Uudenmaan liiton julkaisuja C Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet

2 Uudenmaan liiton julkaisuja C Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia Uudenmaan liitto 2004

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) LEMPI Uusimaa -hanke Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Typostudio Oy Helsinki 2004 Erweko Painotuote Oy 550 kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 2 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

4 Esipuhe LEMPI Pääkaupunkiseutu -hanke käynnistyi osana maakunnallista LEMPI Uusimaa hanketta keväällä 2003 tavoitteena tuottaa työllisyysstrategia pääkaupunkiseudulle. Tavoitteena oli myös määritellä työllisyyttä edistäviä paikallisia avainhankkeita ja luoda edellytyksiä niiden käynnistämiselle, kehittää hyviä kumppanuusmalleja ja organisointitapoja sekä innovaatioita paikallisessa työllisyyden edistämisessä. LEMPI Pääkaupunkiseutu -hanke toimi seudullisena ns. metropolialuehankkeena. LEMPI Uusimaa -nimi tulee englanninkielisistä sanoista Local Employment Strategies and Innovations in Uusimaa Region (Seudulliset strategiat ja innovaatiot työllisyyden edistämisessä Uudellamaalla. Keskeisenä ideana oli koota eri tahot, kuten kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan seudullisen yhteistyön edistämiseksi. Näkökulma työllisyyteen on laaja-alainen huomioiden sekä työvoiman kysynnän että tarjonnan LEMPI Pääkaupunkiseudun strategiatyössä on hyödynnetty koko LEMPI Uusimaa -hankkeessa laadittua laajaa työmarkkina-analyysia, käytetty pohjana pääkaupunkiseudun kaupunkien strategioita sekä tehty erilaisia selvityksiä mm. liittyen yrittäjyyteen ja yritysten työvoimatarpeeseen ja pidetty seminaareja. Näiden lisäksi on käytetty erilaisia asiantuntija ja yhteistyökumppaneita strategiatyön tukena. Tavoitteena strategiatyössä on ollut löytää pääkaupunkiseudun yhteisiä työllisyyden ja elinkeinojen kehittämiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia, jotka edistävät pääkaupunkiseudun eri organisaatioiden yhteistyötä. Työllisyysstrategia on osa laadittavaa elinkeinostrategiaa. minkä avulla pyritään löytämään myös uudenlaisia ratkaisumalleja työpaikkojen luomiseksi sekä työttömyyden vähentämiseksi perinteisten keinojen ohella. LEMPI Pääkaupunkiseutu -hankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit, Helsingin, Espoon ja Vantaan työvoimatoimistot, Uudenmaan TE-keskus, Helsingin ja Espoon kauppakamarit. Lisäksi on tehty yhteistyötä myös Suomen Yrittäjät ry:n, eri työnantaja- ja toimialajärjestöjen sekä oppilaitosten kanssa. Hanketta on rahoittanut Euroopan Sosiaalirahaston Artikla 6 Innovatiiviset toimet ja Uudenmaan TE-keskus sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Hankkeen hallinnoinnista on vastannut Uudenmaan liitto. Nyt valmistunut työllisyysstrategia nostaa esille pääkaupunkiseudun työllisyyden kehittämisen strategiset painotukset ja työllisyyden kehittämisen keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia. Ehdotukset ovat osin innovatiivisia kumppanuutta edistäviä. Niiden jatkokehittämiseen tai toteuttamiseen tarvitaan monen osapuolen yhteistyötä sekä taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti toimijoita ja yhteistä pääkaupunkiseudun kehittämisen toimintatapaa ollaan luomassa. Strategiatyössä on päädytty esittämään kehittämistoimenpiteiden koordinoiviksi vastuutahoiksi nykyiset keskeiset toimintatahot. Työllisyyden hoitoon ja työttömyyden poistoon eivät riitä yksittäiset paikalliset ja seudulliset toimet vaan myös tarvitaan kansallisia ja EU:n talouskasvua edistäviä toimenpiteitä ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Haluamme kiittää selvitykseen osallistuneita kaikkia yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita sekä rahoittajia, jotka mahdollistivat hankkeen toteutumisen. Toivomme työllisyysstrategiatyöstä saatavien tulosten toteutuvan ja hyödyntävän mahdollisimman monia sekä strategiatyön jatkuvan yhteisenä seudullisena asiana. 3 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

5 LEMPI Pääkaupunkiseutu -hankkeen ohjausryhmä Arto Antman, Eila Ahlrot, Mika Eskola Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Helsingin kauppakamari ohjausryhmä pj Pekka Hakala Päivi Hytönen Hannele Kervinen Uudenmaan TE-keskus Kauniaisten kaupunki Vantaan työvoimatoimisto Teuvo Savikko Jouko Sillanpää Rebecka Svedlin Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Helsingin työvoimatoimisto Mika Salo Anneli Yrjänäinen Liisa Lindsberg-Mattsson Espoon työvoimatoimisto Espoon työvoimatoimisto Uudenmaan liitto, koordinaattori 4 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto, LEMPI Pääkaupunkiseutu -hanke Nimeke Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia Sarjan nimeke Sarjanumero Sivuja Uudenmaan liiton julkaisuja C 48 Julkaisuaika Liitteitä 2 ISBN (sid.) (PDF) ISSN X Kieli, koko teos Suomi Yhteenveto Tiivistelmä LEMPI Pääkaupunkiseutu -hankkeen tavoitteiksi asetettiin työllisyysstrategian laatiminen pääkaupunkiseudulle, työllisyyttä edistävien paikallisten avainhankkeiden laatiminen sekä hyvien kumppanuusmallien kehittäminen. Keskeisenä tavoitteena strategiatyössä on ollut löytää pääkaupunkiseudun yhteisiä työllisyyden ja elinkeinojen kehittämiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia, jotka edistävät pääkaupunkiseudun eri organisaatioiden yhteistyötä. Työtä tukemaan on laadittu seuraava pääkaupunkiseudun työllisyysstrateginen visio: Toimivat, joustavat ja kehittyvät työmarkkinat, joilla on riittävästi osaavaa työvoimaa, työmahdollisuuksia kaikille ja alhainen työttömyysaste. Näkökulma työllisyyteen määritellään laaja-alaiseksi huomioiden sekä työvoiman kysyntä että tarjonta. Työllisyysstrategiatyön tuloksina esitetään erillisselvitykset ja niistä saadut perustiedot. Työn toisena päätuloksena on laadittu työllisyysstrategia, jonka painotuksia ovat: osaaminen ja koulutetun työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudun avainasia, yritysten kilpailukyvyn edistäminen, pääkaupunkiseudun väestön ikääntyminen ja rakennetyöttömyyden alentaminen. Edellä mainittuihin painotuksiin perustuen on laadittu työllisyysstrategiassa toimenpideehdotukset ja nimetty niille koordinoivat vastuutahot, joiden tehtävänä on jatkaa käynnistettyä kehittämistyötä. Kehittämistyötä helpottaa kasvanut yhteistyö pääkaupunkiseudun kaupunkien ja työvoimahallinnon välillä. Laadittua pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia voidaan pitää EU:n työllisyysstrategian mukaisena hankeohjelmana. Työllisyysstrategia on suurelta osin pohjatyö myöhemmin laadittavalle pääkaupunkiseudun elinkeinostrategialle. Raportin laatija Liisa Lindsberg-Mattsson, Uudenmaan liitto, LEMPI Pääkaupunkiseutu -hanke Avainsanat (asiasanat) Huomautuksia työllisyysstrategia, erillisselvitykset, kumppanuus, työllisyysstrateginen visio, toimenpide-ehdotukset, vastuutahot Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme 5 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

7 Sisällys Esipuhe 3 Kuvailulehti 1. Johdanto 7 2. Pääkaupunkiseudun väestö- ja elinkeinokehityksen piirteitä 9 3. Pääkaupunkiseudun erityispiirteitä Pääkaupunkiseudun pitkälle erikoistunut toimialarakenne ja nopea kasvu Monipuoliset korkeakoulupalvelut ja tutkimuspalvelut Mahdollisuus tutkimus- ja kehitystoimintaan ja kasvuyrittäjyyteen Pääkaupunkiseudun vetovoima metropolina Suurkaupunkityöttömyyden ilmiöt Pääkaupunkiseudun kehittämisen visio ja painotukset Osaaminen ja koulutetun työvoiman saatavuuspääkaupunkiseudun avainasia Alueellisen työvoimatarpeen ennakointi Ammatillisen koulutustarveselvityksen tarkistaminen Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Täsmäkoulutus ja koulutuksesta työelämään siirtyminen Akateemisen tason muuntokoulutus Ammattitaidon jatkuva päivitys työssä oleville työssä pysymisen vahvistamiseksi Maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman osaaminen Yritysten kilpailukyvyn edistäminen Pääkaupunkiseudun innovatiivisuuden tehostaminen Tutkimus- ja kehitystoimintaan panostettava enemmän ja pyrittävä tietopuistojen kehittämiseen Kasvuyrityksiin panostaminen Pääkaupunkiseudulle ominaiset yritysalat ja uudet toimialat Kannustaminen yrittäjyyteen ja yrittäjyyttä tukeva koulutus Yritysten neuvontapalvelujen saatavuus ja laatu Pääkaupunkiseudun väestön ikääntyminen Ikääntyvien koulutustason nostaminen Ikääntyvien muuntokoulutus avuksi työvoimapulaa poteville aloille Työnantajien kiinnostuksen herättäminen yli 40-vuotiaiden työllistämiseksi Yrittäjien ikääntyminen Rakennetyöttömyyden alentaminen Työttömien nuorten työmarkkinavalmiuksien parantaminen Pitkäaikaistyöttömien monimuotoinen valmennusprosessi Sosiaaliset yritykset Yhteenveto 21 Liitteet 23 6 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

8 1. Johdanto Pääkaupunkiseutu on talouden ja hallinnon valtakunnallinen keskuspaikka, jonka alueella syntyy kolmannes Suomen kansantuotteesta ja jossa väestön ja työpaikkojen määrä on lisääntynyt ja oletetaan lisääntyvän tulevaisuudessakin. Työmarkkinoiden muutokset ovat olleet viime vuosina voimakkaita ja työmarkkinatilanne poikkeuksellisen haasteellinen. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä on ns. osaamiskuilu. Samanaikaisesti on pulaa osaavasta työvoimasta ja työttömyys pysyy silti korkeana. Vaikeudet työvoiman saatavuudessa saattavat kiihdyttää yritysten investointien siirtymistä runsaan ja halvemman työvoiman maihin. Työn siirtyminen pois Suomesta uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä. Näihin haasteisiin on tartuttu työministeriön työpolitiikan strategiassa vuosille Sen mukaan tullaan työpolitiikan strategiatyötä entistä enemmän alueellistamaan ja laaditaan työhallinnon aluestrategia, jossa otetaan maakuntien yhdessä viranomaisten kanssa laatimat maakunnan kehittämissuunnitelmat. -Työmarkkinoiden toimivuudesta tulee uudessa työmarkkinatilanteessa lähivuosina keskeisin maakuntien ja seutukuntien kilpailukyvyn vaikuttavin tekijä. Työministeriö tukee aluehallintoa ja seutukuntia työmarkkina-analyysien ja työllisyysstrategioiden laadinnassa. Työllisyysstrategiatyö on pitkäkestoista monien osapuolten yhteistyötä, jonka toteuttaminen on yhtä monitahoinen ongelma kuin sen laatiminen. Pääkaupunkiseudun strategiatyö käynnistyi osana LEMPI Uusimaa -hanketta, jossa laadittiin työmarkkina-analyysi vuonna LEMPI Uusimaa -hanketta toteutetaan pääosin Euroopan komission Artikla 6 Innovatiiviset toimet -rahoituksella, jossa taustalla on Euroopan komission työllisyysstrategia. Vaikka strategiatyössä on lähtökohtana paikalliset ja seudulliset tarpeet, on työllisyysstrategiassa sovellettu myös Euroopan työllisyysstrategian prioriteetteja. Työllisyysstrategiatyön laadinnassa pääkaupunkiseudulla on ollut vaikeutena, että pääkaupunkiseudulla ei ole ollut seudullista työpolitiikasta vastaavaa tahoa ja se on mielletty perinteiseksi työministeriön tehtäviin kuuluvaksi toiminnaksi. Työllisyyttä tukevan toiminnan päätavoitteet Uudenmaan TE-keskuksessa ja pääkaupunkiseudun kaupunkien omissa suunnitteluasiakirjoissa ovat varsin saman suuntaisia. Kunnat ovat hoitaneet työllisyyteen liittyvät kysymykset itsenäisesti ja hyvässä yhteistyössä työhallinnon tai muun valtion hallinnon kanssa. Tehostuneempi yhteistyö ja seudullisuuden kasvaminen näkyy perustettujen työvoiman palvelukeskusten toiminnan käynnistyttyä. Kuitenkin työllisyys ja työmarkkinat koskettavat elinkeinoelämän organisaatioita ja monia muita viranomaistahoja ja sidosryhmiä. Niihin vaikuttavat monet muut tekijät, jotka tulee ottaa huomioon seudullista työllisyysstrategiaa ja siihen liittyvää yhteistyötä luotaessa. Pääkaupunkiseudulla on käynnistynyt laajempi seutuyhteistyön rakentaminen, jonka taustalla on pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiset tarpeet. Seudullista yhteistyötä on tehty tietyillä toimialoilla kauemmin ja kaupunkiohjelman myötävaikutuksella yhteistyö on laajentunut perustettujen toimialakohtaisten työryhmien myötä. Työllisyysasioita on käsitelty pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien asettamassa työllisyystoimintaryhmässä, jonka tavoitteena on edistää pääkaupunkiseudun työllisyyttä, työllisyyspolitiikkaa ja edunvalvontaa. Uusia työpaikkoja synnyttävän elinkeinopolitiikan kehittämisestä vastaa PKS:n kaupunginjohtajien asettama elinkeinoryhmä. Keväällä 2004 aloitti toimintansa pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, jonka muodostamisella on kaupunkien tarkoituksena vahvistaa strategisen tason yhteistoimintaansa. Tämän lisäksi on meneillä sisäministeriön toimesta tapahtuvaa pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun sekä maa- 7 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

9 kunnan kehittämiseen liittyvän yhteistyön kehittämistyö. Tapahtumassa olevat muutokset yhteistyön ja sen organisoinnin kehitystyössä ovat näkyneet myös työllisyysstrategiatyössä. Työn tuloksena saataville toimenpide-ehdotuksille esitetään useampaa vastuutahoa jatkokehitystä ja mahdollista toteutusta varten. Pääkaupunkiseudun työllisyysstrateginen visio: Toimivat, joustavat ja kehittyvät työmarkkinat, joilla on riittävästi osaavaa työvoimaa, työmahdollisuuksia kaikille ja alhainen työttömyysaste 8 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

10 2. Pääkaupunkiseudun väestö- ja elinkeinokehityksen piirteitä Väestö, työvoima ja työllisyys Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa lähes miljoonan asukkaan metropolialue, jonka väestömäärän ennustetaan edelleen kasvavan. Pääkaupunkiseudun ikärakenne on nuorta. Nuorten määrän ennustetaan alenevan jonkin verran vuoteen 2010 mennessä. Toisaalta ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti. Työvoiman määrä oli vuonna 2002 tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin henkilöä. Työpaikkojen määrä oli vuonna 2002 noin työpaikkaa. Kuluvan vuoden lopussa työpaikkojen määrän arvioidaan olevan työpaikkaa. Tämän perusteella työpaikkojen kokonaismäärä pääkaupunkiseudulla olisi vähentynyt vajaalla 4000 työpaikalla kahdessa vuodessa. Tulevaisuudessa työpaikkojen määrän odotetaan kuitenkin kasvavan keskimäärin 1,5 prosentilla vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana (European Regional Prospects -tutkimus /Kaupunkitutkimus Oy). Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2002 noin 107 %. Pääkaupunkiseutu on vahva työllistäjä sekä seudun omalle väelle että myös seudun ulkopuolella asuville. Pääkaupunkiseudulla asuvista työllisistä noin 80 % kävi työssä pääkaupunkiseudulla vuonna Muualta Suomesta kävi pääkaupunkiseudulla työssä henkilöä. Pääkaupunkiseudulla asuvista vajaa henkilöä kävi työssä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 700 henkilöllä vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien kuukausittaiset määrät vaihtelevat myös. Kuitenkin voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudun työttömistä yli puolet on ollut toistuvasti työttömänä tai heikosti työmarkkinoille kiinnittyneenä. Kokonaisuudessaan työttömyys kasvanut pääkaupunkiseudulla noin 800 henkilöllä verrattuna edellisvuoteen. Työvoiman määrä on vähentynyt lokakuun 2004 loppuun mennessä vuodessa noin henkilöllä. Tämä tarkoittaa, että osa työikäisistä on siirtynyt työpaikkojen puuttuessa työvoiman ulkopuolelle joko opiskelemaan tai muutoin väliaikaisesti pois työmarkkinoilta tai muuttanut pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Väestön eläköitymisen myötä työmarkkinoiden käytettävissä oleva työvoima vähenee ja pääkaupunkiseutu ei pysty tuottamaan pääkaupunkiseudun tarvitsemaa työvoimaa tulevaisuudessa. Pääkaupunkiseudulla työssäkäyvä kehysalueella ja muualla seudun työssäkäyntialueella asuvien määrä ei myös riitä kattamaan työvoiman tarvetta tulevaisuudessa, vaan työvoimaa on saatava muualta Suomesta tai jopa maan rajojen ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudulla ollaan tilanteessa, jossa tietyillä aloilla vallitsee työvoimapulaa, mutta samanaikaisesti on kasvava pitkäaikaistyöttömyyden ongelma. Tämä johtuu työmarkkinoiden jäykkyydestä. Toisaalta pääkaupunkiseudulle on ominaista suhdanneherkkyys sekä nousu- että laskuaikoina. Työllisestä työvoimasta oli työministeriön työllisyyskatsausten mukaan lokakuun lopussa 2004 työttömänä lähes henkilöä. Kausivaihtelut huomioon ottaen työttömien määrä on vaihdellut välillä. Työttömyysaste oli 8 % työvoimasta. Heistä yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa noin 9 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

11 3. Pääkaupunkiseudun erityispiirteitä 3.1. Pääkaupunkiseudun pitkälle erikoistunut toimialarakenne ja nopea kasvu Alueella on erikoistuneiden palvelualojen, korkean teknologian teollisuuden ja palvelujen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan, logistiikan, rahoitustoiminnan sekä julkisen hallinnon toimijoita. Elinkeinoista palvelujen osuus on yli 80 % Monipuoliset korkeakoulutuspalvelut ja tutkimuspalvelut Pääkaupunkiseudulla on runsaasti koulutustarjontaa ja muista alueista poiketen monipuoliset korkeakoulupalvelut. Pääkaupunkiseudun koulutusjärjestelmät joutuvat ensimmäisinä sopeutumaan taloudellisten rakennemuutosten aiheuttamiin paineisiin Mahdollisuus tutkimus- ja kehitystoimintaan ja kasvuyrittäjyyteen Uusimaa ja pääkaupunkiseutu ovat Euroopan Unionin johtavia innovatiivisia alueita, jotka omaavat parhaiten koulutetun väestön ja ovat suuntautuneet palvelualueille. Tutkimusta ja teknologiatoimintaa tarvitaan myös palvelualan yritysten kehittämiseen. Tarvitaan yritysten verkostoitumista, joka mahdollistaa ideoiden ja teknologioiden kehittämisen kannattaviksi tuotteiksi. Uusille aloille suunnatuilla tutkimus- ja kehitystoiminnalla on mahdollisuus kasvuyrittäjyyteen 3.4. Pääkaupunkiseudun vetovoima metropolialueena Pääkaupunkiseudulla on koettu riskiksi, että työssäkäyntialueen väestönkasvu ja myös työpaikkakehitys ovat siirtyneet yhä enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Verotulokertymät vähenevät mutta toisaalta syntyy uudenlaista yrittäjyyttä työssäkäyvän väestön tarpeita varten. Kotimaisten ja kansainvälisten yritysten pysyvyys pääkaupunkiseudulla ei riitä seudun vetovoimaksi vaan tarvitaan lisää yritysten pysyvyyttä edistäviä keinoja. Sijaintiedut ja logistiset edut kansainvälisiin markkinoihin ovat muuttumassa ja pakottavat hakemaan uudenlaisia toimintastrategioita yrityksille. Kaupungit ovat erilaisia elinkeinorakenteeltaan ja yhteistyön tarve kaupunkien välillä on kasvamassa sekä kaupunkien omassa palvelutuotannossa että elinkeinotoiminnassa. Yhteistyötä tarvitaan edelleen jatkossakin tonttipolitiikassa kalliiden asumiskustannusten vähentämiseksi sekä joukkoliikenteen kehittämisessä Suurkaupunkityöttömyyden ilmiöt Pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden erikoistumisesta johtuva jäykkyys purkautuu jatkuvana pitkäaikais- ja rakennetyöttömyytenä, jonka katkaisemiseen tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja. Pääkaupunkiseudulla on syntymässä suurkaupunkityöttömyyden pysyväisilmiö sosiaalisine ja asumisongelmineen, jonka pysäyttäminen vaatii monenlaisia erityistoimenpiteitä 10 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

