SUOMEN VARHAISKASVATUS ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 SUOMEN VARHAISKASVATUS RY YHDISTYKSEN TARKOITUS

Transkriptio

1 SUOMEN VARHAISKASVATUS ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 YHDISTYKSEN TARKOITUS Suomen Varhaiskasvatus ry:n toiminnan tarkoituksena on edistää lasten oikeuksia, kasvatusta ja hyvinvointia kotona, päivähoidossa, koulussa ja yhteiskunnassa yleisemminkin. Toisena tarkoituksena on edistää suotuisia kasvuolosuhteita ja kasvamista. Kolmanneksi halutaan edistää lasten kanssa työskentelevien yksilöiden ja ryhmien välistä yhteistyötä. Neljänneksi tarkoituksena on kiinnittää huomiota lasten oikeuksiin ja lasten tarpeisiin sekä tukea lasten asemaa yhteiskunnassa. Viidenneksi halutaan edistää tutkijoiden, kouluttajien sekä käytännön kasvatus- ja opetustyötä tekevien välistä vuorovaikutusta em. tavoitteiden toteutumiseksi. JÄSENET Yhdistys jatkaa edelleen uusien jäsenten hankintaa. Myös yrityksiä järjestöjen lisäksi pyritään saamaan yhdistyksen jäseniksi. Ensisijaisia yhteistyökumppaneita olisivat varhaiskasvatuksen toimintavälineistöä tuottavat ja välittävät yritykset. Kiinnitetään huomiota yhdistyksen jäsenten verkostoitumiseen jäsenille järjestettävän toiminnan mm. seminaarien avulla. TIEDOTTAMINEN Yhdistys tiedottaa toiminnastaan sähköpostin välityksellä ja kotisivujen kautta, Yhdistyksen kotisivujen uudistamien ja logon suunnittelu on käynnistetty ja toteutus valmistuu vuoden 2013 aikana. Yhdistyksen verkkolehden ylläpito lakkautetaan, mutta siellä olevat artikkelit säilytetään olemassa olevan linkin takana. Yhdistyksen Varhaiskasvatuksen Tiedelehti Jecer:n sivut on avattu ja ensimmäinen lehden numero ilmestynyt ( Tiedelehden sisältöä päivitetään. TALOUS Yhdistys hankkii varoja perimällä jäseniltään jäsenmaksua. Jäsenmaksuksi hallitus esittää henkilöjäseneltä 25 euroa, opiskelijalta ja eläkeläiseltä 10 euroa ja yhteisöltä 55 euroa. Hallituksen jäsenille maksetaan matkakorvaukset niihin hallituksen kokouksiin, jotka kokoontuvat muualla kuin jäsenen kotipaikkakunnalla halvimman julkisen kulkuneuvon taksan mukaan.

2 Yhdistyksen julkaiseman kirjan Suuntana laadukas varhaiskasvatus Professori Eeva Hujalan matkassa tuottamaa ylijäämää kohdennetaan uuden julkaisun tuottamiseen ja yhdistyksen ilmeen kohentamiseen (logo ja kotisivut). Julkaisun suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 aikana. Yhdistykselle haetaan y-tunnuksia maksettavien palkkioiden vuoksi. Yhdistyksen taloutta tukemaan suunnitellaan julkaisutoimintaa. Hallitus kartoittaa eri vaihtoehtoja, kuten uusintapainoksen ottamista Suuntana laadukas varhaiskasvatus Professori Eeva Hujalan matkassa tai mahdollista uutta julkaisua. VARSINAINEN TOIMINTA Vuosikokous järjestetään yhdistyksen sääntöjen mukaisesti helmi-huhtikuun välisenä aikana. Yhdistys arvioi toimintaansa yhdistyksen tavoitteiden pohjalta ja suunnittelee sen mukaista toimintaa. Vuoden 2013 vuosikokous järjestettiin omakustanteiden illallisen kera ravintola Astorissa ja sen jälkeen teatteriesityksestä Rakkauden vaatekaappi TTT Kellariteatterissa nauttien. Käynnistetään syksyllä 2013 joka toinen vuosi valittava varhaiskasvatuksen alan graduntekijän Hyvän gradun kunniamaininta -prosessi. Palkinnonjaossa otetaan huomioon jälkeen ilmestyneet gradut. Kilpailusta tiedotetaan yliopistojen yhdyshenkilöille ja kilpailusta sekä palkinnon saajasta tiedotetaan yhdistyksen sivuilla ja Lastentarha-lehdessä. Kilpailusta ja palkinnosta tiedottamisesta vastaa yhdistyksen tiedotusvastaava. Palkinto julkistetaan vuoden 2014 vuosikokouksen yhteydessä. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Yhdistys järjestää opintomatkan Viroon Tartoon viikolla 21. Yhdyshenkilönä toimii Tiina Peterson Viron koulutus- ja tutkimusministeriöstä. Vierailukohteena on ministeriö, Tarton yliopisto ja päiväkodit. Matkan järjestelyistä vastaa Jaana Kivelä ja Elina Fonsén. Aasialaiset varhaiskasvatuksen asiantuntijat kentältä ja yliopistoista on kutsuttu Suomeen. Alustavasti yhdistys on suunnitellut seminaaria, ( ) johon sisältyy aamupäivisin vierailut päiväkoteihin (molempina päivinä yksi kohde) ja iltapäivisin palaute ja esityksiä suomalaisesta päivähoidosta sekä esitys aasialaisen varhaiskasvatuksen kehittämistrendeistä (yht. 2 3 tuntia). Toisen päivän lopulla suunnitellaan tulevaa vierailua esim. Singaporeen. Yhdistyksemme jäsenille on suunnitelmissa järjestetääntapaaminen seminaarin yhteyteen. Seminaarin suunnittelu ja järjestäminen päätettiin vuosikokouksessa pääkaupunkiseudulle ja järjestelytoimikuntaan nimettiin Riitta Korhonen, Jaana Kivelä sekä yhteyshenkilöksi Johanna Heikka. Yhdistyksen pääkaupunkiseudun jäseniä toivotaan mukaan järjestelyihin. Yhdistyksen jäsenistä monet aikovat osallistua EECERA konferenssiin Tallinnassa Abstraktien lähettäminen tulee tapahtua mennessä. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Yhdistys laati Varhaiskasvatuslain laatimisessa huomioitavaa kannanoton (liite 1), joka lähetetään tammikuussa 2013 lakivalmistelukunnan puheenjohtajalle ja sihteerille. Yhdistys pyrkii myös muulla olemaan aktiivinen varhaiskasvatusta koskevissa asioissa. 2

3 Yhdistys tiedustelee audienssia lakivalmistelukunnan yhdistystapaamiseen SUOMEN VARHAISKASVATUS RY Yhdistyksen toimesta laaditaan artikkeli pedagogiikan huolestuttavasta tilasta varhaiskasvatusyksiköiden arjessa. Artikkeli tulee yhdistyksen nettisivuille sekä sitä tarjotaan lehdistölle mm. Lastentarhaan. Riitta Korhonen käynnistää kirjoitustyön Piia Roosin kanssa ja kirjoittamiseen toivotaan osallistuvan myös muiden yhdistyksen asiantuntemusta omaavien jäsenten. 3

4 Liite 1 SUOMEN VARHAISKASVATUS RY:N JULKINEN KANNANOTTO VARHAISKASVATUSLAIN VALMISTELUSSA HUOMIOON OTETTAVISTA ASIOISTA Suomen Varhaiskasvatus ry on varhaiskasvatusalan tutkijoiden, kouluttajien, opiskelijoiden ja kentän ammattilaisten yhteistoiminnallinen järjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa suomalaiseen varhaiskasvatuksen laatuun, sen tutkimukseen ja käytännön linjauksiin. Uuden varhaiskasvatuslain valmisteluvaiheessa yhdistys haluaa ottaa kantaa sen tulevaan sisältöön ja valmisteluun seuraavissa asioissa. Varhaiskasvatus tulee määritellä kansainvälisen käytännön mukaisesti 0 8 -vuotiaiden lasten kasvamiseen, kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavaksi toiminnaksi ja pienten lasten ehyeksi oppimispoluksi. Yhteistä polkua perusopetuksen kanssa olisi rakennettava eri tasoilla koko ajan johdonmukaisesti myös varhaiskasvatus/opetussuunnitelma -tasolla. Sen takaamiseksi tarvitaan yhteneväisiä kansallisia ohjaavia ja sitovia linjauksia sekä säädöksiä, joihin kaikki nivelvaiheessa työskentelevät varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen ammattilaiset ja moniammatilliset yhteistyökumppanit sitoutuvat. Huoli pedagogisen osaamisen ohentumisesta varhaiskasvatuksen kentällä edellyttää toimenpiteitä, joihin uudella varhaiskasvatuslailla tulisi voida vaikuttaa. Päivähoidon moniammatillisen työyhteisön toimenkuvat tulee avata ja selkiyttää, ja henkilöstörakenteen muutokset tulee ennakoida. Lastentarhanopettajien suhteellisen osuuden vähentyminen henkilöstössä on uhka laadukkaan pedagogiikan toteutumiselle varhaiskasvatuksessa, sillä sen suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin vastuu on pedagogisen koulutuksen saaneilla lastentarhanopettajilla. Tähän haasteeseen tulee vastata lisäämällä yliopistollisen varhaiskasvatusalan koulutuksen saaneiden opettajien osuutta henkilöstörakenteessa ja tarjoamalla riittävästi aloituspaikkoja yliopistokoulutuksissa. Inklusiivinen varhaiskasvatus ja erityisen tuen tarpeen huomioiminen lapsilla edellyttää henkilöstörakenteen mitoituksen järjestelyä ja resursointia vastaamaan todellista tarvetta. Erityisen tuen riittävä varhainen toteuttaminen lapsen lähiympäristössä ehkäisee myöhempien ongelmien kasautumista ja sitä kautta lisäkustannusten syntyä. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman muuttaminen informaatio-ohjauksellisesta normiohjaavaksi asiakirjaksi velvoittaisi palvelujen tuottajat noudattamaan sitä ja siten vahvistaisi sen asemaa varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa linjaavana työvälineenä. Päiväkodin johtajan pedagogista vastuuta tulee painottaa, jotta varhaiskasvatussuunnitelman implementointi toteutuisi tarkoituksenmukaisesti ja suunnitelman ymmärtäminen henkilöstön pedagogisena työvälineenä varmistuisi. Pedagogiikan johtamisesta vastaavilta henkilöiltä tulisi vaatia lakisääteisesti pedagogisen koulutuksen lisäksi vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto. Varhaiskasvatuksen hallinnollinen siirto sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön tulee resursoida tarpeellisessa laajuudessa varaamalla nivelvaiheessa molempiin ministeriöihin riittävästi asiantuntijoita toteuttamaan tätä keskeistä hallinnollista uudistusta. 4

5 5