ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Kunnanvaltuusto sivu 1. Oheisen liitteen mukaan

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Kunnanvaltuusto sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Ilmajoen kunnantalo Saapuvilla olleet jäsenet Oheisen liitteen mukaan Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen jäsenet Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski Pöytäkirjanpitäjänä arkistosihteeri Heleena Keihänen Viranhaltijoista paikalla yritysasiamies Rami Mattila ja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen Asiantuntijoina sosiaalijohtaja Tytti Luoto 62 aikana ja kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola 69 aikana, projekti-insinööri Satu Kangas-Kuittinen 65 aikana ja Korpisaaren säätiön toiminnanjohtaja Kyösti Nyyssölä 58 aikana Asiat :t Pöytäkirjan allekirjoitus Pöytäkirja on tarkastettu Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Terhi Pirilä-Porvali Risto Lahti Heleena Keihänen puheenjohtaja pj 58 pöytäkirjanpitäjä Kunnantalolla Markku Koskela Matti Koivuluoma , klo Hallintotoimistossa Mika Sillanpää hallinto- ja talousjohtaja

2 ILMAJOEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika Kokouspaikka , kello Ilmajoen kunnantalo Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu KV 56 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KV 57 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 KV 58 OMAVELKAINEN TAKAUS KORPISAAREN SÄÄTIÖN LAINAAN 4 KV 59 1 VÄSTILÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELEISSA 7/1, 8 JA 35, VALTATIE 3:N ALUE 6 KV 60 KV 61 LASKUNMÄEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA MYYNTIEHDOT 10 MESTARINTIEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA MYYNTIEHDOT 12 KV 62 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA JIK-ALUEELLA 14 KV 63 KV 64 KV 65 KV 66 KV 67 KUNNANHALLITUKSEN VARAJÄSENEN TEHTÄVISTÄ ERON MYÖNTÄMINEN KIRSI PERÄLÄLLE JA UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA 16 VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN LAKEUDEN JÄTELAUTAKUNTAAN / TÖYSÄN VARAEDUSTAJA 18 ILMAJOEN TERVEYSKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN PÄIVITETYN HANKESUUNNITELMAN, PÄÄPIIRUSTUSTEN, RAKENNUSTAPASELOSTUKSEN JA KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN 20 ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:N LAINAN KORKOPERUSTEEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMINEN 26 SOSIAALIPALVELUIDEN SIIRTÄMINEN YHTEISTOIMINTA- ALUEELLE 28 KV 68 2 SILTALAN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELEISSA 78 JA 79, HALMEN ALUE 30 KV 69 3 RENGONHARJUN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELEISSA 1-10, ILMAILUTIEN ALUEELLA 33 KV 70 RENGONHARJU-SÄÄTIÖN LAINANTAKAUS 40 KV 71 OMAKOTITONTTIEN VARAUSMAKSU 42 KV 72 LASTENTARHANOPETTAJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN 44

3 ILMAJOEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA KV 73 KV 74 KV 75 KV 76 KV 77 KV 78 KV 79 KV 80 KV 81 KV 82 METSÄTÄHDEN PÄIVÄKODINJOHTAJAN VIRAN PERUSTAMINEN 47 NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNNAN JÄSENEN TEHTÄVÄSTÄ ERON MYÖNTÄMINEN PÄIVI SAARIMÄELLE JA UUDEN JÄSENEN VALINTA 52 TOIMISTOSIHTEERIN VIRAN LAKKAUTTAMINEN (SOSIAALITOIMI) 54 KUNTALAISALOITE HAJA-ASUTUSALUEELLE RAKENNETTAVAN VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN HYÖDYNTÄMISEEN ILMAJOEN KUNNAN ALUEELLA ENERGIANSAANNISSA 56 VALTUUSTOALOITE XYLITOL -PASTILLIN TARJOAMISESTA OPPILAILLE RUOKAILUN JÄLKEEN 58 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN TERVEYSKESKUKSEN SAATTAMISESTA AJANMUKAISEEN KUNTOON 60 VALTUUSTOALOITE SIITÄ ETTEI KUNNANVALTUUSTOSSA ESITETÄ YLIKUNNALLISIIN TOIMIELIMIIN POLIISITUTKINNASSA OLEVIA LUOTTAMUSHENKILÖITÄ (TERTTU SALO) 62 VALTUUSTOALOITE VIEMÄRIVERKON ULKOPUOLISTEN KIINTEISTÖJEN SAKOKAIVOJEN TYHJÄYSTAKSOISTA 65 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN KESKUSTAN ALUEEN LIIKENNETURVALLISUUDESTA 68 KUNTALAISALOITE ULKOSALIBANDYKAUKALON HANKINNASTA ILMAJOELLE 70 KV 83 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 72 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa perjantaina 7. päivänä lokakuuta 2011, kello Pöytäkirja tarkastetaan , klo Puheenjohtaja Ilmajoella 28. päivänä syyskuuta 2011 Julkipanotodistus Terhi Pirilä-Porvali, merk. Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Ilmajoella Ilmoitustaulunhoitaja.

4 Kunnanvaltuusto KV 56 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 54 :n sekä kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle ja samassa ajassa annettava yleisesti tiedoksi julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta on myös ilmoitettava niissä sanomalehdissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksestaan ilmoittaa. Kutsu valtuuston kokoukseen on tehdyn päätöksen mukaisesti julkaistu ilmoitustaululla, Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan www-sivuilla. Sen lisäksi on lähetetty kullekin valtuutetulle kutsu postitse. Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on saapuvilla. Kunnanvaltuuston kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksessa läsnä todettiin olevan 34 varsinaista tai varavaltuutettua. KV 57 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Kunnanvaltuusto valitsee jäsenistään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Aakkosjärjestyksen mukaan vuorossa ovat Kari J. Knuuttila ja Matti Koivuluoma, joita pyydetään varmistamaan, että heillä ei ole estettä pöytäkirjantarkistukseen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Markku Koskela ja Matti Koivuluoma.

5 Kunnanvaltuusto

6 Kunnanvaltuusto YHT 375/2011/142 KV 58 OMAVELKAINEN TAKAUS KORPISAAREN SÄÄTIÖN LAINAAN KH 296 Korpisaaren säätiö/etelä-pohjanmaan opisto anoo kunnalta 1, M :n omavelkaista takausta lainaan, joka käytetään L-rakennuksen, jossa sijaitsevat Korpisaari-sali, auditorio ym. laajentamiseen. Laajennusosaan rakennetaan keittiö, ravintola ja kirjasto. Laajennusosan kustannusarvio on n , jolle siis haetaan kunnan omavelkaista takausta. Takaushakemus ja rakennuksen havainnekuva ovat esityslistan liitteenä. Kuntalain mukaan takauksen muodossa annettava tuki kuuluu kunnan toimialaan lähinnä silloin, kun tarkoituksena on työllisyyden turvaaminen. Taattavina lainoina toimialaan ovat oikeuskäytännön mukaan kuuluneet lähinnä investointilainat, joilla on luotu uusia pysyviä työpaikkoja tai varmistettu työpaikkojen pysyminen kunnassa. Kunnan edut on turvattava siten, että kunta saa riskit kattavat vastavakuudet. Säätiön taloudellinen tilanne on kokonaisuutena hyvä. Säätiö on kyennyt maksamaan lainanlyhennykset ajallaan. Etelä-Pohjanmaan opisto on Ilmajoella työllistäjänä merkittävä yhteisö ja muutoinkin opisto on voimakkaasti kehittänyt toimintaansa, joten takauksen antamista voidaan pitää perusteltuna. Koska esityslistaa lähetettäessä ei ollut tiedossa Korpisaari säätiön valitsemaa korkomuotoa, esitystä täydennetään tältä osin kokouksessa. Kunnanhallitus esittää, että valtuusto päättää 1. Myöntää Korpisaaren säätiölle 1,7 M :n omavelkaisen takauksen. Takaus tulee Korpisaaren säätiön ottaman 1,7 M :n lainaan, joka otetaan Nordealta 15 vuoden laina-ajalla. Korko on x. 2. Että vastavakuudeksi kunnan tulee saada kiinnitys Korpisaaren säätiön omistamiin kiinteistöihin niin, että kiinnitykset kattavat takauksen kohteena olevan lainan pääoman sekä korot kolmelle vuodelle. Kiinnityksen määrä tulee olla x. Paula Vannesmäki poistui kokouksesta esteellisenä (Korpisaaren säätiön hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esittelijä täsmensi kokouksessa ehdotustaan seuraavasti:

7 Kunnanvaltuusto Lainan korko on 2,5 % ja kiinnityksen määrä tulee olla Esittelijän täsmennetty ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto päättää 1. Myöntää Korpisaaren säätiölle 1,7 M :n omavelkaisen takauksen. Takaus tulee Korpisaaren säätiön ottaman 1,7 M :n lainaan, joka otetaan Nordealta 15 vuoden laina-ajalla. Korko on 2,5 %. 2. Että vastavakuudeksi kunnan tulee saada kiinnitys Korpisaaren säätiön omistamiin kiinteistöihin niin, että kiinnitykset kattavat takauksen kohteena olevan lainan pääoman sekä korot kolmelle vuodelle. Kiinnityksen määrä tulee olla Kokouksesta poistuivat esteellisinä tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi Terhi Pirilä-Porvali, Kirsti Yli-Ojanperä, Paula Sihto, Jari Mäki, ja Rauno Kivimäki (E-P:n opiston johtokunta ja Korpisaaren säätiö). Puheenjohtajana toimi valtuuston I varapuheenjohtaja Risto Lahti. Asiantuntija rehtori Kyösti Nyyssölä. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

8 Kunnanvaltuusto YHT 174/2011/512 KV 59 VÄSTILÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELEISSA 7/1, 8 JA 35, VALTATIE 3:N ALUE TEK 76 Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Valtatie 3:n alueelle ja asettanut suunnittelun tavoitteeksi leventää liikennealue urheilukentän puolella siten, että pohjaveden suojelu voidaan toteuttaa liikennealueella pääosin ilman kaideratkaisuja. Kaavoitusprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja samaan aikaan oli epävirallisesti nähtävillä asemakaavaluonnos. Kaavoitettavaa aluetta on laajennettu siten, että se ulottuu Jurvantielle saakka yhden korttelin levyisenä. Tämä siitä syystä, että voidaan turvata tiesuunnitelman mukainen olemassa oleva liittymä Jurvantieltä liikekiinteistölle. Asemakaavan sisältö Asemakaava on esityslistan liitteenä nro 3. Valtatien liikennealue on mitoitettu valmistuneen tiesuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan sisältyy tällä tiejaksolla pohjaveden suojaus ja muutamia liittymämuutoksia. Valtatien itäpuolen suojaus toteutetaan kaideratkaisuilla ja länsipuoli ohutmuovibetoniittimattoratkaisulla. Liikennealueen laajentaminen kohdistuu kunnan omistamiin alueisiin urheilukentän kohdalla. Tiesuunnitelman mukaan kaikki muut liittymät valtatielle poistetaan paitsi paloaseman ja huoltoaseman liittymät. Asemakaava on jo aikaisemmin laadittu siten, että tämä on mahdollista myös käytännössä. Korttelialueella muutokset ovat vähäisiä. Suurin muutos tapahtuu, kun paloaseman viereinen nykyisin puistoksi osoitettu alue on muutettu korttelialueeksi. Korttelin 35 muut alueet säilyvät asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueena sekä paloaseman ja huoltoaseman alueina. Urheilualueen pohjoispuoleiselle korttelialueelle on osoitettu samat toiminnat kuin nyt voimassa olevassakin kaavassa. Koko suunnittelualuetta koskee tärkeän pohjavesialueen kaavamääräys. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskus kehottaa täydentämään OAS:aa selvityksillä ja yksilöimään osalliset tarkemmin. Lausunnot ja mielipiteet

9 Kunnanvaltuusto Asemakaavasta on antaneet lausuntonsa Tiehallinto ja Länsi- Suomen ympäristökeskus. Lausunnot ja mielipide on esityslistan liitteenä. Lisäksi on neuvoteltu maanomistajien kanssa. Tiehallinto esittää, että alikulun parantaminen vaatii lisää liikennealuetta ja huoltoaseman toinen liittymänuoli on poistettava. Länsi-Suomen ympäristökeskus esittää merkintöjä on tarkennettava. Kari Keskinen ja Susanna Keskinen esittävät, että kaava-aluetta tulisi laajentaa yhdistämällä kaksi rakennuspaikkaa yhdeksi, koska toinen heidän omistamansa rakennuspaikka on hankittu lisämaaksi. Mielipiteiden ja lausuntojen huomioon ottaminen Tiehallinnon esityksestä asemakaavaehdotukseen on tehty lausunnon mukaiset muutokset. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon perusteella on tehty pari muutosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatetaan ajan tasalle. Susanna ja Kari Keskisen mielipiteen vuoksi ei kaava ole laajennettu, koska kaavan muuttaminen lähinnä supistaisi Keskisten oikeuksia, eikä toisi mitään lisäarvoa tonteille. Neuvottelujen pohjalta on rakennuspaikka 8/5 laajennettu siten, että tontilla toiminen on helpompaa sitten, kun liittymä valtatielle on poistettu. Vastaavasti kunnan omistamaa viereistä rakennuspaikkaa on kavennettu. Rakennuspaikalle 35/4 on osoitettu liittymä Jurvantieltä. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Västilän kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortteleissa 7/1, 8 ja 35 Valtatie 3:n alueella liitteen nro 3 mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi ja pyytäisi lausunnon Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen liikenne- ja infrastrukstuurin vastuualueelta. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

10 Kunnanvaltuusto KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) TEK 132 Asemakaavaehdotus ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunni telma ovat olleet julkisesti nähtävillä Lausunnon on antanut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuurin vastuualue. Lausunnossa esitetään, että osa korttelista 35 jätetään kaavan ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti liittymän salliva nuoli Jurvantieltä poistetaan. Perusteluna on liikenneviraston ennakkolausunto, jonka mukaan tiesuunnitelmaa korjataan siten, että siitäkin poistetaan liittymä Jurvantielle. Lausunto on esityslistan liitteenä nro 1. Muita lausuntoja ei ole jätetty määräajan kuluessa. Korttelin 35 tontin 4 omistaja Antti Anian kanssa on neuvoteltu useita kertoja ja hän vaatii liittymän osoittamista Jurvantieltä kiinteistölleen. Hän on lisäksi jättänyt tekniselle osastolle osoitetun kirjeen, jossa hän vaatii, että olevat liittymät säilytetään. Kirjeeseen ovat myöhemmin, muistutusaikana, liikekiinteistön asukkaat ja yrittäjät lisänneet lausuman, että he yhtyvät kirjeessä esitettyyn lausuntoon. Toisessa kirjeessä, joka myös on tulkittava muistutukseksi, halutaan puoltaa ehdottomasti nykyisten liittymien säilyttämistä ennallaan. Kirjeet, jotka tulkitaan muistutuksiksi, ovat esityslistan liitteenä nro 2. Asemakaavan muutos liittyy valtatien 3 parantamiseen tiejaksolla Ylöjärvi-Vaasa. Koskenkorvan kohdalla tiesuunnitelmaa ei voi hyväksyä ennen, kuin kaava on lainvoimainen. Kaavan viivästyminen merkitsisi mahdollisesti myös muutoksia tehtävien toimenpiteiden aikatauluun. Tästä syystä on järkevintä rajata asemakaavan hyväksyminen alkuperäisen kaava-alueen mukaiseksi tässä vaiheessa, koska liikenneviraston kanta on ehdoton, samoin kiinteistön omistajan eriävä kanta on ehdoton. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne hyväksyvät Västilän kunnanosan asemakaavan

11 Kunnanvaltuusto osan kortteleissa 7/1, 8 ja 35/1, valtatie 3:n alueella liitteen nro 3 mukaisena. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Asiantuntijana vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KV Liite 1 Kunnanvaltuusto hyväksyy Västilän kunnanosan asemakaavan osan kortteleissa 7/1, 8 ja 35/1, valtatie 3:n alueella liitteen mukaisena. Kartta alueesta pöytäkirjan liitteenä 1. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

12 Kunnanvaltuusto YHT 291/2011/523 KV 60 LASKUNMÄEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA MYYNTIEHDOT TEK 135 Kunta omistaa Laskunmäessä korttelialueita. Asemakaava on hy väksytty ja saanut lainvoiman Kunnallistekniikasta on rakennettu vain Laskunmäentie. Yritysasiamies käy neuvotteluja alueelle mahdollisesti sijoittuvien yritysten kanssa, joten on perusteltua määritellä korttelimaalle myyntihinta. Mikäli myyntihinta on 2,75 /m 2, tulevat katetuiksi maanhankintakustannukset ja osa tientekokustannuksista. Yritysasiamies pitää hintaa kohtuullisena. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne päättäisivät seuraavaa: 1. Laskunmäen alueen alla olevaan karttaan rasterilla merkittyjen korttelialueiden myyntihinta on 2,75 /m 2 2. Teollisuustontin myyntiehdot ovat liitteen nro 4 mukaiset. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

13 Kunnanvaltuusto KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen ehdotuksen. Jukka Valkama poistui esteellisenä tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

14 Kunnanvaltuusto YHT 299/2011/523 KV 61 MESTARINTIEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA MYYNTIEHDOT TEK 136 Kunta omistaa Mestarintien teollisuusalueella korttelialueet lähes kokonaan. Asemakaava on hyväksytty Kunnallistekniikkaa ei ole rakennettu. Yritysasiamies käy neuvotteluja alueelle mahdollisesti sijoittuvien yritysten kanssa, joten on perusteltua määritellä korttelimaalle myyntihinta. Mikäli myyntihinta on 1,50 /m 2, tulevat katetuiksi maanhankintakustannukset ja osa tientekokustannuksista. Yritysasiamies pitää hintaa kohtuullisena. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne päättäisivät seuraavaa: 3. Mestarintien alueen kortteleiden 70, 126 ja 127 myyntihinta on 1,50 /m 2 4. Teollisuustontin myyntiehdot ovat liitteen nro 4 mukaiset. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

15 Kunnanvaltuusto KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Asiantuntijana vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen ehdotuksen. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

16 Kunnanvaltuusto YHT 269/2011/300 KV 62 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA JIK-ALUEELLA PER 41 Jalasjärven ja Ilmajoen kunnat sekä Kurikan kaupunki (JIK) tekivät sopimuksen yhteisestä mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta. Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke on tukenut strategian laadintaa. Strategiatyöskentelyä on ohjannut moniammatillinen ja ylikunnallinen johtoryhmä. Strategiatyö alkoi nykytilanteen kartoittamisella, jonka osana järjestettiin kuulemistilaisuuksia niin kuntalaisille kuin ammattihenkilöstölle. Nykytilan selvityksen perusteella ylikunnallinen johtoryhmä päätyi kolmen kuntakohtaisen työryhmän perustamiseen. Kuntakohtaisten työryhmien tehtävänä oli syventyä edistävään ja ehkäisevään päihde sekä mielenterveystyöhön. JIK-alueen mielenterveys- ja päihdestrategian arvopohjan muodostavat: yhdenvertaisuus, kuntalaisten hyvinvointi asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, ja yhteistyö. Strategia-asiakirjasta on pyritty laatimaan käytännönläheinen työväline, jonka avulla voidaan helposti seurata asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä päivittää sitä alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Kuntalaisilla on ollut kevään 2011 aikana mahdollisuus tutustua strategialuonnokseen kuntien nettisivuilla ja kirjastoissa sekä antaa niistä palautetta. Lausuntokierrokselta saadut lausunnot sekä palautteet tullaan huomioimaan strategian seurannassa ja päivityksessä. Strategiaprosessin mukaisesti strategia viedään kuntien perusturvalautakuntiin hyväksyttäväksi ja valtuustoille tiedoksi. Koko strategia päivitetään kerran valtuuskaudella. Strategian toteutumista, arviointia, päivittämistä ja seurantaa varten perustetaan sekä kuntakohtaiset työryhmät, jotka kokoontuvat ensimmäiseen seurantakokoukseen 2/2012. Strategiatyötä päivittämistä varten perustetaan myös ylikunnallinen seurantaryhmä, joka kokoontuu ensimmäiseen seurantakokoukseen 4/2012. Sosiaalijohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta hyväksyy Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan mielenterveys- ja päihdestrategia vuosille ja saattaa sen tiedoksi kunnanhallitukselle ja valtuustolle.

17 Kunnanvaltuusto (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy perusturvalautakunnan esityksen. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh ) KV Kunnanvaltuusto merkitsee Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan mielenterveys- ja päihdestrategia vuosille tiedoksi. Asiantuntijana sosiaalijohtaja Tytti Luoto. Merkittiin tiedoksi. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

18 Kunnanvaltuusto YHT 303/2011/113 KV 63 KUNNANHALLITUKSEN VARAJÄSENEN TEHTÄVISTÄ ERON MYÖNTÄMINEN KIRSI PERÄLÄLLE JA UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA KH 246 Kirsi Perälä on pyytänyt eroa kunnanhallituksen varajäse nen tehtävästä, koska hänet on valittu tarkastuslautakunnan jäseneksi eikä täten voi kuntalain mukaan toimia hallituksen varajäsenenä. Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto 1. myöntää eron Kirsi Perälälle kunnanhallituksen varajäsenen tehtävistä ja 2. nimeää uuden varajäsenen kunnanhallitukseen Kirsi Perälän tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto 1. myöntää eron Kirsi Perälälle kunnanhallituksen varajäsenen tehtävistä ja 2. nimeää uuden varajäsenen kunnanhallitukseen Kirsi Perälän tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnanvaltuusto 1. myönsi eron Kirsi Perälälle kunnanhallituksen varajäsenen tehtävistä ja 2. nimesi uudeksi varajäseneksi kunnanhallitukseen Eila Sihdon jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

19 Kunnanvaltuusto (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

20 Kunnanvaltuusto YHT 322/2011/113 KV 64 VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN LAKEUDEN JÄTELAUTAKUNTAAN / TÖYSÄN VARAEDUSTAJA KH 247 Töysän kunnanhallitus , 66: Tapio Kallioniemi on kirjeellään hakenut eroa Lakeuden jätelautakunnan varajäsenyydestä tultuaan valituksi Lakeuden Etappi Oy:n hallitukseen. Kj:n päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee Töysän varaedustajaksi Lakeuden jätelautakuntaan keskustalaisen miehen. Hyväksyttiin Asian käsittelyn aikana Ari Hakola esitti Jari Mäki-Lahnan valitsemista Lakeuden jätelautakunnan varajäseneksi. Muita esityksiä ei tullut. Jari Mäki-Lahna valittiin Lakeuden jätelautakunnan varajäseneksi Tapio Kallioniemen tilalle Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Lakeuden jätelautakuntaan nimetään varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jari Mäki-Lahna. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV

21 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto nimeää Lakeuden jätelautakunnan varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jari Mäki-Lahnan. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

22 Kunnanvaltuusto YHT 515/2008/54 KV 65 ILMAJOEN TERVEYSKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN PÄIVITETYN HANKESUUNNITELMAN, PÄÄPIIRUSTUSTEN, RAKENNUSTAPASELOSTUKSEN JA KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN TEK Yleistä 165 Ilmajoen terveyskeskuksen poliklinikan, neuvolan ja hammashoitolan peruskorjauksesta ja laajennuksesta on laadittu hankesuunnitelma vuonna Hankesuunnitelmaa on päivitetty vuonna 2010 ja 2011, jolloin mukaan on otettu myös ruokalan peruskorjaus ja laajennus. Hankesuunnitelman päivityksessä ja luonnosvaiheen suunnittelussa on ollut mukana hankkeeseen valittujen suunnittelijoiden lisäksi laaja-alainen käyttäjien (JIK ky), kunnan luottamushenkilöiden ja teknisen toimen edustus. Suunnittelutyön aikana on kuultu laajasti käyttäjätahoa. Hankkeen arkkitehtinä ja pääsuunnittelijana toimii Amhold Oy, rakennesuunnittelijana Ramboll Oy, LVIAsuunnittelijana Sartekno Oy ja sähkösuunnittelijana Amhold Oy. Hankesuunnitelman keskeistä sisältöä Hankesuunnitelma sisältää mm. selostuksen hankkeesta tilaohjelmineen ja toimenpiteineen, selvityksen hankkeen tarpeellisuudesta ja aikataulun. Päivitetty hankesuunnitelma on esityslistan liiteaineistona. Rakennukset Terveyskeskuksen poliklinikka- ja neuvolasiipi on yksikerroksinen ja rakennettu vuonna Poliklinikkatilat on peruskorjattu vuonna 1996, jolloin uusittiin pintamateriaaleja ja kalustusta sekä tehtiin joitakin tilajärjestelyjä. Hammashoitolan tilat sijaitsevat 1960-luvun alkupuolella rakennetussa ja v hammashoitolan tarpeisiin korjatussa, alun perin asuin- ja lääkärin vastaanottotiloiksi suunnitellussa rakennuksessa. Tilat ovat epäkäytännölliset ja osittain riittämättömät. Lisäksi kiinteistössä on terveystarkastajan suorittamissa mittauksissa todettu kasvavan terveydelle vaarallisia homeitiöitä. Tällaisenaan tilat ovat jo heikentäneet henkilökunnan saatavuutta. Rakennusten ilmanvaihto-, viemäri-, vesijohto- ja lämmitysputkisto ovat lähes alkuperäisessä kunnossa, niihin on tehty normaaleja vuosikorjauksia sekä tarvittavia täydennyksiä. Vuoden 1996 terveyskeskuksen poliklinikan peruskorjauksessa sähköjärjestelmä saatettiin ajan tasalle.

23 Kunnanvaltuusto Toiminnallisten tilojen nykytilanne Poliklinikkatilat Nykyiset poliklinikan vastaanotto- ja tutkimustilat sekä aputilat ovat riittämättömät. Lisätiloja tarvitaan muuttuneiden ja lisääntyneiden toimintojen sekä tiedossa olevien muutosten takia. Poliklinikka- ja neuvolatilojen ilmanvaihto on riittämätön. Neuvolatilat Neuvolassa tilojen mitoitus ei vastaa nykyisiä tarpeita. Työhuoneet ovat ahtaita ja perheneuvola toimii epätarkoituksenmukaisissa tiloissa erillään kunnantalolla. Äitiysneuvolan ja perheneuvolan henkilöstö on korostanut tarvetta tehdä työtä samoissa tiloissa, koska asiakaskuntakin on usein yhteistä. Kotihoidon tilat Kuntaan on perustettu kotihoitoyksikkö ja tavoitteena on avohoitopainotteinen hoito ja hoiva. Tällä hetkellä kotihoito toimii erittäin ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa Kotokartanossa. Hallinnon tilat Kotihoidon tarvitessa nykyiset hallinnon ja työterveyshuollon tilat hallinto sijoitetaan eri paikkaan. Työterveyshuollon tilat Työterveyshuollon laajentuessa sille ei ole ollut osoittaa asianmukaisia tiloja. Se on aina toiminut hajautetusti tilapäistiloissa ja sijoituspaikkoja on jouduttu vaihtamaan useasti. Hammashoitolan tilat Työntekijöiden välisen työnjaon kehittäminen edelleen aiheuttaa hoitohuoneiden määrän lisäämisen tarpeen. Välinehuollon tilat ovat nykytarpeisiin nähden liian pienet. Ajanvarauksen tilat ovat nykyisellään erittäin puutteelliset. Henkilöstö- ja sosiaaliset tilat Vakinaisen henkilökunnan pesu- ja pukeutumistilat ovat ahtaat ja tiloja on liian vähän. Koulutustilana käytetään terveyskeskuksen ruokasalia, joka vaikeuttaa aikataulullisesti toimintaa sekä keittiön että hoitotyön kannalta. Osa henkilökunnan taukotiloista toimii tällä hetkellä myös potilasryhmäopetus- ja perhevalmennustiloina. Arkistotilat Huolimatta sähköisestä sairauskertomuksesta on arkistointi paperimuodossa säilynyt ja osin lisääntynytkin toiminnan monipuolistuttua paikallisesti.

24 Kunnanvaltuusto Ruokalatilat Ruokasali palvelee kunnan henkilökunnan ruokailijoiden lisäksi noin puolta Herralan koulun oppilasmäärästä. Tilat on mitoitettu n. 70 ruokailijalle. Nykyään osa koulun oppilaista joutuu syömään koulun opetustiloissa, kun ruokasalissa ei ole riittävästi kapasiteettia. Ruokalaa on käytetty iltaisin kokoustilana. Aikataulu Hanke on kiireellinen nykyisten puutteellisten tilojen vuoksi. Hankkeen suunnitteluaikataulun mukaisesti rakentaminen on mahdollista aloittaa vuonna Terveyskeskusta ei voida sulkea rakentamisen ajaksi. Sen vuoksi rakentaminen on vaiheistettava. Yhteenveto Terveyspalveluiden tuottajat (hammashoitola, poliklinikka, perheneuvola ym.) ja JIK ky:n hallinto ovat nähneet tarpeelliseksi keskittää nykyään eri tiloissa sijaitsevat toiminnot. Esimerkiksi keskitetyillä yhteisillä tiloilla (puku-pesutilat, välinehuolto ja sen laitteet, kokousja koulutustilat) saadaan aikaan säästöä. Samoin nähdään tarpeellisena hallinnon sijaitseminen lähellä toimintoja. Edellä todetut lähtökohdat luovat omat erityispiirteensä tilojen käytölle ja suunnittelulle. Pääpiirustukset ja rakennustapaselostus Hankkeen L2-suunnitelmat olivat valmiit , jolloin suunnittelutyöryhmä sai ne kommentoitavakseen. Nyt on edetty pääpiirustusvaiheeseen. Myös rakennustapaselostus on valmis. Suunnitelmat käsittävät Ilmajoen terveyskeskuksen poliklinikan, neuvolan, hammashoitolan ja ruokalan peruskorjauksen, laajennuksen ja uudistamisen sekä varustamisen tekniikaltaan nykypäivän tarpeita ja vaatimuksia vastaavaksi. Nykyisiin tiloihin nähden esitetyt suurimmat muutokset suunnitelmissa ovat seuraavat: - Hammashoitola, työterveyshuolto, perhekeskus ja hallintotilat sekä henkilökunnan tauko- ja sosiaalitilat sijoitetaan 2- kerroksiseen laajennusosaan, - poliklinikkatiloja peruskorjataan ja laajennetaan, - ruokalaa peruskorjataan ja laajennetaan,

25 Kunnanvaltuusto laajennetaan paikoitusaluetta, kunnostetaan nykyiset terveyskeskukseen liittyvät paikoitusalueet. Rakennettava bruttoala on 3284 br-m2 ja peruskorjattava bruttoala 1662 br-m2. Pääpiirustukset ja rakennustapaselostus ovat esityslistan liiteaineistona. Kustannusarvio Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa. Irtaimiston kustannusten osuus määritellään myöhemmin. Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi Ilmajoen terveyskeskuksen poliklinikan, neuvolan, hammashoitolan ja ruokalan peruskorjauksen ja laajennuksen päivitettyä hankesuunnitelmaa, pääpiirustuksia, rakennustapaselostusta sekä euron kustannusarviota. Käsittely: Lautakunta keskusteli vilkkaasti asiasta. Käydyn keskustelun aikana Juha Mäenpää esitti, että iv-konehuoneiden kattomuoto muutetaan harjakatoksi. Antti Alho kannatti Mäenpään esitystä. Puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi kädennostoäänestyksen, koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys. Äänestys suoritettiin kädennostoäänestyksenä. Esittelijän ehdotusta kannatti Anssi Saunamäki. Juha Mäenpään ehdotusta kannattivat: Antti Alho, Heikki Ahola, Akiliina Olkkola, Marjo Pikkumäki, Juhani Saunamäki, Kirsti Valli ja Risto Yli-Rasku. Juha Mäenpään esitys voitti äänin 8-1. Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen, että iv-konehuoneen kattomuoto muutetaan harjakatoksi. Muilta osin esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijoina tämän pykälän käsittelyn kohdalla olivat projektiinsinööri Satu Kangas-Kuittinen ja kiinteistörakennusmestari Esa Karjanlahti. Akiliina Olkkola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo Heikki Ahola poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo

26 Kunnanvaltuusto (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh ) KH 297 Talousarviossa/investointiohjelma kustannusarvio oli (Vuosi 2011: , ja ) Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Asiantuntijoina vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola ja projekti-insinööri Satu Kangas-Kuittinen. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Käsittely: Juha Mäenpää esitti Matti Järviharjun kannattamana, että toiseen kerrokseen vievää hissiä suurennetaan niin, että potilassängyn kuljettaminen hississä on mahdollista. Hän myös esitti, että katosta tehtäisiin konesaumakatto ja räystäitä suurennettaisiin. Matti Talvitie esitti puheenvuorossaan, että olemassa olevat lääkärien tilat muutettaisiin potilastiloiksi ja lääkäreille rakennettaisiin uudet tilat. Talvitien esitystä kannatti Matti Järviharju. Matti Järviharju esitti poistettavaksi JIK:n kokoustilat. Matti Talvitie kannatti Järviharjun ehdotusta. Koska oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia päätettiin suorittaa nimenhuutoäänestykset seuraavassa järjestyksessä:

27 Kunnanvaltuusto Ensin äänestettiin Juha Mäenpään esityksestä, jossa äänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus sai 28 jaa-ääntä ja Mäenpään ehdotus sai 6 ei-ääntä. Seuraavaksi äänestettiin Matti Talvitien esityksestä, jossa äänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus sai 31 jaa-ääntä ja Talvitien ehdotus 3 ei-ääntä. Matti Järviharjun ehdotuksesta äänestettäessä kunnanhallituksen ehdotus sai 30 jaa-ääntä ja Järviharjun ehdotus 4 ei-ääntä. Asiantuntijana projekti-insinööri Satu Kangas-Kuittinen. Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Äänestysluettelot ovat pöytäkirjan liitteenä. Juha Mäenpää, Matti Järviharju ja Matti Talvitie jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Asiakirjat säilytetään arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh ).

28 Kunnanvaltuusto YHT 373/2011/142 KV 66 ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:N LAINAN KORKOPERUSTEEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMINEN KH 292 Ilmajoen kunnanvaltuusto / 94 on myöntänyt esityslistan liitteen mukaisella velkakirjalla vakuudettoman mk:n lainan Ilmajoen musiikkijuhlille 6%:n korolla. Valtuusto on myöntänyt lykkäystä lyhennyksille / 3 ja / 30 niin, että viimeisimmän päätöksen mukaan takaisinmaksuohjelmaan on tehty seuraava muutos: Myönnetty lykkäystä lyhennyksille saakka, siitä alkaen lyhennys 5.045,64 kaksi kertaa vuodessa ja koko velkapääoman loppuun saakka. Kyseiseen lainaan on sovellettu koko laina-ajan liitteenä olevan velkakirjan mukaista 6%:n korkoa, joka on tämänhetkisen korkotilanteen vallitessa korkeahko. Tarkoituksenmukaisinta olisi muuttaa Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n korko 3,5 %:ksi. Muut velkakirjan ehdot säilyvät ennallaan. Takaisinmaksuaikataulu valtuuston edellä todetun / 30 päätöksen mukaisena. Kyseisen lainan määrä on tilanteen mukaan ,84. Lainan korkoperusteen muutos edellyttää, että se hyväksytään valtuustossa. Muut velkakirjan ehdot pysyvät ennallaan. Kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy asiaselostuksessa mainitun Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:lle annetun lainan korkoperusteen muuttamisen siten, että uudeksi pohjakoroksi tulee 3,5 % muiden ehtojen säilyessä ennallaan. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Käsittely:

29 Kunnanvaltuusto Matti Järviharju esitti Matti Talvitien kannattamana, että korko pidetään ennallaan 6 prosentissa. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritetaan nimenhuutoäänestys. Äänestyksen tuloksena kunnanhallituksen ehdotus sai 28 jaa-ääntä ja Järviharjun ehdotus 4 ei-ääntä. Valtuusto hyväksyi äänin 28-4 kunnanhallituksen ehdotuksen. Äänestysluettelo pöytäkirjan liitteenä. Kokouksesta poistuivat esteellisenä Jari Mäki ja Aulis Hahtola (Musiikkijuhlien hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

30 Kunnanvaltuusto YHT 328/2011/101 KV 67 SOSIAALIPALVELUIDEN SIIRTÄMINEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLE KH 252 Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi vuonna Uudistus ta koskeva laki tuli voimaan vuonna 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Tavoitteena on elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Paras-puitelakiin sekä sosiaalihuoltolakiin on tehty muutoksia, jotka ovat tulleet voimaan lukien Lakimuutosten tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollolle säädetyt väestöpohjavaatimukset toteutuvat kunnissa. Laissa on nyt aikataulu ja säännökset valtioneuvoston toimivallasta velvoittaa kunnat yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Puitelain 5 :n 3 momentin mukaan Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään asukasta. Yhteistoiminta-alueelle voidaan antaa myös muita tehtäviä. Yhteistoiminta-alueelle siirrettäviä sosiaalihuollon palveluita on myös täsmennetty siten, että siihen kuuluvat kaikki sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta tehtäviä, joista säädetään lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa. Väestöpohjan tulee täyttyä viimeistään , ja kaikki sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa on siirrettävä yhteistoiminta-alueelle mennessä. Kuntien on tehtävä näitä ratkaisuja koskevat päätökset mennessä. Ilmajoen osalta on koko terveydenhuolto ja vanhustenhuolto siirtynyt JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään lukien. Eri sosiaalipalvelut jäivät kunnille. Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka ovat tilanneet Kuntainnovalta selvityksen sosiaalipalveluiden siirtämisestä yhteistoiminta-alueelle. (Ilmajoen kh / 55) Kuntainnovan selvitys esityslistan liitteenä. Esityslistan liitteenä myös sosiaali- ja terveysministeriön kyselylomake. Kunnanhallitus päättää jatkaa selvitystyötä saakka ja antaa toimeksiannon perusturvalautakunnalle asian valmisteluun. Esittelijä täydensi päätösehdotustaan seuraavasti:

31 Kunnanvaltuusto Asian tämänhetkinen tila saatetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi ja todetaan, että kunnanvaltuusto tekee asiasta lopullisen päätöksen, myöhemmin esitettävän valmistelun pohjalta. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän kokouksessa täydentämän päätösehdotuksen. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoksi, puh ) KV Kunnanvaltuusto merkitsee asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoksi, puh )

32 Kunnanvaltuusto YHT 173/2011/512 KV 68 SILTALAN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELEISSA 78 JA 79, HALMEN ALUE TEK 75 Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alue pääosin omakotirakentamiselle. Tuoresluoman varrelle osoitetaan virkistysalue. Kaavoitusprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lähtötiedot sekä neljä vaihtoehtoista kaavaluonnosta on ollut nähtävänä Osallisia on kuultu myös käydyissä keskusteluissa. Asemakaavan sisältö Asemakaava on esityslistan liitteenä nro 2. Asemakaavalla muodostetaan yhdeksän erillispientalotonttia, joista yksi on rakennettu sekä lähivirkistys- ja tiealue. Tontit rajoittuvat pääosin olemassa olevaan asutukseen. Virkistysalue on sijoitettu Tuoresluoman rantaan. Pääsytieksi alueelle on rakennettava n. 140 merin pituinen tie. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 2,21 ha, rakennusoikeuden määrä on 3371 k-m 2 ja aluetehokkuus e= 0,15. Virkistysaluetta on noin 0,35 ha ja tiealuetta noin 0,18 ha. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty huomautuksia. Lausunnot ja mielipiteet Luonnosvaiheessa on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Fortumilta sekä Ilmajoen kunnan rakennustarkastajalta, tiemestarilta, vesihuoltorakennusmestarilta ja ympäristösihteeriltä. Fortum Sähkönsiirto Oy pitää tärkeänä lausunnossaan verkon kehittämistä ja taajamaympäristössä, tämä hoidetaan maakaapeli- ja puistomuuntamoratkaisuin Mielipiteitä ei ole esitetty, maanomistajan kanssa on neuvoteltu. Lausunnon huomioon ottaminen Lausunnon perusteella puistomuuntamon sijainti tulee uuden kaavatien päähän puistoalueelle.

33 Kunnanvaltuusto Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Siltalan kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortteleissa 78 ja 79 Halmen alueella liitteen nro 2 mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Pentti Luhtala jääväsi itsensä (sukulaisuus) ja poistui kokouksesta tämän :n käsittelyn ajaksi. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Nähtävillä oloaikana ei jätetty muistutuksia. Kunnanhallitus esittää asemakaavaehdotusta kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi liitteen mukaisena. Pentti Luhtala jääväsi itsensä (sukulaisuus) ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

34 Kunnanvaltuusto KV Liite 2 Kunnanvaltuusto hyväksyy Siltalan kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortteleissa 78 ja 79 Halmen alueella liitteen mukaisena. Kokouksesta poistuivat esteellisinä Terttu Salo ja Pentti Luhtala tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kartta alueesta pöytäkirjan liitteenä 2. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

35 Kunnanvaltuusto YHT 386/2008/512 KV 69 RENGONHARJUN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELEISSA 1-10, ILMAILUTIEN ALUEELLA TEK 150 Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen teknisen lautakunnan esityksen pohjalta. Tekninen lautakunta on päättänyt laajentaa aluetta Kunnanhallitus on asettanut asemakaavalle seuraavat tavoitteet: - aluevaraukset suunnitellaan ottaen huomioon lentotoiminnan vaatimukset sekä esteetön kehittäminen - lentokentän eteläpuolinen alue suunnitellaan siten, että lentotoimintaan tukeutuvien toimintojen kehittymiselle ja laajentumiselle osoitetaan riittävät aluevaraukset - lentokenttätoimintaa palveleville erityistoiminnoille varataan niiden tarvitsemat alueet ja liikenneyhteydet - lentokenttään tukeutuvalle huolto- ja koulutustoiminnalle varataan korttelialueet - lentokentän ympäristöön osoitetaan korttelialueita sellaiselle elinkeinotoiminnalle, jonka on logistisesti edullista sijoittua lentokentän ja hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen - Rengonharjuntien varteen osoitetaan korttelialueita kaupan ja tuotannon toiminnalle Asemakaavan sisältö Asemakaavaehdotus on esityslistan liitteenä nro 2. Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen Rengonkylässä noin 12 kilometriä Ilmajoen keskustasta kaakkoon. Alue rajautuu koillisessa lentokenttäalueeseen, luoteessa valtatien 19 suunnittelualueeseen ja muualla metsätalousalueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 75 ha. Asemakaava mahdollistaa lentoaseman laajennuksen, lentokonehallien rakentamisen sekä lentotoimintaa palvelevien huoltotilojen uudis- ja lisärakentamisen. Lisäksi logistiikkapalveluiden sekä lento-liikenteen koulutus- ja huoltotoiminnan kehittämiseen on varattu alueet. Teollisuus- ja varastotoiminnalle sekä kaupan palveluille on varattu alueita Rengonharjuntien molemmilta puolilta. Valtatien 19 risteysalueen läheisyyteen on osoitettu keskeiselle paikalle suurehko alue kaupan palveluille. Erityistoimintoja palvelevia aluevarauksia on kaksi. Mahdollista muistomerkkiä varten on osoitettu pieni puisto. Asemakaava tukeutuu olemassa olevien liikenneyhteyksien, valtatien 19 eli Jalasjärventien ja seututien 701 eli Alaanentie-

36 Kunnanvaltuusto Rengonhar-juntien sekä lentoliikenteen varaan. Kolme uutta kokoojatieliittymää noudattavat yleiskaavan periaatteita. Tonttiliikenne tukeutuu kokoojateihin. Valtatien 19 muutokset Seinäjoen itäisen ohikulkutien osalta tulevat parantamaan alueen saavutettavuutta. Lentokenttään liittyvän alueen toiminta jakautuu kauppaan, palveluntuottaja-alueeseen sekä logistiikka-palvelujen, teollisuuden ja varastoinnin alueisiin. Monilla toimialoilla toimintaan liittyy vaihtelevasti varastointitarvetta tai kauppaa. Rengonharjuntien eteläpuolinen alue on varattu toimitilarakentamisen alueeksi, jolla on joustavammat mahdollisuudet toimia joko palveluiden tuottajana tai teollisuuden ja varastoinnin alueena. Kaava-alueen toiminnan muotoutuminen riippuu sen tarjoamista eduista toimijoille, jotka voivat hyödyntää joustavasti alueen logistisia, tuotannollisia tai muita sijaintiin liittyviä mahdollisuuksia ja etuja. Mitoitus Suunnittelualueella on nykyään noin 200 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyy noin 500 alueen toteutuessa rakennusoikeuden mukaisesti. Työpaikkojen muutos vaikuttaa välillisesti myös liikenteen ja elinkeinoelämän eri aloilla seudullisessa toimintaympäristössä. Kaavoitettavan alueen aluetehokkuus on 0,24, pinta-ala noin 75 hehtaaria ja rakennusoikeuden kokonaismäärä noin k-m 2. Se jakautuu seuraavasti: palvelujen alue k-m 2, liikerakennusten alue k-m 2, teollisuusalue k-m 2, lentoliikenteen alue k-m 2 ja erityisalue 800 k-m 2. Vaikutukset Yhdyskuntarakenne täydentyy maakunta- ja yleiskaavan mukaisesti. Lentoliikennealueen viereen syntyy uusi tuotannon ja erikoiskaupan alue. Alueen toiminnot tukeutuvat lentokenttäalueeseen sekä Rengon-harjuntiehen. Valtatien 19 uudet liittymäjärjestelyt eivät aiheuta muutoksia nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Alueen metsäinen ympäristö muuttuu rakennetuksi työpaikka- ja logistiikka-alueeksi. Lentoliikennettä palvelevat rakennukset ovat kiitotien tuntumassa ja uudet korttelialueet jatkavat rakennettavaa aluetta Rengonharjuntien suuntaan. Kyläkuva muuttuu avoimemmaksi rakennetuksi alueeksi Rengonharjuntien molemmin puolin. Lentoaseman ympäristön suunnittelu luo edellytykset monipuoliselle seudulliselle palvelurakenteen ja palvelutarjonnan kehittämiselle. Lentoliikennettä hyödyntävien tuotannollisten ja logististen palveluiden keskittyminen luo uusia työpaikkoja ja tukee seudun elinvoimaisuutta. Alueelle syntyy uusia työpaikkoja hankekohtaisten suunnitelmien toteutuessa. Seinäjoen ohitustien toteutuminen lisää alueen

37 Kunnanvaltuusto saavutettavuutta ja liittää alueen muun seutukunnan teollisuuden ja tuotannon alueisiin. Alueelle on suunniteltu myös tuotannon ja varastoinnin alueita sekä mahdollista huollon ja koulutuksen aluetta, jotka voivat hyödyntää tai palvella olemassa olevaa toimintaa. Alueen kokoojaliikenne tukeutuu Rengonharjuntiehen sekä valtatien 19 liikennejärjestelyihin. Rengonharjuntielle tulee uusia liittymiä ja lentoliikennealueelle uusia rullaustieliittymiä alueen toteutumisen vaatimalla tavalla. Lähtökohtana kaavan vaikutusten arvioinnille liikenteen sujuvuuteen ja välityskykyyn on alueen liikenteen nykytila ja tiedossa olevien hankkeiden toteutumisesta ja muun toiminnan kasvusta aiheutuva liikennemäärien arvioitu muutos. Kaava-alueen sisäisen toiminnan monipuolistumisen vaikutukset heijastuvat sekä läheisiin kyläalueisiin että laajemmalle alueelle. Työpaikka-alueena kehitettävä suunnittelualue tulee toimintoineen moninkertaistamaan työntekijöiden määrän alueella ja monipuolistamaan työntekijöiden ammattitaustan. Siten alue tulee muodostumaan sosiaalisesti merkittäväksi, omaksi erilliseksi, mutta vaikutuksiltaan mahdollisesti laajaksi alueeksi. Valtatien risteysalueen läheisyydessä sijaitseva huoltoasema palveluineen muodostaa kyläläisten toimintaan vaikuttavan ympäristön palveluineen. Kevyen liikenteen huomioiminen valtatien ympäristön suunnittelussa voi muuttaa sosiaalisen kanssakäymisen muotoja. Lentotoiminnan ja muun työpaikka-alueen sosiaalinen ympäristö voi olla erilainen monista turvallisuuteen liittyvistä poikkeavista toiminnoista johtuen. Alueen toteutuminen muuttaa alueen metsätalouden mukaisia ojitusjärjestelyjä ja ne hoidetaan korttelirakenteen mukaisin tienvarsiojituksin. Poistuva metsätalousalue on pääosin hidaskasvuista mäntyvaltaista rämettä eikä sen muuttumisella rakennetuksi alueeksi ole metsätaloudellisia vaikutuksia. Alueella ei ole todettu luonnonsuojelullisesti merkittäviä ympäristöjä tai suojeltavia lajeja. Suojelu-alueita on noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kaavoitettavan alueen itäpuolella. Alueen rakentaminen ja toimintojen mahdollistaminen alueella edellyttää kunnallistekniikan ja katujen sekä lentokoneiden huoltoliikennealueiden rakentamista. Alueen energiantarpeen lisääntyminen vaikuttaa kokonaisratkaisun etsimiseen ja yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Toisiaan tukevat toiminnot tuovat alueelle synergiaetuja, jotka vahvistavat seudullista yhdyskuntarakennetta ja tuottavat välillisiä vaikutuksia monelle ulkopuoliselle toimialalle.

38 Kunnanvaltuusto Alueen suunniteltu maankäyttö tukee olemassa olevia toimintoja, selkeyttää liikennettä ja muuta maankäyttöä sekä huomioi lentoliikenteen vaatimat huolto- ja turvallisuustarpeet alueella. Kaavoitusprosessi Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Kaavoitettavan alueen laajentuessa tekninen lautakunta on tarkistanut kaavoituspäätöstä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä , päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Kaavaluonnokset (4 vaihtoehtoa) ovat olleet epävirallisesti nähtävillä , yleisötilaisuus järjestettiin Uudet luonnokset (2 vaihtoehtoa) ovat olleet epävirallisesti nähtävillä Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty huomautuksia. Lausunnot ja mielipiteet asemakaavaluonnoksesta Vuonna 2008 nähtävillä olleista vaihtoehdoista lausuntonsa ovat antaneet Tiehallinto, Ilmailuhallinto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilmajoen kunnan elinkeinotoimi, Fortum ja Etappi. Toisessa kuulemisessa toukokuussa 2010 lausuntopyyntöjä lähetettiin 17 viranomaiselle, naapurikunnille, yrityksille ja yhteisöille sekä lisäksi seitsemälle kunnan hallintokunnalle ja viranomaiselle. Lausuntoja saatiin kolme, jotka ovat esityslistan oheismateriaalina. Kirjallisia mielipiteitä luonnoksista ei ole esitetty. Kaavaprosessin kuluessa on neuvoteltu eri toimijoiden kanssa lukuisia kertoja. ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri - kaavamerkintään ja määräyksiin tulee lisätä maksimissaan sallittavan kerrosalan määrä k-m 2 myymälä- ja liikerakennusten sekä niiden T-alueiden osalta, missä sallitaan myymälätiloja - kortteleiden kevyen liikenteen yhteyksiin tulee myös varautua - LT-alueen aluevaraus tulee tehdä lausunnon liitteenä olevan ohjeen mukaan tai muutoin varmistaa kaavan liikennealueen ja tiesuunnitelman tiealueen rajauksen yhdenmukaisuus - Rengonharjuntien katuliittymien liittymäkieltoalueet tulee tarkastella, liittymäkieltoalue tulee ulottaa 45 m maantien ajoradan reunasta mitattuna - kaavoitettavien alueiden hule- ja salaojavesiä ei saa johtaa maantien sivuojiin, suunnitelma hulevesien poisjohtamisesta tulee esittää kaavaselostuksessa tai määrätä kaavamerkinnöillä Etelä-Pohjanmaan liitto