Levyistä bitteihin. - DJ-toiminnan digitalisoituminen ja sen ongelmat tekijänoikeuslain viitekehyksessä. Tero Uuttana. Pro gradu-tutkielma

Transkriptio

1 Levyistä bitteihi - DJ-toimia digitalisoitumie ja se ogelmat tekijäoikeuslai viitekehyksessä Tero Uuttaa Pro gradu-tutkielma Yhteiskutapolitiikka/ kulttuuripolitiikka Yhteiskutatieteide ja filosofia laitos Jyväskylä yliopisto Kevät 2013

2 TIIVISTELMÄ Levyistä bitteihi DJ-toimia digitalisoitumie ja se ogelmat tekijäoikeuslai viitekehtyksessä Uuttaa Tero Yhteiskutapolitiikka/kulttuuripolitiikka Pro gradu-tutkielma Yhteiskutatieteide ja filosofia laitos Jyväskylä yliopisto Ohjaajat: Aita Kagas, Mikko Karaiste, Sakari Taipale Kevät sivua + liitteet 21 sivua Tämä tutkimus kertoo tekijäoikeuksie ja tekologia välisestä suhteesta. Sitä tarkastellaa sitä kautta, millä tavoi DJ:t kokevat tekijäoikeuslaisäädätöö vetoavat kopiolisessit, joita järjestöt DJ:lle maksua vastaa tarjoavat. Kopioita DJ:t käyttävät ykyaikaa toimiassaa aia, jos he soittavat digitaalisesti musiikkia tietokoeeltaa tai muilta vastaavilta talleusmedioilta. Tutkimukse tehtävää o selvittää, millä tavoi ämä s. DJ-lisessit koetaa DJ:ide keskuudessa sekä millä tavoi se vaikuttaa heidä toimitaasa. Tutkimukse aalyysimeetelmää o käytetty kvatitatiivisia metodeja ja kvalitatiivisia metodeista sisällöaalyysiä. Tutkimukse aieisto o kerätty kyselyä jyväskyläläisiltä ja Jyväskylässä keikkailevilta DJ:iltä. Aieisto harkiavaraie otos, joka hakkimisee o käytetty lumipallo-otataa. Tutkimusaieistosta äkyy se, että DJ:t ovat heterogeeie ryhmä, joka voisi karkeasti ottae jakaa kaupallisii ja epäkaupallisii toimijoihi, joita tutkimuksessa edustavat DJ-toimitaa ammatiksee tekevät ja s. harrastajat. Näissä vastaajaryhmissä eroaa merkittävästi heidä toimiastaa saadut tulot, heidä toimitaa käytettävät meot, soittoformaattie valiat sekä aseoitumie kysele eri kysymyksii. Yhteevetoa tutkimuksesta äkyy, että aseoitumie DJ-lisessikäytätöihi o pääosi hyvi kielteistä eikä käytätöjä hyväksytä kui harvoissa tapauksissa. DJ-toimijoide käyttäytymisee lisessikäytäöt eivät yllättävästi silti äytä juuri vaikuttava. Eteki harrastajie kohdalla mieltymys tiettyy soittoformaattii määrittää eemmä sitä oudatetaako lisessikäytätöjä vai ei. Ammattilaiste kohdalla lisessie maksamie oli yleisempää, mutta aieisto perusteella lisessie maksamatta jättämie oli huomattava yleistä kauttaaltaa vastaajie keskuudessa myös tilateissa, joissa iitä olisi kuuluut maksaa. Tyytymättömyys ykykäytätöihi oli suurta ja samaa aikaa kuioitusykyjärjestelmää kohtaa vähäistä. DJ-lisessijärjestelmä ei auti käyttäjie luottamusta ja sitä ei pidetä oikeutettua. Avaisaat: tekijäoikeus, DJ, kulttuuripolitiikka, taide, tekologia

3 1 Sisällysluettelo 1 Johdato DJ-toimita ja se kehittymie DJ-toimia kehitysvaiheita Levyje vaihtumie tietokoeisii Tekijäoikeus ja se DJ-toimitaa liittyvät osa-alueet Tekijäoikeude historia ja tekijäoikeus yleisesti Tekijäoikeuslaki Suomessa ja se pykälät Teostyypit Kappalee valmistamie Teokse julkie esittämie Lähioikeudet: esittävie taiteilijoide suoja Ääittee tuottaja suoja Valmistamie yksityisee käyttöö Tekijäoikeude raukeamie Tekijäoikeusjärjestöt ja iide toimita Gramexi DJ-lisessi vuodelta Teosto DJ-sopimus vuodelta Tekologia kehitys ja tekijäoikeus Tutkimuskysymykset, metodit ja toteutus Tutkimuskysymykset Aieisto ja otata Kyselytutkimus ja se laatimie Kvatitatiivisista metodeista Sisällöaalyysi Keitä ovat aieisto DJ:t? Aieisto perustiedot DJ:ide tulot, raha käyttö ja formaattiprefessit Lisessikäytätöje tutemie, kokemie ja vaikutus toimitaa Lisessikäytätöje tutemie kohtalaista Lisessikäytäöt koetaa moessa mielessä egatiivisea asiaa Lisessivaatimukse kokemie ettibiisikauppoje kappaleista...52

4 Lisessikäytätöje hyväksymie omie ääitteide kopioista Lisessivaatimus muista laillisista lähteistä tehdyistä kopioista Suhtautumie laittomie kopioide käytö kieltoo Gramexi DJ-lisessi D: raportoitivaatimuksee suhtautumie Yhteeveto DJ-lisessie kokemisesta Lisessie hitataso kokemie ja suhtautumie järjestöihi Lisessikäytäöt vaikuttavat melko vähä DJ:ide valitoihi Tekijäoikeusistituutioide legitimaatio puute ja siihe reagoimie Lisessikäytätöje legitimiteeti uupumie johtuu moista syistä Johtopäätökset...85 Lähteet:...90 Liitteet...93

5 3 1 Johdato Etisaikaa puhuttii tiskijukista, ku viitattii ihmisii, jotka soittavat talleettua musiikkia yleisölle. Nykyää tiskijukka termiä o jääyt taka-alalle ja tilalle o tullut kirjayhdistelmä DJ, joka o lyhee eglaikiele saoista disc jockey. Pro-gradui tavoite o tutkia sitä, millä tavoi DJ:t kokevat ykyisestä tekijäoikeusjärjestelmästä juotuvat Teosto ja Gramexi DJ-lisessit sekä mite e vaikuttavat heidä toimitaasa. Tekijäoikeudet ovat Opetus- ja kulttuurimiisteriö hallioima ala. Iso osa käytäö taso asioista tekijäoikeuksii liittye kuiteki hoidetaa tekijäoikeusjärjestöje kassa, joita Suomessa ovat esimerkiksi Teosto, Gramex, Kopiosto, Tuotos ja Kuvasto. Näistä järjestöistä Teosto ja Gramex liittyvät tutkimukseei. Teosto kerää Suomessa korvauksia säveltäjille, saoittajille, sovittajille ja musiikkikustatajille live- ja ääitemusiikista. Gramex taas kerää korvauksia esittäville taiteilijoille ja ääitetuottajille ääitemusiiki käytöstä. Sekä Teosto että Gramex keräävät maksuja musiiki julkisesta esittämisestä, mutta molemmilla orgaisaatioilla o myös omat sopimuksesa DJ:lle, jotka haluavat esittää musiikkia tietokoeelta tai muilta kopioilta eli s. kopiolisessit, joihi tässä työssä viittaa termillä DJ-lisessit. Periteisiltä ääitteiltä soittaessa DJ: ei tarvitse maksaa ylimääräisiä maksuja tekijäoikeusjärjestöille, koska ravitola/järjestäjä hoitaa tarvittavat maksut, jotka koskevat talleteide julkista esittämistä. Tilateessa, joissa soitetaa muilta kui alkuperäisiltä ääitteiltä, DJ joutuu itse pitämää huole siitä, että tarvittavat luvat ovat kuossa ja lisessimaksut hoidettu, koska käytäössä digitaalie soittamie vaatii aia jokilaista kopioitia eli teokse valmistamista, mikä taas o luvavaraista toimitaa. Digitaalisessa maailmassa kaikki teokset ovat kopioita paitsi se yksi ja aiut alkuperäie, josta esimmäie kopio tehtii. Euroopassa Suomessa ja Britaiassa joutuu vastaavia lisessejä maksamaa, mutta moissa maissa vastaavia lisessejä DJ:lle ei ole. Myös Kaadassa o olemassa vastaava järjestelmä. Tutkimuksei aihe o Teosto ja Gramexi tarjoamie DJ-lisessie kokemie ja iide vaikutus DJ:ide toimitaa. Aiheei voisi ähdä oleva osa suurempaa tekijäoikeusjärjestelmä suurta murrosta, joka voi katsoa alkaee digitalisoitumisesta ja kiihtyee eteki Itereti myötä. Ajallisesti katsottua siis 1990-luvu puolivälistä ykyaikaa. Digitaalitekologia o meyt hurjaa

6 4 vauhtia eteepäi eikä laisäädätö ole pysyyt perässä. Koko tekijäoikeusjärjestelmä o rakeettu hyvi erilaisee maailmaa ja siksi ykyää jatkuvasti kofliktissa tekologia ja tekologia eri käyttötapoje kassa. Asia o ostaut esii myös erilaisia kasalaisliikkeitä ympäri maailmaa, joista tuetuimpia lieee piraattipuolueet eri maissa, joide ehdokkaita o jopa EU: parlametissa asti. Piraattipuolueilla o imesä mukaisesti varsi kriittie suhtautumie koko immateriaalioikeusjärjestelmää. Moissa maissa toimivat Electroic Frotier -yhdistykset, jotka puolustavat kasalaiste oikeuksia tietoyhteiskuassa. Creative Commos -järjestö ja heidä lisessisä ovat eräs vastareaktio ykyise tekijäoikeusjärjestelmä tiettyihi ogelmakohtii. Nämä ovat vai muutamia esimerkkejä, mutta voi ähdä, että kokoaie digitaaliaja sukupolvi o eemmä tai vähemmä osaa tätä digitaaliaja suurta tekijäoikeusmurrosta, jossa järjestelmä säätöjä euvotellaa uudellee. Tutkimuksei ilmiöö liittyy moelaisia ogelmia, jotka kietoutuvat lähiä siihe, kuika tekologia o kehittyyt hurjaa vauhtia, mutta tekijäoikeuslaisäädätö o rakeettu aalogisee aikaa, jolloi teokse kopioiti oli hyvi erilaie tapahtuma kui ykyää lähes kaike ollessa digitaalista. Tekologia ja laisäädäö yhteetörmäys saa aikaa se, että käytäöissä muodostuu ogelmia, koska käytätöjä rakeetaa pohjalta, jotka eivät sovellu hyvi digitaalisee aikaa. Sovelletut käytäöt eivät aia auti iide ihmiste luottamusta ja kuioitusta, joide toimitaa e jollai tavalla saelevat. Aiheesta kiiostui omie kokemuste perusteella sekä lukemalla muide mielipiteitä siitä. Aihe o herättäyt vahvoja mielipiteitä DJ:lle suuatuilla Itereti keskustelufoorumeilla. Tässä kofliktissa o myös kyse immateriaalioikeuksie halliasta. Tekijäoikeuksie taloudellie arvo o oussut aja saatossa (Hareko 2006, 4) ja tämä vuoksi tekijäoikeusjärjestöillä suuret itressit tekijäoikeude ketällä. Koska heillä o moopoliasema DJ-sopimuste myyissä, ii heillä o myös valtaa päättää käytäöistä. Lopullise saa tekijäoikeusjärjestöje DJ:tä koskevie sopimuste ja sääöste laivoimaisuudesta saoo kuiteki oikeusistui, jos joku päättää erimielisyydet riitauttaa. DJ-lisesseistä ei ole tietääksei tehty aiempaa tutkimusta. Kokoaisuudessaa koko DJ-ihmisryhmää sivuavia tutkimuksia o kasaivälisestiki varsi vähä. Tutkimukset, jotka sivuavat DJ:tä, liittyvät yleesä tekijäoikeuksii ja s. samplaamisee. Suomessa o varsi vähä DJ:itä eikä heil-

7 5 lä ei ole omaa ammattijärjestöää ja heidä ääesä harvemmi pääsee kuuluvii. Tutkimuksei yhteä tarkoituksea o kerätä tietoa tästä heistä sekä saattaa tämä tieto tahoille, jotka tekevät aihetta koskevia päätöksiä. Itse ole harrastaut DJ-toimitaa 2004 vuodesta lähtie. Kiiostus DJ-toimitaa ousi yleisestä kiiostuksesta musiikkia kohtaa ja levykeräilyharrastukse kautta. Palkkatyöä DJ-töitä ole tehyt vuode 2006 kesästä lähtie. Lisäksi ole toimiut tapahtumajärjestäjää useita vuosia Jyväskylässä ja sitä kautta myös hakkiut DJ:tä erilaisii tapahtumii. Ole myös useita vuosia pyörittäyt Jyväskylässä DJ-musiikkii paiottueita klubitapahtumia. Kiiostus digitaalista soittoa kohtaa heräsi 2008 loppuvuodesta. Laitteistot ja ohjelmat haki kesällä Työi ja tapahtumajärjestämise kautta tue iso osa Jyväskylässä DJ-toimitaa harjoittavista ihmisistä tai Jyväskylässä asuvista ihmisistä, jotka harjoittavat muualla DJ-toimitaa. Tutkimuksei aieisto keräsi ettikyselyllä. Aieisto aalyysissä käytä sekä kvatitatiivisia ja kvalitatiivisia meetelmiä. DJ-tekologia kehittymie o tuout kopioitumise käytäöt osaksi DJ:ide arkipäivää. Tutkimusogelmai o se, kuika digitaalie tekologia o muuttaut DJ:ide toimitaa, mite tekijäoikeusjärjestöt ovat tähä kehityksee vastaeet ja millaisia ogelmia ykytilae o tuout tullessaa. Tutkimuskysymyksei ovat seuraavalaiset. 1) Millaiset kokemukset ja tieto DJ:llä o tekijäoikeusjärjestelmästä/-säätelystä ja -järjestöistä 2) Millaisia aseteita DJ:llä o lisessikäytätöjä kohtaa? 3) Millaisii valitoihi lisessikäytäöt johtavat DJ:ide keskuudessa? Tutkimuksessa keskity erityisesti kysymyksii, jotka koskevat soittamista muilta alustoilta kui periteisiltä formaateilta (kaupasta ostetut cd- ja viyylilevyt). Näitä muita formaatteja ovat mm. tietokoee kovalevyltä, muistitikulta tai poltetuilta cd-levyiltä musiiki esittämie DJ-toimiassa. Työssäi keskity s. digitaalisee soittamisee eli soittamisee tietokoee kautta. Digitaalie soittamie o viime vuosia yleistyyt vauhdilla ja o siksi myös ajakohtaie DJ-toimia alue.

8 6 2 DJ-toimita ja se kehittymie Tässä luvussa avaa hiema eemmä tutkimuskohdettai. Keitä ovat DJ:t, mitä o DJ-toimita, mistä kumpuaa DJ-toimia digitalisoitumise motiivit ja mite se o tapahtuut. Haloe (2011, 57-61) o hahmottaut kulttuuri toimitasektoreita tuotatoje taiteellisista ja taloudellisista äkökulmista ja paikataut kulttuurituottajat tälle ketälle. Mite DJ:t asettuvat tälle ketälle? DJ:t ovat heterogeeie joukko ihmisiä, joilla ei ole yhteäistä taustakoulutusta tai ammattiliittoa, joka ajaisi varta vaste heidä asioitaa. DJ-toimitaa ei voida myöskää pelkistää ammatiksi, sillä merkittävä osa DJ-toimiasta tapahtuu epäkaupallisista lähtökohdista. DJ-toimia moimuotoisuus aiheuttaa myös oma haasteesa DJ-jouko tutkimiseesa. Aieistoi avulla pyri paikatamaa DJ:t kulttuuri ketälle Halose tyypittely mukaisesti. Mitä DJ sitte tarkallee ottae tekee? DJ soittaa muide tekemää musiikkia ihmisille. Yleisöä voi olla elävä yleisö esim. yökerhossa tai sitte se voi olla vaikkapa radio kuutelijat tai ihmiset, jotka käyvät lataamassa DJ: miksi (eglai kiele saasta mix ) häe omalta ettisivultaa. Työssäi keskity kuiteki DJ-toimitaa, joka tapahtuu elävä yleisö edessä. Eglaikielessä heistä puhutaa klubi-dj:ä, joka o osaltaa myös vakiituut suomekielee, mutta yleisemmi suomeksi puhutaa vai DJ:stä ilma mitää etuliitteitä. Työssäi käytä termiä DJ, ellei asiayhteydessä tarvitse eriksee korostaa eroa esimerkiksi radio-dj:ihi, jolloi käytä termiä klubi-dj. DJ voi soittaa pelkkää taustamusiikkia tai olla aktiivisessa roolissa pyrkie saamaa ihmisiä tassimaa. Huooimmillaa DJ:tä voisi verrata rikkiäisee jukeboksii, joka soittaa väärät biisit väärässä järjestyksessä ja vähä pätkie. Parhaimmillaa DJ:t taas käyttävät useista eri ääilähteistä tulevaa äätä, jota he muokkaavat eri tavalla luode musiikillise elämykse, joka voi kestää muutamista miuuteista tuteihi. Brewster & Brouhto (2006, 16) saovat, että DJ: tehtävä o kaavoida musiikkiääitteide valtameri yhdeksi uohtumattomaksi illaksi. Romatisoidusta ilmaisutavastaa huolimatta se o mielestäi varsi hyvi saottu. Ns. artisti-dj:t ovat siiä mielessä mielekiitoisessa asemassa, että e ovat yleisesti eemmä musiiki tekijöiä pidettyjä ihmisiä, mutta koska käyttävät moesti keikoillaa paljo muide musiikkia, heitä koskevat hyvi pitkälti samat sääöt kui muita elävälle yleisölle musiikkiaa soittavia DJ:tä. Raja ormaali klubi-dj: artistidj: välillä oki toisaalta varsi häilyvä eikä mitekää yksiselitteie. Kyse oki ehkä moessa mielessä mielikuvista ja siitä, mite kuki DJ o itseää markkioiut.

9 7 DJ-toimita o aikoje saatossa muuttuut eemmä ääitteide esittelystä (itroducig) ääitteide yhdistämisee (combiig) (Broughto & Brewster 2006, 22). Voitaisii siis saoa, että DJ:t ykyää eemmä esiityvät (perform) musiiki avulla kui esittävät musiikkia. (Broughto&Brewster 2006, 17). Taiteelajia DJ-toimitaa voisi verrata esimerkiksi kuvakollaaseihi, joissa useista (muide tekemistä) teoksista muodostuu yhteäie kokoaisuus, jossa osa kuvista o limittäi, osa mittasuhteita tai värimaailmoja ehkä muokattu. Tässä mielessä DJ:t voidaa ähdä postmodereia artisteia, jotka ottavat ideoita ja palasia muilta taiteilijoilta ja yhdistävät e uudella luovalla tavalla (Broughto&Brewster 2006, 23). 2.1 DJ-toimia kehitysvaiheita Jukeboksi keksittii 1989 ja levymusiikille tassittiiki jo iide tahtii kaua ee kui klubidj tuli kuvioihi. Klubi-DJ: historia saotaa alkaee Eglaissa Leedsissä vuoa 1943, jolloi uori kaveri imeltää Jimmy Savile keksi pitää tassiaiset häe valitsemasa levymusiiki tahtii. Maailma esimmäie disko oli pidetty. Savile jatkoi toimitaasa ja keksi pia myös käyttää kahta soitita, jotta voisi lyhetää tauot kappaleide välillä miimii. Hä myös keksi puhua levyje vaihdo aikaa. (Broughto & Brewster 2006, 52) Yhdysvalloissa esimmäiset tapahtumat elävällä DJ:llä tapahtuivat vasta 1950-luvulla, jolloi se aja radio-dj:t markkioivat omia ohjelmiaa s. sock shopeissa, jotka pidettii paikallisissa high schooleissa. Pia tapahtumat levisivät myös amatööri-dj:ide keskuutee. 50-luvulla keksittii myös tärkeä iovaatio DJ-laitteestoo: kahde levy levysoiti, joka ääi-isiööri Edward P. Casey suuitteli pojallee Bob Caseylle. Soittimessa oli kahde levylautase lisäksi kaksi ääevoimakkuude sääditä ja kytki. (Broughto&Brewster 2006; 55, 56, 58-59) 1960-luvulla Britaiassa tapahtui esimmäise kerra murros, jolloi DJ:stä tuli oleaisempi tassittaja kui live-bädeistä. Klubikulttuuri Britaiassa oli osittai kehittyeempi kui USA:ssa, koska Britaiassa radiotoimitaa kotrolloitii valtio toimesta paljo eemmä, jote aiut tapa kuulla vaihtoehtoista musiikkia oli lähteä ulos. Britaiasta väitetää tullee myös esimmäise miksaava DJ:. Hä oli taideopiskelija Terry Noel, joka keräsi maietta paikassa imeltä Arthur jo 1965 lähtie ja päätyi lopulta soittamaa jopa kolmella soittimella samaa aikaa, mikä ei ole ykyääkää kauhea yleistä. Terry Noel oli kuiteki ykyaikaise DJ: prototyyppi, vaikka häe

10 8 miksauksesa olivatki kohtalaise alkeellisia ykyaja stadardeilla. (Broughto&Brewster 2006, 69, 75-77) Eglai orther soul tassikulttuurissa tuli yleiseksi tavaksi soittaa jatkuvasti tempoa kasvattae kues muutama opeimma kappalee jälkee palattii taas rauhallisempaa. Tämä eergiaa kasvattava soittotapa o edellee hyvi tyypillie tapa soittaa. Norther souli myötä yleistyi myös DJ: rooli harviaisuuksie etsijää, musiiki etsijää. Soul-levyjä lähdettiiki etsimää jopa USA:sta asti ja omia harviaisuuksia varjeltii tarkoi eikä iide esittäjiäkää välttämättä kerrottu muille. (Broughto&Brewster 2006, 94, 107, 110) Remiksaus keksittii Jamaikalla jo 1960-luvulla luvu puolivälissä keksittii hyödytää samasta levystä kahta kopiota, jotta esimerkiksi tiettyjä osuuksia pystyttii soittamaa pidempää toistamalla iitä. Kahta samaa levyä samaa aikaa soittamalla pystyttii tekemää myös erilaisia ääiefektejä, kute flager-efekti. Nämä ja moet muut aja iovaatioista osasi parhaite keties Walter Gibbos, joka DJ-esiitymiset sisälsivät reaaliaikaista remiksausta huikealla taidolla toteutettua luvulla sytyiki moderi klubi-dj ja hyvi pitkälti samat tekiikat ja tavat soittaa, joita tuolloi keksittii, ovat edellee käytössä. (Broughto&Brewster 2006, 168, 480) DJ-laitteistoa käytettii jo aikaaa hyvi luovasti. Katz (2004, 115) tuo esii paradoksaalise seika DJ-laitteistosta ja se tarkoituksesta: I fact, the machiery o stage was ever iteded to produce music, but to reproduce it: the musicias perform usig turtables, records, ad a mixer. But istead of merely lettig the machies play, these DJs also kow as turtablists bed the equipmet to their will, alterig existig souds ad producig a wide rage of wholly ew oes. DJ-tekologialla tehdää jotai, mihi sitä ei siis ole alu peri edes tarkoitettu. Katz käsittelee tekstissää turtablismia, joka voisi kuvata oleva hiphop-kulttuurii liittyvä DJ-toimia muoto, mutta pätee myös muuhu esiityvää DJ-toimitaa. Levytettyä musiikkia ei ole alu peri tarkoitettu siihe tarkoituksee, että sitä maipuloitaisii millää tavalla se soittotilateessa, mutta silti koko DJ-toimiassa o kyse siitä, että esitettävää musiikkia eemmä tai vähemmä maipuloidaa DJ: toimesta.

11 9 2.2 Levyje vaihtumie tietokoeisii Tietokoeelta tai vastaavalta alustalta musiiki soittamie yleisölle, eli s. digitaalie soittamie (tekisesti ottae cd-levyiltä soittamieki o digitaalista, mutta tässä e viittaa siihe), o yleistyyt kasvavalla vauhdilla viime vuosia. Kuiteki jo 1990-luvu lopulla o ollut DJ:tä, jotka ovat soittaeet digitaalisesti. Voitaisii saoa, että 2004 julkaistu Serato Scratch Live soitto-ohjelma aloitti ykyise tredi, jossa moet DJ:t ovat siirtyeet periteiste formaattie sijaa soittamaa tietokoeelta musiikkiaa. Muita suosittuja DJ-ohjelmia ovat mm. Traktor Scratch, Virtual DJ ja MAudio Torq. Näide lisäksi myös Ableto Live o suosittu, mutta se voisi kuvailla oleva jokilaie studio- ja DJ-ohjelma syteesi. Serato Scratch Live suosio osasyyä DJ:ide keskuudessa o ollut se helppo ja toimiva käyttö aikakoodatuilla viyyli- ja cd-levyillä, jossa tietokoeelta soivaa musiikkitiedostoa ohjataa soittimella soiva aikakoodatu levy avulla. Käytäössä se tarkoittaa esimerkiksi viyyli kohdalla sitä, että oikeassa viyylisoittimessa pyörivä viyylilevy ohjaa tietokoeohjelmaa ääisigaalillaa. Tästä käytetää termiä viyyliemulaatio. Muita tapoja ohjata DJ-ohjelmia ovat DJ-ohjaimet (toimivat MIDI-käskyihi perustuvalla tekiikalla), hiiri ja äppäimistö sekä moet mitä luovemmat ohjaimet, esim. Nitedo Wii liiketuistuksee perustuva peliohjai. Periaatteessa lähes mikä tahasa tietokoeesee kytkettävä laittee voi valjastaa DJ-ohjaimeksi, mutta käytäössä DJ-ohjaimet ja aikakoodatut levyt ovat yleisimpiä tapoja, joita DJ:t käyttävät soittotilateissa tietokoee kassa. Hiljattai ovat alkaeet yleistyä myös mikserit- ja cd-soittimet, joissa o sisäärakeettua midiohjai, jolla ohjelmia voi ohjata. Kute aiemmasta käy ilmi, digitaalie vallakumous o tuout DJ:lle valtava määrä erilaisia työkaluja hyödyettäviksi sekä ohjelmistoje että laitteide puolella. Miksi DJ:t sitte siirtyvät digitaalisee soittamisee? Yhteä syyä o se, että tietokoee kovalevyllä, muistitikulla tai vastaavassa muodossa voi kuljettaa mukaaa tuhasittai kappaleita, jotka periteisillä formaateilla veisivät paljo tilaa sekä paiaisivat paljo. Yksi 12-tuumaie viyylilevy paiaa ormaalisti grammaa, jote yhde tietokoee paioo ei motaa viyylilevyä mahdu. Saatavuus o myös merkittävä syy. Digitaalisessa muodossa o ykyää saatavilla lähes ääretö määrä musiikkia, joita moia o erittäi hakala fyysisellä formaatilla löytää eikä ykyää kaikista

12 10 julkaisuista välttämättä edes tehdä fyysistä julkaisua. Digitaalise musiiki myyti o myös moikertaistuut muutamassa vuodessa. IFPI: (Iteratioal Federatio of Proographic Idustry) mukaa1 vuoa 2003 digitaalise musiiki myyti oli varsi olematota, vuode 2005 alkupuoliskolla myyti oli 6 ala kokoaisliikevaihdosta ja vuoa 2009 se oli jo 27. Musiikkipalveluide määrä oli oussut vuodesta 2003 vuotee :stä yli 400:a. Eri kappaleita taas oli vuoa 2003 tarjolla oi miljooa, ku vuoa 2009 jo yli 11 miljooaa. Suomessa kasvua vuodesta 2009 vuotee 2010 oli hurjat 87,5,. 4,2 miljooasta 7,8 miljooaa euroo 2. Luvut sisältävät myös s. streamauksee perustuvat palvelut kute Spotify. Voidaa siis perustellusti saoa, että digitaalise musiiki myyti ja tarjota o kasvaut räjähdysmäisesti viime vuosie aikaa. Tulevaisuudessa erilaiset pilvipalvelut, jossa soitettava materiaali tulee suoraa verkosta, tulevat varmasti yleistymää myös DJ-toimiassa. Myös erilaiset biisie uudelleemiksaukset eli remiksit (remix) uudelleeeditoiit (re-edit) leviävät ykyää lähiä digitaalisessa muodossa Iteretissä - osa laillisesti, osa laittomasti. Re-editillä kappalee varsiaisee ääikuvaa ei olla koskettu, mutta se o esimerkiksi järjestetty uudella tavalla, lyheetty tai pideetty. Remikseissä taas kappaleesee o voitu lisätä rumpuraitoja, muita soittimia ja muokata biisiä mitä erilaisemmilla tavoilla. Remiksie muokkausmäärä skaala o varsi suuri eli yksikertaisimmillaa se o vai kappalee temmo ja bassoraida korostamista. Moimutkaisimmillaa se o sitä, että alkuperäisestä kappaleesta ei ole eää helposti tuistettavia elemettejä olemassa eikä alkuperäise kappalee kuulija tuista kappaletta samaksi. Remiksie määrä Iteretissä o kasvaut huomattavasti viime vuosia, ja iide tekemie o moessa mielessä muuttuut ammattimaisemmaksi sekä sitä myötä myös kaupallistuut. Nykyää remiksie tekijöitä arvostetaa eri tavalla, ja moet remiksaajat ovat joskus jopa tuetumpia kui heidä remiksaamasa artistit. Remiksejä julkaistaa fyysisessä muodossa lähiä sikkuje, EP:ide ja albumie bousraitoia sekä joskus eri remiksaajie, levy-yhtiöide tai artistie remix-levyillä. Suuri osa julkaistuista remikseistä julkaistaa kuiteki vai ja aioastaa digitaalisea julkaisuia ja vielä suurempi osa remikseistä julkaistaa epävirallisia reittejä pitki, joskus artisti hyväksyällä, joskus ilma sitä. 1 [Viitattu ] s.6 IFPI Digital Music Report [Viitattu ] 2 [Viitattu ]

13 11 Yksi kasvava ilmiö DJ-toimiassa ovat mash-upit, jotka leviävät etissä lähiä laittomia reittejä pitki, joski joskus asialle o hiljaie hyväksytä. Mash-upilla tarkoitetaa musiikkikappaletta, joka o tehty yhdistelemällä eri kappaleita. Voitaisii ähdä, että se o yksi sample-musiiki muoto, mutta mash-uppie tapauksessa samplet ovat pitkiä, jopa koko laulu mittaisia. Yksikertaisimmillaa mash-upissa yhdistetää toise kappalee lauluraita joku toise kappalee musiikkiraitaa, mutta moimutkaisimmillaa kappaleita yhdistellää varsi suuri määrä toisiisa. Yksi tuetuimmista mash-up -artisteista o kaadalaie Girl Talk, joka myös tekee mash-uppejaa ilma alkuperäiste tekijäoikeudehaltijoide lupaa ja julkaisee iitä myös levymuodossa, mutta ei ole vielä kuitekaa saaut haastetta oikeutee. Sekä remiksejä, että mash-upeja tekevät myös moet DJ:t, vaikka mash-up -artisti ja DJ: välie ero oki hyvi häilyvä. Tärkeä syy digisoito yleistymisee o se, että tietokoeide DJ-ohjelmat mahdollistavat paljo toimitoja, joita periteiset soittimet eivät tue, aiakaa ilma erillisiä lisälaitteita. DJ-ohjelmalla soittamie o moessa mielessä helpompaa, mutta toisaalta e mahdollistavat myös uusia tapoja soittaa. Voisi saoa, että DJ-ohjelmat atavat DJ:lle työkaluja, jotka mahdollistavat etistä luovemma toimia. Broughto ja Brewster (2006, 550) saovatki, että uudet DJ-ohjelmat häivyttävät DJ: ja muusiko välistä rajaa. Toisaalta o myös DJ:tä, jotka soittavat samoi kui eeki, mutta aiempaa helpommi digitaalise soito asiosta. Viimeiseä voisi maiita taloudelliset seikat. Moet DJ-käyttöö tarkoitetut cd-soittimetki tukevat moelaisia toimitoja, mutta toisaalta ovat hialtaa paljo kalliimpia ja iitä tarvitaa vähitää kaksi kappaletta. Fyysiste formaattie käyttämisee DJ-toimiassa parhaiksi puoleksi jäävät tietylaie autettisuus sekä jokilaie show-elemetti, joka sytyy siitä, ku fyysisiä levyjä käsitellää. Moille DJ:ille se o edellee tärkeää. 3 Tekijäoikeus ja se DJ-toimitaa liittyvät osa-alueet Tässä luvussa esittele tekijäoikeude historiaa sekä yleisesti sitä, mikä o tekijäoikeude tarkoitus. Selvitä myös hiema tekijäoikeuslai eri pykäliä ja iide yhteyttä työhöi. Lisäksi erittele tutkielmallei keskeisiä toimijoita ja sitä, mite he liittyvät tutkielmai aiheesee. Tarkoitus o luoda kokoaiskuvaa siitä, mite eri asiat kytkeytyvät toisiisa.

14 Tekijäoikeude historia ja tekijäoikeus yleisesti Erilaista taidetta o tehty ii kaua kui ihmie o ollut olemassa. Se sijaa teoksia suojeleva tekijäoikeus o kehitetty vasta kirjapaio keksimise aikoihi eriäisi yksioikeussopimuksi. Esimmäiseä tekijäoikeuslakia taas voidaa pitää vasta kuigatar Aa lakia vuodelta 1710, joka säädettii vasta vuosisatoja kirjapaio keksimise jälkee. Alu peri tekijäoikeuksilla tarkoitettiiki imeomaa teokse kopioitioikeutta (copyright), mutta sittemmi se o laajetuut tarkoittamaa laajemmi tekijä eri oikeuksia. Tekijäoikeuksie tarkoitus oli turvata kirjapaiajie ja kustatajie oikeudet, mutta sitä kautta myös tekijä oikeudet kasvoivat (Haarma 2005, 24). Haarmai mukaa (2005, 9) tekijäoikeude historiassa tekijäoikeuslaisäädäö yksi tärkeimmistä tehtävistä o ollut kirjallisuude ja taitee edistämie. Mylly, Karo ja Lavapuro (2007, 12) taas saovat keskeiseä tavoitteea oleva vapaa hekise luomistyö edistämie se eri muodoissa. Suomessa tekijäoikeudesta säädettii esimmäise kerra 1829 paioasetuksessa, jossa asetettii kirja tekijälle yksioikeus teokse julkaisuu ja myytii. Tämä oikeus säilyi myös perillisillä 25 vuotta tekijä kuolemasta. Vuoa 1865 suoja-aikaa pideettii 50 vuotee sillä lisäyksellä, että leski ja perilliset saivat pitää oikeudet koko eliikäsä. Samalla suoja ulotettii myös joihiki kuvallisii tuotteisii ja uotteihi sekä äytelmäteksteihi. Yksityiskohtaisemmi asiasta säädettii vuoa 1880, jolloi suoja-ajaksi määrättii 50 vuotta tekijä kuolemasta. (Haarma 2005, 7) 1800-luvu lopusssa sekä 1900-luvu alussa tekijäoikeuslaisäädätöä yritettii laajetaa taiteilijoide oikeuksia kasvattavaa suutaa, mutta se ei oistuut ja ehdotukset vuoa 1905 ja 1920 eivät johtaeet toimepiteisii. Se sijaa vuoa 1927 saatii uusi laki tekijäoikeudesta hekisii tuotteisii. Eteki säveltäjie oikeussuoja kasvoi, mutta myös valokuvalle aettii tekijäoikeudet jo tuolloi erillisessä laissa. (Haarma 2005, 8). Nykyie tekijäoikeuslakimme o vuodelta Lakitekisesti tekijäoikeus kuuluu varallisuusoikeuksii kuuluvaa immateriaalioikeutee, vaikka tekijäoikeus o muita immateriaalioikeuksia eemmä kytköksissä persooallisuusoikeutee. Immateriaalioikeude kohde o aieeto, ei aieellie, kute imestäki voi päätellä. Se, mikä o tämä aieeto kohde, o aikoje saatossa muuttuut (Haarma 2005, 47) ja voitaisii ähdä, että

15 13 se o jatkuvassa murrostilassa. Tekijäoikeude suoja kohde Suome laisäädäössä o itseäie ja omaperäie luomistyö, jota kutsutaa teokseksi. Suoja saa itse teos sekä se osat. (Hareko 2006, 13) Suoja saa siis vai, jos teos o omaperäie ja itseäie, mutta tämä lisäksi se täytyy vielä ylittää teoskyys. Hareko (2006, 15) kirjoittaa, että Omaperäisyydellä tarkoitetaa sitä, että keekää toise kui tekijä ei voitaisi olettaa päätyvä samakaltaisee lopputuloksee, jos toie ryhtyisi itseäisesti vastaavaa luomistyöhö. Se, ylittääkö teos teoskyykse arvioidaa yksittäistapauksittai ja lopullise arvioii suorittaa tuomioistui riita- tai rikosasia yhteydessä (Hareko 2006, 15). Tekijäoikeus voidaa ähdä eri hekilöide väliseä suhteea, jossa tekijä yksioikeus teokseesa ataa häelle valla kieltää muilta tietyt toimiot koskie teostasa (Haarma 2005, 49; Hareko 2006, 1). Tekijäoikeus tarkoittaa siis tietylaista moopolia tekijälle teokseesa (Tritto 2002, 305). Koska tekijäoikeudet ovat osa immateriaalioikeuksia, ii e ovat myös osa omistusjärjestelmää. Bruu, Eskelie & al. (2010, 72) määrittelevät se seuraavasti Omistusjärjestelmä sisältää ee kaikkea käsitykse siitä, mikä o omistamise kettä ja legitiimi peruste, ja millä tavoi omistusta voidaa suojata eli mitä voidaa ylipääsä omistaa ja miksi, ja mite omistus varmistetaa. Eri yhteiskuissa taidetta kohdellaa eri tavalla. Useimmissa yhteiskuissa käytäö pelisääöt siitä, mite kauppaa saa tehdä taiteella, eroavat moista muista hyödykkeistä. Taitee arvo o moesti se sisällössä, ei iikää se fyysisessä ilmetymässä. Kirjassa arvokasta ovat saat ja sisältö, ei iikää se paperi ja muste. Valtio päättää siitä, mite kauppaa taiteella käydää ja millaista suojaa se saa. Kaupakäyi säätöje yksityiskohdista käydää kuiteki moesti taistelua jopa oikeudessa asti (Becker 1984, ). Aieettoma ja aieellise tavara merkittävi ero o siiä, että aieettoma tavara levittämie ei poista alkuperäise omistaja hallitaa. Immateriaalitaloudessa omistamista täytyy lähestyä eri äkökulmasta kui periteiste hallitaoikeuksie äkökulmasta (Bruu & al. 2010, 73). Aieettomalla omaisuudella ei varsiaisesti tehdä vaihtokauppaa vaa se o pikemmiki levittämistä tai osalliseksi päästämistä, koska omistus ei katoa alkuperäiseltä omistajaltaa. Oleellie taloudellie kysymys oki se, että millä ehdoilla immateriaalisee asiaa pääsee osalliseksi. Näide ehtoje päättämie ja se, kuika paljo immateriaalise omaisuude osalliseksi päästämisestä voidaa hyötyä,

16 14 o poliittie kysymys. (Bruu & al. 2010, 91) 3.2 Tekijäoikeuslaki Suomessa ja se pykälät Nykyie tekijäoikeuslakimme o vuodelta 1961, joski sitä o täydeetty useaa otteesee myöhemmi, viimeksi vuoa Laki oikeudesta valokuvaa kumottii vuoa 1995 ja se sisältö sisällytettii tekijäoikeuslakii. Viime vuosia tekijäoikeuslakii o vaikuttaut tekologia kehitys ja esimerkiksi EU: tietoyhteiskutadirektiivi (Haarma 2005, 8-9). Tekijäoikeus pitei Suomessa vuode 1996 alusta lähtie 70 vuodeksi tekijä kuolemasta aiemma 50 vuode sijaa (laimuutos 1654/1995). Seuraavassa käy läpi Suome ykyistä tekijäoikeuslakia siltä osi missä siiä o yhtymäkohtia työhöi. Työi kaalta tärkei osio o kuiteki kappalee valmistamista koskeva kohta ja osa pykälistä vai sivuaa työtäi, mutta iide ymmärtämie auttaa paremmi hahmottamaa tekijäoikeuskettää kokoaisuutea ja se suhdetta työhöi Teostyypit TekijäL 1 saoo, että tekijäoikeude muodostavat kirjalliset ja taiteelliset teokset. WIPO: tekijäoikeussopimukse 2 artiklassa taas määritellää tekijäoikeussuoja kattamaa ilmaisuja, mutta ei ideoita. TekijäL 1 :ssä o selvitetty yleisimmät teostyypit, jotka ovat: 1. kauokirjallie tahi selittävä kirjallie tai suullie esitys 2. sävellysteos 3. äyttämöteos 4. elokuvateos 5. valokuvateos tai muu kuvataitee teos 6. rakeustaitee tuote 7. taidekäsityö ja taideteollisuude tuote TekijäL 1 : 1 mometissa saotaa, että teos voi ilmetä myös muulla tavalla, jotta äide yleisimpie teostyyppie ulkopuoliset teokset saisivat suoja. Esim. tietokoeohjelmat suoja kattoi ee kui siitä tehtii erillie sääös. (Haarma 2005, 52) Tekijäoikeudet voidaa jakaa moraalisii ja taloudellisii oikeuksii. Moraalisilla oikeuksilla tar-

17 15 koitetaa tekijä suojaa suhteessa teoksee. Esimerkiksi tekijällä o oikeus tulla maiituksi teokse tekijäksi, teosta ei saa muuella tekijää loukkaavalla tavalla eikä esittää sellaisessa asiayhteydessä, jossa se voisi tekijää loukata (Hareko 2006, 2). Taloudellisii oikeuksii kuuluu taas tekijä yksioikeus määrätä kaikesta teoksesa käytöstä, jolla voi olla taloudellista arvoa. Tekijällä o oikeus määrätä, mite häe teostaa hyödyetää. Tätä hyödytämistä varte tekijä o mahdollista myötää vastikkeellisia tai vastikkeettomia lupia teoksesa hyödytämisee (Hareko 2006, 2) Kappalee valmistamie Työi kaalta kaikkei tärkei tekijäoikeuslai kohta o kappalee valmistamista koskevat säädökset, koska siihe Teosto ja Gramexi lisessit lopulta perustuvat. TekijäL 2 2 mometissa saotaa, mitä tarkoitetaa kappalee valmistamisella. Haarmai mukaa (2005, 113) tekijä yksioikeude piirii kuuluvat kaikki kappalee valmistamise tekiikat. Tämä siis tarkoittaa, että esimerkiksi kaikki digitaalie kopioiti o myös kappalee valmistamista. Teokse, esim. viyylilevy digitoimie o teoskappalee valmistamista kute myös kaikelaie etistä lataamie (dowload) (Haarma 2005, 114). Täte tekijäoikeuslaki katsoo kappalee valmistamiseksi siis myös digitaalisista musiikkikaupoista ostetut kappaleet, koska se edellyttää lataamista. Tämä toki tutuu urikuriselta, että ettikaupoista lataamalla tulet valmistaeeksi kappalee eli kopio, joka o luvavaraista toimitaa. Haarma toteaaki (2005, 117), että digitaalitekiikka o tuout uusia ogelmia tekijäoikeude tulkitaa. Musiiki puolella ollaa kappalee valmistamise oikeuksista käytetty termiä mekaisoitioikeus (Hareko 2006, 30), jota termiä Teostoki käyttää kopiolisesseissää. Tekijäoikeuslai mukaa kappale sytyy silloi, ku teos ilmaistaa ja se kiiittyy johoki alustaa (cd-levy, kovalevy, paperi) site, että teos voidaa toisitaa. Harego mukaa (2006, 31) lai 2 mometi mukaa kappalee valmistamista pidetää välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keiolla ja missä muodossa tahasa kokoaa tai osittai tapahtuvaa kappalee valmistamista. Kappalee pysyvällä valmistamisella tarkoitetaa sitä, ku lopputulos o joki fyysie tuote, esim. cd-levy tai jos talleus o muute pysyvä. Medioille, joista tietoa voi poistaa ja talletaa uudellee, ei pysyviä talleteita voi varsiaisesti tehdäkää, mutta silti e ähdää pysyviä. Tilapäie valmistamie taas tarkoittaa kappalee valmistamista esim. tietokoee välimuistii, jossa sitä hyödyetää vai hetke. Lähtökohtaisesti tekijäoikeuslaki pitää siis sisällää sekä ykyiset, että

18 16 tulevat tekologiat kappalee valmistamismeetelmät, ja tämä muotoilu tulee Beri sopimukse 9 artiklasta. Siirtämie laitteesee toistoa varte o myös kappalee valmistamista. CD-levy talletamie mp3-formaattii o kappalee valmistamista siiä missä kirja sivuje kopioiti kopiokoeella tai etistä lataamie. (Hareko 2006, 31-32) Teokse julkie esittämie Teoste julkisesta esittämisestä saoo TekijäL 2 3 mometti, jossa julkie esittämie o määritelty elijaolla: Teos saatetaa yleisö saatavii, ku: 1) se välitetää yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihi sisältyy myös teokse välittämie site, että yleisöö kuuluvilla hekilöillä o mahdollisuus saada teos saataviisa itse valitsemastaa paikasta ja itse valitsemaaa aikaa; 2) se esitetää julkisesti esitystapahtumassa läsä olevalle yleisölle; 3) se kappale tarjotaa myytäväksi, vuokrattavaksi tai laiattavaksi taikka sitä muutoi levitetää yleisö keskuutee; taikka 4) sitä äytetää julkisesti tekistä apuväliettä käyttämättä. Julkisea esittämiseä ja yleisölle välittämiseä pidetää myös esittämistä ja välittämistä asiotoimiassa suurehkolle suljetulle piirille. Yleisöllä tarkoitetaa sitä, että esittämie ei tapahdu yksityisessä piirissä. Yleisö tarkkaa määritelmää ei laissa ole. Pääperiaatteea o kuiteki se, että ku esittämise, levittämise tai äyttämise kohderyhmää ei ole yksilöllisesti määritelty, kyseessä o yleisö. Rajatapauksia o, ja iitä oki käsitelty oikeuskäytäöissä (Hareko 2006, 34-35). Julkise esittämise ja yleisölle välittämise eroa o se, että tapauksissa joissa yleisö ei seuraa esitystä välittömästi esityspaikalla, kyse o välittämisestä, ku taas julkie esittämie o sitä ku yleisö o läsä esitystilateessa. Esim. radiolähetys o yleisölle välittämistä, ku taas kosertti o julkista esittämistä (Hareko 2006, 37). Ravitoloissa tapahtuva DJ-toimita o siis teoste julkista esittämistä, joka o tekijä yksioikeus. Tästä hyvästä ravitolat maksavat sekä Teostolle että Gramexille korvauksia teoste julkisesta esittämisestä. Teosto ja Gramex ovat jakaeet maksut eriksee taustamusiikille ja mekaaiselle tassimusiikille ja karaokelle. Jälkimmäisestä maksetaa suuremmat korvaukset. Esim. tassimusiikkimaksut Gramexi hiastoje3 mukaa ovat pieimmillää 15,72 /kk kuussa, jos ravitolassa o 3

19 17 asiakaspaikkoja 1-24 ja tassipäiviä kolmessa kuukaudessa Suurimmillaa maksu o 208,93 /kk, ku asiakaspaikkoja o yli 1000 ja tassipäiviä yli 60 kolmessa kuukaudessa. Teoste julkie esittämie liittyy siltä kaalta työhöi, että julkie esittämie ei ole koskaa yksityistä käyttöä (joho taas pätee eri kopioitilait) ja julkisesta esittämisestä veloitettavat maksut ovat erillisiä kopioitilisesseistä, vaikka erittäi moesti e tutuvat aiheesta käytävässä julkisessa keskustelussa meevä sekaisi. Keskustelu selvetämiseksi o hyvä tuoda esii, mitä julkisella esittämisellä tarkoitetaa Lähioikeudet: esittävie taiteilijoide suoja Esittävie taiteilijoide oikeussuojasta säädetää TekijäL 45, 47 ja 47 a :ssä. Esittävää taiteilijaa pidetää hekilöä, joka esittää kirjallise tai taiteellise teokse tai se osa (Haarma 2005, 258). Lasse (Haarma 2005, 261 mukaa)o päätyyt pohjoismaisia tekijäoikeuslakeja aalysoidessaa siihe tuloksee, että jokaie vokaalie ja istrumetaalie musiikkiesitys täyttäisi aia vaatimukset, joille esittävä taiteilija saisi suoja esityksellee. Jos taas esitettävä asia ei täytä teokse vaatimuksia, suoja esitykselle jää saamatta. Kuiteki esitys voi itsessää ylittää teoskyykse, esim. improvisaatiossa, jolloi esitys saa teossuoja (Haarma 2005, ). Esittävä taiteilija suoja sisältää TekijäL 45 : mukaa (Haarma 2005, 262): A. Taloudelliset oikeudet 1. Esitykset talletamie 2. Esitykse saattamie yleisö saatavii a) radio tai televisio välityksellä b) suoraa siirtämällä 3. Ääitalleteelle talleetu esitykse a) kopioimie b) esittämie julkisesti c) välittämie yleisölle d) levittämie yleisö keskuutee 4. Kuvatalleteelle talleetu esitykse a) kopioimie b) o demad -välittämie yleisölle c) levittämie yleisö keskuutee 5. Korvaus kuvallisee musiikkitalletee käyttämisestä

20 18 B. Moraaliset oikeudet 1. Isyysoikeus 2. Respektioikeus Näistä omaa aihettai koskevat kohdat 3a ja 3b. Esittävie taiteilijoide oikeuksia Suomessa valvoo Gramex RY, ja kyseie laki siis perustelee se, miksi o olemassa järjestö puolustamassa esiityvie taiteilijoide oikeuksia Ääittee tuottaja suoja Tekijäoikeuslaissa TekijäL 46 : saotaa, että ääitetuottajalla o yksioikeus talletee 1) kopioimisee 2) julkisee esittämisee 3) yleisölle välittämisee 4) yleisö keskuutee levittämisee Suoja-aika o 50 vuotta talletamisvuodesta. Lasketatapa riippuu siitä julkaistaako teos vai tuodaako se muutoi yleisö saataville. Suoja kattaa kaikelaiset ääitalleteet eikä talletee tarvitse olla teoskyykse ylittävä. Ääitalletee tuottaja oikeutta rajoittaa s. pakkolisessissääös sekä myös yksityiskäyttöö tapahtuva jäljetämie sekä jäljetämie siteeraustarkoituksessa. Rajoitukset o säädetty TekijäL 46 : 3 mometissa. Ääittee tuottaja suoja ja esiityvä taiteilija suoja-aika lasketaa osittai eri tavoi ja siitä syystä suoja-ajat voivat olla eri pituisia (Haarma 2005, 273). Ääittee tuottajia Suomessa edustaa Gramex ry eli kyseie laki o perusteea sille, miksi ääittee tuottajilla o hyvä olla edustaja Suomessa Valmistamie yksityisee käyttöö Tekijäoikeuslaki sallii teoste kopioimise yksityisee käyttöö. Laki kuuluu äi (TekijäL 12 ): Julkistetusta teoksesta saa jokaie valmistaa muutama kappalee yksityistä käyttöää varte. Site valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhu tarkoituksee. Kappalee valmistamise valmistuttaja yksityistä käyttöä varte saa myös ataa ulkopuolise suoritettavaksi. Mitä 2 mometissa säädetää, ei koske sävellysteokse, elokuvateokse, käyttöesiee tai kuvaveistokse kappalee valmistamista eikä muu taideteokse jäljetämistä taiteellisi meetelmi. Tämä pykälä sääökset eivät koske tietokoeella luettavassa muodossa olevaa tietokoeohjelmaa, tietokoeella luettavassa muodossa oleva kappalee valmistamista tällaisessa muodossa olevasta tietokaasta eivätkä rakeusteokse valmistamista.

21 19 Yksityie kopioiti koskee vai julkistettuja teoksia, ja yksityisellä käytöllä tarkoitetaa sitä, että kopioiti tapahtuu hekilökohtaisii tarpeisii. Sääöstä valmistaessa tällä tarkoitettii opiskelua, yksityistä tutkimustoimitaa ja ilma kaupallisia tavoitteita tapahtuvia harrastuksia. Yksityisellä käytöllä ei yleesä tarkoiteta toimitaa, joka tapahtuu asiotarkoituksessa. Kuiteki Haarma saoo, että esimerkiksi tietee tai taitee harjoittamista ei yleesä pidettäe ammattitoimitaa. (Haarma 2005, 179) DJ-toimiassa tapahtuvaa kopiotia ei ykyää tekijäoikeusjärjestöje äkökulmasta katsota taitee harjoittamiseksi, koska sitä ei katsota yksityiseksi kopioiiksi. Myöskää esiityvässä DJ-toimiassa tapahtuva kopioiti, joka ei tapahdu asiotarkoituksessa, ei ykykäytäö mukaa ole yksityistä kopioitia Tekijäoikeude raukeamie Tekijäoikeude raukeamisella tarkoitetaa sitä, ku tekijäoikeus tiettyje asioide jälkee ikää kui loppuu. Tällä tarkoitetaa käytäössä sitä, että teoskappaleita saa myydä tai levittää eteepäi ilma, että alkuperäisellä tekijällä o asiaa saottavaa. Raukeamie koskee siis teoskappaleita, ei itse teoksia. Teoskappaleesta ei kuitekaa saa valmistaa kopioita tai esittää sitä julkisesti. Raukeamista koskeva laisäädätö löytyy TekijäL 19 ja 20 :stä. (Haarma 2005, 166) Tekijäoikeude raukeamie o yksi seikka, joka tekee fyysisistä teoskappaleista ja kopioista varsi erilaisia laisäädäö kaalta. Ku fyysisiä teoskappaleita levitetää yleisölle, ii kotrolli iihi o erilaie kui tilateessa, jossa levitetää esimerkiksi digitaalisia kopioita. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Jos Iteretistä välitetystä teoksesta tulostetaa kappale vaikkapa paperille, edellyttää se yleisölle levittämie oikeudehaltija suostumusta (Haarma 2005, 168). Digitaalisessa maailmassa teoskappale termiä meettää merkityksesä, koska kaikki perustuu kopioitii. Digitaalisia teoskappaleita ovat aioastaa optisille medioille pysyvästi talleetut teoskappaleet. 3.3 Tekijäoikeusjärjestöt ja iide toimita Tekijäoikeusjärjestöjä o Suomessa moia ja e edustavat eri aloje oikeudehaltijoita ja ovat iide eduvalvojia. Tekijäoikeusjärjestöt edustavat suurta joukkoa oikeudehaltijoita ja lisesoivat äide teoksiaa eteepäi korvauksia vastaa. Korvauksia tekijäoikeusjärjestöt saavat myös ulko-

22 20 maisilta sisarjärjestöiltää. Korvaukset järjestöt tilittävät eteepäi oikeudehaltijoille. Tekijäoikeusjärjestöistä Teosto ja Gramex ovat työi kaalta oleaisia. Järjestöje lisäksi käsittele heidä DJ-lisessejää, joide kokemie ja vaikutus käytätöihi ovat työi oleaisimpia asioita. Käy läpi lisessie sisältöä sekä sitä, mitä e käytäö tasolla tarkoittavat. Säveltäjäi tekijäoikeustoimisto Teosto (RY) o perustettu vuoa 1928 ja se perustivat suomalaiset musiiki tekijät ja kustatajat. Teosto edustaa säveltäjiä, saoittajia, sovittajia ja musiikki kustatajia. Teosto o ollut aktiivisesti vaikuttamassa tekijäoikeuslaisäädätöö jo alkuajoista lähtie (Kallio 1978, 7). Myös Suome ykyisee tekijäoikeuslakii vuodelta 1961 Teosto oli aktiivisesti vaikuttamassa (Kallio 1978; 64, 67). Nykyääki Teosto ottaa aktiivisesti kataa tekijäoikeuslakii ja heidä asiakkaitaa koskevii asioihi4. Teosto järjestöä ei ole täysi avoi järjestö siiä mielessä, että kuka tahasa voisi liittyä jäseeksi vaa jäsee täytyy päättää tietyt ehdot. Aikaaa Teosto jäseeksi pääsi vai johtokua hyväksymää (Kallio 1978, 14). Nykyää täytyy esi täyttää tietyt kriteerit (esim. vähitää 4 vuotta asiakkaaa) sekä tehdä hallitukselle kirjallie aomus 5. Jäsee ja asiakkaa iso ero oki se, että asiakas ei ole päätösvaltaie, mutta jäse o. Jäseyyde voimassa olosta Teosto sääöt saovat, että Jäseyys lakkaa, ku yksityie hekilö kuolee, yhteisö tai säätiö purkautuu taikka jäse eroaa tai erotetaa yhdistyksestä. Teostolla o jäseiä lähes Nykyää Teosto edustaa kotimaista ja jopa kahta miljooaa musiiki tekijää ja kustatajaa. Korvauksia Teosto keräsi vuoa ,8 milj. euroa, joista kuluje jälkee tilitettii 37,2 milj. euroa (86,9 kokoaissummasta) eteepäi säveltäjille, saoittajille, sovittajille ja musiiki kustatajille. 6,7 kerätystä summasta käytetää kotimaise musiiki edistämisee. Ulkomailta sisarjärjestöiltä saatuja rahoja Teosto tilitti asiakkaillee 8,4 milj. euroa 7. Yrityksiä ja yhteisöjä Teostolla o asiakkaaa [Viitattu ] 5 Teosto sääöt: pdf [Viitattu ] 6 [Viitattu ] 7 [Viitattu ] 8 [Viitattu ]

23 21 Gramex ry o perustettu vuoa 1967 ja se o esittävie taiteilijoide ja ääitteide tuottajie tekijäoikeusyhdistys. Gramex edustaa kotimaista taiteilijaa sekä huomattava suurta määrää ulkomaisia. Gramexi hallituksessa päätösvaltaa käyttävät muusikoide ja tuottajie edustajat. Gramexi jäseiä o kolme yhdistystä, jotka ovat Suome muusikkoje liitto ry, SOLO ry sekä Musiikkituottajat IFPI Filad ry. 9 Vuoa 2010 Gramex jakoi korvauksia 14,7 milj. euroa, josta kotimaiselle musiikille mei 11,2 milj. euroa ja ulkomaiselle 3,5 milj. euroa. Esittävät taiteilijat saivat potista 5,4 milj. euroa ja tuottajat 5,8 milj. euroa. Nämä summat jakaatuvat esittävälle taiteilijalle sekä 5416 tuottaja-oikeudehaltijataholle. Esityskorvaukset jaetaa se mukaa paljoko kutaki kappaletta o soitettu eri radiokaavilla.10 Tekijäoikeusjärjestöt tarjoavat DJ:lle s. DJ-lisessejä, jos ämä käyttävät kopioita toimiassaa. Kopioiti o sallittu vai yksityisee käyttöö ilma erillistä lupaa, muissa tilateissa vaaditaa lupa tekijäoikeudehaltijoilta. Kopioituje kappaleide täytyy olla laillisesta lähteestä peräisi. Vuoa 2010 Teosto suuri lisessi kattoi 5000 kappaletta, Gramexi 3000, ja iide yhteishita oli 715,30 euroa. Britaiassa tarvitsee vai yhde lisessi. Se maksoi 200 putaa vuoa 2010 ja kattoi kappaletta [Viitattu ] [Viitattu ] 10 [Viitattu ] 11 [Viitattu ]

24 22 Taulukko 1: Teosto ja Gramexi DJ-lisessie hiat ja kappalemäärät vuoa 2010 Lisessi Teosto lisessi A Teosto lisessi B Teosto lisessi C Gramexi lisessi A Gramexi lisessi B Gramexi lisessi C Gramexi lisessi D /vuosi Kpl-rajat St/kpl mi 106, ,3 213, ,1 324, ,5 183, ,7 225, ,1 262, ,9 415, ,9 Teosto DJ-lisessi 2010: raja ylittävistä kappaleista 0,10 /kappale -Yhdestä kappaleesta tarvitsee maksaa vai kerra, se jälkee vai uusista kappaleista. Kappaleesee saat siis ikuise lisessi, ku siitä o maksu kerra maksettu. Gramexi DJ-lisessihiasto 2010: jälkee kappalekohtaie korvaus 1,07 /kappale + ALV -Lisessi D: kohdalla vaatimus käytettävie kappaleide raportoiista Gramexille -Kappaleista maksettava joka vuosi korvaus. Gramexi ja Teosto lisessie ALV: sisältävät hiat olivat tauluko 1 mukaiset vuoa Lisessie tulkitaa liittyvissä asioissa ole ollut yhteydessä sekä Teosto, että Gramexi edustajaa, joide perusteella lisessie käyttöehdot o kuvattu. Otettakoo kuiteki huomioo, että moi paikoi lisessie sopimusteksti kirjallie ilmaisu ataa syytä varsi erilaisee tulkitaa, mitä järjestöje itsesä kertomat käytäöt asioista ovat, esim. varmuuskopioide sekä kiitolevyllä säilytettävie kappaleide suhtee. Hioilltaa lisessit ovat varsi eri tasoa, kute taulukosta 1 äkee. Musiikkikappalekohtaie hita vaihtelee halvimmillaa Teostolla 7-13 seti välillä, ku taas Gramexilla vaihtelu o seti välillä. Ero o siis joillai kappalemäärillä moikertaie. Teosto lisessiehdot vaativat kappaleesta maksamista kerra, ku taas Gramexi lisessi o voimassa vai ii kaua kui lisessiä maksaa. Eli esimerkiksi jos maksat Teosto lisessi A: kolmea vuoa peräkkäi, ii li-

25 23 sessi kattaa kolmatea vuoa jo kolmikertaise määrä kappaleita Gramexi DJ-lisessi vuodelta 2010 Tutkimukseei kuuluu kysely, jossa kysytää kysymyksiä mm. Gramexi ja Teosto DJ-lisesseistä. Kyselyssä Gramexi DJ-lisessiä koskevat kysymykset pohjautuvat heidä lisessiisä vuodelta 2010 (kts. Liite 1). Aieistoai kerätessä kyseie lisessi oli voimassa. Se sisältää siis esittävie taiteilijoide ja ääitteide tuottajie luva tehdä kopioita Suomessa tapahtuvaa DJ-toimitaa. Sopimukse kohdassa 6.3. puhutaa siitä, että kopioide o oltava laillisesta lähteestä peräisi. DJtoimia kaalta tämä tarkoittaa sitä, että luvatta jaossa olevat remixit ja mashupit eivät ole laillisia lisessiekää kassa, mutta tälle asialle tekijäoikeusjärjestöt eivät mahda mitää. Kohdassa 6.4. kerrotaa DJ-D -lisessityypi erityisehdoista. DJ-D -lisessi kattaa kappaletta ja maksaa 415,30 / kaleterivuosi. Kohta 6.4. saoo Valittaessa lisessimalli DJ D (3000 uraa), tulee käytettävät ja kopioitavat ääitteet ja iide urat raportoida yksilöidysti Gramexille (lihavoiit ja kursivoiit samoi kui sopimuksessa). Yksilöity raportoitiohje (Liite 2) tarkoittaa tässä tapauksessa 13 kohda Excel-taulukkoa tai tekstitiedostoa, joka o automaattisesti luettavissa. Kappalee ime ja esittäjä lisäksi vaaditaa esim. levy julkaisija ääitetuusta, levy kaupallista tuusta, kappalee pituus sekui tarkkuudella, julkaisuvuosi ISRC-koodi, joka o kappalee kasaivälie tuiste. Ogelmaksi tässä muodostuu se, että kappalee raportoimie tuolla tarkkuudella vie erittäi paljo aikaa. DJ Orio -imellä blogia kirjoittava Juska Wedlad arvioi, että 3000 kappalee raportoimisee meisi 150 tutia aikaa 12. Samoite ogelmallista o se, että esimerkiksi etistä ostetuista kappaleista ei löydy lähellekää kaikkia raportoitii vaadittuja tietoja. Muissa lisessimalleissa raportoitia ei vaadita. Tämä vuoksi o mahdollista, että kyys ottaa DJ-D lisessi voi kasvaa suureksi, vaikka sellaista kappalemäärää tarvitsisiki. Tästä kyseisestä sääöksestä Gramex luopui kuiteki vuode 2011 alusta lähtie. Kohdassa 6.6. todetaa, että esittävie taiteilijoide moraalisia oikeuksia ei saa rikkoa lisessistä huolimatta eli ei saa esittää kappaleita kotekstissa, jossa se olisi loukkaavaa tai muutaa teoksia ilma lupaa. Muutamise kaalta raja voi olla varsi häilyvä, koska DJ-toimita jo lähtökohtaisesti sisältää eemmä tai vähemmä muutelua. Käytäössä DJ-toimitaa ei voi harjoittaa, aiakaa hyvi, rikkomatta tekijöide moraalisia oikeuksia. Kohdassa 6.7. todetaa, että lupa ei kata ääittei12 [Viitattu ]

26 24 de tuottajille tai esittäville taiteilijoille meevää korvausta, joka siis periteisesti ravitola/tapahtumapaikka maksaa, joka siis tarkoittaa julkise esittämise maksua. Kohdassa saotaa Vuosilisessi voimassaolo päätyttyä ei se ojalla lisesoituja ja valmistettuja talleteita saa eää käyttää ja talleteet tulee hävittää vuosilisessi päättymispäivä kuluessa, mikä kohda tulkita o aiheuttaut hämmeystä. Jos DJ-käyttöö tehdyt kopiot täytyy hävittää, ii tarkoittaako se sitä, että esim. Itereti musiikkikaupoista ostetut kappaleet täytyisi hävittää tietokoee kovalevyltä sopimukse purkauduttua? Näi se meisi, jos sopimusta tulkitsee kirjaimellisesti. Gramexi edustaja mukaa kohta tulkitaa ii, että talleteita saa kuiteki käyttää yksityiskäytössä lisessie rauettua. Kohdassa 6.8. tosi saotaa, että Luvasaaja vastaa siitä ja harjoittaa toimitaasa site, että myöettävä luva perusteella valmistettuja talleteita ei kopioida, levitetä eikä esitetä äide ehtoje vastaisesti, mutta varmuuskopioiti o Gramexi edustaja mukaa sallittu. Kohdassa saotaa Gramexilla tai se määräämällä o oikeus haluamaaa ajakohtaa tarkastaa vuosilisessi ojalla käytettävät ja valmistetut talleteet ja iide lukumäärä samoi kui talleteide talleusalustat kute esimerkiksi PC-kovalevyt, mikä tarkoittaa sitä, että Gramexilla o oikeus tarkastaa esim. tietokoee kovalevy sekä talleteide lukumäärä. Tämä sopimukse kohta tiukasti tulkittua tarkoittaisi käsittääksei sitä, että tietokoeelta ei saisi löytyä muita kappaleita kui e, jotka sie o Gramexi lisessillä hakittu. Gramexi edustaja mukaa tietokoeella saa kuiteki olla myös yksityiskäyttöä varte olevia kappaleita. Se taas tekee lukumäärä tarkistamise käytäössä mahdottomaksi, koska mitää eakkoilmoitusta lisessii kuuluvista kappaleista ei tehdä. Ääittee ura o sopimuksessa määritelty seuraavalaisesti ääittee uralla tarkoitetaa ääittee osaa, joka sisältää yhde sävelteokse tai se osa esitykse, joka tarkoittaa sitä, että myös s. kappaleista tehdyt samplet (kappalee osat) lasketaa uriksi ja äi olle samplet myös kopioiksi, mikä ataa osaltaa rajoitteita sopimuksee. Gramexi edustaja mukaa yksi sample lasketaa yhdeksi kopioksi. Jotkut DJ:t saattavat pilkkoa yhde kappalee jopa kymmeiksi sampleiksi. Gramexi tulkia mukaa etistä tiedostoje ostamie o kopio tekemistä. Tällaise tulkia voi tekijäoikeuslai mukaa tehdä myös Haarmai mukaa (2005, 114). Gramexi sivuilla sa-

27 25 otaa13,: Ääitetiedostokaupat myyvät biisejä usei eri ehdoi kui fyysisiä levyjä myyvät levykaupat. Ääitetiedostokaupoista ladattuja ääitteitä saa pääsäätöisesti käyttää vai yksityisee käyttöö. Tässä o kyse sopimusehdosta, joka luoollisesti pitäisi käydä ilmi myös ääitetiedostokauppoje lisessiehdoista. Mikäli tällaisi ehdoi hakittua musiikkia halutaa käyttää ammattitoimiassa, kute DJ-toimiassa, tarvitaa erillie käyttölupa. Lisäksi ravitola/tilaisuude järjestäjä suorittaa kaikissa em. tapauksissa julkise esittämise korvaukset ormaalilla tavalla. Tässä käsittääksei erillisellä käyttöluvalla viitataa Gramexi DJ-lisessii, joka o kopiolisessi. Gramexi ettisivuilla olevasta tekstistä käy ilmi, että ääitekaupasta ostettu kappale ei sisällä oikeuksia käyttää teosta ammattikäytössä. Sitä sivuilta ei kuitekaa käy ilmi, että myöskää kaupoissa myytävät cd- tai viyylilevyt eivät äitä oikeuksia sisällä. Lisessiä maksetaa siis siitä, että lataat tiedostoja koeellesi, mikä tekisesti ottae voidaa ähdä kappalee valmistamiseksi, mikä taas ei ole sallittu kui yksityisee käyttöö, ei ammatiharjoittamisee. Sivuilla ei kuitekaa kauhea selkeästi todeta, että miksi tämä ero o olemassa eikä korosteta sitä, että se liittyy siihe, että ääitetiedostokaupoista ostaessasi teet koeellesi kopio Teosto DJ-sopimus vuodelta 2010 Kyselyi kysymykset Teosto sopimuksesta perustuvat vuodelta 2010 olevaa DJ-lisessii (liite 3). Teosto DJ-toimitaa varte tarvittava sopimus kulkee imellä Musiiki talleuslupahakemus DJ-toimitaa varte, mutta yleesä tähä viitataa lyhyesti DJ-lisessiä. Kohdassa 2.2. (kts. Liite 3) eritellää alustat, joille Teosto edustamie säveltäjie materiaalia saa talletaa. Listassa o periteiset keiot, mutta ykyää suositut muistitikut puuttuvat ellei sitä lasketa tietokoee tai muu vastaava laittee kovalevy -pykälä alle. Muista talleusalustoista o kuiteki mahdollista sopia Teosto kassa. Kohdassa 2.3. kerrotaa siitä, että sopimukse alaiset kopioiit o ilmoitettava ja yksilöitävä Teostolle. Vastaava järjestelmä kui Gramexi DJ-D -lisessissä, mutta Teostolla raportoiti koskee jokaista sopimusta. Tarkempaa raportoititietoa ei aeta, mikä ei siis sido ii tarkkaa raportoitii kui Gramexilla. Kohdassa 2.5 kerrotaa, mitä lupa ei koske. Siiä o maiittu tekijöide moraaliset oikeudet eli teokse muutelua ei sopimus salli eikä myöskää lupaa käyttää sellaisia teoksia, 13 [Viitattu ]

28 26 joihi tarvitsee luva ääitteide tuottajilta ja esittäviltä taiteilijoilta eli käytäössä Gramexi asiakkailta. Kohdassa 3 määritellää luva hioista ja voimaatulosta. Valittavaa o kolme vaihtoehtoa: 1800 (100 /vuosi), (200 /vuosi) tai yli 3000 sävelteosta (0,10 / teos). Mitää hitakattoa ei ole, ja periaatteessa DJ: maksavat maksut saattavat ousta tuhasii euroihi, jos aikoo digitalisoida koko ääitekirjastosa kerralla. Maksua ei kuitekaa tarvitse maksaa vuosittai, jos ei ole tehyt uusia kopioita eli maksu yksittäisestä kopiosta peritää kerra (kohta 4.6), mutta uusista kopioista täytyy maksut maksaa. Kohdassa 4 määritellää kopioitia ja talleteita koskevista ehdoista. Esimerkiksi kohta 4.2. estää se, että samalla lisessillä ei voi soittaa moessa paikkaa samaa aikaa ja kohta 4.3. vaatii kopioii lähtee oleva laillie. Luva peruuttamisesta puhutaa kohdassa 5 ja siiä kerrotaa, että sopimus voidaa purkaa välittömästi, jos ehtoja rikotaa. Sekä myös saotaa, että Luvasaaja o myös velvollie maksamaa NCB/Teostolle vahigokorvauksea talletamiskorvaukse kaksikertaisea, korvaamaa NCB/Teostolle kaikki hoitamisesta aiheutueet kulut sekä tuhoamaa vaadittaessa tämä sopimukse ääitekopiot. Käytäössä tarkkaa ragaistussummaa ei siis voi sopimukse perusteella arvioida. Kohda 6 tarkastusoikeude perusteella Teostolla o oikeus tarkastaa luvasaaja kiitolevy tai muu talleusalusta ja tarkastaa kopioide lukumäärä. Tämä voisi tulkita ii, että sopimus ei aa lupaa säilyttää esim. tietokoee muistissa kui tiety määrä talleteita, vaikka iitä ei hyödyettäisi julkisessa DJ-toimiassa. Varmuuskopioii sallittavuudestakaa ei kerrota mitää yksiselitteistä. Teosto edustaja mukaa kuiteki kiitolevyllä tai talleusalustalla saa olla muitaki kui DJ-käyttöö tarkoitettuja talleteita sekä varmuuskopioitiki o sallittu, millaista tulkitaa mielestäi sopimustekstistä o hakala tehdä. Kopioide lukumäärä tarkastamie tilateessa, jossa talleusvälieellä o muutaki kui DJ-lisessi alaisia, o tekisesti mahdotota, koska missää ei ole merkittyä, että mitkä kopiot o lisessi alaisia ja mitkä ei. Sopimus ei ole voimassa kui Suomessa tapahtuvassa DJ-toimiassa eikä sopimuksessa Gramexi sopimuksesta poikete puhuta edes tilateista, jossa DJ-toimitaa harjoittaa Suome ulkopuolella.

29 27 Teosto tulkita siitä, että saako ettimusiikkikauppoje kappaleita käyttää DJ-käytössä ilma lisessiä, o vaihdellut vuosie varrella. Seuraavaksi käy läpi sitä, että mite ohjeet ovat muuttueet ja mite sopimukse ovat muuttueet. Vuode 2008 talleusohjeet DJ:lle (Liite 5) saovat seuraavasti: Nettipalvelusta ostetu musiiki käyttämie DJ-toimiassa Useimmat ettikaupat rajaavat käyttöehdoissaa musiikkitiedostojesa käytö vai yksityisee käyttöö. Näi tekevät myös fyysisiä ääitteitä eli CD:itä valmistavat levy-yhtiöt. Teosto/NCB lisesio musiiki kopioimise ettipalvelusta käyttäjä kovalevylle. Eli käyttäjä kovalevykopiosta o tekijäoikeuskorvaus maksettu. Teosto/NCB: ettikauppaa koskeva lisessi ei ulotu tätä pidemmälle. Jos käyttäjä polttaa omaa yksityisee käyttöösä cd-r:lle kopio tuosta kovalevykopiosta, hä voi tehdä se vapaasti lai yksityise käytö kopioii salliva pykälä ojalla. Jos se sijaa käyttäjä polttaa kovalevykopio tai tekee muu uude talletee (esim. kovalevylle) julkisee käyttötarkoituksee, kute DJ-toimitaa varte, tulee häe hakkia lupa tähä kopioitii Teosto/NCB:ltä (ja myös Gramexilta). DJ-sopimus sekä talleuslupa julkista esityskäyttöä varte ovat tällaisia lupia. Jos käyttäjä käyttää julkisesti esim. DJ-toimiassa tuota yhtä ja aioata kovalevykopiota, oka hä o dowloadaut esim. NetAttilasta, o tästä kopiosta jo korvaukset maksettu ja hä saa Teosto/NCB: puolesta käyttää kopiota ilma lisälupie hakitaa. Se sijaa yksityisiä kopioita ei saa ilma erillistä talleuslupaa käyttää julkisessa esittämisessä. Ohjeissa varsi yksiselitteisesti todetaa, että ettimusiikkikauppoje kappaleet ovat sallittuja, jos käyttää vai sitä esimmäistä talleettua kappaletta. Teosto ohjeissa vuoa 2010 (huom. ei liitteissä!), ku tutkimuksei kysely toteuti, luki äi: Teosto myötää tarvittavat lisessit musiikkia tarjoaville verkkokaupoille. Lisessi sisältää yleesä oikeude valmistaa teoksista kappaleita palvelutarjoaja palvelimelle sekä oikeude välittää äitä kappaleita yleisölle. Ku tällaisesta verkkokaupasta ostetaa biisejä yksityistä käyttöä varte, Teosto lupaa ei luoollisestikaa tarvita. Jos taas tarkoituksea o käyttä ladattua biisiä julkisesti esim. esittämällä se keikalla, Teostolta o haettava lupa kappalee valmistamisee (ts. lataamisee). Verkkokaupa käyttöehdoissa voi tosi olla maiita, että palvelusta ladattuja biisejä voidaa käyttää julkisesti, jolloi Teostolta ei tarvitse erillistä lupaa kappaleide valmistamisee. Jos taas lataamie voi tapahtua vai yksityistä käyttöä varte (kute usei lieee asia laita), Teosto lupa tulee hakkia julkista käyttöä varte tapahtuvaa kopioitii. Vuode 2010 ohjeide tulkitai mukaa sekä Teosto lakimiehe mukaa tämä siis tarkoittaa sitä, että myös Teosto vaati lisessejä ettibiisikaupoista ostetuista kappaleista. Vuode 2011 talleusohjeet (Liite 4) saovat: Nettipalvelusta ostetut kappaleet, julkie käyttö Jos käyttäjä se sijaa polttaa kovalevykopio tai tekee muu uude talletee (esim. kovalevylle) julki see käyttö-tarkoituksee, kute DJ- tai liikuaohjaajatoimitaa varte, häe tulee hakkia lupa tähä kopioitii Teos-to/NCB:ltä (ja myös Gramexilta). DJ- ja liikuaohjaajasopimus sekä talleuslupa julkista esityskäyttöä varte ovat tällaisia lupia. Jos käyttäjä käyttää julkisesti DJ- tai liikuaohjaajatoimiassa tuota yhtä ja aioata dowloadaamaasa kovalevykopiota ja palvelutarjoaja käyttöehdot kattavat julkise esittämise, hä saa Teosto/NCB: puolesta käyttää ko. kopiota ilma lisälupie hakitaa. Kute ohjeista käy ilmi, ii vuoa 2010 ohjeet ovat olleet erilaiset kui vuoa 2011 ja Vuode 2008 ja 2011 ohjeet tulkitsisi käytäössä idettisiksi. Teosto o siis tää aikavälillä muut-

30 28 taut suhtautumistaa ettimusiikkikauppoje kappaleisii tiukemmaksi, mutta se jälkee jällee takaisi siihe, mitä se oli vuoa Tähä asiaa palaa myöhemmi. 4 Tekologia kehitys ja tekijäoikeus Tässä luvussa käsittele työi kaalta erittäi oleellista seikkaa eli tekologia kehittymistä, ja sitä, mite se o johtaut jatkuvasti erilaisii ogelmii tekijäoikeuslaisäädäössä ja sitä kautta koflikteihi. Tekologia kehitys o vaikuttaut merkittävästi tekijäoikeusjärjestelmä kehityksee. Se o tuout mukaaa uusia taloudellisia ja laillisia ogelmia koskie tekijäoikeutta, mutta samalla myös haastaeet aia vallitseva käsitykse tekijäoikeudesta (Huuskoe 2006, 18). Iformaatiotekologia kehitys tarjoaa koko aja helpompia ja halvempia tapoja päästä käsiksi laajempaa valikoimaa iformaatiota (Huuskoe 2006, 47). Tämä koskee myös tekijäoikeude alaisia teoksia. Teoste digitaalie jakelu säästää jakelu- ja kuljetuskustauksia merkittävästi, mikä o ollut myös yksi syy digitaalise jakelu yleistymisee ja se massiivisee kasvuu viime vuosia. Huuskoe (2006, 49-50) määrittelee kymmee tärkeää kohtaa tekijäoikeude kehityksessä tekologia kaalta: 1. pritig: reproductio of prited work 2. soud recordigs: the fixatio of musical performace 3. photography 4. ciema 5. broadcastig (voice ad image) 6. photocopyig 7. VCR, musical cassettes for copyig 8. satellite ad cable distributio 9. Iteret 10. mobile commuicatios

31 29 Näistä tutkimuksei kaalta oleellisia kohtia ovat 2, 7, 9 ja ehkä eeevissä määri myös kohta 10. Kohda 7 jatkumoa taas voitaisii ähdä 1990-luvulla yleistyeet polttavat cd-asemat, jotka voidaa ähdä myös äide kopiolisessie sytyjuuria siiä vaiheessa, ku cd-levyje käyttö DJ-toimiassa merkittävästi lisäätyi. Täytyi keksiä joki tapa kotrolloida ja muuttaa korvauksiksi DJ-toimiassa harjoitettua kopioitia, koska kopioiti o tekijä yksioikeudeksi rajattu. Voitaisii kuiteki ähdä, että kopioide käyttö DJ-toimiassa yleistyi isossa mittakaavassa vasta viime vuosia digitaalise soit tamise yleistymise myötä. Sitä voisi kuvata eräälaiseksi DJ-yhteisö kirjoittamattomaksi sääöksi, että fyysiste formaattie ollessa kyseessä kopioita ei soiteta ellei kyseessä ole sellaie ääite, josta ei ole mahdollista saada alkuperäistä, joka o riittävä hyvä syy poiketa sääöstä. Fyysiste kopioide ol lessa kyseessä myös kopio tuistamie visuaalisesti oli varsi helppoa. Ilma erillislupaa fyysisiä kopioita ei DJ-toimiassa saa käyttää eikä laittomista lähteistä tehtyjä kopioita edes luva kassa. Digitaalisesti soittaessa kaikki soitto tapahtuu kopioilta eikä kopioita voi fyysisesti havaita. Digitaalisissa kopioissa ogelmallista o laittomie kopioide tuistamie. Laittoma digitaalikopio tuistamie o käytäössä mahdollista vai tiedosto s. metatiedoista, jos iihi o jätetty joitai selviä merkkejä laittomasta lähteestä, tai jos kappaleissa sattuu olemaa s. digitaaliset vesileimat. Kyys kopioititekologia hakkimisee o madaltuut aja myötä kui myös kopioide tekemise hita. Viimeise viidekymmee vuode aikaa o keksitty kasettikopioiti, valokopioiti ja digitaalie kopioiti (Huuskoe 2006, 53-54). Digitaalise kopioii voisi saoa oleva kaikista tärkei kopioititavoista tekijäoikeude äkökulmasta tällä hetkellä. Kuka tahasa voi tehdä ykyää kopioita tietokoeella ilma, että se maksaa juuri yhtää mitää muuta kui piee alkuivestoii laitteisii. Ku kirjapaio keksittii, ii kopioii tekemie vaati suuret ivestoiit, ku ykyää lähes keellä tahasa läsimaalaisella o varaa hakkia tietokoe, jolla voi tehdä digitaalisia kopioita äärettömästi ja margiaalisi kustauksi. Vuoa 1884 saottii, että teokset leviävät ympäri maailma teollistumise ja globalisaatio vuoksi. Silloi tarkoitettii uusia kuljetusmuotoja, letokoeita je. Iteret ja mobiilitekologiat ovat tämä ketjureaktio yksi luku. Iteret luo moelaisia haasteita tekijäoikeusjärjestelmälle, koska se avulla o käytäössä mahdollisuus kopioida rajattomasti teoksia varsi piei ivestoiei ja erittäi suurelle ihmisjoukolle. Tekijäoikeusjärjestelmä oki Iteret-aikakaudella tasapaioteltava pois sulkemise ja massakäytö välillä. (Huuskoe 2006, )

32 30 Kappalee valmistamise rajoitukset ovat peräisi Beri sopimukse 9. artiklasta, josta e ovat tulleet Suome tekijäoikeuslakii. Nykyie tekijäoikeuslaki kattaa ykyiset ja tulevat tavat tehdä kopioita. Huuskoe (2006, 127) saoo, että vaikka tuollaisilla määrittelyillä o hyvät tarkoitusperät, ii moesti e aiheuttavat käytäö ogelmia tekologia kehittyessä ja ämä käytäö ogelmat saavat ihmiset kyseealaistamaa vahat sääöt. Näitä kyseealaistuksia käydää moesti oikeudessa, joka lopulta määrittää uude tekologia ja lai suhtee. Gallagher (2002, 90) oki todeut tekijäoikeusjärjestelmästä seuraavaa Wheever ew media techologies are iveted, users are preseted with alterative ways of copyig existig copyright works ad copyright law is challeged by a exteral shock resultig i 'user-biased' copyright balace. Nykyise digitaalitekologia kaikkie eri muotoiee voisi saoa oleva tällaie ulkoie shokki, josta Gallagher puhuu. Siitä toipumie o edellee meossa ja tasapaiotilaa edellee haetaa. Jollai tasolla vaikuttaa siltä, että tekologia kehitys o ykyää ii opeaa, että edellisestä shokista ei ehditä toipua ee kui uusi o jo ovella. Järjestelmä o jatkuvasti askelee tekologiaa jäljessä. Tekijäoikeusjärjestelmä o luotu aikaa, jolloi ei ollut digitaalisia kopiolaitteita. Tekologia o muuttaut merkittävästi tekijäoikeusjärjestelmä sisältöä, mutta myös se toimivuutta. Se perusta o edellee aalogise aja tekologiassa. Haarma (2005, 17) o todeut, että digitaalitekologia o tuout ogelmia tekijäoikeude tulkitaa. Mylly, Lavapuro & Karo (2007, 10) tuovat esii ristiriida, kuika Viimeistää digitaalitekologia myötä tosiasiallisesti kadout ero alkuperäise ja kopio välillä o säilyttäyt asemasa tekijäoikeude sulkeutueissa oppirakeelmissa. Tämä o seikka, josta tutkimusogelmaiki juotaa juuresa. Jessica Litma (2001, ) oki ehdottaut, että digitaalisessa ympäristössä olisi siirryttävä kopioitumise kriteeristä kaupallise hyväksikäytö kriteerii. Töllborg äkee (Bruu & al. 2010, mukaa), että oikeusjärjestelmä perustassa o vaiheita s. hegemoisia vallakumouksia. Niillä hä tarkoittaa keskeisiä muutoksia siiä, mite ymmärrämme kassaihmisemme ja oma roolimme yhteiskuassa ja sitä mite ämä muutokset vaikuttavat väistämättä myös juridisii järjestelmii. Muutoste ohjaaja tällä hetkellä o iteret, joka o johtaut immateriaaliste asioide vaihto- ja käyttöarvoje uudelleemäärittelyihi. Pyrkimykset vahvistaa immateriaalioikeuksia toimivat tämä muutokse vastaisesti ja siksi iiltä puuttuu yhtei-

33 31 see arvoperustaa ojaava vapaaehtoie hyväksytä. Tästä seuraa Töllborgi aalyysie mukaa se, että immateriaalioikeuksie vahvistamie o eemmä tai vähemmä väkivaltaie prosessi tämä hetke muutoksessa. Töllberg saoo myös, että Oikeusjärjestelmä tehokkuus o riippuvaista se vapaaehtoisesta hyväksymisestä. Tämä vapaaehtoisuus ojaa käsityksee siitä, että järjestelmä o legitiimi ja yhteesopiva yhteise arvoperusta kassa, jolla järjestelmä lepää. (Bruu & al. 2010, 76-77) Tekijäoikeusjärjestelmä o moie tutkijoide mukaa kriisissä. Suuria muutoksia o tapahtuut ja tekijäoikeusjärjestelmä osa-alueita kyseealaistetaa. Uudet sukupolvet eivät automaattisesti hyväksy istituutioide säätöjä, joita he eivät ole olleet itse luomassa. Voisi saoa, että Töllbergi maiitsemat seikat oikeusjärjestelmä vapaaehtoisesta hyväksymisestä eivät eää vallitse tekijäoikeusjärjestelmässä digitaalisea aikaa. Tämä vuoksi o istituutioide legitimaatio o kyseealaistettu, ja siitä seuraa se, että säätöjä ei eää välttämättä oudateta samalla tavalla kui ee. Aalyysiosiossa tule tarkemmi käsittelemää sitä, että mitä tämä tarkoittaa tutkimuksei kaalta. 5 Tutkimuskysymykset, metodit ja toteutus Seuraavassa paeudu tarkemmi tutkimuskysymyksiii, aieistooi sekä tutkimuksei metodeihi ja se toteuttamisee. Tutkimuksei voidaa ähdä oleva osa suutausta, jossa kvalitatiivie ja kvatitatiivie tutkimus täydetävät toisiaa (Hirsjärvi & al. 2009, ; Alasuutari 2011, 37). Tutkimuksei aalyysi sisältää siis kvatitatiivise ja kvalitatiivise puole. 5.1 Tutkimuskysymykset Tutkimuksei tavoitteea o selvittää millä tavoi tekologia ja tekijäoikeude suhde vaikuttaa ykypäivää DJ-toimiassa. Tätä asiaa selviti kyselyllä liittye Gramexi ja Teosto DJ-lisesseihi. Tekijäoikeus o selkeästi ogelmissa digitaalisessa ympäristössä. Edes se peruskäsitteet, kappaleide valmistamie, levittämie, ja äyttämie eivät ogelmitta sovi digitaalisee ympäristöö (Haarma 2005, 12: myös Mylly 2004, 242). Tämä o omiaa aiheuttamaa lai tulkiassa ja se sovelluksessa käytätöjä, jotka ihmiset saattavat kokea epäoikeudemukaisia ja oma oikeustajusa vastaisia. Aalogisessa maailmassa tuotteide käyttötapoja ei juurikaa kotrolloitu, mutta digitaalisessa maailmassa sääöt ovat erilaiset (Mylly 2004, 244).

34 32 Tutkimusogelmai o se, kuika digitaalie tekologia o muuttaut DJ:ide toimitaa, mite tekijäoikeusjärjestöt ovat tähä kehityksee vastaeet ja millaisia ogelmia ykytilae o tuout tullessaa. Tutkimuskysymyksei voidaa jakaa seuraavii alakohtii 1. Millaiset kokemukset ja tieto DJ:llä o tekijäoikeusjärjestelmästä/-säätelystä ja -järjestöistä 2. Millaisia aseteita DJ:llä o lisessikäytätöjä kohtaa? 3. Millaisii valitoihi lisessikäytäöt johtavat DJ:ide keskuudessa? 5.2 Aieisto ja otata Aieistoi koostuu syksyllä 2010 kerätystä kyselyaieistosta (kysely kokoaisuudessaa liitteessä 7). Kohderyhmääi olivat Jyväskylässä asuvat tai viimeise 6kk aikaa Jyväskylässä keikkailleet DJ:t. Kohderyhmäi valitsi se perusteella, mite heidä tavoittamisesa käytäössä olisi mahdollista. Kyseessä, o harkiavaraie otos (coveiece sample), joka o kerätty lumipallootaalla. Lumipallomeetelmäotaassa yhde tai useide hekilöide kautta pyritää tavoittamaa lisää aihetta koskevia hekilöitä. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 86). Lumipallo-otataa käytetää esim. vaikeasti saavutettavie ryhmie kohdalla (Metsämuuroe 2005, 55). Koska kohderyhmästäi ei ole olemassa mitää rekisteriä tai tarkkoja lukumääriä, ii lumipallo-otata sopi tutkimukse tarpeisii. Kysely lähetettii hekilökohtaisesti 57:lle DJ:lle, joista oi puolet tusi hekilökohtaisesti ja loppuje yhteystiedot sai eri hekilöide kautta. Tämä lisäksi maiosti kyselyä Klubitus.org sekä Mrdr.org -ettifoorumeilla sekä useaa otteesee eri sähköpostilistoilla. Pyysi myös kaikissa tapauksissa levittämää kysely ettilikkiä eteepäi. Hyvi pia alkoiki hekilökohtaisie yhteydeottoje jälkee kuulumaa asiaomaisilta, että he olivat jo saaeet kysely jotai toista kautta, jote saturaatiota oli havaittavissa. Vastaajia oli 43 kappaletta, mutta osa vastaajista oli jättäyt kysely keske. Loppuu asti suoritettuja vastausrivejä oli 33 kappaletta. Osa vastauksista oli siis jätetty syystä tai toisesta keske, mutta sisälsivät silti tutkimukse kaalta relevattia tietoa esimerkiksi aseteista lisessikäytätöjä koh-

35 33 taa. Kysely oli pyritty raketamaa ii, että oleaisimmat kysymykset olivat Taustatietoje lisäksi kyselyssä pyri saamaa vastaukse tutkimuskysymyksiii. Näi jälkikätee tarkasteltua koe kysely oistuee siiä melko hyvi, mutta sai joki verra tietoa, jota e varsiaisesti työssäi juuri hyödyä, koska e eivät olleet tutkimuskysymystei kaalta oleaista. Aieisto äyttää perustietoje perusteella oleva varsi moipuolie ja sopusoiussa se kassa, millaie käsitys itsellä o DJ-ryhmästä. Perusjoukostai ei ole olemassa mitää tilastotietoja tuloista, koulutuksesta tai muista vastaavista asioista, jote kyseessä o vai oma arvioi. Omii verkostoihii vertaamalla äkisi, että vastaeet edustavat perusjoukkoa varsi hyvi eikä selkeää yliedustusta äkyyt esimerkiksi ammattilaisissa ja harrastelijoide suhtee. Yksi poikkeava havaito joukosta löytyi, jossa vastaaja kertoi olevasa 67-vuotias. Tämä saattoi olla äppäilyvirhe tai sitte tarkoituksellisesti vääri vastattu. 5.3 Kyselytutkimus ja se laatimie Kyselyssäi oli sekä strukturoituja, että avoimia kohtia. Työssäi hyödyä survey-tutkimuksista tuttua tapaa kerätä tieto strukturoidusti joukolta ihmisiä stadardoidussa muodossa (Robso 1993, 40). Stadardoiilla tarkoitetaa sitä, että kysymykset kysytää jokaiselta täsmällee samalla tavalla ja strukturoiilla sitä, että vastaajalla o rajattu valikoima vastauksia. Koska tutkimusaiheestai ei ole tehty aiemmi tutkimusta täytyi kuiteki osa kysymyksistä olla strukturoimattomassa muodossa eli kyselyssä oli avoimia kohtia, joihi sai itse saallisesti kertoa vastauksesa. Kyselyide virhealttiutta lisää Fowleri ja Magioe (1990, 14) mukaa eljä asiaa 1. Otos virhee lähteeä a) Tietytyyppiset perusjouko edustajat jäävät syystä tai toisesta pois b) Sattuma takia otos ei edusta perusjoukkoa c) Otoksee osuvat ihmiset eivät suostu vastaamaa ollekaa tai jättävät vastaamatta tiettyihi kysymyksii 2. Kysymykset virhee lähteeä a) Kysymys ymmärretää vääri

36 34 b) Vastaajalla ei ole tarvittavaa tietoa vastausta varte tai vastaaja muistaa se epätarkasti c) Vastaajat eivät halua vastata tarkasti 3. Haastattelija virhee lähteeä a) Ei lue kysymystä saatarkasti b) Ku haastattelija ohjaa vastaajaa suorasti c) Suhtautuvat tietyllä tavoilla vastaajii d) Kirjaavat vastauksia epätarkasti 4. Data vääristymie virhee lähteeä a) Ku data syöttäjät soveltavat virheellisesti merkitsemissäätöjä tai tulkitsevat iitä vääri b) Jos data syötetää vahigossa virheellisesti tietokoeesee Mittaukse stadardisoiti lisää luotettavuutta myös kyselyissä, mikä o tärkeää, jotta vastaukset kertovat eroja vastaajissa eivätkä iikää siiä prosessissa, joka tuottaa vastaukse (Fowler & Magioe 1990, 14). Koska kyselyssäi ei ollut laikaa haastattelijaa, ii haastattelija ei myöskää aieistossai voiut olla virhee lähteeä. Kyselymeetelmä eduksi voidaa maiita taloudellisuus ja tavoitettavuus. Eteki sähköie kysely o edullie toteuttaa. Tavoitettavuudella tarkoitetaa sitä, että kyselyllä o helpompi tavoittaa ihmisiä kui haastattelija voisi. Kyselyssä ei myöskää ole haastattelijaa läsä, jote haastattelija ei vaikuta haastateltavaa. Esimerkiksi aoymiteetti o täte paremmi suojattu, jote myös arkaluotoisii kysymyksii o mahdollista saada helpommi vastauksia. Kysely etuutea o myös täysi yhdemukaiset kysymykset kaikille kyselyy vastaeille. Joski verrattua haastatteluu ei myöskää ole mahdollisuutta tarketavii kysymyksii. Kyselyssä myös o mahdollista pohtia omia vastauksiaa, joka voi lisätä vastauste luotettavuutta. (Jyriki 1977, 25) Kyselyide huooia puolia o se, että vastaamattomuus voi olla ogelma. Ogelmaa ei olisi, jos vastaamattomuus olisi satuaista, mutta se o yleesä systemaattista, se voi tehdä vioumaa tutkimusjoukkoo eli aiheuttaa harhaa vastauksissa. Täte jos vastaamattomuus o suurta ei ole mahdollista tehdä ii hyviä yleistyksiä perusjoukosta. Tutkija ei voi myöskää tietää, että ketkä kyselyy ovat vastaeet. Vastaamattomuus voi olla joko sitä, että jättää kokoaa vastaamatta tai sitä, ettei vastaa kaikkii kysymyksii (Jyriki 1977; 25, 27). Bowers (Balch 2010, 49 mukaa) väittää, että pitkät kyselyt jätetää keske helpommi kui lyhyet. Siksi o tärkeää, että edes osa iformaatiosta saadaa kerättyä. He, jotka tekevät kysely loppuu, eivät välttämättä edusta perusjoukkoa kaikkei

37 35 parhaite. Väärie vastauksie todeäköisyys kasvaa, jos kysely tulokset saattavat vaikuttaa vastaajie elämää jollai tavalla, esimerkiksi, jos vastaaja pelkää, että tulokset päätyvät jostai syystä väärii käsii (Balch 2010, 88 89). Samoi jotkut vastaajat voivat olla haluttomia atamaa hekilökohtaisia tietoja tutemattomille ihmiselle, josta syystä he saattavat ataa vääriä tietoja (Simsek&Veiga, Balch 2010, 88 mukaa). Jyrigi (1977, 41) mukaa tutkija joutuu kysymyslomaketta laatiessa tekemää päätöksiä liittye 1. kysymyste sisältöö, 2. kysymyste saamuotoo, 3. kysymyste tekisee muotoo ja 4. kysymyste sijaitii lomakkeessa. Näide lisäksi o päätettävä, mite kyselyä testataa ja korjaillaa ja millaisia ohjeita kyselyy vastaajille aetaa. Tutkimuksessai käyti verkkokyselyä, jolla o tiettyjä erityispiirteitä verrattua periteisee kyselyy. Couper (2008, 27) jakaa ämä viitee : 1. Itsesuoriutuvuus (Self ad-miistered) 2. Tietokoeistettu (Computerized) 3. Iteraktiivisuus (Iteractive) 4. Levitettävyys (Distributed) 5. Visuaalisuus (Rich visual) Itsesuorituvuus tarkoittaa mm. haastattelija rooli puuttumista, mikä lisää kysymyste stadardisoitia sekä poistaa mahdollisuudet haastattelija tekemii virheisii (Fowler & Magioe 1990, 14; Couper 2008, 27). Tietokoeistettu kysely mahdollistaa erilaisia kysymystyyppejä, joita ormaalissa kysymyksessä ei olisi helppo toteuttaa. Kysely voi myös tehdä automaattisesti kysymyste ohittamise, jos o vastaut tietyllä tavalla aiempaa kysymyksee tai ohjata vastaaja lisäkysymyksii. Myös vastauste tarkistus (esim. virheilmoitus väärätyyppisestä vastauksesta) ja vastausvaihtoehtoje satuaistamie o mahdollista verkkokyselyssä (Couper 2008, 27). Iteraktiivisuudella taas voidaa luoda joitai sellaisia omiaisuuksia, joita elävä haastattelija tekisi, mikä ei olisi mahdollista paperikyselyssä (Couper 2008, 27; 30-31). Verkkokyselyssä kuiteki korostuu kysely

38 36 hyvä suuittelu ja oikeaa vaihtoehtoa ei ole aia koodattua (Couper 2008, 34; 37). Verkkokyselyissä latausajat vaikuttavat myös tutkitusti keskeyttämisee. Balch viittaa useisii tutkimuksii, joissa äi o todettu (2010, 49-50), mutta koska tuoreimmat ovat vuodelta 2004, o ehkä aiheellista olettaa, että latausajat eivät eää vuoa 2010 opeide ettiyhteyksie Suomessa ole suuri ogelma. Verkkokyselyissä o otettava huomioo, että oko perusjoukolla edes pääsyä Iterettii (Balch 2010, 70). Omakohtaise kokemukse perusteella e äe, että se olisi omassa kyselyssäi ogelma, koska Suomessa o kehittyeet tietoliikeeyhteydet, ja koska perusjoukkoi arvioi oleva pääosi uoria alle 40-vuotiaita. Netittömyyttä e äkisi Suomessa merkittäväksi ogelmaksi työi luotee ottae huomioo. Jos tutkisi ikäihmisii liittyviä asioita, ii ogelma täytyisi ottaa vakavasti. Jeavos (Balchi 2010, 50 mukaa) saoo, että kolme yleisitä poistumispaikkaa ettikyselyissä oli 1. Esimmäie kysymys 2. Vaikeaselkoie kysymysruudukko (grid) 3. Hekilökohtaiste tietoje kysely Moisivuiste ettikyselyide mahdollisia huooia puolia o esimerkiksi, että se vaatii eemmä yhteyksiä serverii, koska tiedot lähetetää jokaisella sivuvaihdolla ja siksi tekiste ogelmie todeäköisyys lisäätyy. Vastaajilla o myös vähemmä vaikutusmahdollisuuksia siihe, missä järjestyksessä kysymyksii vastaavat. Vastaaja ei voi myöskää keskeyttää kyselyä siiä mielessä, että kaikki vastaukset häviäisivät serveriltä, joka voi olla vastaaja tietosuoja kaalta ogelmallista (Couper 2008, 12). Moisivuise ettikysely mahdollisia hyviä puolia o se, että jokaise sivu jälkee vastaukset talletuvat serverille, jote myös keskeeräisistä kyselyistä saadaa dataa. Moisivuisessa ettikyselyssä kysely huomauttaa myös automaattisesti sivuvaihdo yhteydessä, jos vastaus o virheellie (esim. vastausväli 1 10 ja vastauksessa o umero 15). Moisivuisessa kyselyssä o myös mahdollista kotrolloida sitä, mitä vastaaja äkee ja mitä ei. Myös s. brachig o mahdollista sivupohjaisessa kyselyssä eli erilaiset keiot, joilla kysely haarautuu se mukaa, mitä ihmie vastaa johoki kysymyksee. Myös latausajat ovat lyhyempiä sivupohjaisessa kyselyssä, koska koko kyselyä ei ladata kerralla. (Couper 2008, 6 7, 11 12; Balch 2010, 57)

39 37 Ole kyselyä laatiessa pyrkiyt ottamaa em. asiat huomioo. Kyselyi toteutuksessa käyti moisivuista kyselyä (multiple-page desig tai chuked). Käytäössä se tarkoitti sitä, että kysymykset oli jaoteltu eri sivuille, joide välillä siirryttii seuraava/takaisi appie kautta. Toie vaihtoehto olisi ollut toteuttaa yhde sivu s. scrollig desig tapaa, jossa yhdelle sivulle o laitettu kaikki kysymykset, ja jota selataa alaspäi. Tekstilaatikoide koko vaikuttaa siihe, mite iihi vastataa (Balch 2010, 92) ja tämä vuoksi kyselyssäi teiki suuremmat vastauslaatikot iille kysymyksille, joho odoti pidempiä vastauksia. Koska kyselyi o verkkokysely, joka o täysi automaattie, ii esimerkiksi data koodaamisee liittyvät ogelmat eivät ole mahdollisia. Tutkimuksessai käyti valmiita Mr. Iterviewissa olevia pohjia, jote e oudattivat kutakuiki oppeja siitä, millaiselta hyvä ja selkeä ettikysely tulee äyttää (Balch, 2010, 23-33). Kyselyi pyri toteuttamaa ii, että tärkeät kysymykset tulivat kysely alkupuolelle, jotta keskeeräisistä vastauksista olisi mahdollisimma paljo hyötyä tuloksia aalysoitaessa. Kyselyssäi oli eräälaie testi, joka takia se kotrolloimie, mitä vastaaja äkee ja mitä ei, oli relevattia, koska vastaukset testi kysymyksii paljastuivat tulevissa kysymyksissä. Brachigiä olisi kyselyssäi voiut käyttää pari kertaa, mutta pitääksei kyselyi tekisesti yksikertaisea e tällaisia raketeita käyttäyt, koska moimutkaisuus lisää myös mahdollisuutta tekisii ogelmii. 5.4 Kvatitatiivisista metodeista Tutkimuksei sisältää paljo kvatitatiivista kuvailua, jossa o käytetty yleisempie ristiitaulukoide ja tuuslukuje ohella myös muita kvatitatiivisia testejä kute Ma-Whitey, Khii eliö yhteesopivuustesti sekä Kruskal-Wallisi testi. Koska aieistoi o kooltaa varsi piei (suurimmillaa 43 vastausta per kysymys, osaa vähemmä), ii aieistoi aalyysii soveltuvat parametrittomat meetelmät. Lyhyesti selitettyä parametrisissa meetelmissä o moia ehtoja, joide oletetaa toteutuva, mutta usei aieisto pieuude, huoo otokse tai muide seikkoje takia oletukset eivät toteudu, jolloi tutkija täytyy käyttää parametriste meetelmie parametrittomia vastieita se sijaa. (Metsämuuroe 2004, 9). Yksi käyttämistäi testeistä o khii eliö -yhteesopivuustesti, joka testaa sitä oko luokittelumuuttuja jakauma tiety odotetu jakauma mukaie vai satuaie. Testillä voidaa mitata

40 38 oudattaako jakauma esim. tasajakaumaa tai ormaalijakaumaa. (Metsämuuroe 2004, 44) Mai-Whitey-Wilcoxoi testi eli U-testi o eräs käytetyimmistä parametrittomista testeistä ja se o Studeti t-testi parametrito versio. Testissä vertaillaa kahta riippumatota keskiarvoa tai mediaaia havaioissa, jotka ovat vähitää järjestysasteikollisia. (Metsämuuroe 2004, 181) Näide testie lisäksi ole käyttäyt myös Kruskali-Wallisi testiä, joka o F-testi parametrito vastie, joka soveltuu useamma kui kahde ryhmä vertailuu. Se o myös mediaaitestiä voimakkaampi testi, koska se käyttää hyväksee myös tietoa havaitoje järjestyksestä, ku taas medaaitesti käyttää vai tietoa havaio suhteesta mediaaii. (Metsämuuroe 2004, 194) 5.5 Sisällöaalyysi Sisällöaalyysi o laadullise tutkimukse perusaalyysimeetelmiä. Sisällöaalyysi sisältää moelaisia tekiikoita. Luokittelussa määritellää aieistoa luokkii ja lasketaa iide esiityvyyskertoja. Teemoittelussa tekstejä laitetaa eri teemoihi ja keskitytää esiitymiskertoje sijasta siihe, mitä eri teemoista o saottu. Tyypittelyssä haetaa tyyppiesimerkkejä aieistosta. (Tuomi&Sarjajärvi 2009, 91-93) Kygäs & Vahae (1999) kuvailevat moie lähteide perusteella sisällöaalyysiä metodia, jolla voidaa aalysoida dokumetteja systemaattisesti ja objektiivisesti. Materiaaliksi kelpaa käytäössä lähes mikä tahasa tekstimuotoie tai sellaiseksi muutettu lähdemateriaali. Sisällöaalyysi eroaa diskurssiaalyysissä siiä mielessä, että sisällöaalyysissä tutkitaa teksti merkityksiä, ku taas diskurssiaalyysissä teksti merkityste tuottamista (Tuomi&Sarajärvi 2009, 104). Sisällöaalyysi tarkoituksea o selkeyttää aieistoa sellaisee muotoo, jotta tutkittavasta ilmiöstä voidaa tehdä selkeitä ja luotettavia johtopäätöksiä (Hämäläie 1987) Tuomi ja Sarajärvi täsmetävät, että sisällöaalyysistä puhutaa kahdessa mielessä tarkoittae sisällö erittelyä ja sisällöaalyysiä. Sisällöerittelyllä he tarkoittavat aalyysiä, joka tarkoituksea o kuvata kvatitatiivisesti teksti sisältöä. Sisällöaalyysi-termi käytöllä he kuvaisivat aalyysiä, jossa tarkoituksea o kuvata tekstie sisältöä saallisesti. Tuomi & Sarajärvi tarkastelevat si-

41 39 sällöaalyysiä yhdysvaltalaise kvalitatiivise tutkimusperitee mukaisesti (Tuomi&Sarajärvi 2009, ). Lähestymistapai o aieistolähtöie aalyysi. Miles & Huberma saovat, että (Tuomi &Sarajärvi 2009, 101 mukaa) aieistolähtöie aalyysitapa sisältää aieisto pelkistämistä, ryhmittelyä, alakategorioide, yläkategorioide ja yhdistävie kategorioide luomista. Tässä tavassa lähdetää liikkeelle aieisto alkuperäisilmaisuje pelkistämisestä. Miles ja Huberma (Tuomi ja Sarajärve mukaa) kuvaavat aieistolähtöise sisällöaalyysi kolmee vaiheesee 1) aieisto pelkistämie (redusoiti) b) aieisto ryhmittely (klusteroiti) c) teoreettiste käsitteide luomie (abstrahoiti). Abstrahoiilla tarkoitetaa sitä, ku empiirie aieisto kytketää teoreettisii käsitteisii. Tuloksissa esitetää äistä muodostettu malli, käsitejärjestelmä, käsitteet tai aieistoa kuvaavat teemat. Luokitteluje pohjalta tehdyt käsitteet tai kategoriat esitellää myös tuloksissa. Johtopäätöksissä tutkija pyrkii ymmärtämää, mitä ämä asiat tutkijalle merkitsevät. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 108) Pelkistämisellä voidaa tarkoittaa iformaatio tiivistämistä tai se pilkkomista osii. Aieistoa pelkistetää tutkimustehtävä ohjaamaa, esimerkiksi tutkimustehtävä kysymyksillä haetaa iitä kuvaavia ilmaisuja. Ee aalyysiä tulee kuiteki määrittää aalyysiyksikkö eli saa, lause, ajatuskokoaisuus tmv. Klusteroiissa pelkistetyistä ilmauksista etsitää samakaltaisuuksia ja eroavaisuuksia, joka jälkee aieisto ryhmitellää ja jaetaa luokkii. Klusteroii jälkee tapahtuu abstrahoiti ja siiä erotetaa tutkimukse kaalta oleaie tieto ja tämä pohjalta muodostetaa teoreettisia käsitteitä. (Tuomi & Sarajärvi 2009, ) Omassa tutkimuksessai sisällöaalyysissä aalyysiyksikköä toimii jokaie yksittäise ihmise yhde kysymykse kokoaie vastaus. Pyri lähiä luokittelemaa aieistoa, mutta myös joki verra teemoittelemaa. Yhdistelemällä havaitoja katso iide oleva esimerkkejä samasta ilmiöstä. Aalyysiosiossa pyri myös pelkistämää havaiot mahdollisimma suppeaksi joukoksi iide moiaisuudesta huolimatta (Alasuutari 2011; 40, 43)

42 40 6 Keitä ovat aieisto DJ:t? Kyselyssä olevilla kysymyksillä pyri hakemaa aieistosta eroja eri muuttujie suhtee sekä pyri havaitsemaa muuttujie välisiä yhteyksiä erilaisi kvatitatiivisi testei, joita ole kuvaut edellisessä luvussa. Johtue aieisto pieestä koosta, tilastollisesti merkitseviä eroja oli hakala löytää, mutta silti iitä joki verra ilmei. Suuremmalla aieistolla Avoite vastauste kohdalla ole luokitellut vastauksia pääosi esi poissulkevasti (kute positiivie, egatiivie, eutraali), joka jälkee luokitellut poissulkevat vastaukset sillä perusteella, esiityykö joki asia iissä vai ei. Samassa vastauksessa voi siis esiityä mota eri luokkaa. Vastauste suuresta vaihtelusta johtue myös muu -luokkaa meeviä vastauksia tuli paljo. Havaiollistamiseksi ole ottaut kussaki kohdassa laiauksia alkuperäisistä teksteistä sekä kirjoittaut perää, että mitkä luokat sopivat vastausvaihtoehtoihi. Kyse o siis eemmä sisällöerittelystä kui sisällöaalyysistä siiä mielessä, missä Tuomi & Sarajärvi termiä käyttävät. Vastauksie tulkitaa helpottaaksei ole merkiyt usei kysymykse koodi sulkuihi esim. (KYS_OMAT_LEVYT). Koodilla kysymykse tarkka muotoilu o haettavissa liitteeä 7 löytyvästä kyselystä. Avoimie vastauste kohdalla ole merkiyt sulkuihi (Ammattilaie), (Harrastaja) tai (Ei tietoa) se mukaa oko vastaaja päätyyt luokittelussai ammattilaisii vai harrastajii, jos tieto o saatavilla. Tämä selvetää hiema sitä positiota, josta vastaajat vastaavat. Luokittelu perusta avaa luvussa 6.1. Taulukoissa ole käyttäyt moi kohdi samaa jaottelua ammattilaisii sekä harrastajii sekä iihi, kee kohdalla tietoa ei ole olemassa. Taulukoissa ryhmä Kaikki tarkoittaa taas lukuja, ku luvut lasketaa koko porukasta. Prosetit ovat laskettu kokoaishavaitomäärästä ellei toisi ole aettu ymmärtää. 6.1 Aieisto perustiedot Iältää aieistoi DJ:t (taulukko 1) olivat mediaai ollessa 28, uorimma ollessa 18 ja vahi vastaaja saomasa mukaa 67-vuotias. Jos tämä vastaaja jätetää huomiotta, ii ikähaarukka yltää 35:ee vuotee. Sukupuoleltaa vastaajista 3 oli aisia, 40 miehiä (=43) eli erittäi miesvaltai-

43 41 sesta joukkiosta o kyse. 32 vastaajista asui Jyväskylässä, 11 jossai muualla, mutta eimmäksee suurissa suomalaisissa kaupugeissa. Muualla asuvista kaikki olivat viimeise puole vuode aikaa teheet keika Jyväskylässä, ja e ketkä eivät olleet karsiutuivat aieistosta pois jo aiemmi eli eivät kuulueet tutkimusjoukkooi. Kaksi jyväskyläläistä DJ:tä eivät olleet teheet Jyväskylässä keikkaa viimeise puole vuode aikaa, muut olivat. Koulutukseltaa (taulukko 1) DJ:t olivat jakautueet koko skaalalle paiottue hiema matalammalle koulutustasolle. Kaksi kolmasosaa osa oli käyyt 2. astee koulutukse (67). Aioastaa peruskoulu oli käytyä oi joka kymmeellä (9) ja oi joka viideellä oli korkeakoulutaso tutkito (23). Opiskelijoiksi ilmoitti itsesä lähes kolmaes vastaajista (29) vastaajista (taulukko 1), DJ: ammatiksee maiitsi oi joka viides (21), joista yksi myös ilmoitti olevasa opiskelija. Yrittäjiksi maiitsi itsesä joka kymmees. Työttömäksi itsesä maiitsi kaksi vastaajaa ja jatko-opiskelijaksi kolme. Muita ammatteja mahtui joukkoo c-koeistajasta autokuljettajaa sekä yksi vastaaja, joka ilmoitti olevasa alkoholisti. DJ-hommia vastaajat (taulukko 1) olivat teheet keskimääri 7,5 vuotta (mediaai). Sama vastaaja, joka väitti olevasa 67-vuotias, saoi teheesä 29 vuotta DJ-hommia. Muutoi haarukka heitteli 016 vuode välillä, moodi ollessa 1 (x7) vuosi ja toiseksi eite vastauksia tuotti 15 (x5) vuotta. Moilla yli kymmee vuotta teheillä vastaus voi helposti pyöristyä 15:sta, mikä voiee selittää kyseise vastaukse yleisyyttä. Eri musiikkigerejä soitettii laajalla skaalalla. 20 eri gereä maiittii useammi kui kerra ja se lisäksi useita gerejä, jotka maiittii vai kerra. Suuri osa vastaajista oli luetellut gerejä, ku taas osa oli eemmäki kuvaillut omaa kappalerepertoaariaa. Eri tyylilajie soittajia oli siis moee lähtöö.

44 42 Taulukko 2: Aieisto perustietoja Vastaajie koulutusaste Koulutusaste Peruskoulu 2. astee koulutus Alempi kk Ylempi kk Lisesiaatti/toht. YHT Vastaajajouko eri tuuslukuja Muuttuja Keskiarvo Ikä 28,1 7,6 DJ-ura vuosia Keikkaa kuukaudessa 5,9 Motako DJ:tä tutee 43,9 Mediaai 28 7, Vastaajie sukupuolijakaumat Sukupuoli Mies 93 Naie 7 YHT 100 Miimi Kokeeko vastaaja oleva osa Jyväskylä DJ-yhteisöä Vastaus Täysi samaa mieltä 9 3 Jokseeki samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä 13 4 Jokseeki eri mieltä 6 2 Täysi eri mieltä 13 4 E osaa saoa 3 1 Ei vastausta 6 2 YHT Keskustelee muide DJ:ide kassa iteretissä Vastaus Usei 13 Melko usei 13 Harvoi 53 Ei laikaa 16 E osaa saoa 0 Ei vastausta 6 YHT Kuuluu DJ-asioita ajavaa ammattiliittoo Vastaus Kyllä 0 Ei 94 Ei vastausta 6 YHT Maksimi Vastaajie ammatit Ammatti Opiskelija 29 DJ 21 Yrittäjä 10 Työtö 7 Muut 33 YHT 100 muilla tavoi

45 43 Suuri osa kyselyy vastaeista teki varsi vähä keikkaa (tuusluvut taulukossa 1). 60 vastaajista kertoi tekeväsä kolme tai vähemmä keikkaa kuussa, 20 teki 4-10 keikkaa kuussa eli 80 vastaajista teki 10 keikkaa tai alle kuussa. Yli 10 keikkaa kuussa teki 20 vastaajista. Merkille patavaa oli se, että yksikää vastaeista (taulukko 2) ei saout kuuluvasa ammattiliittoo, joka ajaisi heidä etujaa DJ:ä. Ei-vastauksia tuli 29 kappaletta ja vastaamatta jätettii kahdesti. Palvelualoje ammattiliitto teoriassa o voisi olla myös DJ:ide etujärjestö, mutta kyselyssäi yksikää ei saout kuuluvasa siihe tai muuhu liittoo. Koska yksikää ammattiliitto ei siis edusta tätä ryhmää, ii o muutoste ajamie DJ:lle oleaisii seikkoihi yhteiskuassa o jääyt varsi vähäiseksi. Liittoo kuulumato ammattiryhmä ja vielä epäorgaisoitueemmat harrastelijat ovat verrattai vähävaltaie tekijäoikeusjärjestöihi verrattua. Liittoo kuulumattomuus tarkoittaa myös sitä, että harva lähtee oikeutee asti puimaa ammattiisa liittyviä oikeudellisia ogelmia. DJ:t tusivat paljo toie toisiaa. Keskimääri (mediaai) DJ tusi 30 muuta DJ:tä (taulukko 2), piei ilmoitettu luku oli 4 ja suuri luku 200 ilmoitettii jopa kahdesti. Yhteesä 5 vastaajaa ilmoitti tutevasa 100 DJ:tä tai yli. Näi suuria lukuja voisi selittää se, että ämä ihmiset laskisivat eti kautta tutemasa DJ:t tutemiisa. Toie 200 DJ:tä tuteva ilmoitti keskustelevasa usei etissä muide DJ:ide kassa, toie melko usei. 100 tutevista kolmesta yksi ilmoitti usei, yksi melko usei ja yksi harvoi. Jyväskylä DJ-yhteisöö koki kuuluvasa (täysi tai jokseeki samaa mieltä). kolme viidestä vastaajasta (59, taulukko 2). Niistä 6:sta vastaajasta, jotka olivat jokseeki tai täysi eri mieltä, 3 asui muualla kui Jyväskylässä, joka osaltaa selittää vastausta. Itereti keskustelufoorumeilla DJ-asioista keskusteli (taulukko 2) vastaajista 83 jollai tasolla (harvoi tai useammi) ja 16,7 ei laikaa. Yli puolet kuiteki vai harvoi (56,7). Muutoi kui eti keskustelufoorumeilla (=28) kaikki puhuivat DJ-asioista toiste DJ:ide kassa, 85,7 usei tai melko usei. Yhteevetoa voisi siis saoa, että DJ:t ovat yhteydessä toisiisa paljo sekä Iteret-foorumeilla kui myös muilla tavoilla.

46 44 Lehtose tarkoittaa yhteisöllä sellaista yhteisyyttä, joka kokretisoituu vuorovaikutuksea (1990, 14-15, 23-25). Tällä yhteisökäsitteellä DJ:t voidaa ähdä yhteisöä. DJ:t ovat vuorovaikutuksessa keskeää sekä fyysisessä että virtuaalisessa elämässä ja he tutevat suure määrä toisia DJ:tä. N. kaksi kolmasosaa (66) vastaajista koki kuuluvasa Jyväskylä DJ-yhteisöö, jyväskyläläisistä vielä suurempi osa. 6.2 DJ:ide tulot, raha käyttö ja formaattiprefessit Vastaajie tulot liittyvät tutkimuksee siltä kaalta, että iillä o merkitystä, ku tarkastellaa missä määri vastaajilla o valmiuksia maksaa DJ-lisessejä tekemästää toimiasta. Raha kulutus taas kuvastaa sitä, mitkä toimia meot ovat. Näide suhde kertoo siitä, että missä määri toimita o taloudellisesti kaattavaa. Taulukko 3: Ohjelmatoimistoo kuulumie ja tulotasot Tekee ohjelmatoimisto/toimiime kautta DJ-hommia Vastaus Kyllä Ei Ei vastausta 9 3 YHT Tulot Ammattilaie Harrastelija Kaikki Tulot kuussa Alle 200 euroa euroa Yli 1000 euroa YHT Mediaai Keskiarvo Mi Max Keskivaihtelu Ohjelmatoimistossa/toimiimellä työsketelevie määrä sekä heidä määrä, jotka eivät työskeelleet ohjelmatoimistossa tai toimiimellä olivat. Työssäi jaottele DJ:t ammattilaisii ja harrastajii ja tee se imeomaa se kautta, tekeekö ihmie DJ-hommia ohjelmatoimisto tai toimiime kautta. Harrastaja/ammattilaie jaolla e viittaa toimia laatuu millää tavalla vaa siihe tekeekö DJ hommiaa ammatiksee vai ei. DJ-toimia jakautumie epäkaupallisee ja kaupallisee toimitaa o hyvä peruste tälle jaottelulle.

47 45 Tuloja tarkasteltaessa tämä jaottelu äyttää hyvi perustelulta sillä iide suhtee hajota oli suurta (taulukko 2). Noi joka kolmas eli (35) vastaaja ilmoitti saavasa DJ-hommistaa keskimääri 0 euroa kuussa. Alle 200 euroa kuussa tulotaso oli oi kolmella viidestä (59), ku taas joka viideellä (24) se oli euroa kuussa. Yli 1000 euroa kuussa DJ-toimiastaa sai vai 17 vastaajista. Eite tieaava kertoi tieaavasa 4000 euroa kuussa, keskiarvo oli 624,9 ja mediaai iiki piei kui 70 euroa. Keskihajota oli 1025, mikä kertoo siitä, että vaihtelua vastaajie joukossa oli paljo. Tämä selittyy sillä, että ryhmä oli selkeästi jakautuut kahtee joukkoo eli harrastelijoihi ja sivutoimisesti tai päätoimisesti DJ-hommia tekevii. 16 vastaajaa (=32) vastasi, ettei tee DJ-keikkoja ohjelmatoimisto tai oma toimiime kautta, 13 teki ja 3 jätti vastaamatta. Ku tuloja tarkastelee ammattilaisilta eli toimiime tai ohjelmatoimisto kautta tekevillä (taulukko 2), ii mediaaitulo osuu 800 euroo ja keskiarvo 1274,62 euroo. Vastaavat luvut harrastelijoilla mediaai 0e ja keskiarvo 39 euroa. Erot ovat tilastollisesti erittäi merkitseviä (Khi-toisee yhteesopivuustesti p=0,001) eli havaiot eivät ole samasta jakaumasta peräisi. Suurituloisi harrastelija ilmoitti tuloiksee 300e. DJ:t ovat siis tuloje suhtee jakautueet selkeästi harrastelijoihi ja sivu- ja päätoimisii eli ammattilaisii, joista lähes kaikki alle 200 euroa tieaeet (16/17) eivät olleet ammattilaisia. Erot harrastajie ja ammattilaiste vastaajamäärissä verrattua heidä lukumäärääsä johtuvat siitä, että kaikki eivät ilmoittaeet tulojaa kyselyssä. Taulukko 4: DJ:ide käyttämät soittoformaatti Formaatti CD Viyyli Digitaalie Joku muu Ei vastausta YHT Harrastelijat Ammattilaiset Kaikki Formaati käyttö DJ:ide keskuudessa (taulukko 4) jakautui varsi odotetulaisesti. CD o pääasiallisea formaattia. 22 vastaajista, viyyli 35 ja digitaaliset formaatit 32 vastaajista.

48 46 Yksi vastaaja oli vastaut muu, joka tarkoitti häe tapauksessaa, että toisessa geressä viyyli ja toisessa digitaalie. Ohjelmatoimisto oli eräs muuttuja, joka teki eroa siihe, mitä formaattia käytettii (khii toisee yhteesopivuustesti p=0,045 eli tilastollisesti merkitsevä). Ohjelmatoimistoo kuulumattomat käyttivät viyyliä ja cd:tä useammi, ku taas ohjelmatoimisto kautta tekevillä digitaalie oli selvästi yleisempää. Erot kokoaismäärissä johtuvat siitä, että kolme formaattikysymyksee vastautta ei ollut vastaut kysymyksee, joka määritteli vastaaja harrastelijoihi tai ammattilaisii. Kokoaisuutea äkisi, että tilae kuvaa kohtalaise hyvi muutama vuode takaista tilaetta mitä ehkä viyyliä soittavie osuus vaikuttaisi oleva suurempi, mitä eakko-oletuksissai. Nykytilae olisi jo hyvi erilaie ja arvioisi digitaalise soittoformaati yleistyee hyvi merkittävästi sekä harrastajie että ammattilaiste keskuudessa. Ohjelmatoimistoo kuulumattomista vai yksi vastasi käyttäväsä digitaalista pääasiallisea formaattiaa. Tämä ero kertoo siitä, kuika CD-formaattia o jäämässä ammatiksee soittavilla pois, ku taas digitaalie soittamie jatkuvasti yleistyy. Viyyli soittamisella o taas harrastelijoide järjestämie klubitapahtumie keskuudessa pitkät ja vahvat periteet. Taulukko 5: Raha käyttö eri formaatteihi vuosittai ja DJ-tekiikkaa kolme vuode aikaa Formaatti CD-levy Viyyli Digitaalie Kaikki formaatit yhteesä DJ-tekiikka / 3v Mediaai Keskiarvo Mi Max Keskivaiht Rahaa DJ:t käyttivät levyihi vaihtelevia summia (taulukko 5). Vai yksi vastaaja saoi, ettei käytä laikaa rahaa levyihi missää formaatissa, muide vastaajie summat vaihtelivat euro välillä mediaai ollessa 713 euroa vuodessa. Viyyliä ostavissa oli kaksi ihmistä, jotka käyttivät poikkeuksellise paljo rahaa (3000 ja 6000 euroa) viyyleihi ja muutoiki viyylii käytettii keskimääri eemmä kui cd-levyihi (mediaait 150 vs. 100). Kaike kaikkiaa vastaajat käyttivät varsi suuria määriä musiikkii rahaa vuositasolla. DJ-toimitaa oi muutoi käytettii kol-

49 47 messa vuodessa keskimääri 1000 euroa, joka o vuositasolla hiema alle puolet siitä, mitä itse musiikkii. Taulukko 6: Kuika mota mp3-tiedostoa tarvitsee DJ-toimitaa varte Ryhmä Harrastelija Ammattilaie Kaikki Mediaai Keskiarvo , , , Omilta levyiltä laitettuja mp3-tiedostoja14 vastaajilla oli koeella keskimääri (mediaai) 1000 kappaletta. Sama verra (taulukko 6) he arvioisivat (mediaai) tarvitsevasa DJ-keikkoja varte, jos soittaisivat digitaalisesti. Harrastajat kokivat tarvitsevasa keskimääri hiema eemmä mp3-tiedostoja DJ-keikkojasa varte, mutta ero ammattilaisii ei ollut tilastollisesti merkitsevä (MaWhitey p=0,733). Keskiarvot ja mediaait vaihtelivat suuresti eli erot olivat isoja vastaajaryhmie sisällä. Lisessie suhtee tämä tarkoittaa, että keskimääräie DJ tarvitsisi Gramexi C-lisessi eli kappaletta (262,62 /vuosi) ja Teosto kappaletta sisältävä lisessi (213,84 /vuosi) eli yhteesä 476,46 /vuosi oletuksella, että vastaeet soittaisivat digitaalisesti. DJ:ide mediaaitulot aieistossai oli 70 kuussa eli 840 vuodessa. Siitä summasta tarvittavie lisessie osuus olisi. 57. Tästä syystä ei ole mikää ihme, että yli puolet sekä Gramexi ja Teosto lisessie kohdalla koki, että omat tulot suhteessa lisessie maksu suuruutee, olivat liia pieet. Harrastelijoide keskiarvovuositulot (473 /v) olivat 61 siitä, mitä Gramexi (183,22 /v) ja Teosto (106,92 /v) halvimmat lisessit yhteesä (290,14 ) maksaisivat. Ammattilaiste keskiarvovuositulot olivat , jote heidä kohdallaa halvimmat lisessit olisivat. 1,9 prosettia vuosituloista. Se sijaa keskimääräise DJ: tarvitsemie lisessie kohdalla (tarve 1000 kappaletta eli Gramexi C-lisessi ja Teosto kpl -lisessi) lisessimaksut olisivat 3,1 vuosituloista. Ammattilaiste mediaaituloja (9600 /v) tarkasteltaessa keskimääräise DJ: tarvitsemat lisessit maksaisivat 5,0 prosettia vuosituloista. Koska harrastelijoide mediaaitulot olivat 0e kuussa 14 Mp3-tiedostolla viittaa yt ja vastaisuudessa myös muihi tiedostoformaatteihi kute AAC, FLAC ja WAV. Se toimii siis yleiskäsitteeä selvyyde vuoksi kaikista musiikkitiedostoista.

50 48 eikä ollalla voi jakaa, ii prosettiosuutta tuloista ei voi myöskää määrittää. Aieisto perustiedot kertovat sitä, että DJ:t ovat heterogeeie joukko ihmisiä, joilla ei ole yhteäistä koulutusta tai omaa ammattiliittoa. Myöskää ei voida puhua ammatista pelkästää, koska merkittävä osa DJ-toimiasta tapahtuu epäkaupallisista lähtökohdista. DJ-toimia tietty sirpalemaisuus aiheuttaa myös oma haasteesa heidä tutkimiseesa. Samalla tutkimus luo myös jokilaista kuvaa siitä, millaisia toimijoita suomalaisessa DJ-ketässä o mukaa. DJ-toimijoihi mahtuu hyvi moelaisista lähtökohdista DJ-toimitaa tekeviä. Haloe (2011, 5761) o hahmottaut kulttuuri toimitasektoreita tuotatoje taiteellisista ja taloudellisista äkökulmista. Samalla tavalla ole hahmottaut DJ-toimijoita samalaisista äkökulmista. Osa tekee DJ:stä tekee hommaa täysi epäkaupallisista lähtökohdista, osa kaupallisista, osa molemmista ja osa jostai siltä väliltä. Iso osa kaupallisista toimijoista o freelacereita ja s. ormaalit palkkasuhteet hyvi epätyypillisiä. Osalla o oma toimiimi, osa laskuttaa osuuskua kautta ja osa saa palkkasa suoraa DJ-ohjelmatoimistolta verokorti kautta. Osa ohjelmatoimistoje johtajista tekee myös DJhommia. Epäkaupallisista lähtökohdista DJ-toimitaa harjoittavia o myös moelaisia. Isolle osalle toimita o puhtaasti harrastetoimitaa, joissa korvaukseksi ei aia saada edes siihe meeviä kuluja. Epäkaupallisissa toimijoissa o myös tahoja, jotka ovat oistueet muuttamaa omaehtoise DJ-toimitasa kohtalaiseksi tuloiksi, mutta toimia laatu o edellee epäkaupallie ja omaehtoie eli toimitaa tehdää eemmä omista lähtökohdista kui kaupallista voittoa tavoitelle. Katri Haloe (2011, 58) luokittelee väitöskirjassaa kulttuurituottajatoimijat taiteelliste ja taloudelliste tavoitteide äkökulmasta kuvioo, joka selvetää toimijoide positiota. Sovella seuraavassa kuviossa 1 samaa luokittelutapaa DJ-toimijoihi.

51 49 Kuvio 1: DJ-toimijat taiteelliste ja taloudelliste tavoitteide äkökulmasta (Haloe 2011 mukaille) Omaehtoise DJ-toimia kettä sisältää epäkaupallise DJ-toimia sekä puolikaupallise DJtoimia, jossa tuloja o, mutta e eivät kuitekaa määritä itse toimitaa. Itseilmaisu luoet, soitetavat tyylit ja tapahtumie luoteet määrittävät Dj:t itse, eivät maksavat asiakkaat. Omaehtoie DJ-toimita o mittakaavaltaa pietä ja keskisuurta. Yleisömäärissä mitattua pieimmillää puhutaa pari kymmee hege tapahtumasta ja suurimmillaa Suome mittakaavassa muutamista sadoista joitai poikkeuksia lukuu ottamatta. Omaehtoie DJ-toimita tapahtuu pääasiassa viikoloppuisi. Kaupallise DJ-toimia kettä o taas markkiaehtoista toimitaa, missä liiketaloudelliset seikat määrittävät musiiki ja tapahtumie sisällö. Sisällö määrittelee hyvi pitkälti esiitymispaikat tai ohjelmatoimistot ja DJ toimii välieeä tämä sisällö tuottamisessa. Kaupallise DJ-toimia tapahtumie yleisömäärät vaihtelevat paljo. Alimmillaa liikutaa samoissa määrissä kui omaehtoisessa DJ-toimiassa, mutta keskimääri toimita o merkittävästi suurempaa, jotta se o kaupallisesti kaattavaa.

52 50 Nämä mallit ovat puhtaa teoreettisia ja käytäössä raja-aitoje tarkka määrittely omaehtoise ja kaupallise DJ-toimia välillä o hakalaa eikä yksittäiste tapahtumie kohdalla ole aia ii selkeää kumpaa e olisi lokeroitavissa. Halose mallii verrattua DJ-toimia kettä ei mee rajatu tuotao tai massatuotao ääripäihi. Eri kulttuurialoilla o selkeästi vielä rajatumpia tuotatoja ja massatuotao puolella isoimmat kulttuuriproduktiot ovat mota kertaa suurempia, mitä suurimmatkaa DJ-tapahtumat. 7 Lisessikäytätöje tutemie, kokemie ja vaikutus toimitaa Tässä luvussa käy lävitse mite vastaajat tutevat vallitsevat lisessikäytäöt, mite he kokevat lisessikäytäöt ja millä tavoi e vaikuttavat vastaajie toimitaa. Aalyysii kaalta tämä o yksi tärkeimmistä luvuistai. 7.1 Lisessikäytätöje tutemie kohtalaista Lisessikäytätöje tutemista testasi viidellä eri kysymyksellä (TESTI), joissa oli eri tilateita ja kysyttii, että mikä järjestöje lisessit täytyy olla hakittua vai tarvitseeko olla laikaa. Taulukossa 7 o selvitetty kuika hyvi vastaajat tiesivät eri tilateissa se, vaadittiiko lisessit Teostolta, Gramexilta, molemmilta vai ei kummaltakaa. Vastausvaihtoehdoissa ei ollut e tiedä -vaihtoehtoa, mutta vastaamatta jättämie oli mahdollista. Taulukko 7: Lisessikäytätöje tutemie eri tilateissa Tilae Tutee käytäöt Ei tue käyt. Ei vastausta YHT Poltetut levyt Yksityisee käyttöö myyvät ettikaup DJ-käyttöö myyvät ettikaupat Formaattia muuettaessa Nettikaupa biisit poltetulla levyllä Tietämystaso lisessikäytäöistä oli kohtuullie ja eljässä testissä esitetyssä tilateessa (taulukko 7) kolme viidestä tai useampi tusi käytäöt. O otettava kuiteki huomioo se, että lisessit eivät koske kaikkia DJ:tä kute iitä, jotka soittavat vai alkuperäisiä cd- ja viyylilevyjä. Eite hämmeystä aiheutti väite Jos DJ soittaa tietokoeelta kappaleita, jotka hä o ostaut tietokoeellee ettikaupasta, joka sallii käyttöehdoissaa kappaleide käytö DJ-toimiassa, täytyy

53 51 DJ:llä olla sopimus...", jossa vai kaksi viidestä (40) vastaajasta tiesi, että silloi ei tarvitse kummaltakaa järjestöltä lisessiä. Tällaisia tapauksia reaalimaailmassa ei ole tosi kovi motaa ja ovat yleesä ulkomaalaisia ettibiisikauppoja. Moesti tosi kauppoje omissa sääöissä määritellää, että käytäöt pätevät varmasti vai heidä kotimaassaa, jote asia o käytäöki tasolla aika moimutkaie. Jokaisessa tilateessa vastaajat luulivat Gramexi lisessiä tarvittava useammi kui Teosto. Tämä vääristymä johtuee siitä, että Teosto o muuttaut ohjeistustaa ja osa DJ:stä tietää vai vahat käytäöt ja moesti vahoje käytätöje pohjalta ihmiset ohjeistavat toisiaa. Asiaa käsitteli luvussa Seuraamissai MrDJ.et ja Klubitus.org -keskustelufoorumeilla o ilmeyt samalla tavalla lisessiehtoje epäselvyys, mitä kyselyssäiki. Tekijäoikeusjärjestöje lijaa ei tueta mitekää täydellisesti. BBC:llä taaoi uutisoitii kuika Britaiassa DJ:t eivät olleet tekijäoikeuslakie tasalla liittye digitaalisee soittamisee15, jote Suomi ei ole yksi asia kassa. Hämmeystä ovat aiheuttaeet myös ristiriitaiset kaaotot Teostolta ja Gramexilta, joho o myös pyydetty selvitystä tekijäoikeuseuvostolta. Huhtikuussa 2009 tekijäoikeuseuvosto atoiki lausuo aihee tiimoilta16. Yksi hämmeystä aiheuttava tekijä o myös se, että Teosto o muuttaut ehtojaa oleellisesti eri vuosie välillä (kts. Luku 3.3.2). Yleie tietämättömyys aiheesta, ohjeide moitulkitaisuus sekä ehtoje muuttumie selittävät osaltaa sitä, miksi lisessiehtoja ei tueta täysi. 7.2 Lisessikäytäöt koetaa moessa mielessä egatiivisea asiaa Tässä luvussa käy läpi sitä, mite vastaajat olivat kokeeet lisessikäytäöt erilaisissa tilateissa. Sisällöaalyysillä ole avoimet kysymykset luokitellut esi toisesa poissulkevii luokkii, esim. suhtautumise jako viitee luokkaa: positiivisee, egatiivisee, eutraalii, muuhu ja tyhjii. Se jälkee ole aalysoiut äide vastausluokkie sisällä vastaukset alaluokkii se mukaa millaisia perusteita kaallee vastaajat ovat esittäeet. Yhdessä vastauksessa voi esiityä mota eri perustelua, jote ämä luokittelut eivät ole toisesa poissulkevia [Viitattu ] 16 usuot/2009/tn_2009_9.pdf [Viitattu ]

54 Lisessivaatimukse kokemie ettibiisikauppoje kappaleista Kysymyksee (KYS_BIISIKAUPAT) lisessie vaatimisesta myös ettibiisikauppoje kappaleide kohdalla tuli 35 tulkittavaa vastausta (taulukko 8). Vastaukset o pyritty järjestämää hyväksyvii ja ei-hyväksyvii kategorioihi sekä eutraalit ja hakalasti tulkiat muu -kategoriaa. Kolme eljästä vastaajasta (taulukko 8) ei hyväksyyt käytätöjä. Vastaajilla tuli moelaisia perusteita sille, miksi eivät käytätöjä hyväksyeet. Jollai tavalla rahaa liittyviä argumetteja maiittii useassa vastauksessa. Tuplalaskutuksesta eli siitä, että asiasta o jo kertaallee maksettu (esim. ettibiisikaupalle sekä ravitola maksamat esityskorvaukset) maiittii kaikkei useimmite eli kahdeksassa vastauksessa. Useimmat tuplalaskutuksesta maiitsevat olivat ammattilaisia. -Rahastusta, luulisi jo tarpeelliste maksuje sisältyee kappalee hitaa, kute aikaaa sisältyi "fyysisii" levyihi. (Ammattilaie) -Vääryyteä, sillä kappaleista o jo tuotato vaiheessa maksettu tekijäoikeuskorvaukset, e maksetaa toisee kertaa ku kappale myydää ja tapahtuma järjestäjä / ravitola maksaa korvaukset esityslupie muodossa jo kolmatee kertaa, jolloio o iha loogista, että DJ: pitää maksaa esityskorvaukset vielä eljäe kerra samasta teoksesta. (Ammattilaie) -Typerää, koska myös ravitola maksaa siellä soivasta musiikista. Myös lisesseistä saadut rahat jaetaa tekijäoikeuksie haltijoille radiosoito mukaa, eikä soitetu musiiki perusteella. (Ammattilaie) -Tekijäoikeusjärjestöillä o tässä asiassa tapaa kerätä rahat moee kertaa. Esim. mekaisoitimaksut soittoformaati muutoksessa (mp3:t poltettua cd:lle, viyylit muutettua mp3:ksi), USB laitteisii tulevat (tästä oli joku vuosi sitte keskustelua) maksut, kovalevyltä toiselle siirrettävät MP3:t yms..tietoi ovat muutama vuode takaa. Tilae o voiut hyviki muuttua, mutta maksuje kertaatumie ei ole hyvä asia. (Harrastaja) Kahdeksassa vastauksessa maiittii rahastus jollai saamuodolla ja kaksi äistä vastauksista sisälsi sekä tuplalaskutuksesta ja rahastuksesta maiitsemise. -esi maksetaa teostomaksut biisi osto yhteydessä ja sit viel soittoluvassa.. haiskahtaa vähä rahastukselta.. (Ammattilaie) -Aia saa vaatia. Kaikki eivät maksa. (Ammattilaie) Korvauste tilitykse problematiika maiitsi kaksi vastaajaa. "Esityskorvaukset maksetaa taiteilijoille ja tuottajille se mukaa, paljoko heidä kappaleitaa soitetaa eri radiokaavilla" Eiköhä tässä taas oleki se oleellie osa. Järjestöillä ei ole mitää tekemistä Dj-toimia kassa, mutta silti rahastus oistuu. Kuika tämä voi olla edes laillista? (Harrastaja) Eri formaattie eriarvoise asema maiitsi eljä vastaajaa.

55 53 -Koe se outoa. Musiiki fyysistä ja ei-fyysistä kopiota ei pitäisi kohdella eri tavoi. Ne ovat ääivirtaa yhtä kaikki. (Ei tietoa) -Kuulostaa oudolta käytäöltä juuri se takia, että DJ kyllä omistaa kappaleet, mutta vai koska e ovat digitaalisia häellä pitäisi olla erillie lisessi iide soittamisee. Tässä tehdää laillise omistamise muotoihi teoreettie jako, jota ei oikeasti ole olemassa. Eli siis DJ joko omistaa kappalee tai ei. Oli se sitte fyysisellä ääitteellä tai digitaalisessa tiedosto-muodossa. Tässä mielessä o vääri, että erottelu tehdää formaati mukaa, ku kyse o kuiteki samasta laillisesta omistamisesta. (Harrastaja) Seitsemässä vastauksessa oli myös yleisesti vai jokilaisia egatiivisia kommetteja aiheesee liittye, mutta iitä ei voiut selkeästi iputtaa eri kategorioihi. -Järjetötä. (Ei tietoa) -Laillisesti päteviksi, mutta mielestäi lakia tulisi muuttaa. (Harrastaja) -Päätötä. (Harrastaja) Hyväksyviä vastauksia tuli eljä kappaletta. Niissä ilmei perusteluia esimerkiksi se kuika lisessit maksavat itsesä takaisi. -Biisie hita o halvempi kui CD-formaatissa. Tee. 16 keikkaa kuukaudessa, jote tämä o miulle päätyö ja vuode lisessi maksaa itsesä takaisi hyviki opeasti. (Ammattilaie) -iha ok (Ei tietoa) Kolmea vastaajaa kysymys ei koskettaut ollekaa, koska soittivat viyyleitä tai cd-levyjä, jote he eivät ottaeet kataa. Kahta vastausta oli mahdoto tulkita. Nämä viisi vastausta o luokiteltu muu kategoriaa. Yksi vastaaja kertoi, ettei ollut omakohtaista kokemusta, mutta asia vaikutti kohtuuttomalta. -Aiva sama, e käytä laillisia ekä laittomia ettilautauksia. (Harrastaja) -erikoista. (Ammattilaie) Kokoaiskuva o varsi selkeä: kolme eljäsosaa pitää ykykäytätöjä ettibiisikauppoje suhtee ogelmallisia jollai tavalla ja vai joka kymmees hyväksyy käytäöt. Tuplalaskutuksesta ja rahastuksesta useammi maiitsivat ammattilaiset, joka selittyee myös sillä, että digitaalie soittoformaatti oli heillä useammi pääasiallie soittoformaatti kui harrastelijoilla. Harrastelijoilta tuli taas hiema eemmä egatiivie -kategoriaa kuuluvia vastauksia.

56 54 Taulukko 8: Lisessikäytätöje hyväksymie ettibiisikauppoje kappaleide kohdalla (, ) Ei hyväksy käytätöjä eri syistä Tuplalaskutus Rahastus Negatiivie Formaattidiskrimioiti Esityskorvaus Hyväksyy käytäöt Muu YHT Lisessikäytätöje hyväksymie omie ääitteide kopioista Kysymyksee lisessivaatimukse hyväksymisestä omie ääitteide kopioide käytöstä (KYS_OMAT_LEVYT) tuli 35 vastausta (taulukko 9). Vai yksi vastaaja hyväksyi käytäöt. -iha ok (Ei tietoa) Neutraaleja tai ei kosketa -tyyppisiä vastauksia tuli kolme. Nämä sekä kaksi hakalasti tulkittavaa o luokiteltu o luokiteltu muu -kategoriaa. -iha sama mulle, soita vaa viyylejä, ii kui dj: kuuluuki (Harrastaja) -ei vaikutusta omaa työhö tällä hetkellä (Ammattilaie) -E ymmärrä logiikkaa, toisaalta tämä ei haittaa miua. (Harrastaja) Suuri osa eli 29 vastausta oli ei-hyväksyviä. Omilta levyiltä tehtyje kopioide lisessivaateesee suhtauduttii kriittisemmi, mitä ettibiisikauppoje kappaleide lisessivaateesee. Jopa kahdessakymmeessä vastauksessa oli egatiivie sävy ja epäoikeudemukaisuude korostamie äkyi äissä vastauksissa. Epäoikeudemukaie-kategoriaa päätyi hiema eemmä vastauksia ammattilaisilta kui harrastelijoilta. -Erittäi huoo systeemi (Ammattilaie) -Mielestäi se o täysi vääri, että joudumme maksamaa siitä että siirrämme musiiki vai eri formaattilla. Nykyaja dj:stä suuri osa o siirtyyt käyttämää tietkoeita ja o outoa että vai se musiiki siirtämisesta tietokoeelle joutuisimme maksamaa. (Ammattilaie) -Vääryyteä. (Ammattilaie)

57 55 -Suuri vääryys! (Harrastaja) -täysi perustelematota ja vääri (Harrastaja) Useaa kertaa laskuttamisesta maiittii kahdeksaa kertaa. -Rahastusta, ole jo kyseise tuottee ostaut ja maksaut. (Ammattilaie) -Tämä o taas aurettavaa. Kerra ku o maksaut ja käyttää laillisee tarkoituksee, ei levitä vaa käyttää työssää ii kui tähäki asti, ei pitäisi ragaista. (Ammattilaie ) -Vääri o vaatia maksamaa samasta ääitteestä kahtee kertaa. Itse e tosi kopioita käytä. (Harrastaja) Rahastamie tuli esille viidesti, yhdellä vastaajalla tuli molemmat sekä rahastus, että tuplalaskuttamie. Yhteesä 12 eri hekilöä maiitsi rahastukse tai tuplalaskutukse. -silkkaa rahastusta (Ei tietoa) -Ahetta rahakeruuta huooi perustei. Ei mistää muusta kyse. (Ammattilaie) Myös formaattii liittyviä perusteita, lähiä eri formaattie syrjimisestä, tuli viitee otteesee. -Eli alkuperäistä voi soittaa ilma lisessiä? Kuulostaa turhalta vaatia lisessiä formaati vaihdosta, jos ilma sitä (eli soittaa omalta levyltää) lisessiä ei tarvita. (Harrastaja) -Mielestäi tämä o typerää. Musiiki fyysistä ja ei-fyysistä kopiota ei pitäisi kohdella eri tavoi. Ne ovat ääivirtaa yhtä kaikki. (Ei tietoa) Kokoaisuutea (taulukko 9) suhtautumie lisessivaatimuksee omie ääitteide kopioide käytöstä oli erittäi kielteistä. Yli eljä viidestä (83) vastaajasta ei hyväksyyt käytätöä ja vai yksi vastaaja (3) kertoi asia oleva ok. Epäoikeudemukaisuude korostumie kävi ilmi valtaosasta vastauksista, mutta aiva kute edellisessä vastauksessa ii taloudellisia argumetteja (rahastus ja tuplalaskutus) ilmei useammi ammattilaisilla kui harrastajilla johtue luultavimmiki siitä, että heistä useampi soittaa digitaalisesti ja sitä kautta säätely koskee heitä useammi.

58 56 Taulukko 9: Lisessivaatimukse hyväksymie omie ääitteide kopioide käytöstä (, ) Ei hyväksy käytätöjä eri syistä Epäoikeudemukaie Tuplalaskutus Formaattidiskrimioiti Rahastus Esityskorvaus Hyväksyy käytäöt Muu YHT Lisessivaatimus muista laillisista lähteistä tehdyistä kopioista Kysymyksessä lisessivaateesta muista laillisista lähteistä tehtyje kopioide kohdalla (KYS_MUUT_AANITTEET) vastauksia tuli 34 kappaletta (taulukko 10). Vastaukset eroavat selkeästi ja merkittävästi kahde aiemma kysymykse vastauksista, koska merkittävässä osassa vastauksia maiitaa kyseise asia oleva hyväksyttävää. Vastauksie luokittelu oli vastauksie kirjo takia hiema aiempaa hakalampaa. Oikeudemukaisuude tai kohtuude jollai tavalla maiitsi seitsemä vastaajaa. -ii se pitää ollaki. (Ammattilaie) -Tämä o oikei. (Harrastaja) -Kohtuullisea (Ei tietoa) -No, tämä tavallaa ymmärtää ku DJ ei ole itse laittaut rahaa likoo alkuperäise hakitaa. (Harrastaja) Musiikista maksamise tärkeyttä korostettii kuudessa vastauksessa. -Kavereilta ja kirjastosta kopioiduista biiseistä voi iha hyvi vaatia lisessiä. Ei ole miusta sekää iha oikei, että ripataa kirjasto levyiltä kaikki mahdolliset biisit ja soitetaa iitä keikoilla, vaikka keikkailu o rahaasaitakeio. (Ammattilaie) -Tottakai musiiki kopioimisesta pitäisi maksaa. Iroista o vai että lisessi maksettuai gramexia ei eää kiiostaisi lataisiko kappaleei laittomasti vai laillisesti. (Ammattilaie) -Mielestäi dj: olisi velvollisuus maksaa tekijäoikeusmaksu kavereilta saaduista laillisista musiikista, koska muutoi tekijäoikeusmaksut voisi kiertää hyvi lataamalla kavereilta uudet kappaleet. (Ammattilaie)

59 57 Viisi vastaajaa maiitsi, että etissä ilmaiseksi jaossa olevie kappaleide suhtee he hyväksyvät iide lisessittömä käytö, jos taiteilija ataa luva, mutta muutoi käytäöt saivat hyväksyä. Lisessie kaalta asia meee ii, että jos sekä tekijäoikeuksie (Teosto valvoo), että lähioikeuksie haltijat (Gramex valvoo) ovat ataeet hyväksyä teokse DJ-käytölle, o se käyttö sallittu. Jos jompikumpi taho ei ole lupaa ataut, täytyy tarvittavat luvat olla kuossa. Asia o käytäö tasolla siis varsi moimutkaie. --Mikäli asaitset rahaa toise työllä, täytyy siitä suorittaa korvaus. Itse ole päätoimie DJ ekä kaata kavereilta tehtyjä kopioita. Jos taiteilija itse o ataut tuotokse vapaasee levityksee, silloi kee kää ei pitäisi tulla välii. (Ammattilaie) -Ilmaisista kappaleista e ymmärrä että lisessi vaaditaa, mutta kavereide levyihi ja musiikkii ei mielestäi oma lupai edelleekää riitä, koska se o häe musiikkia ja hä o siitä maksaut jos o maksaut, e miä. (Ammattilaie) Ambivalettisesti asiaa suhtautui eljä vastaajaa, joka tarkoittaa, että he äkivät hyvät ja huoot puolet asiassa eikä tekstistä käyyt selkeästi ilmi kumpi kata oli vahvempi. -Käytäössä e pidä vaatimusta paljo mielekkäämpää kui vaatimusta lisessistä omista ääitteistä tehdyistä kopioista. Eettisesti e pidä sitä täysi kestävää aiakaa laajamittaisesti käytettyä koska silloi dj käyttää itse vastikkeetta hyväksee muide häelle maksamaa musiikkia, ja itse saa keikastaa palkkaa tai muuta vastiketta. (Harrastaja) -Aika turhalta tutuu tästäki rahastamie, vaik ei kyl oo myöskää oikei esim. kopioida toiselt diitseilt koko kovoo. (Ammattilaie) -Tämä o hakalampi asia, mutta toisaalta teoksesta o jo maksettu teostomaksu. (Ei tietoa) Selkeästi eroavista aseteista huolimatta myös rahastus ja muulla tavoi egatiivisia ilmauksia vastauksissa oli. -HUONO! aia joutuu maksamaa lisää. (Ammattilaie) -Kuha yrittävät vaa pelotella ja haalia yhä pieimmistä puroista itsellee dollarie valtavirtaa rahaa. Häpeisivät. (Harrastaja) -silkkaa rahastusta (Ei tietoa) Hyväksytä lisessivaatimuksee muista laillisista lähteistä tehdyille kopioille oli kaksi kertaa ii yleistä kui vastustus sitä kohtaa (taulukko 10). Noi puolet (47) vastasi kaattavasa ja alle eljäes (24) vastusti asiaa. Tilae ähtii hyvi erilaisea kui aiemmissa tapauksissa. Ammattilaiset korostivat tälläki kertaa hiema useammi taloudellisia seikkoja, mutta tällä kertaa useammi hyväksyvällä puolella. Artistille kuuluva korvaus ja epäreiluus musiikista maksamattomuudesta tulivat usei esille.

60 58 Taulukko 10: Lisessikäytätöje hyväksymie muista laillisista lähteistä tehdyille kopioille Ei hyväksy käytätöjä eri syistä Rahastus Negatiivie Tuplalaskutus Esityskorvaus Hyväksyy käytäöt Oikeudemukaista Musiikista maksettava Artisti luvalla Ambivalessi Muu YHT Suhtautumie laittomie kopioide käytö kieltoo Kysymyksee siitä, ettei laittomista lähteistä tehtyjä kopiota saa soittaa ollekaa, tuli 34 vastausta (taulukko 11). Kysymyksessä maiittii myös laittomasti jaossa olevat remixit, mutta äi jälkikätee mietittyä olisi ollut ehkä selvitä tehdä oma kysymys laittomista lähteistä ladatuille remixeille. Lai edessä laittomasti jaossa olevat remixit eivät eroa muista laittomasti jaetuista kappaleista, mutta yleisesti ottae iide olemassaolo hyväksytää laajalti eri ryhmissä. Asia ja kysymykse moitahoisuude vuoksi vastauksia ei ollut yksiselitteise helppo jakaa selkeästi eri kategorioihi. 17 vastaajaa maiitsi oleva kohtuullista, että laittomista lähteistä käytettyjä kappaleita ei käytetä. Paheksutaa laittomuutta vastaa äkyi seitsemässä vastauksessa -Laito lähde o luvato lähde, turha sitä o yrittää millää tavoi perustella. (Ammattilaie) -Tämä o täysi ymmärrettävää ja oikeudemukaista. Laito lähde o aia laito lähde ja mielestäi DJ o velvollie kotribuoimaa muusikolle ja musiikkiteollisuudelle edes kappalee hia verra, jos kerra sillä aikoo rahaa tehdä. (Harrastaja) Artistie oikeude tuloihi maiitsi myös eljä vastaajaa. -Koe se oikeaksi sillä artistieki o saatava jostai tulosa. (Ammattilaie) -hyvää. Kyllä biiseistä kuuluu maksaa, mutta luvat voisi olla halvempia ja hiema selvempiä. (Ammattilaie) Remix-kulttuuri osti esii kahdeksa vastaajaa, joista eljä hyväksyi käytäöt poikkeuksea re-

61 59 mixit. -Piratismi osalta tämä o iha ok. Sama mielipide kui edellisessä vastauksessa, että jos pyytää keikois taa rahaa, pitää olla valmis maksamaa musiikistaki jotai. Remixie ja edittie osalta tilae o se sijaa mielekiitoie, koska klubimusiikissa o viimeise 30 vuode aja tehty suuria iovaatioita ja jopa syytetty kokoaisia musiikkigerejä (esim. house) tekemällä luvattomia remixejä biiseistä ja soittamalla iitä julkisesti. Mielelläi äkisi, että tekijäoikeudet tukisivat kulttuuri kehittymistä eivätkä olisi uhkaa sille. (Ammattilaie) -E pidä laitota kopiotia eettisesti hyväksyttävää siihe tarkoituksee, että musiikkiteosta esitetää julkisesti ja se esittäjä (tässä tapauksessa dj) saa jotai vastiketta toimiastaa. Hyväksy asia, jos kyseessä o remix/mashup koska siiä teoksesta/sista o tehty selkeästi uusi teos. (Harrastaja) -Ymmärrä tekijäoikeusjärjestöje äkemykse tässä. Tavallaa o kuiteki olemassa eräälaie harmaa vyöhyke. Ajatellaapa yt vaikka blogihousea. Blogeissa ja muissa paikoissa jaossa olevat "laittomat" remixit ovat ykyää tiettyje musatyylie tapa markkioida ja jaella musiikkia. Aiaki bootleg re mixit ja artisti itsesä jakamat kappaleet tulee olla vapaata riistaa. (Harrastaja) Muutama vastaaja osti esii se, että laittomie lähteide kieltämie rajoittaa DJ: luovuutta. Osa ei laittomasta lähteestä huolimatta hyväksyyt käytätöjä. -Järjetötä. (Ei tietoa) -Vertaisverkoissa o paljo jaossa tavaraa jota ei saa käsii laillisilla julkaisuilla - tämä puoltaisi vapaam paa suhtautumista, musiikki o tehty kuultavaksi. (Harrastaja) Kaikkie vastaukset eivät olleet ii yksiselitteisiä vaa ambivalettia suhtautumistaki oli havaittavissa muutamissa vastauksissa. -kavetaa rajusti dj: ja yleisö musiikkitarjotaa. dj voi olla myös taiteilija eikä viihdyttäjä. sääöt eivät voi olla kaikessa toimiassa samat. ymmärrä rajoitukset tutipalkkadj:lle, joka tehtävä o palkkaa vastaa soittaa satuaiselle yleisölle sopivaa musiikkia. (Harrastaja) -Tässä o setää yllättävästi järki mukaa. ÄÄitteide ostamisesta meee aia korvaus musiiki tuottajille. Siihe ei tekijäoikeusjärjestöjä tarvita. Järjestöje toimita ei estä millää tavalla laitota kopioitia. Tekijäoikeusjärjestöje ilmeisi tarkoitus o välistäveto. (Harrastaja) -Dj: luovuutta rajoittavaa, koska moi dj o tehyt paskoista biiseistä paremmat ja tassilattialla toimi vammat versiot. Tarvisi järjestöide myös ymmärtää että dj o osalti taiteilija ja artisti joka o tehyt sellaise biisi joka ei sovellu yökerhoo ym. sellaiseaa, että kuiteki se o saatu joteki myös siellä kuulumaa. Kaikki remixit ei pääse/päädy julkaisuu asti ja oko hirveä vahiko jos sitä muutama sata deejiitä soittaa, saattaapi olla että joku se seurauksea ostaa alkuperäise. (Ammattilaie) Yksi vastaaja korosti, kute kaikissa muissaki vastauksissaa, että ei kosketa hätä, koska hä soittaa viyyleiltä. Eräs vastaaja myös korosti Creative Commos -lisessoii tärkeyttä juuriki remix-kulttuuri vuoksi. Moessa vastauksessa maiittii myös se, että artistie täytyy saada jostai tulosa. Kokoaisuutea (taulukko 11) oi puolet hyväksyi käytäö siitä, että laittomasta lähteestä tehty-

62 60 jä kopioita ei saa käyttää DJ-toimiassa. Joka kahdeksas ei hyväksyyt käytätöjä ja hiema alle joka kymmees suhtautui ristiriitaisesti asiaa. Harrastajapuolella löytyi hiema eemmä hyväksytää laittomie kopioide sallimiselle. Remix-kulttuuri tärkeyttä ostettii esille sekä käytäöt hyväksyvie, iitä vastustavie ja ambivaletisti suhtautuvie keskuudessa. Taulukko 11: Laittomasta lähteestä tehtyje kopioide käyttökiello hyväksymie Ei hyväksy käytätöjä Hyväksyy käytäöt eri syistä Laittomuude paheksuta Remix poikkeus Artistille korvaus Ambivalessi Muu YHT Gramexi DJ-lisessi D: raportoitivaatimuksee suhtautumie Gramexi isoimma lisessi raportoitivaatimukse suhtee vastaukset olivat todella yhteeväisiä (taulukko 12). Vai kaksi vastaaja oli hyväksyvällä kaalla, joista toie vastaaja äki, että esityskorvauste tilityste vuoksi se olisi hyväksyttävä. -iha ok (Ei tietoa) -Kuulostaa reilulta se takia, että korvaus ohjataa tällöi oikeasti iille artisteille, keide musiikkia o soitettu. Esimerkiksi Teosto yksi suuri ogelma o se, että se myötää ravitoloille ja tapahtumajärjestäjille lisessejä, joissa ei vaadita erittelemää mitä Teosto alaista musiikkia o esitetty. Korvaukset saa tetaa jakaa tällöi joilleki muille artisteille, kui iille, joide korvaus tulisi saada. Raportoimalla soitetut kappaleet meevät korvaukset oikeaa osoitteesee. (Harrastaja) Suuri osa eli 30 vastaajaa ei hyväksyyt käytätöä. Kahdessä kymmeessä vastauksessa äkyi asia kohtuuttomaa pitämie jollai tavalla. -Aika kohtuutota, hirveä urakka DJ:lle luetteloida / raportoida kaikki biisit isosta kokoelmastaa... (Harrastaja) -Tutuu ikääkui siltä, että ollaa rehellisempiä ja otetaa isompi lisessi joteki rakaistaisii. Käsittääksei myöskää äistä yksilöidyistä luetteloista ei makseta kyseiste kappaleide tekijäoikeuksie haltijoille mitää, vaa lisesseistä saadut rahat edellee jaetaa radiosoito mukaa. (Ammattilaie) Osassa vastauksista äkyi kohtuuttomuude lisäksi kärkkäästi egatiivie tyyli, jossa voimasaoja ja aggressiivisuutta oli mukaa. -Vitu typerää, ymmärtääksei kaustaa soittamaa aia samoja biisejä hittiradioasemie tavoi ja latis taa uude musiiki löytämise io, ku uusie kappaleide soittamisesta aiheutuu kohtuuto määrä yli-

63 61 määräistä työtä. Todella huoo homma. (Harrastaja) -mitä vittua? (Ammattilaie) -Gramex ja teosto vois dj puolella työtää mikit haurii (Ei tietoa) -ei voi muuta saoa kui että: KUKA VITTU ALKAA TEKEMÄÄN TOLLASTA LISTAA?? MENEE MUUTEN PARI KUUKAUTTA KU ALKAA NOITA KIRJOITTELEEN! (Ei tietoa) --Joo moro vittu. (Harrastaja) Moimutkaisuus perusteia hyväksymättömyydelle tuli esille useaa kertaa. -Turha mutkikas järjestelmä, eteki tuo tuistee ilmoittamie saattaa käydä vaivalloiseksi. -Erittäi hakalaa, koska kaikista mp3 kaupoista ei saa biiseistä edes kaikkia tietoja. Yksi vastaaja kertoi, että raportoitivaatimus oli syy sille, miksi ei omistaut kyseistä lisessiä. Eräs toie vastaaja taas saoi, että jäisi lisessi ostamatta, mikä tulkitsi, että lisessi jäisi hakkimatta tuo takia, vaikka tarvetta sille voisi olla. --E omista kyseise suurta lisessiä juuriki kyseise raportoitivaatimukse takia. (Ammattilaie) Yhdessä vastauksessa oli vastauksea vai?. Yhtä vastaajaa asia ei koskettaut, ii ei kokeut sitä millää tavalla. Heidät o luokiteltu muu -kategoriaa. Raportoitivaatimus koettii vastaajie keskuudessa huooksi järjestelmäksi (taulukko 12). Lähes yhdeksä kymmeestä (88) ei hyväksyyt käytätöä ja vai kuusi prosettia hyväksyi. Käytätö sai myös aikaa vastauksissa poikkeuksellise paljo voimakkaita tuteita, joka äkyi hyvi kärkkäiä vastauksia. Gramex poisti raportoitivaatimukse 2011 vuode alussa, jote keties heilleki oli tullut palautetta kyseisestä käytäöstä.

64 62 Taulukko 12: Gramexi suurimma lisessi raportoitivaatimukse hyväksymie Ei hyväksy käytätöjä eri syistä Kohtuutota Kärkkäästi egatiivie Moimutkaista Järjetötä Syy olla hakkimatta lis. Hyväksyy käytäöt Muu Yhteeveto DJ-lisessie kokemisesta Vastaajie tietämys lisessikäytäöistä oli kohtuullista. Moilta osi käytätöjä ei kuitekaa katsottu oikeutetuiksi. Nettibiisikauppoje sekä omie ääitteide kopioide kohdalla vastaajie eemmistö ei kuitekaa äheet käytätöjä oikeudemukaisiksi. Vastaajie mielestä kerra maksetusta musiikista ei kuuluisi uudellee maksaa ja käytäöt koettii rahastukseksi. Eri soittoformaatit ähtii oleva eriarvoisessa asemassa. Muista laillisista lähteistä tehdyistä kopioista lisessivaatimusta puolet vastaajista piti perusteltua, osa suhtautui ambivaletista ja eljäes ei hyväksyyt. Muutos aseteissa oli kuiteki selkeä verrattua edellisii tilateisii. Puolet vastaajista piti myös perusteltua sitä, että laittomista lähteistä tehtyjä kopioita ei saa käyttää, mutta erityisesti remix- ja mashup-teokset ähtii laittomuudestaa huolimatta poikkeukseksi. Vai hiema yli kymmees vastaajista hyväksyi laittomie lähteide käytö. Asee oli kokoaisuutea kielteie laittomie käyttöä kohtaa. Gramexi lisessi-d: raportoitivaatimus ähtii hyvi valtaeemmistö mielestä eri syistä egatiivisea asiaa. 7.3 Lisessie hitataso kokemie ja suhtautumie järjestöihi Lisessie hitataso koettii vastaajie keskuudessa liia suureksi kaikissa kolmessa tulokategoriassa (taulukko 13). Päätoimiste DJ-toimijoide kohdalla (yli 1000 /kk DJ-toimiasta) Teosto lisessi hitataso kohtuullisuudesta oi joka eljäes (24) oli jokseeki tai täysi samaa mieltä ja Gramexi kohdalla hiema harvempi (21). Kuiteki iso osa oli sitä mieltä, että lises-

65 63 sie hitataso oli jopa päätoimiste kohdalla liia suuri. Jokseeki tai täysi eri mieltä väittee kassa Teosto lisessi kohdalla oli lähes puolet (47) ja Gramexi lisessi kohdalla hiema yli puolet (51). Sivutoimiste DJ:ide ( /kk DJ-toimiasta tuloja) kohdalla hitataso ähtii selkeästi egatiivisemmaksi (taulukko 13), jolloi jokseeki tai täysi eri mieltä väittee kassa Teosto lisessi kohdalla oli kolme eljästä (77) vastaajista ja Gramexi lisessi kohdalla hiema suurempi osa (79). Harrastelija DJ:ide (alle 200 /kk) kohdalla vai yksi oli jokseeki samaa mieltä Teosto lisessie hitataso kohtuullisuudesta, ku taas Gramexi lisessi kohdalla ei kukaa. Jokseeki tai täysi eri mieltä Teosto lisessi kohtuullisesta hitatasosta harrastelija kohdalla oli eljä viidestä (80) ja Gramexi kohdalla kolme eljästä (76). Lievä pudotus proseteissa selittyee osittai sillä, että useampi jätti vastaamatta tai ei osaut saoa, mitä edellisissä kohdissa. Kauttaaltaa hitatasoja ei pidetty kohtuullisea ja sivutoimisille ja harrastelijoille maksut ähtii aiva liia suuria suhteessa heidä toimiastaa saamii tuloihi. Mielipiteet olivat johdomukaisesti eemmä vastustavia, mitä pieempää tuloryhmää metii. Suhtautumisessa Teosto ja Gramexie lisessie hitataso kokemisee (omie tuloje suhtee, päätoimisille, sivutoimisille ja harrastelijoille) ei vaikuttaut vastaajie koulutustaso (Kruskal-Wallis p-arvot välillä 0,310 0,890) eikä myöskää se, oko vastaaja harrastelija vai ammattilaie (Kruskal-Wallis p-arvot välillä 0,120 0,979). Tulokset siitä, mite vastaajat kokivat lisessie hitoje oleva suhteessa heidä omii DJ-toimiasta saatuihi tuloihi (taulukko 14), olivat hyvi samakaltaisia, mitä vastaajie yleiset käsitykset lisessie hitatasosta. Teosto lisessie kohdalla joka kymmees (10) piti hitatasoa kohdallaa suhteessa DJ-toimiasta saatuihi tuloihi. Noi kolme eljästä vastaajista koki olevasa jokseeki tai täysi eri mieltä väittee kassa, että Teosto (74) ja Gramexi (73) lisessie hiat olisivat sopivat suhteessa heidä saamiisa tuloihi. Aieistossa vastaajie mediaaitulot (taulukko 2) olivat vai 70 euroa kuussa, jote tähä suhteutettua vastausjakauma o ymmärrettävä.

66 64 Taulukko 13: Vastaajie kokemukset lisessie hitatasosta eri tulotaso DJ-toimijoille Kokee Teosto lisessie hiat oleva sopivassa suhteessa päätoimise DJ: tuloihi (yli 1000 kk) Vastaus Täysi samaa mieltä 9 3 Jokseeki samaa mieltä 15 5 Ei samaa eikä eri mieltä 15 5 mieltä Jokseeki eri mieltä 21 7 Täysi eri mieltä 26 9 E osaa saoa 6 2 Ei vastausta 9 3 YHT Kokee Gramexi lisessie hiat oleva sopivassa suhteessa päätoimise DJ: tuloihi (yli 1000 kk) Vastaus Täysi samaa mieltä 6 2 Jokseeki samaa mieltä 15 5 Ei samaa eikä eri mieltä 12 4 mieltä Jokseeki eri mieltä 21 7 Täysi eri mieltä E osaa saoa 6 2 Ei vastausta 9 3 YHT Sivutoimise DJ: tuloihi (yli kk) Vastaus Täysi samaa mieltä 6 2 Jokseeki samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä 0 mieltä Jokseeki eri mieltä 18 6 Täysi eri mieltä E osaa saoa 9 3 Ei vastausta 6 2 YHT Sivutoimise DJ: tuloihi (yli kk) Vastaus Täysi samaa mieltä 0 0 Jokseeki samaa mieltä 3 1 Ei samaa eikä eri mieltä 3 1 mieltä Jokseeki eri mieltä 15 5 Täysi eri mieltä E osaa saoa 6 2 Ei vastausta 9 3 YHT Harrastaja-DJ: tuloihi (alle 200 kk) Vastaus Täysi samaa mieltä 0 Jokseeki samaa mieltä 3 Ei samaa eikä eri mieltä 0 mieltä Jokseeki eri mieltä 9 Täysi eri mieltä 71 E osaa saoa 9 Ei vastausta 9 YHT 100 Harrastaja-DJ: tuloihi (alle 200 kk) Vastaus Täysi samaa mieltä 0 Jokseeki samaa mieltä 0 Ei samaa eikä eri mieltä 3 mieltä Jokseeki eri mieltä 9 Täysi eri mieltä 67 E osaa saoa 9 Ei vastausta 12 YHT

67 65 Taulukko 14: Teosto (vas.) Gramexi (oik.) lisessie hiat sopivat suhteessa vastaaja tuloihi (, ) Vastaus Teosto Täysi samaa mieltä Jokseeki samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseeki eri mieltä Täysi eri mieltä E osaa saoa YHT Vastaus Gramex Täysi samaa mieltä Jokseeki samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseeki eri mieltä Täysi eri mieltä E osaa saoa YHT Kysymyksee siitä, millaisia yhteistyökumppaeia tekijäoikeusjärjestöt koetaa (taulukko 15), tuli 34 vastausta, joista tulkittavia vastauksia oli 31 (ei-tulkittavat vastaukset: jaahas, oha e ja? ). Yhteistyökumppaeia tekijäoikeusjärjestöjä ei koettu mitekää mairittelevaa. Kärkkäästi egatiivisessa valossa järjestöt maiittii seitsemässä vastauksessa. -kts. yllä. (viittaus edellisee vastauksee, jossa oli Gramex&Teosto kritiikkiä) Vihaa Gramexia eemmä kui Matti Vahasta tai Berluscoia. (Ammattilaie) -Perseestä dj toimiassa (Ei tietoa) -rahaaheia kyttääviä paskafirmoia (Harrastaja) Myös aiempie kysymyste kohdalla useasti ilmeyt rahastus tuli esille moesti. -Paskoia, aluksi iitä ei kiiostaut DJ-kuviot laikaa, yt e tutuvat haluava iistä vai rahaa. Jos e edes tekisivät koko lisessi/lupa -kuvio helpoksi, voisi kuvitella että voisi maksaa lisessistä/luvasta. (Ammattilaie) -Koe ettei heillä ole käsitystä dj: työstä ja se merkityksestä ja he kiskovat lai voimalla ammatti dj:ltä rahaa. (Ammattilaie) Vahaaikaisuus oli myös selkeästi esille ouseva teema. -Vahaaikaisia. Ei relistista ymmärrystä ykypäivä digitaalisee kulttuurii. (Ei tietoa) -Heikkoia ja vahaaikaisia. (Ammattilaie) Sopimusasioide hakaluus, epäselvyys ja moimutkaisuus esiityivät myös vastauksissa. -Byrokraattisia, vaikeaselkoisia, ei-täysi-oikeudemukaisia (Harrastaja) -hiema hakalia. Kukaa ei tuu sielläkää päässä mite asioide oikeasti kuuluisi meä. Yksi firma ja yksi lasku olisi kätevi! (Ammattilaie)

68 66 Esityskorvaukste tilityski maiittii useammi kui kerra. -Riippuu keelle maksut meevät, katsos e käytä juurikaa suomalaiste tekemää huooa musiikkia. (Ammattilaie) Yksiselitteise positiivista suhtautumista aieistossa ei esiityyt vaa positiivisia sävyjä sisältäeet kommetit olivat pikemmiki suhtautumiseltaa ambivaletteja ja iihi sisältyi kritiikkiäki. -Pakolliset tahot, jokuha sitä o aiaki teoriassa valvottava, kuika tekijäoikeude suojaamaa materiaalia käytetää. Joskus tutuu, että meitä ragaistaa ku sekä ravitola, että DJ maksaa "teostot", mutta oha tietokoeelta soittamie ollut muute paljo halvempaa kui CD-sikuilta. Joku tasapaiottava efekti pitää olla ja se o ämä järjestöt. E kaata laittomiekaa kopioide soittamista. Se asettaa jo DJ:tki eriarvoisee asemaa ku "laikuuliaiset" saavat uutuudet hitaammi. (Ammattilaie) -Eriomaisia. Miulla ei ole mitää iitä vastaa ja e tulee säilyttää. Aioa häiritsevä tekijä o juuri tämä tekise kehitykse mukaa ilkuttamie. Sopimukset eivät ole vielä sitä mitä iide tulisi olla. Suosittele tutustumaa Juska Wedladi sivustoo, jossa käydää sopimuste ogelmakohdat läpi ammatti-dj: äkökulmasta. (Harrastaja) -joissai asioissa toimivia, mutta tällaisissa asioissa häiritseviä. tekijäoikeusjärjestöje pitäisi mahdollistaa musiiki ei-kaupallie käyttö eikä pakottaa tekijöitä ja käyttäjiä yhde sääö mukaisii rutiieihi ja lupii. (Harrastaja) -Ilma mikäälaista yhteistyötä käyeeä mielikuva o että tietyllä tapaa selkeälijaisea, mutta kuite ki heidä toimiassaa olisi kehittämistä DJ-käytätöje osalta. (Ammattilaie) -Iha asiallisia, mutta heikolaisesti tiedottavia. Puheliyhteys siepäi toimii aiaki hyvi. (Ei tietoa) -Pitävät tiukasti edustamiesa tahoje puolta hyvässä ja pahassa. (Harrastaja) 13 vastausta kertoi joki egatiivise termi kute hakala, rajoittava tai epäoikeudemukaie. Neljällä ei ollut kokemusta yhteistyöstä, mutta kaksi äistä saoi, että mielikuvat olivat huoot. Tekijäoikeusjärjestöje jakamie korvauksie epäoikeudemukaisesta tilityksestä maiitsi kolme vastaajaa, järjestöje vahaaikaisuudesta viisi ja rahastukse maiitsi yhteesä kuusi. Luvuissa myös mukaa ambivaletisti suhtautuvat. Dj-sopimuste ehdoista maiitsi kaksi suoraa, mutta joissai tapauksissa oli tulkittavissa myös kritiikkiä iistä, vaikkei suoraa saottukaa. Kokoaiskuva (taulukko 15) suhtautumisesta järjestöihi yhteistyökumppaeia o kuiteki varsi selvästi egatiivisee kallellaa, mutta kaksijakoie suhtautumieki ei ollut poikkeuksellista. Negatiivista ja ambivalettia suhtautumista esiityi sekä ammattilaiste, että harrastajie keskuudessa eikä selkeää eroa vastaajaryhmie välillä ollut.

69 67 Taulukko 15: Millaisea yhteistyökumppaia tekijäoikeusjärjestöt kokee? Näkee järjestöt myöteisesti Näkee järjestöt kielteisesti eri syistä Kärkkäästi egatiivie Rahastava Vahaaikaie Sopimusasiat hakalia Epäselvä/moimutkaie Esityskorvauset ei tility oikei Näkee järjestöt ambivaletisti Muu/ei kokemusta YHT Lisessie hitataso koettii vahvasti liia suureksi harrastaja- ja sivutoimiste DJ:ide tulotasoilla, mutta myös päätoimiste DJ:ide kohdalla eemmistö oli sitä mieltä, että hitataso o liia korkea. Gramexi lisessie hiat ovat korkeampia, jote iide hitatasoo suhtauduttii hiema jyrkemmi. Omii DJ-toimiast saatuihi tuloihi ähde suuri osa katsoi myös hitataso oleva liia korkea. Noi puolet suhtautui kielteisesti tekijäoikeusjärjestöihi yhteistyökumppaeia ja kolmaes ambivaletisti ähde hyvää ja huooa heidä toimiassaa. 7.4 Lisessikäytäöt vaikuttavat melko vähä DJ:ide valitoihi Työssäi o kysymys myös siitä, millä tavalla lisessikäytäöt heijastuvat käytäö tasolla DJ:ide toimitaa. Tässä osiossa aalysoi vastauksia, jotka pyrkivät vastaamaa siihe, oko ykykäytäöillä vaikutusta heidä valitoihisa esimerkiksi valitu soittoformaati suhtee. Odoti lisessikäytätöje vaikuttava eemmä DJ:ide toimitaa, mutta aieistoi perusteella voi saoa vaikutukse oleva varsi vähäistä. Tulos oli tältä osi yllättävä.

70 68 Taulukko 16: Kokeeko lisessie olemassaolo vaikuttaee soittoformaati valitaa Vastaus Kyllä, paljo Kyllä, joki verra Ei laikaa E osaa saoa Ei vastausta Total Kaikki Lisessikäytätöjä rikkoeet Tasa puolet vastaeista saoo (taulukko 16), että lisessit eivät ole vaikuttaeet heidä formaattivalitaasa,. 36 saoo iide vaikuttava paljo tai joki verra. Niide keskuudessa, jotka soittivat kopioita tietoisesti ilma lisessejä (=18), 10 vastasi, etteivät lisessit vaikuta laikaa, 7 vastasi joki verra ja 1 ei osaut saoa. Tästä voisi päätellä, että tietoisesti ykykäytätöjä rikkovista osa kokee kuiteki lisessie olemassaolo vaikuttava heidä käytätöihisä, ku taas suuri osa ei välitä laikaa lisessie olemassaolosta. Se, oko vastaaja harrastelija tai ammattilaie, ei vaikuta tilastollisesti merkittävästi siihe vaikuttiko lisessit formaattivalitaa (Ma-Whitey p=0,068). Joski tulosta voi pitää suutaa-atavaa (0,05<p<0,1) (Heikkilä 2008, ; Aaltola & Valli 2007, ). Isommalla aieistolla tulos olisi voiut varmetua merkitseväksi. Se sijaa oliko vastaaja vähä koulutettu vai paljo koulutettu, ei vaikuttaut siihe, mite lisessie koettii vaikuttava soittoformaattii (Kruskal-Wallis p=0,764). Myöskää se, kuika paljo rahaa vastaajat käyttivät DJ-toimitaa, ei vaikuttaut asiaa (m-wallis p=0,742). Kysymyksee siitä, vaikuttaako DJ-lisessit formaattivalitaa kahde vuode kuluessa (taulukko 17) tuli 30 vastausta. Näi jälkikätee ajateltua kysymykse olisi voiut esittää likertiä ja perustelut avoimia, mutta pyri kuiteki luokittelemaa vastaukset jotesaki järkevästi. Yksikertaisuude vuoksi luokitteli kyllä, mahdollisesti ja luule tyyppiset vastaukset kategoriaa Kyllä. Vastaavasti E ja E usko tyyliset vastaukset luokkaa ei. Luokittelu tehty site, että vastaukset ovat toistesa poissulkevia ja siksi mukaa myös prosettiosuudet. Jakauma o siis varsi selkeä, suuri osa ei koe lisessie vaikuttava soittoformaattii. Koska

71 69 kyllä -luokkaaa meeviä vastauksia oli verrattai vähä, alle e kokoaisuudessaa. -Luule, että se vaikuttaa jo yt, sillä e haluaisi jäädä kiii laittomie soittamisesta. Ole siirtymässä soittamaa alkuperäisiä levytyksiä vaikkaki se joki verra yksikertaistaa settiei sisältöä ja tarjotaa. (Harrastaja) -Jos omilta levyiltä ripattuje mp3-tiedostoje soittolisessit muuttuisivat järkevämmiksi, saattaisi siirtyä soittamaa pieimuotoiset yksityistilaisuuskeikat tietokoeelta. Muita muutoksia ei varmaakaa tule, koska saa edellee viyyliä kaike tarvitsemai musiiki. Jos tämä tilae muuttuu, sitte joutuu miettimää soittoformaattiaki uudellee. (Ammattilaie) -Toivoisi että lailliste mp3-tiedostoje soittamisee suhtauduttaisii samalla tavalla kui fyysiste levyjeki soittamisee, jos lisessivaatimuksesta luovuttaisii soittaisi varmaa iitä eemmä. Ellei, pysy lähiä cd-formaatissa. (Harrastaja) -Kyllä. Mahdollisimma halva lisessi sekä hiema selkeyttä ettiostoo ja lisessie hitoihi. (Ammattilaie) -Luule että vaikuttavat. Päätös riippuu siitä koeko lisessikäytäöt oikeudemukaisia ja hekilökohtaista taloutta vaste ajateltua kaattavaa sijoituksea. (Ammattilaie) -Vaikuttavat oletettavasti se verra, että jos jotai radikaalia tapahtuu, ii reagoi siihe, muute jatka kute tähäki asti. (Ammattilaie) Vastaukset olivat jakautueet tasa harrastelijoide ja ammattilaiste; välillä kolme kustaki ryhmästä koki lisessikäytätöje vaikuttava soittoformaattivalitaasa. Esimmäisessä vastauksessa o pietä tulkiavaraa, mutta käsiti ii, että vastaaja olisi valmis ottamaa lisessi oilla parauksilla. Toisessa vastauksessa tulee esille kiiijäämise pelko eli soittoformaattia rajataa se vuoksi eikä jostai syystä olla halukkaita maksamaa lisessejä. Kolmaessa vastauksessa vastaaja olisi valmis soittamaa yksityisyystilaisuudet tietokoeelta. Tässä vastauksessa o virheellie käsitys lisesseistä, koska yksityistilaisuuksia eivät koske DJ-lisessit ja yksityisee käyttöö saa kopioida ilma lupia. Tässä tapauksessa DJ siis kokee DJ-lisessie vaikuttava asiaa, vaikkaki virheellisillä perusteilla. Tämä kertoo myös osittai siitä, että asioita ei tueta riittävästi. Neljäessä vastauksessa koetaa, että jos lisessivaadetta ei olisi, ii vastaaja soittaisi eemmä mp3tiedostoja. Viideessä vastauksessa käsitä, että formaattivalitaa vaikuttaa se millä ehdoilla lisessejä saa eli jos ehdot muuttuu, ii silloi mahdollisesti formaattivalitaaki o vaikutusta. Kuudeessa vastauksessa hiema sama tyyppie, joski jotai radikaalia tapahtuu voi tarkoittaa myös sitä, että valvotaa lisätää tai muuta vastaavaa. Kieltäviä vastauksia tuli huomattavasti eemmä, joista osa alla. -Dj-lisessikäytäöt eivät vaikuta toimitaai mitekää. E soita keikoillai sellaiste artistie musiikkia, joilla o sopimus välistävetojärjestöje kassa. (Harrastaja) -Tule soittamaa tietokoeelta, kävi mite kävi. Se o vai ii paljo helpompaa, eikä musiikkia juuri-

72 70 kaa saa eää muissa formaateissa kui mp3- ja vastaavissa. (Ammattilaie) -e, koska jos ei suuria muutoksia tule matkaa, eikä tarvitse työatajaa muuttaa ii ei tartte huolehtia lisesseistä.. (Ammattilaie) -Eivät vaikuta sillä e maksa tällä hetkellä lisessejä. Harkitse maksamista vasta sitte kui Dj lisessejä mitoitetaa oikei (paljo suurempi määrä kappaleita sekä raju hiapudotus) (Ammattilaie) -Ehkä ota selvää joskus hyvällä tuulella ollessai tarvitseko lisessiä soittaessai ostettuja mp3sia kovalevyltä tai muistitikulta. E silti usko että tämä vaikuttaa asiaa. Ole mieluummi valmis oikeussotaa kui maksamaa peiäkää mafiaa pitämällei järjestölle. (Ammattilaie) -E usko. Jos halua soittaa digitaalista mediaa (mitä epäile), tuski ala tekemää erillistä selvitystä Teostolle tai Gramexille siitä, kuika ole levyi tietokoeellei kopioiut. Mielestäi tämä formaativaihtomaksu o lähiä aurettava ekä aio sitä tukea. (Harrastaja) -ei. Nykyie lisessikäytätö o kaikilta osi ii järjetö, ette koe se vaikuttava mitekää. Kehittyessääki oikeasee suutaa se kuuluisi olla kaikilta osi tasavertaie riippumatta formaatista. (Harrastaja) -Ei, pakko soittaa mp3:sia koska fyysisiä julkaisuja ei eää oikee mistää saa kuolla, tarkoita tällä hittimusaa, muuta yökerhoissa ja clubeilla tarvittavaa matskua. (Ammattilaie) -E usko, sillä e ole ii aktiivie DJ, ettekö pärjäisi alkuperäisiä ääitteitä soittamalla. Lisäksi ole selkeästi levyjekeräilijä, mikä o myös yhteydessä deejiyteei. Eli samalla ku keräile levyjä omaa käyttöö, karttuu miulle myös levyjä, joita voi soittaa DJ-keikoilla. (Harrastaja) Kokoaisuutea (taulukko 17) vai harva koki, että lisessivaatimuste vaikuttava seuraava kahde vuode aikaa heidä formaattivalitoihisa. Osa kieltävistä vastaajista ei kokeut, etteivätkö pärjäisi ilma digitaalista soittoa. Tällaisia vastauksia oli useita. Osa vastaajista taas ei maksaut lisessejä. He soittivat silti digitaalisesti, mutta eivät kokeeet käytätöje vaikuttava heidä valitoihisa. He siis kieltäytyivät tietoisesti maksamasta, josta Rawls Rawls (1988, ) käyttää termiä omatuoperustaie kieltäytymie17. Osa vastaajista taas maksoi lisessit, mutta eivät kokeeet käytätöje vaikuttava heidä formaattivalitoihi. Taulukko 17: Kokeeko lisessikäytätöje vaikuttava soittoformaati valitaa seuraava kahde vuode kuluessa Vastaus Kyllä Ei YHT Ammattilaiset Harrastajat Ei tietoa Kaikki Tekijäoikeuksie koettii vaikuttava (TO_VAIKUTUS) DJ-toimitaa joki verra (taulukko 17 Coscietous refusal. Teko, jossa kieltäydytää tottelemasta määräystä tai oudattamasta lai käskyä. Rawlsii pa laa myöhemmi.

73 71 17). Vastauksissa äkyy, että kysymystä o tulkittu varsi moella tapaa. Viimeie vastaus laitettu luokkaa muu, koska vaikka vastaaja saoo, että ei vaikuta, ii hä kuiteki varsi selkeästi ilmaisee, että e jollai tavalla vaikuttavat häe toimitaasa. Myötävissä vastauksissa syyt olivat moiaisia, tässä muutamia esimerkkejä: -Lisessit ovat se verra hakalia ja kalliita, että koe ettei digitaalista soittomahdollisuutta kaata ottaa viyyli rialle vaa siihe pitäisi siirtyä kokoaa jos aikoo siirtyä, ekä tällä hetkellä aio. (Ammattilaie) -Tue, että jäljessä laahaavat sekavat tekijäoikeuskäytäöt hakaloittavat varsiki formaattie osalta toimitaa. (Harrastaja) -keikalle voi ilmestyä tekijäoikeuspoliisi ja pitää olla valppaaa. lisäksi jotki baarit syyäävät soitettavia kappaleita. (Harrastaja) -Hakaloittava, e pitäisi sisältyä ostettuu tuotteesee! (Ammattilaie) -E sillä e maska iitä tällä hetkellä. Haluaisi mielelläi maksaa iitä ja mielestäi iitä pitäisiki maksaa, mutta tällä hetkellä meiltä vaaditaa ii suuria summia että boikotoi iitä vastaa olemalla maksamatta. (Ammattilaie) Näistäki vastauksista käy ilmi, että kysymys o tulkittu varsi moella tapaa ja ihmiset olivat vastaeet hiema varsiaise kysymykse vierestä. Kieltävistä vastauksista seitsemässä luki yksiselitteisesti e eli ei koe. Osassa vastauksissa oli kuiteki myös perusteluita mukaa: -e hirveämmi. Maksa lisessi ja sillä hyvä. Hita o kyllä liikaa ja sopimukse liia vaikeasti ym märrettävissä (Ei tietoa) -Aika vähäistä äpertelyä meikäläise touhu, oikeuksie vaikutus miimaalista. (Harrastaja) -E tue iide vaikuttava. (Harrastaja) -E koe, koska keikkaile hyvi satuaisesti, eikä toimiai juurikaa kotrolloida. (Harrastaja) Jotkut kokivat selkeästi tekijäoikeuksie tarkoittava vai maksuje maksamista Teostolle/Gramexille. Osa vastaajista äki tekijäoikeuksie vaikuttava valvoa kautta. Hakaloitavasti luokiteltavia oli kaksi vastausta, jotka luokitteli muu -luokkaa ja yksi vastaaja ei osaut saoa. -"Ehkä lähitulevaisuudessa ota eemmä selvää tekijäoikeuksista, maksuista ja mahdollisista saktioista. E ole harkiut dj-toimitai ammattimaistamista, koska se o miulle vapaa-aja harrastus eikä todellakaa tulolähde. Se vuoksi ole suhtautuut tekijäoikeuksii aika ""kevytkekäisesti". Ole kiiostuut digitaaliste tiedostoje ottamisesta mukaa soittooi, jote tekijäoikeusasiat tulevat sitä kautta kysymyksee. Soita lisäksi paikoissa, joissa Gramex-/Teosto -maksut kuuluvat kiiteiä iide kuluihi." (Harrastaja)

74 72 -Toimivat ohjeia ja "hyvä mau rajoje" määrittämisessä. (Ammattilaie) -e osaa saoa, oleta baarie maksava teostoja (Harrastaja) Kokoaisuutea (taulukko 18) hiema yli eljäes (27) ilmaisi tekijäoikeuksie vaikuttava toimitaasa jollai tavalla, mutta kolme viidestä ei kokeut iide vaikuttava. Vastausluokkie jakautumie ammattilaiste ja harrastajie välillä oli hyvi samakaltaista eikä isoissa lijoissa äkyyt eroja. Kysymykse moitulkitaisuude vuoksi vastauksie tulkita ei ole kuitekaa ii yksiselitteistä. Taulukko 18: Kokeeko tekijäoikeusksie vaikuttava DJ-toimitaa Vastausluokka Kyllä Ei Ei osa saoa Muu YHT Ammattilaiset Harrastajat Ei tietoa Kaikki Lisessit olivat tuttuja etuudestaa 84 prosetille vastaajista (taulukko 19). Ammattilaisista lisessit olivat tuttuja kaikille, mutta oi kolmaekselle harrastajista eivät. Teosto lisessi löytyi yhdeksältä prosetilta ja Gramexi 16 prosetilta. Huomattavaa o, että yhdelläkää harrastajalla ei ollut lisessejä. Niistä keellä ei ollut lisessiä yksi harrastaja ja yksi ammattilaie aikoivat hakkia Teosto ja Gramexi lisessit tulevaisuudessa sekä kaksi ihmistä, joide ammattilaisuus/harrastaja -statuksesta ei ollut tietoa. Teosto lisessie vähäisempi määrä johtuee siitä, että Teosto ohjeistukset lisessi tarpeellisuudesta ovat vuosie aikaa muuttueet ja olleet ettibiisikauppoje suhtee ehdoiltaa erilaiset (kts. luku 3.3.2)

75 73 Taulukko 19: Lisessie tietämie, omistamie, hakkimie tulevaisuudessa sekä lisessikäytätöje tietoie rikkomie Ovatko DJ-lisessit etuudestaa tuttuja vastaajalle Ammattilaiset Harrastajat Vastaus Kyllä Ei YHT Ei tietoa Oko vastaajalla Teosto lisessi Ammattilaiset Vastaus Kyllä 9 3 Ei YHT Harrastajat Ei tietoa Oko vastaajalla Gramexi lisessi Ammattilaiset Harrastajat Vastaus Kyllä Ei YHT Ei tietoa Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Ei ole lisessejä, mutta soittaa kopioita. Tekeekö se tietoisea ykykäytäöistä? Ammattilaiset Harrastajat Ei tietoa Kaikki Vastaus Kyllä Ei YHT Jos ei ollut Teosto lisessia, aikooko hakkia se tulevaisuudessa Ammattilaiset Harrastajat Ei tietoa Vastaus Kyllä Ei YHT Jos ei ollut Gramexi lisessiä, aikooko hakkia se tulevaisuudessa Ammattilaiset Harrastajat Ei tietoa Vastaus Kyllä Ei YHT

76 74 Niistä ihmisistä, joilla ei ole kumpaakaa lisessiä, mutta olivat soittaeet kopioita DJ-toimiassaa (taulukko 19) 15 vastaajaa 16:sta teki tämä tietoisesti ykykäytäöistä. Lisessijärjestelmää jätetää oudattamatta siis hyvi pitkälle täysi tietoisia. Rawlsi (1998) termiologiassa teko sijoittuu joeki omatuoperustaise kieltäytymise ja omatuoperustaise välttely välimaastoo. Muute teko olisi selkeästi jälkimmäie, mutta se, että tekijät myötävät kyselyssä teo, ii ei voida puhua aiakaa täydellisestä salaamisesta. Miksi äi sitte tapahtuu? Bergeri ja Luckmai käsitteitä käyttääksei sosiaalisaatio ei ole tämä istituutio kohdalla oistuut eikä eivätkä vastaajat pidä sitä legitiimiä ja myös toimivat vastoi kyseistä säätöjärjestelmää. Kute Berger & Luckma saovat (1995, 75) Yksikertaisemmi saottua o todeäköisempää, että yksilö poikkeaa toiste itsellee asettamista toimitaohjelmista kui sellaisista ohjelmista, joide vakiiuttamisessa hä o ollut itse osaa. Aieistoi oli iältää vuotiaita yhtä poikkeusta lukuu ottamatta eli ihmisiä, jotka eivät ole olleet vielä edes elossa silloi ku ykyisiä tekijäoikeusistituutioita (järjestöt ja laki) o luotu. Taulukko 20: Pitäisikö eri lähteistä tehtyje kopioide olla kielletty ilma lisessejä? Kopio lähde Omat levyt Kavereide levyt Kirjasto levyt MP3-kaupat Laittomat lähteet Kyllä Ei EOS YHT Omie levyje kopioide sekä ettikaupoista ostettuje kappaleide soittamise ilma lisessejä vastaajat hyväksyisivät (taulukko 20) valtaosi ja 86 vastaajista ei pitäisi kumpaakaa kiellettyä, vaikkei lisessejä olisi. Omie levyje kopioide soittamise pitäisi kiellettyä ilma lisessiä kaksi vastaajaa ja ettikauppoje kappaleide kohdalla yksi vastaaja. Hekilö, joka pitäisi molemmat kiellettyä, oli omie saojesa mukaa ammatiltaa alkoholisti ilma mikäälaista koulutusta, sekä jätti kysely keske ja vastasi joihiki muihiki kysymyksii ei-vakavissaa. Herää kysymys, olisiko vastaaja vilpittömyys syytä kyseealaistaa. Kirjasto ja kavereide levyje kopioide käytöstä oi puolet vastaajista olisi valmis hyväksy-

77 75 mää lisessit. Vastauksissa oli selkeästi ähtävissä aiemmissa vastauksissa esiityyt tuplalaskutus -syy eli kertaallee jo maksettuje kappaleide (omat levyt ja mp3-kaupat) lisessivaadetta ei pidetty oikeutettua. Ku kyse oli kappaleista, joista DJ ei ollut maksaut (kavereide tai kirjasto levyt), asetelma muuttui toisipäi, mutta aiva ii radikaalisti. Laittomie lähteide kohdalla selkeä eemmistö pitäisi oikeutettua lisessiä. Tavallaa tuo kysymys meee jo ykyjärjestelmä ulkopuolelle, koska laittomasta lähteistä ladattuja biisejä ei ykyisellääkää saa käyttää edes lisessi kassa. Yhteevetoa voisi saoa, että vastaajat kokevat, että lisessikäytäöt vaikuttavat joki verra siihe, mikä o DJ: pääasiallie soittoformaatti. Puolet vastaajista saoo kuiteki, että e eivät vaikuta laikaa. Kuiteki eljä viidestä kokee, että seuraava kahde vuode kuluessa lisessikäytäöt eivät vaikuta heidä pääasiallisee soittoformaattii. Yli puolet koki, että tekijäoikeudet eivät vaikuta DJ-toimitaa. 7.5 Tekijäoikeusistituutioide legitimaatio puute ja siihe reagoimie Lisessie olemassaolo tuettii hyvi, mutta iitä jätettii silti oudattamatta tietoisesti. Rawlsi (1998, ) mukaa kyse o omatuoperustaisesta kieltäytymisestä ja omatuoperustaise välttely tapaie yhteiskuallie teko. Yhteä syyä tähä voi ähdä sosialisaatio epäoistumise, joka voi ähdä Bergeri ja Luckmai mukaa (1995, 75) johtuva siitä, että aieistoi ihmiset eivät ole olleet mukaa luomassa istituutioita, jotka kuiteki heidä toimitaasa jollai tavoi pyrkivät yt säätelemää. Istituutiot ovat oleellisia työssäi, koska e merkittäviä sosiaalisia raketeita työi kaalta. Työssäi o myös kyse istituutioide oudattamisesta ja oudattamatta jättämisestä. Istituutiot eivät ole automaattisesti olemassa olevia asioita vaa e o sosiaalisesti rakeettuja järjestelmiä. Istituutio ja legitimaatio käsitteissä ojaa Bergeri ja Luckmai kirjoittamaa teoksee Todellisuude sosiaalie raketumie (1995). E aio meä heidä teoriaasa mahdottoma syvälle vaa keskity teoria iihi osii, jotka ovat oma työi kaalta oleaisia. Istituutioide pohjalla o totuaistumie (Berger & Luckma 1995, 66). Istitutioitumisella tarkoitetaa sitä, ku eri toimijat ovat osaa vastavuoroisessa totuaistuee toimia tyypitte-

78 76 lyssä. Jokaie tuollaie tyypittely o istituutio ja ämä tyypittelyt ovat jokaise yhteiskua jäsee omaksuttavissa. Istituutio o myös aia historiasa tuotos, jote se ymmärtämie vaatii sitä, että ymmärtää se tuottaut historiallista kehitystä. (Berger & Luckma 1995, 67) Uusille sukupolville sosiaalie maailma legitimoida, selittää ja oikeuttaa heille. Istituutioide merkitykset eivät ole heille ilmiselvä asia ja e täytyy perustella johdomukaisesti, jotta se vaikuttaa heistä uskottavalta. Historiallie kehitys, joka o johtaut istituutioide sytyy, o oleaie osa iide ymmärtämistä. (Berger & Luckma 1995, 72-74) Yksilölle istituutiot äyttäytyvät moesti pakottavaa voimaa. Istituutiot ovat olemassa, halusi sitä tai ei ja iitä o vaikea muuttaa tai vältellä. Myös istituutioide olemassaolo voi tutua yksilölle käsittämättömältä, jos hä ei ole ollut itse luomassa iitä tai ei ymmärrä sitä historiallista kehitystä, joka o johtaut iide sytyy. Uusi sukupolvi tuoki mukaaa kuuliaisuude ogelma, joka taas vaatii saktioita. Mitä paremmi sosialisaatioprosessi oistuu, ii sitä vähemmä pakkotoimepiteitä tarvitaa. (Berger & Luckma 1995, 73-75) Legitimaatio-ogelma ei ole sellaie ogelma, joka ilmeee vai silloi tällöi. Se o väistämätö osa istituutiojärjestelmää. Siiä vaiheessa, ku istituutiojärjestelmä historiallistuu, se objektivoitumat täytyy välittää uudelle sukupolvelle ja tehdä subjektiivisesti uskottaviksi. Objektivoitumilla tarkoitetaa aja myötä tiettyy muotoo vakiitueita käytäteitä. Koko prosessi tavoitteea o itegroitumie ja tavoitteea o, että koko istituutiojärjestelmä olisi samaaikaisesti miellekäs prosesseihi osallistuville ihmisille. (Berger & Luckma 1995, ). Sosialisaatio ei kuitekaa koskaa oistu täysi, jotkut yksilöt itegroituvat paremmi kui toiset (Berger & Luckma 1995, 122). O myös todeäköisempää, että yksilö toimii sellaiste istituutioide vastaisesti, jotka ovat muide luomia, kui sellaisia vastaa, joide vakiiuttamisessa hä o ollut itse mukaa (Berger & Luckma 1995, 75). Tästä kaikesta huolimatta istituutioitumie ei ole peruuttamato prosessi, vaikka moesti istituutioilla o tapaa säilyä (Berger & Luckma 1995, 95). Legitimaatio puute ilmeee moi tavoi, esimerkiksi kasalaistottelemattomuutea ja omatuoperustaisea kieltäytymiseä. Rawls (1988, 209) määrittelee kasalaistottelemattomuude jul-

79 77 kiseksi, väkivallattomaksi, omatuosyihi perustuvaksi mutta kuiteki poliittiseksi teoksi, joka o laivastaie ja joka yleisesti tehdää tarkoituksea saada aikaa muutos laissa taikka hallitukse politiikassa. Rawlsi määritelmästä katsottua kyseessä ei ole siis kasalaistottelemattomuudeksi luokiteltava teko ellei teko ole julkie. Esimerkiksi siis kaabikse polttamie mieleosoituksessa18 voitaisii katsoa kasalaistottelemattomuudeksi, mutta se polttamie kotoa ei sitä olisi. E lähde kasalaistottelemattomuuskeskusteluu se eempää, koska aiheei luotee vuoksi e se olemassaoloa aieistoltai kysyyt. Rawls kuiteki määrittelee myös toiselaise teo, omatuoperustaise kieltäytymise (coscietious refusal), joka hä määrittelee (1988, ) teoksi, jossa kieltäydytää tottelemasta määräystä ja oudattamasta lai käskyä. Omatuoperustaie kieltäytymie ei välttämättä perustu poliittisille periaatteille vaa se voi perustua myös uskoollisille tai muille periaatteille jotka ovat ristiriidassa perustuslai säätämä järjestykse kassa. Omatuoperustaise kieltäytymise alta Rawls määrittelee vielä omatuoperustaise välttely koskemaa iitä tapauksia, joissa kieltäytymie voidaa salata. Kasalaistottelemattomuudesta omatuoperustaiset kieltäytyjät eroavat siiä, että he odottavat aikaasa toivoe, ettei iskoittelu pakko sytyisi. He ovat vähemmä toiveikkaita kui e, jotka ryhtyvät kasalaistottelemattomuutee, eivät he mahdollisesti helli odotuksia lai tai yhteiskutapoliittiste ohjelmie muuttumisesta (Rawls 1988, ). Töllberg o saout, että Oikeusjärjestelmä tehokkuus o riippuvaista se vapaaehtoisesta hyväksymisestä. Tämä vapaaehtoisuus ojaa käsityksee siitä, että järjestelmä o legitiimi ja yhteesopiva yhteise arvoperusta kassa, jolla järjestelmä lepää (Bruu & al. 2010, 76-77). Aieistoi perusteella äyttää vahvasti siltä, että tätä vapaaehtoista hyväksytää DJ-lisessijärjestelmälle ei ole olemassa, siltä puuttuu legitimiteetti. Bergeri & Luckmai istituutiokäsitteide kautta voi ähdä, että hyväksyä puute johtuu aiaki jossai määri siitä, että vastaajat eivät ole olleet raketamassa järjestelmää, jolle lisessit pohjaavat. Legitimaatio puute johtaa tekoihi, joita Rawlsi oikeusteorioissa kutsutaa omatuoperustaisee kieltäytymiseksi ja omatuoperustaiseksi vät18 Esim. mieleosoitus vuode 2010 loppupuolelta: mieleosoitus_veti_parisataa_eduskutatalolle_ html

80 78 telyksi. 8 Lisessikäytätöje legitimiteeti uupumie johtuu moista syistä Miksi sitte DJ:t toimivat kute toimivat? Tässä kappaleessa aalysoi iitä vastauksia, joissa DJ:t perustelevat miksi rikkovat ykykäytätöjä tai miksi oudattavat iitä. Kysymykset aiheesta olivat hyvi tarkkoja tilateita käsitteleviä ja osittai vastauksissa äkyy samoje perusteide toisto, mutta kokoaisuude selvittämiseksi koi kysymykset perusteltuia. Moelaisia syitä tuli sille, miksi ihmiset soittivat kopioita DJ-toimiassaa ilma, että heillä oli voimassaolevia lisessejä. Vastauksia kysymyksee (SOITLUVATTASYYT) tuli 18. Järjestelmä kohtuuttomuus, hakaluus tai järjettömyys oli tyypillie maiita. Kategoriaa kohtuuto tuli kuusi maiitaa. -Lisessit ovat täysi järjettömiä, työllistävät kohtuuttomasti eivätkä tuollaiseaa ole ajatasalla. (Harrastaja) -Järejestelmä o epäoikeudemukaie ja vailla järjellistä logiikkaa. (Ei tietoa) Myös lisessijärjestelmä kalleus maiittii useasti. -Soita erittäi harvoi poltettuja cd-levyjä, suoraa läppäriltä, mp3-soittimelta tai tikulta. Silloi kysees sä o ollut joki julkaisu joka hakkimie itselle alkuperäiseä ei ole tällä hetkellä käytäössä mah dollista ja ole tehyt oma kopio laillisesta levystä tai ladaut esi mp3-tiedosto laillisesti etistä. Kyseessä o oi 1-2 osuus soittamastai musiikista. Siksi e äe järkevää ja kohtuullisea maksaa kalliita ja hakalasti hakittavia lisessimaksuja joita myös vastusta iide ykymuodossaa sekä hyvi sekavaa lupakäytätöä iide suhtee. (Harrastaja) -kallis, ei jaksa ähdä vaivaa, koska kiiijääi riski piei. (Ammattilaie) Samoi tuplalaskuttamie maiittii useasti. -Aika urpoa maksaa siitä et saa maiostaa artistia jo valmiiks makettuja biisejä soittamalla. ( Tuplalaskutus) -Käytätö o paska. Liia kallista. Ole maksaut biiseistä jo kerra. (Ei tietoa) Moraalii vetoamie äkyi myös useaa otteesee. -Hekilökohtaie moraalii saoo, että iha sama soittaako biisi levyltä vai ipodilta (Harrastaja). -E koe, että toimitai olisi ammattimaista. DJ-toimitai ei ole aiheuttaut miulle tuloja, jote e ole kokeut että miu kaattaisi ostaa kallista lisessiä. Lisäksi, jos omista levy fyysisesti, mutta toista sitä käytäö syistä tietokoeelta, e äe siiä moraalista ogelmaa, vaikka se laisäädäöllisesti kiel lettyä olisiki. Jo se, että artisti vapaasee jakoo laittama kappalee kopioiti o kiellettyä, o mielestäi outoa. Luoollisesti tekijä asaitsee korvaukse kappaleestaa, mikä tekee asetelmasta ogelmallise. Silti katso, että ykyie järjestelmä o jääyt jälkee tekisestä kehityksestä. (Ei tietoa)

81 79 Muutama vastauksista oli myös huomattavasti pidempiä ja sisälsi hiema laajempia perusteluja ja äkökulmia. Alla kaksi esimerkkiä, joissa maiittu useampi eri perusteluita. -"Mielestäi Gramex ja Teosto ovat tässä suhteessa moraalittomia mafioita. Ole maksaut soittamistai mp3-tiedostoista ettilevykaupoissa. Tekijäoikeusjärjestöjä tämä ei edes tuu kiiostava, siis se, oleko maksaut tiedostoista, vai se oleko maksaut lisessi. Asiassa suututtaa myös se mite valtavia orgaisaatioita tekijäoikeusjärjestöt ovat ja kuika suuri osa te kijäoikeusmaksuista päätyy vai järjestöje työtekijöide palkkoihi. Tässäki suhteessa pidä äitä järjestöjä turhia mafioia. Usko että tekijäoikeusjärjestöje aika alkaa olla muuteki lopussa 10 vuode päästä. Soita ykyisi mp3sei usb-muistitikulta tai ulkoiselta kovalevyltä. E ole ottaut selvää oko tässä kyseessä lisessiä vaativa musiiki mekaisoiti, ja e edes halua. Mp3-soitaassa houkuttaa kappaleide hakia opeus, hita, ekologisuus ja se että artisteille jää suurempi summa kappaleista kui jos ostaisi esimerkiksi viyylilevy, jossa viyylipaio, levittäjä, kuljetus je. lohkaisevat oma osasa summasta." (Ammattilaie) -Mielestäi yksityiste freelacer dj:de ei tarvitsisi maksaa dj lisessejä, koska e ovat yksikertaisesti aiva uskomattoma kalliita. Suomessa ammatti dj:t ovat jo pitkää olleet palkkakuopassa verrattua muuhu eurooppaa. Suomessa toimiva ammatti dj: keskimääräie palkka o euroa kuukaudessa ja mielestäi o kohtuutota vaatia heitä maksamaa moie satoje euroje summia vuodessa, ku ottaa huomioo, että dj: muut kiiteät kustaukset ovat jo aika korkeita (tietokoe, dj ohjelmistot, musiikki). Teosto ja gramexi dj luvat ovat myös todella pieiä sillä isoiki paketti (3000 raitaa) o to della vähä. O vieläpä käsittämätötä että dj maksaa tekijäoikeusmaksu aia ku hä ostaa musiikkia verkosta ja se lisäksi heidä täytyisi maksaa se uudellee ku he soittavat keikoilla vaikka baaritki maksavat tekijäoikeusmaksuja. (Ammattilaie) Vastauksista lähes kaikista välittyy egatiivie suhtautumie ykyisee järjestelmää sekä tyytymättömyys siihe. Siiä mielessä syyt ilma lisessiä soittamiselle olivat varsi homogeeisiä. Vaikka joitai pieiä eroja perusteluissa oliki, ii yleissävy oli hyvi samalaie. Kokoaiskuva esiityeistä perusteluista taulukossa 21. Taulukko 21: Yleiset syyt soittaa ilma lisessiä Kategoria Kohtuuttomuus Kallis Tuplalaskutus Moraalii vetoamie Kritiikki (Teostoa ja Gramexia kohtaa) Harrastus / ei työ Vahaaikaie järjestelmä Pieet tai olemattomat palkkiot Formaattidiskrimioiti Muu Esiitymiskerrat Kysymyksee siitä, miksi DJ:t ovat tai eivät ole soittaeet laillisesta lähteestä tehtyjä kopioita (PE-

82 80 RUSTELUT_LAILL) vastattii 32 kertaa. 17 kertoi perustelut sille, miksi oli soittaut laillisesta lähteistä tehtyjä kopioita ja iistä e kolme, joilla oli jompikumpi DJ-lisessi, perustelivat asiaa äi: -Jos artisteilla x, y ja z o vai yksi hittibiisi, mutta jokaiselta artistilta o julkaistu kokoaie albu, mutta ei siglejä, ii mieluummi kokoa ämä tarpeelliset biisit yhdelle levylle tai rippaa e koeelle, ku kaa turhaa tavaraa mukaai. Varsiki teosto- ja gramex-kiitiöillä pelattaessa o aiva turha kuljettaa mukaaa artisti x, levyllä y olevia 15 biisiä, jos iistä tarvitsee vai yhtä käytäössä." (Ammattilaie) -Ole ollut dj jo motavuotta, jote ku siirryi digitaali aikaa, ii siirsi omat vahat levyt koeelle. (Ammattilaie) -Koe ii, että ku tue laillista toimitaa muute täysi rioi, voi joskus edistää artisti musiiki levitystä, vaikke olisi jokaista lai kirjaita oudattautkaa. (Ammattilaie) Kaikki vastaajat olivat ammattilaisia. Viimeie vastaus ataa olettaa, että vastaajalla ei olisi lisessiä, vaikka hä oli vastaut sellaise omaava. Keties hä o siis soittaut kopioita myös ee lisessiä, mutta vastauksesta ei voi varmaa tulkitaa tehdä. Niillä, joilla ei ollut lisessiä (=14), yleisimmäksi perusteeksi kopioide käyttöö ousi se, ettei teoksia ollut saatavilla (saatavuus) muutoi kui kopioide. Tämä voi johtua siitä, että joko jotai teosta ei ole saatavilla laikaa tai se o saatavilla väärässä formaatissa eli esimerkiksi, jos joki teokse saa vai viyyliä, ii se soittamie ei yksikertaisesti oistu ilma kopioitia paikassa, jossa ei ole viyylisoittimia. -Dj colleegoje kautta ole usei saaut hyvää musiikkia joita e ole itse mistää löytäyt. Heillä saattaa olla myös hyviä remixejä tai mash-uppeja joita o vaikea löytää itse etistä (Ammattilaie) -usei ääitteet ovat ii harviaisia, ettei iitä ole mahdollista ostaa. kaikkea musiikkia ei myöskää mielestäi tarvitse omistaa, jotta kappaleita voisi soittaa. e hyväksy ääe suojaamisee lakiteksteillä. ole epäkaupallie dj ekä saa tekemisistäi palkkaa. e suostu rajoittamaa musiikkivalikoimaai rahapuuttee vuoksi, siitä kärsisivät eite artistit, jotka jäävät tämä takia soittamatta. dj promoaa mu siikkia eikä siitä tarvitse maksaa tekijöille. (Harrastaja) Raha oli myös usei perusteea miksi kopioita tuli käytettyä ilma lisessejä, joskus myös aika tai sekä että. -Ole kokeut se "käteväksi" tavaksi saada setteihii uusia biisejä - kaikkia uutuuksia ku ei ole edes varaa / kaattavaa itse ostaa alkuperäisiä. (Harrastaja) -Koska oli köyhä, ekä ois iitä levyjä kuitekaa ostau. (Ammattilaie) -Kyse o realiteeteista. Ei miulla ole taloudellista tai ajallista resursseja alkaa etsimää käsiii lailliset versiot jokaisesta ääitteestä. (Harrastaja) Muu-kategoriaa luokiteltavia kertaallee maiittuja syitä tuli myös paljo.

83 81 -Kappalee o tarviut opeasti ja yleesä soittaut vai kerra ja ehkä vai osittai. (Ei tietoa) -Laillisesta lähteestä hakittu ääite oli ääitiedosto, eikä ollut mahdollista toistaa sitä tietokoee kautta. Se piti siis polttaa cd-levylle. (Ammattilaie) -soita kaikelaisia kopioita, laittomia tai laillisia. sillä ei ole väliä. Vastauksista käy kuiteki ilmi, että DJ:llä o moelaisia syitä käyttää kopioita DJ-toimiassaa, vaikka eivät lisessejä maksaisi ja vastauksista saa kuva, että asia olisi piei paha tai käytäö pakko tiettyje olosuhteide vallitessa. Ilma lisessi kopioita soittavat eivät siis halua tehdä kompromisseja DJ-toimiassaa, mutta eivät äe kuitekaa, että omia tapauksiaa sellaisia, että heidä kuuluisi maksaa DJ-lisessejä. Vastauksia oli se verra vähä, että harrastajie ja ammattilaiste välille ei pystyyt eroa tekemää. Taulukosta 22 äkyy eri syide esiitymiskerrat kokoaisuudessaa. Taulukko 22: Syyt soittaa laillisesta lähteestä tehtyjä kopioita DJ-toimiassa ilma lisessiä Kategoria Muu Saatavuus Raha Aika Varmuuskopioiti Esiitymiskerrat Niide kohdalla, jotka eivät olleet soittaeet laikaa kopioita (=15), yleisi syy oli luoollisesti alkuperäiste soittamie. Suuri osa maiitsi syyksi alkuperäiste soittamise, ja osa myös, se, ettei ole tarvetta. -Musiiki ammattimaie tekemie vaatii myös tuloja ääitemyyistä. Paras tapa tukea artisteja o ostaa alkuperäiset ääitteet. (Harrastaja) -Ei tarvetta. Pyöritä viyyliä ja osta levyi alkuperäisiä. (Harrastaja) -Soita pääasiassa se verra erikoista musiikkia, että helpoi tapa saada sitä käsiisä o ostaa viyyliä. Suurita osaa biiseistä ei löydy kavereilta, etistä tai kirjasto levyiltä. Viyylikokoelma kartuttamie o myös osittai sijoitusmielessä tehtyä, sillä ole järkeillyt, että lukuje viyyli hita ei tästä aiakaa kauheasti eää laske. (Ammattilaie) Kaksi vastaajaa kertoi aioaksi perusteeksi, ettei ole tarvetta, jote he todeäköisesti myös soittavat vai alkuperäisiä. Se, ettei ole tarvetta, ei varsiaisesti vielä perustele sitä, miksei ole tarvetta.

84 82 Kaksi vastaajaa kertoivat käyttäväsä myös digitaalisia kappaleita, joka o ristiriidassa siiä, mitä he vastasivat kysymyksee kopioide soittamisesta, koska lai äkökulmasta myös ostetut digikappaleet ovat kopioita. Kysymykseasettelussa ei oltu paiotettu myös ostettuje digikappaleide oleva kopioita, vaikka kysely joissai osuuksissa oli. Nämä vastaukset kertovat myös osaltaa siitä sekavuudesta, mihi lai tulkita johtaa ja mihi maalaisjärjellä ajattelu johtaa. DJ:t eivät koe, että heidä etistä ostamasa ja maksamasa kappaleet olisivat kopioita. -Käytä aioastaa ettikauppoja ja lataa suoraa koeelle. (Ammattilaie) Alkuperäiste soittamie ja se, ettei ollut tarvetta oli selkeästi syyä, miksei kopioita soitettu. Taulukossa 23 syide esiitymiskerrat kokoaisuutea. Taulukko 23: Syyt miksi DJ:t eivät olleet soittaeet laillisista lähteistä tehtyjä kopioita ilma lisessiä Kategoria Soittaa vai alkuperäisiä Ei tarvetta Digisoitto Artistie tukemie Muu Esiitymiskerrat Laittomie kopioide soittamisee oli syyllistyyt 15 vastaajaa ja perusteluja (PERUST_LAITT) tuli yhtä mota. Miksi laittomia kopioita soitetaa? Kuudesti maiittii saatavuus. Suomessa laillisia digijakelukaavia ei ole olemassa ii paljo kui esim. Britaiassa tai Yhdysvalloissa. Useat digitaaliset musiikkikaupat toimivat tekijäoikeudellisista syistä vai tietyllä maatieteellisellä alueella, joka rajoittaa saatavuutta19, joka o yksi saatavuutta heiketävä tekijä. -Koska joitaki biisejä ei ole saaut ostettua "alue-rajoituste" takia suomee, ii jos e voi ostaa tarvitsemaai biisiä ii mitä muutakaa voi tehdä. E aiakaa soita suomirokkia... (Ammattilaie) -samoja syitä kui edellisessä, mutta harviaise musiiki vaikea saati korostuu etisestää. (Harrastaja) -Vaikeasti löydettävää tavaraa tai sitte rahasäästösyistä o tullut ladattua laito tiedosto. Tai sitte ole soittaut musiikkia joka omista levyllä mutta ole ladaut laittoma digitaalise versio. (Harrastaja) Remixie ja mashupie laittoma lataamise maiitsi eljä vastaajaa. Useita ellei jopa suurita osaa 19 Katso esim. ja sieltä Geographic restrictios

85 83 remixeistä ei löydy laillisia kaavia pitki vaa e lähtökohtaisesti ovat laitota taidetta. Mashupeista laillisia lähteitä löytyy vielä vähemmä, mitä remixeistä, jote o loogista, että jos iitä halua käyttää, ii ei lailliste kopioide käyttö ei ole mahdollista. Yksikää remixit ja mash-upit maiiut ei ollut harrastaja, mutta yhdellä tätä taustatietoa ei ollut saatavilla. -Laittomista lähteistä löytää usei hyviä remixejä sekä mash-uppeja ja sieltä löytää uusia biisejä jotka eivät soi vielä suome radioissa, mutta ovat vasta tulossa suomee lähiaikoia. (Ammattilaie) -Koska esim. maiioita mash-upeja ei ole mahdollista saada mistää laillisia teitä. (Ammattilaie) Kokoaja ilmestyy eripuolilta mitä mielekiitoisimpia remixejä, remakeja, smash-uppeja, dj-tooleja ja muuta mielekiitoista, mitä vai ei eriäisitä syistä saa laillisesti mistää. Myöski radioide ja joide ki ""parempie"" DJ:de saadessa joki uude biisi käyttöösä esim. vko tai kaksi ee se julkai sua tekee ""tavallise"" DJ: elämä vaikeaksi, ku 50 keskekasvuista teiiä käy 100 kertaa illa aikaa pyytämässä sitä uutta hittiä, mikä e o eile kuulleet radiossa ja haukkumassa siut paskaksi DJ:ksi, ku siulla ei ko. biisiä ole ja yritä siiä sitte selittää, että se tulee beatporttii ja/tai ituesii vasta esi viikolla ja saa se sitte. (Ammattilaie) Raha maiittii kolme kertaa syyksi laittomie kopioide käyttämisee. -Koska oli köyhä, ekä ois iitä levyjä kuitekaa ostau. (Ammattilaie) Laittomie kopioide käytö harviaisuus tai ei tapahdu eää oli myös kolmesti maiittu. -Kyseessä o vai muutama yksittäistapaus lähiä dj-toimitai alkuajoilta. Nykyää e soita laittomasta lähteestä peräisi olevia teoksia koska halua toimia oma etiikkai mukaisesti oikei sekä myös juridisesti oudattaa tämä hetkistä laisäädätöä aiaki suurimmalta osi vaikka e pidäkää sitä täysi mielekkäää. (Harrastaja) -Kerra ole soittaut kaksi waretettua biisiä epävirallisissa kutsuvieras-bileissä. (Harrastaja) Myös vai yhde kerra maiittuja syitä tuli useampi -ei sitä kukaa kuule, oko lähde laito vai ei. hyvä että musiikki leviää. mikäli esimerkiksi dj soittaa jo ku artisti biisiä, tekijä hyötyy todeäköisesti siitä, ei välillisesti, mutte joteki toki. (Ammattilaie) -Hevoste aikaa käytetää hevoskärryjä. Itereti aikakaudella käytetää iterettiä. Iteret tekee elämä helpommaksi. Jos kerra Gramex ja Teosto haluavat tuoda vampyyritoimitasa samalle vuosituhaelle missä DJ:t elävät ii tuokoo valvotasa Iterettii. Tuskipa saavat halujasa läpi. Miu puolesta voivat muuttaa alueille joissa laisäädätö ataa valtuudet harjoittaa toimitaasa, joka tässä tapauksessa tarkoittaa eti täydellistä valvotaa. Voisivat aloittaa työsä esimerkiksi P-Koreasta. (Harrastaja) -Kappalee o tarviut opeasti ja yleesä soittaut vai kerra ja ehkä vai osittai. (Ei tietoa) Eri syide esiitymiskerrat laittomie kopioide soittamiselle löytyvät taulukosta 24. Aioastaa ammattilaiset maiitsivat laittomasti jaossa olevie remixie ja mash-upie käytö perusteissaa. Tämäki kysymykse kohdalla vastauksia oli tosi se verra vähä, että mitää suuria eroja vastaajaryhmie välillä ei ollut ähtävissä. Saatavuus ja remix/mashup olivat edustettuia useasti vastauksissa. Markkiat eivät tältä osi siis edes tarjoeet laillista ratkaisua. Muilta osi vastauksissa

86 84 oli ähtävissä, että toimita oli poikkeus ja muutama kertaa myös taloudelliset seikat. Taulukko 24: Syyt soittaa laittomia kopioita Kategoria Esiitymiskerrat Saatavuus 6 Remix/mashup 4 Raha 3 Harvoi/ei tapahdu eää 3 Muu 3 Perusteluja sille, miksi ei ollut soittaut laittomia kopioita tuli 15 ja 2 jätti perustelematta. Aitoje käyttämie esiityi taas useampaa kertaa. -Pääasiassa sama kui edellie vastaus eli soittamissai gereissä ei biisejä paljoakaa ole missää jaossa. Levyje soitto rupeaa olemaa myös se verra vakavaa hommaa, että mielelläi aa itsestäi am mattimaise kuva keikoilla myös soittamalla alkuperäisiä levyjä. Joissaki Helsigi soittopaikoissa o omistajie mielestä ehdoto plussa, että dj soittaa viyylilevyjä. (Ammattilaie) -Mielestäi o tuelmallisempaa soittaa musiikkia alkuperäisiltä levyiltä. (Harrastaja) Artistie tukemie oli myös syy olla käyttämättä laittomia kopioita. -Yksikertaisesti: e osaa ladata musiikkia eti vertaisverkoista yms. E ole edes vaivautuut kokeilemaa. (Harrastaja) -Ole siirtäyt vaha levykokoelmai mp3-muotoo ja se jälkee käyttäyt pelkästää verkkokauppoja kappaleide hakitaa. (Ammattilaie) -Koska se o vääri, eikä palvele ketää. Mikäli musiikki o tarkoitettu ilmaisjakoo, silloi se o ok. Artisitille kuuluu tulot myös digitaalisesta musiikista siiä missä levymyyistäki. (Harrastaja) Taulukko 25: Syyt olla soittamatta laittomia kopioita Kategoria Muu Käyttää aitoja Artistie tukemie Ei tarvetta Käyttää ettikauppoja Esiitymiskerrat Kauttaaltaa aieistossai äkyi, että ykykäytäöt eivät auttieet vastaajie eemmistö kuioitusta, sillä eemmistö vastaajista oli aiaki jossai määri jättäyt oudattamatta lisessikäy-

87 85 tätöjä. Syyt oudattaa käytätöjä eteki harrastajie keskuudessa johtuivat pikemmiki mieltymyksestä soittaa tiettyä formaattia eikä iikää siitä, että kyseiset ihmiset kuioittaisivat ykyisiä käytätöjä kopioide käytöstä. CD-levyjä ja viyylilevyjä soittaessa tulee oudattaeeksi lakeja, vaikka ei ataisi siuaustaa ykyisille käytäöille kopioide käytöstä. Kauttaaltaa aieistosta äkyi, että vastaajat eivät kokeeet istituutioita mielekkäiksi, ja vastauksista äkyi, ettei iitä arvostettu. 9 Johtopäätökset Keskeistä tutkimuksessai oli vastata siihe, mite DJ:t kokevat digitaaliste teoste tekijäoikeudellise säätely ja kuika he toimivat säätely viitekehyksessä. Tutkimuskysymyksei jaoi seuraavii alakohtii 1. Millaiset kokemukset ja tieto DJ:llä o tekijäoikeusjärjestelmästä/-säätelystä ja -järjestöistä 2. Millaisia aseteita DJ:llä o lisessikäytätöjä kohtaa? 3. Millaisii valitoihi lisessikäytäöt johtavat DJ:ide keskuudessa? Aieistostai käy ilmi moelaisia asioita. Yksi o se, että DJ-lisessikäytätöje tutemie ei ollut aieistossai aiva mahdottoma hyvää ja moelaisia väärikäsityksiä lisessi tarpeesta ilmei. Riippue skeaariosta vastaajista ei tuteut olemassa olevia käytätöjä. Osaltaa vääriymmärryksii syyä o ollut myös Teosto ristiriitaie ohjeistus lisessie suhtee. Kokoaisuutea aieistoi kertoo DJ:ide suhtautuva moii tutkimuskysymystei asioihi varsi torjuvasti. Tekijäoikeusjärjestöt eivät istituutioia auti DJ:ide suurta luottamusta. Kuiteki osa pitää iide olemassaoloa perusteltua, mutta suurempi osa äkee iissä ogelmia eikä äe heidä toimitaasa, aiakaa kaikelta osi, legitiimiä. Ambivaletti suhtautumie oli yleistä kute myös egatiivie suhtautumie, mutta puhtaasti myöteistä suhtautumista ei löytyyt aieistostai laikaa. Mite siis DJ-lisessit koetaa ja mite e vaikuttavat? Aieistoi perusteella voidaa todeta, että vastaajie yleie mielipide oli hyvi egatiivie moia lisessikäytätöjä kohtaa. Eteki tapauksissa, joissa kopiosta oli jo kerra maksettu, lähes kaikki vastaajat pitivät lisessejä epäoikeudemukaisia ja muulla tavoi huooia. Nettibiisikauppoje biisie ja omilta levyiltä digitoituje

88 86 kappaleide kohdalla vastustus oli suurita. Kaksikertaie laskutus ja rahastus olivat teemoja, joita maiittii useaa otteesee ja ämä teemat esiityvät eteki ammattilaiste vastauksissa. Taloudelliset argumetit kokoaisuutea esiityivät ammattilaiste vastauksissa useammi. Tilae oli jo toiselaie ku kyse oli kopioista, joista DJ ei ollut kertaallee maksettu eli esimerkiksi kaverie ja kirjastoje levyt. Näissä tapauksissa lähes puolet piti oikeutettua lisessimaksuja, vaikka myös ambivalettia suhtautumista esiityi. Kysymys ei siis ole vastaajie mielestä siitä, etteikö suuri osa kokisi, että teoksista kuuluu maksaa. Gramexi suurimma lisessi raportoitivaatimukse suhtautumie oli kauttaaltaa kielteistä. Gramex poisti käytäö Luvattomasti jaossa olevie remixie ja mashupie tilae tuli myös esille aieistossa. Ne ovat tällä hetkellä hyvi harmaalla alueella tekijäoikeude äkökulmasta, mutta iide soittamie ei ole mahdollista edes lisessejä maksamalla. Se oli laittomie kopioide muoto, joka hyväksyttii, mutta muutoi laittomie kopioide käyttöä ei juuri hyväksytty. Remixit ja mashupit korostuivat eteki ammattilaiste vastauksissa. Lisesseistä maksettuje korvauste tilitys oikeaa osoitteesee oli myös teema, joka ousi vastauksissa toistuvasti esille. Moet DJ:t kokevat, että rahat eivät mee heidä soittamillee artisteille kuitekaa, jote tämä osaltaa lisää järjestelmä vastustusta. Huolimatta siitä, mitä ykykäytäöt teoriassa vaativat DJ:ltä, ii lisessikäytäöt eivät tutueet silti vaikuttava juurikaa DJ:ide valitoihi. Hyvi harva koki, että tekijäoikeudet tai lisessit rajoittivat tai vaikuttivat heidä tekoihisa, mutta sitäki useampi toimi luvatta ja ilma lisessejä. Koska ykyjärjestelmää ei pidetty legitiimiä eikä saktiot pelottaeet, ii lisessittä toimimie oli hyvi yleistä. Vastaajissa oli silti muutamia, jotka saoivat soittavasa alkuperäisiä levyjä se vuoksi, että digitaalie soitto vaatii lisessi. Eli vaikka eimmäksee lisessikäytäöt eivät vaikuttaeet käytäö tekoihi, ii pieissä määri voidaa katsoa, että se jarruttaa uude tekologia käyttööottoa. Tyytymättömyyttä DJ-lisessie ehtoihi o äkyvissä myös keskustelu suomalaisilla ettifoorumeilla, joissa DJ-toimitaa harjoittavat ihmiset keskustelevat, esim. Klubitus.orgissa sekä Mr-DJ.or-

89 87 gissa20. Esimmäie o paiottuut eemmä keskusteluu elektroisesta musiikista ja klubikulttuurista, ku taas jälkimmäie o keskustelufoorumi eemmä DJ-työtä ammatiksee tekeville, mutta myös yleisesti DJ-asioita koskevista asioista. Nykyisellää keskustelua o siirtyyt paljo myös sosiaalisee mediaa ja eteki Facebooki erilaisii ryhmii, joista osa o suljettuja ulkopuolisilta. DJ Orio, yksi harvoista suomalaisista tekijäoikeuksia ja DJ-asioita käsittelevistä blogaajista, o useaa otteesee käsitellyt kopioitilisessie ogelmia21 ja herätellyt julkista keskustelua aiheesta. Huhtikuussa 2012 keskustelu DJ-lisesseistä ousi DJ:ide keskuudesta valtakua medioihi. Tapahtumasarjat saivat alkusa Gramexi ja Tekijäoikeude tiedotus ja valvotakeskus RY: ravitoloihi tekemistä ratsioista, joissa DJ-lisessejä tarkastettii. Tähä useat DJ:t reagoivat kirjoittamalla aiheesta julkisesti ilmaistessaa tyytymättömyyttää ykytilateesee. Lopulta jopa kasaedustaja Oras Tykkye teki aiheesta kirjallise kysymykse eduskua puhemiehelle 22 sekä kulttuurimiisteri Paavo Arhimäki maiitsi aihee tekijäoikeuspäivillä puheessaa 23. Keskusteluu liittyivät myös liikuaohjaajat vastaavie lisessiesä tiimoilta ja itseki oli keskustelussa aktiivisesti mukaa, koska aihe oli tutkielmai myötä tuttu. DJ Orio o koout blogiisa 24 tapahtumasarjaa liittyviä tapahtumia ja likkejä, joista selviää tapahtumie kulku ja keskustelussa mukaa olleet tahot. DJ:ide reaktiot huhtikuu 2012 DJ-lisessitarkastuksii myös kertovat samaa asiaa kui aieistoi: tyytymättömyys tilateesee o suuri eikä ykyjärjestelmää pidetä legitiimiä. Tältä osi aiheesta heräyt keskustelu vahvistaa iitä tuloksia, joista työssäi o kyse. Otoksei jyväskyläläisistä ja Jyväskylässä keikkailevista DJ:stä ei siis ole mikää valikoituut joukko vaa vaikuttaa keskusteluje tiimoilta vastaava hyvi DJ:ide yleistä äkemystä. Tapahtumasarja edetessä myös tekijäoikeusjärjestöt reagoivat aiheesee. Teosto kutsui DJ:t keskustelemaa lisesseistä heti tapahtumasarja alkaessa huhtikuussa sekä irtisaoutui ratsiois20 ja

90 88 ta järkevää toimitatapaa. Gramexi Lauri Kaira ilmoitti pia keskustelussa mukaa olleelle Alex Niemiselle, etteivät toistaiseksi osallistu ratsioihi. Alex Niemie julkaisi viesti Facebook-profiilissaa26. Gramex myös vastasi DJ Orioi kritiikkii ja ratkaisuehdotuksii 27. Tekijäoikeusjärjestöje kaaotoissa asiaa myöettii se, ettei DJ-lisessit välttämättä olleet ajatasalla ja iitä haluttii kehittää. Myös Gramexi kassa moet DJ:t kävivät keskustelemassa, mutta mitää koolle kutsuttua yhteispalaveria ei Gramexi puolelta pidetty. Teosto kutsui DJ:t koolle myös syksyllä 2012 keskustelemaa lisessie kehittämisestä. Keskusteluje ja kritiiki tuloksea sekä Gramex ja Teosto ovat ilmoittaeet päivittäväsä DJ-lisessejää mahdollisesti vuode 2013 alkuu meessä. Helmikuussa 2013 järjestöt ilmoittivat uudesta lisessimallista28. Huhtikuusta 2013 alkae järjestöt tarjoavat yhteislisessiä vuosihitaa 212,14 (sis. alv). Jatkossa yhdellä lisessillä katetaa siis molempie järjestöje luvat. Tämä lisäksi tarjolle tulee myös 24 tui kertalisessi hitaa 37,69 (sis. alv) sekä tapahtumapaikkakohtaie lisessi vaihtoehdoksi. Se hita o 212,14 (sis. alv) alle asiakaspaika paikoissa ja 385,13 /vuosi (sis. alv) yli 500 asiakaspaika paikoissa. DJ Orio käsitteli uudistettua lisessä blogissaa29 ja Fiafterdaw-sivusto uutisoi30 aiheesta. Uudistuksesta ouseva päällimmäie kysymys o, millä perusteella esisijaie talleusluva hakkimisvelvollisuus asetettii DJille eikä ravitoloille ihmettelee DJ Orio lisessiuudistukse tiimoilta. Tekijäoikeude tarkoitus ei suikaa ole tekijä oikeuksie maksimoiti (Haarma 2006, 9; Mylly 2004, 243). Mylly (2004, 243) toteaa Ei ole mielekästä omaksua jäykkää tulkitasäätöä, jossa ei oteta huomioo kutaki tilaetta, siihe liittyviä itressejä ja ormistoja. Kyselyi vastaajat kokevat moi paikoi, että oikeuksia o jopa liikaa ja iide perusteella vaaditaa kohtuuttomia. Aiva kute jo aiemmi siteeraamai Töllberg saoi Oikeusjärjestelmä tehokkuus o riippuvaista se vapaaehtoisesta hyväksymisestä. Tämä vapaaehtoisuus ojaa käsityksee siitä, että järjestelmä o legitiimi ja yhteesopiva yhteise arvoperusta kassa, jolla järjestelmä lepää. (Bruu & al ja

91 , 76-77). Aieistoi perusteella äyttää vahvasti siltä, että tätä vapaaehtoista hyväksytää DJ-lisessijärjestelmälle ei ole olemassa, siltä puuttuu legitimiteetti. Bergeri & Luckmai istituutiokäsitteide kautta voi ähdä, että hyväksyä puute johtuu aiaki jossai määri siitä, että vastaajat eivät ole olleet raketamassa järjestelmää, jolle lisessit pohjaavat. Legitimaatio puute o johtaut DJ:ide keskuudessa tekoihi, joita Rawlsi oikeusteorioissa kutsutaa omatuoperustaisee kieltäytymiseksi ja omatuoperustaiseksi välttelyksi. Tyytymättömyys äkyi aieistostai hyvi moelaisessa muodossa. Tämä tyytymättömyys purkautui julkiseksi keskusteluksi 2012 keväällä, joka pakotti tekijäoikeusjärjestöt reagoimaa asiaa. Tällä hetkellä uutta mallia o haettu osaltaa yhteistyössä DJ-ketä kassa, mutta ähtäväksi jää vastaako se heidä mielestää ykyistä toimitaympäristöä. Tekologie ympäristö muuttuu opeaa, jote tämä myös käytäöt kaipaavat jatkuvaa uudistamista, jotta e hyväksytää vapaaehtoiseksi eikä tyytymättömyys pääse kasvamaa kohtuuttomiksi. Mylly (2004, 244) toteaaki, että Jotta tekijäoikeus kykeisi oikeudellisea istituutioa turvaamaa yhteiskuassa e tehtävät, joita se o tarkoitus täyttää, se o laajeettava perspektiiviää ja kyettävä vastaamaa muuttueisii olosuhteisii muutoi kui periteisellä tekijäoikeusretoriikalla. DJ-toimiassa seuraava murros o jo tulossa, ku erilaiset streamaamisee perustuvat pilvipalvelut yleistyvät musiiki saralla eikä kappaleide kopioitumie ole eää relevattia. Ku bitit muuttuvatki bittivirroiksi, oko käytäöt ja laisäädätö eää tekologia kassa harmoiassa?

92 90 Lähteet: Aaltola, Juhai & Valli, Raie (2007). Ikkuoita Tutkimusmetodeihi II: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimukse teoreettisii lähtökohtii ja aalyysimeetelmii. Juva: WS Bookwell Oy. Alasuutari, Pertti (2011). Laadullie tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaio. Balch, Charles (2010): Iteret Survey Methodology. Newcastle: Cambridge Scholar Publishig Becker, Howard (1984): Art Worlds. Berkeley ad Los Ageles: Uiversity of Califoria Press, Ltd. Berger, Peter & Luckma, Thomas (1995): Todellisuude sosiaalie raketumie. Helsiki: Kirjapaio-Oy Like Broughto, Frak & Brewster, Bill (2006): Last Night a DJ Saved My Life: The History of the Disc Jockey. New York: Grove Press Bruu, Otto & Eskelie, Teppo & Kauppie, Ilkka & Kuusela, Haa (2010): Immateriaalitalous kapitalismi uusi muoto. Kaupuki: Gaudeamus Couper, Mick (2008): Desigig Effective Web Surveys. New York: Cambridge Fowler, Floyd & Magioe, Thomas (1990): Stadardized Survey Iterviewig Miimizig Iterviewer-Related Error. Applied Social Research Method Series Vol. 18. Beverly Hills, CA: Sage Gallagher, Thomas (2002): Copyright Compulsory Licesig ad Icetives teoksessa Copyright i the Cultural Idustries. Massachusetts: Edward Elgar Publishig, Ic. Haloe, Katri (2011): Kulttuurituottajat taitee ja taloude risteyskohdassa. Jyväskylä: Jyväskylä

93 91 yliopisto Hareko, Kristiia & Niirae, Valtteri & Tarkela, Pekka (2006): Tekijäoikeus. Kommetaari ja käsikirja Heikkilä, Tarja (2008). Tilastollie tutkimus. Helsiki: Edita Prima Oy. Haarma, Pirkko-Liisa (2005): Tekijäoikeus ja lähioikeudet. Helsiki: WSOYpro Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara (2009): Tutki ja kirjoita Huuskoe, Mikko (2006): Copyright, Mass Use ad Exclusivity. Helsiki: Yliopistopaio Hämäläie, Juha (1987): Laadullie sosiaalitutkimus käytäössä : johdatus laadullise sosiaalitutkimukse "käsityötaitoo". Kuopio : Kuopio yliopisto Jyriki, Erkki (1977): Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Helsiki: Oy Gaudeamus Ab Kallio, Pekka (1978): Teosto : 50 vuotta luova työ hyväksi. Helsiki: Teosto Karo, Marko, Lavapuro, Juha & Mylly, Tuomas (2007): Johdato: tekemise vapaus teoksessa Karo, Marko, Lavapuro, Juha & Mylly, Tuomas (toim.): Tekemise vapaus Luovuude ehdot ja tekijäoikeus. Helsiki: Hakapaio Oy Katz, Mark. Capturig Soud (2004): How Techology Has Chaged Music. Ewig: Uiversity of Califoria Press

94 92 Kygäs, Helvi & Vahae, Liisa (1999): Sisällöaalyysi. Hoitotiede vol. 11, 1/1999 Lehtoe, Heikki (1990): Yhteisö. Jyväskylä: Gummerukse kirjapaio oy Litma, Jessica (2001): Digital Copyright. New York, Prometheus Books Metsämuuroe, Jari (2004): Piete aieistoje aalyysi Parametrittomie meetelmie perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerukse kirjapaio Oy Metsämuuroe, Jari (2005): Tutkimukse tekemise perusteet ihmistieteissä. Helsiki : Iteratioal Methelp Mylly, Tuomas (2004): Tekijäoikeude ideologiat ja myytit. Lakimies vol. 102, 2/2004 Mylly, Tuomas (2007): Tekijäoikeude uudet säätelystrategiat teoksessa Karo, Marko, Lavapuro, Juha & Mylly Tuomas (toim.): Tekemise vapaus Luovuude ehdot ja tekijäoikeus. Helsiki: Hakapaio Oy Rawls, Joh (1998): Oikeudemukaisuusteoria. Porvoo: WSOY Robso, Coli (1993): Real World Research A Resource for Social Scietist ad Practitioer Researchers. Oxford: Blackwell Tritto, Guy (2002): Itellectual Property i Europe. Lodo: Sweet & Maxwell. Tuomi, Juoi & Sarajärvi, Aeli (2009): Laadullie tutkimus ja sisällöaalyysi. Jyväskylä: Kustausosakeyhtiö Tammi

95 Liitteet Liite 1 Gramexi DJ-lisessi Määritelmiä Tässä lupahakemuksessa kopioiilla tarkoitetaa ääittee jäljetämistä laitteelle, jolla se voidaa toisitaa, sillä tavoi ku toimita o tekijäoikeuslai ( /404) 45 :ssä sekä 46 :ssä määritelty ääitteellä tarkoitetaa laillisesti julkaistua ja levitettyä ääilevyä, muuta ääitalleetta tai äide osaa ääittee uralla tarkoitetaa ääittee osaa, joka sisältää yhde sävelteokse tai se osa esitykse talleteella tarkoitetaa laitetta, jolle ääite o kopioitu DJ-toimialla tarkoitetaa luoollise hekilö DJ-toimitaa, jossa valmistettu ääitellee esitetää julkisesti läsä olevalle yleisölle esimerkiksi ravitolassa, yleisötilaisuudessa tms. esityspaikassa. 2. Lupa Lupa myöetää imetylle luoolliselle hekilölle. Lupa sisältää esittävie taiteilijoide ja ääitteide tuottajie käyttöluva ja luva kopioida ja valmistaa ääitteitä toiselle talleteelle, jolla ääite voidaa toisitaa ja jota käytetää yksiomaa Suomessa tapahtuvaa esityskäyttöö kohdassa 3.1. määritellyssä käyttötoimiassa. Lupa voidaa myötää myös oikeushekilölle, kute esim. ohjelmatoimistolle eriksee sovitulla tavalla. Suome ulkopuolella tapahtuva esityskäytö osalta kysy tarkempia ohjeita Gramexi toimistolta. 3. Luva kohde 3.1. Gramex myötää jäljempää lausutuilla ehdoilla esittävie taiteilijoide ja ääitteide tuottajie luva kopioida ja käyttää ääitteitä DJ-toimiassa. Lupa ataa oikeude käyttää DJ-toimiassa myös yksityisee käyttöö hakittuja ääitteitä/ääitteide käyttöoikeuksia. 4. Vuosilisessie hiat Lisessivaihtoehdot Talleettava uramäärä Hita DJ A uraa 183,22 / Kaleterivuosi DJ B uraa 225,97 / Kaleterivuosi DJ C uraa 262,62 / Kaleterivuosi DJ D uraa 415,30 / Kaleterivuosi Valitu lisessiuramäärä ylittävä kopioii osalta oudatetaa Gramexi yleisiä kopioitilupaehtoja ja -hitoja, jolloi suoritettava lisähita määräytyy kopioitavie ääitteide urie lukumäärä perusteella.

96 Edellä kerrotut hiat sisältävät verokaa mukaise ALV:. 5. Maksuehdot Luvasaaja vahvistettua valitsemasa lisessi, sitoutuu luvasaaja suorittamaa valittua vuosilisessiä koskeva lisessikorvaukse. Luvasaaja voi valita kaksi eri maksutapaa: Vaihtoehto 1: laskutus Luvasaaja suorittaa lisessikorvaukse Gramexi toimittama lasku mukaisesti (maksuehto 14 pv). Suoritukse viivästyessä yli sovitu aja, suorittaa Luvasaaja laimukaise viivästyskoro Vaihtoehto 2: lisessi maksamie verkkopakissa (ei vielä käytössä) Luvasaaja voi suorittaa lisessikorvaukse heti palvelussa käytettävillä verkkopakkipalveluilla. 6. Ääitteide kopioitia ja talleteide käyttöä koskevat ehdot 6.1. Myöettävä vuosilisessi o hekilökohtaie eikä sitä tai se ojalla valmistettuja talleteita ole lupaa siirtää toiselle hekilölle tai oikeushekilölle, jollei toisi imeomaisesti ole sovittu Vuosilisessi ei oikeuta Luvasaajaa käyttämää ja kopioimaa ääitteitä muussa kui DJ-toimiassa. Talleteita o lupa esittää julkisesti vuosilisessi ojalla aioastaa yhdessä esityspaikassa kerrallaa Talletee valmistamista ei saa ataa ulkopuolise suoritettavaksi. Kopioii saa suorittaa aioastaa sellaisista ääitteistä, jotka o valmistettu oikeudehaltijoide suostumuksella tai muutoi laillisesti, tai ääitteistä/teoksista, jotka o välitetty oikeudehaltijoide suostumuksella tai muutoi laillisesti yleisö saataville käytettäväksi julkisee esittämisee Valittaessa lisessimalli DJ D (3000 uraa), tulee käytettävät ja kopioitavat ääitteet ja iide urat raportoida yksilöidysti Gramexille. Raportoitiohjeet tästä. Kopioitavia ääitteitä ei tarvitse raportoida muissa lisessimalleissa. Gramexilla o kuiteki oikeus pyytää tietoja kopioiduista ääitteistä tutkimustoimitaasa varte Vuosilisessi ei sisällä oikeutta välittää talleetta yleisölle tietoverko välityksellä tai käyttää talleetta muutoikaa tieto- tai mobiiliverkossa Vuosilisessi ei oikeuta jäljetämää ääitteitä eikä esittämää valmistettuja talleteita tavalla tai yhteyksissä, jotka loukkaavat esittävie taiteilijoide tekijäoikeuslaissa määriteltyjä moraalisia oikeuksia Ääitteide talleus- ja käyttöluvasta maksettava korvaus ei kata tekijäoikeuslai 47 : perusteella ääitteide julkisesta esittämisestä esittäville taiteilijoille ja ääitteide tuottajille suoritettavaa korvausta.

97 6.8. Luvasaaja vastaa siitä ja harjoittaa toimitaasa site, että myöettävä luva perusteella valmistettuja talleteita ei kopioida, levitetä eikä esitetä äide ehtoje vastaisesti Edellä kohdassa 6.7. lausuttu ei miltää osi rajoita Gramexi oikeutta kohdistaa vaatimuksia kolmasii tai yhteisvastuullisesti sekä kolmasii että luvasaajaa, mikäli ääitteitä kopioidaa tai valmistettuja talleteita käytetää ehtoje vastaisesti Gramexilla o oikeus peruuttaa vuosilisessi heti päättyväksi, mikäli luvasaaja toimii äide ehtoje, Suome tekijäoikeuslai tai Euroopa yhteisöje tekijäoikeusdirektiivie vastaisesti Vuosilisessi o voimassa 12 kuukautta ja vuosilisessi astuu voimaa luvasaaja hyväksyttyä äissä lupaehdoissa kerrotut ehdot ja vahvistamalla luva hakkimise palveluvalikossa Luvasaaja ilmoittamaa sähköpostiosoitteesee lähetetty Gramexi lisessivahvistus o osoitus äide ehtoje mukaisesta luvasta. Lisäksi vuosilisessi haltijat rekisteröidää Gramexi lisessirekisterii, josta ulkopuolie, esim. ravitolayrittäjä tms. voi halutessaa tiedustella, oko kyseie DJ-toimiaharjoittaja hakkiut oikeudehaltijoide luvat toimitaasa Vuosilisessi voimassaolo päätyttyä ei se ojalla lisessoituja ja valmistettuja talleteita saa eää käyttää ja talleteet tulee hävittää vuosilisessi päättymispäivä kuluessa Gramexilla tai se määräämällä o oikeus haluamaaa ajakohtaa tarkastaa vuosilisessi ojalla käytettävät ja valmistetut talleteet ja iide lukumäärä samoi kui talleteide talleusalustat kute esimerkiksi PC-kovalevyt Mikäli luvasaaja ataa Gramexille luva, ii Gramex voi ii halutessaa ilmoittaa omassa tiedotusaieistossaa, esim. Gramexi Iteret-sivustollaa, siltä vuosilisessi luastaeet DJ-toimiaharjoittajat.

98 Liite 2 Gramexi DJ-lisessi D: raportoitiohjeet

99

100 Liite 3 Teosto DJ-lisessi 2010

101

102

103 Liite 4 Teosto DJ-lisessi ohjeistus 2011

104