12 4. Pääkaupunkiseudun kehittämisen visio ja painotukset Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä on hoidettu YTV:n ja kuntayhtymien sekä kaupunkiohjelman avulla erilaisten yhteistyöryhmien ja neuvottelukuntien toimesta. Keväällä 2004 käynnistyi pääkaupunkiseudun yhteistyöneuvottelukunta, joka määritteli pääkaupunkiseudun visioksi seuraavaa: Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Vision toteuttamiseksi hyväksyttiin seuraavat kolme strategista päämäärää: 1. Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla 2. Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen 3. Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Näitä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymiä strategisia päämääriä tukevat myös LEMPI Pääkaupunkiseudun ohjausryhmän hyväksymät työllisyysstrategiset painotukset, joita ovat: Osaaminen ja koulutetun työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudun avainasia Yritysten kilpailukyvyn edistäminen Pääkaupunkiseudun väestön ikääntyminen Rakennetyöttömyyden alentaminen Edellä mainituista painotuksista nousevat vahvasti esille pääkaupunkiseudun kehittämisessä osaaminen ja koulutetun työvoiman saatavuus sekä yritysten kilpailukyky, joiden kautta voidaan luoda uutta työllisyyttä ja kasvua yrityksille, julkishallinnolle ja yleensä koko seudulle. Pääkaupunkiseudun kuntien tulisi luoda edellytyksiä sille, että teollisuuden ja muiden kasvualojen investoinnit ja työllisyys kääntyisivät seudulla uudelleen kasvuun. Työllisyysstrategiassa hyväksyttyjen painotusten mukaan esitetään seuraavia toimenpide-ehdotuksia työllisyyden kehittämiseen tähtääviksi keinoiksi. Toimenpide-ehdotukset ovat joiltakin osin alustavia ehdotuksia, jotka mahdollistavat jatkojalostamisen. Vastuutahot tarkoittavat alustavasti nimettyä koordinoivaa vastuutahoa tai useamman tahon yhteistyöryhmää Osaaminen ja koulutetun työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudun avainasia Alueellisen työvoimatarpeen ennakointi Säännöllisten tutkimusten avulla päivitetyt tiedot koko seudun työvoiman tarpeesta ja tapahtuvista muutoksista ovat lähtökohtana. Tietoa tuotetaan paljon eri toimijoiden toimesta sekä tehdään erilaisia ennakointiprojekteja mutta sitä ei kukaan koordinoi. Toisaalta työnantajat tekevät nopeita päätöksiä, joihin pitäisi voida reagoida nopeammin ja hakea oikeita ratkaisuja. Työvoiman lisäyksistä ja vähennyksistä tarvitaan yrityskohtaista tietoa riittävän ajoissa ennenkuin tilanne on akuutti. Tarvitaan ajoissa ennakkotietoa yritysten vähentäessä työvoimaansa, jotta voidaan käynnistää mahdollisesti irtisanotuksi joutuvan työvoiman muuntokoulutus- tai muut toimenpiteet. Ennakkotietoa tarvitaan myös työvoiman rekrytoimiseksi seudun ulkopuolelta tai muualta. Yleisellä tasolla olevaa ennakointitietoa voidaan koota ja näin on tehty mm. ennakointiportaalin avulla. TE-keskuksissa. Tiedon kokoaminen vaatii runsaasti työpanosta. Tarvitaan nykyistä tarkempaa pääkaupunkiseututasolla olevaa koordinoitua ennakointitietoa yritysten työvoiman vähennys- ja lisäystarpeista. Tietoa tarvitsevat työhallinnon ja kuntien ohella 11 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

13 mm. yritykset, erilaiset rekrytoijat, oppilaitokset ja elinkeinoelämän muut sidosryhmät. Selvitetään tarve ja keinot koordinoida pääkaupunkiseutua koskevat työvoimahallinnon ja tilastokeskuksen työvoiman ja työllisyyden muutoksia koskevat tiedot ja eri tahojen tuottamat ennusteet, barometrit ja muut ennakointitiedot. Tavoitteena on saada tarkemmat pääkaupunkiseutua koskevat jatkuvin määräajoin päivittyvät tiedot. Näihin tietoihin kuuluvat keskisuurten ja suurten yritysten työvoiman muutoksia koskevat tiedot. Arvioidaan mahdollisuudet olemassa olevan ennakointitiedon kokoamiseen ja päivittämiseen. Vastuutaho: Uudenmaan TE-keskus ja pääkaupunkiseudun kaupungit yhteistyössä Ammatillisen koulutustarveselvityksen tarkistaminen Pääkaupunkiseudun eri tason ammatillisessa koulutuksessa on aloja, joilla koulutusta tulisi lisätä. Toisaalta joillakin aloilla koulutetaan liikaa henkilöitä, joille ei löydy työtä. Koulutus ei kaikilla aloilla vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Toisaalta pääkaupunkiseudulla on koko valtakunnan tarpeita palvelevia oppilaitoksia. Meneillä on erilaisia hankkeita, joilla ammatillisen koulutuksen kiinnostusta pyritään herättämään nuorten keskuudessa. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan enemmän ammatillisen koulutuksen paikkoja aloilla, joissa työvoimantarve on suurinta mukaan lukien toisen asteen koulutus ja ammattikorkeakoulutus. Opetusministeriö tekee selvityksiä mutta ne kohdistuvat koko maahan ja lääninhallituksen selvitykset koko Etelä-Suomen alueelle. Hanke, jossa selvitetään ammatillisen koulutuksen määrä toimialoittain eri asteilla ja ehdotus mahdollisesta koulutusalakohtaisesta jaosta ja tarvittavista muutoksista. Selvityksessä otetaan mukana myös ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen järjestämä koulutus. Tavoitteena on löytää uudenlaiset koulutusmallit, joilla voidaan vastata nopeasti työmarkkinoiden muutoksiin tai rakentaa nykyisiin koulutusohjelmiin työmarkkinoihin mukautuvaa joustavuutta. Tavoitteena on rakentaa myös yhdessä yritysten kanssa eri yritysalojen tarpeita vastaavia koulutusmalleja. Muutamia pilotteja on jo valmisteilla mutta lisää tarvitaan Vastuutaho: Kaupunkien opetusviranomaiset tekevät yhdessä esityksen opetusministeriölle Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Oppisopimuskoulutus täydentää hyvin ammatillisen koulutuksen väylää Se on joustava yritysten tarpeita tukeva aikuisten koulutusjärjestelmä. Oppisopimuksen tunnettavuutta pitäisi lisätä ja tiedottaa sen tarjoamista mahdollisuuksista. Oppisopimuskoulutusta voitaisiin laajentaa vielä uusille toimialoille ja ammattikorkeakoulutasolle. Yrityksillä on valmius rekrytoida myös kokematonta työvoimaa ja kouluttaa heitä tehtäviinsä. Oppisopimustuki ja työvoimatoimiston tuki luovat paremmat koulutusmahdollisuudet. Oppisopimuskoulutusehtojen tarkistaminen ja kehittäminen. Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen lisäkoulutuksena ammattikorkeakoulualoille, joissa valmistuneiden työllistymisaste on ollut heikko. Tavoitteena on rakentaa koulutusmalli tukemaan työharjoittelua ja saada se opetusministeriön hyväksymäksi tutkinnon osaksi. Vastuutaho: Oppisopimusvirastot yhteistyössä Täsmäkoulutus ja koulutuksesta työelämään siirtyminen Tavoitteena on kehittää räätälöityä koulutusta työvoimapulasta kärsiville aloille ja kasvualoille. Näitä aloja ovat rakennusala, kauppa ja liike-elämää tukevat palvelut, julkisen hallinnon sosiaalija terveydenhuollon palvelut sekä opetuspalvelut. Täsmäkoulutuksen avulla saadaan joustava siirtyminen työelämään edellyttäen yritys/työnantaja- 12 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

14 yhteistyötä. Täsmäkoulutuksella tarkoitetaan yrityksen tai muun työnantajan tarpeista lähtevää lisä- tai täydennyskoulutusta. Useilla oppilaitoksilla on omat rekrytointipalvelut, joilla on yhteydet työ- ja harjoittelupaikkoja tarjoaviin yrityksiin. Ura- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen käynnistettiin työhallinnon, oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä 90-luvun lopulla. Ammatilliseen koulutukseen sisältyy työssäoppimisjaksoja, joita kuitenkin olisi tarpeen kehittää. Nuorten toisen asteen ammatillinen koulutus tähtää tutkintoon. Koulutuksen sisältö määräytyy opetussuunnitelman perusteissa, joihin voitaisiin tehdä tarkennuksia. Kuitenkaan vastavalmistuneiden nuorten siirtyminen koulutuksesta työelämään siirtyminen ei ole vieläkään riittävän joustavaa. Vastavalmistuneilla nuorilla on edelleenkin vaikeuksia saada työpaikka tai harjoittelupaikkaa jo opintojen aika na. Suhdannevaihtelujen ja työmarkkinoiden nopei siin muutoksiin ei voida reagoida nopeasti. Kehitetään oma seudullinen yhteistyöhanke, jossa on tavoitteena saada valmistuville ja opiskeluvaiheessa oleville nuorille nykyistä paremmin alan harjoittelu- ja työpaikkoja. Oppilaitos luo yhteydet alan yrityksiin ja työnantajiin ja harjoittelu kytketään tiiviimmin tutkinnon osaksi. Luodaan oppilaitosten työvoimahallinnon, yksityisten rekrytointitoimistojen ja yritysten edustajien yhteistyöverkosto. Vastuutaho: Etelä-Suomen lääninhallitus yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa Akateemisen tason muuntokoulutus Akateemisen tason muuntokoulutusta toteutetaan jossakin määrin mutta ongelmana on tarpeiden nopea muuttuminen eri aloilla. (esim. ICT-ala). Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyyden kasvun pysäyttämiseksi kehitetään edelleen muuntokoulutusta aloille, joilla on työvoimapula. Ylitarjontaa on yhteiskunnallisten alojen lisäksi myös teknisillä aloilla. Arviointien mukaan pulaa tulee olemaan opetusalan osaajista sekä peruskouluissa ja lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa mutta myös muilla aloilla. Joidenkin alojen pysyväisluonteiseen työvoimapulaan voitaneen parhaiten vaikuttaa arvioimalla uudelleen kiinteämuotoisten aloituspaikkojen tarve. Suunnitelman laatiminen muuntokoulutuksen määrästä ja toimialoista, pohjana on selvitys muuntokoulutukseeen haluavien määrästä ja tarpeesta, josta löytyy tietoja työhallinnosta. Sen perusteella käynnistetään pilottihanke alalla, jossa muuntokoulutus on helpoimmin ja nopeimmin toteutettavissa. Vastuutaho: Uudenmaan TE-keskus yhteistyössä korkeakoulujen kanssa Ammattitaidon jatkuva päivitys työssä oleville työssä pysymisen vahvistamiseksi Työn jatkuvat muutokset edellyttävät ammattitaidon päivitystä. Luodaan mahdollisuus henkilöstön ammattitaidon päivittämiseen ja osaamisen kehittämiseen yhteiskunnan tarjoamalla soveltuvalla tukimuodolla. Näin tuetaan myös pysymistä työssä pitempään. Kysymykseen tulee työelämän ja opiskelun yhdistäminen, johon on luotava taloudelliset resurssit. Tällä hetkellä ammattitaidon päivitystä on tehty muutamien hankkeiden pilotoimina esimerkiksi opetushallinnon ja työhallinnon kautta sekä oppisopimuskoulutuksen avulla. Jatkokehitystyötä tarvitaan jotta eri alojen työmarkkinaosapuolet saataisiin aktiivisemmin mukaan työssä olevan henkilöstön ammattitaidon jatkuvan päivittämisen vahvistamiselle. Koulutusten järjestäminen sekä yhteistyösopimusten ja kannustimien luominen työntekijöiden ja työnantajien välille koulutuksen toteuttamisesta joustavasti osana työtä, esimerkiksi TE-keskuksen yhdessä yritysten kanssa rahoittamien täs- 13 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

15 mäkoulutusprojektien toiminnan toteuttaminen kysyntää vastaavasti. Vastuutaho: Uudenmaan TE-keskus yhteistyössä yritysten kanssa Maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman osaaminen Maahanmuuttajien työllistymisedellytyksiä parannetaan ja pyritään purkamaan ennakkoasenteita. Maahanmuuttajille järjestetään työvoimapoliittisena koulutuksena sekä valmentavaa että ammatillista koulutusta Uudenmaan TE-keskuksella on tässä asiassa vahva rooli. Meneillä on useita hankkeita, joiden tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Maahanmuuttajia palvelevia perustietopankkeja on luotu. Edelleen tätä kehitystyötä tarvitaan, jotta maahanmuuttajat työllistyisivät entistä paremmin ja he voisivat hyödyntää paremmin ulkomailla suorittamia tutkintojaan työn saamiseksi. Työnantajille lisätään tiedotusta eri kulttuureista heidän palkatessaan vieraista kulttuureista saapuvaa työvoimaa. Erilaista tietoa tarvitsevat myös muut kansainvälisiltä työmarkkinoilta Suomeen tulevat henkilöt. Tulevaisuudessa kasvaa tarve maahanmuuttajien kouluttamiseksi monilla eri palvelualoilla palvelemaan maahanmuuttajaväestöä heidän omalla kielellään esimerkiksi terveydenhuoltoalalla mutta myös muilla aloilla. Peruskoulun käyneiden maahanmuuttajanuorten ammattiuran kehittäminen sopivilla menetelmillä nykyistä tehokkaammin. Perusneuvontapalvelujen järjestäminen ulkomaisista kulttuureista saapuvien sopeutumista helpottamaan. Maahanmuuttajien ja kansainvälisen työvoiman käyttöön tulevan tietopankin kehittäminen ja oppaan laatiminen ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisesta Vastuutaho: Pääkaupunkiseudun kaupungit yhteistyössä 4.2. Yritysten kilpailukyvyn edistäminen Yritysten kilpailukykyyn vaikuttavat monet tekijät esimerkiksi pääkaupunkiseudun asema ja julkisen hallinnon tarjoamat edellytykset sekä yleinen taloudellinen suhdannekehitys ja kansainväliset markkinat. Yritystoiminnan menestymisen ja alueen kilpailukyvyn kannalta innovaatiot ovat erittäin merkittävä tekijä. Yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa myös yrityksen oma tilanne sekä yrityksen tuote, palvelu tai toimiala. Yhä enemmän siirrytään verkostoituville kansainvälistyville markkinoille, jolloin kilpailukykyyn vaikuttavien tekijöiden määrä kasvaa. Pääkaupunkiseudun pitkälle erikoistunut toimialarakenne yhdessä nopean kasvun kanssa ovat tuoneet mukaan paljon erityispiirteitä pääkaupunkiseudun työmarkkinoille, mikä näkyy myös yritysten kilpailukyvyssä. Pääkaupunkiseudulla on myös muita yhteisiä edellytyksiä yritysten menestymiselle ja kilpailukyvylle. Siihen vaikuttavat pääkaupunkiseudun asuntotilanne sekä toimivat liikenneyhteydet joukkoliikenne mukaan lukien. Kohtuuhintainen asuntotuotanto helpottaa työvoiman saantia kasvaville palvelu- tai muille aloille. Tällä hetkellä joukkoliikenteen epätasainen kehitys ja palvelutaso sekä erilainen lippujen hinnoittelu heikentävät työvoiman saantia ja joukkoliikennevälineiden joustavaa käyttöä. Yritysten toimitilojen tarve vaihtelee. Pienyrityksille sopivista pienistä kohtuuhintaisista toimitiloista on pulaa. Lisäksi on tarve kehittää erillisiä pienyrittäjyyden keskittymiä asukasvirtojen tuntumaan. Edelleen pienteollisuusalan yritykset toivovat kaupungeilta joustavaa suhtautumista verstas- ja varastotilojen käyttötarkoituksiin. Nämä ovat tekijöitä, joiden parantamisella voidaan lisätä yritysten määrää ja luoda uusia työpaikkoja. Tarvitaan yhteistä näkemystä seudun elinkeinopoliittisesta kehittämisestä. Tavoitteena on erilli- 14 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

16 sen elinkeinostrategian laatiminen seudulle. Seuraavat toimenpide-ehdotukset voidaan ottaa huomioon seudullisessa elinkeinostrategiassa Pääkaupunkiseudun innovatiivisuuden tehostaminen Pääkaupunkiseudun osaamispotentiaalia voitaisiin paremmin hyödyntää ja innovatiivisuutta tehostaa. Tähän kytkeytyy mm. erikoisosaamisen saatavuus, työvoiman ammattitaito, koulutusjärjestelmien tehokkuus, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyökyky sekä rahoitusjärjestelmien toimivuus. Pääkaupunkiseudulle on luotava innovaatioympäristö, josta voidaan tehdä kotimaisten ja ulkomaisten yritysten, huippuosaajien ja sijoittajien silmissä entistä tunnetumpi ja houkuttelevampi tutkimus-, tuotekehitys- ja liiketoimintaympäristö. Hyödynnetään valmistumassa olevaa pääkaupunkiseudun innovaatiostrategiaa ja valmisteilla olevaa elinkeinostrategiaa toiminnallisesti ja alueel lisesti pääkaupunkiseudun ja seudun ulkopuolella. Lähennetään yritysten ja korkeakoulujen välistä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Nykyisten osaamiskeskusten toiminnan kautta pyritään saamaan isompia kokonaisuuksia palvelusektorille. Määritellään soveltuvimmalla tavalla vielä yhteistyötä tarvitsevat yritysalat ja niiden esittämät kehittämistarpeet pääkaupunkiseudulla omana hankekokonaisuutenaan. Laajennetaan yhteistyötä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on pilottina Raaseporin (Tammisaaren) alueella esitetty yhteis työtä kemian teollisuuden yritysten osaamisen kehittämiseksi. Kyseeseen tulee soveltuva yhteistyöhanke alan yritysten ja korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tämän kautta voidaan lisätä myös työvoiman alueellista liikkuvuutta molempiin suuntiin. Yritysten kautta saadaan mukaan myös kansainvälisiä tahoja ja hankkeen kautta osaamisen laajentuminen kansainvälisille markkinoille. Vastuutaho: Pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmä ja Culminatum Oy/Osaamiskeskukset Tutkimus- ja kehitystoimintaan panostettava enemmän ja pyrittävä tietopuistojen kehittämiseen Etenkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kaupallistamiseen ja liiketoimintaosaamisen saatavuuden parantamiseen panostettava entistä enemmän. Nykyistä toimivampia palvelukonsepteja tulisi olla tarjolla etenkin alkaville sekä kasvu- ja kansainvälisille yrityksille Lisäksi tarvitaan enemmän T&K-toiminnan rahoitusta, sillä kansainvälinen kilpailu tutkimus- ja kehitystoiminnassa lisääntyy koko ajan. On löydettävä keinoja, joilla pystytään tukemaan korkean jalostusarvon omaavan toimialan kehitystä. Tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä teknologian kytkemistä mukaan tarvitaan myös uusille palvelualan yritystoimialoille. Pääkaupunkiseudulla tulee pyrkiä tiiviiden tietopuistojen kehittämiseen, joissa tiede- ja teknologiaosaamisen lisäksi on saatavilla myös muut palvelut. Kaupunkiseutujen osaamisklustereiden osana tulee vankistaa myös teknologiakeskusten toimintaa. Selvitys T&K-toiminnan tarvitsemasta lisäpanostuksesta palvelukonseptien tukemiseksi alkaville, kasvu- ja kansainvälistyville yrityksille. Selvitys olemassa olevien pääkaupunkiseudun tietopuistojen kehittämiseksi vielä paremmiksi tiede- ja teknologian osaamiskeskuksiksi, jotka synnyttävät uusia kansainvälisiä yrityksiä tai kehittävät olemassa olevien yritysten toimintaa. Vastuutaho: PKS:n elinkeinoryhmä/elinkeinostrategiatyö Kasvuyrityksiin panostaminen On etsittävä keinoja seudullisen ja myös kasvavalle palvelualalle ulottuvan yrityskulttuurin edistämiseen. On pyrittävä tunnistamaan potentiaaliset kasvualat tai -klusterit pääkaupunkiseudulla 15 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

17 ja kehittämistoimet suunnata näihin valikoidusti. Perinteisten teollisuusalojen toiminnan siirtyessä halvemman työvoimakustannusten maihin on panostettava uusille kasvuhakuisille yritysaloille. Osaamisintensiivisten kasvuyritysten toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Erityisesti osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla(kibs) on tärkeä tehtävä sillanrakentajana ja tiedonvälittäjänä ja ne edistävät muiden yritysten kasvua. Uudet työpaikat syntyvät aisantuntijapalveluja tuottaville aloille. Kasvuyrityksiin panostetaan valtionhallinnon toimesta myönnettävällä rahoituksella ja erilaisilla valtakunnallisilla ja maakunnallisilla hankkeilla. Erityisesti uudet palvelualat tai liike-elämää tukevat palvelualat tarvitsevat edelleen uusia keinoja. Hanke palvelualan potentiaalisten kasvualojen tai -klustereiden luomiseksi pääkaupunkiseudulle sekä löytää keinot rahoituksen kohdistamiseksi ko. alaan. Vastuutaho: PKS:n elinkeinoryhmä/elinkeinostrategiatyö yhteistyössä Uudenmaan TE-keskuksen ja osaamiskeskusten kanssa Pääkaupunkiseudulle ominaiset yritysalat ja uudet toimialat Ominaisia erikoisaloja ovat julkisen hallinnon ohella erilaiset tukku- ja agentuuriliikkeet sekä liike-elämää tukevat palvelut. PK-seudulle sopivat hyvinvointi- ja hoiva-alan palveluyritykset ja em. liike-elämä tukevat palvelut ja henkilöyritykset johtuen seudun laajoista markkinoista ja hyvistä verkostomahdollisuuksista. Pääkaupunkiseudulla tulisi varmistaa, että kilpailu palvelualalla toimii terveesti ja julkinen sektori tarjoaa kannusteita alkaville yrityksille ja yksityisille palvelun tuottajille. Kehitetään sopiva järjestelmä palvelualoille, joissa on kumppanuuksiin perustuvaa kilpailutettua julkisen ja yksityisen sektorin palvelutuotantoa. Vastuutaho: PKS:n elinkeinoryhmä/elinkeinostrategiatyö ja pääkaupunkiseudun kaupungit Kannustaminen yrittäjyyteen ja yrittäjyyttä tukeva koulutus Suomessa mahdollisuudet uuden yrityksen perustamiseen ovat kansainvälisesti huippuluokkaa. Yrittäjyyskasvatukseen ollaan panostamassa entistä enemmän. Yritysilmapiiri on tullut positiivisemmaksi. Tämä tarkoittaa oppilaitosten ja työelämän yhteistyön tehokkaampaa tiivistämistä. Oppilaitosten tutkintojen sisällön kehittäminen: Koulutukseen sisältyy opinnäytetyön kytkeminen tiiviimmin työelämään ja harjoittelu pk-yrityksissä. Hanke ammattikorkeakoulujen ja alueellisten yrittäjäjärjestöjen yhteistyön vahvistamisesta (alat ja keinot). Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman kokemusten ja tulosten levittäminen (pilottihankkeen käynnistäminen). Yrityshautomotyyppisen toiminnan vahvistaminen ja selvitys mitä muutoksia tarvittaisiin nykyiseen yrityshautomomalliin. Kannustimien ja uusien toimintamallien kehittäminen akateemisen yrittäjyyden edistämiseksi. Yrityksille tarjottava koulutus tulee kohdentaa oikein ja olla kohtuuhintaista sekä yrityksen tarpeista lähtevää. Rakennetaan koulutusarviointijärjestelmä helpottamaan kirjavaa yrittäjäkoulutustarjontaa yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarien kanssa. Muutetaan nykyisiä yrittäjätutkintoja paremmin yrittäjän tarpeita vastaaviksi vuorovaikutteisiksi tutkinnoiksi, joista yrittäjille on todellista hyötyä omaan liiketoimintaansa Vastuutahot: kauppakamarit yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa 16 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

18 Yritysten neuvontapalvelujen saatavuus ja laatu Pääkaupunkiseudulla on runsaasti yrityksille tarjolla erilaisia neuvontapalveluja sekä julkishallinnon palveluina että erilaisten hankkeiden kautta ja yksityisten yritysten tarjoamina palveluina. Palveluja tarvitsevan on vaikea löytää laajan kirjon joukosta hänen tarpeisiin soveltuvinta neuvontaa. Palvelujen kehittämistyötä tarvitaan edelleen. Luodaan yritysneuvontapalveluille yhtenäiset toimintakriteerit ja hyvät markkinointikanavat, jotka tavoittavat omat kohderyhmänsä. Määritellään eri toimijoiden välinen yhteistyötapa ja keskinäinen tiedotus. Otetaan huomioon kasvu- ja kriisiyritysten tarvitsemat tarpeet. Kehitetään olemassa olevia helppokäyttöisiä sähköisiä järjestelmiä, jotta ne palvelisivat yritysnäkökulmasta entistä paremmin ja selkeämmin. Vastuutaho: Uudenmaan TE-keskus yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa 4.3. Pääkaupunkiseudun väestön ikääntyminen Pääkaupunkiseudun väestön ikääntyessä ja siirtyessä eläkkeelle poistuu vuonna 2003 tehdyn työmarkkina-analyysin mukaan pääkaupunkiseudun työmarkkinoilta vuoteen 2010 mennessä noin henkilöä. Verohallituksen arviointien mukaan on pääkaupunkiseudulla noin ikääntyvää yrittäjää. Avautuvien työpaikkojen määrä vuoteen 2010 mennessä olisi työmarkkina-analyysin mukaan noin kpl, jota työmarkkinoille tulevat uudet ikäluokat eivät pysty täyttämään. Julkisen hallinnon palveluksessa olevien eläkkeelle siirtyvien määrä on vielä yksityistä sektoria suurempi. On löydettävä uusia keinoja työvoimavajeen täyttämiseksi myös seudullisella tasolla kansallisten eläkejärjestelmiä koskevien muutosten lisäksi. Toisaalta vakava työttömyyttä pitkittävä ongelma on työantajien haluttomuus palkata suhdannevaihtelujen vuoksi työttömäksi joutuneita ikääntyviä uusiin työpaikkoihin Ikääntyvien koulutustason nostaminen Ikääntyvien koulutustason nostamiseen tähdätään mm. opetushallinnon vastuulla olevan NOSTE-ohjelman avulla. Ikääntyvän väestön koulutustarpeita tarpeita tarvitaan yhä enemmän. Alhaisen koulutuksen saaneita kannustetaan oman alan koulutukseen. NOSTE-hankkeen laajentaminen tehokkaammin myös pienten yritysten ja julkisen hallinnon ulottuville: Hankkeen piirissä oleva koulutustarjontaa tulee selkeyttää ja keskittää siten, että yritysten henkilöstö voi yritysten koosta riippumatta päästä koulutukseen. Hankkeen ohjausryhmien kokoonpanoa tulee tarkistaa ja saada enemmän yrityselämän edustajia. Muiden kannustimien kehittäminen kiinnostumaan koulutuksesta. Vastuutahot: Etelä-Suomen lääninhallitus ja yrittäjäjärjestöt yhteisen kampanjan kautta Ikääntyvien muuntokoulutus avuksi työvoimapulaa poteville aloille Muuntokoulutuksella saadaan työvoimaa aloille, joilla on pula työvoimasta ja vastaavasti irtisanotuiksi tulleille uusi työllistymiskeino. Muuntokoulutusta toteutetaan työvoimapoliittisena koulutuksena. Muuntokoulutusta tarvitaan enemmän ja uusille aloille. Työssä olevia voitaisiin työn ohella kouluttaa toiseen ammattiin mikäli näkyvissä on muutoksia yrityksen toiminnassa. Ikääntyviä voidaan tukea myös kannustamalla yrittäjyyteen. Nopeampi reagointi muuntokoulutusten ja yrittäjyyskoulutusten järjestämiseen ja kehittämiseen paremmin tarvetta vastaavasti työvoimapulaa poteville aloille ja irtisanotuiksi tulleille ikääntyville, joiden on vaikeutua työllistyä. Kannustetaan yrityksiä ilmoittamaan näkyvissä olevista muu- 17 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

19 toksista omassa toiminnassaan sekä kannustetaan yrityksiä ikääntyvien työtekijöiden osaamisen hyödyntämiseen. Vastuutahot: Uudenmaan TE-keskus yhteistyössä oppilaitosten ja yritysten kanssa Työnantajien kiinnostuksen herättäminen yli 40-vuotiaiden työllistämiseksi Yritysten työvoimantarvetutkimuksen mukaan ovat vuotiaat halutuinta työvoimaa. Nuorten lisäksi tarvitaan joukkoon kokeneita ja hiljaisen tiedon siirtäviä henkilöitä Yrityksille suunnatuilla kampanjoilla ja yhteisillä koulutushankkeilla haetaan keinoja myös osaavien ikääntyvien työllistämiseksi. Vastuutaho: Yrittäjäjärjestöt yhteistyössä kauppakamarien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa Yrittäjien ikääntyminen Ikääntyvien yrittäjien tilalle tarvitaan uusia yrittäjiä aloilla, jossa yrityksillä on mahdollisuus toimia. Mikäli yrityksellä ei ole jatkajaa sukupolvenvaihdoksen avulla, tarjotaan mahdollisuus yrittäjyydestä kiinnostuneelle yrityksen ulkopuoliselle henkilölle. Valmiin yrityksen hankinta on helpompi kuin uuden aloittaminen. Osa ikääntyneiden yrittäjien aloista on katoavia aloja, joiden tilalle voidaan kehittää uusia. Yrittäjäjärjestöt järjestävät neuvontapalveluja ja tiedottavat niistä Rakennetyöttömyyden alentaminen Rakenteellisella työttömyydellä tarkoitetaan sitä osaa työttömyydestä, joka ei muutu suhdanteiden mukana. Sitä voidaan tarkentaa myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan väliseksi kohtaanto-ongelmaksi, joka johtuu useista erityyppisistä tekijöistä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus merkitsee työvoiman saatavuusongelmien ja työttömyyden samanaikaisuutta. työvoiman runsaasta tarjonnasta huolimatta työmarkkinoiden toimivuus heikkenee, työpaikkojen täyttäminen vaikeutuu ja työvoiman saatavuusongelmat voivat hidastaa tuotannon kasvua. Monet työmarkkinoista riippumattomat tekijät rajoittavat työvoiman liikkuvuutta johtaen työmarkkinoiden alueelliseen kohtaanto-ongelmien kärjistymiseen. Työvoiman kysynnän rakenteessa on tapahtunut pysyviä muutoksia osan toimialoista kadotessa kokonaan usein teknologisten innovaatioiden seurauksena tai yritysten valitessa toimipaikkojaan globaalisten työmarkkinoiden määrittelemin ehdoin. Tämä näkyy teollisten alojen työttömyyden kasvuna. Taustalla on vielä 90-luvun taantuman jälkeen korkealle jäänyt alun perin suhdanneluonteinen työttömyys, joka on muuttunut rakenteelliseksi työttömyydeksi. Työttömäksi jääneiden ammattiosaaminen ja kokemus vanhenee työttömyyden pitkittyessä ja samanaikaisesti kun työelämän vaatimukset kasvavat ja tarpeet muuttuvat. Samoin yritysten toimintakulttuuri ja yhteiskunnallinen rooli työllistäjänä on muuttunut yritysten omistussuhteiden kansainvälistymisen myötä. Työttömyyden rakenteellisten tekijöiden erottaminen on tärkeää oikeiden toimenpiteiden suuntaamisessa työttömyyden vähentämiseksi. Rakennetyöttömyyden ja suhdannetyöttömyyden yhteen kietoutumisen vuoksi ensisijaista on suhdannetyöttömyyden pitäminen mahdollisimman alhaisena ja pitkittyvän työttömyyden ennaltaehkäisy. Pääkaupunkiseudun rakennetyöttömyys on monimuotoisempaa johtuen pääkaupunkiseudun erilaisesta väestörakenteesta. Kasvava ja kehittyvä pääkaupunkiseutu metropolialueena luo työmahdollisuuksia mutta toisaalta pääkaupunkiseudulle on syntymässä suurkaupunkityöttömyyden ilmiöitä sosiaalisine ja asumisongelmineen, jotka kasautuvat ylisukupolvisiksi ellei voida katkaista syrjäytymiskierrettä. 18 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia

20 Pääkaupunkiseudulla ovat käynnistäneet toimintansa työhallinnon, KELA:n ja kaupunkien yhteisesti perustamat työvoiman palvelukeskukset, jotka pyrkivät monialaisella asiantuntijaosaamisellaan työttömyyden ja erityisesti rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen. Työvoiman palvelukeskusten kohderyhmät ja toimenpiteet ovat seuraavat: Työttömien nuorten työmarkkinavalmiuksien parantaminen Nuorten työllistymisessä on otettava huomioon nuorten ominaisuuksien ohella myös työnantajien halu ja mahdollisuus palkata nuoria. Sesonkityötä on tarjolla mutta pitempiaikaisia työmahdollisuuksia on vähemmän. Tällä hetkellä on työnsaantivaikeuksia sekä koulutetuilla että vähän koulutusta olevilla nuorilla. Lisäksi pääkaupunkiseudulle on muodostunut syrjäytyneiden nuorten joukko, joka on jäänyt työmarkkinoiden ulkopuolelle ja heiltä puuttuu ammatillinen koulutus. Pitkäaikaistyöttömien nuorten tilanteen parantaminen edellyttää henkilökohtaisiin aktivointisuunnitelmiin perustuvaa toimintatapaa, jossa nuorille haetaan soveltuvin keino työmarkkinavalmiuksien kehittämiseksi. Pitkäaikaistyöttömien nuorten aktivointisuunnitelmien avulla toteutetaan kuntoutus ja koulutus sekä tukityöllistäminen. Tukityöllistämisellä on tähän saakka voitu työllistää suhteellisen pieni määrä mutta sitä kehittämällä yhteistyössä työhallinnon ja muiden viranomaistahojen kanssa voidaan löytää uudenlaisia toiminta malleja Pitkäaikaistyöttömien monimuotoinen valmennusprosessi Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat monimuotoisen valmennusprosessin aktiivisen työotteen saamiseksi. Kyse on henkilökohtaisesta kuntoutuksesta työelämään tai eläkkeelle, joukossa on vajaakuntoisia ja vähän koulutettuja. Lisäksi joukossa on myös koulutettuja maahanmuuttajia. Laaditaan työllistämiskaariajatteluun perustuvat aktivointisuunnitelmat, joiden pohjalta määritellään toimenpiteet ja haetaan koulutus ja työllistymiskohteet yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tärkeää on löytää työnantajille kannusteet palkata työvoimapulasta kärsiville aloille osaajia. Tarvitaan räätälöityjä koulutusmalleja tavoitteena pysyvä työ lyhytaikaisen tukityöllistämisen asemesta. Lisäksi tarvitaan asennemuutoksia hyväksyä pitkäaikaiset työttömät, joilla on vielä motivaatiota työllistymiseen. Ikääntyneet ja vaikeasti työllistyvät vajaakuntoiset edellyttävät omia toimenpiteitä sekä valmentavaa ja ohjaavaa toimintaa. Heillä paras ratkaisu olisi työllistyä kolmannen sektorin ja sosiaalisten yritysten kautta. Eläkeratkaisut soveltuvat henkilöille, joilla ei enää mahdollisuutta ja motivaatiota terveydentilan perusteella työhön Sosiaaliset yritykset Sosiaalinen yritys on liikeyritys, jonka palveluksessa olevista työntekijöistä 30 prosenttia on vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Se on kuin mikä tahansa kaupparekisteriin merkitty yritys, joka tavoittelee voittoa ja tuottaa markkinoille tavaroita tai palveluja. Sosiaalinen yritys voi toimia millä tahansa toimialalla. Sosiaalisen yrityksen nimeä voivat käyttää ainoastaan työministeriössä pidettävään sosiaalisten yritysten rekisteriin merkityt yritykset. Sosiaalisia yrityksiä on perustettu hyvin vähän. Koko maassa on toimii tällä hetkellä 11 sosiaalista yritystä, jotka työllistävät yhteensä 204 henkilöä, joista 92 on vaajakuntoista. Pääkaupunkiseudulla niitä on kolme, jotka työllistävät noin 30 henkilöä. Lohjalla pienyrityksille tehdyn kyselyn mukaan on vähäistä kiinnostusta sosiaalisia yrityksiä kohtaan ja sosiaalisten yritysten toimintaa ja ehtoja tunnetaan heikosti. Lopputuloksena on arvioitu, että sosiaalisilla yrityksillä ei voida ratkaista rakennetyöttömyyden ongelmaa. Sosiaalisten yritysten perustamista tuetaan työministeriön rahoituksella. Työministeriö tullee selvittämään 19 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia