Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma PÄIVITYS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma PÄIVITYS 2014"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma PÄIVITYS 2014

2 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Päivitys 2014 Hyväksytty maakuntahallituksessa Julkaisu B:63 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN Painopaikka: I-Print Oy Painos 500 kpl Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 2014 Sisältö 1. ESIPUHE TIIVISTELMÄ TAUSTAA KOULUTUS, TUTKIMUS JA PROJEKTITOIMINTA Englanninkielinen perusopetus Kansainvälinen koulutus maakunnan oppilaitoksissa Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategia Kansainvälinen hanketoiminta Työryhmän tavoitteet ja toimenpiteet MAAHANMUUTTO JA KOTOUTUMINEN Kielikoulutukset Maahanmuuttajakoordinaattorit ja keskukset Maahanmuuttajayhdyshenkilöt Työryhmän tavoitteet ja toimenpiteet KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ Team Finland Etelä-Pohjanmaa -yhteistyö Etelä-Pohjanmaan yrittäjien kansainvälistymisen valiokunta Työryhmän tavoitteet ja toimenpiteet KANSAINVÄLINEN MATKAILU KULTTUURI JA INFRASTRUKTUURI Kansainvälinen matkailu Sosiaalinen media ja internet Majoituskapasiteetin riittävyys Kansainvälinen kulttuuri Luovat alat Työryhmän tavoitteet ja toimenpiteet TAUSTA-AINEISTOA...65

3 1. Esipuhe Toimintaohjelman suunnitteluun on osallistunut asiantuntijoita eri puolilta maakuntaa. Vielä tärkeämpää ohjelman onnistumisen kannalta on kuitenkin se, että toimenpiteiden toteutukseen osallistuu mahdollisimman moni alueen toimija. Vuonna 2009 laadittu Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma on nyt päivitetty ensimmäistä kertaa. Uudessakin ohjelmassa tavoitteet on pyritty tekemään selkeiksi ja toimenpiteet käytännönläheisiksi. Toimintaohjelma halutaan pitää käytännöllisenä työkaluna, jota maakunnan toimijat toteuttavat yhteistyössä. Koko toimintaohjelmaprosessissa yhteistyö on avainasemassa. Toimintaohjelman suunnitteluun on osallistunut asiantuntijoita eri puolilta maakuntaa. Vielä tärkeämpää ohjelman onnistumisen kannalta on kuitenkin se, että toimenpiteiden toteutukseen osallistuu mahdollisimman moni alueen toimija. Etelä-Pohjanmaa on uudenlaisten haasteiden edessä. Toimintaympäristö ympärillämme kansainvälistyy nopeasti, ja maakunnan on oltava kehityksessä mukana aktiivisena toimijana, ei perästä seuraajana. Maakuntaan on viime vuosina saapunut yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, asiantuntijoita ja eri alojen ammattilaisia, joiden kotoutumiseen on panostettu, ja tullaan panostamaan myös jatkossa. Elinkeinoelämä, kulttuuri ja kansainvälinen matkailu vaativat vielä runsaasti yhteisiä ponnistuksia. Maakunnan kansainvälistämistä koskevan toiminnan tekee erityisen haasteelliseksi alueellisesti jaettavien rakennerahastovarojen merkittävä väheneminen edelliseen seitsenvuotiskauteen verrattuna. EU:n ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaan on entistä enemmän panostettava maakunnan ulkopuolelta haettavaan hankerahoitukseen. Tavoitteeksi olemme asettaneet kansainvälisen hankerahoituksen kolminkertaistamisen. Päämäärä ei ole helppo, mutta ei toisaalta mahdotonkaan saavuttaa. Kiitämme kaikkia työryhmiin osallistuneita arvokkaasta ajasta ja panoksesta Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen tavoitteiden ja toimenpiteiden rakentamisessa. Kansainvälisen yrittäjyysmaakunnan rakennustalkoisiin kutsumme mukaan kaikki alueemme toimijat! Lasse Anttila Maakuntahallituksen puheenjohtaja Asko Peltola Maakuntajohtaja 4 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 5

4 2. Tiivistelmä Kansainvälinen koulutus, tutkimus ja projektitoiminta tavoitteena on lisätä kvopiskelijoiden ja liikkuvuuden määrää ja vahvistaa kansainvälistä koulutusketjua, lisätä kulttuurisensitiivisyyttä, kv-osaamista ja muutosvalmiutta alueella sekä elinkeinoelämän, tutkimus- ja hanketoiminnan kansainvälistymistä. Kansainvälinen liiketoimintaympäristö tavoitteena on nostaa viennin osuus kahteen prosenttiin valtakunnan kokonaisviennistä, ja että Etelä-Pohjanmaa parantaa sijoitustaan maakuntien välisessä teollisuuden vienti -tilastossa neljällä pykälällä vuoteen 2020 mennessä. Maahanmuutto ja kotouttaminen tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista sekä työllistymistä, kehittää kansainvälistymisosaamista, lisätä suvaitsevaisuutta ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamista. Maakunnassa olevat ulkomaalaiset henkilöt saadaan kotoutumaan pysyviksi asukkaiksi tarjoamalla heille tarvittavat palvelut sekä ottamalla heidät yhteisön aktiivisiksi jäseniksi. Kansainvälinen matkailu, kulttuuri ja infrastruktuuri tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä luoda puitteet ympärivuotiselle kansainväliselle matkailulle ja hakea sesongin ulkopuolisille kausille kannattavaa kasvua ulkomaalaisista matkailijoista. Etelä-Pohjanmaalla on edetty tietyillä kansainvälistymisen osa-alueilla varsin hyvin viime vuosina. Siitä huolimatta Etelä-Pohjanmaa näyttäytyy edelleen monilla mittareilla varsin vähän kansainvälistyneenä maakuntana. Toimintaohjelmassa on huomioitu myös muiden Etelä-Pohjanmaalla viime aikoina julkaistujen ohjelmien ja strategioiden suositukset ja tavoitteet. Toimintaohjelmassa esitetään Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen nykytila tilastotietoa ja erilaisia kuvaajia hyväksikäyttäen. Ohjelmaan on kerätty neljän asiantuntijoista koostuvan työryhmän ehdotukset maakunnan kansainvälistymisen lisäämiseksi. Työryhmät ovat asettaneet strategiset tavoitteet sekä runsaasti yksittäisiä käytännön kehittämistoimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Kansainvälinen koulutus, tutkimus ja projektitoimintatyöryhmän tavoite on lisätä kansainvälisten opiskelijoiden ja liikkuvuuden määrää maakunnassa ja vahvistaa kansainvälistä koulutusketjua päiväkodista korkea-asteelle, ja tätä kautta edistää osaavan työvoiman saantia. Tavoitteina on myös lisätä kulttuurisensitiivisyyttä, kansainvälistä osaamista ja muutosvalmiutta alueella, tukea elinkeinoelämän kansainvälistymistä sekä tutkimus- ja hanketoimintaa hyödyntäen vahvistaa alueen osaamista ja kilpailukykyä. Lisäksi työryhmä on asettanut seuraavia alatavoitteita: u Lisätään kansainvälisen liikkuvuuden, hanketoiminnan ja osaamisen viennin volyymia. u Vahvistetaan alueen asukkaiden kansainvälistymisvalmiuksia ja kehitetään maakuntaa kansainvälisesti houkuttelevana osaamisympäristönä. u Tuetaan alueen yritysten kansainvälistymistä ja kehitetään Etelä-Pohjanmaan kansainvälistä innovaatioympäristöä. Kansainvälisen koulutus-, tutkimus- ja yritysyhteistyön integraation kautta pyritään löytämään katvealueita ja hiljaisia viestejä, joissa on potentiaalia uusille innovaatioille ja työpaikkojen syntymiselle. Maahanmuutto- ja kotoutumistyöryhmän tavoitteena on tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä työllistymistä Etelä-Pohjanmaalla. Eri toimialoilla vallitseva työvoimatarve tulee huomioida osana maahanmuuttotyötä. Tavoitteena on, että maakunnassa olevat ulkomaalaiset henkilöt saadaan kotoutumaan pysyviksi asukkaiksi tarjoamalla heille tarvittavat palvelut sekä ottamalla heidät yhteisön aktiivisiksi jäseniksi. Tavoitteena on kehittää kansainvälistymisosaamista, lisätä suvaitsevaisuutta ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamista. Työryhmän asettamat alatavoitteet ovat: u Etelä-Pohjanmaalla palvelut tuodaan lähelle maahanmuuttajia. Peruspalveluissa tärkeää on läheisyys, joustavuus ja työntekijän kasvot. u Jokainen maahanmuuttaja on työperäinen maahanmuuttaja. Maahanmuuttajien kotoutuminen on yhteinen asiamme. u Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajaperheitä tuetaan ja maahanmuuttajat otetaan yhteisön aktiivisiksi jäseniksi. u Etelä-Pohjanmaalla kehitetään kansainvälistymisosaamista ja kunnioitetaan kulttuurillista monimuotoisuutta. Kansainvälinen liiketoimintaympäristötyöryhmän tavoitteena on, että Etelä-Pohjanmaan viennin osuus nousee kahteen prosenttiin valtakunnan kokonaisviennistä 2020 mennessä. Tavoitteena on myös, että Etelä-Pohjanmaa parantaa sijoitustaan maakuntien välisessä teollisuuden vienti -tilastossa neljällä pykälällä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet ovat haasteellisia, ja niiden saavuttamisessa oleellista on, että suurimmat viejät kasvattavat vientiään. Perinteisen tavara- ja palvelukaupan lisäksi toimenpiteet kattavat myös innovaatioihin ja teknologiansiirtoon liittyvän yritystoiminnan. Kansainvälinen matkailu, kulttuuri ja infrastruktuurityöryhmä on asettanut tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä luoda puitteet Etelä-Pohjanmaan ympärivuotiselle kansainväliselle matkailulle ja hakea sesongin ulkopuolisille kausille kannattavaa kasvua ulkomaalaisista matkailijoista. u Pitkällä tähtäimellä matkailun kasvu tulee kansainvälisiltä markkinoilta. Rekisteröidyillä majoitusvuorokausilla mitattuna tavoitteena on, että vuonna 2016 kansainvälisten yöpymisten määrä maakunnassa on 6 % kokonaisyöpymisistä ja vuonna 2020 noin 8 % yöpymistä. u Kansainvälistymistoimet suunnataan ensisijaisesti kahdelle päämarkkina-alueelle Venäjälle ja Ruotsiin. u Kansainvälisille asiakkaille soveltuvat tuotteet linkitetään Visit Finland -markkinointiteemoihin. Panostetaan sähköiseen markkinointiin ja myyntiin saatavuuden parantamiseksi ja ostettavuuden helpottamiseksi. u Tavoitteena on, että vahvistetaan ja tuetaan kansainvälisyyttä sekä monikulttuurisuutta. Parannetaan kulttuurin näkyvyyttä, ja uudistetaan maakunnan profiilia kohti eurooppalaista kulttuurimaakuntaa. 6 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 7

5 Kansainvälinen rahoitus ja EU-politiikkaan vaikuttaminen Tuotteiden ja osaamisen vienti 3. Taustaa Pohjoismaiset verkostot Itämeren alueen verkostot Euroopan laajuiset verkostot Euroopan ulkopuoliset teemakohtaiset verkostot Etelä-Pohjanmaa Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma julkaistiin keväällä Toimintaohjelmasta otettiin kolme painosta, ja sitä jaettiin eri puolille maakuntaa yli tuhat kappaletta. Toimintaohjelma haluttiin alusta saakka tehdä käytännön läheiseksi, konkreettisiin toimenpiteisiin painottuvaksi asiakirjaksi. Toimintaohjelman julkaisun aikaan Etelä-Pohjanmaa näyttäytyi useilla mittareilla Suomen vähiten kansainvälisenä alueena. Ulkomaalaisten lukumäärä, yritysten vienti ja kansainvälisten turistien määrä ovat mittareita, jotka kertoivat maakunnan olevan pitkällä takamatkalla kansainvälistymisen tiellä. Ennen kaikkea tärkeä osa kansainvälistymisen toimintaohjelmaa on ollut sitouttava prosessi, johon on osallistunut laaja kirjo maakunnan kehittämisorganisaatioita, oppilaitoksia ja kuntia. Keväällä 2012 julkaistiin Etelä- Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman seurantaraportti, jossa kerrottiin yksityiskohtaisesti asetettujen toimenpiteiden toteutumisesta. Etelä-Pohjanmaasta ei ole vielä tullut Suomen kansainvälisintä maakuntaa, mutta eteenpäin on menty monella osa-alueella. Kokonaisuudessaan kansainvälistymisen toimintaohjelman vaikutuksia maakunnan kansainvälistymiseen voidaan pitää varsin onnistuneina. Kansainvälistymisen toimintaohjelman päivitystyö aloitettiin syksyllä Työryhmät ovat kokoontuneet tämän jälkeen keskimäärin viisi kertaa. Kansainvälistymisen toimintaohjelman päivitystyö on vaikuttanut myös Etelä- Pohjanmaan maakuntastrategian sisältöön, ja strategioiden päivityksessä on tehty yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan liiton sisällä. Samanaikaisesti käynnissä on ollut kansainvälistymisen toimintaohjelman päivitystyön ja maakuntastrategian laadinnan lisäksi Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian kirjoitus. Älykkään erikoistumisen strategian (RIS3-strategia) laadintaan on osallistunut kaksi Etelä-Pohjanmaan toimintaohjelman työryhmää. EU:n aloitteesta laadittavassa RIS3-strategiassa määritellään yksityiskohtaisesti maakunnan vahvuus- ja kasvualat, tunnistetaan maakunnan elinkeinokärjet ja niihin liittyvät taloudelliset mahdollisuudet. RIS3-strategian avulla pyritään myös edistämään maakunnan kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä, yritystoiminnan kansainvälistymistä sekä alueelle suuntautuvia kansainvälisiä investointeja. RIS3-strategialla on selvää painoarvoa myös kansainvälistä hankerahoitusta haettaessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiassa kansainvälisyys on määritelty yhdeksi maakunnan kehittämistyön kuudesta arvosta (muiden ollessa yrittäjyys, uudistumiskyky, yhteistyö ja kestävä kehitys). Maakuntastrategiassa kansainvälistyminen nähdään myös maakunnan vetovoimaa kasvattavana tekijänä. Kansainvälisyys on maakuntastrategiassa läpileikkaavana toimintaperiaatteena, jossa korostuvat ihmisten, yritysten, organisaatioiden ja toimintatapojen vuorovaikutus sekä yhteistyö. Monikulttuurisuuden nähdään vaikuttavan maakunnallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Myös suvaitsevuus on maakuntastrategiassa nostettu kansainvälistyvän maakunnan kehittymisen edellytykseksi. Maakuntastrategiassa kansainvälisten yhteistyöverkostojen kartoittaminen ja tunnistaminen määritellään hyödylliseksi Etelä-Pohjanmaan kannalta. Verkostot nähdään tehokkaana työkaluna kansainvälisen hankerahoituksen hakemisessa. Komission innovaatiokumppanuus (EIP) ja siihen liittyvä yhteistyö (esim. ERIAFF) tulevat lisäämään verkostojen merkitystä entisestään. Maakuntastrategiassa nostetaan esiin mahdollisuus kansainvälisen rahoituksen, asiantuntijoiden ja konferenssien saamiseksi verkostojen kautta. Liian tarkka teemakohtainen rajaus verkostoihin osallistumisessa ei ole perusteltua. Niitä teemoja, joita voitaisiin kehittään kansallisen rahoituksen avulla, pitää pystyä kehittämään myös kansainvälisten verkostojen (ja niistä syntyvien hankkeiden) kautta. Maakunnan kärkialojen toimintaa tukeviin kansainvälisiin verkostoihin hakeutuminen nähdään erityisen tärkeänä. Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman toteutuksen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että useat maakunnan organisaatiot osallistuvat työhön. Toimintaohjelman julkaisun jälkeen ohjelman toteutuksesta käydään keskusteluja useiden alueen toimijoiden kanssa. 8 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 9

6 4.1 Englanninkielinen perusopetus Seinäjoella aloitettiin englanninkielinen perusopetus vuonna Tämän jälkeen vuosittain on perustettu uusi osittain englanninkielinen luokka. Osittain englanninkielinen alakoulu toimii Marttilan koululla. Seinäjoen Lyseon yläkoulussa toimivat myös osittain englanninkieliset yläasteluokat. Seinäjoella toimii myös osittain englanninkielinen päiväkodin kielisuihkutusryhmä. Kauhavalla on yksityinen, kokonaan englanninkielinen päiväkoti. Englanninkielisen perusopetuksen jatkuminen nähdään koko alueen kannalta tärkeänä imagollisena ja käytännöllisenä tekijänä. Etelä-Pohjanmaa voidaan rauhallisuutensa, lapsiystävällisyytensä ja lyhyiden etäisyyksien vuoksi nähdä houkuttelevana ympäristönä myös perheellisille ulkomaalaisille asiantuntijoille. Aikaisemmin perheelliset asiantuntijat eivät voineet harkita Etelä-Pohjanmaata vaihtoehtona englanninkielisen perusopetuksen puuttumisen vuoksi. 4.2 Kansainvälinen koulutus maakunnan oppilaitoksissa Maakunnan ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulussa opiskelee noin tuhat ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelukielenä on pääsääntöisesti suomi. Suomenkieliseen opetukseen opiskelijat ovat tulleet pääasiassa Suomen lähialueilta. 4. Koulutus, tutkimus ja projektitoiminta Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) opiskelijoista 10 % on ulkomaisia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita. SeAMK tarjoaa englanninkielisiä koulutusohjelmia liiketaloudessa: amktutkintoon johtava Degree Programme in International Business ja ylempään amk-tutkintoon johtava Master Programme in International Business Management. SeAMKissa on käynnissä myös englanninkielinen sairaanhoitajien koulutusohjelma (Degree Programme in Nursing). Vuonna 2014 tähän tutkinto-ohjelmaan ei ole otettu uusia opiskelijoita. SeAMKilla on lisäksi kymmenen kaksoistutkintosopimusta (Double Degree Programme) ulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa, myös kolmoistutkinto on valmisteilla. Vuosina kaksoistutkinto-opiskelijoita on ollut yhteensä noin Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 11

7 Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä oppilaitoksittain SEAMK tutkinto-opiskelijat 203 vaihto-opiskelijat 270 Järviseudun ammattioppilaitos tutkinto-opiskelijat 138 Koulutuskeskus SEDU vaihto-opiskelijat 141 tutkinto-opiskelijat 42 maahanmuuttajien valmentava koulutus 28 SEDU Aikuiskoulutus kotoutumiskoulutus 156 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto n. 30 Suupohjan ammatti-instituutti nuorisoasteen opiskelijoita 24 aikuiskoulutusopiskelijat 7 Maakunnan toiseksi eniten ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on Järviseudun ammatti-instituutissa (138 opiskelijaa). Suurimpana ulkomaalaisryhmänä JAMI:ssa on venäläiset opiskelijat. Ulkomaalaisia opiskelijoita on erityisen paljon maatalousaloilla (kuten turkistarhojen työntekijät), ja osa oppilaitoksen ulkomaalaisista opiskelijoista on hakeutunut Suomeen opiskelemaan muun muassa sukulaistensa suosituksesta. SEDU:ssa on kolme englanninkielistä koulutusohjelmaa. Englanniksi on mahdollisuus opiskella sähköasentajaksi tai lähihoitajaksi. Vuonna 2014 SEDU:ssa avautuu ensimmäistä kertaa mahdollisuus opiskella myös merkonomiksi englannin kielellä. Sedu Aikuiskoulutuksessa järjestetään jatkuvasti maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta. Myös eri ammattitutkinnoissa opiskelee maahanmuuttajia, mutta heidän määräänsä ei rekisteröidä erikseen. Maahanmuuttajien kieli- ja kotouttamiskoulutusta on tarjolla myös Lapuan Kristillisessä Opistossa ja Etelä-Pohjanmaan Opistossa Ilmajoella. Seinäjoen lukiossa toimii Engees-linja, jossa englanninkielisillä kursseilla ollaan noin pari tuntia päivässä koko lukuvuoden ajan. Alussa oppikirjoina on suomalaisia oppikirjoja, mutta opetus on englanniksi. Linjalla painotus on suullisella kielitaidolla. Linjaan kuuluvien englanninkielisten kurssien lisäksi opiskelijat voivat valita muitakin Engees-kursseja. Englanninkieliset kurssit korvaavat samat suomenkieliset kurssit, ja ovat sisällöltään vastaavia. 4.3 Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategia 2020 Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategiassa kansainvälisyys on nostettu keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Strategiassa määritellään, että sen tavoitteena on vastaaminen kansainvälisen yhteistyön syventämisen ja pitkäjänteistämisen tavoitteeseen yhteisillä osaamisen painoaloilla. Strategian tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2020 mennessä kansainväliset verkostot ovat laajentuneet ja syventyneet merkittävästi tutkimuksessa, koulutuksessa ja tuotekehitystyössä. Yhteistyössä näkyy strateginen kumppanuus ja vastavuoroisuus. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutoiminnan yhteiset osaamisen painopistealueet Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulustrategian 2020 keinot, mittarit ja tavoitetaso: Keinot tavoitteen saavuttamiseksi: Osaamisen painoalat muodostavat kansainvälistymisen kärjet. Tutkijat toimivat kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa painoaloittain useissa eri rooleissa (asiantuntijana, partnerina, koordinaattorina). Kansainvälisten hankkeiden volyymi kolminkertaistuu vuoteen 2011 verrattuna. Kansainvälinen koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta tukevat myös alueen yritystoiminnan kasvua ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Toteutetaan vuosittain kv-yhteistyötä syventäviä kansainvälisiä seminaareja, konferensseja sekä tarjotaan kumppanuutta alueen toimijoille kansainväliseen osallistumiseen. Koulutusvienti avataan keskeisillä osaamisalueilla. Vientiä ja kansainvälistymistä tukemaan perustetaan alueen toimijoiden yhteinen tukipalvelu. Rakennetaan kestäviin ruokaratkaisuihin keskittyviä koulutuskokonaisuuksia (esim. tutkintokoulutukset ja Itämeren alueen MBA). Kansainvälistä tutkijanvaihtoa edistetään myös maakunnassa kehitetyin omin välinein (tutkijahotelli, tutkijastipendit, lyhytvaihdot) Keskeiset mittarit ja tavoitetaso 2020: EU-rakenne- ja puiteohjelmarahoituksen M. SeAMK 1,7 M, sisältäen myös puiteohjelmarahoitusta. UCS 4,2 M. Kv-hankkeiden määrä, kv-konferenssien määrä ja ulkomaisten harjoittelijoiden määrä yrityksissä. SeAMK: 5 10 uutta kv-hanketta vuosittain, ulkopuolinen rahoitus kasvaa (onnistuminen 80 %). Kansainvälisiä konferensseja järjestetään alueella. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suorittavat harjoittelun alueen yrityksissä. Kv-tutkijoiden määrä Etelä-Pohjanmaalla. SeAMK henkilöstövaihtojaksoja toteutuu keskimäärin 500 vuosittain. Ulkomaisia tutkijoita ja opettajia on vuosittain 15. UCS:n tutkimusryhmissä on kansainvälisiä tutkijoita keskimäärin (16 = 1/6 osa tutkijoista) vuosittain. Viennin volyymi euroissa. Vientiyksikkö perustettu ja koulutusvientiä keskeisillä osaamisaloilla. Koulutuksen vientiä on useaan maahan, koulutustuotteita useita. Kv-koulutuskokonaisuuksien määrä ja kv-opiskelijoiden määrä. SeAMK: kaksois- tutkintoopiskelijat 150, ulkomaiset tutkinto-opiskelijat 500, englanninkieliset koulutusohjelmat 3, SeAMK:n saapuvat vaihto-opiskelijat 300. UCS: Kansainvälisiä opiskelijoita osallistuu koulutukseen keskimäärin 50 vuodessa. 12 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 13

8 Kansainvälinen hankerahoitus mahdollistaa parhaassa tapauksessa hyödyllisten toimenpiteiden toteuttamisen alhaisella omarahoitusosuudella, kansainvälisten asiantuntijoiden tukemana. 4.4 Kansainvälinen hanketoiminta Etelä-Pohjanmaan liitto on ollut aktiivinen toimija kansainvälisissä kehittämishankkeissa viime ohjelmakaudella. Muita aktiivisia kansainvälisiä hanketoimijoita ovat olleet Seinäjoen yliopistokeskus (erityisesti Ruralia-instituutti), Seinäjoen ammattikorkeakoulu, EPTEK ry (Etelä- Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kautta) ja lapualainen Thermopolis Oy. Myös maakunnan toisen asteen oppilaitokset ovat toteuttaneet kansainvälisiä hankkeita. Etelä-Pohjanmaan liitto on pääosin osallistunut hankkeisiin pienempänä toimijana, mahdollistaen eri toimijoiden pääsyn osaksi kansainvälisiä hankkeita. Kansainväliseen hanketoimintaan on saatu mukaan toimijoita eri puolilta maakuntaa. Muun muassa Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (Kauhava) ovat lähteneet mukaan kansainväliseen hanketoimintaan. Kansainvälinen hankerahoitus mahdollistaa parhaassa tapauksessa hyödyllisten toimenpiteiden toteuttamisen alhaisella omarahoitusosuudella, kansainvälisten asiantuntijoiden tukemana. Kansainväliset hankkeet, joihin Etelä-Pohjanmaan liitto on osallistunut yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden kanssa vuosina Liiton interreg-hankkeet Liiton budjetti E-P:n toimijoiden budjetti* Liiton kuntarahoitus BSR InnoReg (innovaatio) ICT for Health (terveysteknologia) Egoprise (sähköinen hallinto) Primcare (perusterveydenhuollon teknologia) Engage (laajakaistaverkkojen kehitys) Winnet 8 (naisyrittäjyys ja tasa-arvo) Baltic Bird (lentoliikenne) Necl II (logistiikkakeskus) Selling (kulttuuriyrittäjyys) Yhteensä Tukiprosentti Interreg-hankkeissa 92,50 % Europe for Citizens Liiton budjetti Tukiprosentti Diami (maahanmuutto) % Wolve (vapaaehtoistyö) % *EP:n toimijoiden budjetti pitää sisällään kaikkien hankkeeseen osallistuneiden eteläpohjalaisten toimijoiden budjetit 14 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 15

9 Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainväliset hankkeet Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainväliset hankkeet voidaan jakaa: 1) opetuksen kehittämis- ja liikkuvuushankkeisiin, 2) tutkimus- ja TKI-hankkeisiin sekä 3) kansainvälisen toiminnan kehittämishankkeisiin. Vuosittain SeAMK on mukana noin 25 kansainvälisessä hankkeessa. Vuonna 2013 SeAMKiin tulleen rahoituksen osuus oli yhteensä noin euroa, SeAMKin kokonaisbudjetti käynnissä olleissa hankkeissa oli yli miljoona euroa. Rahoituksesta oli EU tai muuta kansainvälistä rahoitusta noin 70 %, EAKR-rahoitusta noin 20 % sekä UM:n, OKM:n ja Tekes-rahoitusta noin 10 %. Hankkeista 15 oli SeAMKin koordinoimia ja yhdeksässä hankkeessa SeAMK oli partnerina. SeAMKin kansainväliset hankkeet Opetuksen kehittämis- ja liikkuvuushankkeet North-South-Southhankkeet FIRST-hankkeet Erasmus liikkuvuushanke Erasmus for Young Entrepreneurs Erasmus IP -hankkeet Erasmus MLP -hankkeet Nordplus ja Nordplus Horisontal Tutkimus- ja TKI-hankkeet Interreg IVB IPP Alihankinta Tutkimushankkeet Kansainvälisen toiminnan kehittämishankkeet EAKR-hankkeet Yhteensä SeAMKin budjetti hankkeissa Rahoittaja EU-rahoitus Pohjoismaiden ministerineuvosto UM OKM EU-rahoitus IPP Tekes EU-rahoitus Thermopoliksen ja Lapuan kaupungin kansainväliset hankkeet Ohjelma Budjetti FP7, Concerto Solution Thermopoliksen budjetti n euroa Lapuan kaupungin budjetti n. 4,2 miljoonaa euroa Koulutuskeskus SEDUn kansainväliset hankkeet Ohjelma Hankkeiden lukumäärä Koulutuskeskus Sedun osuus budjetista EU LLL/Leonardo da Vinci Comenius Erasmus (noin) Muu EU-rahoitus/CIMO Sedu Aikuiskoulutuksen kansainväliset hankkeet Sedu Aikuiskoulutus on mukana partnerina tai koordinoi EU-rahoitteisia hankkeita useista rahoitusohjelmista. Omarahoitusosuutta näissä hankkeissa ei budjetoida (valtakunnallisissa hankkeissa osuudet selviävät tarkasti vasta hankkeen päättyessä). Ohjelma Hankkeiden lukumäärä Kokonaisbudjetti Sedun osuus budjetista Grundtvig Leonardo da Vinci (arvio) Erasmus Nordplus Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 17

10 Seinäjoen yliopistokeskuksen kansainväliset hankkeet Hanke Rahoitusohjelma Aihe NOSEG Botnia Atlantica Virtuaali- ja älyteknologia: Tuulivoima Adventure EU 7-puiteohjelma Logistiikka SimLab East- West Tutkimusryhm. Kokonaisbud. Kuntarah Botnia-Atlantica Logistiikka EU: Tempus Logistiikka Ruoste Research Fund of Coal and Steel (RFCS) Metallirakentaminen: Korkealujuusterästen uudet suunnittelusäännöt BGLC The impact of the Single market on Cohesion UNICREDS Baltic Sea Region Directorate- General Regional Policy (DG REGIO) Interreg IVC (European Union s Regional Development Fund) Aluetalouden vaikuttavuus: Bothnian Green Logistic Corridor EU-politiikka Yliopistot osana alueellista kehitysympäristöä Tiedot kansainvälisistä hankkeista perustuvat toimijoiden omiin ilmoituksiin. MODCONS EU 7 -puiteohjelma Sensibus Collective: Nordic multimodal performances Nordic culture fund Modulaarinen rakentaminen Moniaistillisen musiikkiesityksen tuottaminen COMCOT Central Baltic Interreg IV a programme Luontoyrittäjyys ja luonnon varojen kestävä käyttö: Community based tourism Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 19

11 Kuvio 1. Kansainväliset rahoitusmahdollisuudet uudistumiskykyisen elinkeinoelämän toimenpiteiden rahoittamiseksi Maakuntastrategian toimintalinja 1 Etelä-Pohjanmaan liitto on tehnyt myös kartoitusta kansainvälisten rahoitusohjelmien sopivuudesta Maakuntastrategian toimintalinjojen mukaisten toimenpiteiden rahoittamiseen (kuviot 1 4). Botnia Atlantica Temaattinen tavoite 2: Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen Temaattinen tavoite 6: Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen Kuvio 2. Kansainväliset rahoitusmahdollisuudet tulevaisuuden osaamistarpeiden rahoittamiseksi Maakuntastrategian toimintalinja 2 Botnia Atlantica Temaattinen tavoite 1: Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen Temaattinen tavoite 6: Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen Interreg Europe Teema-alue 1: Teknologia- ja innovaatiokehityksen vahvistaminen Teema-alue 3: Vähähiilisen talouden tukeminen Teema-alue 4: Ympäristönsuojelu ja resurssitehokkuus Toimintalinja 1 Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Interreg Europe Teema-alue 1: Teknologia- ja innovaatiokehityksen vahvistaminen Teema-alue 2: Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen Teema-alue 4: Ympäristönsuojelu ja resurssitehokkuus Toimintalinja 2 Tulevaisuuden osaamistarpeet Itämeriohjelma Prioriteetti 1: Luonnonvarojen tehokas hallinta Prioriteetti 2: Innovointikyky Prioriteetti 4: Institutionaalinen valmius makroalueelliseen yhteistyöhön Itämeriohjelma Prioriteetti 1: Luonnonvarojen tehokas hallinta Erasmus + Toimintalinja 1 Nuoriso: Yksilöiden oppimiseen liittyvä liikkuvuus Toimintalinja 2 Nuoriso: Innovaatioita ja hyviä käytänteitä edistävä yhteistyö Yksilöliikkuvuus a): Korkeakoulu- ja ammattiopiskelijoiden liikkuvuus Yksilöliikkuvuus c): Korkeakoulusektorin opiskelijoiden ja henkilökunnan osalta mahdollisuus liikkuvuuteen EU:n ulkopuolelle Yhteistoimet b): koulusektorin ja työelämän väliset kumppanuudet Luova Eurooppa Kulttuuriohjelman tuki toimijoiden yhteisille EUhankkeille, verkostoille, hyvien käytänteiden vaihtamiselle, kiertäville näyttelyille, konserteille sekä kirjallisuuden kääntämiselle 20 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 21

12 Kuvio 3. Kansainväliset rahoitusmahdollisuudet hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt -toimenpiteiden rahoittamiseksi Maakuntastrategian toimintalinja 3 Kuvio 4. Kansainväliset rahoitusmahdollisuudet eheä aluerakenne ja ympäristö toimenpiteiden rahoittamiseksi Maakuntastrategian toimintalinja 4 Botnia Atlantica Temaattinen tavoite 1: Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen Interreg Europe Teema-alue 1: Teknologia- ja innovaatiokehityksen vahvistaminen Botnia Atlantica Temaattinen tavoite 6: Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen Temaattinen tavoite 7: Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista Toimintalinja 3 Hyvinvoivat Ihmiset ja yhteisöt Itämeriohjelma Prioriteetti 1: Luonnonvarojen tehokas hallinta Toimintalinja 4 Eheä aluerakenne ja ympäristö Interreg Europe Teema-alue 1: Teknologia- ja innovaatiokehityksen vahvistaminen Teema-alue 3: Vähähiilisen talouden tukeminen Teema-alue 4: Ympäristönsuojelu ja resurssitehokkuus Luova Eurooppa Kulttuuriohjelman tuki toimijoiden yhteisille EU-hankkeille, verkostoille, hyvien käytänteiden vaihtamiselle, kiertäville näyttelyille, konserteille sekä kirjallisuuden kääntämiselle Mediaohjelman tuki AV-teosten tuotannolle, markkinoinnille, levittämiselle, koulutukselle ja digitoinnille Itämeriohjelma Prioriteetti 1: Luonnonvarojen tehokas hallinta Prioriteetti 3: Kestävä liikenne 22 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 23

13 Koulutus, tutkimus ja projektitoiminta Tavoite 4.5 Työryhmän tavoitteet ja toimenpiteet Työryhmän tavoite on lisätä kansainvälisten opiskelijoiden ja liikkuvuuden määrää maakunnassa ja vahvistaa kansainvälistä koulutusketjua päiväkodista korkea-asteelle ja tätä kautta edistää osaavan työvoiman saantia. Tavoitteina on myös lisätä kulttuurisensitiivisyyttä, kansainvälistä osaamista ja muutosvalmiutta alueella, tukea elinkeinoelämän kansainvälistymistä sekä tutkimus- ja hanketoimintaa hyödyntäen vahvistaa alueen osaamista ja kilpailukykyä. Lisätään kansainvälisen liikkuvuuden, hanketoiminnan ja osaamisen viennin volyymia strategisia kumppanuuksia hyödyntäen. Vahvistetaan osaamista ja kilpailukykyä kansainvälisten kumppanien ja verkostojen avulla. Koulutus, tutkimus ja projektitoiminta Panostetaan koulutusvientiin ja osaamisen vientiin. Osaamisen vientiä tuetaan eri koulutusasteilla. Koulutusvienti avataan keskeisillä osaamisalueilla, vientiin perustetaan oppilaitosten/alueen yhteinen yksikkö. Koulutusviennissä panostetaan muun muassa Itä-Euroopan ja Afrikan maihin sekä tiettyihin Aasian maihin. Osaamisen viennissä huomioidaan Suomen kehityspoliittiset tavoitteet ja ohjelmat. Hyödynnetään liittoutumista osaamisen viennissä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vastuutahot: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, Sedu, Sedu Aikuiskoulutus, Kuortaneen Urheiluopisto, SAI, TEAK, JAMI, Suomen yrittäjäopisto Indikaattori: Koulutusviennin volyymi Rahoitus: kehitysyhteistyömäärärahat, kaupallinen rahoitus Toimenpiteet Tuetaan älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) toteutumista. Luodaan strategisten kumppanuuksien verkostot älykkään erikoistumisen strategian painopisteille. Eteläpohjalaiset toimijat ovat kansainvälisissä TKI-hankkeissa painoaloittain useissa eri rooleissa (asiantuntijana, partnerina, koordinaattorina). Maakunnassa toteutettavien kansainvälisten hankkeiden volyymi kolminkertaistuu edellisestä ohjelmakaudesta. Vastuutahot: Seinäjoen yliopistokeskus, SeAMK, Etelä-Pohjanmaan liitto Indikaattori: kv-hankerahoituksen määrä Rahoitus: Horisontti 2020, Interreg, EAKR, Erasmus + Tuetaan Inka-ohjelman ja seutukaupunkihankkeiden kansainvälistymispyrkimyksiä: TKItoiminnan kansainvälistymistä ja kansainvälisten kärkihankkeiden syntymistä. Pyritään saamaan kansainvälisiä tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja kehittämisorganisaatioita partnereiksi. Vastuutahot: Into Seinäjoki Oy, hanketoimijat Indikaattori: Inkaan liittyvien kv-hankkeiden lukumäärä Rahoitus: Horisontti 2020, Maaseutuohjelma, EAKR, Interreg, Erasmus + Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto liitto, Seinäjoen yliopistokeskus, SeAMK, alueelliset/kunnalliset elinkeinoyhtiöt, Thermopolis, muut alueen oppilaitokset Indikaattori: kv-rahoituksen määrä Rahoitus: Interreg, Horisontti 2020, Luova Eurooppa, Erasmus+ Toteutetaan vuosittain kansainvälistä yhteistyötä syventäviä kansainvälisiä seminaareja ja konferensseja (Finland Convention Bureau -kriteerit) sekä tarjotaan kumppanuutta alueen toimijoille kansainväliseen osallistumiseen esimerkiksi EU:n Horisontti-, Interreg-, Luova Eurooppa - ja Erasmus+-ohjelmissa. Vastuutahot:Kaikki kansainvälistä koulutusta ja hankkeita toteuttavat tahot, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Indikaattori: kv-tilaisuuksien lukumäärä Rahoitus: hankerahoitus, toimijoiden budjettiraha, muu ulkopuolinen rahoitus 24 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 25

14 Koulutus, tutkimus ja projektitoiminta Kansainvälistä koulutus- ja hanketoimintaa vahvistetaan Etelä-Pohjanmaan alueen toimijoiden yhteisillä teemakohtaisilla verkostoilla sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä tukemalla. Toimijoille tarjotaan monipuolisesti tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista ja myös kansainvälisistä tukipalveluista. Luodaan uusia malleja kansainvälisen hanketoiminnan tukemiselle Etelä-Pohjanmaalla. Lähtökohtana hakemuksissa on oltava ammattimaisuus. Kansainvälisellä rahoituksella korvataan väheneviä rakennerahastovaroja. Pk-yrityksiä kytketään kansainvälisiin hankkeisiin tarjoamalla heille erilaisia asiantuntijapalveluita. Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Into Seinäjoki Oy, alueelliset elinkeinokeskukset, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Thermopolis Oy Indikaattori: Syntyneiden verkostojen lukumäärä, syntyneiden kansainvälisten hankkeiden lukumäärä, kv-hankerahoituksen määrä Rahoitus: kansainvälinen hankerahoitus Hakeudutaan osaksi European Innovation Platformin maakunnalle tärkeitä verkostoja. Panostetaan myös muihin kansainvälisiin ja globaaleihin verkostoihin. Hyödynnetään täysipainoisesti Japanin ja Latinalaisen Amerikan osaamis- ja palvelukeskusten palvelut. Vastuutahot: SeAMK, Etelä-Pohjanmaan liitto Indikaattori: Verkostojen lukumäärä, palvelukeskuksiin tulleiden pyyntöjen lukumäärä Rahoitus: organisaatioiden oma budjettirahoitus, muu ulkopuolinen rahoitus Lisätään alueen korkeakoulujen (20 % korkeakouluopiskelijoista) ja muiden oppilaitosten sekä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistä liikkuvuutta. Tällä tuetaan myös työvoiman liikkuvuutta. Koulutus, tutkimus ja projektitoiminta Tavoite Toimenpiteet Vastuutahot: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, Sedu, Sedu Aikuiskoulutus, SAI, TEAK, JAMI, muut alueen oppilaitokset Indikaattori: OKM-indikaattorit, ulkomaanjaksojen määrä/aloituspaikat Rahoitus: mm. Erasmus+, FIRST, North-South-South, muu kansainvälinen hankerahoitus Vahvistetaan alueen asukkaiden kansainvälistymisvalmiuksia ja kehitetään maakuntaa kansainvälisesti houkuttelevana osaamisympäristönä. Oppilaitokset vahvistavat ihmisten valmiutta kohdata kansainvälistyminen ja kansainväliset työntekijät. Myös ne oppilaat/opiskelijat, jotka eivät lähde ulkomaille saavat entistä enemmän valmiuksia menestyä kansainvälisessä työ- ja elinympäristössä. Kansainvälisyys sisältyy opetussuunnitelmiin kaikilla koulutustasoilla. Globaalia kansalaisuutta tuetaan kannustamalla oppilaita/opiskelijoita kansainväliseen kanssakäymiseen myös vapaa-aikanaan. Vastuutahot: Kaikki Etelä-Pohjanmaan alueen koulutustoimijat Rahoitus: osana toimijoiden normaalia toimintaa Kehitetään kansainvälisiä ja rajat ylittäviä sekä maakunnan kärkialoihin liittyviä koulutuskokonaisuuksia ja tutkintoon johtavia ohjelmia. Lisätään ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien rekrytointia. Tavoitteena on, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on 10 % kaikista korkeakouluopiskelijoista. Vastuutahot: SeAMK, Sedu, Sedu aikuiskoulutus, Seinäjoen yliopistokeskus, SAI, TEAK, JAMI, Kuortaneen Urheiluopisto Indikaattori: ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja opetushenkilöstön lukumäärä, kansainvälisten koulutuskokonaisuuksien ja tutkintoon johtavien ohjelmien määrä Rahoitus: osana toimijoiden normaalia toimintaa, Erasmus+ sekä muu kansainvälinen rahoitus 26 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 27

15 Kehitetään yhteistyössä ja hyödynnetään kansainvälisiä digitaalisia oppimisympäristöjä ja opintokokonaisuuksia (MOOC jne.). Pyritään merkittävästi lisäämään osaamista ja käynnistetään kansainvälistä tutkimus- sekä kehitysyhteistyötä. Tehdään alueellista yhteistyötä digitaalisten oppimisympäristöjen syntymiseksi. Tavoite Tuetaan alueen yritysten kansainvälistymistä ja kehitetään Etelä-Pohjanmaan kansainvälistä innovaatioympäristöä. Kansainvälisen koulutus-, tutkimus- ja yritysyhteistyön integraation kautta pyritään löytämään katvealueita ja hiljaisia viestejä, joissa on potentiaalia uusille innovaatioille ja työpaikkojen syntymiselle. Koulutus, tutkimus ja projektitoiminta Vastuutahot: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, muut alueen oppilaitokset Indikaattori: virtuaalisten opintokokonaisuuksien määrä, suoritetut opintopisteet Rahoitus: organisaatioiden oma rahoitus, hankerahoitus, Horisontti 2020, ERASMUS Koulutus, tutkimus ja projektitoiminta Toimenpiteet Yritysten lähteminen mukaan kansainväliseen toimintaan on haaste, johon alueen korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten on osaltaan vastattava. Kansainvälistä tasoa oleva koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta vastaa tulevaisuuden työelämän kansainvälisiin osaamistarpeisiin sekä tukee alueen yritystoiminnan kasvua ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Kansainvälistymismahdollisuuksia tarjotaan jo työelämässä oleville elinikäisen oppimisen periaatteella. Vastuutahot: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, muut alueen oppilaitokset Indikaattori: monimuoto-opiskelijoiden/aikuisopiskelijoiden liikkuvuusluvut Rahoitus: työelämän organisaatioiden oma rahoitus, ESR ja muu hankerahoitus, Erasmus+ Tuetaan kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikan saantia, osaamisen hyödyntämistä ja työllistymistä Etelä-Pohjanmaan alueen eri toimijoiden yhteistyön ja rahoituksen avulla. Vastuutahot: SeAMK, Sedu, Sedu Aikuiskoulutus, SAI, TEAK, JAMI, Etelä- Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan yrittäjät, Team South Ostrobothnia Indikaattorit: ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelujaksojen lukumäärä alueen yrityksissä ja muissa organisaatioissa, ulkomaisten alueelle työllistyneiden opiskelijoiden lukumäärä Rahoitus: EAKR ja muu hankerahoitus, organisaatioiden oma rahoitus Vastuutahot: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, Sedu, Sedu Aikuiskoulutus, SAI, TEAK, JAMI, Into Seinäjoki Oy, Suomen Yrittäjäopisto, Thermopolis Oy Indikaattori: yritysten osallistuminen kansainvälistymistä tukevaan koulutukseen ja kehittämishankkeisiin Rahoitus: organisaatioiden oma rahoitus, kansainvälinen hankerahoitus Etelä-Pohjanmaan alueen koulutusorganisaatiot tukevat yrityksiä vientihankkeissa. Yritysten vientiedellytyksiä parannetaan yritysten sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä. Toimenpiteellä toteutetaan vientikelpoisuuden arviointia, osaamisen kehittämistä sekä laatukriteerien ja kohdemarkkinoiden selvittämistä. Vastuutahot: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, Sedu, Sedu Aikuiskoulutus, SAI, TEAK, JAMI, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan yrittäjät, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, alueelliset/kunnalliset elinkeinoyhtiöt, Into Seinäjoki Oy Indikaattori: uusien vientihankkeiden ja vientiverkostojen määrä Rahoitus: organisaatioiden oma rahoitus, kansainvälinen hankerahoitus 28 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 29

16 Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajien lukumäärä pysytteli pitkään tasaisena ja varsin alhaisella tasolla. Vuodesta 2006 lähtien ulkomaalaisten lukumäärä on lähtenyt prosentuaalisesti nopeaan kasvuun. Edellisen kansainvälistymisen toimintaohjelman julkaisuhetkellä (2009) työvoiman saatavuus oli ajankohtainen keskustelunaihe. Jatkossakin työmarkkinoilta poistuvat suuret ikäluokat ovat suurempia kuin sinne tulevat. Pitkään jatkunut talouden epävarmuus on kuitenkin johtanut työttömyyden kasvuun myös Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan ulkomaalaistaustainen väestö (31.12), henkeä Tilastokeskus, väestötilastot Ulkomaiden kansalaiset Vieraskieliset Ulkomailla syntyneet 5. Maahanmuutto ja kotoutuminen 30 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 31

17 Maakuntien välisessä vertailussa Etelä-Pohjanmaalla on edelleen varsin vähän ulkomaalaisväestöä. Vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaalla oli maakunnista kolmanneksi vähiten ulkomaalaisia, vuoden 2012 lopussa maakunta oli tilastossa viidenneksi viimeisenä. Taakse olivat jääneet Etelä-Savo ja Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaan väestönmuutokset *, henkeä *ennakkotieto Tilastokeskus, väestönmuutokset Ulkomaan kansalaiset maakunnittain , henkeä Tilastokeskus, väestörakennetilastot * Kokonaismuutos Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt toimintaohjelman julkaisun jälkeen maakunnassa henkilön vuosivauhtia. Määrä ei kuulosta hurjalta, mutta kun liikkeelle on lähdetty 1500 henkilön tasosta, ja tällä hetkellä ulkomaalaisia on yli 2700, voidaan muutosta pitää merkittävänä. Samaan ajankohtaan on osunut myös talouden laskusuhdanne. Vuonna 2009 julkaistu Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma asetti tavoitteeksi, että Etelä-Pohjanmaalla jokainen maahanmuuttaja on työperäinen maahanmuuttaja. Tällä ei haluttu rajata sitä, millä statuksella maakuntaan tullaan. Pikemminkin otettiin kantaa siihen, että jokaiselle maahanmuuttajalle tulisi luoda edellytykset työllistyä maakuntaan. Tyypillinen maahanmuuttaja Etelä-Pohjanmaalla on työperäinen maahanmuuttaja, opiskelija tai suomalaisen puoliso. Pitkäaikaistyöttömiä Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttajista on hyvin vähän. Suurimmat kieliryhmät ovat äidinkielenään venäjää ja vironkieltä puhuvat. 32 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 33

18 venäjä eesti unkari thai puola englanti turkki ukraina kiina saksa vietnam romania kurdi Etelä-Pohjanmaan vieraskielinen väestö : yleisimmät äidinkielenä puhutut vieraat kielet, henkilömäärä Tilastokeskus, väestörakennetilastot Kielikoulutukset Työryhmä näkee suomen kielen oppimisen tärkeimmäksi yksittäiseksi kotoutumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Työryhmä on kiinnittänyt huomiota siihen, että kielenoppimismahdollisuudet eri puolilla maakuntaa ovat epätasa-arvoiset. Kielikoulutuksia tarvitaan eri puolilla maakuntaa (mahdollisimman lähellä maahanmuuttajaa). Kielikoulutuksissa tulee hyödyntää myös virtuaaliopetusta ja tietotekniikkaa. 5.2 Maahanmuuttajakoordinaattorit ja keskukset Kauhavan ja Lapuan kaupungit ja Lappajärven kunta tekevät yhteistyötä maahanmuuttajakoordinaattoripalveluissa. Kunnat ovat sopineet, että Kauhavan kaupunki tuottaa Lapuan ja Lappajärven maahanmuuttokoordinaattorin alkukartoituspalvelut. Palvelut käsittävät maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan, alkukartoituksen ja kotouttamisohjelman laadinnan. Sopimuksen piiriin kuuluvat kuntaa vastikään muuttaneet sekä alle kolme vuotta Suomessa oleskelleet maahanmuuttajat, joiden osalta kaupungit ovat oikeutettuja valtion maksamaan korvaukseen. espanja albania Erityisesti Kauhava ja Lapua ovat olleet viime vuosina aktiivisia maahanmuuttajien kotouttamisasioissa, ja näissä kunnissa myös tulokset ovat olleet esimerkillisiä koko maakunnalle. Vuonna 2009 julkaistun Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman maahanmuutto-osion asioita toimeenpantiin vahvasti myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Erkki -hankkeen tuella. Lähes kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat nimenneet maahanmuuttajayhdyshenkilöt, kotouttamisohjelmia on päivitetty, ja Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt kolme kv-keskusta maahanmuuttajien tukemiseksi. Erityishuomiota on kiinnitetty suomen kielen opetukseen, ja kurssien määrä on lisääntynyt selvästi eri puolilla maakuntaa. Kunnat ovat lähteneet rakentamaan kotouttamisjärjestelmiään melko vaihtelevasti. Toimintaohjelman maahanmuuttoosiota toteutettiin kuntien, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Etelä- Pohjanmaan liiton yhteistyönä. Kuvio: Erkki-hankkeen materiaalia. Myös Suupohjassa toimivan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän kansainvälisyyskeskus Inka on tehnyt jo vuosia pitkäjänteistä työtä maahanmuuttajien kotoutumiseksi. Inka tarjoaa tietoa ja tukipalveluita maahanmuuttoasioissa maahanmuuttajille, työnantajille ja muille toimijoille. Keskus toimii myös maahanmuuttajien kohtaamispaikkana, joka järjestää yhteistä toimintaa ja illanviettoja maahanmuuttajille ja paikallisille asukkaille 5.3 Maahanmuuttajayhdyshenkilöt Lähes kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat nimenneet maahanmuuttajayhdyshenkilöt. Osassa kuntia (esim. Vimpeli, Soini ja Alajärvi) on yhteinen maahanmuuttajayhdyshenkilö. Seinäjoen kansainvälisyyskeskuksessa toimii kokoaikainen henkilö, joka auttaa myös maahanmuuttajia. Maahanmuuttajayhdyshenkilöt ovat hoitaneet tehtävää pääasiassa oman työnsä ohella. Aina tämä ei ole riittävä ratkaisu, sillä proaktiivinen kehittämistyö on haasteellista pienillä resursseilla. 34 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 35

19 Maahanmuutto ja kotoutuminen 5.4 Työryhmän tavoitteet ja toimenpiteet Työryhmän tavoitteena on tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä työllistymistä Etelä-Pohjanmaalla. Eri toimialoilla vallitseva työvoimatarve tulee huomioida osana maahanmuuttotyötä. Tavoitteena on, että maakunnassa olevat ulkomaalaiset henkilöt saadaan kotoutumaan pysyviksi asukkaiksi tarjoamalla heille tarvittavat palvelut sekä ottamalla heidät yhteisön aktiivisiksi jäseniksi. Tavoitteena on kehittää kansainvälistymisosaamista, lisätä suvaitsevaisuutta ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamista. Maahanmuutto ja kotoutuminen Järjestetään kielikoulutuksia virtuaalisina koulutuksina seutukunnissa. Koulutus sisältää sekä kotoutumis- että kielikoulutusta. Työttömille työnhakijoille koulutukset järjestetään työvoimapoliittisena koulutuksena. Rakennetaan malli, jossa virtuaalisia kielikoulutuksia on mahdollista järjestää erikseen myös työssä oleville ja muille maahanmuuttajille. Indikaattori: Osallistujamäärät, saavutetut kohderyhmät (työlliset, työttömät, opiskelijat jne.), opetukseen osallistuneiden kotikuntien lukumäärä Vastuutaho: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Sedu aikuiskoulutus Tavoite Toimenpiteet Etelä-Pohjanmaalla palvelut tuodaan lähelle maahanmuuttajia. Peruspalveluissa tärkeää on läheisyys, joustavuus ja työntekijän kasvot. Maahanmuuttoasioita pohditaan kunnittain/kuntaryhminä. Kansainvälistymisen toimintaohjelmaprosessia käsitellään kunnissa. Vastuutahot: kunnat, Etelä-Pohjanmaan liitto ja kehittämisyhdistykset Rahoitus: Toimenpide ei vaadi merkittävää lisärahoitusta, vaan lähinnä aikaa. Tarvittaessa hyödynnetään eri rahoitusvaihtoehtoja mm. Leaderohejalmasta. Tavoite Toimenpiteet Jokainen maahanmuuttaja on työperäinen maahanmuuttaja. Maahanmuuttajien kotoutuminen on yhteinen asiamme. Selvitetään maahanmuuttajien kotouttamisprosessin toimivuus eri kunnissa. (selvitetään toimivat mallit, heikot kohdat ja puutteet sekä hyvistä käytännöistä oppiminen) Indikaattori: kotouttamisohjelmien olemassaolo (ja päivitysvuosi), hyvien käytäntöjen määrä Vastuutaho: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto Maahanmuuttajien kielikoulutus tuodaan lähelle tarvitsijoita. Kielikoulutuksen järjestäjätahoina voivat olla esim. kansalaisopistot, lukiot tai muut oppilaitokset. Edistetään maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja kartoitetaan yrittäjiksi sopivia maahanmuuttajia. Etelä-Pohjanmaalla kannustetaan maahanmuuttajia oman yrityksen perustamiseen, ja järjestetään heille suunnattuja yrittäjyyskursseja. Pyritään monipuoliseen yrittäjyyteen sekä tarjoamaan ohjausta ja tukea jo yrittäjinä toimiville maahanmuuttajille. Vastuutahot: Kunnat, kansalaisopistot, oppilaitokset Rahoitus: Hyödynnetään eri rahoitusvaihtoehtoja muun muassa Opetushallituksen määrärahoja sekä oppilaitosten omia rahoitusvaihtoehtoja. Indikaattori: osallistujien määrä Vastuutaho: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, alueen oppilaitokset ja Uusyrityskeskus 36 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 37

20 Maahanmuutto ja kotoutuminen Tavoite Toimenpide Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajaperheitä tuetaan ja maahanmuuttajat otetaan yhteisön aktiivisiksi jäseniksi Maahanmuuttajia ohjataan kulttuuri- ja liikuntaharrastusten pariin. Alkukartoitusprosessin yhteydessä selvitetään henkilön kiinnostuksen kohteet, ja hänet ohjataan harrastusten pariin. Vapaa-ajan harrastukset nähdään tärkeinä kielen oppimisen ja kotoutumisen kannalta. Indikaattori: ohjaus ja neuvontapalveluiden toimivuus ja asiakasmäärät Vastuutaho: Kunnat Maahanmuutto ja kotoutuminen Työperäisten maahanmuuttajien alkukartoitusprosessi systematisoidaan eri puolilla Etelä- Pohjanmaata. Kuntia tiedotetaan asiasta, koska kaikissa kunnissa ei olla tietoisia, että valtio tukee alkukartoitusten tekoa. Maahanmuuttajayhdyshenkilöt verkostoituvat ja kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan yhteistyöstä. Tapaamisia järjestetään ainakin kahdesti vuodessa Indikaattori: osallistujamäärä Vastuutaho: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tavoite Etelä-Pohjanmaalla kehitetään kansainvälistymisosaamista ja kunnioitetaan kulttuurillista monimuotoisuutta. Luodaan sähköpostitse toimiva resurssirengas maahanmuuttoasioista kiinnostuneille tahoille. Renkaan jäsenet tuottavat materiaalia ja informoivat esimerkiksi tilaisuuksista. Toimenpiteet Rakennetaan toimiva yhteistyömalli viranomaisten välille (monialaisen yhteistyön kehittäminen) ja ohjataan maahanmuuttaja systemaattisesti alkuvaiheessa eri toimistoihin (poliisi, maistraatti, kunta, TE-toimisto, verotoimisto) Vastuutaho: Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus Indikaattori: Foorumien toteutuminen ja aikaansaannokset Vastuutaho: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (foorumin kokoonkutsuminen) 38 Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 39

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen Torniossa Nina Eskola, CIMO

Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen Torniossa Nina Eskola, CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen 27.4.2015 Torniossa Nina Eskola, CIMO Mikä

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN

MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN CASE JOENSUU 19.06.2016 Säätytalo Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja JOENSUUN PERUSTILANNE Selkeä maakuntakeskus, asukkaita Joensuussa 75 600,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki 24.11.2010 Maakuntajohtaja Asko Peltola Mikä on E-P:n liitto? Etelä-Pohjanmaan liitto on 19 kunnan muodostama

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita 2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Kansainvälisen TKI-rahoitusosaamisen nostaminen (KATKI) Rahoitus: Kustannukset yht. 260 806, mistä EAKR-tuki: 182

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen Uudenmaan liitto Aluekehittäminen 19.5.2014 Kasvun ja yhteistyön kolmiot Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNSI-

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot