Putkilahden LOKAKUU 10/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Putkilahden LOKAKUU 10/2010"

Transkriptio

1 LOKAKUU 10/2010 SISÄLTÖ O N TULLUT SYYS L AHJA JÄRVINEN ON POISSA O MAAN KOTIIN R EINAN KOKKOMÄELLE K OROSPOHJAN ENTISET PELLOT RAIVATTIIN LAMMASLAITUMIKSI Putkilahden Kylälehti Putkilahden kylälehti myös internetissä: Perustettu Ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Kylän paras tiedottaja. Irtonumero 2,00 euroa M ATIN JUDOHARRASTUS MUUTTUI TYÖKSI KÖNNÖN KIVINAVETTA S YYSKOKOUS KOULUPUISTON KEHITTÄMISHANKE II KIITOS ILMOITTAJILLE, ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA. T ILAA KYLÄLEHTI LAHJAKSI TUTTAVALLESI! Luomurukiin puinti käynnissä Könnön tilan pellolla. Vain harvoin päästään puimaan näin ryhdikästä pystyruista. Muutenkin viljankorjuu onnistui tänä syksynä suotuisissa ja kuivissa sääolosuhteissa. Putkilahdessa saatiin määrällisesti ja laadullisesti jokseenkin normaali sato. Poikkeuksellista tänä syksynä oli se, että viljan kuivaukseen tarvittiin lämmitysöljyä vähemmän kuin puolet tavanomaisesta määrästä.

2 2 Putkilahden Kylälehti Aune Turunen, päätoimittaja ON TULLUT SYYS On tullut syys ja haikeiden laulujen aika. Vielä hetken värikylläiset lehdet hehkuvat puiden oksilla kunnes ne pian tuulten tuivertaessa varisevat alas maahan. Pilvien lomassa liitelevät lintuparvet heläyttelevät viimetervehdyksiään lentäessään luotamme kauas pois. Viimeisetkin loma-asukkaamme ovat jo siirtyneet valoa ja elämää sykkiviin kaupunkeihinsa. Kyläteillämme ihmiset kääriytyvät tuulta ja tuiskua pitäviin kaapuihinsa ja kulkevat selät kyyryssä alakuloisin katsein. Yksinäisinä tänne jäädään syksyn pimeyteen ja ikävään. Syksyinen luonto kuvastaa hiljaisella tavallaan ihmiselämänkin yhtä väistämätöntä vaihetta, maanpäällisen elämämme hiipumista, lakkaamista. Selkeinä merkkeinä elämän lyhyydestä on myös havainto siitä, kun tuttavat ympäriltämme alkavat harventua. Kuitenkin elämä jatkuu. Uudet keväät ja kesät koittavat aikanaan. On uusien sukupolvien aika. Pimeä vuodenaika tuottaa osalle ihmisistä masennusta. Usein pohditaankin sitä, miten pimeän ajan voisi elää mukavammin, sitä edes huomaamatta. Helpottaisiko synkkyyttä kirkkaat valot? Tai nousisiko mieliala reippaasta ulkoliikunnasta? Toisiko virkistystä jonkun täysin uuden harrastuksen aloittaminen? Entä auttaisivatko vitamiinipillerit kaamosväsymykseen? Tokkopa. Olisiko sittenkin lähdettävä lintujen perään etelän maille? Useimmat ihmiset pitävät syksyä ikävimpänä vuodenaikanamme. Kun kesän valoisuus ja lämpö vaihtuvat pimeyteen ja kylmyyteen ei se suinkaan voi tuntua miellyttävältä. Kesää kaivataan ja siitä kertovat haikeat syysrunot ja -laulutkin. Kukapa ei muistaisi lauluja: Lehti puusta variseepi, päivä yötä pakenee, Hyvästi jääkää, nyt hyvät ystävät, tai Syksy jo saa, harmaa on maa. Kaikkien tuntema riipaiseva sävelmä on myös Kuolleet lehdet. Syysajan haikeista lauluista huolimatta syksy ei suinkaan ole aina niin synkkää kuin laulut tai runous sen kuvaavat. Nykyiset lauluntekijät voisivatkin vaihteeksi sisällyttää lauluihinsa iloisempia sävyjä. Iloisista lauluista mielikin kohenisi, ja sitä paitsi: vain hetken kestää syys ja ikävyys Putkilahden KYLÄLEHTI (ISSN X) PERUSTETTU ILMESTYY KERRAN KUUSSA. KUSTANTAJA: PUTKILAHDEN KYLÄSEURA RY PUHEENJOHTAJA: MARJO MERIVIRTA SÄHKÖPOSTI: OSOITE: VESPUOLENTIE 2027C, PUTKILAHTI PUHELIN: (050) PAINOS: 340 KPL TILAAJIA: 260 (HELMIKUU 2010) PAINOPAIKKA: KOPIJYVÄ OY, JYVÄSKYLÄ KYLÄLEHDEN KEHITTÄMINEN KYLÄLEHDEN YHTEYSHENKILÖT OTTAVAT VASTAAN EHDOTUKSIA LEHDEN KEHITTÄMISEKSI. HEILLE VOI TARJOTA MYÖS AINEISTOA JULKAISTAVAKSI. YHTEYSHEN- KILÖLUETTELO OIKEALLA. TILAUSHINNAT ALKAEN PERUSHINTA EUROA 21.00/12 NUMEROA KESTOTILAUSALENNUS EUROA 3,00 / VUOSI SUOMEN ULKOPUOLELLE LISÄHINTA EUROA 3,00/VUOSI IRTONUMEROT EUROA ILMOITUSHINNAT ALKAEN PERUSHINTA 0,13 /PALSTAMM.. TOISTUVA ILMOITUS 0,10 /PALSTAMM TAKAKANNEN VÄRI-ILMOITUSLISÄ 0,05 /PALSTAMM KANNEN VÄRI-ILMOITUS 0,50 /MM (140 MM LEVEYS) ILMOITUKSESTA LASKUTETAAN VÄHINTÄÄN 20 YHDISTYSTOIMINTA SOPIMUKSEN MUKAAN PUTKILAHDEN UUTISIA INTERNETISSÄ: PÄÄTOIMITTAJA: AUNE TURUNEN P. (050) VESPUOLENTIE 1568, KORPILAHTI SÄHKÖPOSTI: MUU TOIMITUSKUNTA: VALTO KOSKINEN, TAITTO P. (050) SÄHKÖPOSTI: ESKO PERTTULA, ILMOITUKSET P. (0400) SÄHKÖPOSTI: UUDET TILAUKSET: YLLÄ MAINITUT YHTEYSHENKILÖT AINEISTOPÄIVÄMÄÄRÄ: ILMESTYMISKUUKAUDEN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ

3 Putkilahden Kylälehti 3 Asunto vuokrattavana Putkilahden kyläseura ry tarjoaa vuokralle Sinisen koulun päätyhuoneiston 70 m 2, 2 h+keittiö+kh+parvi Ilmoita Putkilahden kylälehdessä alkaen vain 20 euroa/kerta Huoneistossa on sähkölämmitys ja puu-uunit. Sähkö ja vesi laskutetaan kulutuksen mukaan. Kiinteistössä myös sauna, kellari, viljelypalsta ja varastotiloja. Edullinen vuokra, joka sisältää polttopuut. Vapaa heti. Tiedustelut puh /Marja Riikonen Asunto vuokrattavana Putkilahden kyläseura ry tarjoaa vuokralle päätyhuoneiston 90 m 2, 3 h+keittiö+kph Kiinteistössä myös sauna, kellari, viljelypalsta ja varastotiloja. Vapaa heti. Tiedustelut puh /Marja Riikonen Missu Wahlberg koulutettu hieroja kotikäynnit ajanvaraus ma-pe 8-10 p Martinpolku 23, Korpilahti puh. (014) Parturi-Kampaamo Mirkka Tuominen Tammijärventie Tammijärvi puh ma-pe 9-17 ilt. ja la sop.muk.

4 4 Putkilahden Kylälehti LAHJA JÄRVINEN ON POISSA Lahja Järvinen os. Jyrkinen Putkilahdessa lähes koko elämänsä ajan asunut vuonna 1928 syntynyt Lahja Järvinen kuoli heinäkuussa Putkilahdessa Lahja työskenteli palvelustehtävissä useissa taloissa, kauemmin Mikkolassa, jossa hän palveli lähes kymmenen vuoden ajan. Lahja avioitui Aulis Järvisen kanssa vuonna 1954 ja häät pidettiin Mikkolassa. Järviset rakensivat Putkilahden keskustaan omakotitalon, Tasalan. Auliksen ja Lahjan perheeseen syntyi kaksi poikaa, Hannu ja Heimo. Lahja jäi nuorena leskeksi, kun Aulis kuoli vuonna Leskenä ollessaan Lahja kävi poikiensa kanssa ja myöhemmin myös yksinkin auttamassa putkilahtisia monenlaisissa maatilojen töissä. Lahja oli ahkera ja tunnollinen työntekijä. Hän teki paljon käsitöitä, kudonnaisia valmistui perheen omaan käyttöön ja lisäksi vieraillekin. Lahja osallistui seurakunnan toimintaan käymällä uskollisesti oman kylän lähetys- ja diakoniapiireissä. Lahjasta jäi meille lämpimät, hyvät muistot. Marketta ja Anna-Liisa Lauluilta Lauluilta tuttujen laulujen parissa pimeiden syysiltojen piristykseksi sunnuntaina klo kylätalolla. Tervetuloa nauttimaan laulun lumosta ja kauniista sävelistä! Laulattajana ja säestäjänä Marjo Merivirta Tilaisuuden järjestää Putkilahden kyläseura ry Kirjastoauto Tiistai parillinen viikko Hurttian koulu, Iloniementie Rantalan th., Etu-Varmantie Toroniemen th., Etu-Varmantie Reinan th., Etu-Varmantie Virran Puoti, Putkilahti Porraslahti, Suvelan suora Tiistai pariton viikko Hurttian koulu, Iloniementie Virran puoti, Putkilahti Töppöspohjantie Töppöspohjantie Porraslahti, Suvelan suora Iloniementie 180

5 Putkilahden Kylälehti 5 Kivi ja puu sopivat hyvin yhteen. Terassin päädyssä on pieni vesiaihe elävöittämässä kesäkauden äänimaisemaa. Talon harmaa väri on tehty rautavihtrilli- käsittelyllä. O MAAN KOTIIN R EINAN KOKKOMÄELLE Kauniissa harmaassa hirsitalossa, vanhojen ja vahvojen sokkelikivien rajaamalla portaalla ottavat Anneli Lång ja Hannu Orell vieraansa vastaan. Olemme tulleet Aunen kanssa tuomaan kyläkirjaa paluumuuttajille: kirjassa on lukemista Reinan omasta väestä kuin naapuritaloista. Kokkomäen talo on noussut vanhan Reinan naapuriin, tien toisella puolella olevalle juhannuskokon pitopaikalle. Pihaharrastusta on ollut pariskunnalla omassa pihassa aivan riittävästi. Täällä kivisessä Suomessa saisi olla yleisempi heidänkin pihassaan vahvasti näkyvä käsitys siitä, että kivet ovat voimavara kunhan niille jaksaa löytää oikeat paikat. Isäntä ei pidä ollenkaan nurmenajosta sekä muista siihen liittyvistä hoitotoimista, kivillä peitetyt rakennuksen vierukset saa nopeasti ja helposti puhtaaksi lehtipuhaltimella. Suurelta puuterassilta aukeaa syksyllä pikkuhiljaa parempi näkymä alla pilkottavaan Huujärveen, mutta menneenä kesänä puut antoivat varjoa kuumuudessa. Talon teko alkoi muuttopäätöksen kypsyttyä 2007, kesti pari vuotta ja viime vuoden lokakuussa he muuttivat uuteen kotiinsa. Isäntä, joka on ammatiltaan muurari on saanut tehdä monenlaisia töitä rakennuksen runkohommista ulkokäsittelyyn ja sisustukseen saakka. Lopputulosta saa sanoa hyvin onnistuneeksi, perinteinen rakennus hyvällä rakennuspaikalla, sisustuskin toteutettu yhtenäisesti ja omaperäisin ratkaisuin. Lämmitys on hoidettu maalämpöpumpulla. Juttelemme kaikenlaista lähipiirin asioista ja heidän elämästään. Anneli lähti kotoaan ylioppilaana 1970, päätyi Jyväskylän Yliopistolle 1977 ja on edelleen työssä siellä kasvatustieteen lisensiaattina, toimenkuvaan kuuluu erityispedakogiikkaa uusien erityisopettajien koulutuksessa. Työuraa on vielä jokunen vuosi edessä ennen eläkeikää. Hannulla muurarinhommat loppuivat, kun laastimateriaalit aiheuttivat allergian. Hannu on työskennellyt joskus kokkinakin, mutta nyt siis kolme viime vuotta tämän valmistuneen rakennuksen työmaalla yhdessä Annelin kanssa. Anneli nauraa lakanneensa yhtä pitkän matkan paneelia kuin on heidän mökilleen Ruppasaareen Reinasta, kuusi kilometriä! Annelin osalta elämänmatka on kiertänyt ympyrän: vanhan Korpilahden pitäjästä Jyväskylään ja Muuramen kautta takaisin samaan kaupunkiin, ensin keskikaupungille ja sitten maalle. Lähellä olevassa Rajajärvessä on nykyisen Jyväskylän eteläisin kohta mantereella. Vaikka pitäjä on muuttanut nimeään, on täällä edelleen maaseudun rauha ja tutut kotitanhuat. Molemmat ovat hyvin kotona viihtyviä paikkalintuja ja missäpä ihmisen sen parempi olisikaan. Teologi ja pappi Jaakko Heinimäki määritti kerran ratkaisua vaikeaan kysymykseen elämän tarkoituksesta ja hänen mielestään se on juuri olla kotona, omana itsenään ilman mitään turhaa suorittamista ja pelehtimistä. Vielä kerran, jälkijättöiset tervetuliaistoivotukset kotikylälle ja hyviä vuosia! Timo Suominen

6 6 Putkilahden Kylälehti KOROSPOHJAN ENTISET PELLOT RAIVATTIIN LAMMASLAITUMIKSI Talkoot syys-lokakuussa Korospohjanlahden perukoiden metsittyneitä peltoja ja niittyjä on raivattu tulevaa lammaslaidunnusta varten syyskuussa ja työtä on tarkoitus jatkaa vielä lokakuun puolella. Raivaus käsittää ensivaiheessa valtion maat ja Huvilan tilaan kuuluvia suojelualueita. Koska alueen puusto oli enimmäkseen polttopuuksi sopivaa pienehköä koivua ja leppää, ja alueen asukkailla oli puulle käyttöä, päätettiin raivaus hoitaa talkootyönä. Metsähallitus merkitsi jätettävän puuston ja asukkaat kaatoivat ja korjasivat talteen muut puut. Työ oli ohjeistettu niin, että hakkuutähde saatiin kasoihin poltettavaksi; tämä tehdään lokakuussa heti kun hakkuutyö on valmis. Kaikki puut kaadettiin mahdollisimman lyhyeen kantoon eläinten kulun ja mahdollisen niiton helpottamiseksi, sekä maisemallisista syistä. Myöhemmin niitylle mahdollisesti kaatuvat järeät puuyksilöt jätetään paikalleen, mutta niiden oksisto viedään pois tai poltetaan alueella. Tuleva laidun aidataan Metsähallituksen työnä raivaustyön päätyttyä lokakuussa. Laidunalue sijoittuu Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja osa siitä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Tavoitteena oli palauttaa Korospohjan metsittyneitä niittyjä ja peltoja avoimiksi tai puoliavoimiksi laitumiksi, osittain myös metsälaitumiksi. Lisäksi tehtiin maisemaa avaavia raivauksia erityisesti rannalla. Kantavana ajatuksena on koko ajan ollut Korospohjan aiemman avoimen, järvimaiseman hallitseman yleisilmeen palauttaminen. Laidunnuksen avulla avointa kulttuurimaisemaa on myös paljon helpompaa ylläpitää kuin ajoittaisilla raivauksilla, sillä niittämällä tai vesuroimalla ei vesakoitumista saada koskaan pysähtymään. Lammaslaidunnus aloitetaan alueella keväällä Laidunnusta säädellään siten että myös uusia puuyksilöitä taimettuu alueelle: alue on ajoittain levossa 1-2 vuotta kerralla. Koska alue käsittää kaksi erillistä lohkoa, voidaan laidunpainetta tarpeen mukaan säätää eläimiä siirtämällä laidunkauden aikana. Veden eläimet saavat suoraan järvestä tai eteläisemmällä lohkolla tien varteen kaivettavasta juomakuopasta. Korospohjanlahden luonnon- ja maisemanhoito perustuu sitä ympäröivien alueiden monimuotoisuuteen, sijaintiin arvokkaalla maisema-alueella sekä alueella esiintyvään lajistoon.tulevina vuosina laidunnettavaa alaa on tarkoitus laajentaa valtion maata ympäröiville muille yksityisille suojelualueille. Tällöin puoliavoin maisemakokonaisuus laajenee ja mukaan saadaan entisiä metsälaitumia peltojen lisäksi. Korospohjan alueella elää koko joukko harvinaisia ja vaateliaita perinneympäristöjen hyönteis- ja kasvilajeja, joille avotilan raivaaminen ja laiduntaminen luo nopeasti lisää elintilaa. Pientä osaa alueesta on jo ennestään hoidettu vuosittaisilla niittytalkoilla. Mitä talkoilla saatiin aikaan Huvilanrannan ja järven välille kunnostettiin väljä, valoisa koivumetsälaidun tai hakamaa. Tavoitteena oli avata kunnolliset näkymät piha-alueilta järvelle ja vastaavasti tuoda järveltä katsottaessa näkyviin entinen asuttu kulttuuriympäristö avomaineen ja rakennuksineen. Ylispuuston koivut, männyt ja tervalepät jätettiin pääosin kasvamaan. Myös kaikki kookkaat lahopuut jätetään pystyyn. Pääosa alikasvoksen, aluspuuston ja välipuuston kuusesta, -koivusta ja -männystä sen sijaan poistettiin. Oksistoltaan kauniita pienikokoisimpia mänty- ja kuusiyksilöitä jätettiin kasvamaan ryhmiin ja yksittäin. Alikasvoskoivuakin säilytettiin varttuneemman puuston kanssa ryhmissä. Lahden pohjukkaan luotiin läpinäkyvä metsikkö (hakamaa), joka kuitenkin säilyy puustoisena pitkällä tähtäimellä lehtilahopuulajistoa varten. Nuoresta lehtipuusta poistettiin noin kaksi kolmasosaa runkoluvusta. Jotkut maisemallisesti kauniit koivuyksilöt vapautettiin nuoren puuston puristuksista siten, että niiden ympärille ei jätetty lainkaan puustoa. Kuvioon tehtiin selkeitä maisema-aukkoja, mutta jätettiin tiheämpiäkin puustokeskittymiä. Etenkin tervaleppää on jätetty rannan läheisyyteen. Jatkossa huolehditaan uuden puusukupolven synnystä laidunpainetta säätelemällä. Entinen pelto ja sen lähiympäristö teiden eteläpuolella raivattiin perusteellisesti, jotta näkymä kääntöpaikalta lahdelle saatiin auki. Koska puusto oli tiheässä kasvanutta riukua, poistettiin rungoista valtaosa. Kaikkia puita ei kuitenkaan kaadettu kerralla, koska alue sijaitsee keskellä asutusta. Vaiheittainen kaataminen myös hillitsee ravinteiden ja valon äkillisestä lisääntymisestä johtuvaa kasvillisuuden kiihtyvää kasvua. Puustoon jätettiin erityisesti nuoria vapaassa tilassa kasvaneita yksilöitä ja niiden ryhmiä. Tällaisilla puuyksilöillä on potentiaalia ajan myötä kasvaa kauniiksi maisemapuiksi. Kaikkia puulajeja jätettiin kasvamaan ja harvalukuisimpina kasvaneita tuomia, haapoja ja pihlajia suosittiin. Myös alueella kasvavat marja- ja lehtopensaat pyrittiin säilyttämään mahdol-

7 Putkilahden Kylälehti 7 lisimman vahingoittumattomina. Ennestään avointa niittämällä hoidettua niittyä avarrettiin reippaasti kohti järveä ja reunuspuusto pääosin poistettiin. Korospohjanlahden perukan luonto ja lajisto Nk. Korospohjanlahden kulttuurivyöhyke sijoittuu Korospohjanlahden pohjukkaan, asutuksen keskelle ja ympärille. Vyöhyke käsittää Huvilan tilan vanhan hakamaan, pellot lahden pohjukassa sekä Vaarunvuoren rinteen alaosan Puronvarren ja Hiljanmetsän luonnonsuojelualueen omenatarhoineen. Korospohjan kulttuurivyöhykkeellä esiintyy avoimilla alueilla viihtyvää hyönteis- ja kasvilajistoa sekä lehtipuuta vaativaa lajistoa. Läheinen Vaarunjyrkkä on tunnettu paahdealuekasvillisuudestaan. Hoitamalla Korospohjanlahden aluetta edistetään avoimilla, paahteisilla alueilla sekä lehtipuulla elävän eliöstön elinolosuhteita. Korospohjanlahden asutuksen lähistön, pientareiden ja vanhojen peltojen sekä joutomaiden mesikasveilla elää ja ruokailee suuri joukko harvinaisia hyönteisiä. Korospohjanlahden pitkän maataloushistorian ja lähellä sijaitsevien Putkilahden runsaiden perinnemaisemakohteiden vuoksi alueella on potentiaalia kehittyä perinnebiotooppilajistoltaan monipuoliseksi. Korospohjanlahdeltakin löytyy vielä runsaasti perinnemaisemiin kytköksissä olevaa lajistoa: ketoneilikka (valtakunnallisesti silmälläpidettävä), nurmikaunokki, peurankello, pussikämmekkä (alueellisesti uhanalainen), nurmitatar, pölkkyruho sekä aholeinikki. Alueella esiintyvistä uhanalaisista ja harvinaisista lajeista suuri osa hyötyy puoliluonnontilaisten avoimien alueiden olemassaolosta. Esimerkiksi näsiänjalosoukko, sumuvirnayökkönen ja virnasinisiipi viihtyvät avoimilla ja puoliavoimilla alueilla, ja osa niistä hyötyy myös mesikasvien runsaudesta kunhan niiden ravintokasvit Tämä alue jätetään hoitotoimien ulkopuolelle säilyvät. Niittykasveja käyttävät hyödykseen ja annetaan kehittyä luonnonmetsäksi. myös monet muut Vaarunvuorilla alueella Lahden pohjukan alue on ollut vielä vuosisata sitten vesijättömaata. elävät lajit. Esimerkiksi mäntylahopuulla lisääntyvä kovakuoriaislaji karvakukkajäärä on tavattu ruokailemassa Korospohjanlahden Korospohjanlahden historiaa kukilla. Korospohjanlahden rantojen Korospohjan kulttuurivyöyke sijoittuu puuston järeytyessä sen merkitys lajin ruokailuympäristönä Oittilan ja Putkilahden kylien rajalle. Siellä kasvaa. sijainneet torpat Syrjällä (1800-) ja Koros- Korospohjan alueelta on tavattu myös pohja ( ) kuuluivat eri kylille. varjoisten metsien uhanalaisia lajeja. Niiden Lahdenpohjan itäpuolella, Vaarunvuoren vaatimaa elinympäristötyyppiä esiintyy Vaarunvuoren paahteisen etelärinteen alaosassa seisoo edeltymisen muissa osissa, joissa niiden esiinleen entinen savupirtti Syrjälän talo, joka on turvaaminen on huomioitu. Monet rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus metsien lahopuulajit kuitenkin hyötyvät Korospohjanlahden (paikallinen arvo). Syrjälän tila on Putkilah- lehtipuuvaltaisuudesta ja den vanhimpia säilyneitä asuinrakennuksia, lehtipuun suosimisesta alueella. Esimerkiksi sen tupa rakennettiin savupirtiksi Vaarunjyrkän rinteeltä tavatut uhanalainen luvulla (inventointikortti, ei tarkempaa pikkutikka ja pohjantikka hyötyvät lehtilahopuusta. tietoa). Toinen huone rakennettiin Erityisen tärkeä lehtilahopuiden luvulla. Nykyiset ulkorakennukset, heinätalli asukas on valkoselkätikka, jonka elinympäristöverkostoa ja maanavetta ovat peräisin 1940-luvulta. Syr- on rakennettu Vaarunvuorta jälän tila mainitaan Keski-Suomen museon ympäröiville alueille sekä etelä- että pohjoispuolelle. rakennusinventointikortissa 1920-luvulle Liito-oravia elelee seudulla aika saakka Karkeen tilan (Oittila) torpaksi, sitä ajoin. Huvilan tilan maita laidunnettiin HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ viimeksi noin 30 KOTIIN TOIMITETTUINA vuotta sitten. Tuolloin lehmät lähtivät Huvilan tilalta. Vuodelta 1926 peräisin olevassa 600 ltr kartassa sekä 1940-luvun talouskartassa alue näkyy vielä avoimena niittynä. Huvilanrannan 240 ltr luonnonsuojelualueen läntinen osa on myös ollut laitumena. Siellä kasvaa nyt tiheää kuusikkoa ja läntisimmällä osalla varttunutta männikköä. Kenttäkerroksesta löytyy vielä <> JÄTTEENKULJETUS <> VAIHTOLAVAT <> LOKAHUOLTO <> VIEMÄREIDEN AVAUKSET <> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN MYYNTI muutamia laidunkäytöstä kieliviä lajeja (mm. pussikämmekkä), mutta ei merkittävästi laidunmaan rakennetta. SIHVARI OY Puh

8 8 Putkilahden Kylälehti luvun taloudellisessa kartassa avoin niitty. Vuoden 1926 kartassa niittyjä on laajemminkin Korospohjanlahden pohjassa. Tilojen lähimetsät olivat karjan laitumina ja pieniä niittypalstoja oli metsien keskellä maaperältään edullisilla paikoilla. Mikko Siitonen Suojelubiologi ei kuitenkaan mainita torppien luettelossa vuodelta Lieneekö rakennettu tämän jälkeen? Syrjälän tila oli aikanaan tunnettu omenaviljelmistään: parhaimmillaan tilalla oli yli 100 satoikäistä puuta. Syrjälän tila toimii nykyään kesämökkinä ja on yksityisessä omistuksessa. Vanha Vaaruntie oli legendaarinen haaste oman aikansa moottoriajoneuvoille, minkä vuoksi aina 1950-luvulle saakka vesitie säilyi käytetyimpänä kulkuväylänä. Johtuen laivaliikenteen tärkeydestä, sen satamapaikka, Korospohjanlahti oli vuosisadan vaihteen molemmin puolin Putkilahden virein keskus. Kaima laiva liikennöi Korpilahti Putkilahti ja Putkilahti Jyväskylä reiteillä vuosina Myös talvitie Putkilahden Könnön kievarilta Korpilahden kirkonkylälle kulki Korospojanlahden kautta; lahdenpohjukassa siirryttiin mantereelta järvelle. Korospohjan asuinyhteisö koostui pienviljelytalouksista, jossa toimeentulo saatiin omasta viljasta ja karjasta. Korospohjan alueella on aikanaan ollut kymmenkunta pienviljelystilaa, joista osa on nykyään kesäasuntoina. Vuosisadan alussa Korospohjanlahden pohjukassa sijaitsivat Syrjälän tilan lisäksi Lehtolan, Keskisen ja Huvilan tilat. Muu asutus lienee syntynyt tämän jälkeen. Laiturin lisäksi rannassa sijaitsivat makasiinit, laivamiesten sauna sekä Suvannon torppa. Suvannon torppa rakennettiin Päijänteen laivojen eläköityneelle perämiehelle Vihtori Jokiselle. Hän kuoli 1939, torppa lienee tämän jälkeen hävinnyt paikalta. Torppa sijaitsi rannassa, rinteellä laivalaiturista Vaarunjyrkän suuntaan. Makasiinit sijaitsivat heti laivalaiturin vieressä, osaksi veden päällä. Makasiineihin kannettiin laivojen tuoma tavara, jota tilaaja ei heti ehtinyt noutamaan. Korospohjanlahden rannat olivat usein pullollaan puutavaraa. Talvella puutavaraa pinottiin myös jäälle. Puutavaraliikenne toi toimeentuloa Korospohjanlahden tiloille. Pellot sijoittuivat lahdenpohjan alavalle maalle, Korospohjanlahden ja Ylisjärven väliin. Karja keräsi ravintoa vaikeakulkuisilta pelloksi sopimattomilta alueilta. Lahden pohjukassa ja etelärannalla, Huvilan tilan ja lahden välissä, nykyisellä luonnonsuojelualueella näkyy vielä LÄHTEET Suomäki Pekka, (toim.), 2003: Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja. Putkilahden kyläkirja Korpilahden Vespuolen vaellus - esite Vespuolen kulttuuri- ja luontokohteista. Suomäki Pekka, 2000: Pössy-Vikin jalanjäljillä, osviittaa Oittilan kulttuuriluontopolulle. Tampere Virkkala, K ym, 1954: Suur-Jämsän historia. Forssa. Suulliset: Joel Elfvengren, Erkki Lahnamäki, Pentti Lahnamäki, Hannu Uusitalo, Samuli Uusitalo, Olavi Vainiomäki, Pertti Kalin, Aili Tikander ja Aune Turunen Hamarus, A ja Hallman, J 2008: suullisia kommentteja Selvitykset (ks.vaaru HKS lähdeluettelo), Keski-Suomen ympäristökeskuksen paikkatieto- aineistot Halinen, A 2008: Vaarunvuorten Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, Vaarunvuorten ennallistamissuunnitelma. YSA inventoinnit

9 Putkilahden Kylälehti 9 Matti Ahvenainen Juuri suoritettu mustanvyön koe takana. 40 min. yhtämittaista judon osaamisen esittelyä. MATIN JUDOHARRASTUS MUUTTUI TYÖKSI Mitä judo on? Ju = pehmeä Do = polku Tämä harrastuslaji on syntynyt 1880-luvulla, kun lajin kehittäjä Jigoro Kano muokkasi vanhoista japanilaisista taistelutaidoista liikuntamuodon, jossa vastustajaa vahingoittamatta voitiin kilpailla. Judo on yksilölaji, jota ei kuitenkaan voi harrastaa yksin. Judon periaatteisiin kuuluu, että harrastaja oppii fyysisen hallinnan lisäksi sosiaaliseksi ja joustavaksi. Judo on paitsi tehokas itsepuolustuslaji, myös erinomainen ja monipuolinen kuntoilumuoto, jossa kehitetään kaikkia liikunnan osa-alueita, kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja notkeutta. Harjoittelu on aina ohjattua, kurinalaista ja erittäin turvallista. Judon harrastajat pukeutuvat valkoiseen tai siniseen judopukuun, judokiin, johon kuuluvat housut, takki ja vyö. Vöiden väri tummenee taidon lisääntyessä. Vöiden oppilas-arvojen värejä ovat valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen ja ruskea, sekä opettaja-arvot, eli mustat vyöt. Judossa käytetään japaninkielisiä nimiä eri tekniikoista ja muistakin judoon liittyvistä asioista. Yhteinen sanasto tekee judon harjoittelun helpoksi missä päin maailmaa tahansa. Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomessa judotoiminta alkoi vuonna Suomen Judoliitto ry perustettiin 1958 ja olympialajiksi judo valittiin vuonna Suomessa seuroja on pitkälti toistasataa ja harrastajia niissä yhteensä noin Judoka tuli Putkilahteen Ylisjärven rannalla loma-aikojaan jo useiden vuosikymmenten ajan viettänyt Matti Ahvenainen on harrastanut judoa eli ollut judoka jo 8-vuotaasta asti. Putkilahteen Helsingistä syntyisin oleva Matti tuli vuonna 1973 seurustellessaan tulevan vaimonsa Anna- Liisan kanssa. Matti on viihtynyt hyvin Putkilahdessa ja parasta täällä hänen mielestään on maaseudun kiireettömyys ja rauha sekä tietysti Anna-Liisa ja aikanaan hänen mukavat vanhempansa Kalle ja Kerttu Savela. Matti on innokas kuntoliikkuja niin maalla kuin vesilläkin, jonka lisäksi hänen muista harrastuksistaan voidaan mainita salibandy ja golf, mutta judo on niistä kaikista tärkein. Matin oma seura on Tikkurilan Judokat, joka on Suomen suurin judoseura. Seurassa on yli 500 jäsentä. Koska aloitit judoharrastuksesi ja miten se jatkunut? Judourani alkoi jo vuonna 1959 judon alkuvuosina ja suoritin judon ensimmäisen vyön (keltainen) jo vuonna Sitten tulikin pitkä tauko ja tulin takaisin judon pariin lasteni kautta. Kouluttauduin judovalmentajaksi ja ohjasin nuorten ryhmiä. Kaikki kolme poikaani Juha, Jere ja Jaakko kilpailivat ja yltivät kaikki SM-mitaleille. Vihdoin 2008 joulukuussa suoritin mustan vyön. Kuusi vuotta sitten aloitin osapäiväisenä työnteon Tikkurilan Judokoissa ja kokopäiväiseksi se muuttui kolme vuotta sitten. Toimin siis tällä hetkellä seuran toiminnanjohtajana. Harrastukseni muuttui näin työksi. Hallinto- ja rekisteritöiden lisäksi käyn vetämässä tällä hetkellä alle kymmenvuotiaiden eri ryhmiä kuusi kertaa viikossa. Japaniksi kirjoitettu JuDo Ju = pehmeä Do = polku Minkä ikäisille järjestätte harjoituksia? Meidän seuramme jäsenkirjo on laaja: alle kolmivuotiaista muksuista yli kuusi-

10 10 Putkilahden Kylälehti kymppisiin senioreihin ja kuntoilijoista kansainvälisen tason kilpaurheilijoihin. Toiminta painottuu voimakkaasti nuorten ohjaamiseen ja kasvattamiseen, ja nuorille tarkoitettuja kursseja meillä onkin eniten, mutta aikuisille kuntojudokoillekin löytyy sopivaa toimintaa. Tarjolla on myös helppoa aikuinen-lapsi liikuntajumppaa ja lisäksi on perhejudoa sekä iäkkäimmille ihmisille tarkoitettua harjoittelua, jossa keskitytään harjoittelemaan oikein kaatumista ja liikunnan avulla liikeratojen ylläpitoa. Judosidonta Hon kesa gatame Mitkä ovat judotoimintasi tärkeimmät tavoitteet? Tärkeitä tavoitteita on monia. Oman kunnon ylläpitämisen lisäksi nautin siitä, kun näen lasten kokevan onnistumisen elämyksiä. Ohjaajana tyydytystä antaa se, kun voi edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan avulla. Pyrkimyksenä on myös edistää nuorten henkistä kasvua hyvän käytöksen ja ryhmässä toimimisen oppimiseen sekä itsehillinnän kehittämiseen ja toisten kunnioittamiseen. Toki tärkeää näin peruselämisen vuoksi on myös, että tekemisestä saa palkkaa. Aune Turunen Könnön kivinavetta Kivinavetta on sellainen rakennus, jota ei nykyisin enää osata eikä kannata rakentaa. Vanhan ja valmiin kivinavetan säilyttäminen vielä onnistuu. Säilymisen kannalta katto on kaikkein tärkein yksityiskohta ja Könnössä tämä asia on nyt laitettu kuntoon. Kivinavetan harja on reilu 30 metriä pitkä, joten kattoalaa on noin neljän omakotitalon verran. Karja on jo tästä navetasta siirtynyt muille maille. Mitähän tämän katon alla joskus tulevaisuudessa vielä touhutaan? Kattotyömaalla ahertaa Veikko Riikonen (vas), Risto Mattila, Seppo Sorvali ja Pekka Salonen. Kuva Valto Koskinen.

11 Putkilahden Kylälehti 11 Putkilahden kyläseura ry Syys-ys kokous sunnuntaina kello Koulupuistossa Esillä sääntömääräiset asiat Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Seuran tarkoituksena on työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi olla toimialueensa asukkaiden yhdyssiteenä ja yhteistoiminnan kehittäjänä Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää kursseja, iltamia, tupailtoja, kilpailuja, arpajaisia ja retkiä tukee jäsentensä osallistumista koulutukseen järjestää tilaisuuksia neuvotella ja päättää kylän yhteisistä asioista edustaa kyläkuntaa ulospäin yhteisissä asioissa edesauttaa talkootoimintaa ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja omistaa ja ylläpitää kiinteää ja irtainta omaisuutta tekee kylää tunnetuksi vaalii yhteisön kulttuurihistoriallista taustaa edesauttaa kylällä toimivien yritysten toimintaa myöntää lahjoituksia tai stipendejä kylän tulevaisuutta parantavien toimien johdosta Koulupuiston kehittämishanke II Hankkeen nimi: Lämpöhanke/ulkorakennuksen perusparantaminen Toteutusaika: Koulupuiston kehittämishanke II on jo edennyt toteutusvaiheeseen. Pienen mutta tehokkaan iskuryhmän toimesta työt on saatu vauhdilla käyntiin ja työuupumuksesta ei ole vielä tietoakaan. Ulkorakennuksen ympäristö on tasoiteltu ja ojitettu siten, että vesi menee suorinta tietä suolle eikä jää rakennuksen alle perustuksia pilaamaan. Rakennuksen perustukset on myös suoristettu. Työn aikana kävi selväksi, että perustukset oli hyvin tehty, mutta routa oli vain siirrellyt perustuksina toimivat kivet pois paikoiltaan. Rakennuksen sisälle rakennettu tiilinavetta on myös pääosin purettu. Jatkossa pääsemme jo tekemään uutta ja näkyvää. Työohjelmassa on ensimmäiseksi ulkorakennuksen lattia, uusi lautaseinä ja uusia ovia. Uutta seinää varten tarvitsemme lautoja; noin 50 kolmen tuuman lautaa ja noin 50 viiden tuuman lautaa. Mikäli sinulla on ylijäämäerä em. rakennuslautoja, niin tässä olisi tilaisuus tehdä lahjoitus kyläseuralle. Yläkoulun öljyllä toimivan keskuslämmityksen lisäksi on suunnitelmissa asentaa jo kuluvan syksyn aikana kumpaankin luokkahuoneeseen ilmalämpöpumppu. Tarjouskilpailun perusteella toimittajaksi valikoitui Sähkö Turma Oy. Asennettava laitetyyppi on Mitsubishi GE-50 VAH, joka soveltuu hyvin alle 20 asteen ylläpitolämmön tuottamiseen. Lisävarusteena on GSM ohjain. Kesäaikaan ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös luokkahuoneiden viilentämiseen. Valto Koskinen Putkilahden kyläseura ry, p toimii yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa

12 LÄHETTÄJÄ: PUTKILAHDEN KYLÄLEHTI VESPUOLENTIE 1977 B PUTKILAHTI, FINLAND kirjat paperit askartelu lahjatavarat Päijänteen Kirja Eija Kankainen Isämatintie 1, Korpilahti puh , LM-SÄHKÖ Korpilahdentie Pappinen sähköasennukset teleasennukset sähkösuunnittelu HPN-Pelti rakennuspeltityöt ammattitaidolla Postiosoite: Honkalanmutka 2 B Korpilahti Referensikohde Putkilahdessa: Koulupuiston uusi katto (2004) KORPILAHDEN APTEEKKI PARTURI-KAMPAAMO ovi & aikku JENNA: NOORA: HEIDI: MARTINPOLKU 13C KORPILAHTI MYÖS RAKENNEKYNNET! LUHANGAN SIVUAPTEEKKI p. (014) Avoinna: ma - pe 9-17 la 9-13 p. (014) Avoinna: ma - pe Puoti avoinna ma to , pe , la päivittäistavarat kahvio bensiini 95E, polttoöljy rauta ja maatalous valokopio- ja nettipalvelu WWW. VIRRANPUOTI. FI PUHELIMET: VIRRAN PUOTI, VESPUOLENTIE 1950 B, PUTKILAHTI

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA:

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: Kuva 1. Selänpohjan Matkailukeskus tarjosi puitteet 10.8. aamupäivän esitelmille ja keskusteluille. HUMALAJÄRVEN TILALLA 10.8.: Kuva 2. Humalajärven emäntä ja isäntä

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, runsaasti vesistöjä ja luontopolkuja vaihtelevassa maastossa.

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Alla kuitenkin kuva joka antaa sinulle käsityksen hankkeen laajuudesta. Nähtävästi Ylen Spotlight on kiinnostunut asiasta.

Alla kuitenkin kuva joka antaa sinulle käsityksen hankkeen laajuudesta. Nähtävästi Ylen Spotlight on kiinnostunut asiasta. Mäkinen Seppo Lähettäjä: Lähetetty: Vastaanottaja: Aihe: 4. huhtikuuta 2016 17:36 Mäkinen Seppo Fwd: Motocross banan i Hei, En ole kuullut teiltä mitään uutta miten Kirkkonummi suhtautuu motocrossratahankkeeseen

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika: Keskiviikko 3.6.2015 klo 19.00 Paikka: Paikalla: Tinametsä 5, Espoo Seuran jäsenet: Päivi Leinonen Leea Sokura Seppo Fagerlund Tuomo Hynninen 1) Kokouksen avaus Seuran

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08) LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot