Perinteiset lämmitystavat puntarissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perinteiset lämmitystavat puntarissa"

Transkriptio

1 Energia ei saa maksaa maltaita Tytyrissä tehdään tulevaisuutta MCI Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2013 lämpimäksi energiatehokkaasti

2 pääkirjoitus Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Minna Ojala p Toimitusneuvosto Tuija Dag, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Christer Nuutinen Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Minna Ojala Perinteiset lämmitystavat puntarissa Kesän kauniit säät ja pitkään lämpimänä jatkunut syyskuu melkeinpä sekoittivat suomalaisten säätutkan, tai näin ainakin itselleni kävi. Kun lämpötila sitten syyskuun viimeisellä viikolla putosi aika rivakasti, tuntui, että kaikki oli hukassa: sandaalit eivät enää riitä, missä on hanskat, oliko joku lämpimämpi takki jossain? Ja ennen kaikkea: miksi täällä sisälläkin on näin kylmä? Aijaa, patterit tuli kesän ajaksi säädettyä jonnekin ykkösen alapuolelle. Mutta koska olemme Suomessa, jossa maabrändityöryhmän mukaan kaikki toimii, kerrostalokaksion patterit kyllä lämpenivät heti, kun ne älysi vääntää päälle. Taloyhtiömme lämpiää kaukolämmöllä kuten valtaosa helsinkiläisistä kerrostaloista. Kaukolämpö on edelleen suomalaisten suosima lämmitysmuoto siellä, missä sitä on tarjolla. Hiilidioksidipäästöjen vähennys- ja uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteet haastavat kuitenkin kaukolämpöä uudella tavalla. Perinteinen peruste kaukolämmön energiatehokkuudesta ei enää riitäkään, vaan vaaditaan myös muuta: uusiutuvia polttoaineita, mielellään kotimaisia, kohtuulliseen hintaan tietysti. Myös kiinteistöjen energiatehokkuutta pitää lisätä. Kiinteistöverojen porrastaminen rakennusten energiatehokkuuden mukaan kohtelee Suomen Omakotiliiton mielestä kansalaisia eriarvoisesti. Aikanaan suositellut ratkaisut, kuten sähkölämmitys, ovatkin uudessa tilanteessa niitä, joista rangaistaan. Kenties tulevaisuuden lämmitysratkaisu niin kerros- kuin omakotitalokodeissakin on Hyvinkään asuntomessuilla nähtyyn tapaan monimuotoinen, jolloin käytössä on monia eri tapoja niin lämmitykseen kuin viilentämiseen. Näitä odotellessa vedetään villasukat jalkaan ja nautitaan syksyn väreistä! gasetti

3 tässä numerossa Gasetti 3/2013 Ehkä selkein häviäjä on perinteinen öljylämmitys. TIMO RITONUMMI, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 4 4 Lämmityskulut kuriin Kaukolämpö on suosittu ratkaisu taajamissa, mutta myös vaihtoehdot kiinnostavat. 12 Palkansaajan puolella SAK:n Olli Koski ei syty ajatukselle energian verotuksen nostosta. 17 Energialaitokset yhtiöiksi Kuntauudistus vaikuttaa myös energiantuotantoon. 25 Kulinarismia kaukomailta 21 Pirssillä pääsee Lappeenrannassa voi nousta kaasutaksin kyytiin. 22 Löpöä moottoriin Tytyrin uudella pilottiasemalla on satsattu lukuisiin eri polttoainevaihtoehtoihin. 22 Gasumlainen Valvomopäällikkö Janne Grönlund. 23 Gasumin uutisia 20 Maakaasun hinta on ollut vuoden verran laskusuuntainen. tehokkaasti lämpimäksi Nykymaailmassa erilaisia lämmitystapoja on monia. Tällä hetkellä nousussa ovat muun muassa lämpöpumput. Maakaasun kilpailuasetelmaa koettelee polttoaineiden verotus, mutta biokaasun kysynnän arvellaan kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi. Lämmöntuotantokysymys on tärkeä, sillä energian loppukäytöstä neljäsosa menee rakennusten lämmitykseen Olli Koski joutuu antamaan kommentteja aiheesta kuin aiheesta. 22 Hauska työpaikka Soila Sabelström viihtyy Tytyrin ABC-asemalla 19 Köökkivinkit Gasumin ruokalehti tuo iloa keittiöön. gasetti 3

4 TEEMA MILLÄ SUOMI LÄMPIÄÄ? PIENTALON ENERGIAN- KULUTUS Lämmitys 50% Lämmin vesi 20% Sähkö 38,5% Kotitaloussähkö 30% Mitä pohjoisempana talo sijaitsee, sitä suurempi lämmityksen osuus on. RAKENNUSTEN LÄMMITYS SUOMESSA ASUINRAKENNUSTEN LÄMMITYKSEN yleisin energianlähde Suomessa on kaukolämpö. Seuraavaksi eniten kulutetaan puuta ja sähköä. Kaukolämmön, puun ja sähkön osuus oli yli 80 prosenttia asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta vuosina Suurin osa Suomen rakennuksista on asuinrakennuksia. Kuitenkin rakennuksista vain noin 12 prosenttia lämpiää kauko- tai aluelämmöllä. Kaukolämmön suurta osuutta asuinrakennusten lämmitysenergialähteenä selittää se, että kaukolämmöllä lämmitetään suuria asuinrakennuskokonaisuuksia. Jokin muu lämmitysmuoto 8,8% Kauko-/ aluelämpö 11,7% Kivihiili/ koksi 0,5% 4 gasetti

5 TEKSTI Timo Hämäläinen KUVITUS Christer Nuutinen PATTERIT PÄÄLLE pihistellen Puu/turve 18,8% RAKENNUSTEN LÄMMITYS SUOMESSA VUONNA 2012 Kauko-/aluelämpö: 11,7 % rakennuksista Öljy/kaasu: 21,7 % rakennuksista Kivihiili/koksi: 0,5 % rakennuksista Sähkö: 38,5 % rakennuksista Puu/turve: 18,8 % rakennuksista Jokin muu tai tuntematon: 8,8 % rakennuksista Turpeen, hiilen, polttoöljyjen, kaasun ja lämpöpumppuenergian osuus asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta on alle 20% Uusiutuva energia on kova sana asuntojen lämmityksessä, kun kasvihuonepäästöjen vähentämisvaatimukset kiristyvät. Päästöjä pyritään leikkaamaan myös parantamalla talojen energiatehokkuutta. Öljy/kaasu 21,7% LÄHTEET: TILASTOKESKUS 20% Kaukolämmön, puun ja sähkön osuus asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta on yli 80% ähes kaikki suuret rakennukset liittyvät Suomessa kaukolämpöön, jos se vain on mahdollista. Miltei puolet asuinrakennusten lämmitysenergiasta tuotetaankin kaukolämpönä, ilmenee Tampereen teknisen yliopiston tekemän Lämmitystapojen kehitys selvityksestä. Ei ole yhdentekevää, miten me lämmitämme rakennuksemme ja asuntomme ja kuinka energiatehokkaiksi ne rakennetaan: Suomessa käytetystä loppuenergiasta noin 40 prosenttia kuluu rakennuksissa tai rakentamisessa. Valtiovalta ohjaa lämmitystapavalintoja pääasiassa verotuksen avulla. Pyrkimyksenä on lisätä uusiutuvien energioiden käyttöä, ja siihen on syynsä. Komealta kalskahtava hiilineutraali yhteiskunta on nimetty hallitusohjelmassa pitkän aikavälin tavoitteeksi. Etenkin uudisrakentamisessa valintoja ohjaa energian hinnan kehitys. Lisäksi valintoihin vaikutetaan rakennusten energiatodistuksilla. Niissä eri energiamuodoille on valtiontasolla annettu eri kertoimet. Kertoimet kannustavat uusiutuvien energialähteiden käyttöön sähkön ja öljyn sijasta. gasetti 5

6 TEEMA MILLÄ SUOMI LÄMPIÄÄ? Kaikki eivät ole keinoihin tyytyväisiä. Esimerkiksi Suomen Omakotiliitto ry haluaa muuttaa energiatodistus lakia. Se katsoo lain olevan epäoikeudenmukainen erityisesti vanhempien omakotitalojen omistajille. Suomessa energiatodistus ei perustu kuluttajan todelliseen energiankulutukseen vaan energialuokka on teoreettinen, rakennuksen ominaisuuksien mukaan laskettava luku, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen. Lämpöpumput kiinnostavat Öljylämmitys on pienissä rakennuksissa nopeasti vähentynyt. Puun osuus on pysynyt pitkään likimain samansuuruisena, kun taas lämpöpumppujen suosio on kasvanut roimasti. Jo yli puolet pientalorakentajista asennuttaa taloon lämpöpumpun. Lisäksi moni valmiin talon omistaja investoi lämpöpumppuratkaisuihin. Pumppuja on alettu hankkia myös rivi- ja kerrostaloihin. Vaikka sähkölämmityksen suosio on pientalojen uudistuotannossa vähentynyt, on kotitalouksien sähkönkäyttö kuitenkin kasvanut. Esimerkiksi öljylämmitteisissä pientaloissa sähköntarvetta lisäävät päälämmitysmuodon rinnalle hankitut lämpöpumput. Sähköä kuluu myös kodeissa yleistyneeseen koneelliseen ilmanvaihtoon. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole, pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna Motivasta muistuttaa. Mahdollisuudet eri energialähteiden käyttöön vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Suomea ja erilaisten kaava-alueiden kesken. Kuluttajille onkin perustettu uusi eneuvonta.fi-portaali, jotta oman energiankäytön tueksi löytyisi helpommin tietoa. Öljy ei pärjää kilvassa Kaukolämpöä on rakennettu erityisesti kaupunkimaisiin ympäristöihin, joissa kaukolämmön piiriin saadaan kytkettyä paljon asiakkaita. Kaukolämpöä tuotetaan maakaasulla, kivihiilellä, puulla ja muilla biomassoilla, turpeella ja hiukan myös öljyllä. Tehokkainta on yhteistuotanto eli lämmön ja sähkön tuottaminen samassa laitoksessa. Kaukolämmöllä on monia hyviä puolia. Kun lämpö tuotetaan keskitetyissä prosesseissa, jäävät Mahdollisuudet eri energialähteiden käyttöön vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Suomea. VUONNA 2012 SUOMESSA OLI ERILLISIÄ PIENTALOJA RIVI- JA KETJUTALOJA asuin kerros taloja päästöt suhteellisen pieniksi, toteaa teollisuusneuvos Timo Ritonummi työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kaukolämmön tuottajat ovat Ritonummen mukaan kovan haasteen edessä talojen energiatehokkuuden parantuessa. Varsinkin omakoti- ja rivitaloalueilla kaukolämmön kilpailukyky heikkenee, jos lämmitystarve kaukolämpöputken metriä kohden vähenee selvästi. Kerrostaloissa neliöitä ja kuutioita on kuitenkin niin paljon, että niiden lämmittämisessä kaukolämpö säilyttänee kilpailukykynsä hyvänä vielä pitkään. Ritonummi arvioi, että erilaiset lämpöpumppuratkaisut lisääntyvät edelleen. Aurinkolämmitys kasvattaa suosiotaan tukilämmitysmuotona sähkömutta varsinkin öljylämmitteisissä pientaloissa. Ehkä selkein häviäjä on perinteinen öljylämmitys, Ritonummi arvioi. Senkin on mahdollista sinnitellä mukana kilpailussa, jos siihen yhdistetään joku muu lämmitysmuoto, kuten aurinkolämpö. Millään lämmitysmuodolla ei ole monopolia, joten kuluttajat voivat valita minkä tahansa lämmitystavan ja vaihtaa sitä halutessaan, kunhan ympäristönormit täyttyvät. Siten kuluttajien omat arvotkin vaikuttavat valintoihin, Ritonummi sanoo. Muun muassa Omakotiliitossa asia nähdään hieman eri lailla. Uuden talon rakentajat voivat valita lämmitysmuodon itse, mutta vanhoissa taloissa sen vaihtaminen tulee kalliiksi tai on jopa mahdotonta, Kaija Savolainen kertoo. Rakentajat ovat noudattaneet kullakin vuosikymmenellä kunkin ajan parasta rakennustapaa ja rakennus määräyksiä. Ei ole oikeudenmukaista, että tästä rangaistaan jälkikäteen, hän jatkaa viitaten energia todistuksiin. Kaukolämpö pyörimään synteettisellä maakaasulla? Väestön keskittyminen kaupunkialueille ja energiatehokkaiden yhteiskuntien rakentamiseen tähtäävä kaavoitus suosivat kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä. Tärkein kaukolämmön energialähde on maakaasu. Sen asema on viime vuosina kuitenkin heikentynyt. Energiateollisuus ry:n tilaston mukaan vuonna 2012 maakaasun osuus kaukolämmön tuotannon polttoaineista oli 28 prosenttia, kun se on parhaimmillaan ollut 38 prosenttia. Maakaasun kilpailukyky muihin polttoaineisiin nähden on heikentynyt johtuen varsinkin sen maahantuontihinnan kallistumisesta verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin. Lisäksi maakaasun verotus on kiristynyt huomattavasti, toteaa johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä. 6 gasetti

7 Maakaasulle myönnettiin aiemmin 50 prosentin veronalennus polttoaineiden valmisteverosta. Veroetuus kuitenkin poistettiin vuonna 2011, ja samalla polttoaineiden valmisteveroja korotettiin merkittävästi. Maakaasun asemaa heikentää myös se, että aiemmin verotus perustui pelkästään polttoaineen hiilisisältöön. Uudistuksen jälkeen vero määräytyy puoliksi energiasisällön, puoliksi hiilisisällön perusteella. Maakaasun kilpailukyvyn heikentyminen näkyy koko maassa. Jotkut kaukolämmön tuottajat ovat siirtyneet käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita, jos se vain on mahdollista. Eräät yhtiöt ovat rakentaneet vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä uusia voimalaitoksia tai lämpökeskuksia, Kostama sanoo. Valtio haluaa kuitenkin edelleen turvata maakaasun aseman. Vuoden 2013 alussa päivitetyssä valtioneuvoston kansallisessa Energia- ja ilmastostrategiassa todetaan, että Suomen valtion kannattaa edistää järjestelyitä, joilla edistetään kaasumarkkinoiden toimivuutta, hinnan vakautta ja kaasun toimitusvarmuutta. Keinoina mainitaan uuden kaasuyhteyden luominen Baltian kautta Keski-Eurooppaan ja LNG- KERROSTALO- ASUNTOJA Lähde: Tilastokeskus terminaalin rakentaminen Itämeren itärannikolle. LNG-terminaali synnyttäisi uuden maakaasun tuonti- ja jakelukanavan, mikä olisi kilpailun kannalta hyvä asia, Kostama sanoo. Hallitus haluaa myös edistää metsäpohjaisen biomassan käyttöä ja biomassasta valmistetun synteettisen maakaasun valmistusta. Synteettisen maakaasun tuotantokustannukset ovat kuitenkin toistaiseksi maakaasun hintaa merkittävästi korkeampia. Biomassan käyttö tulee lisääntymään merkittävästi, mutta vuoden 2020 jälkeen kysyntä ylittää tarjonnan ja biomassan kestävän tuotannon rajan, Kostama arvioi. Biomassaa käyttävät raaka-aineenaan varsinkin metsäteollisuus, sähkön ja lämmön tuottajat sekä biojalostamot. Kostama hahmottelee tulevaisuuden älykkään kaupungin, jossa energiaa mitataan reaaliaikaisesti ja ohjataan sinne, missä energiaa tarvitaan, ja pois sieltä, missä sitä on liikaa. Energiassa pihistellään aina vain paremmin Energiatehokkuuden parantamisessa edetään reippaalla vauhdilla. Se näkyy nopeasti uudistuvina raken- Lämmitysratkaisut vuosina valmistuneissa pientaloissa KIVIHIILI: 12 ÖLJY TAI KAASU: 348 MUU TAI TUNTEMATON: 806 PUU TAI TURVE: KAUKO- TAI ALUELÄMMITYS: MAALÄMPÖ: SÄHKÖ: VUONNA RAKENNETTIIN PIENTALOJA KAPPALETTA Vuosina Suomessa valmistui yhteensä uutta rakennusta. Niistä suurin osa, noin kolme neljäsosaa, oli erillisiä pientaloja. Yhteensä pientaloja rakennettiin tuona aikana kappaletta. Rakentajat tekivät hyvin erilaisia ratkaisuja lämmityksen suhteen. Suurimmaksi osaksi päädyttiin kaukotai aluelämpöön, sähköön ja maalämpöön. Vaikka sähkön suosio onkin hiipumassa, se oli silti ylivoimaisin valinta: siihen päätyi miltei puolet pientalorakentajista. Vertailun vuoksi kerrotakoon, että kyseisellä aikavälillä rakennetuista asuinkerrostaloista alle kolmeen prosenttiin tuli sähkölämmitys. LÄHDE: TILASTOKESKUS gasetti 7

8 TEEMA MILLÄ SUOMI LÄMPIÄÄ? tamismääräyksinä. Vuonna 2012 voimaan astuneet rakentamismääräykset parantavat rakennusten energia tehokkuutta 20 prosenttia. Vain pari vuotta aiemmin määräysten uudistus toi energiatehokkuuteen 30 prosentin hyppäyksen. Uusien rakennusmääräysten vaikutukset näkyvät viiveellä, sillä kiinteistökannasta uusiutuu vain reilu prosentti vuosittain, huomauttaa Motivan palvelut ja kuluttajat -yksikön päällikkö Päivi Laitila. Energiapihiydessä on joka tapauksessa jo nyt edistytty melkoisesti: tavanomainen uusi omakotitalo kuluttaa lämmitysenergiaa noin puolet vähemmän kuin samankokoinen, 40 vuotta vanhempi toverinsa. Uudisrakentajan ei tarvitse tyytyä vielä tähänkään. Kokonaisenergiankulutuksen osalta matalaenergiatalo vie noin kolmanneksen normaalia uudistaloa vähemmän. Ja kun siirrytään matalaenergiatalosta passiivitaloon, kokonaisenergian tarve vähenee vielä noin 40 prosenttia. Laitila muistuttaa, että lämmitysmuodon valinta tai rakenteellinen energiatehokkuus ei yksistään ratkaise talon energiatehokkuutta. Tärkeitä ovat myös asukkaat. Siitä saatiin todisteita Motivan Elvari-hankkeessa, jossa seurattiin energiansäästötoimenpiteiden vaikutusta sähkölämmitteisissä pientaloissa. Tutkimuksen mukaan asukkaat voivat pienentää sähkönkulutusta jopa prosenttia muuttamalla käyttötapoja ja huolehtimalla talotekniikan säädöistä. Nollaenergiatalot tulossa Passiivienergiatalot ovat niin uusia ratkaisuja, että niistä vasta kerätään kokemuksia. Yksi seurantakohteista on Hyvinkään asuntomessualueelle rakennettu Villa Isover. Seuranta paljastaa, miten hyvin nollaenergiatalon suunnittelussa ja toteutuksessa onnistutaan nykyisillä rakenteilla, rakennusmateriaaleilla ja taloteknisillä ratkaisuilla. Lisätietoja löytyy osoitteesta Villa Isover näyttää osviittaa tulevaisuuden energian tuotannon ratkaisuille pientaloissa. Hybriditalo esimerkiksi hyödyntää maalämpöä lämmitykseen ja viilentämiseen. Siinä on myös varaava takka, aurinko - lämpökeräimet, tehokas lämmön talteenotto ja suuret aurinkosähköpaneelit. Ylimääräinen sähkö myydään energiayhtiön sähköverkkoon. Matalaenergiataloista saatiin puolessa vuosikymmenessä kehitettyä kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto tavanomaiselle hyvälle rakentamiselle. Passiivitaloille voi odottaa samantapaista kehityspolkua, Motivan Sami Seuna arvioi. Kerrostaloissa kehitys on hitaampaa kuin omakotitaloissa, mutta kerrostalojen rakentajatkin ovat jo pystyttäneet lippulaivakohteita, joissa on kiinnitetty VUONNA 2012 VANHAIN- KODEISSA ASUI HENKILÖÄ JA TERVEYS- KESKUSTEN PITKÄAIKAIS- HOIDOSSA HENKILÖÄ Lähde: THL erityistä huomiota rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaaren aikaiseen ympäristöystävällisyyteen. Syyskuun alusta voimaan astuneen lain mukaan energiatehokkuus pitää ottaa huomioon myös luvanvaraisessa korjausrakentamisessa. Omistajan ei kuitenkaan tarvitse parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, mikäli se ei ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää. Kepin lisäksi myös porkkanaa vaihtelevasti Vaatimusten ja määräysten vastapainoksi valtiovalta on kannustanut kiinteistön omistajia tukien avulla energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuviin siirtymiseen. Esimerkiksi energiatehokkuussopimuksen tehneet asuinkerrostalojen omistajat ovat voineet saada tukea remontteihin, joilla vähennetään kiinteistön energiankulutusta. Omakotiasujat ovat saaneet tukea esimerkiksi maalämpöpumppujen hankintoihin. Tukea ei kuitenkaan myönnetty tänä vuonna. Laitilan mukaan tuet vahvistetaan vuosittain eikä vallitsevan tilanteen perusteella voi suoraan ennustaa tulevia tukipäätöksiä. Energiatehokkaaseen lämmitykseen siis kannustetaan, mutta keinot ovat vielä hakusessa. lämmön erillistuotanto LEMPÄÄLÄ Maakaasulla tuotetun kauko Suuri kerrostalo: 82,69 /MWh Pientalo: 94,53 /MWh Rivitalo/pieni kerrostalo: 87,42 /MWh 8 gasetti

9 Halkopinosta kaasuputkeen TEKSTI Maiju Ristkari Nummelassa sijaitsee milteipä nurkka nurkassa kolme taloyhtiötä, jotka löivät 1960-luvulla hynttyyt yhteen ja perustivat oman, yhteisen energiayhtiön, Nummelan Lämpö Oy:n. Sen voimin lämmitetään yhteensä 67 asuntoa. Alkujaan energiayhtiö pelasi halkolämmityksellä, kunnes 1980-luvulla siirryttiin öljyyn. Kun perinteinen öljylämmitys ja siinä käytetyt kaksi öljykattilaa tulivat tiensä päähän, oli aika etsiä uusia ratkaisuja. Prosessi alkoi pari vuotta sitten, kertoo Nummelan Lämpö Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Jokinen. Alun perin suunnitelmissa oli maalämpö, mutta koska olemme pohjavesialueella, rakennuslupaa ei tullut. Niinpä päädyttiin kaasuun. Talot alkoivat lämmetä maakaasulla viime vuoden lopulla. Tämä lähti siitä, kun Gasum rakensi pitkän yhdysputken Mäntsälän ja Lohjan välille. Nummela jäi sopivasti putken varrelle, ja sieltä vedettiin yhteys. Kaukolämmön mahdollisuuttakin selvitettiin, mutta se olisi ollut paljon kalliimpi vaihtoehto kuin kaasu. Nyt kustannuksiksi tuli pelkästään liittymismaksu sekä viiden vuoden ostosopimus Gasumin kanssa. Minkäänlaisia laiteinvestointeja ei energiayhtiön tarvinnut tehdä. Pienempää kaasunkulutusta ja päästösäästöjä saadaan elokuun alussa kiinnitetyllä kymmenellä aurinkopaneelilla, joitten antamaa energiaa hyödynnetään käyttövesipuolella. Ratkaisu on herättänyt kiinnostusta. Tarkoitus on vähentää kaasun kulutusta, mutta vielä on hiukka aikaista sanoa, miten siinä onnistutaan, Jokinen sanoo. Kaiken kaikkiaan kokonaisratkaisuun ollaan tyytyväisiä. Alkuvaiheessa putkiston äänien kanssa oli ongelmia, mutta ne saatiin ratkottua. Asukkaat eivät ole enää valittaneet melusta. Hankaluudet on nyt voitettu. On ollut hiljaista, ja sehän tarkoittaa, että kaikki on hyvin, Jokinen nauraa. lämmön hinta alkuvuonna 2013 Suomessa on 12 yritystä, jotka ovat ilmoittaneet maakaasun pääasialliseksi polttoaineekseen. Ne sijaitsevat kaikki Etelä-Suomessa. Hintatieto on tilanteesta. Pientalo: 76,45 /MWh Pientalo: 104,64 /MWh lämmön ja sähkön yhteistuotanto HELSINKI lämmön erillis tuotanto TURENKI LÄHDE: ENERGIATEOLLISUUS RY Suuri kerrostalo: 59,66 /MWh Rivitalo/pieni kerrostalo: 63,25 /MWh Suuri kerrostalo: 84,28 /MWh Rivitalo/pieni kerrostalo: 88,53 /MWh gasetti 9

10 TEEMA MILLÄ SUOMI LÄMPIÄÄ? TEKSTI Timo Hämäläinen Jämälämmöstä hyöty talteen Teollisuuden prosesseissa syntyvä ylimääräinen lämpö halutaan mahdollisimman tarkasti hyötykäyttöön. Hyviä esimerkkejä löytyy, vaikka kaikki talteenottokeinot eivät vielä olekaan tehokkaimpia mahdollisia. Teollisuus- ja energiayhtiöt etsivät yhdessä keinoja, miten prosesseista yli jäävää lämpöä voitaisiin käyttää hyödyksi. Hanketta koordinoi Motiva. Vuonna 2014 päättyvän yhteistyöhankkeen pontimena on energiatehokkuusdirektiivi. Ylijäämälämpöä voidaan ottaa talteen esimerkiksi laitoksesta poistuvasta vedestä lämpöpumppujen avulla. Sen jälkeen lämpö käytetään hyödyksi joko omassa tuotannossa, jossain lähellä olevassa yrityksessä tai syötetään kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Raahessa jo täyttä toimintaa Yhtenä vaihtoehtona kiinnostusta on herättänyt ylijäämälämmön käyttö polttoaineen kuivatukseen. Siten polttoaineesta saadaan tasalaatuisempaa ja samalla nostetaan palamisprosessin hyötysuhdetta. Ylijäämälämpöä voidaan ottaa talteen ORC-laitteilla, mutta ne ovat Suomessa vielä harvinaisia. ORC-laitteilla talteen otettua ylijäämälämpöä voidaan käyttää myös sähkön tuotantoon, mutta hankkeen esimerkkitapauksissa se ei ollut kovin kannattavaa, sanoo johtava asiantuntija Lauri Suomalainen Motivasta. Jo useissa kohteissa on hyödynnetty ylijäämä lämpöä. Esimerkiksi Raahen kaupunki käyttää hyväksi Ruukki Metals Oy:n ylijäämälämpöä kaukolämpöverkossa. Fortum taas kertoi alku kesästä hankkeesta, Ylijäämälämmön hyödyntäminen vähentäisi Suomen vuosittaista lämpöenergian tarvetta noin neljä terawattituntia. jonka tarkoituksena on ottaa lämpö talteen Espoon Suomenojan jäte vedenpuhdistamon jätevedestä. Lämpöenergia tullaan hyödyntämään Espoon kaukolämpöverkossa. Myös Joutsenoon suunnitteilla olevan, puupohjaisen biokaasun tuotantolaitoksen prosessissa syntyvä lämpö on tarkoitus hyödyntää muissa teollisissa prosesseissa. Ylijäämälämmöllä saataisiin selviä säästötuloksia Yritykselle on yksinkertaisinta, jos se pystyy hyödyntämään ylijäämälämmön omassa prosessissaan. Asiat muuttuvat hiukan monimutkaisemmiksi, jos lämpöä halutaan käyttää hyväksi muualla. Osapuolet joutuvat esimerkiksi sopimaan toimintatavoista silloin, jos tehtaalle tulee tuotantokatkos tai tehdas muuttaa tuotantoaan niin, että ylijäämälämpöä syntyy aiempaa vähemmän. Lauri Suomalainen on vakuuttunut, että yhteistyöllä päästään hyviin tuloksiin. Hän kannustaa yrityksiä käyttämään hyväksi laite toimittajien osaamista. Motivan arvion mukaan teollisen ylijäämä lämmön hyödyntäminen vähentäisi Suomen vuosittaista lämpöenergian tarvetta arviolta runsaat neljä terawattituntia. Se on yli kymmenen prosenttia Suomessa käytettävästä kaukolämmöstä. 10 gasetti

11 KAUKO- TAI ALUELÄMMÖLLÄ LÄMPIÄVÄT RAKENNUKSET SUOMESSA LÄHDE: TILASTOKESKUS VUONNA 2012 SUOMESSA OLI YHTEENSÄ RAKENNUSTA Kaavamaiset ratkaisut? Kaasuverkossa olevilta kunnilta kysyttiin, millaisia lämmitysenergiaan liittyviä kaavoitusratkaisuja niissä on tehty ja miten niissä on otettu huomioon alueelle yltävä maakaasuverkko. ANNE JARVA, KAAVOITUSPÄÄLLIKKÖ, HYVINKÄÄ Hyvinkään kaavoituksen tavoitteena on kompakti yhdyskuntarakenne. Siten erilaiset tekniset verkostot voidaan suunnitella mahdollisimman lyhyiksi ja tehokkaiksi. Se on edullista myös kaukolämmön suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Kaukolämpö tulee pääosin Ekokemin jätteenpolttolaitoksesta, mutta jonkin verran käytetään myös maakaasua ja kaatopaikkakaasua. Lisäksi vireillä on kaavan laatiminen biokaasulaitosta varten. Hyvinkäällä ei suosita tai rajoiteta eri energiamuotojen käyttöä kaavamääräyksin. Yleiskaavassa ainoastaan suositellaan, että pohjavesialueilla käytetään muuta kuin öljykeskuslämmitystä tai pohjavettä vaarantavaa maalämpöjärjestelmää. MIKKO PAAJANEN, VESILAITOKSEN JOHTAJA, ORIMATTILA Viime aikoina rakentaminen on sattunut sellaisille alueille, joille ei kaasua tai kaukolämpöä ole ollut järkevästi saatavilla. Tokikin luonnonkaasuratkaisut otetaan kaavoituksessa huomioon tilavarauksina silloin kun tiedetään, että kaukolämpöä tai maakaasua ollaan tuomassa alueelle. ESA PARTANEN, ENERGIA- JA ILMASTOASIANTUNTIJA, KOTKA Tällä hetkellä lämmitykseen liittyvä konkreettinen kaavoitusasia on se, pannaanko asemakaavamääräyksiin kaukolämpöön liittymisvelvoite vai ei. Velvoite on laitettu Kotkassa nyt yhteen pientaloasemakaavaan. Velvoite ei koske hyvin vähän kuluttavia rakennuksia tai niitä, joissa päälämmitysratkaisu on pääasiassa uusiutuviin perustuva. Kotkan kaavoituksessa lämmitysratkaisut ovat nousseet voimakkaasti esiin kaavojen ekotehokkuus arviointien myötä. Arvioinneissa on vertailtu myös rakennusten lämmitystapojen (mukaan lukien maakaasulämmitys) ilmastovaikutuksia. Erilainen Hamina TEKSTI Maiju Ristkari HAMINAN KAUPUNKI ON POIKKEUKSELLINEN paikkakunta: siellä ei ole kattavaa kaukolämpöverkkoa. Erikoista se on siksi, että Suomen lähes kaikissa kaupungeissa ja taajamissa asumisen lämmitys pohjaa pitkälti kaukolämpöön. Sen osuus lämmitysmarkkinoista hipookin 50 prosenttia. Täällä on kaukolämpö käytössä oikeastaan vain valtion vanhalla varuskunta-alueella ja sieltä laajennettuna keskustan uudelle uimahallille. Oma kaukolämpöverkkonsa rakennettiin lukujen taitteessa myös Vehkalahden asuinalueelle, kertoo Haminan kaupungininsinööri Antero Lääti. Haminan Energia laskeskeli aikoinaan, että kaukolämpöverkoston puuttuessa kannattavinta on ryhtyä suorajakelemaan maakaasua. Jakeluverkosto rakennettiin 1980-luvun alussa. Se kattaa täysin keskusta-alueen, suurimmaksi osaksi pientaloalueen ja ulottuu jonkin verran myös omakotiasuntoalueelle, Lääti valottaa. Kustannusten valossa kaukolämpöverkostoa ei olisi ikinä kannattanut rakentaa pientaloalueelle. Tähän asti maakaasuun ollaan oltu tyytyväisiä. Se on ollut edullinen vaihtoehto. Omakotialueella asuville se tulee halvemmaksi kuin kevytöljy, ja kattilan ja polttimon huolto on huomattavasti helpompaa kuin öljylämmityksessä. Nykyään, kun maakaasun hinta on noussut ja maalämmön rakentamiskustannukset laskeneet, Haminassa on noussut pintaan uudenlainen ilmiö. Omakotialueella porataan lämpökaivoja ja asennetaan lämpöpumppuja. Vielä kyseessä ei ole iso juttu, sillä toimivia kaasulaitteita ei kustannussyistä kannata vaihtaa maalämpöön, Lääti selventää. Vastaisuudessa Hamina lämpiää edelleen maakaasulla. Myös satama-alue on merkittävä maakaasun hyödyntäjä. En usko, että lähitulevaisuudessa tulee isoja siirtymiä, Lääti pohtii energiaratkaisuja. Mutta hintakehityksellä on toki iso merkitys. Ja Haminan Energian on pakko hinnoitella kaasu sen mukaan kuin sille sitä myydään. Tällä hetkellä Suomessa ollaan turhan paljon riippuvaisia Venäjästä. gasetti 11

12 OLLI KOSKI: Energian verotus ei saa nousta SAK:n pääekonomistina Olli Koski joutuu ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin laajalla skaalalla. Jos hän jotain toivoo, niin skarpimpaa keskustelua energiapolitiikasta ja runsaslumista talvea. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Vesa Tyni Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, SAK:n, pääekonomisti Olli Koski koettaa olla energian kuluttajana valveutunut pikkuasioissa. Emme pidä kotona lattialämmitystä päällä ja saunakin lämpenee vain tarvittaessa, hän kertoo. Kosken työssä ei kuitenkaan ole kyse pikkuseikoista. Tv:stä ja medioista tuttu mies antaa kommentteja SAK:n yli miljoonan jäsenen edunvalvojan roolissa. Nytkin meiltä odotetaan lausuntoa Posivan ydinjätteen loppusijoituspaikasta, Koski kertoo. Vaikka paljon muuta, geologista asiantuntemusta meiltä ei löydy. Mutta siltikin second opinion on aina haluttua tavaraa. 12 gasetti

13 gasetti 13

14 Me emme halua, että metsissämme on ihmistä risuja keräämässä vain työllisyyden nimissä. Koski paljastaa olevansa ydinvoiman fanaattinen puolustaja. Hän toteaa esimerkiksi Olkiluodon toimivan hyvin ja sen käyttöasteen olevan maailman parhaita. Tutkimusten mukaan ydinvoima on myös turvallisin vaihtoehto niin käyttäjien, työntekijöiden kuin luonnon näkökulmasta. Onpa jopa tehty tutkimus, joka todistaa, että ydinvoimalla on vähiten kuolonuhreja per tuotettu megawattitunti. Hän myöntää Suomen vakaita luonnon- ja yhteiskunnan oloja ajatellen tutkimustuloksen olevan hieman epärelevantti. Mutta vertailu tuulen ja ydinvoiman välillä on turhaa. Nämä kaksi energianlähdettä eivät kilpaile vaan täydentävät toisiaan, hän linjaa. Koski on ollut SAK:ssa vuodesta 2003 lähtien, ensin määräaikaisena ekonomistina, sittemmin vakituisena ja vuodesta 2010 pääekonomistin mandaatilla. Viimeisin työnkuvaan liittyvä muutos tapahtui pari vuotta sitten, kun Koskelle siirtyi elinkeinoasioiden päällikkyys. Tulin tänne suoraan yliopistolta ja nyt aikaa on vierähtänyt jo vuosikymmen, Koski kertoo. Toimenkuvani on laaja, ja asioiden kirjo vaihteleva. Se on ainoastaan positiivinen asia. Elinkeinoelämän keskusliitto rakas vihollinen SAK:lla on oma ilmasto- ja energiapoliittinen strategia, jota myös Koski on ollut valmistelemassa. Ohjelma pohjautuu pitkälti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja siihen, mitkä ovat parhaat keinot vähentää päästöjä. On hyvä, että on ympäristönsuojelijoita, mutta SAK haluaa lisätä yhtälöön myös ihmisistä huolehtimisen, Koski toteaa. Kiinnitämme huomiota muun muassa siihen, millainen energiantuotanto on työllisyyden ja kilpailukyvyn kannalta paras. Jäsenmaksuistamme suurin osa tulee teollisuuden parista, joten meidän intresseissämme on luonnollisesti teollisuuden säilyttäminen Suomessa. Energiakysymyksissä Koski neuvottelee virkamiesten, poliitikkojen, ministeriöiden, rakkaan vastapuolen Elikeinoelämän keskusliiton (EK) sekä toimijoiden kuten Fennovoiman, Pohjolan Voiman, Teollisuuden Voiman ja Gasumin kanssa. EK:n kanssa olemme monista asioista samaa mieltä, joistain emme. Kumpikin haluaa, että teollisuus pysyy Suomessa, Koski summaa. Lähtökohtaisesti suurin ero on, että EK on teollisuuden edunvalvoja, me palkansaajien. Se taas johtaa kysymykseen, kuka tiukan paikan tullen joutuu maksajan paikalle. Suomessa teollisuus on sijoittunut kuin haulikolla ammuttuna ympäri maan. Se ja hajanainen yhdyskuntarakenne ilmastosta puhumattakaan tuovat oman haasteensa energiantuotantoon ja -hinnoitteluun. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa sähkö on kuitenkin halpaa, Koski sanoo. Mutta mielellään en näkisi, että energian verotus nousisi. Jokainen pystyy varmasti johonkin pisteeseen itse valinnoillaan vaikuttamaan energiankulutukseensa, mutta kiistatta raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Suomi ei tunnetusti ole kevyen verotuksen maa, ja jos ajatellaan julkisen taloutemme tilaa tällä hetkellä, pelkästään verotusta kiristämällä tilannetta ei saada kuntoon. Kokonaisuudessaan Koski näkee, että energiapolitiikka on Suomessa hyvässä jamassa. Keskustelussa sen sijaan on toivomisen varaa. Puheissa keskitytään liikaa aurinko- ja tuulivoimaan, kun ne itse asiassa esittävät vain hyvin marginaalista roolia kokonaispaketista, hän sanoo. Onpa energianlähde mikä hyvänsä, keskiössä tulisi olla sen tehokas ja tuottava käyttö. Me emme esimerkiksi halua, että metsissämme on ihmistä risuja keräämässä vain työllisyyden nimissä. Tällainen vaihtoehto ei ole kenenkään etu eikä ainakaan lisää kilpailukykyämme kansainvälisillä markkinoilla. Suomen ei pidä suostua pompoteltavaksi Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomella on laaja energiapaletti, Koski vertailee. Norjassa vallitsevia energianlähteitä ovat vesivoima ja öljy, Tanskassa tuuli, öljy sekä jätteen- ja hiilenpoltto. Ydinvoimaa Tanskassa ei ole lainkaan. Energia-asioissa Ruotsi on Suomea lähimpänä. Pohjoismaisen energiapörssin ja integroitujen sähkö markkinoiden takia yhteistyö Pohjolassa on kiinteää. 14 gasetti

15 Olli Kosken mielestä puulämmitteisten rantasaunojen kyttääminen on nappikauppaa, kun samaan aikaan teollisuus karkaa ilmastosopimusten ulkopuolelle kolmansiin maihin. Kun jouluaattona Suomessa lähes joka kotitaloudessa ovat uuni ja kiuas yhtä aikaa päälle, saamme vain toivoa, että Norjassa vesi virtaa raivokkaasti, Koski heittää. Oma kysymyksensä energiakeskustelussa ovat ilmastotavoitteet. Työn lisäksi ilmastonmuutoskeskustelu liippaa myös Kosken arkea: hän toivoo tulevasta talvesta runsaslumista ja kylmää eli tilauksessa ovat hyvät hiihtokelit. EU:n tasolla hiilidioksidipäästöissä onkin päästy alas. Taustalta tosin löytyy ei niin mairitteleva syy vuoden 2008 taantuman jälkeinen teollisen tuotannon alamäki. Jäsenmaille on annettu tehtäväksi nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomi on näillä näkymillä saavuttamassa oman tavoitteensa. Mutta jos metsäteollisuus laskee kapasiteettiaan liian alas, siinä samalla menetetään sivutuotteena syntynyttä bioenergiaa. Sellun osalta näkymät sen sijaan ovat positiiviset: hinta on lähtenyt nousuun ja sellutehtaita on käynnistetty uudelleen, Koski huomauttaa. Maakaasun aseman hän uskoo vahvistuvan etenkin liikenteen polttoaineena. Tämä on jo nähtävissä meriliikenteessä. Mielenkiintoista on myös, minne suunnitteilla oleva maakaasuterminaali päätyy, Viroon vai Suomeen. Me tietysti liputamme kotimaan puolesta, mutta kaiken kaikkiaan signaali on selvä: maakaasu on tulevaisuutta ja siihen kannattaa investoida. Kosken mielestä Suomen olisi syytä valita taistelunsa EU:ssa. Aina ei pidä hypätä, kun joku käskee, ja kaikkea vastaan ei kannata lähteä purnaamaan. Puulämmitteiset rantasaunammekin ovat olleet isoveljen tarkkailun alaisena. Puuta lämmittäessä ilmaan pääsee pienhiukkasia, mitkä suurina annoksina ovat toki terveydellekin haitallisia. Mutta mielestäni tämä nyt ei ole universaalisti suuri ilmastohaittateko, hän toteaa. Niin sanottu hiilivuoto eli teollisuuden siirtyminen Euroopan ja ilmastosopimuksen ulkopuolelle sen sijaan on. Yleensä tehtaat ja tuotantolaitokset ovat näissä tapauksissa siirtyneet Aasian maihin, joissa päästövaatimukset ovat Eurooppaa löyhemmät, Koski huomauttaa. Kiinassa, missä hiilivoima on ollut vallitseva energia muoto, on kuitenkin jo ollut nähtävissä suuntausta parempaan, hän kiittää. Onpa jopa kuultu sanottavan, että Kiina pyrkisi nostamaan itsensä ympäristöystävällisimmäksi teollisuus mahdiksi. Mutta ennen kuin se päivä koittaa, Koskella on vielä monta muuta energia-alan lausuntoa mediassa annettavanaan. gasetti 15

16 Gasum kannustaa Tanja Poutiainen on päässyt jälleen rinteeseen kuusi kuukautta sitten tapahtuneen loukkaantumisen jälkeen. Alppihiihtäjän polvessa todettiin maaliskuussa eturistisidevamma, joka hoidettiin leikkauksella. SKI HALFPIPE Kunniakas avaus talviurheilukaudelle Team 10K -hyppytiimin ennätyshankkeessa on ollut monta vaihetta. Uusi maailmancupkausi avattiin elokuussa suomalaisittain hyvissä merkeissä, kun Antti-Jussi Kemppainen voitti ski halfpipen maailman cupin Cardronassa Uudessa-Seelannissa. Voittajan pisteet olivat 86.6, kun toiseksi tulleen Aaron Blunckin pisteet olivat Kilpa jäi yhden kierroksen mittaiseksi, mutta Kemppainen itse kommentoi laskunsa olleen olosuhteisiin nähden paras mahdollinen. Viime vuoden kisoissa Kemppinen sijoittui viidenneksi. Voitto onkin Kemppaiselle oiva sysäys kohti Sotshin olympialaisten karsintoja: myös freestylehiihdon halfpipe kuuluu olympialaisten lajivalikoimaan. Lisäksi Suomen alppihiihdon tähti Tanja Poutiainen palasi naisten A- maajoukkueeseen toivuttuaan hyvin keväällä sattuneesta polvivammasta. Antti-Jussi Kemppainen Inawashirossa Japanissa. FAKTA Laskuvarjohypyn Suomen korkeusennätyksen keväällä rikkonut Timo Toivonen on kouvolalainen luokanopettaja. KUUMAILMAPALLOHYPPY Ennätyshanke jatkuu Gasettissa kerrottiin keväällä (2/2013) Timo Toivosen rikkoneen laskuvarjo hypyn Suomen ennätyksen metrin hypyllään. Syksyllä yritettävä hyppy on metriin nousevasta kuumailma pallosta. Mikäli säät sallivat, on miehellä tähtäimessä jopa kymmenen tuhannen metrin korkeus. Toivonen ja Team 10K -hyppy tiimi on suunnitellut kokeilua jo useita kertoja kevään ja kesän mittaan, mutta huonojen säiden takia hyppy on jäänyt toistaiseksi toteutumatta. Tähän yritykseen lähdemme näillä näkymin pilotin kanssa kahdestaan hieman kevyemmällä kalustolla kuin keväällä, Toivonen kertoo. Kilpalaskuvarjohyppäämisen saralla sen sijaan on ollut suotuisampaa Toivonen tiimeineen palkittiin viidellä mitalilla laskuvarjohypyn Suomen mestaruuskilpailuissa. 16 gasetti

17 Vuonna 2012 kymmenellä paikkakunnalla eri puolella Suomea käynnistyi energianeuvontahanke. Tämän vuoden aikana neuvonta laajenee kattamaan lähes koko maan. Neuvontaa tarjoavat joko kunnan oma virasto tai kunnan tilaamana luotettava, energia-asioihin perehtynyt toimija. LÄHDE: MOTIVA Energiapolitiikka TEKSTI Minna Rinne KUNTAUUDISTUS Kohti uusia kuntia Kunnissa halutaan taata häiriötön energian saanti. Niinpä energiakysymykset ovat osa kunta suunnittelua. Meneillään oleva kuntarakenneuudistus ja mahdolliset kunta liitokset tuovat muutoksia myös kunnalliseen energiantuotantoon ja energiainfrastruktuuriin. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala muistuttaa, että käynnissä on useita kuntauudistukseen sisältyviä hankkeita. Näistä merkittäviä energian tuotannolle ovat työn alla oleva kunta lain kokonaisuudistus sekä kuntarakenne uudistus, jota säätelee heinäkuussa voimaan tullut kuntarakennelaki. Energiatuotanto on kunnissa joko kunnan omaa toimintaa tai kunta on sen yhtiöittänyt. Voimassa oleva kuntalaki edellyttää, että kaikki markkinoilla toimivat kunnalliset toiminnot on yhtiöitettävä, mukaan lukien energiatuotanto, Laajala kertoo. Käytännössä siis kuntien on täytynyt ryhtyä toimeen energialaitostensa yhtiöittämiseksi, oli kuntarakenne muuttumassa tai ei. Mikäli uusi kunta päätetään perustaa eli tehdä kuntaliitos, vanhojen kuntien konserneissa olleet yhtiöt siirtyvät uuden kunnan konserniin. Jokainen kuntaliitos on tietysti tapauskohtainen, mutta esimerkiksi jos kolme kuntaa yhdistyy, ja kaikilla olisi konsernissaan oma energiayhtiö, niin luultavasti yhtiöt siirtyisivät uuden kunnan konserniin ja vielä fuusioitaisiin, Laajala havainnoi. Asiasta tietysti tiedotettaisiin ahkerasti, mutta muuten muutos ei todennäköisesti edes näy energiankäyttäjän puolella. Viime kädessä päätös kuntaliitoksen syntymisestä on kunnanvaltuustoilla. Jos kuntaliitossopimus tehdään, uuden kunnan perustaminen sisältää joka tapauksessa omaisuuden järjestelyä ja toimintojen muutoksia. Energia-asiat eivät tässä ole saaneet erityishuomiota. Energia ja sen infra ovat osa kuntien muutosta siinä missä muutkin liitoksesta aiheutuvat muutokset, Laajala sanoo. Energia-asiat eivät ole kuntauudistukessa saaneet erityishuomiota. Luvassa on yhtiöittämisiä ja fuusioita. 4 X kuntauudistus SISÄLTÄÄ kuntarakenneuudistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, valtionosuusjärjestelmän uudistuksen, metropoliratkaisun, kuntalain kokonaisuudistuksen ja kunnan tehtävien kartoituksen. TAVOITTEENA ON taata toiminnallinen ja elinvoimainen kuntarakenne, joka turvaa peruspalvelujen järjestämisen nykyistä paremmin. VUOSI 2013 on kuntajakoselvitysten, 2014 yhdistymispäätösten ja valmistelujen aikaa. Vuosina toteutetaan uudet kunnat. UUDISTUSTA ORGANISOI hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) täydennettynä sosiaali- ja terveysministerillä ja peruspalveluministerillä sekä erilaisilla työryhmillä. gasetti 17

18 Puhtaampi liikenne Tanskassa alkaa syksyn mittaan liikennöidä ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla (LNG) toimiva matkustaja- ja autolautta. Se kulkee Jyllanti Samsøn-reitillä. Lautta liikkuu neljän Wärtsilän 20DF-moottorin voimalla ja se on erittäin vähäpäästöinen. Wärtsilän kehittämät moottorit mahdollistavat portaattoman vaihdon myös perinteisiin polttoaineisiin. LÄHDE: GNV MAGAZINE Bassoradion juontajat pääsivät kaasuauton perässä Saksaan. FAKTA Suomessa ei ralliauto kilpailuissa olla vielä nähty kaasu autoja, mutta Euroopassa niille on jopa omia sarjoja. Syyskuussa Lopella vieraili kaasukäyttöinen Mitsubishi Evolution IX CNG. LÄHDE: GASUM PROJEKTI KAASUAUTO Radiojuontajille kaasuauto alle Bassoradiossa seurataan syksyn mittaan, kuinka juontajat Tuomas Tuke Tuomi-Nikula ja Jussi Jusa Urpalainen matkustavat Saksaan hakemaan autoa, joka Suomessa muutetaan kaasukäyttöiseksi. Projekti Kaasuauto toteutetaan yhteistyössä Gasumin kanssa. Kiinnostus lähti juontajastamme ja auto tulee lopulta hänen käyttöönsä, Basson asiakkuuspäällikkö Jarkko Strömberg kertoo. Projekti alkoi elokuussa auton etsinnällä yhdessä kuuntelijoiden kanssa. Samalla he tutustuivat tarkemmin luonnon kaasuun ja Gasumin toimintaan vieraillen esimerkiksi biokaasun alkulähteillä Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Kampanjan ideana on tuoda esiin kaasua liikenteen ekologisena polttoainevaihtoehtona. Projekti kiinnostaa kuuntelijoitamme, sillä he ovat eräänlaista edelläkävijäporukkaa, joka innostuu helposti uudesta, Strömberg summaa. Miesten matkaa kaasuautoilun maailmaan voi seurata Bassoradion iltapäivissä ja osoitteessa basso.fi/kaasuauto. KAATOPAIKKAKAASU Jätettä liikenteeseen Liikennebiokaasua Jyväskylään -hankkeessa selvitettiin paikallisen Mustankorkean jäteaseman kaatopaikkakaasun hyödyntämistä liikennepolttoaineena. Mustankorkean kaato paikkakaasua kerätään noin 3,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tällä hetkellä biokaasu hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, mutta se voitaisiin jalostaa myös liikennepolttoaineeksi. Mustankorkean kaasu koostuu pääasiassa metaanista (noin 53 prosenttia) ja hiilidioksidista (alle 40 prosenttia). Jotta kaatopaikkakaasua voitaisiin käyttää kaasuautojen polttoaineena, se on puhdistettava ja jalostettava siten, että sen metaanipitoisuus nousee noin 95 prosenttiin. Jos Mustankorkean kaatopaikkakaasua käytettäisiin liikenteessä 20 gigawattituntia vuodessa, voitaisiin CO2-päästöjä vähentää noin tonnia. Jotta toiminta olisi kannattavaa, Mustan korkean kaatopaikkakaasua täytyisi jalostaa liikennepolttoaineeksi vuosittain noin kymmenen gigawattitunnin energiasisällön verran. Tällöin kaasun jalostukseen sopisivat esimerkiksi kryo- tai PSA-teknologia. Kryoteknologialla biokaasu voidaan nesteyttää (LBG, Liquified Biogas), jolloin kaasun siirtäminen keskeiselle jakelupaikalle on kustannustehokasta. Kryoteknologia mahdollistaa myös hiilidioksidin talteenoton ja käytön. Jalostus- ja tankkausasemainvestointi olisi suuruudeltaan noin kolme miljoonaa euroa. Liikennebiokaasua Jyväskylään -hanketta koordinoi Jyväskylä Innovation Oy. Gasum oli yksi hankkeen rahoittajista. 18 gasetti

19 Sikke ruokaa rakkaudella -sarjan kolmas tuotantokausi alkoi syyskuun puolivälissä. Sarjassa esiteltiin muun muassa sieniherkkujen, syysmenuun ja kauden uunivihannesten valmistusta. Oppia jaettiin myös tuoremakkaran teosta ja runsaan brunssin valmistelusta. Gasum on yksi Siken Ruokaa rakkaudella -ohjelman yhteistyökumppaneista. ILOA KEITTIÖÖN Köökki-lehdelle hyvä vastaanotto Syksyn satoa ja lähiruoka-ajattelua juhlistava Gasumin ruokalehti Köökki on otettu lukijoiden parissa lämpimästi vastaan. Köökki postitettiin muun muassa Gasumin kaasuliesiasiakkaille Helsingissä ja Divaani-lehden tilaajille ympäri Suomen. Lehti on saanut kiitosta niin resepteistään kuin ulkoasustaankin. Julkaisussa pyritään kuvin ja käytännöllisin ohjein inspiroimaan lukijoita kokkaamaan kotimaisista kasviksista. Lehdestä haluttiin tehdä monipuolinen yhdistelmä reseptejä, keittiön sisustusta sekä hyödyllistä tietoa ruuasta ja ruuanlaitosta. Halusimme tehdä kestävän ruoka lehden, josta on iloa pitkäksi aikaa. Köökki on suunniteltu uteliaan ja ekologisuutta arvostavan kotikokin innoittajaksi ja oppaaksi, Gasumin markkinointipäällikkö Olga Väisänen kertoo. Ruokakirjamaisen reseptiosuuden teemana ovat syksyn satokauden kotimaiset kasvikset. Sisustusosiossa on esittelyssä kolme erilaista keittiötä, joissa kaasuliesi toimii kiintopisteenä osana sisustuksen tyyliä. Sisustajalle on koottu lehteen myös tietoa kaasulieden hankintaan ja käyttöön liittyen. Gasumin osastolla Habitare-messuilla oli nähtävillä eri kaasuliesivaihtoehtoja. Liesi on osa sisustusta Köökki-lehden tekijäkaartiin kuuluvat muun muassa ruoka kuvaaja Sami Repo sekä Oliviasta, Evitasta ja Divaanista tunnettu ruokatoimittaja Suvi Rüster. SYYSKUUN HABITARE-MESSUT keräsivät Messukeskukseen kävijöitä yhteenä Sisustukseen ja designiin keskittyvä jokavuotinen tapahtuma on täynnä mitä erilaisempaa tuotetarjontaa ja viihdykettä. Gasumin messuosastolla oli esillä Gorenjen ja Ilven uusimpia ja klassisia kaasuliesimalleja. Gorenje on tunnettu kestävästä muotoilusta ja käytännöllisyydestä. Ilven mallistosta löytyy puolestaan omintakeisia liesiä herkullisissa väreissä. Kokkaamistrendin myötä kiinnostus kaasuliesiä kohtaan on kasvanut, Gasumin markkinoinnista kerrotaan. Moni pitää kaasuliettä ruuanlaitossa lyömättömänä. Gasum halusi Habitaressa esitellä liesidesignin helmet ja muistuttaa siitä, että myös lieden valinnalla voi vaikuttaa keittiön sisustukseen. Kokkaa kaasulla RESEPTI TALTEEN Grillattua kesäkurpitsaa sitruunamarinadissa 1 kesäkurpitsa (250 g) 1 dl mintunlehtiä 1 luomusitruuna 1 2 valkosipulinkynttä 3 rkl öljyä 2 rkl hunajaa 1/4 tl suolaa mustapippuria 1. Viipaloi kesäkurpitsa pituussuunnassa ohuiksi lastuiksi esimerkiksi juustohöylällä. Grillaa tai pariloi kesäkurpitsaviipaleita 1 2 minuuttia molemmin puolin, kunnes pinta on kauniin ruskea. 2. Raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Sekoita marinadin ainekset keskenään kulhossa. Lisää kesäkurpitsaviipaleet ja mintun lehdet. Anna maustua tunnin verran. gasetti 19

20 Energiamarkkinat Vuodenvaihteessa tulee voimaan maakaasun tukkumyynnin uusi hinnoittelujärjestelmä M2014. Se on voimassa seuraavat kaksi vuotta. Muutokset verrattuna vuoden 2010 järjestelmään liittyvät hinnoittelun rakenteen ja laskutuksen yksinkertaistamiseen sekä energiahinnan käsitteen sekä käyttämättömän kaasun korvauskäytännön selkeyttämiseen. ENERGIAMARKKINAT Eurogas: Päästökauppaa tehostettava Eurooppalaisten kaasun myyntiyhtiöiden yhteisjärjestö Eurogas toteaa, että Euroopan unionissa päästökauppa on yksi ilmastonmuutoksen torjunnan kulmakivistä. Päästökauppamekanismia on kuitenkin kehitettävä ja sen tehokkuutta parannettava. Eurogas toteaa, että jos päästökauppa toimii riittävän tehokkaasti, se muun muassa kannustaa hiilidioksidin talteenottomenetelmien (CCS, Carbon Capture and Storage) kehittämiseen. Lisäksi järjestö muistuttaa, että myös päästökaupan ulkopuolella olevien sektoreiden on osallistuttava CO2-päästöjen kustannuksiin. Eurogasin laatiman, vuoteen 2030 tähtäävän kymmenen kohdan ohjelman muita keskeisiä kohtia ovat muun muassa sitovien päästövähennystavoitteiden vahvistaminen, energiatehokkuuden parantaminen ja EU:n energian sisämarkkinoiden kehittäminen (The Eurogas 10-point Plan To 2030). LNG-terminaalihanke etenee. FINNGULF LNG -HANKE YVA-arviointi kunnossa Inkoon Joddböleen tai Porvoon Tolkkisiin suunnitellun LNG-terminaalin ympäristovaikutusten arviointiselostus (YVA) täyttää Uudenmaan ELY-keskusksen lausunnon mukaan sitä koskevat vaatimukset. Hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät terminaalin rakentamisen aikana, jolloin joudutaan tekemään muun muassa kallion louhintatöitä ja murskausta sekä meriväylien ruoppauksia ja vesirakentamista. Käytön aikaiset vaikutukset ovat vähäisempiä. Seuraavaksi Gasum edistää hanketta lupamenettelyjen, kaavoituksen ja teknisen suunnittelun osalta ja tekee hankkeesta lopullisen investointipäätöksen vuoden 2014 lopulla. HINTAKEHITYS Maakaasun hinta laskussa Maakaasun tammi kesäkuun myynti oli 18,2 terawattituntia, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 18,6 terawattituntia. Vuoden toisen neljänneksen aikana myynti väheni noin prosentin viime vuoden vastaavasta. Huhtikuun myynti kasvoi selkeästi viime vuoteen verrattuna, mutta toukokuussa ja erityisesti kesäkuussa myynti väheni selvästi. Maakaasun kilpailukykyyn vaikuttavat muun muassa päästöoikeuksien ja muiden poltto aineiden hinnat sekä Suomen energiapolitiikka. Maakaasun hinta on ollut laskussa jo lähes vuoden verran, mutta kilpailu kyky on edelleen heikko perin teisesti vahvassa segmentissä, yhdyskuntien yhdistetyssä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Gasum arvioi vuoden 2013 maakaasun käyttömäärän säilyvän viime vuoden tasolla. 20 gasetti LAKIMUUTOS Uusia lakeja sähkö- ja maakaasumarkkinoille Syyskuun alusta astuivat voimaan uudet, EU:n mukaiset lakimuutokset sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Jatkossa esimerkiksi sähkön jakeluverkko on rakennettava ja ylläpidettävä niin, että vikatilanteessakaan jakeluverkon asemakaava- alueella ei aiheudu asukkaille yli kuuden tunnin sähkökatkoa. Myös katkoista aiheutuvia vakiokorvauksia korotetaan. Lakimuutokset edistävät myös pääsyä sähkö- ja maakaasuverkkoihin. Maakaasulaissa on nyt säännökset siitä, kuinka uusiutuva kaasuenergia pääsee verkkoon. Maakaasuverkon on jatkossa siirrettävä biokaasua biokaasu laitokselta käyttäjille, mikäli laitos täyttää tekniset vaatimukset. Myös tuulivoimaloiden mahdollisuutta liittyä sähköverkkoon helpotetaan. Laeissa täsmennetään säännöksiä sähkön ja maakaasun kuluttajien oikeuksista ja laskutustavoista. Maakaasun käyttäjällä on uuden lain myötä oikeus saada käyttöönsä omat kulutustietonsa. Lakia muutetaan myös maakaasu varastojen ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten ja haltijoiden velvoitteista ja valvonnasta. Energiamarkkinoita valvovan Energiamarkkinaviraston tehtävät ja riippumattomuus yhden mukaistetaan EU:n lainsäädännön mukaisiksi ja unionin valvonta yhteistyötä lisätään. Lisäksi lakiin kirjataan säännökset uusien lakien rikkomisen seuraamus maksusta.

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot