Putkilahden LOKAKUU 10/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Putkilahden LOKAKUU 10/2010"

Transkriptio

1 LOKAKUU 10/2010 SISÄLTÖ O N TULLUT SYYS L AHJA JÄRVINEN ON POISSA O MAAN KOTIIN R EINAN KOKKOMÄELLE K OROSPOHJAN ENTISET PELLOT RAIVATTIIN LAMMASLAITUMIKSI Putkilahden Kylälehti Putkilahden kylälehti myös internetissä: Perustettu Ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Kylän paras tiedottaja. Irtonumero 2,00 euroa M ATIN JUDOHARRASTUS MUUTTUI TYÖKSI KÖNNÖN KIVINAVETTA S YYSKOKOUS KOULUPUISTON KEHITTÄMISHANKE II KIITOS ILMOITTAJILLE, ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA. T ILAA KYLÄLEHTI LAHJAKSI TUTTAVALLESI! Luomurukiin puinti käynnissä Könnön tilan pellolla. Vain harvoin päästään puimaan näin ryhdikästä pystyruista. Muutenkin viljankorjuu onnistui tänä syksynä suotuisissa ja kuivissa sääolosuhteissa. Putkilahdessa saatiin määrällisesti ja laadullisesti jokseenkin normaali sato. Poikkeuksellista tänä syksynä oli se, että viljan kuivaukseen tarvittiin lämmitysöljyä vähemmän kuin puolet tavanomaisesta määrästä.

2 2 Putkilahden Kylälehti Aune Turunen, päätoimittaja ON TULLUT SYYS On tullut syys ja haikeiden laulujen aika. Vielä hetken värikylläiset lehdet hehkuvat puiden oksilla kunnes ne pian tuulten tuivertaessa varisevat alas maahan. Pilvien lomassa liitelevät lintuparvet heläyttelevät viimetervehdyksiään lentäessään luotamme kauas pois. Viimeisetkin loma-asukkaamme ovat jo siirtyneet valoa ja elämää sykkiviin kaupunkeihinsa. Kyläteillämme ihmiset kääriytyvät tuulta ja tuiskua pitäviin kaapuihinsa ja kulkevat selät kyyryssä alakuloisin katsein. Yksinäisinä tänne jäädään syksyn pimeyteen ja ikävään. Syksyinen luonto kuvastaa hiljaisella tavallaan ihmiselämänkin yhtä väistämätöntä vaihetta, maanpäällisen elämämme hiipumista, lakkaamista. Selkeinä merkkeinä elämän lyhyydestä on myös havainto siitä, kun tuttavat ympäriltämme alkavat harventua. Kuitenkin elämä jatkuu. Uudet keväät ja kesät koittavat aikanaan. On uusien sukupolvien aika. Pimeä vuodenaika tuottaa osalle ihmisistä masennusta. Usein pohditaankin sitä, miten pimeän ajan voisi elää mukavammin, sitä edes huomaamatta. Helpottaisiko synkkyyttä kirkkaat valot? Tai nousisiko mieliala reippaasta ulkoliikunnasta? Toisiko virkistystä jonkun täysin uuden harrastuksen aloittaminen? Entä auttaisivatko vitamiinipillerit kaamosväsymykseen? Tokkopa. Olisiko sittenkin lähdettävä lintujen perään etelän maille? Useimmat ihmiset pitävät syksyä ikävimpänä vuodenaikanamme. Kun kesän valoisuus ja lämpö vaihtuvat pimeyteen ja kylmyyteen ei se suinkaan voi tuntua miellyttävältä. Kesää kaivataan ja siitä kertovat haikeat syysrunot ja -laulutkin. Kukapa ei muistaisi lauluja: Lehti puusta variseepi, päivä yötä pakenee, Hyvästi jääkää, nyt hyvät ystävät, tai Syksy jo saa, harmaa on maa. Kaikkien tuntema riipaiseva sävelmä on myös Kuolleet lehdet. Syysajan haikeista lauluista huolimatta syksy ei suinkaan ole aina niin synkkää kuin laulut tai runous sen kuvaavat. Nykyiset lauluntekijät voisivatkin vaihteeksi sisällyttää lauluihinsa iloisempia sävyjä. Iloisista lauluista mielikin kohenisi, ja sitä paitsi: vain hetken kestää syys ja ikävyys Putkilahden KYLÄLEHTI (ISSN X) PERUSTETTU ILMESTYY KERRAN KUUSSA. KUSTANTAJA: PUTKILAHDEN KYLÄSEURA RY PUHEENJOHTAJA: MARJO MERIVIRTA SÄHKÖPOSTI: OSOITE: VESPUOLENTIE 2027C, PUTKILAHTI PUHELIN: (050) PAINOS: 340 KPL TILAAJIA: 260 (HELMIKUU 2010) PAINOPAIKKA: KOPIJYVÄ OY, JYVÄSKYLÄ KYLÄLEHDEN KEHITTÄMINEN KYLÄLEHDEN YHTEYSHENKILÖT OTTAVAT VASTAAN EHDOTUKSIA LEHDEN KEHITTÄMISEKSI. HEILLE VOI TARJOTA MYÖS AINEISTOA JULKAISTAVAKSI. YHTEYSHEN- KILÖLUETTELO OIKEALLA. TILAUSHINNAT ALKAEN PERUSHINTA EUROA 21.00/12 NUMEROA KESTOTILAUSALENNUS EUROA 3,00 / VUOSI SUOMEN ULKOPUOLELLE LISÄHINTA EUROA 3,00/VUOSI IRTONUMEROT EUROA ILMOITUSHINNAT ALKAEN PERUSHINTA 0,13 /PALSTAMM.. TOISTUVA ILMOITUS 0,10 /PALSTAMM TAKAKANNEN VÄRI-ILMOITUSLISÄ 0,05 /PALSTAMM KANNEN VÄRI-ILMOITUS 0,50 /MM (140 MM LEVEYS) ILMOITUKSESTA LASKUTETAAN VÄHINTÄÄN 20 YHDISTYSTOIMINTA SOPIMUKSEN MUKAAN PUTKILAHDEN UUTISIA INTERNETISSÄ: PÄÄTOIMITTAJA: AUNE TURUNEN P. (050) VESPUOLENTIE 1568, KORPILAHTI SÄHKÖPOSTI: MUU TOIMITUSKUNTA: VALTO KOSKINEN, TAITTO P. (050) SÄHKÖPOSTI: ESKO PERTTULA, ILMOITUKSET P. (0400) SÄHKÖPOSTI: UUDET TILAUKSET: YLLÄ MAINITUT YHTEYSHENKILÖT AINEISTOPÄIVÄMÄÄRÄ: ILMESTYMISKUUKAUDEN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ

3 Putkilahden Kylälehti 3 Asunto vuokrattavana Putkilahden kyläseura ry tarjoaa vuokralle Sinisen koulun päätyhuoneiston 70 m 2, 2 h+keittiö+kh+parvi Ilmoita Putkilahden kylälehdessä alkaen vain 20 euroa/kerta Huoneistossa on sähkölämmitys ja puu-uunit. Sähkö ja vesi laskutetaan kulutuksen mukaan. Kiinteistössä myös sauna, kellari, viljelypalsta ja varastotiloja. Edullinen vuokra, joka sisältää polttopuut. Vapaa heti. Tiedustelut puh /Marja Riikonen Asunto vuokrattavana Putkilahden kyläseura ry tarjoaa vuokralle päätyhuoneiston 90 m 2, 3 h+keittiö+kph Kiinteistössä myös sauna, kellari, viljelypalsta ja varastotiloja. Vapaa heti. Tiedustelut puh /Marja Riikonen Missu Wahlberg koulutettu hieroja kotikäynnit ajanvaraus ma-pe 8-10 p Martinpolku 23, Korpilahti puh. (014) Parturi-Kampaamo Mirkka Tuominen Tammijärventie Tammijärvi puh ma-pe 9-17 ilt. ja la sop.muk.

4 4 Putkilahden Kylälehti LAHJA JÄRVINEN ON POISSA Lahja Järvinen os. Jyrkinen Putkilahdessa lähes koko elämänsä ajan asunut vuonna 1928 syntynyt Lahja Järvinen kuoli heinäkuussa Putkilahdessa Lahja työskenteli palvelustehtävissä useissa taloissa, kauemmin Mikkolassa, jossa hän palveli lähes kymmenen vuoden ajan. Lahja avioitui Aulis Järvisen kanssa vuonna 1954 ja häät pidettiin Mikkolassa. Järviset rakensivat Putkilahden keskustaan omakotitalon, Tasalan. Auliksen ja Lahjan perheeseen syntyi kaksi poikaa, Hannu ja Heimo. Lahja jäi nuorena leskeksi, kun Aulis kuoli vuonna Leskenä ollessaan Lahja kävi poikiensa kanssa ja myöhemmin myös yksinkin auttamassa putkilahtisia monenlaisissa maatilojen töissä. Lahja oli ahkera ja tunnollinen työntekijä. Hän teki paljon käsitöitä, kudonnaisia valmistui perheen omaan käyttöön ja lisäksi vieraillekin. Lahja osallistui seurakunnan toimintaan käymällä uskollisesti oman kylän lähetys- ja diakoniapiireissä. Lahjasta jäi meille lämpimät, hyvät muistot. Marketta ja Anna-Liisa Lauluilta Lauluilta tuttujen laulujen parissa pimeiden syysiltojen piristykseksi sunnuntaina klo kylätalolla. Tervetuloa nauttimaan laulun lumosta ja kauniista sävelistä! Laulattajana ja säestäjänä Marjo Merivirta Tilaisuuden järjestää Putkilahden kyläseura ry Kirjastoauto Tiistai parillinen viikko Hurttian koulu, Iloniementie Rantalan th., Etu-Varmantie Toroniemen th., Etu-Varmantie Reinan th., Etu-Varmantie Virran Puoti, Putkilahti Porraslahti, Suvelan suora Tiistai pariton viikko Hurttian koulu, Iloniementie Virran puoti, Putkilahti Töppöspohjantie Töppöspohjantie Porraslahti, Suvelan suora Iloniementie 180

5 Putkilahden Kylälehti 5 Kivi ja puu sopivat hyvin yhteen. Terassin päädyssä on pieni vesiaihe elävöittämässä kesäkauden äänimaisemaa. Talon harmaa väri on tehty rautavihtrilli- käsittelyllä. O MAAN KOTIIN R EINAN KOKKOMÄELLE Kauniissa harmaassa hirsitalossa, vanhojen ja vahvojen sokkelikivien rajaamalla portaalla ottavat Anneli Lång ja Hannu Orell vieraansa vastaan. Olemme tulleet Aunen kanssa tuomaan kyläkirjaa paluumuuttajille: kirjassa on lukemista Reinan omasta väestä kuin naapuritaloista. Kokkomäen talo on noussut vanhan Reinan naapuriin, tien toisella puolella olevalle juhannuskokon pitopaikalle. Pihaharrastusta on ollut pariskunnalla omassa pihassa aivan riittävästi. Täällä kivisessä Suomessa saisi olla yleisempi heidänkin pihassaan vahvasti näkyvä käsitys siitä, että kivet ovat voimavara kunhan niille jaksaa löytää oikeat paikat. Isäntä ei pidä ollenkaan nurmenajosta sekä muista siihen liittyvistä hoitotoimista, kivillä peitetyt rakennuksen vierukset saa nopeasti ja helposti puhtaaksi lehtipuhaltimella. Suurelta puuterassilta aukeaa syksyllä pikkuhiljaa parempi näkymä alla pilkottavaan Huujärveen, mutta menneenä kesänä puut antoivat varjoa kuumuudessa. Talon teko alkoi muuttopäätöksen kypsyttyä 2007, kesti pari vuotta ja viime vuoden lokakuussa he muuttivat uuteen kotiinsa. Isäntä, joka on ammatiltaan muurari on saanut tehdä monenlaisia töitä rakennuksen runkohommista ulkokäsittelyyn ja sisustukseen saakka. Lopputulosta saa sanoa hyvin onnistuneeksi, perinteinen rakennus hyvällä rakennuspaikalla, sisustuskin toteutettu yhtenäisesti ja omaperäisin ratkaisuin. Lämmitys on hoidettu maalämpöpumpulla. Juttelemme kaikenlaista lähipiirin asioista ja heidän elämästään. Anneli lähti kotoaan ylioppilaana 1970, päätyi Jyväskylän Yliopistolle 1977 ja on edelleen työssä siellä kasvatustieteen lisensiaattina, toimenkuvaan kuuluu erityispedakogiikkaa uusien erityisopettajien koulutuksessa. Työuraa on vielä jokunen vuosi edessä ennen eläkeikää. Hannulla muurarinhommat loppuivat, kun laastimateriaalit aiheuttivat allergian. Hannu on työskennellyt joskus kokkinakin, mutta nyt siis kolme viime vuotta tämän valmistuneen rakennuksen työmaalla yhdessä Annelin kanssa. Anneli nauraa lakanneensa yhtä pitkän matkan paneelia kuin on heidän mökilleen Ruppasaareen Reinasta, kuusi kilometriä! Annelin osalta elämänmatka on kiertänyt ympyrän: vanhan Korpilahden pitäjästä Jyväskylään ja Muuramen kautta takaisin samaan kaupunkiin, ensin keskikaupungille ja sitten maalle. Lähellä olevassa Rajajärvessä on nykyisen Jyväskylän eteläisin kohta mantereella. Vaikka pitäjä on muuttanut nimeään, on täällä edelleen maaseudun rauha ja tutut kotitanhuat. Molemmat ovat hyvin kotona viihtyviä paikkalintuja ja missäpä ihmisen sen parempi olisikaan. Teologi ja pappi Jaakko Heinimäki määritti kerran ratkaisua vaikeaan kysymykseen elämän tarkoituksesta ja hänen mielestään se on juuri olla kotona, omana itsenään ilman mitään turhaa suorittamista ja pelehtimistä. Vielä kerran, jälkijättöiset tervetuliaistoivotukset kotikylälle ja hyviä vuosia! Timo Suominen

6 6 Putkilahden Kylälehti KOROSPOHJAN ENTISET PELLOT RAIVATTIIN LAMMASLAITUMIKSI Talkoot syys-lokakuussa Korospohjanlahden perukoiden metsittyneitä peltoja ja niittyjä on raivattu tulevaa lammaslaidunnusta varten syyskuussa ja työtä on tarkoitus jatkaa vielä lokakuun puolella. Raivaus käsittää ensivaiheessa valtion maat ja Huvilan tilaan kuuluvia suojelualueita. Koska alueen puusto oli enimmäkseen polttopuuksi sopivaa pienehköä koivua ja leppää, ja alueen asukkailla oli puulle käyttöä, päätettiin raivaus hoitaa talkootyönä. Metsähallitus merkitsi jätettävän puuston ja asukkaat kaatoivat ja korjasivat talteen muut puut. Työ oli ohjeistettu niin, että hakkuutähde saatiin kasoihin poltettavaksi; tämä tehdään lokakuussa heti kun hakkuutyö on valmis. Kaikki puut kaadettiin mahdollisimman lyhyeen kantoon eläinten kulun ja mahdollisen niiton helpottamiseksi, sekä maisemallisista syistä. Myöhemmin niitylle mahdollisesti kaatuvat järeät puuyksilöt jätetään paikalleen, mutta niiden oksisto viedään pois tai poltetaan alueella. Tuleva laidun aidataan Metsähallituksen työnä raivaustyön päätyttyä lokakuussa. Laidunalue sijoittuu Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja osa siitä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Tavoitteena oli palauttaa Korospohjan metsittyneitä niittyjä ja peltoja avoimiksi tai puoliavoimiksi laitumiksi, osittain myös metsälaitumiksi. Lisäksi tehtiin maisemaa avaavia raivauksia erityisesti rannalla. Kantavana ajatuksena on koko ajan ollut Korospohjan aiemman avoimen, järvimaiseman hallitseman yleisilmeen palauttaminen. Laidunnuksen avulla avointa kulttuurimaisemaa on myös paljon helpompaa ylläpitää kuin ajoittaisilla raivauksilla, sillä niittämällä tai vesuroimalla ei vesakoitumista saada koskaan pysähtymään. Lammaslaidunnus aloitetaan alueella keväällä Laidunnusta säädellään siten että myös uusia puuyksilöitä taimettuu alueelle: alue on ajoittain levossa 1-2 vuotta kerralla. Koska alue käsittää kaksi erillistä lohkoa, voidaan laidunpainetta tarpeen mukaan säätää eläimiä siirtämällä laidunkauden aikana. Veden eläimet saavat suoraan järvestä tai eteläisemmällä lohkolla tien varteen kaivettavasta juomakuopasta. Korospohjanlahden luonnon- ja maisemanhoito perustuu sitä ympäröivien alueiden monimuotoisuuteen, sijaintiin arvokkaalla maisema-alueella sekä alueella esiintyvään lajistoon.tulevina vuosina laidunnettavaa alaa on tarkoitus laajentaa valtion maata ympäröiville muille yksityisille suojelualueille. Tällöin puoliavoin maisemakokonaisuus laajenee ja mukaan saadaan entisiä metsälaitumia peltojen lisäksi. Korospohjan alueella elää koko joukko harvinaisia ja vaateliaita perinneympäristöjen hyönteis- ja kasvilajeja, joille avotilan raivaaminen ja laiduntaminen luo nopeasti lisää elintilaa. Pientä osaa alueesta on jo ennestään hoidettu vuosittaisilla niittytalkoilla. Mitä talkoilla saatiin aikaan Huvilanrannan ja järven välille kunnostettiin väljä, valoisa koivumetsälaidun tai hakamaa. Tavoitteena oli avata kunnolliset näkymät piha-alueilta järvelle ja vastaavasti tuoda järveltä katsottaessa näkyviin entinen asuttu kulttuuriympäristö avomaineen ja rakennuksineen. Ylispuuston koivut, männyt ja tervalepät jätettiin pääosin kasvamaan. Myös kaikki kookkaat lahopuut jätetään pystyyn. Pääosa alikasvoksen, aluspuuston ja välipuuston kuusesta, -koivusta ja -männystä sen sijaan poistettiin. Oksistoltaan kauniita pienikokoisimpia mänty- ja kuusiyksilöitä jätettiin kasvamaan ryhmiin ja yksittäin. Alikasvoskoivuakin säilytettiin varttuneemman puuston kanssa ryhmissä. Lahden pohjukkaan luotiin läpinäkyvä metsikkö (hakamaa), joka kuitenkin säilyy puustoisena pitkällä tähtäimellä lehtilahopuulajistoa varten. Nuoresta lehtipuusta poistettiin noin kaksi kolmasosaa runkoluvusta. Jotkut maisemallisesti kauniit koivuyksilöt vapautettiin nuoren puuston puristuksista siten, että niiden ympärille ei jätetty lainkaan puustoa. Kuvioon tehtiin selkeitä maisema-aukkoja, mutta jätettiin tiheämpiäkin puustokeskittymiä. Etenkin tervaleppää on jätetty rannan läheisyyteen. Jatkossa huolehditaan uuden puusukupolven synnystä laidunpainetta säätelemällä. Entinen pelto ja sen lähiympäristö teiden eteläpuolella raivattiin perusteellisesti, jotta näkymä kääntöpaikalta lahdelle saatiin auki. Koska puusto oli tiheässä kasvanutta riukua, poistettiin rungoista valtaosa. Kaikkia puita ei kuitenkaan kaadettu kerralla, koska alue sijaitsee keskellä asutusta. Vaiheittainen kaataminen myös hillitsee ravinteiden ja valon äkillisestä lisääntymisestä johtuvaa kasvillisuuden kiihtyvää kasvua. Puustoon jätettiin erityisesti nuoria vapaassa tilassa kasvaneita yksilöitä ja niiden ryhmiä. Tällaisilla puuyksilöillä on potentiaalia ajan myötä kasvaa kauniiksi maisemapuiksi. Kaikkia puulajeja jätettiin kasvamaan ja harvalukuisimpina kasvaneita tuomia, haapoja ja pihlajia suosittiin. Myös alueella kasvavat marja- ja lehtopensaat pyrittiin säilyttämään mahdol-

7 Putkilahden Kylälehti 7 lisimman vahingoittumattomina. Ennestään avointa niittämällä hoidettua niittyä avarrettiin reippaasti kohti järveä ja reunuspuusto pääosin poistettiin. Korospohjanlahden perukan luonto ja lajisto Nk. Korospohjanlahden kulttuurivyöhyke sijoittuu Korospohjanlahden pohjukkaan, asutuksen keskelle ja ympärille. Vyöhyke käsittää Huvilan tilan vanhan hakamaan, pellot lahden pohjukassa sekä Vaarunvuoren rinteen alaosan Puronvarren ja Hiljanmetsän luonnonsuojelualueen omenatarhoineen. Korospohjan kulttuurivyöhykkeellä esiintyy avoimilla alueilla viihtyvää hyönteis- ja kasvilajistoa sekä lehtipuuta vaativaa lajistoa. Läheinen Vaarunjyrkkä on tunnettu paahdealuekasvillisuudestaan. Hoitamalla Korospohjanlahden aluetta edistetään avoimilla, paahteisilla alueilla sekä lehtipuulla elävän eliöstön elinolosuhteita. Korospohjanlahden asutuksen lähistön, pientareiden ja vanhojen peltojen sekä joutomaiden mesikasveilla elää ja ruokailee suuri joukko harvinaisia hyönteisiä. Korospohjanlahden pitkän maataloushistorian ja lähellä sijaitsevien Putkilahden runsaiden perinnemaisemakohteiden vuoksi alueella on potentiaalia kehittyä perinnebiotooppilajistoltaan monipuoliseksi. Korospohjanlahdeltakin löytyy vielä runsaasti perinnemaisemiin kytköksissä olevaa lajistoa: ketoneilikka (valtakunnallisesti silmälläpidettävä), nurmikaunokki, peurankello, pussikämmekkä (alueellisesti uhanalainen), nurmitatar, pölkkyruho sekä aholeinikki. Alueella esiintyvistä uhanalaisista ja harvinaisista lajeista suuri osa hyötyy puoliluonnontilaisten avoimien alueiden olemassaolosta. Esimerkiksi näsiänjalosoukko, sumuvirnayökkönen ja virnasinisiipi viihtyvät avoimilla ja puoliavoimilla alueilla, ja osa niistä hyötyy myös mesikasvien runsaudesta kunhan niiden ravintokasvit Tämä alue jätetään hoitotoimien ulkopuolelle säilyvät. Niittykasveja käyttävät hyödykseen ja annetaan kehittyä luonnonmetsäksi. myös monet muut Vaarunvuorilla alueella Lahden pohjukan alue on ollut vielä vuosisata sitten vesijättömaata. elävät lajit. Esimerkiksi mäntylahopuulla lisääntyvä kovakuoriaislaji karvakukkajäärä on tavattu ruokailemassa Korospohjanlahden Korospohjanlahden historiaa kukilla. Korospohjanlahden rantojen Korospohjan kulttuurivyöyke sijoittuu puuston järeytyessä sen merkitys lajin ruokailuympäristönä Oittilan ja Putkilahden kylien rajalle. Siellä kasvaa. sijainneet torpat Syrjällä (1800-) ja Koros- Korospohjan alueelta on tavattu myös pohja ( ) kuuluivat eri kylille. varjoisten metsien uhanalaisia lajeja. Niiden Lahdenpohjan itäpuolella, Vaarunvuoren vaatimaa elinympäristötyyppiä esiintyy Vaarunvuoren paahteisen etelärinteen alaosassa seisoo edeltymisen muissa osissa, joissa niiden esiinleen entinen savupirtti Syrjälän talo, joka on turvaaminen on huomioitu. Monet rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus metsien lahopuulajit kuitenkin hyötyvät Korospohjanlahden (paikallinen arvo). Syrjälän tila on Putkilah- lehtipuuvaltaisuudesta ja den vanhimpia säilyneitä asuinrakennuksia, lehtipuun suosimisesta alueella. Esimerkiksi sen tupa rakennettiin savupirtiksi Vaarunjyrkän rinteeltä tavatut uhanalainen luvulla (inventointikortti, ei tarkempaa pikkutikka ja pohjantikka hyötyvät lehtilahopuusta. tietoa). Toinen huone rakennettiin Erityisen tärkeä lehtilahopuiden luvulla. Nykyiset ulkorakennukset, heinätalli asukas on valkoselkätikka, jonka elinympäristöverkostoa ja maanavetta ovat peräisin 1940-luvulta. Syr- on rakennettu Vaarunvuorta jälän tila mainitaan Keski-Suomen museon ympäröiville alueille sekä etelä- että pohjoispuolelle. rakennusinventointikortissa 1920-luvulle Liito-oravia elelee seudulla aika saakka Karkeen tilan (Oittila) torpaksi, sitä ajoin. Huvilan tilan maita laidunnettiin HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ viimeksi noin 30 KOTIIN TOIMITETTUINA vuotta sitten. Tuolloin lehmät lähtivät Huvilan tilalta. Vuodelta 1926 peräisin olevassa 600 ltr kartassa sekä 1940-luvun talouskartassa alue näkyy vielä avoimena niittynä. Huvilanrannan 240 ltr luonnonsuojelualueen läntinen osa on myös ollut laitumena. Siellä kasvaa nyt tiheää kuusikkoa ja läntisimmällä osalla varttunutta männikköä. Kenttäkerroksesta löytyy vielä <> JÄTTEENKULJETUS <> VAIHTOLAVAT <> LOKAHUOLTO <> VIEMÄREIDEN AVAUKSET <> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN MYYNTI muutamia laidunkäytöstä kieliviä lajeja (mm. pussikämmekkä), mutta ei merkittävästi laidunmaan rakennetta. SIHVARI OY Puh

8 8 Putkilahden Kylälehti luvun taloudellisessa kartassa avoin niitty. Vuoden 1926 kartassa niittyjä on laajemminkin Korospohjanlahden pohjassa. Tilojen lähimetsät olivat karjan laitumina ja pieniä niittypalstoja oli metsien keskellä maaperältään edullisilla paikoilla. Mikko Siitonen Suojelubiologi ei kuitenkaan mainita torppien luettelossa vuodelta Lieneekö rakennettu tämän jälkeen? Syrjälän tila oli aikanaan tunnettu omenaviljelmistään: parhaimmillaan tilalla oli yli 100 satoikäistä puuta. Syrjälän tila toimii nykyään kesämökkinä ja on yksityisessä omistuksessa. Vanha Vaaruntie oli legendaarinen haaste oman aikansa moottoriajoneuvoille, minkä vuoksi aina 1950-luvulle saakka vesitie säilyi käytetyimpänä kulkuväylänä. Johtuen laivaliikenteen tärkeydestä, sen satamapaikka, Korospohjanlahti oli vuosisadan vaihteen molemmin puolin Putkilahden virein keskus. Kaima laiva liikennöi Korpilahti Putkilahti ja Putkilahti Jyväskylä reiteillä vuosina Myös talvitie Putkilahden Könnön kievarilta Korpilahden kirkonkylälle kulki Korospojanlahden kautta; lahdenpohjukassa siirryttiin mantereelta järvelle. Korospohjan asuinyhteisö koostui pienviljelytalouksista, jossa toimeentulo saatiin omasta viljasta ja karjasta. Korospohjan alueella on aikanaan ollut kymmenkunta pienviljelystilaa, joista osa on nykyään kesäasuntoina. Vuosisadan alussa Korospohjanlahden pohjukassa sijaitsivat Syrjälän tilan lisäksi Lehtolan, Keskisen ja Huvilan tilat. Muu asutus lienee syntynyt tämän jälkeen. Laiturin lisäksi rannassa sijaitsivat makasiinit, laivamiesten sauna sekä Suvannon torppa. Suvannon torppa rakennettiin Päijänteen laivojen eläköityneelle perämiehelle Vihtori Jokiselle. Hän kuoli 1939, torppa lienee tämän jälkeen hävinnyt paikalta. Torppa sijaitsi rannassa, rinteellä laivalaiturista Vaarunjyrkän suuntaan. Makasiinit sijaitsivat heti laivalaiturin vieressä, osaksi veden päällä. Makasiineihin kannettiin laivojen tuoma tavara, jota tilaaja ei heti ehtinyt noutamaan. Korospohjanlahden rannat olivat usein pullollaan puutavaraa. Talvella puutavaraa pinottiin myös jäälle. Puutavaraliikenne toi toimeentuloa Korospohjanlahden tiloille. Pellot sijoittuivat lahdenpohjan alavalle maalle, Korospohjanlahden ja Ylisjärven väliin. Karja keräsi ravintoa vaikeakulkuisilta pelloksi sopimattomilta alueilta. Lahden pohjukassa ja etelärannalla, Huvilan tilan ja lahden välissä, nykyisellä luonnonsuojelualueella näkyy vielä LÄHTEET Suomäki Pekka, (toim.), 2003: Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja. Putkilahden kyläkirja Korpilahden Vespuolen vaellus - esite Vespuolen kulttuuri- ja luontokohteista. Suomäki Pekka, 2000: Pössy-Vikin jalanjäljillä, osviittaa Oittilan kulttuuriluontopolulle. Tampere Virkkala, K ym, 1954: Suur-Jämsän historia. Forssa. Suulliset: Joel Elfvengren, Erkki Lahnamäki, Pentti Lahnamäki, Hannu Uusitalo, Samuli Uusitalo, Olavi Vainiomäki, Pertti Kalin, Aili Tikander ja Aune Turunen Hamarus, A ja Hallman, J 2008: suullisia kommentteja Selvitykset (ks.vaaru HKS lähdeluettelo), Keski-Suomen ympäristökeskuksen paikkatieto- aineistot Halinen, A 2008: Vaarunvuorten Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, Vaarunvuorten ennallistamissuunnitelma. YSA inventoinnit

9 Putkilahden Kylälehti 9 Matti Ahvenainen Juuri suoritettu mustanvyön koe takana. 40 min. yhtämittaista judon osaamisen esittelyä. MATIN JUDOHARRASTUS MUUTTUI TYÖKSI Mitä judo on? Ju = pehmeä Do = polku Tämä harrastuslaji on syntynyt 1880-luvulla, kun lajin kehittäjä Jigoro Kano muokkasi vanhoista japanilaisista taistelutaidoista liikuntamuodon, jossa vastustajaa vahingoittamatta voitiin kilpailla. Judo on yksilölaji, jota ei kuitenkaan voi harrastaa yksin. Judon periaatteisiin kuuluu, että harrastaja oppii fyysisen hallinnan lisäksi sosiaaliseksi ja joustavaksi. Judo on paitsi tehokas itsepuolustuslaji, myös erinomainen ja monipuolinen kuntoilumuoto, jossa kehitetään kaikkia liikunnan osa-alueita, kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja notkeutta. Harjoittelu on aina ohjattua, kurinalaista ja erittäin turvallista. Judon harrastajat pukeutuvat valkoiseen tai siniseen judopukuun, judokiin, johon kuuluvat housut, takki ja vyö. Vöiden väri tummenee taidon lisääntyessä. Vöiden oppilas-arvojen värejä ovat valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen ja ruskea, sekä opettaja-arvot, eli mustat vyöt. Judossa käytetään japaninkielisiä nimiä eri tekniikoista ja muistakin judoon liittyvistä asioista. Yhteinen sanasto tekee judon harjoittelun helpoksi missä päin maailmaa tahansa. Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomessa judotoiminta alkoi vuonna Suomen Judoliitto ry perustettiin 1958 ja olympialajiksi judo valittiin vuonna Suomessa seuroja on pitkälti toistasataa ja harrastajia niissä yhteensä noin Judoka tuli Putkilahteen Ylisjärven rannalla loma-aikojaan jo useiden vuosikymmenten ajan viettänyt Matti Ahvenainen on harrastanut judoa eli ollut judoka jo 8-vuotaasta asti. Putkilahteen Helsingistä syntyisin oleva Matti tuli vuonna 1973 seurustellessaan tulevan vaimonsa Anna- Liisan kanssa. Matti on viihtynyt hyvin Putkilahdessa ja parasta täällä hänen mielestään on maaseudun kiireettömyys ja rauha sekä tietysti Anna-Liisa ja aikanaan hänen mukavat vanhempansa Kalle ja Kerttu Savela. Matti on innokas kuntoliikkuja niin maalla kuin vesilläkin, jonka lisäksi hänen muista harrastuksistaan voidaan mainita salibandy ja golf, mutta judo on niistä kaikista tärkein. Matin oma seura on Tikkurilan Judokat, joka on Suomen suurin judoseura. Seurassa on yli 500 jäsentä. Koska aloitit judoharrastuksesi ja miten se jatkunut? Judourani alkoi jo vuonna 1959 judon alkuvuosina ja suoritin judon ensimmäisen vyön (keltainen) jo vuonna Sitten tulikin pitkä tauko ja tulin takaisin judon pariin lasteni kautta. Kouluttauduin judovalmentajaksi ja ohjasin nuorten ryhmiä. Kaikki kolme poikaani Juha, Jere ja Jaakko kilpailivat ja yltivät kaikki SM-mitaleille. Vihdoin 2008 joulukuussa suoritin mustan vyön. Kuusi vuotta sitten aloitin osapäiväisenä työnteon Tikkurilan Judokoissa ja kokopäiväiseksi se muuttui kolme vuotta sitten. Toimin siis tällä hetkellä seuran toiminnanjohtajana. Harrastukseni muuttui näin työksi. Hallinto- ja rekisteritöiden lisäksi käyn vetämässä tällä hetkellä alle kymmenvuotiaiden eri ryhmiä kuusi kertaa viikossa. Japaniksi kirjoitettu JuDo Ju = pehmeä Do = polku Minkä ikäisille järjestätte harjoituksia? Meidän seuramme jäsenkirjo on laaja: alle kolmivuotiaista muksuista yli kuusi-

10 10 Putkilahden Kylälehti kymppisiin senioreihin ja kuntoilijoista kansainvälisen tason kilpaurheilijoihin. Toiminta painottuu voimakkaasti nuorten ohjaamiseen ja kasvattamiseen, ja nuorille tarkoitettuja kursseja meillä onkin eniten, mutta aikuisille kuntojudokoillekin löytyy sopivaa toimintaa. Tarjolla on myös helppoa aikuinen-lapsi liikuntajumppaa ja lisäksi on perhejudoa sekä iäkkäimmille ihmisille tarkoitettua harjoittelua, jossa keskitytään harjoittelemaan oikein kaatumista ja liikunnan avulla liikeratojen ylläpitoa. Judosidonta Hon kesa gatame Mitkä ovat judotoimintasi tärkeimmät tavoitteet? Tärkeitä tavoitteita on monia. Oman kunnon ylläpitämisen lisäksi nautin siitä, kun näen lasten kokevan onnistumisen elämyksiä. Ohjaajana tyydytystä antaa se, kun voi edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan avulla. Pyrkimyksenä on myös edistää nuorten henkistä kasvua hyvän käytöksen ja ryhmässä toimimisen oppimiseen sekä itsehillinnän kehittämiseen ja toisten kunnioittamiseen. Toki tärkeää näin peruselämisen vuoksi on myös, että tekemisestä saa palkkaa. Aune Turunen Könnön kivinavetta Kivinavetta on sellainen rakennus, jota ei nykyisin enää osata eikä kannata rakentaa. Vanhan ja valmiin kivinavetan säilyttäminen vielä onnistuu. Säilymisen kannalta katto on kaikkein tärkein yksityiskohta ja Könnössä tämä asia on nyt laitettu kuntoon. Kivinavetan harja on reilu 30 metriä pitkä, joten kattoalaa on noin neljän omakotitalon verran. Karja on jo tästä navetasta siirtynyt muille maille. Mitähän tämän katon alla joskus tulevaisuudessa vielä touhutaan? Kattotyömaalla ahertaa Veikko Riikonen (vas), Risto Mattila, Seppo Sorvali ja Pekka Salonen. Kuva Valto Koskinen.

11 Putkilahden Kylälehti 11 Putkilahden kyläseura ry Syys-ys kokous sunnuntaina kello Koulupuistossa Esillä sääntömääräiset asiat Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Seuran tarkoituksena on työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi olla toimialueensa asukkaiden yhdyssiteenä ja yhteistoiminnan kehittäjänä Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää kursseja, iltamia, tupailtoja, kilpailuja, arpajaisia ja retkiä tukee jäsentensä osallistumista koulutukseen järjestää tilaisuuksia neuvotella ja päättää kylän yhteisistä asioista edustaa kyläkuntaa ulospäin yhteisissä asioissa edesauttaa talkootoimintaa ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja omistaa ja ylläpitää kiinteää ja irtainta omaisuutta tekee kylää tunnetuksi vaalii yhteisön kulttuurihistoriallista taustaa edesauttaa kylällä toimivien yritysten toimintaa myöntää lahjoituksia tai stipendejä kylän tulevaisuutta parantavien toimien johdosta Koulupuiston kehittämishanke II Hankkeen nimi: Lämpöhanke/ulkorakennuksen perusparantaminen Toteutusaika: Koulupuiston kehittämishanke II on jo edennyt toteutusvaiheeseen. Pienen mutta tehokkaan iskuryhmän toimesta työt on saatu vauhdilla käyntiin ja työuupumuksesta ei ole vielä tietoakaan. Ulkorakennuksen ympäristö on tasoiteltu ja ojitettu siten, että vesi menee suorinta tietä suolle eikä jää rakennuksen alle perustuksia pilaamaan. Rakennuksen perustukset on myös suoristettu. Työn aikana kävi selväksi, että perustukset oli hyvin tehty, mutta routa oli vain siirrellyt perustuksina toimivat kivet pois paikoiltaan. Rakennuksen sisälle rakennettu tiilinavetta on myös pääosin purettu. Jatkossa pääsemme jo tekemään uutta ja näkyvää. Työohjelmassa on ensimmäiseksi ulkorakennuksen lattia, uusi lautaseinä ja uusia ovia. Uutta seinää varten tarvitsemme lautoja; noin 50 kolmen tuuman lautaa ja noin 50 viiden tuuman lautaa. Mikäli sinulla on ylijäämäerä em. rakennuslautoja, niin tässä olisi tilaisuus tehdä lahjoitus kyläseuralle. Yläkoulun öljyllä toimivan keskuslämmityksen lisäksi on suunnitelmissa asentaa jo kuluvan syksyn aikana kumpaankin luokkahuoneeseen ilmalämpöpumppu. Tarjouskilpailun perusteella toimittajaksi valikoitui Sähkö Turma Oy. Asennettava laitetyyppi on Mitsubishi GE-50 VAH, joka soveltuu hyvin alle 20 asteen ylläpitolämmön tuottamiseen. Lisävarusteena on GSM ohjain. Kesäaikaan ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös luokkahuoneiden viilentämiseen. Valto Koskinen Putkilahden kyläseura ry, p toimii yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa

12 LÄHETTÄJÄ: PUTKILAHDEN KYLÄLEHTI VESPUOLENTIE 1977 B PUTKILAHTI, FINLAND kirjat paperit askartelu lahjatavarat Päijänteen Kirja Eija Kankainen Isämatintie 1, Korpilahti puh , LM-SÄHKÖ Korpilahdentie Pappinen sähköasennukset teleasennukset sähkösuunnittelu HPN-Pelti rakennuspeltityöt ammattitaidolla Postiosoite: Honkalanmutka 2 B Korpilahti Referensikohde Putkilahdessa: Koulupuiston uusi katto (2004) KORPILAHDEN APTEEKKI PARTURI-KAMPAAMO ovi & aikku JENNA: NOORA: HEIDI: MARTINPOLKU 13C KORPILAHTI MYÖS RAKENNEKYNNET! LUHANGAN SIVUAPTEEKKI p. (014) Avoinna: ma - pe 9-17 la 9-13 p. (014) Avoinna: ma - pe Puoti avoinna ma to , pe , la päivittäistavarat kahvio bensiini 95E, polttoöljy rauta ja maatalous valokopio- ja nettipalvelu WWW. VIRRANPUOTI. FI PUHELIMET: VIRRAN PUOTI, VESPUOLENTIE 1950 B, PUTKILAHTI

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Ympäristösopimukset:

Ympäristösopimukset: Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta

Lisätiedot

RANNIKON MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA:

RANNIKON MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: RANNIKON MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: GALGBERGET, TAMMISAARI 31.8.: Kuvat 1. ja 2. Raaseporin linna toivotti tulijat tervetulleiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin. Kuva 3. Museovirastosta

Lisätiedot

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Uudenmaan Metsäurakointi Oy Perustettu 2005 Toimitusjohtaja Esa Nykänen Työntekijöitä 15 henkilöä Liikevaihto 1,1 milj. Alv 0% Palvelut

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 31.3.2012 Marko Pesu ylipuutarhuri, hortonomi marko.pesu@inpek.fi 044 5557 505 Helppohoitoinen? Tehtävä:

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 3 Havaintoja...

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

5. Ihastuttavat kevätkukkijat

5. Ihastuttavat kevätkukkijat 5. Ihastuttavat kevätkukkijat Huumaavan kaunis kukinta on parhaimmillaan toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, lämpiminä keväinä kukinta on huipussaan paljon aikaisemmin. Runsaina kukkivat keltavuokko

Lisätiedot

1 of 6 11.8.2010 10:29

1 of 6 11.8.2010 10:29 1 of 6 11.8.2010 10:29 Subject: Vuosanka_Hallintopakot_metsanhakkuut_090810 From: Ylä-Vieksin kyläyhdistys Date: Mon, 09 Aug 2010 10:01:13 +0300 To: kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi,

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO 1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot