EN TIEDÄ - EN MUISTA - EN KOMMENTOI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EN TIEDÄ - EN MUISTA - EN KOMMENTOI"

Transkriptio

1 Tomi Venho EN TIEDÄ - EN MUISTA - EN KOMMENTOI Tutkimus suomalaisen vaalirahoituksen perusteista

2 Itse olen ollut autuaan tietämätön yksittäisistä tukijoista ja heidän antamastaan panoksesta kulloiseenkin vaalikampanjaani yle.fi kansanedustaja Ilkka Kanervan kommenteista käräjäoikeudessa Ruotsalaisen Kansanpuolueen puheenjohtaja Stefan Wallinin mielestä hänen ei tarvitse tietää ketkä rahoittavat puoluetta. Wallin arvioi ruotsinkielisissä tv-uutisissa, että hänen on parempi, ettei hän tiedä asiasta mitään. Helsingin Sanomat En pysty nyt muistamaan, en pysty hahmottamaan. Helsingin Sanomat pääministeri Vanhasen vastauksista kysymyksiin vaalirahoittajista En aio palauttaa. Minä en ole tätä tukea edes suoraan saanut. Liikemiesryhmä lahjoitti rahan tukiyhdistykselleni, kysy sieltä uusisuomi.fi kansanedustaja Päivi Lipposen vastauksista kysymyksiin KMS ry:ltä saadun tuen palauttamisesta ja tuen eettisyydestä Vanhanen ilmoitti STT:lle avustajansa välityksellä Aasian matkaltaan, ettei hän ollut halukas kommentoimaan uusia tietoja. Kaikkonen ei halua sanoa tutkinnasta yhtään mitään uusisuomi.fi ja hs.fi keskustajohtajien vastauksista kysymyksiin 2006 presidentinvaalien rahoituksesta ja puoluetta lähellä olevan Nuorisosäätiön mahdollisesta yhteydestä Tekijä kiittää Kunnallisalan kehittämissäätiötä ja Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahastoa taloudellisesta tuesta, jonka avulla tämä tutkimus on ollut mahdollista toteuttaa.

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tausta Käsitteet ja tutkimustehtävä Vaalirahoitus kampanjoinnin yleisen kehityksen kuvaajana Tutkimusaineistot Vuoden 2008 kuntavaalien kampanjarahoitus Ehdokasrahoitus kuntavaaleissa Ehdokkaiden vaalibudjettien koko Ehdokasbudjettien tulo- ja menorakenne Puolueiden keskusjärjestöjen kampanjarahoitus kuntavaaleissa Keskusjärjestöjen kokonaisbudjetit Keskusjärjestöjen vaalibudjettien tulo- ja menorakenne Puolueiden piirijärjestöjen kampanjarahoitus kuntavaaleissa Piirijärjestöjen kokonaisbudjetit Piirijärjestöjen vaalibudjettien tulo- ja menorakenne Puolueiden kunnallisjärjestöjen rahoituksesta kuntavaaleissa Kunnallisvaalien kokonaiskuluista Vuoden 2009 eurovaalien kampanjarahoitus Ehdokasrahoitus eurovaaleissa Ehdokkaiden vaalibudjettien koko Ehdokasbudjettien tulo- ja menorakenne Puolueiden keskusjärjestöjen kampanjarahoitus eurovaaleissa Keskusjärjestöjen kokonaisbudjetit Keskusjärjestöjen vaalibudjettien tulo- ja menorakenne Puolueiden piirijärjestöjen kampanjarahoitus eurovaaleissa Piirijärjestöjen kokonaisbudjetit Piirijärjestöjen vaalibudjettien tulo- ja menorakenne Europarlamenttivaalien kokonaiskuluista 73

4 4. Vuoden 2011 eduskuntavaalien kampanjarahoitus Ehdokasrahoitus eduskuntavaaleissa Ehdokkaiden vaalibudjettien koko Ehdokasbudjettien tulo- ja menorakenne Puolueiden keskusjärjestöjen kampanjarahoitus eduskuntavaaleissa Keskusjärjestöjen kokonaisbudjetit Keskusjärjestöjen vaalibudjettien tulo- ja menorakenne Puolueiden piirijärjestöjen kampanjarahoitus eduskuntavaaleissa Piirijärjestöjen kokonaisbudjetit Piirijärjestöjen vaalibudjettien tulo- ja menorakenne Arvio 2011 eduskuntavaalien kokonaiskuluista Suomalaisen vaalirahoituksen ominaispiirteitä Kampanjarahoituksen keskeisiä tunnuslukuja Sähköinen mainonta osana kampanjointia Vaalikulujen vaihteleva kasvusuuntaus Suuntaus ehdokaspainotteiseen kampanjointiin Suuntaus keskusjärjestövetoiseen kampanjointiin Suomalaisen vaalikampanjoinnin kehityspiirteitä Viitteet Lähteet 147

5 1 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Suomessa on keskusteltu vuosikymmenten varrella useaan otteeseen puolue- ja vaalirahoitukseen liittyvistä ilmiöistä. Jo ja 1950-luvulla eduskunnassa väiteltiin siitä, missä määrin sodan jälkeen ulkomailta saatuja elintarvike- ja tavaralahjoituksia oli käytetty poliittisen varainhankinnan välineenä 1. Jatkuvamman mielenkiinnon kohteeksi on muodostunut 1960-luvulla luotu valtion suora puoluetukijärjestelmä ja sen ohessa 1970-luvulla laajentunut välillisen puoluetuen kirjava kasvusto luvulla esille nousivat politiikan, hallinnon ja liike-elämän kytkökset sekä niihin liittyvät rahoitusjärjestelyt asiaa kutsuttiin myös rötösherrajahdiksi luvun alussa julkisuuteen alkoi tihkua tietoja puolueiden aikaisempina vuosikymmeninä saamasta ulkomaisesta setelirahoituksesta. Vuoden 1999 vaaleissa puolestaan yksittäisten ehdokkaiden kampanjarahoitus keräsi siinä määrin huomiota, että voitiin puhua lähes vaaliteemasta. Tuoreimmassa eli vuosina käydyssä keskustelussa puolestaan revittiin auki vanhaa ja ummehtunutta maan tapaa, jossa puolueet ja vaaliehdokkaat ovat voineet piilottaa esim. intressisidonnaisuuden kannalta merkittävät yritys- ja etujärjestörahoituksen lähteensä. Suomessa on siis kiistelty politiikan rahoitukseen liittyvistä ilmiöistä jos ei jatkuvasti niin ainakin toistuvasti. Toisinaan puolueiden omista tarpeista lähteneet lainsäädännön uudistukset ovat herättäneet yleistä mielenkiintoa. Toisinaan taas median ja kansalaisten osoittama kiinnostus on vauhdittanut lainsäädännön kehittämistä. Kaikki keskeisimmät uudistukset ovat tavalla tai toisella koskeneet poliittisen rahoituksen läpinäkyvyyt-

6 2 tä. Vuonna 1967 luotu puoluetukijärjestelmä toi mukanaan puoluelain ja sen myötä puolueilta alettiin vaatia myös tilinpäätösten julkisuutta. Vuonna 1986 uudistettu puoluelaki laajensi tilinpäätösjulkisuuden puolueiden piirijärjestöihin. Vuonna 2000 säädettiin ensimmäinen normisto, joka koski yksittäisten vaaliehdokkaiden kampanjarahoituksen ilmoittamista. Vuosina koko järjestelmää oikaistiin aiempaa yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, joka lähestyy avoimuusvaatimuksiltaan jo kansainvälisesti vertailukelpoista tasoa. Politiikan rahoitus on 2010-luvun alun Suomessa läpinäkyvämpää kuin koskaan aiemmin. Aivan joka yhteydessä keskeiset poliittiset toimijat eivät voi enää vastata rahoitusta koskeviin tiedusteluihin, että en tiedä, en muista tai en kommentoi. Järjestelmän ongelmana on yhä se, ettei maassamme ole sellaista riippumatonta tahoa, jolla olisi kokonaiskäsitys puolue- ja vaalirahoituksen olemuksesta: puolueiden ja ehdokkaiden rahoitusjärjestelyistä, lainsäädännön ja valvonnan toimivuudesta, järjestelmän kehittämistarpeista yms. Puolueet tietävät luonnollisesti omat asiansa ja luultavasti niillä on ainakin hyvä aavistus myös toistensa tekemisistä. Tältä osin ongelmana on kaikkien puolueiden intressi katsoa asiaa vain oman edun näkökulmasta ja suhteellisen lyhyellä tähtäimellä, joka on yleensä suunnattu jo seuraaviin vaaleihin. Tiedotusvälineet ovat osaltaan seuranneet aihepiiriä toistuvasti vuosikymmenien varrella, ja lainsäädännön uudistukset ovat toisinaan pitkälle sen ansiota, että ongelmat on tuotu riittävän vahvasti esille. Median kiinnostus on kuitenkin liian sattumanvaraista, hajanaista ja pinnallista, jotta sen tarjoamista tiedoista voitaisiin luoda kokonaiskuva järjestelmän olemuksesta. Yksi ulottuvuus puolue- ja vaalirahoituksen seurannassa on liittynyt puolueiden julkisiin tukijärjestelmiin sekä niiden mukanaan tuomaan viranomaisvalvontaan. Kuntien ja valtion avustuksissa on yleisenä käytäntönä sekä etu- että jälkikäteinen seuranta, mikä on luonut asiakirjaperustan erilaisten poliittisten järjestöjen talouden arvioimiseksi. Tukijärjestelmien valvontaviranomaiset ovat kuitenkin pitkälti omaksuneet roolin, jossa on korostettu tuen saajan oikeutta julkiseen avustuksen. Järjestelmän läpinäkyvyyttä ja toimivuutta korostava yleinen julkisuusintressi on jäänyt selvästi vähäisemmälle huomiolle. Olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka aktiivisesti ja tosissaan eri viranomaiset ovat valvoneet esim. tuen saajien velvollisuutta noudattaa täsmällisesti kaikkia avustusehtoja. Nähtäväksi jää, millaisen roolin ja otteen uusi sekä entistä riippumattomampi valvontaviranomainen eli valtiontalouden tarkastusvirasto ottaa järjestelmän seurannassa.

7 3 Suomesta myös puuttuvat kokonaan eräissä länsimaissa tyypilliset yksityiset instituutiot, kuten säätiöt ja tutkimuslaitokset, jotka ovat keskittyneet seuraamaan politiikkaa, vaaleja ja myös vaalirahoitusta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on lukuisia politiikan rahoitusta arvioivia yksityisiä tahoja (non-governmental organizations), jotka tuottavat ja julkaisevat jatkuvasti tuoretta tietoa kaikkien ulottuville 2. Suomalaiset politiikan tutkijat ovat puolestaan arvioineet puolue- ja vaalirahoitusta muutamaan otteeseen, mutta kotimaiset tutkimukset ovat jääneet yksittäisiin hankkeisiin, joissa ei ole ollut yhtenäistä kysymyksenasettelua tai lähestymistapaa 3. Ammattimonopolitologit ovat toistaiseksi tyytyneet raapimaan ilmiön pintaan. Käytännössä useat puolue- ja vaalirahoituksen osa-alueista ja keskeisistä perustiedoista ovat siis Suomessa yhä kartoittamatta. Esimerkiksi puolueiden paikallisjärjestöjen rahoituksesta ei tiedetä juuri mitään. Toisaalta kunta- ja eurovaalien ehdokkaiden kampanjabudjettien koosta, varainhankinnasta tai kulurakenteita ei ole tehty kattavia laskelmia. Perustietojen puuttuessa ovat jääneet myös ilmiön kehitystä vuosien varrella kuvaavat aikasarjaiset vertailut tekemättä. Tässä hankkeessa tarkoituksena onkin täydentää kuvaa suomalaisen vaalirahoituksen perusteista Käsitteet ja tutkimustehtävä Mitä sitten tarkoitetaan puolue- ja vaalirahoituksella? Yksiselitteisen täydellistä ja kategorisen tarkkarajaista määritelmää tuskin on olemassakaan. Suppeassa muodossa puoluerahoitus voitaisiin määritellä sisältämään esim. puolueiden sääntömääräisten organisaatioiden kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin lukeutuvat talousjärjestelyt. Todellisuudessa ilmiö on paljon laajempi, koska puolueiden välittömässä lähipiirissä toimii runsaasti muitakin kuin vain sääntömääräisiä jäsenorganisaatioita. Eivätkä kaikki talouden kannalta merkittävät tapahtumatkaan, kuten talkootyö ja alennukset tai puolesta maksetut laskut, välttämättä näy aina suoraan tilinpäätöksistä. Puolueiden toiminnassa vaalit on yksi lukuisista osa-

8 4 alueista, ja lisäksi kampanjointiin osallistuu useita muitakin toimijoita. Käytännössä myös vaalirahoituksen käsitteeltä puuttuu ainakin toistaiseksi virallisesti ja yleisesti vahvistettu kattava määritelmä. Ensinnäkin pitäisi selvittää, mitkä ovat kampanjointiin osallistuvat keskeiset toimijat ja toiseksi miten niiden käyttämä raha liitetään vaalityön käsitteeseen. 4 Kotimaisissa vaaleissa ja sen rahoituksessa voidaan hahmottaa muutamia keskeisiä toimijoita, jotka kampanjoivat eri tasoilla (asetelma 1.1). Suomessa vaalilakiin (714/1998) on sisäänrakennettu ajatus siitä, että vaalien ensisijaisia toimijoita ovat ehdokkaat ja heidät asettaneet puolueet (tai valitsijayhdistykset). Siten vaalituloksen ratkaisevat sekä puolueiden että yksittäisten ehdokkaiden saamat äänimäärät. Muita kilpailevia osapuolia vaalilainsäädäntö ei ota huomioon. Myös kampanjarahoitusta ohjaava normisto perustuu samaan lähtökohtaan: puolueiden rahoitusta määrittää puoluelaki (10/1969) ja yksittäisten kandidaattien toimia säätelee laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009). Rahoituksen julkisuutta ohjaavissa normeissa muut tahot noteerataan lähinnä toissijaisesti eli vaalirahoituksen mahdollisina ulkopuolisina lähteinä: joko lahjoittajina tai esim. vaalimainonnan maksajina. Lainsäädännön virallisesti määrittelemien ehdokkaiden ja puolueiden ohessa vaaleissa on käytännössä mukana lukuisia muitakin tahoja tai kolmansia osapuolia. Alan kansainvälisessä tutkimuksessa vakiintuneella käsitteellä third parties viitataan yleensä siihen, että vaalijärjestelmästä riippuen puolueilla ja yksittäisillä ehdokkailla tarkoitetaan joko ensisijaisia tai toissijaisia toimijoita. Kampanjointiin osallistuvia kaikkia muita tahoja on nimitetty yleisesti kolmansiksi osapuoliksi 5. Kyse on siis varsin kirjavasta ja ennalta rajaamattomasta joukosta, mutta tyypillisimpiä ja Suomessa selkeimmin esillä olleita muita toimijoita ovat esim. etujärjestöt. Asetelma 1.1. Suomalaisen vaalikampanjoinnin ja -rahoituksen keskeiset toimijat ja toimintatasot * Puolueet Ehdokkaat Muut osapuolet Valtakunnallinen Piirikohtainen Paikallinen * Alleviivatut numerot kuvaavat niitä lohkoja, joihin tämä tutkimuksen empiria jatkossa keskittyy. Kampanjoinnin oleellisia tasoja voitaisiin puolestaan määritellä niin maantieteen, järjestöjen organisaatiorakenteen kuin vaalijärjestelmänkin kannalta kolmeen keskeiseen

9 5 kategoriaan: valtakunnalliseen, piirikohtaiseen ja paikalliseen tasoon 6. Puolueiden kohdalla tasot jakaantuvat siten, että keskusjärjestöt (1.) huolehtivat maanlaajuisesti vaalityön suurista linjoista ja perusratkaisuista kaikissa yleisissä valeissa. Maakunnallisten piirijärjestöjen (2.) tehtävä on huolehtia puolueiden vaalipiirikohtaisista suuntaviivoista sekä eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Puolueiden piirijärjestöt onkin organisoitu pitkälti vaalilain määrittämän vaalipiirijaon mukaan. Puolueiden kunnallis- ja perusjärjestöt (3.) puolestaan huolehtivat ensisijaisesti vaalityön paikallisista järjestelyistä. Ehdokkaiden ja heidän tukiryhmiensä toiminta puolestaan ohjautuu eri tasoille vaalityypin mukaan. Europarlamentin vaaleissa (4.) koko maa muodostaa yhden vaalipiirin, joten ehdokaskampanjointi laajenee valtakunnalliselle tasolle. Eduskuntavaaleissa (5.) vaalipiirit noudattavat vanhaa lääninjakoa eli kampanjointi ulottuu maakunnallisiin mittoihin. Sen sijaan kuntavaaleissa (6.) ehdokkaat keräävät ääniä vain oman kotikuntansa alueelta. Muiden osapuolien (third parties) vaalityöstä tiedetään Suomessa hyvin vähän. Yhtenä syynä on se, että lainsäädäntö ohjaa lähtökohtaisesti vain puolueiden ja ehdokkaiden julkisuusvelvoitteita. Valtakunnan tason (7.) kampanjointia ovat harjoittaneet esim. palkansaaja- ja tuottajakeskusjärjestöt. Vastaavan tason työnantajakeskusjärjestö ei ole osallistunut ainakaan yhtä näkyvällä tavalla kampanjointiin, mutta esim eduskuntavaaleissa se tuki taustasäätiönsä kautta eräitä puolueita silkalla setelirahalla. Keskusjärjestöjen ohella liittotason järjestöt ovat osallistuneet monin tavoin vaalityöhön. Etujärjestöjen piiri- tai aluejärjestöjen (8.) kampanjoinnilla lienee vähäisin merkitys ainakin se on ollut vähiten näkyvässä roolissa. Tässä kohdin törmätään tutkimustiedon niukkuuteen, kun tämän lohkon vaalityöstä ei tiedetä yleisesti juuri mitään. Paikallistasolla (9.) kampanjoinnin ovat selkeimmin tuoneet esille esim. yksittäiset ammattiosastot. Kampanjoinnin ohessa asetelmaa 1.1. voidaan soveltaa vaalirahoituksen keskeisten lohkojen määrittelyyn. Kyse on yksinkertaistetusta ja useita poikkeuksia sisältävästä mallista, sillä eri toimijoiden ja tasojen rahoitusjärjestelyt kulkevat osin päällekkäin. Lukuisat toimijat voivat esim. rahoittaa yhdessä eri vaalityön muotoja. Lisäksi puolueet avustavat usein omia ehdokkaitaan sekä järjestöjään, jolloin avustukset virtaavat eri tasojen ja toimijoiden välillä. Ehdokkaat puolestaan maksavat yleisesti omille järjestöilleen ehdokasmaksuja kampanjan perusrahoituksen turvaamiseksi. Joka tapauksessa asetelma kattaa myös suomalaisen vaalirahoituksen oleellisimmat toimijat.

10 6 Nykyinen lainsäädäntö määrittää julkisuusvelvoitteet asetelman 1.1. kuvaamille lohkoille ja Näiltä osin normisto tarjoaa ainakin minimipuitteet määritellä vaalirahoituksen käsitettä. Ehdokkaiden vaalirahoitusta ohjaavan lain (273/2009) mukaan (2 ): Vaalirahoituksella tarkoitetaan tässä laissa rahoitusta, jolla katetaan ehdokkaan vaalikampanjan toteuttamisesta aikaisintaan kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja viimeistään kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen aiheutuneita kuluja riippumatta siitä, milloin nämä maksetaan. Lainsäädännössä rahoitus-termillä viitataan ensisijaisesti kampanjabudjettien varainhankintaan eli tulopuoleen, mutta arkikielessä ja tässä tutkimuksessa rahoituksella viitataan laajemmin kampanjoinnin kokonaistalouteen: sekä tuloihin että menoihin. Vaaleissa menestyneiltä ehdokkailta vaaditaan kampanjoinnin rahoitusjärjestelyistä julkista selvitystä, jossa bruttomääräiset tulot eli rahana, tavarana, palveluna ym. saadut suoritukset ja niillä katetut menot on eriteltävä asetelmassa 1.2. ilmenevän luokituksen mukaan. Asetelma 1.2. Suomalaisen vaalirahoituksen lakimääräiset ilmoitusperusteet * Ehdokkaat Puolueet Tulot Menot Tulot Menot Omat varat Lehtimainonta Lainat Lehtimainonta Lainat Radiomainonta Puoluetuki Radiomainonta Tuki yksityishenkilöiltä Tv-mainonta Muu julkinen tuki Tv-mainonta Tuki yrityksiltä Mainonta tietoverkoissa Tuki yksityishenkilöiltä Mainonta tietoverkossa Tuki puolueelta Muu mediamainonta Tuki yrityksiltä Muu mediamainonta Tuki puolueyhdistyksiltä Ulkomainonta Tuki muilta tahoilta Ulkomainonta Tuki muilta tahoilta Vaalilehdet, esitteet yms. Muu rahoitus Vaalilehdet, esitteet yms. Mainonnan suunnittelu Mainonnan suunnittelu Vaalitilaisuudet Vaalitilaisuudet Muut kulut Annetut avustukset Palkattu henkilöstö Hankitut toimitilat Muut kulut * Jaottelu perustuu vuosina uusittuihin normeihin. Aiemmin luokittelu oli erilainen. Juuri uusitussa puoluelaissa (683/2010) määritetään vastaavasti kampanja-ajaksi jakso, joka alkaa kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja päättyy kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen (8 ). Puolueiden keskusjärjestöjen on tehtävä julkinen selvitys, jossa eritellään kampanjoinnista aiheutuneet kulut ja niiden katteeksi hankitut varat asetelmassa 1.2. ilmenevän luokituksen mukaan (9b ). Vastaava velvoite koskee myös muita puoluetukimäärärahoista avustettuja organisaatiota (piiri- ja naisorganisaatiot).

11 7 Asetelman 1.1. muut lohkot (3. ja 7. 9.) jäävät julkisuusvelvoitteiden ulottumattomiin. Puolueiden paikallisjärjestöihin voitaisiin todennäköisesti soveltaa puoluelain puitteita. Nyt ei kuitenkaan ryhdytä arvioimaan, miten nykysäädäntö olisi sovellettavissa esim. etujärjestöjen kampanjarahoituksen määrittelyyn ja ilmoittamiseen. Joka tapauksessa ko. tahojen vaalirahoituksesta tiedetään yleensä vain sen verran, mitä ne ovat itse vapaaehtoisesti kertoneet tai mitä esim. vaalimainontaa seuraamalla on voitu päätellä. Tämä tutkimus seuraa jatkossa niitä kampanjoinnin ja vaalirahoituksen lohkoja, joille on myös osoitettu lakimääräiset julkisuusvelvoitteet. Tarkoituksena on ensinnäkin täydentää aiempia ja koota tuoreimpia tietoja puolueiden keskus- ja piirijärjestöjen (1. 2.) kampanjarahoituksesta eri vaalien yhteydessä. Samalla kartoitetaan eduskuntavaaliehdokkaiden (5.) rahoitusjärjestelyjä viime vaaleista. Lisäksi pyritään tekemään mahdollisimman kattavat selvitykset tuoreimpien kunta- ja eurovaalien (4. ja 6.) ehdokasrahoituksen olemuksesta. Tutkimustehtävä tiivistyy ensinnäkin keskeisten poliittisten toimijoiden tuoreimpiin rahoitusjärjestelyihin viime vaaleista. Miten ehdokkaat sekä puolueiden keskus- ja piirijärjestöt ovat hoitaneet rahoituksensa vuoden 2008 kuntavaaleissa, 2009 eurovaaleissa ja 2011 eduskuntavaaleissa: Kuinka paljon varoja käytetään kampanjointiin yleisissä vaaleissa? Mistä vaalibudjettien varat on hankittu? Millaisia ovat kampanjoinnin kulurakenteet? Toiseksi pyrkimyksenä on kartoittaa vastaavia perustietoja pidemmällä aikavälillä. Tarkoituksena on luoda pohja aikasarjaista tarkastelua varten keräämällä rahoitustiedot myös aiemmista vaaleista siinä määrin kuin se on enää mahdollista. Siten jatkossa tulevista vaaleista koottavat tuoreimmat rahoitustiedot voidaan aina liittää aiempiin tilastoihin indeksoinnin avulla. Miten vaalirahan määrä tulo- ja kulurakenteineen on kehittynyt vuosien varrella? Koottujen rahoitustietojen pohjalta suomalaisen järjestelmän ominaispiirteitä pyritään vertaamaan kansainvälisesti havaittuihin vaalikampanjoinnin tyypillisimpiin kehityssuuntiin.

12 Vaalirahoitus kampanjoinnin yleisen kehityksen kuvaajana Muutamissa läntisissä demokratioissa puolue- ja vaalirahoituksen tutkimuksella on jo pitkät perinteet. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Saksassa on seurattu aktiivisesti poliittisen toiminnan rahoitusta jo vuosikymmenien ajan. Useissa muissakin maissa kiinnostus aiheeseen on aktivoitunut viimeisen vuosikymmenen aikana siinä määrin, että voidaan puhua jo tutkimussuuntauksesta. Laajan tutkimusperinteen puuttuminen näkyy kuitenkin siinä, että varsinaista puolue- ja vaalirahoituksen teoriaa tai mallia ei ole vielä olemassa. Vuosituhannen alussa onkin käynnistetty mittavia kansainvälisiä vertailututkimuksia, joiden tavoitteeksi on asetettu hahmottaa teoriaa poliittisen rahoituksen seurantaa varten. Eri maiden rahoitusjärjestelmiä vertailevia tutkimuksia on toki ilmestynyt jo aiemminkin ensimmäiset ainakin 1970-luvulta alkaen. 7 Varsinaisen rahoitustutkimuksen ohessa aihetta on sivuttu monin tavoin myös muun puolue- ja vaalitutkimuksen yhteydessä. Esimerkiksi ranskalainen Maurice Duverger arvioi 1950-luvulla klassikkoteoksessaan Political Parties eräät länsieurooppalaiset sosialistiset puolueet modernin organisaation ideaalityypeiksi. Vasemmistopuolueet laajoine jäsenperustoineen ja kattavine järjestörakenteineen edustivat tehokkainta toimintamallia, johon muidenkin puolueiden oli siirryttävä kilpailuasemansa säilyttämiseksi. Duvergerin mukaan vasemmistopuolueille oli tyypillistä myös se, että rahoitus koottiin omalta jäsenistöltä pienissä erissä saatuina säännöllisinä jäsen- ym. maksuina, kun taas oikeistopuolueiden talous perustui satunnaisemmin kerättyihin suuriin ulkopuolisiin avustuksiin. Useissa vaaleja ja niiden rahoitusta tavalla tai toisella käsitelevissä hankkeissa on jo 1960-luvulta lähtien kuitenkin nähty tiettyjä yleisiä muutos- ja kehityssuuntia, jotka poikkeavat oleellisesti Duvergerin perinteisen joukkopuolueen ideaalista. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Leon D. Epstein arvioi 1960-luvun lopulla teoksessaan Political Parties in Western Democracies, että etenkin sähköisten tiedotusvälineiden kehitys tulee muutta-

13 9 maan vaalikampanjoinnin muotoja, mikä heijastuu myös puolueiden rahoituskäytäntöihin ja organisaatioperustaan. Epsteinin linjaus oli monin osin vastaveto Duvergerin edellisellä vuosikymmenellä julkaisemalle arviolle. Epstein totesi, että massapuolueen malli toimii tietyissä olosuhteissa ja historian kehitysvaiheissa, mutta kielsi joukkopuolueiden olevan moderneja tai edes välttämättömiä organisaatiomuotoja. Sen sijaan hän puolusti amerikkalaisen kevytrakenteisen vaalipuolueen käyttökelpoisuutta. Epsteinin mukaan (1979, 98) puolueorganisaatiot palvelevat aina tavalla tai toisella vaalitoimintaa. Niillä saattaa olla muitakin tehtäviä, mutta vaaleihin tähtäävä funktio on aina keskeisessä asemassa: Organization in one degree or another exists for electoral purposes. It may have other purposes as well and still be regarded as that of party, provided the electoral purposes is prominent, if not dominant. Epstein (1979, 374) arvioi 1960-luvun lopulla, että kehitys läntisissä demokratioissa johtaa puolueiden organisaatiorakenteiden merkityksen vähenemiseen: Generally I still prefer to treat declining membership, and declining significance of membership, as responsive to several counter-organizational tendencies Membership organizations had become less necessary for electoral success by the mid 1960`s And if less necessary for success, why maintain much more than a minimal organizational structure. Epstein hahmotti muutamia tekijöitä, jotka johtavat laajojen organisaatioiden kuihtumiseen. Osa syistä ja niiden vaikutuksista voidaan liittää kampanjatyylin muutoksiin ja vaalirahoituksen perusteisiin. Epsteinin keskeisin teesi tiivistyi sähköisten joukkoviestinten ja erityisesti television tekniseen kehittymiseen. Uudet tehokkaammat viestintävälineet korvaavat perinteiset tavat äänestäjien tavoittamiseksi. Uusi teknologia tuo mukanaan myös muita vaatimuksia, kuten tv-mainonnan suunnittelun, käsikirjoittamisen, teknisen tuotannon, lähettämisen, mainosten vaikutusten arvioinnin yms. Nämä edellyttävät laajempaa ammattitaitoa verrattuna perinteisiin vaalityön muotoihin, jotka on toteutettu oman organisaation joukkovoimalla ja vapaaehtoistyöllä. Uusi teknologia muine muutoksineen tekee vaalityön myös entistä kalliimmiksi eivätkä puolueiden omasta piiristä koottavat perinteiset rahoitusmuodot riitä kattamaan kasvavia kuluja. 8 Organisaation merkitystä vähentävät tendenssit tuovat mukanaan myös muita kampanjointiin heijastuvia seurauksia tai kerrannaisvaikutuksia. Ensinnäkin Epstein viittasi yhtäältä sentralisaatioon, jossa politiikan ja etenkin vaalien painopiste siirtyy perinteisestä

14 10 paikallisesta järjestötyöstä valtakunnan laajuisesti luotavaan mielikuvapolitiikkaan. Toisaalta sähköisen median kehittyessä yksittäiset ehdokkaat eivät enää tarvitse entiseen tapaan oman organisaationsa apua vaalityössä vaan vetoavat suoraan äänestäjäkuntaan. Tämä on omiaan korostamaan henkilö- ja ehdokaskeskeistä kampanjointia perinteisten puoluevetoisten ja ideologisten tunnusten kustannuksella. 9 Tuoreempaa näkemystä edustaa esim. Alan Ware vuonna 1996 ilmestyneessä teoksessaan Political Parties and Party Systems. Hän tarkasteli asiaa yhdistelemällä useiden keskeisten tutkijoiden linjauksia puoluetoiminnan kehityksestä. Ware ei allekirjoittanut Duvergerin eikä Espsteinin näkemyksiä, että puolueorganisaatioilla olisi jokin tietty ideaalimalli tai kehityssuunta. Waren mukaan taustalla on huomattavasti moninaisemmat taustavaikuttimet. Erilaiset sosiaaliset, institutionaaliset ja kilpailulliset taustatekijät tuottavat ajasta ja paikasta riippuen vaihtelevia toimintatapoja ja organisaatiomuotoja eli Waren mukaan hybridipuoleita. 10 Joka tapauksessa Warenkin mukaan puoluetoiminnan paino on siirtynyt perinteisistä muodoista kohti vaalityötä korostavaa toimintatapaa. Hän puhui mm. jatkuvasta kampanjoinnista, kun edellisen kierroksen jälkeen katse suunnataan välittömästi jo seuraaviin vaaleihin. Yleensäkin kaikessa toiminnassa otetaan huomioon tulevat vaalit. Samalla koko ajan kohoavat vaalikulut ovat kaventaneet puolueiden mahdollisuuksia panostaa muun organisaation ja toiminnan kehittämiseen. 11 Syinä jatkuvaan kampanjointiin ja kulujen kasvuun ovat sähköisen median kehittyminen ja erityisesti television luomat moninaiset mahdollisuudet suoraan kontaktiin äänestäjien kanssa. Ware arvioi 1990-luvun puolivälissä, että erityisesti henkilökohtaisiin kontakteihin perustuva kampanjointi oli menettänyt merkitystään. Lisäksi oli jo astuttu tietynlaiseen muutosvaiheeseen, jossa paino oli siirtymässä tai jo siirtynyt perinteisestä printtimainonnasta, kuten lehti-ilmoituksista, esitteistä ja julisteista, kohti kalliimpaa sähköistä kampanjointia. Muutos on korostanut taloudellisten voimavarojen merkitystä, kun organisaatioon ja jäsenistöön nojaavalla vaalityöllä ei pystytä aina luomaan vaihtoehtoista kampanjastrategiaa. Waren mukaan on kuitenkin liian yksioikoista väittää, että televisio olisi yhdenmukaistanut kampanjointia kaikkialla. Hän korosti erilaisten taustatekijöiden mukanaan tuomia eroja. Useissa maissa esim. kampanjoinnin keinoja tai sen rahoitusta on säädelty vaihtelevin tavoin, ja myös erilaiset traditiot heijastuvat vaalityöhön. Monin tavoin poikkeavia järjestelmiä edustavat esim. Yhdysvallat ja Iso-Britannia. USA soveltaa vapaiden markkinoiden

15 11 käytäntöä, mikä on johtanut suureelliseen ja ehdokaspainotteiseen kampanjointiin sähköisessä mediassa. Britanniassa taas tv-mainonnan kielto ja vaalipiirikohtaisesti asetetut matalat kampanjabudjettien katot ovat johtaneet ehdokkaiden kustannuksella puoluepainotteiseen vaalityöhön. Britanniassa rahallinen panostus on painottunut puolueorganisaatioiden sisällä keskustasolle, kun paikallista kampanjointia on perinteisesti hoidettu jalkatyönä ja vapaaehtoisvoimin (door-to-door canvassing). Lisäksi eri maiden vaihtelevat vaalijärjestelmät heijastuvat monin tavoin vaalien ilmeeseen. Esimerkiksi suljettujen listojen käytäntö keskittää kampanjoinnin puoluejärjestöille, jolloin ehdokkaiden henkilökohtainen vaalityö jää toissijaiseen rooliin. 12 Politologian ohessa kampanjointiin ja sen rahoitukseen on kiinnitetty huomiota mm. viestinnän tutkimuksessa. Esimerkiksi Suomen edellisiä eduskuntavaaleja on seurattu ns. viestinnällistymiskehityksen valossa: vuoden 2003 vaaleista Borg & Moring (2005) ja 2007 vaaleista Moring & Mykkänen (2009). Viestinnällistyneessä politiikassa vaalikampanjoita käydään yhä enemmän itsenäistyneen ja kaupallistuneen median ehdoilla. Viestinnällistymisen taustalla nähdään olevan koko yhteiskuntaa koskeva prosessi, jossa ensinnäkin tiedon ylitarjonta ja vajaa kysyntä tekevät tiedotusvälineistä halutun resurssin haltijoita. Toiseksi tiedotusvälineet professionalisoituvat ja irtaantuvat puolueiden ohjauksesta. Kolmanneksi tällaisessa tilanteessa poliitikot pyrkivät ennakoimaan toimintansa saamaa julkisuutta ja erottautumaan tavalla, joka maksimoi julkisuudesta saatavaa hyötyä on puhuttu myös julkisuuspelistä. Neljänneksi sosiaaliset muutokset ja niiden mukana äänestäjien liikkuvuus lisäävät poliittisen viestinnän vaikutusta, kun valitsijat ovat alttiimpia muuttamaan perinteisiä kantojaan tiedonvälityksen seurauksena. Viestinnällistyvässä yhteiskunnassa on nähty myös tiettyjä kehitysvaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa tiedotusvälineet nousevat tärkeimmäksi kanavaksi kansalaisten, poliitikkojen ja hallinnon välillä. Seuraavassa vaiheessa tiedotusvälineet tulevat vähemmän riippuvaisiksi poliittisista tahoista ja saavat lisää valtaa viestinnän sisällön ja uutisarvon ratkaisemiseen. Kolmannessa vaiheessa poliittiset toimijat alkavat itse mukautua medialogiikkaan vaikuttaakseen julkisuuteen ja lisätäkseen näkyvyyttään. Neljännessä vaiheessa koko poliittinen järjestelmä sisäistää medialogiikan ja alkaa itsekin noudattaa sitä. 13 Vaalien yhteydessä viestinnällistymisen yksi keskeinen seuraus liittyy kampanjoinnin korostumiseen, kun poliittiset toimijat pyrkivät erottautumaan toisistaan. Kampanjoinnin kiihtyessä vaalibudjetit kasvavat yleistä kustannustasoa nopeammin. Poliittiset toi-

16 12 mijat panostavat yleensäkin entistä enemmän mainontaan näkyvyyden lisäämiseksi ja laajentamiseksi, kun tarkoituksena on saavuttaa kaikki potentiaaliset äänestäjät. Kolmas oleellinen tekijä heijastaa vaalityön muuttunutta tyyliä, mitä ilmentää esim. negatiivinen kampanjointi ja ns. metakampanjointi, jossa julkisuus kohdistuu esim. kampanjoinnin toimintatapoihin. Yksi tyyliä kuvastava muutos liittyy ns. jatkuvaan kampanjointiin, kun poliitikot pyrkivät olemaan näkyvästi esillä koko vaalikauden jo ennen varsinaista kampanjaaikaa. Viestinnällistymisen olemusta heijastaa myös se, että poliitikot hakeutuvat viihdejulkisuuteen korvatakseen vaikutusvaltansa vähenemistä perinteisen journalismin saralla. Lisäksi yksi kehitykselle ominainen piirre liittyy vaalien henkilöitymiseen. Se näkyy esimerkiksi siinä, että puolueet rakentavat kampanjoitaan kärkiehdokkaiden varaan. 14 Edellä käsiteltyjä näkemyksiä pidemmälle kampanjoinnin muutosten mallintamisen ovat vieneet David M. Farrell ja Paul Webb. Heidän artikkelissaan Political Parties as Campaign Organizations (2000) todetaan, että puolue- ja vaalitoiminnan perusteet ovat muuttuneet oleellisesti viime vuosikymmeninä. Kun ideologiset rajalinjat ovat hämärtyneet, puoluesamastuminen on heikentynyt ja liikkuvien äänestäjien määrä on kasvanut, niin samalla puolueiden jäsenmäärät ja organisaatioperustat ovat ohentuneet. Puolueet ovat mukauttaneet toimintatapojaan ja organisaatioitaan yhä enemmän vaalityötä silmällä pitäen. Ne panostavat huomattavasti aikaa ja rahaa uuteen kampanjateknologiaan. Samalla toiminta ammattimaistuu ja painopiste siirtyy organisaation keskustason suuntaan. Huomio kiinnittyy enenevässä määrin puolueiden julkikuvaan ja yksittäisiin vaaliteemoihin perinteisten aatteellisten painostusten kustannuksella. Vaaleihin puolueista muotoillaan sopivia tuotteita äänestäjien tavoittamiseksi. Farrell ja Webb tarkastelevat kampanjoinnin muutoksia kehitysvaiheina, joita voitaisiin luonnehtia myös toisiaan seuraavina aikakausina: 1) perinteisen vaalityön aikakausi, 2) television kausi ja 3) uuden teknologian kausi. Kaikissa vaiheissa käytössä on ajalle ominaiset kampanjoinnin tyylit ja vaalityön välineet. Farrel ja Webb kuvaavat vaalityön kehitystä määrittäviä muuttujia kolmessa kategoriassa: a) tekniset, b) voimavaroihin liittyvät ja c) temaattiset ratkaisut (technical-, recource- and thematic developments). Teknistä kehitystä kuvaa yhtäältä tapa suunnitella vaalityötä ja toisaalta tapa käyttää viestintäteknologiaa kampanjoinnin välineenä. Ensimmäisessä eli perinteisessä vaiheessa vaalityön suunnittelu on vähäistä ja kampanjointi hoidetaan pääosin lehdistön ja muun painetun materiaalin, kuten julisteiden ja esitteiden, avulla. Toisessa vaiheessa vaa-

17 13 leihin uhrataan huomattavasti enemmän aikaa: valmistelut aloitetaan vähintään vuosi ennen vaaleja, ja tarkoitusta varten puolueet perustavat erillisiä suunnitteluelimiä. Viestintä keskittyy televisioon, ja huomattava määrä voimavaroja uhrataan myös puoluejohtajien sekä ehdokkaiden mediakoulutukseen. Varsinaisten vaalimainosten ohessa panostetaan suhdetoimintaan sekä yleiseen julkikuvaan ja näkyvyyteen. Kolmannessa vaiheessa puhutaan jo jatkuvasta kampanjoinnista, jota hoitavat vakiintuneet toimielimet tai jopa osastot puolueiden sisällä. Kampanjointi kanavoidaan television ohessa uuden viestintäteknologian avulla esim. internetiin sekä kaapeli- ja digitaalitekniikan tarjoamiin ratkaisuihin. Voimavaroihin viittaava kehitys liittyy puolestaan kampanjaorganisaatioiden rakenteeseen sekä erilaisten asiantuntijoiden ja konsulttien käyttöön. Perinteisen vaalityön kaudella vaalityöstä vastaavat pääosin puoluetoimitsijat sekä vapaaehtoiset jäsenet ja kannattajat. Kampanjointi hoidetaan pitkälti paikallisista lähtökohdista. Toisessa vaiheessa eli television aikakaudella kampanjan voimavaroja ja suunnittelua keskitetään yhä enemmän puolueen keskustasolle. Osin valmistelusta vastaavat puolueiden omat media-alan ammattilaiset, mutta samalla yleistyvät myös ostetut konsulttipalvelut. Kolmannessa vaiheessa vaaliorganisaatiota hoitavat puoluejohdon ympärille kootut alan täysipäiväiset ammattilaiset, joita täydennetään ulkopuolisilla konsulteilla. Lisäksi ammattimaiset toimintamallit ja rutiinit pyritään ulottamaan läpi järjestö- ja ehdokaskentän. Asetelma 1.3. Vaalikampanjoinnin kolme aikakautta* Aikakausi Vaalityö Vaalityön tekniikka: Vaalivalmistelut Mainonta / näkyvyys Perinteinen aikakausi Lyhyt vaalivalmistelu Lehtimainonta, julisteet yms. Television aikakausi Pitkä suunnittelu Televisio Uuden teknologian aikakausi Jatkuva kampanjointi TV, internet, ym. teknologia Vaalien voimavarat: Vaalityön organisointi Vaalityön tekijät Palaute Kampanjan tematiikka: Kommunikaatio Kampanjoinnin kohde Kampanjoinnin tyyli Locally / decentralized Ehdokkaat ja puolueväki Kentältä Kiertueet ja yleisötilaisuudet Perinteiset äänestäjät Propaganda Nationalization/centralization Konsultit poliitikkojen apuna Kentältä ja gallupeilla Tv-väittelyt, pressitilaisuudet Koko äänestäjäkunta Myyntikonsepti * Tässä on mallin typistetty asetelma: vrt. alkuperäinen täysversio Farrell & Webb 2000, 104. Locally with central scrutiny Vaalityön täysammattilaiset Tieteellisellä analyysillä Kohdennettu median käyttö Kaikki erikseen huomioituna Markkinointikonsepti Teemallisina ulottuvuuksina Farrell ja Webb viittaavat mm. kampanjakommunikaatioon ja ilmeeseen sekä siihen, millaiselle kohderyhmälle kampanjointi on suunnattu. Perinteisellä kaudella keskeisiä vaalityön muotoja ovat vaalikiertueet ja -tilaisuudet. Kam-

18 14 panja perustuu tietylle sosiaalisesti rajatulle kohderyhmälle suunnattuun propagandaan, kun pyritään mobilisoimaan omat potentiaaliset kannattajat. Toista vaihetta tyypittää television kasvava merkitys, ja varsinaisen vaalimainonnan ohessa pyritään lisäämään erilaista oheisjulkisuutta ja yleisnäkyvyyttä. Kärkinimien johdolla puoluetta myydään kaikkialla samalla kaavalla mahdollisimman laajan äänestäjäkunnan tavoittamiseksi (catch-all). Viimeisessä eli kehittyneimmässä vaiheessa sähköisellä medialla saadaan tavoitettua laaja yleisö, mutta sen lisäksi kampanjoinnin sisältöä pystytään valikoimaan ja muuttamaan aina tietyn kohteen ja saadun palautteen mukaan. Tässä vaiheessa kampanjointi alkaa muistuttaa pitkälle kehitettyä markkinointikonseptia. 15 Farrellin ja Webbin luokittelu kuvastaa puoluetoiminnan ja kampanjoinnin muutossuuntaa, jolle on tyypillistä teknologian kehitys, toiminnan ammattimaistuminen ja puolueen keskusorganisaation kasvava merkitys. Samalla puolueen ja erityisesti puoluejohdon julkisuuskuvasta on muotoutunut yksi oleellinen lähes vaaliteemaa muistuttava osa kampanjointia. Lisäksi kampanjoita pystytään rakentamaan ja suuntamaan entistä tarkemmin, jolloin voidaan ottaa huomioon erilaisten äänestäjäryhmien toiveita ja mielipiteitä. Vaikka kehityksen suunta on laajalti nähtävissä, niin sen toteutuminen käytännössä vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä. Kehitysvaiheet etenevät toisistaan poikkeavilla aikataululla, ja eri valtioiden lainsäädännöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen taustojen mukana osa kuvatuista ilmiöistä saattaa jäädä toisinaan kokonaan toteutumatta. Toisaalla taas modernit ja perinteiset toimintamuodot voivat olla toisiaan täydentäviä elementtejä. Farrellin ja Webbin mukaan USA:ssa kampanjointi alkoi siirtyä kolmanteen eli kehittyneen teknologian vaiheeseen 1980-luvun lopulla. Joissain Euroopan maissa vastaavia piirteitä on alkanut näkyä vuosituhannen vaihteessa. 16 Farrellin ja Webbin mukaan kampanjointi kehittyvän teknologian avulla on kallista, ja vaalikuluissa on ollut nähtävissä kasvusuuntaus. He eivät kuitenkaan puhu jatkuvasti kiihtyvästä kulujen lisääntymisestä vaan näkevät siinäkin tiettyjä kehitysvaiheita. Esimerkiksi 1970-luvun voimakkaan kasvun jälkeen 1980-luvun alussa oli tietynlainen tasaantumisvaihe. Seuraavan vuosikymmenen taitteessa kulut lähtivät jälleen nopean kasvun uralle. Eri maissa kulukehitys on toki vaihdellut huomattavasti. 17 Kaiken kaikkiaan vaaleissa on siis nähty 1960-luvulta alkaen muutamia kansainvälisesti toistuvia ilmiöitä. Osa niistä liittyy kampanjoinnin yleiseen luonteeseen ja toimintatapaan. Osaa voidaan tarkastella myös erityisesti vaalirahoituksen kannalta:

19 15 Kampanjakuluissa on selvä kasvusuuntaus Kampanjointi siirtyy enenevässä määrin sähköiseen mediaan Kampanjointi painottuu yhä enemmän puolueilta yksittäisille ehdokkaille Puolueorganisaatioiden sisällä keskustason merkitys korostuu entisestään Tässä hankkeessa on tarkoitus arvioida, miten mainitut ilmiöt ovat toteutuneet Suomessa nimenomaan vaalirahoituksen näkökulmasta. Tutkimus etenee siten, että seuraavat pääluvut keskittyvät kukin yhden vaalityypin rahoitusjärjestelyjen peruskuvaukseen: pääluku 2. vuoden 2008 kuntavaaleihin, pääluku 3. vuoden 2009 eurovaaleihin ja pääluku 4. vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Kussakin luvussa arvioidaan rahan käyttöä myös aiemmissa saman tyypin vaaleissa. Lopuksi pääluvussa 5. pyritään kuvaamaan suomalaisen järjestelmän kehitystä pidemmällä tähtäimellä. Samalla arvioidaan sitä, miten suomalaisen vaalirahoituksen ominaispiirteet vastaavat em. kansainvälisesti todennettuja kampanjoinnin ja vaalirahoituksen pitkän ajan yleisimpiä suuntaviivoja ja kehitysvaiheita Tutkimusaineistot Tutkimustehtävän vaatimat aineistot pohjautuvat ensisijaisesti julkisiin asiakirjoihin. Puolueiden keskusjärjestöiltä on vaadittu 1970-luvulta alkaen julkisia tilinpäätöksiä, joissa olisi tullut ilmoittaa myös vaalikulujen määrästä. Vuodesta 1987 lähtien ne ovat joutuneet lisäksi toimittamaan erillisen selvityksen vaalirahoituksensa tulo- ja menorakenteista. Vastaavat vaatimukset ovat koskeneet vuodesta 1987 lähtien myös puolueiden piirijärjestöjä. Asiakirjat ovat pääosin koottavissa valtioneuvoston arkistosta ja oikeusministeriöstä. Vanhimpien dokumenttien mahdollisia laadullisia puutteita joudutaan ehkä paikkaamaan puolueiden omilla arkistolähteillä. Vaaleissa valituksi tulleiden ehdokkaiden vaalirahoitustiedot ovat puolestaan koottavissa julkisista rekistereistä vuonna 2000 säädetyn vaalirahoituksen julkisuuslain myötä. Ongelmaksi jää valitsematta jääneiden ehdokkaiden rahoitus, koska heillä ei ole

20 16 asiasta yleistä ilmoitusvelvoitetta. Tältä osin tietoja kootaan muilla perusteilla eli vaalirahoituksen vapaaehtoisilla ennakkoilmoituksilla ja mediasta koottavilla tiedoilla. Tutkimuksessa siis pyritään ensi kertaa selvittämään kuntavaalien ehdokasrahoituksen perusteet. Viime (2008) vaaleista on käytössä valtuutettujen ja varavaltuutettujen viralliset vaalirahoitusilmoitukset. Lisäksi Yleisradion vaalikoneeseen vastasi huomattavan laajalti muitakin ehdokkaita, jotka arvioivat etukäteen myös vaalibudjettejaan. Tarkasteluun valitaan viisi suurinta kaupunkia ja puolet niistä kaupungeista, joiden asukasluku on Lisäksi mukaan otetaan kaikki Varsinais-Suomen kunnat sekä vastaava määrä satunnaisesti valittuja saman kokoluokan kuntia muualta Suomesta. Mukana on siis runsaat 60 kuntaa, ja otoksella pyritään kuvaamaan ehdokasrahoitusta kooltaan, sijainniltaan ja poliittisilta voimasuhteiltaan vaihtelevassa kuntakirjossa. Eurovaalien (2009) rahoitusta voidaan hahmottaa valittujen edustajien vaalirahoitusilmoituksilla. Kuva päästää täydentämään laajemman ehdokasjoukon tekemällä vaalirahoituksen virallisilla mutta vapaaehtoisilla ennakkoilmoituksilla, eri vaalikoneiden tiedoilla sekä muilla median tarjoamilla rahoitustiedoilla. Eduskuntavaaleissa on kertaalleen toteutettu koko ehdokasjoukkoa koskeva rahoitustutkimus (Venho 1999). Tuoreimpien eli 2011 vaalien yhteydessä on jälleen tarkoitus arvioida koko ehdokaskirjon rahoitusjärjestelyjä. Asiaa päästään selvittämään valituksi tulleiden edustajien pakollisilla vaalirahoitusilmoituksilla, muiden ehdokkaiden ennakkoilmoituksilla, eri vaalikoneiden tarjoamilla tiedoilla sekä muualta mediasta koottavissa olevilla aineistoilla.

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta Eduskuntavaalit Europarlamenttivaalit Presidentinvaalit Kunnallisvaalit Vuosi: Vuosi: 2009 Vuosi: Vuosi: 1. Ehdokkaan tiedot 1.1 Ehdokkaan täydellinen nimi 1.2 Arvo,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annettua

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2018 Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet

Presidentinvaalit 2018 Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet Tässä esityksessä Taustatietoa Presidentinvaaleista Arvio osallistumisen eduista ja haitoista Lyhyesti vaaliteemoista Suunnitelma keräys- ja vaalikampanjasta

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston ohje vaalirahoitusilmoituksen ja ennakkoilmoituksen tekemisestä vuoden 2017 kuntavaaleissa

Valtiontalouden tarkastusviraston ohje vaalirahoitusilmoituksen ja ennakkoilmoituksen tekemisestä vuoden 2017 kuntavaaleissa OHJE 10.10.2016 Dnro 291/40/2016 1 (6) Voimaantulo- ja voimassaoloaika: Sovelletaan 9.4.2017 pidettävien kuntavaalien vaalirahoituksen ja vaalikampanjan kulujen ilmoittamiseen. Muutostiedot: Ohje korvaa

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Annettu Naantalissa 16 päivänä heinäkuuta 2010. Laki. puoluelain muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Annettu Naantalissa 16 päivänä heinäkuuta 2010. Laki. puoluelain muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 16 päivänä heinäkuuta 2010 Laki puoluelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puoluelain (10/1969) 8, 9, 9 a ja 10 12, sellaisina kuin niistä ovat 8 ja 9 a laissa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET VAALIRAHOITUSILMOITUK- SEN TEKEMISESTÄ VUODEN 2012 KUNNALLISVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET VAALIRAHOITUSILMOITUK- SEN TEKEMISESTÄ VUODEN 2012 KUNNALLISVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (8) Dnro 43/40/2012 27.4.2012 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 28.4.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 28.10.2012 pidettävien kunnallisvaalien vaalirahoituksen ja vaalikampanjan

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Kaarina. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti Kaarina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Salo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Turku. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti Turku Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koski Tl. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti Koski Tl Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mynämäki. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti Mynämäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Somero. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti Somero Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

VARSINAIS-SUOMESSA 2012 VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keskusvaalilautakunta Sivu 1 / 11. Anja Kurki, puheenjohtaja René Blomster Heikki Leivonen Marjut Lindroos Jouko Pirttimäki

Keskusvaalilautakunta Sivu 1 / 11. Anja Kurki, puheenjohtaja René Blomster Heikki Leivonen Marjut Lindroos Jouko Pirttimäki Keskusvaalilautakunta 08.06.2016 Sivu 1 / 11 Kokoustiedot Aika 08.06.2016 keskiviikko klo 16:00-17:05 Paikka Asemakuja 2 C, kokoushuone Kotka, 3. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Anja Kurki, puheenjohtaja

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset K 19/2015 vp Valtiontalouden

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

HE LAIKSI EHDOKKAAN VAALIRAHOITUKSEN ILMOITTAMISESTA ANNETUN LAIN 3 :n MUUTTAMISESTA. TAUSTA-AINEISTOKSI HE:n EDUSKUNTAKÄSITTELYÄ VARTEN

HE LAIKSI EHDOKKAAN VAALIRAHOITUKSEN ILMOITTAMISESTA ANNETUN LAIN 3 :n MUUTTAMISESTA. TAUSTA-AINEISTOKSI HE:n EDUSKUNTAKÄSITTELYÄ VARTEN OIKEUSMINISTERIÖ 12.6.2008 HE LAIKSI EHDOKKAAN VAALIRAHOITUKSEN ILMOITTAMISESTA ANNETUN LAIN 3 :n MUUTTAMISESTA TAUSTA-AINEISTOKSI HE:n EDUSKUNTAKÄSITTELYÄ VARTEN Nykyisen lain taustasta ja erityisestä

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Esityksen / esittäjän nimi

Esityksen / esittäjän nimi 1 16.9.2014 Esityksen / esittäjän nimi Vaalit & Valtakunnallinen julkisuuskampanja Mitä kaikkea hyvää kirkko ihmisten kautta tekee, ja mihin kaikkeen äänestämällä tai ehdolle asettumalla pääsee myös vaikuttamaan.

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Kuntavaalit Kuntamarkkinat Lakiklinikka Riitta Myllymäki

Kuntavaalit Kuntamarkkinat Lakiklinikka Riitta Myllymäki Kuntavaalit 2017 Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Lakiklinikka 14.9.2016 Riitta Myllymäki Valtuutettujen lukumäärä Valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto (kuntalain 16 :n antaman harkintavallan rajoissa).

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Kalle Myllymäki 21.3.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Mediavertailu Sisältöotsikot:

Mediavertailu Sisältöotsikot: Mediavertailu Yritysmaailman viestinnän ja markkinoinnin kanavat ovat muuttumassa nopeasti. in käyttömuodot yleistyvät kovaa vauhtia samalla, kun panostus painettuun mainontaan laskee. Sisältöotsikot:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS Hyväksytty liittovaltuustossa 17. 18.5.2016 1 (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN :N 1 SOVELTAMISALA Jytyn sääntöjen 18 2 momentissa tarkoitetut liittovaltuuston jäsenet ja heille valittavat yleisvarajäsenet

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

VALTIMON KUNTA VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187

VALTIMON KUNTA VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187 Keskusvaalilautakunta, kokous nro 1/2017 17, ilmoitusasian kohta 6 /pöytäkirjan liite nro 7 Kunnanhallitus 187 16.12.2016 Kunnanhallitus 1 12.01.2017 VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187 Seuraavat yleiset vaalit

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen PUOLUERAHOITUKSEN JA EHDOKKAIDEN VAALIRAHOITUKSEN LÄPINÄKYVYYDEN LISÄÄMINEN

OIKEUSMINISTERIÖ Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen PUOLUERAHOITUKSEN JA EHDOKKAIDEN VAALIRAHOITUKSEN LÄPINÄKYVYYDEN LISÄÄMINEN OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen 11.1.2008 PUOLUERAHOITUKSEN JA EHDOKKAIDEN VAALIRAHOITUKSEN LÄPINÄKYVYYDEN LISÄÄMINEN 1. Voimassa oleva lainsäädäntö Puolueiden rahoituksesta ja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12. Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.2012 Yleistä Hieno juttu, että työeläkkeiden rahoituskysymyksiä tutkitaan

Lisätiedot

Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus

Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus Mitä se on? Sähköisessä äänestyksessä (englanniksi e voting) joko äänestys, ääntenlasku tai molemmat tehdään sähköi sesti. Mikäli äänestys on täysin sähköinen,

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia. Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017

Lisätiedot

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja FSD1360 Kansanedustajien vaalirahoitus 2003 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2004 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kansanedustajien vaalirahoitus

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Puoluehallitus 20.9.2013 1(2) ESITYSLISTA. Paikka: Kansalaistoiminnankeskus Matara, Matarasali, Matarankatu 6, Jyväskylä

Puoluehallitus 20.9.2013 1(2) ESITYSLISTA. Paikka: Kansalaistoiminnankeskus Matara, Matarasali, Matarankatu 6, Jyväskylä Puoluehallitus 20.9.2013 1(2) Piraattipuolue r.p. Syyskokous Aika: 19. lokakuuta 2013 kello 12.00 ESITYSLISTA Paikka: Kansalaistoiminnankeskus Matara, Matarasali, Matarankatu 6, Jyväskylä 1. Kokouksen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot