PROVIISORI. Viitehintojen H-hetki lähestyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROVIISORI. Viitehintojen H-hetki lähestyy"

Transkriptio

1 LÄÄKELAITOKSEN SIIRTO SIVU 6 TEEMA: VIITEHINTAJÄRJESTELMÄ SIVU 8 RUOTSIN APTEEKIN UNIKAMPANJA SIVU 14 LÄÄKÄRIPÄIVÄT SIVU 16 PROFESSORI ARTO URTTI SIVU 18 UUSI SARJA: LAATUVINKKI SIVU 22 UUSI HALLITUS JÄRJESTÄYTYI SIVU 28 PROVIISORI Suomen Proviisoriyhdistyksen lehti Viitehintojen H-hetki lähestyy

2 UUTUUS Voltacare-lämpölaastari lievittää lihaskipua luonnollisesti 10 TUNNIN VAIKUTUS Voltacare-lämpölaastari sopii erityisesti krooniseen kipuun selän, niskan ja hartiaseudun alueella. Se lievittää kipua ja rentouttaa syviä lihaksia tehokkaasti ja luonnollisesti, ilman lääkeaineita. Yksi laastari vaikuttaa 10 tunnin ajan. Saatavana 2 kpl:n ja 5 kpl:n pakkauksissa, kysy lisää apteekistasi. Tutustu huolellisesti pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Novartis Finland Oy LÄMMIN KIVUNLIEVITTÄJÄ

3 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS Analyysin aika. 6 7 AJASSA Lääkelaitos siirtyy Kuopioon. Apteekkiproviisorien määrä on vähenemässä TEEMA: VIITEHINTAJÄRJESTELMÄ Sirpa Peura ja Sinikka Rajaniemi kertovat, millä mallilla järjestelmään siirtymisen valmistelut ovat RUOTSIN APTEEKIN UNIKAMPANJA Apoteket kampanjoi hyvän unen puolesta LÄÄKÄRIPÄIVÄT Tulehduskipulääkkeen valinnasta. Nobelisti Harald zur Hausen. Hyssälä: Lääkkeet liiaksi sivuroolissa. Nuku pitkään, pysy laihana PROFESSORI ARTO URTTI Millennium-tunnustuksen saaja haastattelussa MINÄ MISSÄ MILLOIN Johanna Linnolahti työskentelee yli proviisorina Lääkelaitoksessa LAATUVINKKI Uusi juttusarja alkaa. 24 IDEAPAKKI Talvilomavinkit koko perheelle. 25 KONGRESSIRAPORTTI Marja Voutilainen kävi neurotieteiden kongressissa Washingtonissa. 26 UUSIIN TEHTÄVIIN Kerstin Carlsson kertoo työstään työstään HUS:n aluepäällikkönä. 27 JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! 28 VARAPUHEENJOHTAJALTA Proviisorit ansaitsevat oman järjestönsä AJANKOHTAISTA Hallituksen järjestäytymiskokous ja esittely. 30 OPISKELIJAT Ilmoittaudu risteilylle! PROVIISORIPÄIVÄN OHJELMA 34 JÄSENEDUT Mitä mieltä palkittu professori Arto Urtti on proviisorien koulutuksesta? SIVUILLA JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), Helsinki puh. (09) gsm fax (09) TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, gsm Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), puh TAITTO Elina Malmi (OSG Viestintä), puh NUMEROA 1/2009 AVUSTIVAT Kerstin Carlsson, Johanna Linnolahti, Antti Vaara ja Merja Voutilainen PAINO Kirjapaino Uusimaa painos kpl NRO PROVIISORIN UUDELLA VINKKIPALSTALLA ESITELLÄÄN LAATUUN, JOHTAMISEEN JA TALOUTEEN LIITTYVIÄ TOIMINTATAPOJA JA AJATUKSIA. TIESITKÖ, MITÄ ON INNOSTUSLAATU? SIVULLA 22 Kun pohdimme lehden teemaa, kaksi aihetta nousi yli muiden: Lääkelaitoksen siirto ja viitehintajärjestelmä. Keskustelu molemmista on ol- TOIMITTAJALTA lut kiihkeää, mutta kun päätökset on tehty, voi olla turhaa jäädä tuleen makaamaan. On aika pohtia, miten päätökset parhaiten toteutetaan. Viitehintajärjestelmään siirtymisen valmistelu on jo pitkällä, kuten sivulta 10 alkaen selviää. Proviisorin toimitussihteeri MAIJA RAUHA ILMOITUSMYYNTI Suomen Proviisoriyhdistys ry. Ota yhteyttä toimistolle! Toimisto avoinna arkisin klo Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

4 COPAL Kaksinkertainen suojaus ja turva uusintaleikkausten yhteydessä. Vieraile Kööpenhaminassa Heraeuksen EORNA -osastolla numero 38 COPAL Heraeukselta. PALACOS -luusementtiin perustuva uusintaleikkaussementti. PALACOS -luusementin ensiluokkainen raaka-ainelaatu, hyvät työstöominaisuudet ja erinomainen vakaus ovat nyt saatavina kahteen antibioottiin yhdistettyinä. Gentamysiinin ja klindamysiinin yhdistelmän ansiosta COPAL -luusementti vaikuttaa antibakteriaalisesti yli 90%: iin niistä sairaalabakteereista, jotka voivat johtaa proteesin septiseen löystymiseen. COPAL -luusementti on saatavana ainoastaan Heraeukselta. Luota alkuperäisten PALACOS - luusementtien valmistajan kokemukseen. Heraeus Medical Nordic AB Box Sollentuna Sverige

5 PÄÄKIRJOITUS Analyysin aika MAAILMALLA VALLITSEE TALOUDEL- LINEN TAANTUMA, JOKA KURITTAA SUOMALAISIAKIN YRITYKSIÄ. Meillä Suomessa lääkealalla otetaan huhtikuussa käyttöön viitehintajärjestelmä, jolla on vaikutuksia niin lääketeollisuuden kuin apteekkienkin tulokseen. Apteekkari-lehdessä (1/09) arvioitiin tulevaisuudessa toisaalta työvoiman tarpeen apteekeissa kasvavan reseptilääkkeiden kysynnän kasvun vuoksi, mutta toisaalta harvan apteekkarin palkkaavan näillä näkymin lisää väkeä, kun toiminnan kannattavuuden odotetaan tänä vuonna heikkenevän. Mitä tämä merkitsee proviisorin kannalta? Mikäli apteekissa tarvitaan lisää henkilökuntaa erityisesti reseptilääkkeiden toimittamiseen eikä niinkään työnjohdollisiin ja kehittämistehtäviin, suuripalkkaisempi proviisori jää tuotannollis-taloudellisessa vertailussa useissa tapauksissa kakkoseksi farmaseutille. Apteekkariliiton ylläpitämien tilastotietojen mukaan apteekeissa toimivien proviisorien lukumäärä kasvoi peräti 45 prosenttia seitsemän vuoden ajanjaksolla. Samalla ajanjaksolla farmaseuttien lukumäärä kasvoi vain 11 prosenttia (vertailuajankohdat vuoden 1998 lopusta vuoden 2005 loppuun). Kun vuoden 1998 lopussa jokaista apteekkiproviisoria kohti työskenteli 5,9 farmaseuttia, oli vuoden 2005 lopussa farmaseutteja enää 4,5-kertainen määrä proviisoreihin verrattuna. Farmaseuttisen henkilöstön peruskoulutustaso on siis suhteellisesti kohonnut merkittävästi, mutta onko tähän kehitykseen ollut henkilöstön työtehtävien sisällöstä johtuvaa tarvetta? Kaksiportaisen koulutusjärjestelmämme tarkoitushan ei ole se, että yliopistoilta valmistuu 5-vuotisen tutkinnon (M.Sc.) suorittaneita tekemään tehtäviä, joihin edellytetään kolmessa vuodessa suoritettavaa tutkintoa (B.Sc.). Proviisoriyhdistyksen edellinen toiminnanjohtaja Sini Eskola otti viime lehden pääkirjoituksessa kantaa proviisorien paljouteen Suomessa. Edellä esitetyt luvut vahvistavat näkemystä, että proviisoreja on palkattu viime vuosikymmenen aikana enenevässä määrin tekemään sellaisia tehtäviä, joihin ei ole ollut saatavilla farmaseutteja. Tämä on pitkäaikaisena kehityskulkuna kestämätöntä. Apteekkiproviisorien määrässä huippu koettiin jo ainakin vuonna 2005, ja nyt kulku tuntuu olevan jälleen laskusuunnassa (katso sivu 7). Tähän viittaa Apteekkarin (1/09) esittämä arvio siitä, että noin neljä kertaa useammassa apteekissa proviisorien määrä vähentyy kuin lisääntyy ja 85 prosentissa apteekeista määrä pysyy ennallaan. Vuokratyövoiman käyttö puolestaan on niin ikään lisääntynyt. Olisi todellakin analyysin aika: Mikä määrä nimeenomaan proviisoreja todellisuudessa tarvitaan eri lääkealan tehtäviin Suomessa, ja kuinka vähän/paljon proviisoreja tulisi tätä tarvetta varten peruskouluttaa? Tulevaisuus tuo toki tullessaan uusia mahdollisuuksia myös proviisoreille alati muuttuvalla lääkealan kentällä, mutta farmaseuttien ja proviisorien määrien suhteelliset kehitykset antavat aihetta ilmiön yhä kriittisempään arviointiin. Itsenäisesti ja vapaasti omien asioidemme puolesta Suomalaisetkin proviisorit ovat odottaneet jännityksellä EY-tuomioistuimen päätöstä, joka koskee omistajuuskysymyksiä Italian ja Saksan apteekkijärjestelmissä. Ne proviisorit, jotka osasivat odottaa joulukuussa oikeudenmukaiselta tuntuvaa esitystä, eivät kokeneet pettymystä julkisasiamiehen ehdotuksesta kuullessaan. Meistä on tärkeää, että meillä on edelleen EU:ssa mahdollisuus tehdä lääkehuoltoa koskevat päätökset kansallisesti ja itsenäisesti oman, Euroopan laidalla sijaitsevan, harvaanasutun maamme lähtökohtia arvioiden. Suomen Proviisoriyhdistys on tarjonnut ammattikunnallemme jo 25 vuoden ajan mahdollisuuden itsenäiseen järjestäytymiseen ja päätöksentekoon pyrkiessämme vaikuttamaan itsellemme tärkeisiin asioihin. Itsenäisyytemme merkitsee toiminnallista vapautta ja antaa hyvät lähtökohdat tehdä sujuvasti yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa. Meillä on myös erinomaiset edellytykset tehdä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla ja jakaa tietoa proviisorikollegojemme kanssa, mikä on tärkeä menestystekijä yhä globalisoituvassa maailmassa. Toivotan proviisoreille menestystä ja voimia vuoden koitoksiin! Lisäksi toivon menestystä ja onnea edeltäjälleni Sinille Göteborgiin, edellisen työpaikkani henkilökunnalle Sallan apteekkiin sekä apteekkari Eeva Norvapalolle Rovaniemelle. Kiitän Eeva Norvapaloa, proviisori Jukka Hujasta ja koko apteekin tiimiä erittäin antoisasta työvuodesta Lapissa. Ville-Matti Mäkinen Päätoimittaja

6 AJASSA Juna Kuopioon lähtee onko menijöitä? Ministeri Liisa Hyssälä vihelsi pelin poikki ja päätti tammikuun puolivälissä uuden Lääkealan keskuksen perustamisesta Kuopioon. Siirtymäajaksi määriteltiin viisi vuotta. Juna siis lähtee, mutta keitä mahtaa nousta kyytiin? TEKSTI Maija Rauha KUVA Ville-Matti Mäkinen Lääkelaitoksen ylijohtaja Hannes Wahlroos ilmoitti erostaan hieman ennen alueellistamispäätöksen julkistamista. Myös muutamat muut Lääkelaitoksen asiantuntijat ovat äänestäneet jaloillaan. Suuri osa Lääkelaitoksen henkilökunnasta ilmaisi mielipiteensä päätöksestä marssimalla seuraavalla viikolla iltapäiväksi ulos työpaikaltaan. Odotimme viimeiseen asti kompromissia, jota ei tullut. Nyt tunnelmat ovat odottavat. Lääkelaitoksessa keskitytään tällä hetkellä projektiryhmän työskentelyyn. Ilmeisesti syksymmällä tiedetään asiasta enemmän, erikoistutkija Sirkku Saarela kertoi. 6 Siirto tapahtuu vaiheittain Lääkealan keskuksen valmistelu jatkuu nyt Lääkelaitoksen vt. pääjohtajan Marja-Liisa Partasen johdolla. Hanketta vetää ohjausryhmä, jonka tehtävänä on linjata keskuksen strategia, muodostaa sille organisaatio ja johtamisjärjestelmä sekä tehdä linjaukset siirtyvistä tehtävistä. Erillinen projektiryhmä koordinoi valmistelua ohjausryhmän alaisuudessa. Henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa valmisteluun on luvattu turvata. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan henkilöstö ja tehtävät on tarkoitus siirtää vaiheittain, jotta ydintoiminnot pystytään hoitamaan jatkuvasti. Henkilöstön siirtymishalukkuus kartoitetaan kyselyllä. Muuttuuko henkilöstön mieli? Muuttoa työn perässä pääkaupunkiseudulle pidetään luonnollisena ja monella alalla välttämättömänäkin. Miksei muuttokuorma voisi kulkea myös päinvastaiseen suuntaan? Ehkä monikin muuttaa mielensä hieman harkittuaan? Enpä oikein usko. Kuopio asuinpaikkana ei ole ongelma, vaan ihmiset yksinkertaisesti eivät näe laitoksen siirron onnistumista mahdollisena. Olen verrannut meitä formula-autotalliin. Ei riitä, että kuljettaja lähtee, jos muu tallin väki jää paikoilleen. Kuljettaja ei voi menestyä ilman osaavaa tiimiä. Jos siirto toteutetaan, on EU-vaikuttavuudessa ja muissa tehtävissä edessä paluu lähtöruutuun, Saarela sanoi. Kuopiossa ratkaisua kiitettiin Ministeri Liisa Hyssälä perusteli ratkaisuaan todeten, että Kuopiossa on vahva osaamisympäristö, vahva koulutus, hyvä työvoiman saanti ja asumisympäristö. Kaupunki ja yliopisto ovat hänen mukaansa sitoutuneet hankkeeseen. Savon Sanomat kertoi, että ratkaisu lämmitti kuopiolaisten mieltä. Kaupunginjohtaja Petteri Paronen lupasi apua muuttajille yhden luukun periaatteella. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa kertoi, että yliopistosta valmistuu vuosittain kymmenkunta farmasian alan tohtoria, joita Lääkelaitoksen tehtävät voivat kiinnostaa. Hän totesi myös suuren osan Lääkelaitoksen henkilöstöstä tuntevan Kuopion jo ennestään opiskelujensa tai muiden yhteyksiensä ansiosta. Mikä alueellistaminen? Alueellistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Tavoitteena on siirtää valtion työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vuoteen 2015 mennessä. Tähän mennessä on tehty päätöksiä noin työpaikan alueellistamisesta. Alueellistamisen avulla pyritään turvaamaan työvoiman saantia. Se halutaan toteuttaa juuri nyt siksi, että suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja työvoima vaihtuu joka tapauksessa. Esimerkiksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on päätetty siirtää Lahteen. Vireillä ovat ainakin puolustusvoimien rakennuslaitoksen siirto Haminaan, Tilastokeskuksen osittainen siirto ja Väyläviraston alueellistaminen.

7 Julkisasiamies: Apteekkien omistamista voi rajoittaa EY-tuomioistuimen julkisasiamies Yves Bot on ottanut kantaa siihen, voiko apteekkien omistusta rajoittaa kansallisesti. Hänen mielestään omistusrajoitukset ovat perusteltuja väestön asianmukaisen lääkehuollon takaamiseksi. Näin ollen apteekin omistaminen voi olla sallittua esimerkiksi vain proviisoreille. Bot esitti joulukuussa, että tuomioistuin hylkäisi EU-komission nostamat kanteet, jotka koskevat Italian ja Saksan järjestelmiä. Hänen mielestään unionin perustamissopimusta on tulkittava siten, ettei kyseisissä tapauksissa omistusta rajoittavalle lainsäädännölle ole estettä. Julkisasiamiehen linjaus ei ole vielä päätös. EY-tuomioistuimen ratkaisut ovat kuitenkin useimmiten noudatelleet julkisasiamiehen kantaa. 25 % suomalaisista vietti tipatonta tammikuuta viime vuonna. Joka viides harkitsi pitävänsä viinattomia jaksoja muulloinkin. Ennuste: Apteekkiproviisorien määrä vähenee kymmenillä tämän vuoden aikana Proviisori-lehti on selvittänyt proviisorien määrän kehitystä yksityisissä apteekeissa vuoden 1998 jälkeen. Proviisorien määrä apteekeissa on kasvanut voimakkaasti vuoteen 2005 saakka. Ennusteen mukaan määrä tulee vähenemään tämän vuoden aikana merkittävästi. TEKSTI Ville-Matti Mäkinen Apteekkitoimipisteiden, apteekkiproviisorien ja apteekkarien lukumäärät Lähde: Apteekkariliiton vuosikertomukset Apteekkari-lehti kertoi tammikuun lopulla (1/09) lääkevaihdon laajenemisen ja huhtikuussa käyttöön tulevan viitehintajärjestelmän leikkaavan tuntuvasti apteekkien lääkemyynnin liikevaihtoa. Apteekkariliitto on ennustanut lääkemyynnin liikevaihdon tänä vuonna laskevan 0,5 %, kun viime vuonna se kasvoi ennakkotietojen mukaan 5 %. Viime vuoden lopulla apteekkareille tehdyn kyselyn mukaan apteekkareista 12,6 % aikoo vähentää henkilökunnasta proviisorin ja 2,5 % palkata proviisorin (vastaajia yhteensä 370). Tämä voisi toteutuessaan merkitä koko Suomen mittakaavassa jopa 60 proviisorin vähenemistä yksityisten apteekkien henkilökunnan kokonaismäärästä vuoden 2009 aikana. Vaikka tämä on ennuste, eivätkä kaikki apteekkiproviisorit ole kokopäiväisiä työntekijöitä, olisi määrän näin suuri supistuminen kuitenkin merkittävää, kun se suhteutetaan viime vuosikymmenen yleiseen kehitykseen. Proviisorien määrä on apteekeissa ajanjaksolla noussut 45 % (254 henkilöä). Samanaikaisesti apteekkitoimipisteiden määrä on lisääntynyt 2 % ja apteekkifarmaseuttien määrä 16 %. Apteekkiproviisorien määrän kasvu taantui vuoden 2005 jälkeen toisin kuin farmaseuttien määrän kasvu. Proviisorien määrän lisääntymiseen apteekeissa on useita eri syitä, samoin määrän kasvun taantumiseen vuoden 2005 jälkeen. Trendiin ovat vaikuttaneet apteekkien kokonaistaloudellisen tilanteen muutosten lisäksi muun muassa muutokset apteekkien toiminnassa, lääketeollisuuden ja muun lääkealan työmarkkinat, farmaseuttityövoiman saatavuus, työvoiman eläkkeelle siirtyminen, haettavien apteekkien määrät, vuokratyövoiman käyttö ja koulutusyksikköjen sisäänottomäärät sekä valmistuvien proviisorien määrät. Apteekkien liikevaihto laski viimeksi vuonna Tuolloin proviisorien määrä apteekeissa väheni 11 henkilöllä. 7

8 TEEMA: VIITEHINTAJÄRJESTELMÄ Kääritään hihat Lääkkeiden hintalautakunnassa, Suomen Apteekkariliitossa ja Kelassa valmistellaan parhaillaan kuumeisesti viitehintajärjestelmän käyttöönottoa. Kysyimme Apteekkariliiton farmaseuttiselta johtajalta Sirpa Peuralta ja Hilan johtajalta Sinikka Rajaniemeltä tunnelmia. Sinikka Rajaniemi kertoo, että viitehintajärjestelmä keventää lääkevalmisteiden korvattavuuteen ja hintaan liittyviä hallinnollisia prosesseja. TEKSTI Maija Rauha KUVAT Kimmo Brandt TILANTEEN TAUSTA: Viitehintajärjestelmä tulee käyttöön huhtikuun alussa. Lääkkeet luokitellaan tuolloin ryhmiin ja ryhmille määritellään viitehinta, jonka perusteella korvaus maksetaan. Viitehinta on alle 40 euroa maksaville tuotteille 1,50 euroa korkeampi kuin ryhmän edullisin valmiste ja 40 euroa tai enemmän maksaville tuotteille 2 euroa korkeampi kuin ryhmän edullisin hinta. Potilas maksaa viitehinnan ylittävät kustannukset ja voi valinnallaan vaikuttaa kustannuksiinsa. Lääkäri voi kieltää lääkevaihdon hoidollisin tai lääketieteellisin perustein. Viitehintajärjestelmän on laskettu säästävän 85 miljoonaa euroa vuodessa. Järjestelmä koskee myös aiemmin lääkevaihdon ulkopuolelle jääneitä valmisteita. 8 Mitä mieltä olet viitehintajärjestelmästä? SINIKKA: Potilaiden lääkekorvauksiin käytettävien varojen riittävyyden turvaamiseksi tarvitaan keinoja, joilla käytettävissä olevat rajalliset varat kohdennetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Viitehintajärjestelmä antaa uuden keinon menojen kasvun hillintään, mutta toki muitakin keinoja joudutaan miettimään ja tulevaisuudessa käyttämään. Viitehintajärjestelmä tulee lisäämään lääkeyritysten välistä kilpailua ja mikä tärkeintä, järjestelmän avulla voidaan hillitä potilaiden lääkemenojen kasvua. SIRPA: On selvää, että lääkekustannusten hallintaan on käytettävä olemassa olevia keinoja. Apteekkariliitto oli mukana työryhmässä, joka pohti järjestelmän rakennetta ja sitä, millaisena se otettaisiin meillä käyttöön. Valittu malli oli mielestäni paras vaihtoehto niistä, jotka olivat tarjolla. Viitehintajärjestelmän seurauksena apteekeille syntyvät taloudelliset ongelmat tulisi kuitenkin kompensoida jollakin tavoin edes osittain niin, että apteekkien talous ei kaatuisi uudistukseen. Nyt on katsottava, mitä viitehintajärjstelmästä seuraa ja miten tilanteesta päästään eteenpäin.

9 kyllä tästä selvitään Sirpa Peura lupaa, että apteekeissa otetaan härkää sarvista ja tehdään yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta uusi järjestelmä saadaan kunnialla käyttöön. Mikä on arviosi järjestelmän tavoitteiden toteutumisesta? SINIKKA: Viitehintajärjestelmän keskeinen ajatus on hintakilpailun edistäminen, kun markkinoille tulee edullisia rinnakkaisvalmisteita. Uskon, että hintakilpailu lisääntyy nykyisestä. Järjestelmän tavoitteena on lisätä kilpailua myös korkeamman korvausluokan valmisteissa. Esimerkiksi sadan prosentin korvausluokassa potilas maksaa nykyisin valmisteen hinnasta riippumatta kolme euroa valmisteelta. Viitehintajärjestelmässä potilas itse vaikuttaa hänelle maksettaviin kustannuksiin. Jos hän valitsee sadan prosentin korvausluokassakin viitehintaa kalliimman valmisteen, hän joutuu kolmen euron lisäksi maksamaan erotuksen itse, ellei lääkäri ole kieltänyt lääkevaihtoa. Säästääkö se niin paljon kuin on arvioitu? SIRPA: Julkisuudessa olleet arviot on laskettu sosiaali- ja terveysministeriössä. Omien lakelmiemme perusteella pidän todennäköisenä, että lääkekorvauskustannukset laskevat järjestelmän käyttöönoton jälkeen enemmän kuin on arvioitu. Valtion näkökulmasta se on tietenkin hyvä asia, mutta apteekkien näkökulmasta se lisää huolta apteekkien säilymisestä elinkelpoisina. Missä vaiheessa viitehintajärjestelmän käyttöönoton valmistelu on? SINIKKA: Hilassa valmistelut ovat jo pitkällä. Viitehintajärjestelmä tuo muutoksia käsittelyprosesseihin, atk-järjestelmiin, päätösten tekemiseen ja päätösten julkistamiseen. Hilan lähimpinä yhteistyökumppaneina ovat lääkeyritykset, mutta lääkealan ketjussa päätöksillä on heijastusvaikutuksia tukkukauppoihin, apteekkeihin ja potilaiden kustannuksiin. Viitehintajärjestelmä keventää nykyiseen verrattuna lääkevalmisteiden korvattavuuteen ja hintaan liittyviä hallinnollisia prosesseja. Hintalautakunnan henkilöstön voimavaroja suunnataan aikaisempaa enemmän uutta lääkeainetta sisältävien valmisteiden arviointiin: tuoko uusi valmiste jotakin lisähyötyä vanhoihin lääkkeisiin verrattuna ja miten tämä lisähyöty suhteutuu valmisteelle ehdotettuun hintaan ja aiheutuviin hoitokustannuksiin. Jatkuu sivulla 10 9

10 SIRPA: Neuvottelemme järjestelmän käyttöönoton yksityiskohdista viikoittaisissa palavereissa Kelan kanssa. Olemme työssä varsin pitkällä. Tavoitteenamme on, että apteekit saavat helmikuun puoliväliin mennessä ohjeistuksen, jonka avulla ne voivat alkaa valmistautua siirtymään. PEURA: JÄRJESTELMÄ SAADAAN TOIMIMAAN, MUTTA HUOLETTAA, MITEN APTEEKIT SEN JÄLKEEN TULEVAT TOIMEEN. Vaikka uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyy paljon yksityiskohtia, se ei ole yhtä iso muutos kuin lääkevaihtoon siirtyminen. Suuri osa valmistelusta on liittynyt tietojärjestelmän kehittämiseen, joten tietojärjestelmien toimittajat ovat olleet tiiviisti mukana työssä. Viitehintajärjestelmän sanotaan kiristävän lääkealan kilpailua entisestään? SIRPA: On varmaa, että viitehintojen käyttöönotto kiristää lääkealan kilpailua. Ne valmisteet, jotka eivät ole hintaputkessa, eivät enää liiku. Tähän asti esimerkiksi kokonaan korvattavia lääkkeitä on myyty, vaikka ne eivät olisi hintaputkessa, koska hinnalla ei ole ollut merkitystä potilaalle. Nyt mennään potilaan kukkarolle, mikä kiristää kilpailua. Uusi järjestelmä pakottaa kaikki myyntiä haluavat valmisteet, jotka ovat lääkevaihdon piirissä, alistumaan pelin politiikalle. Viitehinnoilla on selvästi hintatasoa pudottava vaikutus, ja sehän on sen tarkoituskin. SINIKKA: Lääkealallahan kilpailu on ollut suhteellisen vähäistä. Avohoidon korvaus järjestelmään kuuluvien lääkkeiden kustannuksista sairausvakuutus korvaa noin 70 prosenttia ja potilaat maksavat noin 30 prosenttia. Kun yhteiskunta korvaa suurimman osan kustannuksista, paineet lääkeyritysten väliseen kilpailuun ovat olleet vähäiset. Vuonna 2003 alkanut lääkevaihto vasta ensimmäisen kerran lisäsi kilpailua näkyvästi. Kilpailu vaatii edelleen tehostamista. Kilpailun aikaansaaminen ja ylläpitäminen on mielestäni tärkeää yhteiskunnan ja potilaiden maksukyvyn kannalta. Nostaako viitehintajärjestelmä uusien lääkkeiden hintoja? SIRPA: Niinkin on ajateltu, että lääkeyritykset olisivat pakotettuja pitämään tästä lähin uusien lääkkeiden hintoja korkeampina. Hinnat määräytyvät kuitenkin edelleen viranomaisen hyväksymismenettelyn kautta. Viitehintajärjestelmä on jo käytössä valtaosassa EU-maista, eikä tällaista vaikutusta ole ollut nähtävissä. Tuskinpa viitehintojen käyttöönotto pienessä Suomessa heijastuu globaalisti lääkkeiden hintatasoon. SINIKKA: Työtehtäviini on yli 20 vuoden ajan muodossa tai toisessa kuulunut lääkeyritysten lääkevalmisteille ehdottamien hintojen kohtuullisuuden arviointi. Lääkeyritykset ovat liikeyrityksiä, joten hintaehdotuksiin vaikuttavat liiketaloudelliset tavoitteet. Hallintoviranomainen taas arvioi hintaa kohtuullisuusnäkökohdista ja potilaiden ja yhteiskunnan maksukyvyn kannalta. Voikohan työ enää nykyisestä haastavammaksi tulla? Uskon, ettei viitehintajärjestelmä tässä suhteessa tuo muutoksia. Mitä mieltä olet lääkkeiden hintatasosta Suomessa? SIRPA: Lääkkeiden hintataso on varsin kohtuullinen, erityisesti, jos katsotaan lääkevaihdon piirissä olevien valmisteiden hintoja. Karkkiaski voi maksaa kioskilla enemmän kuin kolmen kuukauden lääkitys apteekissa. Onhan meillä myös kalliita lääkkeitä, mutta ei niidenkään hintataso poikkea eurooppalaisesta keskitasosta, siitä pitävät viranomaiset huolen. SINIKKA: Kansainvälisissä hintavertailuissa Suomi sijoittuu sekä korkean että matalan hintatason maihin. Tulokset riippuvat siitä, mistä näkökulmista ja ketkä selvityksen tekevät. Suoria hintavertailuja eri maiden välillä on lähes mahdoton tehdä. Tuloksiin vaikuttavat monet eri seikat: minkälaisten valmisteiden hintoja verrataan, ovatko geneeriset valmisteet mukana vertailussa, verrataanko tehdashintoja, tukkuhintoja, vähittäishintoja vai arvonlisäverollisia vähittäishintoja. Lisäksi on muistettava, että terveydenhuoltojärjestelmien rakenne ja rahoitus vaihtelevat maasta toiseen, sairastavuudessa ja lääkehoidon valikoimassa voi olla eroja, mailla voi olla käytössä riskisopimusmalleja, alennusmenettelyjä, tarjous- SIRPA PEURA FARMASEUTTINEN JOHTAJA, SUOMEN APTEEKKARILIITTO TYÖSKENTELEN Suomen Apteekkariliitossa farmaseuttisena johtajana. Työtehtäväni liittyvät apteekkitoiminnan kehittämiseen ja tukemiseen erilaisten aineistojen, koulutuksen ja muun toiminnan kautta. ENNEN TÄNNE TULOANI toimin reilut viisi vuotta tutkijana Kelan tutkimus- ja kehitysyksikössä. Minulla on työkokemusta myös apteekeista ja sairaala-apteekeista. Valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna LEIJONANOSAN VAPAA-AJASTANI vievät luottamustehtävät, kuten monet Proviisorin lukijat varmasti tietävät. Olen muun muassa Vantaan valtuustoryhmän ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen sekä HUS-Apteekin johtokunnan puheenjohtaja. Vähän rentouttavampi vapaaajanviettotapa on ratsastus, jota harrastan yhdessä tyttärieni kanssa. ARVOSTAN ERITYISESTI yhteistä aikaa perheen kanssa. Yleisemmällä tasolla arvostan oikeudenmukaisuuden toteutumista, jonka edistämiseksi pyrin toimimaan. 10

11 SINIKKA RAJANIEMI JOHTAJA, LÄÄKKEIDEN HINTALAUTAKUNTA TYÖSKENTELEN sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston yhteydessä toimivassa lääkkeiden hintalautakunnassa johtajana. AIEMMIN OLEN TOIMINUT pitkään Kelassa. Siellä ollessani hoidin lääkkeisiin ja lääkekorvausjärjestelmään liittyviä asioita. Lähimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluivat tällöin apteekkilaiset ja apteekkiasioita hoitavat tahot. VAPAA-AIKANA harrastan työhön liittyvien asioiden opiskelua, mökkeilyä, liikuntaa eri muodoissa ja leipomista. Leipätaikinan alustaminen on yksi parhaista stressin laukaisijoista. ARVOSTAN ERITYISESTI sitä, että olen saanut olla terveenä ja että saan työskennellä haastavia kysymyksiä pohtien, jolloin välittäjäaineetkin saavat aivoissa liikettä. RAJANIEMI: KILPAILU ON OLLUT LÄÄKEALALLA SUHTEELLISEN VÄHÄISTÄ JA SE KAIPAA YHÄ TEHOSTAMISTA. kilpailuja tai muita kustannusrakenteeseen vaikuttavia tekijöitä ja lisäksi ostovoima eri maissa on erilainen. EU:n jäsenmaiden hinta- ja korvattavuusviranomaisten yhteistyönä tekemien vertailujen perusteella Suomen hintataso ei ainakaan ole Euroopan halvimpia, vaikka näin julkisuudessa on yritetty väittää. Vanha uskomus on, että tukkuhinnoin olemme Euroopan keskitasolla ja vähittäishinnoin reilusti keskitason yläpuolella. Mitä uudistus vaatii apteekeilta? SIRPA: Uudistus on tiedollisesti varsin nopeasti hahmotettavissa eikä vaadi merkittävää lisäkoulutusta. Muuttuneen tietojärjestelmän periaatteet on tietenkin opiskeltava, jotta ne on helppo toteuttaa asiakaspalvelutilanteessa. Lääkevaihdon myötä jo tutuksi tullut protokolla tiukentuu entisestään. Kun asiak kaan saama Kela-korvaus riippuu toimitettavasta lääkkeestä, käytettävissä ei ole enää joustonvaraa samalla tavoin kuin lääkevaihdon aikana. Pienelläkin hinnanerolla voi olla asiakkaalle iso merkitys. Viitehintajärjestelmän lähtökohta on, ettei asiakkaiden tarvitse maksaa lääkkeestään enempää kuin lainsäädäntö edellyttää. Siksi apteekkien täytyy trimmata entisestään valmiuksiaan toimittaa edullisia, hintaputkeen kuuluvia lääkkeitä. Apteekeilla pitää olla varastossa oikeat lääkkeet. Hintaputki määräytyy uudelleen neljä kertaa vuodessa. Tilausten tekemisestä tulee melkoinen ruljanssi, ja voidaan ennustaa, että kaksi viikkoa uusien viitehintojen jälkeen tulee olemaan kriittistä aikaa. Mitä mahdollisia ongelmia järjestelmän käyttöönottoon liittyy apteekeissa? SIRPA: Ongelmat kulminoituvat varastonhallintaan, jossa tulee jälleen kerran arvioida toimintatavat uudelleen. Tiedot viitehinnoista ja hintaputkeen kuuluvista lääkkeistä tulevat apteekeille vimeistään seitsemän päivää ennen uusien hintojen käyttööntuloa. Näin apteekeille jää viikko aikaa hoitaa varastonsa kuntoon. Ennakkotiedot ovat hieman entistä yksityiskohtaisemmat, mikä helpottaa menekin arviointia ja tilaus ten tekemistä. Silti varastonhallinnasta tulee haasteellista ja työlästäkin. Toivomme, että järjestelmäntoimittajat saavat valmiiksi atk-järjestelmiä, jotka helpottavat varastonhallintaa ja tilausten tekemistä. SINIKKA: Lääkevaihdon myötä apteekkilaiset ovat jo rutinoituneet moniin asioihin, jotka peilautuvat myös viitehintajärjestelmään. Kaikkien osapuolien kannalta on erityisen tärkeää, että atk-tekniset työvälineet toimivat alusta alkaen mahdollisimman hyvin. Minkä verran uusi järjestelmä lisää apteekkien työmäärää? SIRPA: Ensimmäinen viitehintaputki voi sisältää yllätyksiä, mutta kun hintataso vakiintuu, työ helpottuu. Helpoksi se ei silti muutu koskaan. Kaiken kaikkiaan viitehintajärjestelmä on haasteellinen apteekeille. Miten uudistus vaikuttaa apteekin ja lääketukun kanssakäymiseen? SIRPA: Lääkkeiden saatavuus on noussut keskeiseksi aiheeksi siirtymää valmisteltaessa. Miten toimitaan tilanteessa, jossa apteekin olisi toimitettava lääkeputkituotetta, mutta lääkevalmiste on lopussa koko maasta eikä sitä saa tilaamalla tukusta? Näissä poikkeustilanteissa apteekki voi todennäköisesti toimittaa hintaputken ulkopuolella olevan vastaavan tuotteen korvattuna. Viranomaiset miettivät parhaillaan, miten ne pystyvät todentamaan saatavuusongelman. SINIKKA: Neuvottelemme parhaillaan lääkkeiden saatavuusongelmaan liittyvistä kysymyksistä lääkealan eri osapuolien kanssa. Viitehintajärjestelmässä ja yleensä lääkehuollon toimivuudessa saatavuusongelmien pitäisi olla harvinaisia. Poikkeustilanteet aiheuttavat kuitenkin eniten päänvaivaa toimivia ratkaisuja mietittäessä. Jatkuu sivulla 12 11

12 Sirpa Peura ja Sinikka Rajaniemi luottavat siihen, että viitehintajärjestelmä saadaan toimimaan. Lääkevaihto on jo heikentänyt apteekkien kannattavuutta. Onko tästä syytä olla huolissaan? SIRPA: Viitehintojen käyttöönotto on kova isku apteekkien taloudelle tilanteessa, jossa apteekit ovat jo nyt taloudellisesti huomattavasti tiukemmilla kuin aikaisemmin. Siksi järjestelmän käyttöönotto vaatii hyvin huolellista valmistautumista. Osa lääkkeiden hinnoista todennäköisesti laskee rajusti 1.4. Apteekkien varastojen arvot muuttuvat tuolloin yhdessä yössä, mikä tarkoittaa konkreettista rahan häviämistä. Katteen laskua ei voida kompensoida hintoja nostamalla, vaan apteekin toiminta on sopeutettava siihen. Ne apteekit, jotka eivät pysty kasvattamaan asiakaskuntaansa tai myyntiään, joutuvat kiristämään vyötä. SINIKKA: Kokonaisuuksia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että vaikka viitehintajärjestelmä laskee järjestelmään kuuluvien lääkkeiden hintoja, korvausjärjestelmään tulee koko ajan uusia lääkkeitä, jotka pääsääntöisesti ovat aikaisempia kalliimpia. Reseptilääkkeiden tukkumyynti apteekeille kasvoi 7 prosenttia ja lääkekorvausmenoissa nimelliskasvu oli 8,8 prosenttia eli 101 miljoonaa euroa vuoteen 2007 verrattuna. Lääkekorvausmenojen reaalikasvu vuodessa saisi vuosina olla 12 enintään 5 prosenttia. Hallintoviranomaiset joutuvat tarkkaan seuraamaan, että tavoitteissa pysytään. Mitä hyvää viitehintajärjestelmään liittyy? SIRPA: Potilaan kannalta edulliset hinnat. Potilaan mielestä ei tietenkään ole kamalaa, että lääkitys maksaa kaksi euroa kuussa. Ymmärrän kuitenkin myös apteekin näkökulman, kun lääkkeestä saatava kate ei korvaa sen toimittamisesta syntyviä kustannuksia. Näkemykseni on ollut jo kauan se, että apteekin työtä pitäisi hinnoitella uudelleen. Tähän liittyy apteekkikentän polarisoituminen: kalliit lääkkeet, joilla on kohtuulliset katteet, eivät jakaudu tasaisesti apteekkeihin. Jos apteekki toimittaa lähes pelkästään halpoja peruslääkkeitä, ollaan pian tilanteessa, jossa katteet eivät riitä kattamaan apteekin toiminnan kuluja. Tämä piste on jo saavutettu joissakin apteekeissa. Apteekin työ tulisi arvottaa, mutta sitä ei pitäisi sisällyttää lääkkeen hintaan. Lääkkeen toimituspalkkio on tällä hetkellä 42 senttiä, josta jää verottomana 39 senttiä. Kun otetaan huomioon apteekkien henkilökunnan koulutustaso, tämä on naurettavan vähän. SINIKKA: Vastaukseni tähän kysymykseen ilmenevät jo osittain edellisistä vastauksistani. Sairaanhoitovakuutuksen näkökulmasta on tärkeää, että potilaille voidaan turvata tarpeelliset lääkkeet kohtuullisin kustannuksin. Viitehintajärjestelmän tavoitteita ja periaatteita noudattaen tähän on hyvät mahdollisuudet. Millä mielellä teillä odotetaan huhtikuun alkua? SINIKKA: Luottavaisin mielin. Työtä on vielä paljon tehtävänä, mutta olemme tottuneet tekemään uudistuksia lyhyelläkin aikavälillä. Yhteistyökumppanit ovat luotettavia, joten eiköhän tuloksia saada aikaan. SIRPA: Suomi saa olla ylpeä ammattitaitoisesta apteekkijärjestelmästään, joka ottaa monimutkaisetkin systeemit käyttöön varsin omaehtoisesti. Tartumme härkää sarvista ja teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta uudistus saadaan viedyksi käytäntöön. Apteekit voisivat myös harata vastaan ja hankaloittaa uudistusta, jolloin kaikilla olisi vaikeampaa. Niin me emme kuitenkaan tee. Voin olla aika varma, että järjestelmä saadaan toimimaan. Käärimme hihat ja hoidamme hommat. Se kuitenkin huolettaa, miten apteekit sen jälkeen tulevat toimeen.

13 Sampo Pankki Oyj, Kuin pankin hyllyltä. Apteekissakin voidaan paremmin ja ehditään enemmän, kun apteekin talousasiat ovat kunnossa. Sampo Pankin Apteekkiratkaisu pitää sisällään kaiken mitä apteekin talouden hoitoon tarvitaan ja vielä vähän enemmän: rahaa säästäviä etuja sekä oman nimetyn, toimialaa ymmärtävän yhteyshenkilön Sampo Pankissa näin aluksi. Lisää täsmälääkkeitä apteekin talouden hoitoon numerosta ma pe 9 17 (pvm/mpm).

14 TEKSTI Kirsti Kajanne KUVAT Kirsti Kajanne ja Håkan Lindgren RUOTSIN APOTEKET hoitaa uniongelmia Unihäiriöt ovat Ruotsissa jo kansanterveysongelma, mutta julkinen terveydenhuolto ei pysty kunnolla vastaamaan haasteeseen. Apoteket ojentaakin auttavan kätensä ja tarjoaa kansalaisille tietoa ja valmiuksia unen saantiin. Ruotsalainen nukkuu huonosti. Ruotsin apteekki, Apoteket, on tutkinut kansalaisten unirytmiä ja saanut tulokseksi, että 1,8 miljoonaa ruotsalaista on huolestunut unensaannistaan. Tämä nostaa Ruotsin Euroopan kärkimaiden joukkoon. Ihmiset ovat huolestuneita unensaannistaan. Moni nukkuu hyvin, mutta on silti sitä mieltä, ettei nuku tarpeeksi hyvin. Kun on huoli nukahtamisesta, itseluottamus joutuu koetukselle. Sitä ajattelee, että kun en nukkunut viime yönä kunnolla, niin en nukahda tänäkään yönä tai herään 14 Tavaramerkkijohtaja Eva Fernvall on nainen Apoteketin unikampanjan takana. Autamme ihmisiä löytämään itse ratkaisut uniongelmiinsa, hän sanoo. yöllä. Siitä tulee paha kierre, sanoo Apoteketin tavaramerkkijohtaja ja unikampanjan äiti Eva Fernvall. Ennen siirtymistään Apotekin palvelukseen kolme vuotta sitten Fernvall toimi sairaanhoitajien ammattiyhdistyksen puheenjohtajana. Terveyskysymykset kiinnostivat ja sitä kautta syntyi ajatus unikampanjasta. Sen suunnittelu alkoi tosissaan viime vuoden keväällä. Stressi vaikeuttaa unensaantia Tutkimusten mukaan 20 viime vuoden aikana niiden ruotsalaisten määrä on kaksinkertaistunut, joiden mielestä unen saanti ja kesto on ongelma. 20 vuoden aikana työelämä on muuttunut radikaalisti. Yksilölle asetetaan yhä enemmän vaatimuksia. Korkeasti koulutettujen määrä on lisääntynyt. Heillä on vahvoja ambitioita urallaan, mikä lisää stressiä. Pienellä unimäärällä selviytyminen on muodostunut miltei statukseksi. Lyhyempinä ajanjaksoina ihminen voi nukkua vähemmän, mutta pitää tietää, miten univelka otetaan kiinni. Unen saannista tulee riisua dramatiikka ja tehdä nukahtaminen helpoksi, Fernvall sanoo ja lisää, että moni istuu myöhään tietokoneen ääressä eikä pysty rentoutumaan ennen nukkumaan menoa. Pää on täynnä informaatiota. Ennen unta olisi hyvä rauhoittua ainakin pari tuntia rauhallisessa ympäristössä, Fernvall neuvoo. Hänen mukaansa on hyvä oppia tietämään, miten uni toimii ja miten itse nukkuu parhaiten. Tärkeää on uskaltaa luottaa itseensä. Jos tietää, miksi nukkuu huonosti, täytyy muuttaa olosuhteita. Internetistä apua Apoteketin unikampanjan päätuote on kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva internet-ohjelma Uniapu, jonka on laatinut tutkimusyritys Livanda. Peruspaketti maksaa noin 40 euroa. Jos ohjelma ei tepsi, Apoteket lupaa rahat takaisin. Kahden kuukauden ajan käytettävä ohjelma auttaa käyttäjäänsä unen ja elämänlaadun parantamisessa. Se käsittää kahdeksan eri jaksoa tehtävineen. Unipäiväkirja on ohjelman punainen lanka. Sen tietoja käytetään hyväksi, kun laaditaan oma unisuunnitelma. Tarkoitus on, että ihminen oppii tun-

15 temaan oman unikäyttäytymisensä. Sitä kautta hän pystyy auttamaan itseään, löytämään oman unentarpeensa ja ratkaisut, joilla voi muuttaa käyttäytymistään, Fernvall sanoo. Kognitiivista terapiaa on käytetty tuloksellisesti eri psyykkisten ongelmien, kuten depression, ahdistuksen, syömishäiriöiden ja univaikeuksien hoitoon. Terapian kesto on lyhyt, keskustelukertaa. Terapian on todettu auttavan uniongelmiin vähentämällä vääriä käsityksiä unesta ja opettamalla uusia toimintatapoja. Apoteketin Uniapu lisää käyttäjänsä tietoa unesta ja stressistä. Hyvät tulokset edellyttävät kuitenkin hyvää motivaatiota ja halukkuutta ymmärtää omia tapojaan ja asenteitaan. Univajeella yhteys sairauksiin Unikampanjan lanseerausbudjetti oli noin euroa käsittäen tv- ja lehtimainonnan. Myymälöissä kampanja ei ole näkynyt huomattavasti. Myynnissä on teemaa tukevia tuotteita, kuten korvatulppia ja kuorsausspraytä. Fernvallin mukaan Apoteket järjestää vuodessa kolmisen isoa kampanjaa. Iso satsaus oli esimerkiksi kipulääkekampanja, jonka avulla ihmisiä neuvottiin tunnistamaan kivun lähde ja käyttämään oikeaa lääkettä. Unikampanja ei kuulu isoimpiin kampanjoihimme, mutta sen toteutuksessa olemme kivunneet vähän tavanomaisen tehtävämme ulkopuolelle. Toimimme terveydenhuollon rinnalla ottamalla unen yhdeksi osaamisemme alueeksi. Fernvallin mielestä on tärkeää, että ihminen oppii itse hoitamaan unihäiriönsä ennen kuin niistä kehittyy pahempaa, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaus. Univajeen on havaittu olevan yhteydessä myös diabetekseen. Terveydenhuolto jälkijunassa Terveydenhuolto ei ole huomioinut uniongelmaa. Me palvelemme koko Ruotsia. Meillä on 900 myymälää ja Apoteket on edelleen monopoli. Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tavoittaa ihmisiä ja tarjota heille tietoa ja myös lääkkeitä, Fernvall sanoo ja lisää, että unilääkkeet eivät ole mikään ratkaisu. Niitä ei saisi käyttää kuin lyhyen ajan. Meillä on hyvä kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä ja terveydestä, Fernvall tähdentää. Hänen mukaansa Ruotsissa ko- rostetaan liikunnan ja ravinnon tärkeyttä, mutta unen osuutta ei nosteta esiin samalla tavalla julkisessa keskustelussa. Fernvall on tyytyväinen kampanjan onnistumiseen. Yli tuhat ruotsalaista on ostanut Uniavun. Kampanjan tuotteisiin kuuluu myös Hyvä Uni -kirja, jota myydään apteekkien lisäksi kirjakaupoissa. Kirjassa puhutaan muun muassa unen olemuksesta, terveysvaaroista, biologisesta kellosta ja unilääkkeistä. Tähän mennessä kirjaa on myyty yli kappaletta. Uni on kehon tapa rakentaa ja palauttaa. On myös ihmisiä, joilla on vaikeampia ja syvempiä uniongelmia. He eivät ehkä selviä pelkällä kognitiivisella käyttäytymisterapialla. He voivat elää vaikeita aikoja, kärsiä surusta, suuresta elämänmuutoksesta tai psyykkisestä ongelmasta. He tarvitsevat enemmän apua kuin tämä ohjelma voi antaa, Eva Fernvall sanoo. NUKUTTAAKO? Apoteket kysyi tuhannelta ruotsalaiselta heidän unitavoistaan: Joka kymmenes ruotsalainen nukkuu aina tai melkein aina huonosti. Vain kaksi kymmenestä nukkuu aina hyvin. Kahdeksan kymmenestä ei aina nuku hyvin. Joka kolmatta tästä ryhmästä huolettaa, saavatko he unta. Vanhemmilla naisilla on eniten univaikeuksia. Joka neljäs yrittää nukkua, mutta pysyy valveilla ajatellen koulua tai työtä. Useat eivät tee mitään uniongelmilleen. Useimmat nukkuvat parhaiten tilanteissa, joissa ei ole stressiä, kuten lomilla tai viikonloppuisin. 15

16 LÄÄKÄRIPÄIVÄT TEKSTIT Maija Rauha ja Ville-Matti Mäkinen KUVAT Jukka Mykkänen ja Futureimagebank Nuku pitkään, pysyt laihana? Lyhytunisuuden on todettu kasvattavan lihavuuden riskiä. Akatemiatutkija Timo Partonen pohti Lääkäripäivillä, voisiko pitkään nukkumalla välttyä lihavuudelta. Suomalaiset aikuiset nukkuvat entistä lyhyempiä yöunia, ja samaan aikaan lihavuus on yleistynyt. Partosen mukaan lyhytunisuus kasvattaa lihavuuden riskin naisilla 1,75-kertaiseksi ja miehillä 1,46-kertaiseksi Suurin osa (72 %) yli 30-vuotiaista suomalaisista nukkuu 7 tai 8 tuntia vuorokaudessa. Lyhytunisista (6 tuntia tai vähemmän nukkuvista) 10 % on terveitä. Pitkäunisista (9 tuntia tai enemmän nukkuvista) terveitä on 15 %. Suomalaisista 1,6 % on terveitä lyhytunisia ja 2,0 % terveitä pitkäunisia. Partisen mielestä yöunen pituuden kehittymistä olisi syytä seurata jo lastenneuvolassa. Valvoneena tekee mieli herkkuja Niukan yöunen jälkeen insuliinin veren glukoosipitoisuutta pienentävä vaikutus heikkenee, leptiinipitoisuus veressä laskee ja greliinipitoisuus nousee. Insuliinia erittyy haimasta, leptiiniä rasvakudoksesta ja greliiniä mahalaukusta. Muutokset heikentävät sokerinsietoa, voimistavat nälän tunnetta ja kasvattavat ruokahalua. Vähäunisen yön jälkeen tekee mieli etenkin hiilihydraattipitoisia, sokereita tai tärkkelystä sisältäviä ruokia. NIUKAN YÖUNEN JÄLKEEN SOKERINSIETO ON TAVALLISTA HEIKOMPI JA RUOKAHALU NORMAALIA SUUREMPI. Partonen kertoi, että yhdysvaltalaisessa National Institutes of Health Clinical Centerissä on vuodesta asti 2005 tutkittu, voisiko enintään 6,5 tuntia nukkuvien yöunen pidentäminen 7,5 tuntiin myös laihduttaa. Tutkimus on edelleen kesken. Avainasemassa ruokahalun muutoksissa on sisäinen kello, joka säätelee elimistön vuorokausirytmiä ja auttaa ajoittamaan ateriat ja yöunen. Ravintoaineet ja yöunen univaiheet vuorostaan antavat palautetta sisäisen kellon toiminnalle. Talvilihomista sietää varoa Suurin osa (85 %) yli 30-vuotiaista suomalaisista kokee vuodenaikojen vaikuttavan yöunensa pituuteen ja ruokahaluunsa. Partonen kertoi, että vuodenaikaismuutoksiin liittyvän lihomisen on todettu kasvattavan metabolisen oireyhtymän riskiä. Oireyhtymään liittyy keskivartalolihavuus, insuliinin tehottomuus sekä taipumus korkeaan verensokeriin ja korkeaan verenpaineeseen. Sisäisen kellon rytmihäiriöistä johtuvia kaamosoireita osataan jo lievittää valohoidolla ja liikunnalla. Partosen mukaan nämä keinot saattavat estää myös aineenvaihdunnan ja uni-valverytmin häiriöitä sekä ylipainon kertymistä. Nobelisti luennoi virusten ja syövän yhteyksistä V iime 16 vuonna Nobel-palkinnon saanut professori Harald zur Hausen arvioi Lääkäripäivien luennossaan HPV:n ja muiden virusten merkitystä syövän aiheuttajina. Papilloomavirukset aiheuttavat jopa 12 prosenttia kaikista ihmisen syövistä. Harald zur Hausen löysi papilloomavirusten ja syövän välisen yhteyden. Tärkeimpänä havaintojensa käytännön sovellutuksena hän pitää mahdollisuutta suojautua syöpävaarallisilta HPV-tyypeiltä ennaltaehkäisevällä rokotteella. zur Hausen tutustui vierailullaan myös suomalaiseen papilloomavirusrokotetutkimukseen. Suomalaiseen tutkimukseen on ilmoittautunut varhaisnuorta. Tutkimukseen kutsutuista tytöistä yli puolet on ottanut rokotuksen, kertoo tutkimusprofessori Matti Lehtinen, joka työskentelee Tampereen yliopistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Lehtisen mukaan poikien rokottautuminen voi tarjota suomalaistytöille yli 20 prosentin lisäsuojan HPV-infektioita ja niiden aiheuttamia syöpiä vastaan. Harald zur Hausen esitti 1970-luvulla ihmisen papilloomavirusten (HPV) olevan syy kohdunkaulansyövän synnylle ja 1990-luvuilla tehdyt havainnot osoittivat HPV-infektion olevan kohdunkaulansyövän synnyn välttämätön syy. Myös suuri osa muista peräaukon ja osa genitaalialueen ja nielun syövistä on syöpävaarallisten HPV-tyyppien aiheuttamia.

17 Tulehduskipulääke tulisi valita yksilöllisesti Tulehduskipulääkkeiden turvallinen käyttö -hoitosuositus ilmestyy lähes kokonaan uudistettuna tämän vuoden alkupuolella. Lääkäripäivillä puhuneen tutkimusjohtajan ja Käypä hoito -toimittajan, LT Arja Helin-Salmivaaran mukaan parasetamolin tulisi olla kipulääkityksen niin sanottu perusasetus. Viranomaisohjeissa ja hoitosuosituksissa suositellaan potilaan riskitekijät huomioivaa lääkkeen yksilöllistä valintaa sekä mahdollisimman lyhyttä hoitoaikaa pienimmällä tehokkaalla annoksella. Arja Helin-Salmivaaran mukaan useimmissa arkipäivän hoitotilanteissa ei tarvita tulehduksen rauhoittamista, vaan kivun hoito esimerkiksi parasetamolilla riittää. Arja Helin-Salmivaara kertoi, että perinteisten tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt ylemmän ruuansulatuskanavan ulkusvuodon riski. Haitan vähentämiseksi kehitettiin 1990-luvulla COX-2-entsyymin suhteen selektiivisiä tulehduskipulääkkeitä. Jo 2000-luvun alussa, pian markkinoille tulonsa jälkeen, näiden lääkkeiden käyttöön epäiltiin liittyvän lisääntynyt sydäninfarktin vaara. Vuonna 2005 lääketurvallisuusviranomaiset antoivat ohjeet, joilla haluttiin rajoittaa COX-2-selektiivisten tulehduskipulääkkeiden käyttöä potilailla, joilla on todettu valtimosairaus tai sen riskitekijöitä. Ohjeiden seurauksena ryhmän lääkkeiden käyttö väheni, mutta valtimotautipotilaita tai sellaisen riskissä olevia hoidetaan edelleen COX-2-selektiivisillä tulehduskipulääkkeillä altistaen potilaita tarpeettomasti vakaville sydän- ja verenkiertoelimistön haitoille. COX-2-selektiivisten lääkkeiden uusista käyttäjistä noin neljänneksellä on sydänhaittojen riskiä lisääviä tekijöitä. Helin-Salmivaaran mukaan Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten perinteisiä ja COX-2 selektiivisiä tulehduskipulääkkeitä ja vähiten parasetamolia. Koska myös perinteisiin tulehduskipulääkkeisiin katsotaan liittyvän lisääntynyt sydäninfarktin vaara, parasetamolin tulisi olla hänestä kipulääkityksen niin sanottu perusasetus. Parasetamoli on selvästi turvallisempi kuin tulehduskipulääkkeet ja sopii siten useimmille potilaille, myös erityisryhmille kuten iäkkäille, lapsille ja imettäville. Parasetamoli sopii useimmille potilaille. Ministeri Liisa Hyssälä. Hyssälä toi esille annosjakelun etuja iäkkäiden lääkehuollossa Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä kertoi lääkäreille koneellisen annosjakelun parantavan lääkehoidon asianmukaista toteutumista ja vapauttavan kuntien kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstön työpanosta muuhun vanhusväestön hyvinvointia turvaavaan toimintaan. Korvattavuuden edellytyksenä oleva lääkityksen säännöllinen läpikäyminen on omiaan vähentämään lääkkeiden liikakäyttöä. Samalla lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset karsitaan, Hyssälä sanoi. Annosjakelun korvattavuusjärjestelmä vakinaistettin tämän vuoden alussa. Hyssälä kertoi, että Suomen väestön nopea ikääntyminen aiheuttaa suuria haasteita sekä lääkehuollossa ja osaamisessa että kustannusten hallinnassa. Yli 93 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä käyttää sairausvakuutuskorvattavia lääkkeitä. Heistä noin 70 prosentilla on vähintään 10 ja yli puolella vähintään 15 reseptiä vuodessa. Lääkkeiden liikakäyttö aiheuttaa haitallisia yhteisvaikutuksia ja heikentää vanhuspotilaiden elämänlaatua. Alikäyttö taas vähentää hoidon vaikuttavuutta. 17

18 TEKSTI JA KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN Palkittu biofarmasian professori Arto Urtti: Suomalainen proviisori pärjää kansainvälisessä seurassa Tekniikan Akatemia myönsi professori Arto Urtille tammikuussa Millennium-tunnustuspalkinnon uudenlaisten lääkekuljetusmenetelmien ja lääkkeiden kehitysmenetelmien tutkimuksesta ja soveltamisesta. Proviisori-lehti selvitti Urtilta näkemyksiä muun muassa lääketutkimuksen ajankohtaisista trendeistä ja suomalaisen proviisorikoulutuksen tasosta. Biofarmasian professori Arto Urtti oli otettu ja iloinen palkinnosta. Tunnustukset ovat tutkijalle kuin arvokisamitalit urheilijalle, aiemminkin useasti palkittu Urtti kuvaili ja lisäsi, ettei hän ole tehnyt työtään yksin. Hän halusi jakaa tunnustuksen kaikkien niiden kanssa, jotka ovat vuosien varrella olleet mukana rakentamassa hänen tutkimusprofiiliaan. Urtti on ohjannut yhteensä 28 tohtorintutkintoa. Hänellä on 220 julkaisua ja 19 patenttia. Arto Urtti on peruskoulutukseltaan proviisori. Hän valmistui Kuopion yliopistosta, jossa hän väitteli tohtoriksi. Hän on toiminut Kuopion yliopistossa professorina sekä Yhdysvalloissa post doctoral-tutkijana Kansasin yliopistossa ja vierailevana professorina Kalifornian yliopistossa San Franciscossa. Hän muutti Kuopiosta Helsinkiin kolme vuotta sitten ja toimii nykyään Viikin kampuksella sijaitsevan Lääketutkimuksen keskuksen johtajana. Urtti on myös European Journal of Pharmaceutical Sciences -lehden päätoimittaja. Uusia menetelmiä lääketutkimukseen Professori Urtin johtamalla Lääketutkimuksen keskuksella on kaksi aluetta päätehtävänä: uusien lääketutkimuksen työmenetelmien kehittäminen ja farmaseuttinen nanoteknologia. Uusille menetelmille 18 on helppo päätellä olevan teollisuudessa kysyntää, sillä markkinoille tulevien uusien lääkkeiden määrät ovat olleet laskusuunnassa. Urtin mukaan jopa 90 prosenttia kehitetyistä lääkeaineista hylätään kliinisissä kokeissa. Helpot molekyylit on keksitty ja viranomaisvaatimukset ovat kiristyneet. On entistä kalliimpaa ja vaativampaa saada lääkemolekyyli markkinoille, hän selvensi. Tiukoista vaatimuksista huolimatta lääke voidaan vetää markkinoilta haittojen tai turvallisuusriskien vuoksi. Urtin mukaan yksi syy on se, että tutkimusmenetelmät eivät ole niin hyviä kuin voisivat olla. Esimerkiksi FDA on peräänkuuluttanut menetelmiä, joilla saataisiin entistä relevantimpaa tietoa lääkkeiden ominaisuuksista ihmiskokeissa, jotta voidaan ennustaa esimerkiksi toksisuus, farmakokinetiikka ja teho solu- ja eläinmallien avulla. Esimerkiksi kantasoluista voisi saada tulevaisuudessa parempia malleja, jotka olisivat entistä ennustavampia. Näin lääkekehityksessä voitaisiin hyvät molekyylit päästää eteenpäin ja huonot hylätä nykyistä varmemmin jo tutkimusten varhaisimmissa vaiheissa, jolloin vältyttäisiin kalliilta jatkotutkimuksilta. Lääketutkimuksen keskus kehittääkin työmenetelmiä, joita teollisuus voi hyödyntää omassa tutkimuksessaan. Siellä kehitetään uusia analyysimenetelmiä, solumalleja, tietokonemalleja ja jatkossa muun muassa kuvantamismenetelmiä in vivo -töihin. Nanotekniikalla lääkemolekyyli täsmällisesti kohdesoluun Arto Urtti kertoi, että solun systeemibiologisen tiedon hyödyntäminen lääkekehityksessä on yleistynyt ihmisen genomin selvityksen jälkeen. Lääkevaikutuksen kohteita löydetään lisää ja tautien patogeneesistä saadaan yhä enemmän biologista tietoa. Nykyään voidaan yhdistelmäkemian avulla valmistaa tehokkaasti valtavia ainejoukkoja, testata eri aineita ja seuloa joukosta johtomolekyylejä. Yksi monella muullakin teollisuuden alalla merkittävä trendi on nanoteknologia. Nanoteknologiaa voidaan hyödyntää vallankumouksellisella tavalla lääkkeen kuljetuksessa kohteeseensa. Tietynlaisten nanopartikkelien avulla voidaan saattaa lääkeaine oikeaan kudokseen tai solutyyppiin ja saada aikaan hallittu vapauttaminen oikeassa kohteessa ja haluttuna aikana. Perinteiseen formulointiin verrattuna merkittävä filosofinen ero on siinä, että pyritään vaikuttamaan lääkeaineen kuljetuksessa loppuun saakka, Urtti kuvaili. Tutkimusalan suurimmat näkymät ovat kuitenkin vielä tulevaisuudessa. Nanomittakaavan formulointitekniikka on tulossa tärkeäksi myös sen vuoksi, että bioteknologisten lääkkeiden, kuten proteiinin, peptidien ja geenilääkkeiden annostelu ei onnistu muulla tavoilla tai on hankalaa, hän jatkoi. Bioteknologisten lääkkeiden asema on vahvistumassa. Urtin mukaan uusista lää-

19 keaineista on jo kolmasosa proteiineja, kun aiemmin nämä lääkkeet olivat vain kuriositeetti. Suomalainen koulutus kestää vertailun Suomalaisen lääketutkimuksen mahdollisuudet ovat Urtin mielestä hyvät. Parhaat suomalaiset tutkijaryhmät ovat kansainvälisesti tunnustettuja. Hänen mukaansa meillä pystytään tekemään huippututkimusta, mutta volyymi ei voi tietenkään olla sama kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Urtti pitää suomalaisen proviisorikoulutuksen tasoa hyvänä. Opintojen rakenne, jossa valitaan pääaine ja tehdään siitä gradu, sopii hyvin tutkijakoulutukseen. Pääainejärjestelmämme on hänen mielestään hyvä myös kansainvälisesti vertaillen, sillä siinä on mahdollista valita yksilöllisiä kursseja, jotka tukevat omaa pääainetta, ja joista opiskelija itse pitää. Urtin mielestä peruskoulutuksen tulee olla vaativa. Opinnot kantavat pidemmälle, kun kurssit ovat isoja ja tentit vaativia. Opiskelijat joutuvat tällöin tsemppaamaan ja laittamaan parhaansa peliin. Tutkinnon tietosisällön tarkka määrittäminen on hänen mielestään vaikeaa, sillä farmasian kannalta relevantti tietosisältö paisuu koko ajan. Hän lisäisi perusopetukseen ainakin molekyylibiologiaa ja genetiikkaa. Hän pitää tutkimusta ehdottoman tärkeänä opetuksen kehittämisessä, sillä tutkimuksesta saa parin vuoden viiveellä sisältöä suoraan opetukseen. Proviisorin koulutus sopii monitieteiseen tutkimukseen Urtti on nähnyt urallaan useasti, että proviisorikoulutus antaa mahdollisuuden hyvään vuorovaikutukseen erilaisen koulutustaustan saaneiden kanssa. Proviisorilla on hyvät edellytykset tiimityöskentelyyn ja keskusteluun monitieteisessä tutkimuksessa, sillä proviisorin peruskoulutuksessa opitaan taustaa hyvin monesta aineesta. Tohtorikoulutuksessa on mahdollista opiskella omaa aihealuetta sitten syvemmin, hän sanoi. Urtti itse luottaa monitieteisen tutkimuksen mahdollisuuksiin. Monitieteinen tutkimus on kaikkein kiinnostavinta, siinä voidaan yhdistää asioita uusilla, ovelilla tavoilla, hän sanoi. Hänen parinkymmenen hengen tutkijaryhmässään onkin monenlaista asiantuntijuutta: molekyylibiologian, mallituksen, bio-orgaanisen kemian, biomateriaalien ja farmasian osaamista. Urtin mielestä yliopistomiljöö on oivallinen innovaatioille, jotka edellyttävät hyvää työilmapiiriä ja oikeanlaista asenneilmastoa. Itse olen kannattanut välitöntä, keskustelevaa ja tasa-arvoista ilmapiiriä sillä lailla mutkatonta, että ohjaustyössä kynnys tulla kysymään tai omien ajatusten esittämiseen on mahdollisimman matala, hän sanoi. Tutkimustyö on haastavaa ja jännittävää Urtti kiinnostui farmasiasta, koska se yhdistää luonnontieteitä ja lääketiedettä. Tutkimustyö alkoi kiinnostaa häntä jo opiskeluaikana. Urtti pitää työtään haastavana ja jännittävänä eikä ole katunut valintaansa. Hän pitää myös työnsä kansainvälisyydestä. Ajavana voimana hänellä on ollut mielenkiinto alaa kohtaan. Hän on edennyt yksi askel kerrallaan ja päässyt eteenpäin. Urtti on iloinen siitä, että myös hänen oppilaansa ovat päässeet eteenpäin, kolme professoriksi asti. Tämä takaa tutkimuksen jatkuvuuden. Tekniikan Akatemia myönsi tammikuussa Millennium-tunnustuspalkinnon viidelle suomalaiselle professorille ja yhdelle kasvuyritykselle. Kansainvälisen Millennium-teknologiapalkinnon voitti viime vuonna professori Robert Langer, minkä myötä tämän vuoden tunnustuspalkinnot kohdistuvat juuri biomateriaalien ja nanoteknologian alueille. Professori Arto Urttia kiinnosti tutkijan ura jo varhain, koska tutkimuksen parissa ei työ muutu rutiiniksi eivätkä haasteet lopu. 19

20 MINÄ MISSÄ MILLOIN? Johanna on aktiivinen osallistuja Lääkelaitoksessa työskentelevä yliproviisori Johanna Linnolahti oppi vanhemmiltaan paljon yksilön vaikuttamismahdollisuuksista ja esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen merkityksestä. Hän onkin aina ollut aktiivinen osallistuja erilaisissa yhteisöissä. TEKSTI Johanna Linnolahti KUVA Ville-Matti Mäkinen Olen Johanna Linnolahti, 37-vuotias proviisori Vantaalta. Olen syntynyt Turussa, josta olen muuttanut ensin Hämeenlinnaan ja sieltä parivuotiaana Suomenlinnaan vanhempieni työn mukana. Aloitin koulun Suomenlinnan ala-asteella ja siirryin kolmannen luokan alkaessa Pohjois-Helsinkiin. Molemmat vanhempani ovat kotoisin Pohjois-Suomesta. Pohjois- Pohjanmaa ja eteläinen Lappi ovat sydäntä lähellä, koska vietin siellä lapsuudessa lähes kaikki loma-ajat. Vanhempani ovat vaikuttaneet vahvasti siihen, että olen ollut aktiivinen osallistuja erilaisissa yhteisöissä. Heiltä olen oppinut paljon yksilön vaikuttamismahdollisuuksista. Osallistuin opiskeluaikana ainejärjestön sekä ylioppilaskunnan toimintaan. Valmistumiseni jälkeen olen ollut useita vuosia Suomen proviisoriyhdistyksessä hallituksen jäsenenä, varajäsenenä sekä varapuheenjohtajana. Opiskelijapolitiikan siivittämänä toimin myös yhden kauden kotikaupunkini ympäristölautakunnan jäsenenä. Tyttäreni jatkaa sukupolvien ketjua, sillä hän on ilmoittanut olevansa ystävien kanssa perustamansa kerhon varapuheenjohtaja. Proviisoreja on suvussa Hain ensisijaisesti TKK:lle opiskelemaan kemiaa, mutta kävin myös yliopiston pääsykokeissa. Hyväksymiskirje farmasian laitokselta tuli ensin. Isäni suvussa on useita proviisoreja ja apteekkareja. Opiskelupaikan valintaa helpotti myös se, että kummitätini oli proviisori. Tiesin yliopistoon hakiessani suurin piirtein, mikä proviisori oli. Minulla oli kuitenkin vain heikko aavistus siitä, millaisia mahdollisuuksia proviisorin tutkinto tuo työelämässä. Olin jo varhain kiinnostunut fysikaalisista ilmiöistä, mikä ohjasi minut myöhemmin tekemään lopputyötä farmasian teknologiasta. Valmistuin proviisoriksi vuonna Olen hyödyntänyt erikoistumisalani tietoja proviisorina apteekissa sekä nykyisessä työpaikassani Lääkelaitoksessa. Suoritin johtamisen erikoisammattitutkinnon työnantajan tuella viime vuonna. Kiperistä tilanteista oppii En ollut työskennellyt apteekissa ennen opintojen ensimmäistä harjoitteluaikaa. Lukuisat kesätyöt asiakaspalvelutehtävissä sekä sairaalassa kuitenkin auttoivat sopeutumisessa apteekin asiakasympäristöön. Ihmisten kanssa toimiminen onkin mielestäni apteekkityön parhaita puolia. Kaikissa työpaikoissani minulla on ollut onni työskennellä alan konkareiden ja asiantuntijoiden kanssa. Esimiehet ja kollegat ovat opettaneet esimerkillään monia asioita, joita on mahdotonta omaksua muuten. Monet kiperät tilanteet palautuvat mieleen. Eniten olen varmasti oppinut suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä, vaikken voi sanoa varsinkaan jälkimmäisen kuuluvan vahvuuksiini. PROVIISORIN ON PYSTYTTÄVÄ KOMMUNIKOIMAAN USKOTTAVASTI ENTISTÄ USEAMPIEN ALOJEN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA. Yhteydenottojen määrä yllätti Olen valmistumiseni jälkeen työskennellyt markkinointitehtävissä lääketukkukaupassa, tutkimuskoordinaattorina kliinisiä lääketutkimuksia suorittavassa tutkimusorganisaatiossa sekä apteekissa Nummelassa ja Vantaalla. Viime toukokuusta alkaen olen työskennellyt yliproviisorina Lääkelaitoksen lupa- ja tarkastusyksikössä. Vastuu alueenani on lääketukkukauppojen valvonta. Työ valvovassa viranomaisessa on mielenkiintoista ja haastavaa. Sitä saa tehdä yhdessä rautaisten asiantuntijoiden kanssa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Työssäni olen päässyt palauttamaan apteekkiaikanani jo miltei unohduksiin jäänyttä englannin kielen taitoa. Onneksi Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana saatu peruskielitaito palautuu mieleen miltei yhtä helposti kuin pyörällä ajo. Lääkelaitoksessa työskentelyssä on yllättänyt erityisesti kuluttajien, toimiluvanhaltijoiden ja muiden viranomaisten päivittäisten yhteydenottojen määrä, liittyen esimerkiksi lääkkeiden käyttöön, maahantuontiin ja lainsäädäntöön. Lääkealan sääntely on hyvin kansainvälistä. EU:n jäsenmaana Suomen lääkkeitä koskeva lainsäädäntö pohjautuu suoraan EU-säädöksiin. Tälläkin hetkellä Lääkelaitoksen virkamiehet toimivat Suomen edustajina useissa alan asiantuntijaryhmissä. 20

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007 Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos 2 Lääkepolitiikan tarve? Proaktiivinen vs. reaktiivinen ote AD HOC vs. strategiset linjaukset ja

Lisätiedot

Viitehintajärjestelmä

Viitehintajärjestelmä Viitehintajärjestelmä Johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry Farmaseuttisen yhdistyksen esitelmätilaisuus 10.3.2009 Käsiteltäviä teemoja 1. Viitehintajärjestelmän tavoitteita 2. Viitehintajärjestelmän

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 134/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Lakiin lisättäisiin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN. Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT. Apteekkaripäivät

LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN. Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT. Apteekkaripäivät LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT Apteekkaripäivät 20.4.2017 19.4.2017 Esittäjän nimi 1 MONI IKÄÄNTYNYT TARVITSEE TUKEA LÄÄKEHOIDON HALLINTAAN

Lisätiedot

Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina

Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina Heikki Bothas, toiminnanjohtaja Rinnakkaislääketeollisuus ry Rinnakkaislääkkeet Euroopassa Lääkealan kilpailu luo säästöjä ja kannustaa innovointiin 75 % EU:ssa käytettävistä

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lyhyt historia Fimea aloitti toimintansa Kuopiossa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. GLP-tilaisuus Eija Pelkonen

Lyhyt historia Fimea aloitti toimintansa Kuopiossa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. GLP-tilaisuus Eija Pelkonen Lyhyt historia 10.9.2008 Projektin asettaminen (STM105:00/2008) 19.1.2009 Perustamispäätös: Kuopio (STM/298/2009) 24.7.2009 Laki (593/2009) vahvistettiin (VN+TP) 13.8.2009 Asetus hyväksyttiin valtioneuvostossa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lotta Heikari proviisori, Keljon apteekki Vanhustyön avopalveluohjaajat Jyväskylä 17.3.2006 (Suomen Apteekkariliiton aineiston pohjalta) Sisältö Lääkkeiden koneellinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Itsehoitolääkintä Suomessa nykytila ja kehittäminen / Itsehoitolääkeohjelman julkistaminen 26.1.2015 Marjo-Riitta Helle Yksikön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kela lääketutkimuksen rahoittajana

Kela lääketutkimuksen rahoittajana Kela lääketutkimuksen rahoittajana Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Jaana Martikainen Kelan tutkimusosasto Kela rahoittaa lääkkeisiin liittyvää tutkimusta Kelan tutkimusosaston omana

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖHALLINNASSA

APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖHALLINNASSA APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖHALLINNASSA Taloudellisin ratkaisu jokaiselle apteekille Apteekin omat työntekijät muodostavat apteekille kiinteän kustannuksen, jonka osuutta liikevaihdosta tai vaikutusta

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Orion Oyj:n lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Orion Oyj:n lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Orion Oyj:n lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 27.10.2016 Asia: HE 184/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

Fimea valvovana viranomaisena Eeva Leinonen Yksikön päällikkö (Luvat ja tarkastukset)

Fimea valvovana viranomaisena Eeva Leinonen Yksikön päällikkö (Luvat ja tarkastukset) Fimea valvovana viranomaisena Eeva Leinonen Yksikön päällikkö (Luvat ja tarkastukset) Laki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta 24.7.2009 / 593 1 Toimiala on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

apteekin annosjakelupalvelu Askel turvallisempaan lääkehoitoon

apteekin annosjakelupalvelu Askel turvallisempaan lääkehoitoon apteekin annosjakelupalvelu Askel turvallisempaan lääkehoitoon Tervetuloa apteekin annosjakeluasiakkaaksi! Annosjakelu on osa turvallista lääkehoitoa. Annosjakelusta hyötyvät etenkin sellaiset apteekin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ajankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011

Ajankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Ajankohtaista lääkekorvauksista Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Terveydenhuoltomenot 1995 2009 vuoden 2009 hinnoin, miljoonaa euroa (Lähde: Terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

LINJAUKSET MISSIO. Ammattiapteekkistrategia ARVOT VISIO

LINJAUKSET MISSIO. Ammattiapteekkistrategia ARVOT VISIO MISSIO ARVOT Ammattiapteekkistrategia 2012 2020 LINJAUKSET VISIO Esipuhe Johdanto Suomalaista apteekkitoimintaa leimaavat lääkealan ammattitaito ja ammatillisuus. Kaikki apteekkimme ovat ammattiapteekkeja.

Lisätiedot

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Lääkkeiden turvallisuus

Lääkkeiden turvallisuus Lääkkeiden turvallisuus Lääke tulee markkinoille Myyntiluvan saamiseksi turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava Haittavaikutusrekisteri Fimea ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä Ilmoituksia

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa Proto versio 0.1 Suomen Punainen Risti Kuvat: Jarkko Mikkonen, Tatu Blomqvist 9.8.2017 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Viite: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen torstaina klo 10:00 / HE 184/2016 vp / Asiantuntijapyyntö

Viite: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen torstaina klo 10:00 / HE 184/2016 vp / Asiantuntijapyyntö 26.10.2016 Suomen Lääkerinnakkaistuojat ry www.laakerinnakkaistuojat.fi StV@eduskunta.fi Viite: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen torstaina 27.10.2016 klo 10:00 / HE 184/2016 vp / Asiantuntijapyyntö

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN LÄÄKEHUOLTO -TYÖSEMINAARI

TULEVAISUUDEN LÄÄKEHUOLTO -TYÖSEMINAARI TULEVAISUUDEN LÄÄKEHUOLTO -TYÖSEMINAARI AVOAPTEEKKIEN NÄKÖKULMA 4.10.2016 Apteekkari Marjo Rajamäki Sodankylän apteekki 10.10.2016 Marjo Rajamäki SUOMEN APTEEKIT 2016 Apteekkitoimipisteet Yksityiset apteekit

Lisätiedot

KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA

KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA 7.11.2016 RUOTSIN ELINTARVIKEMARKKINAT RUOTSIN ELINTARVIKEMARKKINAT TARJOAVAT MAHDOLLISUUDEN

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus/Lääkkeiden annosjakelun kulut asiakkaalle 89/2013

Oikaisuvaatimus/Lääkkeiden annosjakelun kulut asiakkaalle 89/2013 Perusturvalautakunta 89 03.12.2013 Perusturvalautakunta 4 21.01.2014 Oikaisuvaatimus/Lääkkeiden annosjakelun kulut asiakkaalle 89/2013 Petula 03.12.2013 89 Eduskunnan oikeusasiamie antoi 7.3.2013 ratkaisun

Lisätiedot