Käpälämäki. Käpälän jälkiä Tunteita herättävä tupsukorva C. A. Borgström syntymästä 100 vuotta Museon kevätkauden näyttelyt Karhuntaljat kirkoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käpälämäki. Käpälän jälkiä Tunteita herättävä tupsukorva C. A. Borgström syntymästä 100 vuotta Museon kevätkauden näyttelyt Karhuntaljat kirkoissa"

Transkriptio

1 Käpälämäki 2 / 2009 Suomen Metsästysmuseon tiedotuslehti Käpälän jälkiä Tunteita herättävä tupsukorva C. A. Borgström syntymästä 100 vuotta Museon kevätkauden näyttelyt Karhuntaljat kirkoissa Käpälämäki 2 /

2 Käpälämäki Suomen Metsästysmuseon tiedotuslehti 2 / 2009 Päätoimittaja: Anne Uotila-Laine Toimitussihteeri: Taru Liukkonen Toimitus: Vesa Anttila, Jukka Peltonen, Pekka Allonen Taitto: Henry Forssell Painopaikka: Oy Formato Print Ab, Porvoo ISSN SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus 4 Ilkka Qvickin erätunnelmia 5 Museon kevätkauden näyttelyt 8 C. A. Borgström syntymästä 100 vuotta 12 Tunteita herättävä tupsukorva 15 In memoriam Heikki-Paavali Salonen 16 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia 20 Suomen Metsästäjäliitto ja Eräkontti saman katon alle 22 Ase ja Kirja kehittämisvaiheessa 23 Pentti Kataja: Elämää ja eräpolkuja 24 Nimet kertovat Pohjois-Norjan suomalaishistoriasta 25 Karhuntaljat kirkoissa 28 Sukellus Metsästäjäliiton arkistoon 30 Talvikki 2010 Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, RIIHIMÄKI Avoinna Touko-elokuu ti-su Syys-huhtikuu ti-pe 9-16, la-su Tammikuun avoinna. Maanantaisin suljettu. Juhlapyhien poikkeukset aukioloajoissa suljettu suljettu. Pitkäperjantaina 2.4. suljettu avoinna. 2. pääsiäispäivänä 5.4. suljettu. Pääsyliput Aikuiset 5, lapset 7-16 v. 2,5, lapset alle 7 v. 0 Perhelippu 10, opisk., varusm., tyött., eläkel., ryhmät (väh. 20 hlö) 3,5, koululuokat/hlö 2,5 Opastus 35 (etukäteisvaraus) NÄYTTELYT ILKKA QVICK Erätunnelmia METSÄN SYNTY, ERÄ JA ELO Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa HIRVI VAI VENE Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen museon Pekka Kivikkään kokoelmasta KOHTAUKSIA METSÄSSÄ Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely ERÄKUVAPUISTO Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun eräkulttuurista ERIK BRUUN Tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä FISKARS 2010 SM-PUUKKOKILPAILUN PALKITUT PUUKOT Elo - syyskuu VUODEN LUONTOKUVAT KETTU Kettu riistaeläimenä Juha Mälkösen kettukuvia Tapahtumat vuonna Talvikki - Koko perheen talviretkeilytapahtuma Pönttöpäivä Valtakunnallinen museoviikko Kansainvälinen museopäivä Riihimäki-sunnuntai Oravan päivä. Metsästysmuseon 20. vuosipäivä Joulumyyjäiset Muutokset mahdollisia. 2 Käpälämäki 2 / 2009

3 Pääkirjoitus Kaksikymmentä vuotta on lyhyt tai pitkä aika, riippuen siitä miltä kannalta asiaa tarkastelee. Ihmisen elämässä yleensä yksi neljännes eliniästä on noin kaksikymmentä vuotta. Museoiden historiassa kaksikymmenvuotias on vasta elinkaarensa alussa. Ensi vuonna tulee Suomen Metsästysmuseon toiminnan 20 vuotta Riihimäellä täyteen. Metsästysmuseon juuret ovat kuitenkin erittäin syvällä, sillä museon perustamissanat lausuttiin jo vuonna 1930 Suomen Yleisen Metsästäjäliiton kokouksessa. Maamme itsenäisyyden säilyttäminen vaati koko kansakunnan tarmon seuraavina vuosina ja vasta 1960-luvulla oli asia uudelleen ajankohtainen. Museon perustamissanat lausui uudelleen silloinen Suomen Metsästäjäliiton varapu- Kuva: Juhani Honkanen. heenjohtaja professori C. A. Borgström. Tarmokkaan toiminnan tuloksena avattiin Porvoossa Suomen Metsästys- ja riistanhoitomuseo Tilanpuutteen takia olivat toimintaedellytykset Porvoossa rajalliset ja uusien toimitilojen etsintä oli ajankohtaista jo 1980-luvun puolivälissä. Museotoiminnan siirryttyä Riihimäelle, Erämessukaupunkiin, muuttui myös museon nimi nykyiseen muotoonsa. Professori Osmo Lapon suunnittelema Metsästysmuseo avattiin yleisölle Erämessujen aikaan. Riihimäellä on ensi vuonna muutenkin syytä juhlaan, sillä Riihimäen kauppala sai kaupunkioikeudet Kaupungin 50-vuotisjuhlavuoden ohella Suomen Metsästysmuseo viettää omaa juhlavuottaan työn merkeissä. Haluamme muistaa kaupunkilaisia ja kaikkia asiakkaitamme järjestämällä maaliskuun 27. päivänä linnunpönttöpäivän. Aikanaan erinomaisen suosion saanut Paloheimo Oy:n pönttöpäivä elvytetään eri tahojen kanssa yhteisvoimin uudelleen. Ohjelmallinen Talvikki-tapahtuma helmikuussa on tarkoitettu kaikille erä- ja talviretkeilystä kiinnostuneille. Juhlavuoden näyttelyistä merkittävä on tunnetun graafikon Erik Bruunin tuotantoa esittelevä kesänäyttely. Puistoalueelle tulee uusi kokeileva valokuvanäyttely riihimäkeläisen valokuvaaja Timo Syrjäsen dokumenttitöistä. Koko vuoden näyttelyiden ohjelmatarjonta huipentuu syksyyn, jolloin museo viettää Kettu-näyttelyn avajaisten yhteydessä 20-vuotisjuhliaan. Tunnetun luontokuvaaja Juha Mälkösen kettukuvat muodostavat näyttelyssä oman kokonaisuutensa. Museon perinteistä vuosipäivää vietetään Oravan päivän merkeissä Silloin haluamme muistaa kaupunkilaisia tarjoamalla kakkukahvit. Taitekohdissa on myös hyvä katsoa taakseen, mitä on saatu aikaiseksi ja suunnata katse tulevaisuuteen, mihin ollaan pyrkimässä. Museotoimintaa näin sisältä päin tarkastellen, ensimmäisenä on todettava tyhjän tilan täyttymisen -lain toteutuneen 150 prosenttisesti. Kahdenkymmenen vuoden aikana kokoelmat ovat karttuneet ja näyttelytoiminta laajentunut äärimmilleen. Nyt on jo aika myös uudistua ja rakentaa uutta perusnäyttelyä. Ideoita ja suunnitelmia on, mutta jotta ne toteutuisivat, täytyy myös perusasioiden uudistua. Kaksikymmenvuotias museorakennus kaipaa jo ehostusta ja sen jälkeen voimme aloittaa uuden perusnäyttelyn rakentamisen ja esitellä yleisölle uudistuneen raikkaan näyttelyilmeemme. Meillä on selkeä tavoite, jota kohti pyrimme lähivuosina. Anne Uotila-Laine Käpälämäki 2 /

4 Ilkka Qvickin erätunnelmia Näyttelyä oli lokakuisena iltana avaamassa noin seitsemänkymmenen erätaiteen ystävän joukko, jolle taiteilija kertoi taulujensa syntytaustoja. Metsästysmuseon vuoden 2009 näyttelykauden päättää Pielavedellä asuvan Ilkka Qvickin värikäs ja tunnelmallinen taidenäyttely, jonka pääosassa on suomalainen luonto eläimineen ja vuodenaikojen vaihteluineen. Ilkka Qvick on itseoppinut taiteilija, joka on harrastanut piirtämistä pikkupojasta lähtien. Öljyvärimaalaus alkoi vuonna 1995 vaimolta joululahjaksi saadun öljyväripaketin myötä, ja oma tyyli ja tekniikka löytyivät vähitellen vuosien kokeilujen kautta. Aiheet tauluihinsa taiteilija saa lähinnä Pielaveden Pajuskylän luonnosta. Qvickin maalauksia on aikaisemmin ollut esillä mm. Kuopion Erämessuilla ja Kansantaidekeskus Tomtebossa Helsingissä. Luonto tarjoaa Qvickille paitsi aiheita tauluihin myös konkreettista saalista riistan ja kalojen muodossa. Metälle pittää päästä toteaa taiteilija, jonka pyyntiharrastus jakautuu nykyisin suunnilleen tasan metsästyksen ja kalastuksen välillä. Qvickin nimi on vuosien mittaan näkynyt usein mm. Simojoen lohisaalistilastoissa. Pyyntiverisyytensä taiteilija lienee perinyt isältään, joka aikoinaan metsästi paljonkin, olihan riista ennen merkittävä lisä ruokapöytään. Viime aikoina metsänkäynnis- 4 Käpälämäki 2 / 2009

5 sä ovat tunnelmat ja luonnossa oleskelusta nauttiminen alkaneet kuitenkin merkitä enemmän kuin saaliin saaminen. Taiteilija on myös huolestunut suomalaisen nuorison lisääntyvästä vieraantumisesta luonnosta ja eräkulttuuristamme. Omalta osaltaan Qvick on huolehtinut eräperinteen siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle, sillä perheen pojat ovat isänsä tapaan innokkaita erämiehiä. Näyttely on esillä asti. Kevättä rinnassa. Museon kevätkauden näyttelyt Metsän synty, erä ja elo Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa Unohtakaa Kalevala! julistivat Rauta-aika TV-sarjan tekijät aikoinaan. Ei kuitenkaan ole mitään syytä unohtaa kansalliseepostamme, joka jaksaa innoittaa myös taiteilijoita sukupolvesta toiseen. Tammikuun puolivälissä Metsästysmuseossa avattava Metsän synty, erä ja elo -näyttely esittelee venäläisen graafikko Juri Ljukshinin näkemyksiä kansalliseepoksemme erällisistä teemoista. Kalevalaa on juhlittu meillä tänä vuonna näyttävästi Ateneumissa. Elias Lönnrot onnistui kokoamaan Kalevalaan kaikkien maailman kansojen syvimmät ajatukset. Hän oli todellinen henkinen lääkäri kootessaan tämän runoteoksen. Akseli Gallén-Kallela on tunnetusti kuvannut Kalevalaa niin voimakkaasti, että uudet yrittäjät eivät meillä ole onnistuneet tahdosta ja taidoistaan huolimatta valtaamaan tämän kansalliseepoksemme kuvittajien kuvittajan paikkaa. Metsästysmuseossa on kattava kokoelma metsästystä harrastavien kansalaisten exlibriksiä. Suomen exlibrisyhdistys järjesti vuonna 1999 Kalevala-aiheisen kansainvälisen exlibriskilpailun, johon osallistui runsaasti taiteilijoita ulkomailta. Tämä osoitti selvästi, että Kalevala elää edelleen voimakkaasti ja kiehtoo taiteilijoiden mieliä. Samalla selvisi se, että meillä on joukko taide-exlibristen keräilijöitä, jotka ovat omistautuneet keräilykohteessaan Kalevalan maailmaan. Metsästysmuseoon tuleva näyttely kertoo metsästä ja ihmisistä kalevalaisessa ympäristössä. Tarkoituksena on esittää taideexlibristen avulla, miten loistavia tuloksia syntyy, kun taiteilija ymmärtää Kalevalan runon sisällön, sen sisältämän musiikin, Käpälämäki 2 /

6 ihmisen ja luonnonvoimat sekä metsän pyhyyden. Silloin päästään kuvamaailmaan, joka herkkyydessään, värimaailmassaan ja elämisen voimakkuudessaan synnytti suomalaisen metaforan metsä ja ihminen. Tämän tulkitsijana on mestari Juri Ljukshin tehnyt näitä Kalevala-aiheisia töitä vuodesta Tulokset puhuvat puolestaan. Ne ovat pieniä helmiä, joihin mahtuu koko maailma. Samalla ne loistavasti korostavat Kalevalan asemaa maailmankirjallisuuden suurten runoeeposten joukossa ja osoittavat, että suomalainen metsäinen kulttuuri ja meidän historiamme herättää kiinnostusta myös ulkomailla. Taiteilija itse kertoo, että hän löysi Kalevalan ollessaan Petroskoissa: Minulle Kalevala on polku, jolla opin tuntemaan esi-isäni, alkukantaisen maailman äänet, laulut, loitsut ja rukoukset ihmiskunnan maailmanhengelle. Ne sisältävät kansanrunojen musiikin. Vesi antoi elämälle hengen. Kalevalan runojen musiikki on veden musiikkia. Muinaiset runonlaulajat olivat useimmiten vesien rantojen asukkaita. Monet suuret runoilijat ja kertojat ovat olleet sokeita: Homeros, Milton, Perttunen. Sokean runoilijan tietoisuudessa ulkopuolisen maailman olemus kirkastuu. He näkevät ihmiskunnan syvimmän olemassaolon luonnon, sanan, musiikin ja loitsun kautta. Runoista henkii alkukantainen myyttinen luomisvoima. Runon rakenne vaatii usein kääntymistä värin ja värihahmon puoleen. Me voimme nauttia ja tutkia näitä kuvia, joiden sanoma pakottaa meidät myös tutustumaan tarkemmin kyseisten Kalevalarunojen sisältöön. On hienoa, kun taiteilija on oivaltanut runosta jonkin lisäulottuvuuden, joka ei ehkä ole aiemmin avautunut kuulijalle. Mestari Juri Ljukshin täyttää tänä syksynä 60 vuotta. Voidaan sanoa, että niistä vuosista, jotka Ljukshin on työskennellyt Kalevalan parissa, on tullut osa hänen elämäkertaansa - ne ovat merkittävällä tavalla rikastuttaneet häntä taiteilijana. Temperamenttisena ja impulsiivisenä ihmisenä Ljukshin on tartuttanut Kalevala-innostuksensa myös moniin ystäviinsä ja laajentanut siten Kalevala-tuntemusta kansainvälisissä taiteilijapiireissä. Ljukshin on pitänyt useita näyttelyitä Suomessa. Hänellä on täällä lukuisia ystäviä ja tuttavia, joille hän on tehnyt 20 vuoden aikana useita Kalevala-aiheisia exlibriksiä. Näistä korkeatasoisista kulttuuriamme tukevista hienoista taidehelmistä voimme nauttia ensi tammikuussa avautuvassa näyttelyssä. Toivottavasti museon ystävät löytävät tämän näyttelyn ja toivottavasti sen erikoislaatuisuus innostaa nuorempaakin katsojakuntaa liikkeelle. Taiteen rajattomuus, runouden suuruus sekä metsien monimuotoisuus ihmisineen ja aikakausineen olkoot elämäämme rikastuttavia ja kehitystä eteenpäin vieviä voimia. Museolla on tärkeä tehtävä avata ikkunoita joka aikakaudelle. Tässä on yksi voimakas esimerkki siitä, että meillä on hyvät ja terveet juuret jaksakaamme vain kasuta ja kavuta eteenpäin. Kun ymmärrämme historiaamme, niin tulevaisuuskin on täynnä voimavaroja, joihin vain tartutaan. Tässä näyttelyssä on sitä voimaa, josta on mukava ammentaa. Pekka Salminen näyttelykoordinaattori 6 Käpälämäki 2 / 2009

7 Hirvi-, vene-, aurinko- ja kuumerkkejä kalliopiirroksina Peri VI -niemellä, Äänisen itärannalla. Kuva: Jukka Peltonen. Hirvi vai vene Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen museon Pekka Kivikkään kokoelmasta Näyttelyssä on nähtävillä suomalaisia kalliomaalauksia pääasiassa kampakeramiikan ajalta. Nämä esihistorialliset Suomen kallioihin punamullalla maalatut kuvat tai kuvaryhmät on aikanaan tehty veden äärellä sijaitsevaan aurinkoon katsovaan murtopintaiseen, ehkä hieman eteenpäin kallistuvaan jyrkänteeseen, jääkauden hiomaan seinämään tai maamerkiksi sopivaan siirtolohkareeseen. Useimmat sijaitsevat yhä käytössä olevien vesiteiden rannoilla, järvikapeikoissa, koskien niskoilla, reittien risteämissä tai soistuneiden vesireittien varsilla. Suomen kalliomaalausten ihmisen koukkupolviset figuurit, hirven, veneen ja hirvensarvien kuvat, ovat osa Norjasta Siperiaan ulottuvaa pohjoista kuvavyöhykettä. Ne lähettävät hiljaisia viestejä pohjoisen pyyntiväestön maisemasta, elintavasta ja kokemusmaailmasta. Hirvi vai vene -näyttely on koottu Kauko Sorjosen säätiön Keski-Suomen museolle lahjoittamasta Muinaistaidekeskuksen Kivikkään kokoelmasta. Käpälämäki 2 /

8 Professori C. A. Borgström Syntymästä 100 vuotta Carl August Borgström ( ) oli lääketieteen tohtori, eräkirjojen tutkija ja keräilijä sekä metsästysmuseotoiminnan alullepanija Suomessa. Borgström keräsi Pohjoismaiden tiettävästi suurimman yksityisen metsästyskirjaston, jonka hän lahjoitti Suomen Metsästysmuseolle vuonna C. A. Borgströmin kirjasto muodostaa perustan Suomen Metsästyskirjaston kokoelmille. Professori Borgströmin syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. C. A. Borgström syntyi Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1927 ja valmistui kolmen vuoden kuluttua filosofian maisteriksi. Borgström oli kiinnostunut lääketieteestä ja erityisesti psykiatriasta ja valmistui kahdessa vuodessa lääketieteen kandidaatiksi, ja lisensiaatiksi vuonna Hänen lääketieteellinen väitöskirjansa hyväksyttiin vuonna Borgström oli aktiivisesti mukana lääketieteellisessä yhdistystoiminnassa, sillä hän toimi mm. vakituisena jäsenenä Lääkintöhallituksen tieteellisessä neuvostossa, puheenjohtajana Suomen Lääkäriseurassa sekä hallituksen jäsenenä Suomen Lääkäriliitossa. Borgström toimi kymmeniä vuosia lääkärinä eri sairaaloissa ja jäi eläkkeelle Hesperian sairaalan ylilääkärin virasta Professorin arvonimen hän sai vuonna Professori Borgström oli innokas metsästyksen harrastaja ja osallistui aktiivisesti myös metsästyksen järjestötoimintaan. Hän toimi muun muassa Suomen Metsästäjäliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 1960 ja varapuheenjohtajana vuosina Metsästäjäliiton kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin Borgström tunnettiin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin suomalaisen metsästyskulttuurin keulakuvana, joka teki arvokasta yhteistyötä eri maiden metsästysmuseoiden kanssa. C. A. Borgströmin aloitteesta perustettiin vuonna 1966 Suomen Metsästys- ja riistanhoitomuseo, joka avattiin Porvoossa vuonna Carl August, jota ystävät Calleksi kutsuivat, harrasti metsästystä jo viisivuotiaasta lähtien. Metsästystavoista erityisesti ketunpyynti ajokoiralla oli hänestä mieluisaa. Lapsena hän keräili muun muassa tulitikkurasioiden etikettejä, kasveja ja perhosia. C. A. Borgströmin isä, maanviljelysneuvos Nils H. Borgström ( ) keräsi metsästyskirjoja. Pikkuhiljaa harrastukseen osallistuivat aktiivisesti myös C. A. veljensä kanssa, sillä he saivat isältään tehtäväksi etsiä kirjoja Helsingin antikvariaateista. Vuonna 1951 C. A. Borgström peri isänsä noin 300 metsästyskirjan kokoelman, ja silloin keräilyhulluus hänen omien sanojensa mukaan iski toden teolla. Kirjahankintoja ja kortistointia C. A. Borgström aloitti keräilyn kartoittamalla, mitä teoksia metsästyksestä on kirjoitettu. 8 Käpälämäki 2 / 2009

9 Hän sai erikoisluvan käydä läpi Helsingin yliopiston kirjaston pienen kotimaisen metsästyskirjallisuusosaston ja merkitsi entuudestaan tuntemattomat teokset korteille. Borgström rajasi keräilyn Suomessa ja Ruotsissa julkaistuihin metsästyskirjoihin ja -lehtiin, ja aluksi hän osti kirjoja Tukholman huutokauppakamarin luettelojen perusteella. Borgström totesi ostamisen tätä kautta kuitenkin hankalaksi ja alkoi vuodesta 1953 matkustaa vuosittain Tukholmaan kiertelemään antikvariaatteja, joihin hän jätti omia puuteluetteloitaan. Yksi suurimmista Borgströmin ostamista kirjaeristä oli osa eräkirjailija Ludvig Munsterhjelmin jäämistöä, josta hän valikoi vain arvokkaimpia kirjoja sekä Munsterhjelmin käsikirjoituksia, joista osa oli julkaisemattomia. Vuonna 1957 Borgström onnistui ostamaan metsänhoitaja Claes Olrogin kirjaston, josta hän joutui kilpailemaan toisen ostajaehdokkaan kanssa. Kyseessä oli Ruotsin suurin yksityinen metsästyskirjasto. Borgström hankki kirjoja myös ystäviensä antamien vihjeiden perusteella. Ystäviä Borgströmillä oli paljon, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. He myös muistivat täydentää keräilijäystävänsä kokoelmia ja kokoontuivat usein Borgströmin kirjastossa. Illan isäntänä C. A. oli verraton tarinankertoja ja vieraat viihtyivät useita tunteja. Ystävät ovatkin kuvailleet Callea hyväntahtoiseksi, huumorintajuiseksi ja vaatimattomaksi luonteeksi. C. A. Borgström piti metsästyskirjastostaan tarkkaa kortistoa. Suomenkielisten, suomenruotsalaisten ja ruotsinmaalaisten teosten kortit ovat omissa laatikoissaan, samoin kuin jaksoittaisesti ilmestyvät julkaisut sekä metsästyslait ja -asetukset. Lisäksi Borgström kortistoi tunnettujen metsästäjien elämäkerrallisia tietoja sisältävät lähdeviitteet. Korteista käy ilmi, missä teoksessa tai lehdessä on tietoja kyseessä olevasta henkilöstä. Borgström toivoi kortistosta olevan hyötyä tutkijoille. Vuonna 1953 Borgström sai käsiinsä Tor Schreber von Schreebin laatiman ruotsalaisen metsästyskirjallisuuden luettelon Svenska jaktens litteratur intill år 1900 (1920). Lisäksi hän sai onnekkaasti haltuunsa Richard Müntzingin ja 1930-luvuilla julkaiseman Doris ja C. A. Borgström. kaksiosaisen metsästysbibliografian. Kyseessä ovat hyvin harvinaiset bibliografiat, sillä ensimmäistä osaa painettiin ainoastaan 25 numeroitua kappaletta, ja toista osaa vain 20 kappaletta. Nämä luettelot olivat korvaamaton apu suunnitelmallisessa keräilyssä, ja pian Borgström puolestaan teki päätöksen laatia vastaavan luettelon Suomen vanhimmasta metsästyskirjallisuudesta. Metsästysbibliografiat ja museorahasto C. A. Borgström aloitti järjestelmällisen Suomessa julkaistujen metsästystä koskevien painotuotteiden kartoituksen Helsingin yliopiston kirjastossa vuonna Käytännössä hän kävi lävitse kaiken sen, mitä vuoteen 1900 mennessä oli Suomessa painettu suomen ja ruotsin kielillä, lukuunottamatta raamattuja ja virsikirjoja. Tietojen keräämiseen Borgström sai apua Helsingin yliopiston Fennicakokoelmasta. Entuudestaan tuntemattomat teokset hän merkitsi korteille, ja pitkällisen uurastuksen tuloksena syntyivät omakustanteiset luettelot Finlands jaktlitteratur till mitten av 1800-talet (1964), Finlands jaktlitteratur under kvartsseklet (1967), Jakten i Finland i landets tidningspress till och med år 1875 (1971) ja Finlands jaktlitteratur under kvartsseklet (1978). Luetteloiden laadinta oli merkittävä kulttuuriteko. Borgström omisti kirjallisuusluettelot Suomen Metsästäjäliitolle ja niitä painettiin 200 numeroitua kappaletta kutakin. Hän antoi puolet niistä Metsästäjäliitolle myytäviksi, Käpälämäki 2 /

10 ja kertyneistä rahoista hän perusti metsästysmuseorahaston vuonna Kymmenen vuotta myöhemmin rahasto, jonka pääoma oli markkaa, luovutettiin Suomen Metsästysmuseoyhdistykselle. Pääomaksi tuli lopulta tasan markkaa, kun Borgströmin vaimo Doris, lahjoitti puuttuvat markkaa. Rahasto kantaa Doris ja C. A. Borgströmin metsästyskirjastorahaston nimeä. Suomen Metsästäjäliiton 50-vuotisjuhlassa vuonna 1971 C. A. Borgström ilmoitti lahjoittavansa kirjastonsa Suomen Metsästysja riistanhoitomuseolle. Hän säilytti kirjaston kotonaan ja kartutti sitä kuolemaansa saakka. Borgströmin kokoelma käsittää noin nidettä. Kirja-aarteita Professori Borgström oli metsästyskirjallisuuden todellinen asiantuntija, joka tutki kirjoja ja niiden saatavuutta hyvin perinpohjaisesti. Hän luokitteli kirjoja tietämyksensä pohjalta merkinnöillä: harvinainen, hyvin harvinainen, erittäin harvinainen sekä ainoa tunnettu kappale yksityisomistuksessa ja teki lyijykynällä siistejä merkintöjä etukanteen tai erilliselle paperille kirjan sisälle. Borgströmin kokoelmassa on noin 20 te- Majava-aiheinen sivu Conrad Gessnerin kirjasta De Natura. Borgströmin sukulaiset juhlistivat professori C. A. Borgströmin syntymän 100-vuotisjuhlaa vierailemalla Metsästysmuseossa Käpälämäki 2 / 2009

11 krifning på ett tillförlitligt sätt att utrota wargar, käsittelee muun muassa susien hävittämistä sukupuuttoon. Borgströmin tekemä merkintä kirjan kannessa kertoo, että kun hän sai kirjan itselleen, sitä ei vielä ollut Tukholman Kuninkaallisessa kirjastossa eikä Uppsalan tai Lundin yliopistojen kirjastoissa. Erittäin harvinaisiin teoksiin lukeutuu Strödda reflectioner rörande jagten och skogarne. Under nuvarande riksdag i ödmjukhet framställde (1828). Teoksen kirjoittaja on luultavasti Johan Ludvig von Greiff, varmaa tietoa kirjoittajasta ei ole. M. Hagelinin Utkast till en förbättrad hushållning med Skogarna och Jagten i Sverige (1822) sekä Carl Magnus af Robsonin Ett ord i ett wigtigt Ämne (1828) ovat saaneet Borgströmin merkinnän: Ainoa tunnettu kappale yksityisomistuksessa. Borgström varusti kokoelmaansa kuuluvat julkaisut exlibriksellään, jonka on suunnitellut taiteilija Lennart Segerstråle vuonna Taru Liukkonen osta 1600-luvulta, noin 200 teosta 1700-luvulta ja yli tuhat julkaisua 1800-luvulta. Useista näistä on otettu hyvin pieniä painoksia, esimerkiksi viittä kokoelman kirjaa on painettu vain 10 kappaletta. Arvokkaimmaksi aarteekseen C. A. Borgström empimättä nimesi preussilaisen metsästyskirjaston lahjoittaman majava-aiheisen sivun vuodelta Kokoelmassa on hyvin paljon keräilyharvinaisuuksia. Ruotsin vanhin yksinomaan metsästystä ja linnustusta käsittelevä teos on Daniel Lipstorpiuksen Dissertatio juridica de jure venationis et aucupii, vuodelta Todella harvinainen on Jacob Pontus von Wulfschmidtin kirjoittama, pyyntivälineitä esittelevä teos Bonde-Stolpe vuodelta Borgström kertoi useissa lehtihaastatteluissa omistavansa myös sellaisen harvinaisuuden kuin J. Coleruksen Oeconomia, thet är huushåldz underwijsning (1694). Erittäin harvinaiseksi hän luokitteli E. Hisingerin Finsk jagt tabell, vuodelta 1873, ja arvokas eripainos on Björnjägaren Mårten Kitunen Helsingfors Morgonbladetista vuodelta David Abelinin kirja vuodelta 1830, Bes- Käpälämäki 2 /

12 Tunteita herättävä tupsukorva T ammikuun lopulla vuonna 2009 ammuttiin Lopella ilves, joka ei jäänyt vain luvuksi tilastoihin. Eläin herätti kipakan keskustelun Riihimäen ja sen lähikuntien alueella ilmestyvän sanomalehti Aamupostin yleisönosastopalstoilla. Väittely alkoi 13. helmikuuta julkaistusta artikkelista, jonka yhteydessä julkaistiin kuva saaliista ja sen ampujasta sekä kertomus metsästystapahtumasta. Metsästyksestä kirjoitetaan sanomalehdissä lähinnä syksyisin, jahtien alkaessa. Toisinaan nämä uutiset noteerataan ja toisinaan ne jätetään huomioimatta. Tämä helmikuinen artikkeli nostatti jopa poikkeuksellisen laajan ja vivahteikkaan ilves-keskustelun, joka otti kantaa myös metsästykseen yleisellä tasolla. Ilveksen metsästys sai osakseen monenlaista kritiikkiä. Yksi keskeisimmistä argumenteista oli metsästäjien pelaaminen omaan pussiin ilveskantoja arvioitaessa. Riistanhoitoyhdistysten nimeämiä suurpetoyhdyshenkilöitä syytettiin kannanvääristelystä, mutta samaan aikaan ilvesjahtia puolustavat kirjoitukset pitivät ilveskannan kokoarvioita jopa liian maltillisina. Suurpetoseuranta toteutetaan tänä päivänä havaintojen perusteella. Suurpedoista saadut havainnot ilmoitetaan suurpetoyhdyshenkilölle, joka ilmoittaa ne eteenpäin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, jossa lopullinen kannanarviointi tehdään. Kannanarvioinnin luotettavuudesta kritisoitiin nimenomaan metsästäjiä, joita pidettiin keskeisimpinä suurpetohavaintojen ilmoittajina sekä toisaalta suurpetoyhdyshenkilöitä, joita syytettiin huolimattomuudesta ja Litografia Th. Hahrin kirjasta Album för jägare och jagtvänner (1869). 12 Käpälämäki 2 / 2009

13 havaintotietojen vääristelystä. Metsästystä kritisoitiin myös yleisemmällä, aatteellisella tasolla. Metsästäjät nähtiin luonnosta vieraantuneina luonnon hyväksikäyttäjinä, jotka halusivat ajaa omaa etuaan ja tappaa huvin vuoksi. Ilves sen sijaan koettiin osaksi Suomen omaa luontoa, toisin kuin sen saaliseläimet, valkohäntäpeura ja metsäkauris. Valkohäntäpeura on päätynyt Suomeen Pohjois-Amerikasta 1930-luvulla tehtyjen istutusten myötä. Metsäkauris taas on levinnyt muualta Euroopasta 1800-luvulta lähtien sekä istutusten kautta että itsenäisesti, joskin mainintoja kauriista löytyy jo ja 1600-luvuilta. Mahdollista on myös, että metsäkauris on kuulunut maamme alkuperäiseen eläimistöönkin. Näiden eläinten joutuminen saaliiksi ymmärrettiin periaatteella ilves tappaa elääkseen, mutta metsästäjät huvikseen. Oman osansa sai myös ilveksen metsästystapa - väijyminen. Peurojen ruokintapaikalta kyttäämällä ammuttu ilves ei metsästyksen vastustajien mielestä saanut mahdollisuutta paeta, jolloin metsästystavalle ei annettu arvostusta. Toisaalta ilves oli tullut ruokintapaikalle omia aikojaan, eikä mikään kahlehtinut sitä tiettynä aikana tiettyyn paikkaan. Suomalaisessa eräkulttuurissa ei perinteisesti ole suosittu metsästystä tarhoissa aitojen sisällä, vaan saaliille on periaatteessa annettu pakenemisen mahdollisuus. Saaliin pakenemismahdollisuus on siis tulkinnasta kiinni. Kritiikin kohteeksi joutui myös saaliin esittely, joka ei välttämättä aina riipu metsästäjästä itsestään. Saalistaan mielestään arvokkaasti esittelevä metsästäjä saattaakin kuvassa näyttää roikottavan eläimen raatoa tunteita vailla. Ilveksen ampunut jahtipäällikkökin esitteli saalistaan Aamupostin kuvassa, mutta myöhemmässä mielipidetekstissä metsästäjä komeili tappamansa ilveksen kanssa. Kuva saaliista voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Ilvesjahti sai kuitenkin myös paljon puolustavia kannanottoja. Metsästystä puolustettiin kasvaneella ilveskannalla, jonka verottaminen perustuu järjestelmälliseen Käpälämäki 2 /

14 riistanseurantaan. Metsästystä pidettiin välineenä kannan säätelyyn, jonka tavoitteena oli estää kannan paisuminen ylisuureksi ja tätä kautta turvata myös ilveksen oma hyvinvointi. Metsästyksen suunnitelmallisuuden ohella metsästäjiä kuvattiin maltillisina luonnon tarkkailijoina, jotka liikkuvat luonnossa elämyksiä hakien. Saaliin saamiseen tähtäävä toiminta ei ollut ensisijaista, vaan metsästykseen koettiin liittyvän myös paljon muuta, kuten riistanhoitoa, sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä, ampumataidon harjoittelua, koiratoimintaa tai vaikkapa nuotion äärellä juotujen kahvien tuottamia nautinnon hetkiä. Kiinnostavaa on, että itse saaliin saamista ei nostettu esiin. Sitä ei itse asiassa edes mainittu. Vaikka ilves on metsästyskohteena haastava, eikä keskiverto metsästäjä yleensä pääse kovin usein katselemaan itse saalistamaansa ilvestä, ei saaliin saamisen tuottamaa mielihyvää ainakaan julkisesti tunnustettu. Saaliista otetaan kyllä kuvia ja turkki tai kallo saatetaan valmistaa trofeeksi, mutta silti ilvessaalista ei haluta nähdä metsästyksen päämääränä. Tämä siitäkin huolimatta, että metsästys tapahtui täysin laillisesti. Metsästyksen etiikka ennen ja nyt Puolustavat kannanotot ovat melko tyypillisiä perusteita metsästykselle. Vanhoja metsästyslehtiä tutkimalla saa jonkinlaisen kuvan siitä, miten metsästyksen harjoittamista on perusteltu. Jo useita vuosikymmeniä perusteluissa ovat toistuneet tietyt teesit, kuten virkistys, ulkoilu, luonnon tutkiskelu, suunnitelmallisuus, järjestys, tieteen hyödyntäminen suunnitelmallisessa verotuksessa sekä erityisesti vuoden 1962 metsästyslain uudistamisen jälkeen riistanhoito ja luonnonsuojelu. Myös 2000-luvulla tehtyjen kyselytutkimusten tulokset kertovat, että metsästystä harrastetaan luonnossa liikkumisen, vaihtelun, kuntoilun, koiran kouluttamisen ja riistanhoidon, mutta myös riistaruokien hankinnan takia. Erään tutkimuksen mukaan vain noin 8 % kyselyyn vastanneista ilmoitti metsästävänsä ampumisen tai turkisten vuoksi. Aamupostin kirjoittelu jatkaa samaa linjaa, jossa keskeistä metsästykselle ei ole saalis ja saalistaminen, vaan metsästyksen muut, eläinten huomioonottamista korostavat puolet. Metsästyksen muuttuminen elinkeinosta harrastukseksi on vaatinut ihmisiltä uudenlaista asennoitumista. Koska metsästyksen harjoittamista ei ole enää moneen vuosikymmeneen voitu perustella yksiselitteisellä tarpeella tai metsästäjän omalla edulla, on metsästäjien ollut pakko luoda moraaliset perustelut harrastuksensa harjoittamiselle. Yhteiskunnalla on viime kädessä valta päättää metsästyksen harjoittamisesta ja koska eläinten perusteetonta tappamista ei yleensä sallita, on metsästäjienkin ollut pakko perustella oikeutuksensa metsästää. Harrastukseen kun vääjäämättä liittyy eläimen tappaminen ilman pakottavaa tarvetta. Metsästys voi jatkua vain, jos nämä perustelut hyväksytään yhteiskunnassa. Metsästäjien määrä on ollut kasvussa koko 1900-luvun ja nykyään Suomessa onkin noin metsästäjää. Puhtaasti tilastollisesti tämä tarkoittaa, että joka 17. suomalainen harrastaa metsästystä, jolloin valtaosa suomalaisista ainakin tuntee metsästäjän. Metsästyksen suuri suosio osaltaan kertoo siitä, että metsästyksen oikeuttaminen yhteiskunnassa on toistaiseksi onnistunut. Metsästäjiä ei ole määrällisesti koskaan ollut Suomessa näin paljon, eikä metsästyksen lopettamista tai selvää rajoittamista yleisellä tasolla vakavasti harkita. Suomessa ei ole myöskään ikinä ollut merkittäviä protesteja metsästystä vastaan, kuten monissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Iso-Britannian ketunmetsästys on nostattanut suuriakin protestiaaltoja ja tämä perinteinen metsästysmuoto onkin nykyään kielletty. Suomessa yleinen suhtautuminen metsästykseen on ollut suhteellisen sallivaa, vaikka täälläkin on useita vanhoja saalistustapoja kielletty. Yhteiskunta on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Samoin metsästyksen sisältö ja luonne on uudistunut jatkuvasti, eikä metsästyksellä ole varaa jäädä paikoilleen vastaisuudessakaan, vaan sen on kehityttävä yhteiskunnan mukana voidakseen varmistaa jatkuvuutensa myös tulevaisuudessa. Toistaiseksi suomalainen metsästys on onnistunut pysymään ajan hermolla ja uudistumaan tarvittavalla tavalla. Tämä muuttuneisiin ti- 14 Käpälämäki 2 / 2009

15 lanteisiin sopeutuminen tarkoittaa myös, että moni osa metsästyksen sisällöstä on jäänyt historiaan tai ei ainakaan kokonaisuudessaan enää tule esiin nykypäivän eräkulttuurissa. Metsästysmuseon tehtävänä on säilyttää tätä sisältöä ja kertoa siitä, jotta tulevaisuudessakin voitaisiin ymmärtää, miten ja miksi suomalainen metsästys on kehittynyt tämän päivän tilanteeseen. Jouni Partanen hum.kand. Jyväskylän yliopiston työharjoittelijana Metsästysmuseossa In memoriam Heikki-Paavali Salonen ( ) Kesän alussa saimme museolle viestin riistapäällikkö Heikki-Paavali Salosen kuolemasta. Hänen tyttärensä Liisa Mikkonen kertoi isänsä menehtyneen vaikean sairauden uuvuttamana toukokuun 22. päivänä. Heikki-Paavali Salonen oli koulutukseltaan metsäteknikko, joka teki mittavan elämäntyön riistapäällikkönä jääden eläkkeelle vuonna Hän toimi vuosina Suomen Metsästysmuseon hallituksen varapuheenjohtajana. Eräperinne oli lähellä Heikki-Paavalin sydäntä ja Metsästysmuseoon on tallennettu hänen perinteenkeruunsa aineistoa. Museon arkistossa ovat hänen haastattelunauhansa Kanadankin erämaat kiertäneestä turkismetsästäjä Frans Kuusimäestä. Heikki-Paavali Salonen kirjoitti haastattelujen pohjalta vuonna 2003 ilmestyneen kirjan Turkismetsästäjä Frans Kuusimäki. Unkarilainen taiteilija Robert Muray oli Heikki-Paavalin ystävä, ja Suomen Metsästysmuseossa järjestettiin vuonna 1992 taiteilijan näyttely Heikki-Paavalin yhteyksien ansiosta. Heikki-Paavali Salonen oli yksi uskollisista museoystävistä ja yhteydenpito Muuramen Velkapohjan ja Metsästysmuseon välillä olikin jatkuvaa. Vuosien kuluessa hänen vierailunsa museolle harvenivat sairauden myötä, mutta voimiensa mukaan hän kuitenkin muisti meitä puhelinsoitollaan. Tuttuun ystävälliseen tapaansa hän aina aloitti puhelun kysymällä: Onkos se Anne-rouva siellä?, ja sitten vaihdettiin viimeisimmät kuulumiset. Heikki-Paavali oli aidosti kiinnostunut meidän työstämme museolla ja auttoi merkittävästi aineiston keruussa sekä esineiden että erämuistelujen tallentamisen osalta. Hänen tyttärensä Liisa Mikkonen on jatkanut isänsä viitoittamalla eräkulttuurin arvostamisen tiellä. Haluankin esittää parhaimmat kiitokset Heikki-Paavali Salosen omaisille lahjoituksista, jotka museo on saanut vastaanottaa tänä syksynä. Anne Uotila-Laine Liisa Mikkosen kuva-arkisto. Käpälämäki 2 /

16 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia Björn Munsterhjelm täytti kunnioitettavat 90 vuotta. Hän on tuuloslaisen eräkirjailija Ludvig Munsterhjelmin poika. Käpälämäen toimitus onnittelee ja kiittää miellyttävästä yhteistyöstä. Jaakko Ojanperän sali uudistui näyttävällä safaritunnelmaa henkivällä kuvalla, jonka Juha Törmälä on ikuistanut Tansanian savannilla vuonna Laurean Ammattikorkeakoulun kuuden opiskelijan projektiryhmä suorittaa imagotutkimusta koskien yksityishenkilöiden mielikuvia ja kokemuksia Suomen Metsästysmuseosta ja sen tarjoamista palveluista. Tutkimuksen tuloksia käytetään museon palveluiden kehittämiseen ja markkinointiin. Kuvassa olevat opiskelijat ovat kyselylomakkeiden postitustalkoissa museolla, vasemmalta lukien: Jenni 16 Käpälämäki 2 / 2009

17 Hanninen, Miisa Värinen, Anni Isotalo ja Eira Kinnunen. Opetusministeriön 200-vuotisjuhlan kunniaksi Lasitehtaan koululaiset tutustuivat museon näyttelyyn sekä nauttivat eväitä museon piha-alueella Juhlavuoden teemana koululaisille oli: Mennään museoon! Metsästysmuseon vuosipäivänä kutsuttiin koululaisia ja päivähoitolapsia hoitajineen viettämään Oravanpäivää museolle. Ohjelmassa oli makkaranpaistoa ja muuta tarjoilua. Aurinkoinen Oravanpäivä oli mukava tapahtuma koululaisten syysloman alla. Museon piha-alueella nähtiinkin noin 300 iloista museovierasta. Museon tietojenhallintajärjestelmä Kantapuu on yksi Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen 8 pilottijärjestelmästä. Asiakasliittymä avaa pääsyn kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisiin aineistoihin ja palveluihin. Verkkopalvelu on kaikkien käytettävissä vuonna Suomen Metsästysmuseoyhdistyksen varsinainen kokous pidettiin Lasimuseon kahvilassa. Kokoukseen kutsutaan kaikki museoyhdistyksen jäsenet, joiden keskuudesta valitaan yhdistyksen valtuusto seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Käpälämäki 2 /

18 Metsästysmuseon henkilökunta teki syyskuussa opintomatkan Kotkaan Merikeskus Vellamoon, jossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä Tietokeskus Vellamo. Kuvassa oikealla museonjohtaja Leena Haila esittelee vuonna 2008 avatun uuden museon moderneja tiloja. Metsästysmuseo herättelee maaliskuun 27. päivänä henkiin linnunpönttöpäivän, jota varten Henry Forssell on suunnitellut oman logon. Pönttöpäivä järjestetään yhteistyössä Hyria koulutus Oy:n ja Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun kanssa. Tapahtuman aikana museossa on Kevättä kohti linnunpönttö -näyttely. Museo on vuoden aikana saanut kiitollisena vastaanottaa useita kymmeniä eräaiheisia exlibriksiä Erkki Tuomiselta, joka on museon exlibriskokoelman uskollinen kartuttaja. Exlibriksiä otetaan edelleen vastaan suunnittelu- ja taustatiedoilla varustettuna. Tunnetko tämän pyyntilaitteen? Metsästysmuseo pyytää lukijoilta tietoa kuvassa näkyvistä pyyntiraudoista, jotka tuotiin museoon näytille tunnistamista varten. 18 Käpälämäki 2 / 2009

19 Suomen Pystykorvajärjestö täytti 70 vuotta vuonna Juhlan kunniaksi julkaistiin Suomen Pystykorvajärjestö 70 vuotta -juhlakirja. Runsas väri- ja mustavalkokuvitus sekä tekstiä täydentävät graafiset esitykset havainnollistavat lukijalle järjestön rotujen ja koko pystykorvaharrastuksen kehityksen menneisyydestä tähän päivään. Kirjasta selviää miten rotujaostot (suomenpystykorvajaosto, karhukoirajaosto ja pohjanpystykorvajaosto) toimivat ja mihin ne voimavaransa tulevaisuudessa suuntaavat. Juhlajulkaisun on toimittanut Antti Aarnio. Kirja on kovakantinen ja 287-sivuinen, ja sitä voi ostaa Suomen Pystykorvajärjestöstä (www.haukku.net). Hinta 25. muuttuessa valtion maiden merkitystä on jouduttu arvioimaan uudelleen. Metsävaltio avaa uuden näkökulman Suomen historiaan ja kuvaa muuttuvaa suhtautumistamme maahan ja metsään. Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely on kesällä 2010 esillä Metsästysmuseossa. Metsästysmuseo tarjoaa eri alojen opiskelijoille työharjoittelupaikkaa. Punkalaitumelta kotoisin oleva Aleksi Keto suoritti Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen viikon mittaisen harjoittelun lokakuun lopussa. Antti Parpolan ja Veijo Åbergin kirjoittama historiikki Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi kuvaa valtion metsiä ja metsäpolitiikkaa kansallisen metsähallinnon perustamisesta nykypäivään asti. Metsiä hyödynnettiin pitkään lähinnä teollisuuden puuhuollon sekä asutuksen tarpeisiin. Yhteiskunnan Käpälämäki 2 /

20 Riihimäen museot vetivät jälleen yleisöä Riihimäki-viikolla Riihimäen Taidemuseo Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupunginmuseo Suomen Metsästysmuseo Työväentalomuseo Viestimuseo Tänä vuonna museon jouluikkunan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun ryhmä opettajansa Ulla Bomansson-Ikosen johdolla. Museon aukioloaikoja on laajennettu. On hyvä muistaa, että koko tammikuun ajan museon ovet ovat asiakkaillemme avoinna. Uuden vaihtuvan näyttelyn avajaisia vietetään myös tammikuussa. Metsästäjäliitto ja Eräkontti saman katon alle Riihimäen Erätalo on aiemmin tunnettu puhelinyhtiö Elisan talona. Nyt sieltä löytyvät sekä Metsästäjäliitto että erätarvikeliike Eräkontti. Kuva: Anna Grenfors. Suomen Metsästäjäliitto ja sen omistama erätarvikeliike Oy Eräkontti Ab muuttivat syyskuussa yhteisiin tiloihin Riihimäellä. Uusi toimitila, Erätalo, sijaitsee aivan Helsinki Tampere -moottoritien tuntumassa. Metsästäjäliiton keskustoimisto ja Eräkontti ovat aiemmin sijainneet Riihimäellä eri osoitteissa, molemmat muutaman kilometrin 20 Käpälämäki 2 / 2009

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu

Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu Alma Talent 2016 Helsinki 5., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2972-9 ISBN: 978-952-14-2973-6 (sähkökirja)

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Valittiin Aleksi Järvenpää ja Petteri Koskenniemi molempiin tehtäviin.

Valittiin Aleksi Järvenpää ja Petteri Koskenniemi molempiin tehtäviin. PÖYTÄKIRJA Sampsa ry:n vaalikokous Paikka: Luentosali C1, (Latokartanonkaari 5, 00790 Helsinki) Aika: 23.11.2016 klo 14.00 Läsnä: (piilotettu) 1. Kokouksen avaus Kokous avattiin ajassa 14.09. 2. Kokouksen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille EETTISIÄ OHJEITA metsästäjille 2 3 Metsästyksen juuret juontavat syvälle kansamme historiaan. Metsästyskulttuurimme vanhojen ja kunnioitettujen arvojen sekä toimintatapojen vaaliminen kuuluu jokaiselle

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme RIKALANMÄKI Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme TERVETULOA RIKALANMÄELLE. Rikalanmäki Salon Halikon kulttuurimaisemassa yhdistää historialliset puitteet ja modernin palvelun. Meillä onnistutte luomaan

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY:N JÄSENTIEDOTE 3/2016 maaliskuu

KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY:N JÄSENTIEDOTE 3/2016 maaliskuu KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY:N JÄSENTIEDOTE 3/2016 maaliskuu Kouvolan Ydinkeskusta ry I Keskikatu 9, 3.krs, 45100 Kouvola I 044 311 8250, 044 311 8251 I toimisto@kouvolanydinkeskusta.fi Toiminnanjohtaja Marja-Leena

Lisätiedot

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Aika: keskiviikko 12.02.2014 kello 13.00-15.25 Paikka: Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry, Malminrinne 1 B, 4. krs, Helsinki, pääsihteerin

Lisätiedot

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Hienovarainen ympäristön puolustaja

Hienovarainen ympäristön puolustaja Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Hienovarainen

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää Näin me sen teimme! Eli miten yli sata oppilasta, kourallinen opettajia ja viisi kainuulaiskoulua toteuttivat MUSTAA VALKOISELLA liitelehden. Lehti jaettiin neljän kainuulaislehden välissä 30 500 talouteen.

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirj-kulttltk 17 KunL:n 58 :n 2 mom. mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä ja kokouskutsu on saapunut

Lisätiedot

KAMERASEURA RY, TOIMINTASUUNNITELMA 2016

KAMERASEURA RY, TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KAMERASEURA RY, TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kameraseura ry edistää valokuvaharrastusta monipuolisesti ja laadukkaasti ja tarjoaa yhteisöllisen tavan harrastaa valokuvausta sekä kehittää luovuutta. Kameraseura

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 2/2016 14 Vapaa-ajan asukastoimikunta 13.05.2016 Aika 13.05.2016 klo 16:00-18:45 Paikka Läsnä Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, 47900 Vuohijärvi Luettelon

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot