Käpälämäki. Käpälän jälkiä Tunteita herättävä tupsukorva C. A. Borgström syntymästä 100 vuotta Museon kevätkauden näyttelyt Karhuntaljat kirkoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käpälämäki. Käpälän jälkiä Tunteita herättävä tupsukorva C. A. Borgström syntymästä 100 vuotta Museon kevätkauden näyttelyt Karhuntaljat kirkoissa"

Transkriptio

1 Käpälämäki 2 / 2009 Suomen Metsästysmuseon tiedotuslehti Käpälän jälkiä Tunteita herättävä tupsukorva C. A. Borgström syntymästä 100 vuotta Museon kevätkauden näyttelyt Karhuntaljat kirkoissa Käpälämäki 2 /

2 Käpälämäki Suomen Metsästysmuseon tiedotuslehti 2 / 2009 Päätoimittaja: Anne Uotila-Laine Toimitussihteeri: Taru Liukkonen Toimitus: Vesa Anttila, Jukka Peltonen, Pekka Allonen Taitto: Henry Forssell Painopaikka: Oy Formato Print Ab, Porvoo ISSN SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus 4 Ilkka Qvickin erätunnelmia 5 Museon kevätkauden näyttelyt 8 C. A. Borgström syntymästä 100 vuotta 12 Tunteita herättävä tupsukorva 15 In memoriam Heikki-Paavali Salonen 16 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia 20 Suomen Metsästäjäliitto ja Eräkontti saman katon alle 22 Ase ja Kirja kehittämisvaiheessa 23 Pentti Kataja: Elämää ja eräpolkuja 24 Nimet kertovat Pohjois-Norjan suomalaishistoriasta 25 Karhuntaljat kirkoissa 28 Sukellus Metsästäjäliiton arkistoon 30 Talvikki 2010 Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, RIIHIMÄKI Avoinna Touko-elokuu ti-su Syys-huhtikuu ti-pe 9-16, la-su Tammikuun avoinna. Maanantaisin suljettu. Juhlapyhien poikkeukset aukioloajoissa suljettu suljettu. Pitkäperjantaina 2.4. suljettu avoinna. 2. pääsiäispäivänä 5.4. suljettu. Pääsyliput Aikuiset 5, lapset 7-16 v. 2,5, lapset alle 7 v. 0 Perhelippu 10, opisk., varusm., tyött., eläkel., ryhmät (väh. 20 hlö) 3,5, koululuokat/hlö 2,5 Opastus 35 (etukäteisvaraus) NÄYTTELYT ILKKA QVICK Erätunnelmia METSÄN SYNTY, ERÄ JA ELO Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa HIRVI VAI VENE Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen museon Pekka Kivikkään kokoelmasta KOHTAUKSIA METSÄSSÄ Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely ERÄKUVAPUISTO Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun eräkulttuurista ERIK BRUUN Tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä FISKARS 2010 SM-PUUKKOKILPAILUN PALKITUT PUUKOT Elo - syyskuu VUODEN LUONTOKUVAT KETTU Kettu riistaeläimenä Juha Mälkösen kettukuvia Tapahtumat vuonna Talvikki - Koko perheen talviretkeilytapahtuma Pönttöpäivä Valtakunnallinen museoviikko Kansainvälinen museopäivä Riihimäki-sunnuntai Oravan päivä. Metsästysmuseon 20. vuosipäivä Joulumyyjäiset Muutokset mahdollisia. 2 Käpälämäki 2 / 2009

3 Pääkirjoitus Kaksikymmentä vuotta on lyhyt tai pitkä aika, riippuen siitä miltä kannalta asiaa tarkastelee. Ihmisen elämässä yleensä yksi neljännes eliniästä on noin kaksikymmentä vuotta. Museoiden historiassa kaksikymmenvuotias on vasta elinkaarensa alussa. Ensi vuonna tulee Suomen Metsästysmuseon toiminnan 20 vuotta Riihimäellä täyteen. Metsästysmuseon juuret ovat kuitenkin erittäin syvällä, sillä museon perustamissanat lausuttiin jo vuonna 1930 Suomen Yleisen Metsästäjäliiton kokouksessa. Maamme itsenäisyyden säilyttäminen vaati koko kansakunnan tarmon seuraavina vuosina ja vasta 1960-luvulla oli asia uudelleen ajankohtainen. Museon perustamissanat lausui uudelleen silloinen Suomen Metsästäjäliiton varapu- Kuva: Juhani Honkanen. heenjohtaja professori C. A. Borgström. Tarmokkaan toiminnan tuloksena avattiin Porvoossa Suomen Metsästys- ja riistanhoitomuseo Tilanpuutteen takia olivat toimintaedellytykset Porvoossa rajalliset ja uusien toimitilojen etsintä oli ajankohtaista jo 1980-luvun puolivälissä. Museotoiminnan siirryttyä Riihimäelle, Erämessukaupunkiin, muuttui myös museon nimi nykyiseen muotoonsa. Professori Osmo Lapon suunnittelema Metsästysmuseo avattiin yleisölle Erämessujen aikaan. Riihimäellä on ensi vuonna muutenkin syytä juhlaan, sillä Riihimäen kauppala sai kaupunkioikeudet Kaupungin 50-vuotisjuhlavuoden ohella Suomen Metsästysmuseo viettää omaa juhlavuottaan työn merkeissä. Haluamme muistaa kaupunkilaisia ja kaikkia asiakkaitamme järjestämällä maaliskuun 27. päivänä linnunpönttöpäivän. Aikanaan erinomaisen suosion saanut Paloheimo Oy:n pönttöpäivä elvytetään eri tahojen kanssa yhteisvoimin uudelleen. Ohjelmallinen Talvikki-tapahtuma helmikuussa on tarkoitettu kaikille erä- ja talviretkeilystä kiinnostuneille. Juhlavuoden näyttelyistä merkittävä on tunnetun graafikon Erik Bruunin tuotantoa esittelevä kesänäyttely. Puistoalueelle tulee uusi kokeileva valokuvanäyttely riihimäkeläisen valokuvaaja Timo Syrjäsen dokumenttitöistä. Koko vuoden näyttelyiden ohjelmatarjonta huipentuu syksyyn, jolloin museo viettää Kettu-näyttelyn avajaisten yhteydessä 20-vuotisjuhliaan. Tunnetun luontokuvaaja Juha Mälkösen kettukuvat muodostavat näyttelyssä oman kokonaisuutensa. Museon perinteistä vuosipäivää vietetään Oravan päivän merkeissä Silloin haluamme muistaa kaupunkilaisia tarjoamalla kakkukahvit. Taitekohdissa on myös hyvä katsoa taakseen, mitä on saatu aikaiseksi ja suunnata katse tulevaisuuteen, mihin ollaan pyrkimässä. Museotoimintaa näin sisältä päin tarkastellen, ensimmäisenä on todettava tyhjän tilan täyttymisen -lain toteutuneen 150 prosenttisesti. Kahdenkymmenen vuoden aikana kokoelmat ovat karttuneet ja näyttelytoiminta laajentunut äärimmilleen. Nyt on jo aika myös uudistua ja rakentaa uutta perusnäyttelyä. Ideoita ja suunnitelmia on, mutta jotta ne toteutuisivat, täytyy myös perusasioiden uudistua. Kaksikymmenvuotias museorakennus kaipaa jo ehostusta ja sen jälkeen voimme aloittaa uuden perusnäyttelyn rakentamisen ja esitellä yleisölle uudistuneen raikkaan näyttelyilmeemme. Meillä on selkeä tavoite, jota kohti pyrimme lähivuosina. Anne Uotila-Laine Käpälämäki 2 /

4 Ilkka Qvickin erätunnelmia Näyttelyä oli lokakuisena iltana avaamassa noin seitsemänkymmenen erätaiteen ystävän joukko, jolle taiteilija kertoi taulujensa syntytaustoja. Metsästysmuseon vuoden 2009 näyttelykauden päättää Pielavedellä asuvan Ilkka Qvickin värikäs ja tunnelmallinen taidenäyttely, jonka pääosassa on suomalainen luonto eläimineen ja vuodenaikojen vaihteluineen. Ilkka Qvick on itseoppinut taiteilija, joka on harrastanut piirtämistä pikkupojasta lähtien. Öljyvärimaalaus alkoi vuonna 1995 vaimolta joululahjaksi saadun öljyväripaketin myötä, ja oma tyyli ja tekniikka löytyivät vähitellen vuosien kokeilujen kautta. Aiheet tauluihinsa taiteilija saa lähinnä Pielaveden Pajuskylän luonnosta. Qvickin maalauksia on aikaisemmin ollut esillä mm. Kuopion Erämessuilla ja Kansantaidekeskus Tomtebossa Helsingissä. Luonto tarjoaa Qvickille paitsi aiheita tauluihin myös konkreettista saalista riistan ja kalojen muodossa. Metälle pittää päästä toteaa taiteilija, jonka pyyntiharrastus jakautuu nykyisin suunnilleen tasan metsästyksen ja kalastuksen välillä. Qvickin nimi on vuosien mittaan näkynyt usein mm. Simojoen lohisaalistilastoissa. Pyyntiverisyytensä taiteilija lienee perinyt isältään, joka aikoinaan metsästi paljonkin, olihan riista ennen merkittävä lisä ruokapöytään. Viime aikoina metsänkäynnis- 4 Käpälämäki 2 / 2009

5 sä ovat tunnelmat ja luonnossa oleskelusta nauttiminen alkaneet kuitenkin merkitä enemmän kuin saaliin saaminen. Taiteilija on myös huolestunut suomalaisen nuorison lisääntyvästä vieraantumisesta luonnosta ja eräkulttuuristamme. Omalta osaltaan Qvick on huolehtinut eräperinteen siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle, sillä perheen pojat ovat isänsä tapaan innokkaita erämiehiä. Näyttely on esillä asti. Kevättä rinnassa. Museon kevätkauden näyttelyt Metsän synty, erä ja elo Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa Unohtakaa Kalevala! julistivat Rauta-aika TV-sarjan tekijät aikoinaan. Ei kuitenkaan ole mitään syytä unohtaa kansalliseepostamme, joka jaksaa innoittaa myös taiteilijoita sukupolvesta toiseen. Tammikuun puolivälissä Metsästysmuseossa avattava Metsän synty, erä ja elo -näyttely esittelee venäläisen graafikko Juri Ljukshinin näkemyksiä kansalliseepoksemme erällisistä teemoista. Kalevalaa on juhlittu meillä tänä vuonna näyttävästi Ateneumissa. Elias Lönnrot onnistui kokoamaan Kalevalaan kaikkien maailman kansojen syvimmät ajatukset. Hän oli todellinen henkinen lääkäri kootessaan tämän runoteoksen. Akseli Gallén-Kallela on tunnetusti kuvannut Kalevalaa niin voimakkaasti, että uudet yrittäjät eivät meillä ole onnistuneet tahdosta ja taidoistaan huolimatta valtaamaan tämän kansalliseepoksemme kuvittajien kuvittajan paikkaa. Metsästysmuseossa on kattava kokoelma metsästystä harrastavien kansalaisten exlibriksiä. Suomen exlibrisyhdistys järjesti vuonna 1999 Kalevala-aiheisen kansainvälisen exlibriskilpailun, johon osallistui runsaasti taiteilijoita ulkomailta. Tämä osoitti selvästi, että Kalevala elää edelleen voimakkaasti ja kiehtoo taiteilijoiden mieliä. Samalla selvisi se, että meillä on joukko taide-exlibristen keräilijöitä, jotka ovat omistautuneet keräilykohteessaan Kalevalan maailmaan. Metsästysmuseoon tuleva näyttely kertoo metsästä ja ihmisistä kalevalaisessa ympäristössä. Tarkoituksena on esittää taideexlibristen avulla, miten loistavia tuloksia syntyy, kun taiteilija ymmärtää Kalevalan runon sisällön, sen sisältämän musiikin, Käpälämäki 2 /

6 ihmisen ja luonnonvoimat sekä metsän pyhyyden. Silloin päästään kuvamaailmaan, joka herkkyydessään, värimaailmassaan ja elämisen voimakkuudessaan synnytti suomalaisen metaforan metsä ja ihminen. Tämän tulkitsijana on mestari Juri Ljukshin tehnyt näitä Kalevala-aiheisia töitä vuodesta Tulokset puhuvat puolestaan. Ne ovat pieniä helmiä, joihin mahtuu koko maailma. Samalla ne loistavasti korostavat Kalevalan asemaa maailmankirjallisuuden suurten runoeeposten joukossa ja osoittavat, että suomalainen metsäinen kulttuuri ja meidän historiamme herättää kiinnostusta myös ulkomailla. Taiteilija itse kertoo, että hän löysi Kalevalan ollessaan Petroskoissa: Minulle Kalevala on polku, jolla opin tuntemaan esi-isäni, alkukantaisen maailman äänet, laulut, loitsut ja rukoukset ihmiskunnan maailmanhengelle. Ne sisältävät kansanrunojen musiikin. Vesi antoi elämälle hengen. Kalevalan runojen musiikki on veden musiikkia. Muinaiset runonlaulajat olivat useimmiten vesien rantojen asukkaita. Monet suuret runoilijat ja kertojat ovat olleet sokeita: Homeros, Milton, Perttunen. Sokean runoilijan tietoisuudessa ulkopuolisen maailman olemus kirkastuu. He näkevät ihmiskunnan syvimmän olemassaolon luonnon, sanan, musiikin ja loitsun kautta. Runoista henkii alkukantainen myyttinen luomisvoima. Runon rakenne vaatii usein kääntymistä värin ja värihahmon puoleen. Me voimme nauttia ja tutkia näitä kuvia, joiden sanoma pakottaa meidät myös tutustumaan tarkemmin kyseisten Kalevalarunojen sisältöön. On hienoa, kun taiteilija on oivaltanut runosta jonkin lisäulottuvuuden, joka ei ehkä ole aiemmin avautunut kuulijalle. Mestari Juri Ljukshin täyttää tänä syksynä 60 vuotta. Voidaan sanoa, että niistä vuosista, jotka Ljukshin on työskennellyt Kalevalan parissa, on tullut osa hänen elämäkertaansa - ne ovat merkittävällä tavalla rikastuttaneet häntä taiteilijana. Temperamenttisena ja impulsiivisenä ihmisenä Ljukshin on tartuttanut Kalevala-innostuksensa myös moniin ystäviinsä ja laajentanut siten Kalevala-tuntemusta kansainvälisissä taiteilijapiireissä. Ljukshin on pitänyt useita näyttelyitä Suomessa. Hänellä on täällä lukuisia ystäviä ja tuttavia, joille hän on tehnyt 20 vuoden aikana useita Kalevala-aiheisia exlibriksiä. Näistä korkeatasoisista kulttuuriamme tukevista hienoista taidehelmistä voimme nauttia ensi tammikuussa avautuvassa näyttelyssä. Toivottavasti museon ystävät löytävät tämän näyttelyn ja toivottavasti sen erikoislaatuisuus innostaa nuorempaakin katsojakuntaa liikkeelle. Taiteen rajattomuus, runouden suuruus sekä metsien monimuotoisuus ihmisineen ja aikakausineen olkoot elämäämme rikastuttavia ja kehitystä eteenpäin vieviä voimia. Museolla on tärkeä tehtävä avata ikkunoita joka aikakaudelle. Tässä on yksi voimakas esimerkki siitä, että meillä on hyvät ja terveet juuret jaksakaamme vain kasuta ja kavuta eteenpäin. Kun ymmärrämme historiaamme, niin tulevaisuuskin on täynnä voimavaroja, joihin vain tartutaan. Tässä näyttelyssä on sitä voimaa, josta on mukava ammentaa. Pekka Salminen näyttelykoordinaattori 6 Käpälämäki 2 / 2009

7 Hirvi-, vene-, aurinko- ja kuumerkkejä kalliopiirroksina Peri VI -niemellä, Äänisen itärannalla. Kuva: Jukka Peltonen. Hirvi vai vene Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen museon Pekka Kivikkään kokoelmasta Näyttelyssä on nähtävillä suomalaisia kalliomaalauksia pääasiassa kampakeramiikan ajalta. Nämä esihistorialliset Suomen kallioihin punamullalla maalatut kuvat tai kuvaryhmät on aikanaan tehty veden äärellä sijaitsevaan aurinkoon katsovaan murtopintaiseen, ehkä hieman eteenpäin kallistuvaan jyrkänteeseen, jääkauden hiomaan seinämään tai maamerkiksi sopivaan siirtolohkareeseen. Useimmat sijaitsevat yhä käytössä olevien vesiteiden rannoilla, järvikapeikoissa, koskien niskoilla, reittien risteämissä tai soistuneiden vesireittien varsilla. Suomen kalliomaalausten ihmisen koukkupolviset figuurit, hirven, veneen ja hirvensarvien kuvat, ovat osa Norjasta Siperiaan ulottuvaa pohjoista kuvavyöhykettä. Ne lähettävät hiljaisia viestejä pohjoisen pyyntiväestön maisemasta, elintavasta ja kokemusmaailmasta. Hirvi vai vene -näyttely on koottu Kauko Sorjosen säätiön Keski-Suomen museolle lahjoittamasta Muinaistaidekeskuksen Kivikkään kokoelmasta. Käpälämäki 2 /

8 Professori C. A. Borgström Syntymästä 100 vuotta Carl August Borgström ( ) oli lääketieteen tohtori, eräkirjojen tutkija ja keräilijä sekä metsästysmuseotoiminnan alullepanija Suomessa. Borgström keräsi Pohjoismaiden tiettävästi suurimman yksityisen metsästyskirjaston, jonka hän lahjoitti Suomen Metsästysmuseolle vuonna C. A. Borgströmin kirjasto muodostaa perustan Suomen Metsästyskirjaston kokoelmille. Professori Borgströmin syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. C. A. Borgström syntyi Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1927 ja valmistui kolmen vuoden kuluttua filosofian maisteriksi. Borgström oli kiinnostunut lääketieteestä ja erityisesti psykiatriasta ja valmistui kahdessa vuodessa lääketieteen kandidaatiksi, ja lisensiaatiksi vuonna Hänen lääketieteellinen väitöskirjansa hyväksyttiin vuonna Borgström oli aktiivisesti mukana lääketieteellisessä yhdistystoiminnassa, sillä hän toimi mm. vakituisena jäsenenä Lääkintöhallituksen tieteellisessä neuvostossa, puheenjohtajana Suomen Lääkäriseurassa sekä hallituksen jäsenenä Suomen Lääkäriliitossa. Borgström toimi kymmeniä vuosia lääkärinä eri sairaaloissa ja jäi eläkkeelle Hesperian sairaalan ylilääkärin virasta Professorin arvonimen hän sai vuonna Professori Borgström oli innokas metsästyksen harrastaja ja osallistui aktiivisesti myös metsästyksen järjestötoimintaan. Hän toimi muun muassa Suomen Metsästäjäliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 1960 ja varapuheenjohtajana vuosina Metsästäjäliiton kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin Borgström tunnettiin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin suomalaisen metsästyskulttuurin keulakuvana, joka teki arvokasta yhteistyötä eri maiden metsästysmuseoiden kanssa. C. A. Borgströmin aloitteesta perustettiin vuonna 1966 Suomen Metsästys- ja riistanhoitomuseo, joka avattiin Porvoossa vuonna Carl August, jota ystävät Calleksi kutsuivat, harrasti metsästystä jo viisivuotiaasta lähtien. Metsästystavoista erityisesti ketunpyynti ajokoiralla oli hänestä mieluisaa. Lapsena hän keräili muun muassa tulitikkurasioiden etikettejä, kasveja ja perhosia. C. A. Borgströmin isä, maanviljelysneuvos Nils H. Borgström ( ) keräsi metsästyskirjoja. Pikkuhiljaa harrastukseen osallistuivat aktiivisesti myös C. A. veljensä kanssa, sillä he saivat isältään tehtäväksi etsiä kirjoja Helsingin antikvariaateista. Vuonna 1951 C. A. Borgström peri isänsä noin 300 metsästyskirjan kokoelman, ja silloin keräilyhulluus hänen omien sanojensa mukaan iski toden teolla. Kirjahankintoja ja kortistointia C. A. Borgström aloitti keräilyn kartoittamalla, mitä teoksia metsästyksestä on kirjoitettu. 8 Käpälämäki 2 / 2009

9 Hän sai erikoisluvan käydä läpi Helsingin yliopiston kirjaston pienen kotimaisen metsästyskirjallisuusosaston ja merkitsi entuudestaan tuntemattomat teokset korteille. Borgström rajasi keräilyn Suomessa ja Ruotsissa julkaistuihin metsästyskirjoihin ja -lehtiin, ja aluksi hän osti kirjoja Tukholman huutokauppakamarin luettelojen perusteella. Borgström totesi ostamisen tätä kautta kuitenkin hankalaksi ja alkoi vuodesta 1953 matkustaa vuosittain Tukholmaan kiertelemään antikvariaatteja, joihin hän jätti omia puuteluetteloitaan. Yksi suurimmista Borgströmin ostamista kirjaeristä oli osa eräkirjailija Ludvig Munsterhjelmin jäämistöä, josta hän valikoi vain arvokkaimpia kirjoja sekä Munsterhjelmin käsikirjoituksia, joista osa oli julkaisemattomia. Vuonna 1957 Borgström onnistui ostamaan metsänhoitaja Claes Olrogin kirjaston, josta hän joutui kilpailemaan toisen ostajaehdokkaan kanssa. Kyseessä oli Ruotsin suurin yksityinen metsästyskirjasto. Borgström hankki kirjoja myös ystäviensä antamien vihjeiden perusteella. Ystäviä Borgströmillä oli paljon, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. He myös muistivat täydentää keräilijäystävänsä kokoelmia ja kokoontuivat usein Borgströmin kirjastossa. Illan isäntänä C. A. oli verraton tarinankertoja ja vieraat viihtyivät useita tunteja. Ystävät ovatkin kuvailleet Callea hyväntahtoiseksi, huumorintajuiseksi ja vaatimattomaksi luonteeksi. C. A. Borgström piti metsästyskirjastostaan tarkkaa kortistoa. Suomenkielisten, suomenruotsalaisten ja ruotsinmaalaisten teosten kortit ovat omissa laatikoissaan, samoin kuin jaksoittaisesti ilmestyvät julkaisut sekä metsästyslait ja -asetukset. Lisäksi Borgström kortistoi tunnettujen metsästäjien elämäkerrallisia tietoja sisältävät lähdeviitteet. Korteista käy ilmi, missä teoksessa tai lehdessä on tietoja kyseessä olevasta henkilöstä. Borgström toivoi kortistosta olevan hyötyä tutkijoille. Vuonna 1953 Borgström sai käsiinsä Tor Schreber von Schreebin laatiman ruotsalaisen metsästyskirjallisuuden luettelon Svenska jaktens litteratur intill år 1900 (1920). Lisäksi hän sai onnekkaasti haltuunsa Richard Müntzingin ja 1930-luvuilla julkaiseman Doris ja C. A. Borgström. kaksiosaisen metsästysbibliografian. Kyseessä ovat hyvin harvinaiset bibliografiat, sillä ensimmäistä osaa painettiin ainoastaan 25 numeroitua kappaletta, ja toista osaa vain 20 kappaletta. Nämä luettelot olivat korvaamaton apu suunnitelmallisessa keräilyssä, ja pian Borgström puolestaan teki päätöksen laatia vastaavan luettelon Suomen vanhimmasta metsästyskirjallisuudesta. Metsästysbibliografiat ja museorahasto C. A. Borgström aloitti järjestelmällisen Suomessa julkaistujen metsästystä koskevien painotuotteiden kartoituksen Helsingin yliopiston kirjastossa vuonna Käytännössä hän kävi lävitse kaiken sen, mitä vuoteen 1900 mennessä oli Suomessa painettu suomen ja ruotsin kielillä, lukuunottamatta raamattuja ja virsikirjoja. Tietojen keräämiseen Borgström sai apua Helsingin yliopiston Fennicakokoelmasta. Entuudestaan tuntemattomat teokset hän merkitsi korteille, ja pitkällisen uurastuksen tuloksena syntyivät omakustanteiset luettelot Finlands jaktlitteratur till mitten av 1800-talet (1964), Finlands jaktlitteratur under kvartsseklet (1967), Jakten i Finland i landets tidningspress till och med år 1875 (1971) ja Finlands jaktlitteratur under kvartsseklet (1978). Luetteloiden laadinta oli merkittävä kulttuuriteko. Borgström omisti kirjallisuusluettelot Suomen Metsästäjäliitolle ja niitä painettiin 200 numeroitua kappaletta kutakin. Hän antoi puolet niistä Metsästäjäliitolle myytäviksi, Käpälämäki 2 /

10 ja kertyneistä rahoista hän perusti metsästysmuseorahaston vuonna Kymmenen vuotta myöhemmin rahasto, jonka pääoma oli markkaa, luovutettiin Suomen Metsästysmuseoyhdistykselle. Pääomaksi tuli lopulta tasan markkaa, kun Borgströmin vaimo Doris, lahjoitti puuttuvat markkaa. Rahasto kantaa Doris ja C. A. Borgströmin metsästyskirjastorahaston nimeä. Suomen Metsästäjäliiton 50-vuotisjuhlassa vuonna 1971 C. A. Borgström ilmoitti lahjoittavansa kirjastonsa Suomen Metsästysja riistanhoitomuseolle. Hän säilytti kirjaston kotonaan ja kartutti sitä kuolemaansa saakka. Borgströmin kokoelma käsittää noin nidettä. Kirja-aarteita Professori Borgström oli metsästyskirjallisuuden todellinen asiantuntija, joka tutki kirjoja ja niiden saatavuutta hyvin perinpohjaisesti. Hän luokitteli kirjoja tietämyksensä pohjalta merkinnöillä: harvinainen, hyvin harvinainen, erittäin harvinainen sekä ainoa tunnettu kappale yksityisomistuksessa ja teki lyijykynällä siistejä merkintöjä etukanteen tai erilliselle paperille kirjan sisälle. Borgströmin kokoelmassa on noin 20 te- Majava-aiheinen sivu Conrad Gessnerin kirjasta De Natura. Borgströmin sukulaiset juhlistivat professori C. A. Borgströmin syntymän 100-vuotisjuhlaa vierailemalla Metsästysmuseossa Käpälämäki 2 / 2009

11 krifning på ett tillförlitligt sätt att utrota wargar, käsittelee muun muassa susien hävittämistä sukupuuttoon. Borgströmin tekemä merkintä kirjan kannessa kertoo, että kun hän sai kirjan itselleen, sitä ei vielä ollut Tukholman Kuninkaallisessa kirjastossa eikä Uppsalan tai Lundin yliopistojen kirjastoissa. Erittäin harvinaisiin teoksiin lukeutuu Strödda reflectioner rörande jagten och skogarne. Under nuvarande riksdag i ödmjukhet framställde (1828). Teoksen kirjoittaja on luultavasti Johan Ludvig von Greiff, varmaa tietoa kirjoittajasta ei ole. M. Hagelinin Utkast till en förbättrad hushållning med Skogarna och Jagten i Sverige (1822) sekä Carl Magnus af Robsonin Ett ord i ett wigtigt Ämne (1828) ovat saaneet Borgströmin merkinnän: Ainoa tunnettu kappale yksityisomistuksessa. Borgström varusti kokoelmaansa kuuluvat julkaisut exlibriksellään, jonka on suunnitellut taiteilija Lennart Segerstråle vuonna Taru Liukkonen osta 1600-luvulta, noin 200 teosta 1700-luvulta ja yli tuhat julkaisua 1800-luvulta. Useista näistä on otettu hyvin pieniä painoksia, esimerkiksi viittä kokoelman kirjaa on painettu vain 10 kappaletta. Arvokkaimmaksi aarteekseen C. A. Borgström empimättä nimesi preussilaisen metsästyskirjaston lahjoittaman majava-aiheisen sivun vuodelta Kokoelmassa on hyvin paljon keräilyharvinaisuuksia. Ruotsin vanhin yksinomaan metsästystä ja linnustusta käsittelevä teos on Daniel Lipstorpiuksen Dissertatio juridica de jure venationis et aucupii, vuodelta Todella harvinainen on Jacob Pontus von Wulfschmidtin kirjoittama, pyyntivälineitä esittelevä teos Bonde-Stolpe vuodelta Borgström kertoi useissa lehtihaastatteluissa omistavansa myös sellaisen harvinaisuuden kuin J. Coleruksen Oeconomia, thet är huushåldz underwijsning (1694). Erittäin harvinaiseksi hän luokitteli E. Hisingerin Finsk jagt tabell, vuodelta 1873, ja arvokas eripainos on Björnjägaren Mårten Kitunen Helsingfors Morgonbladetista vuodelta David Abelinin kirja vuodelta 1830, Bes- Käpälämäki 2 /

12 Tunteita herättävä tupsukorva T ammikuun lopulla vuonna 2009 ammuttiin Lopella ilves, joka ei jäänyt vain luvuksi tilastoihin. Eläin herätti kipakan keskustelun Riihimäen ja sen lähikuntien alueella ilmestyvän sanomalehti Aamupostin yleisönosastopalstoilla. Väittely alkoi 13. helmikuuta julkaistusta artikkelista, jonka yhteydessä julkaistiin kuva saaliista ja sen ampujasta sekä kertomus metsästystapahtumasta. Metsästyksestä kirjoitetaan sanomalehdissä lähinnä syksyisin, jahtien alkaessa. Toisinaan nämä uutiset noteerataan ja toisinaan ne jätetään huomioimatta. Tämä helmikuinen artikkeli nostatti jopa poikkeuksellisen laajan ja vivahteikkaan ilves-keskustelun, joka otti kantaa myös metsästykseen yleisellä tasolla. Ilveksen metsästys sai osakseen monenlaista kritiikkiä. Yksi keskeisimmistä argumenteista oli metsästäjien pelaaminen omaan pussiin ilveskantoja arvioitaessa. Riistanhoitoyhdistysten nimeämiä suurpetoyhdyshenkilöitä syytettiin kannanvääristelystä, mutta samaan aikaan ilvesjahtia puolustavat kirjoitukset pitivät ilveskannan kokoarvioita jopa liian maltillisina. Suurpetoseuranta toteutetaan tänä päivänä havaintojen perusteella. Suurpedoista saadut havainnot ilmoitetaan suurpetoyhdyshenkilölle, joka ilmoittaa ne eteenpäin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, jossa lopullinen kannanarviointi tehdään. Kannanarvioinnin luotettavuudesta kritisoitiin nimenomaan metsästäjiä, joita pidettiin keskeisimpinä suurpetohavaintojen ilmoittajina sekä toisaalta suurpetoyhdyshenkilöitä, joita syytettiin huolimattomuudesta ja Litografia Th. Hahrin kirjasta Album för jägare och jagtvänner (1869). 12 Käpälämäki 2 / 2009

13 havaintotietojen vääristelystä. Metsästystä kritisoitiin myös yleisemmällä, aatteellisella tasolla. Metsästäjät nähtiin luonnosta vieraantuneina luonnon hyväksikäyttäjinä, jotka halusivat ajaa omaa etuaan ja tappaa huvin vuoksi. Ilves sen sijaan koettiin osaksi Suomen omaa luontoa, toisin kuin sen saaliseläimet, valkohäntäpeura ja metsäkauris. Valkohäntäpeura on päätynyt Suomeen Pohjois-Amerikasta 1930-luvulla tehtyjen istutusten myötä. Metsäkauris taas on levinnyt muualta Euroopasta 1800-luvulta lähtien sekä istutusten kautta että itsenäisesti, joskin mainintoja kauriista löytyy jo ja 1600-luvuilta. Mahdollista on myös, että metsäkauris on kuulunut maamme alkuperäiseen eläimistöönkin. Näiden eläinten joutuminen saaliiksi ymmärrettiin periaatteella ilves tappaa elääkseen, mutta metsästäjät huvikseen. Oman osansa sai myös ilveksen metsästystapa - väijyminen. Peurojen ruokintapaikalta kyttäämällä ammuttu ilves ei metsästyksen vastustajien mielestä saanut mahdollisuutta paeta, jolloin metsästystavalle ei annettu arvostusta. Toisaalta ilves oli tullut ruokintapaikalle omia aikojaan, eikä mikään kahlehtinut sitä tiettynä aikana tiettyyn paikkaan. Suomalaisessa eräkulttuurissa ei perinteisesti ole suosittu metsästystä tarhoissa aitojen sisällä, vaan saaliille on periaatteessa annettu pakenemisen mahdollisuus. Saaliin pakenemismahdollisuus on siis tulkinnasta kiinni. Kritiikin kohteeksi joutui myös saaliin esittely, joka ei välttämättä aina riipu metsästäjästä itsestään. Saalistaan mielestään arvokkaasti esittelevä metsästäjä saattaakin kuvassa näyttää roikottavan eläimen raatoa tunteita vailla. Ilveksen ampunut jahtipäällikkökin esitteli saalistaan Aamupostin kuvassa, mutta myöhemmässä mielipidetekstissä metsästäjä komeili tappamansa ilveksen kanssa. Kuva saaliista voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Ilvesjahti sai kuitenkin myös paljon puolustavia kannanottoja. Metsästystä puolustettiin kasvaneella ilveskannalla, jonka verottaminen perustuu järjestelmälliseen Käpälämäki 2 /

14 riistanseurantaan. Metsästystä pidettiin välineenä kannan säätelyyn, jonka tavoitteena oli estää kannan paisuminen ylisuureksi ja tätä kautta turvata myös ilveksen oma hyvinvointi. Metsästyksen suunnitelmallisuuden ohella metsästäjiä kuvattiin maltillisina luonnon tarkkailijoina, jotka liikkuvat luonnossa elämyksiä hakien. Saaliin saamiseen tähtäävä toiminta ei ollut ensisijaista, vaan metsästykseen koettiin liittyvän myös paljon muuta, kuten riistanhoitoa, sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä, ampumataidon harjoittelua, koiratoimintaa tai vaikkapa nuotion äärellä juotujen kahvien tuottamia nautinnon hetkiä. Kiinnostavaa on, että itse saaliin saamista ei nostettu esiin. Sitä ei itse asiassa edes mainittu. Vaikka ilves on metsästyskohteena haastava, eikä keskiverto metsästäjä yleensä pääse kovin usein katselemaan itse saalistamaansa ilvestä, ei saaliin saamisen tuottamaa mielihyvää ainakaan julkisesti tunnustettu. Saaliista otetaan kyllä kuvia ja turkki tai kallo saatetaan valmistaa trofeeksi, mutta silti ilvessaalista ei haluta nähdä metsästyksen päämääränä. Tämä siitäkin huolimatta, että metsästys tapahtui täysin laillisesti. Metsästyksen etiikka ennen ja nyt Puolustavat kannanotot ovat melko tyypillisiä perusteita metsästykselle. Vanhoja metsästyslehtiä tutkimalla saa jonkinlaisen kuvan siitä, miten metsästyksen harjoittamista on perusteltu. Jo useita vuosikymmeniä perusteluissa ovat toistuneet tietyt teesit, kuten virkistys, ulkoilu, luonnon tutkiskelu, suunnitelmallisuus, järjestys, tieteen hyödyntäminen suunnitelmallisessa verotuksessa sekä erityisesti vuoden 1962 metsästyslain uudistamisen jälkeen riistanhoito ja luonnonsuojelu. Myös 2000-luvulla tehtyjen kyselytutkimusten tulokset kertovat, että metsästystä harrastetaan luonnossa liikkumisen, vaihtelun, kuntoilun, koiran kouluttamisen ja riistanhoidon, mutta myös riistaruokien hankinnan takia. Erään tutkimuksen mukaan vain noin 8 % kyselyyn vastanneista ilmoitti metsästävänsä ampumisen tai turkisten vuoksi. Aamupostin kirjoittelu jatkaa samaa linjaa, jossa keskeistä metsästykselle ei ole saalis ja saalistaminen, vaan metsästyksen muut, eläinten huomioonottamista korostavat puolet. Metsästyksen muuttuminen elinkeinosta harrastukseksi on vaatinut ihmisiltä uudenlaista asennoitumista. Koska metsästyksen harjoittamista ei ole enää moneen vuosikymmeneen voitu perustella yksiselitteisellä tarpeella tai metsästäjän omalla edulla, on metsästäjien ollut pakko luoda moraaliset perustelut harrastuksensa harjoittamiselle. Yhteiskunnalla on viime kädessä valta päättää metsästyksen harjoittamisesta ja koska eläinten perusteetonta tappamista ei yleensä sallita, on metsästäjienkin ollut pakko perustella oikeutuksensa metsästää. Harrastukseen kun vääjäämättä liittyy eläimen tappaminen ilman pakottavaa tarvetta. Metsästys voi jatkua vain, jos nämä perustelut hyväksytään yhteiskunnassa. Metsästäjien määrä on ollut kasvussa koko 1900-luvun ja nykyään Suomessa onkin noin metsästäjää. Puhtaasti tilastollisesti tämä tarkoittaa, että joka 17. suomalainen harrastaa metsästystä, jolloin valtaosa suomalaisista ainakin tuntee metsästäjän. Metsästyksen suuri suosio osaltaan kertoo siitä, että metsästyksen oikeuttaminen yhteiskunnassa on toistaiseksi onnistunut. Metsästäjiä ei ole määrällisesti koskaan ollut Suomessa näin paljon, eikä metsästyksen lopettamista tai selvää rajoittamista yleisellä tasolla vakavasti harkita. Suomessa ei ole myöskään ikinä ollut merkittäviä protesteja metsästystä vastaan, kuten monissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Iso-Britannian ketunmetsästys on nostattanut suuriakin protestiaaltoja ja tämä perinteinen metsästysmuoto onkin nykyään kielletty. Suomessa yleinen suhtautuminen metsästykseen on ollut suhteellisen sallivaa, vaikka täälläkin on useita vanhoja saalistustapoja kielletty. Yhteiskunta on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Samoin metsästyksen sisältö ja luonne on uudistunut jatkuvasti, eikä metsästyksellä ole varaa jäädä paikoilleen vastaisuudessakaan, vaan sen on kehityttävä yhteiskunnan mukana voidakseen varmistaa jatkuvuutensa myös tulevaisuudessa. Toistaiseksi suomalainen metsästys on onnistunut pysymään ajan hermolla ja uudistumaan tarvittavalla tavalla. Tämä muuttuneisiin ti- 14 Käpälämäki 2 / 2009

15 lanteisiin sopeutuminen tarkoittaa myös, että moni osa metsästyksen sisällöstä on jäänyt historiaan tai ei ainakaan kokonaisuudessaan enää tule esiin nykypäivän eräkulttuurissa. Metsästysmuseon tehtävänä on säilyttää tätä sisältöä ja kertoa siitä, jotta tulevaisuudessakin voitaisiin ymmärtää, miten ja miksi suomalainen metsästys on kehittynyt tämän päivän tilanteeseen. Jouni Partanen hum.kand. Jyväskylän yliopiston työharjoittelijana Metsästysmuseossa In memoriam Heikki-Paavali Salonen ( ) Kesän alussa saimme museolle viestin riistapäällikkö Heikki-Paavali Salosen kuolemasta. Hänen tyttärensä Liisa Mikkonen kertoi isänsä menehtyneen vaikean sairauden uuvuttamana toukokuun 22. päivänä. Heikki-Paavali Salonen oli koulutukseltaan metsäteknikko, joka teki mittavan elämäntyön riistapäällikkönä jääden eläkkeelle vuonna Hän toimi vuosina Suomen Metsästysmuseon hallituksen varapuheenjohtajana. Eräperinne oli lähellä Heikki-Paavalin sydäntä ja Metsästysmuseoon on tallennettu hänen perinteenkeruunsa aineistoa. Museon arkistossa ovat hänen haastattelunauhansa Kanadankin erämaat kiertäneestä turkismetsästäjä Frans Kuusimäestä. Heikki-Paavali Salonen kirjoitti haastattelujen pohjalta vuonna 2003 ilmestyneen kirjan Turkismetsästäjä Frans Kuusimäki. Unkarilainen taiteilija Robert Muray oli Heikki-Paavalin ystävä, ja Suomen Metsästysmuseossa järjestettiin vuonna 1992 taiteilijan näyttely Heikki-Paavalin yhteyksien ansiosta. Heikki-Paavali Salonen oli yksi uskollisista museoystävistä ja yhteydenpito Muuramen Velkapohjan ja Metsästysmuseon välillä olikin jatkuvaa. Vuosien kuluessa hänen vierailunsa museolle harvenivat sairauden myötä, mutta voimiensa mukaan hän kuitenkin muisti meitä puhelinsoitollaan. Tuttuun ystävälliseen tapaansa hän aina aloitti puhelun kysymällä: Onkos se Anne-rouva siellä?, ja sitten vaihdettiin viimeisimmät kuulumiset. Heikki-Paavali oli aidosti kiinnostunut meidän työstämme museolla ja auttoi merkittävästi aineiston keruussa sekä esineiden että erämuistelujen tallentamisen osalta. Hänen tyttärensä Liisa Mikkonen on jatkanut isänsä viitoittamalla eräkulttuurin arvostamisen tiellä. Haluankin esittää parhaimmat kiitokset Heikki-Paavali Salosen omaisille lahjoituksista, jotka museo on saanut vastaanottaa tänä syksynä. Anne Uotila-Laine Liisa Mikkosen kuva-arkisto. Käpälämäki 2 /

16 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia Björn Munsterhjelm täytti kunnioitettavat 90 vuotta. Hän on tuuloslaisen eräkirjailija Ludvig Munsterhjelmin poika. Käpälämäen toimitus onnittelee ja kiittää miellyttävästä yhteistyöstä. Jaakko Ojanperän sali uudistui näyttävällä safaritunnelmaa henkivällä kuvalla, jonka Juha Törmälä on ikuistanut Tansanian savannilla vuonna Laurean Ammattikorkeakoulun kuuden opiskelijan projektiryhmä suorittaa imagotutkimusta koskien yksityishenkilöiden mielikuvia ja kokemuksia Suomen Metsästysmuseosta ja sen tarjoamista palveluista. Tutkimuksen tuloksia käytetään museon palveluiden kehittämiseen ja markkinointiin. Kuvassa olevat opiskelijat ovat kyselylomakkeiden postitustalkoissa museolla, vasemmalta lukien: Jenni 16 Käpälämäki 2 / 2009

17 Hanninen, Miisa Värinen, Anni Isotalo ja Eira Kinnunen. Opetusministeriön 200-vuotisjuhlan kunniaksi Lasitehtaan koululaiset tutustuivat museon näyttelyyn sekä nauttivat eväitä museon piha-alueella Juhlavuoden teemana koululaisille oli: Mennään museoon! Metsästysmuseon vuosipäivänä kutsuttiin koululaisia ja päivähoitolapsia hoitajineen viettämään Oravanpäivää museolle. Ohjelmassa oli makkaranpaistoa ja muuta tarjoilua. Aurinkoinen Oravanpäivä oli mukava tapahtuma koululaisten syysloman alla. Museon piha-alueella nähtiinkin noin 300 iloista museovierasta. Museon tietojenhallintajärjestelmä Kantapuu on yksi Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen 8 pilottijärjestelmästä. Asiakasliittymä avaa pääsyn kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisiin aineistoihin ja palveluihin. Verkkopalvelu on kaikkien käytettävissä vuonna Suomen Metsästysmuseoyhdistyksen varsinainen kokous pidettiin Lasimuseon kahvilassa. Kokoukseen kutsutaan kaikki museoyhdistyksen jäsenet, joiden keskuudesta valitaan yhdistyksen valtuusto seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Käpälämäki 2 /

18 Metsästysmuseon henkilökunta teki syyskuussa opintomatkan Kotkaan Merikeskus Vellamoon, jossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä Tietokeskus Vellamo. Kuvassa oikealla museonjohtaja Leena Haila esittelee vuonna 2008 avatun uuden museon moderneja tiloja. Metsästysmuseo herättelee maaliskuun 27. päivänä henkiin linnunpönttöpäivän, jota varten Henry Forssell on suunnitellut oman logon. Pönttöpäivä järjestetään yhteistyössä Hyria koulutus Oy:n ja Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun kanssa. Tapahtuman aikana museossa on Kevättä kohti linnunpönttö -näyttely. Museo on vuoden aikana saanut kiitollisena vastaanottaa useita kymmeniä eräaiheisia exlibriksiä Erkki Tuomiselta, joka on museon exlibriskokoelman uskollinen kartuttaja. Exlibriksiä otetaan edelleen vastaan suunnittelu- ja taustatiedoilla varustettuna. Tunnetko tämän pyyntilaitteen? Metsästysmuseo pyytää lukijoilta tietoa kuvassa näkyvistä pyyntiraudoista, jotka tuotiin museoon näytille tunnistamista varten. 18 Käpälämäki 2 / 2009

19 Suomen Pystykorvajärjestö täytti 70 vuotta vuonna Juhlan kunniaksi julkaistiin Suomen Pystykorvajärjestö 70 vuotta -juhlakirja. Runsas väri- ja mustavalkokuvitus sekä tekstiä täydentävät graafiset esitykset havainnollistavat lukijalle järjestön rotujen ja koko pystykorvaharrastuksen kehityksen menneisyydestä tähän päivään. Kirjasta selviää miten rotujaostot (suomenpystykorvajaosto, karhukoirajaosto ja pohjanpystykorvajaosto) toimivat ja mihin ne voimavaransa tulevaisuudessa suuntaavat. Juhlajulkaisun on toimittanut Antti Aarnio. Kirja on kovakantinen ja 287-sivuinen, ja sitä voi ostaa Suomen Pystykorvajärjestöstä (www.haukku.net). Hinta 25. muuttuessa valtion maiden merkitystä on jouduttu arvioimaan uudelleen. Metsävaltio avaa uuden näkökulman Suomen historiaan ja kuvaa muuttuvaa suhtautumistamme maahan ja metsään. Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely on kesällä 2010 esillä Metsästysmuseossa. Metsästysmuseo tarjoaa eri alojen opiskelijoille työharjoittelupaikkaa. Punkalaitumelta kotoisin oleva Aleksi Keto suoritti Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen viikon mittaisen harjoittelun lokakuun lopussa. Antti Parpolan ja Veijo Åbergin kirjoittama historiikki Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi kuvaa valtion metsiä ja metsäpolitiikkaa kansallisen metsähallinnon perustamisesta nykypäivään asti. Metsiä hyödynnettiin pitkään lähinnä teollisuuden puuhuollon sekä asutuksen tarpeisiin. Yhteiskunnan Käpälämäki 2 /

20 Riihimäen museot vetivät jälleen yleisöä Riihimäki-viikolla Riihimäen Taidemuseo Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupunginmuseo Suomen Metsästysmuseo Työväentalomuseo Viestimuseo Tänä vuonna museon jouluikkunan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun ryhmä opettajansa Ulla Bomansson-Ikosen johdolla. Museon aukioloaikoja on laajennettu. On hyvä muistaa, että koko tammikuun ajan museon ovet ovat asiakkaillemme avoinna. Uuden vaihtuvan näyttelyn avajaisia vietetään myös tammikuussa. Metsästäjäliitto ja Eräkontti saman katon alle Riihimäen Erätalo on aiemmin tunnettu puhelinyhtiö Elisan talona. Nyt sieltä löytyvät sekä Metsästäjäliitto että erätarvikeliike Eräkontti. Kuva: Anna Grenfors. Suomen Metsästäjäliitto ja sen omistama erätarvikeliike Oy Eräkontti Ab muuttivat syyskuussa yhteisiin tiloihin Riihimäellä. Uusi toimitila, Erätalo, sijaitsee aivan Helsinki Tampere -moottoritien tuntumassa. Metsästäjäliiton keskustoimisto ja Eräkontti ovat aiemmin sijainneet Riihimäellä eri osoitteissa, molemmat muutaman kilometrin 20 Käpälämäki 2 / 2009

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 Mäntsälä Puhelin 019 -- 6871

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille Hei! Tämähän on hieno juttu! Mielelläni lahjoittaisin lukutuokiota hoivakotiin. Mukavaa kun saa jakaa iloa muillekin. Lahjoittaja Marja Aaltonen Tämä ilahduttaisi kovasti meidän asukkaita eikä vaatisi

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

sisältö Koululainen 11/2007

sisältö Koululainen 11/2007 Päätoimittaja: Sirkku Kuusava Toimituspäällikkö: Leea Puranen Toimitussihteeri: Marjukka Sonninen Toimittaja: Heidi Ylitalo AD: Tinka Lindroth (äitiyslomalla), Sami Piskonen Postiosoite: Koululaisen toimitus,

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Lasinkeräilijän Blogi

Lasinkeräilijän Blogi Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot