Tulevaisuuden koulu ja päiväkoti Lempäälässä, Moision työpaja

Transkriptio

1 Tulevaisuuden koulu ja päiväkoti Lempäälässä, Moision työpaja KOOSTE TULOKSISTA Tulevaisuuden malli 1: Oppilaiden sijoittelu Moisio-Kuokkala-Nurmi-Säijä alueella Uudet koulutilat Kuljussa ja Lempoisissa tarjoaisivat mahdollisuuden järjestellä uudelleen oppilaaksiottoalueita ja luopua epätarkoituksenmukaisista koulutiloista (mm. Nurmen koulu ja Moision koulun leasing-rakennukset). Osallistujilta kysyttiin ajatuksia mm. seuraavista mahdollisista oppilaiden uudelleen sijoitteluista: - osa Moision koulun oppilaista siirtyisi Kuljun kouluun - osa Kuokkalan koulun lapsista siirtyisi Moision kouluun - Nurmen koulun oppilaat siirtyisivät asuinpaikan mukaan joko Kuokkalan tai Säijän kouluun - osa Moision ja Kuokkalan koulun oppilaista siirtyisi Lempoisten kouluun niin, että koulumatkat olisivat turvallisesti toteuttavissa. Oppilaiden uudelleen sijoittelu ja oppilaaksiottoalueiden muutokset herättivät osallistujissa paljon kysymyksiä ja useita huolenaiheita. Kysymykset ja huolenaiheet liittyivät erityisesti seuraaviin asioihin: koulumatkan turvallisuus, säästöjen toteutuminen sekä ison koulun vaikutus oppilaisiin pieneen kyläkouluun verrattuna. Varsinaisia hyötyjä osallistujat eivät oppilaiden uudelleen sijoittelussa nähneet. Osallistujat toivoivat, että valmistelussa otettaisiin huomioon erityisesti koulumatkojen turvallisuus, ja selvitettäisiin eri ratkaisuista syntyvät kuljetuskustannukset. Viiden kilometrin koulumatka nähtiin aivan liian pitkäksi. Valmistelussa pitäisi osallistujien mielestä huomioida myös, että pitkät koulumatkat pidentävät lapsen koulupäivää. Osallistujat katsoivat, että on järkevämpää, että opettaja liikkuu koulujen välillä (valinnaisuutta ajatellen), kuin että lapsia kuljetetaan päivittäin pitkiä koulumatkoja. Haasteelliseksi nähtiin erityisesti Nurmen koulun oppilaiden siirtäminen Säijään: koulumatkoista tulee vaarallisia, koska kevyenliikenteenväylä puuttuu Säijään mentäessä. Myöskään Moisio-Kuokkala-Lempoinen -väliä ei pidetty välttämättä turvallisena. Uudelleen sijoittelusta syntyvien säästöjen suhteen oltiin epäileväisiä. Osallistujat kysyivät mm., onko koulujen yhdistämisistä tehty muissa kunnissa (esim. Vesilahdella) vertailevaa tutkimusta. Ovatko yhdistämiset tuoneet säästöjä ja mitä on menetetty? Vastaehdotuksena esitettiin, että tilat voisi ottaa nykyistä tehokkaampaan käyttöön: esim. aikataulujen limittäminen eli vuorolukumalli nykypäivään. Vaihtoehtona esitettiin myös, että pitäisi selvittää leasing-rakennusten osalta mahdollisuus lunastaa ne kunnan omistukseen sen sijaan, että rakennetaan uudisrakennusta. Lisäksi osallistujat totesivat myös, että kaikkia aspekteja ei voi mitata rahassa. 1

2 Koulun koko herätti useita kommentteja. Osallistujat totesivat mm., että 800:n oppilaan koulu on liian iso. Oppilaiden koettiin saavan hyvin kavereita myös pienessä koulussa, koska kaveruus ei aina vaadi ikätoveruutta. Pienimmissä kouluissa kaikki ovat kaikkien kavereita, mikä luo yhteisöllisyyttä. Osallistujat ehdottivat kaikille mahdollisuutta käydä kyläkoulua myös yli oppilaaksiottorajojen. Oppilaaksiottoalueiden uudelleen järjestelyn katsottiin haittaavan kaverisuhteita. Työpajassa kysyttiin myös, joutuisivatko sisarukset eri kouluihin. Nurmen koulusta luopumisen syyt herättivät osallistujissa kysymyksiä. Nurmen koulussa koulutuspoliittisen ohjelman 50:n oppilaan raja ylittyy selkeästi. Nähtiin, että opetuksen tavoitteet voivat toteutua pienemmissäkin kouluissa. Osallistujien mielestä oletus, että Nurmen koulu olisi epätarkoituksenmukainen, ei ole tosi. Osallistujat toivoivatkin palveluverkkoselvityksessä selvitettävän, missä kunnossa Nurmen koulu oikeasti on. Osallistujat katsoivat, että kouluarki on toiminut hyvin nytkin. Kun oppilasmäärät edelleen nousevat, ei ole järkevää luopua kunnan omistamasta hyväkuntoisesta koulukiinteistöstä (alhaiset vuokrat). Osallistujat kysyivät, onko oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamisessa siirtymäaikaa. Erityisesti osallistujat toivoivat valmistelussa otettavan vanhemmat mukaan monessa vaiheessa tällaista prosessia. Työpajassa esillä ollut case-kuvaus ja tulokset kokonaisuudessaan liitteessä. Tulevaisuuden malli 2: Kuokkalan koulun & päiväkodin alueen toiminnallinen tarkastelu Työpajan osallistujilta kysyttiin ideoita Kuokkalan koulun ja päiväkodin alueen käyttöön tulevaisuudessa: miten alueen käyttöä voisi kehittää ja millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia näette alueella? Yhtenä esimerkkinä osallistujille esitettiin malli, jossa Kuokkalan päiväkodin tilat voitaisiin ottaa koulun käyttöön ja päiväkodin tiloihin voitaisiin perustaa pienten lasten koulu (luokat esi-2). Päivähoito voitaisiin toteuttaa esim. palvelusetelipäiväkotina toisaalla Kuokkalan alueella. Kuokkalan koulun ja päiväkodin alueella nähtiin monenlaisia mahdollisuuksia. Osallistujien mielestä rauhallisen sijainnin ja tilojen pienuuden takia Kuokkalaan voisi keskittää pienryhmistä ja rauhasta hyötyviä lapsia. Esitettiin myös ajatus, voisiko lähellä olevien maanviljelijöiden kanssa tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä (esim. eläinten positiivinen vaikutus ADHD-lapsiin). Toisaalta kommenteissa kyseenalaistettiin se, kannattaako juuri päiväkodiksi suunniteltua tilaa muuttaa koulun käyttöön. Esitettiin kysymys, täyttävätkö päiväkotitilat koulun vaatimukset. Jos päiväkotiin tulisi koulun tiloja, erillisten rakennusten nähtiin haittaavan koulun yhtenäisyyttä. Todettiin mm., että niin kauan kuin lapsia riittää, pidetään päiväkoti 2

3 päiväkotina ja tehdään mieluummin uusia lisätiloja (uusi rakennus). Haasteena nostettiin esiin myös allergiaosaston sijoittaminen uudelleen. Osallistujia askarrutti myös, kuinka paljon tilojen muuntaminen päiväkodista koulutiloiksi maksaisi/säästäisi, koska päiväkoti on niin uusi. Kustannuksia toivottiin verrattavaksi Nurmen koulun lopettamiseen ja siitä koituviin kuljetuskustannuksiin ym. Mallissa nähtiin myös mahdollisia hyötyjäkin. Todettiin, että päiväkodista mennään moniin kouluihin, joten sen ei välttämättä tarvitse sijaita koulun vieressä, vaan sen voisi siirtää koulun luota kauemmaksikin. Osallistujat huomauttivat myös, että koulun tilat ovat rajalliset, ja päiväkodista saisi kätevästi lisää tilaa. Nykyisen päiväkodin tilojen jopa nähtiin tuovan koululle uusia mahdollisuuksia: erityisesti tulevaisuuden ilmiökeskeinen oppimisessa erilliset pienet tilat, joita päiväkodissa on, mahdollistaisivat monipuolisen työskentelyn. Kaiken kaikkiaan osallistujat halusivat tarkastella koulutiloja ja koulunkäyntiä uusista näkökulmista: tarvitseeko koululaisten olla pulpetissa? Tarvitseeko eskarin ja koulun välillä olla jyrkkä ero (vrt. Nurmen koulun 0-1 ryhmä)? Esiin nostettiin mm. vuoroluvun mahdollisuuden tarkastelu (aamu- ja iltapäiväryhmät); jossain määrin tämä on jo käytössä ja siihen on oltu tyytyväisiä. Työpajassa esillä ollut case-kuvaus ja tulokset kokonaisuudessaan liitteessä. Tulevaisuuden malli 3: Varhaiskasvatuksen uudet muodot ja järjestelyt Kaikkien työpajojen tulokset on tämän mallin osalta koottu yhteen omaan paperiinsa. Tulevaisuuden malli 4: Nurmen koulusta kuntalaisten yhteinen talo Jos Nurmen oppilaat siirtyisivät kokonaan tai osittain Säijän ja Kuokkalan kouluihin, vapautuisi Nurmen nykyisestä koulurakennuksesta tilaa muuhun käyttöön. Osanottajilta kysyttiin ajatuksia tilojen nykyistä monipuolisemmasta käytöstä. Yhtenä vaihtoehtona nostettiin esiin esim. pienten lasten ja seniorien yhteinen kylätalo. Mallin kommentointi jakaantui kahtia: suuressa osassa vastauksia kyseenalaistettiin koulutoiminnan siirto muualle, osassa vastauksia taas ideoitiin vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia nykyisille koulutiloille. Osassa vastauksia palattiin kysymykseen siitä, kannattaako rakennuksen käyttötarkoitusta ylipäänsäkään muuttaa nykyisestä. Vastauksissa todettiin napakasti: Ei kannateta! Kysymyksenasettelu väärä!. Yksi vastaaja ilmoitti, että rautaa luvassa rajalle, jos Nurmen kouluun kosketaan. 3

4 Osallistujat kysyivät, mitä Nurmen koulun lopettaminen säästäisi todellisuudessa. Koulukuljetusten muistutettiin lisääntyvän ja rakennuksen kiinteiden kustannusten pysyvän, jos koulun toiminta siirretään muualle (kuka tällöin maksaa tiloista?). Osallistujat kysyivät, tarvitaanko lisätilaa muualle. Tilojen käyttömahdollisuuksiin vaikuttaa myös se, jos henkilökuntaresurssit siirtyvät muualle. Oppilaiden siirrosta toisiin kouluihin aiheutuvat ongelmat nostettiin esiin useissa vastauksissa. Osallistujat kysyivät, mihin Nurmen oppilaat laitetaan (muiden koulujen tilarajoitteet). Kysyttiin myös koulukuljetusten hintaa ja sitä, onko kustannustehokkaampaa kuljettaa oppilaita joka päivä vai satunnaisesti. Turvallisuus nostettiin esiin, samoin kuin yhteisöllisyyden katoaminen isoissa kouluissa. Vastauksissa vaadittiin kyläkoulujen säilyttämistä yleensäkin: kyläkoulujen nähtiin vahvistavan yhteisöllisyyttä. Vastauksissa todettiin, että Nurmen koulua tarvitaan, kuntalaisten yhteistä taloa ei. Esiin tuotiin näkemys, että kylätalohanke kaatui ja tila toimii paremmin kouluna. Vastaajat kysyivät, mihin muuhun Nurmen koulurakennusta tarvitaan; kouluhan on kylän sydän. Osallistujat totesivat, että iltakäyttö on nytkin mahdollista, ja tilat koko ajan käytössä. Vastaajat toivoivatkin kylätalon todellisen tarpeen selvittämistä. Nurmen koulun opetuksen todettiin olevan laadukasta. Todettiin, että Nurmen koulussa toteutetaan jo nyt ilmiöpohjaista, monialaista opetusta. Koulun opetus vastaa jo nyt monessa kohdin uuden opetussuunnitelman haasteisiin. Vastaajat esittivät myös, että Nurmen koulu on oppilaskustannuksiltaan edullisin koulu. Tilojen käyttö muuhun kuin koulutoimintaan nähtiin osassa vastauksia haasteelliseksi: tilat eivät tyydytä todellisia käyttötarpeita esim. liikuntatilana, sillä tila on matala ja pieni. Osa vastaajista taas totesi, että tilojen käyttökelpoisuus riippuu käyttäjästä: koulu on toiminut hyvin nytkin, kulkeminen Säijään on ollut edullista ja laatu korvaa määrän. Osassa vastauksia pohdittiin myös, mitä muita toimintoja tiloissa voisi olla. Ehdotettiin Nurmen koulun muuttamista ns. pienten kouluksi (0-2lk). Tiloissa voisi toimia myös terveyspiste. Tilojen käyttömahdollisuuksia parantaisi, jos Säijän suuntaan olisi pyörätie. Tilojen käyttöä mietittäessä pitää vastaajien mielestä ajatella pitkän aikavälin vaikutuksia. Osaoptimointi ei kannata. Vastauksissa todettiin, että vuonna 2016 ei Nurmen kouluun pitäisi ottaa esikoululaisia, jos ajatuksena on lopettaa koulun toiminta. Työpajassa esillä ollut case-kuvaus ja tulokset kokonaisuudessaan liitteessä. 4

5 Liite 1. Case-kuvaus: Oppilaiden sijoittelu Moisio-Kuokkala-Nurmi-Säijä alueella Kuljun koulukeskusta on suunniteltu laajennettavaksi. Tulevaisuudessa se voisi sisältää luokat 1-9 ja tarjota oppilaspaikan esim :lle oppilaalle (4 rinnakkaisluokkaa). Myös Lempoisten koulussa on tilaa nykyistä useammille oppilaille. Uudet koulutilat Kuljussa ja Lempoisissa tarjoaisivat mahdollisuuden järjestellä uudelleen oppilaaksiottoalueita ja luopua epätarkoituksenmukaisista koulutiloista (mm. Nurmen koulu ja Moision koulun leasing-rakennukset). Käytännössä oppilaiden uudelleen sijoittelu Moisio-Kuokkala-Nurmi-Säijä -alueella voisi tarkoittaa esim. seuraavia asioita: - osa Moision koulun oppilaista siirtyisi Kuljun kouluun - osa Kuokkalan koulun lapsista siirtyisi Moision kouluun - Nurmen koulun oppilaat siirtyisivät asuinpaikan mukaan joko Kuokkalan tai Säijän kouluun - osa Moision ja Kuokkalan koulun oppilaista siirtyisi Lempoisten kouluun niin, että koulumatkat olisivat turvallisesti toteuttavissa. Koulujärjestelyillä tavoiteltaisiin mm. seuraavia asioita: - oppilailla olisi enemmän ikäisiään kavereiksi - usean luokka-asteen yhdysluokat poistuisivat - kaikilla oppilailla olisi mahdollisuus mm. tasokkaisiin urheilu- ja juhlatiloihin - opetuksen järjestämisen luova joustavuus ja kehittäminen lisääntyisivät - samanaikaisopetuksen ja eriyttämisen mahdollisuudet kehittyisivät (tehostettu ja erityinen tuki) - opettajille tarjoutuisi enemmän mahdollisuuksia erikoistua tiettyjen aineiden opettamiseen omien vahvuuksien, ammatillisen kehittymisen ja motivaation mukaan - kustannustehokkuus lisääntyisi sekä opetustoiminnassa että tukipalveluissa - alueen kuljetuskustannukset eivät välttämättä nousisi. Tulokset Mitä ajatuksia, ideoita, kysymyksiä herää tästä mallista? 800 oppilaan koulu on liian iso! Pitäisi selvittää leasing rakennusten osalta mahdollisuus lunastaa ne kunnan omistukseen sen sijaan, että rakennetaan uudisrakennusta. Koulujen yhdistämisistä esim. muissa kunnissa vertailevaa tutkimusta (esim. Vesilahti) Onko säästetty? Mitä menetetty? Kaikkia aspekteja ei voi mitata rahassa 5

6 On järkevämpi, että opettaja liikkuu koulujen välillä (valinnaisuutta ajatellen), kuin että lapsia kuskataan päivittäin pitkiä koulumatkoja. Mahdollisuus käydä kyläkoulua myös yli oppilaaksiottorajojen Kaveruus ei aina vaadi ikätoveruutta. Pienimmissä kouluissa kaikki ovat kaikkien kavereita = yhteisöllisyys Koulupoliittisen ohjelman 50 oppilaan raja ylittyy selkeästi Tilat tehokkaampaan käyttöön eli aikataulujen limittäminen, vuoroluku malli nykypäivään Mitä haluaisitte asian valmistelussa otettavan huomioon? Tavoitteet voivat toteutua pienemmissäkin kouluissa Vanhempien mukaanottaminen monessa vaiheessa Pitkät koulumatkat pidentävät lapsen koulupäivää Koulumatka turvallisuus reitin turvallisuus 5 km on aivan liian pitkä koulumatka Kuljetuskustannukset Säijässä koulumatkat todella turvattomat Moisio-Kuokkala-Lempoinen väli ei välttämättä ole turvallinen Oletus, että Nurmen koulu olisi epätarkoituksen mukainen ei ole tosi. Missä kunnossa Nurmen koulu oikeasti on? Hyvin kouluarki toiminut nytkin ja kun oppilasmäärät edelleen nousevat ei ole järkevää luopua kunnan omistamasta hyväkuntoisesta koulukiinteistöstä (alhaiset vuokrat) Mitä haasteita tähän malliin voi liittyä? Nurmen koulun oppilaiden siirtäminen Säijään tekee koulumatkoista vaarallisia koska kevyenliikenteen väylä puuttuu Joutuisivatko sisarukset eri kouluihin? Onko oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamisessa jotain siirtymäaikaa? Haittaa kaverisuhteita Mitä hyötyjä tässä mallissa on? Ei vastauksia. 6

7 2. Case-kuvaus: Kuokkalan koulun & päiväkodin alueen toiminnallinen tarkastelu Kuokkalan koulun sijainti on monessa mielessä hyvä: koulu sijaitsee turvallisessa paikassa ja ympäristössä. Lisäksi Kuokkalan koulun sijainti mahdollistaa hyvän alueellisen yhteistyön mm. Moision koulun kanssa. Voisiko Kuokkalan koulun ja päiväkodin aluetta käyttää ja hyödyntää nykyisestä poikkeavalla tavalla? Miten alueen käyttöä voisi kehittää ja millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia näette alueella? Yksi esimerkki: Kuokkalan päiväkodin tilat voitaisiin ottaa koulun käyttöön ja päiväkodin tiloihin voitaisiin perustaa pienten lasten koulu (luokat esi-2). Päivähoito voitaisiin toteuttaa esim. palvelusetelipäiväkotina toisaalla Kuokkalan alueella. Tämä on vain yksi esimerkki alueen monista mahdollisuuksista. Nyt saa innovoida vapaasti! Tulokset Mitä ajatuksia, ideoita, kysymyksiä herää tästä mallista? Rauhallisen sijainnin ja tilojen pienuuden takia Kuokkalaan voisi keskittää pienryhmistä ja rauhasta hyötyviä lapsia Vuoroluvun mahdollisuuden tarkastelu (aamu- ja iltapäiväryhmät) -> jossain määrin jo käytössä ja siihen on oltu tyytyväisiä Voiko lähellä olevien maanviljelijöiden kanssa tehdä enemmän yhteistyötä (maaseutu on lähellä ) Eläinten positiivinen vaikutus esim. ADHD Tehdään mieluummin uusia lisätiloja (uusi rakennus) Miksi kun juuri on rakennettu uusi päiväkoti? Niin kauan kuin lapsia riittää, pidetään päiväkoti päiväkotina Mitä haasteita tähän malliin voi liittyä? Päiväkoti on suunniteltu päiväkotikäyttöön. olisiko sen muuttaminen koulutiloiksi kannattavaa/järkevää? Jos päiväkotiin tulee koulu, erilliset rakennukset haittaavat koulun yhtenäisyyttä Allergiaosaston sijoittaminen uudelleen Täyttääkö päiväkotitilat koulun vaatimukset? Kuinka paljon tilojen muuntaminen maksaa/säästää. koska päiväkoti on niin uusi (vrt. Nurmen koulun lopettaminen + kuljetukset jne.) Hajanaisuus toimintaa monessa eri rakennuksessa Mitä hyötyjä tässä mallissa on? 7

8 Päiväkodista mennään moniin kouluihin -> sen voisi siirtää koulun luota kauemmaksikin Koulun tilat rajalliset, päiväkodista saisi kätevästi lisää tilaa Tulevaisuuden ilmiökeskeinen oppiminen erilliset pienet tilat, joita päiväkodissa on, mahdollistaisivat monipuolisen työskentelyn Vapaa sana! Tavitseeko koululaisten olla pulpetissa? (koskee kaikkia kouluja) Tarviiko olla jyrkkä ero eskarin ja koulun välillä? Vrt. Nurmi 0-1 ryhmä 8

9 4. Case-kuvaus: Nurmen koulusta kuntalaisten yhteinen talo Jos Nurmen oppilaat siirtyvät Säijän ja Kuokkalan kouluihin (tarkemmin pisteellä 1), vapautuu Nurmen nykyinen koulurakennus muuhun käyttöön. Tämä luo uusia mahdollisuuksia rakennuksen kehittämiselle ja tilojen nykyistä monipuolisemmalle käytölle. Yhtenä vaihtoehtona on nostettu esiin esim. pienten lasten ja seniorien yhteinen kylätalo. Talossa voisi olla esimerkiksi senioreiden aktiviteetteja, terveyspiste, yksityistä päivähoitoa tai osa-aikaista päiväkotitoimintaa (kerho). Nyt saa ideoida! Miten Nurmen koulurakennuksesta voitaisiin kehittää kuntalaisten yhteinen talo? - Millaisia palveluja voitaisiin integroida koulun tiloihin? - Millaista toimintaa tiloissa voisi olla päivisin? Entä iltaisin? - Millaiset asiat helpottaisivat tilojen iltakäyttöä? - Miten voitaisiin tukea kuntalaisten omaehtoista toimintaa rakennuksessa? - Millaisia tarpeita tai toiveita erilaisilla järjestöillä olisi tilojen suhteen? - Miten tilojen käyttöä kehittämällä voitaisiin tukea yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten omaa aktiivisuutta? - Muita ideoita tai ajatuksia? Tulokset Mitä ajatuksia, ideoita tai kysymyksiä teille herää tästä mallista? - Pyörätie Säijään! -Mitä nurmen koulun lopettaminen säästää todellisuudessa? - Koulukuljetukset lisääntyvät - Rakennuksen kiinteät kustannukset pysyvät -> Kuka maksaa tilat? - Tarvitaanko lisätilaa muualle? - Henkilökuntaresurssit siirtyvät muualle - kyläkoulut säilytettävä! yhteisöllisyys - Nurmen koulua tarvitaan kuntalaisten yhteistä taloa ei. - Nurmen koulusta pienten koulu (0-2lk) Terveyspiste? Vapaa sana! Ei kannata osaoptimoida Pitää ajatella pitkän aikavälin vaikutuksia Ei kannateta! Kysymyksen asettelu väärä! Opetus laadukasta! Mihin muuhun Nurmen koulurakennusta tarvitaan? kouluhan on kylän sydän. Iltakäyttö on nytkin mahdollinen ja koko ajankin käytössä. 9

10 Rautaa luvassa rajalle, jos Nurmen kouluun kosketaan Nurmen koulussa toteutetaan jo nyt ilmiöpohjaista monialaista opetusta. Vastaa jo nyt monessa kohtaa uuden OPS:in haasteisiin ei eskareita nurmelle, jos ajatuksena lopettaa koulun toiminta! Nurmen koulu on oppilas kustannuksiltaan edullisin koulu Mitä haasteita tähän malliin voi liittyä? tilat ei tyydytä todellisia käyttötarpeita (esim. liikuntatilana) (tila on matala ja pieni) -> riippuu käyttäjästä. Koulu on toiminut hyvin nytkin. Kulkeminen Säijään ollut edullista. Laatu korvaa määrän. Mihin oppilaat laitetaan? (muiden koulujen tilarajotteet) Koulukuljetus (kallista(ko)?) Turvallisuus Todellinen tarve kylätalolle selvitettävä! Kylätalohanke kaatui ja, toimii paremmin kouluna Yhteisöllisyys katoaa isoissa kouluissa. kuljetus joka päivä vs kuljetus satunnaisesti -> kumpi kustannustehokasta 10