Perinteiset lämmitystavat puntarissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perinteiset lämmitystavat puntarissa"

Transkriptio

1 Energia ei saa maksaa maltaita Tytyrissä tehdään tulevaisuutta MCI Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2013 lämpimäksi energiatehokkaasti

2 pääkirjoitus Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Minna Ojala p Toimitusneuvosto Tuija Dag, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Christer Nuutinen Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Minna Ojala Perinteiset lämmitystavat puntarissa Kesän kauniit säät ja pitkään lämpimänä jatkunut syyskuu melkeinpä sekoittivat suomalaisten säätutkan, tai näin ainakin itselleni kävi. Kun lämpötila sitten syyskuun viimeisellä viikolla putosi aika rivakasti, tuntui, että kaikki oli hukassa: sandaalit eivät enää riitä, missä on hanskat, oliko joku lämpimämpi takki jossain? Ja ennen kaikkea: miksi täällä sisälläkin on näin kylmä? Aijaa, patterit tuli kesän ajaksi säädettyä jonnekin ykkösen alapuolelle. Mutta koska olemme Suomessa, jossa maabrändityöryhmän mukaan kaikki toimii, kerrostalokaksion patterit kyllä lämpenivät heti, kun ne älysi vääntää päälle. Taloyhtiömme lämpiää kaukolämmöllä kuten valtaosa helsinkiläisistä kerrostaloista. Kaukolämpö on edelleen suomalaisten suosima lämmitysmuoto siellä, missä sitä on tarjolla. Hiilidioksidipäästöjen vähennys- ja uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteet haastavat kuitenkin kaukolämpöä uudella tavalla. Perinteinen peruste kaukolämmön energiatehokkuudesta ei enää riitäkään, vaan vaaditaan myös muuta: uusiutuvia polttoaineita, mielellään kotimaisia, kohtuulliseen hintaan tietysti. Myös kiinteistöjen energiatehokkuutta pitää lisätä. Kiinteistöverojen porrastaminen rakennusten energiatehokkuuden mukaan kohtelee Suomen Omakotiliiton mielestä kansalaisia eriarvoisesti. Aikanaan suositellut ratkaisut, kuten sähkölämmitys, ovatkin uudessa tilanteessa niitä, joista rangaistaan. Kenties tulevaisuuden lämmitysratkaisu niin kerros- kuin omakotitalokodeissakin on Hyvinkään asuntomessuilla nähtyyn tapaan monimuotoinen, jolloin käytössä on monia eri tapoja niin lämmitykseen kuin viilentämiseen. Näitä odotellessa vedetään villasukat jalkaan ja nautitaan syksyn väreistä! gasetti

3 tässä numerossa Gasetti 3/2013 Ehkä selkein häviäjä on perinteinen öljylämmitys. TIMO RITONUMMI, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 4 4 Lämmityskulut kuriin Kaukolämpö on suosittu ratkaisu taajamissa, mutta myös vaihtoehdot kiinnostavat. 12 Palkansaajan puolella SAK:n Olli Koski ei syty ajatukselle energian verotuksen nostosta. 17 Energialaitokset yhtiöiksi Kuntauudistus vaikuttaa myös energiantuotantoon. 25 Kulinarismia kaukomailta 21 Pirssillä pääsee Lappeenrannassa voi nousta kaasutaksin kyytiin. 22 Löpöä moottoriin Tytyrin uudella pilottiasemalla on satsattu lukuisiin eri polttoainevaihtoehtoihin. 22 Gasumlainen Valvomopäällikkö Janne Grönlund. 23 Gasumin uutisia 20 Maakaasun hinta on ollut vuoden verran laskusuuntainen. tehokkaasti lämpimäksi Nykymaailmassa erilaisia lämmitystapoja on monia. Tällä hetkellä nousussa ovat muun muassa lämpöpumput. Maakaasun kilpailuasetelmaa koettelee polttoaineiden verotus, mutta biokaasun kysynnän arvellaan kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi. Lämmöntuotantokysymys on tärkeä, sillä energian loppukäytöstä neljäsosa menee rakennusten lämmitykseen Olli Koski joutuu antamaan kommentteja aiheesta kuin aiheesta. 22 Hauska työpaikka Soila Sabelström viihtyy Tytyrin ABC-asemalla 19 Köökkivinkit Gasumin ruokalehti tuo iloa keittiöön. gasetti 3

4 TEEMA MILLÄ SUOMI LÄMPIÄÄ? PIENTALON ENERGIAN- KULUTUS Lämmitys 50% Lämmin vesi 20% Sähkö 38,5% Kotitaloussähkö 30% Mitä pohjoisempana talo sijaitsee, sitä suurempi lämmityksen osuus on. RAKENNUSTEN LÄMMITYS SUOMESSA ASUINRAKENNUSTEN LÄMMITYKSEN yleisin energianlähde Suomessa on kaukolämpö. Seuraavaksi eniten kulutetaan puuta ja sähköä. Kaukolämmön, puun ja sähkön osuus oli yli 80 prosenttia asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta vuosina Suurin osa Suomen rakennuksista on asuinrakennuksia. Kuitenkin rakennuksista vain noin 12 prosenttia lämpiää kauko- tai aluelämmöllä. Kaukolämmön suurta osuutta asuinrakennusten lämmitysenergialähteenä selittää se, että kaukolämmöllä lämmitetään suuria asuinrakennuskokonaisuuksia. Jokin muu lämmitysmuoto 8,8% Kauko-/ aluelämpö 11,7% Kivihiili/ koksi 0,5% 4 gasetti

5 TEKSTI Timo Hämäläinen KUVITUS Christer Nuutinen PATTERIT PÄÄLLE pihistellen Puu/turve 18,8% RAKENNUSTEN LÄMMITYS SUOMESSA VUONNA 2012 Kauko-/aluelämpö: 11,7 % rakennuksista Öljy/kaasu: 21,7 % rakennuksista Kivihiili/koksi: 0,5 % rakennuksista Sähkö: 38,5 % rakennuksista Puu/turve: 18,8 % rakennuksista Jokin muu tai tuntematon: 8,8 % rakennuksista Turpeen, hiilen, polttoöljyjen, kaasun ja lämpöpumppuenergian osuus asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta on alle 20% Uusiutuva energia on kova sana asuntojen lämmityksessä, kun kasvihuonepäästöjen vähentämisvaatimukset kiristyvät. Päästöjä pyritään leikkaamaan myös parantamalla talojen energiatehokkuutta. Öljy/kaasu 21,7% LÄHTEET: TILASTOKESKUS 20% Kaukolämmön, puun ja sähkön osuus asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta on yli 80% ähes kaikki suuret rakennukset liittyvät Suomessa kaukolämpöön, jos se vain on mahdollista. Miltei puolet asuinrakennusten lämmitysenergiasta tuotetaankin kaukolämpönä, ilmenee Tampereen teknisen yliopiston tekemän Lämmitystapojen kehitys selvityksestä. Ei ole yhdentekevää, miten me lämmitämme rakennuksemme ja asuntomme ja kuinka energiatehokkaiksi ne rakennetaan: Suomessa käytetystä loppuenergiasta noin 40 prosenttia kuluu rakennuksissa tai rakentamisessa. Valtiovalta ohjaa lämmitystapavalintoja pääasiassa verotuksen avulla. Pyrkimyksenä on lisätä uusiutuvien energioiden käyttöä, ja siihen on syynsä. Komealta kalskahtava hiilineutraali yhteiskunta on nimetty hallitusohjelmassa pitkän aikavälin tavoitteeksi. Etenkin uudisrakentamisessa valintoja ohjaa energian hinnan kehitys. Lisäksi valintoihin vaikutetaan rakennusten energiatodistuksilla. Niissä eri energiamuodoille on valtiontasolla annettu eri kertoimet. Kertoimet kannustavat uusiutuvien energialähteiden käyttöön sähkön ja öljyn sijasta. gasetti 5

6 TEEMA MILLÄ SUOMI LÄMPIÄÄ? Kaikki eivät ole keinoihin tyytyväisiä. Esimerkiksi Suomen Omakotiliitto ry haluaa muuttaa energiatodistus lakia. Se katsoo lain olevan epäoikeudenmukainen erityisesti vanhempien omakotitalojen omistajille. Suomessa energiatodistus ei perustu kuluttajan todelliseen energiankulutukseen vaan energialuokka on teoreettinen, rakennuksen ominaisuuksien mukaan laskettava luku, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen. Lämpöpumput kiinnostavat Öljylämmitys on pienissä rakennuksissa nopeasti vähentynyt. Puun osuus on pysynyt pitkään likimain samansuuruisena, kun taas lämpöpumppujen suosio on kasvanut roimasti. Jo yli puolet pientalorakentajista asennuttaa taloon lämpöpumpun. Lisäksi moni valmiin talon omistaja investoi lämpöpumppuratkaisuihin. Pumppuja on alettu hankkia myös rivi- ja kerrostaloihin. Vaikka sähkölämmityksen suosio on pientalojen uudistuotannossa vähentynyt, on kotitalouksien sähkönkäyttö kuitenkin kasvanut. Esimerkiksi öljylämmitteisissä pientaloissa sähköntarvetta lisäävät päälämmitysmuodon rinnalle hankitut lämpöpumput. Sähköä kuluu myös kodeissa yleistyneeseen koneelliseen ilmanvaihtoon. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole, pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna Motivasta muistuttaa. Mahdollisuudet eri energialähteiden käyttöön vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Suomea ja erilaisten kaava-alueiden kesken. Kuluttajille onkin perustettu uusi eneuvonta.fi-portaali, jotta oman energiankäytön tueksi löytyisi helpommin tietoa. Öljy ei pärjää kilvassa Kaukolämpöä on rakennettu erityisesti kaupunkimaisiin ympäristöihin, joissa kaukolämmön piiriin saadaan kytkettyä paljon asiakkaita. Kaukolämpöä tuotetaan maakaasulla, kivihiilellä, puulla ja muilla biomassoilla, turpeella ja hiukan myös öljyllä. Tehokkainta on yhteistuotanto eli lämmön ja sähkön tuottaminen samassa laitoksessa. Kaukolämmöllä on monia hyviä puolia. Kun lämpö tuotetaan keskitetyissä prosesseissa, jäävät Mahdollisuudet eri energialähteiden käyttöön vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Suomea. VUONNA 2012 SUOMESSA OLI ERILLISIÄ PIENTALOJA RIVI- JA KETJUTALOJA asuin kerros taloja päästöt suhteellisen pieniksi, toteaa teollisuusneuvos Timo Ritonummi työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kaukolämmön tuottajat ovat Ritonummen mukaan kovan haasteen edessä talojen energiatehokkuuden parantuessa. Varsinkin omakoti- ja rivitaloalueilla kaukolämmön kilpailukyky heikkenee, jos lämmitystarve kaukolämpöputken metriä kohden vähenee selvästi. Kerrostaloissa neliöitä ja kuutioita on kuitenkin niin paljon, että niiden lämmittämisessä kaukolämpö säilyttänee kilpailukykynsä hyvänä vielä pitkään. Ritonummi arvioi, että erilaiset lämpöpumppuratkaisut lisääntyvät edelleen. Aurinkolämmitys kasvattaa suosiotaan tukilämmitysmuotona sähkömutta varsinkin öljylämmitteisissä pientaloissa. Ehkä selkein häviäjä on perinteinen öljylämmitys, Ritonummi arvioi. Senkin on mahdollista sinnitellä mukana kilpailussa, jos siihen yhdistetään joku muu lämmitysmuoto, kuten aurinkolämpö. Millään lämmitysmuodolla ei ole monopolia, joten kuluttajat voivat valita minkä tahansa lämmitystavan ja vaihtaa sitä halutessaan, kunhan ympäristönormit täyttyvät. Siten kuluttajien omat arvotkin vaikuttavat valintoihin, Ritonummi sanoo. Muun muassa Omakotiliitossa asia nähdään hieman eri lailla. Uuden talon rakentajat voivat valita lämmitysmuodon itse, mutta vanhoissa taloissa sen vaihtaminen tulee kalliiksi tai on jopa mahdotonta, Kaija Savolainen kertoo. Rakentajat ovat noudattaneet kullakin vuosikymmenellä kunkin ajan parasta rakennustapaa ja rakennus määräyksiä. Ei ole oikeudenmukaista, että tästä rangaistaan jälkikäteen, hän jatkaa viitaten energia todistuksiin. Kaukolämpö pyörimään synteettisellä maakaasulla? Väestön keskittyminen kaupunkialueille ja energiatehokkaiden yhteiskuntien rakentamiseen tähtäävä kaavoitus suosivat kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä. Tärkein kaukolämmön energialähde on maakaasu. Sen asema on viime vuosina kuitenkin heikentynyt. Energiateollisuus ry:n tilaston mukaan vuonna 2012 maakaasun osuus kaukolämmön tuotannon polttoaineista oli 28 prosenttia, kun se on parhaimmillaan ollut 38 prosenttia. Maakaasun kilpailukyky muihin polttoaineisiin nähden on heikentynyt johtuen varsinkin sen maahantuontihinnan kallistumisesta verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin. Lisäksi maakaasun verotus on kiristynyt huomattavasti, toteaa johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä. 6 gasetti

7 Maakaasulle myönnettiin aiemmin 50 prosentin veronalennus polttoaineiden valmisteverosta. Veroetuus kuitenkin poistettiin vuonna 2011, ja samalla polttoaineiden valmisteveroja korotettiin merkittävästi. Maakaasun asemaa heikentää myös se, että aiemmin verotus perustui pelkästään polttoaineen hiilisisältöön. Uudistuksen jälkeen vero määräytyy puoliksi energiasisällön, puoliksi hiilisisällön perusteella. Maakaasun kilpailukyvyn heikentyminen näkyy koko maassa. Jotkut kaukolämmön tuottajat ovat siirtyneet käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita, jos se vain on mahdollista. Eräät yhtiöt ovat rakentaneet vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä uusia voimalaitoksia tai lämpökeskuksia, Kostama sanoo. Valtio haluaa kuitenkin edelleen turvata maakaasun aseman. Vuoden 2013 alussa päivitetyssä valtioneuvoston kansallisessa Energia- ja ilmastostrategiassa todetaan, että Suomen valtion kannattaa edistää järjestelyitä, joilla edistetään kaasumarkkinoiden toimivuutta, hinnan vakautta ja kaasun toimitusvarmuutta. Keinoina mainitaan uuden kaasuyhteyden luominen Baltian kautta Keski-Eurooppaan ja LNG- KERROSTALO- ASUNTOJA Lähde: Tilastokeskus terminaalin rakentaminen Itämeren itärannikolle. LNG-terminaali synnyttäisi uuden maakaasun tuonti- ja jakelukanavan, mikä olisi kilpailun kannalta hyvä asia, Kostama sanoo. Hallitus haluaa myös edistää metsäpohjaisen biomassan käyttöä ja biomassasta valmistetun synteettisen maakaasun valmistusta. Synteettisen maakaasun tuotantokustannukset ovat kuitenkin toistaiseksi maakaasun hintaa merkittävästi korkeampia. Biomassan käyttö tulee lisääntymään merkittävästi, mutta vuoden 2020 jälkeen kysyntä ylittää tarjonnan ja biomassan kestävän tuotannon rajan, Kostama arvioi. Biomassaa käyttävät raaka-aineenaan varsinkin metsäteollisuus, sähkön ja lämmön tuottajat sekä biojalostamot. Kostama hahmottelee tulevaisuuden älykkään kaupungin, jossa energiaa mitataan reaaliaikaisesti ja ohjataan sinne, missä energiaa tarvitaan, ja pois sieltä, missä sitä on liikaa. Energiassa pihistellään aina vain paremmin Energiatehokkuuden parantamisessa edetään reippaalla vauhdilla. Se näkyy nopeasti uudistuvina raken- Lämmitysratkaisut vuosina valmistuneissa pientaloissa KIVIHIILI: 12 ÖLJY TAI KAASU: 348 MUU TAI TUNTEMATON: 806 PUU TAI TURVE: KAUKO- TAI ALUELÄMMITYS: MAALÄMPÖ: SÄHKÖ: VUONNA RAKENNETTIIN PIENTALOJA KAPPALETTA Vuosina Suomessa valmistui yhteensä uutta rakennusta. Niistä suurin osa, noin kolme neljäsosaa, oli erillisiä pientaloja. Yhteensä pientaloja rakennettiin tuona aikana kappaletta. Rakentajat tekivät hyvin erilaisia ratkaisuja lämmityksen suhteen. Suurimmaksi osaksi päädyttiin kaukotai aluelämpöön, sähköön ja maalämpöön. Vaikka sähkön suosio onkin hiipumassa, se oli silti ylivoimaisin valinta: siihen päätyi miltei puolet pientalorakentajista. Vertailun vuoksi kerrotakoon, että kyseisellä aikavälillä rakennetuista asuinkerrostaloista alle kolmeen prosenttiin tuli sähkölämmitys. LÄHDE: TILASTOKESKUS gasetti 7

8 TEEMA MILLÄ SUOMI LÄMPIÄÄ? tamismääräyksinä. Vuonna 2012 voimaan astuneet rakentamismääräykset parantavat rakennusten energia tehokkuutta 20 prosenttia. Vain pari vuotta aiemmin määräysten uudistus toi energiatehokkuuteen 30 prosentin hyppäyksen. Uusien rakennusmääräysten vaikutukset näkyvät viiveellä, sillä kiinteistökannasta uusiutuu vain reilu prosentti vuosittain, huomauttaa Motivan palvelut ja kuluttajat -yksikön päällikkö Päivi Laitila. Energiapihiydessä on joka tapauksessa jo nyt edistytty melkoisesti: tavanomainen uusi omakotitalo kuluttaa lämmitysenergiaa noin puolet vähemmän kuin samankokoinen, 40 vuotta vanhempi toverinsa. Uudisrakentajan ei tarvitse tyytyä vielä tähänkään. Kokonaisenergiankulutuksen osalta matalaenergiatalo vie noin kolmanneksen normaalia uudistaloa vähemmän. Ja kun siirrytään matalaenergiatalosta passiivitaloon, kokonaisenergian tarve vähenee vielä noin 40 prosenttia. Laitila muistuttaa, että lämmitysmuodon valinta tai rakenteellinen energiatehokkuus ei yksistään ratkaise talon energiatehokkuutta. Tärkeitä ovat myös asukkaat. Siitä saatiin todisteita Motivan Elvari-hankkeessa, jossa seurattiin energiansäästötoimenpiteiden vaikutusta sähkölämmitteisissä pientaloissa. Tutkimuksen mukaan asukkaat voivat pienentää sähkönkulutusta jopa prosenttia muuttamalla käyttötapoja ja huolehtimalla talotekniikan säädöistä. Nollaenergiatalot tulossa Passiivienergiatalot ovat niin uusia ratkaisuja, että niistä vasta kerätään kokemuksia. Yksi seurantakohteista on Hyvinkään asuntomessualueelle rakennettu Villa Isover. Seuranta paljastaa, miten hyvin nollaenergiatalon suunnittelussa ja toteutuksessa onnistutaan nykyisillä rakenteilla, rakennusmateriaaleilla ja taloteknisillä ratkaisuilla. Lisätietoja löytyy osoitteesta Villa Isover näyttää osviittaa tulevaisuuden energian tuotannon ratkaisuille pientaloissa. Hybriditalo esimerkiksi hyödyntää maalämpöä lämmitykseen ja viilentämiseen. Siinä on myös varaava takka, aurinko - lämpökeräimet, tehokas lämmön talteenotto ja suuret aurinkosähköpaneelit. Ylimääräinen sähkö myydään energiayhtiön sähköverkkoon. Matalaenergiataloista saatiin puolessa vuosikymmenessä kehitettyä kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto tavanomaiselle hyvälle rakentamiselle. Passiivitaloille voi odottaa samantapaista kehityspolkua, Motivan Sami Seuna arvioi. Kerrostaloissa kehitys on hitaampaa kuin omakotitaloissa, mutta kerrostalojen rakentajatkin ovat jo pystyttäneet lippulaivakohteita, joissa on kiinnitetty VUONNA 2012 VANHAIN- KODEISSA ASUI HENKILÖÄ JA TERVEYS- KESKUSTEN PITKÄAIKAIS- HOIDOSSA HENKILÖÄ Lähde: THL erityistä huomiota rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaaren aikaiseen ympäristöystävällisyyteen. Syyskuun alusta voimaan astuneen lain mukaan energiatehokkuus pitää ottaa huomioon myös luvanvaraisessa korjausrakentamisessa. Omistajan ei kuitenkaan tarvitse parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, mikäli se ei ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää. Kepin lisäksi myös porkkanaa vaihtelevasti Vaatimusten ja määräysten vastapainoksi valtiovalta on kannustanut kiinteistön omistajia tukien avulla energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuviin siirtymiseen. Esimerkiksi energiatehokkuussopimuksen tehneet asuinkerrostalojen omistajat ovat voineet saada tukea remontteihin, joilla vähennetään kiinteistön energiankulutusta. Omakotiasujat ovat saaneet tukea esimerkiksi maalämpöpumppujen hankintoihin. Tukea ei kuitenkaan myönnetty tänä vuonna. Laitilan mukaan tuet vahvistetaan vuosittain eikä vallitsevan tilanteen perusteella voi suoraan ennustaa tulevia tukipäätöksiä. Energiatehokkaaseen lämmitykseen siis kannustetaan, mutta keinot ovat vielä hakusessa. lämmön erillistuotanto LEMPÄÄLÄ Maakaasulla tuotetun kauko Suuri kerrostalo: 82,69 /MWh Pientalo: 94,53 /MWh Rivitalo/pieni kerrostalo: 87,42 /MWh 8 gasetti

9 Halkopinosta kaasuputkeen TEKSTI Maiju Ristkari Nummelassa sijaitsee milteipä nurkka nurkassa kolme taloyhtiötä, jotka löivät 1960-luvulla hynttyyt yhteen ja perustivat oman, yhteisen energiayhtiön, Nummelan Lämpö Oy:n. Sen voimin lämmitetään yhteensä 67 asuntoa. Alkujaan energiayhtiö pelasi halkolämmityksellä, kunnes 1980-luvulla siirryttiin öljyyn. Kun perinteinen öljylämmitys ja siinä käytetyt kaksi öljykattilaa tulivat tiensä päähän, oli aika etsiä uusia ratkaisuja. Prosessi alkoi pari vuotta sitten, kertoo Nummelan Lämpö Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Jokinen. Alun perin suunnitelmissa oli maalämpö, mutta koska olemme pohjavesialueella, rakennuslupaa ei tullut. Niinpä päädyttiin kaasuun. Talot alkoivat lämmetä maakaasulla viime vuoden lopulla. Tämä lähti siitä, kun Gasum rakensi pitkän yhdysputken Mäntsälän ja Lohjan välille. Nummela jäi sopivasti putken varrelle, ja sieltä vedettiin yhteys. Kaukolämmön mahdollisuuttakin selvitettiin, mutta se olisi ollut paljon kalliimpi vaihtoehto kuin kaasu. Nyt kustannuksiksi tuli pelkästään liittymismaksu sekä viiden vuoden ostosopimus Gasumin kanssa. Minkäänlaisia laiteinvestointeja ei energiayhtiön tarvinnut tehdä. Pienempää kaasunkulutusta ja päästösäästöjä saadaan elokuun alussa kiinnitetyllä kymmenellä aurinkopaneelilla, joitten antamaa energiaa hyödynnetään käyttövesipuolella. Ratkaisu on herättänyt kiinnostusta. Tarkoitus on vähentää kaasun kulutusta, mutta vielä on hiukka aikaista sanoa, miten siinä onnistutaan, Jokinen sanoo. Kaiken kaikkiaan kokonaisratkaisuun ollaan tyytyväisiä. Alkuvaiheessa putkiston äänien kanssa oli ongelmia, mutta ne saatiin ratkottua. Asukkaat eivät ole enää valittaneet melusta. Hankaluudet on nyt voitettu. On ollut hiljaista, ja sehän tarkoittaa, että kaikki on hyvin, Jokinen nauraa. lämmön hinta alkuvuonna 2013 Suomessa on 12 yritystä, jotka ovat ilmoittaneet maakaasun pääasialliseksi polttoaineekseen. Ne sijaitsevat kaikki Etelä-Suomessa. Hintatieto on tilanteesta. Pientalo: 76,45 /MWh Pientalo: 104,64 /MWh lämmön ja sähkön yhteistuotanto HELSINKI lämmön erillis tuotanto TURENKI LÄHDE: ENERGIATEOLLISUUS RY Suuri kerrostalo: 59,66 /MWh Rivitalo/pieni kerrostalo: 63,25 /MWh Suuri kerrostalo: 84,28 /MWh Rivitalo/pieni kerrostalo: 88,53 /MWh gasetti 9

10 TEEMA MILLÄ SUOMI LÄMPIÄÄ? TEKSTI Timo Hämäläinen Jämälämmöstä hyöty talteen Teollisuuden prosesseissa syntyvä ylimääräinen lämpö halutaan mahdollisimman tarkasti hyötykäyttöön. Hyviä esimerkkejä löytyy, vaikka kaikki talteenottokeinot eivät vielä olekaan tehokkaimpia mahdollisia. Teollisuus- ja energiayhtiöt etsivät yhdessä keinoja, miten prosesseista yli jäävää lämpöä voitaisiin käyttää hyödyksi. Hanketta koordinoi Motiva. Vuonna 2014 päättyvän yhteistyöhankkeen pontimena on energiatehokkuusdirektiivi. Ylijäämälämpöä voidaan ottaa talteen esimerkiksi laitoksesta poistuvasta vedestä lämpöpumppujen avulla. Sen jälkeen lämpö käytetään hyödyksi joko omassa tuotannossa, jossain lähellä olevassa yrityksessä tai syötetään kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Raahessa jo täyttä toimintaa Yhtenä vaihtoehtona kiinnostusta on herättänyt ylijäämälämmön käyttö polttoaineen kuivatukseen. Siten polttoaineesta saadaan tasalaatuisempaa ja samalla nostetaan palamisprosessin hyötysuhdetta. Ylijäämälämpöä voidaan ottaa talteen ORC-laitteilla, mutta ne ovat Suomessa vielä harvinaisia. ORC-laitteilla talteen otettua ylijäämälämpöä voidaan käyttää myös sähkön tuotantoon, mutta hankkeen esimerkkitapauksissa se ei ollut kovin kannattavaa, sanoo johtava asiantuntija Lauri Suomalainen Motivasta. Jo useissa kohteissa on hyödynnetty ylijäämä lämpöä. Esimerkiksi Raahen kaupunki käyttää hyväksi Ruukki Metals Oy:n ylijäämälämpöä kaukolämpöverkossa. Fortum taas kertoi alku kesästä hankkeesta, Ylijäämälämmön hyödyntäminen vähentäisi Suomen vuosittaista lämpöenergian tarvetta noin neljä terawattituntia. jonka tarkoituksena on ottaa lämpö talteen Espoon Suomenojan jäte vedenpuhdistamon jätevedestä. Lämpöenergia tullaan hyödyntämään Espoon kaukolämpöverkossa. Myös Joutsenoon suunnitteilla olevan, puupohjaisen biokaasun tuotantolaitoksen prosessissa syntyvä lämpö on tarkoitus hyödyntää muissa teollisissa prosesseissa. Ylijäämälämmöllä saataisiin selviä säästötuloksia Yritykselle on yksinkertaisinta, jos se pystyy hyödyntämään ylijäämälämmön omassa prosessissaan. Asiat muuttuvat hiukan monimutkaisemmiksi, jos lämpöä halutaan käyttää hyväksi muualla. Osapuolet joutuvat esimerkiksi sopimaan toimintatavoista silloin, jos tehtaalle tulee tuotantokatkos tai tehdas muuttaa tuotantoaan niin, että ylijäämälämpöä syntyy aiempaa vähemmän. Lauri Suomalainen on vakuuttunut, että yhteistyöllä päästään hyviin tuloksiin. Hän kannustaa yrityksiä käyttämään hyväksi laite toimittajien osaamista. Motivan arvion mukaan teollisen ylijäämä lämmön hyödyntäminen vähentäisi Suomen vuosittaista lämpöenergian tarvetta arviolta runsaat neljä terawattituntia. Se on yli kymmenen prosenttia Suomessa käytettävästä kaukolämmöstä. 10 gasetti

11 KAUKO- TAI ALUELÄMMÖLLÄ LÄMPIÄVÄT RAKENNUKSET SUOMESSA LÄHDE: TILASTOKESKUS VUONNA 2012 SUOMESSA OLI YHTEENSÄ RAKENNUSTA Kaavamaiset ratkaisut? Kaasuverkossa olevilta kunnilta kysyttiin, millaisia lämmitysenergiaan liittyviä kaavoitusratkaisuja niissä on tehty ja miten niissä on otettu huomioon alueelle yltävä maakaasuverkko. ANNE JARVA, KAAVOITUSPÄÄLLIKKÖ, HYVINKÄÄ Hyvinkään kaavoituksen tavoitteena on kompakti yhdyskuntarakenne. Siten erilaiset tekniset verkostot voidaan suunnitella mahdollisimman lyhyiksi ja tehokkaiksi. Se on edullista myös kaukolämmön suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Kaukolämpö tulee pääosin Ekokemin jätteenpolttolaitoksesta, mutta jonkin verran käytetään myös maakaasua ja kaatopaikkakaasua. Lisäksi vireillä on kaavan laatiminen biokaasulaitosta varten. Hyvinkäällä ei suosita tai rajoiteta eri energiamuotojen käyttöä kaavamääräyksin. Yleiskaavassa ainoastaan suositellaan, että pohjavesialueilla käytetään muuta kuin öljykeskuslämmitystä tai pohjavettä vaarantavaa maalämpöjärjestelmää. MIKKO PAAJANEN, VESILAITOKSEN JOHTAJA, ORIMATTILA Viime aikoina rakentaminen on sattunut sellaisille alueille, joille ei kaasua tai kaukolämpöä ole ollut järkevästi saatavilla. Tokikin luonnonkaasuratkaisut otetaan kaavoituksessa huomioon tilavarauksina silloin kun tiedetään, että kaukolämpöä tai maakaasua ollaan tuomassa alueelle. ESA PARTANEN, ENERGIA- JA ILMASTOASIANTUNTIJA, KOTKA Tällä hetkellä lämmitykseen liittyvä konkreettinen kaavoitusasia on se, pannaanko asemakaavamääräyksiin kaukolämpöön liittymisvelvoite vai ei. Velvoite on laitettu Kotkassa nyt yhteen pientaloasemakaavaan. Velvoite ei koske hyvin vähän kuluttavia rakennuksia tai niitä, joissa päälämmitysratkaisu on pääasiassa uusiutuviin perustuva. Kotkan kaavoituksessa lämmitysratkaisut ovat nousseet voimakkaasti esiin kaavojen ekotehokkuus arviointien myötä. Arvioinneissa on vertailtu myös rakennusten lämmitystapojen (mukaan lukien maakaasulämmitys) ilmastovaikutuksia. Erilainen Hamina TEKSTI Maiju Ristkari HAMINAN KAUPUNKI ON POIKKEUKSELLINEN paikkakunta: siellä ei ole kattavaa kaukolämpöverkkoa. Erikoista se on siksi, että Suomen lähes kaikissa kaupungeissa ja taajamissa asumisen lämmitys pohjaa pitkälti kaukolämpöön. Sen osuus lämmitysmarkkinoista hipookin 50 prosenttia. Täällä on kaukolämpö käytössä oikeastaan vain valtion vanhalla varuskunta-alueella ja sieltä laajennettuna keskustan uudelle uimahallille. Oma kaukolämpöverkkonsa rakennettiin lukujen taitteessa myös Vehkalahden asuinalueelle, kertoo Haminan kaupungininsinööri Antero Lääti. Haminan Energia laskeskeli aikoinaan, että kaukolämpöverkoston puuttuessa kannattavinta on ryhtyä suorajakelemaan maakaasua. Jakeluverkosto rakennettiin 1980-luvun alussa. Se kattaa täysin keskusta-alueen, suurimmaksi osaksi pientaloalueen ja ulottuu jonkin verran myös omakotiasuntoalueelle, Lääti valottaa. Kustannusten valossa kaukolämpöverkostoa ei olisi ikinä kannattanut rakentaa pientaloalueelle. Tähän asti maakaasuun ollaan oltu tyytyväisiä. Se on ollut edullinen vaihtoehto. Omakotialueella asuville se tulee halvemmaksi kuin kevytöljy, ja kattilan ja polttimon huolto on huomattavasti helpompaa kuin öljylämmityksessä. Nykyään, kun maakaasun hinta on noussut ja maalämmön rakentamiskustannukset laskeneet, Haminassa on noussut pintaan uudenlainen ilmiö. Omakotialueella porataan lämpökaivoja ja asennetaan lämpöpumppuja. Vielä kyseessä ei ole iso juttu, sillä toimivia kaasulaitteita ei kustannussyistä kannata vaihtaa maalämpöön, Lääti selventää. Vastaisuudessa Hamina lämpiää edelleen maakaasulla. Myös satama-alue on merkittävä maakaasun hyödyntäjä. En usko, että lähitulevaisuudessa tulee isoja siirtymiä, Lääti pohtii energiaratkaisuja. Mutta hintakehityksellä on toki iso merkitys. Ja Haminan Energian on pakko hinnoitella kaasu sen mukaan kuin sille sitä myydään. Tällä hetkellä Suomessa ollaan turhan paljon riippuvaisia Venäjästä. gasetti 11

12 OLLI KOSKI: Energian verotus ei saa nousta SAK:n pääekonomistina Olli Koski joutuu ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin laajalla skaalalla. Jos hän jotain toivoo, niin skarpimpaa keskustelua energiapolitiikasta ja runsaslumista talvea. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Vesa Tyni Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, SAK:n, pääekonomisti Olli Koski koettaa olla energian kuluttajana valveutunut pikkuasioissa. Emme pidä kotona lattialämmitystä päällä ja saunakin lämpenee vain tarvittaessa, hän kertoo. Kosken työssä ei kuitenkaan ole kyse pikkuseikoista. Tv:stä ja medioista tuttu mies antaa kommentteja SAK:n yli miljoonan jäsenen edunvalvojan roolissa. Nytkin meiltä odotetaan lausuntoa Posivan ydinjätteen loppusijoituspaikasta, Koski kertoo. Vaikka paljon muuta, geologista asiantuntemusta meiltä ei löydy. Mutta siltikin second opinion on aina haluttua tavaraa. 12 gasetti

13 gasetti 13

14 Me emme halua, että metsissämme on ihmistä risuja keräämässä vain työllisyyden nimissä. Koski paljastaa olevansa ydinvoiman fanaattinen puolustaja. Hän toteaa esimerkiksi Olkiluodon toimivan hyvin ja sen käyttöasteen olevan maailman parhaita. Tutkimusten mukaan ydinvoima on myös turvallisin vaihtoehto niin käyttäjien, työntekijöiden kuin luonnon näkökulmasta. Onpa jopa tehty tutkimus, joka todistaa, että ydinvoimalla on vähiten kuolonuhreja per tuotettu megawattitunti. Hän myöntää Suomen vakaita luonnon- ja yhteiskunnan oloja ajatellen tutkimustuloksen olevan hieman epärelevantti. Mutta vertailu tuulen ja ydinvoiman välillä on turhaa. Nämä kaksi energianlähdettä eivät kilpaile vaan täydentävät toisiaan, hän linjaa. Koski on ollut SAK:ssa vuodesta 2003 lähtien, ensin määräaikaisena ekonomistina, sittemmin vakituisena ja vuodesta 2010 pääekonomistin mandaatilla. Viimeisin työnkuvaan liittyvä muutos tapahtui pari vuotta sitten, kun Koskelle siirtyi elinkeinoasioiden päällikkyys. Tulin tänne suoraan yliopistolta ja nyt aikaa on vierähtänyt jo vuosikymmen, Koski kertoo. Toimenkuvani on laaja, ja asioiden kirjo vaihteleva. Se on ainoastaan positiivinen asia. Elinkeinoelämän keskusliitto rakas vihollinen SAK:lla on oma ilmasto- ja energiapoliittinen strategia, jota myös Koski on ollut valmistelemassa. Ohjelma pohjautuu pitkälti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja siihen, mitkä ovat parhaat keinot vähentää päästöjä. On hyvä, että on ympäristönsuojelijoita, mutta SAK haluaa lisätä yhtälöön myös ihmisistä huolehtimisen, Koski toteaa. Kiinnitämme huomiota muun muassa siihen, millainen energiantuotanto on työllisyyden ja kilpailukyvyn kannalta paras. Jäsenmaksuistamme suurin osa tulee teollisuuden parista, joten meidän intresseissämme on luonnollisesti teollisuuden säilyttäminen Suomessa. Energiakysymyksissä Koski neuvottelee virkamiesten, poliitikkojen, ministeriöiden, rakkaan vastapuolen Elikeinoelämän keskusliiton (EK) sekä toimijoiden kuten Fennovoiman, Pohjolan Voiman, Teollisuuden Voiman ja Gasumin kanssa. EK:n kanssa olemme monista asioista samaa mieltä, joistain emme. Kumpikin haluaa, että teollisuus pysyy Suomessa, Koski summaa. Lähtökohtaisesti suurin ero on, että EK on teollisuuden edunvalvoja, me palkansaajien. Se taas johtaa kysymykseen, kuka tiukan paikan tullen joutuu maksajan paikalle. Suomessa teollisuus on sijoittunut kuin haulikolla ammuttuna ympäri maan. Se ja hajanainen yhdyskuntarakenne ilmastosta puhumattakaan tuovat oman haasteensa energiantuotantoon ja -hinnoitteluun. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa sähkö on kuitenkin halpaa, Koski sanoo. Mutta mielellään en näkisi, että energian verotus nousisi. Jokainen pystyy varmasti johonkin pisteeseen itse valinnoillaan vaikuttamaan energiankulutukseensa, mutta kiistatta raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Suomi ei tunnetusti ole kevyen verotuksen maa, ja jos ajatellaan julkisen taloutemme tilaa tällä hetkellä, pelkästään verotusta kiristämällä tilannetta ei saada kuntoon. Kokonaisuudessaan Koski näkee, että energiapolitiikka on Suomessa hyvässä jamassa. Keskustelussa sen sijaan on toivomisen varaa. Puheissa keskitytään liikaa aurinko- ja tuulivoimaan, kun ne itse asiassa esittävät vain hyvin marginaalista roolia kokonaispaketista, hän sanoo. Onpa energianlähde mikä hyvänsä, keskiössä tulisi olla sen tehokas ja tuottava käyttö. Me emme esimerkiksi halua, että metsissämme on ihmistä risuja keräämässä vain työllisyyden nimissä. Tällainen vaihtoehto ei ole kenenkään etu eikä ainakaan lisää kilpailukykyämme kansainvälisillä markkinoilla. Suomen ei pidä suostua pompoteltavaksi Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomella on laaja energiapaletti, Koski vertailee. Norjassa vallitsevia energianlähteitä ovat vesivoima ja öljy, Tanskassa tuuli, öljy sekä jätteen- ja hiilenpoltto. Ydinvoimaa Tanskassa ei ole lainkaan. Energia-asioissa Ruotsi on Suomea lähimpänä. Pohjoismaisen energiapörssin ja integroitujen sähkö markkinoiden takia yhteistyö Pohjolassa on kiinteää. 14 gasetti

15 Olli Kosken mielestä puulämmitteisten rantasaunojen kyttääminen on nappikauppaa, kun samaan aikaan teollisuus karkaa ilmastosopimusten ulkopuolelle kolmansiin maihin. Kun jouluaattona Suomessa lähes joka kotitaloudessa ovat uuni ja kiuas yhtä aikaa päälle, saamme vain toivoa, että Norjassa vesi virtaa raivokkaasti, Koski heittää. Oma kysymyksensä energiakeskustelussa ovat ilmastotavoitteet. Työn lisäksi ilmastonmuutoskeskustelu liippaa myös Kosken arkea: hän toivoo tulevasta talvesta runsaslumista ja kylmää eli tilauksessa ovat hyvät hiihtokelit. EU:n tasolla hiilidioksidipäästöissä onkin päästy alas. Taustalta tosin löytyy ei niin mairitteleva syy vuoden 2008 taantuman jälkeinen teollisen tuotannon alamäki. Jäsenmaille on annettu tehtäväksi nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomi on näillä näkymillä saavuttamassa oman tavoitteensa. Mutta jos metsäteollisuus laskee kapasiteettiaan liian alas, siinä samalla menetetään sivutuotteena syntynyttä bioenergiaa. Sellun osalta näkymät sen sijaan ovat positiiviset: hinta on lähtenyt nousuun ja sellutehtaita on käynnistetty uudelleen, Koski huomauttaa. Maakaasun aseman hän uskoo vahvistuvan etenkin liikenteen polttoaineena. Tämä on jo nähtävissä meriliikenteessä. Mielenkiintoista on myös, minne suunnitteilla oleva maakaasuterminaali päätyy, Viroon vai Suomeen. Me tietysti liputamme kotimaan puolesta, mutta kaiken kaikkiaan signaali on selvä: maakaasu on tulevaisuutta ja siihen kannattaa investoida. Kosken mielestä Suomen olisi syytä valita taistelunsa EU:ssa. Aina ei pidä hypätä, kun joku käskee, ja kaikkea vastaan ei kannata lähteä purnaamaan. Puulämmitteiset rantasaunammekin ovat olleet isoveljen tarkkailun alaisena. Puuta lämmittäessä ilmaan pääsee pienhiukkasia, mitkä suurina annoksina ovat toki terveydellekin haitallisia. Mutta mielestäni tämä nyt ei ole universaalisti suuri ilmastohaittateko, hän toteaa. Niin sanottu hiilivuoto eli teollisuuden siirtyminen Euroopan ja ilmastosopimuksen ulkopuolelle sen sijaan on. Yleensä tehtaat ja tuotantolaitokset ovat näissä tapauksissa siirtyneet Aasian maihin, joissa päästövaatimukset ovat Eurooppaa löyhemmät, Koski huomauttaa. Kiinassa, missä hiilivoima on ollut vallitseva energia muoto, on kuitenkin jo ollut nähtävissä suuntausta parempaan, hän kiittää. Onpa jopa kuultu sanottavan, että Kiina pyrkisi nostamaan itsensä ympäristöystävällisimmäksi teollisuus mahdiksi. Mutta ennen kuin se päivä koittaa, Koskella on vielä monta muuta energia-alan lausuntoa mediassa annettavanaan. gasetti 15

16 Gasum kannustaa Tanja Poutiainen on päässyt jälleen rinteeseen kuusi kuukautta sitten tapahtuneen loukkaantumisen jälkeen. Alppihiihtäjän polvessa todettiin maaliskuussa eturistisidevamma, joka hoidettiin leikkauksella. SKI HALFPIPE Kunniakas avaus talviurheilukaudelle Team 10K -hyppytiimin ennätyshankkeessa on ollut monta vaihetta. Uusi maailmancupkausi avattiin elokuussa suomalaisittain hyvissä merkeissä, kun Antti-Jussi Kemppainen voitti ski halfpipen maailman cupin Cardronassa Uudessa-Seelannissa. Voittajan pisteet olivat 86.6, kun toiseksi tulleen Aaron Blunckin pisteet olivat Kilpa jäi yhden kierroksen mittaiseksi, mutta Kemppainen itse kommentoi laskunsa olleen olosuhteisiin nähden paras mahdollinen. Viime vuoden kisoissa Kemppinen sijoittui viidenneksi. Voitto onkin Kemppaiselle oiva sysäys kohti Sotshin olympialaisten karsintoja: myös freestylehiihdon halfpipe kuuluu olympialaisten lajivalikoimaan. Lisäksi Suomen alppihiihdon tähti Tanja Poutiainen palasi naisten A- maajoukkueeseen toivuttuaan hyvin keväällä sattuneesta polvivammasta. Antti-Jussi Kemppainen Inawashirossa Japanissa. FAKTA Laskuvarjohypyn Suomen korkeusennätyksen keväällä rikkonut Timo Toivonen on kouvolalainen luokanopettaja. KUUMAILMAPALLOHYPPY Ennätyshanke jatkuu Gasettissa kerrottiin keväällä (2/2013) Timo Toivosen rikkoneen laskuvarjo hypyn Suomen ennätyksen metrin hypyllään. Syksyllä yritettävä hyppy on metriin nousevasta kuumailma pallosta. Mikäli säät sallivat, on miehellä tähtäimessä jopa kymmenen tuhannen metrin korkeus. Toivonen ja Team 10K -hyppy tiimi on suunnitellut kokeilua jo useita kertoja kevään ja kesän mittaan, mutta huonojen säiden takia hyppy on jäänyt toistaiseksi toteutumatta. Tähän yritykseen lähdemme näillä näkymin pilotin kanssa kahdestaan hieman kevyemmällä kalustolla kuin keväällä, Toivonen kertoo. Kilpalaskuvarjohyppäämisen saralla sen sijaan on ollut suotuisampaa Toivonen tiimeineen palkittiin viidellä mitalilla laskuvarjohypyn Suomen mestaruuskilpailuissa. 16 gasetti

17 Vuonna 2012 kymmenellä paikkakunnalla eri puolella Suomea käynnistyi energianeuvontahanke. Tämän vuoden aikana neuvonta laajenee kattamaan lähes koko maan. Neuvontaa tarjoavat joko kunnan oma virasto tai kunnan tilaamana luotettava, energia-asioihin perehtynyt toimija. LÄHDE: MOTIVA Energiapolitiikka TEKSTI Minna Rinne KUNTAUUDISTUS Kohti uusia kuntia Kunnissa halutaan taata häiriötön energian saanti. Niinpä energiakysymykset ovat osa kunta suunnittelua. Meneillään oleva kuntarakenneuudistus ja mahdolliset kunta liitokset tuovat muutoksia myös kunnalliseen energiantuotantoon ja energiainfrastruktuuriin. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala muistuttaa, että käynnissä on useita kuntauudistukseen sisältyviä hankkeita. Näistä merkittäviä energian tuotannolle ovat työn alla oleva kunta lain kokonaisuudistus sekä kuntarakenne uudistus, jota säätelee heinäkuussa voimaan tullut kuntarakennelaki. Energiatuotanto on kunnissa joko kunnan omaa toimintaa tai kunta on sen yhtiöittänyt. Voimassa oleva kuntalaki edellyttää, että kaikki markkinoilla toimivat kunnalliset toiminnot on yhtiöitettävä, mukaan lukien energiatuotanto, Laajala kertoo. Käytännössä siis kuntien on täytynyt ryhtyä toimeen energialaitostensa yhtiöittämiseksi, oli kuntarakenne muuttumassa tai ei. Mikäli uusi kunta päätetään perustaa eli tehdä kuntaliitos, vanhojen kuntien konserneissa olleet yhtiöt siirtyvät uuden kunnan konserniin. Jokainen kuntaliitos on tietysti tapauskohtainen, mutta esimerkiksi jos kolme kuntaa yhdistyy, ja kaikilla olisi konsernissaan oma energiayhtiö, niin luultavasti yhtiöt siirtyisivät uuden kunnan konserniin ja vielä fuusioitaisiin, Laajala havainnoi. Asiasta tietysti tiedotettaisiin ahkerasti, mutta muuten muutos ei todennäköisesti edes näy energiankäyttäjän puolella. Viime kädessä päätös kuntaliitoksen syntymisestä on kunnanvaltuustoilla. Jos kuntaliitossopimus tehdään, uuden kunnan perustaminen sisältää joka tapauksessa omaisuuden järjestelyä ja toimintojen muutoksia. Energia-asiat eivät tässä ole saaneet erityishuomiota. Energia ja sen infra ovat osa kuntien muutosta siinä missä muutkin liitoksesta aiheutuvat muutokset, Laajala sanoo. Energia-asiat eivät ole kuntauudistukessa saaneet erityishuomiota. Luvassa on yhtiöittämisiä ja fuusioita. 4 X kuntauudistus SISÄLTÄÄ kuntarakenneuudistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, valtionosuusjärjestelmän uudistuksen, metropoliratkaisun, kuntalain kokonaisuudistuksen ja kunnan tehtävien kartoituksen. TAVOITTEENA ON taata toiminnallinen ja elinvoimainen kuntarakenne, joka turvaa peruspalvelujen järjestämisen nykyistä paremmin. VUOSI 2013 on kuntajakoselvitysten, 2014 yhdistymispäätösten ja valmistelujen aikaa. Vuosina toteutetaan uudet kunnat. UUDISTUSTA ORGANISOI hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) täydennettynä sosiaali- ja terveysministerillä ja peruspalveluministerillä sekä erilaisilla työryhmillä. gasetti 17

18 Puhtaampi liikenne Tanskassa alkaa syksyn mittaan liikennöidä ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla (LNG) toimiva matkustaja- ja autolautta. Se kulkee Jyllanti Samsøn-reitillä. Lautta liikkuu neljän Wärtsilän 20DF-moottorin voimalla ja se on erittäin vähäpäästöinen. Wärtsilän kehittämät moottorit mahdollistavat portaattoman vaihdon myös perinteisiin polttoaineisiin. LÄHDE: GNV MAGAZINE Bassoradion juontajat pääsivät kaasuauton perässä Saksaan. FAKTA Suomessa ei ralliauto kilpailuissa olla vielä nähty kaasu autoja, mutta Euroopassa niille on jopa omia sarjoja. Syyskuussa Lopella vieraili kaasukäyttöinen Mitsubishi Evolution IX CNG. LÄHDE: GASUM PROJEKTI KAASUAUTO Radiojuontajille kaasuauto alle Bassoradiossa seurataan syksyn mittaan, kuinka juontajat Tuomas Tuke Tuomi-Nikula ja Jussi Jusa Urpalainen matkustavat Saksaan hakemaan autoa, joka Suomessa muutetaan kaasukäyttöiseksi. Projekti Kaasuauto toteutetaan yhteistyössä Gasumin kanssa. Kiinnostus lähti juontajastamme ja auto tulee lopulta hänen käyttöönsä, Basson asiakkuuspäällikkö Jarkko Strömberg kertoo. Projekti alkoi elokuussa auton etsinnällä yhdessä kuuntelijoiden kanssa. Samalla he tutustuivat tarkemmin luonnon kaasuun ja Gasumin toimintaan vieraillen esimerkiksi biokaasun alkulähteillä Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Kampanjan ideana on tuoda esiin kaasua liikenteen ekologisena polttoainevaihtoehtona. Projekti kiinnostaa kuuntelijoitamme, sillä he ovat eräänlaista edelläkävijäporukkaa, joka innostuu helposti uudesta, Strömberg summaa. Miesten matkaa kaasuautoilun maailmaan voi seurata Bassoradion iltapäivissä ja osoitteessa basso.fi/kaasuauto. KAATOPAIKKAKAASU Jätettä liikenteeseen Liikennebiokaasua Jyväskylään -hankkeessa selvitettiin paikallisen Mustankorkean jäteaseman kaatopaikkakaasun hyödyntämistä liikennepolttoaineena. Mustankorkean kaato paikkakaasua kerätään noin 3,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tällä hetkellä biokaasu hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, mutta se voitaisiin jalostaa myös liikennepolttoaineeksi. Mustankorkean kaasu koostuu pääasiassa metaanista (noin 53 prosenttia) ja hiilidioksidista (alle 40 prosenttia). Jotta kaatopaikkakaasua voitaisiin käyttää kaasuautojen polttoaineena, se on puhdistettava ja jalostettava siten, että sen metaanipitoisuus nousee noin 95 prosenttiin. Jos Mustankorkean kaatopaikkakaasua käytettäisiin liikenteessä 20 gigawattituntia vuodessa, voitaisiin CO2-päästöjä vähentää noin tonnia. Jotta toiminta olisi kannattavaa, Mustan korkean kaatopaikkakaasua täytyisi jalostaa liikennepolttoaineeksi vuosittain noin kymmenen gigawattitunnin energiasisällön verran. Tällöin kaasun jalostukseen sopisivat esimerkiksi kryo- tai PSA-teknologia. Kryoteknologialla biokaasu voidaan nesteyttää (LBG, Liquified Biogas), jolloin kaasun siirtäminen keskeiselle jakelupaikalle on kustannustehokasta. Kryoteknologia mahdollistaa myös hiilidioksidin talteenoton ja käytön. Jalostus- ja tankkausasemainvestointi olisi suuruudeltaan noin kolme miljoonaa euroa. Liikennebiokaasua Jyväskylään -hanketta koordinoi Jyväskylä Innovation Oy. Gasum oli yksi hankkeen rahoittajista. 18 gasetti

19 Sikke ruokaa rakkaudella -sarjan kolmas tuotantokausi alkoi syyskuun puolivälissä. Sarjassa esiteltiin muun muassa sieniherkkujen, syysmenuun ja kauden uunivihannesten valmistusta. Oppia jaettiin myös tuoremakkaran teosta ja runsaan brunssin valmistelusta. Gasum on yksi Siken Ruokaa rakkaudella -ohjelman yhteistyökumppaneista. ILOA KEITTIÖÖN Köökki-lehdelle hyvä vastaanotto Syksyn satoa ja lähiruoka-ajattelua juhlistava Gasumin ruokalehti Köökki on otettu lukijoiden parissa lämpimästi vastaan. Köökki postitettiin muun muassa Gasumin kaasuliesiasiakkaille Helsingissä ja Divaani-lehden tilaajille ympäri Suomen. Lehti on saanut kiitosta niin resepteistään kuin ulkoasustaankin. Julkaisussa pyritään kuvin ja käytännöllisin ohjein inspiroimaan lukijoita kokkaamaan kotimaisista kasviksista. Lehdestä haluttiin tehdä monipuolinen yhdistelmä reseptejä, keittiön sisustusta sekä hyödyllistä tietoa ruuasta ja ruuanlaitosta. Halusimme tehdä kestävän ruoka lehden, josta on iloa pitkäksi aikaa. Köökki on suunniteltu uteliaan ja ekologisuutta arvostavan kotikokin innoittajaksi ja oppaaksi, Gasumin markkinointipäällikkö Olga Väisänen kertoo. Ruokakirjamaisen reseptiosuuden teemana ovat syksyn satokauden kotimaiset kasvikset. Sisustusosiossa on esittelyssä kolme erilaista keittiötä, joissa kaasuliesi toimii kiintopisteenä osana sisustuksen tyyliä. Sisustajalle on koottu lehteen myös tietoa kaasulieden hankintaan ja käyttöön liittyen. Gasumin osastolla Habitare-messuilla oli nähtävillä eri kaasuliesivaihtoehtoja. Liesi on osa sisustusta Köökki-lehden tekijäkaartiin kuuluvat muun muassa ruoka kuvaaja Sami Repo sekä Oliviasta, Evitasta ja Divaanista tunnettu ruokatoimittaja Suvi Rüster. SYYSKUUN HABITARE-MESSUT keräsivät Messukeskukseen kävijöitä yhteenä Sisustukseen ja designiin keskittyvä jokavuotinen tapahtuma on täynnä mitä erilaisempaa tuotetarjontaa ja viihdykettä. Gasumin messuosastolla oli esillä Gorenjen ja Ilven uusimpia ja klassisia kaasuliesimalleja. Gorenje on tunnettu kestävästä muotoilusta ja käytännöllisyydestä. Ilven mallistosta löytyy puolestaan omintakeisia liesiä herkullisissa väreissä. Kokkaamistrendin myötä kiinnostus kaasuliesiä kohtaan on kasvanut, Gasumin markkinoinnista kerrotaan. Moni pitää kaasuliettä ruuanlaitossa lyömättömänä. Gasum halusi Habitaressa esitellä liesidesignin helmet ja muistuttaa siitä, että myös lieden valinnalla voi vaikuttaa keittiön sisustukseen. Kokkaa kaasulla RESEPTI TALTEEN Grillattua kesäkurpitsaa sitruunamarinadissa 1 kesäkurpitsa (250 g) 1 dl mintunlehtiä 1 luomusitruuna 1 2 valkosipulinkynttä 3 rkl öljyä 2 rkl hunajaa 1/4 tl suolaa mustapippuria 1. Viipaloi kesäkurpitsa pituussuunnassa ohuiksi lastuiksi esimerkiksi juustohöylällä. Grillaa tai pariloi kesäkurpitsaviipaleita 1 2 minuuttia molemmin puolin, kunnes pinta on kauniin ruskea. 2. Raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Sekoita marinadin ainekset keskenään kulhossa. Lisää kesäkurpitsaviipaleet ja mintun lehdet. Anna maustua tunnin verran. gasetti 19

20 Energiamarkkinat Vuodenvaihteessa tulee voimaan maakaasun tukkumyynnin uusi hinnoittelujärjestelmä M2014. Se on voimassa seuraavat kaksi vuotta. Muutokset verrattuna vuoden 2010 järjestelmään liittyvät hinnoittelun rakenteen ja laskutuksen yksinkertaistamiseen sekä energiahinnan käsitteen sekä käyttämättömän kaasun korvauskäytännön selkeyttämiseen. ENERGIAMARKKINAT Eurogas: Päästökauppaa tehostettava Eurooppalaisten kaasun myyntiyhtiöiden yhteisjärjestö Eurogas toteaa, että Euroopan unionissa päästökauppa on yksi ilmastonmuutoksen torjunnan kulmakivistä. Päästökauppamekanismia on kuitenkin kehitettävä ja sen tehokkuutta parannettava. Eurogas toteaa, että jos päästökauppa toimii riittävän tehokkaasti, se muun muassa kannustaa hiilidioksidin talteenottomenetelmien (CCS, Carbon Capture and Storage) kehittämiseen. Lisäksi järjestö muistuttaa, että myös päästökaupan ulkopuolella olevien sektoreiden on osallistuttava CO2-päästöjen kustannuksiin. Eurogasin laatiman, vuoteen 2030 tähtäävän kymmenen kohdan ohjelman muita keskeisiä kohtia ovat muun muassa sitovien päästövähennystavoitteiden vahvistaminen, energiatehokkuuden parantaminen ja EU:n energian sisämarkkinoiden kehittäminen (The Eurogas 10-point Plan To 2030). LNG-terminaalihanke etenee. FINNGULF LNG -HANKE YVA-arviointi kunnossa Inkoon Joddböleen tai Porvoon Tolkkisiin suunnitellun LNG-terminaalin ympäristovaikutusten arviointiselostus (YVA) täyttää Uudenmaan ELY-keskusksen lausunnon mukaan sitä koskevat vaatimukset. Hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät terminaalin rakentamisen aikana, jolloin joudutaan tekemään muun muassa kallion louhintatöitä ja murskausta sekä meriväylien ruoppauksia ja vesirakentamista. Käytön aikaiset vaikutukset ovat vähäisempiä. Seuraavaksi Gasum edistää hanketta lupamenettelyjen, kaavoituksen ja teknisen suunnittelun osalta ja tekee hankkeesta lopullisen investointipäätöksen vuoden 2014 lopulla. HINTAKEHITYS Maakaasun hinta laskussa Maakaasun tammi kesäkuun myynti oli 18,2 terawattituntia, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 18,6 terawattituntia. Vuoden toisen neljänneksen aikana myynti väheni noin prosentin viime vuoden vastaavasta. Huhtikuun myynti kasvoi selkeästi viime vuoteen verrattuna, mutta toukokuussa ja erityisesti kesäkuussa myynti väheni selvästi. Maakaasun kilpailukykyyn vaikuttavat muun muassa päästöoikeuksien ja muiden poltto aineiden hinnat sekä Suomen energiapolitiikka. Maakaasun hinta on ollut laskussa jo lähes vuoden verran, mutta kilpailu kyky on edelleen heikko perin teisesti vahvassa segmentissä, yhdyskuntien yhdistetyssä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Gasum arvioi vuoden 2013 maakaasun käyttömäärän säilyvän viime vuoden tasolla. 20 gasetti LAKIMUUTOS Uusia lakeja sähkö- ja maakaasumarkkinoille Syyskuun alusta astuivat voimaan uudet, EU:n mukaiset lakimuutokset sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Jatkossa esimerkiksi sähkön jakeluverkko on rakennettava ja ylläpidettävä niin, että vikatilanteessakaan jakeluverkon asemakaava- alueella ei aiheudu asukkaille yli kuuden tunnin sähkökatkoa. Myös katkoista aiheutuvia vakiokorvauksia korotetaan. Lakimuutokset edistävät myös pääsyä sähkö- ja maakaasuverkkoihin. Maakaasulaissa on nyt säännökset siitä, kuinka uusiutuva kaasuenergia pääsee verkkoon. Maakaasuverkon on jatkossa siirrettävä biokaasua biokaasu laitokselta käyttäjille, mikäli laitos täyttää tekniset vaatimukset. Myös tuulivoimaloiden mahdollisuutta liittyä sähköverkkoon helpotetaan. Laeissa täsmennetään säännöksiä sähkön ja maakaasun kuluttajien oikeuksista ja laskutustavoista. Maakaasun käyttäjällä on uuden lain myötä oikeus saada käyttöönsä omat kulutustietonsa. Lakia muutetaan myös maakaasu varastojen ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten ja haltijoiden velvoitteista ja valvonnasta. Energiamarkkinoita valvovan Energiamarkkinaviraston tehtävät ja riippumattomuus yhden mukaistetaan EU:n lainsäädännön mukaisiksi ja unionin valvonta yhteistyötä lisätään. Lisäksi lakiin kirjataan säännökset uusien lakien rikkomisen seuraamus maksusta.

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA Paremman asumisen puolesta KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA ENERGIATODISTUSLAIN MUUTTAMINEN MIKÄ ENERGIATODISTUSLAKI JA ENERGIATODISTUS? Laki rakennuksen energiatodistuksesta

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Paikalliset energiaratkaisut tulevaisuudessa. Salon viherkaupunkiseminaari 5.10.2010

Paikalliset energiaratkaisut tulevaisuudessa. Salon viherkaupunkiseminaari 5.10.2010 Paikalliset energiaratkaisut tulevaisuudessa Salon viherkaupunkiseminaari 5.10.2010 Suvi Monni / Benviroc Oy www.co2-raportti.fi JOHDANTO Ilmaston lämpeneminen - tieteellinen fakta Ilmasto lämmennyt esiteolliselta

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot