Manuntie PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

Transkriptio

1 Manuntie PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2016 talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Kuntastrategia Kunnan organisaatio KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan yleiset tavoitteet Konsernitavoitteet Henkilöstösuunnitelma Vaalit Tilintarkastus Yleinen hallinto Muut palvelut Elinkeinoelämän edistäminen Maaseudun kehittäminen Hallinto ja sosiaalitoimisto Lasten ja nuorten tukitoimet Vanhusten laitospalvelut Kotihoito Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Päihdehuolto Terveyden- ja sairaanhoito Muu sosiaali- ja terveystoimi Hallinto ja sivistystoimisto Keskuskeittiö Perusopetus Esiopetus Päivähoito Vapaa-aikatoimi Kulttuuritoimi Hallinto ja tekninen toimisto Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto Jätehuolto Energiahuolto Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Rakennusvalvonta Palo- ja pelastustoimi TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut TALOUSARVION SITOVUUS Tavoitteen sitovuus TALOUSARVION MUUTTAMINEN LASKENNALLISESTI ERIYTETTY JÄTEVESILAITOS...48

3 1 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne (Valtionvarainministeriö, Taloudellinen katsaus syksy 2015) Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis positiivinen. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. 1.2 Kuntatalouden näkymät (Valtionvarainministeriö, Kuntatalousohjelma ) Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vaikka kuntien väliset erot ovat suuria, kokonaistasolla kuntatalous on ollut viime vuodet kirjanpidollisesti tasapainoinen; vuosikate on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta ollut käyttöomaisuuden poistoja suurempi. Myös vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate riitti kattamaan poistot. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti. Käyttötalouden kaventunut liikkumavara on johtanut kuntatalouden investointien omarahoitusosuuden alentumiseen, minkä seurauksena kuntien velka on vuosi toisensa jälkeen noussut. Myös kuntaverotusta on jouduttu kiristämään. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasemaa kuvaava rahoituslaskelman tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viimeksi positiivinen vuonna Vuosina keskimäärin kahdella kolmesta kunnasta toiminnan rahavirta ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Yksittäisten kuntien rahoitusasemien vuosittainen vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Kevään 2015 jälkeen julkaistut talousennusteet antavat viitteitä yleisen taloustilanteen pysymisestä vaikeana. Pitkälläkään aikavälillä ei ole selkeitä merkkejä talouskasvun piristymisestä, vaan näkymät ovat historian valossa varsin vaati- 3

4 mattomat. Tämä säteilee haitallisesti työllisyys- ja työttömyyskehitykseen ja sitä kautta myös kuntien verotuloihin ja toimintamenoihin. Kuntien verotuloista keskimäärin 85 prosenttia kertyy kunnallisverosta, noin 7 prosenttia yhteisöverosta ja noin 8 prosenttia kiinteistöverosta. Kuntien verotulojen arvioidaan olevan ensi vuonna yhteensä 21,67 mrd. euroa ja kasvavan kehyskaudella 23,73 mrd. euroon. Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 2,1 prosenttia vuodessa. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2016 noin 11 miljardia euroa, ja ne alenevat noin 10,4 miljardiin euroon vuonna Laskennalliset valtionosuudet ovat vuonna 2016 noin 9,93 miljardia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus on 9,028 miljardia euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuus 0,905 miljardia euroa. Laskennalliset valtionosuudet kasvavat 301 miljoonaa euroa vuonna 2016 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen takia. 1.3 Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2014 tilinpäätös oli ylijäämäinen ,65 euroa, minkä jälkeen taseessa on kertynyttä ylijäämää edellisiltä tilikausilta ,88 euroa. Pitkäaikaista lainaa vuoden 2014 lopussa oli ,00 ja lyhytaikaista lainaa ,00. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikaiset lainat vähenivät ,00. Asukaskohtainen lainamäärä vuoden 2014 lopussa oli lyhytaikaiset lainat mukaan lukien 3 172,78 euroa. Pitkäaikaista lainaa ei nostettu vuonna Vuoden 2015 talousarvio on toteutumassa vuosikatteen, verotulojen, valtionosuuksien ja tilikauden tuloksen osalta ylijäämäisenä. Pyhännän kunnan asukasmäärä on kasvanut vuoden 2015 aikana 22 asukkaalla. Syyskuun lopussa kunnan asukasluku oli 1585 asukasta, ja asukasluku on kasvanut vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 22 asukkaalla. Asukasluvun kehitys 2014 ja Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys

5 Asukasluku ja väestösuunnite vuosille Vuosi Väkiluku 1.1. muutos % , , , , , , , ,3 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan Pyhännän kunnan työttömyysaste oli syyskuun lopussa 11,6 %. Vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna kunnan työttömyysaste on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi. Työttömyysasteen kehitys Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elokuu Syys ,3 17,2 14,2 11,6 9,9 11,1 10,8 9,9 9, , ,9 11 8,5 9,1 9,4 9,5 11,6 1.4 Vuoden 2016 talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Vuoden 2016 talousarvion laatimisohjeet ja talousarvioraamit hyväksyttiin kunnanhallituksessa lautakunnille noudatettavaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa mennessä. Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. 5

6 1.5 Kuntastrategia Talousarvion ja -suunnitelman perustana ovat Pyhäntä 2017 strategia, Hyvinvointikertomus ja Pyhäntä 2017 strategiasta johdetut toimialakohtaiset strategiat. Kuntastrategia on hyväksytty valtuustossa Toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat kaikkea Pyhännän kunnan toimintaa ovat: Asukaslähtöisyys Kunnan toiminta järjestetään asukkaiden tarpeita ja toiveita kuullen Avoimuus kunnan päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Kunta on avoin uusille ajatuksille. Tulevaisuushakuisuus Kunta suuntaa rohkeasti tulevaisuuteen ja varautuu toiminnassaan sen tuomiin haasteisiin Lapsi- ja perheystävällisyys Lapset, nuoret ja perheet ovat kunnan voimavara. Kunnan palvelut tukevat nuorten ja perheiden sujuvaa arkea ja valinnanvapautta. Yhteistyökykyisyys Kunta toimii hyvässä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa ja hakee uusia yhteistyömahdollisuuksia. Visio Visiossa kiteytyy tavoite, johon Pyhäntä 2017 strategia tähtää. Pyhäntä 2017: Pyhäntä on tulevaisuuteen katsova, avoin kunta, jonne ihmisen on hyvä juurtua. Vahvuuksina ovat monimuotoinen luonto, laadukkaat peruspalvelut, monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet ja vireä elinkeinoelämä. Pyhäntäläiset ovat ylpeitä asuinpaikastaan ja osallistuvat aktiivisesti kotiseutunsa kehittämiseen. Visiota tukevat strategiset päämäärät Haluamme, että kunnassa on vuonna 2017: Monipuolinen elinkeinorakenne Laadukkaat peruspalvelut Kattava asunto- ja tonttitarjonta Houkuttelevat harrastusmahdollisuudet Paljon vaihtoehtoja nuorille Myönteinen julkisuuskuva 6

7 1.6 Kunnan organisaatio PYHÄNNÄN KUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS Tarkastuslautakunta Perusturvalautakunta Keskusvaalilautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta TILIVELVOLLISET Kuntakonserni Hallinto-osasto Vaalit Tarkastuslautakunta Yleinen hallinto Muut palvelut Elinkeinoelämän edistäminen Maaseudun kehittämien Perusturvaosasto Hallinto ja sosiaalitoimisto Lasten ja nuorten tukitoimet Vanhusten laitos- ja asumispalvelut Kotihoito Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Päihdehuolto Terveyden- ja sairaanhoito Muu sosiaali- ja terveystoimi Sivistysosasto Hallinto ja sivistystoimisto Perusopetus Keskuskeittiö Esiopetus Päivähoito Vapaa-aikatoimi Kulttuuritoimi Tilivelvolliset (kunnanjohtaja) Tilivelvolliset (kunnanhallitus) Keskusvaalilautakunta kunnanjohtaja, henkilöstö- ja talousjohtaja kunnanjohtaja, henkilöstö- ja talousjohtaja kunnanjohtaja kunnanjohtaja Tilivelvolliset (perusturvalautakunta) sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja Tilivelvolliset (sivistyslautakunta) osastopäällikkö osastopäällikkö osastopäällikkö, ruokapalveluesimies osastopäällikkö osastopäällikkö, päivähoidon johtaja osastopäällikkö, vapaa-ajan ohjaaja osastopäällikkö 7

8 Tekninen osasto Hallinto- ja tekninen toimisto Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Maa- ja metsätilat ja ympäristönsuojelu Jätehuolto ja energiahuolto Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Hallinto ja rakennusvalvonta Palo ja pelastustoiminta Tilivelvolliset (tekninen lautakunta) rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja 8

9 2 KÄYTTÖTALOUSOSA 2.1 Kunnan yleiset tavoitteet : Kunnan toiminnan keskeisenä tehtävänä on laadukkaiden palveluiden tuottaminen kuntalaisille, pitämällä kuntatalous vakaana Kunta huomioi toiminnassaan ja päätöksenteossaan kuntalain ja itsehallintoalueiden valmisteluun liittyvät toimenpiteet. Lisäksi toiminnassa huomioidaan Sosiaali- ja Terveyspiiri Helmessä tapahtuvat muutokset. Kunnassa toimivien yritysten toimintaympäristöä kehitetään rakentamisella, kunnostamisella sekä asukasviihtyvyyden parantamisella. Tavoitteet: Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen Kattavan asunto- ja tonttitarjonnan lisääminen Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen Vaihtoehtojen tarjoaminen nuorille Kuntakuvan kehittäminen Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen päätöksenteossa ja toimintojen kehittämisessä Tunnusluvut: Asukasluku vuoden lopussa Konsernitavoitteet Pyhännän kuntakonsernin muodostavat kunta, viisi tytäryhteisöä, kaksi osakkuusyhteisöä ja neljä kuntayhtymää. Konserniyhteisöjen kautta kuntalaisille tarjotaan asunto-, vesi- ja jätevesi-, sairaanhoito-, yritysneuvonta- ja koulutuspalveluja. Konserniyhteisöön kuuluvat tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt noudattavat toiminnassaan Pyhännän kunnan konserniohjetta. Kuntayhtymissä Pyhännän kunnan äänivalta on pieni, joten siellä konserniohjetta noudatetaan soveltuvin osin. Pyhännän kuntakonserni: Tytäryhteisöt Kunnan omistusosuus % Kiinteistö Oy Pyhännän teollisuushallit 100,00 % Kiinteistö Oy Ukonojankartano 100,00 % As Oy Pyhännän Kirkkotie 65,24 % Pyhännän Malmitori Oy 60,06 % As Oy Pyhännän Tavastkenkä 50,28 % Osakkuusyhteisöt Pyhännän Vesi Oy 35,43 % Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy 21,00 % Kuntayhtymät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0,56 % Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 1,11 % Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä 10,54 % Pohjois-Pohjanmaan liitto 0,49 % 9

10 Yleiset konsernitavoitteet Kiinteistö Osakeyhtiö Pyhännän teollisuushallin toiminnan kehittäminen Konserniohjeen mukainen raportointi ja tiedotus Toteutunut raportointi Toimintatapojen täsmentäminen Vastataan mahdollisuuksien mukaan yritystoiminnan tilatarpeisiin As Oy Pyhännän Kirkkotie Konserniohjeen mukainen 65,24 raportointi % Pyhännän Malmitori Oy ja tiedotus 60,06 % As Oy Pyhännän Tavastkenkä 50,28 % Tytäryhteisöjen toiminta on taloudellisesti kannattavaa Asuntojen käyttöaste vähintään 85 % Vuokrataso kattaa asunnoista syntyneet kustannukset Vakiintuneet toimintatavat Yritysten toteutuneet tilaratkaisut Toteutunut raportointi Tilikauden tulos >0 Käyttöaste >85 % Vuokratulot kattavat aiheutuneet hoito- ja pääomakustannukset. Kiinteistö Oy Ukonojankartano ja muut vuokrataloyhtiöt Yhtiöiden toiminta on taloudellisesti kannattavaa Kiinteistö Oy Ukonojankartanon toiminta on tavoitteellista Tilikauden tulos >0 Kunnossapito- ja korjaussuunnitelman laatiminen 2.3 Henkilöstösuunnitelma Asuntojen käyttöaste vähintään 85 % Konserniohjeen mukainen raportointi Vuokrataso kattaa asunnoista syntyneet kustannukset Asuntojen määrä vastaa kysyntää Tyhjistä asunnoista ei haeta kunnalta vuokratakuuta Kiinteistö Oy Ukonojankartano laatii tarkennetun kunnossapito- ja korjaussuunnitelman vuosille Käyttöaste >85 % Toteutunut raportointi Vuokratulot kattavat aiheutuneet hoito- ja pääomakustannukset. Tyhjien asuntojen määrä Kunnalta haetut vuokratakuut Kunnossapito- ja korjaussuunnitelma laadittu mennessä. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään kunnan täytetyt virka- ja työsuhteet osastoittain. Hallinto-osasto V/T Yhteensä 2015 Kunnanjohtaja V Henkilöstö- ja talousjohtaja V Hallintosihteeri V Pääkirjanpitäjä V Palkkakirjanpitäjä T Toimistosihteeri V 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 10

11 pääkirjanpitäjän ja toimistosihteerin virat muutetaan kuntalain 89 :n mukaisesti työsuhteeksi. Hallinto-osastolla on täyttämätön kirjanpitäjän virka. Kirjanpitäjän virka muutetaan myös työsuhteeksi. Perusturvalautakunta V/T Yhteensä 2016 Sosiaalijohtaja V Sosiaaliohjaaja V 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 Toimistosihteeri V Sairaanhoitaja T Perushoitaja T Lähihoitaja T Laitosapulainen T 1,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Osastoapulainen T Lähihoitaja, oppisopimus T Kodinhoitaja T Emäntä T Keittiötyöntekijä T Keittäjä T Palveluohjaaja V Erityisavustaja T Kotiavustaja T YHTEENSÄ 36,3 30,3 29,3 29,3 30,3 Perushoitajan virkasuhteet on muutettu kunnanvaltuuston tekemällä päätöksellä lähihoitajan työsuhteeksi ja samalla perushoitajan virat lakkautettiin. Toista kunnanvaltuuston muuttamaa työsuhdetta ei ole täytetty. Muutos on huomioitu vuoden 2015 perushoitajan ja lähihoitajan henkilöstömäärissä. - Yksi lähihoitaja toimii osan työajasta henkilökohtaisena avustajana - yksi lähihoitaja toimii perhetyössä ja mielenterveyskuntoutujien tukihenkilönä vuonna Yhteiskeittiö on aloittanut Keittiöhenkilöstö on siirtynyt sivistyslautakuntaan - Nestorin siivoustyö ulkoistettaneen vuoden 2016 alusta, jonka jälkeen osastoapulaisia on yksi 11

12 Sivistyslautakunta V/T Yhteensä 2016 Rehtori V Toimistosihteeri V Luokanopettaja V Erityisopettaja V Erityisluokanopettaja V Oppilaanohjaaja-vararehtori V Koulukuraattori T 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Lehtori V Koulunkäynninohjaaja T Ruokapalveluesimies T Ravitsemistyöntekijä T Siivooja T 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 Hallinto, koulutoimisto ja 31,9 33,9 33,9 33,9 33,9 peruskoulu yhteensä Esiluokanopettaja V Esikouluavustaja T Esiopetus yhteensä Päivähoidon johtaja V Lastentarhanopettaja V Päivähoitaja T Perhepäivähoitaja T 9,5 9,5 9,5 9,5 9,5 Avustaja T Päivähoito yhteensä 14,5 14,5 14,5 14,5 14,5 Vapaa-ajan ohjaaja V Etsivä nuorisotyöntekijä ma. T Vapaa-aikatoimi yhteensä Kirjastovirkailija T Kulttuuritoimi yhteensä YHTEENSÄ 54,4 55,4 55,4 55,4 55,4 Perusopetus - etsivänuorisotyöntekijä palkattu valtion tuella. Jatko on tukiriippuvainen - valtion tuella palkattu luokanopettaja lukuvuodeksi toinen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin viroista jätetään täyttämättä Tekninen lautakunta V/T Yhteensä 2015 Rakennustarkastaja V Toimistosihteeri V 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Laitosmies, sivutoiminen T 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 YHTEENSÄ 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistosihteerin virka muutetaan kuntalain 89 :n mukaisesti työsuhteeksi. 12

13 100 Vaalit Keskusvaalilautakunta järjestää kunnassa vaalilain mukaiset vaalit. Vaalilain mukaisten vaalien järjestäminetä Vaalilain mukaisia vaaleja ei järjeste- vuonna 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS Keskusvaalilautakunta 100 Vaalit Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Kunnallisvaalit järjestetään vuonna 2017 ja presidentinvaalit vuonna Tilintarkastus Tilintarkastaja tarkastaa kuntalain mukaisesti tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilintarkastus toteutetaan hyvän tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla ja riittävässä laajuudessa Lakisääteisten 7 tilintarkastuspäivän lisäksi tarvittava määrä tarkastuspäiviä 8,5 pv Tarkastuslautakunta laatii arviointikertomuksen, tarkastussuunnitelman ja työohjelman sekä lisäksi tarvittavat hallinnon ja talouden arviointiin liittyvät asiakirjat Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa Systematisoidaan haastatteluita ja arviointitiedon keruuta Tilikaudelle hyväksytyn tarkastussuunnitelman toteuttaminen Lautakunnan jäsenten arviointityön kehittäminen Tilintarkastaja avustaa arviointikertomuksen, tarkastussuunnitelman, työohjelman ja tarvittavien asiakirjojen tekemisessä Kokouksia pidetään tarvittava määrä lautakunnan hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaan Kunnanhallituksen puheenjohtajien ja kunnan johtavien viranhaltijoiden sekä muiden asiantuntijoiden haastattelut kokouksissa lisäselvityksiä pyydetään tarvittaessa Tutustumiskäynnit kunnan omiin toimintayksiköihin ja kunnan tiloissa toimiviin yrityksiin Tilintarkastajan raportointi lautakunnalle Lautakunnan jäsenten osallistuminen koulutuspäiville 1,5 pv 6 kokousta 5 kokouksessa asiantuntijoina 3 käyntiä 2-3 raporttia 4 osallistujaa 13

14 12 Tarkastuslautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS Tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Henkilöstöresurssit tarkastuslautakunnalla ovat riittävät. Tilintarkastuspäivien määrä tarkentuu tilintarkastuksen edetessä. 130 Yleinen hallinto Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Kunnanhallitus antaa konserniohjeen mukaisesti ohjeita kunnan eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan johtaa ja valvoa kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä. Kunnanhallitus huolehtii myös kunnan elinkeinotoimen kehittämisestä. Kunnanhallitus järjestää maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelle tarvittavat toimitilat. Lisäksi tulosyksikkö toimikunta vastaa vanhus- ja vammaisneuvoston toiminnasta. Hallinto-osasto Hallinto-osasto hoitaa kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskusvaalilautakunnan, yhteistoimintaryhmän ja tilapäisten toimielinten suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät. Lisäksi hallinto-osasto tarjoaa kunnan sisäiselle organisaatiolle erilaisia talous-, henkilöstöhallinnon-, tietotekniikan- ja toimistopalveluja. Hallinto-osasto tarjoaa myös kuntalaisille suunnattuja yhteispalveluja. Henkilöstöhallinto Kunnan yhteistoimintaelimenä toimii yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmän toiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen, vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. 14

15 Kunnanhallitus Huomioidaan kunnan toimintaympäristössä Selvitetään erilaisten toimintaympä- Tehdyt päätökset tapahtuvat muutokset ristössä tapahtuvien muutosten vaikutukset kunnan toimintaan Tasapainoinen ja kestävä kuntatalous Vuosikate kattaa poistot Vuosikate>poistot Hallintosäännön päivittäminen Konsernijohtamisen kehittäminen Kuntastrategian uudistaminen Laajakaistahankkeen II-vaihe Julkisuuskuvan parantaminen Tilinpäätös on ylijäämäinen Päivitetään kunnan hallintosääntö uuden kuntalain mukaiseksi Konserniohjeiden päivitys Konserniraportoinnin kehittäminen Aloitetaan uuden kuntastrategian valmistelut Selvitetään laajakaista II-vaiheen toteuttamista Markkinoidaan Pyhäntää asuinkuntana erityisesti täällä työskenteleville Tulos>0 Hallintosääntö päivitetty mennessä Konserniohjeet päivitetty mennessä Kunnanhallituksen nimeämät edustajat ja tytäryhteisöjen johtajat raportoivat säännöllisesti toiminnastaan kunnanhallitukselle Uudistamista tukevien tietojen kerääminen Tehdyt selvitykset ja päätökset Asukasluku Henkilöstöhallitus Osaamisen kehittäminen Kartoitetaan henkilöstön osaamistarpeet ja laaditaan koulutussuunnitelma Koulutussuunnitelman laatiminen mennessä Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut tavoitetaso 100 % Työterveyshuollon kustannusten alentaminen Henkilöstön kannustaminen omaehtoiseen kunnonkohottamiseen Hyvinvointisuunnitelman laatiminen Esimiehet kehittävät työhyvinvointia edistävää osaamista Varhaisen tuen ja välittämisen toimintamallin mukainen työntekijöiden tukeminen työssä selviytymisessä Työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivittäminen yhdessä työterveyshuollon kanssa Liikuntakampanja Uimahalliliput Hierontakustannusten korvaus Virkistysiltapäivät Hyvinvointisuunnitelman laatiminen mennessä Työhyvinvointia tukevaan koulutukseen osallistuminen Sairauspoissaolot <2015 Toimintasuunnitelman päivittäminen mennessä 15

16 13 Kunnanhallitus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS Yleinen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Tulosalueelle on sijoitettu kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto, mikä on kunnan ja sen alueella toimivien vanhus- ja vammaisjärjestöjen, vanhusten ja vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa yhteistyöelin. Vanhus- ja vammaisneuvoston tarkoitus on edistää viranomaisten, yksittäisten kuntalaisten ja järjestöjen yhteistoimintaa sekä ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista. Vanhus- ja vammaisneuvosto kokoontuu neljä kertaa vuoden aikana, 150 Muut palvelut Muihin palveluihin kuuluvat velkaneuvonta, tukityöllistäminen, nuorten työllistäminen ja asiointiliikenne. Talous- ja velkaneuvonta ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Tukityöllistämistä järjestetään lähinnä pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien työllistämiseksi. Nuoria, koululaisia ja opiskelijoita työllistetään työelämään tutustuttamiseksi. Asiointiliikennettä järjestetään yleisen linja-autoliikenteen puuttuessa sivukyliltä kunnan keskustaan. Työllisyyden edistäminen Palkkatukijaksojen tarjoaminen työmarkkinatukikelpoisille Toteutuneet palkkatukijaksot työnhakijoille Työmarkkinatuen kuntakohtainen osuus<2015 Opiskelija-avustuksen maksaminen Asiointiliikenteen järjestäminen Monialainen työllisyysryhmä käsittelee työllistämisen vaihtoehtoja nuorille ja vaikeasti työllistyville henkilöille Tarjotaan 30 nuorelle kesätyötä kunnan, yritysten tai yhdistysten avulla kahdeksi viikoksi Opiskelija-avustusta maksetaan hakemuksesta Pyhännällä kirjoilla oleville tutkintotavoitteisia opintoja suorittaville opiskelijoille Asiointiliikennettä järjestetään yleisen linja-autoliikenteen puuttuessa Tavastkengältä ja Viitamäestä Työllisyysryhmän kokoukset Toteutuneet kesätyöjaksot Maksetut opiskelija-avustukset Asiointiliikenteen saatavuus 150 Muut palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ /

17 Kuntien taloudellinen vastuu työmarkkinatuen kustannuksista kasvoi vuoden 2015 alusta alkaen. Kunnat rahoittavat 50 % yli 300 päivää ja 70 % yli 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuen kustannuksista. 160 Elinkeinoelämän edistäminen Kunnan omistama teollisuushalliyhtiö edistää kunnassa toimivien teollisuus- ja palveluyritysten toimintamahdollisuuksia. Uuden teollisuusalueen käyttöönotolla mahdollistetaan uusien yritysten toimintaedellytyksiä. Maatalousyritysten toimintaedellytyksiä kehitetään eri toimenpitein. Yrityskulttuuria ja yrittäjyyttä korostavaa asenneilmastoa edistetään koulutuksella, kunnan ja yrittäjien välisellä yhteistyöllä, mediamainonnalla ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimalla. Yritystoiminnan edistäminen Yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa selvitetään yritystoiminnan kehittämisen vaihtoehtoja Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Hanketoimintaan osallistuminen Uudet työpaikat Kartoitetaan uusien ja nykyisten palveluyritysten toimitilatarpeita Osallistutaan kunnan maksuosuudella paikkakunnalla ja seutukunnassa viriäviin hankkeisiin Osallistutaan Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa projekteihin, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä kuntaan Uudet yritykset Toteutuneet hankkeet Työllisyysaste 160 Elinkeinoelämän edistäminen TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Tunnusluvut Työttömyysaste ka (Elykeskus) alle 10 % Uudet yritykset 3 kpl Uudet projektit/leader+hankkeet 2 kpl Uudet yritykset lisäävät kunnan verokertymää ja asukaslukua. Uusilla projekteilla ja hankkeilla edistetään kunnan elinvoimaa ja asukkaiden asukasviihtyisyyttä. 200 Maaseudun kehittäminen Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on huolehtia maaseutuelinkeinoviranomaistehtävistä säädettyjen lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti Haapaveden kaupungissa sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan kunnissa. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue vastaa omalta osaltaan maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä toiminta-alueellaan. Yhteistoiminta-alueen palveluksessa oleva maaseutuasiamies käy keskimäärin yhden päivän viikossa Pyhännällä, jolloin palvelu tuotetaan lähipalveluna sopimuksen mukaisesti. Pyhännän kunta järjestää toimintaa 17

18 varten toimitilat. Kunta tukee maatalousyrittäjiä tuetussa maksullisessa lomittaja-avussa ja osallistuu eläinlääkärien akuuttien viikonloppukäyntien kustannuksiin omavastuuosuuden ylittävältä osuudelta. Maksetaan viljelijätuet kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta Hakemukset käsitellään siten, että kukin tukimuoto voidaan hyväksyä maksuun kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta, mikäli valvonnat tai muut YTA:sta riippumattomat syyt eivät estä yksittäisen tilan tuen maksamista Maksuluvan avautumispäivämäärä Tuottaa Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen palvelut joustavasti ja taloudellisesti, kuitenkin riittävät resurssit turvaten Turvataan kaikille asiakkaille palveluiden saatavuus kustannuksiltaan kilpailukykyisesti, kuitenkin täyttäen tukien käsittelyvaatimukset. Kustannukset suhteessa asiakkaisiin ja kunnan asukkaisiin Tarjotaan maaseutuhallinnon palvelut ajallisesti ja alueellisesti joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti, koko Siikalatvan yhteistoiminta-alueen kuntien alueella Tarjotaan palvelut koko alueella fyysisissä toimipisteissä tarpeen mukaan. Lisäksi palveluita tarjotaan sähköisesti eri välineiden kautta. Palvelun saatavuuden toteutuminen, toimistopäivien toteutuminen, asiakaspalaute 200 Maaseudun kehittäminen TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / /maatila 2015/ / Kunnanhallitus Yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Hallinto ja sosiaalitoimisto Sosiaalitoimiston, kehitysvammahuollon, palveluasumisen ja kotihoidon hallinnointi sekä eri projektit. Lakisääteiset sosiaalipalvelut turvataan laadukkaasti eri hallinnonalojen ja toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja hyvinvointivastuulla kaikessa päätöksenteossa. Hallinto ja sosiaalitoimisto toteuttavat kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua, ohjausta ja valvontaa sosiaali- ja terveysministeriön ja kunnan antamien määräysten ja laatusuositusten mukaisesti. Sosiaalipalvelut tuotetaan lähipalveluina. työtyytyväisyyskyselyt Yhteistyön kehittäminen päivähoidon, sosiaalitoimen, neuvolan ja järjestöjen kanssa Lapset puheeksi-toimintamallin käyttöönotto Lapset puheeksimenetelmäkoulutettujen työntekijöiden määrä 18

19 30 Perusturvalautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS Hallinto ja sosiaalitoimisto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Sosiaali- ja terveyspalvelu Helmellä on menossa Lasten Kaste-hanke, joka kestää vuoden 2016 helmikuun loppuun. Hanke on järjestänyt Lapset puheeksi-kouluttajakoulutuksen, jonka koulutuksen on käynyt sosiaaliohjaajakoulukuraattori ja lastentarhanopettaja. Sosiaaliohjaaja ja lastentarhanopettaja kouluttavat menetelmän käyttöönottoon muut Pyhännällä lasten ja nuorten kanssa työskentelevät. 320 Lasten ja nuorten tukitoimet Perusturva tuottaa lasten ja nuorten tarvitsemia tukitoimia monipuolisesti jokaisen tarpeisiin eri hallinalojen välisellä yhteistyöllä. Lapset, nuoret ja vanhemmat saavat apua ja tukea eri elämäntilanteissa eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Hyvinvointia edistetään moniammatillisella yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Sosiaalitoimen, neuvolan, varhaiskasvatuksen ja kehitysvammahuollon yhteistyötä ylläpidetään ja kehitetään. Lasten ja nuorten eri tukitoimien ja palvelujen tarkoitus on toteuttaa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia. Lapsi- ja nuorisonäkökulma tuodaan esiin kunnan eri toimialojen suunnittelussa, poliittisessa päätöksenteossa sekä kuntalaiskeskustelussa. valtakunnalliset tilastot Varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy Perhetyöntekijä tarjoaa matalan kynnyksen palvelua perheisiin Lasten sijoitusten määrä 320 Lasten ja nuorten tukitoimet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Lastensuojelun tarkoitus on tukea lapsia ja perheitä ilman rankkoja tukitoimia voimaan tulleen uuden sosiaalihuoltolain mukaan perheillä on oikeus lapsiperheiden kotipalveluun ja lasten ja nuorten tukitoimiin ilman lastensuojelun asiakkuutta. 330 Vanhusten laitospalvelut Perusturva tuottaa ikäihmisten laitospalveluja Palvelukeskus Nestorissa, jossa on kaksi laitospaikkaa. 19

20 Ikäihmisten laitoshoito on asiakaslähtöistä, tavoitteellista ja säännöllisesti arvioitua. Hoito toteutetaan kirjallisen hoito- ja palvelusuunnitelman ohjaamana. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyvät hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaislaitoshoitoa annetaan Palvelukeskus Nestorissa ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksen henkilöstön määrä noudattaa lain mukaisia suosituksia. Asiakastyytyväisyyskyselyt Henkilöstömitoitukset 330 Vanhusten laitospalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / /laitoshoitopaikka 2015/2 2016/ /laitoshoitopäivä 2015/ / /laitoshoitoateriat 2015/ / Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja kuntayhtymissä -raportin mukaan vuonna 2030 Pyhännällä pitäisi olla 75 vuotta täyttäneiden määrään nähden viisi laitospaikkaa. Pyhännän perusturvalautakunta on tehnyt sopimuksen Doctagon Oy:n kanssa ajalle Palvelu sisältää geriatrian erikoislääkärin tai vanhustenhoitoon perehtyneen yleislääkärin tekemiä osastokiertoja. Kerran viikossa on puhelunkierto, jolloin lääkäri käy läpi lääkitysasiat, uusii reseptit sekä kirjoittaa todistuksia ja lähetteitä. Henkilökunnalla on mahdollisuus konsultoida lääkäriä ympäri vuorokauden asiakkaan voinnin äkillisesti muuttuessa. Palvelun tarkoitus on vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia ja ambulanssikyytien tarvetta. Palvelun hyödyllisyyttä arvioidaan kustannusmittareilla kuten vuodeosaston käytöllä, ambulanssikyydityksillä sekä laadun mittareilla kuten asiakastyytyväisyyskyselyillä. 340 Kotihoito Kotihoito tuottaa laadukkaita kotipalveluja tasa-arvoisesti kuntalaisille. 20

21 Kotihoidon tavoitteena on laadukkaiden palveluiden tuottaminen kuntalaisille tasa-arvoisesti. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa siten, että hän voi asua turvallisesti kotona mahdollisimman pitkään. Asiakasta tuetaan ja autetaan kotihoidon avulla silloin, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista. Kotihoidon työntekijät seuraavat asiakkaan vointia ja neuvovat palveluihin liittyvissä asioissa asiakkaita ja omaisia. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa ympäri vuorokauden. Asiakastyytyväisyyskyselyt Suuri tavoite on kotihoidon kehittäminen. Uutena asiana kotihoidossa kiinnitetään huomiota ikääntyvien päihteidenkäytön tunnistamiseen, koska ikääntyvien päihteidenkäyttö on lisääntynyt. Kotihoitoon laadittuja kriteereitä tarkastellaan ja otetaan käytäntöön. On tarkoitus suorittaa työajan seurantaa ja organisoida työajan käyttöä uudelleen. Työntekijöitä ohjeistetaan päihteidenkäytön tunnistamiseen. Työajan seuranta Ikääntyvien päihteidenkäyttömittarit 340 Kotipalvelu TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / /tukipalveluasiakas 2015/ / /säännöll.kotihoidon asiakas 2015/ / Kattava asuntotarjonta pyrkii huomioimaan asiakkaan tarvitseman esteettömyyden. 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö Kehitysvammaisille kuntalaisille järjestetään vammaispolitiikan periaatteiden mukaisesti vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut. Vammaispalvelut tukevat kehitysvammaisten asukkaiden toimintakykyä ja turvaavat heille yksilöllisten palvelujen avulla mahdollisuuden tasa-arvoiseen elämään. Kehitysvammaisille kuntalaisille järjestetään vammaispolitiikan periaatteiden mukaisesti vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut. Palvelut järjestetään ensisijaisesti yleisten palveluiden turvin ja tarvittaessa erityispalvelujen, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalvelujen avulla. asiakkaiden määrä asiakkaiden palvelutarve 21

22 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / /työtoimintapäivä 2015/ / /työtoiminnan asiakas 2015/ / Asiakkaiden lisääntyvä hoitoisuus on toiminnan kehittämisen haaste 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Ikäihmisten palvelut perustuvat palvelutarpeiden arviointiin. Kotihoitoa tuetaan kuntouttavan päivätoiminnan avulla ja lyhytaikaisen palveluasumisen avulla. Palvelukeskuksessa tuotetaan yksilöllistä hoitoa kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksessa on erikseen huomioitu dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet. Pyhännän kunnan vanhustenhuollon palvelurakenne kehittyy valtakunnallisten linjausten ja kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Vanhus- ja vammaisneuvoston roolia vahvistetaan ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta Ikäihmisten palvelut perustuvat palvelutarpeiden arviointiin. Kotihoitoa tuetaan kuntouttavan päivätoiminnan ja lyhytaikaisen palveluasumisen avulla. Palvelukeskuksessa tuotetaan yksilöllistä hoitoa kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksessa on erikseen huomioitu dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet. Omaishoidon vapaat toteutetaan ostopalveluna lähikunnissa ja Nestorissa. Nestorin sairaanhoitajan toimen täyttäminen toistaiseksi voimassa olevana vuoden 2016 alusta. päivätoiminta-asiakkaiden määrä työtoiminta-asiakkaiden määrä henkilöstömitoitukset, henkilöstön täydennyskoulutus 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / /Nestori palv.asum./asukas 2015/ / /Nestori/palv.as/hoitopv 2015/ / /Nestori/palv.as/ateria 2015/ / /omaishoidon piirissä olevat 2015/ / /ostopalv.sopimukset 2015/8 2016/ /palvelutalon Hilman asukkaat 2015/6 2016/

23 Pyhäntä osallistuu ja järjestää valtakunnallisten suunnitelmien mukaisia tapahtumia, kuten vanhustenviikon. 370 Päihdehuolto Kunta järjestää kuntalaisille päihdehuollon palveluja kunnan tarpeiden mukaan. Päihdehoito ja -kuntoutus ovat kuntalaisten saatavilla tarpeen mukaan. Päihdepalveluissa huomioidaan asiakas ja hänen perheensä yksilöinä. Nuoria ohjataan terveellisiin elämäntapoihin, päihteettömyyteen ja liikunnalliseen elämäntapoihin moniammatillisena yhteistyönä. päihdemittarit 370 Päihdehuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Kaksi kunnan omistaman päihdeasukkaiden asumistalon huoneistoista remontoidaan vuonna Terveyden- ja sairaanhoito Kunta tuottaa kuntalaisten terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Kiireettömät lääkäripalvelut ovat saatavilla Pyhännän terveysasemalla 2-3 päivänä viikossa lähes koko vuoden ajan. Tavoitteena on terveyspalvelujen, kuten lääkärin vastaanottojen, neuvolan, sairaanhoidon ja suun terveydenhuollon saatavuuden turvaaminen. Perusterveydenhuollon palvelut järjestetään seutukunnallisesti Haapaveden kaupungin tuottamana. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Muut terveysasemat tuottavat Pyhännällä kirjoilla olevien ja muualla asuvien asukkaiden terveyspalvelut, hoidon saatavuus työikäisten sairastavuus joista muut kunnat las- kuttavat Pyhännän kuntaa. Palveluita täydennetään ostopalveluilla. Kunta pyrkii omalla toiminnallaan edistämään kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä ehkäisemään terveyserojen syntymistä. Työikäisten terveyspalveluissa kiinnitetään huomiota terveysneuvontaan sekä omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. 23

24 380 Terveyden- ja sairaanhoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / /asukas perusterv.hoito 2015/ / /asukas erikoisterv.hoito 2015/ / Muu sosiaali- ja terveystoimi Asiakkaita ohjataan sosiaalihuollon ammattilaisten avulla. Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen Asiakkaita ohjataan ja neuvotaan asiakasmäärät asiakastyö sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön avulla, selvitetään asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestetään yhteistyöverkostojen avulla erilaisia tukitoimia, joiden avulla ylläpidetään ja edistetään asiakkaiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Nuorten koulunkäyntiä ja työllistymistä nuorten työllisyys tuetaan yhteistyöverkostoilla. Taloudellisuus Sosiaalitoimisto maksaa kuntaosuuden yli kolmesataa päivää työmarkkinatuella olevista henkilöistä. Kunta pyrkii järjestämään kyseisille henkilöille työpaikkoja kunnan eri hallinnonaloille. Pitkäaikaistyöttömien määrä 390 Muu sosiaali- ja terveystoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Sosiaalityö perustuu muutostyöskentelyyn, jonka tarkoitus on tehdä asiakkaan sosiaalipalvelujen tarve mahdollisimman lyhytkestoiseksi. 30 Perusturvalautakunta Yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ /

25 400 Hallinto ja sivistystoimisto Päivähoito-, varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri-, ja vapaa-ajanpalveluiden hallinnointi Sivistysosaston palveluiden kustannustehokas ja laadukas tuottaminen Tuotetaan sivistysosaston sisäiset palvelut ajallaan, tiedotetaan riittävästi. Työtyytyväisyyskysely 40 Sivistyslautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS Hallinto ja koulutoimisto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Toisella asteella käytettävien psykologi- ja kuraattoripalvelujen käytön kustannuksista vastaa opiskelijan kotikunta. Määräraha varataan hallinto ja sivistystoimiston alle. 405 Keskuskeittiö Keskuskeittiö tuottaa kunnan ateriapalvelut keskitetysti koululla ja osin Nestorin keittiössä. Lähtökohtana on laadukas, maistuva ja monipuolinen ruoka. Monipuolinen ruoka Keskuskeittiö tuottaa nykyisten ravintosuositusten mukaista monipuolista Asiakaspalaute, asiakastyytyväisyyskyselleen ja maistuvaa ruokaa asiakkail- Osaava henkilökunta Keskuskeittiölle rekrytoidaan muodollisesti Kelpoisuus, koulutuspäivät kelpoisia alan ammattilai- sia. Keskuskeittiön henkilökuntaa koulutetaan tarpeen mukaan. Kustannustietoisuus ja paikallisuus Keskuskeittiöllä seurataan eri raakaaineiden hinnankehitystä ja pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään lähellä tuotettuja raaka-aineita Ateriakustannus 405 Keskuskeittiö TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Keskuskeittiön aloittaessa on haasteena saada kokonaisuus sujuvasti toimimaan sekä ruuantuotannon että kuljetuksen osalta. Toimintamallin muuttuminen vaikuttaa myös muiden tulosyksiköiden sisäisiin toiminnanjärjestelyihin ruuanjakelun osalta. 25

26 410 Perusopetus Perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön tavoitteena on ympäristön tukemana tarjota oppilaalle elämässä tarvittavat monipuoliset perustiedot ja taidot, jotta hänestä kehittyisi tasapainoinen, toimintakykyinen, vastuullinen sekä elämää arvostava ja kunnioittava ihminen. Pätevä henkilökunta Avoimiin virkoihin ja toimiin pyritään saamaan muodollisesti kelpoiset työntekijät/viranhaltijat Muodollisesti kelpoiset/muodollista kelpoisuutta vailla olevat työntekijät Toisen asteen koulutuspaikka Pyhännän perusopetuksen päättävälle Yläkoulun välituntialueen kehittäminen Koulukiinteistön vuosikunnostusten lisääminen Oppilaiden opiskelumotivaation kasvu Taloudellisuus Oppilaanohjaaja ja etsivänuorisotyöntekijä yhteistyössä varmistavat kaikille perusopetuksen päättäville oppilaille sopivan jatkokoulutuspaikan löytymisen Yhteistyössä oppilaskunnan ja vapaa-aikatoimen kanssa pyritään löytämään välikäytävälle ja ulkoalueelle lisää aktiviteetteja Maalataan ja kunnostetaan koulua mm. tarvittavia seiniä, ovia ja listoja ja puhdistetaan ilmastointikanavat Kehitetään oppimisympäristöjä, uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomat muutokset opiskeluun, sähköiset opiskelumahdollisuudet Pyritään pitämään oppilaskohtaiset kustannukset lähellä maaseutumaiset kuntien keskiarvoa Toisen asteen koulutuspaikan vastaanottaneet Tehdyt hankinnat, ilmapiirikysely Tehdyt toimenpiteet ka kehitys, uudet digitaaliset opiskelumahdollisuudet AVIn joka toinen vuosi ilmestyvä tilasto. 410 Perusopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / /oppilas 2015/ / /opetus/oppilas 2015/ / /kuljetus/oppilas 2015/ / /ruokailu,muu opp.h/opp 2015/ / /vammaisopetus/oppilas 2015/6 2016/ Haasteena on alakoulun suurehkot opetusryhmät muutamissa aineissa ja keskuskeittiön sisäänajoprosessi aloitettava uuden opetussuunnitelman mukainen opetus tuo pieniä muutoksia. 420 Esiopetus Toiminnan tavoitteena on tasapainoinen ja iloinen lapsi, joka saa kokea tekemisen ja onnistumisen riemua. Lapsen itsetunto vahvistuu ja hän ottaa huomioon myös toiset. Esikouluvuoden aikana vahvistetaan lapsen kouluvalmiuksia ja pyritään joustavaan perusopetukseen siirtymiseen. 26

27 Pätevä henkilökunta Avoimiin virkoihin ja toimiin pyritään saamaan muodollisesti kelpoiset Muodollisesti kelpoiset/muodollista kelpoisuutta vailla olevat työntekijät työntekijät/viranhaltijat Ryhmäkoot lähellä valtakunnallisia Huolehditaan riittävästä määrästä Ryhmäkoko/työntekijä suosituksia työntekijöitä. Sähköisten materiaalien käyttöönotto osana opetusta Hankitaan esikoulun käyttöön tablettitietokoneita ja älytaulu Hankinta Taloudellisuus Pyritään pitämään oppilaskohtaiset kustannukset lähellä maaseutumaiset kuntien keskiarvoa AVIn joka toinen vuosi ilmestyvä tilasto. 420 Esiopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / /esiopetus oppilas 2015/ / /esiopetus/opetus/opp 2015/ / /esiopetus/kuljetus/opp 2015/ / /ruokailu,muu opp.h/opp 2015/ / Esiopetuksessa on kaksi opetusryhmää lukuvuonna ja varaudutaan kahteen opetusryhmään myös lukuvuonna Tulevana kolmena vuotena esikouluun tulee lasta. 430 Päivähoito Päivähoito on kunnallinen varhaiskasvatuspalvelu, jota tarjotaan päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoidossa ja perhepäivähoidossa. Päivähoitopaikka järjestetään viimeistään kahden viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä huoltajien työn tai opiskelun vuoksi päivähoitopaikkaa tarvitseville lapsille ja muille viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. 27

28 Tavoite Toimintasuunnitelma Mittari Päivähoidon riittävä tarjonta Päivähoitopaikkojen järjestäminen: toimintapäivät päiväkoti 253 x 21 paikkaa (12 kk) ryhmäperhepäivähoitokoti 211 x 12 paikkaa (10 kk) perhepäivähoito 232 x 12 paikkaa (11 kk) Esikoululaisten päivähoito 253*10 Päivähoitopaikat: Päiväkoti 5313 läsnäolopäivää Ryhmäperhepäivähoito 2532 läsnäolopäivää Perhepäivähoito 2784 läsnäolopäivää Esikoululaisten päivähoito 2530 läsnäolopäivää Laadukas päivähoito Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa Perheiden tukeminen: Päivähoidonjohtaja toimii päivähoidon edustajana lasten hyvinvointityöryhmässä. Toteutetaan lapset puheeksi mallia vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä Erityislastentarhanopettajan palvelut ostopalveluna Täydennyskoulutus Käydään keskustelut vanhempien kanssa ja tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat kaikille lapsille. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän kokoukset. Lapset puheeksi mallin mukaiset keskustelut vanhempien kanssa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja 2pv/kk Henkilöstön täydennyskoulutuspäivät 2-3pv/ työntekijä 430 Päivähoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / /läsnäolopv 2015/ / /hoitolapset yhteensä 2015/ / /hoitolapsi/päiväkoti 2015/ / /hoitolapsi/perhepäivähoito 2015/ / /hoitolapsi/ryhmäperhepäiväh. 2015/ / /hoitolapsi/esikoul. päivähoito 2015/ / Päivähoidon toimintatuotot arvioitu kuluvaa vuotta pienemmäksi johtuen runsaista vanhempainvapaista, henkilökuntaa ei kuitenkaan voi supistaa väliaikaisesti pienempien ryhmien vuoksi. Kuluvalle vuodelle ryhmäperhepäivähoito oli laskettu vain osalle vuotta, mutta päiväkotisuunnitelmien vuoksi vuodelle 2016 on varauduttu ryhmäperhepäivähoidon jatkumiseen. Varhaiskasvatus päivähoidossa perustuu koko päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan. Otetaan huomioon mahdolliset varhaiskasvatuksen lainsäädännölliset muutokset palvelun järjestämisessä. 460 Vapaa-aikatoimi : Vapaa-aikatoimen tarkoitus on luoda erilaisia mahdollisuuksia kuntalaisten vapaa-ajan viettoon ja innostaa liikunnan pariin. 28

29 Houkuttelevat harrastusmahdollisuudet Nuorisotilojen muuttaminen soveltumaan useammalle käyttäjäryhmälle Tehdyt toimenpiteet, käyttäjämäärä. Nuorten monipuolinen harrastustoiminta Liikunta-alueen uudistaminen Tuetaan seuroja/ yhdistyksiä nuorille suunnatun toiminnan järjestämiseksi Koulukeskuksen Frisbeegolf radan laajentaminen Järjestetty toiminta. Tehdyt toimenpiteet 460 Vapaa-aikatoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Ylläpidetään olemassa olevat liikunta mahdollisuudet hyvänä joilla tuetaan kuntalaisten arkiliikuntaa ja hyvinvointia. Järjestetään kuntalaisille monipuolisia tapahtumia. 490 Kulttuuritoimi Pyhännän kunnan kulttuuritoimen tarkoituksena on laadukkaiden kulttuuritapahtuminen järjestäminen kuntalaisille sekä kuntalaisten virkistyksen ja hyvinvoinnin lisääminen. Pyhännän kunnankirjaston tarkoituksena on osana valtakunnallista kirjastoverkkoa tarjota asiakkaille tasavertaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, sivistämiseen ja virkistäytymiseen. Kirjasto toimii kuntalaisten henkisesti aktivoivana kohtaamispaikkana, tieto- ja kulttuurikeskuksena, joka tarjoaa maksutta käyttöön perinteisen kirjastokokoelman, tietotekniikan käytön sekä erilaisia opastuksia ja tapahtumia. Erityisesti lasten ja nuorten lukuharrastus on kirjastotoimen painopistealueena. Lisätään kulttuuritoimintaa Tarjotaan uusia kulttuuritapahtumia Tilaisuuksien määrä ja pyritään tarjonnassa kuulemaan ehdotuksia tapahtumista/esiintyjistä Lainaus pysyy nykyisellä tasolla Huolehditaan valikoiman vaihtumisesta Lainojen määrä lainaa ja kiinnostavien kirjojen han- kinnasta sekä kaukolainoista Aukioloajat ovat asiakasystävälliset Kuunnellaan asiakaspalautetta aukioloajoista ja kehitetään niitä henkilöstön työaikojen puitteissa Fyysiset käynnit/asukas Kirjaston toiminnan monipuolistaminen Lasten ja nuorten lukuharrastuksen tukeminen Kirjasto järjestää asukkaille monipuolisia toimintaansa kuuluvia tapahtumia Kirjaston tukee lasten- ja nuorten lukuharrastusta järjestämällä kirjastonkäytön opetusta, kirjavinkkausta, satutunteja ja kirjailijavierailuja Tapahtumamäärät ja tapahtumalista Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lainauksen osuus kokonaiskirjalainauksesta % ja tapahtumalista 29

30 490 Kulttuuritoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / /lainaus 2015/ / /opetustunnit kans.op 2015/ / Kulttuuritoimi pyrkii vastaamaan kuntalaisten toiveisiin ja tavoittamaan eri-ikäiset kuntalaiset monipuolistamalla toimintaa, jotta mahdollisimman monilla olisi mahdollisuus osallistua tapahtumiin ja kokea kirjasto kunnan kulttuurikeskuksena. 40 Sivistyslautakunta Yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Hallinto ja tekninen toimisto Tehtäviin kuuluu teknisen lautakunnan hallinnolliset tehtävät. Hyvät teknisentoimiston palvelut Palvelut tuotetaan joustavasti ja Saatu palaute ajallaan 50 Tekninen lautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS Hallinto ja tekninen toimisto Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Yhdyskuntasuunnittelu Tehtävänä kaavoitus, tekninen suunnittelu ja rakennuttaminen, maanmittaus ja muu kiinteistötoimi. Houkuttelevammat tontit Periojantien asemakaavoituksen Kuntalaisten ja rakentajien palaute jatkaminen ja Kairantien asemakaava muutos Uudet investoinnit Esiselvityksiin varaudutaan Selvitykset Tontti markkinointi Jatkuva tonttihaku Tonttikauppa 30

31 510 Yhdyskuntasuunnittelu TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Tehtäviin kuuluu kunnan julkisten kiinteistöjen kiinteistön hoidosta vastaaminen sekä kunnan suorassa omistuksessa olevien asuntojen sekä teollisuus- ja liiketilojen kiinteistönhoidosta vastaaminen. Kunnossapidosta huolehtiminen Vuosikorjaustyöt, varaudutaan muutostöihin Kiinteistön seurantaohjelma Taloudellisuus Kilpailutetaan sähkö- ja lvi-työt Kustannussäästö Turhista kiinteistöistä luopuminen Tavastkengän koulu myyntiin. Pyritään myymään teollisuustiloja (halliyhtiön toimesta) Tehdyt toimenpiteet 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Kiinteistöjen kunnossapidolla pyritään parantamaan kiinteistöjen tilaa. 540 Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto Tehtäviin kuuluu kunnan maa- ja vesialueiden vuokraukset sekä maa- ja metsätilojen hoito. Metsien hoito Metsää myydään ja hoidetaan metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsänhoitosuunnitelman toteutuminen Metsänhoitosuunnitelma tarkistetaan. Vesistöjen tilan seuranta Siikajoen yhteistarkkailu Tuloksien seuranta Tilojen myynti Patahiekan matkailutontti myyntiin Tehdyt toimenpiteet. 540 Maa- ja metsätilat ja ympäristön huolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Suunnitelmallisella metsähoidolla parannetaan kunnan metsien tilaa ja niistä saatavaa taloudellista hyötyä. 31

32 550 Jätehuolto Jätehuolto on kuntien yhteisellä jäteyhtiöllä (Vestia Oy:lle) hoidettavana. Jäteveden puhdistustoiminta hoidetaan yhteistyössä Siikalatvan keskuspuhdistamon kanssa. Sisäisestä viemäriverkostosta huolehtiminen kuuluu kunnan tehtäviin. Tavoite 2016 Mittari Kunnossapito Vuosihuollot Hälytykset Taloudellisuus Jätevedenhinnan korotus 0,20 e/m³. Päivystyksen kilpailutus. Tehdyt toimenpiteet 550 Jätehuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Jätevedenhinta pyritään pitämään kohtuullisella tasolla. 555 Energiahuolto Toiminnan tavoitteena on toimittaa kiinteistöille kaukolämpöä ja huolehtia kaukolämpöverkoston toiminnasta. Lämpö ostetaan Latvaenergia Oy:ltä. Taloudellisuus Energiahintaa korotetaan 2,5 %. Kustannusseuranta Lämpöverkostosta huolehtiminen Kunnossapito Verkoston toiminta 555 Energiahuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Kaukolämmön turvaaminen asiakkaille. 560 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Tehtävänä on huolehtia puistoista, yleisistä alueista, kaavateistä, kevyenliikenteen väylistä, uimarannoista ja venevalkamista sekä katuvalaistuksesta ja yksityisteistä sekä muista liikenneasioista. 32

33 Tavoite 2016 Mittari Yleisten alueiden kunnossapito Uimarantojen-, leikkipaikkojen- ja Tarkastukset ja saatu palaute luontopolkujen kunnossapito Työllistäminen Yleisten alueiden ja reitistöjen kunnossapito Kuntalaisten palaute ja siistiminen Tiestön kunnossapito Tiestöä ja yleisiä alueista kunnossapidetään hoitosopimuksen mukaisesti. Kuntalaisten palaute Avustetaan 300 m ja sitä pitempiä Tehdyt toimenpiteet yksityisteitä talviaurauksessa ja kesäkunnossapidossa. Viikatetien loppuosalle rakennetaan uudet salaojat. Viihtyisyyden ylläpito Kesäkukat keskustaajamaan. Saatu palaute 560 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Turvallisen, virikkeellisen ja viihtyisän kuntakuvan luominen pitämällä liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet hyvässä ja siistissä kunnossa. 600 Rakennusvalvonta Tehtäviin kuuluu rakennus- ja maa-ainesvalvonta. Tavoite 2016 Mittari Soramonttujen maisemoinnin parantaminemoinnissa. Opastetaan soramonttujen maise- Tarkastukset Laadukas rakentaminen Työmaapäiväkirja ja huoltokirja rakentajille. Opastus, neuvonta ja tarkastukset Opastetaan vanhuksia korjausavustusasioissa. Parempi yleinen maisemakuva Pidetään siisteyskatselmus Annetut huomautukset 600 Rakennusvalvonta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Rakennusneuvonnalla ja ennaltaehkäisevällä suunnittelulla ja joustavilla lupaprosesseilla vaikutetaan rakentamisen ja korjaamisen laadun parantamiseen. 610 Palo- ja pelastustoimi Tehtävänä on yhteistyössä Jokipelastuksen kanssa turvata palo- ja pelastustoiminta Pyhännän kunnan alueella. 33

34 Tavoite Mittari Päivälähdön turvaaminen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Toimintakertomus suunnitelman mukaan Kehittäminen Osallistutaan Jokipelastuksen päätöksentekoon ja kehittämiseen. Toiminta 610 Palo- ja pelastustoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Päivälähdön turvaamisella varmistetaan palo- ja pelastustoiminnan palvelun toimintavarmuus Pyhännällä. 50 Tekninen lautakunta Yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ / Käyttötalous yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2015/ /

35 3 TULOSLASKELMAOSA Talousarvion tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä taloudellisen käyttöiän mukaisiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa lasketaan yhteen talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavia tietoja: Toimintakate osoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla vuosikate ilmoittaa paljonko tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Tuloksen jälkeen esitetään poistoeron, varausten ja rahastojen muutos. Tuloslaskelma päättyy tilikauden yli- tai alijäämään. 35

36 TULOSLASKELMAOSA (ulk.) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot Yhteensä Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten muutos Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

37 TULOSLASKELMAOSA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot Yhteensä Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten muutos Varausten ja rahastojen muutokset Yth TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/toimintamenot % 21,4 23,1 Vuosikate/poistot % 84,3 79,6 Vuosikate, /asukas 416,4 355,8 Kertynyt ylijäämä, /asukas Asukasmäärä

38 Valtionosuuksien kehitys Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot/ (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eriä. Tunnuslukua voidaan tulkita siten, että maksurahoituksen kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate prosentteina poistonalaisista investoinneista = 100 x Vuosikate/Keskimääräinen poistoalaisten investointien omahankintameno. Kuvaa investointien ja vuosikatteen suhdetta. Vuosikatteen tulisi kattaa poistot. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä tai ylijäämäinen. kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, jos vuosikate on keskimäärin poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, kunnan tulorahoitus on heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa, vaan kunnan toimintaympäristö vaikuttaa tavoitteen määrittämiseen kunnassa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas = (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)/ Asukas Kuvaa kunnan pitkän aikavälin tulorahoitustarvetta. Pitkän aikavälin tulorahoituksen tavoitearvo tulisi olla vähintään euroa asukasta kohden. 38

39 4 INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointeihin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille ja hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. INVESTOINTIOSA TA 2015 KUSTANNUS- TA 2016 TS 2017 TS LTA ARVIO Yleishallinto 1101 Hallinto-osaston kiinteä omaisuus Menot Tulot Netto Yhteensä Tavoitteet: Varaudutaan maa-alueiden ostoon Hallinto-osaston kalusto Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Varaudutaan hankkimaan poistonalaisia atk- ja muita kalusteita hallinto-osaston käyttöön Osakkeet Menot Netto Yhteensä Yleishallinto yhteensä Menot Tulot Netto Yhteensä Perusturvalautakunta 3201 Terveysaseman peruskorjaus Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Terveysaseman laajempi peruskorjaus Palvelutalo Hilman lämmitysjärjestelmä Menot Netto Yhteensä PAV-asuintalon peruskorjaus Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Uusitaan kaksi PAV-talon asuntoa Palvelukeskuksen keittiön lattian uusiminen Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Uusitaan Palvelukeskus Nestorin keittiön huonokuntoinen lattia. Perusturvalautakunta yhteensä Menot Netto Yhteensä

40 INVESTOINTIOSA TA 2015 KUSTANNUS- TA 2016 TS 2017 TS LTA ARVIO Sivistyslautakunta Talonrakennus 4216 Keskuskeittiö Menot Netto Yhteensä Päiväkodin muutostyöt Menot Netto Yhteensä Päiväkoti-esikoulu Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Rakennetaan päiväkoti-esikoulu koulukeskuksen yhteyteen. Hanke aloitetaan esiselvityksellä Peruskoulun kalusto Menot Netto Yhteensä Siivouksen koneet Menot Netto Yhteensä Peruskoulun tietotekniikkahankinnat Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Hankitaan yläluokille kannettavia tietokoneita. Sivistyslautakunta yhteensä Menot Netto Yhteensä Tekninen lautakunta 6303 Katu- ja tievalaistus Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Katuvalojen rakentaminen Järvitielle, Metsätalontielle, Tähtipolulle ja Aurinkopolulle Keskus- ja Manuntie parantaminen Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Parannetaan keskustaajaman viihtyisyyttä ELY-keskuksen yhteishankkeella Koivukujan vene- ja uimapaikka Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Rakennetaan uusi vene- ja uimapaikka Koivukujan päähän Kaavateiden rakentaminen Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Kirjavaniementien peruskorjaus. 40

41 INVESTOINTIOSA TA 2015 KUSTANNUS- TA 2016 TS 2017 TS LTA ARVIO 6334 Kaavateiden päällystäminen Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Akselikujan päällystäminen 6340 Aktiviteettipuisto Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Aktiviteettipuiston rakentaminen kirjaston ja torin läheisyyteen Urheilukentän maavallikatsomo Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Rakennetaan urheilukentän vanhan katsomon tilalle uusi maavallikatsomo Tavastkengän koulunmäen ja Einontien viemäröinti Menot Tulot Netto Yhteensä Kunnallistekniikan rakentaminen Menot Tulot Netto Yhteensä Tavoitteet: Leiviskänkankaan uuden teollisuusalueen kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen. Hankkeelle on myönnetty EAKR:n avustusta 40 % Roopintien ja Akselikujan viemäröinti Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Uusitaan Roopintien ja Akselikujan vanha betoniviemäri Kaukolämpölinjojen rakentaminen Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Varaudutaan kaukolämpöverkon rakentamiseen Saturannan asuinalueelle Kaavoitus Menot Netto Yhteensä Tavoitteet: Periojantien asemakaavoitus ja Kairantien asemakaavamuutos. Tekninen lautakunta yhteensä Menot Tulot Netto Yhteensä Investoinnit yhteensä Menot Tulot Netto Yhteensä

42 5 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Lisäksi rahoitusosassa esitetään lainakannassa tapahtuvat muutokset. RAHOITUSOSA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Yhteensä Rahoituksen rahavirta Yhteensä Rahavarojen muutos Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 1,3 1,4 Kassan riittävyys, pv 14,9 16,6 Asukasluku

43 Tulorahoituksen riittävyys TP12 TP13 TP14 TA15 TA16 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate 5.1 Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Investointien omarahoitustavoitteen toteutuminen on osoitettavissa rahoitusosan Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän avulla. Kertymän kehitystä tarkastellaan vuosittain lähtien talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden Toiminnan ja investointien rahavirrasta, johon lisätään tai josta vähennetään arvioidut vuosittaiset rahavirrat. Suunnittelukauden lopussa kertymän tulisi olla vähintään 0 tai positiivinen. tällöin tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Jos mainittuihin vuosiin sisältyy määrältään poikkeuksellisia satunnaisia tuloja tai menoja taikka tavanomaista suurempia investointeja, on kertymäkautta perusteltua pidentää. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat varainhoitovuoden lopussa/ Kassasta maksut varainhoitovuonna. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää päivän kassan riittävyyttä. 43