Pirkanmaan turvallisuusklusterin toimintaedellytysten selvitystyön rahoitus

Transkriptio

1 Pirkanmaan turvallisuusklusterin toimintaedellytysten selvitystyön rahoitus Loppuraportti Jouni Perttula Poliisiammattikorkeakoulu Tampereen kaupungin elinkeinopoliittisen Avoin Tampere -ohjelman ( ), avulla autetaan uusien kasvuyritysten syntyä, luodaan kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa sekä edistetään perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta niin, että vuonna 2018 Tampere on edelleen vetovoimainen monipuolisen yritystoiminnan kaupunki. Avoin Tampere Avoimesti innovoiden

2 Johdanto Turvallisuusalan liiketoiminnan kasvualueita ja -mahdollisuuksia, sekä verkostoyhteistyön edellytyksiä on käsitelty useissa eri kansallisissa selvityksissä ja raporteissa. Väliraportissa on pyritty etsimään vastauksia yhteistyösopimuksessa esitettyihin kysymyksiin mm. jo tehtyihin selvityksiin tutustumalla, pyöreän pöydän tapaamisessa syntyneiden ideoiden sekä lukuisilla eri tahojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Raportissa käytetyt kirjalliset lähteet löytyvät raportin lähdeluettelosta. Turvallisuusalalla nähdään olevan selvitysten mukaan yleisesti huomattavaa potentiaalia, jota tulisi kyetä hyödyntämään entistä paremmin. Suomen etuna pidetään sitä, että Suomella on positiivinen maine ulkomailla. Lisäksi pienessä maassa on helppo luoda erilaisia toimintamalleja eri ryhmien välillä, viranomaisyhteistyö toimii ja keskinäinen luottamus on vahva eri toimijoiden välillä. Suomalaista teknologiaa pidetään myös hyvin korkealaatuisena, mikä on nähty erityisenä valttikorttina yrityksille. Suomen pienuus nähdään toisaalta myös haittana, sillä kotimaan pieniä markkinoita ei haluta jakaa kilpailijan kanssa ja kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen hyödyntäminen nähdään vaikeana. Suomesta puuttuu myös pääomaa ja riskisijoittajia ja yhteiskunnallinen tuki nähdään liian pienenä kansainvälistymistä silmälläpitäen. Finnsecurity on arvioinut (2011) turvallisuusmarkkinoiden liikevaihdoksi Suomessa 1,657 miljardia ja sen jalostusarvoksi 740 miljoonaa. Turvallisuusala työllistää noin työntekijää. Alueellista/ maakunnallista liikevaihtotietoarviota ei ole saatavilla. Globaalien turvallisuus-markkinoiden arvoksi on arvioitu eri lähteistä riippuen noin 200 miljardin euron arvoiseksi. Avoin Tampere Avoimesti innovoiden 2

3 1.Uusien liiketoimintaympäristöjen tunnistaminen ja liiketoimintaedellytysten selvittäminen turvallisuusalalla osana asiakasvaatimuksia Verkostoituminen Yhdeksi keskeiseksi liiketoiminnan kehittämisen edellytykseksi nähdään turvallisuusyritysten ja muiden turvallisuustoimijoiden yhteistyön sekä vuorovaikutuksen tiivistäminen. Verkostoitumisen hyödyt ovat ennen kaikkea siinä, että erilaisista lähtökohdista tulevat toimijat tuovat yhteistoimintaan uudenlaisia näkökulmia. Verkostoitumisesta hyötyvät kaikki oppimisen, tiedon ja resurssien hankinnan ja välityksen sekä erilaisten osaamisten ja resurssien yhdistämisessä. Pk- yrityksillä ei ole riittävästi resursseja tai aikaa, mutta ne ovat ketteriä ja pystyvät reagoimaan nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin. Suurilla yrityksillä on sen sijaan uskottavuutta, pitkäjänteisyyttä ja resursseja, mutta ne ovat kuitenkin hitaita reagoimaan uusiin mahdollisuuksiin. Huolellisesti suunniteltu verkosto mahdollistaa edellä mainittujen vahvuuksien maksimoinnin ja heikkouksien minimoinnin saaden samalla aikaan vahvan, mutta joustavan kilpailijan. Pirkanmaan Turvallisuusklusteri on pyrkinyt vastaamaan yhteistyön tiivistämisen haasteeseen tunnistamalla alueen turvallisuustoimijoita ja luomalla siltaa eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Verkostoitumista onkin tapahtunut kiitettävästi niin viranomaisten, tutkimuksen, koulutuksen kuin turvallisuusalan yrittäjienkin välillä. Asiakastarpeen tunnistaminen Yhteistyön tiivistämisen lisäksi uuden liiketoiminnan edellytyksenä on asiakastarpeiden tunnistaminen ja ymmärtäminen. On esimerkkejä, joissa hyvältä tuntuvaa ideaa on kehitetty hyvinkin pitkälle ymmärtämättä sitä, ettei "tuotteelle" ole asiakasta. Jos näin käy, ponnistelut ja taloudelliset panostukset menevät hukkaan. Pelkkä tekniikka ei riitä, vaan palveluille tulee olla selkeä tarve. Asiakastarpeiden tunnistaminen ei ole helppoa. Niiden Avoin Tampere Avoimesti innovoiden 3

4 tunnistaminen ja niihin vastaaminen edellyttävät uusia osaamisyhdistelmiä ja verkostoja. Verkostoihin pitäisi saada mukaan myös muitakin kuin liike-elämän edustajia. Kuten useissa yhteyksissä on todettu, Pirkanmaalle on keskittynyt poikkeuksellisen laaja turvallisuustoimijoiden joukko. Tätä joukkoa pitäisi pystyä laajasti hyödyntämään myös turvallisuusalan liiketoiminnan kehittämistyössä. Samaisesta joukosta löytyy myös useita toimijoita jotka ovat itse asiakastarpeen edustajia. Finnsecurityn (2011) mukaan turvallisuusyritysten tärkeimpiä asiakkaita ovat: Tulevaisuuden pohdinta Alan ja sen tulevaisuuden pohdintaa on hyvä tehdä yhdessä, sillä yksittäisen toimijan näkökulma on aina hyvin suppea. Ympäristön muutoksiin ja kehitystrendeihin pystytäänkin vastaamaan parhaiten koordinoidun ja suunnitelmallisen yhteistoiminnan kautta. Pirkanmaan turvallisuustoimijoiden tulisikin olla aktiivisia markkinoiden kehittäjiä eikä vain passiivisia sopeutujia. Avoin Tampere Avoimesti innovoiden 4

5 Liiketoiminnan haasteiksi on tunnistettu turvallisuussektorin hajanaisuus, yritysten pieni koko ja yhteistyön puute. Alan yritykset panostavat selvitysten mukaan keskimääräistä vähemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan ja turvallisuusalan innovaatiotoimintaa pidetään kehittymättömänä ja tuotekehitystä teknologialähtöisenä. Myös alan jakautumista erillisiin osa-alueisiin katsotaan hankaloittavan yhteistyötä ja innovaatiotoimintaa. Liiketoimintaedellytysten ja asiakasvaatimusten tunnistamiseksi ja selvittämiseksi Pirkanmaan turvallisuusklusteri järjesti yhdessä Tredean kanssa pyöreän pöydän tapaamisen tiistaina klo Tapaamisessa päätavoite oli löytää konkreettisia liiketoiminta- ja kehitysprojektiaihioita turvallisuusliiketoiminnan edistämiseksi. Tapaamisen tavoitteet ja tulokset ovat kokonaisuudessaan erillisessä liitteessä. Pyöreän pöydän tapaamiseen on kutsuttiin ja siihen osallistuivat seuraavat osallistujat: Jouni Perttula, Pirkanmaan turvallisuusklusteri Mika Hyytäinen, MPKK/PV Seppo Haataja, Tredea Jukka Lintusaari, TaY Jouni Kivistö-Rahnasto, TTY Peer Haataja, Kauppakamari (EK) Manu Setälä, Tekes Helena Kortelainen, VTT Risto Kuosmanen, Translatum Oy, Fiban (Finland business angels jäsen) Yrityksistä: Matti Ristimäki, Insta DefSec Esa Einola, Insta DefSec Jani Autio, Defentor vartiointipalvelut Juha Turunen, Deltabit Oy, Pirkanmaan yrittäjien turvallisuustoimikunta Kimmo Koivisto, Rentacio Oy (tietohallinnon ja tietoturvan asiantuntija) Marco Roth, Finnmedi, Human security Finland (grid) Juha Kreus, Securityplus Consulting Ky (myös LaureaAMK) Tapaamisen fasilitaattorina toimi Tommi Salonen, Swot consultingista Liiketoiminnan potentiaali Pirkanmaalla Pyöreän pöydän tapaamisessa tunnistettiin seuraavia olemassa olevia turvallisuusalan liiketoimintavahvuuksia Pirkanmaalla: Avoin Tampere Avoimesti innovoiden 5

6 Turvalogistiikka Vartiointi Ilmavalvonta Tunnistaminen (sormenjälki, RFID) Koulutus (sisältää kansainvälistä potentiaalia) Virtuaaliympäristöt Monitorointi ja seuranta Tietosuoja ja -turva Sotateollisuus Tutkimus / Living Lab Uusia liiketoimintamahdollisuuksia tunnistettiin mm. seuraavien teemojen alueelta Tietosuoja- ja tietoturvakoulutuspaketti vartijoille Elämyksellinen ja kokemuksellinen koulutus sisältäen konsultoinnin, konseptoinnin ja viennin (mm.työturvallisuus) Standardoinnin "tulkkaus" yritysten ymmärtämään muotoon Turvallisuusalan koulutuksen vienti (konseptien kautta) Uusien turvallisuusratkaisujen kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa Julkisten hankintojen tavoitteet pakottavat uudenlaiseen ajatteluun sekä uusien ratkaisujen kehittämiseen (nykyistä kustannustehokkaammin) Turvallisuussuunnitelmien laatimisapu yrityksille, asunto-osakeyhtiöille, kyläyhteisölle ja muille yhteisöllisille rakenteille Omatoiminen varautumisen merkityksen kasvaminen Pikarakentaminen kriisialueille Turvallinen koti iäkkäille - uudenlaiset älykkäät ratkaisut tukemaan turvallisuutta Viranomaistarkastusten tehostaminen - mahdollinen yksityistäminen Varsinaisiksi kehitysprojektiaihioiksi kirjattiin: 1. Turvapuistot (kaikkien turvallisuustoimijoiden yhteistyönä) Markkinapaikka Avoin kansalaisille "Living Lab" kehitysympäristö Yhteinen kehitysalusta turvallisuustoimijoille 2. "Turvallisuus-some" Kansalaisten osallistaminen Mukaan kaikki turvallisuustoimijat viranomaisista 3. sektoriin 3. Alkuvaiheen rahoituksen turvaaminen Avoin Tampere Avoimesti innovoiden 6

7 4. Julkisten hankintojen innovatiivisuus ja asiakkaiden kanssa yhdessä kehittäminen (asiakas+"ratkaisijat"+rahoittajat) 2. Turvallisuusalan innovaatiotoiminnan suuntaaminen ja kansainvälistymisen edellytysten selvitys Innovaatiotoiminta Uusien innovaatioiden aikaansaamiseksi on välttämätöntä koota erilaisista lähtökohdista tulevat toimijat yhteen. Jokainen toimija tuo mukanaan uudenlaisia näkökulmia, joista muodostuu isompi kokonaisuus. Tietämys muista toimijoista ja näiden osaamisesta kehittäisi myös pirstaloitunutta alaa yhtenäisemmäksi ja parantaisi tiedonkulkua eri yritysten välillä. Innovaatiotoiminnaltaan kehittymättömän turvallisuusalan on katsottu myös vaativan panostusta ja tukirakenteita. Tredean ja turvallisuusklusterin yhteistyö ovat luoneet/luomassa vaadittuja rakenteita. Esimerkiksi Nokialta on vapautunut / on vapautumassa suuri joukko osaavaa työvoimaa. Heidän osaamistaan pitäisi pystyä hyödyntämään myös turvallisuusalan kehitystyössä. Tähän tähtää mm. Jukka Lintusaaren vetämä RICTI- hanke. Turvallisuusklusterin koordinaattori Jouni Perttula ja ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Rajala ovat neuvotelleet Lintusaaren kanssa siitä, voisiko turvallisuus olla yhtenä osana RICTI- kokonaisuutta. Kansainvälistyminen Tekesin mukaan Turvallisuus-markkinat (yleensä security rajauksella) ovat globaalisti miljardia euroa. Globaalisti kasvu on ollut suurinta Persianlahdella ja Aasiassa. Noin 70 prosenttia markkinoista on teollisuusmaissa. Erityistä kasvua on tapahtunut viime vuosina erityisesti tietoturvallisuuden osa-alueella. Suomalaisten osuus markkinoista on hyvin pieni, sillä Finnsecurityn mukaan vain noin kahdella prosentilla yrityksistä päämarkkina-alue on ulkomaat. Kansainvälistyminen on merkittävä taloudellinen panostus ja siinä onnistuminen edellyttää markkinoiden ja kulttuurien tuntemusta, osaamista sekä kontakteja. Avoin Tampere Avoimesti innovoiden 7

8 Tutkimusten mukaan kansainväliset toimijat haluavat ostaa kokonaisratkaisuja (konsepteja) toimittajalta, joka on heidän silmissään uskottava ja joka pystyy toimittamaan tuotteet tai palvelut luotettavasti suuressakin mittakaavassa. Pienet, yksittäiset suomalaisyritykset eivät tähän pysty, jonka vuoksi kansainvälistymisen edellytys on verkostoituminen kokonaisratkaisujen tarjoamiseksi. Ison kansainvälisen yrityksen saaminen asiakasrajapintaan on myöskin katsottu ensiarvoisen tärkeäksi. Pirkanmaan turvallisuustoimijoilla on paljon ulkomaisia kontakteja, joita voidaan käyttää kansainvälistymisen tukena. Näitä hyödynnettäviä kontakteja löytyy niin viranomaisilta, tutkimuksesta, koulutuksesta kuin yrityksiltäkin. Suomen yhdeksi kansainvälisen turvallisuuskentän vahvuusalueeksi on katsottu asiantuntemuksen ja korkean teknologian osaamisen vienti. Pirkanmaan vahvuus voisi olla juuri edellä mainituissa osaamisalueissa, sillä osaamista ja asiantuntemusta maakunnasta löytyy erittäin paljon. Esimerkiksi suomalainen poliisikoulutus on maailmalla erittäin arvostettua ja kysyttyä. 3. Toimenpidesuositukset ja turvallisuusklusterin jatkuvuuden varmistaminen Pirkanmaan Turvallisuusklusterin visiona on ollut alusta alkaen se, että yhteistoiminnan kautta turvallisuudesta muodostuu Pirkanmaalle brändi ja maakunnallinen vahvuusalue. Yhteistoiminnan kautta saatujen tulosten avulla Pirkanmaalle saadaan aikaan uutta yrittäjyyttä ja kasvupotentiaalia. Tuloksia ei kuitenkaan saavuteta hetkessä, vaan niiden aikaansaaminen vaatii useiden vuosien yhteistä ponnistelua. 1. Turvallisuusliiketoiminnan vientijuna Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus raportin tulosten perusteella tarvetta olisi eräänlaiselle vientijunalle, johon pystyisi lähtemään mukaan pienellä riskillä. Pirkanmaan Turvallisuusklusteri esittää selvityksen pohjalta, että Tredea voisi toimia turvallisuusalan kokonaiskehityksen veturina Pirkanmaalla turvallisuusklusterin tukemana. Jokaiselle käynnistettävälle hankkeelle tulisi saada vetovastuuseen turvallisuusalan yritys jota Tredea Avoin Tampere Avoimesti innovoiden 8

9 ja Turvallisuusklusteri tukisivat. Esimerkiksi Insta Innovation on ilmoittanut halukkuudestaan toimia kasvuveturina heille tärkeisiin teemoihin liittyvissä hankkeissa. 2. Turvallisuusalan kehitystyön resursointi ja hankkeistus Turvallisuusalan kehitystyö tapahtuu tällä hetkellä pitkälti olemassa olevilla resursseilla. Turvallisuusalan kehittämiseen tarvittaisiin kuitenkin tulevaisuudessa entistä enemmän myös taloudellista panostusta, jonka osalta esimerkiksi Instan ja Tredean rooli näyttäytyy erittäin merkittävänä kokonaisuutta ajatellen. Hankerahoitusta kannattaa hakea myös esimerkiksi Tekesin turvallisuusohjelmista. Tekesin turvallisuusohjelman koordinaattori Pekka Nykäsen mukaan Tekes rahoittaa mielellään esiselvitystyyppisiä hankkeita, joissa hahmotellaan/kartoitetaan tarkemmin syntynyttä liikeideaa niin kokonaisuuden, talouden kuin markkinaselvityksenkin muodossa. 3. Turvallisuuden testauslaboratorio Pirkanmaasta voitaisiin kehittää turvallisuuden testikenttä (laboratorio), jossa suoritettaisiin erilaisten teknologioiden ja toimintatapojen testausta. Toimintamalli tukisi yhteistyötä ja uusien teknologisten ratkaisujen syntymistä. Viranomaiset, tutkimuslaitokset ja alueen turvallisuusalan oppilaitokset tulisi kytkeä kiinteäksi osaksi liiketoimintavetoista kokonaisuutta, jonka osalta Turvallisuusklusterin rooli näyttäytyy merkittävänä. 4. Paikallisista piloteista niin kansallisille kuin kansainvälisillekin markkinoille Yhteiset hankkeet ja projektit voisivat luoda toimijoille mahdollisuuden kerätä yhteisiä kokemuksia ja onnistumisia. Kokemukset voisivat vahvistaa esimerkiksi yritysten välistä luottamusta merkittävällä tavalla. Onnistuneiden pilottihankkeiden kautta on mahdollisuus saada aikaan kokonaisuuksia, joilla on kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Esimerkiksi Tekesin turvallisuushankkeiden ja EU:n Security- ohjelmien kautta toimijat voisivat hyödyntää nykyisiä ja saisivat uusia kansainvälisiä kontakteja. Osallistujat voisivat samalla myös tehdä omaa osaamistaan tunnetuksi kansainvälisillä markkinoilla. Avoin Tampere Avoimesti innovoiden 9

10 5. Turvallisuusklusterin ja liike-elämän välinen yhteistyö Turvallisuusklusterissa on valmis alusta viranomaisten ja liike-elämän väliselle yhteistyölle. Vahva ja hyvin toimiva Turvallisuusklusteri pystyy tukemaan liike-elämää ja liiketoiminnan kehittämistä. Yritykset voivat olla tulevaisuudessa entistä enemmän mukana ratkaisemassa turvallisuuden ongelmia. Sisäisen turvallisuuden ohjelman, Turvallisempi huomen, mukaan yhteistyö eri viranomaisten välillä, järjestöjen ja liike-elämän kanssa antaa mahdollisuuden ajoittaa ja yhteen sovittaa ennalta ehkäiseviä toimia niin, että ne vähentävät rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää. Ennalta ehkäisevällä työllä on suuri taloudellinen merkitys, sillä turvallisuusongelmien korjaaminen vaatii paljon rahaa, eikä sitä aina pystytä tekemään lainkaan. Turvallisuustoimijoiden yhteinen tekeminen onkin välttämätön edellytys konkretian ja vaikuttavuuden aikaansaamisessa. 6. Turvallisuusklusterin jatkuvuus Turvallisuusklusterin jatkuvuuden varmistamiseksi on käyty useita neuvotteluita eri tahojen kanssa. Sisäasiainministeriöltä ja Pirkanmaan liitolta on haettu rahoitusta. Päätökset saataneen vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu Turvallisuusklusterin koordinaattorin palkkauskustannuksiin. Ohjausryhmän puheenjohtajana jatkaa Polamkin edustaja. Avoin Tampere Avoimesti innovoiden

11 Lähteet (kirjalliset): "Innovatiivisen verkostoyhteistyön edellytykset turvallisuusalalla" (Palomäki 2011, VTT:n tiedotteita 2568). "Askelmerkkejä suomalaisen turvallisuusalan verkostoitumisen ja kansainvälistymisen poluille" (Kupi ym. 2012, VTT technology 23). "Turvallisuusalan liiketoiminnan kasvualueet ja -mahdollisuudet Suomessa" (Kupi ym. 2010, VTT:n tiedotteita 2534). Turvallisuusalan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2011, Finnsecurity. "Yhdessä olemme enemmän" (Pisto 2010, Turvallisuusalan järjestöklusterin selvitys). "Pirkanmaan turvallisuusklusteri? - Esiselvitys hankkeen toteutettavuudesta" (Perttula 2012, Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 99/2012) Avoin Tampere Avoimesti innovoiden