Nro 168/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Teuva

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 168/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Teuva Aaro ja Mirja Koljonen Koljosentie Peltola TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Liike- ja yhteisötunnus Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 100 lypsylehmää, 81 hiehoa ja 28 vasikkaa (alle 6 kk). Hiehoille rakennetaan uusi pihattonavetta ja nykyistä lypsykarjanavettaa laajennetaan. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 199 lypsylehmälle, 140 hieholle ja 50 vasikalle (alle 6 kk). Uuden hiehopihaton yhteyteen rakennetaan kaksi betonista lietesäiliötä (a m 3 ), jotka katetaan kelluvalla katteella. Uuden hiehopihaton yhteyteen rakennetaan myös kolme laakasiiloa, joista kerätään puristenesteet kahteen umpisäiliöön. Tuotantorakennukset sijaitsevat Teuvan kunnassa Riipin kylässä. Nykyiset eläinsuojarakennukset sijaitsevat kiinteistöillä Hahtola ( ) ja Ranta ( ). Uusi pihattonavetta ja kaksi uutta lietesäiliötä rakennetaan noin 1,2 km tilakeskuksesta etelään päin kiinteistölle Väinölä ( ). Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa enintään 100 lypsylehmän, 74 hiehon ja 50 alle kuuden kuukauden ikäisen naudan pitämiselle. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Tilan kasvinviljely ja maidontuotanto tapahtuvat luomutuotantona. Hakemuksen liitteenä on 15 vuokrasopimusta koskien yhteensä 238 ha:n peltopinta-alaa. Eläinsuojarakennukset sijaitsevat Teuvan kunnanvaltuuston hyväksymässä Riipin osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi merkityllä (M) alueella. Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa nykyisen tilakeskuksen (Hahtola) alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alue on maakuntakaavassa merkitty myös maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (mk-1). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyiset eläinsuojarakennukset sijaitsevat Teuvan kaupungin Riipin kylässä, noin kuusi kilometriä Teuvan keskustasta itään päin. Uusi pihattonavetta sijaitsee noin 1,2 km linnuntietä nykyisistä tuotantorakennuksista etelään päin. Tuotantorakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja käsitellään siten yhdessä ympäristöluvassa. Riipin kylän vesiosuuskunta ottaa veden lähteestä, joka sijaitsee 13 km etäisyydellä kaakkoon ns. Loukajan alueella. Lähteen luona maasto on niin paljon ylempänä, että vesi tulee luonnonpaineella talouksiin. Kylän kiinteistöillä ei ole talousvesikaivoja. Laajennettavan lypsylehmäpihaton (Hahtola) eikä uuden hiehopihaton (Väinölä) läheisyydessä (500 m säteellä) ole hakijan eläinsuojarakennusten lisäksi muita käytössä olevia eläinsuojia.

3 3 Olemassa olevasta lypsykarjapihatosta lähimmät kuusi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat 150 metrin, 160 metrin, 110 metrin, 100 metrin, 185 metrin ja 180 metrin etäisyydellä. Lypsykarjapihaton laajennusosasta on neljään ensiksi mainittuun naapurin asuinrakennukseen pidempi matka (130 m -190 m) kuin lähimmästä olemassa olevasta pihattonavetan seinästä. Kahteen viimeksi mainittuun naapuriin etäisyys pihattonavetan laajennusosasta on metriä lyhyempi (molemmista laajennusosaan 165 metriä) kuin nykyisestä rakennuksesta. Tuleva pihattonavetta rakennetaan kiinteistölle Väinölä ja se sijoittuu noin 120 metrin etäisyydelle kiinteistöllä olevasta hakijan omistamasta asuinrakennuksesta, jossa asuu tilan harjoittelija. Tulevaan pihattoon liikennöidään noin 280 m päässä tulevasta pihatosta lounaaseen sijaitsevan talon ohi. Noin 300 m pihatosta luoteeseen sijaitsevaan tilaan päin jätetään metsää näköesteeksi. Tila sijaitsee Majaluoman-Riipinluoman valuma-alueella (38.007). Nykyisten tuotantorakennusten eteläpuolella virtaa Teuvanjokeen laskeva Riipinluoma. Tilan nykyisistä tuotantorakennuksista lähimpänä Riipinluomaa sijaitsee Kumina-pihatto, jonka ulkoseinästä on Riipinluomaan noin 25 m. Lypsylehmäpihaton laajennusosasta on Riipinluomaan noin 85 m. Tulevan pihaton kaakkoispuolella on noin 130 m etäisyydellä valtaoja. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 5 km tulevasta pihatosta lounaaseen (Kankaankorpi ) ja kaakkoon (Porakallio B) päin. Eläinsuojien sijaintikiinteistöjen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 100 lypsylehmää, 81 hiehoa (53 kpl kk ja 28 kpl 6-12 kk) ja 28 vasikkaa (alle 6 kk). Sonnivasikat myydään vuorokauden ikäisinä välitykseen. Toimintaa laajennetaan rakentamalla kiinteistölle Väinölä ( ) hiehoille uusi pihattonavetta. Lisäksi laajennetaan nykyistä lypsykarjanavettaa kiinteistöllä Hahtola ( ). Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 199 lypsylehmää, 143 hiehoa (83 kpl kk ja 57 kpl 6-12 kk) ja 50 vasikkaa (alle 6 kk), joiden sijoittuminen eri eläinsuojarakennuksiin on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteenveto tilan tuotantorakennuksista ja eläinmääristä. Kiinteistö Rakennus Lannan käsittely nykyinen tilanne tuleva tilanne Ranta Navetta asunnon lähellä kuivalantala (on käytössä) ei eläimiä ei eläimiä Hahtola /Ranta Kumina (kylmäpihatto) kuivikelanta 10 ummessa olevaa ja 53 hiehoa kk 33 ummessa olevaa Ranta Kasvattamo kuivikelanta 28 vasikkaa 0-6 kk ja 28 vasikkaa 6-12 kk 25 vasikkaa 0-3 kk ja 25 vasikkaa 3-6 kk Hahtola Lypsylehmäpihatto ja sen laajennos lietelannalla 90 lypsylehmää 166 lypsylehmää Väinölä Rakennettava hiehopihatto lietelannalla ei vielä rakennusta 57 hiehoa (6 kk-12 kk) ja 83 hiehoa (12 kk-24 kk)

4 4 Eläimiä ruokitaan rehuseoksella, joka koostuu säilötystä nurmirehusta, rehuviljasta, apilasta (typensitojana luomuviljelyssä) ja rypsistä (valkuaislisänä). Rehut sekoitetaan apevaunuissa, joilla rehu jaetaan ruokintapöydille. Lehmät lypsetään 20 lehmän lypsyasemassa (2 x 10 kalanruotoasema). Tilalla käytetään Riipin vesiosuuskunnan lähdevettä. Laajennettavassa lypsylehmäpihatossa ja tulevassa hiehopihatossa on luonnollinen ilmanvaihto (poisto kattohormeista ja korvausilma avattavien verhoseinien kautta). Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Laajennuksen jälkeen 166 lypsylehmän, 83 yli 12 kk:n ikäisen hiehon ja 57 iältään 6-12 kk:n hiehon lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Kuminapihatossa asuvat 33 ummessa olevaa lehmää ovat kuivikepohjalla (olki ja turve). Myös vasikkakasvattamossa sekä lypsykarjanavetan sairas- ja poikimakarsinoissa lanta käsitellään kuivikelantana. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet sekä separaattorin pesuvedet (yhteensä 300 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Katolta valuva sadevesi ja lypsykoneen pesuvedet hyödynnetään lypsyaseman puhdistuksessa. Rakennettavaan hiehopihattoon ei tule WC-tiloja. Lypsylehmäpihaton sosiaalitilan WC-vedet johdetaan umpisäilöön. Lannan separointi Lypsylehmäpihatosta pumpataan pumppukaivon kautta lietettä separaattorirakennukseen. Tilalla on käytössä Agpro:n valmistama separaattori, joka koostuu kuljettimesta ja telapuristimesta (HS-II Conveyer separator + roller press, Ensimmäisessä vaiheessa liete menee kuljettimilla viettoseulapinnalle, jota pidetään puhtaana sumuttamalla vettä. Se osa lietteestä, jota laite ei ehdi käsittelemään, palaa putkea pitkin takaisin pumppukaivoon. Toisessa vaiheessa viettoseulapinnalla ylöspäin kulkeva kiintoaines käsitellään telapuristimessa. Vastakkain pyörivät paineilmalla painotetut kumitelat ja vesisumulla puhtaana pidettävä seularumpu erottelevat nesteen ja kiinteän kuivajakeen. Seularummun läpi pusertuva neste menee putkiyhteyden kautta lietesäiliöön ja kiinteämpi kuivajae tippuu telojen välistä (noin 3.5 m korkeudesta) alas lantalaan. Separaattorirakennuksen lantalan lattiassa on 0.5 m kaato rakennuksen sisäosaan päin. Separaattorirakennuksen ulkopuolella on lantalan edessä kuormauslaatta (6 m x 1.5 m). Separaattoria käytetään säännöllisesti pari kertaa viikossa lypsylehmien tuottaman lietelannan (3 984 m 3 ) separointiin. Separaattori on sijoitettu sitä varten rakennetun eristetyn rakennuksen sisälle eikä lannan separointi siten aiheuta erityisiä haju- tai meluhaittoja. Hiehojen tuottamaa lietelantaa (yht m 3 ) ei separoida vaan se varastoidaan hiehopihaton yhteyteen rakennettavassa lietesäiliössä (2 500 m 3 ). Toisessa hiehopihaton yhteyteen rakennettavista uusista lietesäiliöistä (2 500 m 3 ) varastoidaan separoinnissa erottunutta nestettä.

5 5 Hakemukseen liitetyn lanta-analyysin mukaan separoinnissa erottuvan kuivajakeen kuiva-ainepitoisuus on 20,5% ja nestejakeen kuiva-ainepitoisuus on 0.2%. Hakijan mukaan kuivajakeen kuiva-ainepitoisuus nousee, kun sitä varastoidaan separoinnin jälkeen noin kuukauden ajan lämpimässä separaattorirakennuksessa ennen vientiä Kumina-navetan tai vanhan navetan kuivalantalaan. Lanta-analyysin perusteella pääosa lannan ravinteista menee separoinnissa kuivajakeeseen. Kuivajae sisältää liukoista typpeä 0.49 kg/tn, fosforia 0.86 kg/tn ja kaliumia 1.9 kg/tn kun vastaavat pitoisuudet nestejakeessa ovat 0.16 kg liuk. N/tn, 0.05 kg P/tn ja 0.15 kg K/tn. Lantavarastot Lypsylehmien lanta ja lypsyaseman pesuvedet pumpataan maanalaisen betonikannella katetun pumppukaivon (70 m 3, täyttö alakautta) kautta separaattorirakennukseen. Separoinnissa erottunut nestefraktio pumpataan separaattorirakennuksen vieressä sijaitsevaan betonisäiliöön (tilavuus m 3 ilman sadevesiä, täyttö yläkautta). Separoidun nesteen säiliö on nyt katettu turpeella, mutta hakemuksen mukaan siihen rakennetaan kupolikate. Uuden pihattonavetan yhteyteen rakennetaan kaksi noin m 3 :n betonista lietesäiliötä, jotka katetaan kelluvalla katteella ja täytetään alakautta. Toiseen uusista säiliöistä pumpataan kiinteällä kannella varustetun pumppukaivon (4 m 3 ) kautta hiehopihatossa syntynyttä lietelantaa. Toinen Väinölän uusista lietesäiliö täytetään Hahtolasta tuodulla separoinnissa erottuneella nestejakeella. Sekä Hahtolaan v rakennettu m 3 säiliö että Väinölään rakennettavat uudet lietesäiliöt ovat Acontank-säiliöitä, jotka koostuvat turpoavalla saumamassalla tiivistettävistä betonielementeistä. Betonielementit on jälkijännitetty kiristettävien teräsvaijereiden avulla. Tilalla on vanha navetan yhteydessä 120 m 3 katettu virtsasäiliö ja kuminanavetan yhteydessä 140 m 3 katettu virtsasäiliö, joita voidaan käyttää lietelannan varastointiin (ei enää tarvetta erilliselle virtsasäiliölle). Tilalla on nykyään m 3 lietelannan varastointitilavuutta (ei huomioitu matalia lietekuiluja). Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä m 3 lietelannan varastointitilavuutta. Kasvattamorakennuksessa makuualueen vinokuivikepohjan tilavuus on 150 m 3. Kuminanavetassa on 42 m 3 kuivikepohja, joka vaihdetaan kerran vuodessa. Lypsykarjapihatossa on kuivikepohjalla poikimakarsina (56 m 3 ) ja sairaskarsina (40 m 3 ), joissa kuivikkeet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. Kumina-pihaton yhteydessä on m 3 kattamaton lantala (482 m 2, varastointikorkeus 2,5 m). Vanhan navetan yhteydessä on 330 m 3 kattamaton lantala (220 m 2, varastointikorkeus 1,5 m). Separaattorirakennuksen sisällä on noin 114 m 3 kuivalannan varastointitilaa (38 m 2, varastointikorkeus 3 m). Kaikissa kuivalantaloissa on ajoluiskat. Tilan kolmessa kuivalantalassa (yhteensä m 3 ) ja kuivikepohjissa (yhteensä 166 m 3 ) on kuivalannan varastointitilavuutta yhteensä 1815 m 3.

6 6 Lisäksi Kumina-navetassa on 130 m 3 betonipohjainen ja seinäinen kuivikevarasto, josta osaa voidaan tarvittaessa käyttää kuivikelantavarastona. Tilan entinen etälantala (Majaluomantie 56) on muutettu pyöröpaalattujen kuivikeolkien varastokatokseksi. Separoitu kuivajae tuodaan separointirakennuksessa tapahtuvan alkuvarastoinnin (noin 1 kk) jälkeen Kumina-navetan tai vanhan navetan lantalaan, missä se sekoitetaan kuivikelantaan. Kuivalantaa käännetään varastoinnin aikana. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Laidunnus Tilan luomuviljely perustuu typensitojakasvien (apila, herne, virna ja sinimailanen) ja lannan tehokkaaseen hyväksikäyttöön. Lannan separoinnissa erottuva neste levitetään peltoon multaimella. Kiinteä lanta levitetään pelloille tarkkuuslevittimellä kasvukauden alussa. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 331 ha, josta omaa on 93 ha ja vuokrapeltoa 238 ha. Hakijan omat pellot sijaitsevat pääosin kahden kilometrin etäisyydellä nykyisestä tilakeskuksesta (peltoja myös tilakeskuksen ympärillä). Kauimmaiset vuokrapellot sijaitsevat noin 15 km etäisyydellä nykyisestä tilakeskuksesta. Tilan peltopinta-alasta 3,5 ha on pohjavesialueella ja muutamat lohkot rajoittuvat Teuvanjokeen. Lanta levitetään keväällä viikoilla (70%) ja syksyllä viikoilla (30 %). Tilan eläimiä laidunnetaan (pienimpiä vasikoita lukuun ottamatta) 4 kk vuodesta päivisin. Pikkuvasikoita pidetään kesällä navettarakennuksen lähellä olevissa vedolta suojaavissa ulkoigluissa, jotka ovat betonilaatan päällä. Iglujen sisällä on kuivikekerros. Kylmänä aikana yksilö- ja ryhmäiglut ovat vasikoiden käytössä kasvattamorakennuksen ryhmäkarsinoiden sisällä. Laidunaluetta on lehmille 15 ha ja hiehoille 12 hehtaaria (sisältyvät lannanlevitysalaan). Lehmien ja vasikoiden laidunalueet sijaitsevat nykyisen tilakeskuksen lähellä (Kauhajoentien pohjoispuolella) ja hiehojen laitumet Väinölän lähellä (Kauhajoentien eteläpuolella). Osa laitumista rajoittuu Riipinluomajokeen, johon on jätetty aitaamalla 3 m levyinen laiduntamaton suojavyöhyke. Lähilaitumilla eläimillä on pääsy navettaan ruokailemaan. Kauempana olevilla laitumilla on kiertävä ruokintapaikka ja siirrettävät vesikärryt. Säilörehun varastointi Tilan viljely on tapahtunut luonnonmukaisesti jo v alkaen. Luomueläintuotannossa saa käyttää vain luomurehua, minkä vuoksi kaikki eläinten ruokinnassa käytettävä rehu viljellään tilan pelloilla. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laakasiiloihin noin 1800 tn/v. Lisäksi rehua tehdään pyöröpaaleihin noin 400 tn/v. Rehuviljan varastoinnissa ei käytetä säilöntäaineita, vaan se varastoidaan puintituoreena kaasutiiviiseen terässiiloon. Nurmirehu säilötään AIV-hapolla.

7 7 Esikuivatun säilörehun varastointia varten tilalle rakennetaan kolme betonista laakasiiloa (pinta-ala yht. 972 m 2 ja seinämäkorkeus 4 m). Rehu katetaan laakasiiloissa kolmella eri katteella: rehun pintaan ilmattomaksi tiivistyvä ohut vakuumimuovi, sen päälle varsinainen paksumpi muovikate ja päällimmäiseksi kestävä vihreä suojaverkko estämään esim. lintujen aiheuttamat vauriot muovikatteelle ja siten rehun laadulle. Siiloista johdetaan puristeneste kahteen umpisäiliöön (a 30 m 3 ). Puristeneste pumpataan umpisäiliöistä lietekärryyn ja levitetään kasvukaudella säilörehunurmen sängelle. Pilaantunut rehu kompostoidaan lantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 5300 litraa. Polttoainesäiliöt ovat betonilaatan päällä katoksessa. Säiliöistä yhdessä on kaksoisvaipparakenne. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 600 litraa tynnyreissä korjaamorakennuksessa, jossa on betonilattia ja öljynerotuskaivo. Tilalla ei käytetä kasvinsuojeluaineita eikä kemiallisia lannoitteita. Jätteet Hakijan esittämät tiedot syntyvistä jätteistä, niiden määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista: Jätenimike Määrä Käsittely / hyödyntäminen Toimituspaikka Kuolleet eläimet 10 kpl/a eläinjätteen käsittely Honkajoki Oy Säilörehu- ja paalimuovit 5 t/v kierrätys, energiakäyttö Kuusakoski Oy Metalliromu 2 t/v kierrätys Kuusakoski Oy Pilaantunut rehu 10 t/v kompostointi ja lannoitteeksi Lantala/pelto Loisteputket, paristot, 0,15 t/v ongelmajätekeräys Kunnan keräyspiste akut Jalostukseen kelpaamaton maito johdetaan lietesäiliöön ja yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Koko tuotanto tapahtuu luonnonmukaisesti, joten tilalle ei tuoda lannoitteita, torjunta-aineita tai rehua. Kuiviketurvetta, pesuaineita ja siemeniä tuodaan tilalle noin kerran kuukaudessa. Polttoöljyä tuodaan kasvukaudella 1-2 kertaa kuukaudessa ja muulloin kerran parissa kuukaudessa. Maitoauto käy tilalla kahden päivän välein (yökeräily). Eläinkuljetuksia on tilan ulkopuolelle (sonnivasikoiden välitys, teuraskuljetukset) 1-2 kertaa kuukaudessa. Eläinlääkäri käy noin kerran kuukaudessa. Lantaa levitetään keväällä ja syksyllä noin 2 vrk/levitysjakso. Eläinten rehu jaetaan apevaunuilla. Väinölään viedään rehua joka toinen päivä. Eläimiä siirretään eläinkärryillä Väinölän ja Hahtolan välillä noin 1-2 kertaa kuukaudessa (vasikoiden siirto hiehonavettaan Väinölään, hiehojen siirto poikimaan Hahtolaan). Tilakeskuksen separoidun nesteen säiliö tyhjennetään talvella Väinölään rakennettavaan uuteen säiliöön. Lietteenajo Hahtolasta

8 8 Väinölään kestää noin 2 pv/v. Jatkossa lietteen siirtoa varten aiotaan rakentaa siirtolinja Hahtolan ja Väinölän välille. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemusasiakirjoissa hakija on esittänyt käyttävänsä monipuolisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kaikissa eläinsuojarakennuksissa ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon (poistoilma kattohormeista tai avonaisen kattoharjanteen kautta), joka ei melua eikä kuluta energiaa. Laajennettavassa lypsylehmäpihatossa ja uudessa hiehopihatossa on luonnonvaloa läpäisevät verhoseinät, mikä vähentää valaistustarvetta. Tilan kasvinviljely ja eläintuotanto tapahtuu luomuna. Eläinten luonnonmukainen ruokinta vähentää lantaan ja virtsaan erittyvän typen määrää (rehun valkuaisainepitoisuus normaalirehua alhaisempi) ja siten peltojen vesistökuormitusta. Rehuviljaa ei kuivata energiaa kuluttavalla kuivurilla, vaan rehu säilötään puintikosteana kaasutiiviissä terässäiliössä. Lietelanta separoidaan mekaanisesti typpipitoiseen nesteosaan ja fosforipitoiseen kuiva-aineosaan, jolloin lannan ravinteiden käyttö on tehokkaampaa ja ravinteiden kohdentaminen pellon ravinnetarpeen mukaan helpompaa. Separoinnissa erottuva neste voidaan levittää nurmille ja laitumille multauslaitteella myös kasvukauden aikana ilman rehuhygieniariskiä. Separoinnissa erottuva kiintoaine kompostoituu tehokkaasti, mikä vähentää hajuhaittoja ja levitettävän lannan määrää. Separoitua nestettä voidaan levittää lähipelloille enemmän kuin separoimatonta lietettä, jolloin kuljetustarve pienenee. Tilalla oleva noin m 3 lietesäiliö katetaan hakemuksen mukaan kupolikatteella ja kaksi rakennettavaa säiliötä katetaan kelluvalla katteella haju- ja ammoniakkipäästöjen pienentämiseksi. Lietesäiliöt täytetään altapäin, että pinnan kuorettuminen vähentäisi osaltaan hajuhaittoja. Liete poistetaan navetan sisältä kaksi kertaa päivässä valutuskuilusta umpinaiseen pumppukaivoon. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tila on osakkaana Riipin vesiosuuskunnassa, joka ottaa veden lähteestä. Osuuskunnan vesi tutkitaan säännöllisesti (tilalla näytteenottopiste). Häiriötilanteissa osuuskunta voidaan liittää Teuvan kunnan vesijohtoverkkoon. Tilalla on hyväksytty pelastussuunnitelma. Tilalla on jatkuvasti varastoituna kuiviketurvetta, jota voidaan käyttää imeytysaineena jos polttoainesäiliö tai lantasäiliö rikkoutuisi. Tilalla on alkusammuttimia tulipalojen varalle ja varavoimajärjestelmä sähkökatkojen varalle. Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty , , , ja ja

9 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Teuvan kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tejuka-lehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Teuvan kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Tilalle on tehty lupahakemuksen johdosta tarkastuskäynti Tarkastusmuistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Teuvan kunnanhallitukselta ja Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta) sekä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselta. Teuvan kunnanhallitus, Kunnaninsinöörin valmistelemassa ja kunnanhallituksen hyväksymässä lausunnossa todetaan, että Teuvanjoen vedenlaadun parantamiseksi on tehty määrätietoista työtä viimeisten vuosien aikana. Toiminnan laajentuessa tulee kiinnittää erityistä huomiota jätevesien ja lannan käsittelyyn niin että päästöt Teuvanjokeen voidaan pitää mahdollisimman alhaisina. Pyrkimyksenä on, että Teuvanjoen vedentila saadaan nousemaan tyydyttävästä hyvään v mennessä. Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Teuvan ympäristöpalvelujohtaja antaa puoltavan lausunnon ympäristölupahakemuksesta ja katsoo että hanke täyttää ympäristönsuojelulain velvoitteet seuraavin ehdoin: Lietesäiliöt tulee olla katettuja suunnitelman mukaisesti. Varsinkin Hahtola-tilalla kattaminen kupolikatteella kannatettavaa, huomioiden lähiasutus. Ruokinnalla on myös iso merkitys syntyvään hajuun ja sen määrään. Ruokinta tulee optimoida ja toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Laidunnus voidaan hyväksyä lantaloiden mitoituksessa laitumelle jäävällä lantamäärällä. Eläimet ovat yöt sisällä, jolloin todelliseksi laidunkauden pituudeksi voidaan laskea 2-3 kuukautta. Tilalla oleva polttoöljysäiliö tulee varustaa lukituksen lisäksi vähintään laponestolla. Tuotantotiloissa olevien sosiaalitilojen jätevesien käsittely tulee toteuttaa asetuksen 542/2003 mukaisesti. Jätevesien käsittelyratkaisu tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

10 10 Lietelannan levittäminen pohjavesialueelle ei ole pääsääntöisesti sallittua. Lantojen levityksessä tulee huomioida naapurit sekä välttää juhlapyhien, perhejuhlien ym. vastaavien ajankohtia. Nurmelle levitettäessä tulee välttää pintaan levittämistä. Hahtola tilan pohjoisreunaan tulee istuttaa ympäri vuoden vihreänä pysyvää suojapuustoa Tuotantotilojen piha-alueet tulee rakentaa ja pinnoittaa helposti puhtaana pidettäviksi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Lausunnossaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että kumpikin rakennuspaikka (Hahtola ja Väinölä) täyttävät ympäristönsuojelulain mukaiset vaatimukset ja esitetyt sijoituspaikat ovat toiminnalle sopivat. Rakennettavat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. ELY-keskus katsoo, että liete- ja kuivalannan varastointitilavuutta on käytettävissä riittävästi. Pohjavesialueilla sijaitseville lohkoille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueella kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti eikä kerralla käytettävä lantamäärä saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. ELY-keskus katsoo, että polttoainevarastot tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä, lapon estävällä laitteella ja mahdollisesti myös lukituksella. Polttoainesäiliöiden tulee olla varustettuna kaksoisvaipparakenteella tai suoja-altaalla ja katoksella polttoainevalumien estämiseksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijoille on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakijat ovat ilmoittaneet, etteivät he anna vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Aaro ja Mirja Koljoselle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Teuvan kunnan Riipin kylässä kiinteistöillä Hahtola ( ), Ranta ( ) ja Väinölä ( ) lupahakemuksen ja asemapiirustusten mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 199 lypsylehmän, 140 hiehon ja 50 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle.

11 11 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliöt, lietteen pumppukaivot, laakasiilot ja puristenestekaivot tulee rakentaa vesitiiviistä säänkestävästä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. Ohjeen mukainen tiiveysvaatimus koskee myös nykyisiä eläintenpitoon sekä lannan ja rehun varastointiin liittyviä rakenteita. Kun lypsylehmien lietelanta (3 984 m 3 ) separoidaan, siitä muodostuu nestejaetta noin 3187 m 3 (80% raakalietteen määrästä). Lietesäiliöön johdetaan lietelannan lisäksi yhteensä 300 m 3 maitohuoneen pesuvesiä ja muita eläinsuojan pesuvesiä. Säilörehun puristeneste levitetään umpisäiliöistä (2 kpl 30 m 3 ) suoraan pellolle. Kun lypsylehmien lanta separoidaan, lietelannan sekä pesu- ja sadevesien varastointitilavuutta tarvitaan vähintään m 3. Ellei lietettä separoida (esim. separaattorin toimintahäiriön vuoksi), tilalla tarvitaan lietteen sekä pesu- ja sadevesien varastointitilavuutta yhteensä m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea myös lietekuilujen tilavuus. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti kaksi uutta betonista lietesäiliötä (a m 3 ). Rakennettavien lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Jos lietesäiliötä ei kateta kiinteällä katteella, lietesäiliö tulee ympäröidä aidalla. Lietesäiliön suoja-aidan korkeus on oltava vähintään 1.5 m maanpinnasta ja silmäkoko/lautarako pystysuunnassa enintään 10 cm. Uudet lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan pihattonavetan käyttöönottoa. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lietelanta tulee separoida hakemuksessa esitetyllä tavalla separaattorirakennuksessa. Separointiyksikön ovet on pidettävä suljettuna separoinnin aikana. Separoinnissa erottunutta kiitoainesta voidaan varastoida noin kuukauden ajan separaattorirakennuksessa, minkä jälkeen se tulee siirtää tiiviisti peitettynä vanhan navetan tai Kumina-navetan yhteydessä olevaan lantalaan. Separoinnissa erottunut neste on johdettava lietesäiliöön välittömästi kiinteän putkiyhteyden kautta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, mikäli lannan varastointitavassa tapahtuu muutoksia tai lantamäärä ylittää lupamääräyksissä vaaditun varastointitilavuuden. Kuivikelanta ja lietelannasta separoitu kiinteä kuivajae tulee säilyttää hakemuksessa esitetyissä kuivalantaloissa. Ummessa olevien lehmien ja vasikoiden kuivikelantaa muodostuu laskennallisesti yhteensä 992 m 3 vuodessa. Kuivikepohja vaihdetaan hakemuksen mukaan kaksi kertaa vuodessa, jolloin kuivikepohjalle riittää 6 kk varastointitilavuus. Separoitua kiintoainesta muodostuu laskennallisesti 797 m 3. Lisäksi kuivalantaloissa varastoidaan pilaantunutta rehua, jota muodostuu hakemuksen mukaan noin 20 m 3 /v (10 t/v). Tilalla tulee olla kuivikelannan, separoidun kiintoaineksen ja rehujätteen varastointitilavuutta yhteensä vähintään m 3. Tilalla on kolme kuiva-

12 12 lantalaa ja kuivikepohjat huomioiden kuivalannan varastointitilavuutta m 3 ja lisäksi Kuminanavetan kuivikevarasto, josta osaa voidaan tarvittaessa käyttää kuivikelannan varastointiin. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Liete- ja kuivalanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät. Lietteen ja kuivalannan levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/2000, ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Lannan levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen ja kuivalannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 194 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon pohjavesialueiden, talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan välittömästi eikä kerralla käytettävä lantamäärä ylitä kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa lannanlevitysalaa. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana.

13 13 Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä ja syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus sekä kaluston pesu tulee hoitaa siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön, kuten hakemuksessa on esitetty. 3. Laiduntaminen Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Laidunalueiden ja Riipinluoman väliin tulee jättää aitaamalla vähintään kolmen metrin levyinen laiduntamaton suojavyöhyke. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisenä eikä laiduntavien eläinten määrä saa ylittää laitumen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinten keräilyalueet ja kulkutiet laitumelle tulee olla niin kovapohjaisia ja kuivia, että ne kestävät eläinten kulkemisen liettymättä. Kulkuväylät on pidettävä siistinä ja niille kertynyttä lantaa on poistettava säännöllisesti ja siirrettävä lantalaan tai levitettävä kasvukauden aikana suoraan peltoon. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa laidunalueiden läheisyydessä oleville naapureille. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella. Kelluva kate voi olla esim. turvetta, polystyreeni- ja lecarouhetta tai niistä tehtyjä kuulia tai kelluva solumuovinen levykansi. Lietesäiliö on tarvittaessa suojattava tuulelta niin, että kate pysyy jatkuvasti koko lietepinnalla. Orgaanisia katemateriaaleja (turve tai olki) käytettäessä katemateriaalia tulee lisätä riittävän usein, ettei katekerros ohene. Hahtola-tilan säiliön (2 000 m 3 ) kattaminen kupolikatteella, kuten hakemuksessa on esitetty, on suositeltavaa lähellä olevan asutuksen vuoksi. Lietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Levitys tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan sijoituslevityksenä tai mullata välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä.

14 5. Säilörehu 6. Jätteet 14 Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan, rehusiilojen sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katoille sijoitettujen poistohormien kautta. Nykyinen tilakeskus kiinteistöillä Hahtola ja Ranta sijaitsee lähellä asutusta, joten em. kiinteistöjen pohjoispuolelle Rintalantien varteen tulee istuttaa näköesteeksi riittävän tiheää ja ainavihantaa kasvillisuutta asemapiirustuksen mukaisesti. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Tilalla valmistettavasta esikuivatusta säilörehusta (2 200 t/v) muodostuu laskennallisesti 110 m 3 puristenestettä. Uusien laakasiilojen yhteyteen tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti puristenesteen keräämistä ja varastointia varten kaksi 30 m 3 vesitiiviistä tiiviillä kannella varustettua umpisäiliötä. Umpisäiliöstä puristeneste tulee siirtää lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. Mikäli rehua tehdään pyöröpaaleihin, paalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Vaaralliset jätteet (vanhan jätelain 1072/93 mukaan ongelmajätteet), kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee noudattaa Teuvan kunnan jätehuoltomääräyksiä.

15 15 7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit tulee varastoida ja käsillä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Mikäli polttoainesäiliö ei ole kaksivaippainen, se on varustettava suoja-altaalla ja katoksella. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä

16 16 - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikepohjan sekä separoidun kuiva- ja nestejakeen määrät (m 3 /vuosi) - tieto separointiin käytetystä ajasta (pv/v) ja mahdollisista separoinnissa esiintyneistä häiriötilanteista - lietteen ja kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä- Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan, lypsylehmäpihaton laajennusosan sekä uusien lietesäiliöiden ja laakasiilojen käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen ase-

17 17 tusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää Aaro ja Mirja Koljoselle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle, koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kun noudatetaan lupamääräyksiä ja muuten toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Tilan eläinyksikkömäärä on nykyään 842. Nykyisen tilakeskuksen (kiinteistöt Hahtola ja Ran-

18 18 ta) eläinyksikkömäärä on lypsylehmäpihaton laajennuksen jälkeen ey. Kiinteistölle Väinölä rakennettava hiehopihatto vastaa 246 eläinyksikköä. Jos rakennettaisiin eläinyksikköä vastaava uusi eläinsuoja, sen vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on suotuisissa olosuhteissa 315 metriä, normaaleissa olosuhteissa 340 metriä ja vaativissa olosuhteissa 410 metriä (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010 liite 4). Eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (noin 1,9- kertainen) kyseessä olevaa laajennusta ei voida rinnastaa uuteen toimintaan vaan kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen. Tällöin voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Kotitalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä ja tämä etäisyysvaatimus täyttyy. Eläinyksikkömäärä jakautuu kahteen kohteeseen, joiden välinen etäisyys on noin 1,2 kilometriä. Suojaetäisyyksien lähimpiin vakituisesti asuttuihin naapureiden asuinrakennuksiin voidaan katsoa olevan riittävät. Lietteen varastointitilavuus ei lisäänny kiinteistöllä Hahtola, missä nykyiset tuotantorakennukset sijaitsevat. Kiinteistölle Väinölä rakennetaan kaksi uutta lietesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä m 3. Uusien lietesäiliöiden etäisyyksiä lähimpiin naapureihin voidaan pitää riittävänä kun otetaan huomioon määräys säiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella. Hajuhaittojen vähentämiseksi on lupapäätöksessä annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivojen täyttämisestä alakautta, lietesäiliöiden ja pumppukaivojen pitämisestä katettuna, lannan hyödyntämisestä, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lupamääräysten perustelut Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM- RMO-C4) mukaan eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lannan siirtämiseen ja varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kiinteällä katteella kattamattoman lietesäiliön ympärille on rakennettava 1.5 m suoja-aita. Avolantalassa tulee olla vähintään 0.5 m korkeat reunat ja 0.5 m korkea ajoluiska. Katetun kuivalantalan ulkovaipan tulee olla hyvin tuulettuva. Katetussa lantalassa riittää 0.2 m korkuinen ajoluiska. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (Lupamääräys 1)

19 19 Ellei lantaa separoida, tilalla vaadittava lietelannan varastointitilavuus on vähintään m 3, johon on laskettu lietelantaa m 3, maitohuoneen pesuvesiä ja muita pesuvesiä eläinsuojasta ja separaattorista yhteensä 300 m 3 ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä yht. 650 m 3. Mikäli lypsylehmien lietelanta separoidaan, tilalla tarvitaan lietelannan varastointitilavuutta yhteensä m 3. Laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Ellei lietesäiliötä kateta kiinteällä katteella, sen tilavuuteen on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille (MMM-RMO-C4). Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelannan varastotilavuutta m 3 ja lisäksi lietekuilut, joten varastointitilavuutta on riittävästi. (Lupamääräys 1) Lypsylehmien lietelannan (3 984 m 3 ) separoinnista muodostuu noin 797 m 3 kiinteää kuivajaetta (20 % raakalietteen massasta). Ummessa olevat lehmien ja vasikoiden kuivikelantaa muodostuu laskennallisesti yhteensä 992 m 3. Pilaantunutta rehua varastoidaan lantalassa noin 20 m 3 /v. Tilalla on kuivalannan varastointitilavuutta yhteensä m 3, mikä riittää täyttämään vaadittavan varastointitilavuuden (vähintään m 3 ). Tilalla laidunnetaan hiehoja ja lehmiä päivisin neljän kuukauden ajan, joten ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen tarvittavasta 12 kuukauden lannan varastointitilavuudesta voidaan vähentää kaksi kuukautta. Laidunnusvähennystä ei ole huomioitu laskelmissa, koska tilalla on riittävästi liete- ja kuivalannan varastointitilavuutta. Separoinnista annetut määräykset ovat tarpeen ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Riittävät kaadot ovat tarpeen, mikäli separointilaitteistoon tulee vuotoja tai toimintahäiriöitä. (Lupamääräys 1) Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Käsittelemällä WC-vedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. (Lupamääräys 2) Tilalla tulee olla käytettävissä peltoa hakemuksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 194 ha. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Peltopintaalatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa kohden, yksi hehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (331 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 2)

20 20 Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on metriä. (Lupamääräys 2) Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä aiheutuu vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevitystä varsinkin vesistöjen varsille tulee välttää. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. (Lupamääräys 2) Laiduntamiseen liittyy ravinteiden huuhtoutumis- ja ylilannoitusriski. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ravinteita vesistöön. Laitumelle johtavien kulkuväylien puhdistaminen lannasta estää lannan kulkeutumista vesistöön. Määräys vesistöön rajoittuvien laidunten käytöstä on annettu pintavesien pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 3) Määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä lietepinnan alapuolelta ja kattamisesta vähintään kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden täyttö lietepinnan alanpuolelta ei riko lannan pinnalle muodostuvaa luonnollista kuorettumaa. Hahtola-tilan lähellä on paljon asutusta, joten lietesäiliön kattaminen kiinteällä katteella on kannatettavaa. Kiinteä kate on haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentäjänä toimintavarmempi kuin kelluva kate. Kelluva katekin estää hajupäästöjä tehokkaasti jos huolehditaan tuulisuojauksesta (erityisesti muovi- ja styroxrakeet ovat herkkiä tuulelle) ja orgaanisilla katteilla (turve ja olki) riittävästä katekerroksen paksuudesta. Orgaanisilla katteilla hajua vähentävä teho laskee materiaalin hajotessa ja painuessa altaan pohjalle ellei materiaalia lisätä riittävän usein. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehusiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. (Lupamääräys 4) Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden tal-