PÄÄTÖS. Nro 42/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/204/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 42/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/204/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan toimintaa ja jätevesien johtamista mereen koskevien päätösten lupamääräysten tarkistaminen, Kokkola HAKIJA Boliden Kokkola Oy PL Kokkola LAITOS JA SEN SIJAINTI Boliden Kokkola Oy:n (aiemmin Kemira Oyj, aiemmin Kemira Chemicals Oy) rikkihappotehdas sijaitsee Kokkolan suurteollisuusalueella (Kokkola Industrial Park, KIP) Kokkolan kaupungin Ykspihlajan kaupunginosassa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa ja ympäristölupavirastoissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUPAVELVOLLISUUS JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehdas on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1

2 momentin kohdan 4 a) perusteella. Tehtaan käytössä olevat kemikaalisäiliöt ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 5 a) perusteella. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan vesilain mukaisella päätöksellä nro 7-8/1994/3 myöntänyt Kemira Oy:lle luvan Kokkolan tehtaiden, mukaan lukien rikkihappotehtaan jätevesien johtamiseen mereen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 65/2001/3 tarkistanut vesioikeuden päätöksen lupamääräykset (Kemira Chemicals Oy:n ja Kemira Fine Chemicals Oy:n Kokkolan tehtaat). Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 04/0155/1 osittain muuttanut ympäristölupaviraston tarkistamia lupamääräyksiä. Päätöksen mukaan rikkihappotehtaan jätevesien johtamista mereen koskevien määräysten tarkistamista oli haettava uudelleen viimeistään Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamallaan ympäristönsuojelulain mukaisella päätöksellä nro 0898Y myöntänyt Kemira Chemicals Oy:lle luvan rikkihappotehtaan toiminnalle. Päätöksen mukaan hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tuli jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 4 a) ja 5 a) perusteella. VOIMASSA OLEVAT PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUS Vesilain mukainen lupa Rikkihappotehtaan jätevesien johtamista mereen koskeva Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 7-8/1994/3 on voimassa toistaiseksi. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen nro 04/0155/1 mukaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 65/2001/3 tarkistetut lupamääräykset ovat voimassa niin kauan kunnes haettavaksi määrätty päätös saa lainvoiman ellei päätöksessä muuta määrätä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 65/2001/3 lupamääräyksen 1) mukaan Kemira Chemicals Oy:n ja Kemira Fine Chemicals Oy:n Kokkolan tehtaiden yhteinen jätevesikuormitus mereen ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja: Aine Raja-arvo kg/a Elohopea 5 Fosfori 3 000

3 3 Typpi Orgaaninen hiili (TOC) Kuukausikuormitus saa olla enintään 15 % edellä mainitusta vuosikuormituksesta. Orgaanisen hiilen (TOC) jätevesikuormituksen raja-arvo määritetään yhtiön laitoksilta jätevesien selkeytysaltaaseen johdettavasta jätevedestä. Elohopea- ja TOC-kuormituksia laskettaessa saadaan vähentää otetun jäähdytys- ja raakaveden sisältämät elohopea ja TOC-määrät. Tavoitteena on, että jätevesialtaaseen johdettavien aineiden TOCpitoisuus ei ylitä arvoa 800 mg/l eikä mereen johdettavien jätevesien AOX-pitoisuus arvoa 1 mg/l. Lupamääräyksen 6) mukaan luvan saajan oli maksettava kalastuksen tuoton alenemisesta korvaukset vesialueiden omistajille vuosilta ja korvaukset ammattikalastajille vuosilta Luvan saajan oli viimeistään pantava Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa vireille jätevesistä ammattikalastajille vuoden 1998 jälkeen aiheutuneiden ja aiheutuvien, vesilain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain säännösten nojalla korvattavien vahinkojen selvittämistä ja korvaamista koskeva hakemus. Lupamääräyksen 8) mukaan luvan saajan on vuodesta 2003 lähtien kalataloudellisten vahinkojen hyvittämiseksi istutettava jätevesien vaikutusalueelle vuosittain vaellusikäistä, vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta ja yksikesäistä, keskimitaltaan 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta. Istutettavia kalalajeja voidaan muuttaa ja siikaistutukset joko kokonaan tai osittain toimeenpanna vastakuoriutuneiden poikasten istutuksin työvoima- ja elinkenokeskuksen hyväksymällä tavalla kuitenkin niin, ettei velvoitteen rahallinen arvo muutu. Ympäristönsuojelulain mukainen lupa Kaavoitus Rikkihappotehtaan toimintaa koskeva Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös nro 0898Y , on voimassa toistaiseksi. Päätöksessä on annettu jätevesien käsittelyä, johtamista selkeytysaltaaseen ja tarkkailua koskevat määräykset. Päätöksessä ei ole käsitelty vahinkoja ja korvauksia, jotka aiheutuvat toiminnan vesistöä pilaavasta vaikutuksesta. Teollisuusalueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen, (T/kem).

4 4 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja ympäristö Maaperä ja pohjavesi Rikkihappotehdas ja suurin osa kemikaalivarastosta sijaitsee Kokkolan suurteollisuusalueella Pohjanlahden rannalla Boliden Kokkola Oy:n omistamalla kiinteistöllä M500 sekä Kemira Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Lisäksi yhtiö on vuokrannut KIP Infra Oy:ltä kaksi sen omistamalla kiinteistöllä ( ) sijaitsevaa rikkihapposäiliötä. Alueella on myös useita muita kemianteollisuuden tuotantolaitoksia. Tehtaan kanssa samalla kiinteistöllä sijaitsee Air Liquide Finland Oy:n (ent. Oy Polargas Ab) ilmakaasutehdas. Lähin asutus sekä peruskoulun ala-aste sijaitsevat noin metrin päässä rikkihappotehtaasta, sen eteläpuolella. Kokkolan kaupungin ydinkeskustaan teollisuusalueelta on etäisyyttä noin 5 km. Tehdas sijaitsee harjualueella, jonka maaperä on kauttaaltaan hiekkaa. Alueella ei ole kalliopaljastumia, eikä tehdas sijaitse pohjavesialueella. Tehdasalueen itäpuolella, yli 800 metrin etäisyydellä, kulkee Patamäen I- luokan pohjavesialueen ( ) pohjaveden muodostumisalueen raja. Pohjavesialueella pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoiseen. Alueen maaperäkartoituksissa on selvinnyt, että kaupungin puolella radan varressa on maanalainen harjanne, joka jakaa pohjaveden virtauksen kahteen suuntaan. Siten alueella olevan pohjaveden virtaussuunta on koilliseen kohti merta. Luonnonsuojelukohteet Teollisuusalueen koillispuolella, noin 2,5 kilometrin etäisyydellä tehtaasta, sijaitsee Natura verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella kuuluva Rummelön Harrbådan alue (FI ), joka kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Tehtaalla valmistetaan rikkihappoa Boliden Kokkola Oy:n sinkkipasuton rikkidioksidipitoisista pasutuskaasuista. Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin tonnia 100-prosenttista rikkihappoa (H 2 SO 4 ) vuorokaudessa ja tonnia vuodessa. Keskimäärin rikkihappoa tuotetaan tonnia vuodessa, ja tuotannon arvioidaan pysyvän lähivuosina samana. Voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen rikkihappotehtaalle ei ole tehty sellaisia prosessimuutoksia, jotka olisivat vaikuttaneet päästöihin. Rikkihappotehdas on ollut vuosittain toiminnassa vuorokautta.

5 Valmistusprosessi Rikkihappotehtaalla aikaisemmin valmistetun oleumin tuotanto on lopetettu, ja sen valmistukseen liittynyt prosessilaitteisto on purettu. Sinkkipasutolta kaasulinjaa pitkin tuleva kaasu sisältää rikkidioksidia noin 7 9 tilavuusprosenttia. Kaasussa on rikkiä keskimäärin t/a. Rikkihapon valmistus tapahtuu jatkuvana prosessina kaksoiskontaktimenetelmällä. Kaasun pesu, jäähdytys ja kuivaus Kaasu puhdistetaan epäpuhtauksista ennen prosessiin syöttämistä. Elohopean poisto kaasusta tapahtuu kaasunpesussa, joka käsittää pesutornin (PT), halogeenitornin (HT) ja märkäsähkösuotimet. Märkäsähkösuotimia on kaksi ryhmää, esi- ja jälkipuhdistimet. Pesuhapon jäähdyttämistä varten on lämmönsiirtimet. Rikkidioksidikaasu jäähtyy pesuosastolla noin C:n tulolämpötilasta noin 37 C:n lämpötilaan. Ennen viemäröintiä pesuhappo neutraloidaan natriumhydroksidilla. Vuoteen 2007 saakka neutraloinnissa käytettiin kalsiumoksidia. Saostettu ja suodatettu sakka kuljetetaan kahden viikon välein sinkkipasutolle syötettäväksi takaisin prosessiin. Puhdas kostea kaasu kuivataan kuivaustornissa imeyttämällä kosteus väkevään rikkihappoon. Kuivaustornin jälkeen kaasu kulkeutuu pääkaasupuhaltimen läpi lämmönvaihtimiin, joissa kaasun lämpötilaa nostetaan, ja johdetaan konvertteriin. Kontaktointi ja imeytys Konvertterissä C:n lämpötilassa tapahtuu kaasun sisältämän rikkidioksidin hapetus rikkitrioksidiksi kaksoiskontaktimenetelmällä vanadiinipentoksidikatalyytin avulla. Konvertteri sisältää neljä katalyyttikerrosta. Kahden ensimmäisen kerroksen jälkeen kaasu johdetaan väliimeytykseen, jossa reaktiossa syntynyt rikkitrioksidi imeytetään väkevään rikkihappoon konversion parantamiseksi. Lopuksi kaasu johdetaan kahden viimeisen kerroksen kautta loppuimeytykseen. Imeytyksessä rikkitrioksidi reagoi hapon sisältämän veden kanssa rikkihapoksi. Rikkihappo laimennetaan vedellä lopulliseen väkevyyteensä valmistuksen väliastiassa ja pumpataan tämän jälkeen varastosäiliöihin. Imeytymätön kaasu johdetaan kuivaustornin tulopuolelle, eli koko konversioprosessin alkuun. Saavutettu konversioaste rikkidioksidista rikkihapoksi on ollut 99,4 99,8 %. Lämmön talteenotto Tehtaan käynnistys ja alasajo suoritetaan hallitusti kuumentamalla ilmaa lisälämpökattilassa polttamalla kevyttä polttoöljyä. Savukaasut johdetaan esilämmittimen omasta hormista ulos. Kuumentunut ilma johdetaan lämmönvaihtimeen, jonka toisiopuolella kierrätetään ilmaa. Kuumentunutta il- 5

6 maa kierrätetään prosessilaitteissa, jolloin laitteiden lämmitys tai jäähdytys saadaan suoritettua hallitusti. Varsinaiseen prosessiin ei syötetä lämpöä muutoin kuin käynnistysvaiheessa. Prosessin käynnistymisen jälkeen lämpöä syntyy rikkidioksidin hapettuessa konvertterissa rikkitrioksidiksi ja imeytystorneissa imeytettäessä rikkitrioksidia veteen. Reaktiot tapahtuvat seuraavien yhtälöiden mukaisesti. SO 2 (g) + ½ O 2 (g) SO 3 (g) ΔH = -99,0 kj/mol SO 3 (g) + H 2 O (l) H 2 SO 4 (l) ΔH = -132,5 kj/mol Rikkihappotehtaalla syntyy lämpöä noin 35 MW, joten pesupäässä pesutornin ja halogeenitornin pesuhappoja sekä happotornien (KT, VIT ja LIT) kiertohappoja on jäähdytettävä lämmönvaihtimissa. Reaktioissa syntynyt lämpö otetaan talteen kaukolämpöverkkoihin ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan omassa toiminnassa. Loput myydään alueen muille toimijoille sekä Kokkolan Voima Oy:lle kysynnän mukaan. Ylijäänyt lämpö siirretään jäähdytysveden mukana mereen. Tuotantoseisokkien aikana (n vrk/a) ostetaan korvaava energia KIP Infra Oy:ltä. Rikkihapon varastointi ja kuljetus Valmis rikkihappo varastoidaan 12:ssa säiliössä, joista 10 sijaitsee tehtaan välittömässä läheisyydessä ja kaksi varsinaisen tehdasalueen ulkopuolella jäähdytysvesialtaan lähellä. Säiliöt ovat Kemira Oyj:n omistamia ja Boliden Kokkola Oy ostaa varastointipalvelun Kemira Oyj:ltä. Varsinainen säiliöiden täyttö- ja purkutoiminta on Boliden Kokkola Oy:n vastuulla. Lähellä jäähdytysvesiallasta sijaitsevia säiliöitä käytetään pääasiassa silloin, kun happoa tuodaan tai viedään laivalla. Säiliöiden yhteenlaskettu kapasiteetti on tonnia, mutta yleensä rikkihappoa on varastoissa tonnia. Säiliöt ovat materiaaliltaan hiiliterästä, joka on maalattu ulkoista korroosiota estävällä maalilla. Eri laatuisille rikkihapoille on omat säiliönsä. Tehtaan läheisyydessä sijaitsevat säiliöt on sijoitettu happoa läpäisemättömiin suoja-altaisiin, jotka on päällystetty asfaltilla ja pinnoitettu haponkestävällä valuasfaltilla. Suoja-altaiden tilavuus on 20 % suurimman säiliön tilavuudesta. Altaat on rakennettu vuosina 2006 ja Rikkihappoa toimitetaan asiakkaille ko. aineelle suunnitelluilla säiliöautoilla, junavaunuilla, laivoilla ja putkissa. Alueella on kaksi autonlastauspaikka ja yksi junien lastauspaikka. Laivojen purkupaikka sijaitsee kahden erillisen rikkihapposäiliön läheisyydessä ns. kemikaalilaiturilla. Suurin osa rikkihaposta toimitetaan raaka-aineeksi viereisellä teollisuuskiinteistöllä sijaitsevalle Yara Suomi Oy:n kaliumsulfaattitehtaalle. Teollisuusalueen liikenne kulkee määrättyjä reittejä pitkin. Alueen liikenne on luvanvaraista, joten ylimääräistä liikennettä alueella ei ole. Rikkihapon kuljetusta koskevat tiedot vuodelta 2008 sekä kertakuljetusmäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. 6

7 Kuljetusmuoto Kuljetettu määrä, Kuljetusten Maksimimäärä t määrä, kpl Putki Auto t/auto Juna vaunua 62 t/vaunu Laiva t/laiva 7 Rikkihappotehtaan käytössä olevat varastosäiliöt: Säiliö Varastoitava Tilavuus Lisätietoja kemikaali m 3 S3 RY8903 Rikkihappo Allastettu S4 RY8904 Rikkihappo Allastettu S5 RY8905 Rikkihappo Allastettu S6 RY8906 Rikkihappo Allastettu S7 RY8907 Rikkihappo Allastettu S8 RY8908 Rikkihappo Allastettu S9 RY8909 Rikkihappo Allastettu S10 RY8910 Rikkihappo Allastettu S11 RY8911 Rikkihappo KIP Infra Oy:n alueella S12 RY8912 Rikkihappo KIP Infra Oy:n alueella S14 RY8914 Rikkihappo Allastettu S15 RY8915 Rikkihappo Allastettu RY4300 Kevyt polttoöljy 5 RY3100 Natriumhydroksidi 50 Allastettu Kevyttä polttoöljyä varastoidaan 5 m 3 :n säiliössä maavaraisen pedin päällä. Neutralointiaineena käytettävää natriumhydroksidia varastoidaan tehtaan länsisivulla 50 m 3 :n vapaasti hengittävässä terässäiliössä. Säiliötä lämmitetään sähköllä. Vuotoaltaan tilavuus on 20 % säiliön tilavuudesta. Vuotoaltaan veden poistoa varten on lämmitettävä kaivo, jossa on sulkuventtiili. Tehtaalla käytettävät/varastoitavat raaka-aineet, kemikaalit ja tuotteet: Kemikaali Pasutuskaasu, rikkinä laskettu Natriumhydroksidiliuos (50 %) Katalyytit Natriumvetysulfidi Seleeniliuos Prosessi/ käyttö Vaarallisuusluokka, tyypillisesti Kertavarastointi m 3 Keskimääräinen käyttö, t/a Raaka-aine Pesuhapon neutralointi Katalyytti Elohopean saostus Elohopean saostus R R63, R22, R36, R48/20, R52/53, R <40 m 3 R23/25, R m 3

8 8 Elohopean Koksimurske suodatus Suolahappo, Ioninvaihtimen R34, R37 0, % elvytys Pesuhapon R26/27/28, Hyötykäyttö sakka R33, R50/53 Rikkihappo Tuote R t Vedenhankinta ja viemäröinti Rikkihappotehtaalla käytettävä talousvesi tulee KIP Service Oy:n vedenpuhdistamolta, joka ottaa vetensä Öjan järvestä. Jäähdytysvetenä käytettävä merivesi tulee teollisuusalueelle merivesipumppaamon kautta. Rikkihappotehtaalle tulevat ja poisjohdettavat vedet vuonna 2008: Tehtaalle tulevat vedet Määrä m 3 /a Tehtaalta poistuvat vedet Määrä m 3 /a Merivesi Jäähdytysvesi Talousvesi Raakavesi Prosessijätevesi Merivettä käytetään lämmönvaihtimissa rikkihapon jäähdytykseen. Raakavettä käytetään 90 % kaasunpuhaltimien jäähdytykseen ja loput 10 % pesuhapon laimennukseen. Talousvettä käytetään pääasiallisesti SO 3 - kaasun imeytykseen. Rikkihappotehtaalla muodostuvat jäähdytysvedet johdetaan KIP Infra Oy:n omistamien pääviemäreiden/kanavien kautta selkeytys- ja jäähdytysvesialtaisiin. Hulevedet johdetaan alueen sadevesikaivojen kautta viemäriin ja siitä selkeytys- ja jäähdytysvesialtaisiin. Taulukon vesimäärissä ei ole huomioitu esimerkiksi sinkkitehtaalta johdettavan kaasun mukana tulevaa kosteutta, eikä tuotteen mukana poistuvaa vesimäärää. Energian käyttö ja energiatehokkuus Rikkihappotehdas käyttää energialähteenä sähköä prosessin eri vaiheissa, kuten pääkaasupuhaltimissa ja pumpuissa. Kevyttä polttoöljyä käytetään ainoastaan prosessin ylös- ja alasajoon useita päiviä kestävien tuotantoseisokkien aikana. Tehtaan energian kulutus vuosina : Vuosi Sähkö (TJ/a) Kevyt polttoöljy (TJ/a) ,1 0, ,6 0, ,1 0, ,9 0, ,8 0, ,7 0, ,4 0,67

9 Tehdas tuottaa kaukolämpöä alueen muille toimijoille sekä Kokkolan Voima Oy:lle. Aiempina vuosina kaukolämpöä tuotettiin tuotantoseisokkien aikana raskasöljykäyttöisillä varalämpökattiloilla. Kattilat siirtyivät vuonna 2005 Onepoint Oy:n (nykyinen KIP Infra Oy) omistukseen. Muille tuotetun kaukolämmön määrä: 9 Kaukolämmön vastaanottaja Kokkolan Voima Oy Tehdasalue MWh (= 248 TJ) MWh (= 105 TJ) Boliden Kokkola Oy on liittynyt energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Rikkihappotehtaan energian käytön tehokkuus ja tehostamiskohteet on kartoitettu vuosina 2002 ja Oleellisia parannuskohteita toiminnassa ei kartoituksissa löytynyt. Mahdollisista säästökohteista on toteutettu materiaalinvaihtoja, ja sähkökäyttöisten laitteiden toimintoja on tarkasteltu oikean toiminta-alueen löytämiseksi. Merkittäviä säästöjä energian kulutuksessa ei kuitenkaan voida saavuttaa ilman suuria investointeja. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan toiminnassa käytettävät laitteet ja prosessit edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Rikkihapon tuotanto sisältyy "Epäorgaaniset peruskemikaalit ammoniakki, hapot, lannoitteet BAT" -vertailuasiakirjaan. Rikkihappotehtaalla käytössä olevaa kaksoiskontaktimenetelmää pidetään alalla parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Vertailuasiakirjassa on esitetty BAT-tasot konversioasteelle sekä rikkidioksidi- ja rikkitrioksidipäästöille. BAT:n vaatimukset Koko toimialaa koskevat BAT-kriteerit Säännöllisen energiaselvityksen tekeminen. Tärkeimpien parametrien valvonta. Massan tasapainon vakiinnuttaminen ja säilyttäminen typen, fosforihapon, höyryn, veden ja hiilidioksin osalta. Energiahäviöiden minimointi: Ylimääräisen höyryn kehittymisen minimointi sopivan höyrylaitteiston avulla; Ylimääräisen lämpöenergian käyttäminen omassa toiminnassa sekä myyminen ulkopuolelle; Höyryn käyttö viimeisenä vaihtoehtona sähkön tuotannossa. Tehtaan tiedot Tehtaan energiankulutusta seurataan jatkuvatoimisesti. Uusia energian hyödyntämiskohteita selvitetään. Kemira Oyj on liittynyt lokakuussa 2008 energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Prosessin valvonta tehdään automaatiojärjestelmän avulla ja tiedot tallennetaan järjestelmään. Järjestelmän avulla seurataan eri parametrien suhdetta ja syöttömääriä. Ylimääräinen lämpöenergia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan omassa toiminnassa ja loput myydään alueen muille toimijoille sekä Kokkolan Power Oy Ab:lle kysynnän mukaan. Mikäli ko. lämpöä ei otettaisi hyötykäyttöön, kyseinen lämpömäärä jouduttaisiin tuottamaan muulla tavoin. Höyryä ei kehitetä eikä käytetä tehtaalla.

10 10 Tuotannon ympäristötehokkuuden parantaminen seuraavien tekniikoiden yhdistelmillä: Massavirtojen kierrätys tai johtaminen uusiin käyttökohteisiin; Laitteistojen tehokas yhteiskäyttö; Integroidun lämmönkäytön lisääminen; Polttoilman esilämmitys; Lämmönvaihtimien tehokas huolto; jätevesimäärän ja -päästöjen vähentäminen lauhde-, prosessi- ja pesurivesien kierrätyksellä; Kehittyneen prosessinohjausjärjestelmän käyttö; Kunnossapito. Raaka-ainetta ei voida kierrättää. Levylämmönvaihtimet pestään ja huolletaan vuosiseisokeissa. Lämmönvaihtimien kuntoa seurataan paine-eroja vuotomittauksilla, mikä mahdollistaa lämmönvaihtimen tehokkuuden ja vaihtovälin optimoimisen. Tuotannon kulkua seurataan automaatiojärjestelmien avulla. Tehtaan laitteet ovat ennakkohuoltojärjestelmän piirissä, jolloin kunnossapito hoidetaan säännöllisesti. Rikkihapon tuotantoa koskevat erityisvaatimukset Uusiutuvan energian käyttö (samalla tuottaa energiaa) BREFissä lueteltujen tekniikoiden käyttö: Kaksoiskontakti/absorptio; Yksöiskontakti/absorptio; Viidennen katalyyttipedin lisääminen; Cesium-katalyytin käyttö; Yksinkertaisesta kaksoiskontaktimenetelmään siirtyminen; Märkä ja märkä/kuiva menetelmän yhdistelmä. SO 2 -päästöjen jatkuva seuranta konversioasteen ja päästöjen määrittämiseksi. SO 3 /H 2 SO 4 -sumujen minimointi ja vähentäminen käyttämällä BAT:n määrittelemien tekniikoiden yhdistelmiä: Laajojen kondensaatioalojen käyttö; Riittävä happojakauma ja kiertoarvo; Korkean toiminnan kynttiläsuodattimien käyttö absorption jälkeen; Kiertävän määrän tarkkailu; Absorberihapon konsentraation ja lämpötilan tarkkailu; Puhdistus/vähennystekniikoiden käyttö märkäprosessissa kuten ESP, WESP, venturipesuri. NOx-päästöjen minimointi ja vähentäminen. Poistokaasujen kierrätys tuotannon ja kontaktin kautta. Tuotannossa muodostuva lämpöenergia otetaan talteen omaan käyttöön ja ylimääräinen osa myydään muille käytön mukaan. Tehtaalla on käytössä kaksoiskontaktimenetelmä rikkihapon valmistuksessa. Tehtaan päästömääriä seurataan jatkuvatoimisesti sekä laboratorion tekemien kuukausimittauksien avulla. Imeytystornien hapon väkevyyksiä seurataan jatkuvatoimisesti. Imeytystorneissa on käytössä kynttiläsuotimet pisaranerotukseen. Konversioastetta seurataan säännöllisesti. Tehtaan pienet NOx-päästöt muodostuvat kevyen polttoöljyn poltosta. NOx-päästöjä seurataan tehtaan toimesta kuukausittain. Kaikki SO 2 -kaasut johdetaan lämmönvaihtimien ja konvertterin kautta väli- ja loppuimeytykseen ennen niiden johtamista ulos.

11 BAT-arvojen vertailu Kokkolan rikkihappotehtaan keskimääräisiin arvoihin: 11 Parametri Kaksoiskontaktitehtaiden BAT-tasot Kokkolan tehtaan keskimääräiset arvot vuosina Konversioaste, % 99,7 99,92 99,6 Rikkidioksidipäästö, kg SO 2 /t H 2 SO 4 1,7 3,3 2,26 SO 2, mg/m 3 (n) ,1 SO 3, mg/m 3 (n) ,1 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Rikkihappotehtaalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka sisältää ISO 9001:2008 laatu-, ISO 14001:2004 ympäristö- ja OHSAS 18001:2007 turvallisuusjärjestelmät. Toimintajärjestelmän piirissä ovat rikkihapon valmistus, varastointi ja toimittaminen. Viimeisin ulkoinen auditointi on suoritettu Lloyd s Register Quality Assurance Ltd:n toimesta Toimintajärjestelmän tarkoituksena on ohjata ja varmistaa, että tuotteet toimitetaan asiakkaille virheettöminä sopimuksen mukaisesti. Lisäksi järjestelmän tavoitteena on sekä teknisen että toiminnallisen laadun, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun varmistaminen ja jatkuva parantaminen. LAITOKSEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt viemäriin ja altaisiin Rikkihappotehtaalta johdetaan alueen selkeytys- ja jäähdytysvesialtaisiin puhdistettuja prosessijätevesiä sekä jäähdytysvesiä ja saniteettivesiä. Prosessijätevedet muodostuvat SO 2 -kaasun pesusta ja ne sisältävät elohopeaa sekä jonkin verran muita epäpuhtautena kaasun mukana happotehtaalle tulevia metalleja. Rikkihapon jäähdytykseen lämmönvaihtimissa käytetään merivettä, joka ei joudu kosketuksiin kemikaalien kanssa. Jätevedet yhdistyvät jäähdytysvesien kanssa pääviemärissä. Rikkihappotehtaalta selkeytys- ja jäähdytysvesialtaisiin johdetut vesimäärät vuosina : Vuosi Prosessijätevesi m 3 Jäähdytysvesi m 3 Kokonaisvesimäärä m

12 12 Jätevesien puhdistaminen SO 2 -kaasunpesuvesien sisältämä elohopea otetaan talteen nelivaiheisessa käsittelyketjussa. Käsittelyssä on seuraavat vaiheet: saostus, laskeutus, suodatus ja ph-säätö. Käsitelty vesi johdetaan viemärin kautta selkeytysja jäähdytysvesialtaaseen ja edelleen mereen. Rikkihappotehtaalle tuleva kaasu kondensoidaan ja muodostuneet pisarat ja muut epäpuhtaudet pestään pesutorneissa, jolloin muodostuu ns. pesuhappoa, josta saostetaan elohopea ja muita metalleja. Saostus tapahtuu kahdessa vaiheessa. Pesutorniin lisätään seleeniä, joka saostaa elohopean pesuhappoon. Pesutornista pesuhappo johdetaan S200-säiliöön. Pesuhappoliuoksen ph on noin 1 2. Rikkihappotehtaalla on varalla kolme saostusallasta korvaamassa S200-säiliötä mahdollisten laitteistohäiriöiden aikana. Suodattimena käytetään säiliöön asennettua levysuodinta (2 kpl ns. Funda-suodinta). Suodatuksen apuaineena käytetään kivihiilikoksia. Suotimen rakenteen vuoksi repeämä suodatinkankaassa tai suodinkakun halkeama aiheuttaa suodattamattoman hapon vuodon. Suotimelta poistuvassa linjassa on näkölasi, josta vuoto havaitaan heti värin muuttuessa sameaksi. Lisäksi S50 päällä on sukalla varustettu EATON-suodatin, joka tukkeutuu jos suodattamatonta pesuhappoa pääsee funda-suodattimen läpi. Suotimen sakka tyhjennetään noin kerran päivässä. Suodatettu kirkas liuos johdetaan puskurisäiliöön S50. Säiliöön johdetaan natriumhydroksidia, jolla liuos neutraloidaan ennen sen johtamista viemäriin. Neutralointiaineena käytettiin vuoteen 2007 saakka kalsiumoksidia. Siirtyminen natriumhydroksidin käyttöön on vähentänyt tehtaan jätevesien kiintoainepäästöjä ja samalla selkeytysaltaiden ruoppaustarvetta. Elohopean saostusprosessin puhdistustehokkuus rikkihappotehtaalla on 99,9 %. Puhdistettavassa hapossa oli vuonna 2008 elohopeaa kg ja viemäröitävässä suodoksessa 1,84 kg. Ennen toukokuuta 2007 pesuhappo neutraloitiin vasta viemärissä eikä kiintoainemäärissä otettu huomioon muodostuneen kipsin määrää. Viemärissä ei myöskään ollut kiintoaineen mittausta. Kalsiumoksidista ja haposta muodostunutta kipsiä syntyi aiemmin noin t/a. Prosessimuutos otettiin käyttöön toukokuussa 2007 ja tämän jälkeen kaikki tehtaalta tuleva kiintoaine on mittauksissa mukana. Kiintoaineen määrä näyttää taulukon perusteella kasvaneen, mutta todellisuudessa kiintoainepäästö on vain noin 1 % aiemmasta. Rikkihappotehtaan prosessijätevesien (ei sisällä jäähdytysvesiä) laatu ja kuormitus selkeytys- ja jäähdytysvesialtaisiin vuosina : Vuosi Kokonaiselohopea Arseeni Kadmium Sinkki Kiintoaine Jätevesimäärä kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l m ,4 0, ,3 21,2 0, , , ,7 0, ,8 8,1 0, , ,

13 2006 1,8 0, ,8 5,3 0, , , ,8 0, ,0 5,3 0, , , ,8 0, ,0 9,2 0, , , ,5 0,19 34,4 0,5 9,8 0, , , ,1 0,09 39,5 0,5 2,7 0, , , Päästöt mereen Selkeytys- ja jäähdytysvesialtaat Rikkihappotehtaan vedet kulkeutuvat viemärissä kanavaan, jossa ne yhdistyvät alueen muiden laitosten jätevesien kanssa ja kulkevat selkeytys- ja jäähdytysvesialtaiden kautta purkupisteeltä mereen. Purkupisteestä mereen käytetään nimeä ylivuotokynnys. Altaissa vesistä laskeutuu kiintoaineita pohjaan. Altaat ruopataan aika ajoin. Selkeytysaltaasta vesi kulkee jäähdytysvesialtaaseen ylivuotona ja jäähdytysvesialtaasta mereen alivuotona. Alueella on kaksi selkeytysallasta, joista vain toinen on käytössä toista kunnostettaessa. Jäähdytysvesialtaan pinta-ala on noin m 2 ja selkeytysaltaan noin m 2. Altaiden varastokapasiteetiksi on arvioitu noin m 3 ja veden viipymä altaissa on 1-2 vuorokautta tehtaiden jäähdytysvesitarpeista riippuen. Mikäli viemäriin pääsee kulkeutumaan haitallisia aineita, purkupisteen sulkemisen jälkeen varoaikaa on tuntia, minkä aikana voidaan järjestää esim. ylimääräistä neutralointia. Kanavassa juuri ennen selkeytysallasta on öljypuomi, jolla voidaan pysäyttää altaaseen kulkeutunut öljy. Lisäksi alueella on varalla kaksi öljypuomia, joita voidaan käyttää tarvittaessa. Tehdasalueella on erillinen ns. katastrofiallas, jonka tilavuus on m 3. Altaaseen voidaan johtaa kaikki vedet esim. säiliövuototilanteessa Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikkien tehtaiden (KIP eteläinen) päästöt mereen ja niiden muodostuminen vuosina sekä Kemira Fine Chemicals Oy:n ja Kemira Chemicals Oy:n voimassa olevassa jätevesien johtamista mereen koskevassa päätöksessä määrätyt yhteiset rajaarvot: Rajaarvo (kg/a) Arseeni kg/a Tulevien vesien kuormitus Tehdasalueen kuormitus Kokonaiskuormitus Kadmium kg/a Tulevien vesien kuormitus Tehdasalueen kuormitus Kokonaiskuormitus 11,4 2,49 13,9 4,3 6,1 10,4 4,9 3,4 8,3 4,7 10,2 14,9 5,7 6,7 12,4 4,4 2,9 7,3 Sinkki kg/a Tulevien vesien kuormitus Tehdasalueen kuormitus Kokonaiskuormitus

14 14 Kiintoaine t/a Tulevien vesien kuormitus Tehdasalueen kuormitus Kokonaiskuormitus , kok-n kg/a Tulevien vesien kuormitus Tehdasalueen kuormitus Kokonaiskuormitus kok-p kg/a Tulevien vesien kuormitus Tehdasalueen kuormitus Kokonaiskuormitus Elohopea kg/a Tulevien vesien kuormitus Tehdasalueen kuormitus Kokonaiskuormitus 0,41 1,61 2,02 0,31 1,91 2,22 0,20 1,20 1,40 0,42 3,04 3,46 0,31 7,86 8,17 0,19 3,88 4,07 5 (netto) Kemira Chemicals Oy:n rikkihappotehtaan toimintaa koskevassa Länsi- Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa on erikseen määrätty raja-arvot tehtaalta selkeytysaltaaseen johdettavalle elohopeakuormitukselle ja altailta mereen johdettavalle elohopeapäästölle. Tehtaalta selkeytysaltaaseen johdettavan elohopeakuormituksen raja-arvo on häiriötilanteita mukaan ottamatta 5 kg/a ja selkeytysaltaalta mereen johdettavan elohopeapäästön raja-arvo nettokuormituksena 5 kg/a ja korkeintaan 0,75 kg/kk. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Rikkihappotehtaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Tunnistettuina mahdollisina päästölähteinä ovat rikkihapposäiliöiden ja - putkilinjojen vuodot ja rikkihapon lastaustapahtumat. Lisäksi on elohopeapitoisten sakkojen siirroissa pieni mahdollisuus elohopean pääsyyn maaperään. Rikkihapon pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty allastamalla rikkihapposäiliöt haponkestävällä materiaalilla. Altaat on rakennettu vuosina Rikkihappotehtaan alue ja tiet on asfaltoitu. Päivittäisillä valvontakierroksilla ja ennakkohuoltotoimenpiteillä pyritään havaitsemaan mahdolliset vuodot jo ennalta. Lisäksi viemäreiden phmittaukset on kytketty automaatiojärjestelmään. Rikkihapon lastaustapahtuma on ohjeistettu ja kytketty automaatiojärjestelmään. Tiedot pilaantuneesta maaperästä ja sen käsittelystä Aikaisemmin käytössä olleiden rikkihappotehtaiden II IV alueelta on kartoitettu ja saneerattu maaperää vuosien aikana. Saneerauksen aikana maata vaihdettiin m 3 ja se sisälsi elohopeaa keskimäärin 124 ppm (kuiva-aine). Elohopean kokonaismäärä oli kiloa. Syksyn 2001 aikana poistettiin loput pilaantuneesta maaperästä alueelta, jolla on sijainnut vanha rikkihappotehdas I. Yhteensä 4 047,5 tonnia (3 000 m 3 ) maata vaihdettiin. Maan elohopeapitoisuus oli keskimäärin 25,8 ppm

15 Päästöt ilmaan (kuiva-aineena). Elohopean kokonaismäärä oli 104 kiloa. Maata poistettiin lähinnä pinnasta (20 40 cm). Jäljelle jääneen maan elohopeapitoisuus oli alle 5 ppm. Pilaantunut maa-aines kuljetettiin Boliden Kokkola Oy:n läjitysalueelle. Alueet, joilta poistettiin maata, täytettiin puhtaalla maalla, ja niille istutettiin nurmikko vuonna Vuonna 2005 rikkihappotehtaan alueelta tutkittiin maaperää rikkihapposäiliöiden allastusprojektin yhteydessä. Vuonna 2006 maaperää vaihdettiin noin 5 m 3 :n alueelta, vanhan putken pään vuodon takia. Pilaantunut maaaines kuljetettiin Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle, ja alue täytettiin puhtaalla maalla. Rikkihappotehtaan poistokaasut johdetaan ilmaan 90 metriä korkean piipun kautta. Poistokaasujen epäpuhtauksia ovat rikkidioksidi ja rikkitrioksidi, rikkihappopisarat sekä typenoksidit (NO X ). NO X -päästöt muodostuvat öljyn poltosta pasutusprosessissa. Rikkihappotehtaalla kevyen polttoöljyn käytöstä syntyviä savukaasuja ei johdeta piippuun vaan savukaasukanavaa pitkin ulos. Rikkihappotehtaan päästöt ilmaan vuosina : 15 Päästö SO 2 t/a SO 3 t/a 6,8 3,6 9,9 4,7 11,9 SO 2 kg/tt 1,77 1,67 1,96 1,91 2,58 SO 3 kg/tt 0,016 0,011 0,033 0,015 0,036 NO x g/m 3 (n) 0,024 0,026 0,029 0,026 0,023 Rikkihappotehtaan voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty rajaarvo rikkiyhdisteiden ominaispäästölle 100 %:ksi rikkihapoksi laskettuna. Raja-arvo on enintään 3 kg (SO 2 ) laskettuna tuotetonnia kohden. Lisäksi tavoitearvoksi on asetettu korkeintaan 2 kg (SO 2 ) tuotetonnia kohden. Toiminnanharjoittaja on lisäksi velvoitettu mittaamaan tehtaan päästöjä ulkopuolisen mittaajan toimesta kolmen vuoden välein. Tehtaalle tulevassa kaasussa on noin tonnia rikkiä ja ulosmenevässä kaasussa noin 250 tonnia rikkiä. Koko tehtaan prosessi toimii tavallaan pasutuskaasujen puhdistuslaitteistona. Lisäksi happotornien yläosassa on pisaranerottimet, jotka muodostavat happosumusta suurempia pisaroita, jotka palautuvat takaisin happotorniin. Päästöjen suuruuteen vaikuttavat laitevuotojen lisäksi muun muassa vanadiinipentoksidikatalyytin aktiivisuus, reaktiolämpötila ja kaasun määrä sekä kaasun SO 2 -pitoisuus. Suurimmat pitoisuudet muodostuvat laitosta käynnistettäessä, jolloin rikkidioksidin konversio rikkihapoksi on puutteellista johtuen katalyyttireaktion alhaisesta lämpötilasta. Rikkidioksidipäästö on alueellisesti merkittävä. Tehtaan päästö oli vuonna 2008 noin 62 % Kokkolan seudun kokonaispäästöistä. Muita tehtaalta ilmaan johdettavia päästöjä ovat typenoksidit, rikki-

16 trioksidi sekä pisaramuodossa oleva rikkihappo. Tehtaan SO 2 -päästöihin voidaan vaikuttaa prosessin ohjauksella ja optimoinnilla. Kokkolan rikkidioksidipäästöjen jakauma 2008: Laitos %-osuus Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehdas 62 Fortum Power and Heat Oy 17 Kokkolan Voima Oy 9 Yara Suomi Oy 4 TETRA Chemicals Europe Oy 2 Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas 1 Muut 5 Rikkihappotehtaalla on tehty ulkopuolisen päästömittaajan toimesta päästömittauksia prosessista vapautuvista kaasuista ja Mittaukset on suoritettu normaaleissa tuotanto-olosuhteissa. Yhteenveto rikkihappotehtaan päästömittauksista: Suure Yksikkö Rikkihappotehdas pesurin jälkeen Hiukkaset - pitoisuus - päästö mg/m 3 (n), kostea kg/h, kostea <3 < 0,3 16 <3 < 0,3 SO 2 - pitoisuus - pitoisuus - päästö ppm (kuiva) mg/m 3 (n) (kuiva) kg/h , ,2 NO X - pitoisuus - pitoisuus NO 2 :na - päästö NO 2 :na ppm (kuiva) mg/m 3 (n) (kuiva) kg/h , ,5 Melu Rikkihappotehtaan melupäästöt on mitattu Kokkolan suurteollisuusalueen yhteisen meluselvityksen yhteydessä, jossa kartoitettiin koko teollisuusalueen aiheuttamaa melua. Rikkihappotehtaalla mitatun merkittävin melupäästölähteen (SO 3 ulospuhallus) äänitehotaso oli 98 db. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteet pakataan ja varastoidaan siten, että pakkauksista jäte ei valu, vuoda tai muuten leviä ympäristöön eikä likaa kuljetuksessa käytettävää kalustoa. Erilaiset jätejakeet varastoidaan omiin astioihinsa siten, etteivät ne sekoitu keskenään.

17 Rikkihappotehtaalla noudatetaan hakemuksen liitteen "Jätteen käsittelyohje" mukaisia menettelyjä. Tehdas vastaa alueellaan syntyvästä jätteestä ja sen toimittamisesta kierrätykseen, uusiokäyttöön tai loppusijoituspaikkaan. Rikkihappotehtaalla syntyvät jätteet ja niiden jatkokäsittely: 17 Jätelaji Määrä, t/a EWC-koodi Vastaanottaja Kaatopaikkajäte 5, Ekorosk Oy Biojäte 1, Ekorosk Oy Energiajäte 4, Ekorosk Oy Paperi ja pahvi 1, Lassila & Tikanoja Rauta- ja teräsromu 20, Kruunupyyn Romu Oy Ab Lyijy 12, Kruunupyyn Romu Oy Ab Puu 1, L&T Elohopeapitoinen prosessijäte 21, Boliden Kokkola Oy Käytetty voiteluöljy 1, L&T Öljynsuodatinjäte 0, L&T Raskasmetalliparistot 0, L&T Katalyyttimassat 56, Ekokem Oy Ab Alumiini 0, Kruunupyyn Romu Oy Ab Hiekkapuhallushiekka L&T Rikkihappotehtaalla syntyneistä jätteistä teollisuusalueella hyödynnetään käyttökelpoiset kuormalavat sekä telinepuutavarat. Osa tuotannossa syntyvästä elohopeapitoisesta jätteestä pystytään hyödyntämään Boliden Kokkola Oy:n toiminnassa. Kaikki hyödyntämiskelpoiset jätejakeet kuljetetaan niitä hyödyntäville tahoille. Ongelmajätteet Rikkihappotehtaan prosessissa syntyy elohopeaa sisältäviä jätteitä, mm. seuraavissa vaiheissa: - pesuhapon suodatuksessa syntyvä suodatusjäte - kaasulinjan kondenssisuppilosta (suppilo 6) kerättävä kondenssihappo - pesuhappoaltaaseen saostettu allassakka. Fundasuotimien elohopeapitoinen sakka toimitetaan Boliden Kokkola Oy:n sinkkipasutolle hyödynnettäväksi. Sakka syötetään prosessiin sinkkirikasteiden mukana. Pasuton yhteydessä olevalla elohopean poistolaitoksella elohopea otetaan talteen ja tislataan puhtaaksi elohopeaksi. Talteen saatu elohopea kuljetetaan tällä hetkellä Saksaan stabiloitavaksi ja loppusijoitettavaksi. Kaasulinjan kondenssihappo kerätään kondenssihapposäiliöön, josta se pumpataan automaattisesti takaisin Boliden Kokkola Oy:lle. Pesuhappoallas tyhjennetään allassakasta altaan kunnostuksen yhteydessä tai tarpeen vaatiessa. Allassakka toimitetaan hyödynnettäväksi Boliden Kokkola Oy:n sinkkipasutolle. Muut mahdollisesti elohopealla kontaminoituneet jätteet, jotka eivät sovellu hyödynnettäväksi sinkkitehtaan prosessissa, mm. prosessin puhdistusjätteet, loppusijoitetaan sinkkitehtaan jätealueelle ympäristöluvan mukaisesti.

18 18 Käytöstä poistettu kontaktimassa (katalyyttimassat) toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle hävitettäväksi. Sähkösuotimien öljylukoista poistettu ns. kondenssiöljy kerätään esisuodattimien alapuolella olevaan muovikonttiin, josta se edelleen toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Kiinteät rasvat ja kiinteät tai tahnamaiset öljypitoiset jätteet, öljyiset trasselit ja rätit, öljyiset letkut, vaseliini ja tms. kerätään kannellisiin merkittyihin keräysastioihin. Keräysyrittäjä toimittaa astiat alueelta ongelmajätelaitokselle lähtevän kuorman mukana hävitettäväksi. Pienparistot, NiCd-akut ja käytöstä poistetut loisteputket kerätään niille osoitettuun paikkaan. Muiden satunnaisten ongelmajätefraktioiden hävittäminen tarkastellaan tapauskohtaisesti. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Rikkihappotehdas sijaitsee teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella, jolla sijaitsee myös muita teollisuuslaitoksia. Teollisuus on toiminut samalla alueella jo 1940-luvulta lähtien, joten maisemallinen vaikutus viihtyisyyden näkökulmasta on vähäinen. Lähin asutus sijaitsee noin metrin päässä tehtaasta sen eteläpuolella. Tehtaalla ei ole yleistä viihtyisyyttä heikentäviä vaikutuksia, eikä ihmisten terveyteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Rikkihappotehtaan haitallinen vaikutus luontoon maisemallisesti on vähäinen, sillä tehdasrakennukset on rakennettu teollisuusalueelle jo luvulla. Rakennettuun ympäristöönkään ei ole haitallista vaikutusta, sillä alueella sijaitsee vain muita teollisuus- ja varastorakennuksia. Tehdas on toiminut vuodesta 1945, joten sen toiminnalla ei voida olettaa olevan heikentäviä vaikutuksia alueen luontoon. Tätä tukee myös se, että tehtaan päästöt ovat vuosien aikana vähentyneet parempien tekniikoiden käyttöönoton avulla. Päästöjen vaikutuksia luontoon arvioidaan Kokkolan alueen eri yhteistarkkailuohjelmissa. Merialueen tarkkailussa on selvitetty alueen vesistön tilaa 1970-luvulta lähtien. Ilmanlaadun tarkkailuohjelman lisäksi on tehty bioindikaattoritutkimuksia alueen ympäristössä. Vaikutukset merialueeseen ja sen käyttöön Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat tehdasalueen poistovesien lisäksi kaupungin asumajätevedet sekä muiden teollisuuslaitosten jätevedet. Rikkihappotehdas osallistuu Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun. Merialueen yhteistarkkailu on aloitettu jo 1970-luvulla. Tarkkailutuloksista kootaan vuosittain raportti sekä neljän vuoden välein laajempi yhteenvetoraportti.

19 Entisen Kemira Chemicals Oy:n alueen jätevesien mukana merialueelle on johdettu lähinnä fosforia, kiintoainetta, fluoridia ja elohopeaa. Kuormitustietoja on vuodesta Kemiran alueelta johdettu fosfori- ja elohopeakuormitus on pienentynyt 1970-luvulta 2000-luvulle ja fluoridikuormitus on loppunut kokonaan. Veden laatu Näkösyvyys on parantunut 1980-lukuun verrattuna selvästi. Yli 4 metrin näkösyvyysvyöhyke on työntynyt lähemmäs rannikkoa. Merialue, kuten myös Ykspihlajanlahti, oli rehevimmillään 1990-luvun alussa, josta rehevyys on a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vähentynyt puoleen. Kokonais- ja ammoniumtypen talvipitoisuudet ovat nykyisin vain murto-osa 1970-luvun ja osittain vielä 1980-luvunkin pitoisuuksista. Ammoniumtypen avovesiajan pitoisuustaso on myös laskenut selvästi 1980-luvun tasosta, jolloin se oli korkeimmillaan. Fosforipitoisuudet olivat 1990-luvun alussa korkeimmillaan. Puhdistustehojen parantuminen ja sen myötä pistekuormituksen väheneminen havaitaan talvisten fosforipitoisuuksien pienentymisenä purkualueilla. Talvi- ja avovesiajan fosforitasossa ei ole suurta eroa. Kokkolan merialueen veden ja sedimentin laatu on parantunut jätevesikuormituksen vähennettyä murto-osaan kolmenkymmenen vuoden aikana. Meriveden metallipitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti ja etenkin talviaikana. Pitoisuuslasku on ollut suurinta Ykspihlajanlahden edustan laajalla alueella. Kasviplankton Kasviplanktontulokset osoittavat samansuuntaista kehitystä kuin vedenlaadun tarkkailutulokset. Veden a-klorofyllipitoisuudessa tapahtuneet muutokset näkyvät myös vedessä vapaasti kelluvan kasviplanktonin lajisto- ja biomassamuutoksissa luvulla levätuotannon on todettu olleen vuosittain lähes samaa suuruusluokka ja selvästi vähäisempää kuin 1990-luvulla. Kokkolan edustalla rehevöityneille vesille ominaisten sinilevälajien osuudet ovat vähentyneet ja vähäravinteisuutta ilmentävät lajit vallitsevat merialueella. Sedimentti Merialueen tilan seurantaan liittyen on vuonna 2007 valmistunut ekotoksikologinen selvitys, jossa on selvitetty Kokkolan edustan merialueen sedimenttien toksisuutta. Työ toteutettiin soveltaen ekologisen riskinarvioinnin menetelmiä. Kuormituksen huomattava pieneneminen näkyy erityisesti pilaantuneimpien sedimenttien ainepitoisuuksissa. Sedimenttien sinkki-, arseeni-, kupari-, 19

20 koboltti-, kromi- ja nikkelipitoisuudet ovat laskeneet kaikilla yhteistarkkailun tutkimuspisteillä ja 1980-lukuihin verrattuna. Pisteeltä E, joka sijaitsee lähimpänä tehdasalueen jätevesien purkupistettä, todettiin vuonna 2005 otetussa sedimenttinäytteessä korkeahkoja elohopean, kadmiumin ja sinkin kokonaispitoisuuksia. Pohjaeläimistö Kokkolan edustan merialueen pohjaeläimistö on niukka ja vähälajinen. Tähän vaikuttaa pohjoinen sijainti, veden vähäsuolaisuus ja viileys sekä varsinaisten sedimentaatiopohjien vähäisyys. Pohjaeläimistön tutkiminen on ollut osa Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailua vuodesta 1973 alkaen. Pohjaeläinaineistojen perusteella Kokkolan edustan merialueen tilanne näyttää parantuneen. Tähän viittaa pohjaeläinten lajimäärän ja yksilötiheyden kasvu. Ennen 1970-lukua tehtaiden edusta oli kuollut alue, jolta pohjaeläimet puuttuivat kokonaan. Sen jälkeen pohjaeläimistö on elpynyt ja alueelta tavataan ja alueella tavataan nykyisin nykyisin vaativia lajeja. Kokkolan edustan pohjaeläintarkkailujen yhteenvetoraportin (2005) johtopäätöksissä todetaan pohjaeläimistössä olevan alueellisia eroja, jotka eivät enää johdu nykyisistä jätevesipäästöistä, vaan pääasiallisesti pohjan laadusta, johon vaikuttavat veden liikkeet. Kokkolan edustan merialueen sedimenttien toksisuus ja ekologinen riskinarviointi -raportissa (2007) todetaan, että pisteellä E, joka sijaitsee lähimpänä tehdasalueen jätevesien purkupistettä, riski pohjaeläimistön tilan heikkenemiselle toksisuushaittojen seurauksena on kohtalainen. Kilkkien metallipitoisuus Kokkolan edustalla lähes kaikkien metallien keskimääräiset pitoisuudet ovat laskeneet kilkeissä viimeisten 25 vuoden aikana. Kilkkien metallipitoisuuksien selvittämiseksi Kokkolan edustan merialue on jaettu kolmeen eri alueeseen. Tehdasaluetta lähimpänä oleva piste E kuuluu rannikonläheiseen alueeseen I. Vuonna 2005 tehdyssä selvityksessä (alueet I ja III) kilkkien metallipitoisuudet olivat pääsääntöisesti aiempaa pienempiä. Keskimäärin kilkkien metallipitoisuudet ovat olleet suurempia alueella I, lukuun ottamatta kadmiumia ja sinkkiä, joiden pitoisuudet ovat olleet korkeammat ulompana merellä. Kokkolan edustan kilkkien metallipitoisuudet kadmiumia lukuun ottamatta ovat olleet 1990-luvulta lähtien samaa suuruusluokkaa kuin Perämeren ja Selkämeren syvänteiden kilkkien pitoisuudet. Kalojen metallipitoisuus Kokkolan edustan kalojen keskimääräiset metallipitoisuudet ovat pieniä ja selvästi alle elintarvikkeiden käyttörajoitusten. Metallipitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi 1970-luvun pitoisuuksista. Petokaloista hauessa on todettu olevan eniten elohopeaa. Alueen I elohopeapitoisuudet olivat vuo- 20

21 den 2005 selvityksen mukaan ahvenessa pienempiä kuin ulomman alueen III kalojen pitoisuudet. Kalatalous Vuonna 2006 valmistuneen Kokkolan merialueen kalataloudelliset vahingot raportin mukaan teollisuuden osuus alueen kalataloudellisesta haitasta eri vahinkoalueilla on noin puolet kokonaishaitasta. Muita haittatekijöitä ovat Öjanjärven perustaminen, Kokkolan laivaväylän ruoppaaminen, kaupungin jätevedenpuhdistamon päästöt sekä muut hajapäästöt. Kokkolan yhteistarkkailun tuloksissa vuonna 2002 on vertailtu jätevesien vaikutuksia alueen kalatalouteen. Kokonaissaalismäärät ovat laskeneet vuosien aikana johtuen mm. kalastajien vähentymisestä. Kuitenkin eri kalalajien saalismäärät ovat pysyneet jokseenkin samoina, lukuun ottamatta siikaa ja silakkaa. Niiden määrät ovat laskeneet, mutta silti niiden osuudet saalismääristä ovat olleet suurimmat. Ilmoitettujen ammattija sivuammattikalastajien määrät ovat vähentyneet huomattavasti luvun alussa. Vaikutukset ilmanlaatuun Vuoden 2009 ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportin mukaan päästöt ilmaan ovat Kokkolassa jonkin verran laskeneet verrattuna edellisvuoteen. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna päästöt ovat kuitenkin pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Kokonaispäästöjen pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä ottaen huomioon, että suurteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet ja alueelle on tullut uusia laitoksia. Kokkolan seudun ilmanlaatua tutkitaan bioindikaattorien avulla säännöllisin välein. Tutkimuksissa indikaattoreina on käytetty mäntyä, jäkälää, humusta sekä maaperän happamuutta ja ravinteisuutta. Tutkimukset on tehty vuosina 1992, 1997, 2002 sekä Ilman epäpuhtauksilla oli viimeisimmän bioindikaattoritutkimuksen mukaan vaikutusta mäntyjen neulaskatoa lukuun ottamatta kaikkiin tutkittuihin muuttujiin. Tulosten mukaan ilman epäpuhtauskuormituksen pienentyminen Kokkolan alueella näkyy indikaattorilajeissa, vaikkakin ne reagoivat päästöjen vähenemiseen hyvin hitaasti. Vaikutukset ympäristömeluun Kokkolan suurteollisuusalueen yhteinen meluselvitys on toteutettu vuonna Ympäristömelumittausten ja melumallinnusten perusteella toimijoiden yhteisvaikutuksesta päivä- ja yöajan keskiäänitaso on koholla. Päiväaikana melutaso ylittää teollisuusalueella monin paikoin 55 db, mutta melualue ei juurikaan ulotu suurteollisuusalueen ulkopuolelle. Melutasot eivät aiheuta valtioneuvoston päätöksen (993/1992) päivä- ja yöajan ohjearvojen ylittymistä lähimmillä häiriintyvillä asuin- ja lomakiinteistöillä. 21

22 Rikkihappotehtaan päivä- ja yöajan melualueet alittuvat käytännössä tehdasalueen tontin rajalla. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Tehtaan toiminnan vaikutukset maaperään ovat lähinnä paikallisia, esimerkiksi mahdollisen onnettomuuden tai vaarallisen aineen vuodon aikana. Aikaisemmasta toiminnasta saastuneet alueet on kartoitettu ja vaihdettu tehtaan omalla alueella. Teollisuuslaitosten vaikutuksia pohjaveteen seurataan säännöllisesti otettavilla pohjavesinäytteillä. Tehtaan alueella sijaitsee viisi pohjavesikaivoa, joista analysoidaan elohopeapitoisuus ja ph. Suurimmat elohopeapitoisuudet on määritetty putkesta RHT2, jossa elohopea on vuosina ollut keskimäärin 2,8 µg/l. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Prosessin kulkua seurataan jatkuvasti automaatiojärjestelmän kautta. Järjestelmään on asetettu hälytysrajat siten, että poikkeamat havaitaan mahdollisimman nopeasti. Lämmönvaihtimien toiminta tarkistetaan rikkidioksidin vuotomittauksilla vähintään kerran vuodessa. Konvertterin lämpötilat luetaan kahden tunnin välein. Pisaranerottimina toimivien kynttiläsuodattimien paine-eroa seurataan laitosmittauksin päivittäin, minkä lisäksi paikallismittaukset tarkistetaan 1 2 kertaa vuodessa. Rikkihappotehtaan SO 3 -päästöihin vaikuttavia imeytyshapon lämpötilaa ja väkevyyttä seurataan säännöllisesti jatkuvatoimisten mittarien sekä päivittäisten analyysien avulla. Myös imeytykseen tulevan kaasun lämpötilaa seurataan. Mittausmenetelmät ja laitteet, laskentamenetelmät ja laadunvarmistus Tehtaan päästömittaukset on tarkastettu ulkopuolisen mittaajan toimesta ennen voimassa olevan luvan myöntämistä. Raportti on päivätty Mittauspaikkaan, menetelmiin ja laskentoihin ei ole tehty tämän jälkeen muutoksia. Poistokaasun rikkidioksidipitoisuutta mittaava IRfotometri on vaihdettu huhtikuussa Mittari kalibroi itsensä automaattisesti, ja se tarkastetaan kaasulla vähintään kerran vuodessa. Rikkidioksidin vuosikeskiarvon laskennassa käytetään jatkuvan mittauksen tuloksia, joihin kerran kuussa tehtyjä laboratoriomittausten tuloksia on verrattu. Automaatiojärjestelmästä saadaan tuntikeskiarvot, joista vuorokausiarvot lasketaan raportteihin. Imeytyshapon lämpötilan ja väkevyyden laitosmittausten tuloksia verrataan kaksi kertaa viikossa laboratorion analyysituloksiin. Tehtaan käyttämän laboratorion mittauksiin käyttämät laitteet huolletaan valmistajan antaman ohjeen mukaisesti. Laboratoriossa käytetään 22