YLIVIESKAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ

Transkriptio

1 YLIVIESKAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KESKUSTA Kortteli 52 tontti 3 Vireille Teknisten palveluiden lautakunta Hyväksyminen Teknisten palveluiden lautakunta Havainnekuva kaavamuutosalueelta: Arkkitehtitoimisto Ranto Oy

2 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 1. kaupunginosa (Keskusta) korttelin 52 tonttia 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 1. kaupunginosan (Keskusta) korttelin 52 tontti Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 0,2032 ha, sijaitsee Kyöstintien ja Viertotien kulmauksessa. 1.3 Kaavan tarkoitus Kuva: Kaavamuutosalueen aluerajaus sekä vaikutusalueen rajaus osoitekartalla Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi korttelin 52 tontilla 3 maanomistajan aloitteen pohjalta. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti lohkottu tontti on kooltaan 2032 m 2 ja asemakaavan mukainen rakennusoikeus korttelissa on 1000 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,49. Tontilla on vanha luvulla rakentunut lautarakenteinen rukoushuone eikä voimassaoleva kaava ole kaavamuutosalueen AK- tontilla nro 3 vielä toteutunut. Kaavamuutoksen hakijalla on tontille laadittuna kerrostalon rakentamista koskeva suunnitelma, jonka mukaan korttelialueen tehokkuudeksi osoitetaan e = 0,6, jolloin korttelin rakennusoikeuden määräksi muodostuu noin 1219 k-m 2 ja mahdollistaa rakentaa tontille kerrostalon, jossa 5 krs. Suunnitelmissa on rakentaa tontille palveluasuntotyyppinen kerrostalo, jonka pohjakerrokseen sijoittuisivat tontilla aiemmin toimineen rukoushuonekiinteistöä vastaavat rukoushuonetilat.

3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Asemakaavan muutoskartta Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava, , oikeusvaikutukseton 3. Keskustan osayleiskaava 2030, kaavaehdotusvaihe 4. Ylivieskan liikennesuunnitelma 5. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 6. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 7. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ KAAVATALOUS Yleistä Rakentamiskustannukset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS YHTEYSTIEDOT... 30

5 5 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Yksityisen maanomistajan aloite on jätetty Maanomistaja maksaa kaavamuutoksen kustannuksen kaupungin taksan mukaisena. Kaupungin ja maanomistajan kesken tehdään maankäyttösopimus. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty, viranomaisilta pyydetään lausunnot. Sovittu puhelimessa Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Liisa Ranto-Oikari / kaavoitus Eriia Laru. Asemakaavan valmisteluaineisto on käyty läpi kaavatiimissä Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavamuutoksen luonnos ovat olleet nähtävillä 14 päivän ajan teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Kaavoituksen valmisteluvaiheessa pyydettiin lausunnot: - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema - Jokilaaksojen poliisilaitos - PPO- Yhtiöt Oy - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy Valmisteluaineistosta saatiin 2 lausuntoa: Jokilaaksojen poliisilaitos ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus/Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, alueidenkäyttöyksikkö. Luonnoksesta ei esitetty osallisten mielipiteitä Sovitusti ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty, viranomaisilta pyydetään lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin teknisten palveluiden lautakunnassa Kaavoitus- ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen lautakunnassa. : Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Viranomaisilta pyydettiin ehdotusvaiheessa lausunnot samoilta viranomaisilta kuin valmisteluvaiheessa. Ehdotuksesta jättivät lausunnon: Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema, Jokilaaksojen poliisilaitos, PPO- Yhtiöt Oy ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen teknisten palveluiden lautakunnassa

6 6 2.2 Asemakaava Nykytilanne: Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,2032 hehtaaria, on voimassa hyväksytty asemakaava, jossa muutosalue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueena (AK III), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta 1000 k-m 2. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, kaavamuutosalue on rajattuna puneella 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti lohkottu tontti on kooltaan 2032 m 2 ja muutosalueen asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 1000 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,49. Tontilla on vanha luvulla rakentunut lautarakenteinen rukoushuone eikä voimassaoleva kaava ole kaavamuutosalueen AK- tontilla nro 3 vielä toteutunut. Kaavamuutoksen hakijalla on tontille laadittuna kerrostalon rakentamista koskeva suunnitelma, jonka mukaan korttelialueen tehokkuudeksi osoitetaan e = 0,6, jolloin korttelin rakennusoikeuden määräksi muodostuu noin 1219 k-m 2 ja mahdollistaa rakentaa tontille kerrostalon, jossa 5 krs. Suunnitelmissa on rakentaa tontille palveluasuntotyyppinen kerrostalo, jonka pohjakerrokseen sijoittuisivat kokoustilat. Asemakaavamuutoksessa osoitetaan kaavamerkinnällä rakennusala y, jolle sallitusta kerrosalasta enintään 10 % saa käyttää kokous- tai muita siihen verrattavia tiloja varten.

7 3 Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila Asemakaavan muutosalueen korttelin 52 tontti 3 ei ole vielä voimassaolevan, vuonna 1974 hyväksytyn, asemakaavan mukaisena kerrostalotonttina rakentunut eli tontilla on vuonna rakennettu rukoushuone. Rakennus on lautarakenteinen ja huonokuntoinen. Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Muutettavan kaava-alueen viereiset alueet ovat vanhaa pientaloaluetta, jotka osin ovat jo lähteneet rakentumaan voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti kerrostalokortteleina. Lähiympäristössä on myös julkista rakentamista Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle sijoittuu vanha Lestadiolainen Uusheräys ry:n omistama rukoushuone. Kaavamuutosalue ei ole rakentunut vielä asemakaavan mukaisesti kerrostaloalueena. Kuva: Tontilla oleva ja luvulla rakennettu lautarakenteinen rukoushuone, vuodelta 1974 voimassaoleva asemakaava ei ole toteutunut. Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue liittyy erilaisiin keskustatoimintojen alueisiin. Alue on kävelymatkan päässä ja alle 0,5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Ydinkeskusta Kortteli 52, tontti 3 kaavamuutosalue

8 8 Kuvia rakennetusta ympäristöstä 1) AK-kortteli 52 ( kuvat Google Maps), asemakaava vuodelta 1974 on toteutunut vaiheittain AK-tontti 2: rakennettu , asemakaavassa tontilla III krs, mutta toteutettu neljä asuinkerrosta ja kellari eli V krs poikkeamisella. AK-tontti 4: 4: rakennettu vuonna 1990, tontin asemakaavaa muutettu vuonna 1989 siten, että kerros- kerroslukumäärää on vähennetty on vähennetty V:stä V:stä III:een III:een krs. krs. AK V- tontti nro 8 ei rakennettu AK III -tontti nro 1: rakennettu v Asemakaavan mukaisen AK III- tontin maanomistus pirstaleinen, joten ei ole lähtenyt vuoden 1974 kaavan mukaisena toteutumaan. Tontilla on vuosina rakentuneet omakotitalot

9 9 Kaupunkikuva Kaava-alue rajoittuu asuntokatuihin, lähiympäristön rakennuskanta koostuu eri vuosikymmenillä rakennetuista III-VII -kerroksista kerrostaloista (kts kuvat edellisellä sivulla) sekä I-II kerroksisista erillispientaloista. Kaupunkikuva ei ole voimassaolevan asemakaavan mukaisena toteutunut. Korttelin 52 osa, joka ei ole vielä voimassaolevan asemakaavan mukaisena toteutunut, maanomistus pirstaleinen Rukoushuone tontilla Kuva: Kaavamuutosalueen lähiympäristöä. Näkymä Kyöstintieltä, kuvassa näkyy kortteliin 52 rakennettu 3 kerroksinen kerrostalo ja Kyöstintien päässä näkyy Poliisilaitoksen rakennus, sekä kerrostaloalueena vielä rakentumaton korttelin 52 osa (Google Maps). Asemakaavassa osoitettu VII krs taloja ei ole toteutunut Kortteli 52 ei ole asemakaavan mukaisena III-V rakentunut Kaavamuutos jossa esitys V kerrosta Kortteli 52 Kerrostaloalueena toteutunut III-V ja yleiskaavassa AKalueena

10 10 Palvelut Kaava-alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Poliisitalo, terveyskeskus, kaupungintalo ja Ylivieskatalo Akustiikka sekä Päivärinnan alaaste ovat saman kadun varrella kuin kaavamuutosalue eli kävelyetäisyydellä Kyöstintien varrella. Kuva: Terveyskeskus Korttelissa 52, kaavamuutoksen kohdealue asemakaavassa III-V krs Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alue ei ole työpaikka-aluetta. Päivärinnan ala-aste ja Akustiikka Liikenne Tonttiliittymä on nykyisellään Kyöstintieltä. Kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkostossa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta eikä siellä sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä. Rukoushuonerakennusta ei ole inventointiluettelossa, joka on laadittu Ylivieskan Keskustan osayleiskaavaa 2030 varten vuonna 2007.

11 11 Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä Pilaantuneet maa-alueet Kaava-alueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita. Sosiaalinen ympäristö Kaava-alueelta on hyvät liikenne- sekä kevyen liikenteen yhteydet ja se sijaitsee pyöräilyja kävelyetäisyydellä palveluista. Alue on rakentunutta ja Päivärinnan ala-aste, Ylivieskatalo Akustiikka, terveyskeskus, poliisitalo ja kaupungintalo ovat kävelyetäisyydellä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu asuntokadun varteen keskelle asuntoaluetta, joka on osin toteutunut pientalo- tai kerrostaloalueena.

12 Maanomistus Kaava-alue, AK III tontti ja sillä olevat rakennus ovat kaava-aloitteen hakijan, Lestadiolainen Uusheräys ry, omistuksessa.

13 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset SUUNNITELMA, PÄÄTÖS TAI SELVITYS Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet PÄIVÄMÄÄRÄ SISÄLTÖ Täydennys Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava YLEISKAAVA Keskustan osayleiskaavan tarkistus Keskustan osayleiskaava 2030 ehdotus Vahvistettu ympäristöministeriössä Uudistaminen vireille 2010 KV KH Ehdotus nähtävillä Taajamatoimintojen aluetta (A) Oikeusvaikutukseton Alue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle (AK) Oikeusvaikutteinen Alue sijoittuu ehdotuksessa AP-t alueelle ASEMAKAAVA MUUT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Uudelleen nähtävillä Ak Tekla Muutos tehty siten, että kohde on AKaluetta. Nykytilanne Asemakaavamuutosalueella on asuinkerrostalojen tontti (AK III). Aloite: Yksityinen maanomistaja Vireilletulo TONTTIJAKO Asemakaava-alueella kaavamääräyksellä edellytetään laadittavaksi. erillinen tonttijako (MRL 79), mikäli tarpeen. KIINTEISTÖREKISTERI Alueella on kiinteistörekisterissä: kts. luettelo maarekisterikiinteistöjä RAKENNUSJÄRJESTYS KV voimaan RAKENNUSKIELTO ei rakennuskiellossa POHJAKARTTA Maankäyttöyksikkö SUOJELUPÄÄTÖKSET Ei ole

14 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joita on täydennetty Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä , jonka uudistaminen on lähtenyt vireille Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A) Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon kk-3. Kuva: Ote maakuntakaavasta Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät.

15 15 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty oikeusvaikutukseton Ylivieskan keskustan osayleiskaava. Kuva: Ote keskustan osayleiskaava 2015, hyväksytty Keskustan osayleiskaavan laajennus ja tarkistus 2030 on tullut vireille 2007 ja ehdotus on ollut nähtävillä Ehdotus on ollut uudelleen nähtävillä , jossa Kuva: Ote keskustan osayleiskaavaehdotus

16 16 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,2032 hehtaaria, on voimassa hyväksytty asemakaava, jossa muutosalue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueena (AK III). Korttelin 52 rakennusoikeus on voimassaolevassa kaavassa 1000 k-m 2. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen laatimista koskeva aloite tuli maanomistajalta Lestadiolainen Uusheräys ry:ltä Alue ei ole rakentunut vielä nykyisen voimassaolevan vuodelta 1974 olevan kaavan mukaisena. Hakija on esittänyt hankkeen, jossa tontille rakennettaisiin 5 kerroksinen asuinkerrostalo, mikä edellyttää rakennusoikeuden lisäämistä noin 200 k-m Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen kaavan laatimisesta tehtiin päätös teknisten palveluiden lautakunnassa Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos nähtäville. Kaavoitus ilmoitettiin tulleeksi vireille lehti-ilmoituksella Kalajokilaaksossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos olivat nähtävillä Esitystä on käsitelty teknisen palvelukeskuksen kaavatiimissä

17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 17 Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaavamuutoksen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineiston nähtävillä olosta on ilmoitettu osallisille kirjeitse ja Lehtiilmoitus kaavan vireille tulosta ja valmisteluaineiston nähtävillä olosta julkaistiin Kalajokilaakso - lehdessä Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty. Valmisteluvaiheen lausunnot OAS ja luonnos nähtävillä , jona aikana kaavaluonnos ja OAS on lähetetty seuraaville viranomaisille lausunnolle: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Oulu Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu Ylivieskan Vesiosuuskunta Jokilaaksojen poliisilaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema PPO-Yhtiöt Oy Sonera Carrier Networks Oy Valmisteluaineistosta saatiin lausunnot: 1) Jokilaaksojen poliisilaitos, ) Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus, kirjoitettu , saapunut Lausunnot ja niiden huomioonottaminen on käsitelty selostuksen kohdassa Osallisten mielipiteitä ei luonnosvaiheessa esitetty. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu ei pidetty. Ehdotusvaiheessa pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja saatiin 4 lausuntoa: 1) Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema, ) Jokilaaksojen poliisilaitos, ) PPO-Yhtiöt Oy, ) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus,

18 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet on kerrottu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavamuutosalueen asemakaava on vanhentunut. Tontilla on vanha luvulla rakentunut lautarakenteinen rukoushuone eikä suunnittelualue ole vielä asemakaavan mukaisesti rakentunut kerrostaloalueena. Tavoitteena on uudistaa kaavaa siten, että alue rakentuu ja sopeuttaa uudisrakentaminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä tehostaa kaupunkirakennetta ydinkeskustassa yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alue on maakuntakaavan ja oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan mukaisesti osoitettu taajamatoimintojen (A) ja kerrostalovaltaisena asuntoalueena (AK). Alueelta on laadittuna oikeusvaikutteiseksi keskustan osayleiskaava 2030 luonnos, jota on valmisteltu ehdotukseksi ja asemakaavoitettava alue on merkitty yleiskaavaehdotuksessa edelleen asuntoalueena (AK eli kerrostalovaltaisena asuntoalueena). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on asemakaavan ajantasaistaminen nykytilannetta ja myös maanomistajan tarpeita vastaavaksi eli tavoitteet ovat samat kuin edellä kohdassa kunnan asettamat tavoitteet. Korttelialueen tehokkuudeksi muutetaan e = 0,6, jolloin korttelin rakennusoikeuden määrä on 1219 k-m 2. Tehokkuus lisääntyy, eli rakennusoikeuden määrä lisääntyy noin 219 k-m 2, nykyinen tehokkuus e= 0,49.

19 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutos on laadittu aloitteen mukaisena hankekaavana Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto oli nähtävillä , josta antoivat lausunnon: Kuva: Ote nähtävillä ollut kaavaluonnos 1) Jokilaaksojen poliisilaitos, Lausunnossa ei ollut huomauttamista valmisteluaineistosta 2 ) Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus, kirjoitettu , saapunut Asemakaavan muutos koskee korttelin 52 yhtä tonttia. Muutosluonnoksessa tontille osoitettu käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK noudattaa voimassaolevaa asemakaavaa ja voimassa olevaa oikeusvaikutuksetonta Keskustan osayleiskaavaa. Käyttötarkoitus on myös parhaillaan nähtävillä olevan Keskustan osayleiskaavaehdotuksen mukainen. Luonnoksessa tontille osoitetaan suurempaa kerroslukua ja tonttitehokkuutta kuin muulle osalle korttelia.

20 20 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma mukaan korttelissa on muutamia toteutuneita kerroksisia asuinkerrostaloja. Luonnoksen mukaisen muuta korttelialuetta tehokkaamman rakentamisen soveltumista ympäristöön tulee tutkia esimerkiksi havainnekuvien avulla. Kaavoituksen yhteydessä tulee kuvata alueen rakennettua ympäristöä ja viherympäristöä kaavan laadintaan tarvittavalla tarkkuudella ja laajuudella. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta tulee pyytää lausunto asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaavoittajan vastine: Kaavaselostuksessa on selvitetty ja valokuvin esitetty vuonna 1974 hyväksytyssä asemakaavassa kerrostaloalueeksi kaavoitetun korttelin rakentumista. Rakennettua ympäristöä on kuvattu selostuksen kohdassa ja kaavamuutoksen vaikutuksia rakennettuun ympäristön kohdassa Kortteli on yksityisten omistuksessa ja alueella on pirstaleinen maanomistus. Kaava-aloitteen tekijältä on pyydetty havainnekuva rakennuskohteesta ja havainnekuvassa on esitetty rakentamisen soveltumista ympäristöön lausunnon mukaisesti. Ehdotus on nähtävillä Ote : Kaavaehdotus

21 Lausunnot ehdotuksesta: 21 1) PPO- Yhtiöt Oy, PPO-Yhtiöt 0y:lla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta 2) Jokilaaksojen poliisilaitos Ei ole mitään huomautettavaa / huomioitavaa 3) Jokilaaksojen pelastuslaitos, Kaavasta ei ole huomauttamista. Rakennushankkeen toteutuminen saattaa kasvattaa Ylivieskan kaupungin keskustan alueelle muodostunutta ykkösriskialuetta. 4) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kaavaehdotus on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa ja siitä annetaan seuraavaa palautetta: Kaavaehdotusta on täydennetty siten, kuin ELY-keskus on luonnok-sesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt. Kaavaselostuksessa on tarkasteltu alueen rakennettua ympäristöä ja kasvillisuutta ja arvioitu riittävällä tavalla kaavan vaikutuksia ympäristöön. ELY-keskuksella ei ole mitään huomautettavaa kaava-ehdotukseen. Samassa korttelissa kaavamuutosalueen viereisellä tontilla on voimassa olevassa asemakaavassa asuinkerrostalon kerrosluvuksi osoitettu III (kolme). Tontille on kuitenkin vuosina rakennettu asuinkerrostalo, jossa on poikkeamisluvalla toteutettuna neljä asuin-kerrosta ja maanpäällinen kellarikerros. Tämä korttelin osa olisi tullut ottaa mukaan kaavan muutokseen. Kaavoittajan vastine: Korttelissa 52 on pääosin voimassa vuonna 1974 hyväksytty asemakaava, joka on muilta kuin tontin nro 4 osalta vielä voimassa. Asemakaavalla on korttelin tonteille osoitettuna III - V kerroksisia kerrostaloja ja Kortteli on yksityisten maanomistajien omistuksessa ja alueella on vielä myös kolme, vuosina 1957, 1963 ja 1965 rakennettua omakotitaloa eli osa korttelista on ollut pitkään kaavan mukaisesti toteuttamatta. Kortteliin jatkossa rakennettaessa tulee MRL:n 60 2 momentin mukaisesti arvioitavaksi asemakaavan ajanmukaisuus, jolloin voidaan lausunnossa esitetysti muuttaa korttelin 53 tontille 2 kerrosluku siten kuin se on poikkeusluvalla toteutettu (V kerrosta). Kaavoittajan yhteenveto lausunnoista: Lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Muistutukset: Kaavaehdotuksesta ei esitetty muistutuksia.

22 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavatiimi Aloite ja suunnitteluperiaatteet käsiteltiin. Teknisen palveluiden lautakunta Päätös vireilletulosta sekä valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta 14 päivän ajaksi. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluaineistosta. Valmisteluaineisto nähtävillä Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä Viranomaisilta pyydetään lausunnot ehdotuksesta. Teknisten palveluiden lautakunta Oikeuttaa maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavamuutosehdotus nähtävillä maankäyttöyksikössä Teknisten palveluiden lautakunta Kaavamuutoksen hyväksyminen. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,2032 ha, josta: 1) Asuinkerrostalojen korttelialue AK V 0,2032 ha Korttelin osa eli tontti nro 3 Tonttitehokkuus e = 0,6 Rakennusoikeus 1219 k-m 2, kerrosluku V Asemakaavamuutoksen aiheuttamat muutokset mitoitukseen: Korttelin rakennusoikeuden määrä kasvaa noin 219 k-m 2 ja aluetehokkuus nousee noin 11 %. Kaavassa autopaikkavaatimus asuinkerrostalokorttelin osalta 1 autopaikkaa / asunto ja kaksi vierasautopaikkaa tonttia kohti Palvelut Kaavamuutosalue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut sekä useita päivittäistavaraliikkeitä, joilla on laajat aukioloajat ja alueelta on hyvät katu- ja kevyenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin.

23 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on uudistaa vanhentunut asemakaava, Kaavamuutoksen jälkeen maanomistaja voi toteuttaa tontille 5 kerroksisen kerrostalon, johon on sijoitettavissa pohjakerrokseen 10 %:n verran rakennusoikeudesta kokoustiloja. Tontille on esitettävä riittävästi autopaikoitusta huomioiden kokoustilojen sijoittuminen tontille. Alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla tullaan ohjaamaan kaupungin rakennusvalvonnassa Aluevaraukset Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Osuus 100 % kaava-alueesta. Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 0,2032 ha, tehokkuuslukuna käytetään e= 0,6. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on V. Autopaikoitus vähintään - 1 autopaikka asuntoa kohti - 2 vierasautopaikkaa tonttia kohti - kokous- ja muita verrattavia tiloja varten on varattava 1 autopaikka kutakin kerrosalan 25 m 2 kohti. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Korttelialue on jo osittain rakentunut ja rakentumassa kerrostaloalueena, joten erityisiä muutoksia alueen maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön tai maisemaan ei aiheudu. Alueen rakentuminen tiivistää keskusta-alueen rakennetta ja edistää maankäytöllisen kehityksen tavoitteita, yleiskaavan tavoitteiden pohjalta: Ylivieskan asuntokysyntä noudattaa samaa trendiä kuin kaupunkiseutujen keskuspaikat yleensä. Kasvavaa kysyntää on maisemallisesti korkeatasoisista pienehköistä asuinnoista keskustan virikkeiden ja palvelujen ääressä. Ylivieskan kaupunkikuvassa pistekerrostaloilla on tärkeä asema. Ne viestittävät lakeuden kaupungin olevan laajan maaseudun keskus. Tämän teeman mukaisesti keskustaan on osoitettu kerrostalovaltaiset asuntoalueet (AK), jotka voivat täyttää kysynnän vaatimukset tasokkaasta kaupunkiasumisesta pienille perhekunnille. Korttelin 52 asemakaava on hyväksytty 1974, joka on muilta kuin tontin nro 4 osalta vielä voimassa. Tontille 8, samoin kuin tontille 4, on vuoden 1974 kaavassa ollut jo osoitettuna V kerrosta. Kortteli on yksityisten maanomistajien omistuksessa ja alueella on vielä myös kolme, vuosina 1957, 1963 ja 1965 rakennettua omakotitaloa eli kortteli on ollut pitkään vajaakäyttöinen.

24 24 Korttelin rakentumista ja kaavamuutosalueen rakennettua ympäristöä on kuvattuna selostuksen sivulla 8 ja alla havainnekuvissa ( laatinut Arkkitehtitoimisto Ranto Oy) on esitettynä kaavamuutosalueelle toteutettavan rakennushankkeen liittyminen korttelissa oleviin viereisiin jo rakentuneisiin kerrostalomassoihin.. Kaavamuutosalue korttelin 52 tontilla 3

25 25 3) Korttelin 52 lähiympäristön korttelit ovat myös rakentuneet kerrostaloalueina [ Kaavamuutosalue. Similäntien kerrostalot on rakennettu vuosina ja sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä kaavamuutoskorttelin 52 tontista 3. AK-korttelin 57 kerrostalot, jotka ovat rakennettu vuosina ja sijoittuvat korttelin 52 eteläpuolelle lähimmillään noin 40 metrin etäisyydelle AK- korttelin 52 rajasta. Kaavamuutosalue AK-kortteli 50 on asemakaavassa osoitettu toteutettavaksi VII-kerroksisena, ei ole vielä rakentunut Kyöstintien varressa noin 200 metriä kaavamuutoskohteesta rakennettu AKkortteli 41, VII -kerroksisia kerrostaloja rakennettu vuosina

26 26 Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kerrostalorakentaminen lisää alueen väestön määrää eli mitoitettuna 1 as/ 40 k-m 2 alueelle olisi sijoittumassa noin 25 asukasta, kun huomioidaan että rakennusoikeudesta noin 10 % on kaavalla osoitettu käytettäväksi kokous tai niihin verrattavina tiloina. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ei muutu. Kaavamuutosalueen ympäristö on pääosin rakentunut asemakaavojen mukaisesti erilaisina keskustatoimintojen alueina. Keskustan osayleiskaavan 2030 periaatteiden mukaisesti kaavamuutos eheyttää ja tiivistää keskustaajaman maankäyttöä. Keskustan vajaakäyttöinen alue muuttuu tiiviiksi keskustarakenteeksi ja sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Tiivis ja eheyttävä maankäyttö parantaa materiaalien ja energian käytön tehokkuutta ja edistää niiden kestävää hyödyntämistä. Ekologista ja taloudellista kestävyyttä edistää paitsi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, myös maankäytön suunnittelu siten, että vähennetään autoriippuvuutta. Tiivis keskusta-asuminen tukee keskustan palvelujen laajentamista. Ilman tehokasta ja laadukasta asuinrakentamista keskustan laajentaminen ei onnistu. Alueen kehittämisen tulee olla määrätietoista, jotta kaupunkikuvallinen laatu ja tiiveys saavutetaan. Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu palveluja. Alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin lähipalveluihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Erityisesti tiivistyvällä yhdyskuntarakenteella edistetään palvelujen saavutettavuutta ja verkostojen hyödyntämistä. Erityisesti kaupunkikeskustaa ja sen lähiympäristöä kehitetään eri ikäryhmille sopivana, sosiaalisesti rikkaana asuinalueena. Yhdyskuntarakenne eheytyy ja tiivistyy uusien asuinalueiden sekä keskustan läheisten, vajaakäytössä olevien alueiden ottamisessa tiiviiseen asuin- ja keskustatoimintojen käyttöön. Kaupunkikuvan kehittämiseen ja parantamiseen erityisesti keskusta-alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue on asuntoaluetta.

27 27 Virkistys Lähialueella on virkistys ja ulkoilualueita. Lähimmät pistot ovat Mauno Koiviston puisto, Kyösti Kallion puisto, Kirkkopuisto, Veteraanipuisto, Keskustan jokiranta. Urheilualueita ja uimahalli sijaitsevat noin puolen kilometrin etäisyydellä kaavoitettavasta kohteesta. Kuva: Ote osoitekartasta, jossa näkyy kaava-alueen sijoittuminen viheralueverkkoon Liikenne ja melu Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ulkoiseen liikenteeseen. Tonttiliittymät kaavamuutosalueelle on Kyöstintieltä sekä Viertotieltä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole suojelua edellyttäviä luontotekijöitä. Kaavaratkaisulla on myönteisiä ilmastovaikutuksia, kun tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja muutetaan korttelialue tehokkaampaan rakentamiseen. Sosiaaliset olot Lähelle ydinkeskustaa sijoittuvasta kerrostalosta on keskusta ja sen palvelut saavutettavissa kävellen, mikä palvelee hyvin mm. vanhusten ja lapsiperheitten tarpeita. Pyörätieverkosto liittyy katuverkkoon ja kaavamuutosalue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle pyöräilysuosiolliselle alueelle. Aivan vieressä on myös Päivärinnan ala-aste, kulttuuripalveluja tarjoava Ylivieskatalo Akustiikka ja Ylivieskan terveyskeskus. Lähelle ydinkeskustaa Kyöstintien varteen vielä nykyisin pääosin pientaloalueeksi rakentuneiden kortteleiden asukkaille lähiympäristö muuttuu, joten heidän fyysinen ympäristö on muuttumassa pientalovaltaisesta asuntoalueesta kerrostaloalueeksi. Monipuolinen asuntotyyppijakauma edistää sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tiivis kaupunkiympäristö mahdollistaa miljöön rikkaalle sosiaaliselle kanssakäymiselle

28 28 sekä uusia kanssakäymisen muotoja. Elinympäristön laatu paranee merkittävästi, kun yhdyskuntarakenne tiivistyy vajaakäyttöisellä alueella. Tiivistäminen muuttaa joidenkin ihmisten elinoloja erityisesti, kun vanhaa asutusta korvataan uudella tiiviimmällä. Kuitenkin hallittu tiivistäminen tuo lisäarvoa suurelle joukolle uusia asukkaita palvelujen, virkistysalueiden ja lyhenevien etäisyyksien ansiosta. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto

29 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaupunkirakenne Alueen kaupunkirakenne muuttuu maakuntakaavaan ja yleiskaavaan merkittyjen toimintojen mukaisiksi eli alue rakentuu tiiviinä asuntoalueena ydinkeskustassa. Tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kaupunkikuvalliseen laatuun kiinnittää erityistä huomiota uudisrakentamisella mahdollistetaan sosiaalisesti rikkaammat asuinalueet kuin nykyisillä homogeenisilla asuinalueilla. Monipuolisella asuntoalue- ja asuntotyyppivalikoimalla vastataan erityyppisten ja muuttuvien asumistottumusten tarpeisiin. Rakennusten sijoittelulla voidaan vaikuttaa kaupunkikuvaan Havainnekuva : Arkkitehtitoimisto Ranto Oy Luonnonolot Kaavamuutosalue on rakennettua ympäristöä. Alkuperäistä luonnon ympäristöä ei ole. Alueella on istutettua puustoa nykyisen voimassaolevan kaavan mukaisen tontin alueella ja olevaa puustoa on pyrittävä säilyttämään. Vesistöt ja vesitalous Kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö eivät ole pohjavesialuetta. Kaavoituksella ei ole vaikutuksia vesistöön eikä vesitalouteen. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutoksen aiheuttamat vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä luonnonsuojeluun samanlaiset kuin voimassaolevan asemakaavan eli ei vaikutuksia Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei rakentamisen myötä sijoitu ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Alueen sisäinen liikenne lisääntyy jonkin verran asuntojen määrän lisääntyessä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat tarkemmin asemakaavakartan määräysosassa. 5.7 Nimistö Nimistö säilyy ennallaan.

30 5.8 Kaavatalous Yleistä Suunnittelualue on keskeisellä paikalla Keskustan kaupunginosassa. Kaavaratkaisu tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja hyödyntää olevaa kunnallistekniikan verkostoa sekä palveluverkostoa ja on siten kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. Kaupunki saa maankäyttösopimuksella periä yhdyskuntarakentamisen kustannusosuuden, jota käytetään mm. alueen kunnallistekniikan uudistamiseen. Sijoittamalla tiiviisti uutta asutusta ja palveluja keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen saavutetaan huomattavia yhdyskuntataloudellisia säästöjä, joilla on myös merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia. Merkittävä uusi rakennustoiminta keskustassa lisää myös taloudellista toimeliaisuutta. Tiivis, keskustan läheisyyteen sijoittuva asuinrakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Liikkumistarvetta vähentävä yhdyskuntarakenne vähentää riippuvuutta jatkossakin kallistuvasta energiasta ja erityisesti tuontienergiasta Rakentamiskustannukset Alueella on jo kunnallistekniikan verkosto. Kaupungille kustannuksia syntyy verkostojen uudistamisesta. Aiheutuvat kustannukset ovat kohtuulliset, kaupungin rakentamisvelvoitteena on tonttiliittymien rakentaminen ja mahdollisesti kevyen liikenteen korokkeiden rakentaminen katualueelle. 6 Asemakaavan muutoksen toteutus Kaavamuutosalueelle on esitetty rakennushanke. Kaava-alueelle muodostuva toteutumaton rakennusoikeus on mahdollista ottaa kaavan mukaiseen käyttöön tarvittaessa. Asemakaavan muutoksen toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Hankkeesta laaditaan kaavoitus ja maankäyttösopimus, jolla kaupunki ja maanomistaja sopivat maanomistajan omistaman alueen kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista, (MRL 12 a). 7. Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, YLIVIESKA / arkkitehti Pekka Taskinen p , / kaavoitusavustaja Riitta Konu, p / maanmittausteknikko, YKS 459 Eriia Laru, p etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa ja kiinteistöt / Kaavoitus LIITTEET