Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta"

Transkriptio

1 Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta Kumppanuutta Poriin -hanke toimi yhdistysten yhteishankkeena , hallinnoijana Satakunnan Salpa ry. Tavoitteena oli yhdistysten välisen verkostoitumisen kehittäminen ja yhteistyömallin luominen sekä saada konkreettinen kumppanuustalo Poriin, joka palvelee jatkossa Porin seudun kansalaisia ja järjestöjä ja toimii moottorina yhteistyön laajentamiseksi seutukunnallisestikin. Mukaan lähtijät Hankkeen aikana kartoitettiin kumppanuustalosta ja sen yhteydessä tehtävästä yhteistyöstä kiinnostuneet yhdistykset. Tuloksena 11 yhdistystä on halukas vuokraamaan tulevasta talosta omaa toistotilaa ja 45 yhdistystä haluaa vuokrata kokous ym. tilaa tai ovat kiinnostuneet yhteistyöstä. Jäseniä näissä on yhteensä Lisäksi muita yhteistyötahoja on kartoitettu. Kahden vuoden työskentelyn aikana syvennettiin taloon omaa toimistotilaa haluavien yhteistyötä ja kehiteltiin yhteisöllisyyden aikaansaamista sekä suunniteltiin alustavaa talon toimintaa. Kouluttajina toimivat STKL asiantuntijat. Kansan pariin Kansalaisille tiedotettiin hankkeen tavoitteista ja toiminnasta erilaisin esittelyin ja lokakuussa toteutettiin kaikille avoin paneelikeskustelu kumppanustalon tarpeesta. Kumppanuushankkeen toimesta perustettiin Satakunnan yhteisöt ry. Päättäjät tietoisia Tapasimme kaupunginjohtoa ja eri puolueiden päättäjiä ja esittelimme heidän ryhmissään kumppanuustaloideaa. Pääsääntöisesti vastaanotto oli myönteistä ja talon tarvetta ei kukaan kyseenalaistanut Tämänhetkinen linjaushan on, että resurssien yhdistämisellä saadaan aikaan säästöjä ja laadukkaampaa toimintaa sekä vähennetään päällekkäisyyksiä. Näin kumppanuushankekin kokosi yhteen järjestöjen hyväksi työtä tekeviä tahoja, järjestöyhteistyöryhmäksi. Nyt järjestöjen koulutus-, tiedotus- ja virkistystapahtumia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Laajempaa järjestöstrategiamallia ollaan kehittelemässä. Kartoitettiin eri omistuksessa olevia tiloja Porin keskustan alueelta. Tällä hetkellä mahdollisina kumppanuustalon tiloina pidetään Porin Taidekoulun tiloja ja Teljänkadulla sijaitsevia entisiä Utun tiloja. Työ jatkuu Hanke päättyi maaliskuussa -09. Satakunnan Salpa haki RAY :ltä uutta hanketta itse kumppanuustalon toiminnan käynnistämiseksi ja järjestö/ vapaaehtoistyön yhteistyön laajentamiseksi lähikuntiin. RAY myönsi rahoituksen uudelle hankkeelle. Tapaamisiin ja yhteistyön merkeissä Merja Majalahti, hankevastaavana Kumppanuutta Poriin - hankkeen puolesta. Kaupungin hallitukselle ja valtuustolle laadittiin useita anomuksia koskien tilaa ja rahoitustukea järjestöyhteistyölle. Porin kaupungin valtuustossa päätettiin 2009 talousarviossa viedä kumppanuustalo-hanketta ja visuaalinen keskushanketta yhteishankkeena eteenpäin. Kiitämme kaikkia hankkeeseen osallistuneita ja toivotamme tervetulleiksi tulevaan taloon. Merja Majalahti Diak Länsi, Porin toimipaikka Sosiaali- ja terveysalan kansalaistoiminnan kehittämisverkostohanke Projektipäällikkö Sanni Mäkelä. Kansalaisaktiivisuuteen on kätketty aarre Järjestö- ja kansalaistoiminnan arvo ja merkitys on kiistaton. Satakunnan alueella on vireää, monialaista ja osaavaa kansalaistoimintaa, johon osallistumiseen kaikilla on mahdollisuus. Järjestö- ja kansalaistoiminta ovat osoitus aktiivisesta kansalaisuudesta. Kansalaisaktiivisuuteen on kätketty aarre. Tämä aarre pitää sisällään vastuullista ajattelua, yhdessäolemisen ja -toimimisen iloa, osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuutta, sosiaalista pääomaa ja vapaaehtoisen työn tekemistä. Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipaikassa käynnistyi keväällä 2007 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana Sosiaali- ja terveysalan kansalaistoiminnan kehittämisverkostohanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä satakuntalaisten hyvinvointia aktiivista ja laadukasta kansalaistoimintaa tukemalla. Tavoitteeseensa hanke on pyrkinyt lisäämällä järjestöjen näkyvyyttä ja tätä kautta kansalaisten tietoisuutta monialaisesta järjestötoiminnasta, verkostoimalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjä yhteistyöhön luomalla järjestöille edellytyksiä keskinäiseen verkostoitumiseen ja tärkeän toimintansa esilletuomiseen sekä toiminut alueella muiden järjestöjen asemaa ajavien tahojen kanssa yhteistyössä toimivan kanslaistoimintakentän aktiivisuuden ja kehittymisen lisäämiseksi ja sen ylläpitämiseksi. Sosiaali- ja terveysalan kansalaistoimintahanke on palvelemassa paikallista järjestökenttää kaikkine toimintamuotoineen. Yhteistyö on ollut avainsana hankkeen kaikessa toiminnassa. Sosiaali- ja terveysalan kansalaistoiminnan kehittämisverkostohankkeella on ollut ilo työskennellä järjestöja kansalaistoiminnan kentän kanssa. Vuosi 2009 on hankkeella vireä viimeinen kokonainen toimintavuosi tuttuine ja uusine tapahtumineen ja toimintamuotoineen. Sosiaali- ja terveysalan kansalaistoiminnan kehittämisverkostohanke toivottaa kaikki kansalaiset tervetulleiksi ottamaan osaa hankkeen toimintaan. Hankkeen ja Diakoniaammattikorkeakoulun Porin toimipaikan puolesta välitän järjestö- ja kansalaistoimintaa tekeville tahoille ja henkilöille toimintaanne arvostavat, kansalaistoiminnan ylläpitämisen puolesta puhuvat terveiset: Hyvää työtä! Sanni Mäkelä

2 2 1/2009 1/ Mihin menet vapaaehtoistoiminta? Yhdistykset vapaaehtoistoiminnan moottoreina Varsinais-Suomessa on rekisteröityjä yhdistyksiä kaikkiaan lähes ja Satakunnassa yli Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on kaikissa Suomen rekisteröidyistä yhdistyksistä n. 6%. Tällä perusteella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimii n. 960 sosiaalija terveysalan yhdistystä.noin puolimiljoonaa suomalaista osallistuu vapaaehtoisena jonkin sosiaali- ja terveysjärjestön toimintaan. Suosituimmat ovat koulutuspalvelut (yli ) ja vertaistoiminta (yli ). Aktiivisin osallistujajoukko ovat yli 50-vuotiaat ja 2/3 toimintaan osallistuvista on naisia. Paikallisyhdistysten mukaan niiden toimintaan osallistuvien keskeinen ongelma on yksinäisyys ja vähäiset puuttuvat ihmissuhteet. Sosiaalisten kontaktien tarjoaminen ja arkielämän tukeminen onkin yhdistystoiminnan keskeinen tehtävä. Paikallinen yhdistystoiminta tavoittaa paljon ihmisiä, joilla on eri tavoin hankala elämäntilanne ja jotka kaipaavat arkielämäänsä monenlaista käytännön tukea. Suurin osa yhdistysten toiminnasta on erilaista ammatillisin ja vapaaehtoisvoimin toteutettavaa vapaaehtois-, harrastus- ja vertaistoimintaa. Vertaistoiminnan kysyntä on kasvussa. Vertaisryhmätoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen keskeisinä haasteina on tarve saada vertaisryhmät ja niiden toiminta laajempaan tietoon sekä ryhmien tarvitsemat kokoontumistilat. Vertaistuki ja kokemustiedon välittäminen on tärkeä osa tämän päivän toimintakulttuuria, mutta sen toteuttamista tuetaan vain marginaalisesti; kuntien tuki yhdistysten toimintaan on usein näennäistä. Laajemman tuen muodot voisivat olla esim. ammattilaisen ohjaama vertaistuki, tiloja käyttöön ja terveydenhuollon ja liikunnan kiinteämpi yhteistyö jota kautta harrastaminen tulee edullisemmaksi.järjestöt ylläpitävät, usein yhteistyössä kunnan kanssa, erilaisia kohtaamispaikkoja ja järjestötaloja. Niiden tavoitteena on edistää ihmisten kanssakäymistä ja tarjota toimintamahdollisuuksia. Tärkeää on myös keskitetty tiedonvälittäminen yhdistystoiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Porin seudulla onkin viime aikoina panostettu kolmannen sektorin tiedotustoiminnan järjestelmälliseen lisäämiseen ja yhdistysten osaamiseen eli tietojen ja taitojen kartuttamiseen omassa toiminnassa sekä verkostoyhteistyössä. Kumppanuustalo Poriin Vapaaehtoistoiminnan ja kunnallisten palvelutuottajien yhteisiä kumppanuustaloja on Suomessa suurimmissa kaupungeissa kuten Espoossa, Oulussa, Seinäjoella ja Joensuussa. Porissa on tehty työtä yhdistysten toiminnallisen keskuksen saamiseksi. Hankkeen rahoittajina toimivat RAY ja Porin kaupunki. JÄRJESTÖSANOMAT Vapaaehtoistyö hyvinvoinnin ja palvelujen tuottajana 1/ vuosikerta Porin kolmannen sektorin tiedotuslehti Järjestöjen tuottamat palvelut Järjestöjen perinteinen rooli on toimia palvelujen kehittäjänä. Monet nykyisistä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviksi siirtyneet toiminnot esim. neuvolatoiminta, on alun perin aloitettu järjestöissä. Järjestöt ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia toimijoita. Niillä on näistä syistä johtuen ollut mahdollisuus tarjota palveluja, jotka ylittävät sosiaali- ja terveystoimen, kuntien ja muita hallinnollisia rajoja. Järjestöjen asema palvelutuottajana on vahva alueilla, joilla yritysmäinen palvelutuotanto ei ole kannattavaa, jotka vaativat erityisasiantuntemusta ja joilla myös julkinen palvelutuotanto on vähäistä. Sosiaali- ja terveysalalle on viime vuosina syntynyt paljon myös uutta yritystoimintaa, joista erityisesti terveyspalveluiden tuottajista monet ovat suuria kansallisia tai kv. yrityksiä. Vuonna 2006 järjestöt tuottivat koko maassa sosiaalipalveluista 18,9%, terveyspalveluista 4,6%. Yritykset tuottivat sosiaalipalveluista 10,2% ja julkiset 70,9%/Stakesin tilastot). Taulukko: Järjestöjen ylläpitämät sosiaalipalvelupaikat Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa v.2006 (Lähde: Sosiaaliturva SVT. Stakes) Palvelu Toimipaikkoja Järjestöt asiantuntijana Kun perusturva suunnittelee palveluita ja organisoi toteutusta on ensiarvoisen tärkeätä kuulla järjestöjen mielipidettä ja näkemyksiä. Monet järjestöt omaavat sellaista tietoa mm. terveydenhuollon alalta, että kokemus ja palaute kentältä antaa arvokasta tietoa, mikä olisi parasta kussakin tapauksessa. Tutustuminen järjestökenttään auttaa siis suuresti toimintoja kehitettäessä. Vapaaehtoistyön tuloksien mittaamisessa on haasteita. Mittarit on kehitettävä sellaisiksi, että ne viestivät perusturvalle miten on selviydytty tehdystä työstä Nordman sanoo. Varsinais- Suomessa lasten ja nuorten laitokset 7 2 kehitysvammalaitokset 1 0 vanhusten laitokset 2 2 päihdehuoltolaitokset 3 1 palvelutalot ja ryhmäkodit ensi- ja turvakodit 2 1 muut laitokset ja asumispalvelut 13 2 lasten päivähoito 26 9 päivätoiminta 9 1 kotipalvelut 5 1 työtoiminta ja työhön kuntoutus avomuotoinen päihdekuntoutus muu sosiaalitoiminta 4 3 YHTEENSÄ Kumppanuustalotoiminnan kulmakivet 1) Erilaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset muodostavat sosiaalisen verkoston, jonka vahvuuksia ovat ammatillinen ja yhteiskunnallinen osaaminen ja elämänkokemus. 2) Vapaaehtoistoiminnan foorumi, jonka kautta kehitetään yhteistyötä julkisen ja yksityisen palvelutuottajan kanssa. 3) Yksilön ja yhteisön turvallinen kohtaamispaikka, joka auttaa sosiaalisesti, fyysisesti tai psyykkisesti vaikeuksiin joutunutta. 4) Tapahtumatalo, joka toiminnallaan ei tavoittele voittoa. 5) Järjestää työkykyä ja elämänhallintaa ylläpitävää toimintaa. Satakunnassa Julkaisija: Satakunnan Salpa ry ja DIAK Länsi Pori Toteutus: Kirsi Nurmi-Rantanen, tekn. päätoimittaja, Jukka Korkee, toimitussihteeri, Porin järjestöyhteistyöryhmä Tampereen seutukunnassa tehtiin 2008 yhdistystutkimus, johon osallistui 100 yhdistystä (Lähde: Innolink Research). Näistä 26% oli sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, 21% liikunta, 17% kulttuuri, 9% nuorisojärjestöjä ja 17% muita järjestöjä. Yhdistysten tärkeimmät tulonlähteet olivat jäsenmaksut, valtion ja viranomaisten maksamat tuet ja palvelujen ja tuotteiden myynti. Eniten vastaajien mukaan tulot lisääntyvät tulevaisuudessa palvelujen ja tuotteiden myynnin (46%) sekä pääoma- ja sopimustulojen (43%) osalta. 74,4% kyselyyn vastanneista oli kiinnostunut tarjoamaan tai lisäämään tarjontaa kuntaorganisaatioille ja 69,2% vastaavasti yrityksille. Palvelutarjonnasta 30% olisi sosiaali- ja terveyspalveluita ja 27% liikunta- ja urheilupalveluita. Palvelutarjonnan jakautuminen seuraavassa taulukossa: Mihin ryhmään myydyt palvelut kuuluvat? muu 17,9% nuoriso kulttuuri 19,2% liikunta ja urheilu 26,9% sosiaali- ja terveyspalvelut 29,5% Miten tuottaa myymänsä tuotteet / palvelut? palkatun työvoiman sekä vapaaehtoisten avulla 42,3% sosiaali- ja terveyspalvelut 29,5% vapaaehtoistyöntekijöiden/ jäsenistön avulla 33,3% Paavo Kajander 6) Uuden oppimisen elämänkoulu, jonka järjestämät keskustelut, asiantuntijafoorumit ja ryhmätyöskentelyt ovat avoimia kaikille. 7) Toimii kumppanina opiskelijoiden, tutkimus-, har joittelu- ja päättötöiden valmisteluissa. 8) Ensi aste sosiaaliselle yritykselle. Ihminen on vahvasti sidoksissa yhteiskuntaan suurimman osan elämäänsä. Jokaisen odotetaan täyttävän velvollisuutensa ja tehtävänsä elämän eri tilanteissa kuten koulussa, sotaväessä, opiskelussa ja työelämässä. Vastapainona tälle vapaaehtoistoiminta koetaan inspiroivaksi, omien tietojen ja kykyjen temmellyskentäksi, joka vapauttaa meissä sen aidoimman ihmisen. Paavo Kajander Sivuntaitto: Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijat Reetta Kettunen, Tero Pasti ja Markus Soini Painatus: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki Vas. Marja-Liia Tamminen, Ulla Eklund, Irma Roininen, Sani Mäkelä, Anneli Nokkonen, Jukka Korkee ja Merja Majalahti. Kuvasta puuttuu Ansa Huhtala ja Jyrki Uusitalo. Yhteen hiileen puhaltajat yhdessä saamme enemmän aikaan JÄRJESTÖYHTEISTYÖRYHMÄ on perustettu keväällä 2008 Kumppanuutta Poriin hankkeen toimesta palvelemaan Porin seudun järjestökenttää. Järjestöyhteistyöryhmään on koottu yhdistysten hyväksi toimivia eri tahoja. Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä, jotta vältytään kolmanteen sektoriin liittyvien tapahtumien ja koulutusten päällekkäisyyksiltä, lisäksi tehdään yhdessä tehokkaampaa tiedotusta. Järjestöyhteistyöryhmään kuuluvat: Ansa Huhtala, Porin Vapaaehtoistoiminnan Neuvottelukunta Irma Roininen, Porin Vanhusneuvosto Jyrki Uusitalo, Porin Vammaisneuvosto Ulla Eklund, Porin Terve Kunta -verkosto Anneli Nokkonen, Satakunnan yhteisöt ry Marja-Liisa Tamminen, Satakunnan Salpa ry Sanni Mäkelä, Diak Länsi, Porin toimipaikka/sosiaalija terveysalan kansalaistoiminnan kehittämisverkostohanke Merja Majalahti, Satakunnan Salpa ry/ Kumppanuutta Poriin -hanke Lisäksi on sovittu sujuvasta tiedon välityksestä yhdistysten yhteystietoja päivittävien tahojen Satakunnan Salpa ry:n, Satakunnan sairaanhoitopiiri SalpaNet - sivuston ja Porin Vapaaehtoistoiminnan Neuvottelukunnan välillä. Perusturva turvaa perustaa Porissa Vuoden alusta Porin perusturvajohtajana aloittanut Terttu Nordman näkee sosiaali- ja perusturvan yhdistymiselle kolme selkeää painopistealuetta Porissa: Noormarkun kuntaliitosasiat, yhteistoiminta-alueen muodostaminen ja siihen liittyvät valmistelut sekä yhteistyö sairaanhoitopiirin, järjestöjen ja oppilaitosten kesken. Turvallisuus ja terveyden edistäminen vaatii tekoja Porissakin. Täytyy jalkautua, itse kunkin toimijan, jotta saadaan käytännöt toimiviksi, Nordman toteaa. Suuret johtajat näyttävät esimerkkiä, niinpä perusturvajohtaja kävi itse kuulemassa Satakunnan Salpa ry:n tiloissa, missä porilainen ja satakuntalainen järjestökenttä tällä hetkellä menee. Laman ja työttömyyden korkeasuhdanteissa yksilöstä Terttu Nordman huolehtiminen on tärkeää ja sitä tehtävää Kumppanuustalo suorittaisi Porissa mitä parhaimmalla tavalla, Nordman sanoo. Kumppanuutta Poriin -hanke esittäytyi ja samalla luotiin katsaus menneeseen ja kurkistus tulevaisuuteenkin. Lisäksi keskusteltiin paljolti eri toimijoiden osuudesta perusturvaa luotaessa ja erilaisista käytännön toteutustavoista meillä ja muualla. Maailmalta ajatuksia Belgiassa käydessään Nordman tutustui sikäläiseen terveydenhuollon henkilöstöpolitiikkaan. Siellä jokainen hoitaja saa saman palkan, vanhempien hoitajien ikälisät huomioidaankin työaikaa lyhentämällä. Näin yhteiskunta auttaa ikääntyvää henkilöstöä jaksamaan työssä. Ajatuksia herättävä toimintamalli Nordmaan kommentoi. Perusturva vs. vapaaehtoistyö Kysymykseen miten perusturva suhtautuu kolmannen sektorin työhön Nordman vastaa: Molemmat tarvitsevat toisiaan, auttavia käsiä, vapaaehtoistyötä pidän ensiarvoisen tärkeänä, jotta palvelut ovat kaikkien saatavilla. Vapaaehtoistyössä täytyy kuitenkin aina muistaa, että ihminen uupuu ja silloin yksilön on tunnettava rajansa; vapaaehtoistyön perimmäinen tarkoitus piilee siinä, että joukossa on voimaa. Kun vapaaehtoiset toimivat laajassa rintamassa löytyy aina voimakas auran kärki. Edellä kuvattu tahtoo kertoa sen, että luontokin on järjestänyt voimien jakamisen järkevällä tavalla mm. kurkiaura on siitä loistava esimerkki, aina löytyy voimia omaava kärkipaikalle. Jukka Korkee Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän toisen vuosikurssin opiskelijat Reetta Kettunen, Tero Pasti ja Markus Soini (ei kuvassa) taittoivat ensimmäisen Järjestösanomat-lehden numeron projektityönä.

3 4 1/2009 1/ Pori mukana vapaaehtoistyössä Vapaaehtoistoiminnalla on Suomessa hyvin pitkät perinteet aina 1800-luvulta alkaen Suomea voi perustellusti kutsua järjestöjen luvatuksi maaksi, sillä maassamme on yli rekisteröityä yhdistystä. Kaikki vapaaehtoistoiminta ei ole organisoitu yhdistysten toiminnaksi, vaan erilaisten toimintaryhmien rooli on eri aikoina ja erityisesti viime aikoina korostunut. Yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön merkitys on usein korostunut vaikeina ja raskaina aikoina tai vaativan tehtävän edessä. Silloin tunnetaan voimakkaammin yhteisvastuuta. Kansalaisjärjestöillä on suuri kansalaisyhteiskunnan julkista keskustelua ylläpitävä tehtävä. Kansalaisjärjestöjen tehtävä edistää sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Se edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenten kesken. Kulttuurinen kestävyys mahdollistaa kulttuurien säilymisen ja kehittymisen myös sukupolvelta toiselle ja ihmisten vapaan henkisen toiminnan ja eettisen kasvun. Vapaaehtoistyön yhteydessä usein käytetty termi on kolmas sektori. Se on yksityisen ja julkisen toiminnan sekä perheiden väliin jäävä kokonaisuus, jolle tunnusomaista on voittoa tavoittelematon talous ja usein sosiaaliset tai yhteiskunnalliset tavoitteet. Kolmannen sektorin toiminta kohdistuu kaikenikäisiin, vapaaehtoistoiminta sijoittuu etenkin sosiaali ja terveydenhuollon, kulttuuri, liikunta ja vapaa-aikatoimen, monikulttuurisuuden tukemisen ja erilaisen asukastoiminnan alueille. Vapaaehtoistyötä tehdään esimerkiksi terveyden edistämisen, syrjäytymisen ehkäisyn, kansalaisaktiivisuuden lisäämisen, työllisyyden, kuntoutuksen, ohjauksen, neuvonnan, sairauksien hoidon, psyykkisen ja henkisen tuen, asuinalueiden viihtyisyyden, diakoniatyön ja ylipäätänsä ihmisten hyvinvoinnin tukemisen alueilla. Kolmannen sektorin voimavaroja ei ole täysipainoisesti osattu hyödyntää kaupunkien palvelujen järjestämisen kokonaissuunnittelussa. Kau- Itätullin Kaupunginosayhdistys ry tuli viime vuonna 20 vuoden merkkipaalulle. Yhdistys sai järjestää omat juhlansa osana Porin kaupungin 450-vuotisjuhlia. Itätullin Kaupunginosayhdistys perustettiin Pitkin 1980-lukua keskusteltiin Porissa paljon 5. osan asemakaavasta. Tuloksena oli 5. osaa jakava kaava, joka vei osan historiallisesta alueestamme pois. Poikkeusluvin rakennettiin nykyaikaisia kerrostaloja tai omakotitaloja, jotka eivät aina noudattaneet kaupunginosan perinteisen rakennuskulttuurin tyyliä. 5. osan miljöö oli rikkoutumassa, eikä oikein kukaan pystynyt sitä hallitsemaan. Toimet oman asukasyhdistyksen perustamiseksi nytkähtivät kaavan myötä eteenpäin. Uusi yhdistys perustettiin 11. helmikuuta Rakennusfirmat alkoivat nyt kerrostaloja suunnitellessaan kuunnella enemmän tulevien asukkaiden ja yhdistyksemme mielipidettä rakennussuunnitelmiensa yhteydessä. Viime vuosina ajatukset kaupunginosastamme ja sen arvostuksesta ovat kehittyneet, ja niinpä edm. kaavan jatkona suunniteltiin uusi, suojeleva kaava, joka pääosin saatiin valmiiksi vuonna punkien ja vapaaehtoisjärjestöjen työnjakoa tulisi edelleen kehittää kumppanuusperiaatteella. Kaupunkien ei tule kuitenkaan vierittää vastuuta niille kuuluvista lakisääteisistä velvoitteista vapaaehtoistoimijoille, vaan yhteistyötä ja roolijakoa toiminnoissa kannattaa tehdä päällekkäisyyksien poistamiseksi ja kustannusten järkeistämiseksi. Kaupunki on merkittävä vapaaehtoistoiminnan rahoituksen tuki, sillä se myöntää vuosittain erilaisia avustuksia ja tulee vastaan myös tilajärjestelyissä. Porissa kaupunginhallituksen nimeämä vapaaehtoistyön neuvottelukunta pyrkii edistämään kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistyötä. Lisäksi se tukee vapaaehtoistoimintaa, edistää kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisyhteisöjen toimintamahdollisuuksia, tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vapaaehtoistyötä koskien. Porin kaupungin ja sen alueella toimivien vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyötä on rakennettu ja kehitetty pitkään. Jos vuosikausien ajan on tehty suunnitelmia ja viritelmiä yhdistysten yhteisen toimipaikan, yhdistystalon aikaansaamiseksi. Yhteistyökuviot on luotu kumppanuusperiaatteella, mutta yhteiset seinät puuttuvat vielä. Satakunnan SALPA ry:n hallinnoima Kumppanuutta Poriin hanke on ollut koordinoijana tässä merkittävässä työssä, jota Porin kaupunki ja Rahaautomaattiyhdistys ovat olleet rahoittamassa. Kumppanuustalohanke etenee. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt hankkeen jatkolle rahoitusta kolmeksi vuodeksi alkaen yhteensä euroa. Nyt hankkeen päämääränä tulee olemaan yhteisen tilan löytäminen kumppanuustalolle ja kumppanuustalon käynnistäminen. Kaupungilla on merkittävä rooli tilojen etsimisessä ja osoittamisessa ja myös hankkeen osarahoittajana. Toivottavaa on, että hankkeen aikana kyetään ratkaisemaan kumppanuustalon tila-asiat rakentavalla ja kestävällä tavalla. Kaupunginvaltuusto on vuoden 2009 talousarvioon osoittanut suunnitteluun tätä ja kahta muuta tilahanketta varten yhteensä euron suunnittelumäärärahan. Tavoitteena on, että vuoden 2009 aikana löytyy vastaus vireillä oleviin kaikkiin tilatarpeisiin. Uskon vahvasti, että ratkaisu tulee kumppanuustalon osalta olemaan myönteinen niin, että kumppanuuden konkreettisissa asioissa päästään vähitellen tuumasta toimeen. Olen vahvasti sitä mieltä, että Poriin tarvitaan kumppanuustalo. Aulis Laaksonen palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Viikkarin kuulumisia Sibbepuiston tuntumasta Ensimmäisen puheenjohtajamme, paakari ja talousneuvos Ilmari Holmlundin tuntemus Itätullista ja sen asukkaista muodosti yhdistykselle alusta lähtien vankan pohjan. Hänen persoonallisuutensa ja aloitteensa niin 5. osan asioissa, kuin kaupungin valtuutettuna loivat hänestä legendan jo elinaikanaan. Hänen toimintansa jälki näkyy edelleen. Ilmari Holmlund oli puheenjohtajana ja hänen jälkeensä ovat puheenjohtajina toimineet ylikonemestari Ilmo Aarikka, poliisi Markku Opas sekä museoamanuenssi Jouko Räty. Tämän vuoden alussa yhdistyksen ruoriin astui maailman vuorten valloittaja Jorma Alanen. Monet hallituksen jäsenet ja virkailijat ovat toimineet aktiivisina yhdistyksessä, eräät jopa yhdistyksen perustamisesta lähtien. Isoimpia projekteja alkuvuosina olivat mm.: Valokuvauskilpailu 1989, perinnekirjoituskilpailu ihmisistä ja verstaista 1990, vanhojen valokuvien keräys 1992 sekä kirjoituskilpailu kirjoittajan omasta elämäntarinasta Uusi kirjoituskilpailu on juuri julkistettu! Oma lehti eli Viikkari alkoi ilmestyä keväisin vuodesta 1990, se on jaettu jokaiseen kotiin Yhdistys alkoi järjestää pian myös kesä- ja teatterimatkoja yhdessä kansalaisopisto Otsolan kanssa. Perinteellisiksi tapahtumiksi tulivat myös joka toinen vuosi järjestettävät kesälystit Otsolan takapihalla. Viime kesänä vietetyt kesälystit pidettiin Porin kaupungin 450-vuotisjuhlien ja oman yhdistyksemme 20-vuotisjuhlien merkeissä yhteistyössä Porin Puistotoimen kanssa ja yli 300 vieraan voimin Sibeliuspuistossa. Yhdistys ei toimi ilman jäsenistöä. Meitä jäseniä on noin 100, mutta alkuvaiheissa meitä oli enimmillään 250. Yhdistyksellämme on omasta takaa lukuisia esiintyviä taiteilijoita, niin musiikin, laulun kuin sanataiteen esiintyjiä. Toivomme alueelle muuttavien tulevan pian tutuiksi kanssamme sekä oman kotija opintotukikohtamme Kansalaisopisto Otsolan kanssa! Mutta lopuksi, hyvät lukijat: Rakkaalla lapsella on monta nimeä: kutsumme aluettamme 5. osaksi, Itätulliksi ja Viikkariksi. Kaikilla nimillä on meille läheinen, historiallinen lähtökohtansa. Jouko Räty puheenjohtaja Kuva:Unto Nyman / Yleisöä suvilysteillä Sibeliuspuistossa -08 Lähiöstä kaupunginosaksi Pormestarinluoto, jossa on n ihmisen koti, rakennettiin 1970-luvulla peltomaiselle delta-alueelle. Väljän rakentamisen ansiosta kerrostalojen väliin tuli puistoja, joihin istutettiin runsaasti puita. Noin 2 km. Kauppatorilta sijaitsevan alueen pohjoispuolella on rivitaloista koostuva vuoden 1975 Messualue ja sen itäosassa viihtyisä omakotitaloalue. Kirjurinluodon ja joen läheisyys takaavat käyttäjilleen monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Määrällisesti suurimman osan alueen toimijoista muodostavat asuinkiinteistöjen hallitukset. Näiden myönteisen työn jälki näkyy kiinteistöjen saneeratussa ulkonäössä, siisteydessä, järjestyksen pidossa ja alueen yleisilmeen kohentumisena. Paikallisina toimijoina on isojoukko aktiivisia yhdistyksiä. Ne toimivat yleensä jonkin erityisharrastuksen parissa kuten: shakki, puulaakijalkapallo. skeittaus, pitsinnypläys, ikoni ja muu taidemaalaus, 4 H toiminta, keppijumppa yms. Kirjo on laaja. Alueen näkyvimpänä yhdistyksenä on Pormestarinluodon Asukasyhdistys ry. Sen, TE- keskuksen ja Porin Kaupungin kanssa vuodesta 1998 alkaen toteuttamat työllistämisprojektit, työllistivät v keskimäärin 35.5 ihmistä per. päivä. Täältä hallinnoidaan myös projektin Väinölässä ja Kaanaassa olevia yksiköitä. Työllistämistoimi tuo yhdistykselle mukanaan merkittävien taloushallinnon velvoitteita. Jokaiselle työntekijälle laaditaan myös työssä etenemissuunnitelma. Työntekijöiden oppisopimus menettely on nykyisen Työtä ja Oppia -projektin uusimpia aluevaltauksia. Yhdistyksen monet, aina tulvasuojeluun saakka ulottuvat turvallisuushankkeet, siivouspalvelut, kirjaston pito, työllistämisprojektit, yöpartiointi ja jatkuva yhteydenpito paikallisiin ja valtiollisiin päättäjiin, luovat hyviä mahdollisuuksia hoitaa asuinalueen monipuolista edunvalvontaa. Mutta, ilman suurta tahtotilaa ja jatkuvaa aktiivisuutta ei tuloksia voi odottaa. Seurakunnantilat, asukastupa, nuorisotila, MML:n Porkkananpesä ja asukasyhdistyksen Kirjatupa ovat sivistyksellisiä ja sosiaalisia tapaamispaikkoja, alueen eri-ikäisille asukkaille. Yhdessä ne tekevät sitä syrjäytymistä estävää toimintaa, mitä jokaisessa yhteisössä pitäisi olla turvaverkosta putoamisvaarassa olevien varalle. Jos yhteisön turvaverkko ei ole valmiiksi viritetty, niin pudotessa sattuu! Koulujen lisäksi kerrannaisvaikutukseltaan merkittävimpiin kuuluu alueella jo vuodet toiminut Pormestarinluodon alueellinen yhteistyöryhmä. Sen noin kaksikymmentä toimijatahoa muodostavat tiiviin turvaverkon viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyöllä. Ryhmä on voinut vuosien varrella tehdä laajaa, mutta näkymätöntä turvallisuustyötä, sekä henkisellä, että fyysisellä toimintasaralla. Erityinen huomio toiminnassa kiinnitetään lasten ja perheiden hyvinvointiin. Yhdistys on kiinteästi mukana kihlakunnan turvallisuussuunnittelussa ja parhaillaan käynnistyneessä ympäristöministeriön suuressa Lähiöstä - Kaupunginosaksi hankkeessa. Simo Järvinen Simo Järvinen, puheenjohtaja Pormestarinluodon Asukasyhdistys ry Puh Aktiivisen kansalaistoiminnan linnake Poriin? Kansakuntamme historia on täynnä merkittäviä ajanjaksoja, jotka sittemmin ovat antaneet kivijalan yhteiskuntaamme. Vuoden 1918 tapahtumat jakoivat maamme, yhdisti meitä. Yksi suurimmista voimanponnistuksista oli Karjalan evakkojen uudelleen asuttaminen ja sotakorvausten maksaminen ennätysajassa. Yhteistä on aina ollut uhka, joka on sitkeydellä ja huomiseen uskoen voitettu. Tänä päivänä synkkien talousuutisten ja sitä kautta syrjäytymisen uhan lisääntyessä tuolla samalla sitkeydellä on taas käyttöä. Monella eri paikkakunnalla on jo ollut pitkään toiminnassa yhdistystaloja, jotka omalla tavallaan pitävät kansalaisia kiinni arjessa vaikeuksienkin keskellä. Porissa omaa yhdistystaloa on puuhattu monen vuosikymmenen ajan. Nyt näyttäisi siltä, että aika on tullut, Porissakin. Kaupunginhallitus esitti määrärahan vuodelle 2009 visuaalisen keskuksen ja kumppanuustalon eteenpäin viemiseksi yhteishankkeena. Päätös on merkittävä. Se kertoo yksiselitteisesti kaupungin olevan ko. toiminnan priimus moottorina. RAY tulkitsi kaupungin kannan positiivisena ja myönsi hankerahoituksen vuosille kumppanuustalon saamiseksi Poriin. On myös kaupungin taholta olemassa periaatepäätös kumppanuustalosta. Porin Taidekoulun tilat soveltuvat käyttöön mainiosti, ensin vain pitää uudelleen sijoittaa nykyiset asukkaat. Olemme teettämässä tietokonemallinnuksen, jotta ko tiloissa voi käväistä virtuaalisesti tutkailemassa, miltä tämä kaikki näyttää. Virtuaalitalo esitellään julkisuudessa toukokuussa. Vanha sanonta iso laiva kääntyy hitaasti pitää paikkansa, mutta nyt on kaikkien kynnelle kykenevien tultava esiin ja otettava kantaa kumppanuustalon puolesta. Tämä on avoin kutsu kaikille kansalaisille taistelemaan hyvän asian puolesta. Ottakaa kantaa yhdistyksenne tai omalla suullanne, tässä tapauksessa sota kaipaa yhtä miestä! Jukka Korkee Järjestöt ja kansalaiset vapaaehtoistyössä terveyden edistäjinä Peruspalveluministeri Paula Risikko Terveyden edistäminen on kannattavaa toimintaa paitsi yksilön, myös kunnan ja valtion kannalta. Tulokset tulevat yleensä näkyviin pitkällä aikavälillä, mutta ovat sitä kestävämpiä. Terveyden edistämisessä lähtökohtana on terveys yksilön ja yhteisön voimavarana. Ihmisten oma rooli terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä on keskeinen, sillä tärkeimmät päätökset tehdään yksilötasolla. Ihmiset luovat itse omaa elämäänsä valinnoillaan ja toiminnallaan, mutta heidän mahdollisuuksiaan terveytensä hallintaan voidaan lisätä tarjoamalla tietoa ja lisäämällä ymmärrystä terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Ympäristö on tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä. Terveyteen vaikuttavat ihmisten arkiympäristöt, kuten kodit, päiväkodit, koulut, työpaikat, asuinalueet ja liikenne. Niissä voidaan edistää, mutta myös vahingoittaa terveyttä. Terveys on siten osa arkisia valintoja, mutta myös yhteiskunnallista päätöksentekoa. Terveyden edistämisellä pyritään tasa-arvoisuuden saavuttamiseen terveydessä, vähentämään terveyseroja ihmisten välillä ja turvaamaan heille yhtäläiset mahdollisuudet ja voimavarat, edellytykset hyvään terveyteen. Lähtökohtana on, että ihmisille taataan terveyttä tukeva ympäristö, tiedonsaanti, elämäntaidot sekä mahdollisuudet terveellisten valintojen tekemiseen. Ihmiset eivät voi saavuttaa heille parhainta mahdollista terveyttä, elleivät he pysty vaikuttamaan niihin tekijöihin, joista heidän terveytensä riippuu. Jokaisella kansalaisella tulee olla mahdollisuus omista henkilökohtaisista edellytyksistä riippumatta osallistua täysipainoisesti itseään koskevaan päätöksentekoon arkielämän eri alueilla. Kansalaisjärjestöillä on perinteisesti ollut vahva rooli Suomessa. Tämä koskee niin terveyden edistämistä kuin terveyspalvelujen kehittämistäkin, kuntoutus mukaan luettuna. Järjestöt ovat yhteiskuntapoliittisia vaikuttajia, jotka työskentelevät laaja-alaisesti yhteiskunnan eri tasoilla. Ne ovat kehittäneet rohkeasti uusia toimintamalleja ja -käytäntöjä, jotka sitten ovat vähitellen siirtyneet julkisen sektorin pysyväksi toiminnaksi ja terveyspalvelujemme kiinteäksi osaksi. Kansanterveys- ja potilasjärjestöjen vahvuus on niiden kentän tuntemus. Useilla järjestöillä on vahva alueyhdistysten verkosto, joka kattaa koko maan. Järjestöt tuottavat, muokkaavat ja välittävät asiantuntemuksensa pohjalta arvokasta tietoa sekä järjestävät kampanjoita ja koulutusta. Tämä on tehtävä, jota julkinen sektori nykyisellään ei pystyisi hoitamaan. Järjestöillä on mahdollisuus toiminnallaan vaikuttaa suuren yleisön tietoihin ja asenteisiin. Järjestöjen vahvan asiantuntemuksen taustalta löytyy laajaa yhteistyötä oman alansa asiantuntijoiden, tutkijoiden ja muiden toimijatahojen kanssa. Järjestöt luovat toimintakanavan aktiivisille kansalaisille vaikuttaa eri toimintoihin ja päätöksentekoon. Ne kokoavat yhteen saman asian puolesta toimivia ihmisiä. Niillä on suuri merkitys sosiaalisten verkostojen luojina. Monille yksinäisille ja sairaille järjestöjen ystäväpalvelu on erittäin tärkeä tuki ja apu. Elämme taloudellisesti haastavia aikoja. Järjestöjen ja aktiivisten kansalaisten osallistumista tarvitaan entistä enemmän, jotta voimme säilyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivana. Valtiovalta pyrkii omalta osaltaan turvaamaan järjestöjen riittävät toimintaedellytykset.

4 6 1/2009 1/ Karhuseutu ry tukee oman asuinympäristön kehittämistä maaseutualueilla Maaseutualueiden asukkailla on mahdollisuus itse kehittää omaa elinympäristöään. Yhteisöt, kuten erilaiset kyläyhdistykset ja seurat, tarjoavat oivan mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa oman asuinalueensa toimintaan ja viihtyvyyteen. Porissa toimistoa pitävä Karhuseutu ry on yksi Suomen 55 maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli toimintaryhmästä, jonka tärkein tehtävä on ihmisten, yhteisöjen ja yritysten innostaminen oman toimintansa ja elinympäristönsä kehittämiseen. Karhuseutu ry myöntää Leader-tukea erilaisille yhteisö- tai mikroyrityshankkeille Porin haja-asutusalueille. Lisäksi Karhuseutu ry:n toimialueeseen kuuluvat Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Noormarkku sekä Ulvila. Leader-tuki koostuu EU:n, valtion ja alueen kuntien rahasta, minkä lisäksi hankkeen toteuttamiseen tarvitaan aina myös omia varoja. Karhuseudun myöntämän LEADER-tuen avulla käynnistyi vuoden 2008 aikana koko Karhuseudun alueella yhteensä 28 hanketta. Yhteensä tukea myönnettiin näille hankkeille euroa ja hankkeiden kokonaiskustannukset nousivat 1,5 miljoonaan euroon, kertoo Karhuseutu ry:n toiminnanjohtaja Timo Pukkila. Pinomäessä on toteutettu 2000-luvulla useita Leaderhankkeita. Tuen avulla saatu paljon aikaiseksi Nyt myönnettyjen tukien avulla on saatu muun muassa laituri Ahlaisten Lainerantaan sekä tuettu Ruoripoikien koulutusaluksen rakentamista. Uksjärven Järvenhoitoyhdistys on teettänyt vedenkorkeuden sääntelysuunnitelman. Yhteiset tilat ovat tärkeitä kylien kokoontumispaikkoina ja toiminnan luojina. LEADER-tuen avulla nousee Ahlaisten Nuorisoseuran toimesta kyläsauna, Luvian partiolaiset saavat retkikämpän ja SPR-Satakunta remontoidun kurssikeskuksen Lampaluotoon, Kokemäellä seuratalon piha-alue kunnostetaan ja Ulvilan Nuorisoseurataloa remontoidaan. Myös mikroyritykset voivat saada tukea toimintaansa. Tuen ansiosta on syntynyt useita uusia työpaikkoja ja mikroyritykset ovat rakentaneet joko uusia toimitiloja tai laajentaneet vanhoja. Yrityksille on luotu myös uusia toimintoja tasaamaan kausivaihtelua sekä kehitetty uusia tuotteita ja palveluita. Yritysten liikevaihdot ovat kasvaneet hankkeissa suoritettujen toimenpiteiden kautta. Kaikki tervetulleita toimintaan Toimintaryhmä myös kouluttaa, tiedottaa, aktivoi ja auttaa avustuksen hakijoita hankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja asioinnissa viranomaisten kanssa. Käytännön toiminnasta vastaa yhdistyksen hallitus ja yhdistyksen palveluksessa oleva henkilökunta. Hankkeita voi toteuttaa myös kansainvälisesti, sillä Karhuseutu on osa koko EU:n laajuista yli 1000 toimintaryhmän verkostoa. Karhuseutu ry:n toimintaan voi osallistua kuka tahansa alueen asukas toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Yksittäiset asukkaat, alueen yhteisöt, yritykset ja järjestöt sekä alueen kunnat ovat yhdistyksen hallituksessa tasapuolisesti edustettuina. Kaikki toimijat ja ihmiset ovat tervetulleita mukaan toimimaan, Pukkila toivottaa. Itsenäisyydenkatu 35 A Pori puh SATAKUNNAN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Aloite yhdistyksen perustamiseen lähti kymmenen vuotta sitten Porissa kokoontuneesta kaupungin omaishoidontukea saaneista omaishoitajien keskusteluryhmästä. 10 vuotisjuhlaa vietämme Porin kaupunginvaltuuston salissa Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tukeminen, heidän etujensa ajaminen ja asemansa parantaminen. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys järjestää vertaistuki- ym.ryhmätoimintaa, koulutustoimintaa virkistystilaisuuksia, retkiä, projekteja ym. Yhdistys kuuluu valtakunnalliseen Omaishoitajaliittoon, jolla on Porissa oma aluetoimisto. Perustamisestaan lähtien yhdistys on tehnyt kiinteää yhteistyötä Porin ja lähikuntien sosiaalitointen ja toimintaa lähellä olevien muiden yhdistysten ja seurakuntien kanssa. Lähellä sinua lujasti painan käteni käteesi Lähellä-projektit ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella mahdollistaneet konkreettisen omaishoitajien työn ja jaksamisen tukemisen. Sijaishoitoprojektissa vuosina kaksi sijaishoitajaa kävi kodeissa antaen täten vapaa- ja levähdysaikaa omaishoitajille. Jatkona sijaishoitoprojektiin vuosina toteutettiin Porissa ja Noormarkussa Lähellä Kunto -projekti. Omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen tehtiin kotikuntoutusohjelmat ja heille järjestettiin monenlaista vertaistuki-, liikunta- ym. ryhmätoimintaa. Asiakkaiden palautteita projekteista: tosi tarpeellista, pitäisi saada pysyväksi toiminnaksi, älkää missään tapauksessa lopettako, sillä meitä on paljon, jotka haluavat hoitaa läheistään kotona, olen äärettömän kiitollinen kotikäynneistä, henkisestä tuesta ja ilosta, mitä olen projektin työntekijöiltä ja hyvin järjestetyltä toiminnalta saanut. Uuteen anomaammme projektiin emme tänä vuonna rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä saaneet, mutta yhdistysken toiminta jatkuu edelleen. Sijaishoitoa ja ryhmätoimintaa järjestämme yhteistyössä Satakunnan Ammattikorkeakoulun terveysja sosiaalialan opiskelijoiden kanssa. Irma Roininen Toiminnanjohtaja Irma Roininen, , Puheenjohtaja Pirkko Granö, , Länsi-Suomen aluetoimisto Vastaava alueohjaaja Pia Järnstedt, , Porin Nivelpiiri Suomen Nivelyhdistys ry perustettiin vuonna Yhdistyksen tarkoitus on edistää ja kehittää nivelongelmaisten ihmisten sosiaaliturvaa, hoitoa, kuntoutusta, palveluita ja elinoloja. Yhdistys pyrkii lisäämään jäsentensä ja alan ammattilaisten tietoutta nivelrikosta ja tekonivelistä ja tuomaan niihin liittyviä ongelmia yhteiskunnan päättäjien tietoon. Toiminta jakautuu kolmeen osaan edunvalvontaan, tiedottamiseen ja vertaistukeen. Meitä on paljon :lla ihmisellä on nivelrikko. Neljäsosalla selviytyminen päivittäisistä toiminnoista on merkittävästi vaikeutunut. Polvi- ja lonkkanivelrikosta kärsii suomalaista. Nivelrikko yleistyy koko ajan ja lähes kaikille meille suomalaisille kehittyy nivelrikko iän myötä. Tavallisimmin nivelrikkoa esiintyy vuotiailla, mutta jou- Porin seudun cp-yhdistys ry Porin seudun CP-yhdistys ry. perustettiin vuonna Toiminnan keskeisenä tavoitteena on edistää alueensa CP-vammaisten, MMC-vammaisten ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten oikeuksia, hyvinvointia ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Yhdistys toimii yhdyssiteenä vammaisten, heidän omaistensa sekä muiden asianosaisten välillä, asiantuntijana mainittuja vammaisryhmiä koskevissa asioissa sekä tukee alaan liittyvää tutkimusta. kossa on synnynnäisesti nivelrikkoisia sekä tapaturmaisesti nivelrikon saaneita. Nivelrikkojen keskeisinä hoitomuotoina ovat liikunta, painonhallinta, fysikaaliset hoidot, lääkitys ja ravitsemus. Näihin kaikkiin osa-alueisiin on tietoutta ja tukea saatavilla. Porissakin toimitaan Suomen Nivelyhdistys ry toimii paikallisosastojensa kautta miltei koko maan kattavasti. Porissa toimii Porin Nivelpiiri. Toiminnasta vastaa Eija Tiainen, joka koordinoi toimintaa oto-pohjalta. Jäsenistöä Porissa on noin 200. Pääosan jäsenistöstä muodostavat nivelrikkoiset, mutta mukana on kiinteästi ihmisiä ennen ja jälkeen tekonivelleikkauksen niin itse potilaina kuin heidän läheisinäänkin. Tavataan yhdessä Porissa on keskitytty erityisesti vertaistukeen. Vapaaehtoistoiminnankeskus LIISA:ssa CP-vamma Suomessa syntyy vuosittain noin lasta, joilla todetaan CP-vamma. Arviolta kaksi lasta syntyy CP-vammaisena jokaista tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Suomessa on CP-vammaisia noin 6500.Kirjainyhdistelmä CP on lyhenne englannin kielen sanoista Cerebral Palsy, joka tarkoittaa alkuaan aivohalvausta. Nykyisin CP-vamma määritellään kehittyvien aivojen liikkeistä ja asennoista vastaavien keskuksien ja niiden yhteyksien kertavaurioksi, joka on syntynyt raskauden aikana tai varhaislapsuudessa (0-3v). CP ei ole yhtenäinen vamma, vaan oire-yhtymä, jonka haitta-aste vaihtelee vähäisistä toiminnan häiriöistä monivammaisuuteen. Oppivelvollisuus CP-vammaisen lapsen koulunkäynnin tavoitteena on koulunkäynti omassa koulupiirissä yleisopetuksen opetusryhmässä. Oppimista vaikeuttavat kömpelö hienomotoriikka, kommunikaatiovaikeus ja hahmotushäiriöt. Lapsi saattaa tarvita erityisopetusta, koulun-käyntiavustajaa, apuvälineitä ja kuljetuspalvelua. Osa CP-vammaisista lapsista hyötyy enemmän erityisluokalla tai -koulussa annettavasta opetuksesta. Koulunkäynnin onnistu-miseksi tehdään koulutussuunnitelma, jossa huomioidaan lapsen tarvitsema kuntoutus ja tukitoimet. (Eteläpuisto 10) kokoonnutaan joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo Seuraava vertaistukiryhmä kokoontuu Tapaamisilloissa keskustellaan vapaamuotoisesti parin tunnin ajan ja toki kahvit siinä samalla juodaan. Keskimäärin tapaamisiin osallistuu noin 20 henkeä. Tapaamispaikka on kävijöiden keskuudessa kiitelty mm. vaivattoman liikkumisen ja keskeisen sijainnin vuoksi. Aina silloin tällöin paikalla on myös ortopedejä, Täysi osallistuminen ja tasa-arvo CP-vamma on liikuntavamma. Se asettaa usein rajoituksia tai erityisiä vaatimuksia asumiselle sekä yhteiskunnalliseen elämään osallistumiselle. Vammaispalvelulain mukaan kunnan järjestää palveluasuminen ja asumisen tukitoimet sitä tarvitsevalle vammaiselle kuntalaiselle. Palveluasuminen, kotipalvelu ja henkilökohtainen avustaja-järjestelmä tukevat vaikeavammaisten henkilöiden itsenäistä asumista ja elämää aktiivisena kuntalaisena. Vaikean puhevamman vuoksi CP-vammainen henkilö saattaa käyttää erilaisia puhetta korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. Liikkumiseen CP-vammainen tarvitsee vammais-palvelulain mukaista kuljetuspalvelua joko taksilla tai invataksilla. Eija Tiainen Puh , GSM: farmaseutteja, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja vierailevina tähtinä. Aiheet ja vieraat muotoutuvat pitkälti kysynnän ja toisaalta tarjonnankin mukaan, Eija Tiainen sanoo. Myös erityisiä teemaluentoja pyritään järjestämään tarpeen mukaan. Tässä taannoin meillä oli tilaisuus Satks:ssa, jossa oli infoilta leikkausjonossa/juuri leikkaukseen menossa oleville. Paikalla oli 70 ihmistä kuulemassa, mitä nyt on edessä?, Tiainen toteaa. Talkootöissä Juhanan Markkinoilla Yhdistyksen toiminnasta Porin seudun CP-yhdistys järjestää jäsenilleen harrastus-, virkistys-, koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksia yhteistyössä sekä Suomen CPliiton että monien muiden yhteistyötahojen kanssa. Jäsenemme tapaavat toisiaan erilaisissa liikuntakerhoissa, retkillä, illanvietoissa, kulttuuritilaisuuksissa, te loissa ja matkoilla. Yhdistys toimii myös aktiivisesti erilaisissa vammaisten elämänlaatua edistävissä yhteistyöverkostoissa. Toimintaan kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä Tervetuloa mukaan Jäsenmaksu on 15 /vuosi, joka sisältää 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Niveltieto lehden. Lehti on tärkeä lukijoilleen mm. lääkärit vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Lisäksi lehti tarjoaa tietoa sairaudesta ja sen ympäriltä. Lisätietoja ja Eija Tiaiselta. Jukka Korkee ilmoittautumalla johtokunnan jäsenille tai internetin välityksellä osoitteessa: Puheenjohtaja Timo Saarinen Kraftmanintie 27 a PORI p. (02) , sähköposti:

5 8 1/2009 1/ Sinua tarvitaan - Tule mukaan aktiiviseen ja innokkaaseen joukkoomme! Porin Mielenterveysseuran vapaaehtoistyöntekijät ovat tavallisia ihmisiä - tehtävään valittuja ja koulutettuja, vapaaehtoistyön ammattilaisia. He ovat eri-ikäisiä, miehiä ja naisia, eri ammattialoilta. Heitä yhdistää halu auttaa toisia ihmisiä ja sitoutua yhteisiin eettisiin periaatteisiin sekä itsensä kehittämiseen vapaaehtoistyössä. He auttavat kuuntelemalla, keskustelemalla ja tarvittaessa ohjaavat ammattiavun piiriin. Vapaaehtoistyöntekijät saavat ryhmätyönohjausta oman jaksamisensa tueksi, sekä auttamistyön laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Heille järjestetään säännöllisesti jatkokoulutusta ja virkistystä. Yhdistyksen tärkein toimintamuoto on kriisipuhelinpäivystys. Olemme mukana Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallisessa kriisipuhelinverkossa puh Porissa päivystetään joka ilta klo Vuonna 2008 päivystäjät vastaanottivat yhteensä 2245 kriisipuhelua. Puheluja vastaanotettiin lähes 200 kpl kuukaudessa. Henkinen väsymys, mielenterveyden ongelmat sekä yksinäisyys olivat usein esille tulleita soittojen aiheita. Parisuhteen sekä muiden ihmissuhteiden vaikeudet, seksuaalisuus ja päihteisiin liittyvät asiat puhuttivat myös monia. Soittajista yli 50 % oli naisia. Tyypillisin soittaja oli aikuinen nainen tai mies, mutta myös vanhukset ja nuoret ovat löytäneet kriisipuhelimen. Etsimme nyt uusia vapaaehtoisia kriisipuhelinpäivystäjien peruskoulutukseen. Oman haastatteluajan voit varata numerosta Mikäli kriisipuhelinpäivystys ei tunnu sinulle sopivalta toiminnalta, voit silti tukea tärkeää työtä liittymällä yhdistyksemme kannatusjäseneksi. Jäsenedut ja paljon muuta tietoa toiminnasta löydät: Ota rohkeasti yhteyttä, puheenjohtaja Keskusteluapua kriisipuhelimesta, Raijan mielestä vapaaehtoistyö antaa itsellekin paljon. Päivi Saarisen tavoitat numerosta: Porin Mielenterveysseura ry on toiminut Porissa vuodesta 1974 lähtien ehkäisevän mielenterveystyön tekijänä. Tällä hetkellä yhdistyksessä toimii vireän hallituksen johdolla 40 henkilön tukihenkilöjoukko, joka hoitaa kriisipuhe- lin- ja turvapuhelipäivystystä. Merkittävä toimintamuoto vuosina oli Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama Elämäni Eväät projekti, jossa suunniteltiin ja toteutettiin ehkäisevän mielenterveystyön koulutusmateriaali 7-9-luokkalaisten opetukseen. Elämäni Eväät koulutusmateriaalista on tullut osa koulutyötä ympäri Suomen. Terveyden edistämisen keskus ry palkitsi Elämäni Eväät koulutusmateriaalin kunniakirjalla Vuoden 2008 parhaat terveysaineistot kilpailussa. Allekirjoittanut on toiminut Porin Mielenterveysseurassa vuodesta Kuluneiden vuosien aikana olen saanut uusia ystäviä toisista vapaaehtoistyöntekijöistä, päässyt mukaan upeisiin koulutus- ja virkistystilaisuuksiin sekä voinut kokea, että olen auttanut muita ihmisiä Suosittelen lämpimästi tätä toimintaa myös sinulle. Olet tervetullut joukkoomme! Päivi Erkko PORIN KARJALA-SEURA RY Kirsi Syystö Kehvelikerhon lapset ja ohjaaja leipovat pipareita. Yhdistys on perustettu syyskuussa Yhdistyksen tarkoituksena on olla karjalaisten keskeisenä yhdyssiteenä ja tehdä tunnetuksi Karjalaa ja karjalaisia koskevia kysymyksiä sekä vaalia karjalaista kulttuuria. Porin Karjala-Seura ry on tarkoitettu kaikille Karjalasta, karjalaisuudesta ja karjalaisesta kulttuurista kiinnostuneille ihmisille, ei pelkästään vain karjalaisille. Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 300 jäsentä. Porissa asuu tällä hetkellä tuhansia karjalalaista sukuperää olevia siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään. Porin Karjala- Seura ry:n aktiivisuuden ansioista Porissa on nykyisin oma Karjalankatu. Katu on entinen tavaratie. Kadun nimenmuutosta toivottiin pitkään ja keväällä 2008 haaveesta tuli totta. LAPSILLE JA AIKUISILLE KANSANTANSSIA (TANHUA) Kaikki ikään, sukupuoleen ja kokoon katsomatta ovat tervetulleita tanssimaan kansantansseja yhdistykseemme. Aikuiset ja lapset harjoittelevat kerran viikossa. Kesäisin pidetään taukoa. Asuvaatimuksia ei ole ja jokainen voi aloittaa harrastuksen milloin vain. Lisäksi huomioitavaa on, että tämä harrastus on halpa. Ainoastaan jäsenmaksun maksamalla pääsee harrastamaan mukavaa yhdessäoloa ja tanssin riemua. Jos olet kiinnostunut ota yhteyttä Sanna Rosholm puh KERHOTOIMINTAA LAPSILLE Porin Karjala-Seura ry:llä on oma lasten kerho, Kehvelikerho, 5-10-vuotiaille lapsille. Kehvelikerho kokoontuu joka toinen sunnuntai klo Mukaan ovat tervetulleita kaikki lapset, jotka ovat kiinnostuneita askartelusta, laulusta ja perinteistä. Kehvelikerhossa on myös leivottu pipareita ja tehty puolukkasurvosta. AIKUISILLE TOIMINTAA Seuran kautta voi osallistua käsityökerhoon, joka kokoontuu, joka toinen keskiviikko. Käsityökerhossa käy säännöllisesti noin kaksikymmentä naista ja lisää mukaan otetaan. Kerhossa on yhdessä tehty mm. neulakintaita, virvontavitsoja, villatonttuja, käspaikkoja ja kahvipusseista kasseja. Kerhossa voi myös tehdä omia käsitöitä. Kyykkään voi myös tutustua seuramme kautta. Kyykkä on mukava urheilumuoto. Porin Karjala-Seura ry sai kesäkuussa 20 vuotta sitten oman kyykkäkentän käyttöönsä Porin kaupungilta Porin urheilukeskuksesta. Monet ovat varmasti nähneetkin Porin urheilukeskuksessa kapulaa heittäviä miehiä ja naisia. Tällä hetkellä kaipaamme kovasti uusia nais- ja mieskyykänpelaajia joukkoomme. Jäsenistön aktiivisuuden mukaan järjestämme varainhankintaa esim. teatterimatkoja ja myyjäisiä. Yhdistyksen sähköpostiosoite: Puheenjohtja Tapani Liski puh Varapuheenjohtaja Brita-Helena Railola puh sihteeri Aira Kantola puh Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry:n toiminnan päämääränä on yhdistää ja aktivoida Porin ja lähikuntien alueella asuvia mielenterveyskuntoutujia, jakaa oikeaa tietoa mielenterveysongelmista niitä tuntemattomille sekä omalta osaltaan tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden alueella. Oikeaa tietoa jakamalla ja mielenterveyden asioista keskustelemalla yhdistys pyrkii osaltaan poistamaan mielenterveysongelmiin liittyviä negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja. Yhdistyksen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, mielenterveyskuntoutujien jäsenten omaan haluun ja kiinnostukseen etsiä itse elämänlaatua parantavia tekijöitä arkeensa. Yhteisön voimana ja ihmisiä yhdistävänä tekijänä kaiken toiminnan taustalla on vertaistuki ja samankaltaisista elämäntilanteista saadut kokemukset. Vertaistoiminnan kautta yhdistys pystyy tarjoamaan jäsenilleen tilaisuuden omien kokemusten jakamiseen ja välittömän tuen saamiseen ihmisiltä, jotka ovat itse käyneet läpi vastaavia ongelmia tai elämäntilanteita. Vertaistoiminnan kautta yhdistys pystyy tukemaan jäseniään elämän hallinnassa; päivien rytmittämisessä, uusien ystävyyssuhteiden luomisessa tai esimerkiksi mielekkään tekemisen löytämisessä. Yhteisten asioiden kautta etsitään tunnetta siitä, että ollaan osa isompaa kokonaisuutta samankaltaisia elämäntilanteita kokeneiden ja niistä selvinneiden ihmisten yhteisöä. Yhdistys ylläpitää vertaistoimintakeskusta Hyvän Mielen Taloa Porin keskustassa (Valtak 9). Toimitila on avoinna kuutena päivänä viikossa. Jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua Hyvän Mielen Talolla erilasiin keskustelu- ja harrastusryhmiin. Yhdistyksen matalan kynnyksen liikuntaryhmät toimivat pääasiassa talon ulkopuolella. Ryhmätoiminnan tarkemmat kuvaukset löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta (www.porinhyvis.fi). Yhdistyksen mittava toiminta ei olisi mahdollista ilman jäsenten aktiivista panosta. Jäsenet vastaavat mm. Hyvän Mielen Talon ylläpitoon liittyvistä tehtä vistä ja valmistavat ohjaajan kanssa edullisen lounaan neljänä päivänä viikossa. Yhdistys järjestää jäsenistölleen merkityksellisiä virkistystapahtumia ja retkiä. Nämä osaltaan tukevat yhdistyksen pyrkimystä laajentaa rauhallisessa tahdissa ja turvallisessa seurassa yksittäisen jäsenen kodin ulkopuolista maailmaa, johon lähteminen voi muuten tuntua vaikealta. Virkistystoiminnan on tarkoitus tuoda kaivattua vaihtelua jäsenen elämään, antaa selviytymisen tunteita ja virkistää arkea positiivisessa mielessä. Muuta: Jäsenmäärä on vakiintunut noin 400 henkilöön. Jäsenmaksu 10 /vuosi. Jäsenet saavat sekä yhdistyksen jäsenpostin ja edut että Mielenterveyden keskusliiton Revanssi -lehden ja mahdollisuuden osallistua MTKL:n koulu tuksiin. Pia Vahekoski Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry, Valtak Pori, , puheenjohtaja, Pirkko-Liisa Nordlund Porin Seudun Kalevalaiset Naiset ry Onerva Lääperi Kalevalan lopullisen version ilmestymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 160 vuotta. Kansalliseepokseemme kerätyt vanhat, kalevalamittaiset kansanrunot ovat syntyneet monen eri aikakauden aikana. Kalevalan ensimmäinen versio ilmestyi Se merkitsi käännettä suomalaiselle kulttuurille, synnytti itseluottamusta oman kielen ja kulttuurin mahdollisuuksille ja toi pienen, tuntemattoman maamme maailman tietoisuuteen. Sen innoittamana on perustettu yhdistyksiä ja muokattu nimistöä. Edelleen Kalevala on ehtymätön inspiraation lähde taiteilijoille. Porin Seudun Kalevalaiset Naiset ry vaalii suomalaista kansanperinnettä. Yli sadan Porin Seudun Kalevalaiset Naiset ry täytti 50 vuotta keväällä Kuva on Porin Suomalaisella klubilla vietetystä juhlasta. Kuva: Tauno Östervik jäsenen yhdistys tarjoaa tietoa maamme menneistä tavoista ja kansamme juurista kaikenikäisille satakuntalaisille ja lisää kykyä havaita perinteen merkitys omassa elämässä. Katseemme ei ole kohdistettu vain menneeseen, nykykulttuuri on vahvasti läsnä. Jäseniltoja ja retkiä Kerran kuukaudessa järjestetään jäsenilta. Ohjelmassa on mielenkiintoisia esitelmiä, yhdessäoloa ja vierailuja paikallisissa kulttuurikohteissa sekä kummi- ja ystävyysyhdistyksissä. Porin yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä Turun, Rauman ja Huittisten yhdistysten kanssa. Näin tapahtumia saadaan lisää ja tarjonta tulee monipuolisemmaksi. Tänä keväänä suunnataan Huittisten yhdistyksen vieraaksi. Myös monet muut yhdistykset ovat tulleet meille tutuiksi yhteisten retkien tai tilaisuuksien kautta. Heti tammikuussa meidät on kutsuttu Monikulttuuriyhdistyksen vieraaksi. Helmikuussa vietetään perinteisesti Kalevalajuhlaa Porin pääkirjaston kokoustiloissa kello alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Maaliskuussa teemme retken Harjavaltaan Cedercreutz museoon ja huhtikuussa Helsinkiin Kalevala Kartanoon. Loppuvuoden ohjelmaan kuuluvat vuotuiset kekri- ja joulujuhlat. Syksyisin on ollut tapana järjestää joku yleisötilaisuus, seminaari tai näyttely. Jäsenillä on mahdollisuus osallistua Kalevalaisten Naisten Liiton järjestämiin tapahtumiin ja kulttuurimatkoihin. Työskentelyä ryhmissä Yhdistyksessä toimii runoryhmä Katras ja keskusteleva kirjallisuuspiiri. Katrasta on mahdollisuus tilata esiinty- Yhteystiedot Puheenjohtaja Marja-Liisa Tähtinen puh , Sihteeri Riitta Laine puh mään juhliin ja tapahtumiin. Tärkeä osa yhdistyksen toimintaa on Helkanuorten ohjaus. Nuoret esittävät kansanperinnettä leikkimällä ja laulamalla. Heillä on valmius tilattaessa esiintyä erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja tapahtumissa. Taustajärjestönä Kalevalaisten Naisten Liitto Yhdistys kuuluu Kalevalaisten Naisten Liittoon, joka on poliittisesti sitoutumaton perinne- ja kulttuurijärjestö. Siihen kuuluu Suomessa 60 ja Ruotsissa kolme paikallisyhdistystä. Noin 4000 jäsenen liitto omistaa arvostetun Kalevala Koru Oy:n. Yhdistyksen kotisivut:

6 10 1/2009 1/ Porin Nuorisoseura ry Pari vuotta sitten Porin Nuorisoseura vietti 50-vuotisjuhliaan - hyvin tanssivaltaisella ohjelmalla. Tanssiliikunta onkin kuulunut seuran harrasteryhmien ohjelmaan alusta asti, olihan nimikin alkujaan Nuorisoseura Porin Tanhuseura ry. Kansantanssi on säilyttänyt edelleen asemansa: aikuisten ja yli 16-vuotiaiden nuorten Kopukka-niminen ryhmä tanssii työväenopiston opetusohjelmaan ankkuroituneena Jutta Wrangénin pätevän ohjauksen alaisena. Myös Porin Nuorisoseura ry:n luottamushenkilöt ovat kopukkalaisten riveistä. Monenlaisten ohjelmien valmistelu ja seuranta on pisimpään toimineiden tanssijoiden luotettavissa käsissä. Seuran puheenjohtajaksi valittiin vuodeksi 2009 pitkään kansantanssiryhmään kuulunut Eeva- Liisa Ahokas. Tanssiharrastus on seurassa laajentunut vuosien mittaan moneen suuntaan. Lasten ja nuorten kansantanssiryhmä Lintuset pitää taukoa kuluvana toimintavuonna , mutta sen sijaan Porin Nuorisotalon alasalissa ja pikkusalissa harjoittelee neljä discotanssiryhmää innostuneitten ohjaajiensa opastamina. Satu ja Jenny Koivisto sekä Hanna Leppäniemi ovat selvinneet kiitettävästi urakastaan; syksyllä osallistui discotanssiin 59 nuorta. Pidempään tanssineet ryhmät tunnetaan Nion, Vision ja Joker -nimisinä. Keväällä 2008 sai Satu Koivisto vastaanottaa Satakunnan Nuorisoseurojen liiton stipendin tunnustuksena tekemästään työstä. Edistyneimpien ryhmä on palkittu myös Kalevan nuorten kulttuurikisoissa Kalkkareiden kulttuurikeikalla. Pienimpiäkään ei ole unohdettu Porin Nuorisoseurassa. Alle kouluikäisten, 5-7-vuotiaiden lastentanssiryhmä on kuluvan vuoden aikana kokoontunut viikottain Urheilutalolla ohjaajansa Annukka Oraksen PORILAISEN TYÖTTÖMÄN AKTIVOINTIKESKUS Porin Seudun Työttömät ry:llä on tärkeä osa porilaisen työttömän henkilön päivittäisessä elämässä! Tarjoamalla henkistä tukea, neuvontaa, paikan jossa kohdata samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja siten huomata ettei hän olekaan yksin! Tärkeänä osana on atk-koulutuksemme sekä asiakkaiden käyttöön varatut atk-laitteet, jotta työttömän henkilön atk-laitteiden käyttötaito paranisi/pysyisi opitulla tasolla. Välityöpaikkana olemme iso työllistäjä: toimistotöiden, ruokalan, ompelimon, EU-pussipisteen ym. töiden saralla. Jatkotyöllistävyyttä ajatellen on ensiarvoisen tärkeää, että on saanut olla ihmisten keskuudessa, tehden työtä ja näin ollen tuntea itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Sekä mahdollisesti oppinut jotakin uutta, mistä on hyötyä kun etsii sitä vakituisempaa työpaikkaa ja näin ollen mahdollinen työnantajakin voi huomata, ettei hakija ole vain maannut laakereillaan, vaan on ollut aktiivisesti johdolla, ja ensimmäistä kertaa tänä lukuvuonna käynnistyi musiikkiliikunnan ryhmä alle 3-vuotiaille lapsille. Tenavaryhmä kokoontuu Uudenkoiviston koululla ja sitä ohjaa Jaana Uurainen, vaikka luonnollisesti jokaisella lapsella on omakin aikuinen tukenaan. Hely Kari on ollut syksyyn 2008 asti Porin Nuorisoseuran pitkäaikainen senioritanssin ohjaaja. Hän toi tämän Saksasta Suomeen kotiutuneen, varttuneimmille sovelletun tanssin seuran ohjelmaan vuonna Helyn ohjauksessa harjoiteltiin vielä syksyllä 2008 salonkitansseja. Seuran joulujuhlat samoin kuin kevätnäytöksetkin ovat keränneet vuosi vuodelta salintäyden yleisöä Sampola-saliin, mikä näyttää vakiintuneen perinteiseksi juhlapaikaksi. Varoja toiminnalle on myös kerätty yhteisesti ja monin eri tavoin. Nämä ponnistelut eivät vain kartuta joskus kevyeltä tuntuvaa seuran kukkaroa, osallisena tässä yhteiskunnassa. Ruokalassamme on mahdollista työttömän/vähävaraisen nauttia 3 :n korvausta vastaan lämmin ateria lisukkeineen ja siten osa terveellistä ruokavaliota tulee täyttymään. Kädentaidot ovat tänä päivänä tärkeitä, jotta työttömällä olisi jotakin mielekästä ja aktivoivaa tekemistä. Joten meiltä löytyy myös tarjontaa monenlaisista harrastusmahdollisuuksista: kivipaja, ompelimo, kutomo, polkupyöräverstas, askartelu, taiteet, puuverstas sekä erilaiset liikunnan muodot. Kun työttömällä on mahdollisuus ylläpitää opittuja taitojaan tai oppia uusia, auttaa se häntä työmarkkinoilla sekä sosiaalisetkin taidot/kontaktit pysyvät ajan tasalla. Järjestämme myös monenlaisia kursseja työttömille, esim. tulityö-, työturvallisuus-, kudonta- ja hygieniapassikursseja, joista katsommekin olevan paljon hyötyä tänä päivänä monella eri Discotanssiryhmä vauhdissa Porin nuorisotalolla keväällä Ryhmät ovat valmiita tilausesiintymisiinkin. Valokuva Ritva Friman. vaan luovat myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ohjaajille tarkoitettua koulutusta on Kalevan Nuorten liiton ja Suomen Nuorisoseurojen liiton taholta tarjolla maakunnallisesti lähes vuosittain. Viimeisimpiä koulutuksia, joissa seuran ohjaajia ja jäseniä on ollut, on Tempoa Tenaviin -lyhytkurssi, sekä Kansantanssiohjaajien starttikurssi. alalla ja siten se on jonkinlainen valttikortti työttömän henkilön takataskussa! Yhdistyksessä on myös mahdollisuus työharjoitteluun/työelämävalmennukseen, esim. vaikeasti työllistettävälle tai maahanmuuttajalle. Kari Lehtinen Tanssiliikunta on tänä päivänä suositumpaa kuin moniin aikoihin. Porin Nuorisoseura tarjoaa monille ikäryhmille suunnatun tarjontansa, ammattitaitoisten ohjaajiensa ja edullisten hintojensa ansioista kilpailukykyisen ja laadukkaan mahdollisuuden ylläpitää omaa kuntoansa ja säilyttää tuntuma rytmiin veressä! Leena Sammallahti Luvian Nuorisoseura ry esittäytyy Luvian Nuorisoseura ry. lukeutuu maakuntamme vanhimpiin nuorisoseuroihin. Perustava kokous pidettiin Uuden Langin talossa Hanninkylässä Seuran tehtäväksi määriteltiin mm. nuorison tapojen parantaminen, jota kuvastaa sekin, että seura perustettiin ehdottoman raittiuden pohjalle. Talousneuvos K.F.Homeri (ent. Holmberg), jonka kotona kokous pidettiin, on kertonut, että hän kansakoulupoikana uteliaana kuunteli kokouksen kulkua ja raittiuspykälää sitä hyväksyttäessä. Kun vaadittiin, että jäsenten tulisi olla ehdottoman raittiita tai ainakin hyvin kohtuullisia, niin Artturi Hollme n oli siihen vastannut. Kohtuus on aikka päivin kuall Kokemäe jokke. Mitään muuta hän ei sano muistavansa kokouksen kulusta. Nuorisoseuran sääntöjen mukaan sen tarkoitus on herättää ja pitää vireillä kansassa ja varsinkin nuorisossa harrastusta itsekasvatukseen sekä määrätietoiseen toimintaan kotiseudun, isänmaan ja ihmiskunnan hyväksi. Teksti on ehkä vähän vanhaa, mutta sisältö edelleen ajankohtainen. Toimintamme tukijalat ovat näyttämö-, koulutus- ja opintotoiminta; musikaaliproduktiot, bändi- ja hanurikerho sekä kansantanssit, kulttuuritoiminta; nuorisoseuranpäivän kirkkokahvit, osallistuminen Luvian karjalaisten kesäjuhlille sekä puurojuhla. Alkukesästä järjestämme pyöräilytapahtuman sekä hoidamme musikaalien buffetin. Musikaalitoiminnassa on eri tehtävissä mukana noin 100 henkilöä, bänditoiminnassa nuorta ja hanuripartiossa 10 aktiivisoittajaa. Jäsenmäärämme on noin 150 henkilöä. Kuulumme Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto Ry:n. Toiminnan alkuajoista lähtien seuran näytelmätoiminta on ollut vireää. Esitettyjen näytelmien luetteloa selatessa sieltä löytyy sellaisia näytelmiä, kuten Pohjalaisia, Tukkijoella, Väkeviä voimia, Anna- Liisa, Ulkosaarelaisia, Hirviherrat, Syntipukki, Olenko minä tullut haaremiin, Kuopion takana, Laivan kannella, Ruma Elsa, Espanjan kärpänen ja monia muita. Kaikkiaan näyteltyjen kappaleitten luku nousee useampaan sataan uskomaton määrä työtä ja vaivaa, mutta myös esiintymisen riemua ja onnistumisen iloa. Aiemmin NS:n tilaisuudet olivat usein näytelmällisiä iltamia, laki kun edellytti ohjelmaa ennen tanssia. Vuonna 2001 siirryimme Kyllikki Staffin johdolla klassikkomusikaalien lähteille. Tämän vuoden tammi-helmikuussa esitettävä Enkeleitä Broadwaylla on järjestyksessään yhdeksäs ja Kyllikin ohjauksessa seitsemäs. Luvian Tasalan Talviteatterin tiimi on harjoitellut musikaalia syyskuun alusta lukien. Mukana on nuoria, nuoria aikuisia ja varttuneempaa väkeä, yhteensä lähes sata. Tässä toiminnassa asuu se yhteisöllisyys jota Enkeleitä Broadwaylla -musikaalin harjoitukset (esitykset , 14 näytöstä) Luvian Tasalassa. yhteiskunnassa nyt kaivataan. Varovaisen arvion mukaan Luvian Nuorisoseura ry:n vuotuinen vapaaehtoistyönmäärä on noin tuntia. Luvian Nuorisoseuran ry:n hallitus 2009 Rauno Vuolle pj., Petri Niemi varapj., Ritva Jokinen sihteeri, Reetta Apajasalo rahastonhoitaja, Marja-Leena Laine, Sirkku Vuori, Heikki Hermonen, Susan Vaarne-Perämäki, Pekka Homeri, Otamme mielellämme toimintaamme mukaan uusia aktiivi- ja kannatusjäseniä. Kaikille halukkaille löytyy töitä vapaaehtoistyön merkeissä mielihyvää tekemällä. Rauno Vuolle, puheenjohtaja Yhteystietoja: Puheenjohtaja Rauno Vuolle p Varapuheenjohtaja Petri Niemi p fi Sihteeri Ritva Jokinen p Porin henkisen keskuksen luennoilla vallitsee rento tunnelma. Kuvassa luennoitsijana Harri Virolainen. Porin henkinen keskus ry Ihmisellä on luontainen halu kasvaa ja kehittyä. Porin henkinen keskus ry pyrkii omalla toiminnallaan edesauttamaan ihmisten henkistä kasvua ja kehittymistä. Yhdistys pyrkii toiminnallaan lisäämään ihmisten avarakatseisuutta sekä suvaitsevaisuutta. Henkinen keskus järjestää erilaisia henkiseen kehittymiseen sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja ja kursseja, jonne ovat lämpimästi tervetulleita kaikki ihmiset. Lisäksi yhdistyksen tiloissa on mahdollisuus tutustua vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin. Jokainen saa tulla sellaisena kuin on. Porin henkinen keskus perustettiin vuonna Yhdistys on poliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton ja yhdistyksen tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki ihmiset uskonnollisesta, poliittisesta tms. taustasta riippumatta. Tilaisuuksiin osallistuminen ei myöskään edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Jäseniä yhdistyksellä on vajaa 100. Myös muut kuin yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat tervetulleita tilaisuuksiin, eikä yhdistyksen tilaisuuksissa ole tapana kysellä liikaa ihmisten taustoja. Monipuolista tapahtumatarjontaa Yhdistys pyrkii järjestämään erilaisia tilaisuuksia monipuolisesti. Tilaisuuksien tarjonta onkin sangen laajaa. Yksittäisiä luentoja löytyy laajasti eri aihepiireistä ja innokkaimmat voivat syventää tietoja viikonlopun ja pitempäänkin kestä- villä henkisen kasvun ja vaihtoehtolääkinnän kursseilla. Luento- ja kurssitarjonta on pitänyt sisällään teemoja kuten meditaatio, jooga, reiki, anteeksianto, halauskurssi ja tunteiden ilmaisua. Muutaman kerran vuodessa järjestettävät meediotilaisuudet ovat olleet yleisön kestosuosikki. Yksi luentojen ja kurssien tavoitteista on auttaa yksilöä saamaan parempi yhteys omaan itseensä ja sisimpäänsä. Aristoteleskin sanoi jo aikoinaan: Tunne itsesi. Luennoitsijoita yhdistyksen tilaisuuksiin on tullut eri puolilta Suomea. Myös kansainvälisiä vierailevia ulkomaalaisia luennoitsijoita on onnistuttu saamaan yhdistyksen tilaisuuksiin. Toimitilat Vähäraumalla Yhdistyksen toimitilat sijaitsevat Vähärauman kaupunginosassa, Ojurintie 2:ssa. Lähes kaikki tilaisuudet järjestetään yhdistyksen omissa tiloissa. Suurempia yleisötilaisuuksia on kuitenkin järjestetty isommissa auditorioissa, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat kunnolla mukaan. Myös vaihtoehtoterapeutit ovat löytäneet Porin henkisen keskuksen ja osa terapeuteista tekee hoitoja yhdistyksen tiloissa. Lisäksi yhdistyksen tiloissa on henkiseen kehittymiseen liittyvä käsikirjasto, josta voi lainata alan kirjallisuutta. Messumatkat osana toimintaa Yhdistys järjestää messumatkoja henkisen alan messuille ja suurimpiin valtakunnallisiin tapahtumiin. Tyypilliset messumatkat ovat olleet talvella järjestettävät Minä olen -messut Espoossa sekä syksyllä järjestettävät Hengen ja tiedon -messut Helsingissä. Lisäksi Äiti Amman tilaisuuksiin on järjestetty yhteiskuljetuksia. Harri Virolainen Porin henkisen keskuksen logo kuvastaa kaikkien uskontojen yhteistä rakkauden, avarakatseisuuden ja vapauden sanomaa. Yhteystietoja: Puheenjohtaja Eila Loimainen yhdistyksen kotisivut: puh

7 12 1/2009 1/ Satakunnan psoriasisyhdistys ry Satakunnan psoriasisyhdistys on yksi Psoriasisliiton 50 jäsenjärjestöstä, joka levittäytyy Poriin ja sen ympäristökuntiin; jäseniä on seuraavissa kunnissa: Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Noormarkku, Merikarvia ja Luvia. Jäsenmäärä 33- vuotiaalla yhdistyksellä on lähes 400. Psoriasisliitto tarjoaa jäsenille tietoa, kuntoutusta ja vertaistukea. Psoriasisliiton keskeisiä palveluja ovat kuntoutuspalvelut, kuten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuspalvelut sekä ilmastokuntoutus. Satakunnan psoriasisyhdistyksen toimintaan on perinteisesti usean vuoden ajan kuuluneet kuukausittaiset tapaamiset jäsenistön toiveiden mukaan. Jäsenilloissa on kuultu mm. eri terveydenhuollon ammattilaisten luentoja eri aihealueista, esitelmiä vaihtoehtohoidoista psoriasiksen hoitoon jne. Liikumme luonnossa; saatamme käydä tarkkailemassa lintuja tai opastetulla sieniretkellä oppimassa sienitietoutta. Tutustumme eri liikunta- ja harrastuslajeihin, tutuksi ovat tulleet esim. jooga, keilailu ja avantouinti. Suositut teatterimatkat lähelle tai kauas ovat vakiinnuttaneet asemansa viime vuosien aikana. Teemme myös retkiä erilaisiin kulttuurikohteisiin, näistä mainittakoon viime kesän retki Naantaliin, Kultarantaan ja vanhaan kaupunkiin. Yhdessä koetut hetket ja tapaamiset ovat mitä parhain vertaistuen muoto! Psoriasiksesta Psoriasis on pitkäaikaissairaus, jota arvioiden mukaan sairastaa Suomen väestöstä Satakunnan Autismi-, MBD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Yhdistys on perustettu , toiminta-alue on Satakunnan sairaanhoitopiiri. Toimimme autististen, Asperger- ja ADHD -tyyppisten, dysfaattisten sekä lukivaikeushenkilöiden eduksi yhteistyössä asiantuntijoiden ja perheenjäsenten kanssa järjestämällä kerhoja, koulutusta ja tiedottamista, vertaistukea ja virkistystä. Yhdistyksemme jäsenmäärä on n.320. Perheiden lisäksi jäseninä on ammattihenkilöitä sekä mm. asuntoloita, lastenkoteja, kouluja ja päiväkoteja. Kuulumme Autismi- ja Aspergerliitto, Dysfasia-, AD- HD-liittoihin. Jäsenet saavat yksittäisten jäsenetujen lisäksi SAMDY-tiedotteen 4xv. ja 4-6 lehteä liitosta valintansa mukaan. Dysfasia Puheen ja kielenkehityksen erityisvaikeus. Ilmenee puheen ja kielen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Autismi ja Aspergerin oireyhtymä (AS) ovat neurobiologisia keskushermoston kehityshäiriöitä. Piirteitä ovat mm. puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. Autismissa on rajoittunut tai stereotyyppinen käytös ja AS:ssa piirteitä ovat erityiset mielenkiinnon kohteet ja vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. ADHD tarkoittaa tarkkaavuuden häiriöitä ja/tai ylivilkkautta ja im pulsiivisuutta. Häiriöitä voi olla mm. motoriikassa, hahmotuksessa, muistitoiminnoissa, kielenkehityksessä, joista seuraa mm. luki- ja laskemisvaikeuksia, häiriöherkkyyttä, lyhytjännitteisyyttä, keskittymisongelmia, impulsiivisuutta ja/tai hitautta/ylivilkkautta. Aikuisten ADHD /ADD on tarkkaavaisuushäiriö, joka on aikuisilla selvemmin havaittavissa kuin ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Monet ADD -aikuiset kärsivät myös yksinäisyydestä ja masennuksesta. SAMDYry toimii tällä hetkellä vapaaehtoisvoimin. Tiedottamisen tarve on vähentynyt liittojen, oppilaitosten ja avoimien yliopistojen kattavan koulutustarjonnan myötä. Olemme voineet panostaa muuhun toimintaan; lähinnä vertaistukeen virkistystä unohtamatta. Vertaisperhekoulutus Eurajoella 2-3 % eli noin Psoriasikseen sairastutaan yleensä alle 30-vuotiaana, usein murrosiässä. Psoriasis on tulehduksellinen sairaus, mikä aiheuttaa oireita iholla ja nivelissä. Joillakin on oireita sekä iholla että nivelissä, mutta oireet voivat olla vain iholla tai vain nivelissä. Noin 10 %:lla psoriaatikoista on diagnosoitu nivelpsoriasis, mikä aiheuttaa kipua, jäykkyyttä ja turvotusta nivelissä. Psoriasiksen hoidosta Psoriasista ei voida parantaa, mutta oireenmukaisella hoidolla oireita voidaan lievittää tai jopa poistaa. Ihooireiden hoito kohdistuu kiihtyneen solunjakautumisen hillitsemiseen ja tulehduksen lievittämiseen. Psoriasiksen hoitovalikoima on laaja, paikallishoitoina perus- ja lääkevoiteet, valohoito, systeemiset hoidot ja biologiset lääkkeet. Monesti psoriaatikolla on on ensimmäinen koko perheen kurssi, joka on suunniteltu yhteistyössä AUNE-hankkeen kanssa. Sen lisäksi on kurssi aikuisille, jotka tarvitsevat tietoa ja tukea oman arjen hallintaan. Porissa yhdistyksellä on lasten uimakerho, keskusteluryhmä vanhemmille joiden lapset ovat jo aikuisia. ADDja AS-aikuisille on mahdollisuus vertaistukiryhmiin tarvittaessa. Aluekerhot toimivat Raumalla, Kokemäellä ja Kankaanpäässä. Joka kesäinen retki Puuhamaahan on jo perinne. Yyterin kylpylässä olemme virkistäytyneet muutaman kerran uiden, lounastaen ja viettäen yhteistä aikaa. Olemme mukana käytössään eri hoitomuotojen yhdistelmä, jolla on todettu olevan paras vaste. Lääketieteelliset ohjeet antaa aina lääkäri. Vaikka psoriasis, tutummin psoriaatikkojen kesken psori, vaikuttaa arkeen monella tavalla, sen kanssa voi elää täyttä elämää! Jos sairastat psoriasista, etkä ole vielä Satakunnan psoriasisyhdistyksen jäsen, niin tule mukaan - tutustumaan toimintaan ja saamaan uusia vinkkejä psoriasiksen hoitoon! Lisää tietoa Psoriasisliiton sivuilta osoitteesta Satakunnan Psoriasisyhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta Kumppanuustalohankkeessa. Yhteisiä koulutuksia ja virkistystä järjestämällä luomme yhteenkuuluvuuden tunteen. Innostava ja motivoiva ilmapiiri tuo jaksamista vapaaehtoistyöhön. Valtakatu 7C 36, PORI Puh GSM Satakunnan Näkövammaiset ry Kun näkevät ihmiset näkevät kaupungilla jonkun liikkuvan valkoisen kepin kanssa, yleisesti luullaan, että kulkija on sokea. Näin ei välttämättä aina ole, vaan kyseessä voi olla heikkonäköinen tai näkökentältään rajoittunut henkilö. Näkövammainen hän kyllä on! Keitä me olemme? Olemme Näkövammaisten Keskusliitto ry:n jäsenyhdistys ja toimimme koko Satakunnan alueella. Yhdistys perustettiin Jäseniä meillä on noin 500 aina vauvasta vaariin. Kelpoisuusehtona varsinaiselle jäsenyydelle on 50% haitta-aste. Jäsen saa näkövammaiskortin, jolla pystyy todistamaan olevansa näkövammainen ja sitä kautta on oikeutettu moniin etuisuuksiin. Toimisto ja toimintakeskus sijaitsevat Porissa osoitteessa Otavankatu 4C, 6.krs. Tilat otettiin käyttöön vuonna 2000 ja tilaa on 122 m 2. Toiminnan tarkoitus Ensisijainen tehtävä on toimia jäsenistönsä edunvalvojana ja tiedottaa näkövammaisuudesta sekä olla mukana vaikuttamassa päätösten tekoon. Yhdistyksellä on merkittävä rooli vertaistuen antajana. Usealla Satakunnan paikkakunnalla on yhteyshenkilö, jonka puoleen voi kääntyä kaikissa asioissa, mitä näkövam- Satakunnan Näkövammaiset ry Otavankatu 4C Pori Puh (02) maisuuteen tulee. Aluesihteerin ja alueohjaajien palvelut ovat maksutta käytettävissä. Lisäksi toimintakeskuksessa on apuvälineitä esillä, joihin voi tutustua ja myös ostaa. Toimistolta löytyy myös laaja valikoima esitteitä, jotka neuvovat miten toimia näkövamman kohdatessa. Sosiaalisen aktiviteetin ylläpitämistä pidämme myös yhtenä toiminnan päälinjoistamme. Toimintamuodot Yhdistys järjestää usealla paikkakunnalla tapaamiskerhoja, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja tietysti uusista tuulista, jotka edesauttavat jokapäiväistä elämäämme. Monet käsityöalat ovat vahvasti mukana mm. rottinkikerhossa valmistetaan kaikenlaista esinettä. Teemme paljon retkiä; ostosmatkoja, tutustumiskäyntejä, teatterimatkoja ja jne. o Äänilehti tiedottaa Tampereen yhdistyksen kanssa yhteistyössä toteutamme äänilehteä. Useat Satakunnassa ilmestyvät sanomalehdet luetaan nauhalle ja toimitetaan NKL:n Iiriksen kautta tilaajille maksutta. CD ilmestyy perjantaisin. Lukijoista on aina pulaa; ottaisimme mielellämme vapaaehtoisia lukemaan lehtiä. Tässä yhteydessä haluamme kiittää Vapaaehtoistoiminnankeskus LIISAa mittaamattomasta avusta lehtien lukemisesta näkövammaisten hyväksi. Yhteistyöstä voimaa Yhdistyksellä on hyvät ja toimivat yhteistyösuhteet Satakunnan sairaanhoitopiiriin; kuntoutusohjaajat ovat toimintakaaviossamme tärkeä linkki näkövammaisen ja julkisen terveydenhuollon välillä. Satakunnan seurakunnat ovat vahvasti mukana, on kirkkopyhää ja muita tapahtumia, joita diakoniatyö järjestää. Näkövammaisten Keskusliitto ry on aktiivisesti mukana toiminnassa. Helsingissä Itäkeskuksessa toimivat IIRIS ja AVIRIS tarjoavat palveluitaan käyttöömme. Lisäksi porilainen Vapaaehtoistoiminnankeskus LIISA on vapaaehtoistyöntekijöineen avustamassa jäsenistöämme arjen askareissa mm. avustajapalvelun kautta. Lisää näkövammaisuudest josta pääsee linkin kautta sivuillemme! Jukka Korkee SATAKUNNAN VANHUSTUKI RY Yhdistys on perustettu kuusi vuotta sitten ja sen tarkoituksena on vanhusten psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä kaikinpuolisen arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Yhdistyksen jäsenmäärä on 340. Yhdistys auttaa, neuvoo ja toimii asiantuntijana vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyvissä asoissa Järjestää ikäihmisille luento-, virkistys-, retki- ym- toimintaa Toimii yhteistyössä terveys- ja sosiaalihuollon, vanhustyön koulutusorganisaatioiden, seura- kuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Yhdistys ylläpitää Porissa Ikäihmisten neuvolaa IKÄIHMISTEN NEUVOLA SYKE Porissa on toiminut jo neljä vuotta ikäihmisille tarkoitettu oma neuvonta- ja tukipiste Ikäihmisten neuvola SYKE. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen turvin neuvolassa on toteutettu vuosina Turvassa kotona -projekti, jolla tuettiin ikäihmisten turvallista kotona selviytymistä. Nyt meneillään olevan Kunnossa kotona -projektin ( ) päätavoitteena on kotona asuvien ikä- ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Neuvola on avoinna ilman ajanvarausta aamupäivisin ja iltapäivisin työntekijät tekevät kotikäyntejä ja järjestävät monenlaista ryhmätoimintaa. Palveluneuvonta ja ohjaus erilaisissa arkipäivän asioissa on tärkeä osa toimintaa. Ikäihmisten neuvolan on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi uudeksi ennaltaehkäiseväksi palvelu- muodoksi, jota myös Porin kaupunki on tukenut. Yhdistyksen tavoitteena on saada palvelu pysy- väksi toiminnaksi projektin päättyä. Sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaisemassa Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa kuntia kehoitetaankin perustamaan tällaisia matalan kynnyksen neuvontapisteitä. Ikäihmisten neuvola SYKE osoite: alkaen VAPAAEHTOISTYÖNKESKUS LIISA Eteläpuisto 10 satakunnanvanhustuki Sairaanhoitaja Outi Penttinen Terveydenhoitaja Jaana Julku Sairaanhoitaja Outi Penttinen Terveydenhoitaja Jaana Julku Toiminnanjohtaja Irma Roininen dnainternet.net Neuvola avoinna ma - pe klo 11-14

8 14 1/2009 1/ Yrittäjien edunvalvonta Vahva tuki yritysten toiminnassa Porin Yrittäjät ry on yrittäjien ja yrittäjyyden paikallinen etujärjestö, jonka varsinainen toiminta-alue on Porin kaupunki, jossa se vaikuttaa yritystoiminnan yleisten edellytysten puolestapuhujana ja toimijana. Lisäksi se osallistuu alueelliseen ja valtakunnalliseen edunvalvontaan yhteistyössä aluejärjestönsä Satakunnan Yrittäjät ry:n ja keskusliittonsa Suomen Yrittäjät ry:n kanssa, joissa kummassakin organisaatiossa sillä on useita toimijoita. Kaikilla tasoilla yhteinen ja selkeä tavoite on jäsenyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kehittäminen. Mitä enemmän yhdistyksellä on jäseniä, sitä paremmin sitä kuullaan ja sen esitykset huomioidaan. Porin Yrittäjät ry on jo vuosia kuulunut maamme kymmenen suurimman yrittäjien paikallisyhdistyksen joukkoon, joita on kaikkiaan yli 400. Järjestäytyneitä yrittäjiä Porissa on tällä hetkellä noin Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 15 yrittäjää elinkeinoelämän eri aloilta. He ovat lisäksi sijoittuneet paikallisiin luottamustehtäviin ja toimivien järjestöjen johtopaikoille valvomaan yrittäjien etuja ja puhumaan heidän puolestaan. Jäsenedut ovat olennainen osa palvelua. Maksuton neuvontapalvelu on eräs käytetyimmistä. Puhelinsoiton päässä yrittäjää opastaa lakimies, kirjanpidon tai verotuksen asiantuntija, sopimusasiain, kaupan tai julkisen hallinnon osaaja. Kaikkiaan noin sata asiantuntijaa on jäsenyrittäjien käytettävissä. Kou- Shakkia Porissa lutuspalvelu tarjoaa yrittäjille tai henkilökunnan jäsenille joko täysin maksutonta tai edullista koulutusta tarpeen mukaan. Jokapäiväiset rahanarvoiset etuudet liittyvät mm. Porin koululaisten shakkimestaruuskilpailuihin osallistuu vuosittain runsaat 150 koululaista. Osa Porin Yrittäjät ry:n vuoden 2009 hallituksesta. Takarivissä vasemmalta Tero Niskanen, Juha-Matti Ojanperä, Kalevi Huhtala, Erja Lindholm, Eero Laurila, Elina Vahvelainen, Päivi Kolehmainen, Sari Mäkitalo, Jari Taimi, Tarmo Hietanen ja Jouko Viljamaa. Edessä istuvat vasemmalta yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Erkki Mäkinen, puheenjohtaja 2009 Seppo Rantanen ja hallituksen ulkopuolinen jäsen Kristian Vainio (Posek). Kuvasta puuttuvat Anneli Kangas, Seppo Mäki-Ullakko, Timo Wallin ja Orwo Rekola. Shakki on sopiva harrastus kaikenikäisille. Nykyisin maailman huipullekin nousee hyvin nuoria pelaajia. Kansainvälisissä nuorten kilpailuissa on sarja alle 8-vuotiaillekin!. Viime vuonna oululainen Qiyu Zhou saavutti MM-hopeaa 8-vuotiaiden tyttöjen sarjassa. Dresdenissä pelatuissa shakkiolympialaisissa puolestaan 77-vuotias Viktor Kortshnoi edusti kunniakkaasti Sveitsiä. autoiluun, matkustamiseen, majoitukseen, viestintään, tietoliikenteeseen, pysäköintiin, sähköön, vakuutuksiin... Porin Yrittäjien vuosittaiset Jazztapaamiset ja Kuusijuhlat keräävät satoja yrittäjiä yhteisen vapaa-ajan merkeissä. Tällöin keskinäinen verkottuminen ja suhdetoiminta pääsee sitouttamaan myös vasta alkaneet yrittäjät mukaan vahvaan yhteisöpiiriin. Yhdistyksen toimialakohtainen järjestötyö kokoaa vastuullisten hallituksen jäsenten johdolla myös pienempiä ryhmiä vuoden varrella koulutuksen, informaation ja vapaa-ajan merkeissä. Porin Yrittäjät ry on perustettu heti vuoden 1981 alussa, joten vajaan parin vuoden kuluttua yhdistys viettää 30-vuotisjuhliaan varsin voimakkaana ja vastuuntuntoisena yrittäjien edunvalvontajärjestönä, jonka historian lehdille on kirjattu mm. jopa valtakunnallinen edunvalvontatyö, jossa maamme hallitus joutui taipumaan porilaisten marssille. Jäsenyritysten aktiivinen mukanaolo, mielipiteiden rikkaus ja runsas osallistuminen ovat aina mahdollistaneet Porin Yrittäjät ry:lle vahvat neuvotteluasemat. Lisää tietoa Porin Yrittäjät ry:stä ja sen toiminnasta antaa: Puheenjohtaja Seppo Rantanen, , Sihteeri Orwo Rekola, , Porissa shakkia pelataan Shakkihuoneella, Rautatienpuistokatu 6 B. Porin Shakinystävät, PSY, on Suomen vanhimpia shakkiseuroja. Viime vuosina harjoitettu nuorisotyö on tuonut myös menestystä. Seuran nuoret ovat voittaneet sarjojensa Suomen mestaruuksia. Nuorten Suomen mestaruuden voitti Veli-Matti Vuorisalo vuosina 2004 ja 2005.Torinon shakkiolympialaisissa vuonna 2006 pelasi 14-vuotias Laura Savola Suomen naisten maajoukkueessa. Shakin joukkuesarjoissa parhaat porilaismenestykset ovat 1980-luvulta, jolloin usean pronssimitalin jälkeen PSY vuonna 1987 voitti Suomen mestaruuden. Nykyisin PSY pelaa I divisioonassa, joka on toiseksi korkein sarjataso. Porin Shakinystävät on ollut myös aktiivinen SM-kilpailujen järjestäjä. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana Porissa on pelattu SM-tason kilpailut lähes joka vuosi, parhaana kaksikin. Viimeksi Porin Shakinystävät järjesti nuorten SM-kilpailut viime vuonna. Valitettavasti kilpailut oli pakko järjestää Siikaisissa Porin päättäjien käsittämättömän kielteisen suhtautumisen vuoksi. Porin Shakinystävien peli-illat ovat maanantaisin klo 18 alkaen. Kevään aikana käynnistyy myös Porin Shakkikoulu. Kaikesta toiminnasta saa tietoja Veikko Valolta, puh tai sähköposti: Veikko Valo Shakki harrastus kaikenikäisille Suomessa shakin arvostus voisi olla parempi. Monissa maissa shakki on kouluissa vähintäänkin valinnaisena oppiaineena. Shakki on paljon enemmän kuin peli. Se on monipuolinen henkisen urheilun muoto, jota harrastetaan kaikkialla maailmassa. Kansainväliseen Shakkiliittoon Fideen kuuluu yli 150 maata. Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry (SMY) Kansainvälinen Kohtaamispaikka Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen ovat perustaneet maahanmuuttajat ja suomalaiset yhdessä v Tarkoituksena on edesauttaa suomalaisten ja ulkomaalaisten tutustumista toisiinsa, edistää eri kulttuurien tuntemusta heidän keskuudessaan; lisätä suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistyötä toistensa kulttuurien rikastuttamiseksi ja auttaa maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksen alkuperäiset tavoitteet ovat laajentuneet ja monipuolistuneet projektien myötä. SMY pitää Porissa Kansainvälistä Kohtaamispaikkaa, joka on ainutlaatuisen monikulttuurinen paikka Satakunnassa. 13 vuoden ajan se on toiminut eri kansallisuuksia kokoavana keskuksena. Kävijä voi osallistua kerhoihin, illanviettoihin, teemapäiviin. Käytössä on tietokoneet, biljardi, pöytätennis, tv jne. Tarjoamme monipuolisia, kaikille avoimia tapahtumia, erilaisia kielikerhoja ja muuta monikulttuurista toimintaa. Suomen kielen opetusta on järjestetty alusta asti, monen tasoisena ja eri kielillä tuettuna. Jäsenmäärä on 400 edustaen 46 eri kansallisuutta. Jäsenistöstä maahanmuuttajia on 63 % ja suomalaisia 37 %. Yhdistyksen hallitus on monikulttuurinen. Vapaaehtoistyö on monille uusi asia ja se voi antaa uussuomalaiselle paljon hyviä kokemuksia. Yhdistystoiminnassa sosiaalisten kontaktien myötä rohkeus käyttää suomen kieltä lisääntyy. Aktiivisten vapaaehtoisten työpanos on ollut toiminnalle merkittävä, mm. kerhojen, kurssien ja tapahtumien järjestämisessä, kulttuuri- ja musiikkiohjelmissa sekä muissa tehtävissä. Lukumäärä on vaihdellut vuosittain henkilöä, joista maahanmuuttajia (lisäksi maahanmuuttajataustaisia lapsia 15 esiintyy tapahtumissa). Vuosien varrella on toteutettu erilaisia projekteja maahanmuuttajien kotoutumisen hyväksi. Jatkuvan rahoituksen saaminen on edelleen suurena haasteena. Katse tulevaisuuteen -hankkeessa tuetaan maahanmuuttajia työ-, opiskelu- ja harjoittelupaikkojen löytämisessä sekä elämänhallinnassa ja opetetaan suomen kieltä. Tukea ja apua maahanmuuttajille tarjotaan käytännöllisesti ja konkreettisesti työmarkkinavalmiuksien parantamisessa. Venäjänkielisille lapsille ja nuorille järjestetyn toiminnan (mm. musiikkileikkikouluja, pianonsoiton opetusta, suomen ja venäjänkielen kursseja, toimintaryhmiä jne) tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja itsekunnioitusta, niin että he voivat olla ylpeitä omasta äidinkielestään suomen kielen rinnalla. Näin autamme heitä kehittymään yhdenvertaisiksi Rakennatko malleja, mutta tarvitset lisää tietoa rakennustekniikoista tai maalauksesta? Tule mukaan kansainväliseen muovimallinrakentajien yhdistykseen, IPMS-Finland alaosastoon (International Plastic Modeller Society ).Yhdistys toimii yli sadassa maassa. IPMS- Finland on toiminut Suomessa jo v:1968 ja jäsenmäärämme on yli 500 henkilöä. Paikallisosastoja on Helsingissä,Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiosa, Mikkelissä, Keski-Uusimaalla (Hyrylä), Lahdessa ja nyt myös Porissa. IPMS julkaisee jäsenlehteä, IPMS- Mallaria, jossa käsitellään mallien esikuvia, rakennussarjoja jne. Osallistumme myös kansallisiin tapahtumiin kuten Model Expoon ja Suomen eri Museoitten järjestämille teemapäiville. Jäsenmaksu vuodelle2009 on aikuisilta 20 euroa ja junioreilta (alle 18v.) 10 euroa. Jäsenmaksuun sisältyy vuoden Mallarilehdet. Yhdistyksen jäsenyydellä saa alennusta myös useista alan liikkeistä. Porin seudulla on aina ollut vahva pienoismallijäsenistö, etenkin Laurilan-Pienoismalli, liikkeen avattua ovensa v:1968. Erkki Laurila perusti Poriin myös IPMS:n paikallisosaston, ja täysiarvoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Kansainvälinen Kohtaamispaikka on suosittu työharjoittelupaikka. Maahanmuuttajilla on mahdollisuus ottaa ensiaskeleita suomalaiseen työelämään ja kantaväestön edustajat myös tarvitsevat työharjoittelua nimenomaan monikulttuurisessa työyhteisössä. Vuodet ovat olleet täynnä vilkasta toimintaa ja tapahtumia. SMY työllistää uussuomalaisia ja järjestää koulutuksia sekä Kansainvälisen Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry (SMY) Kansainvälinen Kohtaamispaikka Presidentinpuistokatu PORI Puh: Kotisivu: Toiminnanohjaaja Pirjo Virta (suomi-englanti) Puh: ja joka toimi vanhalla poliisilaitoksella pitkän aikaa ja oli etenkin nuorten keskuudessa erittäin suosittu kokoontumispaikka. Erkki Laurilan jälkeen hänen poikansa Matti Laurila piti liikettä aina 1990-luvun loppuun saakka. Mutta nyt Pienoismalli Kerhotoiminta on aloittanut uuden aikakauden, Porin Seudun Mallarit, IPMS:n paikallisosaston merkeissä! Avajaistilaisuus pidettiin , tilaisuuteen oli ilmoittautunut n. 20 henkilöä, mutta saapuneita oli n.10 henkilöä. Vuonna 2009 tilaisuudet pyrimme järjestämään aina joka kuukauden toinen torstai. Kerhomme toimii SMY:(satakunnan monikulttuuriyhdistyksen) tiloissa Presidentinpuistok. 3. Pori. Tilaisuudet alkavat klo18:00. Tilaisuuksista ilmoittelemme sekä IPMS-Finlandin-nettisivuilla,ja Pienoismallit.netin sivuilla. Minä puolestani vastaan kaikkiin kyselyihin mielelläni! Tilaisuuksiin on vapaa pääsy eikä edellytä IPMS:än jäsenyyttä. Toki voit liittyä IPMS-Finlandin jäseneksi joko minun kauttani tai IPMS:n nettisivustojen kautta. Tervetuloa mukaan, pienoismallareiden monipuoliseen joukkoon. IPMS-Finlandin ja omasta puolestani. Kohtaamispaikan tiloissa että muualla. Yhteistyöstä tehdään laajasti Satakunnan alueella. Toivotamme kaikki sydämellisesti tervetulleiksi monikulttuuriseen toimintaan! Kulttuuritulkki Elena Kim (venäjä-suomi) Puh: ja Kiinnostaako Pienoismallinrakennus? Henry Kujansuu Yhteyshenkilö: Henry Kujansuu Puh: , gsm: dnainternet.net

9 16 1/2009 1/ Kreikan ystävät viettävät 30-vuotisjuhlia Kreikka on nykyisin suomalaisten toiseksi suosituin matkakohde. Kreikan ystäviä yhdistää kiinnostus Kreikan maata, kansaa ja kulttuuria kohtaan. Porin Suomi- Kreikka yhdistys juhlii lauantaina Yhdistyksen toimintamuodot ovat pysyneet suunnilleen samoina vuosikymmenten kuluessa. Tosin painotukset ovat muuttuneet yhteiskunnan muuttuessa. Yhdistyksen tavoitteena on tarjota jäsenilleen kiinnostavaa toimintaa ja tutustumista toisiin jäseniin. Porilaiset olivat aktiivisesti mukana myös perustamassa valtakunnallista Suomi-Kreikka yhdistysten liittoa, johon kuuluu 25 yhdistystä eri puolilla Suomea. Alkuvuosina tehtiin paljon ryhmämatkoja, nykyisin matkatoimistojen osuus on pienentynyt ja matkat varataan usein suoraan internetin välityksellä. Tarvittaessa järjestetään edelleen matkailuiltoja. Kreikan kieltä on opiskeltu alusta lähtien. Kuluvalle lukuvuodelle kurssi ei enää mahtunut työväenopiston ohjelmaan. Toisaalta suomalaiset osaavat nykyisin englantia, jolla pärjää turistikohteissa. Kuitenkin aivan erityisen ystävällisen kohtelun saa, jos osaa toimittaa asiansa kreikaksi. Suomalaisia viehättää Kreikan lämpö, hiekkarannat, samoilu luonnossa, nähtävyydet ja tavernaelämä. Kreikkalaisille uskonto on tärkeä niin arjessa kuin juhlassa. Ortodoksikirkkoja ja kappeleita on taajassa. Parhaiten turisti tutustuu kreikkalaisiin tapoihin, jos sattuu vierailemaan maassa pääsiäisen ja muiden juhlien aikaan. Yhdistys järjestää edelleen suosittuja ruokakursseja, joilla kreikkalaiset herkut tulevat tutuiksi sekä tanssikursseja. Tanssit ovat hyvää kuntoliikuntaa ja edesauttavat osallistumista yleisötansseihin. Kreikkalaisethan tanssivat niin ilossa kuin surussa, kaikissa juhlissa jopa konserteissa. Tanssiaskelissa ja musiikissa on eroja eri puolilla Kreikkaa. Eräät Korfun sävelmät tuovatkin mieleen suomalaiset tanhut. Tanssiryhmä ompelee pukuja ja esiintyy tilaisuuden tullen. Yhdistys on kiinnostunut kumppanuustalohankkeesta, mutta taloa odotellessa Kreikan ystäviin voi tutustua mm. Porin hallissa kuukauden kolmantena lauantaina, jolloin jäsenet myyvät mm. kreikkalaisia mezeitä ja makeita herkkuja. Suunnitteilla on näyttely kirjastossa. Tutuksi voi tulla myös kävelykerhossa keskiviikkoisin. Suosituiksi jäsentilaisuuksiksi ovat muodostuneet tavernaillat, kevätjuhlat ja pikkujoulut. Mahdollisuuksien mukaan tehdään teatteriretkiä ja matkoja sekä osallistutaan Liiton tapahtumiin. Tiedottaminen ja yhteydenpito jäseniin tapahtuu Dionysos-lehtisen, sähköpostin ja tekstiviestien välityk- Porin Ooppera tekee Don Giovannin Promenadissa Heli Latvala Porin Oopperalla oli haasteellinen kulunut vuosi. Talous mukautettiin kahteen pieneen tuotantoon. Lokakuussa esitettiin kaksi laulettua yksinpuhelua Pori Sinfoniettan kanssa yhteistyöllä tuotettuna Promenadisalissa ja Rauma-salissa. Nämä kaksi teosta olivat Francis Poulenc:in Ihmisen ääni suomeksi, esittäjänä sopraano Kaisa Hannula ja Arnold Schönbergin Erwartung saksaksi, esittäjänä sopraano Mia Huhta. Nämä kaksi teosta ohjasi yhdeksi näytelmäksi Rakastavan odotus Juulia Tapola. Turun Sanomien Matti Lehtonen kirjoitti arviossaan näin: Monologi on kaikin tavoin erityisen vaativa tapa tehdä oopperaa. Se on haastavaa kaikille asianosaisille, esiintyjille, ohjaajalle, visualisoijalle ja yleisölle. Monologioop-peroiden kaltaisten, kantaohjelmiston ulkopuolisten teosten toteuttaminen onkin maassamme lähinnä Kansallisoopperan kontolla sikäli kuin edes sen taloudelliset resurssit riittävät nykyään moiseen. Porin riittivät, kiitos Pori Sinfoniettan, joka otti talouden päävastuun. Toinen repäisy tehtiin marraskuussa, kun Palmgrenkonservatorion kanssa tuotettiin lasten musiikkisatu Juhlat Hoggelboggelnurinkurinbergissä. Se on Eppu Nuotion tekstiin kolmen nuoren tamperelaissäveltäjän teos, jonka Eppu Nuotio muokkasi porilaisten näköiseksi. Musiikkisadusta tuli konservatorion tähänastisista suurin tuotanto. Mukana oli melkein kolme ja puolisataa lasta ja nuorta sisältäen Lapsikuoro Sirkkuset, Lasten ja Nuortenkuoro Katajanmarjat ja Cygnaeuksen 6. Musiikkiluokan kuoro ja tietenkin Porin Oopperakuoro, jolle sävellettiin aivan uutta materiaalia. Nuorin esiintyjä oli kahdeksan kuukautta ja vanhin yli kuudenkymmenen. Nuorista muodostettiin sinfoniaorkesteri, joka oli kymmenen henkeä suurempi kuin Pori Sinfonietta ja sille täytyi rakentaa Palmgren-salin takaosaan oma esiintymislava. Satu oli todella suosittu ja kaikki halukkaat eivät sitä valitettavasti päässeet näkemään. Edelläoleva takasi sen, että Porin Ooppera pääsee tekemään tänä vuonna jälleen suuren oopperateoksen Porin Promenadisalissa. Kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen ohjelmistoon otettiin Wolfgang Amadeus Mozartin ooppera Don Giovanni. Teos esitettiin täällä Porin Teatterissa 1989.Teos on tutulla tavalla kolmikantayhteistyö Porin Ooppera ry:n, Pori Sinfoniettan ja Palmgren-konservatorion kesken. Teoksen kapellimestari on Jukka Iisakkila ja mukana laulajina mm. Aki Alamikkotervo Don Ottaviona ja Marko Nykänen Komtuurina. Kiinnitykset muiden roolien osalta ovat menossa.ensi-ilta on ja muut esitykset 7.10., 8.10., 9.10., päivänäytös, , ja Liput tulevat myyntiin huhtikuussa. Yleisötanssia pikkujouluissa. Yhteystietoja: puheenjohtaja Sirkka Backman gmail.com Poulenc:in Ihmisen ääni, sopraano Kaisa Hannula (kuva: Paul Salonen) sellä. Yhdistyksellä on myös kotisivu jota voi seurata myös kirjaston päätteellä. Sivulta on linkkejä muille Kreikka-sivuille. Hallituksen tukena on erilaisia toimikuntia käytännön toimiin, kuten tiedotteen postitukseen. Sirkka Backman sihteeri Marja Peuhkuri metso.com Hoggelboggelkertoja Eppu Nuotio (kuva: Markku Hagner) Scgönbergin Erwartung (Odotus), sopraano Mia Huhta (kuva: Paul Salonen) Heli Latvala, tuottaja Porin Ooppera ry dnainternet.net PORIN SEUDUN DIABEETIKOT RY Yhdistys on perustettu 1948 Helsingin yhdistyksen alaosastoksi ja se on rekisteröitynyt omaksi itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna Porin lisäksi siihen kuuluvat Merikarvia, Noormarkku, Pomarkku, Kokemäki, Harjavalta, Luvia, Nakkila ja Ulvila. Toiminnan tarkoituksena on alusta alkaen ollut tiedon välittäminen, sosiaalisen kanssakäymiseen mahdollistavien tilaisuuksien järjestäminen ja toimiminen diabetekseen sairastuneiden etujärjestönä. Diabetesyhdistyksessä on nykyään 2150 jäsentä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen tietoa, tukea ja monenlaista toimintaa; asiantuntijaluentoja, liikuntatapahtumia ja matkoja. Kerhotoimintana ovat eläkeläis-, kuntoutus- ja perhekerho. Yhdistyksellä on neuvonta- ja vastaanottopalveluita. Porin keskustassa sijaitseva, neljänä päivänä vii- terveydenhuoltoon. Yhdistyksessä voi toimia oman valintansa mukaan aktiivisena vetäjänä tai valppaana rivijäsenenä. Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry perustettiin Turussa Yhdistyksen nimi on ehtinyt muuttua useaan otteeseen vuosien varrella, mutta toiminnan tavoitteet ovat pysyneet koko ajan samoina. Olemme olemassa sinua varten, joka sairastat syömishäiriötä tai jota toistuvasti askarruttaa ruokaan, syömiseen ja kehonkuvaan liittyvät asiat: Myös syömishäiriötä sairastavien läheiset ja työssään syömishäiriöitä kohtaavat henkilöt ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Yhdistyksen kotipaikka on Turku, mutta sen toimialueena on koko Varsinais-Suomi ja Satakunta. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen Syömishäiriöliitto SYLI ry:hyn. Mitä syömishäiriöt ovat? Syömishäiriöt kuuluvat nuorten naisten tavallisimpiin mielenterveysongelmiin ja ilmenevät mm. häiriöinä suhteessa ruokaan, painoon, kehonkuvaan ja käsitykseen itsestä. Syömishäiriöt ovat koko perheen sairaus ja näin myös sairastuneen läheiset tarvitsevat tukea ja tietoa syömishäiriöistä. Yhteistyön, rohkeuden ja läheisten positiivisen asenteen avulla sairauden voitta- kossa auki oleva yhdistyksen myymälä palvelee kaikkia diabeetikoita. Jäsenet saavat alennuksia myymälän tuotteista ja ostosten lomassa kerrotaan tapahtumista sekä kysellään toiveita tulevasta toiminnasta. Toimitiloissa on myös jalkojenhoitajien ja lääkärin vastaanotot. Tiistaisin on ajanvarauksetta toimiva diabeteshoitajan vastaanotto, jossa omahoidon ohjausta, verensokerin ja verenpaineen mittausta sekä kolesterolin määritystä. Tiedon ja tuen tarve on valtava, kun sairastutaan diabetekseen. Perheiden tukeminen on yksi tärkeimpiä yhdistyksemme tehtäviä. Lastenleirit ja puuhatapahtumat ovat suosittuja. Perhekerhon tapaamisten tarjoama tuki on kokonaisvaltaista ja vertaistukea parhaimmillaan. Yhdistyksen ydinalueena on tiedon jakaminen vastasairastuneille sekä toimia vertaistukena kaikille diabeetikoille. Saumatonta yhteistyötä tehdään terveydenhuollon kanssa. Osallistumme erilaisiin tapahtumiin esitellen toimintaamme ja järjestämme säännöllisesti mittaustempauksia. Yhdistyksen jäsentiedote ilmestyy kolmasti vuodessa. Toiminnasta saa tietoa yhdistyksen nettisivuilta ja lehden yhdistyspalstalta. Paikallinen yhdistys on vaikutuskanava jäseniä koskeviin päätöksiin. Se on oman alueensa diabeetikoiden asioiden ajaja ja pitää yhteyttä kuntien päättäjiin ja Marja Rautavirta, puheenjohtaja Tervetuloa mukaan Lounais- Suomen syömishäiriöperheet ry:n toimintaan! minen on mahdollista. Terveydenhuollon ammattihenkilöt, työterveyshoitajat, opettajat ja läheiset ovat avainasemassa sairauden tunnistamisessa. Jokaisella, jonka ajattelu on syömishäiriön vääristämää, on oikeus apuun ja tukeen iästä, sukupuolesta, sairauden muodosta ja sen kestosta riippumatta. Vertaistukea syömishäiriötä sairastaville ja heidän läheisilleen Yhdistyksen keskeisin toimintamuoto on vertaistuki. Yhdistyksen vapaaehtoiset vertaistukitoimijat ovat läheisiä, syömishäiriöistä toipuneita tai muita asian läheiseksi kokevia. Vapaaehtoiset toimivat vertaistukitehtävissä ja mahdollistavat nämä toiminnan muodot pyyteettömällä halullaan auttaa. Vertaistukija, joko läheinen tai sairastanut, on esimerkki toipumisen mahdollisuudesta ja erilaisista keinoista ja tavoista edistää ja tukea toipumista. Yhdistyksellä on aiemmin ollut Porissa omat vertaistukiryhmänsä sekä syömishäiriötä sairastaville että läheisille. Vapaaehtoisten toimijoiden puuttuessa ei ryhmätoimintaa ole kuitenkaan tällä hetkellä tarjolla. Mikäli haluat toimia Porissa vapaaehtoisena ja ohjata vertaistukiryhmää, olet lämpimästi tervetullut mukaan koko ajan laajenevaan vapaaehtoistoimijoiden joukkoon. Oletko sinä syömishäiriöistä toipunut, syömishäiriöitä sairastavan läheinen tai syömisellä oireileva, mutta jo toipumassa oleva henkilö? Haluaisitko sinä jakaa oman kokemustietosi sairauden parissa kamppailevien ja/tai heidän läheistensä tukemiseksi? Lisätietoja Porin suunnitteilla olevista toiminnoista saat yhdistyksen projektipäällikkö Kirsi Broströmiltä s-posti: tai puh Muistathan, että kaikissa syömishäiriöön tai yhdistykseen liittyvissä asioissa voit soittaa tai sähköpostitella yhdistyksen projektipäällikölle. Tuemme, kuuntelemme ja rohkaisemme sinua! Muista myös kotisivumme os. Porin keskustassa sijaitseva tarvikemyymälä palvelee kaikkia. Porin Seudun Diabeetikot ry Satakunnan Diabetesasema Valtakatu 5 D 45 ( käynti sisäpihan puolelta ) puh faksi VÄ I JULISTETULOSTUS VÄR I KOPIOINTI JA SKANNAUS (A0)

10 18 1/2009 1/ SATAKUNNAN ELÄVÄN KUVAN KESKUS 16 VUOTTA Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry on alueellinen elokuvakeskus. Lyhyesti sen alaan kuuluu elokuva- ja mediakulttuuriset sekä -kasvatukselliset tehtävät. Elokuvan esitystoiminta on eräs perustehtävä. Periaate on se, että leffat viedään sinne, missä ihmiset asuvat, lähinnä kouluihin. Mutta koska itse SEKK:in toiminnoissakin tuottuu elokuvia, on esitetyistä elokuvista suurin osa myös itse asiassa esityspaikoissaan tehtyjäkin. Kulminaatiopiste SEKKin historiassa on vuosi Silloin alkoi edelleen jatkuva EU-projektiputki, SEKK palkkasi itse työntekijän sekä välineinvestoinnit alkoivat. SAMKin hallinnoimana toteutettiin v alkaen kolme puolen vuoden mittaista AVtäydennyskoulutusta. Näitä seurasi sitten projekteja, joilla ryhdyttiin toteuttamaan myös kansalaisjournalismia sekä kylien muistitiedon keruuta. Näillä on luotu verkostoa, kehitetty toimintamuotoja sekä kohotettu toiminnan volyymiä. Päälinjaus on ollut alusta lähtien liikkuvan välineen koulutus. SEKK teki AV-mediakasvatusta jo silloin kun termiä ei juuri edes tunnettu vielä. Mediakasvatustehtävä alueella on armottoman resursseja vaativaa. Niinpä vuoden 2007 alusta lähtien on tutkittu alueen mediakasvatuksen tilaa, tarpeita sekä keinoja saada mediakasvatus vakiintuneeksi toiminnaksi kouluihin. Rahoitus ei ole vielä järjestynyt - voi olla, että ideamme tässä on vielä liian innovatiivinen. Mutta sen aika tulee. Tämän kevään aikana kuitenkin mediakasvatustyötä ryhdytään toteuttamaan myös lasten- ja nuortenkodeissa. Miksi mediakasvatus sitten on niin tärkeää? Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa Porissa on ainutlaatuinen Suomessa, koska se on kaupungin omistama toimipiste, jossa vapaaehtoistoimintaa toteutetaan yhdessä seurakunnan ja Punaisen Ristin kanssa. Konkreettisesti näkyvin osa kymmenvuotiaasta Liisasta on edullinen seurustelukahvila. Sen yhteydessä kokoontuu erilaisia harrastusryhmiä. Liukuovien lukkoja lonksutetaan kiinni ja auki monta kertaa päivässä, kun ryhmiä tulee ja menee. Kaksi vakituista, muutama työllisyysvaroin palkattu sekä vapaaehtoiset pyörittävät Liisan toimintaa, johon kuuluu myös avunvälitys, ystävänvälitys ja soittorinki. Yhteistyö oppilaitosten kanssa takaa harjoittelu- ja näköalapaikan vapaaehtoistyöstä myös opiskelijoille. Vapaaehtoisia on 250 ja lisää tarvitaan. Vuoden aikana järjestetään useita vapaaehtoistyön kursseja, joihin voi ilmoittautua milloin vaan. Vapaaehtoistoiminta täydentää ja tukee julkisia ja yksityisiä palveluja. Vapaaehtoisten jaksamista tässä tärkeässä työssä tuetaan sekä koulutuksella että Vaha-animointityöskentelyä Animaatiopajassa Siksi, että mediaa ylipäänsä on olemassa. Ympäristömme on täynnä kuvaa ja sen vaikutus leijuu tajuntaamme, mutta viestin luotettavuus on mitä on. Lapsia ja nuoria varsinkin pyritään manipuloimaan kaupallisesti hyödynnettäviksi. Itse tekemällä käsitys manipulaation keinosta omaksutaan varsin tehokkaasti. Monet lapset ovatkin miettineet mediakurssin jälkeen, että nyt he katsovat TV:tä tai elokuvaa aivan eri tavalla. Elokuvakeskusta perustamassa olivat mukana useat eri tahot Porista ja lähikunnista. Synnytystus- kia helpotti Opetusministeriö sekä silloinen läänin taidetoimikunta yhteensä noin 6728 eurolla. Nyt 15 vuoden jälkeen budjetti on jo yli kymmenkertaista tasoa. Alalla, millä SEKK toimii, 16 vuotta on lyhyt aika - movie longa, vita brevis. Ihminen on ja tulee aina olemaan kiinnostunut tarinoista. Elokuvat kertovat tarinoita. Monet haluavat itsekin kertoa tarinoita, elokuvallakin. Siksi SEKK:iä tarvitaan. Kuudentoista vuoden aikana töiden suorittajia, vapaaehtoisia ja palkattuja, on ollut pieni kylällinen. Tärkeä osa on ollut opiskelija- ym. harjoittelijoilla. Ilman heitä ei SEKK kaiketi olisi tullut toimeen. Puheenjohtaja on nykyisin Ari Impola, jonka MEKA TV -toimintayksikkö on 2000-luvun kuluessa kasvanut SEKK:iin kiinni. MEKA TV muuten on alan ehdoton ykkönen erityisryhmien elokuvatoiminnassa. Haaveilkaamme, ihmetelkäämme ja tehkäämme joskus elokuva tai pari. Yki Räikkälä toiminnanjohtaja SATAKUNNAN ELÄVÄN KUVAN KESKUS ry Katariinankatu 18, Pori (02) , GSM: Osallistumista ja auttamista Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisassa Hannele Laaksonen, freelancer-toimittaja virkistystilaisuuksilla.kumppanuustalo on jo tulollaan Poriin. Kun tila löytyy, suuri osa yhdistyksistä pääsee saman katon alle. Sinne Liisakin on menossa. Toisaalta Liisa on jo ollut tällainen sateenvarjo pienoiskoossa. Osallisena olemisen kokemus tuo hyvinvointia Osallistumisen ja osallisena olemisen kokemukset ovat tärkeitä kaikille ihmisille. Tästä oli hyvänä esimerkkinä loppiaisaatto Liisassa. Puolen päivän aikaan Liisan sohvanurkkauksessa istui lehteä selailemassa yksi ihminen, Airi. Tunnin päästä siellä olivat myös Reino, Timo, Auli, Irma ja Aila. Puhuttiin muun ohella siitä, minkälaista hyvinvointia Liisan kautta kukin saa. Ailan mielestä yhteiset reissut ruokailuineen ovat virkistäviä. Timo käy mielellään kahvilla Liisassa ja kokee saavansa siellä sanan sanasta ja katseen katseesta. Se on sitä vuorovaikutusta, jota jokainen kaipaa. Reinon mielestä Liisaan voi vaikka paeta kotitöitä. Irma sanoo taputtelevansa mielellään miehiä ja taputtaa malliksi Reinoa olalle. Aulille taas perjantain kirjallisuuspiiri on tärkeä henkireikä. Kulttuurikahvio on Liisan uusin juttu Viime aikoina on laajemminkin huomattu kulttuurin positiivinen vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Liisassa ovat jo vuosia levyraati, kirjallisuus-, runo- ja näytelmäpiirit vastanneet tähän tarpeeseen. Osallisena olemisen kokemista lisäävät myös yhteisesti järjestetyt käynnit taide- ja muissa näyttelyissä, teatterissa yms.viime syksynä aloitetulla Kulttuurikahviolla pyritään tuomaan eri kulttuurimuotoja lähemmäksi arkeen. Tähän mennessä on ollut esillä murrekirjallisuus, vanhanajan joulu sekä dokumenttifilmejä Satakunnasta Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksen (SEKK) esittämänä. Helmikuussa on näillä näkymin paikallisen kirjoittajayhdistyksen Manuscript -63:n järjestämät Lukijaiset, jossa kirjoittajat eivät pelkästään lue vaan esittävät omia tekstejään. Liisan kaikkien yhteisessä olohuoneessa istuvat Auli, Timo, Reino, Irma ja Airi. - Täällä on hyvä ja levee keinutuoli, sanoo Airi ja polkaisee lisää vauhtia. Yhteystiedot Osoite: Eteläpuisto 10, Pori puh Sähköposti: pori.fi Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja puh. (02) tai Liisan kotisivut: Satakunnan Puutarhaseura Ry Katri Sundvall, Satakunnan Puutarhaseura Ry Puutarhaseura perustettiin Juhannuslehdon ravintolassa puutarhuri Kaarlo Vanamon johdolla syyskuun 21. päivänä Seuran toiminnan ydinajatus sisältyy perustamishetkenä lausuttuihin sanoihin: Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää puutarhanhoidon harjoittajat ja ystävät Satakunnassa edistämään puutarhaviljelystä maakunnassamme, edistää yleisten paikkojen kuten hautausmaiden ym. siistimistä ja hoitoa sekä puutarhatuotteiden käyttöä taloudessa. Toimintaperiaatteina olivat jäsenten tiedonsaannin turvaaminen, jäsenten etujen ajaminen ja yhteishengen luominen. Jäsenistöä opastettiin, neuvottiin ja koulutettiin kaikin tavoin. Maallikoillekin tietoa ja erilaisia avustuksia jaettiin aina mahdollisuuksien ja varojen mukaan. Talkoilla toteutetut upeat näyttelyt vetivät väkeä sankoin joukoin; puutarha-aate eli ja voi hyvin oltiinpa sitten ruusuhuoneessa tai rintamalla. Jäsenilloissa tavataan samanhenkisiä ihmisiä Vuosia on kulunut, mutta yhä edelleen Satakunnan Puutarhaseuran tehtävänä on saattaa puutarha-alasta ja kaikenlaisesta viherpeukaloinnista kiinnostuneet ihmiset yhteen. Jäsenillat ovat puutarhasynergian malliesimerkkejä; kasvikeskustelu käy kuumana ja kokemuksia vaihdetaan. Keskustelussa vilahtelevat jopa tieteelliset nimet. On pistämistä, paakutusta, sidontaa, naattien listintää ja jopa Superexiä. Kiinnostuksen kohde on yhteinen: puutarha- ja kasviharrastus! Retkiltä uusia kokemuksia Puutarhaseura järjestää joka vuosi 1-2 päivän retkiä mielenkiintoiseen puutarhakohteeseen tai -tapahtumaan, joille jokainen mahtuu mukaan! Huhtikuussa olemme lähdössä Tallinnan lähistölle tutustumaan paikalliseen puutarha-alan suurtapahtumaan Aiandus & Haljastus- messuihin. Elokuussa suuntaamme Mikkeliin puutarhayhdistysten yhteiseen kesätapaamiseen Luvassa on alueen kohteisiin (Mikkelinpuistoon ja Kenkäveroon) tutustumista sekä asiantuntijapaneeli, työnäytöksiä ja hauskoja puutarhakilpailuja. Kirje Sinulle ystävä! Kysyit mikä on Satakunnan yhteisöt ry? Ajattelin kirjoittaa vastauksen Sinulle näin kirjeen muodossa. Yhdistyksemme on vielä nuori. Se on perustettu vasta viime toukokuussa Kumppanuutta Poriin -hankkeen tuloksena ja tavoitteena tulevaisuudessa on toimia kumppanuustalon hallinnoijana. Perustajajäseninä oli yhdeksän yhdistystä; Omaiset mielenterveystyön tukena Satakunnan yhdistys ry, Porin henkinen keskus ry, Porin Interseura ry, Porin Seudun Työkyvyttömyyseläkeläiset ry, Satakunnan Aivohalvaus- ja Afasiayhdistys ry, Satakunnan Autismi-, MBD- ja Dysfasiayhdistys ry, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry, Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Satakunnan Vanhustuki ry. Kumppanuushankkeen tarkoituksena on saada kumppa- nuustalo Poriin, jonka toimintaan tulee yhdistysten lisäksi mukaan myös kaupungin vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa. Liisan toiminnanohjaaja on Satakunnan yhteisöt ry:n varapuheenjohtaja. Satakunnan yhteisöt yhdistyksen hallitus muodostuu Työnäytökset kiinnostivat messuyleisöä Satakunnan Puutarhaseuran järjestämillä Piha Olohuoneeksi messuilla. Puutarhatietoutta kuluttajille Tämän vuoden valtakunnallisen puutarhapäivän kesäkuuta teemana on omatarveviljely. Teeman merkeissä puutarhaseuran jäsenyrityksissä opastetaan kotimaisten kasvien viljelyssä, neuvotaan kasvisten käytössä ja annetaan viljelyvinkkejä. PihaElämää...n juhlamessut Tänä vuonna seuran täyttäessä 90 vuotta on kaikille alasta kiinnostuneille luvassa todellinen onnenpotku; järjestetään PihaElämää...n -messut Porin Hanhiluodossa. jäsenyhdistysten edustajista, hallitus kokoontuu sääntöjen mukaan ja tarvittaessa. Porin kaupunki on mukana kumppanuustalotilojen hankinnassa ja RAY:ltä tulee vielä varoja talon toiminnan käynnistämiseen. Hallinnointi siirretään Satakunnan yhteisöt ry:lle Esillä on kaikkea pihaan ja puutarhaan liittyvää; tuotteita, palveluja, luentoja ja havaintoesityksiä, upeista sidontatöistä puhumattakaan. Lauantaina voi seurata suomalaista huippusidontaa, sillä silloin järjestetään Kukkasidonnan SM-kilpailut! Jos peukalosi vihertää, liity jäseneksi! Seuraan kuuluu 167 jäsentä, joista puolet alalla toimivia ja puolet kasveista kiinnostuneita alan harrastajia. Jäseneksi voi liittyä kotisivuillamme tai ottamalla yh- sen hetkisen hallinnoijan ja RAY:n sopimuksen mukaisesti. Satakunnan yhteisöt ry tarvitsee tietysti myös omarahoitusta ja sitä tulemme jäsenyhdistysten kanssa hankkimaan jo ennen hallinnoinnin aloittamista. Yhdessä toimien saamme enemmän aikaan yhteisöllisyyttä ja vakaan pohjan talon toiminnalle jatkossa. Tiloja ovat tervetulleita käyttämään kaikki yhdistykset ja yhteisöt. Jos tahdot viettää siellä vaikka omat syntymäpäiväsi niin sekin on mahdollista, jos vain tilaa ovat vapaana silloin. Keittiökin tulee olemaan käytössäsi, ainakin kahvitarjoilua varten. Tiloihin on tulossa eri alojen yhdistyksiä. Saatat löytää sieltä ehkä itsellesikin sopivan oman yhdistyksen, josta saat tarvitsemaasi tietoa tai vain muuten iloita yhdessä toisten kanssa. teyttä seuran sihteeriin. Tervetuloa mukaan toimintaan! Yhteystietoja: Puheenjohtaja Pirjetta Sipiläinen-Salo puh: pori.fi Sihteeri Katri Sundvall puh: dnainternet.net Satakunnan yhteisöjen tarkoituksena on mm. ohjata ja neuvoa jäseniään yhteistoimintaan kuuluvissa asioissa. Voimme hoitaa yhdessä vaikka koulutus- ja tiedotustoimintaa. Näin saatamme saada yhteisiä säästöjä ja toisaalta laajemman jäsenkunnan. Mahdollisuudet ovat laajat toimia kaikkien yhteisenä toiminta- ja kohtaamispaikkana, yhteisenä olohuoneena. Terveisin Anneli Puheenjohtaja Anneli Nokkonen puh Satakunnan yhteisöt ry gmail.com

11 Hae oma paikkasi! TUTKINTODIAK Tutkinnot (AMK) Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja-diakonissa Sosionomi Sosionomi-diakoni Voit suorittaa myös sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Aikuisopiskelijoille pyrimme rakentamaan koko systeemin siten, että voimme hyödyntää opiskelijan aikaisempaa osaamista. Aikuiskoulutuksen yhteishaussa valituksi tulleet opiskelevat kaikki monimuotoryhmässä. PALVELUDIAK Tarjoamme palveluita työelämässä oleville henkilöille, yrityksille ja yhteisöille. Palveluihimme kuuluvat räätälöidyt täydennyskoulutukset, ammatilliset erikoistumisopinnot ja työnohjauspalvelut. Työyhteisöjen tutkimus- ja kehittämistoiminta: Yliopettaja Mika Nokelainen p Täydennyskoulutukset: Palvelukoordinaattori Ritva Piisi p Nuorten koulutuksen yhteishaussa valituksi tulleista monimuotoisesti voivat opiskella ne, joilla on alan aikaisempi tutkinto. Lisätietoja: Opinto-ohjaaja Maija Mäkitalo p Opintosihteeri Tarja Aro p AVOIN AMK Avoimen amk:n opinnot ylläpitävät ja kehittävät ammattitaitoa sekä tukevat elinikäisen oppimisen periaatteita. Opinnot sopivat myös henkilöille, joiden tavoitteena on tulevaisuudessa suorittaa AMK-tutkinto. Suoritetut opinnot hyväksiluetaan tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Lisätietoja: Lehtori Kristiina Riikonen p Kansalaistoiminnan kehittämishanke pyrkii: Lisäämään julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä palveluketjujen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysalalla Vahvistamaan järjestöjen toimintaa Tuottamaan tutkittua tietoa kansalaistoiminnasta ja järjestöjen toiminnan vaikuttavuudesta Kasvattamaan kiinnostusta vapaaehtoistyöhön Opiskelijoiden mietteitä Porin Diakista : Kotikaupungissa oleva, sopivan kokoinen yksikkö, jonka me-henki kannustaa eteenpäin Sosionomi-diakonin monipuolinen tutkinto, joka antaa mahdollisuuksia työskennellä mm. lastensuojelun ja vanhustyön parissa Sairaanhoitajille riittää töitä, varsinkin mieshoitajat revitään töihin suoraan koulun penkiltä Projektipäällikkö Sanni Mäkelä p Satakuntalainen elämänrytmi vie mennessään DIAK Länsi, Porin toimipaikka Metsämiehenkatu PORI p DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi!

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis-toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä; tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, jossa voit

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot