Verksamhetsberättelse Toimintakertomus

Transkriptio

1 Verksamhetsberättelse Toimintakertomus 2011

2 Innehåll Styrelseordförande har ordet s. 3 Pohjola-Nordens distrikt i Österbotten r f - Nordiskt informationskontor s. 4 Vårt uppdrag s. 4 Organisationen, distriktets representation, medlemmar s. 5 Ekonomi s. 6 Informationsverksamhet s. 7 Evenemangsverksamhet s. 8 Nätverkskapande verksamhet s. 9 Nordjobb s.10 Lokalföreningarnas verksamhet under året s Sisältö Hallituksen puheenjohtajan puheenvuoro s.14 Pohjola-Norden Pohjanmaan piiri ry - Pohjoismainen tiedotustoimisto s. 15 Tehtävämme s. 15 Organisaatio s. 16 Piirin edustus s. 16 Jäsenet s. 17 Talous s. 18 Tiedotustoiminta s. 19 Tapahtumatoiminta s. 20 Verkostoitumiseen tähtäävä toiminta s. 21 Nordjobb s. 22 Paikkalaisyhdistyksen toiminta vuodessa 2011 s

3 Styrelseordförande har ordet Efter ett år som styrelseordförande i takorganisationen Pohjola-Nordens distrikt i Österbotten r.f.- Nordens informationskontor kan jag konstatera att det finns en enorm livskraft i de österbottniska Pohjola-Norden lokalföreningarna, vilka är 13 till antalet, såväl svensk- som finskspråkiga, alla med ett aktivt intresse för det nordiska och nordiskt samarbete. Genom att supprätthålla sitt medlemskap i lokalföreningen Pohjola-Norden på egen hemort möjliggörs ett viktigt nordiskt samarbete. Ytterligare har distriktet 31 samfundsoch kommunmedlemmar. - totalt 1097 medlemmar. Att vara nordist innebär att faktiskt engagera sig för det nordiska, delta i nordiska evenemang, delta i seminarier, lära sig mera om Norden, om dess människor, språk, politik, samhälls- och kulturliv, uttala sig, umgås över nationsgränser mm. Det mest kännetecknande sättet för Pohjola-Norden föreningarna på lokalnivå har varit att upprätthålla vänortssamarbetet, ofta tillsammans med kommunernas ledning. Tyvärr har territoriellt administrativa förändringar i de nordiska länderna minskat på detta gränsöverskridande samarbete på lokalföreningsnivå i många kommuner. Delvis har även den starka anknytningen av vänortsverksamheten till kommunernas administrativa och politiska ledning försvagat de lokala nordisternas aktivitetsmöjligheter i sammanhanget. För att bibehålla det folkliga intresset att upprätthålla kontakter och ta initiativ borde lokalföreningarna engageras på nytt i det nordiska gränsöverskridande arbetet och i vänortssamarbetet. Intresset för utbyte förtvinar om det inte sprids så att tillräckligt många individer upplever samarbetet intressant och det inte ges möjligheter att engagera sig. I vissa fall har även den kraftiga nationella satsningen på den Europeiska dimensionen genom olika EUprogram tagit de lokala invånarnas uppmärksamhet. Den europeiska ekonomiska krisen och det nordiska välfärdssamhällets gungning har på nytt aktualiserat intresset för det nordiska och vikten av att upprätthålla den nordiska välfärdsmodellen och den enskilda medborgarens initiativkraft. Året i den nya styrelsen 2011 inleddes en enkätförfrågan till lokalavdelningarna om distriktets roll som mellannivå i Pohjola Norden hierarkin: lokalavdelning, distrikt och förbund. Frågeställningen gällde: Hur skall distriktet, som en medborgarorganisation för det folkliga nordiska samarbetet, fylla sin roll som förmedlare av det nationella Pohjola-Norden förbundets initiativ och lokalföreningarnas behov av idéer och impulser och möjligheter att få kontakter och viktiga kunskaper och uppgifter om aktualiteter i Norden? Uppföljningen skedde i form av en gemensam sits för alla lokalavdelningar hösten 2011 inför skrivningen av distriktets verksamhetsplan för I detta avseende är vi bara i början av arbetet. Vi har i styrelsen all anledning att analysera situationen ännu och skapa ytterligare kontaktlänkar till vårt nationella förbundet, Nordiska ministerrådet och till Nordiska Rådet och Nordiska ministerrådet för att få fram aktualiteter som är viktiga och värdefulla för de enskilda lokalavdelningarna. Att kontoret för Pohjola-Nordens distrikt i Österbotten dessutom fungerar samtidigt som ett av två informationskontor i Finland, Jyväskylä är det andra, stärker naturligtvis distriktets ställning att ta emot och förmedla kontakter från och till övriga Norden. Ett utmärkt läge för lokalavdelningarna att dra nytta av eftersom rollen som informationskontor dels underlättar finansieringen av en heltidsanställd verksamhetsledare för distriktet via Förbundet för föreningarna i Norden r.f. dels ger en hel del kontakter för växelverkan mellan de nio informationskontoren i de 3 övriga nordiska länderna. Ytterst kommer informationskontorets finansiering via Nordiska ministerrådet och naturligtvis nationella budgeter. Förpliktelser förbinds också med detta och det viktigaste för distriktet och informationskontoret är att informera om det nordiska samarbetet och de nordiska fonderna, att koordinera nordiska kurser och seminarier i regionen och att sprida kunskap om och öka intresset för de nordiska folken och deras förhållanden, stöda vänortsverksamheten och läraroch elevutbytesprogram, medverka i nätverket mellan de nordiska kulturhusen och fungera som bro mellan regionen och Nordiska rådet. Omfattande uppgifter med andra ord, så med en fungerande interaktiv kontakt till det nordiska har vi genom informationskontoret ett reellt verktyg att få kunskap och sprida kunskap om det nordiska. Alla ni som har idéer för nordiska kulturkontakter och projekt av olika slag, se efter vilka former av stöd som kan fås från de nordiska fonderna. Vi har anledning att skärpa oss i Österbotten. Det kommer få ansökningar från våra trakter. På distriktets hemsida finns detaljinformation om vad som pågår inom distriktet. På sikt anser jag att den nordiska regionen faktiskt är mycket värdefull för samarbete och projekt som vidgar vyer och förhindrar stagnation. Allt samarbete från enskilda individer, föreningar, företag till nationer är viktigt. Vi kan, om vi är alerta, lära oss av varandras experiment, lyckanden och misslyckanden. Än är vi inte där men ju mer vi involveras, även på individnivå och närmar vi oss varandra desto mer delaktiga kan känna vi oss. I detta avseende är ungdomsarbetsutbytet viktigt men det kunde i ännu högre grad även gälla arbetslivet inom vilket lärarutbytet kanske varit det viktigaste hittills förutom i viss mån journalistutbytet. Det borde radikalt ökas för det är ju journalisterna som kan synliggöra oss för varandra i olika media och ge impulser till samarbete mm. I det syftet ordnar distriktet ett seminarium just för professionella journalister den 18 april 2012 i Vasa. Även den nordiska växelverkan mellan seniorer skall vi inte underskatta. Deras berättelser är viktiga i skapandet av attityder i närmiljön. Trots att samarbetet på individnivå framför allt rör olika kulturutbyten kunde Pohjola-Norden på lokalavdelnings- och också distriktsnivå i samarbete även ta modell av förbundet, som på företagsnivå byggt upp ett enormt kontaktnät. Men för allt detta behövs goda trafikförbindelser, som fungerar regelbundet och långsiktigt och till moderata priser. Endast på så sätt vågar man pröva sig fram. En sådan injektionsspruta skulle vi behöva också över Kvarken. I allt detta vill Pohjola-Nordens distrikt i Österbotten och det Nordiska informationskontoret i Vasa öka det nordiska samarbetet och skapa en plattform för att förmedla idéer och kontakter samt bygga broar mellan de nordiska folken. Distriktet har en initiativrik, intresserad styrelse, en aktiv t.f. verksamhetsledare i Malin Wälitalo och lokalavdelningar, som är beredda att ta emot nya medlemmar, vidga sina vyer och utvidga sitt kontakt- och samarbetsnätverk. Alice Lillas, distriktets styrelseordförande

4 Pohjola-Nordens distrikt i Österbotten r.f - Nordiskt informationskontor Pohjola-Nordens distrikt i Österbotten r.f. är en av tolv distriktsorganisationer inom centralförbundet Pohjola-Norden i Finland. Pohjola-Nordens viktigaste uppgift är att främja nordiskt samarbete och att i Finland öka kännedomen om det övriga Norden. Medborgarorganisationen Pohjola-Norden består, förutom av centralförbundet och de tolv distrikten, av ett ungdomsförbund samt drygt hundra lokalföreningar med ca 7900 person medlemmar. Tillsammans med våra systerföreningar i det övriga Norden utgör vi en kanal till nordiska aktiviteter och inbördes växelverkan för alla nordbor. Distriktskontoret fungerar samtidigt som ett av de två i Finland verksamma Nordiska informationskontoren. Distriktets verksamhetsområde täcker landskapen Österbotten, Södra Österbotten samt Mellersta Österbotten. Distriktet har en anställd verksamhetsledare med säte på distriktskansliet i Vasa. Vårt uppdrag Distriktet har en tredelad funktion: att fungera som informationskontor för det formella nordiska samarbetet, att fungera som förverkligare av nordiskt orienterade aktiviteter inom sitt område samt att fungera som nätverkslänk mellan aktörer i regionen och det nordiska samfundet. Distriktet och informationskontoret är ett kontaktorgan för Pohjola-Nordens lokalföreningar och övriga medlemmar inom sitt verksamhetsområde. Organisationen utgör en förbindelselänk mellan fältet och centralförbundet. Den finns till hands som stöd för lokalföreningarnas verksamhet och som en kanal för kontakter till Norden. Distriktet har också genom ett avtal med Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet ett uppdrag som Nordiskt informationskontor. Till detta uppdrag hör: -att informera om det nordiska samarbetet -att informera om nordiska samarbetsorgan och institutioner -att synliggöra det nordiska samarbetet genom t.ex. kontakt med media -att koordinera nordiskt orienterad evenemangsverksamhet -att sprida kunskap om och öka intresset för de nordiska folken och att stöda olika former av nordiska kontakter på det folkliga planet -att medverka i nätverket mellan de nordiska kulturhuset, informationskontoren och andra nordiska institutionerna -att fungera som en bro mellan regionen och Nordiska rådet 4

5 Organisationen Distriktsstyrelsen har under 2011 bestått av nedannämnda ordinarie medlemmar med respektive personliga ersättare: som ordinarie Alice Lillas, ordförande (Korsholm), Folke Jungner, vice ordförande (Vasa), Katrina Nissi (Karleby) Majvor Ekblad (Vörå), Lisbeth Saxberg-Blomkvist (Kristinestad), Marianne Buss (Korsholm), Carl-Gustav Karling (Kauhava-Härmä), Jan Henriksson (Jakobstad), Margareta Savola (Seinäjoki), som ersättare Birgitta Aurén (Vasa) Brit Stenman (Karleby) Jessica Havulehto (Vörå) Margit Kaseva (Kaskö) Anna-Maija Iitola (Vasa) Riitta-Liisa Hartikka (Kauhava-Härmä) Kristina Saari (Jakobstad) Marjut Nummela (Seinäjoki) Som tillförordnad verksamhetsledare för distriktet och informationskontoret verkade Ari Sundberg till och med Under sommarmånaderna har distriktet varit obemannat fram till då Malin Wälitalo tillträdde som ny tf. verksamhetsledare för perioden Under sommarmånaderna handhades de praktiska kanslifunktionerna av ordförande. Ordinarie verksamhetsledare Susanne Ehrs var vårdledig fram till då hon anhöll om avsked från tjänsten vilket beviljades. Vid höstmötet 2011 valdes Gunbritt Tallbäck, Korsholm och Viking Åberg, Vasa till verksamhetsgranskare och som ersättare Börje Helsing, Vörå och Mårten Kjellman, Jakobstad. Distriktets vårmöte 2011 hölls 26.3 i Karleby. Distriktets höstmöte 2011 hölls i Vörå. Distriktets representation Distriktet representerades under året: -i Pohjola-Nordens förbundsstyrelse av Paul Lindell, Vasa (personlig ersättare Alice Lillas, Korsholm) -i Förbundets fullmäktige av Helena Teräväinen, Lappo (ersättare Folke Jungner, Vasa) och Kristina Saari, Jakobstad (ersättare Brit Stenman, Karleby) -Förbundets fullmäktige avslutades under förbundsmötet i Tavastehus Distriktet är medlem i Kvarkenrådet r.f. Under verksamhetsåret 2011 hade distriktet 13 medlemsföreningar, 19 kommunmedlemmar och 12 samfunds- och understödande medlemmar. Lokalföreningarna Lokalföreningarnas medlemsantal Pohjola-Norden i Järviseutu Pohjola-Norden i Kaskö Pohjola-Norden i Kauhava-Härmä Pohjola-Norden i Karleby Pohjola-Norden i Kristinestad Pohjola-Norden i Lappo Pohjola-Norden i Malax Pohjola-Norden i Korsholm Pohjola-Norden i Närpes Norden-Pohjola i Jakobstad m omnjd Pohjola-Norden i Seinäjoki Pohjola-Norden i Vasa Pohjola-Norden i Vörå Totalt

6 Samfundsmedlemmar 2011 Södra Österbottens förbund, KWH-koncernen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Österbottens företagarförening, Vasa studentbostadsstiftelse, Ingves bussar, Haldin & Rose Ab, Österbottens svenska producentförbund, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, Mellersta Österbottens förbund, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Mellersta Österbottens yrkeshögskola. Kommunmedlemmar 2011 Perho, Soini, Korsnäs, Vasa, Laihela, Karleby, Kurikka, Teuva, Närpes, Kronoby, Pedersöre, Kauhava, Storkyro, Vörå, Malax, Vimpeli, Jakobstad, Larsmo, Korsholm. Ekonomi Distriktets ekonomi för år 2011 uppvisar ett underskott på 6303,78 euro. Vi kan se en negativ trend där anslagen är stillastående eller minskar samtidigt som kostnaderna ökar. Detta innebär att den externa finansieringen i form av projektbidrag och deltagaravgifter för distriktets verksamhet kommer att vara avgörande för distriktets överlevnad i framtiden. Distriktets ekonomi jämförelsevis från år 2010 visade ett överskott på drygt euro. Detta överskott kommer sig av att man i bokslutet upplösde en reservation på euro, som funnits i bokföringen sedan flera år. Eftersom denna typ av omotiverade reservationer strider mot god bokföringssed beslöt man att upplösa reservationen, vilket gjorde att bokslutet för 2010 visade på överskott. Detta överskott var därmed inte en reell vinst, utan en bokföringsteknisk justering. 6

7 Informationsverksamheten Distriktet har status som s.k. Nordiskt informationskontor. Det innebär att man har ett avtal med Nordiska ministerrådet att informera om det formella nordiska samarbetet inom sitt verksamhetsområde. Därför är informationsverksamheten det ena av distriktets tre ben. Foto: Know-how mässan i Korsholm. Nordiska samarbetsministrarna på besök i Vasa En informationsstrategi för distriktet utarbetades under hösten med målsättningen att verksamheten skall synas - höras och också omtalas i högre grad än tidigare. Den kommer att ligga till grund för det framtida arbetet inom distriktet men också vara till stöd för lokalföreningarna. Informationen till medlemsföreningar har i under första halvan av året skötts mesta dels via e-post. Under hösten har verksamhetsledare besökt ett antal lokala föreningar för att få en inblick i lokalföreningarnas behov och verksamhet. Skolor i medlemskommuner har besökt kontoret och mottagit information om olika former för lärar- och elevutbyten i de nordiska länderna. Information om det formella nordiska samarbetet har spritts genom pressmeddelanden och artiklar i regionens dagstidningar, samt på informationskontorets kanaler på Internet. Informationskontoret har ett avtal med Nordiska kulturfonden om informationsspridning om fondens verksamhet och bidrag. Ett skolningstillfälle om hur man kan söka bidrag från Nordiska kulturfonden hölls i Vasa där ca 25 personer deltog. Intresset i regionen för att skapa samnordiska projekt är stort, men man har inte de naturliga kontakterna till aktörer i de övriga nordiska länderna. Speciella informationsinsatser i form av publika förläsningar arrangerades i Vasa och Jakobstad. I samarbete med Hallo Pohjola arrangerades ett informationtillfälle för regionens skolor och representanter inom arbetsliv och arbetskraftbyrå om förutsättningarna för att flytta, arbeta eller studera i Norden. Verksamhetsledaren höll också föreläsning om de nordiska länderna och dess möjligheter för internationella turism-studeranden vid Mellersta Österbottens yrkeshögskola. Informationskontoret deltog också i Arbetslivs-, studieoch rekryteringsmässan Know-how i Korsholm Besökarantalet på mässan slog nya rekord och många finskspråkiga ungdomar visade ett stort intresse för att arbeta och studera i något av de nordiska länderna. 7

8 Evenemangsverksamhet Evenemangsverksamheten är distriktets andra ben. Evenemang produceras i syfte att sprida intresse för och kunskap om Norden och det nordiska samarbetet. Evenemangen arrangeras i egen regi eller i samarbete med andra aktörer. Foto: T.v Arkan Asaad på besök i Chronhjelmsskolan, Larsmo. 7 gånger Norden - en nordisk kulturvecka i Österbotten Distriktet storsatsning, det planerade evenemanget 7 gånger Norden - en nordisk kulturvecka i Vasa som var tänkt att genomföras i samband med nordiska ministerrådets besök i Vasa fick skjutas upp dels p g a verksamhetsledarbyte och dels med anledning till att tillräcklig finansiering för det planerade innehållet inte hade beviljats. Evenemanget döptes om till 7 gånger Norden - en nordisk kulturvecka i Österbotten. omstrukturerades till att motsvara den finansiering som beviljats. Evenemanget genomfördes i Vörå, Malax, Seinäjoki, Larsmo och Jakobstad. Fokus var att visa på det mångkulturella norden och öka ungdomars intresse för det nordiska folkliga arbetet. För evenemanget anlitades den isländske skådespelaren Stefán Sturla Sigurjonsson, svensk - nya zeeländska maoriprinsessan Erena Rhöse och den svensk-kurdiske författaren Arkan Asaad. Evenemanget blev en stor succé. 631 unga och vuxna deltog under veckan i evenemangen som genomfördes på skolorna dagtid och för allmänheten (vuxna och ungdomar) på kvällstid. Även intresset bland media var stort. Tre artiklar publicerades (Keski-Pohjanmaa lehti 16.10, Vasabladet och Österbottens Tidning 14.10) samt en radio-intervju i Radio Vega med Erena Rhöse. Även YLE ville göra en tv-intervju med Erena men p g a pressat tidschema kunde den inte genomföras var året då det är 150 år sedan Fritjof Nansen föddes och 100 år sedan Roald Amundsen nådde sydpolen. Detta firades stort i Norden, och även distriktet kom att få ta del av de aktiviteter som arrangerades. En Nansen-Admunsen utställning arrangerades under sommarmånaderna maj - augusti vid Nanoq museet i Jakobstad med ca 2700 besökare. Strategiseminarium Distriktet bjöd in regionens lokalföreningar i slutet av september för att diskutera för hur distriktets roll och lokalföreningarnas verksamhet kunde utvecklas. Intresset bland lokalföreningarna var stort (35 deltagare) och diskussionerna var livliga. Den ny tillträdde generalsekreterare vid Pohjola-Nordens förbund, Henrik Wilén var inbjuden att berätta om sin syn på det nordiska arbetet och för lokalföreningarnas betydelse i det folkliga nordiska arbetet. Fortsatta diskussioner kring detta kommer att genomföras under följande verksamhetsår. Vasa Littfest Distriktet medverkade i den årliga litteraturfestivalen Vasa Littfest november genom att bjuda in den norske författaren Karl-Ove Knausgård. Evenemanget med Knausgård var en succé! Dramasalen var full (ungefär 160 åhörare). Vasabladet (VBL) och Pohjalainen skrev om Knausgård redan den 8.4 och den Den 13 november hade VBL en artikel om Knausgård och också den 10 november, och den skrev VBL att "Knausgård stora dragplåstret på årets LittFest". Nordens Tone- Turné Nansen - Admunsen utställningen 8 Den danska musikgruppen Nordens Tone uppträdde i Seinäjoki och Lappo i maj. Styrelsen besökte Seinäjoki och deltog i musikevenemanget.

9 Nätverksskapande verksamhet Nordiska ministerrådsmötet i Vasa, nya projekt under uppsegling och ett mer intensifierat nätverkande. Foto: Den danska musikgruppen Nordens Tone underhåller i Lappo Det tredje benet som distriktet vilar på är den nätverksskapande verksamheten. Då ny tf verksamhetsledare tillträdde i augusti 2011 blev det därför aktuellt att skapa en struktur för organisationen där verksamhet planeras och byggs upp på längre sikt och på fastare grund. Distriktets andra del av verksamhetsåret 2011 har därför starkt präglats och betonats dess nätverksbyggande funktion. En satsning på att bygga upp nätverkskapande aktiviteter inleddes. Speciellt intressanta samarbetsaktörer för distriktet är de som verkar med samma målsättningar som distriktet inom förenings- och organisationsvärlden. Under året har därför olika aktiviteter initierats tillsammans med bland annat Svenska.nu, Kvarkenrådet, Svenska Österbottens Ungdomsförbund, Martha förbundet m fl. Dessa verksamheter inbegriper nordiskt orienterade evenemang och projekt, vilka planeras att genomföras under verksamhetsåret Under nordiska ministerrådets möte i Vasa där alla de nordiska samarbetsministrarna deltog medverkade verksamhetsledaren och styrelseordförande i den ministermiddagen som arrangerades på Stundars av Kvarkenrådet. Aktiviteten i förhållande till de övriga sju informationskontoren i Norden har också varit livlig och ett flertal gemensamma projekt som lyfter fram tyngdpunkterna i det formella nordiska samarbetet är under uppsegling, såväl gemensamt med alla informationskontor som specifikt med kontoret i Jyväskylä. Umeå är vald till Europeisk kulturhuvudstad år 2014 och ett samarbete mellan Vasa stad, Kvarkenrådet, Umeå kommun och kulturhuvudstadsprojektet är aktuellt under ledning av Vasa Stad och Österbottens Förbund. Distriktet deltog i en workshop i Umeå för planeringsarbetet av det kommande samarbetsprojekt som kommer att handla om kulturutbyte mellan de professionella kulturinstitutionerna i Vasa, Umeå, Malmö, Horsens (DK) och Harstad (NO). Projektägare är Umeå Kommun och kommer att söka medel via Nordiska kulturfondens storsatsning på en barn-och ungdomsfestival Under året har distriktet även haft täta kontakter med den nordiska "organisationsfamiljen" Nordiska kulturfonden, Föreningarna Nordens förbund (FNF) och med Pohjola-Nordens förbund. Ett samarbetsmöte med kulturfonden, Nordiska ministerrådets kommunikationsavdelning arrangerades i Köpenhamn 1.11 i samband med Nordiska rådets session i Köpenhamn Distriktets verksamhetsledare och styrelseordförande inbjöds även under besöket i Köpenhamn till Finlands ambassads mottagning där många kontakter knöts. 9

10 Nordjobb Foto: Nordjobbare i Finland besöker Tallin. Sommaren 2011 Nordjobb är ett mobilitetsprogram för ungdomar i Norden, som erbjuder sommarjobb i ett annat nordiskt land. Projektet ägs av Föreningarna Nordens förbund och administreras i Finland av Pohjola-Nordens ungdomsförbund. För Nordjobb har en separat verksamhetsberättelse utarbetats av ungdomsförbundet. Maria Virkkala anställdes som projektassistent för Nordjobb / Österbotten i februari och avslutade sin anställning i augusti. Distriktets kontor fungerade under våren och sommaren som kansli även för Nordjobb. En presskonferens arrangerades i början av året kring behovet av arbetsplatser inom Nordjobb. Två radiointervjuer och två artiklar publicerades, en i Pohjalainen och Ilkka. Sommaren 2011 arbetade 9 Nordjobbare i Österbotten. För arbetsgivarna var språket den största utmaningen. Nästan alla arbetsgivare ville ha en finskspråkig ungdom. De nordjobbare som kom till Österbotten var alla svenskspråkiga och som inte kunde finska. Som ett svar på de behov som finns i regionen initierades under hösten ett nytt projekt Nordjobb - Kvarkenjobb som kommer att inledas under Kvarkenjobb är en ny satsning i samarbete med Kvarkenrådet och Svenska.nu för att ge finländska och svenska ungdomar möjlighet att sommarjobba i grannländerna. Målsättningen är intensifiera samarbetet med företagarna på båda sidorna om kvarken där språket och jobben kommer i fokus. 10

11 Lokalföreningarnas verksamhet under året Under verksamhetsåret har en mängd aktiviteter skett runt om i Österbotten. Nedan följer ett axplock av den verksamhet eldsjälarna inom de lokala Pohjola-Norden föreningarna har arbetat med. Pohjola-Norden Kristinestad tillsammans med Pohjola-Norden Jakobstad på stadsvandring i Kristinestad. Guide: Helena Kari, föreställande Kaptenskan Starle Foto: Gunvor Norrgrann Pohjola-Norden i Kauhava - Härmä: Föreningen delade ut ett stipendium till studerande vid Kauhava gymnasium som erhöll det bästa betyget i svenska vid studentskrivningen. Under sommaren arrangerade föreningen en vänortsträff tillsammans med Kauhava Stad. Gäster från Ölfus (IS), Rygge (NO), Skärbäck (DK) och Vimmerby (SE) deltog under fyra dagar Man lyckades också värva ett 20-tal värdfamiljer där gästerna fick övernatta. Pohjola-Norden i Kristinestad: Fritidsmässa ordnades i Kristinahallen Föreningen deltog i mässan och från distriktet medverkade Ari Sundberg. Föreningens styrelsemedlemmar berättade om Norden och speciellt NordJobb intresserade högstadiets och gymnasiets elever. 161 personer deltog i lotteriet som föreningen ordnade. Deltagandet i mässan var mycket lyckat. En busslast med 35 personer från Kristinestad deltog i vänortsstämman i Sala, Sverige Deltagarna bestod av 25 norden-medlemmar, 5 ungdomar och 6 kommunala representanter. Nordenmedlemmarna bodde i familjer. Ungdomarna hade eget program med musik som tema. Pohjola-Norden i Jakobstad: Den största begivenheten under året gällde polarutställningen på det arktiska museet Nanoq i Jakobstad den 17.5 Föreningens medlemmar besökte Nanoq och Pentti Kronqvist berättade om de två stora 11 norska polarfararna Amundsen och Nansen. Nanoq gästades vid tillfället av en norsk ambassadsekreterare. Sebastian Holmgård uppträdde med musik Pohjola - Norden i Vörå: Under många år har Vasaloppet använts som en viktig kontaktlänk med Nordenföreningen i Mora. Resan till vänortsträffen i Gausdal lockade 44 resenärer, vilket var mera än vi räknat med. Med var förutom Pohjola-Norden-medlemmar och kommunala representanter även en stor grupp i Kungliga Österbottens regementes Lif Compagnie. En guidad tur runt om i Oslo där vi besökte Vigelandsparken, Bygdöy, Holmenkollen och de centrala delarna. Kulturdagen på Aulestad, Björnstjerne Björnsons hem, var en stor upplevelse, likaså teaterförställning uppe vid sätern Ro, då teaterensamblen gav en föreställning för de nordiska gästerna med nordiska visor och sånger. Diskussionstillfället mellan de kommun- och nordenrepresentanterna om vägvalet inför framtiden inom nordenrörelsen och vänortskontakterna var givande. Vi hade även tillfälle att uppleva invigningen av det nya idrottscentret. Här gjorde Lif compagniet succé genom att helt oväntat komma inmarscherande och skjuta salut. De inofficiella mästerskapen i kubbspel vanns av Gausdals Nordenlag. Trofén vilar således i Gausdal fram till träffen i Mora 2013.

12 Foton: T v. Michael Wargh sjunger vid Pohjola-Norden i Korsholms midvinterfest. Foto t. h Den danska musikgruppen Nordens Tone uppträder i Lappo. Pohjola-Norden i Korsholm: Den 7 januari samlades ett 60- tal nordister från Vasa, Vörå och Korsholm till gemensam fest på Berny s restaurang vid Replot bro. Där fick man avnjuta delikata rätter från ett traditionellt julbord. Förutom välkomsthälsning av föreningens ordförande framförde Replot- kantorn Michael Wargh ett flertal sånger till hustru Karolins pianoackompanjemang. Korsholmsspelmännen "Smedarna" stod för den lättare musiken och gjorde även sitt bästa för att locka festbesökarna ut på dansgolvet. Viktor Rydbergs dikt Tomten och det traditionella lotteriet hade även sina givna platser i programmet. Pohjola-Norden i Karleby: Föreningen arrangerade ett seminarium med Maria Åkerblom tilsammans med biblioteket och luckan. På seminariets intervjuades Gustav Björkstrand och författaren Jolin Slotte som skrivit om Maria Åkerbloms liv. Föreningen understödde också språkbadsklassen i Hållhagen med 170 euro och Hakalax daghems språkbadsgrupper för inköp av böcker med 100. Pohjola - Norden i Närpes: Den största händelsen under året var vänortsstämman i Bamble juni. Från Närpes deltog 24 stämmodelegater som representerade Nordenföreningen, Närpes stad och Närpes församling. Värdarna i Bamble bjöd på ett intressant program och många nya kontakter knöts. Frågor som diskuterades under det gemensamma styrelsemötet var bl.a. oron för att vänortssamarbetet skall hamna på undantag när kommuner sammanslås. Också utformningen av elevutbytet diskuterades än en gång. Styrelsens ordförande har under året satt ned mycket energi på att få igång ett projekt kring Nordiskt kulturutbyte bland ungdomar i våra vänorter. Budgeten för det gemensamma projektet är beräknad till Förbundet Pohjola-Norden har beviljat Ansökan om ytterligare bidrag riktas bl.a. till Nordiska kulturfonden under 2012 för att budgetmålet skall nås Pohjola-Norden i Vasa: Under verksamhetsåret har föreningen haft ett aktivt samarbete med Enheten för nordiska språk vid Vasa universitet. Studerande vid enheten har på olika sätt deltagit i föreningens vår- och höstmöten som en del av sina egna studier. För sina medlemmar har Vasa lokalföreningen under år 2011 ordnat vår- och höstmöten med besök och anföranden av Islands konsul och Estlands konsul i Vasa. Man har ordnat en teaterkväll på Wasa teater och program på finska och svenska för barn och ungdomar på Vasa stadsbibliotek under Nordiska biblioteksveckan. Pohjola - Norden i Lappo: Nordens Tonen konsertti 10.5.Pohjola-Norden liitto, Pohjola-Norden Pohjanmaan piiri ja Lapuan Pohjola-Norden ry järjestivät konsertin lukiolla Tanskalainen Nordens Tonen-yhtye esitti pohjoismaista kansanmusiikkia kevyellä jazz-vireellä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Islannista, Grönlannista ja Färsaarilta alkuperäiskielillä. Lukion juhlasalissa oli kuuntelemassa lukiolaisia n.150 ja yläasteen opiskelijoita 15 opettajineen. Konsertti oli ilmainen. Esiintyjät kestitsi lukion väki. Konsertti oli menestys. Pohjola-Norden i Seinäjoki: Som traditionellt firades "Svenska dagen" tillsammans med Svenska föreningen i Östermyra och Seinäjoki stad. Närpes spelmansgille uppträdde och Närpes kultursekreterare Lasse Eriksson höll festtalet. Biblioteksveckan "Iltahämärässä" genomfördes tillsammans med Biblioteket i Nurmo. Gästande föreläsare var Marja-Leena Mäkelä. Kari Källi och Juuso Joutila stod för musik. På programmet hade vi också nordisk frågesport. 12

13 Sisältö Hallituksen puheenjohtajan puheenvuoro s.14 Pohjola-Norden Pohjanmaan piiri ry - Pohjoismainen tiedotustoimisto s. 15 Tehtävämme s. 15 Organisaatio s. 16 Piirin edustus s. 16 Jäsenet s. 17 Talous s. 18 Tiedotustoiminta s. 19 Tapahtumatoiminta s. 20 Verkostoitumiseen tähtäävä toiminta s. 21 Nordjobb s. 22 Paikkalaisyhdistyksen toiminta vuodessa 2011 s

14 Hallituksen puheenjohtajan puheenvuoro Toimittuani vuoden kattojärjestö Pohjola-Nordenin Pohjanmaan piiri r.y.:n - Pohjoismaisen tiedotustoimiston hallituksen puheenjohtajana voin todeta, että pohjalaisissa Pohjola-Nordenin paikallisyhdistyksissä on suunnaton "elinvoima". Paikallisyhdistyksiä alueella on 13, joukossa sekä ruotsin- että suomenkielisiä yhdistyksiä, ja ne kaikki ovat innostuneita pohjoismaisuudesta ja pohjoismaisesta yhteistyösta. Tämän kiinnostuksen jaamme mielellämme. Ryhtyminen Pohjola-Nordenin paikallisyhdistyksen jäsenenksi omalla kotiseudulla on alkuna tärkeälle pohjoismaiselle yhteistyölle. Piiriin kuuluu myös 31 yhteisö- ja kuntajäsentä. Nordistina oleminen tarkoittaa todellista sitoutumista pohjoismaisuuteen, osallistumista pohjoismaisiin tapahtumiin ja seminaareihin, oppimista lisää Pohjolasta, sen ihmisistä, kielistä, politiikasta,yhteiskunta- ja kulttuurielämästä, mielipiteiden ilmaisemista, seurustelua yli kansallisten rajojen ym. Tunnusomaisin toimintamuoto Pohjola-Nordenin paikallisyhdistyksille on ollut ystäväkuntayhteistyön ylläpitäminen, usein yhdessä kunnan johdon kanssa. Valitettavasti eri Pohjoismaissa tapahtuneet aluehallinnolliset muutokset ovat paikallistasolla monissa kunnissa vähentäneet tätä rajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä. Osittain myös ystäväkuntatoiminnan voimakas nivoutuminen kuntien hallinnolliseen ja poliittiseen johtoon on heikentänyt paikallisten nordistien toimintamahdollisuuksia tässä asiassa. Jotta voitaisiin säilyttää kansalaisten kiinnostus kontaktien ylläpitämiseen ja aloitteiden tekemiseen, paikallisyhdistykset tulisi saada uudelleen aktiivisesti osallistumaan pohjoismaiseen toimintaan yli rajojen ja ystäväkuntatyöhön. Mielenkiinto tähän kanssakäymiseen tyrehtyy, jollei keskinäinen yhteydenpito laajene siinä määrin, että riittävän monet ihmiset pitävät yhteistyötä mielenkiintoisena, ja jollei anneta mahdollisuuksia osallistua. Joissakin tapauksissa myös voimakas kansallinen panostus "Eurooppalaiseen ulottuvuuteen" EU-ohjelmien kautta on vienyt paikallisten asukkaiden huomiota. Euroopan talouskriisi ja pohjoisen hyvinvointiyhteiskunnan vaappuminen ovat uudelleen lisänneet mielenkiintoa pohjoismaisuutta kohtaan ja korostaneet myös pohjoismaisen yhteiskuntamallin ja yksittäisen kansalaisen aloitekyvyn säilyttämisen merkitystä. Uuden hallituksen toimintavuosi 2011 aloitettiin kiertokyselyllä, jossa kartoitettiin piirin asemaa Pohjola-Norden -hierarkian keskellä: paikallisyhdistys, piiri ja liitto. Kysymyksenasettelu oli seuraavanlainen: "Kuinka piirin tulee kansalaistason pohjoismaisen yhteistyön järjestönä hoitaa tehtävänsä toimia valtakunnallisen Pohjola-Norden liiton aloitteiden välittäjänä ja toisaalta välittää paikalisyhdistysten tarpeen saada ideoita ja impulsseja sekä mahdollisuuksia kontaktien ja tärkeiden tietojen sekä ajankohtaisen informaation saantiin Pohjolasta?" Seuranta tapahtui kaikkien paikallisyhdistysten yhteisessä neuvonpidossa syksyllä 2011 vähän ennen kuin piirin toimintasuuunnitelma vuodelle 2012 laadittiin. Näinollen työmme on vasta alkanut. Meillä on hallituksessa syytä analysoida tilannetta vielä ja luoda lisää kontakteja liittoon, Pohjoismaiden neuvostoon ja Pohjoismaiden ministerineuvostoon tuodaksemme esille ajankohtaisia asioita, jotka ovat tärkeita ja merkityksellisiä yksittäisille paikallisyhdistyksille. tiedotustoimiston rahoitus tulee Pohjoismaiden ministerineuvoston ja luonnollisesti kansallisten budjettien kautta. Velvollisuuksia liittyy myös tähän ja tärkeintä piirille ja tiedotustoimistolle onkin tiedottaa pohjoismaisesta yhteistyöstä ja pohjoismaisista rahastoista, koordinoida alueella pidettäviä pohjoismaisia kursseja ja seminaareja, levittää tietoa pohjoismaisista kansoista ja niiden elinolosuhteista sekä lisätä mielenkiintoa näihin asioihin, tukea ystäväkuntatoimintaa sekä opettaja- ja oppilasvaihtoohjelmia, toimia pohjoismaisten kulttuurilaitosten välisessä verkostossa ja toimia yhdyssiteenä alueen ja Pohjoismaisen neuvoston välillä. Toisin sanoen laajoja tehtäviä, näinollen kun on toimiva vuorovaikutteinen yhteys pohjoismaisuuteen, tiedotustoimisto on meille todella hyvä työkalu pohjoismaisen tiedon hankkimiseen ja pohjoismaisen tiedon levittämiseen. Kaikki te, joilla on ideoita pohjoismaisiin kulttuuriyhteyksiin ja erilaisiin projekteihin liittyen, tutkikaapa, mitä eri tukia on saatavissa pohjoismaisista rahastoista. Meidän täällä Pohjanmaalla on syytä ryhdistäytyä. Alueeltamme tulee vain vähän anomuksia. Yhdistyksen kotivuilla on yksityiskohtaisempaa tietoa piirin ajankohtaisista asioista. Näkemykseni on, että "pohjoismainen sektori" on todellakin hyvin merkityksellinen yhteistyön ja sellaisten Pohjola-Nordenin Pohjanmaan projektien vuoksi, jotka laajentavat piirin konttorin toimiminen näköaloja ja estävät taan- lisäksi toisena pohjoismaisena tumaa. Kaikki yhteistyö alkaen tiedotustoimistona Suomessa, yksilöiden, yhdistysten ja yritysten toinen tiedotustoimisto on välisestä toiminnasta aina Jyväskylässä, vahvistaa luonnollisesti piirin asemaa kontaktien kansakuntien väliseen yhteistyöhön asti on tärkeää. vastaanottajana ja välittäjänä Me voimme, jos olemme valppaita, muihin Pohjoismaihin ja muista Pohjoismaista. Paikallisyhdistyksillä on erinomainen tilaisuus oppia toistemme kokeilu- ista, onnistumisista ja epäonnistumisista. Vielä emme ole hyötyä tästä, koska tiedotustoimistona päämäärässämme, mutta toimiminen osittain mitä enemmän olemme mu- helpottaa piirin kokopäivätoimisen kana myös yksilötasolla ja toiminnanjohtajan palk- lähestymme toisiamme, sitä kauksen rahoittamista Nordenyhdistysten enemmän tunnemme itsemme liitto r.y.:n kautta, toisaalta se luo paljon vuorovaikutuskontakteja osallisiksi. Tässä suhteessa nuorison pohjoismainen työvaihto Pohjoismaissa on tärkeää, mutta vaihtoa voisi toimivan yhdeksän tiedotustoimiston olla suuremmassa määrin myös välille. Viime kädessä työelämässä, jossa tähän saa- 14 kka opettajavaihto on ehkä ollut merkityksellisintä ja jossain määrin niinikään sanomalehtitoimittajavaihto. Sitä pitäisi voimakkaasti lisätä, sillä juuri toimittajathan voivat nostaa meidät näkyviksi toisillemme eri medioissa ja antaa sykäyksiä yhteistyöhön ym. Sen vuoksi piiri järjestää seminaarin juuri ammattimaisille sanomalehtitoimittajille 18. huhtikuuta Meidän ei tule myöskään aliarvioida pohjoismaista senioreiden välistä vuorovaikutusta. Heidän kertomuksensa ovat tärkeita asenteiden muokkaamiseksi lähiympärisössä. Siitä huolimatta, että yhteistyö yksilötasolla on ennen kaikkea erilaista kulttuurivaihtoa, voisivat Pohjola- Nordenin paikallisyhdistykset ja myös piiri yhteistyössä ottaa mallia liitolta, joka on rakentanut suuren kontaktiverkon yritystasolla. Mutta kaikkeen tähän tarvitaan hyviä liikenneyhteyksiä, jotka toimivat säännöllisesti ja pitkällä tähtäimellä sekä kohtuullisin hinnoin. Vain sillä tavalla uskalletaan yrittää eteenpäin. Tällaisen piristysruiskeen tarvitsisimme myös Merenkurkun liikenteeseen. Kaikessa tässä Pohjola-Nordenin Pohjanmaan piiri ja Pohjoismainen tiedotustoimisto Vaasassa haluavat lisätä pohjoismaista yhteistyötä ja luoda forumin ideoiden ja kontaktien välittämiselle sekä rakentaa siltoja Pohjoismaiden kansojen välille. Piirillä on aloitteellinen, asioista kiinnostunut hallitus, aktiivinen vt. toiminnanjohtaja Malin Wälitalo ja paikallisyhdistykset, jotka ovat valmiita ottamaan uusia jäsenia, avartamaan näkökulmiaan ja laajentamaan kontakti- ja yhteistyöverkostoaan. Alice Lillas, piirihallituksen puheenjohtaja

15 Pohjola-Nordenin Pohjanmaan piiri - Pohjoismainen tiedotustoimisto Pohjola-Nordenin Pohjanmaan piiri r.y. on yksi kahdestatoista piirijärjestöstä, jotka toimivat keskusjärjestön, Suomen Pohjola-Nordenin alaisuudessa. Pohjola-Nordenin tärkein tehtävä on edistää pohjoismaista yhteistyötä ja tehdä Pohjolaa tunnetuksi Suomessa. Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, joka keskusjärjestön ja kahdentoista piirin lisäksi koostuu nuorisoliitosta, runsaasta sadasta paikallisyhdistyksestä sekä n henkilöjäsenestä.yhdessä muissa Pohjoismaissa toimivien sisarjärjestöjen kanssa olemme kanava pohjoismaiseen toimintaan ja kaikkien Pohjoismaiden asukkaiden väliseen kanssakäymiseen. toimia verkostojen keskuksena alueen toimijoiden ja pohjoismaisen yhteisön välillä. Piiri ja tiedotustoimisto toimivat Pohjola-Nordenin paikallisosastojen sekä muiden jäsenten yhdyslenkkinä toimintaalueellaan. Järjestö on myös linkki jäsenkentän ja liiton välillä. Se tukee paikallisyhdistyksien toimintaa ja toimii kanavana pohjoismaisiin verkostoihin. Piirillä on myös sopimus Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa Pohjoismaisena tiedotustoimistona toimimisesta. Tiedotustoimistotehtävään kuuluu seuraavia asioita: Pohjanmaan piiri toimii samanaikaisesti myös Pohjoismaisena tiedotustoimistona. Näitä tiedotustoimistoja on Suomessa kaksi, toinen toimii Jyväskylässä. Pohjanmaan piirin toimintaalue kattaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Piirillä on yksi palkattu toiminnanjotaja, jonka työpisteenä on Vaasassa sijaitseva piiritoimisto. Tehtävämme Piirillä on kolmijakoinen tehtävä: toimia virallisen pohjoismaisen yhteistyön tiedotustoimistona, toimia pohjoismaisesti suuntautuneiden toimintojen toteuttajana alueellaan sekä 15 - tiedottaa pohjoismaisesta yhteistyöstä - tiedottaa pohjoismaisista yhteistyöelimistä ja -laitoksista - tehdä pohjoismaista yhteistyötä tunnetuksi esim. tiedotusvälineiden kautta - koordinoida pohjoismaista tapahtumatoimintaa - lisätä kansalaistasolla tietämysta Pohjoismaiden kansoista ja lisätä kiinnostusta Pohjoismaihin sekä tukea erilaisia pohjoismaisia kansalaisten välisiä yhteyksiä - toimia pohjoismaisten kulttuurilaitosten, tiedotustoimistojen ja muiden pohjoismaisten instituutioiden verkostossa - toimia alueen ja Pohjoismaiden neuvoston välisenä yhdyslenkkinä

16 Organisaatio Piirihallitukseen ovat toimintavuotena 2011 kuuluneet seuraavat varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä: varsinaiset jäsenet henkilökohtaiset varajäsenet Alice Lillas, puheenjohtaja (Mustasaari), Folke Jungner, varapuheenjohtaja (Vaasa), Birgitta Auren (Vasa) Katrina Nissi (Kokkola), Brit Stenman (Kokkola) Majvor Ekblad (Vöyri), Jessica Havulehto (Vöyri) Lisbeth Saxberg-Blomkvist (Kristiinankaupunki), Margit Kaseva (Kaskinen) Marianne Buss (Mustasaari), Anna-Maija Iitola (Vaasa) Carl-Gustav Karling (Kauhava-Härmä), Riitta-Liisa Hartikka (Kauhava-Härmä) Jan Henriksson (Pietarsaari), Kristina Saari (Pietarsaari) Margareta Savola (Seinäjoki) Marjut Nummela (Seinäjoki) Piirin ja tiedotustoimiston vt. toiminnanjohtajana on toiminut Ari Sundberg saakka. Kesäkuukausina piiri oli ilman toiminnanjohtajaa aina saakka, jolloin Malin Wälitalo aloitti uutena vt. toiminnanjohtajana. Hänet palkattiin ajalle Kesäkuukausina käytännölliset kansliatehtävät hoiti puheenjohtaja. Vakituinen toiminnanjohtaja Susanne Ehrs oli hoitovapaalla saakka, jolloin hän pyysi eroa virasta. Ero myönnettiin. Vuoden 2011 syyskokouksessa Gunnbritt Tallbäck Mustasaaresta ja Viking Åberg Vaasasta valittiin toiminnantarkastajiksi ja varatilintarkastajiksi valittiin Börje Helsing Vöyriltä ja Mårten Kjellman Pietarsaaresta. Vuoden 2011 kevätkokous pidettiin Kokkolassa ja syyskokous Vöyrillä Piirin edustus Piirin edustajina vuoden 2011 aikana toimivat seuraavat: - Paul Lindell, Vaasa, Pohjola-Nordenin liittohallituksen jäsen (henkilökohtaisena varajäsenenä Alice Lillas, Mustasaari) - Pohjola-Nordenin liittovaltuusto Helena Teräväinen, Lapua (varajäsen Folke Jungner, Vaasa) ja Kristina Saari, Pietarsaari (varajäsen Brit Stenman, Kokkola) Pohjola-Nordenin liittovaltuusto lakkautettiin liittokokouksessa Hämeenlinnassa lokakuussa Piiri on Merenkurkun neuvosto r.y..n jäsen. Jäsenet Toimintavuoden 2011 aikana piirillä oli 14 jäsenyhdistystä, 19 kuntajäsentä ja 12 yhteisö- ja kannatusjäsentä. Paikallisyhdistykset Paikallisyhdistysten jäsenmäärät Järviseudun Pohjola-Norden Kaskisen Pohjola-Norden Kauhava-Härmän Pohjola-Norden Kokkolan seudun Pohjola-Norden Kristiinankaupungin Pohjola-Norden Lapuan Pohjola-Norden Maalahden Pohjola-Norden Mustasaaren Pohjola-Norden Närpiön Pohjola-Norden Pietarsaaren seudun Pohjola-Norden Seinäjoen seudun Pohjola-Norden Vaasan Pohjola-Norden Vöyrin Pohjola-Norden Yhteensä

17 Yhteisöjäsenet vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan liitto, KWH-yhtymä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Österbottens företagarförening, Vaasan opiskelijaasuntosäätiö, Ingves Bussar, Haldin & Rose Ab, Österbottens svenska producentförbund, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, Keski-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu Kuntajäsenet vuonna 2011 Perho, Soini, Korsnäs, Vaasa, Laihia, Kokkola, Kurikka, Teuva, Närpiö, Kruunupyy, Pedersöre, Kauhava, isokyrö, Vöyri, Maalahti, Vimpeli, Pietarsaari, Luoto, Mustasaari Talous Piirin tilinpäätös vuodelle 2011 osoittaa alijäämää 6303,78 euro. Nähtävissä on negatiivinen suuntaus, sillä tulojen pysyessä ennallaan tai laskiessa vuodesta toiseen kustannukset lisääntyvät. Näinollen ulkoisen rahoituksen saanti piirille projektiavustuksina ja osallistumismaksuina tulee olemaan ratkaisevaa toiminnan jatkumiselle vuoden tilipäästös osoitti runsasta euron ylijäämää. Tämä ylijäämä johtui siitä, että kirjanpidossa oli päätetty purkaa euron varaus, joka on ollut kirjanpidossa mukana useamman vuoden. Koska tämäntapaiset perusteettomat varaukset eivät ole hyvän kirjanpitotavan mukaisia, oli päätetty purkaa varaus, mikä siis aiheuttaa sen että tilinpäätös on ylijäämäinen. Tämä ylijäämä ei siis oli todellinen voitto, vaan kirjanpidollinen korjaus. 17

18 TIedotustoiminta Piirin tehtäväalueena on myös toimia ns. Pohjoismaisena tiedotustoimistona. Tämä merkitsee sitä, että piirillä on Pohjoismaisen ministerineuvoston kanssa sopimus, jonka mukaan piirin tehtävänä on tiedottaa alueellaan virallisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Siksi tiedotustoiminta on yksi piirin kolmesta toimintapilarista. Kuva: Know-how -messuilla Mustasaaressa. Pohjoismaiset yhteistyöministerit vierailulla Vaasassa Toimintavuoden aikana tiedotustoimistolle on luotu tiedotusstrategia, jonka päämääränä on lisätä toiminnan näkyvyyttä ja tunnettavuutta ja että siitä keskusteltaisiin entistä enemmän. Tiedotusstrategia on perustana piirin tulevalle toiminnalle ja se on tarkoitettu myös paikallisyhdistysten toiminnan tueksi. Jäsenyhdistyksille on toimintavuoden ensimmäisen puoliskon aikana tiedotettu lähinnä sähköpostitse. Syksyn aikana vt. toiminnanjohtaja on käynyt useissa paikallisyhdistyksissä kartoittamassa niiden tarpeita ja toimintaa. Jäsenkuntien kouluista on käyty tiedotustoimistossa saamassa informaatiota erilaisista pohjoismaisista opettaja- ja oppilasvaihto-ohjelmista. Tietoa virallisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä on levitetty lehdistötiedotteilla ja alueen päivälehdissä julkaistuilla artikkeleilla sekä tiedotustoimiston internet-kanavien kautta. 18 Tiedotustoimistolla on sopimus Pohjoismaisen kulttuurirahaston kanssa jakaa informaatiota rahaston toiminnasta ja anottavista tuista. Vaasassa järjestettiin koulutustilaisuus, jossa neuvottiin, kuinka apurahoja haetaan kulttuurirahastosta. Tilaisuudessa oli 25 osanottajaa. Alueella on paljon kiinnostusta yhteispohjoismaisiin projekteihin, mutta tarvitaan kontakteja yhteistyökumppaneihin muista Pohjoismaista. Informatiivisia yleisöluentoja järjestettiin Pietarsaaressa Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulussa. Yhteistyössä Hallo Pohjola n kanssa järjestettiin alueen kouluille ja työelämän sekä työvoimatoimiston edustajille informaatiotilaisuus muutto-, työ-, ja opiskelumahdollisuuksista muissa Pohjoismaissa. Toiminnanjohtaja piti myös luennon Pohjoismaista ja sen mahdollisuuksista matkailualan opiskelijoille Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulussa. Tiedotustoimisto osallistui myös Know-how -messuille Mustasaaressa Know-how -messujen teemoina olivat työ- ja opiskeluelämä sekä rekrytointi. Messuilla oli ennatysmäärä kävijöitä ja myös monet suomenkieliset nuoret olivat hyvin kiinnostuneita työskentelystä ja opiskelusta toisessa Pohjoismaassa.

19 Tapahtumatoiminta Piirin toinen toimintapilari on tapahtumat. Tapahtumien tavoitteena on lisätä kiinnostusta Pohjolaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön ja jakaa pohjoismaista tietoa. Tapahtumia toteutetaan piirin omasta toimesta tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Kuva: Kirjalilja Arkan Asaad, Luodossa 7 kertaa Pohjola - pohjoismainen kulttuuriviikko Pohjanmaalla Piirin suuri tapahtuma, 7 kertaa Pohjola - Pohjoismainen kulttuuriviikko oli suunniteltu järjestettäväksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Vaasan vierailun yhteydessä. Tapahtuman toteuttaminen siirtyi kuitenkin osaksi vt. toiminnanjohtajan vaihtumisen vuoksi, osaksi siitä syystä, että riittävää rahoitusta ei oltu myönnetty. Tapahtuma järjestettiin sitten uudelleen suunniteltuna vastaamaan myönnettyä rahoitusta. 7 kertaa Pohjola - kulttuuriviikon tilausuuksia oli Vöyrillä, Maalahdessa, Seinäjoella, Luodossa ja Pietarsaaressa. Tavoitteena oli tuoda esiin monikulttuurista Pohjolaa ja lisätä nuorten kiinnostusta kansalaistason pohjoismaiseen yhteistyöhön. Islantilainen näyttelijä Stefan Sturla Sigurjonsson, ruotsalais-uusiseelantilainen maoriprinsessa Erena Rhöse ja ruotsalainen kurdikirjailija Arkan Asaad esiintyivät kulttuuriviikon tilaisuuksissa. Tapahtuma oli suuri menestys. Yhteensä 631 ihmistä, sekä nuoria että varttuneempia, osallistui tilaisuuksiin, joita järjestettiin päiväsaikaan kouluissa ja iltaisin suurelle yleisölle. Myös tiedotusvälineiden kiinnostus oli suurta: tapahtumasta julkaistiin kolme sanomalehtiartikkelia (Keski-Pohjanmaa -lehdessä , Vasabladet ssa ja Östebottens Tidning ssä 14.10), Radio Vega haastatteili Erena Rhöse ä. Myös YLE olisi halunnut saada Erena Rhöse n haastatteluun, mutta tiukan aikataulun vuoksi se jäi toteutumatta. Nansen - Amundsen kiertonäyttely toimintoihin. Pietarsaaressa Nanoq-museossa oli esillä Nansen - Amundsen -näyttely kesäkuukausina toukokuusta alkaen. Näyttelyssä kävi n vierailijaa. Strategiaseminaari Piiri kutsui alueen paikallisyhdistykset syyskuun lopussa keskustelemaan piirin aseman ja paikallisyhdistysten toiminnan kehittämisestä. Paikallisyhdistykset olivat kiinnostuneita seminaarista (35 osallistujaa) ja keskustelua käytiin vilkkaasti. Pohjola-Norden -liiton uusi pääsihteerihenrik Wilen oli mukana tilaisuudessa kertoen näkemyksiään pohjoismaisesta yhteistyöstä ja paikallisyhdistysten merkityksestä kansalaistason yhteistyön kehittäjinä. Keskustelut seminaarin teemoista jatkuvat vuonna Littfest Vaasassa Piiri oli mukana vuotuisien Vaasan Kirjallisuusfestivaalien ( ) järjestelyissä kutsumalla mukaan norjalaisen kirjailijan Karl-Ove Knausgård n. Knausgård n esiintyminen oli suuri menestys. Draamasali oli täynnä (n. 160 osallistujaa). Vasabladet (VBL) ja Pohjalainen julkaisivat artikkelin Knausgård sta jo 8.4. ja VBL kirjoitti hänestä myös ja VBL kirjoitti : " Knausgård oli suuri vetonaula tämän vuoden kirjallisuusfestivaaleilla". Nordens Tone -kiertue Tanskalainen musiikkiryhmä Nordens Tone esiintyi Seinäjoella ja Lapualla toukokuussa. Piirihallitus kokoontui tuolloin Seinäjoella ja osallistui tähän musiikkitapahtumaan. Fritjof Nansen syntyi 150 vuotta siiten ja Roald Amundsen saavutti etelänavan 100 vuotta sitten. Näitä tapahtumia juhlittiin Pohjolassa monin tavoin ja myös piiri osallistui järjestettyihin 19

20 Verkostoitumistoiminta Pohjoismaiden ministerineuvoston kokous Vaasassa, uusia hankkeita suunnitelmissa ja tehostetumpaa verkostoitumista Kuva: Tanskalainen musikkiryhmä Nordens Tone esiintyi Lapualla Piirin kolmas toimintapilari on verkostoitumistoiminta. Uuden vt. toiminnanjohtajan aloittaessa työnsä 1. elokuuta oli aika ryhtyä luomaan järjestölle valmiuksia suunnitella ja kehittää toimintaa pitemmällä tähtäimellä ja tukevammalta pohjalta. Näinollen piirin toisella puolivuotiskaudella toiminnassa onkin voimakkaasti painotettu verkostoitumista. Verkostoitumista edistäviin toimenpiteisiin on ryhdytty panostamaan. Erityisen kiinnostavia yhteistyökumppaneita ovat sellaiset tahot, joilla on samanlaisia tavoitteita kuin piirillä yhdistys- ja järjestöelämässä. Vuoden aikana onkin aloitettu erilaisia toimintoja mm. Svenska.nu -yhteisön, Merenkurkun neuvoston, Svenska Österbottens Ungdomsförbund n, Martta-liiton ym. kanssa. Näihin toimintoihin sisältyy pohjoismaisestisuuntautuneita tapahtumia ja hankkeita, joita suunnitellaan toteutettaviksi vuoden 2012 aikana. Vt. toiminnanjohtaja ja piirin puheenjohtaja osallistuivat Vaasassa pidetyn Pohjoismaisen ministerineuvoston kokouksen aikana Stundarsissa Merenkurkun neuvoston järjestämille illallisille. Mukana olivat myös kaikkien Pohjoismaiden pohjoismaiset yhteistyöministerit. Yhteistoiminta myös muiden seitsemän Pohjoismaissa toimivan tedotustoimiston kanssa on ollut vilkasta ja kehitteillä on useita yhteisiä projekteja, jotka liityvät virallisen pohjoismaisen yhteistyön painopistealueisiin. Suunnitelmissa on 20 hankkeita, joihin kaikki tiedotustoimistot osallistuvat, mutta myös sellaisia, joita piiri kehittelee erityisesti Jyväskylän tiedotustoimiston kanssa. Uumaja on valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi v Kehitteillä on Vaasan kaupungin, Merenkurkun neuvoston, Uumajan kunnan ja kulttuuripääkaupunkiprojektin välinen yhteistyöhanke, jota johtavat Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan liitto. Piiri osallistui aktiivisesti suunnittelutyöryhmän workshop iin Uumajassa marraskuussa. Yhteistyöprojektissa tulee olemaan kulttuurivaihtoa Vaasassa, Uumajassa, Malmö ssä, Hortens ssa (Tanska) ja Harstad ssa (Norja) sijaitsevien kulttuurilaitosten välillä. Se on Uumajan kunnan hanke ja siihen tullaan hakemaan varoja Pohjoismaisen kulttuurirahaston lapsi- ja nuorisofestivaali suurhankken kautta. Vuoden aikana piiri on pitänyt paljon yhteyttä myös pohjoismaiseen "järjestöperheeseen" Pohjoismaiseen kulttuurirahastoon, Norden-yhdistysten liittoon (FNF)) ja Pohjola-Norden liittoon. Kulttuurirahaston, Pohjoismaiden ministerineuvoston viestintäosaston kanssa järjestettiin yhteistyöneuvottelut Pohjoismaiden neuvoston istunnon ( ) yhteydessä. Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja osallistuivat em. kokouksiin sekä Suomen lähetystön vastaanotolle, jossa solmittiin useita kontakteja.