Yhteiskunnallisten yritysten Living lab tukimallia rakentamassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu C katsauksia ja aineistoja 30

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskunnallisten yritysten Living lab tukimallia rakentamassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu C katsauksia ja aineistoja 30"

Transkriptio

1 Diakonia-ammattikorkeakoulu C katsauksia ja aineistoja 30 Ulla Korhonen, Elina Vanhapiha, Jari Karjalainen, Harri Kostilainen, Karoliina Ahonen ja Ritva Karinsalo Yhteiskunnallisten yritysten Living lab tukimallia rakentamassa

2 Ulla Korhonen, Elina Vanhapiha, Jari Karjalainen, Harri Kostilainen, Karoliina Ahonen ja Ritva Karinsalo Yhteiskunnallisten yritysten Living lab tukimallia rakentamassa Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsinki

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA C Raportteja 30 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Scanstockphoto Taitto: Ulriikka Lipasti, Turun Etusivu Oy ISBN (pdf) ISSN

4 TIIVISTELMÄ Ulla Korhonen, Elina Vanhapiha, Jari Karjalainen, Harri Kostilainen, Karoliina Ahonen ja Ritva Karinsalo Yhteiskunnallisten yritysten Living lab Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Raportteja 30 ISBN ISSN (pdf) Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen (YYLL-hanke) toteuttivat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Syfo Oy ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK) vuosina ESR-osarahoitteisessa hankkeessa tuettiin yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittymistä muun muassa kehittämällä työkaluja ja menetelmiä liiketoiminnan valmennukseen sekä lisättiin sektorin tunnettavuutta. Projektissa rakennettiin Kasvuhuone -palvelukokonaisuus, joka tarjoaa asiantuntemusta ja aineistoja yhteiskunnallisten yritysten kehittymiselle, kehitettiin brandia sekä perustettiin yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto FinSERN. YYLL-hankkeen kohderyhminä olivat yritystoimintaa suunnittelevat ja jo toimivat yhteiskunnalliset yrittäjät ja järjestötoimijat sekä yritysneuvontaa antavat tahot ja kuntien hankinnoista päättävät viranomaiset. Muita kohderyhmiä olivat oppilaitokset ja opiskelijat, tutkijat ja tutkimustiedon hyödyntäjät sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Keskeisiä toimijoita ja samalla välitöntä kohderyhmää olivat pilottikumppanit, jotka kehittivät omaa toimintaansa yhteiskunnallisen yritystoiminnan suuntaan Living lab -tyyppisessä toimintaympäristössä. Pilottien kehitystyössä käytetyt menetelmät ja kehitetyt työkalut koottiin hankkeen aikana Kasvuhuone-palvelukokonaisuuteen. Pilottityöskentelyn 3

5 tarkoituksena oli saada mahdollisimman monipuolisia kokemuksia erityyppisten, eritaustaisten ja eri kehitysvaiheessa olevien yhteiskunnallisten yritysten kehitystyöstä. Hankkeen seitsemässä erilaisessa kehittämiskokonaisuudessa edistettiin mm. palvelun tuottajien ja julkisten hankintojen yhteiskehittämistä, social franchising -yrittäjyyttä, järjestöjen palveluiden ja jo toimivan yrityksen kehitystä yhteiskunnallisen yritystoiminnan suuntaan. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto ry, FinSERN, kokoaa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita tutkijoita ja tutkimustiedon hyödyntäjiä, tiedottaa, innostaa ja motivoi tutkijoita ja opinnäytetyöntekijöitä sekä verkostoituu kansainvälisesti. Yhteiskunnallisten yritysten brandin rakentaminen sisälsi verkostoyhteistyötä ja tiedotusta ja koulutusta. Hankkeen edustajat olivat mukana Yhteiskunnallinen yritys - merkin kehittämisessä ja merkin kriteerien määrittelyssä. Hanketoimijat suosittelevat yhteiskunnallisten yritysten rahoitusmallin toteuttamista ja julkisten palveluiden hankintaprosessien kehittämistä niin, että sosiaaliset kriteerit huomioidaan hankinnoista päätettäessä. Perustietoa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta tulee olla saatavilla oppilaitoksissa ja yritysneuvonnassa, joissa tulee myös huomioida uudenlaiset yrittäjäpotentiaalit mm. järjestöt asiakkainaan. Yhteistyössä tehty yhteiskunnallisen yritystoiminnan yleinen tiedotus ja kehitystyön jatkuva vaikuttavuuden arviointi ovat hyviä jatkettavia käytäntöjä myös tulevaisuudessa. Asiasanat: yhteiskunnallinen yrittäjyys; sosiaaliset yritykset; järjestöt; kehittäminen Teemat: Kansalaisyhteiskunta Kasvatus ja koulutus Julkaistu: Painettuna ja Open Access-verkkojulkaisuna Painetun julkaisun tilaukset: Granum-verkkokirjakaupasta 4

6 ABSTRACT Ulla Korhonen, Elina Vanhapiha, Jari Karjalainen, Harri Kostilainen, Karoliina Ahonen ja Ritva Karinsalo Social Enterprise Living Lab Helsinki: Diaconia University of Applied Sciences, p. Publications of the Diaconia University of Applied Science C Reports 30 ISBN ISSN (pdf) The project Social Enterprises Living Lab (abbreviated YYLL in Finnish) was carried out by Diaconia University of Applied Sciences (Diak), Syfo Oy and the University of Helsinki School of Business, Small Business Center (PYK) during the years This partly ESF-funded project worked to advance the development of social enterprises through e.g. the development of tools and methods for coaching these businesses, increasing the visibility of this sector. The project built a set of services, dubbed Kasvuhuone (Room of Growth), which offers expertise and materials for the development of social enterprises; the project also enhanced brands and established the Finnish Social Enterprise Research Network, FinSERN. The target groups of the Living Lab project included parties planning to start social enterprises as well as current social entrepreneurs and non-governmental organisations; they also included parties that provide business counselling and even public officials in charge of municipal purchasing operations. Other target groups consisted of educational institutions, students, researchers, parties that make use of research data, and other interested parties. The piloting partners were essential as project members and they also 5

7 6 formed a direct target group; they developed their operations in a living lab -type environment to include social enterprising features. The methods applied and tools developed in the pilots were collected into the Kasvuhuone service set during the project. The point of the pilots was to gain as varied a set of experiences as possible concerning the work needed to develop social enterprises of different kinds with different backgrounds in different phases of development. The seven different development activities under the main project advanced, for example, the joint development of service provision and public procurement processes, social franchising, and the development of current businesses and service organisations to include features of social enterprising. Networking internationally, the Finnish Social Enterprise Research Network, FinSERN, connects researchers and users of research data interested in the same topics; it informs, inspires and motivates researchers and thesis writers. The developing of brands for social enterprises included networking, communication and training. Project members were involved in the development of the Social Enterprise Mark and in the development of the respective criteria. The project members recommend the implementation of a funding model for social enterprises and the development of a procurement process for public services in a manner that ensures that social criteria are respected when purchase decisions are made. Basic information concerning social enterprising should be made available in educational institutions and in business counselling, and both of these should pay attention to new types of entrepreneuring potential, such as organisations that may become their customers. Good practices to continue in the future include jointly implemented general communication concerning social enterprising and the continuous assessment of the impacts of the development work.

8 Keywords: social entrepreneurship; social enterprises; organisations; development Themes: Civil society Education and training. Available: In print and as an Open Access web publication Order: Webstore Granum at 7

9 Sisällys 1 Esipuhe Projektisuunnittelun aikaa yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen tausta ja tavoitteet Maailma vuonna 2009 Miksi Suomessa ei ole ollut yhteiskunnallisten yritysten sektoria? Hankkeen tavoitteet Hankkeen toimijat Käyttäjälähtöistä kehittämisrä hankkeen toiminta Kasvuhuoneen mallinnus Mallintamisen tausta Pilottityöskentely Kasvuhuone-konseptin rakentaminen Pilottikehittäjien näkemyksiä Selvitykset mallintamisen tukena FinSERN yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimuksen organisoituminen Brandi Yhteiskunnallisten yritysten näkyväksi tekeminen Verkostoista voimaa Vaikuttavaa yhteistyötä hankkeen tuloksia Pilottimallit Kasvuhuone liiketoiminnan tukimalli Yhteiskunnallisten yritysten sektori ja sen tutkimus kehittyvät edelleen Kohti vahvaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan sektoria hankkeen suositukset...55 Osoitteita...59 Liitteet

10 1 Esipuhe Yhteiskunnallinen yrittäjyys on noussut yleiseen keskusteluun maailmanlaajuisesti. Keskustelun taustalla on kansainvälisten markkinoiden kehittyminen ja globalisaatio. Kansainvälinen kehitys kannustaa ja pakottaa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarkoittaa laajasti määriteltynä yhteiskunnan (yhteisö, alakulttuuri) tavoitteet laajasti huomioon ottavaa resurssien allokaatiota, organisoitumista ja yritystoimintaa, joka ottaen huomioon muotoutuneiden kansainvälisten markkinoiden olosuhteet ja resurssiallokaatio ei muuten toteutuisi. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden arvostus ja voiton osittainen takaisin sijoittaminen yhteisön ja/tai alakulttuurin tavoitteiden mukaiseen toimintaan sitouttavat intressiryhmän tavoitteiden mukaiseen toimintaan ja estävät toisaalta resurssien allokaation puhtaasti kansainvälisten markkinoiden arvojen, intressien ja tuotto-odotusten mukaisesti. Kansainvälinen kehitys kannustaa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja kansallisten ja alakulttuurikohtaisten arvomaailmojen ja organisoitumisen (paikalliset markkinat) hyväksymiseen, ruokkimiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen kahdestakin syystä. Ensinnäkin se mahdollistaa muotoutuneissa kansainvälisten markkinoiden olosuhteissa sellaisen organisoitumisen, palvelut ja elämän, joka muuten ei olisi mahdollista muotoutuneilla markkinoilla (siis ottaen huomioon resurssien allokaatio kansainvälisillä markkinoilla, joka ei välttämättä ota huomioon esimerkiksi kansallisia tai alakulttuuri- ja/ tai kansanryhmäkohtaisia intressejä ja säilymis-, hyvinvointi- ja kehitystavoitteita). Toisaalta se ruokkii ja kannustaa kansalliseen tai alakulttuurikohtaiseen, kansainvälisestikin merkittävien arvomaailmojen tunnistamiseen ja 9

11 kehittämiseen, jotka voisivat pitää kansakunnan, alueen ja/tai alakulttuurin kiinni kansainvälisillä markkinoilla tai jopa edesauttaa sen kehittymistä merkittävään asemaan kansainvälisillä markkinoilla. Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä laajassa merkityksessä puhuessamme olemmekin siis kiinni merkittävässä yhteisöä säilyttävässä toiminnassa ja toisaalta yhteisön asemaa kansainvälisillä markkinoilla edistävästä toiminnassa. Tässä saatesanoja tälle, onneksi huomattavasti konkreettisemmin kansallisia haasteitamme, yhteiskunnallista yrittäjyyttä, sen tarvetta ja kehitysmahdollisuuksia ja -välineitä esille tuovalle ja kehittävälle projektille ja sen raportille. Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hanke edistää osaltaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden arvopohjan ja arvopohjaisen yrittäjyyden kehittymistä ja toisaalta kehittää välineitä arvopohjaisten organisaatioiden ja yritysten tunnistamiseksi ja kehittämiseksi. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti yhteiskunnallista yrittäjyyttä suunnittelevat henkilöt ja jo toimivat yhteiskunnalliset yrittäjät. Tutkimusjohtaja Jari Handelberg Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Pienyrityskeskus 10

12 2 Projektisuunnittelun aikaa yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen tausta ja tavoitteet Väestön ikärakenteen muutos ja työvoiman väheneminen samanaikaisesti yritys- ja innovaatiotoimintaa muuttavien kehityskulkujen kanssa muodostavat kansantalouden kestokyvylle keskeisen haasteen. Vallitseva tilanne korostaa tuottavuuden kasvun ja sosiaalisesti kestävien ja taloudellisesti kannattavien toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisen merkitystä. Tuottavuuden parantaminen on haaste erityisesti palvelusektorille. Näillä kysymyksillä on keskeinen kytkentä toimialoja uudistavaan innovaatiotoimintaan ja osaamiseen. Yksilön näkökulmasta katsottuna yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen tavoitteena on turvata jokaiselle ihmiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen sekä mahdollisuuden tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon. Sosiaalisesti kestävillä yhteiskunnilla on paremmat edellytykset sopeutua rakennemuutokseen ja toteuttaa sekä taloudellisia että ekologisia tavoitteita eli kokonaisvaltaista kestävää kehitystä. Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä luodaan yhteisötalouden sektorilla, jossa erilaiset toimijat muodostavat uudenlaisia kumppanuuksia ja toimintamuotoja. Yhteisötalouden keskeinen toimija, yhteiskunnallinen yritys, voi ottaa tavoitteekseen monenlaisten asioiden edistämisen. Euroopassa yhteiskunnalliset yritykset muun muassa työllistävät syrjäytyneitä ryhmiä, edistävät yhteisöllisyyttä, tuottavat ympäristöpalveluita tai lapsien kulttuuripalveluita. Yhteiskunnallisten yritysten potentiaalia ei ole vielä Suomessa osattu hyödyntää, vaikka lukuisissa kansallisissa ohjel- 11

13 missa ja hankkeissa viitataan kolmannen sektorin tai yhteisötalouden sektorin potentiaalin kartoittamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Suomen Lontoon Instituutti teetti alkuvuodesta 2009 kyselytutkimuksen osana Finnvera Oyj:n ja Suomen yrittäjien Yritysbarometria. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan arvioida, että melkoinen osa suomalaisista yrittäjistä ja yrityksistä kokee toteuttavansa sosiaalista tehtävää tai että sosiaaliset tai ympäristölliset tavoitteet ovat osa yrityksen tavoitteista. Suomessa havaittiin siis olevan vahva yhteiskunnallista yrittäjyyttä suosiva trendi. 2.1 Maailma vuonna 2009 Miksi Suomessa ei ole ollut yhteiskunnallisten yritysten sektoria? Tässä raportissa esiteltävän Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen (YYLL-hanke) suunnitteluvaiheessa vuonna 2009 oli yhteiskunnallisen yritystoiminnan käsite Suomessa vain vähän tunnettu, eikä sille ollut yhteisesti sovittua määrittelyä. Suomessa oli kyseisenä aikana kuitenkin toiminnassa laskutavoista riippuen yhteiskunnalliseksi yritykseksi laskettavaa toimijaa, esimerkiksi pienyrityksiä, säätiöiden ja järjestöjen liiketoimintaa, osuuskuntia ja sosiaalisia yrityksiä. Yhteiskunnallinen yritys on käännös englanninkielisestä social enterprise -termistä. Sillä tarkoitetaan yhteiskunnan kannalta merkittävää tuotetta tai palvelua tuottavaa yritystä, jonka voitosta suuri osa käytetään joko yrityksen kehittämiseen tai laajemman yhteiskunnallisen tarkoituksen hyväksi. Yhteiskunnallisen yrityksen konsepti on ollut Suomessa tunnettu lähinnä asiantuntijapiireissä. Julkinen keskustelu yhteiskunnallisen yrityksen määrittelystä ja toiminta-alueesta on ollut suhteellisen vähäistä, eikä Suomessa ole ollut erillistä lakia yhteiskunnallisesta yrityksestä. Sektorin heikkoon tunnettuuteen on myös nähtävissä seuraavia selkeitä syitä. Suomessa ei-taloudellisten yhteiskunnallisten vaikutusten mittaus ja analysointi eivät ole yhtä kehittynyttä ja yleisesti käytettyä kuin muualla Euroopassa. Päätöksenteko kunnissa ja valtionhallinnossa perustuu ROIajatteluun eli puhtaasti rahalliseen return on investment -ajatteluun. Arviointia ei ole tehty käyttämällä SROI eli social return on investment -menettelyä, jossa tietyllä sijoitetulla tuotantopanoksella (raha tai rahaksi arvotettua työaikaa, tiloja tms.) osoitetaan saatavan puhtaasti rahallisen hyödyn lisäksi myös muita vaikutuksia, kuten vaikeasti rahalla mitattavaa turvalli- 12

14 suutta tai viihtyvyyttä. Yhteiskunnallisten vaikutusten mittaustekniikoita ja niiden käyttöönottoa täytyy kehittää, jotta ymmärretään myös investointien yhteiskunnalliset vaikutukset, jotka ovat merkittävä osa tulosta yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa. Kuva 1. Millaisia jälkiä haluamme yritystoiminnallamme jättää? Suomessa ei ole rahoituskanavia yhteiskunnallisille yrityksille. Yhteiskunnallisten yritysten ensisijainen tavoite ei ole jakaa voittoa omistajilleen, joten tarvitaan sijoittajia, joille on tärkeää yhteiskunnallinen tuotto rahallisen tuoton ohella tai sijasta. Yhteiskunnallisten yritysten tulee pystyä vakuuttamaan sijoittajat sijoituksen hyödyistä. Suomessa ei ole käytössä kattavia ja yhteismitallisia yhteiskunnallisten vaikutusten mittausjärjestelmiä, mikä osaltaan vaikeuttaa sijoitusmarkkinoiden syntymistä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Hollannissa on syntynyt rahoituslaitoksia, jotka sijoittavat pelkästään yhteiskunnallisiin yrityksiin. Yhteiskunnallisille yrittäjille ei ole neuvontaa eikä tukirakenteita. Potentiaaliset yrittäjät eivät edes tiedä, että on olemassa yhteiskunnallisen yritystoiminnan mallin mukainen tapa harjoittaa liiketoimintaa. Yhteiskun- 13

15 nallisesti motivoituneet yrittäjät eivät saa tukea yritysideoilleen perinteisistä yrityshautomoista tai neuvontaorganisaatioista, koska yritysmuotoa ja sen logiikkaa ei ymmärretä. 2.2 Hankkeen tavoitteet Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen avulla haluttiin kehittää yrityssektoria ja löytää ratkaisuja edellä kuvattuun tilanteeseen. Taustalla oli tarve löytää vaikuttavia suuriin yhteisiin ongelmiin, kuten työelämästä syrjäytyneiden työllistämiseen, hoiva-alojen työvoimapulaan tai hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Hankkeessa keskityttiin yhden yhteisötalouden toimijan eli yhteiskunnallisten yritysten potentiaalin kartoittamiseen ja käyttöönottoon ratkaisuna tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhdistämisen haasteisiin. Yritysten kehittyessä monipuolinen kuntien palvelutuotannon tarjonta ja kuluttajien valinnan mahdollisuudet palveluita hankittaessa lisääntyvät. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaa lähdettiin tukemaan samanaikaisesti monin eri tavoin ja eri näkökulmista. Hankkeen yleistavoitteeksi määriteltiin yhteiskunnallisten yritysten tukirakenteen kehittäminen. Keskeisiä sisällöllisiä tavoitteita olivat: Liiketoiminnan kehittämiseen sopivien työkalujen rakentaminen Koulutuksen ja valmennuksen menetelmien kehittäminen Yhteiskunnallisten yritysten eri kehitysvaiheisiin tarvittiin koulutusta ja valmennusta, joiden kehittäminen pohjautuu yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimustiedolle ja selvityksille olemassa olevista palveluista Tutkimusverkoston rakentaminen Eri puolilla tehtyä tutkimustietoa ja eri tieteen aloilla toimivia tutkijoita haluttiin koota yhteen sekä kansallisesti että kansainvälisesti toimivaksi verkostoksi (FinSERN) Yhteiskunnallisen yritystoiminnan brandin tunnettavuuden lisääminen Kaivattiin yleistä tiedottamista sekä yrityksille keinoja tuoda esille yhteiskunnallisia tavoitteitaan kilpailutilanteissa Yhteiskunnallisten vaikutusten suunnittelun ja arvioinnin menetelmien edelleen kehittäminen 14

16 2.3 Hankkeen toimijat Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen toteuttajina olivat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Syfo Oy ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK). Rahoituksesta pääosa tuli Euroopan sosiaalirahastosta ja omarahoitusosuus koottiin osallistuvilta kunnilta ja piloteilta sekä toteuttajaorganisaatioilta. Diak oli ollut mukana useissa sosiaalista yritystoimintaa kehittävissä hankkeissa ja verkostoissa. Oppilaitoksena sillä oli luonteva rooli koulutusosaamisen hyödyntämiseen hankkeessa. Diakin vastuulla olivat hankkeen hallinnointi, tiedotus, koulutusaineistojen valmistelu ja tutkimusverkosto FinSERN:in rakentaminen. Syfossa oli hankkeeseen tarjolla yhteiskunnallisen yritystoiminnan asiantuntijuus ja asiantuntijaverkosto. Syfo itse yhteiskunnallisena yrityksenä toi hankkeeseen kokemuksen yritystoiminnan ja yhteiskunnallista hyvää edistävän arvomaailman yhdistämisestä. Syfon vastuulla olivat hankkeen pilottityöskentelyn suunnittelu ja toteutus, yhteiskunnallisten vaikutusten mittaus- ja raportointitekniikoiden kehittäminen sekä brandin tunnettavuuden edistäminen. Käytännössä Syfon osuus koostui hyvin laajasta sekä aloittavien yritysten että kasvuyritysten valmennus- ja koulutuskokonaisuuden rakentamisesta ja yleisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä. PYK:n pitkäaikainen kokemus yrittäjyyden ja pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisestä ja uuden tutkimustiedon tuottamisesta hyödynnettiin hankkeessa tarvittavien selvitysten tekemisessä ja yhteiskunnallisten yritysten tukimallien rakentamisessa. Työnjaosta ja edellä luetelluista vastuualueista oli sovittu tarkemmin yhteistyösopimuksessa projektin alkaessa. Kaikki osapuolet osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta tiedottamiseen ja hankkeen toimintojen kehittämiseen. Keskeisinä toimijoina hankkeessa olivat pilottiorganisaatiot. Pilottityöskentelyn tarkoituksena oli saada mahdollisimman monipuolisia kokemuksia erityyppisten, eritaustaisten ja eri kehitysvaiheessa olevien yhteiskunnallisten yritysten kehitystyöstä. Alussa pilotteina oli mukana toimijoita, joiden yritystoimintaa vasta suunniteltiin. YYLL-projektin hakuvaiheessa oli jo mukana 1. vaiheen pilotteina Ensi- ja turvakotien liitto, Mielenterveyden keskusliitto sekä Espoon ja Helsingin kaupungit. Projektin kehitystyöstä tiedottamisen avulla toisen vaiheen piloteiksi tuli jo toimivia yrityksiä, jolloin 15

17 mallintamistyön taustaksi saatiin myös kasvuyrityksiä ja yhteiskunnallisen yrityksen statuksen hakua yritystoiminnalleen suunnittelevia yrityksiä ja järjestöjä. Omana ryhmänä pilotteina toimivat Helsingin sosiaalivirastolle palveluja tuottavat hoiva- ja asumispalveluyritykset, jotka tulivat mukaan viraston tarjottua mahdollisuutta kehitystyöskentelyyn palveluiden tarjoajille. Hankkeessa mukana olleet pilottiorganisaatiot Ensi- ja turvakotien liitto ja Pääkaupungin turvakoti ry Mielenterveyden keskusliitto Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, jonka pilotissa ovat koulutuksiin ja valmennuksiin osallistuneet sosiaalivirastolle palveluja tuottavat o Alvi ry o VTKL-palvelut Oy o HDL-Hoiva Oy o Käpyrinne ry o Kantti ry o Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry o Lilinkotisäätiö o Mty Etappi ry o Mi-Casita päiväkoti o Palvelukauppa KodinOnni Oy Espoon kaupunki Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Sosiaalitaito Oy Finlandssvenska kompetenscentret Ab Sunspelt Oy 16

18 3 Käyttäjälähtöistä kehittämistä hankkeen toiminta Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeessa mallinnettiin yhteiskunnallisten yritysten käyttäjälähtöinen kehittämisympäristö (tukirakenne) ja edistettiin sen toimintamahdollisuuksia. Kehittämisympäristö voidaan hahmottaa kehämallina, jossa eri toimijat ja toiminnot kehittyvät ja kehittävät yhteiskunnallisten yritysten sektoria yhteistyössä. Kehittämisympäristön kolme osa-aluetta kuvaavat yhteiskunnallisen yritystoiminnan keskeisiä tekijöitä: 1) yhteisöt, johon kuuluvat erilaiset yrittäjä-, asiantuntija, tutkimus- ja kehittämisyhteisöt ja kehittämisverkostot, 2) liiketoiminnan tuki, erilaiset yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutuksen, valmennuksen ja liiketoiminnan kehittämisen tukikonseptit ja rahoitus sekä 3) brandi, jossa näkyvyys, mielikuvat yhteiskunnallisista yrityksistä ja tiedotus mahdollistavat asiakasymmärryksen lisääntymisen toimintamallista. Mallin keskiössä, sen keskeisenä moottorina ja tukitoimien kohteena on positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia liiketoiminnallaan tuottava yhteiskunnallinen yritys (vrt. myös Palokolmiomalli, luku 4.2., kuva 15). 17

19 Kuva 2. Yhteiskunnallisten yritysten käyttäjälähtöinen kehittämisympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen tavoitteista johdettu sisällöllinen kehittämistyö jaettiin kolmeen toiminnalliseen kokonaisuuteen: 1. koulutuksen ja valmennuksen menetelmien sekä liiketoiminnan edistämisen työkalujen kehittäminen (tuki) 2. tutkimusverkoston rakentaminen (yhteisöt) 3. yleinen yhteiskunnallisen yritystoiminnan brandin tunnettavuuden lisääminen (brandi). Koulutuksen ja valmennuksen menetelmiä sekä liiketoiminnan edistämisen työkaluja kehitettiin tiiviissä yhteistyössä hankkeen pilottien kanssa. Osaaminen koottiin yhteiskunnallisten yritysten tukipalveluksi nimeltä Kasvuhuone (luku 3.1.). Toinen projektin aikana vahvasti kehittynyt toiminta on Fin- SERN-tutkimusverkosto, joka jatkaa toimintaansa Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto ry:nä. (ks. luku 3.3.). Brandin tunnettavuutta edistettiin yhteistyössä sektorin muiden toimijoiden kanssa (luku 3.4.). Lisäksi hankkeen jälkeen jäävät käyttöön projektin verkkosivut, joille on kerätty 1 tietoa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta, sen kehittämistyöstä, julkaisuista, yrityksistä ja tapahtumista. Kehittämistyötä ohjasi tavoite positiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten suunnitelmallisesta edistämisestä liiketoiminnan keinoin. Hanke toimi 1 18

20 myös aktiivisesti jokaisen osa-alueen verkostoja kooten ja niiden yhteistyötä ja kumppanuuksia edistäen. 3.1 Kasvuhuoneen mallinnus Koulutuksen ja valmennuksen sekä liiketoiminnan tuen kehittämisen kokonaisuudelle annettiin projektin aikana nimi Kasvuhuone. Nimellä haluttiin kuvata ympäristöä, jossa yhteiskunnalliset yritykset kasvavat, kehittyvät ja kukoistavat. Kasvuhuone toimi hankkeen aikana Living lab -tyyppisenä ympäristönä, jossa pilottiorganisaatioissa esiintyvien haasteiden tunnistamisen ja niihin ratkaisujen etsimisen avulla koottiin työkaluja ja menetelmiä erilaisten yhteiskunnallisten yritysten aloitus- ja kasvuvaiheiden toiminnan edistämiseen. Kuva 3. Ideointia Mallintamisen tausta Kasvuhuoneen rakentamisen pohjana olivat 1) Pienyrityskeskuksessa tehdyt selvitykset yhteiskunnallisten yritysten tilanteesta ja tarpeista sekä olemassa olevien yritysneuvontaorganisaatioiden tarjoamasta ohjauksesta (ks. 19

21 myös luku 3.2.), 2) kansainvälinen benchmarking sekä 3) kokemukset pilottitoiminnasta. Yhteiskunnallisten yritysten tunnistamisen, synnyttämisen ja kasvun tukitarpeet Kasvuhuoneen taustaksi selvitettiin, missä määrin aloittavat yhteiskunnalliset yritykset ja sellaisen perustamista harkitsevat tahot tarvitsevat tuki- ja hautomopalveluja, millaisia niiden tulisi olla ja vastaako tämänhetkinen hautomopalvelujen tarjonta Uudellamaalla näihin tarpeisiin. Julkisten yrityspalvelujen kehittämisessä on pyrkimyksenä yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa palveluverkon rakenteita, eikä uusille palveluille olla lähtökohtaisesti suopeita. Kysymyksiä lähestytään kahdesta suunnasta: olemassa olevien hautomopalvelujen kartoituksella, joka laadittiin haastattelujen, keskustelujen ja internet-sivuilla olleiden tietojen kautta sekä yhteiskunnallisille yrityksille ja niistä kiinnostuneille henkilöille suunnatulla kyselyllä. Haastatelluille uusmaalaisille hautomovetäjille yhteiskunnallinen yrittäminen ei vaikuttanut erityisen tutulta. Yhteiskunnallisia yrityksiä ei juuri ollut hakenut hautomoihin. Aalto Start-Up Center -hautomossa niitä on ollut muutamia, Porvoon Posintrassa on kätilöity yhtä sosiaalista yritystä samoin kuin Yritys-Helsingissä, johon ovat myös ottaneet yhteyttä yksittäiset järjestöt. Spinnossa tehdään periaatteessa vielä sosiaali- ja terveysalan yritysten hautomista, mutta käytännössä niiden kehittäminen on jo hiipunut. Tähän tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. vaateet siitä, että hautomoyrityksillä on oltava mielellään kasvuun tähtäävä tuore liikeidea, arvioitua kasvupotentiaalia, sopiva yrittäjäpersoona sekä ly-tunnus eli yritys on jo perustettu. Kyselyaineiston perusteella yhteiskunnallisten yritysten strategia, rahoitus ja yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ovat tukipalvelujen tarjonnan näkökulmasta pullonkauloja; niitä pidetään tärkeinä, mutta tukevien palvelujen saatavuutta heikkona (kuva 4). Kyselyvastaajat kritisoivat lisäksi sitä, ettei ole olemassa yhtä lähdettä, tiedon kertymää, josta kaikki aihepiiriä koskeva tieto olisi saatavissa. 20

22 Kuva 4. Eräiden liiketoiminnan osatekijöiden merkitys yhteiskunnallisten yritysten perustamisen kannalta suhteessa niitä tukevien palvelujen saatavuuteen (n=56) Tulosten perusteella yhteiskunnalliset yritykset hyötyvät periaatteessa hautomoiden peruspalveluista siinä kuin muutkin yritykset. Joillekin niistä luultavasti riittävät normaalit hautomopalvelut, mutta esimerkiksi järjestölähtöiset toimijat tarvitsevat lisäksi erityispalvelua koskien strategioita ja rahoituskysymyksiä. Vähäinen yhteiskunnallisten yritysten hakeutuminen hautomoihin puoltaa niiden kehittämisen keskittämistä yhteen paikkaan (vrt. maahanmuuttajayrittäjyys Yritys-Helsinki, maaseutuyrittäjyys Pro-Agria). Yhteiskunnallisten yritysten toimintatavan katsotaan vaativan erityistä osaamista, tosin tässä asiassa haastateltu hautomohenkilöstö ei ollut aivan yksimielistä. Erityisesti sosiaalisten yritysten neuvonnan katsotaan kuitenkin edellyttävän perehtyneisyyttä tukimuotoihin ja niiden muutosten jatkuvaa seuraamista. Taustaselvitys nosti myös esiin kysymyksen, miten hankkeen aikana voidaan yhteiskunnallisten yritysten näkökulmasta varautua hautomopalvelujen tulevaisuuteen vuoden 2013 jälkeen, koska kaikki olemassa olevat hautomot toimivat suurelta osin EU-rakennerahastojen projektirahoituksella. 21

23 Kasvuhuoneen taustaksi hankittiin myös tietoa kansainvälisistä malleista ja toimintatavoista, joita sovellettiin suomalaiseen toimintaympäristöön sopiviksi. Mm. Iso-Britanniaan tehtyjen vertailukehittämismatkojen avulla kartoitettiin yhteiskunnallisten yritysten tukirakenteiden kokemuksia yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan kehittämistyöstä ja rahoituksesta, tutustuttiin eri aloilla toimivien yhteiskunnallisten yritysten toimintamalleihin ja niiden vaikutusten arviointimenetelmiin. Benchmarking oli hyödyllistä, koska muualla Euroopassa yhteiskunnallisen yritystoiminnan systemaattisessa kehittämisessä ollaan jo jonkin verran pidemmällä kuin Suomessa Pilottityöskentely Hankkeen pilottityöskentelyn tavoitteena oli tunnistaa eri kehitysvaiheissa olevien ja erilaisia organisatorisia taustoja edustavien toimijoiden haasteita ja mahdollisuuksia yhteiskunnallisena yrityksenä toimimiseen ja rakentaa soveltuvia tukimalleja. Tuen kohderyhmät Pilottien avulla tunnistettiin kolme keskeistä yhteiskunnallisen yrityksen kehittämisvaihetta ja näin ollen muodostettiin kolme eri kohderyhmälle suunnattua tukimallia: Kuva 5. Pilottityypit ja caset 22

YHTEISÖT BRÄNDI. Käyttäjälähtöinen kehitysympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab malli

YHTEISÖT BRÄNDI. Käyttäjälähtöinen kehitysympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab malli Käyttäjälähtöinen kehitysympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab malli Tutkimusyhteisö Jakaminen, ideointi Rahoitus Yhteiskunnallisten yritysten rahasto/pääomasijoitusyhtiö Yrittäjäyhteisöt Mm.

Lisätiedot

Esittelyssä: Toiminta-ajatus ja toimintamalli. Palvelun sisällöt ja metodit. Referenssit

Esittelyssä: Toiminta-ajatus ja toimintamalli. Palvelun sisällöt ja metodit. Referenssit Esittelyssä: Toiminta-ajatus ja toimintamalli Palvelun sisällöt ja metodit Referenssit Käyttäjälähtöinen kehitysympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab malli Tutkimusyhteisö Jakaminen, ideointi

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia yhteiskunnallisten yritysten kehittämisestä

Käytännön kokemuksia yhteiskunnallisten yritysten kehittämisestä Käytännön kokemuksia yhteiskunnallisten yritysten kehittämisestä Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Elina Vanhapiha, projektipäällikkö, Syfo Oy 1. Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Miten yhteiskunnallinen yritys syntyy? Motivaatio Polku Liiketoimintamalli Luominen - Kasvu., SYY Akatemia osuuskunta

Miten yhteiskunnallinen yritys syntyy? Motivaatio Polku Liiketoimintamalli Luominen - Kasvu., SYY Akatemia osuuskunta Miten yhteiskunnallinen yritys syntyy? Motivaatio Polku Liiketoimintamalli Luominen - Kasvu, SYY Akatemia osuuskunta Kasvava asiantuntija- ja valmennusyhteisö Asiantuntijoillamme, omistajillamme ja kumppaneillamme

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010

Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Kommenttipuheenvuoro pienosuustoiminnan tutkimustarpeet Yhdessä yrittämään! hanke Niina Immonen Suomessa vallalla yksinyrittämisen kulttuuri Yrityskannasta 93%

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen Yhteiskunnallinen yritys -merkki 24.4.2012 Saila Tykkyläinen YHTEISKUNNALLINEN YRITYS -MERKKI Yhteiskunnallinen yritys -merkki viestii yrityksistä, jotka kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot