Yhteiskunnallisten yritysten Living lab tukimallia rakentamassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu C katsauksia ja aineistoja 30

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskunnallisten yritysten Living lab tukimallia rakentamassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu C katsauksia ja aineistoja 30"

Transkriptio

1 Diakonia-ammattikorkeakoulu C katsauksia ja aineistoja 30 Ulla Korhonen, Elina Vanhapiha, Jari Karjalainen, Harri Kostilainen, Karoliina Ahonen ja Ritva Karinsalo Yhteiskunnallisten yritysten Living lab tukimallia rakentamassa

2 Ulla Korhonen, Elina Vanhapiha, Jari Karjalainen, Harri Kostilainen, Karoliina Ahonen ja Ritva Karinsalo Yhteiskunnallisten yritysten Living lab tukimallia rakentamassa Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsinki

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA C Raportteja 30 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Scanstockphoto Taitto: Ulriikka Lipasti, Turun Etusivu Oy ISBN (pdf) ISSN

4 TIIVISTELMÄ Ulla Korhonen, Elina Vanhapiha, Jari Karjalainen, Harri Kostilainen, Karoliina Ahonen ja Ritva Karinsalo Yhteiskunnallisten yritysten Living lab Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Raportteja 30 ISBN ISSN (pdf) Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen (YYLL-hanke) toteuttivat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Syfo Oy ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK) vuosina ESR-osarahoitteisessa hankkeessa tuettiin yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittymistä muun muassa kehittämällä työkaluja ja menetelmiä liiketoiminnan valmennukseen sekä lisättiin sektorin tunnettavuutta. Projektissa rakennettiin Kasvuhuone -palvelukokonaisuus, joka tarjoaa asiantuntemusta ja aineistoja yhteiskunnallisten yritysten kehittymiselle, kehitettiin brandia sekä perustettiin yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto FinSERN. YYLL-hankkeen kohderyhminä olivat yritystoimintaa suunnittelevat ja jo toimivat yhteiskunnalliset yrittäjät ja järjestötoimijat sekä yritysneuvontaa antavat tahot ja kuntien hankinnoista päättävät viranomaiset. Muita kohderyhmiä olivat oppilaitokset ja opiskelijat, tutkijat ja tutkimustiedon hyödyntäjät sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Keskeisiä toimijoita ja samalla välitöntä kohderyhmää olivat pilottikumppanit, jotka kehittivät omaa toimintaansa yhteiskunnallisen yritystoiminnan suuntaan Living lab -tyyppisessä toimintaympäristössä. Pilottien kehitystyössä käytetyt menetelmät ja kehitetyt työkalut koottiin hankkeen aikana Kasvuhuone-palvelukokonaisuuteen. Pilottityöskentelyn 3

5 tarkoituksena oli saada mahdollisimman monipuolisia kokemuksia erityyppisten, eritaustaisten ja eri kehitysvaiheessa olevien yhteiskunnallisten yritysten kehitystyöstä. Hankkeen seitsemässä erilaisessa kehittämiskokonaisuudessa edistettiin mm. palvelun tuottajien ja julkisten hankintojen yhteiskehittämistä, social franchising -yrittäjyyttä, järjestöjen palveluiden ja jo toimivan yrityksen kehitystä yhteiskunnallisen yritystoiminnan suuntaan. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto ry, FinSERN, kokoaa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita tutkijoita ja tutkimustiedon hyödyntäjiä, tiedottaa, innostaa ja motivoi tutkijoita ja opinnäytetyöntekijöitä sekä verkostoituu kansainvälisesti. Yhteiskunnallisten yritysten brandin rakentaminen sisälsi verkostoyhteistyötä ja tiedotusta ja koulutusta. Hankkeen edustajat olivat mukana Yhteiskunnallinen yritys - merkin kehittämisessä ja merkin kriteerien määrittelyssä. Hanketoimijat suosittelevat yhteiskunnallisten yritysten rahoitusmallin toteuttamista ja julkisten palveluiden hankintaprosessien kehittämistä niin, että sosiaaliset kriteerit huomioidaan hankinnoista päätettäessä. Perustietoa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta tulee olla saatavilla oppilaitoksissa ja yritysneuvonnassa, joissa tulee myös huomioida uudenlaiset yrittäjäpotentiaalit mm. järjestöt asiakkainaan. Yhteistyössä tehty yhteiskunnallisen yritystoiminnan yleinen tiedotus ja kehitystyön jatkuva vaikuttavuuden arviointi ovat hyviä jatkettavia käytäntöjä myös tulevaisuudessa. Asiasanat: yhteiskunnallinen yrittäjyys; sosiaaliset yritykset; järjestöt; kehittäminen Teemat: Kansalaisyhteiskunta Kasvatus ja koulutus Julkaistu: Painettuna ja Open Access-verkkojulkaisuna Painetun julkaisun tilaukset: Granum-verkkokirjakaupasta 4

6 ABSTRACT Ulla Korhonen, Elina Vanhapiha, Jari Karjalainen, Harri Kostilainen, Karoliina Ahonen ja Ritva Karinsalo Social Enterprise Living Lab Helsinki: Diaconia University of Applied Sciences, p. Publications of the Diaconia University of Applied Science C Reports 30 ISBN ISSN (pdf) The project Social Enterprises Living Lab (abbreviated YYLL in Finnish) was carried out by Diaconia University of Applied Sciences (Diak), Syfo Oy and the University of Helsinki School of Business, Small Business Center (PYK) during the years This partly ESF-funded project worked to advance the development of social enterprises through e.g. the development of tools and methods for coaching these businesses, increasing the visibility of this sector. The project built a set of services, dubbed Kasvuhuone (Room of Growth), which offers expertise and materials for the development of social enterprises; the project also enhanced brands and established the Finnish Social Enterprise Research Network, FinSERN. The target groups of the Living Lab project included parties planning to start social enterprises as well as current social entrepreneurs and non-governmental organisations; they also included parties that provide business counselling and even public officials in charge of municipal purchasing operations. Other target groups consisted of educational institutions, students, researchers, parties that make use of research data, and other interested parties. The piloting partners were essential as project members and they also 5

7 6 formed a direct target group; they developed their operations in a living lab -type environment to include social enterprising features. The methods applied and tools developed in the pilots were collected into the Kasvuhuone service set during the project. The point of the pilots was to gain as varied a set of experiences as possible concerning the work needed to develop social enterprises of different kinds with different backgrounds in different phases of development. The seven different development activities under the main project advanced, for example, the joint development of service provision and public procurement processes, social franchising, and the development of current businesses and service organisations to include features of social enterprising. Networking internationally, the Finnish Social Enterprise Research Network, FinSERN, connects researchers and users of research data interested in the same topics; it informs, inspires and motivates researchers and thesis writers. The developing of brands for social enterprises included networking, communication and training. Project members were involved in the development of the Social Enterprise Mark and in the development of the respective criteria. The project members recommend the implementation of a funding model for social enterprises and the development of a procurement process for public services in a manner that ensures that social criteria are respected when purchase decisions are made. Basic information concerning social enterprising should be made available in educational institutions and in business counselling, and both of these should pay attention to new types of entrepreneuring potential, such as organisations that may become their customers. Good practices to continue in the future include jointly implemented general communication concerning social enterprising and the continuous assessment of the impacts of the development work.

8 Keywords: social entrepreneurship; social enterprises; organisations; development Themes: Civil society Education and training. Available: In print and as an Open Access web publication Order: Webstore Granum at 7

9 Sisällys 1 Esipuhe Projektisuunnittelun aikaa yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen tausta ja tavoitteet Maailma vuonna 2009 Miksi Suomessa ei ole ollut yhteiskunnallisten yritysten sektoria? Hankkeen tavoitteet Hankkeen toimijat Käyttäjälähtöistä kehittämisrä hankkeen toiminta Kasvuhuoneen mallinnus Mallintamisen tausta Pilottityöskentely Kasvuhuone-konseptin rakentaminen Pilottikehittäjien näkemyksiä Selvitykset mallintamisen tukena FinSERN yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimuksen organisoituminen Brandi Yhteiskunnallisten yritysten näkyväksi tekeminen Verkostoista voimaa Vaikuttavaa yhteistyötä hankkeen tuloksia Pilottimallit Kasvuhuone liiketoiminnan tukimalli Yhteiskunnallisten yritysten sektori ja sen tutkimus kehittyvät edelleen Kohti vahvaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan sektoria hankkeen suositukset...55 Osoitteita...59 Liitteet

10 1 Esipuhe Yhteiskunnallinen yrittäjyys on noussut yleiseen keskusteluun maailmanlaajuisesti. Keskustelun taustalla on kansainvälisten markkinoiden kehittyminen ja globalisaatio. Kansainvälinen kehitys kannustaa ja pakottaa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarkoittaa laajasti määriteltynä yhteiskunnan (yhteisö, alakulttuuri) tavoitteet laajasti huomioon ottavaa resurssien allokaatiota, organisoitumista ja yritystoimintaa, joka ottaen huomioon muotoutuneiden kansainvälisten markkinoiden olosuhteet ja resurssiallokaatio ei muuten toteutuisi. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden arvostus ja voiton osittainen takaisin sijoittaminen yhteisön ja/tai alakulttuurin tavoitteiden mukaiseen toimintaan sitouttavat intressiryhmän tavoitteiden mukaiseen toimintaan ja estävät toisaalta resurssien allokaation puhtaasti kansainvälisten markkinoiden arvojen, intressien ja tuotto-odotusten mukaisesti. Kansainvälinen kehitys kannustaa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja kansallisten ja alakulttuurikohtaisten arvomaailmojen ja organisoitumisen (paikalliset markkinat) hyväksymiseen, ruokkimiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen kahdestakin syystä. Ensinnäkin se mahdollistaa muotoutuneissa kansainvälisten markkinoiden olosuhteissa sellaisen organisoitumisen, palvelut ja elämän, joka muuten ei olisi mahdollista muotoutuneilla markkinoilla (siis ottaen huomioon resurssien allokaatio kansainvälisillä markkinoilla, joka ei välttämättä ota huomioon esimerkiksi kansallisia tai alakulttuuri- ja/ tai kansanryhmäkohtaisia intressejä ja säilymis-, hyvinvointi- ja kehitystavoitteita). Toisaalta se ruokkii ja kannustaa kansalliseen tai alakulttuurikohtaiseen, kansainvälisestikin merkittävien arvomaailmojen tunnistamiseen ja 9

11 kehittämiseen, jotka voisivat pitää kansakunnan, alueen ja/tai alakulttuurin kiinni kansainvälisillä markkinoilla tai jopa edesauttaa sen kehittymistä merkittävään asemaan kansainvälisillä markkinoilla. Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä laajassa merkityksessä puhuessamme olemmekin siis kiinni merkittävässä yhteisöä säilyttävässä toiminnassa ja toisaalta yhteisön asemaa kansainvälisillä markkinoilla edistävästä toiminnassa. Tässä saatesanoja tälle, onneksi huomattavasti konkreettisemmin kansallisia haasteitamme, yhteiskunnallista yrittäjyyttä, sen tarvetta ja kehitysmahdollisuuksia ja -välineitä esille tuovalle ja kehittävälle projektille ja sen raportille. Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hanke edistää osaltaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden arvopohjan ja arvopohjaisen yrittäjyyden kehittymistä ja toisaalta kehittää välineitä arvopohjaisten organisaatioiden ja yritysten tunnistamiseksi ja kehittämiseksi. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti yhteiskunnallista yrittäjyyttä suunnittelevat henkilöt ja jo toimivat yhteiskunnalliset yrittäjät. Tutkimusjohtaja Jari Handelberg Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Pienyrityskeskus 10

12 2 Projektisuunnittelun aikaa yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen tausta ja tavoitteet Väestön ikärakenteen muutos ja työvoiman väheneminen samanaikaisesti yritys- ja innovaatiotoimintaa muuttavien kehityskulkujen kanssa muodostavat kansantalouden kestokyvylle keskeisen haasteen. Vallitseva tilanne korostaa tuottavuuden kasvun ja sosiaalisesti kestävien ja taloudellisesti kannattavien toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisen merkitystä. Tuottavuuden parantaminen on haaste erityisesti palvelusektorille. Näillä kysymyksillä on keskeinen kytkentä toimialoja uudistavaan innovaatiotoimintaan ja osaamiseen. Yksilön näkökulmasta katsottuna yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen tavoitteena on turvata jokaiselle ihmiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen sekä mahdollisuuden tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon. Sosiaalisesti kestävillä yhteiskunnilla on paremmat edellytykset sopeutua rakennemuutokseen ja toteuttaa sekä taloudellisia että ekologisia tavoitteita eli kokonaisvaltaista kestävää kehitystä. Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä luodaan yhteisötalouden sektorilla, jossa erilaiset toimijat muodostavat uudenlaisia kumppanuuksia ja toimintamuotoja. Yhteisötalouden keskeinen toimija, yhteiskunnallinen yritys, voi ottaa tavoitteekseen monenlaisten asioiden edistämisen. Euroopassa yhteiskunnalliset yritykset muun muassa työllistävät syrjäytyneitä ryhmiä, edistävät yhteisöllisyyttä, tuottavat ympäristöpalveluita tai lapsien kulttuuripalveluita. Yhteiskunnallisten yritysten potentiaalia ei ole vielä Suomessa osattu hyödyntää, vaikka lukuisissa kansallisissa ohjel- 11

13 missa ja hankkeissa viitataan kolmannen sektorin tai yhteisötalouden sektorin potentiaalin kartoittamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Suomen Lontoon Instituutti teetti alkuvuodesta 2009 kyselytutkimuksen osana Finnvera Oyj:n ja Suomen yrittäjien Yritysbarometria. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan arvioida, että melkoinen osa suomalaisista yrittäjistä ja yrityksistä kokee toteuttavansa sosiaalista tehtävää tai että sosiaaliset tai ympäristölliset tavoitteet ovat osa yrityksen tavoitteista. Suomessa havaittiin siis olevan vahva yhteiskunnallista yrittäjyyttä suosiva trendi. 2.1 Maailma vuonna 2009 Miksi Suomessa ei ole ollut yhteiskunnallisten yritysten sektoria? Tässä raportissa esiteltävän Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen (YYLL-hanke) suunnitteluvaiheessa vuonna 2009 oli yhteiskunnallisen yritystoiminnan käsite Suomessa vain vähän tunnettu, eikä sille ollut yhteisesti sovittua määrittelyä. Suomessa oli kyseisenä aikana kuitenkin toiminnassa laskutavoista riippuen yhteiskunnalliseksi yritykseksi laskettavaa toimijaa, esimerkiksi pienyrityksiä, säätiöiden ja järjestöjen liiketoimintaa, osuuskuntia ja sosiaalisia yrityksiä. Yhteiskunnallinen yritys on käännös englanninkielisestä social enterprise -termistä. Sillä tarkoitetaan yhteiskunnan kannalta merkittävää tuotetta tai palvelua tuottavaa yritystä, jonka voitosta suuri osa käytetään joko yrityksen kehittämiseen tai laajemman yhteiskunnallisen tarkoituksen hyväksi. Yhteiskunnallisen yrityksen konsepti on ollut Suomessa tunnettu lähinnä asiantuntijapiireissä. Julkinen keskustelu yhteiskunnallisen yrityksen määrittelystä ja toiminta-alueesta on ollut suhteellisen vähäistä, eikä Suomessa ole ollut erillistä lakia yhteiskunnallisesta yrityksestä. Sektorin heikkoon tunnettuuteen on myös nähtävissä seuraavia selkeitä syitä. Suomessa ei-taloudellisten yhteiskunnallisten vaikutusten mittaus ja analysointi eivät ole yhtä kehittynyttä ja yleisesti käytettyä kuin muualla Euroopassa. Päätöksenteko kunnissa ja valtionhallinnossa perustuu ROIajatteluun eli puhtaasti rahalliseen return on investment -ajatteluun. Arviointia ei ole tehty käyttämällä SROI eli social return on investment -menettelyä, jossa tietyllä sijoitetulla tuotantopanoksella (raha tai rahaksi arvotettua työaikaa, tiloja tms.) osoitetaan saatavan puhtaasti rahallisen hyödyn lisäksi myös muita vaikutuksia, kuten vaikeasti rahalla mitattavaa turvalli- 12

14 suutta tai viihtyvyyttä. Yhteiskunnallisten vaikutusten mittaustekniikoita ja niiden käyttöönottoa täytyy kehittää, jotta ymmärretään myös investointien yhteiskunnalliset vaikutukset, jotka ovat merkittävä osa tulosta yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa. Kuva 1. Millaisia jälkiä haluamme yritystoiminnallamme jättää? Suomessa ei ole rahoituskanavia yhteiskunnallisille yrityksille. Yhteiskunnallisten yritysten ensisijainen tavoite ei ole jakaa voittoa omistajilleen, joten tarvitaan sijoittajia, joille on tärkeää yhteiskunnallinen tuotto rahallisen tuoton ohella tai sijasta. Yhteiskunnallisten yritysten tulee pystyä vakuuttamaan sijoittajat sijoituksen hyödyistä. Suomessa ei ole käytössä kattavia ja yhteismitallisia yhteiskunnallisten vaikutusten mittausjärjestelmiä, mikä osaltaan vaikeuttaa sijoitusmarkkinoiden syntymistä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Hollannissa on syntynyt rahoituslaitoksia, jotka sijoittavat pelkästään yhteiskunnallisiin yrityksiin. Yhteiskunnallisille yrittäjille ei ole neuvontaa eikä tukirakenteita. Potentiaaliset yrittäjät eivät edes tiedä, että on olemassa yhteiskunnallisen yritystoiminnan mallin mukainen tapa harjoittaa liiketoimintaa. Yhteiskun- 13

15 nallisesti motivoituneet yrittäjät eivät saa tukea yritysideoilleen perinteisistä yrityshautomoista tai neuvontaorganisaatioista, koska yritysmuotoa ja sen logiikkaa ei ymmärretä. 2.2 Hankkeen tavoitteet Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen avulla haluttiin kehittää yrityssektoria ja löytää ratkaisuja edellä kuvattuun tilanteeseen. Taustalla oli tarve löytää vaikuttavia suuriin yhteisiin ongelmiin, kuten työelämästä syrjäytyneiden työllistämiseen, hoiva-alojen työvoimapulaan tai hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Hankkeessa keskityttiin yhden yhteisötalouden toimijan eli yhteiskunnallisten yritysten potentiaalin kartoittamiseen ja käyttöönottoon ratkaisuna tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhdistämisen haasteisiin. Yritysten kehittyessä monipuolinen kuntien palvelutuotannon tarjonta ja kuluttajien valinnan mahdollisuudet palveluita hankittaessa lisääntyvät. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaa lähdettiin tukemaan samanaikaisesti monin eri tavoin ja eri näkökulmista. Hankkeen yleistavoitteeksi määriteltiin yhteiskunnallisten yritysten tukirakenteen kehittäminen. Keskeisiä sisällöllisiä tavoitteita olivat: Liiketoiminnan kehittämiseen sopivien työkalujen rakentaminen Koulutuksen ja valmennuksen menetelmien kehittäminen Yhteiskunnallisten yritysten eri kehitysvaiheisiin tarvittiin koulutusta ja valmennusta, joiden kehittäminen pohjautuu yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimustiedolle ja selvityksille olemassa olevista palveluista Tutkimusverkoston rakentaminen Eri puolilla tehtyä tutkimustietoa ja eri tieteen aloilla toimivia tutkijoita haluttiin koota yhteen sekä kansallisesti että kansainvälisesti toimivaksi verkostoksi (FinSERN) Yhteiskunnallisen yritystoiminnan brandin tunnettavuuden lisääminen Kaivattiin yleistä tiedottamista sekä yrityksille keinoja tuoda esille yhteiskunnallisia tavoitteitaan kilpailutilanteissa Yhteiskunnallisten vaikutusten suunnittelun ja arvioinnin menetelmien edelleen kehittäminen 14

16 2.3 Hankkeen toimijat Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen toteuttajina olivat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Syfo Oy ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK). Rahoituksesta pääosa tuli Euroopan sosiaalirahastosta ja omarahoitusosuus koottiin osallistuvilta kunnilta ja piloteilta sekä toteuttajaorganisaatioilta. Diak oli ollut mukana useissa sosiaalista yritystoimintaa kehittävissä hankkeissa ja verkostoissa. Oppilaitoksena sillä oli luonteva rooli koulutusosaamisen hyödyntämiseen hankkeessa. Diakin vastuulla olivat hankkeen hallinnointi, tiedotus, koulutusaineistojen valmistelu ja tutkimusverkosto FinSERN:in rakentaminen. Syfossa oli hankkeeseen tarjolla yhteiskunnallisen yritystoiminnan asiantuntijuus ja asiantuntijaverkosto. Syfo itse yhteiskunnallisena yrityksenä toi hankkeeseen kokemuksen yritystoiminnan ja yhteiskunnallista hyvää edistävän arvomaailman yhdistämisestä. Syfon vastuulla olivat hankkeen pilottityöskentelyn suunnittelu ja toteutus, yhteiskunnallisten vaikutusten mittaus- ja raportointitekniikoiden kehittäminen sekä brandin tunnettavuuden edistäminen. Käytännössä Syfon osuus koostui hyvin laajasta sekä aloittavien yritysten että kasvuyritysten valmennus- ja koulutuskokonaisuuden rakentamisesta ja yleisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä. PYK:n pitkäaikainen kokemus yrittäjyyden ja pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisestä ja uuden tutkimustiedon tuottamisesta hyödynnettiin hankkeessa tarvittavien selvitysten tekemisessä ja yhteiskunnallisten yritysten tukimallien rakentamisessa. Työnjaosta ja edellä luetelluista vastuualueista oli sovittu tarkemmin yhteistyösopimuksessa projektin alkaessa. Kaikki osapuolet osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta tiedottamiseen ja hankkeen toimintojen kehittämiseen. Keskeisinä toimijoina hankkeessa olivat pilottiorganisaatiot. Pilottityöskentelyn tarkoituksena oli saada mahdollisimman monipuolisia kokemuksia erityyppisten, eritaustaisten ja eri kehitysvaiheessa olevien yhteiskunnallisten yritysten kehitystyöstä. Alussa pilotteina oli mukana toimijoita, joiden yritystoimintaa vasta suunniteltiin. YYLL-projektin hakuvaiheessa oli jo mukana 1. vaiheen pilotteina Ensi- ja turvakotien liitto, Mielenterveyden keskusliitto sekä Espoon ja Helsingin kaupungit. Projektin kehitystyöstä tiedottamisen avulla toisen vaiheen piloteiksi tuli jo toimivia yrityksiä, jolloin 15

17 mallintamistyön taustaksi saatiin myös kasvuyrityksiä ja yhteiskunnallisen yrityksen statuksen hakua yritystoiminnalleen suunnittelevia yrityksiä ja järjestöjä. Omana ryhmänä pilotteina toimivat Helsingin sosiaalivirastolle palveluja tuottavat hoiva- ja asumispalveluyritykset, jotka tulivat mukaan viraston tarjottua mahdollisuutta kehitystyöskentelyyn palveluiden tarjoajille. Hankkeessa mukana olleet pilottiorganisaatiot Ensi- ja turvakotien liitto ja Pääkaupungin turvakoti ry Mielenterveyden keskusliitto Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, jonka pilotissa ovat koulutuksiin ja valmennuksiin osallistuneet sosiaalivirastolle palveluja tuottavat o Alvi ry o VTKL-palvelut Oy o HDL-Hoiva Oy o Käpyrinne ry o Kantti ry o Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry o Lilinkotisäätiö o Mty Etappi ry o Mi-Casita päiväkoti o Palvelukauppa KodinOnni Oy Espoon kaupunki Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Sosiaalitaito Oy Finlandssvenska kompetenscentret Ab Sunspelt Oy 16

18 3 Käyttäjälähtöistä kehittämistä hankkeen toiminta Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeessa mallinnettiin yhteiskunnallisten yritysten käyttäjälähtöinen kehittämisympäristö (tukirakenne) ja edistettiin sen toimintamahdollisuuksia. Kehittämisympäristö voidaan hahmottaa kehämallina, jossa eri toimijat ja toiminnot kehittyvät ja kehittävät yhteiskunnallisten yritysten sektoria yhteistyössä. Kehittämisympäristön kolme osa-aluetta kuvaavat yhteiskunnallisen yritystoiminnan keskeisiä tekijöitä: 1) yhteisöt, johon kuuluvat erilaiset yrittäjä-, asiantuntija, tutkimus- ja kehittämisyhteisöt ja kehittämisverkostot, 2) liiketoiminnan tuki, erilaiset yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutuksen, valmennuksen ja liiketoiminnan kehittämisen tukikonseptit ja rahoitus sekä 3) brandi, jossa näkyvyys, mielikuvat yhteiskunnallisista yrityksistä ja tiedotus mahdollistavat asiakasymmärryksen lisääntymisen toimintamallista. Mallin keskiössä, sen keskeisenä moottorina ja tukitoimien kohteena on positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia liiketoiminnallaan tuottava yhteiskunnallinen yritys (vrt. myös Palokolmiomalli, luku 4.2., kuva 15). 17

19 Kuva 2. Yhteiskunnallisten yritysten käyttäjälähtöinen kehittämisympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen tavoitteista johdettu sisällöllinen kehittämistyö jaettiin kolmeen toiminnalliseen kokonaisuuteen: 1. koulutuksen ja valmennuksen menetelmien sekä liiketoiminnan edistämisen työkalujen kehittäminen (tuki) 2. tutkimusverkoston rakentaminen (yhteisöt) 3. yleinen yhteiskunnallisen yritystoiminnan brandin tunnettavuuden lisääminen (brandi). Koulutuksen ja valmennuksen menetelmiä sekä liiketoiminnan edistämisen työkaluja kehitettiin tiiviissä yhteistyössä hankkeen pilottien kanssa. Osaaminen koottiin yhteiskunnallisten yritysten tukipalveluksi nimeltä Kasvuhuone (luku 3.1.). Toinen projektin aikana vahvasti kehittynyt toiminta on Fin- SERN-tutkimusverkosto, joka jatkaa toimintaansa Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto ry:nä. (ks. luku 3.3.). Brandin tunnettavuutta edistettiin yhteistyössä sektorin muiden toimijoiden kanssa (luku 3.4.). Lisäksi hankkeen jälkeen jäävät käyttöön projektin verkkosivut, joille on kerätty 1 tietoa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta, sen kehittämistyöstä, julkaisuista, yrityksistä ja tapahtumista. Kehittämistyötä ohjasi tavoite positiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten suunnitelmallisesta edistämisestä liiketoiminnan keinoin. Hanke toimi 1 18

20 myös aktiivisesti jokaisen osa-alueen verkostoja kooten ja niiden yhteistyötä ja kumppanuuksia edistäen. 3.1 Kasvuhuoneen mallinnus Koulutuksen ja valmennuksen sekä liiketoiminnan tuen kehittämisen kokonaisuudelle annettiin projektin aikana nimi Kasvuhuone. Nimellä haluttiin kuvata ympäristöä, jossa yhteiskunnalliset yritykset kasvavat, kehittyvät ja kukoistavat. Kasvuhuone toimi hankkeen aikana Living lab -tyyppisenä ympäristönä, jossa pilottiorganisaatioissa esiintyvien haasteiden tunnistamisen ja niihin ratkaisujen etsimisen avulla koottiin työkaluja ja menetelmiä erilaisten yhteiskunnallisten yritysten aloitus- ja kasvuvaiheiden toiminnan edistämiseen. Kuva 3. Ideointia Mallintamisen tausta Kasvuhuoneen rakentamisen pohjana olivat 1) Pienyrityskeskuksessa tehdyt selvitykset yhteiskunnallisten yritysten tilanteesta ja tarpeista sekä olemassa olevien yritysneuvontaorganisaatioiden tarjoamasta ohjauksesta (ks. 19

21 myös luku 3.2.), 2) kansainvälinen benchmarking sekä 3) kokemukset pilottitoiminnasta. Yhteiskunnallisten yritysten tunnistamisen, synnyttämisen ja kasvun tukitarpeet Kasvuhuoneen taustaksi selvitettiin, missä määrin aloittavat yhteiskunnalliset yritykset ja sellaisen perustamista harkitsevat tahot tarvitsevat tuki- ja hautomopalveluja, millaisia niiden tulisi olla ja vastaako tämänhetkinen hautomopalvelujen tarjonta Uudellamaalla näihin tarpeisiin. Julkisten yrityspalvelujen kehittämisessä on pyrkimyksenä yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa palveluverkon rakenteita, eikä uusille palveluille olla lähtökohtaisesti suopeita. Kysymyksiä lähestytään kahdesta suunnasta: olemassa olevien hautomopalvelujen kartoituksella, joka laadittiin haastattelujen, keskustelujen ja internet-sivuilla olleiden tietojen kautta sekä yhteiskunnallisille yrityksille ja niistä kiinnostuneille henkilöille suunnatulla kyselyllä. Haastatelluille uusmaalaisille hautomovetäjille yhteiskunnallinen yrittäminen ei vaikuttanut erityisen tutulta. Yhteiskunnallisia yrityksiä ei juuri ollut hakenut hautomoihin. Aalto Start-Up Center -hautomossa niitä on ollut muutamia, Porvoon Posintrassa on kätilöity yhtä sosiaalista yritystä samoin kuin Yritys-Helsingissä, johon ovat myös ottaneet yhteyttä yksittäiset järjestöt. Spinnossa tehdään periaatteessa vielä sosiaali- ja terveysalan yritysten hautomista, mutta käytännössä niiden kehittäminen on jo hiipunut. Tähän tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. vaateet siitä, että hautomoyrityksillä on oltava mielellään kasvuun tähtäävä tuore liikeidea, arvioitua kasvupotentiaalia, sopiva yrittäjäpersoona sekä ly-tunnus eli yritys on jo perustettu. Kyselyaineiston perusteella yhteiskunnallisten yritysten strategia, rahoitus ja yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ovat tukipalvelujen tarjonnan näkökulmasta pullonkauloja; niitä pidetään tärkeinä, mutta tukevien palvelujen saatavuutta heikkona (kuva 4). Kyselyvastaajat kritisoivat lisäksi sitä, ettei ole olemassa yhtä lähdettä, tiedon kertymää, josta kaikki aihepiiriä koskeva tieto olisi saatavissa. 20

22 Kuva 4. Eräiden liiketoiminnan osatekijöiden merkitys yhteiskunnallisten yritysten perustamisen kannalta suhteessa niitä tukevien palvelujen saatavuuteen (n=56) Tulosten perusteella yhteiskunnalliset yritykset hyötyvät periaatteessa hautomoiden peruspalveluista siinä kuin muutkin yritykset. Joillekin niistä luultavasti riittävät normaalit hautomopalvelut, mutta esimerkiksi järjestölähtöiset toimijat tarvitsevat lisäksi erityispalvelua koskien strategioita ja rahoituskysymyksiä. Vähäinen yhteiskunnallisten yritysten hakeutuminen hautomoihin puoltaa niiden kehittämisen keskittämistä yhteen paikkaan (vrt. maahanmuuttajayrittäjyys Yritys-Helsinki, maaseutuyrittäjyys Pro-Agria). Yhteiskunnallisten yritysten toimintatavan katsotaan vaativan erityistä osaamista, tosin tässä asiassa haastateltu hautomohenkilöstö ei ollut aivan yksimielistä. Erityisesti sosiaalisten yritysten neuvonnan katsotaan kuitenkin edellyttävän perehtyneisyyttä tukimuotoihin ja niiden muutosten jatkuvaa seuraamista. Taustaselvitys nosti myös esiin kysymyksen, miten hankkeen aikana voidaan yhteiskunnallisten yritysten näkökulmasta varautua hautomopalvelujen tulevaisuuteen vuoden 2013 jälkeen, koska kaikki olemassa olevat hautomot toimivat suurelta osin EU-rakennerahastojen projektirahoituksella. 21

23 Kasvuhuoneen taustaksi hankittiin myös tietoa kansainvälisistä malleista ja toimintatavoista, joita sovellettiin suomalaiseen toimintaympäristöön sopiviksi. Mm. Iso-Britanniaan tehtyjen vertailukehittämismatkojen avulla kartoitettiin yhteiskunnallisten yritysten tukirakenteiden kokemuksia yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan kehittämistyöstä ja rahoituksesta, tutustuttiin eri aloilla toimivien yhteiskunnallisten yritysten toimintamalleihin ja niiden vaikutusten arviointimenetelmiin. Benchmarking oli hyödyllistä, koska muualla Euroopassa yhteiskunnallisen yritystoiminnan systemaattisessa kehittämisessä ollaan jo jonkin verran pidemmällä kuin Suomessa Pilottityöskentely Hankkeen pilottityöskentelyn tavoitteena oli tunnistaa eri kehitysvaiheissa olevien ja erilaisia organisatorisia taustoja edustavien toimijoiden haasteita ja mahdollisuuksia yhteiskunnallisena yrityksenä toimimiseen ja rakentaa soveltuvia tukimalleja. Tuen kohderyhmät Pilottien avulla tunnistettiin kolme keskeistä yhteiskunnallisen yrityksen kehittämisvaihetta ja näin ollen muodostettiin kolme eri kohderyhmälle suunnattua tukimallia: Kuva 5. Pilottityypit ja caset 22

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2 CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2 Aloitustilaisuus 28.11.2016 Päivi Laitila, paivi.laitila@motiva.fi Timo Määttä, timo.maatta@motiva.fi LIFE15 IPE FI 004 CIRCWASTE-FINLAND 5

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta Suomen liitto ry Suomen liitto Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu 2010 2015 Tausta 1/2 2020 15 000 kilpailijaa (lisenssi) 12 000 Kilpailijaa 60 000 Suunnistajaa suunnistajat 50 000 suunnistajaa 400

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot