RYM-SHOKin esittely. KEHTO-kehittämiskonsortion kokous

Transkriptio

1 RYM-SHOKin esittely KEHTO-kehittämiskonsortion kokous

2 SHOK-statuksen edellyttämä uusi toimintatapa rakennetun ympäristön tutkimustoiminnassa Osaamiskeskittymiä ja huippuyksiköitä RYM-SHOK RYM-SHOK Oy Oy Energiatehokkuus Energiatehokkuus Yhdyskuntainfra Yhdyskuntainfra Prosessit Prosessit ja toimintamallit ja toimintamallit SRA ja tutkimusohjelmat Innovaatiot ja huippuosaaminen Kansainvälinen kilpailukyky Tilat Tilat Globaalit läpimurrot Yliopistot ja tutkimuslaitokset Yritykset Yhteiset strategiset tutkimusohjelmat (40 %) Tutkimusohjelmien tavoitteita tukevat konsortio- tai yrityshankkeet (60 %)

3 RYM-SHOKin Hankesalkku SHOK-volyymi yhteensä M /v SHOK-leimatut hankkeet Tilat Tilat Rakennettu Rakennettu Ympäristö Ympäristö Oy Oy Yhdyskuntainfra Yhdyskuntainfra Toimintamallit Toimintamallit ja ja prosessit prosessit Yhteiset strategiset tutkimusohjelmat 40 % 20 M Yritysten rahoitusosuus keskim. 40 % 8 M Yritysryhmä- /yrityshankkeet 60 % 30 M Yritysten rahoitusosuus keskim. 60 % 18 M Konsortiohankkeet Konsortiohankkeet Konsortiohankkeet Konsortiohankkeet Konsortiohankkeet Konsortiohankkeet Energiatehokkuus Energiatehokkuus SHOKin yhteiset tutkimusohjelmat

4 SHOKin perusteluja ja hyöty yrityksille/yhteiskunnalle T&K-tulokset Osaaminen Resurssit Imago Rahoitus Huipputuotteet Uudet ratkaisut, toimintatavat ja konseptit Poikkiteknologiset sovellukset Huippupalvelut Teknologian huippuosaaminen, keihäänkärjet Arkkitehtuuri ja muotoilu Kansainvälistymistaidot Markkinointiosaaminen Johtamistaidot Liiketoimintaosaaminen Globaalit businessmahdollisuudet Verkottumisosaaminen Alan asema yliopistoissa Aalto -yliopiston tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Osaavat ja motivoituneet opettajat Potentiaalisten nuorten kiinnostus Huippuresurssien saatavuus Kansainvälisten huippututkijoiden kiinnostus Positiivinen mielikuva kiinteistöja rakennusalasta Rekrytointi Nuorten kiinnostus Rahoitus Pitkäjänteinen julkinen rahoitus EU-rahoitus Yritysten yhteinen rahoitus

5 RYM-SHOKin VALMISTELUTYÖSSÄ TÄHÄN MENNESSÄ TAPAHTUNUT Työ käynnistyi keväällä 2007 Syksyllä 2007 keskeisten yritysten läpikäynti 1-5/08 tutkimusstrategian sisältöä käsittelevät työpajat. 5-10/08 SRA:n kirjoittaminen, yrityskommenttien jatkuva kokoaminen ja sisällyttäminen suunnitelmaan 8-10/08 toimintamallin hahmottaminen, esittelyt yrityksille 8-10/08 potentiaalisten osakasyritysten kartoitus, myös liitännäisiltä toimialoilta 9/08 valmistelun esittelyseminaari, 312 osallistujaa Valmisteluvastuussa Rakennusteollisuus RT, RAKLI, LVI-Talotekniikkaliitto, RIL, VTT ja Tekes tiiviisti yhteistyössä mukana. Valmistelutyöhön osallistunut runsaat 200 henkilöä, lähes 70 yritystä toimialan eri osista Keskustelut Keskustelut keskeisten keskeisten toimijoiden toimijoiden kanssa kanssa Tavoitteen ja Tavoitteen ja tahtotilan tahtotilan määrittely määrittely Tutkimusagenda Tutkimusagenda ja ja sopimusratkaisut sopimusratkaisut Päätöksenteko Päätöksenteko osakkuudesta osakkuudesta ja ja käynnistyksestä käynnistyksestä Keskittymän Keskittymän käynnistys käynnistys

6 TYÖTÄ OHJAAVASSA YRITYSRYHMÄSSÄ YIT Oyj, Halton Oy, Olof Granlund Oy, Pöyry Oyj, Senaatti-kiinteistöt, SRV Yhtiöt Oyj, NCC Rakennus Oy, Nordea Pankki Suomi Oyj, Ruukki Construction, Ratahallintokeskus, maxit Oy, Destia Oy, Peab Seicon Oy, Skanska Oy, Lemminkäinen Oyj, VTT MUITA JATKOTYÖSKENTELYYN HALUKKAIKSI ILMOITTAUTUNEITA VVO, Consolis/Parma, Luja-yhtiöt, Ramboll, SITO, FCG, Rudus, Ramirent, Tulikivi Oyj, Ensto Oy, Kone Oyj, Storaenso Timber, Tiehallinto, Paroc Oy, Oilon Oy, TKK, TTY, TTL, KTL

7 VALMISTELUTYÖN JATKO Hanketta ohjaa yritysryhmä 11/08 Merkintävarausilmoitukset RYM-SHOK Oy:n osakkuudesta 10-12/08 SRAn viimeistely, tutkimusohjelmien ja tutkimusvolyymin hahmottaminen alustavan merkintävarauksen tehneiden yritysten johdolla Hakemus statuksesta SHOKien johtoryhmälle / tiede- ja teknologianeuvostolle vuoden 2009 alussa Lopulliset sopimukset toiminnan käynnistämisestä alkuvuodesta 2009 Tutkimusohjelmien tarkennettu suunnittelu kevät kesä 2009 RYM-SHOK Oy aloittaa toimintansa syksyllä 2009 Keskustelut Keskustelut keskeisten keskeisten toimijoiden toimijoiden kanssa kanssa Tavoitteen ja Tavoitteen ja tahtotilan tahtotilan määrittely määrittely Tutkimusagenda Tutkimusagenda ja ja sopimusratkaisut sopimusratkaisut Päätöksenteko Päätöksenteko osakkuudesta osakkuudesta ja ja käynnistyksestä käynnistyksestä Keskittymän Keskittymän käynnistys käynnistys

8 RYM-SHOK Oy YHTIÖKOKOUS - valitsee hallituksen HALLITUS - valitsee toimitusjohtajan ja tutkimusjohtajan - päättää strategiasta, tutkimusohjelmista ja yhteisistä hankkeista NEUVOTTELUKUNTA - jäsenet osakasyrityksistä, muista yrityksistä, alan toimialajärjestöistä ja viranomaisista - hallitus nimittää puheenjohtajan ja kutsuu jäsenet TOIMITUS- JOHTAJA TUTKIMUS- JOHTAJA TYÖ- JA OHJAUSRYHMÄT - hallitus nimeää ensisijaisesti osakkaiden edustajista - ehdottaa: a) tutkimusohjelman sisällön b) käynnistettävät projektit c) ohjaa ohjelmia ja projekteja

9 RYM-SHOK Oy Toiminnasta vastaava yhtiö (koordinointi, ohjaus) Osakkaina yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset Laatii Strategisen tutkimusohjelman (SRA), joka on kuvaus SHOKin tutkimusteemoista ja aiheista sekä suunnitelman tutkimusohjelmien laatimiseksi Tutkimusohjelmasuunnitelmassa kuvataan ohjelman yhteys SHOKin strategiaan, ohjelman tavoitteet, keskeiset tutkimusteemat, tavoiteltavat hyödyt ja niiden mittaaminen sekä työsuunnitelma aikatauluineen ja budjetteineen Neuvottelukunta Hallitus nimittää puheenjohtajan ja kutsuu jäsenet Kaikilla osakkailla on oikeus osallistua Kokoontuu kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa Osallistuu tutkimusohjelman tarvelähtöiseen määrittelyyn Tutkimusrahoitus Osakkailta edellytetään panostamista tutkimukseen ohjelmittain/painoalueittain Myös RYM-SHOK Oy:n ulkopuoliset yritykset osallistuvat tutkimukseen ja sen rahoitukseen

10 Tutkimusohjelmat Väline, jolla SHOKin tutkimusstrategiaa toteutetaan ja käynnistetään sen pohjalta Koostuu tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten hankkeista, joiden tulokset ovat tutkimusohjelmaan osallistuvien käytettävissä SHOK leimatut hankkeet SHOKin hankesalkkuun kuuluva yritys- tai yrityskonsortiohanke, joka aiheensa puolesta voidaan linkittää SHOKin tutkimusohjelmaan SHOK-volyymi Muodostuu RYM-SHOK Oy:n toiminnasta, tutkimusohjelmista sekä SHOK -leimatuista hankkeista

11 RYM-SHOK Oy:n osakkuus A-kategoria osakepääoma euroa/osakas vuotuinen maksu hallinnon pyörittämiseen /v mahdollisuus hallituspaikkaan (4 paikkaa) B-kategoria osakepääoma euroa/osakas vuotuinen maksu hallinnon pyörittämiseen /v mahdollisuus hallituspaikkaan (2 paikkaa) C-kategoria osakepääoma euroa/osakas vuotuinen maksu hallinnon pyörittämiseen /v mahdollisuus hallituspaikkaan (1 paikka) Yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on 2 hallituspaikkaa. Hallituspaikkoja on yhteensä 9 ( ). YRITYSTEN OMISTUSOSUUS VÄHINTÄÄN 70%, MUILLA ENINTÄÄN 30%

12 VISIO RYM-SHOK vahvistaa laaja-alaisen, pitkäjänteisen ja kansainvälisesti verkottuneen tutkimuksen avulla suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalan osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä valittavilla keihäänkärkialueilla. Suomen kiinteistö- ja rakennusalalla on tarjota maailmanluokan osaamista erityisesti: Rakennusten energiatehokkuudessa (uudisrakentaminen, ylläpito, korjausrakentaminen) Käyttäjälähtöisten tilojen ja alueiden suunnittelemisessa ja toteuttamisessa, sekä olosuhteiden hallinnassa Tietomalleissa ja niihin perustuvissa toimintaprosesseissa Alan yritysten kansainvälistyminen jatkuu ja Suomen kiinteistö- ja rakennusalan tuotteiden sekä palveluiden kauppataseen positiivisuus kasvaa huomattavasti. Suomessa on maailman parhaisiin kuuluva ihmisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaympäristö. Rakennettua ympäristöä kehitetään siten, että se edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ja luo hyvät kilpailuedellytykset sekä palvelee mahdollisimman hyvin teollisuuden ja muun liiketoiminnan, asumisen ja kulutuksen muuttuvia tarpeita.

13 TUTKIMUSSTRATEGIAN TEEMA-ALUEET

14 SHOK-valmisteluprosessin aikana esille tullut T&K:n tarve Teknologiakehityksen ennakointi (technology foresight) SHOK Yhteiset strategiset tutkimusohjelmat (40 %) Tutkimusohjelmien tavoitteita tukevat konsortio- tai yrityshankkeet(60 %) Muu teemoihin liittyvä T&K-työ, toimintaedellytysten kehittäminen, standardointi yms.

15 Energiatehokkuus Toimintaympäristö Toimintaympäristö Elinkaariprosessi Elinkaariprosessi Liiketoiminta ja kaupallistaminen Liiketoiminta ja kaupallistaminen Kokonaiskonseptit, tuotteet ja ja palvelut Energia Energia tuotanto, jakelu jakelu ja ja varastointi

16 Energiatehokkuus Tutkimuksen kohdealueet 1. Toimintaympäristö Tulevaisuuden tutkimus, isot trendit, skenaariot, kansainvälinen tutkimus ja benchmarking Energiatehokkuuden mittarit ja kansantaloustason kannattavuustarkastelut Ohjaus- ja kannustinmekanismit, motivointi ja rahoitusratkaisut Loppuasiakkaiden, liiketoiminnan, kehitystoiminnan ja tutkimuksen välisen synergian vahvistaminen

17 Energiatehokkuus Tutkimuksen kohdealueet 2. Liiketoiminta ja kaupallistaminen Kuluttajien ostohalukkuuden kehittäminen Energiatehokkuudesta liiketoimintaa: osaaminen, vienti, pilottiprojektit ja kansainvälinen verkottuminen Ansaintalogiikan kehittäminen, välillisten hyötyjen osoittaminen ja kilpailu-etujen tutkimus Kilpailuttamismenettelyjen kehittäminen Elinkaarivastuuseen perustuvat tilaaja - tuottajamallit, toimintamallit, hankintamallit, palvelumallit

18 Energiatehokkuus Tutkimuksen kohdealueet 3. Elinkaariprosessi Rakennusten ja yhdyskuntien 4D-kehittämistyökalut ja virtuaalimallit, integroinnin työkalut, elinkaarisuunnittelun työkalut uudis- ja korjausrakentamiseen ICT-sovellukset (ylläpito, ohjaus, diagnostiikka, tiedon hallinta, mittaus, mallinnus, simuloinnit, analyysit) Korjausrakennusprosessin omistajuus ja hallinta, palvelutuotteet, elinkaaren hallinnan työkalut Digitaalisen tiedon ja palveluiden hyödyntäminen (tietotuotteet, informaatio, valmennus, julkaisut, e-learning)

19 Energiatehokkuus Tutkimuksen kohdealueet 4. Kokonaiskonseptit / tuotteet ja palvelut Passiivitalot, +energiatalot ja 0-emissiotalot ja niitä vastaavat rakennustuotteet ja palvelut Uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuuspalveluiden ja - ratkaisujen konseptit, pilotointi, toteutusmallit ja referenssit Uudet materiaalit ja älykkäät tuotteet, joustavat järjestelmät, teollistaminen, esivalmistus, plug & play, whole building concept Virtuaalituotteet ja -menetelmät rakennusten ja muun rakennetun ympäristön toimivuuden varmistamisessa sekä käytön kehittämisessä ja hallinnassa

20 Energiatehokkuus Tutkimuksen kohdealueet 5. Energian tuotanto, jakelu ja varastointi Energiatehokas yhdyskuntarakenne: yhdyskuntien tiivistäminen, eheyttäminen ja logistinen kehittäminen Uusiutuviin energioihin perustuva energiainfrastruktuuri: hajautettu tuotanto, energian varastointi alue- ja rakennustasolla Energian tehokkaan käytön ja tuotannon älykkäät verkostot rakennuksissa ja yhdyskunnissa Energiaratkaisujen paikallinen optimointi

21 Toimintamallit ja prosessit Rajapinnat Rajapinnat Tietomallit Tietomallit Olemassa olevan rakennetun ympäristön digitalisointi Olemassa olevan rakennetun ympäristön digitalisointi Toiminta- ja ja liiketoimintamallit Toimitusverkostojen hallinta hallinta Tuottavuus ja ja tehokkuus

22 Prosessit ja toimintamallit Tutkimuksen kohdealueet 1. Uudet toiminta- ja liiketoimintamallit Investointiprosessit Ratkaisulähtöinen liiketoiminta Asiakas- ja käyttäjälähtöiset palveluprosessit, päätöksenteon tuki Käyttäjälähtöiset innovaatioprosessit Kustannustehokas laadun hallinta, tuottavuus ja lean construction Teknologian soveltaminen liiketoiminnassa

23 Prosessit ja toimintamallit Tutkimuksen kohdealueet 2. Toimitusverkostojen hallinta Kiinteistö- ja rakennusklusterin toiminta- ja ansaintalogiikka rakennusten ja rakennetun ympäristön elinkaaren eri vaiheissa; suunnittelu, rakentaminen, ylläpito, korjaaminen Toimitusketjun kokonaisvaltainen hallinta ja kokonaisuuden optimointi; tuotettuun lisäarvoon perustuvat palkitsemismekanismit ja sopimusmallit Prosessinhallinnan työkalujen kehitys ja testaus; prosessien mallinnus ja simulointi Vaatimusten hallinta läpi tuotteiden elinkaaren; suunnittelun ja rakentamisen prosesseihin kytkeytyvät vaatimustenhallinnan työkalut

24 Prosessit ja toimintamallit Tutkimuksen kohdealueet 3. Tuottavuus ja tehokkuus Lean-toimintamallit Projektitoiminnan ajan hallinta ja toimitusten oikea-aikaisuus Laadun hallinta Infrahankkeiden integroitu kokonaisohjaus Hallittu teollistaminen

25 Prosessit ja toimintamallit Tutkimuksen kohdealueet 4. Tietomallit Vaiheittain eteneminen niin, että tietomallien rakenne ja rajapinnat sallivat mallien laajentamisen; näin tietomallit voidaan saada kohtuullisessa ajassa kattamaan joku tai joitakin oleellisia liiketoimintaprosesseja Siirtyminen perinteisestä dokumentaatiosta tietomallien käyttöön kaikissa suunnittelun, simuloinnin, hankinnan ja rakentamisen tehtävissä. Tässä on osin kyse kaupallisten tietomallipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä, mutta myös uusien prosessien ja sopimusmallien kehittämisestä. Näiltä osin tutkimus kuuluu edellä kuvattujen uusien toiminta- ja liiketoimintamallien piiriin.

26 Prosessit ja toimintamallit Tutkimuksen kohdealueet 5. Rajapinnat Tiedonsiirtoon ja -jakamiseen liittyvät sopimukselliset ja juridiset kysymykset Joustavaan ja tehokkaaseen tiedonsiirtoon pohjautuvien kiinteistö- ja rakennusalan prosessien kehittäminen Kiinteistö- ja rakennusalan ohjelmistojen rajapintojen standardisointi ja standardien implementointi käytettäviin työkaluihin: tiedonsiirron sisältötarpeet, tiedonsiirron laatu, olemassa olevien standardien jatkokehitys ja käytettävyyden turvaaminen (IFC, ifcxml) Tiedonsiirron ja -jakamisen menetelmien jatkokehitys; tietomallipalvelimet

27 Prosessit ja toimintamallit Tutkimuksen kohdealueet 6. Olemassa olevien infrarakenteiden ja rakennuskannan digitalisointi Rakennetun ympäristön ja rakennusten elinkaaren aikaisten tehtävien ja niiden tietotarpeiden analysointi, dokumentointi ja standardointi Sähköinen asiointi kaikissa elinkaaren vaiheissa; asiakkaat, palvelut, käyttöliittymät, jne. Tietopankit ja -rekisterit; käyttöoikeudet ja ylläpito Digitoinnissa tarvittavat laitteet, ohjelmistot ja menetelmät Langattomaan tiedonsiirtoteknologiaan perustuvat työkoneet Tiedon elinkaaren hallinta; tietomalleissa olevan tiedon arkistointi ja hyödyntäminen koko tuotteen elinkaaren ajan kaikkien toimijoiden, tietojen laajuus ja päivittäminen, muuttuvien tietotarpeiden ja -rakenteiden hallinta

28 Kilpailukykyinen yhdyskuntainfra Materiaali- ja rakennetekniikka Materiaali- ja rakennetekniikka Omaisuuden ja elinkaaren hallinta Omaisuuden ja elinkaaren hallinta Yhdyskuntakonseptit Ekotehokkaat vesi- vesi-ja ja jätevesiverkostot

29 Kilpailukykyinen yhdyskuntainfra Tutkimuksen kohdealueet 1. Yhdyskuntakonseptit Elinkeinotoimintaan ja kannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden ennakointi; monialaiset päätöksenteon menetelmät ja työkalut, riskien hallinta ja arviointimenettelyt Tuotteisiin ja rakenteisiin upotetun tietotekniikan laaja soveltaminen - älykkään ympäristön kehittäminen; ympäristön olosuhteiden ja toimintojen seurantajärjestelmät, logistiikan tehostaminen, liikennevirtojen ohjaaminen, erilaisten teknologisten järjestelmien vuorovaikutteisuus Liikkumisen ja kuljetusten ekologisuus ja kustannustehokkuus; ajantasainen liikennetieto ja liikenteen hallinta, logistiikka, vaihtoehtoiset liikkumismuodot (joukkoliikenne ja kevyt liikenne), liikenteen mallintaminen ja simulointi sekä liikenteen ohjaus Energianhuollon hajautetut järjestelmät (aurinko, tuuli, geoterminen lämpö/jäähdytys, biopoltto-aineet) ja infraverkostot

30 Kilpailukykyinen yhdyskuntainfra Tutkimuksen kohdealueet 2. Ekotehokkaat vesi- ja jätevesiverkostot Mallinnuksen, simuloinnin ja monioptimoinnin menetelmät, työkalut ja teknologiaratkaisut Ekotehokkuuden parantaminen; mm. puhtaan ja harmaan veden käytön optimointi, veden saatavuus ja käytön hallinta ja suljettujen vesikiertojen hallintajärjestelmät (monitorointi, ohjaus, käyttäjien informointi)

31 Kilpailukykyinen yhdyskuntainfra Tutkimuksen kohdealueet 3. Omaisuuden ja elinkaaren hallinta Hankintamenettelyt (aloite- ja motivaatiomallit, yhteistyötä tukevat mallit) ja rahoitusmallit (mm. riskienhallinta sekä käyttömaksut) Elinkaariperusteinen suunnittelu; päätöksentekomenetelmät, lähtötietojen hallinta, tila- ja kuntomittaukset, ekotehokkuus, elinkaarikustannusten arviointimenetelmät, mallinnus ja simulointi, vaikutusten arviointi sekä päätöksentekomenetelmät Infran optimoitu ylläpito ja korjaus Ilmastonmuutoksen asettamat vaatimukset infrarakenteiden toimivuudelle ja käyttöiälle

32 Kilpailukykyinen yhdyskuntainfra Tutkimuksen kohdealueet 4. Infran materiaali- ja rakennetekniikka Muuttuvien olosuhteiden (sää- ja ilmasto sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset) materiaalit ja komposiitit Materiaali- ja energiatehokkuus (esim. kierrätys ja uusiomateriaalit sekä heikkolaatuisten jalostaminen, jätehuolto, puhdistus- ja suojausteknologiat) Tuotehyväksyntäprosessi Itsekorjautuvat, älykkäät, ekotehokkaat ja toiminnalliset materiaalit

33 Käyttäjälähtöiset tilat Olosuhteiden hallinta Olosuhteiden hallinta Tilan elinkaari Tilan elinkaari Käyttäjälähtöinen tilakehitys Käyttäjälähtöinen tilakehitys Tilakonseptit Ikääntyvien asumisratkaisut

34 TILAT - Tutkimusaihekartoitus SOSIAALISET TILAT Work and living place -lähestyminen Psykologiset tekijät Sosiaaliset tekijät Palvelut Vuorovaikutus, kommunikaatio, tiedon jakaminen, yhdessä tekeminen Arvot, normit FYYSISET TILAT; TILOJEN TEKNIIKAT Visuaalinen, arkkitehtoninen ympäristö Design, sisustus (sijainti ja tilaratkaisu) Rakenteet ja talotekniikka Palvelut Muuntojoustavuus Esteettömyys Turvallisuus Terveellisyys KOETUT TILAT Käytettävyys Asiakaskokemus Motivoivuus Edullisuus Tuottavuus Luovuus Viihtyisyys Palauttavuus Aistittavuus Jaksaminen VIRTUAALISET TILAT Visuaalinen, auraalinen, haptinen Reagoiva ja kommunikoiva, yhteisöllinen Joka paikan tietotekniikka Mobiiliteknologiat 3D/4D/XD Elävän elämän simulointi, virtuaalinen living lab Osaava/elävä tietomalli Palvelut TILOJEN ELINKAARET Korjaus, ylläpito, kiinteistökehittäminen Palvelut Kustannuksesta tuottoajatteluun Ympäristö; luonnonmukaisuuden palauttava; vastuullisuus Käyttöikä ja vaurioitumien Toiminnallinen elinkaari Sosiaalinen elinkaari Omistaja, käyttäjä, yhteiskunta 34

35 Käyttäjälähtöiset tilat Tutkimuksen kohdealueet 1. Käyttäjälähtöinen tilakehitys Markkinatietouden muokkaaminen elämyksellisiksi ja teknisiksi lähtökohdiksi kohteen suunnittelua varten Asiakaskohtaisen vaatimusprosessin hallinta; tietojen keruu sekä automaattiset yhteydet suunnittelun ja tuotannon järjestelmiin Käyttäjän osallistuminen suunnitteluun; osallistumista tukevat toimintatavat ja tietotekniikka Tiloja koskevien vaatimusten muokkaaminen ja linkittäminen rakennuksen järjestelmiä koskeviksi teknisiksi vaatimuksiksi Vaatimustiedon elinkaaren hallinta suunnittelu- ja tuotantoketjun kaikilla tasoilla Palveluprosessit ja toimintamallit; modulaariset suunnittelu- ja tuotantoprosessit

36 Käyttäjälähtöiset tilat Tutkimuksen kohdealueet 2. Tilakonseptit Tietoyhteiskunnan tilakulttuurit Tilan ja ihmisen vuorovaikutus (fyysinen, sosiaalinen ja virtuaalinen) Tilaympäristöjen kehittäminen tukemaan toimintoja Joka paikan teknologiat, materiaali- ja anturiteknologiat Tilan tuottamat elämykset ( WOW-ilmiö )

37 Käyttäjälähtöiset tilat Tutkimuksen kohdealueet 3. Ikääntyvien asumisratkaisut Palveluteknologiat; omatoimisuuden tukeminen Hoivapalvelualan toimijoiden verkottuminen ja yhteistyö Olemassa olevien asuntojen korjausrakentaminen/muuntaminen seniori-/hoiva-asunnoiksi Kilpailukykyisten ratkaisujen löytyminen (automaation, sensorien hyödyntäminen)

38 Käyttäjälähtöiset tilat Tutkimuksen kohdealueet 4. Olosuhteiden hallinta Olosuhteiden toimivuusvaatimukset (esteettömyys, turvallisuus, terveellisyys, ääniolosuhteet jne.) Sisäympäristön hallinta ja tekninen toimivuus (talotekniikka, automaatio, rakenteet, älykkäät materiaalit, talotekniikan ja rakenteiden integrointi jne.) Käyttäjän ja tilan vuorovaikutus (ohjaus, säädöt, monitorointi) Arkkitehtuuri; toiminnallisuus, esteettömyys jne. 5. Tilan elinkaari Muuntojousto Ympäristövaikutukset Käytettävyys

39 Tutkimusstrategian läpileikkaavat teemat

40 Ihminen rakennetun ympäristön elinkaarella Tutkimuksen kohdealueita Käyttäjälähtöinen suunnittelu Asiakaskohtaisen vaatimusprosessin hallinta Käyttäjän osallistuminen suunnitteluun Asiakkuuden hallinta Asiakas- ja käyttäjälähtöisen päätöksenteon tuen menetelmät Asiakastarpeiden hallinta palvelu- ja tuotantoprosesseissa Asiakkaalle syntyvän lisäarvon arvioinnin menetelmät ja liiketoiminnan ansaintalogiikat

41 Ihminen rakennetun ympäristön elinkaarella Tutkimuksen kohdealueita Tilojen olosuhteiden ja kiinteistöjen toimivuuden hallinta Tilan käyttäjien toimintatavat Käytettävyys Osaaminen Motivaatio Ihmisen käyttäytymisen merkitys energiankulutukseen Ihmisen rooli prosessien toteuttajana Osaaminen Motivaatio?