemateriaalia eli plutoniumia ydinvoimaloiden polttoaineena kasvaa, mikä kasvattaisi ydinpolttoaineen riskit uusiin mittakaavoihin. Ydinvoiman käyttö on useissa kehitysmaissa äärimmäisen riskialtista. Kuitenkin jos teollisuusmaat käyttävät ydinvoimaa sitä ei voi kieltää myöskään kehitysmailta, vaikka hankkeisiin sisältyisi toimintakulttuuriin liittyviä turvallisuusriskejä, maanjäristysvaara tai yhteyksiä ydinaseohjelmiin. Ydinasemateriaalien levittämisen lisäksi reaktorihankkeet voivat levittää tietoa, jota tarvitaan ydinaseiden valmistamiseen. Miksi lisätä ydinvoimaa, jos turvallisemmat vaihtoehdot odottavat käyttöönottoaan? Jos ydinvoimaohjelman vaatimat rahat sijoitettaisiin uusiutuviin, niistä tulisi kypsää teknologiaa. Samalla tällä investointiohjelmalla kehitettäisiin täysin uusia parempia energialähteitä. Maailmanlaajuinen päästöjen vähentäminen ydinvoimalla vaatisi tuhansien reaktoreiden rakentamista ennätysajassa, suuri osa näistä kehitysmaihin. Tämä moninkertaistaisi ydinonnettumuusriskit, ydinaseiden leviämisen vaaran ja ydinjäteongelman. 20 ilmasto - luultua vakavampi ongelma

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli Ilmastonmuutos ja rakennusala Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli 1 llmastonmuutos Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot