(YUNETP3A) NUORISOTUTKIMUKSEN MENETELMÄT, YUNET-VERKKOKURSSI
|
|
- Saara Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 (YUNETP3A) NUORISOTUTKIMUKSEN MENETELMÄT, YUNET-VERKKOKURSSI Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, YUNET Laajuus: 5 op Opettaja: Lotta Hautamäki Sisältö: Nuorisotutkimuksen esittely tutkimusmenetelmien näkökulmasta: miten tutkimus syntyy ja millä ehdoilla tutkimustietoa rakennetaan. Opintojaksolla käydään läpi tyypillisesti nuorisotutkimuksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja niihin liittyviä kysymyksiä. Pohditaan myös nuorisotutkimuksen eettisiä ongelmakohtia. Lisäksi tehdään ryhmätyönä pienimuotoinen tutkimusharjoitustyö. Opetus ja suoritustavat: Verkko-opetus: luennot ja oheiskirjallisuus Moodle -alueella, ryhmätyönä tutkimusharjoitus, yksilötyönä refektoiva oppimispäiväkirja. Arviointiasteikko: 1-5. Kurssi on tiiviskurssi eli se suoritetaan 1. periodin aikana (väliviikko mukaan lukien mennään 2.periodin puolelle). Kurssin nk. moduulit etenevät Moodlessa viikkoperiaatteella ja jokaisen viiko kohdalta löytyy tarkempi ohjelma sekä tehtävät. Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat jo kokonaisuudessaan kaikkine ohjeineen näkyvillä ja loppupuolen oppimistapahtumat täydentyvät kurssin kuluessa tarkemmilla ohjeilla. Koko kurssin ohjelmaan kannattaa tutustua jo etukäteen, jotta voi tehdä itselleen tilaa kalenteriin kurssin tehtäville. Kurssi suoritetaan kokonaan verkko-opiskeluna yksilönä ja osana ryhmää. Ryhmätyönä tehdään käytännöllinen tutkimusharjoitus (suunnitelma ja raportti), jonka osana kaikki keräävät oman osuutensa yhteisestä aineistosta. Kurssin arvostelun kannalta tarkein tehtävä on yksiltyönä pidettävä reflektoiva oppimispäiväkirja, jota on hyvä kirjoittaa koko kurssin ajan. Näistä molemmista työsekentelymuodoista on tarkemmat ohjeet "Kurssilla oppiminen" -osiossa alla ja vielä yksityiskohtaisempia ohjeita työn etenemisestä jokaisen viikon kohdalla. Viikon tehtävissä on myös eritelty mitkä niistä olisi tarkoitus tehdä ryhmässä ja mitkä yksilöllisesti. Kurssin oppimateriaalina on 8 luentoa oheiskirjallisuuksineen. Luennoista kaksi ovat kaikille yhteisiä teemaan ja tutkimusharjoitustehtävään johdattavia luentoja. Loput 6 luentoa käsittelevät tiettyjä nuorisotutkimuksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja niiden metodologisia taustoja. Tärkeänä oppimateriaalina ovat tietenkin myös itse keräämänne aineistot ja kirjoittamanne oppimispäiväkirja. Oppimistavoitteet Nuorisotutkimuksen metodologiakurssin keskeisin tavoite on tutustuttaa opiskelija nuorisotutkimuksen metodologisiin taustoihin sekä tutkimusmenetelmiin. Tutkimusmenetelmiä ei siis kurssilla opiskella vain aineiston keräämisen ja/tai analysoimisen tekniikkoina, vaan syvemmin teoreettisen ajattelun ja tutkimuksen konkreettisen tekemisen metodologioina. Kurssin tavotteena on oppia, ymmärtää, pohtia ja kokeilla seuraavia asioita: Oppia peruskäsitteitä ja tietoja nuorisotutkimuksen metodologiasta ja tutkimusetiikasta sekä tutustua erilaisiin tutkimusmenetelmiin eli metodeihin. Ymmärtää metodologian ja menetelmän eli metodin ero. Ymmärtää tutkimuksen tekemisen prosessiluonteisuus Pohtia miten metodologian, aineiston ja metodin valitseminen vaikuttavat tutkimusprosessiin ja tutkimuskohteeseen. 1
2 Kokeilla käytännössä tutkimuksen tekemistä ja saada siten omakohtaista kokemusta tutkimuksen tekemisestä prosessina. Keinot Kaikille yhteiset johdattavat luennot ja niihin liittyvä oheiskirjallisuus opettavat nuorisotutkimuksen metodologian ja tutkimusetiikan peruskäsitteitä. Erilaisiin tutkimusmenetelmiin ja niihin limittyviin metodologisiin ratkaisuihin pureutuvat muut luennot ja niiden oheiskirjallisuus. Peruskäsitteiden omaksumisen lisäksi opittujen asioiden ymmärtämistä edesauttaa niiden kokeilu käytännössä tutkimusharjoituksen ja ryhmäkekustelujen muodossa. Ymmärtämisen ja oppimisen kannalta on myös oleellista pohtia reflektoivan oppimispäiväkirjan avulla koko kurssin ajan mitä oikestaan tekee, oppii, havaitsee ja ajattelee. Tällä kurssilla ei siis ole niinkään tärkeää oppia ulkoa yksityskotia erilaisisita metodologioista ja tutkimusmenetelmistä. Sen sijaan tärkeää on kokeilla käytännössä tutkimuksen tekemisen prosessia ja ennen kaikkea ymmärtää mitä itse asiassa on tullut oppineeksi. Alla olevista linkeistä löytyvät ohjeet tutkimusharjoitusta ja reflektoivaa oppimisipäiväkirjaa varten sekä kurssin arvosteluperusteet. Reflektoiva oppimispäiväkirja tiiviisti Reflektoiva oppimispäiväkirja muodostaa 60% kurssin suorituksesta ja kukin opiskelija kirjoittaa sitä koko kurssin ajan yksilötyönä ja palauttaa kurssin lopuksi vetäjälle. Oppimispäiväkirjalla tarkoitetaan tässä yhteydessä koko kurssin ajan, ei toki välttämättä päivittäin, pidettävää päiväkirjaa siitä mitä opiskelija on oppinut luennoista ja oheiskirjallisuudesta, tutkimuksen suunnittelusta, aineiston ja metodologian/menetelmän valinnasta, tutkimusetiikasta, aineiston keruuprosessista, aineiston analyysistä, ryhmätyöstä jne. Reflektiolla taas tarkoitetaan tässä yhteydessä systemaattista ajattelutapaa, jolla oma oppimista pyritään tarkastelemaan ikään kuin ulkopuolisen näkökulmasta. Voisi ajatella, että reflektio on peiliin katsomista suhteessa omaan oppimiseen. Refelktoivaan oppimispäiväkirjaan kirjataan siis havaintoja, ajatuksia, tulkintoja, kysymyksiä ja tunnelmia aina samalla kuin opiskelija tekee jotakin kurssiin liittyvää oppimistehtävää, kuten kuuntelee luentoja, suunnittelee tutkimusta ryhmässä, kerää aineistoa, kirjoittaa ryhmätyötä jne. Kurssin lopuksi omista merkinnöistä kootaan yhteenveto. Reflektoiva oppimispäiväkirja: Mikä se on? Miksi sitä pidetään? Miten sitä pidetään? Mikä se on? Se on teksti, jossa omin sanoin kuvataan kurssin aikana luentojen, kirjallisuuden, harjoitustyön ja keskustelujen: ydinasioita, huomioita, tulkintoja, kysymyksiä, innostavia asioita/hetkiä, hankaluuksia. Reflektoiva oppimispäiväkirja on pituudeltaan vapaa, mutta siitä arvostellaan lähinnä noin 3-5 liuskaa pitkä yhteenveto (maksimissaan kuitenkun 5 liuskaa). Päiväkirjaan kannataa merkitä otsikoita eli esimerkiksi päivämäärä ja kyseisen päiväkirjamerkinnän teema: luento, rthmätyö, aineistonkeruu etc. Miksi sitä pidetään? 2
3 Siksi, että tämänkaltainen reflektoiva opitun asian pohtiminen päiväkirjan muodossa auttaa ymmärtämään opittua asiasisältöä ja edesauttaa syväsuuntaista oppimista, sen asemesta että kurssin asiat opittaisiin nk. hauki-on-kala menetelmällä pintasuuntautuneesti. Reflektoiva oppimispäiväkirja yhdistää kurssin erilaiset ja erilliset oppimistapahtumat - luentojen kuuntelemisen, lukemisen, aineiston keräämisen, analyysin ja ryhmätyön - niin että kokonaisuus on helpommin hahmotettavissa. Siksi, että kurssilla tapahtuvan oman ajattelu- ja oppimisprosessin seuraaminen auttaa oman metodologisen ajattelun kehittelemisessä eteenpäin. Melkeinpä kaikki opiskelijat joutuvat tekemään tutkimusta opintojensa aikana viimeistään gradun yhteydessä ja silloin on hyvä, jos on jo aikaisemmin pohtinut tutkimuksen tekemistä prosessina, mikä siinä voi mennä pieleen ja miksi tai toisaalta mikä on itselle helppoa ja yksinkertaista. Siksi, että päiväkirjan avulla opiskelija osoittaa kurssin vetäjälle oppineensa sen mitä oppimistavoitteissa oli tarkoituskin. Miten sitä pidetään? Oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan säännöllisesti jokaisena opetuspäivänä ja mietitään esimerkiksi seuraavia asioita: Luennon tai oheiskirjallisuuden ydinkohdat, mikä niissä oli kiinnostavaa, vaikeaa, idioottimaista, uutta tietoa, tuttua tietoa.. oletko joistain asioista eri mieltä kuin puhuja/kirjoittaja? minkä vuoksi? innostuitko? Kaikkia oppimateriaaliana olevia luentoja ja oheiskirjallisuutta ei tarvitse käsitellä, mutta se on toki sallittua. Ensimmäiset kaksi johdattelevaa luentoa sekä ryhmätyön tutkimusmenetelmäksi/metodologiaksi valittua koskevat luennot ja oheiskirjallisuus pitää kuitenkin käsitellä oppimispäiväkirjassa. Ryhmätyön osalta voi pohtia esimerkiksi seuraavia asioita: aiheen valinta, aineiston hankkimisen prosessi, aineiston analyysi, työskentelyn sujuminen ryhmässä, ryhmän työnjako, kirjoittamisen vaikeus tai helppous Omien kokemusten havainnointi suhteessa koko prosessiin on tärkeää. On hyvä kirjata esimerkiksi seuraavia asioita; aineiston hankkimisen prosessi ja analyysi, matkan varrella herännet ajatukset, reaktiot, tuntemukset, mielipiteet, vastaväitteet Erilaisia oppimistapahtumia ei tarvitse käsitellä kaikkia tai mitenkään systemaattisesti erikseen, vaan muoto on vapaa. Kaikkein tärkeintä on, että oppimispäiväkirjassa pohditaan tutkimuksen tekemisen prosessia opiskelijan omien havaintojen perusteella ja hänen omasta näkökulmastaan. Päiväkirjaa ei siksi tarvitse eikä kannatakaan kirjoittaa niin, että kaiken kirjoitetun pitisi avautua kurssin vetäjälle. Oppimispäiväkirjan pitämisessä voi myös mainiosti hyödyntää esimerkiksi Moodlessa käytyjä keskusteluja ryhmissä ja kaikea muutakin kirjallista materiaalia, jota opiskelija tuottaa kurssin aikana. Kurssin lopuksi opiskelija vetää yhteen oman oppimisprosessinsa ikään kuin oppimispäiväkirjan viimeiseksi reflektioksi. Päiväkirjan loppuun kirjoitetaan siis ikään kuin johtopäätökset tai yhteenveto siitä mitä opiskelija oppi ja ymmmärsi kurssilla: Tämä yhteenveto kirjoitetaan sitten selkeästi ja tarvittaessa viitteitä käyttäen oppimispäiväkirjan loppuun ja se saisi olla pituudeltaan max. 5 sivua. Reflektoiva oppimispäiväkirja kuitenkin palautetaan kokonaisuudessaan vetäjälle! Ohjeita yhteenvedon kirjoittamiseen: 3
4 Kurssin lopuksi luetaan oma päiväkirja läpi ja arvioidaan omaa oppimisprosessia antamalla itse itselle palautetta. Pohditaan mitä kurssista opittiin ja miten sitä voisi hyödyntää jatkossa? Pohditaan kurssin oppimistavoitteita suhteessa omaan oppimiseen, vastaamalla esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mitä uusia käsitteitä ja tietoja nuorisotutkimuksen metodologiasta, tutkimusetiikastata ja erilaisista tutkimusmenetelmistä tuli opittua? Miten itse ymmärrät metodologian ja menetelmän eli metodin ero. Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa tutkimuksen tekemisen prosessiluonteisuus? Miten mielestäsi metodologian, aineiston ja metodin valitseminen vaikuttavat tutkimusprosessiin ja tutkimuskohteeseen? Minkälainen kokemus kaikkiaan oli kokeilla käytännössä tutkimuksen tekemistä ja miten se sujui ryhmässä? Tutkimusharjoitus Kurssin suorituksesta 40% koostuu ryhmätyönä tehtävästä tutkimusharjoituksesta, jossa kokeillaan käytännössä jonkin tutkimusmenetelmän soveltamista nuorisotutkimukselliseen aiheeseen. Tutkimusharjoituksessa ei ole tarkoituksena varsinaisesti tuottaa uutta tietoa, vaan pikemminkin tutustua tutkimuksen tekemisen prosessiin käytännössä sekä reflektoida tutkimusaiheen, metodologian ja tutkimusmenetelmän yhteisepeliä. Ryhmätyönä tuotetaan kaksi tekstiä, suunnitelma ja raportti, jotka molemmat palautetaan kurssin vetäjälle. Ryhmätyön prosessi etenee seuraavasti: 1. Ryhmä valitsee itselleen yhteisen aiheen ja metodologian/tutkimusmenetelmän tutustuttuaan alustavasti kurssilla käsiteltäviin näkökulmiin ja perehtyvät hieman tarkemmin valitsemaansa metodologiaan/tutkimusmenetelmään. 2. Ryhmä kirjaa valintansa sekä alustavan ryhmän työnjaon suunnitelmaan, jota kurssin vetäjä kommentoi. 3. Ryhmäläiset keräävät tahoillaan yksilötyönä aineiston, analysoivat sitä kirjallisesti jakaen analyysinsa muiden ryhmäläisten kanssa. 4. Ryhmä kirjoittaa yhteistyönä sopimansa työnjaon mukaan tutkimusraportin käytännön kokemuksistaan itse tutkimusprosessista ja alustavista analyyseistään tutkimusaiheesta. Raportista ryhmäläiset saavat kurssin vetäjältä palautetta. 5. Ryhmäläiset kirjaavat yksilötyönä oppimispäiväkirjaansa havaintojaan tutkimusprosessin etenemisestä koko ajan. Aihe ja metodologia/metodi Ryhmä saa valita tutkimuksensa aiheen aivan vapaasti, kunhan teema on nuorisotutkimukseen liittyvä. Miettikää yhdessä mikä teitä kiinnostaa ja miettikää myös miten tiettyä teemaa voisi ja olisi hyvä tutkia. Tutkimusharjoituksen aiheen valinta liittyy luonnollisesti myös tutkimusmenetelmän/metodologian valintaan eli siihen, mistä näkökulmasta ja millä välineillä tiettyä aihetta tutkitaan. Tutkimusmenetelmän/metodologian valinnassa olisi hyvä pitäytyä kurssilla käsiteltävissä näkökulmissa. Aineisto 4
5 Aineistonvalinta liittyy sekin tutkimuksen kokonaisuuden suunnitteluun eli sen määrittää valittu metodologinen/menetelmällinen näkökulma ja tutkimusaihe. Suurin osa kurssilla esitellyistä nuorisotutkimuksessa käytetyistä tutkimusmenetelmistä on laadullisia. Laadullinen aineisto on usein myös hieman helpompi kerätä ryhmätyönä tilanteessa, jossa opiskelijat ovat eri puolilla maata. Mutta on ilman muuta mahdollista kerätä pieni määrällinen aineisto esimerkiksi siten, että jokainen ryhmäläinen toteuttaa pienen verkkokyselyn tai puhelinhaastattelun, jolloin kysymyspatteristo sovitaan ryhmässä yhdessä. Tällainen pieni määrällinen aineisto ei tuota tilastollisesti merkitseviä tuloksia eikä sille voi tehdä kovin ihmeellisiä testejä. Silti on mielekästä harjoitella kvantitatiivisessa tutkimusprosessissa niin tärkeää tutkimusasetelman ja kysymysten rakennetta. Esimerkiksi hyvän kyselylomakkeen laatiminen ja testaaminen muutamalla haastateltavalla voisi olla erittäin hyvä kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän harjoitus jo sellaisenaan, ilman että sen laajempaa aineistoa lähdetään keräämään. Suunnitelma Tutkimuksen suunnitelma muodostaa osan ryhmän yhteisesti tuottamasta tutkimusharjoituksesta. Se on 1-3 liuskan mittainen lyhyt tiivis kuvaus, jossa kuvataan mielellään alaotsikoittain jaoteltuna ryhmän valitsema aihe, tutkimusmenetelmä jolla aihetta aiotaan lähestyä, millaista aineistoa aiotaan kerätä ja miten. Lisäksi pohditaan lyhyesti eettisiä kysymyksiä. Keskeisin käytetty kirjallisuus mainitaan lähdeluettelossa ja tarvittaessa myös suunnitelman sisällä. Suunnitelmaan merkitään ryhmäläisten nimet ja opiskelijanumerot. 1. Tutkimuksen aihe ja valittu metodologia/tutkimusmenetelmä sekä perustellaan miksi juuri tätä aihetta tutkitaan juuri tällä tavalla. 2. Konkreettinen suunnitelma aineiston keräämiseksi 3. Mahdolliset eettiset kysymykset ja niiden ratkaisut 4. Ryhmän työnjako aineiston keruussa ja raportin kirjoittamisessa Raportti Raportti ei ole valmis tutkimus, jossa tuotetaan uusia tutkimustuloksia, vaan tärkeintä on raportoida tutkimuksen tekemisen prosessia etenkin aineiston keräämisen, tutkimusetiikan ja metodologian kannalta. Raportti on pituudeltaan noin 5-7 liuskaa (ei kuitenkaan yhtään pidempi!). Raportissa siis tiivistetään ryhmän yhdessä ja yksilöinä tekemä tutkimusprosessi alustavasta suunnittelusta aineiston analyysiin. Samoin kuin suunnitelmassa, myös raportissa käytetään väliotsikkoja ja noudatetaan hyvää tieteellistä kirjoitustapaa, eli käytetyt lähteet merkitään tekstiin asianmukaisesti. Raportissa ei kuitenkaan tarvitse hyödyntää muuta kirjallisuutta kuin kurssin oppimateriaalin luentoja ja oheiskirjallisuutta. Raportissa kuvataan ja pohdtaan seuraavia asioita: 1. Tutkimusharjoituksen aihe ja käytetty menetelmä(t) 2. Kerätty aineisto, sen määrä ja keräämistavat. 3. Alustavia analyysejä, tuloksia, ajatuksia itse kerätystä aineistosta. 4. Työn varrella esiinnousseita haasteita ja ongelmia, niiden ratkaisuja sekä mitä olisi voitu tehdä toisin. 5. Raportissa arvioidaan myös missä oli onnistuttu hyvin. Tutkimusharjoituksen UKK Miten voimme toteuttaa harjoitustyön virtuaalisesti? 5
6 Ryhmä työskentelee yhteisten kirjallisten töiden kanssa joko oman ryhmänsä keskustelualueella Moodlessa, keskinäisillä sähköposteilla ja/tai wikissä (sopimuksenne mukaan). Jotta virtuaalinen ryhmätyöskentely onnistuu, on erityisen tärkeää sopia yhteisistä aikatauluista ja tehtävänjaosta. Tutkimusharjoituksen aihe ja metodologia/tutkimusmenetelmä tulee valita siten, ettei ryhmän jäsenten sijainnilla ole merkitystä työn toteuttamisen kannalta. Tästä saa tarvittaessa vinkkejä vetäjältä. Pitääkö tutkimusharjoituksessa hyödyntää kirjallisuutta? Tutkimusharjoituksen painopiste ei ole teorioissa tai aiemman tutkimuksen tuntemuksessa, vaikka niistä ei ymmärrettävästi haittaakaan ole työskentelyssä. Sekä suunnitelmaan että raporttiin riittää, että valitaan jokin tietty nuorisotutkimuksellinen aihe, joka soveltuu valitulla tutkimusmenetelmällä lähestyttäväksi. Mitään ylimääräistä siihen liittyvää kirjallisuutta ei tarvitse lukea, kurssin oppimateriaalin luennot ja oheiskirjallisuus riittävät. Toki muutakin kirjallisuutta saa käyttää. Kaikki käytetty kirjallisuus voidaan merkitä tekstiin, mutta ainakin lähdeluettelo on syytä liittää sekä suunnitelmaan että raporttiin. On siis syytä valita jokin sellainen aihepiiri, josta ryhmällä on jo jonkinlaista alustavaa tietoa, jotta pystytte toteuttamaan mielekkään tutkimusprosessin. Mistä keksisimme aiheen? Jos ryhmällä on vaikeuksia keksiä omaa aihetta, kannattaa hyödyntää metodologia-kurssin luennoilla ja kirjallisuudessa esiteltyjä teemoja tai jossain muussa nuorisotutkimusteoksessa esiteltyä aihetta. Tärkeintä ei ole keksiä aivan uutta aihetta vaan valita sellainen teema, josta voi tehdä mielekkään menetelmäharjoituksen. Vetäjältäkin voi kysellä vinkkejä, jos oma mielikuvitus ei toimi, mutta ideoikaa ensin ryhmässä. Miten valitsemme tutkimusmenetelmän/metodologian? Harjoiteltavan tutkimusmenetelmän valinta riippuu valitusta teemasta, jonka tutkimiseen oletettavasti tietyt menetelmät soveltuvat paremmin kuin toiset. Menetelmä pitäisi myös valita kurssilla esitellyistä menetelmistä: erityyppisistä haastatteluista, visuaalisista menetelmistä, kvantimenetelmistä, teksti/diskurssianalyysistä ja etnografisesta kenttätyöstä/havainnoinnista. Muitakin tutkimusmenetelmiä toki on, mutta niiden soveltamisesta harjoitustyössä tulisi sopia erikseen vetäjän kanssa. Mikä on sopiva määrä aineistoa kerättäväksi? Tämä vaihtelee riippuen valitusta tutkimusaiheesta ja metodologiasta/menetelmästä. Vetäjä antaa ryhmille tarkempia ohjeita suunnitelman perusteella. Huomioikaa kuitenkin suunnitelmaa tehdessänne sen toteutettavuus ja työmäärän pysyminen kohtuullisena. Esimerkiksi haastattelujen osalta harjoitukseen riittää yleensä yksi haastattelu per ryhmäläinen tai havaintoja voi käydä tekemässä noin yhden työpäivän ajan per ryhmäläinen. Tärkeintä on kerätä hieman kokemusta tietystä menetelmästä, ei niinkään se että aineisto olisi laadullisesti tai määrällisesti edustava. Suunnitelmanne yhteydessä saatte tästäkin palautetta vetäjältä. Mihin tutkimusharjoitustyön osat, suunnitelma ja raportti palautetaan? Tutkimusharjoituksen suunnitelma ja raportti palautetaan vetäjälle sähköpostitse kurssin ohjelmasta löytyviin viimeisiin palautuspäiviin mennessä. Ryhmä sopii yhdessä työnjaon yhteydessä kuka lähtettää valmiin suunnitelman ja raportin koko ryhmä puolesta. palauttaasuunnitelma laitetaan 6
7 saataville Moodleen, yleiskeskustelualueelle. Sieltä sen saa vetäjä sekä kommentoiva ryhmä, että muutkin ryhmät jos heitä sattuu kiinnostamaan. Arvosteluperusteet Kurssin kokonaisuuden arvostelussa opintopäiväkirjaa painotetaan ryhmätyötä enemmän, suhteessa 60/40%. Ryhmätyön osalta arvioidaan koko ryhmän suoritusta koko tutkimusprosessin suhteen. Eli arvioidaan kuinka hyvin ryhmä on onnistunut tutkimuksen aiheen ja tutkimusmenetelmän/metodologian valinnassa sekä aineiston keräämisessä ja alustavassa analyysissä. Näitä arvioidaan sekä tutkimusharjoituksen suunnitelman että raportin osalta. Lisäksi jokaisen opiskelijan yksilösuoritusta voidaan erikseen arvioida ryhmien keskusteluiden perusteella tai reflektoivaan oppimispäiväkirjaan kirjattujen huomioiden perusteella. Reflektoivan oppimispäiväkirjan yhteenveto arvioidaan asteikolla 0-5. Syvällinen ja monipuolinen reflektointi ja ymmärtäminen 5/5 Kurssin keskeisiä oppimistapahtumia tarkastellaan monipuolisesti ja niitä osataan kytkeä omaan ajatteluun ja aiempiin tietoihin. Eli esitetään omia ajatuksia ja uentojen sekä oheiskirjallisuuden ajatuksia osataan arvioida ja kytkeä omaan ajatteluun. Tutkimuksen tekemisen prosessia on selvästi mietitty vielä uudelleen kurssin lopuksi ja tehtyjä ratkaisuja sekä omaa ja ryhmän toimintaa osataan arvioida kriittisesti. Tutkimusprosessista osataan muodostaa kokonaisnäkemys ja sitä tarkastellaan uusista näkökulmista. Omaa oppimista pohditaan kriittisesti (mitä hyötyä tästä on, miten voin käyttää tulevaisuudessa, mitä tästä seuraa). Päiväkirja on kirjoitettu selkeästi ja loogisesti. Monipuolinen reflektointi ja ymmärtäminen 4/5 Kurssin keskeisiä oppimistapahtumia tarkastellaan monipuolisesti ja niitä osataan kykeä omaan ajatteluun. Eli esitetään omia näkemyksiä tutkimuksen tekemisestä prosessina ja luentojen sekä oheiskirjallisuuden ajatuksia osataan arvioida ja kytkeä omaan ajatteluun. Omaa oppimista pohditaan monipuolisesti käytännön tasolla (mihin laajempiin kokonaisuuksiin tämä kurssi liittyy). Päiväkirja on kirjoitettu selkeästi ja loogisesti. Reflektointi ja ymmärtäminen 3/5 Kurssin keskeisiä oppimistapahtumia tarkastellaan monipuolisesti, mutta niitä ei juurikaan kytketä omaan ajatteluun, vaan ne pikemminkin tallennetaan mekaanisesti. Kurssilla käsiteltyjä asioita osataan kuvata, mutta käsitteiden välille ei luoda yhteyksiä. Omaa oppimista pohditaan monipuolisesti, mutta tarkastelu keskittyy osaamisen erittelyyn. Päiväkirja on kirjoitettu suhteellisen selkeästi ja loogisesti. Niukka reflektointi ja ymmärtäminen 1-2/5 Kurssin keskeisiä oppimistapahtumia tarkastellaan monipuolisesti, mutta niukasti, tai keskitytään vain yhteen tai kahteen oppimistapahtumaan. Kurssilla käsiteltyjä asioita on opittu luettelemaan, mutta ei kuvaamaan, ja ymmärtämisessä on vaikeuksia tai väärinkäsitykset estävät ymmärtämisen. Omaa oppimista pohditaan lähinnä teknisesti (mitä osaan), mutta tarkastelu jää pinnalliseksi tai vain yhden näkökulman varaan. Päiväkirja on kirjoitettu epäloogisesti ja kirjoittajan ajattelua on vaikea seurata. Ei reflektointia eikä ymmärtämistä 0/5 7
8 Kirjoittaja ei ole panostanut päiväkirjan kirjoittamiseen, eikä kykene reflektoimaan eikä osoita kurssilla käsiteltyjen asioiden ymmärtämistä. Päiväkirjassa mainitaan pirstaleisesti osia kurssin oppimistapahtumista, mutta yhdestäkään ei muodostu kokonaiskuvaa. 8
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotSaksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio
Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotPedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi
Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2017 OPINTOJAKSO Luokanopettajakoulutuksen erillisvalinta. Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 4 op Kasvatustieteiden
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 5.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta aiemmilta kursseilta Oman olemisen ja tietoisten valintojen
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotOpinnot ja tiedonhankinta. 1op
1op Opintojaksosuunnitelma Oppimistavoite Opiskelija sitoutuu opintoihinsa, ottaa vastuun oppimisestaan ja osaa suunnitella opintojaan työelämään suuntautuen. Opiskelija perehtyy ammattikorkeakoulun oppimisympäristöön
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS
KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotOnnistuuko verkkokurssilla, häh?
Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotTietotekniikan opintojen aktivointi
Tietotekniikan opintojen aktivointi 8.6.2011 Auri Kaihlavirta Päivän agenda HOPSien käsittelyä Päättötyön kirjoittamisen keinoja Opponoinnista Kirjoitustehtävä 1 1 Ryhmätehtävä: HOPSin jälkeen Kirjaa paperille
LisätiedotModuuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0
Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös
LisätiedotP Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Bioprosessitekniikan laboratorio
Johanna Panula-Perälä P Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Bioprosessitekniikan laboratorio Sisältö Kehitystyön kohteena olevan kurssin esittely Muutosten tavoite Kurssin suoritustavat Syvälliseen
LisätiedotT Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö kevät 2005
T-121.110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö kevät 2005 Kurssin tavoitteet Muodostaa näkemys käyttäjäkeskeisestä tuotesuunnittelusta Kasvattaa ymmärrystä prosessin vaiheista Tutustua käyttäjäkeskeisen
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 13.4.2015
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 13.4.2015 Tervetuloa! Energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa Perinteiset sisältöpainotukset 1 Energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa Perinteinen formaatti
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotOppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden
Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden Katariina Vuorensola Luento-opetuksen tulevaisuus Oppimisseikkailu 2017 Analytiikan kurssi Analytiikan perusteet, 4 op Maisterivaiheen
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna
LisätiedotKandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella
kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotJyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2
Opetusharjoittelu 3 OKLS3039 (8 op) Kevät 2018 Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2 Harjoittelun osaamistavoitteet/ops Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja antaa palautetta
LisätiedotOpiskelun aloitusvuosi:
Kurssi: Steroidien kemia - KEMS3 (Kevät 9) Vastaamalla kurssista esitettyihin kysymyksiin, mielipiteesi kurssista ja sen hyödyllisyydestä välittyvät kurssin järjestäjille. Palautetta tullaan käyttämään
LisätiedotKaksinkertainen mahtis
Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotBiokemian menetelmät I P (10 op / 8 op / 3,5 op) Juha Kerätär (F210, Kontinkangas,
Biokemian menetelmät I 740151P (10 op / 8 op / 3,5 op) Juha Kerätär (F210, Kontinkangas, juha.keratar@oulu.fi) Yleistä kurssista Kurssin sivut Noppa-portaalissa: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/740151
LisätiedotYrittäjyys YY00B75. Katta Siltavirta
Yrittäjyys YY00B75 Katta.siltavirta@oamk.fi 2 Opintojaksokuvaus Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnallisesti Keskeiset käsitteet ja sisällöt Yrittäjyysprosessin pääsisällöt: ideasta uuteen liiketoimintaan
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen Energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Tervetuloa! Energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa Perinteiset sisältöpainotukset 1 Energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa Perinteinen formaatti
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotE-kirjan kirjoittaminen
1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotHarjoittelu P. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelma. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
. Harjoittelu 724100P Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelma Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu 2019 Harjoittelu (724100P, 5 op) opintojakson kuvaus Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelmassa
LisätiedotLausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:
Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen
LisätiedotAjankäytön suunnittelu opiskelussa. SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Susanna Reunanen 29.10.2015
Ajankäytön suunnittelu opiskelussa SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Susanna Reunanen 29.10.2015 Sisältö Ajankäytön suunnittelu Ajankäytön vinkkejä Esimerkkejä ajankäytön suunnitteluun Linkkejä 30.10.2015
LisätiedotJoni Forsell/ EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään
Joni Forsell/24.7.18 EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään Alustus EDUn opetussuunnitelmatyössä on noussut eri instansseissa ja tilaisuuksissa toistuvasti esiin perustavanlaatuinen
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotKoulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa
http://collab0708.wordpress.com Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa Pedagogisen toimintamallin esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Web-weaving - Web weaving on työskentelytapa,
Lisätiedot- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
Lisätiedotlineitä oppimisen tueksi
Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 29.10.2018 klo 10-12 PR101 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotAADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja
AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA Opiskelun seurannan työkaluja Aada & Aaron Kehitetty Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen, Turun yliopiston ja Tritonia
LisätiedotSVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (16.03.2017-27.04.2017) 1. OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVATVastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä
LisätiedotFlipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä
Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten
LisätiedotAineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010
Aineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010 Peter Hästö ja Marko Leinonen 1. joulukuuta 2009 Matemaattisten tieteiden laitos Aineenopettajien erikoistyö, 10 op yo tehtävien tarkistus, 3
LisätiedotTeemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen
Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti
LisätiedotMiellekartat oppimisen välineenä
Miellekartat oppimisen välineenä Mikä on miellekartta? Keskeinen sana tai idea Käsitteitä jotka liittyvät keskeiseen sanaan Hierarkisesti yhä yksityiskohtaisempia tai tarkempia alikäsitteitä Käsitteiden
LisätiedotJohtajuus ja asiantuntijaviestintä
Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2010 12.11. - 17.12.2009 perjantaisin kello 9-13 Unioninkatu 40, sali 6 Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5 op), tai osa Johtamisen sivuainekokonaisuutta
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti
1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on
LisätiedotTyöskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9
Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Tämän yhteenvedon pohjana on Vasa övningsskolan opettajien laatima ruotsinkielinen aineisto työskentelyn arvioinnin perusteista; lähtökohtana opetussuunnitelman
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotAiheen rajaus Tutkimussuunnitelma
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 30.10.2017 klo 10-11 SÄ114 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti
LisätiedotAiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotOpetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot sekä geneeristen taitojen oppiminen eri tieteenaloilla
Opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot sekä geneeristen taitojen oppiminen eri tieteenaloilla Anne Virtanen & Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Peda-forum -päivät 16.-17.8.2017
LisätiedotTehtävän lisääminen ja tärkeimmät asetukset
Tehtävä Moodlen Tehtävä-aktiviteetti on tarkoitettu erilaisten tehtävien antamiseen verkossa. Tehtävä-aktiviteettia ei ole tarkoitettu ainoastaan tehtävien palautukseen, kuten moni sen sellaiseksi mieltää,
LisätiedotYLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE
YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön
LisätiedotEsimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
LisätiedotVerkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis
Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkko-opetuksen kehitysprosessin kuvaus Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Tampere 9.5.2007 Tiina Rissanen ja
Lisätiedot3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?
ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotKäyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska
Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotDIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102
DIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102 Jari Salo, KTT Professori (Markkinointi) Dosentti (Digitaalinen markkinointi) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Apulaispäätoimittaja Internet Research
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotJoustavuus ja eettisyys: Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti terveystieteiden eettisten perusteiden mukaisesti
Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Osaamistavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä, ja laaja- alaisen terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
LisätiedotPisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin
Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki
LisätiedotJohdatus historiatieteeseen
Johdatus historiatieteeseen Verkkokeskustelulla tuettu luentosarja Jari Ojala jaojala@campus.jyu.fi Lähtökohtia Historian perusopintojen massaluento Kurssin yleiset tavoitteet: Kehittää teoreettista ajattelua
LisätiedotPedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi
Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2018 Opintojakso Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 5 op Kesäkurssi Tarkoitettu kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
LisätiedotMarkkinoinnin työelämävalmiuksien kehittäminen simulaatiopelin avulla. Päivi Borisov & Minna-Maarit Jaskari Vaasan yliopisto
Markkinoinnin työelämävalmiuksien kehittäminen simulaatiopelin avulla Päivi Borisov & Minna-Maarit Jaskari Vaasan yliopisto Miksi simulaatiota? Teorian soveltaminen Työelämän tilanteiden simulointi (päätöksenteko,
LisätiedotTutkielmavuoden aloitus tiistaina pro gradu tutkielma
Tutkielmavuoden aloitus tiistaina 6.9.2011 Kandidaatintutkielma ja pro gradu tutkielma Kandidaatintutkielma kyse itsenäisestä, yleensä ensimmäisestä tutkielmasta usein gradun esitutkimus hiukan normaalia
LisätiedotVerkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)
Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Seija Leppänen
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu 28.9.2017 Seija Leppänen uraohjaus@aalto.fi Mitä reflektointi on? Miten reflektointia voi tehdä? Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotJohtajuus ja asiantuntijaviestintä
Uusittu 16.11.2010 Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2010 12.11. - 17.12.2009 perjantaisin kello 9-13 Unioninkatu 40, sali 6 Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5 op), tai osa
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotAineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä
Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä Tuomo Glumoff, FT, Dos. Yliopistonlehtori Oulun yliopisto, Biokemian laitos Opintori 13.12.2012 Kehittämisideana on aineenvaihdunnan
LisätiedotTietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla
Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,
LisätiedotHarjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi
Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi Aikaa kuluu yksilöllisesti 10-20 min/suoritus Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet: Harjoitus on erittäin tehokas harjoite varmistamaan, että urheilija
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTavoitteet: Kurssilla tarkastellaan viestintää johtamisen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Teoreettisesti kurssi nojaa. dynaamisiin muutosmalleihin
Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Yleistä Leif Åberg kevät 2012 Aika ja paikka: 20.01. - 02.03.2012 perjantaisin kello 9-13 Unioninkatu 40, sali 6 Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5 op), tai osa Johtamisen
Lisätiedot