60-vuotias Järvenpää kukkuroillaan kulttuuria. Sivut 3 7, Omakotiunelmia ja Kaavoituskatsaus 2011! Näille kulmille hyvinvointikampus?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "60-vuotias Järvenpää kukkuroillaan kulttuuria. Sivut 3 7, 19 20. Omakotiunelmia ja Kaavoituskatsaus 2011! Näille kulmille hyvinvointikampus?"

Transkriptio

1 ELINVOIMAINEN KULTTUURIKAUPUNKI Kaupungin tiedotuslehti kevät 2011 Omakotiunelmia ja Kaavoituskatsaus 2011! Sivut vuotias Järvenpää kukkuroillaan kulttuuria Näille kulmille hyvinvointikampus? Sivu 14 Juhlakesä monine tapahtumineen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden pysyvämpienkin harrastusten löytämiseen. Sivut 3 7, Järvenpää-päivänä 7.5. kaupunki monine toimijoineen esittäytyy kävelykatu Jannella ja Rantapuistossa rokkaa Agents. Sivu 4 Matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille ja nuorille Sivut Julkinen tiedote

2 PÄÄKIRJOITUS Hallinto asiakkaan asialla Järvenpään vetovoima hyvänä asumispaikkana kasvamassa! Kotikaupunkimme Järvenpää on valmistautumassa historiansa suurimpaan investointiin, uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentamiseen. Urakkakilpailu on pidetty ja asiaa koskevat päätökset on tehty. Jos kaikki menee suunnitellusti, rakennustyöt alkavat toukokuussa ja toiminta upouusissa tiloissa voidaan aloittaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Kun monipuoliset terveyspalvelut sekä osa sosiaalipalveluista keskitetään saman katon alle kaupungin keskustaan, asukkaiden palvelut paranevat huomattavasti. Järvenpään taloudellinen tila on varsin hyvä jo toista vuotta peräkkäin. Toimintakulujen kasvu oli viime vuonna vain 2,7 prosenttia, eli menot on saatu pidetyksi hyvin kurissa. Hyvän tuloksen ansiosta pystyimme pienentämään lainataakkaamme yli 12 miljoonalla eurolla ja rahoittamaan kaikki investoinnit omalla rahalla, siis ilman uutta lainaa. Suomen kuntien keskimääräinen velka asukasta kohden on yli euroa, minkä me alitamme reippaasti: meillä lainaa oli vuoden vaihteessa noin 916 euroa/asukas. Lähivuodet tulevat olemaan meille kasvuvuosia. Uusia pientaloalueita tulee muun muassa Saunaniittyyn ja Pajalanpihaan. Kerrostaloasuntoja rakennetaan esimerkiksi Pajalaan, Myllyn tuntumaan. Myös monille muille mielenkiintoisille alueille rakennetaan uusia asuntoja, minkä ansiosta vetovoimamme hyvänä asumispaikkana kasvaa. Kilpailussa Helsingin seudun asukkaista Järvenpään valtteja ovat juuri monipuoliset asuinvaihtoehdot, hyvien kulkuyhteyksien, palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien äärellä. Myös yritystontteja on jo tullut ja tulee tarjolle. Parhaillaan myynnissä on jo Intro 4:n tiloja Ånäsin alueella. Metson itä- ja pohjoispuolisten alueiden suunnittelu on aluillaan. Kauppapalveluiden kehittämisen pääkohde on kaupungin keskustassa sijaitseva Perhelän kortteli, jonka kaavoitusvalmistelu pyritään aloittamaan lähikuukausina. Sanotaan, että kaksi ihmistä ja kopiokone pystyvät helposti työllistämään itse itsensä. Hallinnossa työskentelevänä tuo väite on helppo uskoa. Kyllähän tämä hallintokin paljon helpommin ja virtaviivaisemmin pyörisi, jollei olisi asiakkaita hienoja prosessejamme sotkemassa. Mutta eipä meitä täällä kaupungintalolla tarvittaisikaan, ellei olisi asiakkaita. Asiakkaista kaikkein tärkeimpiä ovat asukkaat. Muita kunnan asiakasryhmiä ovat esimerkiksi yritykset, järjestöt, matkailijat ja vaikkapa muut viranomaiset. Menestyvissä yrityksissä asiakas on kuningas. Monissa julkisen sektorin palveluissa asiakas on vielä alamainen. Eipä siis ihmekään, jos julkisiin palveluihin ei olla tyytyväisiä. Järvenpään kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla asiakaslähtöinen prosessimaisesti johdettu organisaatio. Juuri siitä on kyse siinä isoilla kirjaimilla kirjoitetussa Johtamisjärjestelmän kehittämishankkeessa. Viestimme on, että asiakas on meille tärkeä ja haluamme tehdä työtä sen eteen, että palvelut sujuvat ja asiat hoituu. Prosessien kehittämisen tavoitteena puolestaan on selättää turhat byrokraattiset koukerot, nopeuttaa asioiden etenemistä ja vähentää kustannuksia. Veronmaksajan kukkarossa ei ole meille avointa piikkiä, vaan toimintamme tavoitteena tulee olla kustannustehokkuus. Ikävät asiat saavat julkisuudessa usein suurimman huomion. Mutta tehdään täällä kaupungilla hyvääkin työtä. Uskallan jopa väittää, että pääosa porukastamme on erittäin motivoitunutta ja ammattitaitoista. Ja mikä parasta äärimmäisen innostunutta kehittämään työtään aina vaan paremmaksi. Hyviä tuloksia on saavutettu esimerkiksi rakennusvalvonnan lupaprosessien yksinkertaistamisessa, ihmisläheisen saattohoidon kehittämisessä, hammashoidon ennaltaehkäisevän työn lisäämisessä, aikuissosiaalityön asiakaslähtöisten tiimien muodostamisessa, lapsiperheiden perhekeskuspalvelujen kokoamisessa, vapaa-ajan palveluiden uudenlaisessa yhteistyössä ja monessa muussa asiassa. Monen kehittämishankkeen tuloksena olemme pystyneet lyhentämään asiakkaiden odotusaikoja, parantamaan palvelun laatua ja hillitsemään kustannusten kasvua. Tyytyväiset asiakkaat lisäävät myös työtyytyväisyyttä. Jokainen meistä tietää, kuinka mukavaa on saada positiivista palautetta työstään. Se saa hymyn nousemaan kasvoille ja auringon paistamaan pilvisenäkin päivänä. Minna Karhunen Kehitysjohtaja Anju Asunta Hyvät kaupunkilaiset. Järvenpäässä on taas runsaasti mukavaa kesätekemistä kaikenikäisille, musiikista liikuntaan. Älkää unohtako toria etenkin lauantaisin se on vilkas ja värikäs asukkaiden yhteinen olohuone ja kauppapaikka. Tätä vuotta elävöittävät myös kaupungin 60-vuotisjuhlan erilaiset tilaisuudet, tervetuloa mukaan. Aurinkoista kevättä ja valoisaa kesän odotusta! Johtamisjärjestelmän kehittäminen pohjautuu strategiaan, jossa asukaslähtöisyys on ensimmäisenä arvona. Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2011 Päätoimittaja: Anju Asunta puh Hallintokatu 2 PL 41, Järvenpää Taitto: Innocorp Oy Toimituskunta: Tuula Alkula Liisa Dahlstedt Johanna Huotari Satu Hänninen Marika Karhula Riitta Murtokare Anu Savonne Taru Syrjänen Kannen kuvat: Jussi Kirjavainen (Puistoblues) Anju Asunta Shutterstock Painos: kpl Paino: SLY-Lehtipainot Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. 2 Järvenpää kevät 2011

3 Teksti ja kuva Leena Valkonen Järvenpään juhlavuosi kutsuu: Altista itsesi uusille elämyksille Juhlavuosi on hyvä syy katsoa, mitä tapahtumia ja toimintaa kotikaupungilla on tarjottavana. Järvenpään kulttuurijohtaja Kalle Jämsen ja liikuntatoimenjohtaja Marko Enberg kehottavat kaupunkilaisia lähtemään ennakkoluulottomasti liikkeelle tutustumaan oman alueen kulttuuri- ja liikuntatarjontaan. Marko Enberg nimettiin liikuntatoimenjohtajaksi vuonna 2009 ja Kalle Jämsen aloitti kulttuurijohtajana viime syksynä. Tuoreet virkamiehet ovat osaltaan mukana suunnittelemassa Järvenpään 60-vuotistapahtumia. Jämsen ja Enberg toteavat, että kaupungissa ei järjestetä vuoden kunniaksi varsinaista pääjuhlaa, vaan asukkaiden toivotaan tulevan mukaan kaikkiin niihin tapahtumiin, jota kaupungissa toteutetaan. Virkamiehet ovat myös madaltamassa hallinnon raja-aitoja ja tiivistämässä yhteistyötään. Tavoitteena on, että asukkaat viihtyisivät kotikaupungissaan ja voisivat löytää elämänsisältöä ja hyvinvointia niin henkiseen kuin ruumiinkulttuuriin liittyvistä asioista. Elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpäällä on vahva kulttuuri-imago, joka perustuu ennen kaikkea musiikkiin, aloittaa kulttuurijohtaja Kalle Jämsen keskustelun. Sibelius on edelleen tunnetuin suomalainen maailmalla ja Järvenpäälle on etu, että Ainola sijaitsee täällä. Se on hieno perintö ja houkuttelee myös kansainvälisiä vieraita. Mutta kulttuurin pitää elää myös tässä päivässä ja nykypäivän tekijöiden kanssa. Jämsenin mukaan esimerkiksi keväinen Värinää-viikko on erinomainen osoitus paikallisten taiteilijoiden yhteistyöstä. Tänä vuonna tapahtuma ajoittui kahden viikon ajalle ja se sisälsi konsertteja, kuvataidetta ja poikkitaiteellisia tapahtumia. Kallio-Kuninkalasta on Sibelius-Akatemian toiminnan myötä muodostunut vahva musiikkikeskus, joka näkyy ja kuuluu kaupungissa. Puistoblues tuo kesällä elämää kaupungin katukuvaan ja tapahtuma tunnetaan myös maan rajojen ulkopuolella. Tuusulanjärven kamarimusiikki kulkee nykyisin nimellä Meidän Festivaali. Viulisti Pekka Kuusiston vetämä tapahtuma on heinäkuun viimeisellä viikolla ja Finland Festivals -järjestö on nimennyt sen vuoden 2011 festivaaliksi, Jämsen iloitsee. Sibelius-laulukilpailu järjestetään nyt toista kertaa ja sen esikarsinnat pidetään toukokuussa. Loppukilpailu on lokakuussa, jolloin Järvenpää-talo täyttyy korkeatasoisesta musiikista. Tapahtumia kaduilla ja toreilla Yhdeksi juhlavuoden päätapahtumaksi järjestäjät nostavat toukokuussa pidettävän Järvenpää-päivän, joka levittäytyy kaikkialle kaupunkiin. Kävelykeskustan alueella on perinteisesti runsaasti ohjelmaa. Eräänä vetonaulana on Agents-yhtyeen konsertti. Kesäkuussa on liikunnalle omistettu päivä, jolloin muun muassa eri urheiluseurat ja yhdistykset esittelevät toimintaansa. Tapahtumaa järjestetään yhdessä Sykettä ja Sinfoniaa -yhdistyksen kanssa. Seurojen ja yhdistysten panos kaupungissa on merkittävä liikuntaharrastusten edistämiselle. Järvenpäässä on kaikkiaan 113 liikuntayhdistystä, joten jokaiselle uskoisi löytyvän jotain, kunhan lähtee rohkeasti mukaan kokeilemaan, liikuntatoimenjohtaja Marko Enberg kannustaa. Elokuussa kävelykadulla nähdään vielä muun muassa Tanssivallankumous, jolloin voi ottaa tuntumaa tanssiin harrastuksena, Enberg lisää. Juhani Ahon juhlavuosi Kirjailija Juhani Ahon syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Lapinlahdella syntynyt kirjailija tuli vaimonsa taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpäähän vuonna 1897 ja he vuokrasivat Järvenpään kartanolta huvilan, jota alettiin kutsua Aholaksi. Heidän jälkeensä seudulle muuttivat useat kultakauden taiteilijat kuten Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Jean Sibelius. Juhani Ahon juhlavuosi näkyy Aholan näyttelyssä sekä Järvenpään taidemuseon kesänäyttelyssä. Aho kiinnostaa nuortakin polvea, sillä keväällä Kartanon koulun oppilaat esittivät itse kirjoittamansa näytelmän Juhani Ahon Rautatieromaaniin liittyen. Syksyllä on tulossa kirjailijaan ja hänen tuotantoonsa liittyvä seminaari, Kalle Jämsen kertoo. Tapahtumat liikenteellisesti lähellä Kalle Jämsen ja Marko Enberg ovat tyytyväisiä Järvenpään kulttuuri- ja liikuntapaikkoihin. Järvenpää-talo on monenlaisen toiminnan keskus, jossa nimekkäätkin esiintyjät käyvät vierailemassa. Helsinkiin asti ei tarvitse välttämättä lähteä voidakseen nauttia korkeatasoisista esityksistä. Järvenpäässä on useita taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia ja ne tarjoavat laajan kentän sekä harrastamiselle että esittävälle toiminnalle. On musiikkiopisto, kuvataidekoulu, tanssiopisto ja bänditalo. Oppilaitokset tuottavat vuoden mittaan esityksiä, joita yleisö voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa. Esitykset rikastuttavat kaupungin kulttuurielämää, Jämsen kiittää. Järvenpään 60 itsenäistä vuotta Irtautuminen Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi 1951 Kaupungiksi 1967 Järvenpään visio: Elinvoimainen kulttuurikaupunki Liikunnan puolelta Marko Enberg nostaa esille vastikään kunnostetun uimahallin, joka on hyvä virkistyksen lähde kaikenikäisille. Kaupungista on hallitiloja ja liikuntapaikkoja monenlaiseen toimintaan, jota lähinnä seurat pyörittävät. Kaupunki itse huolehtii erityisryhmien liikuntapalveluista ja talviaikaan esimerkiksi hiihtolatujen ja luistinratojen ylläpidosta. Järvenpään etuna on se, että etäisyydet ovat lyhyet eikä liikenneruuhkia juuri ole. Uskomme, että liikuntapaikat ja kulttuuritapahtumat ovat liikenteellisesti varsin hyvin saavutettavissa. Tuleeko lähdettyä? Milloin kävit viimeksi jossain kulttuuri- tai liikuntatapahtumassa, kulttuurijohtaja ja liikuntatoimenjohtaja kysyvät. He toivovat, että kaupunkilaiset olisivat ainakin juhlavuotena liikkeellä uteliaalla asenteella. Mitkä ovat heidän kolme omaa suosikkiaan? Uimahalli on ykkönen. Talvella Tuusulanjärvi on hieno, siellä voi hiihtää ja luistella. Liikuntaseuroja on paljon ja niiden tarjonta huikeaa, Marko Enberg luettelee. Järvenpää tarjoaa laajan kentän kulttuurin harrastajalle, joten toivon, että jokainen ottaisi selvää, mitä lähipiiristä löytyy. Järvenpää-talon tapahtumatarjonta ja Järvenpään teatterin esitykset ovat tutustumisen arvoisia. Meillä on myös hyvä kirjasto ja aivan erinomainen musiikkiosasto, Kalle Jämsen listaa suosikkejaan. n Marko Enberg ja Kalle Jämsen nostavat peukaloa sille, että kaupungin juhlavuosi auttaisi kaupunkilaisia löytämään hyviä tunnelmia ja uusia harrastuksia. Järvenpää kevät

4 Teksti Laura Sallinen Järvenpää-päivänä rokataan ja juhlitaan 60-vuotiasta kaupunkia Järvenpää-päivää vietetään tänäkin vuonna äitienpäivän aattona, lauantaina 7. toukokuuta. Tapahtuma tarjoaa kaupunkilaisille jälleen mielenkiintoista ohjelmaa sekä tuo esille järvenpääläisten yhdistysten ja yhteisöjen toimintaa ja osaamista. Järvenpää-päivää koordinoi Järvenpääseura tiiviissä yhteistyössä kaupungin ja eri yhteisöjen kanssa. Lähes kaikki järjestelyt tehdään talkootyönä. Myös paikallisia yrityksiä on saatu mukaan tukemaan tapahtumaa. Tämänvuotisen Järvenpää-päivän teemana on 60-vuotias Järvenpää. Ohjelmatarjonta on teeman mukaisesti juhlavan runsasta. Lavaohjelma alkaa lastenmusiikilla ja jatkuu koko perheen ohjelmana. Kävelykatu Jannella nähdään ja kuullaan musiikki- ja tanssiesityksiä, lausuntaa, teatteria ja paljon muuta mukaansatempaavaa, muun muassa Parkourin esittelyä. Lisäksi järvenpääläisillä on mahdollisuus tutustua päivän aikana useisiin mielenkiintoisiin kohteisiin, kuten museoihin, näyttelyihin, Järvenpään kirkkoon sekä ortodoksisen seurakunnan Jumalanäidin kasanilaisen ikonin kirkkoon. Päivä huipentuu konserttiin Rantapuistossa. Konsertin aluksi klo lavalle astuu metal-bändi Inception Icon. Yhtyeen muodostavat nuoret järvenpääläiset muusikot Valtteri Päiviö, Joona Niemi, Tuomas Niittyaho, Ari Kaukiainen ja Arttu Selin. Inception Iconin jälkeen klo annetaan vuoro konsertin pääesiintyjälle, Agentsyhtyeelle. Rockabillya ja rautalankaa soittavan Agentsin keulahahmoja ovat solisti Vesa Haaja ja kitaristi Esa Pulliainen, jotka varmasti villitsevät järvenpääläisen yleisön! Kaupungin kulttuuripalveluiden tuottama Rantapuiston konsertti on ilmainen Monilla lavoilla soittanut Agents astuu Rantapuiston lavalle 7.5. iltapäivällä. ja kaikenikäisille Järvenpää-päivän viettäjille sopiva. Myös lasten ja nuorten kulttuuriviikko SUB 11 käynnistyy Järvenpää-päivänä. Jäähallin skeittiparkin viereen pystytetään graffitiseinä, jonka avajaisia vietetään klo 16. Ohjelmassa on seinän avauksen lisäksi graffitimaalausta ja musiikkia. n Jonne Airaksinen Teksti Laura Sallinen Elämyksiä nuorille Kulttuurikortilla Juhlavuotensa kunniaksi Järvenpään kaupunki muistaa kaikkia peruskoulunsa päättäviä Kulttuurikortilla, joka jaetaan nuorille päättötodistuksen ohella 4. kesäkuuta. Kortilla pääsee maksutta tai alennetulla hinnalla lähiseudun museokohteisiin, teatteriin ja elokuviin sekä liikkumaan ja oppimaan uutta. Kulttuurikortilla on vapaa pääsy Järvenpään taidemuseoon, Aholaan, Ainolaan, Syvärannan Lottamuseoon ja Ilmatorjuntamuseoon sekä Järvenpään uimahalliin ja uimahallin kuntosalille. Järvenpään teatteri ja Kunnankino tarjoavat kortilla ilmaislipun esityksiinsä. Järvenpään Opisto antaa puolestaan kortin haltijoille alennuksen nuorille suunnatuista kursseistaan. Tavoitteena on, että nuoret saavat uusia elämyksiä ja hyödyntävät alueen kulttuuritarjontaa jatkossakin tutustuttuaan siihen ensin Kulttuurikortin kautta. Etuja tarjoavat kohteet uskovat, että korttia käytetään ahkerasti kesän ja syksyn aikana. Kulttuurikortin yhteistyötahot ovat ottaneet ajatuksen kortista innolla vastaan, sillä kortin avulla ne pääsevät tekemään toimintaansa tunnetuksi viidellesadalle nuorelle. Myös Järvenpään Yrittäjät ry on halunnut lähteä tukemaan hanketta. Lisäksi olemme saaneet Järvenpään lukion opiskelijan suunnittelemaan kortin ulkoasun, eli mukana on mittava joukko paikallisia toimijoita, kertoo kulttuurijohtaja Kalle Jämsen. Kalle Jämsen toivoo, että nuorten Kulttuurikortista muodostuu perinne. Järvenpäässä on ainutlaatuisia kulttuuri- ja museokohteita sekä elävää, monipuolista tarjontaa ja tapahtumia eri taiteenaloilta. Haluaisin, että kulttuurin kuluttaminen olisi myös nuorille luontevaa. Jos voimme jakaa Kulttuurikortin peruskoulunsa päättäville tulevinakin vuosina, uskon, että näemme jatkossa yhä enemmän järvenpääläisiä nuoria vaikkapa taidenäyttelyissä tai Järvenpää-talon konserteissa. n Teksti Mervi Korko ja Jonna Riikonen Kirjaston Järvenpää-kokoelma tutuksi Tiesitkö, että Järvenpään historiaan pääsee tutustumaan myös kaupunginkirjaston Järvenpää-kokoelmassa? Kesän festarit lähestyvät, mutta Järvenpään kaupunginkirjaston musiikkiosastoa käyttämällä voit viettää musiikkijuhlaa joka päivä, muistuttavat kirjaston Tädit, ZZ Topin hengessä. Timo Jansson Kotiseutukokoelmaan hankitaan Järvenpään historiaa, nykypäivää, luontoa sekä kulttuuri- ja talouselämää käsittelevää tietokirjallisuutta. Kokoelmaan kuuluvat myös järvenpääläisten kirjoittamat kaunokirjalliset tai kuvittamat teokset sekä omakustanteet. Lisäksi löytyy tapahtumiltaan kaupunkiimme sijoittuvia kirjoja ja alueen merkkihenkilöiden elämäkertoja. Kokoelmassa on myös muita tuotteita, esimerkiksi paikallisten musiikintekijöiden cd-levyjä ja nuotteja sekä videoita ja karttoja. Järvenpää-kokoelman aineistoa lainataan lähinnä tutkimuskäyttöön, mutta varsinkin uudempaa kotiseutuaineistoa on lainattavissa myös lainausosastolta. Kirjastossa on myös mikrofilmeinä tutustuttavissa Tuusulan seurakunnan kirkonkirjat sekä sanomalehti Keski-Uusimaan vanhat vuosikerrat. Kopioiva mikrofilmien ja mikrokorttien lukulaite sijaitsee opintosalissa. Laite on kytketty tietokoneeseen, joten esimerkiksi tietojen tallentaminen muistitikulle onnistuu. Laitteen käyttöön voi varata ajan kirjaston tietopalvelusta. Ovi kirjastoon Kirkes-kirjastojen nettisivuilta Kirkes-kirjastot, eli Järvenpään ja Keravan kaupunginkirjastot sekä Mäntsälän ja Tuusulan kunnankirjastot ovat avanneet uudet yhteiset verkkosivut, mistä pääsee kätevästi kirjastojen aineistotietokantaan sekä kunkin kirjaston omalle verkkosivulle. Raikasilmeiset sivut sisältävät muun muassa uutuuskirjojen esittelyjä ja ajankohtaista tietoa kirjastojen tapahtumista. Lapsetkin ovat saaneet oman sivunsa tapahtumatietoineen ja kuukausittain vaihtuvine kirjavinkkeineen. Uusien nettisivujen värimaailma on peräisin noin vuosi sitten uudistetusta kirjastokortista, jonka kuvituksesta vastaa järvenpääläinen kirjailija-kuvittaja Kristiina Louhi. Louhen kuvitusta pääsee ihailemaan myös lastensivulla. n Tutustu tai 4 Järvenpää kevät 2011

5 Teksti Hanna Nikander Väriniekat! ja Juhani Aho taidemuseossa Kaupungin 60-vuotisjuhlan hengessä on taidemuseolla koko vuoden esillä nykyisten tai entisten järvenpääläisten taiteilijoiden teoksia. Väriniekat! -kesänäyttely esittelee kaksi entistä järvenpääläistä ja Järvenpään taiteilijatalon perustajajäsentä Paul Osipowin ja Antti Vuoren. Sanoin, kuvin, elein Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt ja Maggie Gripenberg -näyttely taas valottaa teatteri-, kuva- ja tanssitaiteen pioneerien välistä yhteistyötä Ahon 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Väriniekat! Paul Osipow ja Antti Vuori Paul Osipow (s. 1939) on tehnyt mittavan kansainvälisen uran, jonka aikana teosten aiheet ja tyylit ovat vaihdelleet. Väri on kuitenkin ollut koko ajan merkittävässä roolissa. Järvenpäässä asumisen aikaan, ja 80-luvuilla, abstrakti ilmaisu syrjäytti poptaiteen piirteet Osipowin teoksista ja tilalle tulivat konstruktivistiset, väriä rohkeasti tutkivat maalaukset. Näyttelyssä painottuvatkin erityisesti tämän aikakauden teokset. Museopalvelut / Saara Nyman Antti Vuori, Nainen ja Lemmikki, 1991, öljy ja sekatekniikka, Järvenpään kaupungin taidekokoelma. Antti Vuoren maalauksissa ja veistoksissa värit, fantasia ja huumori kuljettavat katsojaa alitajunnan ja mielikuvitusmaailmojen äärelle. Surrealismin, naivismin ja fantasiataiteen hilpeät aiheet puhuttelevatkin yleisöä positiivisuudellaan ja yhdessä Osipowin teosten kanssa ne luovat samanaikaisesti sekä viatonta huumoria että groteskia ilmaisua näyttelytilaan. Sanoin, kuvin, elein Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt ja Maggie Gripenberg Näyttely kertoo kirjallisuus-, kuva- ja tanssitaiteen pioneerien välisestä yhteistyöstä ja nostaa esiin Juhani Ahon teatterin tekijänä. Aho toimi kansallisteatterin johtokunnan jäsenenä ja kirjoitti teoksistaan versioita myös teatteriin. Yhdessä vaimonsa Venny Soldan-Brofeldtin ja tanssija Maggie Gripenbergin kanssa Aho toteutti Kansallisteatteriin vuonna 1916 Peer Gynt -näytelmän, jossa tanssien suunnittelusta ja Anitran roolista vastasi Maggie Gripenberg. Venny Soldan-Brofeldt osallistui esityksen kulissien, valojen ja puvustuksen suunnitteluun. Yhteistyössä kolmikko ideoi myös baletin Metsolan tanhuvilla, joka toteutettiin vuonna Maggie Gripenberg oli taiteilijaparin läheinen ystävä, jonka moderni tanssitaide ja plastinen ilmaisu inspiroivat Soldan- Brofeldtia. Hän ikuistikin tanssijan lukuisiin maalauksiin, piirroksiin ja veistoksiinsa. Näyttelyssä on esillä myös Gripenbergin piirroksia ja maalauksia omassa fokus-osiossaan. Myös taiteilijayhteisössä oli aktiivista teatteriharrastusta. Muun muassa Eero Järnefeltin vaimo Saimi oli näyttelijätär. Onpa Suvirannan pikkuterassi inspiroinut aikoinaan myös suomenkieleen sanan aitio, terassilla vilvoitelleen Juhani Ahon välityksellä. n Paul Osipow, Sallyn painajainen, 1986, öljy kankaalle, Järvenpään kaupungin taidekokoelma. Museopalvelut / Saara Nyman Nähtävää ja koettavaa museoissa Taidemuseon näyttelyt asti Söpö muukalainen Susanna Autio ja Kaisu Koivisto sekä Talven valoa -kokoelmasta Sanoin, kuvin, elein Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt ja Maggie Gripenberg Väriniekat! Paul Osipow ja Antti Vuori Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13 Taidemuseon tapahtumat 8.5. klo 13 Äitienpäivän teemaopastus. Äideille on vapaapääsy Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy ja ohjelmaa ja klo 14 Pitkä mies -elokuvan näytäntö taidemuseolla. Vapaa pääsy Meidän festivaalin lipulla ilmaiseksi taidemuseoon klo 12 Työpaja: Grafiikkaa lapsille klo 18 Metsolan tanhuvilla! Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt ja Maggie Gripenbergin yhteistyö Suomen Kansallisteatterissa. Luennoitsija Johanna Laakkonen Juhani Ahon 150-vuotissyntymäpäivä klo 12 Työpaja vauvoille: Syötävän ihanat värit! klo Iisalmesta Pariisiin: kansainvälinen Juhani Aho -luento ja opastus taidemuseon Juhani Ahon juhlanäyttelyyn. Luennoitsija Riikka Rossi. Taidemuseo avoinna: touko syyskuu ti su Kirjastokatu 8, puh. (09) , Aholassa SANALLA JA SIVELTIMELLÄ -näyttely Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15 Uutuutena Muistatko-? Juhani Aho Minun Silmin -draamaopastus Ahola avoinna: touko elokuu ti su Sibeliuksenväylä 57, puh. (09) Teksti Tuomas Ravea Elokuvia, tarinoita ja vanhan ajan meininkiä! Tuomas Ravea Juhlavuoden kunniaksi Järvenpään taidemuseolla on myös kaupungin historiaan liittyvää ohjelmaa. Tarjonnan aloittaa Pitkä mies -elokuva. Euroopan pisimmästä miehestä järvenpääläisestä Väinö Myllyrinteestä tehty elokuva kertoo 2,5 metrin pituisen miehen matkasta Suomesta 1930-luvun Euroopan metropoleihin ja takaisin tämän päivän supermarketteihin. Esitykset alustaa ohjaaja Jani Peltonen. Järvenpää-päivänä 7.5. museolla järjestetään teemaopastuksia ja Rakas Järvenpää -elokuvan näytöksiä. Kansainvälisen museopäivän teemana on museot ja muistaminen. Tuolloin taidemuseolla voi tutustua esineisiin kulttuurihistoriallisesta kokoelmasta ja päivä onkin isovanhemmille oiva tilaisuus tuoda lapsenlapset katsomaan entisajan ihmeitä. Kaikki edellä mainitut tapahtumat ovat maksuttomia. Juhani Aho 150 vuotta Juhani Ahon syntymäpäivänä juhlitaan kansalliskirjailijaa kaikille avoimessa kirjallisuustapahtumassa. Järvenpää-talolla klo järjestettävässä keskustelupaneelissa pohditaan Juhani Ahon merkitystä ja kirjallisuuden tulevaisuutta. Panelisteina toimivat lehtori Tuula Uusi- Hallila, kirjailija Panu Rajala, Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen ja kirjailija Tommi Melender. Tuusulanjärven taiteilijayhteisön syntypaikkaan ja Juhani Ahon entiseen kotiin Aholaan on syntymäpäivänä myös vapaa pääsy ja ohjelmassa musiikkia, draamaopastuksia sekä tarjoilua. Muistatko-? draamaopastuksia järjestetään myös pitkin kesää. Näillä opastuksilla esiintyjä Ville Mustonen johdattelee vieraat Juhani Ahon aikaan. Elokuussa taidemuseolle voi tulla kuuntelemaan luentoa Metsolan tanhuvilla!, joka kertoo Juhani Ahon, Venny Soldan-Brofeldtin ja Maggie Gripenbergin yhteistyöstä Suomen Kansallisteatterissa. Syyskuussa Järvenpään taidemuseo ja Järvenpään opisto tarjoavat yhteistyössä Iisalmesta Pariisiin: kansainvälinen Juhani Aho -juhlaluennon Tyyne Tuulio -salissa tutkija Riikka Rossin johdolla sekä opastuksen taidemuseon juhlanäyttelyyn. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! n Suosittuun vauvojen värikylpyyn ja muihin työpajoihin ilmoittaudutaan etukäteen museolle, lisätietoja Järvenpää kevät

6 Teksti Inkeri Borgman Tanssimalla huollat kehoa ja mieltä Tanssi on kovassa nosteessa suuri kiitos kuuluu tähtiä tuottavalle televisioviihteelle. Tanssi ja muu liikunta saa kehon liikkumaan, kunnon kohoamaan ja lihakset vahvistumaan. Myös sosiaaliset taidot kehittyvät etenkin nuorilla harrastajilla. Tanssi vahvistaa niin kehoa, koordinaatiota kuin sosiaalisia taitojakin. Keski-Uudenmaan tanssiopiston satubalettilaiset nauttivat tanssista opettajansa Helena Toivosen opastuksella. Tanssin erottaa liikunnasta syy, jonka vuoksi raajaa liikutetaan. Tavoitteena on tanssilajista riippuen ilmiön, tunteen tai mielipiteen ilmaisu. Tanssi tuo ihmiset yhteen ja välittää kaunista katseltavaa ympärilleen. Vaikka liikunnan ja tanssin tavoitteet poikkeavat toisistaan, tanssija voi pyrkiä liikunnallisiin tavoitteisiin. Mikä siis tekee liikkeestä tanssia tai tanssista liikuntaa? Tärkein kriteeri taitaa olla oma ajatus. Jos tavoittelee liikkeellään tanssia ja mieltää tanssivansa, kyse on tanssista. Jos taas pyrkii kuntoiluun, kyse on kuntoilusta. Sama ihminen voi tehdä saman liikkeen eri päivinä eri ajatuksilla. Toisena Jorma Hauta-aho päivänä hän tanssii, toisena harrastaa liikuntaa, pohtii Keski-Uudenmaan tanssiopiston opettaja Elina Lauttamäki. Rytmistä voimistelua nuoruudessaan harrastanut Lauttamäki kertoo, että tanssiharrastuksen etu on sen monipuolisuus. Tanssin sisältö ja itseilmaisu ruokkivat henkistä puolta, suhde muihin tanssijoihin sosiaalisuutta ja liikunnallinen puoli fyysistä kehoa. Järvenpäässä tanssia voi harrastaa useassa eri seurassa ja tanssiopistossa. Taiteen perusopetusta kaupungissa tarjoaa 20-vuotisjuhlia viettävä Keski-Uudenmaan tanssiopisto. Tanssin perusopetus on monelle vieras käsite. Opetushallituksen valvoman opetuksen tavoitteena on antaa laajat tiedot ja taidot tanssitaiteesta. Taiteen perusopetuksen toimijoihin voi tutustua toukokuussa Taideputous-tapahtumassa. Tanssitaidetta Suomen huipulta Teatterikorkeakoulun tanssitaiteenlaitos aloitti uudenlaisen yhteistyön Järvenpään kaupungin ja Keski-Uudenmaan tanssiopiston kanssa. Tanssiopiston rehtori Leila Ketolan ajatuksesta syntynyt yhteistyö tuo mukanaan esityksiä, luentoja sekä mahdollisesti myös workshoppeja. Olen ollut pienestä asti aktiivinen tanssiharrastaja. Kävin tutustumassa Teatterikorkeakoulun tanssitaiteenlaitokseen 1980-luvun puolivälissä ja pelästyin, koska tanssi näytti niin kummalliselta. Oma tanssitietouteni oli jäänyt kapeaksi runsaasta harrastamisesta huolimatta. Tanssin maailma laajeni vasta jatko-opintojeni myötä, kertoo Ketola. Peruskoulujen opetuksessa ollaan hyvin tarkkoja opettajien kelpoisuudesta, mutta tanssiopettajan koulutusta ei aina edes kysytä. Saimme taiteen perusopetusluvan opistolle jo vuonna On tärkeää, että tämän päivän harrastajat saavat laadukasta opetusta ja laajemman tietopohjan tanssista kuin mitä itselläni on ollut, toivoo Ketola. Tanssiopiston rehtori kannustaa kaupunkilaisia tulemaan toukokuussa Järvenpää-talolle katsomaan teatterikor- Sukella taideharrasteisiin Taideputouksessa Taideputouksessa klo 18 alkaen Järvenpää-talolla esittäytyvät Järvenpäässä taiteen perusopetusta tarjoavat oppilaitokset Järvenpään opisto, Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto, Keski-Uudenmaan tanssiopisto, Kuvataidekoulu ja Suzuki-yhdistys. Kauden parhaat esitykset nähdään Sibeliussalin lavalla. Väliajan jälkeen Nimeämätön -tanssiteoksessa katsoja pääsee vaikuttamaan esityksen kulkuun. Esiintyjänä TADaC, koreografina Teatterikorkeakoulun tanssitaiteenlaitoksen johtaja ja tanssijantyön professori Ari Tenhula. Vapaa pääsy. Lippuvaraukset osoitteeseen Tarkempi aikataulu osoitteessa Marko Mäkinen Järvenpääläiset pääsevät ensimmäistä kertaa tutustumaan Teatterikorkeakoulun tanssitaiteenlaitoksen kanssa tehtävän yhteistyön hedelmiin ammattimaisen TADaC-tanssiryhmän interaktiivisessa Nimeämätön tanssiteoksessa Järvenpää-talolla keakoulussa toimivan, ammattimaisen TADaC-tanssiryhmän teosta Nimeämätön. Hän kertoo, että tanssi puhuttelee eri tavalla kuin esimerkiksi teatteri. Tanssia ei tarvitse ymmärtää, tärkeintä on tunne, jonka esitys herättää. n Teksti Pirjo Åhs Liikkuen kesään Jos Taideputouksesta ei löydy mieluista liikuntaharrastusta, seuraava hyvä tilaisuus tutkailla vaihtoehtoja on Järvenpää liikkuu -tapahtumassa lauantaina klo Tähtivieraana Järvenpäähän pysähtyy Suomen Kansallisbaletti kesäkiertueellaan, päälavalla klo 12. Kävelykatu Jannella ja Rantapuistossa voi kokeilla muun muassa valokuvasuunnistusta, poniratsastusta, kiipeilyä, katujalkapalloa ja -sählyä, pihapelejä, zumbaa, taiji ta, flexi-baria ja kirkkovenesoutua. Pyrimme järjestämään mukavan, yhteisen päivän koko perheelle liikunnan parissa, kertoo kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Tiina Inkinen. Päivän ohjelmassa on myös korkkarijuoksut eli leikkimielinen viestipyrähdys hyvän asian puolesta. Kisan ohessa järjestetään myös korkkaritori, johon voi lahjoittaa vanhat korkokenkänsä. Kisan ja korkkaritorin tuotto ohjataan kokonaisuudessaan Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankki -rahastolle. Päivän aikana pääsee myös testaamaan urheilutietämystään visan merkeissä. Olemme saaneet tapahtumaan mukaan urheilun ja viihteen todellisen moniottelijan, Marko Terva-ahon, joka visan suunnittelun lisäksi myös juontaa tapahtuman, iloitsee Anu Uhlenius Sykettä ja Sinfoniaa -yhdistyksestä. Järvenpää liikkuu -tapahtuma päättyy katutansseihin klo 15 Painiorkesterin säestyksellä. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja lajikokeilut ovat ilmaisia. n Sakari Viika, Suomen Kansallisbaletti Suomen Kansallisbaletin esitys päälavalla klo 12 koostuu kauden ohjelmiston huippukohdista, yleisön suosikeista sekä tyyliltään hyvin erilaisista koreografeista. Kesälomaliikuntaa lapsille Järvenpään kaupungin liikuntapalvelut järjestää uimahallissa lasten uimakouluja seuraavasti: 5-vuotta täyttäneille järvenpääläisille, 10 krt. 40 ajat viikot (ilta-uimakoulut), viikot 23 24, viikot Kesäkuussa järjestetään myös kolme Sporttikerhoa ala-asteikäisille järvenpääläisille, 5 pv. 35 (4 pv. 28 ) arkisin klo leikkimielistä tutustumista erilaisiin liikunta- ja urheilulajeihin leikkien ja pelien avulla Sporttikerho1: vko 23 (5 pv) kurssinumero Sporttikerho2: vko 24 (5 pv) kurssinumero Sporttikerho3: vko 25 (4 pv) kurssinumero Lisätiedustelut Jyri Marjamäki, p Ilmoittaudu uimakouluun ja sporttikerhoon netissä > ilmoittautumislinkin kautta ma 9.5. klo 17 alkaen puhelimitse , tai ma 9.5. klo ilmoittautumisia ei voi jättää puhelinvastaajaan tai sähköpostiin. 6 Järvenpää kevät 2011

7 Järvenpään Opisto jokaiselle oppia porukassa Marika Sarha Järvenpään kaupunki työstää toimintojaan asiakaslähtöisiksi palveluprosesseiksi. Tämä työ tulee näkymään monin tavoin myös Järvenpään Opistossa, jonka koko toiminta matalan kynnyksen opiskelu- ja harrastuspaikkana on aivan asiakasrajapinnassa. Opisto aloittaa kaupungin liikuntapalveluiden kanssa entistä tiiviimmän yhteistyön liikuntaryhmien järjestämisessä ja niistä tiedottamisessa. Taiteen perusopetuksessa yhteistyötä syvennetään entisestään Järvenpään kuvataidekoulun kanssa ja kirjaston kanssa taas luodaan yhteistä kirjallisuuspalettia. Kuluvana vuonna pyritään myös saamaan hankerahoituksen turvin nuorisolle ja nuorille aikuisille suunnattuja kursseja ja toimintaa opistoon. Vilkasta senioritoimintaa Järvenpään Opisto sai vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahoitusta senioritoiminnan kehittämiseen, minkä turvin päästiin toteuttamaan uusia toimintamuotoja. Miina Sillanpään säätiön kanssa järjestetyllä Muistiterveyttä arkeen -kurssilla paneudutaan seniori-ikäisten muistiterveyden ylläpitämiseen ja keskustellaan muun muassa ravinnon, liikunnan ja unen merkityksestä muistiin sekä muistisairauksista. Seurakuntaopiston kanssa järjestetyissä Seniorikahvila-kokoontumisissa hoitoalan opiskelijat ovat virkistäneet osallistujia tuolijumpalla ja huolehtineet verenpaineen ja veren sokerin mittauksista. Virkistyshetkiä on järjestetty tänä vuonna myös Kivipuiston, Jampankiven ja Pihlaviston asukkaille sekä tuolijumppaa Vaarinkatu 12:n asukkaille. Näin on tavoitettu sellaisia kaupunkilaisia, joilla ei muutoin ole mahdollisuutta osallistua toimintaan. Oman osansa virkistäytymisestä saivat myös omaishoitajat hoidettavineen Järvenpään Opiston, Seurakuntaopiston ja kaupungin kotihoidon järjestämisessä virkistyspäivissä. Näitä toimintamuotoja pyritään jatkossakin toteuttamaan. Käsitöissä tavoitteellista opiskelua Monet Järvenpään Opiston kurssit tähtäävät selkeästi tiettyyn tavoitteeseen ja taitojen karttuessa opiskelu etenee tasolta toiselle. Esimerkiksi taiteen perusopetuksen ryhmä käsityössä opiskelee yhdessä useita vuosia, aikuiset neljä ja lapset viisi vuotta. Taiteen perusopetus perustuu lakiin ja Järvenpään Opiston käsityötunneilla luodaan vaikka mitä kaunista ja käytännöllistä. Lisää kuvia töistä ja muuta tietoa löydät Taiteen perusopetus käsitöissä -ryhmän kotisivuilta https://sites.google.com/site/taiteenperusopetus/. asetukseen, opetushallitus tekee päätökset perusopetuksen tavoitteista ja sisällöistä ja Järvenpään sivistyslautakunta hyväksyy järvenpääläisen opetussuunnitelman. Opiskelussa tutustutaan laaja-alaisesti käsitöihin ja etsitään yhtymäkohtia muihin taiteenaloihin, osittain Opiston tunneilla ja osittain itsenäisesti kotona. Syksyllä 2011 alkaa uusi aikuisten ryhmä, johon voi ilmoittautua alkaen. Syksyllä 2011 alkaa kolme vuotta kestävä Osaavaksi kotiompelijaksi -kurssi, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedot ja taidot, että hän pystyy itsenäisesti valmistamaan vaatteita kotioloissa. Kurssilla valmistetaan henkilökohtaiset kaavat, opetellaan ompelutekniikkaa, sovittamista ja suunnittelua. Opiskelijat valmistavat itselleen oman tyylin mukaiset vaatteet hameen, puseron, housut ja jakun tai takin. Sekä aloittelijat että ompelun harrastajat ovat tervetulleita mukaan. n Teksti Tuula Siltasari-Peltonen Bjarne Westermarck Järvenpään kehittäjä Järvenpää on Järvenpään ja Vanhankylän kartanoiden maille kasvanut kaupunki. Kaupunkimme kehityksen kannalta merkittävämmän Järvenpään kartanon viimeinen isäntä oli maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck ( ). Hän loi toiminnallaan perustan Järvenpäälle itsenäisenä kauppalana ja myöhemmin kaupunkina. Mikä on sinun soittimesi? Tai mitä jos laulaisit? Westermarck opiskeli Ruotsissa ja Tanskassa uudenaikaista maataloutta. Palattuaan opinnoistaan 21-vuotiaana Suomeen hän ryhtyi kehittämään kartanon toimintaa. Hän perusti kartanon maille vuonna 1918 Suomen ensimmäisen, Suomen Kylvösiemen Oy:nä tunnetun kasvinjalostuslaitoksen, joka keskittyi Suomen oloihin soveltuvien viljelykasvien jalostamiseen. Westermarckin laajojen liiketoimien vuoksi kartano velkaantui. Niinpä rakennukset ja pääosa maista siirtyivät vuonna 1924 Suomen valtiolle. Rakennuksissa aloittivat toimintansa Kotitalousopettajaopisto ja Maatalousnormaalikoulu. Myös kasvinjalostustyö siirtyi valtiolle, Tikkurilassa hoidettavaksi. Westermarck oli myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja: hän toimi muun muassa kansanedustajana ja monien valtakunnallisten järjestöjen johtotehtävissä. Kun haave maatalouden kehittämiskeskuksesta kaatui, hän alkoi kehitellä suunnitelmaa Järvenpään asemanseudusta asutus- ja pienteollisuuskeskuksena. Hän teetti jäljelle jääneille mailleen maankäyttösuunnitelman, palstoitti pellot ja radanvarret ja myi tiloja paitsi valtiolle ja kouluille, myös asunnoiksi ja teollisuudelle. Hän myös osti noin 200 tyhjillään olevaa huvilaa Terijoelta, josta ne tuotiin Järvenpäänhän rakennusmateriaaleiksi. Lama ja New Yorkin pörssiromahdus vuonna 1929 veivät kartanon lopullisesti vararikkoon. Westermarck joutui pakkohuutokaupassa myymään loputkin maansa ja muutti Järvenpäästä Nastolaan. Hän kuoli Helsingissä n Kaisa Beshar, Leena Mykkänen ja Juha-Pekka Putkonen Tutustu tarkemmin musiikkiopiston tarjontaan Tervetuloa Bjarne Westermarck -seminaariin! Ilmoittaudu musiikkiopiston perusopetuksen pääsykokeisiin La klo Järvenpää-talon Juhani Aho- salissa Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton Esiintymässä professori Harri Westermarck, dosentti Tuomas Westermarck, taidemaalari Tuula Siltasari- Peltonen ja arkkitehti Pentti Tuovinen Samalla avataan suvusta ja Järvenpään historiasta kertovat valokuvanäyttelyt Järjestäjänä Järvenpään Opisto Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa voi opiskella perinteistä klassista musiikkia sekä pop/jazz -musiikkia. Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ylläpitämän oppilaitoksen opetusta on tarjolla molempien kuntien alueella useissa opetuspisteissä. Musiikkiopistossa panostetaan myös erimuotoiseen yhteismusisointiin. Oppilaitoksessa toimiikin useita orkestereita aloittelijoiden kokoonpanoista täyteen sinfoniaorkesteriin. Lisäksi musiikkia syntyy monissa pienyhtyeissä, bändeissä ja lasten- sekä nuortenkuorossa. Järvenpää kevät

8 Teksti ja kuva Marja Nousiainen Lepolassa kaikki on lähellä Järvenpään uusimmalla asuinalueella Lepolassa asuu tyytyväinen perhe. Ensimmäiset asukkaat ovat Paula Lehtisaari, Heikki Toikkanen ja 1-vuotias Ida. Parasta on sijainti. Kyrölän asemalle on vajaa 600 metriä ja keskustaan reilu kilometri. Jotta omakotiasujan unelma talo keskustassa, järven rannalla täyttyy, Lepolassa asiat ovat kohdillaan, sillä Tuusulanjärvellekään ei ole kuin kilometri. Kurkistamalla järven näkee melkein myös omasta ikkunasta, iloitsevat Paula ja Heikki. Kumpikin on asunut Järvenpäässä lähes koko ikänsä. Paula muistelee, että seitsemän vuotta sitten, kun he asuivat pienessä kaksiossa Kinnarissa, oli jo puhetta Lepolasta. Haave omakotitalosta alkoi elää. Muutama vuosi sitten, kun muutimme Satumetsään ja pidimme tuparit kavereille, ilmoitimme, että seuraavat pidetäänkin Lepolassa. Kukaan ei uskonut ja kaverit kysyivätkin: Luuletteko te saavanne tontin sieltä?, Paula muistelee. Hakemus laitettiin menemään ja ensin tuli ilmoitus, että arvonnassa päästiin toiselle varasijalle. Parin viikon päästä kaupungin arkkitehti soitti ja sanoi, että tervetuloa mukaan. Ensimmäinen palaveri kaikkien rakentajien kanssa pidettiin kaksi vuotta sitten, huhtikuussa Yhteisöllisen rakentamisen projekti tarkoittaa, että yhdeksän taloa nousee jaetulle tontille. Jokainen perhe rakentaa oman talonsa toiveidensa mukaan, mutta monet kilpailutukset ja tarjoukset on voitu tehdä yhdessä, muun muassa lämmitysratkaisut kilpailutettiin ja nyt melkein jokaisessa talossa on maalämpöpumppu. Asukkaita näihin taloihin on muuttamassa yhteensä noin 30. Väestönsuoja ja roskiskatos sekä postilaatikot sijoitetaan yhteiselle alueelle, samoin lasten leikkipaikka. Ainoiden asukkaiden portinvartijan rooli loppuu pian, kun naapurit muuttavat Lepolaan. Paula ja Heikki ovat saaneet pitää Lepolan ihan yksin ja itsellään yli kolme pimeää talvikuukautta ja hyvin on mennyt, mutta yksi yöllinen herätys pelästytti: Herättiin, kun iso rekka ajoi viereisen talon luo. Ensin tuli mieleen, onkohan varkaita liikkeellä, mutta sitten selvisi, että naapuriin tulevan Jukka-talon tavaratoimitus se siellä jo odotti pystyttäjiä. Kello yksi yöllä, kertoo Paula. Jotta Lepolasta tulisi koti ja pelloista asuntoalue Heikki ja Paula listaavat muutaman toiveen: Tienpäällysteet, katuvalaistus, kierrätyspiste ja hyvä lähikauppa. Heikki heittää lopuksi vielä yhden toiveen, joka tekisi Lepolasta täydellisen: lähipubi. n Lepolan ensimmäiset asukkaat Paula Lehtisaari, Heikki Toikkanen ja 1-vuotias Ida ovat tyytyväisiä uuteen kotiinsa, melkein keskustassa, melkein järven rannalla. Teksti Satu Hänninen Yli sata mahdollisuutta omakotitalounelman toteuttamiseen Järvenpäähän ollaan lähivuosina saamassa helpotusta omakotitonttipulaan. Tiivistä tai vähän väljempää, lähellä tai kauempana keskustasta, junaradan tai pääväylien varressa Onkohan sinun kotipaikkasi jo suunnitteilla? Tiivistä ja matalaa Pajalanpihaan Pohjoisväylän ja Kartanonseudun väliin jäävän alueen, Pajalanpihan, suunnittelu alkaa olla loppusuoralla. Tiiviiksi ja matalaksi suunnitellulle pientaloalueelle on tulossa 48 uutta omakotitonttia kaksikerroksisille ja harjakattoisille taloille. Tonttien keskikoko on noin 500 m 2 ja ne on mitoitettu niin, että auton kääntyminen tontilla onnistuu. Alueelle on tulossa myös kaksi yhtiömuotoista pientalotonttia ja päiväkotitontti. Erityistä huomiota suunnittelussa on kiinnitetty melusuojaukseen, sillä vieressä hurisee vilkas Pohjoisväylä. Nämä ovat pienimpiä tontteja mitä koskaan olen suunnitellut, mutta vieläkin pienemmän tontin saisi toimimaan. Pienillä tonteilla tarvitaan tarkkaa asemakaavaa sekä rakentamisohjeita, jotta rakennusmääräykset täyttyvät ja alueesta tulee viihtyisä. Jos yksikin talo on poikittain, toisten rakentamismahdollisuudet kaventuvat, kertoo alueen asemakaavan suunnitellut arkkitehti Katri Peltoniemi. Rampakanmetsästä muodostetaan uusi puistoalue, joka säilytetään metsäisenä. Iltapuisto säilyy pääosin nykyisellään, mutta Pajalantien pohjoispuolen puronvarret rakennetaan kosteikkopainanteiksi. Ne keräävät vettä rankkasateilla ja viivästyttävät virtausta eteenpäin Loutinojaan, mutta eivät kuitenkaan muodosta pysyviä vesialtaita. Vanhasta valtatiestä tulee alueen pääväylä, Valovirrankatu. Alueen katunimistö jatkaa alueella jo olevaa valoaiheista teemaa. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville toukokuussa ja se on tarkoitus saada valtuuston hyväksyttäväksi syksyllä Tontinluovutus alkanee vuonna 2013, kun alueen kunnallistekniikka on rakennettu ja maapohjan vaatima esirakentaminen suoritettu. Katri Peltoniemi Alueen keskiosissa rakennukset sijoitetaan pääty kadulle päin, lähelle tontinrajaa. Tonttien rajoille istutetaan matalahkoja naapuria varjostamattomia pensasaitoja. Lepolan kulttuurimaisemaan Lepolan alueen rakentuminen jatkuu edelleen ja seuraavan asuinalueen suunnittelu Ainolan kentän läheisyyteen on jo käynnistynyt. Alueelle suunnitellaan kaksikerroksisia rivi- ja pientaloja sekä omakotitontteja. Suunnittelussa jatketaan Lepolan aloituskortteleille tyypillistä monimuotoista tiiviin ja matalan asuinalueen teemaa. Lepolan alueesta on tulossa kokonaisuudessaan arvokas ja laadukas pientalovaltainen asuinalue ympäröivine viheralueineen. Käynnistämme vielä tämän vuoden puolella Poikkitien pohjoispuolisen maatalousnormaalikoulun kaavoitustyön, mutta ennen sen aloittamista alueella kuitenkin selvitetään rakennusten kuntoa ja kulttuurihistoriallista arvoa, arkkitehti Pilvi Nummi kertoo. Saunaniityllä juna-aseman läheisyyteen Vajaan kolmen kilometrin päässä Järvenpään keskustasta, junaradan varrella sijaitsevaan Saunakallioon on myös tekeillä noin 70 omakotitontin pientaloalue. Tulevilla tonteilla asuinrakennukset voivat olla joko yksikerroksisia tai kaksitasoisia niin, että 1/3 käytetystä kerrosalasta sijaitsee toisessa kerroksessa. Alueelle on tulossa myös kaksi pientä virkistysaluetta ja kulkuyhteydet laajemmille virkistysalueille turvataan. Vesihuollon rakentaminen alueelle alkaa ensi syksynä. Saamme ensimmäisen vaiheen valmiiksi kesään 2012 mennessä, kertoo kaupunkitekniikan työpäällikkö Mika Sironen. n Niina Ahlfors ja Jaana Pohjola Saunaniityn pientalojen julkisivuille on annettu useita värivaihtoehtoja. Kirkkaat värit sopivat toisiinsa valoisuusasteiltaan. 8 Järvenpää kevät 2011

9 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Järvenpään kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta vastaa teknisen toimialan kaavoitus ja mittaus. Kaavoitus on hallinnollisesti teknisen lautakunnan alainen, mutta sen valmistelemat yleis- ja asemakaava-asiat käsitellään suoraan kaupunginhallituksessa. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto. Liikennesuunnitteluun liittyvät erilliset asiat ja vihersuunnittelukysymykset käsitellään teknisessä lautakunnassa. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Järvenpään kaavoitusohjelma ja -katsaus vuodelle 2011 on hyväksytty kaupunginhallituksessa ( ). Tässä lyhennelmässä esitetään merkittävät työn alla olevat kaavat sekä lähiaikoina mahdollisesti työn alle tulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käynnistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedotetaan erikseen. Järvenpään kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on luonteeltaan seudullinen rakennesuunnitelma, joka laaditaan Uudenmaan liitossa. Maakuntakaava sisältää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Sen tärkeimpiä tehtäviä on osoittaa, miten muuttoliikkeen ja syntyvyyden aiheuttama suuri väestönkasvu voidaan sijoittaa Uudellemaalle. Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Keskustan osayleiskaava on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman Tällä hetkellä valmisteltavana on Pietilän Haarajoen osayleiskaava. Ristinummen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat saattavat tulla vireille lähivuosina. Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Tällä hetkellä on vireillä 17 asemakaavahanketta, ja lähes yhtä moni hanke voi käynnistyä lähiaikoina. Kaavoituskatsauksessa esitellään myös 41 odottavaa asemakaavahanketta, jotka mahdollisesti tulevat vireille lähivuosina. Vireillä olevat yleiskaavatyöt Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Yleiskaavan toteuttamisohjelmaan liittyvien hankkeistusohjelmien ja toteutusasiakirjojen tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun ja muun ohjelmoinnin pohjaksi. Keskustan osayleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Osayleiskaava liittyy osaprojektina keskustan kehittämiskokonaisuuteen ja sen tarkoituksena on selvittää ja järjestää keskustassa tarvittavien asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Pietilän Haarajoen osayleiskaava Pietilän Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Tavoitteet ja lähtökohdat pyritään saamaan käsittelyyn vuoden 2011 aikana. Vuosina mahdollisesti vireille tulevia yleiskaavatöitä Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ristinummen pientaloalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan yleiskaavan lähtökohtien ja aluetavoitteiden mukaisesti. Alueella on järjestetty nuorille arkkitehdeille tarkoitettu Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailu on ratkaistu tammikuussa Wärtsilän Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resursointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. Työn alla olevat asemakaavat 2011 Keskus Osa Rantapuistoa (kahvila-ravintola Huili) Ravintolan terasseja on tarkoitus muuttaa osittain tai kokonaan lämpimiksi tiloiksi ja keittiön laajentamiseen on tarkoitus varautua. Kinnari Tataarikujan alue (osa korttelista 527, tontti ja Tataarikuja) Islamilainen seurakunta omistaa kaksi suurehkoa vajaasti rakennettua tilaa Tataarikujan ja Pykälistöntien välissä, jonne suunnitellaan asuntorakentamista. Alueella on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan sisältyviä rakennuksia. Tataarikujan katualuevarausta tarkistetaan. Torpantie 33 (tontti 562-1) Entiselle kaupungin nuorisotoimiston tontille on tarkoitus rakentaa myös vuokra-asumiseen soveltuva asuinkerrostalo. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville alkuvuodesta Pöytäalho Auertien päiväkoti ja tontti Kaskitie, Isokydöntien ja Kaukotien kulmassa sijaitsevalle tontille suunnitellaan päiväkotia. Hanke edellyttää katualueiden sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen muutoksia. Samalla tarkistetaan tontin asemakaavaa. Kaavatyö aloitetaan kevään aikana ja kaavaluonnos asetetaan nähtävillä syksyllä Pajala Harjoitusjäähalli ja Seutulantalo (tontit ja 7) Jäähallin viereen on tarkoitus rakentaa harjoitusjäähalli. Kaavamuutoksessa tutkitaan myös Seutulantalon tontin lisärakentamismahdollisuudet ja alueen pysäköintijärjestelyt. Kaavamuutos on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi touko kesäkuussa Pajalan teollisuusalueen pohjoisosat Pajalan teollisuusalueesta on tarkoitus kehittää keskustaan liittyvä asuin- ja yritysalue, jonne on tarkoitus toteuttaa asuinkerrostaloja ja kaupunkipuisto. Asemakaavanmuutos edellyttää maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi keväällä Pajalanpiha Rampakan metsä säilyy virkistysalueena, mutta Pohjoisväylän varteen kaavoitetaan pientaloja. Alueelle on tarkoitus suunnitella omakotitontteja, jotka tulisivat myyntiin vuosina Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäväksi keväällä Järvenpään Mestariasunnot, Sauvakatu 6 8 Järvenpään Mestariasuntojen Sauvakadun kerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta korottaa yhtä rakennusta yhdellä tai kahdella kerroksella tai sen korvaamista uudella, korkeammalla talolla. Jamppa Levysepänkaari (Rudus Oy) Kiinteistönomistaja on pyytänyt katualueen osan liittämistä yritystonttiin. Alue on jo nyt vuokrattu varastointi- ja liikennekäyttöön. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Levysepänkaaren varteen. Wärtsilä Metson itä- ja pohjoispuoliset alueet (kortteli 1001) Primula Oy:n ja kaupungin väliseen kiinteistökauppaan sisältyy velvoite korttelin 1001 asemakaavan muuttamisesta mm. katuyhteyksien osalta. Kaupungin omistamat rakentamattomat alueet korttelissa 1001 sopivat yritystoimintaan. Asemakaavan tarkistuksen yhteydessä tutkitaan, miten Metson nykyisen tontin itäosaan saataisiin uusia yritystontteja. Kaavaa varten on tehty selvityksiä katujärjestelyistä. Kaavahanke voi edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia katujen toteutuksista. Nummenkylä Reservikomppanian alue ja Sorapuisto Reservikomppanian alueen asemakaava suojelee pääosan vanhoista rakennuksista ja pihamiljööstä (entinen naisvankila), mutta kaavamerkinnät vaativat tarkistamista. Yleiskaavassa rakennusryhmä pihoineen on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja alue on osoitettu pientaloasumiseen. Alueen länsiosaan Hahlakadun pohjoispuolelle tullaan suunnittelemaan omakotitontteja. Tontin rajaa tarkistetaan tontinomistajan pyynnöstä siten, että viereisessä Sorapuistossa oleva sorakuoppa ei ulottuisi tontille. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimuksia. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2011 aikana. Ruukkukatu (tontti ) Nummikadun ja Hahlakadun välinen kaupungin omistama, rakentamaton kerros- ja rivitalotontti muutetaan omakotitonteiksi. Tontin maaperän puhdistamistarve tutkitaan. Terhola Rousun alue Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu asuntorakentamiseen. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäväksi vuonna Lepola Lepola II, Seurakuntaopiston pelto (kortteli 2204) Seurakuntaopiston säätiön maille Poikkitien eteläpuolelle suunnitellaan uusi asuntoalue Lepolan osayleiskaavan pohjalta. Tavoitteena on monipuolinen rakennus- Järvenpää kevät

10 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l rakennus on palanut kesällä Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Pääradan lisäraide I Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Pääradan lisäraide II Pajalan teollisuusalue Perhelän kortteli Tontti (Kasino) Tuottajankatu, tontti Villa Enckell, tontit ja 8 Tontti 114-4, St1 Ohratie, tontti Kassatalo, tontit ja Pääradan lisäraide III Alhotie, tontit ja 3 Pääradan lisäraide IV Tammelantie 4, tontti ja katualue Poikkitien yritysalue Kassatalo (tontit ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marras joulukuussa Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta. Perhelän kortteli (kortteli 131) Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten selvittämistä. Rakennusten kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Perhelän liikerakennuksen vanhin julkisivuosa sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan. Perhelän hankkeeseen liittyy Sibeliuksenkadun pysäköintitalon toteuttaminen ja vähäinen asemakaavanmuutos korttelissa 147 (Tupalantien pysäköintialue). Pääradan lisäraide III Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Tapiolapuiston ja korttelin 119 kohdalla. Pääradan lisäraide IV Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle korttelin 109 kohdalla. Ristinummentie/ Europan Työn alle tulevat asemakaavat Pääradan lisäraide V St1 / Esso (tontti 114-4) Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Asemakaavaa laadittaessa on arvioitava muutosten vaikutukset laajemmin keskustan alueella. Hanke edellyttää puiteja maankäyttösopimuksia. Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. kanta ja asukasrakenne. Alueelle suunnitellaan yhtiömuotoista pientalorakentamista ja omakotitontteja. Alueelle voitaneen sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Asemakaavanmuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue Kaupunki on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa Maatalousnormaalikoulun alueen kaavoitusta ja maakauppoja koskevan aiesopimuksen. Koulurakennukset ja piha-alueet kuuluvat Järvenpään kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle (Lepolan Helmi). Alueen kehittämismahdollisuuksia on tutkittu arkkitehtikilpailussa ja Lepolan osayleiskaavassa. Alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Ennen kaavatyön aloittamista alueelle tehdään rakennushistoriallinen selvitys. Alueelle voidaan toteuttaa uusia palveluja ja asuinrakennuksia. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta Senaatti-kiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta. Vanhakylä Vanhankylänniemi Vanhankylänniemen alueella on arvokasta rakennuskantaa ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuonna Työn alle tulevat asemakaavat Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. Keskus Kaavoitus ja mittaus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo vireillä olevien ja tulevien hankkeiden (mm. Pajalan teollisuusalue, Perhelän kortteli, Sampo-talo, Erkomaan talo) lisäksi. Kasino (tontti 162-1) Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhallituksessa on todettu, että kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintola- Saunakallio Pääradan lisäraide II Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Alankotien varressa. Pöytäalho Villa Enckell (tontit ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Pajala Pajalan teollisuusalue, Myllytien ja Pajalantien kulma Pajalan teollisuusalueen asemakaavoitus on edennyt Alun alueen ja sen ympäristön osalta ja Myllykorttelia ollaan toteuttamassa. Entisestä teollisuusalueesta kehitetään keskustaan liittyvä asuin- ja 10 Järvenpää kevät 2011

11 Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l yritysalue, jonka keskelle suunnitellaan kaupunkipuisto. Hankkeita on käynnistetty sitä mukaa, kun niille on syntynyt maapoliittisia edellytyksiä. Kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksen laatimista, mikäli tonttien arvo nousee. Myllytien ja Pajalantien kulman toteutus tutkitaan kaavamuutoksessa muiden osaalueiden jälkeen. Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mikä edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Levysepänkaari, Rudus Oy Reservikomppanian alue sekä Sorapuisto Metson alueen pohjoisja itäpuoli Ruukkukatu 18-20, tontti Pajalanpiha Pääradan lisäraide I Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista kaavoittamattomalle alueelle Jampan kaupunginosan länsireunalla. Harjoitusjäähalli ja Seutulantalo Pajalan teollisuusalueen pohjoisosat (YIT) Mestariasunnot, Sauvakatu 6-8 Auertien päiväkoti ja tontti Nummenkylä Tuottajankatu 10 (tontit , 2 ja 3) Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Tupalantien pysäköintialue (vähäinen) Rantapuisto Torpantie 33, tontti Tataarikujan alue Rousun alue Peltola Ohratie 14 (tontti ) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Vanhankylänniemi Lepola III Lepola II Isokytö Tammelantie 4 (tontti ja katualue) Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen levennysosan liittämistä tonttiin pysäköintitilan lisäämistä varten. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Työn alla olevat asemakaavat 2011 Terhola Alhotie, tontit ja 3 Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä, jossa rakennusliikkeet esittävät omat vaihtoehtonsa kaavan pohjaksi. Ristinummi Pääradan lisäraide V Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista korttelin 2127 reunalla. Poikkitien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan. Kaupunki on saanut ympäristöministeriöltä maa-alueen lunastusluvan, josta on valitettu. Yritysalueen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, kun kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. ehdotusvaihe valmisteluvaihe aloitusvaihe selvitysvaihe Ristinummentien alue (Europan) Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta maata, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyy kansainvälisen Europan -arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. Muut asemakaavahankkeet ja -aloitteet Keskus Erkomaan talo (tontit ja 9) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Valtakunnallisesti arvokas rautatieasema tullaan suojelemaan. Sampo-talo (tontti 132-9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet keskustan osayleiskaavan pohjalta. Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde. Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Kaavoitus ja mittaus Loutti Alankotie 28 (tontti 242-8) Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Harjutie 17 (tontti 252-7) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Tupalantie 17 (tontti 212-1) Kaupunki omistaa keskustassa pienen kerrostalotontin, jonka toteuttaminen saattaa edellyttää asemakaavan muutosta. Saunakallio Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Vihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista siten, että heidän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tonttiin. Järvenpää kevät

12 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2011 l Kyrölä Tanhumäentie, Harjanteen/ Kaurasen talo (tontti ) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Ristikkipolku, kortteli 443 Lumikellonkadun ja Neilikkakadun välillä on asemakaavassa kevyen liikenteen väylä, jonka poistamista viereisten tonttien omistajat ovat pyytäneet. Kevyen liikenteen väylällä ei ole merkitystä kulkuyhteytenä, joten aluevaraus voitaisiin liittää tontteihin. Kinnari Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Laaksokadun varressa olevalle omakotialueelle on tavoitteena kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Laaksokatu, tontit ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on omakotialuetta, jonka tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Helsingintien Pohjoisväylän alue Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia. Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue Välskärinkadun varressa oleva vanhustentalotontti on tarkoitus muuttaa asuntoalueeksi. Tavoitteena on tehokas ja laadukas kerrostalokohde. Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueet Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle. Nummenkylä Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alueen asemakaava on tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilän yritysalue Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Haarajoki Haarajoen asemakaava-alueen laajennus Kaavamuutos perustuu kaupunginhallituksen päätökseen koskien Haarajoen kyläalueen asemakaavaa. Siinä sitouduttiin täyttämään tielaitoksen ehdot meluvallin maa-alueen maankäytössä ja omistuksessa. Leppätien pohjoispuoli Haarajoen Leppätien varressa sijaitseva kaavoittamaton tila on tarkoitus osoittaa asuinrakentamiseen. Koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu yleiskaavassa. Haarajoen asuntoalue Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Haapatie, tontti Omakotitontin omistaja on pyytänyt mahdollisuutta väljästi rakennetun tontin jakamiseen kahdeksi tontiksi. Kaavamuutos edellyttää sopimusta. Mikonkorpi Mikonkorven yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Hirvikatu, tontit , 7 ja 8 (tila 1:1059) Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta omakotitonttien rakennusoikeuden nostamiseksi. Kaavamuutos edellyttää sopimusta. Terhola Terholan osa-alueet (korttelit 541, , , 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Satukallio Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Ristinummi Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. Tuomonpolku ja Ernonkatu Ajoneuvojen läpikulku Tuomonpolulla haluttaisiin sallia ja Ernonkatua haluttaisiin jatkaa Tuomalantielle. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt vuonna 2002 kaupunginhallituksen ehdotusta hankkeen hylkäämisestä. Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteluun Ernonkadun jatkamisen osalta. Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25) Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Kalliomäki, tila (osa korttelista 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuisto) Korttelin 2122 länsiosa on asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta. Alueella sijaitsee Holvikiven huvila, joka sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan. Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueeksi, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja sille muodostettaisiin omakotitontti. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta, jos rakennusoikeus lisääntyy tai alueen arvo nousee. Lepola Lepola IV, Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Kaakkola Vanhankyläntie, tontti Kiinteistöyhtiön omistajat haluaisivat rakentaa asuintilaa. Tontilla on toimistorakennus ja se on asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja liikekäyttöön. Kaakkolan ulkoilureitti Asemakaavamuutos mahdollistaa ulkoilureitin toteuttamisen keskustasta Vanhankylänniemeen. Asemakaavojen vuorovaikutteista käsittelyä varten kaupungin Internet-sivuilla on virallisia osallistumistapoja täydentävä verkkokeskustelupalsta, osoitteessa > Keskustelu. Kaavoituksen henkilökunta seuraa keskustelua ja vastaa esiin tulleisiin kysymyksiin. Yhteystietoja Kaavoituksen ja mittausasioiden yleisneuvontaa annetaan teknisen keskuksen palvelupisteessä Seutulantalolla, Seutulantie 12 (09) Muusta kaavoitusta ja liikennesuunnittelua koskevasta asiakaspalvelusta vastaa yleissuunnittelu- ja asemakaavoitusyksiköiden henkilökunta. Näissä asioissa voidaan ottaa yhteyttä seuraaviin henkilöihin: Asema- ja yleiskaavojen valmistelu- ja vuorovaikutusasiat Kaavavalmistelija Arja Heyno (09) Asemakaavoitus, poikkeaminen Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto (09) Asemakaavoitus, verkkosivut Kaavasuunnittelija Elina Joutsen (09) Asemakaavoitus, rekisteriasiat Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe (09) Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Liikenneinsinööri Veli-Pekka Saresma (09) Yleis- ja asemakaavoitus, suunnittelutarve Arkkitehti Niina Ahlfors (vapaalla saakka) Asemakaavoituksen johto, keskustasuunnittelu Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio (09) Kaavoituksen ja mittauksen vastuualueen ja yleissuunnittelun johto, yleiskaavoitus ja kuntayhteistyö Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila (09) Kaavoihin liittyvät maankäyttösopimukset Kaupungingeodeetti Jukka Laitila (09) Tonttijaot Mittausteknikko Suvi Lehtinen (09) Kiinteistönmuodostus Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi (09) Paikkatietoasiat Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen (09) Katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine (09) Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa: Tietoja kaavoituksesta ja liikenteestä löytyy Järvenpään kaupungin verkkosivuilta 12 Järvenpää kevät 2011

13 Teksti ja kuva Satu Hänninen Tosielämän Harjakainen mukana niin myötä- kuin vastamäessä Suositussa TV-ohjelmassa Putous kansalle tuli tutuksi sovinistinen sketsihahmo rakennustarkastaja Timo Harjakainen, joka viljeli hokemia firman piikkiin ja kuka vastaa. Järvenpään rakennusvalvonnassa johtavan rakennustarkastajan roolissa häärii Jouni Vastamäki, joka ei ajele firman piikkiin vaan saattaa polkaista tarkastuskierroksille jopa fillarilla. Löytyykö Harjakaisen hahmoon yhtymäkohtia tosielämässä, Järvenpään johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki? Lappeenrannan rakennustarkastajan virasta eläköitynyt arkkitehti Klaus Pelkonen kuvasi aikanaan osuvasti rakennustarkastajan roolin moninaisuutta: Hyvällä rakennustarkastajalla tulee olla sopiva annos poliisin, kätilön, papin ja taideasiantuntijan ominaisuuksia. Lisäksi hänestä tulee löytyä hitunen byrokraattista härkää sekä paljon ystävällistä asiantuntijaa. Rakennustarkastaja on mukana asiakkaidensa eri elämänvaiheissa erilaisissa hankkeissa. Eteen tulevat asiat ovat niin moninaisia, että välillä joutuu kieli keskellä suuta toteamaan Harjakaisen lailla, että ninnannunna. Johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki käy tarkastamassa isoja ja pieniä rakennuskohteita. Oli kysymys mikä tahansa, sanavalmiilta Jounilta ei ainakaan mene sormi suuhun. Harjakaisen mielibiisi oli Simply the best, asbest. Asbestia ei kuitenkaan enää käytetä nykypäivän rakentamisessa, vai kuinka? Asbesti otettiin aikoinaan käyttöön sen halpuuden ja hyvien materiaaliominaisuuksien takia. Se on muun muassa palamaton ja eristää hyvin lämpöä ja sähköä. Suurena varjopuolena ovat asbestikuitujen aiheuttamat vakavat terveyshaitat, minkä vuoksi sen käyttö kiellettiin Suomessa 1994 ja koko EU:ssa Vanhemmista rakennuksista sitä edelleen löytyy, mikä on muistettava ottaa huomioon korjaustöitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Asbestityötä saavat tehdä vain siihen pätevyyden hankkineet yritykset, joilla on työsuojelupiirin työsuojelutoimiston valtuutus. Kiinteistön normaalissa käytössä ehjät asbestipitoiset materiaalit eivät aiheuta vaaraa. Kuka vastaa? Kuinka vastuut jaetaan rakennusprojektin aikana? Kokonaisvastuu on lain mukaan aina rakennuttajalla. Jo pientalohankkeessa tu- lee olla mukana myös pätevä pääsuunnittelija, sekä rakennus-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijat. Lisäksi hankkeeseen tarvitaan vastaava työnjohtaja sekä ilmanvaihdosta ja kunnan vesi- ja viemäritöistä vastaavat työnjohtajat. Ilman näitä ammattilaisia ei omakotitalonkaan rakentamiseen voi ryhtyä. Haluaisin lähettää terveiset myös Munamiehelle. Rakennustarkastaja on työssään kohdannut ongelman, jossa naapurit olivat riidan päätteeksi heitelleet toisiaan munamiehen sisaruksilla. Onneksi näiden riitojen ratkaiseminen ei lain pykälienkään mukaan kuulu rakennustarkastajalle. n Teksti Satu Hänninen Rakentamisvuodesta miellyttävät muistot Huotarin Johannan ja Janin rakennusprojekti alkoi vuonna 2009 ja tuo raksavuosi on ollut yksi heidän tähänastisen elämänsä parhaista. Rakennuslupa saatiin vauhdikkaasti seitsemässä päivässä, kun kaikki tarvittavat paperit olivat jo lupahakemusta jätettäessä kunnossa. Aloituskokouksessa rakentajat saivat rennosti Puistoblues-paitaan pukeutuneelta Vastamäeltä kallisarvoisia neuvoja rakentamiseen liittyen, mutta myös vinkkejä siitä, kuinka parisuhde kestää liiton koetinkiven rakennusprojektin ja siihen liittyvän stressin. Huotarit rakensivat talonsa itse talkooapua ja hyvää yhteistyöverkkoa hyväksi käyttäen. Melkein tarkalleen vuoden ja harkon jälkeen muuttotarkastukseen paikan päälle saapui kotoisasti fillarilla polkien Jouni Vastamäki. Meinasin nukkua pommiin, oli ensimmäinen kommentti, minkä jälkeen tarkastus sujuikin leppoisasti taloa kierrellen ja rakentamisesta jutellen. Laittakaa sitten valo tuohon talonumeron yhteyteen ennen pikkujouluja, ettette eksy naapuriin yöpimeällä, oli yksi vihje ulkovalosta. n Huotareiden taloprojekti jatkuu edelleen sisä- ja pihatöillä. Parin vuoden päästä rakennuksella on vuorossa lopputarkastus, jonka Myötämäki tai joku hänen tiimistään on tervetullut suorittamaan. Panu Harju Teksti Satu Hänninen Järvenpääläisille kausilippuja Helsingin seudun liikenteeseen Vuoden 2011 alusta alkaen junamatkoihin ei ole enää voinut ostaa pääkaupunkiseudun liityntälippuja. Säännöllisesti töihin pääkaupunkiseudulle junalla matkustavan kannattaa nyt hankkia entiseen tapaan VR:n junaliput ja niiden jatkeeksi HSL:n (Helsingin seudun liikenne) myymä aikuisten kausilippu. Kausilipun hinta on järvenpääläisille sama kuin HSL-alueen asukkaille. Kausilippu ladataan henkilökohtaiselle aikuisten matkakortille, jonka voi 5 euron hinnalla hankkia esimerkiksi HSL:n palvelupisteestä Rautatientorilla tai Vantaan yhteispalvelupisteistä. Näitä erityisehdoin neuvoteltuja lippuja ei toistaiseksi ole saatavilla järvenpääläisille lapsille, opiskelijoille tai muille erityisryhmille. Esimerkiksi 43,60 eurolla voi vapaasti matkustaa 30 päivää Helsingin sisäisessä bussi-, raitiovaunu-, lähijuna- ja metroliikenteessä sekä Suomenlinnan lautalla. Omaan matkakorttiin voi ladata HSL:n kausilipun Helsingin, Vantaan ja Espoon alueille halutuksi ajaksi missä tahansa HSL:n jälleenmyyntipisteessä, esimerkiksi R-kioskeilla, HSL:n automaateilla ja VR:n lipunmyyntipisteissä. Järvenpäässä junaliityntäliput Matkahuollosta VR lopettaa myös Järvenpään päässä liityntälippujen myynnin. Toukokuusta 2011 alkaen Järvenpään junaliityntäliput myydään Matkahuollossa. Tuusula ja Järvenpää suunnittelevat myös uutta 30 päivän kausilipputuotetta, joka kelpaisi Tuusulan ja Järvenpään alueella. Järvenpään kaupunki selvittää parhaillaan liittymistä HSL-kuntayhtymään, mikä merkitsisi suuria muutoksia joukkoliikenteen järjestelyissä. Tämä on kuitenkin ajankohtaista aikaisintaan ensi vuoden puolella. n Järvenpää kevät

14 Teksti Anju Asunta Hyvinvointipalvelut lähelle ihmistä kauaskantoisin vaikutuksin Hyvinvointikampus alkaa rakentua uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen myötä Järvenpää, kuten muutkin kunnat, on lähivuosina haasteen edessä suurten ikäluokkien ikääntyessä. Hoitoa ja hoivaa tarvitaan entistä useammalle vanhukselle, entistä vähemmillä käsipareilla. Eivätkä haasteet rajoitu vain vanhuspalveluiden järjestämiseen, vaan koko sosiaali- ja terveysala joutuu kamppailemaan niin taloudellisen tehokkuuden kuin henkilökunnan saatavuudenkin kanssa. Järvenpäässä on tartuttu härkää sarvista ja etsitty edistyksellisiä ratkaisuja isoihin ja pieniin ongelmiin. Tänä keväänä aloitetaan Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentaminen Helsingintien ja Myllytien kulmauksessa. Tavoitteen mukaan vuonna 2013 järvenpääläiset saavat terveys- ja aikuissosiaalityön palvelut upouusissa tiloissa. Taloa suunnitellaan moniammatillista ja tehokasta toimintatapaa tukevaksi: kun eri alojen lääkärit, hoitajat ja sosiaalityöntekijätkin ovat lähellä toisiaan, on asiakkaan asioiden ratkominen helpompaa. Oikealla ja ajoissa annetulla avulla säästetään niin asiakkaan kuin kaupunginkin voimavaroja. Modernien tilojen ja toimintatapojen toivotaan houkuttelevan myös hyviä työntekijöitä Järvenpäähän. Hyvinvointipalvelut kampukseen Kun sosiaali- ja terveyskeskus aikanaan valmistuu, pyritään sen ympäristöön keskittämään asukkaiden hyvinvointia tukevia palveluja, kokonaiseksi hyvinvointikampukseksi. Kampuksen suunnitteluun Sosiaali- ja terveyskeskuksen tontti Tulevan sosiaali- ja terveyskeskuksen ympäristöön on hahmoteltu hyvinvointikampusta, missä eri palvelumuodot tarjoavat asukkaillemme yksilöllisiä tukivaihtoehtoja elämän eri vaiheisiin. Kerromme syksyn tiedotuslehdessä tarkemmin tulevasta sosiaali- ja terveyskeskuksesta. kytkeytyy myös PARETO-hanke, johon Järvenpää liittyi vuonna Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat (PARETO) on kuntasektorin ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n rahoittama palvelurakenteen kehittämishanke, jossa etsitään innovatiivisia toimintatapoja ikääntyvän väestön tarpeisiin. Hyvinvointikampuksen suunnittelutyöhön on kaupungin työntekijöiden lisäksi osallistunut koko joukko muita järvenpääläisiä toimijoita. Hyvinvointikampuksen suunnittelu on ollut ihan huippua uraauurtavaa työtä! Hanke herättää kiinnostusta yliopistoja myöten laajemmaltikin, sillä vastaavia hankkeita ei juurikaan Suomesta löydy. Kampushanke on tuonut eri toimijat yhteen: sosiaali- ja terveyskeskuksen rinnalla voi tulevaisuudessa toimia vaikkapa monimuotoisia yritysten tuottamia asumispalveluita tai järjestöjen tuottamia lasten kerho- ja päivähoitopalveluita, visioi kaupungilla kampushanketta koordinoinut erikoissuunnittelija Taru Syrjänen. n Lisätietoa hyvinvointikampuksesta ja PARETO-hankkeesta: > Hankkeet ja kehittäminen Teksti Taru Syrjänen Pihlavistokoti muuttaa Pihlavistokodissa ei jääty odottamaan tulevaa hyvinvointikampusta, sillä sen tilat olivat käyneet auttamatta vanhentuneiksi ja puutteellisiksi nykyiseen varsin huonokuntoisten ikäihmisten asumispalvelukäyttöön nähden. Vaihtoehtoisten tilojen kartoituksessa otollisimmaksi havaittiin Mestariasunnot Oy:n parhaillaan rakentama Jampankiven palvelupihan uudisrakennus, missä on kesäksi 2011 valmistumassa tilat 55 asukkaalle, mukaan lukien 14 ryhmäkotipaikkaa. Laajan perehtymisen ja asukaskuulemisten jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunta päättikin vuokrata Jampankivi 3:n (Jampankaari 4 E F) Pihlavistokodin väistötilaksi viiden vuoden sopimusajalla. Valmistelut asukkaiden siirtymiseksi ovat jo käynnistyneet. Kunkin asukkaan ja hänen omaistensa kanssa etsitään keskustellen oikeaa, toimintakykyä tukevaa ja tilanteeseen sopivaa asumisvaihtoehtoa. Myös työntekijöitä valmistellaan muutokseen käymällä keskusteluja työympäristön muutoksesta ja sen vaikutuksista itse työn tekemiseen. Muutto tarjoaakin oivan tilaisuuden ikääntyneiden hoitofilosofian päivittämiseen. Palveluiden lähtökohtana tulevat olemaan henkilökohtaiset Elämän suunnitelmat, joihin yhdessä asukkaan ja omaisten kanssa suunnitellaan kullekin toiveiden ja mieltymysten mukaista virikkeellistä hoivaa. Jampankivessä hoivaan voidaan liittää esimerkiksi elämyssauna, sillä pihalta löytyy puulämmitteinen sauna! n Antti Autio, Aalto-yliopisto Teksti ja kuva Tuula Alkula Työ- ja toimintakeskus henkireikä harrastamiseen ja ihmisten tapaamiseen Työ- ja toimintakeskuksessa on tilat ja laitteet monipuoliseen toimintaan. Aino Heikkilällä on kangaspuissa tekeillä uusiokassi videonauhoista. Myllytie 11:ssa toimiva työ- ja toimintakeskus on eläkeläisten ja vajaakuntoisten kohtaamispaikka, jossa voi harrastaa, tavata toisia ihmisiä ja käydä syömässä. Toiminnalla tuetaan kävijöiden itsenäistä kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Samoin apua saavat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät paluussaan työelämään. Samassa osoitteessa toimii myös kaupungin kotihoito. Talo työllistää tällä hetkellä toistakymmentä henkilöä, joista osa on kuntouttavassa työtoiminnassa tai työharjoittelussa. Järjestöt, yritykset ja kuntalaiset voivat vuokrata talon tiloja myös kokous- ja juhlatarkoituksiin. Mukavaa tekemistä ja mukavia ihmisiä Monipuoliset harrastusmahdollisuudet erilaisista liikuntaryhmistä puu- ja käsitöihin antavat ikäihmiselle vaihtelua päivään. Talossa voi vaikkapa pelata bingoa, laulaa karaokea tai osallistua kirjallisuus- tai keskustelupiiriin. Oman värinsä toimintaan tuovat erilaiset tapahtumat ja retket. Myös mainio lounaskahvio Cooperin Kulma houkuttelee pistäytymään tunnelmaltaan kotoisassa työ- ja toimintakeskuksessa. Käyn täällä toisinaan syömässä ja kahvilla. Tämän talon järjestämät tapahtumat kiinnostavat aina. Olen pelannut bingoa, käynyt askartelemassa ja osallistunut teatterimatkoille. Tämä on aivan ihana paikka, joka kerää ikäihmisiä yhteen, täältä jokainen löytää itselleen sopivaa tekemistä, kertoo Vera Ustinoff asiakastyöryhmän tarjoamasta kahvitarjoilusta nauttien. Käyn täällä päivittäin kutomassa kangaspuilla, aika tulee toki varata tänne etukäteen. Me kangaspuilla kutojat olemmekin nimenneet ryhmämme Myllyn Kankureiksi. Aion jatkossa osallistua myös askarteluryhmään. Tämä paikka on henkireikä ikäihmisille, täällä he voivat tavata toisia ihmisiä ja harrastaa, mitä kukin haluaa, Aino Heikkilä tuumaa.n Tervetuloa tutustumaan taloon! Avoinna ma to klo , pe klo 8 14 Neuvonta ja tilavaraukset, puh. (09) Talossa saatavilla parturikampaamon ja jalkaterapeutin palvelut sekä kaupungin sivukirjasto Nykyään monet vanhukset asuvat vuosia laitostavissa sairaalamaisissa oloissa. Vanhusten hoivassa pyritään jatkossa vahvasti kodinomaisiin palveluratkaisuihin, joissa asuinympäristö itsessään tukee vanhuksen toimintakyvyn säilymistä. 14 Järvenpää kevät 2011

15 Teksti ja kuva Anna Uusiheimala VIP-Sähkö työllistää Järvenpäässä Antti Juvonen ja Jukka Räsänen perustivat VIP-Sähkö Oy:n vuonna Parivaljakko oli jo vuosia kypsytellyt ajatusta yrityksen perustamisesta. Kummallakin miehistä oli jo mittava työkokemus sähköalaan liittyen ja yhdessä he uskoivat onnistuvansa. Toiminta käynnistyi aluksi sivutoimisena ja he saivat perustiedot yrityksen perustamiseen liittyen Uusyrityskeskuksesta, kasvun suunnittelu tapahtui Keuken (Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy) yritysneuvonnan piirissä. Tervetuloa yritysneuvontaan Keukeen! Keuken toimitusjohtaja Elina Pekkarinen iloitsee asiakkaidensa Jukka Räsäsen ja Antti Juvosen kanssa VIP-sähkön menestymisestä. Hautomotoiminta palvelee alle kolmevuotiaita kasvuhaluisia yrityksiä Kehittämön yritysneuvontapalvelut kaiken ikäisille yrityksille Keuken ajanvaraus ma pe 9 15, puh Alkuvuonna 2009 Jukka Räsänen lähti päätoimiseksi yrittäjäksi VIP-Sähköön ja samana kesänä Antti Juvonen lähti kokopäiväisenä toimintaan mukaan. VIPsähkö on keskittynyt sähköurakointiin ja -asennukseen. Asiakkaina heillä on isompia rakennusliikkeitä ja kohteina on noin 100 kilometrin säteellä muun muassa palvelu- ja kerrostaloja. Yritys hoitaa alihankintana myös sähkösuunnittelua ja telepuolen asennuksia, mutta on keskittänyt toimintaansa sähköurakointiin. Juvosen vastuulla on tarjouslaskenta ja Räsäsellä työnjohto. Kumpikin tuuraa toista tarvittaessa ja molemmat ovat myös päteviä sähköasentajia tilanteen vaatiessa. Hallittua kasvua Jo yrityksen alkuvaiheessa syksyllä 2009 VIP-sähkö palkkasi kolme työntekijää, tällöin he olivat olleet yhteydessä jo Keukeen. Keukessa tehtiin ennusteita liikevaihdon kasvuun liittyen, mikä rohkaisi työllistämään lisää asentajia. Molemmat yrittäjät peräänkuuluttavat toiminnan systemaattista suunnittelua ja uusille työntekijöille on ollut aina valmiit urakat odottamassa. Keuken hautomoyrittäjänä VIP-Sähkön oli mahdollista hakea alle kaksi vuotta toimineena yrityksenä kehittämistukea ELYkeskukselta. Kehittämistuki kahden omistajan yrityksessä on euroa, mikä auttaa yritystä toiminnan alkuvaiheessa. Rohkeasti työllistämään Räsänen ja Juvonen rohkaisevat alkavia yrittäjiä luottamaan omaan tekemiseen ja vahvan pohjan luomiseen. Tulevaisuudessa he tavoittelevat VIP-Sähkön kasvua 50 henkilön kokoluokkaan. Nykyisin työllistämme itsemme lisäksi 13 asentajaa. Rekrytointi on tapahtunut vaivatta; taantuman myötä kokeneita asentajia hakeutui palvelukseemme ja olemme ottaneet esimerkiksi ammattikoulusta suoraan opiskelijoita harjoittelujaksolle. Kolmesta harjoittelijasta kaksi jäi viimeksi palvelukseemme. Toimistomme sijaitsee Wärtsilänkadulla ammattikoulun välittömässä läheisyydessä, mikä on myös edesauttanut asiaa, Juvonen kertoo. VIP-vapautta Keuken uusi toimitusjohtaja Elina Pekkarinen kysyikin yrittäjiltä, että oliko heille alusta asti selvää lähteä kasvattamaan toimintaa. Ykkösasiana oli oma työllistyminen, mutta toiminnan riskitön kasvattaminen on ollut meille tärkeää ja niin on tarkoitus edetä myös jatkossa, kertoo Juvonen. Juvonen ja Räsänen pitävät yrittämisen parhaana puolena suhteellista vapautta ja toimimista omana esimiehenään. Miehet naurahtavat ja kertovat olevansa itselleen jopa liiankin tiukkoja. Toimivien yritysten neuvontapalvelut Järvenpäässä Elina Pekkarinen kannustaa järvenpääläisiä yrityksiä olemaan rohkeasti yhteydessä Keukeen yritysneuvonta-asioissa oli sitten kyseessä markkinoinnin kehittäminen, kassavirran hallinta tai jokin muu mieltä askarruttava asia. On hienoa kuulla, että VIP-Sähkön kaltainen työllistävä yritys on saanut toimintansa kasvattamiseen varmuutta Keukesta, Pekkarinen toteaa hymyillen. n Teksti Soile-Maria Linnemäki Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto palvelee sekä kaupunkia että kaupunkilaisia Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry on vuonna 2007 perustettu Keski-Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö. Alati kasvavaan Tanja Väisänen Kaikki vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleet astumaan tästä ovesta peremmälle, Kinnarissa vanhassa Sahan koulussa. yhdistysten verkostoon kuuluu tällä hetkellä 23 yhdistystä sekä yksi säätiö. Yhdistysverkoston tarkoitus on edistää Keski-Uudenmaan alueen väestön terveyttä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä luoda edellytyksiä jäseninään toimivien yhdistysten yhteistyölle ja toiminnalle. Lisäksi Yhdistysverkosto käy aktiivista keskustelua lähialueen kuntien kanssa ja pyrkii kehittämään niiden kanssa yhteisiä tukipolkuja erityisesti ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdistysverkosto koordinoi Raha-automaattiyhdistys ry:n rahoittamaa Järjestötalo Järvenpäähän -kumppanuushanketta. Hankkeen tavoitteena on lisätä konkreettisesti järjestöjen välistä yhteistyötä ja toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta vahvistaa alueen kansalaistoimintaa. Ajatuksena on luoda toimintamalli, missä kaikkien Yhdistysverkoston jäsenjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen välitystoiminta, vapaaehtoisten rekrytointi, tiedottaminen, vapaaehtoisten kouluttaminen ja ohjaus sekä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen keskitetään yhteiseen vapaaehtoistoiminnan keskukseen. Yhdistysverkosto sai todellista uutta potkua toimintaansa kesällä 2010, kun Järvenpään kaupunki kunnosti ja vuokrasi Kinnarissa sijaitsevan vanhan Sahan koulun Yhdistysverkoston toimitilaksi. Ensimmäisen järjestötalon varauskalenteri täyttyi välittömästi, joten muuten mukava ja toimiva tila jouduttiin toteamaan auttamattomasti liian pieneksi. Etsinnät jatkuvat suuremman tilan löytämiseksi, jotka parhaimmassa tapauksessa tulevat sijoittumaan Järvenpään kaupungin hyvinvointikampuksen läheisyyteen. Päivisin Yhdistysverkoston henkilökunta palvelee Sahan koulussa alueen yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita, minkä lisäksi vapaaehtoiset isännät ja emännät toivottavat kaikki tervetulleeksi järvenpääläisten yhteiseen olohuoneeseen sekä erilaisiin kerhoihin. n Kiinnostuitko Yhdistysverkostosta tai vapaaehtoistoiminnasta? Ota yhteyttä projektityöntekijään Soile-Maria Linnemäki, yhdistysverkosto.net, p tai tule käymään arkisin klo 10 16, Puistotie 83, Järvenpää Järvenpää kevät

16 Teksti ja kuva Tuula Alkula Lapselliset perheet kohtaavat perhekeskus Maahisessa Keltainen matala talo Naavatiellä Jampassa on heräämässä jälleen päivän toimintaan. Äidit lapsineen astuvat sisään, riisuvat ulkovaatteensa ja alkavat sonnustautua valokuvaukseen. Meneillään on lasten valokuvaus ja aamupäivällä on alkamassa myös vauvakerho. Perhekeskus Maahinen on järvenpääläisten perheiden yhteinen olohuone. Toiminnan tavoitteena on kehittää vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta ja tukea vanhempia lasten kasvatuksessa. Tukea arjen pyörittämiseen saa myös vertaistukiryhmissä, joita järjestetään tällä hetkellä yksinhuoltajille, adoptiolasten vanhemmille, maahanmuuttajaäideille sekä väsyneille ja masentuneille äideille. Maahisessa järjestetään perhevalmennuksia vauvaa odottaville perheille. Saman katon alla perheet voivat käydä myös äitiys- ja lastenneuvolassa sekä neuvolalääkärillä. Lisäksi talossa toimii varhaiskasvatuskerhoja sekä 2- että 3 5-vuotiaille. Perhekeskuksen kautta on saatavissa myös puhe- ja toimintaterapeutin palvelut. Tänne voi toki tulla ihan muutenkin vaan, osallistumatta mihinkään ryhmään tai kerhoon. Meillä on täällä perheille tarkoitettu avoin tila, jossa vanhemmat voivat seurustella toistensa kanssa, keittää kahvia tai lämmittää ruokaa ja lapset voivat leikkiä keskenään. Perhekeskuksen pihalla voi myös vapaasti leikkiä talon aukioloaikoina ja tietysti muulloinkin, kertoo toiminnanohjaaja Sari Paatero. Perhekoulu rientäville lapsille Perhekeskus Maahisessa on alkanut kerran viikossa kokoontuva perhekoulu rientäville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Perhekoulussa kehitetään vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja selviytymistä perheen pulmatilanteissa, muun muassa erikseen lapsille sekä vanhemmille laadittavan Santeri (vas.) ja Verneri löytävät äitinsä avustuksella pyrstötähden Muumitalon taivaalta. Kysyttäessä Santerilta, mikä täällä perhekeskuksessa on kivaa, vastaus löytyy heti: Dinot ja leikkikaverit. Pyrstötähden nähtyään pojat sukeltavat jälleen Muumitalon sisuksiin. Perhekeskus Maahinen Avoinna perheille arkisin klo Toimisto, puh > Lapset > Perhekeskus Maahinen Facebookissa Perhekeskus Maahinen Toukokuussa perhekeskuksessa alkaa Tahdolla ja taidolla -parisuhdekurssi henkilökohtaisen ohjelman avulla. Perhekouluun voi hakea perhekeskuksen, neuvoloiden tai päivähoidon kautta. Samaan lapsiperheiden palvelukokonaisuuteen kuuluvat myös ohjattu leikkipuistotoiminta Juhani Aho -leikkipuistossa ja varhaiskasvatuksen kerhot Närekadun päiväkodissa Haarajoella. Ostopalveluna kaupunki tarjoaa avointa toimintaa lapsiperheille myös avoimessa päiväkodissa MLL:n Keltasirkussa Myllytiellä. Kirsi Heikkilän lapset Santeri (4,5 v) ja Verneri (2,5 v) leikkivät innoissaan Muumitalossa perhekeskus Maahisessa. Poikien äiti kehottaa lapsia etsimään maata lähestyvää pyrstötähteä. Tulimme tänään tänne lasten valokuvaukseen ja katsomaan viikonloppuna olleen teatteriesityksen rekvisiittaa. Olen tällä hetkellä hoitovapaalla ja molemmat pojat käyvät täällä varhaiskasvatuskerhoissa, Santeri kaksi kertaa viikossa ja Verneri kerran viikossa. Tämä on viihtyisä paikka ja henkilökunta on tosi mukavaa. Täällä tapaan toisia aikuisia ja lapset saavat leikkikavereita, kertoo Heikkilä tyytyväisenä. n Matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille ja nuorille Järvenpään kaupunki on organisoinut lapsiperheille ja nuorille tarjottavia palveluita uudella tavalla, osana kaupungin kokonaisvaltaista johtamisjärjestelmän kehittämistä ja prosessimaiseen toimintatapaan siirtymistä. Pilottihankkeessa panostetaan myös yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Muutoksen avainsanoja ovat olleet asiakasystävällisyys, moniammatillisuus ja Anju Asunta Lapsiperheiden ja nuorten palveluita rakennetaan moniammatillisen joukon voimin. Kuvassa on toiminnasta vastaavat päälliköt, vasemmalta Leena Rauhala, Marja Koivuluoma, Marja-Liisa Rosenholm, Mari Asell, Juha Särkkä, Jari Ahola sekä Juha Saurama. keskittäminen. Perhekeskus Maahinen ja Nuorisokeskus ovat hyviä käytännön esimerkkejä toiminnasta: taloihin on helppo tulla ja siellä löytyy nopeasti seuraa ja tarvittaessa apuakin. Tavoitteena on tukea perheiden ja nuorten laadukasta arkea ja ennaltaehkäistä pienten huolien kehittyminen vakaviksi ongelmiksi. n Teksti Anju Asunta Terävöitystä nuorisokeskuksen palveluihin Järvenpään kaupungin Nuorisokeskuksessa on viime aikoina terävöitetty palveluita. Kyrölässä Loimun kiinteistössä (Puistotie 27 B) sijaitseva Nuorisokeskus pitää sisällään kolme nuorten työpajaa, ohjaamon palveluohjauksen, etsivän nuorisotyön, joustavan opetuksen 9. luokan, numeronkorotusluokan sekä opiskelijaterveydenhuollon palveluita. Samassa rakennuksessa on myös nuorisotalo. Nuorisokeskuksen vuotiaille järvenpääläisille tarkoitetun nuoren uraja palveluohjaussuunnitelman yhtenä keskeisenä toimena on elämänhallinnallisten taitojen kartuttaminen ja sosiaalinen vahvistaminen. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta sen tarkoitus on ehkäistä syrjäytymistä, alentaa nuorisotyöttömyyttä sekä vähentää tukitoimien tarvetta. Nuorisokeskuksen palvelun piirissä on tänä vuonna maaliskuun loppuun mennessä ollut jo satakunta asiakasta, mikä kertoo palveluiden tarpeesta, kertoo nuorisokeskuksen päällikkö Juha Saurama. Nuoria ohjataan nuorisokeskuksen palveluista yleensä joko opintoihin, suoraan tai esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella, tai työelämään, tarvittaessa työharjoittelun tai tuetun työtoiminnan kautta. Ura- ja palveluohjaussuunnitelmaa varten kartoitetaan nuoren lähtökohdat, tarpeet sekä tukitoimet, jotta löydetään juuri hänelle sopiva oma polku. Etsivä nuorisotyö tavoittaa nuoria Etsivän nuorisotyön tavoitteena on auttaa ajoissa niitä nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä henkisesti ja sosiaalisesti. Syr- jäytymisen syitä voivat olla muun muassa kouluttamattomuus, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat. Käytännössä työ on yhteydenpitoa nuoreen sekä toimimista hänen kanssaan erilaisissa palveluverkostoissa. Etsivä nuorisotyöntekijä tukee läsnäolollaan ja osaamisellaan nuorta ja tarvittaessa vaikka kirjaimellisesti etsii joko nuorta itseään hänen jättäessä tulematta sovittuihin tapaamisiin, tai hänelle sopivia tukimuotoja. Syrjäytyminen eli jättäytyminen kotiin tai kadulle, opiskelu- tai työpaikkojen ulkopuolelle on vakava uhka nuoren omalle tulevaisuudelle ja rasittaa myös monin tavoin hänen läheisiään ja koko yhteiskuntaa. Meillä nuorisokeskuksessa on tahtoa ja taitoa auttaa sen ehkäisemisessä, Saurama toteaa. n Ota yhteyttä: Etsivät nuorisotyöntekijät Riia Venhola, p ja Päivi Kemp, p Järvenpää kevät 2011

17 Teksti Riitta Murtokare Koulut soivat hyväntekeväisyyskonsertissa Järvenpään keväässä soi koulujen yhteistyönä järjestämä KOULU SOI -hyväntekeväisyyskonsertti. Konsertti järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2010 teemalla musiikkia maailmalta ja varoja kerättiin perhekoulun toimintaan. Tämän kevään konsertin teema on toiselta toiselle ja varoja kerättiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Konsertissa esiintyy Järvenpään eri koulujen oppilaita ekaluokkalaisista lukiolaisiin saakka. Konsertti on muodostumassa jo perinteeksi ja sen valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin tammikuussa teeman valinnalla. Keväällä järjestelyt tuo vipinää koulutyöhön ja oppilaat harjoittelevat konserttikappaleita ahkerasti tahoillaan, kertoo järjestelyistä vastaava Harjulan koulun rehtori Tarja Edry. Konsertin viimeisenä ohjelmanumerona nähdään noin 200 oppilaan kuoro. Teksti Riitta Murtokare Nuoret päättäjinä Nuorisoparlamentti aloitti toimintansa helmikuussa. Viime lokakuussa pidetyissä vaaleissa valittiin 15 varsinaista ja 10 varajäsentä. Nuorisoparlamentti valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Senni Hautalan ja varapuheenjohtajaksi Eveliina Karjalaisen. Parlamentin edustajat osallistuvat kaupungin lautakuntien työskentelyyn läsnäolo- ja puheoikeuksin ja puheenjohtaja edustaa nuorisoparlamenttia kaupunginvaltuuston kokouksissa. Tällä hetkellä esillä ovat muun muassa esitys Nuorta Työtä -messujen järjestämisestä, osallistumisesta Järvenpää-päivän ja Lasten ja Nuorten kulttuuriviikon järjestelyihin. Itse päätetyt avustuskohteet Lasten ja Nuorten Ääni 2011 kokoontui jälleen Huippukokouksessa jaettiin tänäkin vuonna euron suuruinen potti ala- ja yläkouluilta, lukiolta sekä nuorisotalojen talotoimikunnilta tulleiden esitysten kesken. Loppugaalassa palkittiin Mahtava päättää konsertti näin huikeaan esitykseen, jatkaa Edry. Koulu soi jälleen ensi vuonna Järvenpää-talon Sibelius-salissa uuden teeman ja avustuskohteen merkeissä. n Harjulan koulun 5B luokan oppilaat Inka Poikela ja Salomon Edry luovuttivat rahat perhekoulun toimintaan Eija Mansnerukselle. Vierailu jatkaa 1987 alkanutta perinnettä nuorisoryhmien vaihdosta vuorovuosin. Leirien tavoitteena on tutustua ystävyyskaupunkiin, sen ihmisiin ja kulttuuriin. Viikon leirillä pyritään antamaan oikea kuva siitä, minkälaista on olla nuori nykypäivän Suomessa ja Järvenpäässä. Tällä kervoittaneet esitykset ja juhlayleisö sai seurata koulujen huikeita esityksiä. Yksi monista Lasten ja Nuorten Ääni -kohdeavustuksella toteutetuista projekteista on Kyrölän nuorisotalon Loimun uusi upea elokuvateatteri. Entiseen pingis- ja pelihuoneeseen rakennettiin liki 30-paikkainen, täysin äänieristetty studio. Loimun talotoimikunnan suunnitteleman teatterin käytännön rakennustöistä vastasivat nuorisotalossa päivisin toimiva koulupaja sekä nuorten kiinteistöpaja. Rakennushankkeesta vastannut erityisopettaja Jouni Sievälä kehui vuolaasti oppilaitaan hieman ennen huhtikuussa pidettyjä avajaisia. Myös Loimun nuorisotaloa luotsaava nuorisotyöntekijä Toni Majola odotti innolla tulevia leffamaratoneja ja peli-iltoja kunnon äänellä ja teräväpiirrolla varustetussa studiossa. Tervetuloa! n Tarja Edry Lasten- ja nuorten kulttuuriviikko Perinteikkään kulttuuriviikon järjestelyissä mukana nuorisopalvelujen lisäksi mm. kirjasto, kulttuuripalvelut, Kypärä ry., Louhelan paja, Järvenpään koulut, Järvenpään seurakunta, Järvenpään Teatterin nuorten ryhmä sekä yksityiset esiintyjät. La 7.5. Järvenpää-päivänä nuorisopalvelut esittäytyy kävelykatu Jannella Mannilantien puoleisessa päädyssä Ala-asteille esityskiertueet: Mikko Vaismaan esittämänä stand up -komiikkaa sekä harmonikkataitaja Jani Uhleniuksen musiikkiesitys Karjalasta Caribialle Ke klo peli-ilta kirjastolla Joni Rajalan vetämänä Ke klo disko luokkalaisille, Kyrölän nuorisotalo Loimu Ke klo Kunnankinossa nuorisoaiheinen anime-elokuva Pom Poko, Studio 123 Ke klo 19 Järvenpään teatterin nuorten ryhmän ensi-iltaesitys Säkenöivä voima, Järvenpään Kellariteatteri To klo 18 kirjastolla kirjailijavierailija Tuija Lehtinen Pe klo disko yläkoululaisille, Kyrölän nuorisotalo Loimu La klo Bändikonsertti Naisenergiaa Jannen toriaukiolla. Esiintyjinä mm. SARCA, LEO, IDEFIX, HAVEN. Graffitin tekoa Ma 16.5., ja klo Myllytie 3 nuorisotalon pihapiirissä opastetaan nuoria graffitin maalauksessa. Kokeneen taiteilijan johdolla perehdytään ruiskumaalauksen salaisuuksiin. Kanotointia ja pelailua nuorille To 9.6., ma ja to klo Rantapuistossa melontaa inkkarikanootilla ja kivaa pelailua, esimerkiksi Fastscoop-peliä liikuntaohjaaja Tommi Lapin ja nuorisotyöntekijöiden opastuksella. Tapahtumat ovat ilmaisia. Liikuntapäiväleiri vuotiaille Nuorisotoimen järjestämän päiväleirin ohjelmassa on leikkimielisiä liikuntalajeja. 3 pv. 15, sisältää välipalat. Lisätietoja liikunnanohjaaja Tommi Lappi, p Ulkonuorkat Nuorisotalot sulkevat ovensa pe ja toiminta siirretään kesäajaksi keskustaan, Jannelle ja rantapuistoon. Ulkonuorkat ovat avoinna alkaen keskiviikko- ja perjantaiilloin juhannusviikolle asti. Tarjolla on monenmoista toimintaa ja yllätysohjelmaa nuorisotyöntekijöiden seurassa. Kesätauon jälkeen kaupungin kaikki viisi nuorisotaloa avaavat ovensa viikolla 35. School s In -viikon nuorisotapahtumia kirjaston ympäristössä Ma klo paikallisten bändien Rock-monttu -tapahtuma kirjastoaukiolla Ti pe Nuori Rocktietäjä -visailun alkukilpailut kirjaston musiikkiosastolla La School s In päätapahtuma Järvenpään torilla. Ohjelmassa mm. katukorista ja Nuori Rocktietäjä -loppukilpailu. Pe klo Yläkoululaisten limudisko Loimulla Valokuvauskurssi Nuorisopalvelut ja Järvenpään Opisto järjestävät kolmena peräkkäisenä maanantaina nuorisolle tarkoitetun valokuvauskurssin Kyrölän nuorisotalo Loimulla. Kurssin aikana perehdytään niin kännykän, pokkarin kuin järjestelmäkameroiden käyttöön sekä opetellaan kuvankäsittelyä. Lisää tietoa Järvenpään Opiston kurssiesitteestä ja nuorisotaloilta. Muista mennä lomalle! Järvenpään koulujen työ- ja loma-ajat Syyskausi 2011 ti ke syysloma työpäivä lauantai joululoma Kevätkausi 2012 ma 2.1. la talviloma Teksti Jari Ahola Unkarilaisia nuoria Järvenpäähän haluatko isännäksi? Kari J. Hietala Unkarilainen ystävyyskaupunkimme Vác lähettää 15 hengen nuorisoryhmän leireilemään Järvenpäähän Vácilaiset kävivät edellisellä vierailullaan 2009 tutustumassa Ohkolan kesäteatterin Täällä Pohjantähden Alla -kenraaliharjoituksiin. taa unkarilaisten ohjelmaan sisältyy muun muassa Puistobluesviikko, yhteisiä tapaamisia ja toimintaa järvenpääläisten ikätoverien kanssa sekä retkiä Helsinkiin ja lähiympäristöön. Nuorisopalvelut toivoo paikallisten nuorten osallistuvan aktiivisesti isännöintiin. Jos olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä nuorisotalojen vastaaviin työntekijöihin! Järvenpää lähettää oman ryhmänsä vastavierailulle Unkariin heinäkuussa Osallistuminen leirijärjestelyihin tänä kesänä lasketaan eduksi leiriläisiä valittaessa. n Järvenpää kevät

18 Kia Kämäräinen Tuusulanjärvi maakuntajärveksi Tuusulanjärvi on kulttuurihistoriallisilta, ympäristöllisiltä ja virkistyksellisiltä arvoiltaan niin merkittävä, että se ansaitsisi Uudenmaan maakuntajärven aseman. Sinäkin voit vaikuttaa tähän käymällä ehdottamassa Tuusulanjärveä ehdokkaaksi 15. elokuuta mennessä Järviwikissä, Keskustelu:Uudenmaan_maakunta. Maakuntajärvikilpailun järjestää Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhteistyössä YLEn Suomi express -ohjelman kanssa. Kaksivaiheisessa kilpailussa kuka tahansa voi esittää Järviwikissä haluamaansa jär- veä ehdokkaaksi, minkä jälkeen arviointiraati valitsee kullekin maakunnalle kolme ehdokasta lopulliseen äänestykseen. Varsinainen maakuntajärven valinta toteutetaan äänestäen tekstiviestillä tai postikortilla Me järven ympäristössä asuvat tiedämme, kuinka hieno järvi Tuusulanjärvi on. Maakuntajärveksi nimeäminen toisi sen laajempaan tietoisuuteen ja saattaisi osaltaan innoittaa täkäläisiä tulevaisuudenkin suurtekoihin, kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen pohtii. n Kaupungin oma lehti jatkuvan kehittämisen kohteena Teksti Anju Asunta Käsissäsi oleva lehti on Järvenpään kaupungin seitsemäs nykymuotoinen tiedotuslehti. Teemme lehteä kaupunkiorganisaatiossa pääosin omin voimin, niin että asiantuntijat tuottavat tekstejä omista aihepiireistään, viestintätiimiläiset toimivat toimituskuntana ja viestintäpäällikkö häärää päätoimittajana ja toimitussihteerinä. Lehden raikas taitto on Innocorp Oy:n käsialaa. Lehteä on mukavaa tehdä, sillä se aukaisee meille kaupungin työntekijöillekin aivan uudenlaisia näkökulmia. Organisaatiossamme on erikoisia osaajia, mahtavia tyyppejä ja kehittämisen draivia, joista voimme ylpeänä kertoa. Koetamme myös karistaa pölyistä virkamiesmäisyyttä pois jutuista, mutta minkäs tiikeri raidoilleen mahtaa, aina emme siinä onnistu. Kesinä 2009 ja 2010 kysyimme palautelomakkeella lukijoiden mielipiteitä tästä lehdestä. Keskiarvoksi kouluasteikolla saimme 8+ ja 8½ aika hyvä, mutta parantamisen varaa on edelleen. Kiinnostavimpina aiheina te, hyvät lukijat, piditte kulttuuria, liikuntaa ja terveyttä. Olemme ottaneet toiveesta kopin ja kertoneet niistä nytkin. Otamme mielellämme myös tämän lehden lomakkeella tai vaikka sähköpostitse palautetta ja juttuideoita vastaan, sillä tavoitteemme on paitsi kehittyä palvelutuotannossamme, kehittyä myös siitä kertomisessa. n Anju Asunta Viestintäpäällikkö, Kaupunki somettaa Sosiaalinen media (Some), eli erilaiset vuorovaikutteiset Internetissä toimivat sovellukset, on tullut ryminällä myös kuntien toimintaan. Vaikka trendin siivittämät paineet esimerkiksi Facebookin käyttöön ovat kovat, emme ole Järvenpään kaupunkiorganisaatiossa suinpäin sännänneet sivustoja perustamaan, vaan ensiksi aina varmistetaan se, että sivustolla on selkeä kohderyhmä ja jollakulla on aikaa aidosti olla siellä läsnä. Järvenpäällä on useita kaikille avoimia fanisivustoja Facebookissa. Järvenpään taidemuseon ja kirjaston sivustoilla kerrotaan niiden tapahtumista ja muista kuulumisista, ja samalla myös otetaan vastaan ehdotuksia sekä vastataan esiintulleisiin kysymyksiin. Aivan toisenlaista kohderyhmää tavoittelee Resina henkilöstöpalvelut, joka välittää työntekijöitä, esimerkiksi sairaanhoitajia, sosionomeja ja opettajia, lähikunnille ja muillekin toimijoille. Resinan sivustolla pidetään yhteyttä nykyisiin keikkatyöntekijöihin ja tavoitellaan potentiaalisia uusia työntekijöitä. Kehitysjohtaja Minna Karhunen keskustelee uudella Järvenpään kaupungin kehitysjohtaja -sivustollaan hyvin aktiivisesti asukkaiden, yrittäjien ja muiden kaupunkikehityksestä kiinnostuneiden kanssa. Olen jo pitkään ollut henkilöprofiililla Facebookissa ja olen aika koukussa siihen. Fanisivustolla voin kuitenkin laajemmin kertoa Järvenpään kaupungin kehitystyöstä. Kommentoin siellä liki päivittäin mielen päällä olevia asioita ja teen linkityksiä lisätiedon lähteille. Olemme esimerkiksi käynnistämässä kotisivuilla juttusarjaa kaupungin kehittämistoiminnan menestystarinoista, sosiaalityön uudistaminen etunenässä, ja minä voin sitten puffata näitä eteenpäin. Olisi mahtavaa, jos ihmiset rohkaistuisivat kunnolla antamaan palautetta ja ideoimaan kanssani, Minna Karhunen kannustaa. tekijöillä on ammatillisia henkilöprofiileja, joiden avulla voidaan jakaa työkuulumisia ja käsitellä myös henkilökohtaisesti erilaisia kysymyksiä. Toistaiseksi Järvenpään kaupunki ei ole tuottanut muihin sosiaalisen median kanaviin materiaalia, mutta on aivan mahdollista, että esimerkiksi kaupunkimarkkinointikampanjassa tuotettaisiin vaikkapa YouTubeen videoita, ruvettaisiin tviittaamaan ja perustettaisiin eri kanavien välille polkuja. n Kaupungin kaverina Henkilöprofiilina perustettujen sivujen lukeminen edellyttää kaveriksi hyväksymistä, mutta keskimäärin kaveriksi tietenkin pyytämällä pääsee. Kirjaston Tädit jakavat sivuillaan ajoittain riehakkaitakin kuulumisia yli kaverinsa kanssa. Perhekeskus Maahisen kaverit taas pääsevät keskusteluun muiden lapsiperheiden ja perhekeskusasioista kiinnostuneiden kanssa. Lisäksi monilla kaupungin työn- Tykkää Facebookissa: Resina Järvenpään taidemuseo Järvenpään kaupunginkirjasto Kirjaston Tädit Järvenpään kaupungin kehitysjohtaja Perhekeskus Maahinen Palautetta Järvenpään kaupungin tiedotuslehdestä Leikkaa tämä palautelappu irti ja palauta se Järvenpää-päivän aikana kaupungin Järvenpään kaupungin esittelypöydän henkilökunnalle (Osuuspankin edessä). 200 ensimmäistä palautelapun tuojaa saa palkkioksi näppärän retkipussukan. Lehden kiinnostavin juttu oli mielestäni Annan lehdelle kouluasteikolla 4 10 arvosanan Haluaisin lukea enemmän kaupungin terveyspalveluista nuorisotoiminnasta vanhusten hoivapalveluista kulttuurista lasten varhaiskasvatuspalveluista liikunnasta sosiaalipalveluista rakentamisesta ja kaavoituksesta koulumaailmasta ympäristöasioista Toivomuksia, kommentteja, ohjeita lehdentekijöille? 18 Järvenpää kevät 2011 päätöksenteosta ja luottamuselinten toiminnasta kaupungin talousasioista muusta, mistä?

19 Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Teksti Laura Sallinen II kansainvälinen Sibeliuslaulukilpailu tuo nousevat laulajatähdet Järvenpäähän Järvenpään Sibelius-Viikot ry, Järvenpään kaupunki ja Sibelius-Akatemia järjestävät yhteistyössä II kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun Järvenpäässä saadaan tuolloin seurata tiivistä kilpailutunnelmaa ja nauttia nuorten taiteilijoiden upeasta laulumusiikista. Jouko Tuomas-Kettunen Järvenpään kaupungintalon ja Seutulantalon asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelupisteet avoinna ma pe 9 15, to 9 18 ja pe Palvelupisteet ovat suljettuina Puhelinvaihde (09) toimii myös sulkuaikaan, tärkeimmät palvelut toimivat ajanvarauksella. Teknisen toimialan yhteydenotot sulkuaikaan p. (09) Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut Myllytien terveysasema suljettuna Kaikkien väestövastuualueiden yhteispäivystys Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annintädintie) ma to 8 16, pe Ajanvaraukset lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoille ma pe Vanhankylänniemen terveysaseman väestövastuusairaanhoitajilta, p. (09) , , , , , Sairaanhoitajien neuvontapuhelin p. (09) ma to ja pe Sairaanhoitajien päivystysvastaanotot Vanhankylänniemen terveysasemalla arkipäivisin ilman ajanvarausta Ilmoittautuminen terveysaseman neuvontaan. Päivystys kaikkina päivinä 8 22 Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annitädintie). Ohjeellinen ajanvaraus, p. (09) Päivystys öisin 22 8 Hyvinkään sairaalassa, p. (019) (Sairaalankatu 1, Hyvinkää). Ambulanssi hätäkeskuksesta, p Myllytien diabetesneuvola ja hoitovälinejakelupiste ovat suljettuina. Diabetesvälineiden ja hoitovälineiden luovutus Vanhankylänniemen terveysasemalla 30.6., ja Tilaukset mielellään 2 vk etukäteen puhelimitse yllämainittuina päivinä p. (09) tai sp. Fysioterapian (Vanhankylänniemen terveysasema) ajanvaraukset ma pe 8 9 p. (09) Apuvälinejakelu on auki ajanvarauksella ma to ja pe Röntgen Vanhankylänniemen terveysasemalla ma to , pe Ajanvaraus röntgeniin ma to p. (09) HUSLABin Järvenpään laboratoriot: Vanhankylänniemen terveysasema, ma to ja pe , näytteenotto vuoronumerolla. INR-(Marevan)asiakkaat ma to Sibeliuksenkatu 14, ma to ja pe , näytteenotto vain ajanvarauksella. INR-(Marevan)asiakkaat ma to vuoronumerolla. Sibeliuksenkadun laboratorio on suljettu , Vanhankylänniemen laboratorio toimii normaalisti. Työterveyshuolto on suljettuna Mielenterveys- ja päihdeyksikkö päivystys 9 11 arkipäivisin. Tarkemmat tiedot mielenterveys- ja päihdeyksikön kotisivuilta. Neuvonta p. (09) Kotisairaala on suljettuna Myllytien työ- ja toimintakeskus on suljettuna Jampan hammashoitola on auki koko kesän. Mannilantien hammashoitola suljettuna Jampassa ja Myllytien neuvoloissa toiminta ajanvarauksella normaalisti. Heinäkuussa auki olevat päiväkodit auki ovat Loutin päiväkoti (osoite Mannilantie 50), Isokydön päiväkoti (osoite Satakunnankatu 6) ja Pehtoorin päiväkoti (osoite Uudenmaantie 1). Järvenpää-talo Järvenpää-talo on suljettu Lippupiste on suljettu Järvenpään kaupunginkirjasto Pääkirjasto avoinna ma 11 20, ti to ja pe 10 16, la ja su suljettuna. Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma 9 20, ti to 9 19 ja pe 9 16, la su suljettuna. Haarajoen lähikirjasto avoinna ti Uimahalli Avoinna ma pe 6 21, la su ja arkipyhinä 9 18 Uimahalli suljettuna Liikuntahalli on suljettuna peruskorjauksen vuoksi 6.6. lähtien. Vuonna 2007 järjestetyn I kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun voitti mezzosopraano Annastiina Tahkola, toiseksi sijoittui bassobaritoni Nicholas Söderlund ja kolmanneksi sopraano Sofia Kallio. Sibelius-laulukilpailu on avoin alle 35-vuotiaille Pohjoismaiden ja Baltian laulajille. Naiset ja miehet kilpailevat samassa sarjassa. Alku- ja välierät ovat pianosäestykselliset, ja finaalissa laulajia säestää Helsingin kaupunginorkesteri, jota johtaa ylikapellimestari John Storgårds. Helsingin kaupunginorkesterin saaminen Järvenpäähän on erityisen mieluisaa, sillä se on kantaesittänyt suuren osan Sibeliuksen keskeistä tuotantoa säveltäjän itsensä johdolla. Kilpailun ohjelmisto keskittyy liedmusiikkiin. Kaikissa vaiheissa mukana on Sibeliuksen laulutuotantoa ja lisäksi kuullaan esimerkiksi Gustav Mahlerin ja Richard Straussin lauluja. Sibelius-laulukilpailun taiteellisena neuvonantajana toimii professori, baritoni Jorma Hynninen ja kilpailutoimikunnan puheenjohtajana kapellimestari Raine Ampuja. Tuomariston puheenjohtaja on pitkään Keski-Euroopassa asunut ja uraa luonut suomalaisbaritoni Tom Krause. Esimakua kilpailusta saadaan jo keväällä, kun Suomessa asuvat kandidaatit tulevat Maa elää -tapahtuma järjestetään Järvenpäässä jo 19. kerran lauantaina 3. syyskuuta. Tori ja kävelykatu Janne täyttyvät tuolloin tuoretta satoaan myyvistä lähituottajista, käsityöläisistä sekä monipuolisesta ohjelmasta. Mukana on myös järjestöjä, jotka esittelevät toimintaansa ja antavat neuvontaa. Tapahtuman teemana on tänä vuonna lähiruoka, josta tulee kertomaan ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:stä. Samalla yleisö saa tutustua vuoden vihannekseksi nimettyyn parivaljakkoon, lanttuun ja nauriiseen. Maa elää -tapahtuman järjestävät yhteistyössä ProAgria Uusimaa ry / Uudenmaan Maa- ja kotitalousnaiset, Järvenpään kaupunki sekä Sykettä ja Sinfoniaa -yhdistys. n laulamaan esikarsintaan Järvenpää-talon Juhani Aho -saliin Ulkomailla asuvat kilpailijat lähettävät karsintaesityksensä dvd-levyllä. Varsinainen kilpailu alkaa ja loppukilpailu on Järvenpää-talon Sibelius-salissa lauantaina klo 19. Helsingin kaupunginorkesteri järjestää voittajien konsertin uudessa Musiikkitalossa heti kilpailun jälkeen, 1. marraskuuta. n II kansainvälinen Sibeliuslaulukilpailu Järvenpäätalossa Liput 1.5. alkaen Lippupisteen myyntipisteistä Esikarsintaan ja avajaisiin vapaa pääsy Alku- ja välierät /5, loppukilpailu /24/12 Teksti Laura Sallinen Lähiruoka teemana Maa elää -tapahtumassa Tuula Alkula Sadonkorjuun aikaisessa Maa elää -tapahtumassa on tarjolla vatsantäytettä, silmän ruokaa ja iloista markkinameininkiä. Järvenpää kevät

20 Teksti Marika Karhula ja Jussi Paasi Maarit Kytöharju Älä ohita! Musiikkia tarjolla! Tulevan kesän musiikillisen tarjonnan ohi ei voi kävellä. Merelle asti ei tarvitse matkata antimista nauttiakseen, riittää kun menee Tuusulanjärven äärelle. Meillä on ainutlaatuinen kattaus klassisesta soulin kautta räppiin omilla kotikulmilla. Mikä mikä Meidän Festivaali? Pekka Kuusiston isännöimä Tuusulanjärven kamarimusiikki vaihtoi nimekseen Meidän Festivaali. Kuusiston mukaan nimi kuvaa musiikin yhteisöllisyyttä sekä tapahtuman välitöntä tunnelmaa ja vuorovaikutusta esiintyjien ja yleisön välillä. Viime kesänä Tuusulanjärvellä istuttiin heinäpaaleilla Ainolan metsässä, suojeltiin saimaannorppaa, kuunneltiin sähköviulukonserttoa ja koettiin monta muuta intiimiä hetkeä historiallisessa ympäristössä. Koskettavat ja yhteiskunnalliset aiheet saavat jatkoa tulevana kesänä heinäkuun lopulla. Kulutimme viime kesän yleisömenestyksen tuomat fyrkat huipputason konsulttifirman palkkioihin. Monta espressoa vedettiin, mutta keksivät tosi iskevän nimen, Pekka Kuusisto selittää. Seuraavaksi pyydetään brändiasiantuntijaa höyläämään ohjelmistosta turha syvyys pois. Luottavaisin mielin mennään uudelle vuosikymmenelle. Vuonna 2011 vietetään festivaalin viidettätoista vuotta. Juhlavuonna ohjelmassa panostetaan tuttuun tapaan monitaiteellisiin, perinteisiä konserttikäytäntöjä uudistaviin produktioihin. Myös hedelmällinen yhteistyö muotoilijakaksikko Aamu Songin ja Johan Olinin kanssa saa jatkoa. Bluesia, Soulia ja Jamitusta Kesä heinäkuun vaihteessa Puistoblues -tapahtuman pääkonserttia tähdittää soulartisti Angie Stone ja konsertin avaa suomalaisen soulin kuuma nimi Jo Stance. John Mayall esiintyy perinteisen bluesin hengessä kuten myös nuoremman polven tähdet Jonny Lang sekä Matt Schofield. Järvenpään kävelykatufestareilla Jannen Jameissa elokuun alussa voi nähdä suomalaisia ykkösnimiä moneen makuun. Lavalle nousevat mm. Paleface, Apulanta, Von Herzen Brothers, Kaija Koo sekä Taiska, Eini ja Vicky! -kokoonpano. Meidän Pekka tunnelmoi Meidän Festivaalilla. Klassisempaan makuun Kesäkuun toisella viikolla tarjolla on klassista musiikkia Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikkifestivaalilla. Pääasiassa konsertit pidetään Sibelius-Akatemian kurssikeskuksessa Kallio-Kuninkalassa, mutta ohjelmasta voi nauttia myös Halosenniemessä ja Ainolassa. Festivaalin perusajatuksena on tukea uutta suomalaista musiikkia, ja festivaalille valitaan- kin suomalainen nimikkosäveltäjä, joka tänä vuonna on Paavo Korpijaakko. Pääesiintyjä on uuden musiikin yhtye Zagros, joka on kaikkiaan viidentoista muusikon yhteenliittymä vaihdellen kokoonpanoaan konsertista toiseen. Päivittäiset klo 12 alkavat kahvikonsertit ovat yleisölle ilmaisia. n Parhaat palat kesän tapahtumista NÄYTTELYITÄ Katso Järvenpään Taidemuseon näyttelyt ja ohjelmat s. 5 Järvenpään Taidetalo Annamaija Vakkuri Jariveikko Minerva Anja Tyrväinen Yhteisnäyttely Prisman rantagalleria Hannele Rekola ja Helena Lankinen Mari Puhakka Vilhelmiina Eronen ja Marianna Peltonen Terhi Juurinen Jenni Forssen ja Tia Aaltio Galleria Järnätti Taideseura KuumArt ry Järvenpään Taideseura ry; kesänäyttely Osuuskunta Oivallus Villa Cooper ympäri vuoden Järvenpään Käsintekijöiden myyntinäyttely MUSIIKKITAPAHTUMIA 7.5. Järvenpää 60 vuotta: Agents-konsertti Rantapuistossa, lämppärinä Inception Icon 8.5. Järvenpään kaupungin perinteinen Äitienpäiväkonsertti klo II Kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun esikarsinta Järvenpää-talolla Kaartamo, Kettunen, Kuustonen & Hoedown Järvenpää-talolla klo Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikki Tuusulanjärvi Sanoin ja sävelin Villa Kokkosessa keskiviikkoisin klo MUSIIKKITAPAHTUMIA 29.6., ja 1.7. Kesä-Lovee! Love Records trilogian parhaat palat kesäteatterissa, Vanhankylänniemessä klo Puistoblues Meidän Festivaali Jannen Jamit TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA Jannen Galleria (2). Järvenpääläisten taiteilijoiden teoksia esillä keskustan yrityksissä Aamu-Taiji tiistaisin ja torstaisin klo Perinne Pörinät hyväntekeväisyystapahtuma. Pappamopoparaati kävelykadun läpi klo 9.40 alkaen Kävelykatupäivä klo Esiintyjinä mm. Mikko Perkoila ja Vinkulelu Järvenpää liikkuu. Koko perheen tapahtuma Jannella ja Rantapuistossa Tanssivallankumous, tanssiseurojen yhteistapahtuma 3.9. XIX Maa elää -tapahtuma MUITA TAPAHTUMIA Venny-startti ulkoilutapahtuma Rantapuistossa klo , Taideputous Järvenpää-talolla klo Kummanki kaa ja mukana myös Vesa Järvenpää-talolla klo 18 ja Zumba Maraton Vanhankylänniemessä klo 14 17, Juhani Ahon 150-vuotissyntymäpäivän juhlaseminaari Järvenpää-talolla klo Bjarne Westermarck -seminaari ja Muuttuva kaupunkikuva -valokuvanäyttely Järvenpää-talossa Lasten ja Nuorten tapahtumat katso s. 17 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisää tapahtumia: ja

Sisältö: Yhteystietoja. Tekninen palvelupiste. Asemakaavoitus. Yleissuunnittelu

Sisältö: Yhteystietoja. Tekninen palvelupiste. Asemakaavoitus. Yleissuunnittelu Kaavoitusohjelma 2013 2017 Sisältö: Vireillä olevat yleiskaavatyöt 4 Työn alla olevat ja vuonna 2013 aloitettavat asemakaavat 6 Työn alle tulevat asemakaavat 2014-17 8 Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Hauskuutta työhyvinvointiin Järvenpäässä

Hauskuutta työhyvinvointiin Järvenpäässä Hauskuutta työhyvinvointiin Järvenpäässä Venny Soldan-Brofeldt ja Eero Järnefelt 150 v. Tulkaa TYHY-päivänä tapaamaan Vennyä ja Mikko-renkiä Aholaan! Suunnitteletteko jo kevään tulevia työhyvinvointi-

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta ULVILAN KAUPUNKI Maankäyttöosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Diaari 274/10.02.03/2015 Keskustan asemakaava koskee: Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta Kartta 1.

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Järvenpään kaavoitusohjelma 2012. Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25

Järvenpään kaavoitusohjelma 2012. Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25 Järvenpään kaavoitusohjelma 2012 Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25 Sisältö Kaavoitusohjelma 2012-16 3 Vireillä olevat yleiskaavatyöt 5 Työn alla olevat asemakaavatyöt 2012 7 Työn alle tulevat asemakaavat

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA(MRL 63 )18.11.2009/tark.21.2.2012

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA(MRL 63 )18.11.2009/tark.21.2.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA(MRL 63 )18.11.2009/tark.21.2.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. TORPANTIE 33 Asemakaavan ja tonttijaon

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen kulttuuripolku. esiopetuksesta 9. luokalle

Esi- ja perusopetuksen kulttuuripolku. esiopetuksesta 9. luokalle Esi- ja perusopetuksen kulttuuripolku esiopetuksesta 9. luokalle 4.5.2015 Esiopetusvuosi: Lasten leikkikulttuuri Lapsi tutustuu esiopetuksen leikkiympäristöön ja sen mahdollisuuksiin uusien tietojen ja

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET RAISION KAUPUNKI ALHAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14 JÄSENTIEDOTE Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14 Joulun aika ja kauden käännös Kiitos kaikille jäsenille, taustajoukoille ja yhteistyökumppaneille syyskaudesta. Järvenpään Voimistelijoiden

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Järvenpään kaavoituskatsaus 2012. Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25

Järvenpään kaavoituskatsaus 2012. Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25 Sisällys VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT 8 Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat 8 Keskustan osayleiskaavaan

Lisätiedot

Taidetta ja tekemistä Järvenpäässä koululaisille ja päiväkodeille

Taidetta ja tekemistä Järvenpäässä koululaisille ja päiväkodeille Taidetta ja tekemistä Järvenpäässä koululaisille ja päiväkodeille Venny Soldan-Brofeldt ja Eero Järnefelt 150 v. Taidetta ja tekemistä koululaisille kesälläkin. Vuonna 2013 museo viettää kokoelmataiteilijoidensa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laitilan kaupungin Tuunan alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420)

KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420) KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420) Kohdeluetteloa on tarkistettu keskustan osayleiskaavan (kv 27.5.2002 60) mukaisesti ja luettelosta on poistettu 2.10.2000 jälkeen puretut

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarinumero 2310-2014 Asemakaavatunnus 9/2014 Asemakaava laaditaan Skanssin

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1 Kunnanhallitus 25.06.2013 AIKA 25.06.2013 klo 14:00-17:26 PAIKKA Kunnanvirasto johtokeskus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 151 Kokouksen järjestäytyminen 3 152 Kunnanjohtajan

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 )

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) A R K K I T E H T U U R I T O I M I S T O A R K T E S O Y, 16.04.2012 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA 6/2010 6/2011

KAAVOITUSOHJELMA 6/2010 6/2011 KAAVOITUSOHJELMA 6/2010 6/2011 Kaupunginhallitus hyväksynyt 31.5.2010 168 8 LAATIMISVAIHEET Osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot