Porin seutukunnan ILMASTO-OHJELMA

Transkriptio

1 Satakunnan energiatoimisto Porin seutukunnan ILMASTO-OHJELMA Marjo Kekki Jyrki Holttinen /energiatoimisto

2 2 (65) TIIVISTELMÄ Ilmasto-ohjelmalla luodaan Porin seutukunnalle vuoteen 2020 ulottuva yhteinen ilmastostrategia, jonka tavoitteisiin ja toimeenpanoon seudun kaikki merkittävät osapuolet ovat sitoutuneet. Porin seutukunnan kunnista ilmasto-ohjelmassa mukana ovat Pori, Ulvila, Noormarkku, Luvia, Kokemäki, Harjavalta ja Nakkila. Ilmasto-ohjelman painopistealueita ovat energiantuotanto, kiinteistöjen energiankulutus, teollisuus, liikenne ja maankäyttö, jätehuolto, maa- ja metsätalous sekä palvelut ja hankinnat. Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueelta selvitettiin energia- ja kasvihuonekaasupäästötase vuosilta 1990 ja 2005 sekä toteutettiin arvio vuoden 2020 päästöistä ja kulutuksesta With measures -skenaarion (WM) avulla. Energiankulutus ilmasto-ohjelman alueella vuonna 1990 oli GWh ja vuonna 2005 energiankulutus oli GWh. Kokonaisenergiankulutus on kasvanut vuoteen 1990 verrattuna noin 20 %. Energiaintensiivinen teollisuus käytti kokonaisenergiasta 60 %. Kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen määrä ilmasto-ohjelman alueella vuonna 1990 oli 2,3 milj. tonnia CO 2 -ekv, kun taas vastaavasti vuonna 2005 määrä oli 2,6 milj. tonnia CO 2 -ekv. Teollisuuden osuus oli merkittävin myös päästöjen osalla. With measures -skenaarion mukaan ilmasto-ohjelman alueen energiankulutus jatkaa huimaa kasvuaan ollen vuonna GWh ja kasvihuonekaasupäästöt 2,78 milj. tonnia CO 2 -ekv. Skenaarion toteutumisen estämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Mikäli EU:n tavoitetta tarkastellaan ilmasto-ohjelman alueella, merkitsee se lähes CO 2 -ekv tonnin leikkausta vuoden 2005 päästömäärästä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii radikaaleja toimenpiteitä etenkin energiantuotannon- ja teollisuuden polttoaineiden, energian loppukäytön, energian käytön tehokkuuden ja päästökaupan ulkopuolelle jäävän energiankäytön mm. liikenteen osalta MUUTOS MUUTOS MUUTOS TAVOITE 2005, % 2020, % 2020, % Energiankulutus, GWh Kasvihuonekaasupäästöt, Mt CO2-ekv. 2,33 2, , ,86 Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma -alueen toimenpiteet on jaoteltu eri painopistealueiden kesken. Energiantuotannossa on pystyttävä kehittämään jatkuvasti uusia, puhtaampia ja ympäristöystävällisempiä energian tuotanto-, varastointi- ja siirtojärjestelmiä, jotta luonto kestäisi tarvittavan lisäenergiamäärän. Kiinteistöjen energiankulutuksen osalta erilaisten rakennusteknisten ratkaisujen huomioonottaminen kiinteistöjen elinkaarisuunnittelussa, kuten rakennuksen vaipan lämmöneristävyyteen, lämmitysjärjestelmiin sekä ilmanvaihtoon panostaminen, auttaa säästämään energiaa ja kustannuksia sekä mahdollistaa täten myös päästöjen vähentämisen. Teollisuudessa energiatehokkuuteen panostamisella on taloudellistakin merkitystä, koska päästökauppa ja sähkönkulutuksen kasvu tulevat nostamaan energian hintaa tulevaisuudessa. Liikenteen osalta joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen sekä maankäytön suunnitteluun panostamisella on merkitystä kasvihuonekaasupäästöjen kannalta. Jätehuollossa tehostetaan kaatopaikkakaasun keräilyä sekä panostetaan jätteiden synnyn ehkäisyyn. Maa- ja metsätaloudessa pyritään lisäämään maatalouden energiatehokkuutta ja toteuttamaan energiakatselmuksia. Metsätalouden osalta panostetaan kestävään kehitykseen, johon kuuluvat hyvä metsänhoito ja metsien kasvukunnosta huolehtiminen, jotka auttavat ylläpitämään metsien hiilinieluja. Palveluiden ja hankintojen osalta energia- ja ympäristönäkökohtien huomioiminen tarjouspyyntövaiheessa luo pohjaa kestävälle kehitykselle. Ilmasto-ohjelmassa on myös koulutus ja informaatio-osio eri painopistealueille. Lisäksi ohjelman seurannasta on oma osionsa, joka pitää sisällään mm. tasaisin väliajoin toteutettuja seurantaraportteja sekä painopistealueiden toimijoiden toteuttamaa oman toimintansa tarkkailua.

3 3 (65) SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYS 3 1. JOHDANTO 7 2. ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutokseen liittyvät sopimukset Päästökauppa TAPAHTUMAT JA MUUT TOIMENPITEET Ilmastonmuutokseen liittyvä kysely Pyöräilytapahtuma Porissa Eetunaukiolla Autoton päivä Porissa Eetunaukiolla Kiinteistöjen energiankulutusilta Porissa SAMK energiansäästöviikon kilpailu Teollisuuden energiansäästö- ja yhteistyöseminaarit Harjavallassa Pomarkun puuenergiapäivä Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman sisältöehdotelma ENERGIANKULUTUS JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PORIN SEUTUKUNNAN ILMASTO-OHJELMAN ALUEELLA VUOSINA 1990 JA Kasvihuonekaasupäästöt Arvio vuoden 2020 energiankulutuksesta ja päästöistä Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma alueen energiankulutuksen ja päästöjen kehittyminen vuoteen ENERGIAN TUOTANTO Nykytila Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella Energiantuotannon kehitysennusteet Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset; energiantuotanto KIINTEISTÖJEN ENERGIANKULUTUS Nykytila Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella Kiinteistöjen energiankulutuksen kehitysennusteet Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset; kiinteistöjen energiankulutus TEOLLISUUS Nykytila Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella Teollisuuden tuotannon ja energiankäytön kehitysennusteet Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset; teollisuus LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ Nykytila Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella Liikenteen ja maankäytön kehitysennusteet Tavoitteet ja toimenpiteet; liikenne ja maankäyttö JÄTEHUOLTO Nykytila Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella Jätehuollon kehitysennusteet Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset; jätehuolto MAA- JA METSÄTALOUS Nykytila Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella Maa- ja metsätalouden kehitysennusteet Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset; maa- ja metsätalous 47

4 4 (65) 11. PALVELUT JA HANKINNAT Nykytila Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella Palvelujen ja hankintojen kehitysennusteet Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset; palvelut ja hankinnat ILPOS-alueen toimenpiteet ja niiden toteuttajat Energiantuotanto Kiinteistöjen energiankulutus Teollisuus Liikenne ja maankäyttö Jätehuolto Maa- ja metsätalous Palvelut ja hankinnat Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman kunnat Tavoitteet ILPOS-alueen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi PORIN SEUTUKUNNAN ILMASTO-OHJELMAN KOULUTUS- JA INFORMAATIO-OSIO 14. PORIN SEUTUKUNNAN ILMASTO-OHJELMAN SEURANTA 60 58

5 5 (65) TERMILUETTELO CHP Energialähteet ECCP Fossiilinen polttoaine ILPOS IPCC Kasvihuoneilmiö Kasvihuonekaasut Lauhdetuotanto Primäärienergia Päästökauppa Uusiutuvat energianlähteet (Combine heat and power production). Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto. Energialähteitä ovat sekä polttoaineet, kuten kivihiili ja polttoöljy, että luonnonvoimat, kuten tuuli, auringonsäteet ja maakaasu. (European Climate Change Programme) Euroopan ilmastonmuutosohjelma. Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuttunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään esim. kivihiili, öljy ja maakaasu. Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma (Intergovernmental Panel on Climate Change) Hallitusten välinen ilmastopaneeli. Vuonna 1988 perustettu asiantuntijaelin, joka laatii ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiä selvityksiä. Kasvihuoneilmiön aiheuttavat ilmakehän sisältämät ns. kasvihuonekaasut, jotka imevät tehokkaasti maanpinnan lähettämää pitkäaaltoista lämpösäteilyä, mutta eivät estä auringon säteilyn kulkua maan pinnalle. Ilmakehän luonnolliset ja ihmistoiminnasta peräisin olevat kaasut, jotka absorboivat ja heijastavat edelleen infrapunasäteilyä ja vaikuttavat näin ilmaston lämpenemiseen. Lauhdetuotannolla toimivat voimalaitokset käyttävät polttoaineenaan fossiilisia polttoaineita ja ovat tarkoitettu yksinomaan sähköntuotantoon. Lauhdetuotantoa on myös ydinvoima, jossa käytetään uraania polttoaineena Primäärienergia on luonnossa esiintymätöntä jalostamatonta ja käyttämätöntä energiaa. Primäärienergia on erilaisten polttoaineiden kuten hiilen, öljyn, maakaasun, turpeen ja puun sisältämä kemiallinen energia. Myös tuulen ja veden sisältämä energia sekä auringon säteily, ydinenergia ja geoterminen energia ovat primäärienergiaa. Toiminta, jossa haitallisia päästöjä tuottavien laitoksien päästöillä on rahallinen arvo ja jossa päästöoikeuksia tai vähennyksiä ostetaan tai myydään. Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeestä saatava energia. UNEP (United Nations Environment Programme, UNEP) YK: n ympäristöohjelma. Vastapainevoima With Measures skenaario Vastapainevoimalle tyypillinen piirre on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Vastapainevoimalla tuotettu sähkö voidaan jakaa kahteen eri osaan: kaukolämpövoimaan ja prosessivoimaan. Energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä tarkastellaan kauppa- ja teollisuusministeriön laatiman valtakunnallisen skenaarion avulla. WM-skenaarion tarkoituksena on kuvata sellaista kehitystä, jossa nykyisiä energiankulutuksen ja tuotantoon sekä päästöihin liittyviä toimia ylläpidettäisiin ja jatkettaisiin sellaisenaan.

6 6 (65) WMO (World Meteorological Organisation, WMO) Maailman ilmatieteellinen järjestö. ENERGIAYKSIKÖITÄ JA KERTOIMIA J toe Wh joule ekvivalenttinen öljytonni wattitunti Energiayksiköiden välisiä muuntokertoimia Toe MWh GJ Toe 1 11,63 41,868 MWh 0, ,6 GJ 0, , Yksiköiden etuliitteet m 0, milli k kilo M mega G giga T tera P peta

7 7 (65) 1. JOHDANTO Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan Kioton pöytäkirjassa ja EU:n taakanjakosopimuksessa sovitut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet. Marraskuussa 2005 julkistettiin strategian päivitys Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Valtioneuvoston selonteon mukaan Suomi tulee panostamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja energiansäästöön. Porin alueella on tehty erityyppisiä toimenpiteitä. Porin kaupunki on tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vapaaehtoisen energiansäästösopimuksen. Porin Linjat Oy on mukana autoalan ympäristöohjelmassa. Lisäksi joitakin kaupungin palveluksessa olevia on osallistunut EcoDriving -koulutukseen. Ympäristötoimistossa on laskettu kuntalaisen ekologinen jalanjälki vuosille 1999 ja Kuntien ilmastokampanjan tarkoituksena on herättää kunnat yhteiseen ponnistukseen ja käytännön toimiin kasvihuoneilmiön hidastamiseksi. Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan on osallistunut yli 30 kuntaa. Kampanjakunnat ovat sitoutuneet mm. selvittämään kasvihuonekaasupäästötilanteensa ja arvioimaan tulevaa päästökehitystä. Ilmasto-ohjelmalla on tarkoitus luoda Porin seutukunnalle vuoteen 2020 ulottuva yhteinen ilmastostrategia, jonka tavoitteisiin ja toimeenpanoon seudun kaikki merkittävät osapuolet ovat sitoutuneet. Ilmasto-ohjelmassa mukana olevia kuntia Porin seutukunnasta ovat Pori, Ulvila, Kokemäki, Nakkila, Harjavalta, Noormarkku ja Luvia. Työn tavoitteena on tunnistaa ja kuvata päästöjen vähentämisen kannalta potentiaalisimmat toimenpiteet niin päästövaikutuksen kuin myös toteuttavuuden kannalta sekä esittää suunnitelma toteuttamisesta ja ohjelman toimeenpanosta. Hyväksi havaitun ilmastoohjelmamallin perusteella voidaan vastaavia ilmasto-ohjelmia toteuttaa myös muissa seutukunnissa. Ohjelman toteutuksessa huomioidaan jo tehtyjä kansallisen tason energia- ja ilmastostrategioita sekä Lounais-Suomen ympäristöstrategiaa. Ilmasto-ohjelma hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Ilmasto-ohjelman suunnitellut toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin sektoreihin: energiantuotanto, kiinteistöjen energiankulutus, teollisuus, liikenne ja maankäyttö, jätehuolto, maa- ja metsätalous sekä palvelut ja hankinnat. Hankkeen ohjausryhmä: Lassi Liippo Matti Lankiniemi Riikka Jokiainen Matti Rintanen Jouko Kataja Jouni Lehtinen Markku Setälä Markku Hermonen Päivi Repo Jussi Lehtonen Lounais-Suomen Ympäristökeskus Porin kaupungin ympäristötoimisto Porin kaupungin ympäristötoimisto Pori Energia Oy Pori Energia Oy Porin tekninen palvelukeskus Porin tekninen palvelukeskus Porin Linjat Oy Porin Jätehuolto Porin Jätehuolto

8 8 (65) 2. ILMASTONMUUTOS Viimeisten miljoonien vuosien aikana lämpimät ja kylmät aikakaudet ovat vaihdelleet maapallon historian aikana. Ilmasto muuttuu sekä luonnollisesti että ihmisen toiminnan johdosta. Nämä muutokset vaikuttavat suurelta osin maapallon luontoon ja ihmisen elämään. Kasvihuoneilmiön aiheuttavat ilmakehän sisältämät ns. kasvihuonekaasut, jotka imevät tehokkaasti maanpinnan lähettämää pitkäaaltoista lämpösäteilyä, mutta eivät estä auringonsäteilyn kulkua maanpinnalle. Ihmiset tuottavat valtavia määriä kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat luonnollista kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena ilmasto muuttuu. Tärkeimmät kasvihuoneilmiöön vaikuttavat kaasut ovat hiilidioksidi, metaani, di-typpioksidi ja vesihöyry. Hiilidioksidin määrä on ihmisen toiminnan seurauksena noussut kolmanneksella esiteolliseen aikaan verrattuna ja tämän lisäksi myös metaanin pitoisuus on noussut yli kaksinkertaiseksi. Hiilidioksidin pitoisuus on ihmistoiminnan takia korkeammalla kuin koskaan aiemmin 20 miljoonaan vuoteen. Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Kasvihuonekaasuja syntyy myös mm. metsäpaloissa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla (metaani) ja maataloudessa /1, 2, 3, 4, 5/. Maapallon keskilämpötila on noussut viimeisten sadan vuoden aikana 0,74 astetta. Lisäksi merenpinnan on mitattu nousseen, ja jää- ja lumipeitteet ovat kaventuneet. Todennäköisesti lämpeneminen johtuu pääosin maapallon kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Kasvihuoneilmiö on voimistunut, koska ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Sademäärä on taas vastaavasti lisääntynyt pohjoisella pallonpuoliskolla 0,5-1 %. Auringon säteilyn luonnolliset vaihtelut selittävät osan tapahtuneesta lämpenemisestä, mutta eivät kaikkea. Kuitenkin mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sitä suuremmaksi ja merkittävämmäksi käy ihmisen osuus ilmaston muuttamisessa. Eräiden arvioiden mukaan maapallon keskilämpötilan on arvioitu nousevan vuoteen 2100 mennessä 1,8 6,4 astetta celsiusta vuosien keskiarvoon verrattuna ja valtameren pinnan noin cm, jos päästöjä ei rajoiteta merkittävästi. Lämpötilan, sateisuuden ja maaperän kosteusolojen muutokset aiheuttavat globaalisti vaikutuksia mm. luonnon ekosysteemeihin, vesivaroihin, ravinnon tuotantoon ja ihmisen terveyteen. Suomessa lämpötilan nousu voi muuttaa talven olemusta ja mm. sulaminen ja vesisateet voivat synnyttää tulvia /1,2, 3, 4, 5, 73/. Tulvat, myrskyt ja lämpötila vaihtelut tulevat vaikuttamaan mahdollisesti myös Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella. Lämpötilan on arvioitu todennäköisesti muuttuvan mm. kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksesta, mikä tulee vaikuttamaan myös Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella lämpötilan vaihteluna. Lämpötilan vaihtelulla tulee olemaan vaikutusta mm. sademääriin sekä tuuliin. Lämpötilan noususta aiheutuu myös, että talvet tulevat olemaan todennäköisesti lyhyempiä ja kesällä on hellekausia mahdollisesti enemmän kuin nykyisin. Myös sateisuuden ja vedenpinnan on arvioitu nousevan Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella jonkin verran, mutta tarkkaa arviota on vaikeaa esittää. Vedenpinnan nousun on myötä myös mahdollisesti esim. tulvat yleistyvät. Erilaisiin varotoimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisten ilmaston ääri-ilmiöiden torjumiseksi Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella tulee olemaan entistä tärkeämpää seuraavien vuosikymmenten kuluessa. 2.1 Ilmastonmuutokseen liittyvät sopimukset Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ja kansallisia ilmastosopimuksia kuten mm. Kioton pöytäkirjaa, Euroopan komission ilmasto-ohjelmaa, hallitusten välistä ilmasto-

9 9 (65) paneelin sopimusta (IPCC), kansallista ilmasto-ohjelmaa sekä kunnallista ilmastoohjelmaa /5, 6, 7, 8, 9, 10/. Kioton pöytäkirja oli ensimmäinen virallinen ja laillisesti sitova ja määrälliset päästövähennystavoitteet sisältävä kansainvälinen sopimus. Vuonna 1997 hyväksyttyyn sopimukseen on teollisuusmaille asetettu tavoite koskien kasvihuonekaasupäästöjä. Sopimuksen mukaan teollisuusmaiden tulee vähentää kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, di-typpioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä 5,2 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuosina Tämä sitova yleisvelvoite on jaettu maakohtaisiksi velvoitteiksi, jotka ovat erisuuruisia eri maissa. Tavoitekausi, johon mennessä päästövähennysten tulisi tapahtua, on Kioton pöytäkirjan on tällä hetkellä hyväksynyt 168 osapuolta /6/. Euroopan Unionin komissio aloitti vuonna 2000 ilmasto-ohjelman, joka tunnetaan nimellä ECCP (European Climate Change Programme, Euroopan ilmastonmuutosohjelma). ECCP valmistelee EU:n tasolla poliittiset päätökset, jotka koskevat Kioton pöytäkirjan tavoitteita. Valmistelut tehdään yhteistyössä eri jäsenmaiden kanssa. ECCP:n tärkeimpinä tavoitteina on kehittää seuranta mekanismi kasvihuonekaasupäästöille, tehdä päätöksiä koskien päästökauppaa sekä sitoa Kioton pöytäkirja EU:n ilmasto-ohjelmaan /7/. Maailman ilmatieteellinen järjestö (World Meteorological Organisation, WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UN Environment Programme, UNEP) perustivat ilmastopoliittisen päätöksenteon pohjalle ja tueksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) vuonna IPCC on avoin kaikille WMO:n ja UNEP:n jäsenille. IPCC valmistelee ilmastonmuutosraportteja tutkijaryhmissä, jotka keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista sekä muutosten hillitsemismahdollisuuksista. IPCC ei ole tutkiva ilmastopaneeli vaan se analysoi ja vetää yhteen olemassa olevaa tietoa. Raporttienluonnokset kierrätetään laajalti tutkijoiden ja hallitusten kommentoitavina. IPCC laatii noin viiden vuoden välein arviointiraportteja. Arviointiraporteissa esitetään arvio ilmaston tilasta ja sen mahdollisista kehityssuunnista sekä arvioiduista ilmastonmuutoksen ekologisista vaikutuksista. Lisäksi raportteihin on koottu tutkimustuloksia mahdollisista keinoista ilmastonmuutoksen vähentämiseksi. Ensimmäinen arviointiraportti (1990) antoi kehyksen poliittisille toimille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toista arviointiraporttia (1995) käytettiin taustamateriaalina Kioton pöytäkirjan neuvotteluissa. Tuorein raportti (2001) on mm. vaikuttanut keskusteluihin ilmastosopimuksen edelleen kehittämisestä. Seuraava arviointi raportti valmistuu vuoden 2007 lopulla /8/. Kansallisen ilmastostrategian toimeenpanoa ja seurantaa koskeva työ etenee useilla tahoilla mm. Ympäristöministeriössä ja Kauppa- ja Teollisuusministeriössä. Kansallinen ilmastostrategia perustuu tässä vaiheessa kotimaisiin toimenpiteisiin. Kansallisia toimia, joita ollaan valmistelemassa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi, ovat mm. energiansäästöohjelma, uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelma, erityisesti uusiutuviin energianlähteisiin kohdistuvan energiantuen lisäys. Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että EU:n direktiivien ja muiden energiansäästötoimien tehokkaalla toteutuksella voidaan vähentää energiankulutusta 5 %:a vuonna 2015, verrattuna tilanteeseen ilman uusia toimia /9/. Kunnallisen ilmastokampanjan tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Pori on mukana Porin seutukunnan ilmastoohjelmaan kuuluvista kunnista kunnallisessa ilmastonmuutoskampanjassa. Ensimmäiseksi kunnissa kartoitetaan alueen kasvihuonekaasupäästöt, joita syntyy esimerkiksi energiantuotannossa ja energiankäytössä. Tämän jälkeen tehdään kehitysennuste ja asetetaan omat päästöjen vähentämistavoitteet. Näiden toimenpiteiden jälkeen kaupungin valtuusto

10 10 (65) hyväksyy strategian ja toimeenpanee suunnitelman sekä valvoo suunnitelman noudattamista /10/. 2.2 Päästökauppa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi Euroopan laajuisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmästä tuli voimaan vuonna Päästökauppa direktiivi luo yhteisön laajuiset markkinat päästöoikeuksille. Yhteisön sisäinen päästökauppa alkoi vuoden 2005 alussa. Päästökauppa tarkoittaa järjestelyä, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia, joita nämä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään. Päästökaupalla pyritään kustannustehokkaalla tavalla rajoittamaan haitallisia päästöjä. Päästöluvat myöntää päästökauppaviranomainen. Suomessa päästökauppaviranomaisena toimii Energiamarkkinavirasto /12/. Euroopan unionissa toteutettavan päästökaupan ensimmäisen kauden ( ) piiriin kuuluvat yli 20 MW:n tehoisten polttolaitosten ja joidenkin teräs-, mineraali-, ja metsäteollisuuslaitosten ja prosessien hiilidioksidipäästöt. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluu noin 550 yritystä. Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvilla laitoksilla tulee olla päästökauppaviranomaisen myöntämä lupa kasvihuonekaasujen päästämiselle ilmaan. Lupaehtoihin liittyy päästöjen seuranta- ja raportointivelvollisuus sekä velvoite palauttaa ensimmäisellä kaudella vuosittain päästöoikeusmäärä, joka vastaa laitoksen edellisen kalenterivuoden hiilidioksidipäästöjä. Jos päästöoikeuksia on toiminnanharjoittajalla vähemmän kuin todellisia päästöjä, sen on ostettava päästöoikeuksia markkinoilta. Jos taas päästöoikeuksia on toiminnanharjoittajalla enemmän kuin todellisia päästöjä, se voi myydä päästöoikeuksia tai säilyttää niitä päästökauppakauden myöhempiä vuosia varten. Päästökauppadirektiivillä on tarkoituksena, että päästökauppajärjestelmään kuuluvien toimialojen päästöt pysyvät kansallisissa päästöoikeuksien jakosuunnitelmissa määritellyn kokonaispäästömäärän rajoissa. Kansallinen jakosuunnitelma päästöoikeuksille laaditaan kausittain. Ensimmäinen kausi käsittää vuodet Päästökaupan toinen kausi ns. Kioto-kausi alkaa vuonna 2008 ja kestää vuoteen Kolmas päästökaupan kausi ns. post-kioto kausi alkaa vuonna 2013 ja kestää vuoteen 2017 /13/. 3. TAPAHTUMAT JA MUUT TOIMENPITEET 3.1 Ilmastonmuutokseen liittyvä kysely Porin seutukunnan ilmasto-ohjelmassa toteutettiin ilmastonmuutokseen liittyvä kysely vuoden 2006 lopussa. Kyselyn aihepiirit olivat liikkuminen, laitteiden hankinta, jätehuolto, energian käyttö ja ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn kutsuttiin sähköpostitse kyselykutsuilla eri tahoja ja tämän lisäksi kyselyyn oli mahdollista osallistua myös internetin välityksellä Prizztech Oy:n ja Porin kaupungin ympäristötoimiston kotisivujen kautta. Kyselyyn osallistui 115 vastaajaa. Kyselyn tarkoituksena oli yleisellä tasolla kartoittaa ihmisten asenteita/mielipiteitä liittyen ilmastonmuutokseen ja siihen liittyviin asioihin. Kyselystä julkaistiin myös lehdistötiedote. Kyselyn vastaukset ovat nähtävissä Prizztech Oy:n kotisivuilla.

11 11 (65) Tässä yhteydessä tarkastellaan ilmastonmuutokseen liittyvän osion vastauksia. Ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä osio käsitteli ilmastonmuutokseen liittyviä asioita yleisellä tasolla. Osion aiheita olivat: mielipide ilmastonmuutoksesta ja miten sitä olisi mahdollista hidastaa, kasvihuoneilmiöön liittyviä asioita sekä olisiko ydinvoiman lisääminen ratkaisu ilmastonmuutoksen kannalta. Yleismielipide ilmastonmuutoksesta oli, että ilmastonmuutos on huolestuttava ja vakava ilmiö, jonka vaikutus kasvaa kokoajan ihmisen toiminnan johdosta ja että ilmiötä tulisi käsitellä globaalina eikä pelkästään paikallisena ilmiönä. Joidenkin vastanneiden mielestä ilmiötä on liioiteltu. Ilmastonmuutoksen hidastamista pidettiin merkittävänä asiana ja että konkreettisiin toimiin tulisi ryhtyä ennen kuin on liian myöhäistä. Kasvihuoneilmiöön liittyvät kysymykset käsittelivät kasvihuoneilmiön vaikutusta ilmastonmuutokseen yleisellä tasolla kuten esimerkiksi miten kasvihuoneilmiö vaikuttaa meihin, mikä kasvihuoneilmiö on ja mitkä ovat tärkeimmät kasvihuonekaasut. Vastauksista ilmeni, että vastanneet olivat hyvin perillä kasvihuoneilmiöön liittyvistä asioista, vaikka kysymyksien vaihtoehtoina oli myös vääriä vastauksia. Merkittävää oli myös havaita, että vastanneet tiesivät tärkeimmät kasvihuonekaasut. Kyselyn viimeinen kysymys käsitteli, että olisiko ydinvoiman lisääminen ratkaisu ilmastonmuutoksen kannalta. Kysymyksen tarkoituksena oli neutraalisti lähestyä asiaa eikä ottaa poliittisesti kantaa. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että ydinvoiman lisääminen saattaisi olla yksi ratkaisu ilmastonmuutoksen kannalta. Kyselyn tuloksien perusteella on mahdollista todeta, että ihmiset ovat tietoisia ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista ja ovat valmiita ryhtymään toimiin sen hidastamiseksi. 3.2 Pyöräilytapahtuma Porissa Eetunaukiolla Porin seutukunnan ilmasto-ohjelmassa yhtenä toimenpiteenä oli pyöräilytapahtuman järjestäminen. Pyöräilytapahtuma järjestettiin lauantaina klo alkaen Porissa Eetunaukiolla. Tapahtuman tarkoituksena oli kevyen liikenteen aktivoiminen ja lisääminen iskulauseella Polta kaloreita, älä bensaa Pyöräillen ilmastonmuutosta vastaan. Iskulauseen keksivät Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän ja markkinoinnin opiskelijat, jotka myös tekivät tapahtumaa koskevan ohjelma-esitteen, lehdistötiedotteen, lehtimainoksen sekä tapahtumaan liittyvän kyselyn. Yhteistyökumppaneiden kanssa pidettiin suunnittelupalavereita, jotta tapahtumasta muodostuisi toimiva kokonaisuus. Tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat Porin kaupungin ympäristötoimisto, SAMK, Porin kaupungin tekninen palvelukeskus (liikennesuunnittelu), Vakuutusyhtiö Pohjola Oy, Suomen Polkupyörätukku Oy, Pormestarinluodon kaupunkipyörä-projekti, Porin kaupungin vapaaaikatoimi, Porin Pyöräkarhut ry sekä Poliisi. Porin kaupunginkirjastossa oli esillä tapahtumasta kertova näyttely, johon oli mahdollista käydä tutustumassa ennen itse varsinaista tapahtumaa. Tapahtumasta tehtiin myös lehdistötiedote sekä mainos Satakunnan Kansaan. Tapahtuma sai myös Satakunnan Radion kiinnostumaan projektista kokonaisuudessaan ja tämän johdosta he tekivätkin radiohaastattelun liittyen Porin seutukunnan ilmasto-ohjelmaan. Lisäksi Satakunnan Radion lähettämässä kierrätysradio-ohjelmassa mainittiin tapahtumasta. Myös Satakunnan Kansan toimittaja saapui paikanpäälle tekemään tapahtumasta juttua, joka kuitenkin keskittyi enemmän pyöräilijöiden väistämissääntöihin kuin itse tapahtumasta kertomiseen. Itse tapahtuman ohjelma alkoi avauspuheenvuoron merkeissä, jonka tuli pitämään arvovaltainen puhuja apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, joka myös osallistui itse tapahtuman yhteydessä järjestetylle pyörälenkille. Avauspuheenvuoron jälkeen seurasi Pormestarinluodon kaupunkipyörä-projektista vastaavan Aki Nummelinin puheenvuoro. Pormestarinluodon kaupunkipyörä-projektista tapahtumassa oli mukana myös toinen edustaja Gennadi, joka ylläpiti tapahtuma-alueella toimivaa pyörähuoltoa/varikkoa, jossa oli mahdollista käydä tarkastuttamassa ja huollattamassa polkupyöräänsä. Tapahtuman juontaja-

12 12 (65) na toimi Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristötoimistosta, joka toi myös esille välijuontojen yhteydessä ilmastonmuutokseen liittyviä asioita. Ilmastonmuutoksesta sekä muista tapahtumaan liittyvistä asioista kerrottiin myös infopisteen välityksellä, jota ylläpitivät yhteistyössä SAMK, Porin kaupungin ympäristötoimisto ja Prizztech Oy Satakunnan Energiatoimisto. Infopisteessä toimi myös vakuutusyhtiö Pohjola Oy, joka oli mukana tapahtumassa esittelemässä liikennevakuutuksiaan sekä järjesti arvonnan jossa palkintona oli ensiapulaukku. Muita tapahtuma-alueella toimivia yhteistyökumppaneita olivat Porin kaupungin vapaa-aikatoimi, Porin Pyöräkarhut ry, Poliisi sekä Suomen Polkupyörätukku Oy, joka esitteli tapahtumassa kevään pyöräuutuuksiaan. Porin kaupungin vapaa-aikatoimi ja Porin Pyöräkarhut ry opastivat ja neuvoivat pyöräilyyn liittyvissä asioissa sekä osallistuivat myös tapahtumassa järjestettyyn pyörälenkkiin. Tämän lisäksi Porin kaupungin vapaaaikatoimi järjesti ohjatun alku- ja loppuvenyttelyn ennen ja jälkeen pyöräilylenkin. Poliisien tarkoituksena oli alun perin järjestää tapahtumassa turvamerkintä, mutta tämä toiminto kariutui poliisille sattuneen tapaturman vuoksi. Takaiskusta huolimatta poliisit hoitivat tapahtuman ohjelmaan merkityn liikenneturvallisuus-osion sekä olivat mukana johtamassa tapahtuman yhteydessä järjestettyä ohjattua pyörälenkkiä. Tapahtumaan oli myös saatu esiintymään yhtye nimeltä Juho Hakala & Meteoriitti, joka vastasi tapahtuman musiikki tarjonnasta. Tapahtumassa oli myös kahvi, pulla ja mehu tarjoilu, josta vastasi Satakunnan Martat ry. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös ohjattu pyörälenkki, jonka pituus oli 10 kilometriä. Pyörälenkistä oli myös painettu kartta, jota jaettiin ensisijaisesti pyörälenkkiin osallistuville. Tapahtumassa järjestettiin myös kysely liittyen pyöräilemiseen sekä ilmastonmuutokseen, jonka olivat tehneet Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän ja markkinoinnin opiskelijat. Kyselyssä oli palkintona 10 kappaletta tapahtuman iskulauseella varustettua heijastinliiviä. Kyselyn kysymykset olivat seuraavanlaiset: Omistatko pyörän?, Tulitko tapahtumaan pyörällä?, Osallistutko tapahtuman pyörälenkille?, Osallistuisitko tällaiseen tapahtumaan uudestaan? sekä Koetko voivasi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Tämän lisäksi kysely käsitti kaksi monivalintakysymystä: Mitä keinoja käyttäisit mieluiten ilmastonmuutokseen vähentämiseen sekä miten kuljet työ/koulumatkasi. Ensimmäisen monivalintakysymyksen vastausvaihtoehdot olivat asunnon lämmitysjärjestelmän vaihtaminen (jos nykyinen on sähkölämmitys), huonelämpötilan laskeminen asteeseen, autoilun vähentäminen, julkisen liikenteen käytön lisääminen, pyöräilyn ja kävelyn lisääminen työ ja harrastusmatkoilla, hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin sekä tv:n, tietokoneen ym. laitteiden pitäminen auki vain käytön ajan. Annettujen vastausvaihtoehtojen perusteella vastaajalla oli mahdollisuus valita kolme mieluisinta vaihtoehtoa. Toisen monivalintakysymyksen vaihtoehdot liittyivät työ ja koulumatkojen suorittamiseen. Kysymyksen vastausvaihtoehdot olivat pyörä, kävely, auto, kimppakyyti, julkinen liikenne sekä muu vaihtoehto. Kyselyyn vastasi yhteensä 155 vastaaja. Yhteenvetona kyselyn ilmastonmuutokseen liittyvän osion kysymyksistä kävi ilmi, että ihmiset kokivat voivansa vaikuttaa ilmastonmuutokseen sekä että he olivat valmiita tekemään asioita sen hillitsemiseksi kuten esimerkiksi vähentämään yksityisautoilua sekä siirtymään käyttämään joukkoliikennettä. Itse tapahtuma-alueella oli valmiiksi suunnitellut esittelypaikat yhteistyökumppaneita varten. Lisäksi tapahtumaan oli hankittu ilmastonmuutoksen viestintäkampanjassa käytetty TEE MUUTOS banderolli, joka viesti tapahtuman liittymisestä ilmastonmuutoksen. Tapahtuman järjestäjätahot olivat pukeutuneet iskulauseella varustettuihin heijastinliiveihin erottuakseen muista. Sää oli tapahtumapäivänä aurinkoinen ja lämmin, mikä omalta osaltansa edesauttoi tapahtuman onnistumista suunnitellun mukaisesti lukuun ottamatta tapahtumassa järjestettyä pyörälenkkiä, jonka osallistujamäärä oli melko vaatimaton.

13 13 (65) Kuva 1. Porin Eetunaukiolla vietettiin pyöräilytapahtumaa kevätauringon paisteessa Kuva 2. Pyöräilylenkin letka ylittämässä Rauman-siltaa 3.3 Autoton päivä Porissa Eetunaukiolla Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma (ILPOS) järjesti yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa Autottoman päivän Porissa Eetunaukiolla klo Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat Porin kaupunki, Porin Linjat Oy ja Promenadi-Pori ry. Tarkoituksena tapahtumalla oli joukko- ja kevyen liikenteen aktivoiminen ja lisääminen. Ennen varsinaista tapahtumaa pidettiin suunnittelupalavereita yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta saataisiin järjestettyä mahdollisimman onnistunut ja toimiva tapahtuma. Tapahtumasta tehtiin lehdistötiedote ja mainos Satakunnan Kansaan. Lisäksi tapahtuma-alueella tuli käymään myös Satakunnan Kansan toimittaja, joka kuitenkin keskittyi enemmän kertomaan samana päivänä järjestetystä kadunvaltaus tempauksesta kuin Eetunaukion tapahtumasta. Tapahtuma alkoi päivänohjelman esittelyllä juontaja Kari Tuomisen toimesta, jonka jälkeen avauspuheenvuoron tuli pitämään Porin kaupungin liikennesuunnittelusta liikennein-

14 14 (65) sinööri Markku Setälä. Tapahtuman yhteydessä oli myös muitakin puhujia. Puheenvuoroja käyttivät liikennelogistikko Jouni Kärki kertoen Satakunnan seutulipusta ja sen käytöstä, Porin kansallisen kaupunkipuiston esitteli projektipäällikkö Heli Nukki Porin kaupungin kaupunkisuunnittelusta, Pasi Pihlavisto Porin kaupungin vapaa-aikatoimesta kertoi kevyen liikenteen asioista teemalla kävely ja pyöräily liikkeellä omin jaloin sekä Porin Linjat Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Erkki Mäkelä kertoi ajankohtaisia asioita liittyen joukkoliikenteeseen. Tapahtumassa oli myös esillä Porin kaupunkisuunnittelun toimesta Porin kansallisen kaupunkipuiston näyttely Eetunaukion lavalla sekä konkreettinen tutustumisretki kaupunkipuistoon, johon oppaiksi lähtivät Heli Nukki ja kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen. Tutustumisretkelle osallistui vain muutama osallistuja, koska sadekuurot verottivat osallistuja määrää. Tapahtuman ohjelmassa oli myös kahden opiskelijayhdistyksen esittäytyminen Pointer ry Yliopistokeskuksesta ja SAMMAKKO Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Tämän jälkeen opiskelijayhdistykset ottivat mittaa toisistaan maitokärry viestikilpailun muodossa sekä toivat esille oman kantansa joukko ja kevyen liikenteen tilasta. Viestikisailun jälkeen vuorossa oli 100-vuotiaan Porin Pyrinnön esittäytyminen, joka sisälsi mm vuotiaiden tyttöjen tanssiesityksen sekä kilpa-aerobic esityksen. Tapahtuman ohjelmassa oli myös polkupyörähuutokauppa, jossa meklarina toimi Aki Nummelin. Tapahtuma-alueelle oli tuotu paikanpäälle näytille myös vanha ja uusi linja-auto, jotka toimittivat Porin Linjat Oy ja Satakunnan Mobilistit ry. Lisäksi Porin kaupungin vapaa-aikatoimi opasti tapahtuma-alueella sauvakävelyn saloihin. Tapahtumaan liittyen Porin Linjat Oy tarjosi vapaan vaihto-oikeuden, joka myös mahdollisti paluumatkan samalla lipulla klo asti. Lisäksi tapahtuman yhteydessä oli mahdollista käydä tutustumassa Luontotalo Arkin näyttelyihin ilmaiseksi klo välisenä aikana. Tapahtumapaikalla oli valmiiksi suunnitellut paikat linja-autoille ja huutokaupattaville pyörille. Järjestelyt tapahtuma-alueella toimivat hyvin. Sää oli vaihteleva, jonka johdosta kävijämäärä oli aluksi melko vaatimatonta, mutta loppua kohden mentäessä sääkin selkeytyi, joten kokonaisuudessa kävijöitä tapahtuma-alueella riitti kohtuullisesti. Alla on nähtävissä kuvia autottomasta päivästä. Kuva 3. Autottoman päivän kävijöitä Eetunaukiolla Porissa

15 15 (65) Kuva 4. Satakunnan Mobilistit ry:n bussi on vuosimallia Kiinteistöjen energiankulutusilta Porissa Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma (ILPOS) järjesti yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kiinteistöjen energiankulutus illan Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden Porin yksikön auditoriossa klo Tilaisuuden yhteistyökumppaneina toimivat Satakunnan kiinteistöyhdistys, Satakunnan isännöitsijäyhdistys ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Illan aikana tarkoituksena oli tarjota rahanarvoisia vinkkejä mm. rakennuksien energiankäytön hallintaan, energiatodistuksiin ja kotitalouksien energiansäästöön. Tilaisuuden vetäjinä toimivat Tapio Jalo Motivasta ja Liisa Harjula Varsinais- Suomen Energiatoimistosta sekä juontajana Esa Merivalli Prizztech Oy:n Satakunnan Energiatoimistosta. Lisäksi yleisöllä oli mahdollisuus esittää energian käyttöön liittyviä kysymyksiä asiantuntijoille illan aikana. Energiansäästöilta järjestettiin osana valtakunnallista Energiansäästöviikkoa , jonka tarkoituksena on kannustaa energian järkevämpään käyttöön. Tilaisuus onnistui järjestelyjen ja puhujien osalta hyvin, mutta väkeä olisi saanut olla enemmän paikalla. Väkimäärä olisi luultavasti saatu enemmän liikkeelle, jos tilaisuus olisi järjestetty Porin keskustassa, mutta keskustan tilojen korkeasta käyttöasteesta johtuen pitopaikaksi valittiin Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden Porin yksikön auditorio. Siinä mielessä energiansäästöillan tiedottamisessa onnistuttiin, että paikalle saapui Uusi Aika lehden toimittaja, joka oli energiansäästöillan lisäksi halukas tekemään jutun koskien myös Satakunnan Energiatoimiston toimintaa. Energiansäästöillasta tiedotettiin mm. Satakunnan Kansassa ja muissa tiedotusvälineissä. Tiedotteen laativat Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän ja markkinoinnin opiskelijat. Lisäksi tilaisuudelle pyrittiin myös saamaan radio kuuluvuutta. 3.5 SAMK energiansäästöviikon kilpailu Energiansäästöviikolla järjestettiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän ja markkinoinnin opiskelijoiden kanssa energiansäästöön liittyvä kil-

16 16 (65) pailu, jossa etsittiin energiansäästöön liittyviä ehdotuksia teemalla Miten viilentäisit parisuhdettasi koneen käydessä liian kuumana?. Kilpailu oli tarkoitettu Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden ja tekniikan Porin yksikön opiskelijoille. Kilpailuun tuli kiitettävästi ehdotuksia energiansäästöön liittyen, joiden joukosta palkittiin kolme parasta energiansäästöehdotusta energisillä energiansäästöviikon t-paidoilla. 3.5 Teollisuuden energiansäästö- ja yhteistyöseminaarit Harjavallassa Pori Energia Oy järjesti 3 kappaletta teollisuuden energiansäästöön liittyvää seminaaria Harjavallan Hiittenharjulla energiansäästöviikolla , joihin oli kutsuttu paikalle teollisuuden edustajia merkittävistä teollisuuslaitoksista. Seminaareissa käsiteltiin mahdollisuuksia toteuttaa energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä teollisuudessa sekä miten energiatehokkuus tulisi huomioida investointeja tehtäessä. Seminaarin avasi Pekka Ohrankämmen Pori Energia Oy:stä, joka kertoi Pori Energia Oy:n toiminnasta ja energiansäästöviikkoon liittyvistä asioista. Avauspuheenvuoron jälkeen Esa Merivalli Prizztech Oy:n Satakunnan Energiatoimistosta toi esille, minkälaisia energiansäästöön kohdistuvia toimenpiteitä teollisuudessa olisi mahdollista toteuttaa. Toimenpide-ehdotuksia olivat mm. höyryntuotannon ja paineilmajärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen. Teemalla Energiatehokkuuden huomiointi investoinneissa Juha Koskinen Pori Energia Oy:stä kertoi siitä miten energian merkitys myös investoinneissa tulee kasvamaan sekä tämän lisäksi hän toi esille lämmitysjärjestelmän muutokseen liittyviä asioita. Loppukeskustelun ja päätössanojen jälkeen ohjelmassa oli vielä varattu mahdollisuus tutustua curlingin saloihin. 3.6 Pomarkun puuenergiapäivä Pomarkun Hakalinnassa järjestettiin puuenergiapäivä maanantaina Puuenergiapäivän järjestäjä tahoina toimivat Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Metsänhoitoyhdistys, Prizztech Oy ja Länsi-Suomen Osuuspankki. Päivän ohjelmassa oli mm. tutustumista eri lämmityskohteisiin ja vierailu metsäkohteessa, jossa oli mm. haketusnäytös. Vierailuiden lisäksi ohjelmaan kuului seminaari Pomarkun Hakalinnassa. Seminaarin avasi Paavo Kajander Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:stä. Avauspuheenvuoron jälkeen professori Peter Lund TKK:sta kertoi uusiutuvan energian tilanteesta meillä ja Euroopassa. Seminaariin puhujaksi merkityn Tage Fredriksonin osuuden puuenergian tilannekatsauksesta hoiti Hannu Uusihonko. Tämän jälkeen vuorossa oli Veli-Matti Alanen Jyväskylä Innovationista, joka kertoi keskitetystä ja hajautetusta energiantuotannosta. Lämpöyrittäjyyteen ja puuenergiaan liittyviä asioita Satakunnan osalta seminaarissa esille toi puuenergianeuvoja Manu Hollmen. Seminaarin ohjelmaan oli myös merkitty uusiutuvan energian käyttöön kunnissa liittyvä puheenvuoro, jossa tarkasteltiin Pomarkun energiatasetta. Kyseisestä aiheesta kertoi Jyrki Holttinen Prizztech Oy:stä. Tämän jälkeen seminaarissa oli vuorossa päätössanat, joihin seminaari päättyi 3.8 Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman sisältöehdotelma Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma (ILPOS) tarjosi kansalaisille mahdollisuuden antaa palautetta ilmasto-ohjelman sisällöstä internetin välityksellä ajalla Sivustolla

17 17 (65) esiteltiin Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman painopistealueet ja ohjelman sisältö, sekä niihin liittyviä teemoja ja ajatuksia. Ohjelman painopistealueita ovat energiantuotanto, kiinteistöjen energiankulutus, teollisuus, liikenne ja maankäyttö, jätehuolto sekä maa- ja metsätalous. Palautteen anto tapahtui kyselyohjelmisto zefin avulla. Palautekyselyn aloittaneita oli 41 henkeä joista loppuun asti vastanneita oli 7 henkeä eli 17 % Energiantuotannon sisältöä pidettiin kattavana, mutta esille tuotiin ajatuksia esim. pohjoismaisen sähköpörssin roolin ja valtiovallan ohjauskeinojen esiintuomista energiantuotannon osalta. Kiinteistöjen energiankulutukseen liittyvistä asioista esille nousivat, mm. talopakettien toimittajien tulisi nykyistä enemmän panostaa talopakettiensa lämpöeristykseen sekä siitä tiedottamiseen kuluttajille. Lisäksi ajatuksia herätti myös tavallisen kuluttajan energiansäästö, johon toivottiin vinkkejä. Kiinteistöjen energiankulutuksen osalta esille nousi myös seutukuntien rooli kiinteistöjen energiansäästön edistäjänä ja Porin toivottiin ottavan haasteen vastaan. Teollisuuden palautteissa kävi ilmi kotimaisen teollisuuden suhteellisen hyvä tila energiankulutus huomioiden, mutta itänaapurimme teollisuuden tilasta ei hyvää kerrottavaa löytynyt. Lisäksi teollisuuden osalta ilmasto-ohjelman laadintaa pidettiin haastavana ja toivottiin teollisuudelta itseltään ehdotuksia toteutuskelpoisista toimista. Liikenteen ja maankäytön palautteesta kävi ilmi biopolttoaineiden kuljetuksista aiheutuvat päästöt, joiden johdosta toivottiin että biopolttoaineita alettaisiin tuottaa paikallisesti. Myös työsuhdelipun käyttöönottoa pidettiin erittäin tärkeänä asiana ja toivottiin että seudun suuret työllistäjät ottaisivat sen käyttöönsä. Lisäksi kuntien ja suurien yrityksien hankkiessa uusia autoja ympäristöystävällisyyden huomioon ottamista korostettiin. Maankäytön suunnittelusta mainittiin, että todellisuudessa esim. kaavoituksen rooli mm. joukkoliikenteen käytön edistämisenä ei tunnu etenevän. Jätehuollon sisältöä pidettiin kokonaisuutenaan kattavana. Maatalouden osalta esille nousivat valtion tuet, jotta esim. maatalouden harjoittavat pystyisivät tekemään kalliita laitehankintoja liittyen ympäristöystävälliseen lämpöenergian tuotantoon tilan sisällä. Lämpöyrittäjyyden ja metsähakkeen käyttöä toivottiin käsiteltävän metsätalouden osiossa. Lisäksi maa- ja metsätalouden yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi kannatettiin. 4. ENERGIANKULUTUS JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PORIN SEUTUKUNNAN ILMASTO-OHJELMAN ALUEELLA VUOSINA 1990 JA 2005 Vuonna 2005 energiankulutus Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella oli GWh kun se vastaavasti vuonna 1990 oli GWh samalla alueella. Energiankulutus on kasvanut noin 19 prosentilla Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella. Vuonna 2005 teollisuus käytti energiankulutuksesta 60 % (4 300 GWh), rakennusten lämmitys 17 % (1 200 GWh), liikenne 14 % (970 GWh) ja muu energiankulutus 9 % (630 GWh) Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella. Muuhun energiankulutukseen kuuluvat palvelu-, julkinen ja yksityinen sektori lukuun ottamatta rakennusten lämmitystä ja maataloutta. Vuoden 1990 vastaavat prosentuaaliset osuudet energiankulutuksen osalta olivat seuraavanlaiset Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella: teollisuus 61 %, rakennusten lämmitys 17 %, liikenne 14 % ja muu energiankulutus 8 %. Osa alueen energiankulutuksesta kohdistuu energiantuotantoon (sähkö), jota ei kuluteta alueella vaan viedään pois alueelta ja kulutetaan muualla. Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella teollisuuden osuus energiankulutuksesta on suurempi kuin verrattuna koko Suomen energiankulutukseen (48 %), koska alueella sijaitsee energiaintensiivistä eli paljon energiaa käyttävää teollisuutta. Kuvassa 5 esitetään energiankulutuksen jakautuminen eri sektoreittain (teolli-

18 18 (65) suus, rakennusten lämmitys, liikenne ja muu energiankulutus) Porin seutukunnan ilmastoohjelman alueella vuosina 1990 ja Energiankulutus Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella GWh Energiankulutus Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella GWh muu 8 % lämmitys 17 % liikenne 14 % muu 9 % lämmitys 17 % liikenne 14 % teollisuus 61 % teollisuus 60 % Kuva 5. Energiankulutuksen jakautuminen eri sektoreittain (teollisuus, rakennusten lämmitys, liikenne ja muu energiankulutus) Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella vuosina 1990 ja Kuvassa 6 esitetään energiankulutus gigawattitunteina Porin seutukunnan ilmastoohjelman alueella vuosina 1990 ja Energiankulutus Porin seutukunnan ilmastoohjelman alueella vuosina 1990 ja 2005 GWh lämmitys liikenne teollisuus muu Kuva 6. Energiankulutus gigawattitunteina Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella vuosina 1990 ja Kuvassa 7 esitetään energialähteiden käyttö Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella vuosina 1990 ja 2005.

19 Energialähteiden käyttö Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella GWh Energialähteiden käyttö Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella GWh 19 (65) Vesi voima 3 % Muu 7 % Puu 9 % Turve 8 % Vesi voima 3 % Muu 7 % Puu 12 % Turve 11 % Öljy 42 % Hiili 31 % Öljy 40 % Hiili 27 % Kuva 7. Energialähteiden käyttö ilmasto-ohjelman alueella vuosina 1990 ja Puun ja turpeen osuudet ovat kasvaneet Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella kun tarkastellaan energianlähteiden käyttöä tarkasteluvuosien aikana. Öljyn ja kivihiilen käyttö energianlähteenä on vähentynyt tarkasteluvuosien aikana Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella. Kuvassa 8 on nähtävissä Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella käytetyt primäärienergian lähteet vuosina 1990 ja Primäärienergian lähteet Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella vuosina 1990 ja 2005 GWH Muu Vesivoima Öljy Hiili Turve Puu Kuva 8. Primäärienergian lähteet Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella. Vuonna 2004 Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella tuotettiin sähköä noin GWh. Suurin osa alueen sähköstä tuotettiin lauhdevoimalla. Kuvassa 9 esitetään sähköntuotanto Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella.

20 20 (65) GWh Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma alueen sähköntuotanto, GWh Lauhdevoima (ei ydinvoima) Vastapainevoima Tuulivoima Vesivoima Kuva 9. Sähköntuotanto Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella. Vuonna 2004 sähkönkulutus Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella oli GWh kun se taas vastaavasti vuonna 1990 oli GWh samalla alueella. Vuonna 2004 sähkönkulutuksen osuudet jakaantuivat seuraavasti Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella: teollisuus 66 %, yksityinen 20 %, palvelut 7 %, julkinen 4 %, häviöt 2 % ja maatalous 1 %. Vastaavasti vuonna 1990 Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella osuudet jakaantuivat seuraavasti: teollisuus 71 %, yksityinen 17 %, palvelut 7 %, julkinen 3 %, häviöt 2 % ja maatalous alle prosentin. Kuvassa 10 on nähtävissä sähkönkulutuksen jakautuminen Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella vuosina 1990 ja Sähkönkulutus Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella GWh Sähkönkulutus Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella GWh Palvelut 7 % Julkinen Maatalous 3 % alle 1 % Yksityinen 17 % Häviöt 2 % Teollisuus 71 % Maatalous 1 % Palvelut Yksityinen 20 % 7 % Julkinen 4 % Häviöt 2 % Teollisuus 66 % Kuva 10. Sähkönkulutus Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella v ja Kasvihuonekaasupäästöt Vuonna 2005 kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä Porin seutukunnan ilmasto-ohjelman alueella oli 2,6 milj. tonnia CO2-ekvivalenttia. Vastaavasti vuonna 1990 kulutusperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä syntyi 2,3 milj. tonnia CO2-ekv. Kuvassa 11 on esitetty kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri sektoreittain.