Sisällysluettelo 2/2009: 3 Puheenjohtajalta. 4 Linnaisten kartanoasiaa. 6 Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksestä. 10 Linnaisten metsä (Esite, 4.7.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo 2/2009: 3 Puheenjohtajalta. 4 Linnaisten kartanoasiaa. 6 Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksestä. 10 Linnaisten metsä (Esite, 4.7."

Transkriptio

1 2/2009

2 Sisällysluettelo 2/2009: LINNAISTEN OMAKOTIYHDISTYS RY 3 Puheenjohtajalta SUOMEN OMAKOTILIITTO RY:N JÄSEN 4 Linnaisten kartanoasiaa 6 Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksestä 10 Linnaisten metsä (Esite, ) 12 Luottamustoimia vuonna Savusauna Pitkäjärven rannalla 14 Maalämpöasiaa 18 Linnaisten uudet asukkaat 19 Kodin turvapaleluista 20 Respetejä 21 Ilmoitustaulu 22 Hallitusluettelo Linnaisten Ääni on sitoutumaton Linnaisten Omakotiyhdistyksen jäsenten tiedoituslehti. Painos: 270 kpl Irtonumero: á 3,50 Päätoimittaja: Otto Kärkkäinen Aisatie 28 A (toim. os.), Toimituskunta: Teittinen Tarja Teittinen Pertti Blom Sirpa Taitto ja kuvien käsittely: Elisa Teittinen VANTAAN OMAKOTIYHDISTYSTEN KESKUSJÄRJESTÖ (VOK) RY:N JÄSEN Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 50 ½ sivu 30 1/4 sivu 20 1/8 sivu 16 ISSN: Linnaisten Ääni 43. vuosikerta Kannen sisä- ja ulkopuolen kuvat: Pertti Teittinen Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa Painopaikka: Picaset Oy, Helsinki Linnaisten ääni 2/2009

3 Puheenjohtajalta Otto Kärkkäinen nkohan käärmeitä luikerrellut lintukotoomme eli Linnaisiin. - Ainakin perusturvallisuutemme on järkkynyt, Okoska omaisuutemme ei olekaan enää turvassa. Poliisin mukaan on kuluneen vuoden aikana pariin taloon murtauduttu. Aikaisemmin tilastot ovat olleet lähes puhtaat. Aivan lähiaikoina on korviini kantautunut huomioita hiippareista, jotka yrittelevät tai mitä ilmeisemmin suunnittelevat murtautumista koteihimme Olemme aikaisemmin kuvitelleet, että murtomies hiipii taloon yönpimeydessä sorkkarauta kädessä, mutta nämä nykyajan veijarit näyttävät siirtyneenkin päivätöihin. Olisiko työaikasäännöt silläkin alalla tiukentuneet. Tänä päivänä murtomiehet ovat yhä enemmän ammattimaisempia ja röyhkeämpiä. Kun he havaitsevat mökin hetkenkään asumattomaksi, he kävelevät sisään, nappaavat arvokkaimmat tavarat mukaan ja häipyvät. Voidaanpa joskus tyhjentää koko huushollikin, mutta se on työläämpää ja saaliin rahaksi vaihto hankalampaa. Eipä kuluneesta sohvasta paljon saa. Keskimääräinen saalis on parin tuhannen euron suuruinen, mutta tuho asunnossa moninkertainen. Saatikka sitten mielipaha, jota ei rahassa voi mitata. Tällaiseksi tämä maailmanmeno vaan on muuttunut, mutta ei meidän kannata linnoittautua, vaan porskutellaan eteenpäin, mutta hieman valppaampina. Syyskokouksessa valitsimme hallituksen vuodelle Merkittävin asia oli, että puheenjohtaja vaihtuu. Toimittuani nuijan varressa viisi vuotta, siirryn rivimieheksi eli varsinaiseksi hallituksen jäseneksi. Tässä asemassa jatkan yhdistyksemme puuhissa yhtä innokkasti kuin tähänkin asti. Uudeksi puheenjohtajaksi valitsimme Jukka Mäkisen. Hän on toiminut hallituksessamme vuosia, joten olen varma, että hän on loistava kippari "laivaamme". Onnea Jukalle uudessa tehtävässä. On ollut hienoa toimia yhdistyksemme puheenjohtajana. Olen oppinut tuntemaan varsinkin hallituksissa toimivat ihmiset, mutta olen saanut tutustua myös lukuisiin kyläläisiini sekä naapurikylien väkeen. Kiitos kaikille yhteistyöstä! Hyvää Joulua Otto Kärkkäinen Olemmeko nyt sitten näitten hämärämiesten armoilla, vai voimmeko tehdä asialle mitään? Kyllä voimme. Ensinnäkään ei olla omaisuutemme suhteen huolettomia, vaan varaudutaan mahdollisiin yllätyksiin. Esim. seuraavanlaisista konsteista voisi olla apua: - Hommataan kotiin asialliset lukitussysteemit. - Pidetään tavarat lukittuna tai lukitussa tilassa. - Merkataan tavarat ja luetteloidaan, jolloin vahingon sattuessa on paremmat mahdollisuudet saada ne takaisin. - Pidetään naapurit ajan tasalle toimistamme ja poissaoloistamme, jolloin heidän on helpompi puuttua, jos jotakin epänormaalia tapahtuu. - Tarkkaillaan ympäristöä ja varoitetaan naapureita, jos hiippareita epäillään olevan liikkeellä. Useampi silmäpari havainnoi enemmän kuin yksi. - On myös saatavana monipuolisia valvontajärjestelmiä, jotka voivat jopa pelkällä olemassaolollaan karkottaa arimmat yrittäjät. Linnaisten ääni 2/2009 3

4 Linnaisten kartanon maille nousi vanha viljamakasiini Teksti ja kuvat: Juhani Lipsanen aumalla, Vanha-Lahden säterirusthollin mailla sijainnut vanha viljamakasiini siirrettiin keväällä 2009 Linnaisten Rkartanon alueelle. Vilja-aitta oli lapsuudenmaisemaani, isoisäni vuonna 1918 ostaman Vanha-Lahden suurkartanon rakennuksia. Rauman kaupungin laajenemissuunnitelmat johtivat siihen, että halusin turvata historiallisesti merkittävän vilja-aitan säilymisen. Aitta on tyypiltään länsisuomalainen kaksikerrosaitta. Rakennuksen tarkka ikä ei ole tiedossani, mutta rakennustyypin, koon ja nurkkasalvosten yksityiskohtien perusteella arvioin sen olevan viimeistään luvun alkupuolelta. Aitta on aikoinaan tehty suurella huolella ja tinkimättömällä ammattitaidolla. Aitan hirsien tasainen piilutus, varmalla otteella tehdyt nurkkasalvokset, katon vankat kannatinrakenteet, sahan koskematta tehdyt lankut, kirveellä veistetyt vaarnat ja muut rakennusosat ovat näyttönä muinaisten ammattimiesten verrattomista kädentaidoista ja yksityiskohtiin saakka ulottuvasta huolesta. Totean tässä toisinaan pohtineeni, miten taannoin kansan miehet saattoivatkaan hallita rakennusten mittasuhteet ja maisemaan sijoittumisen harmonian, tekotavat ja värimaailman niin täydellisesti. Aitta purettiin touko-kesäkuun vaihteessa 2009, hirret ja lankut lastattiin tukkirekkaan ja kuljetettiin Linnaisiin. Suuret meistetyt peruskivet ja porraskivi tulivat lastin mukana. Sotien välillä oli aitan pärekatto korvattu betonitiilikatolla, kuten niin monen hirsitalon kohdalla tehtiin. Betonitiilikatto, vaikka ulkonäkösyistä olisikin hyväksyttävissä, on raskas ja talvisin lumi lisää katon kuormaa. Tiilet jäivätkin Raumalle. Linnaisten kartanolla pystytin aitan paikkaan, joka jo oli pitkään ollut valmiiksi katsottuna: Smedjebackenin mäki kartanon maitten halki kulkevan Vanhan Kuninkaantien (nyk. Ainontie) varressa oli kuin luotu vilja-aitan paikaksi. Rakennus avautuu ikiaikaisille peltoaukeille ja sulautuu Linnaisten kartanon muuhun rakennuskantaan erityisen hyvin. Yhdessä muitten punamullattujen rakennusten kanssa se muodostaa eräänlaisen portin tultaessa muinaiseen Helsingin emäpitäjään (nyk. Vantaa) Espoon suunnasta. Moni ohikulkija onkin todennut että "aitta sopii mäelle ikään kuin se olisi ollut siinä aina". Moni kysyi, "mihin tarkoitukseen rakennusta tullaan käyttämään". Vähän kysyjästä riippuen olen vastannut: "siirrolla ja uudelleen pystyttämisellä on ympäristöesteettinen, vanhaa rakennuskantaa ja - tapoja säilyttävä ja suojeleva tarkoitus. Tavoitteena on myös Linnaisten kartanomiljöön historiallisen ilmeen vaaliminen". Aitan peruskivet laskettiin suoraan kalliolle. Hirret ja lankut puhdistettiin juuriharjalla. Sepän takomat naulat poistettiin lankuista ja oikaistiin omassa pajassa alasimen päällä uudelleen käytettäviksi 4 Linnaisten ääni 2/2009

5 pystyttämisessä. Vain katon aluslaudoituksen teossa käytettiin uutta puutavaraa ja nauloja. Aitan katto oli vuosikymmenten aikana vuotanut vain vähän, niinpä lahovikojen paikkaamista oli odottamaani vähemmän. Oviseinän lahovian korjasin käyttämällä vanhoja hirsiä, joita oli jäänyt yli vuosien aikana Ainontien alkupäästä purattamani, samalle mäelle siirretyn ja pystytetyn Gållaksen tilan päärakennuksen siirtourakan yhteydessä. Poistin lahovikaisen puun, oikaisin paikattavat kohdat piilukirveellä, tervasin vuollut pinnat ja kiinnitin huolella paikkuuhirret puutapeilla ja tervalla korjattavaan hirteen. Miilutervan olin tuonut mukanani retkiltäni Vienan Karjalan runomaille. Viisi ensimmäistä hirsivarvia saatiin nostettua ylös miesvoimin. Siitä ylöspäin aitta nousi tukkiauton nosturilla. Hirret tapitettiin huolella, jotta aitta pysyisi ryhdissään uudessa paikassaan ainakin seuraavat parisataa vuotta. Hirret maalattiin paikan päällä keitetyllä punamultamaalilla. Ovi, toisen kerroksen luukku ja katon tuulilaudat siveltiin miilutervalla, johon olin sekoittanut pellavaöljyvernissaa ja sävyn syventämiseksi hieman punamultaa ja kimröökiä. Lopputulosta arvioitaessa ei voi muuta kuin antaa arvoa menneitten sukupolvien tyylitajulle, mittasuhteitten hallinnalle, sukupolvia vanhojen perinteisten tekotapojen ja ratkaisujen kestävyydelle ja käytännöllisyydelle. Linnaisten kartanon Smedjebackenin mäki on nyt valmis. Kirjoittaja varatuomari, ekonomi Juhani Lipsanen on Linnaisten kartanon omistaja vuodesta 1998 Linnaisten ääni 2/2009 5

6 Helsingin vahingollisia vieraskasvilajeja ja niiden torjuminen Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. - Elokuu 2009 Vieraslajeista Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsas 600 vierasta lajia, joista monet uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Vieraat lajit haittaavat alkuperäisiä lajeja saalistamalla niitä sekä kilpailemalla ja risteytymällä niiden kanssa. Tulokkaat ovat myös aiheuttaneet tauteja sekä muuttaneet elinympäristöjen rakennetta. Esimerkiksi amerikkalainen minkki tuhoaa vesilintujen pesiä saaristoissa ja lintuvesillä. Rapurutto hävitti 1900-luvun alussa ravut parhaista pyyntivesistä. Jättiputket, jättipalsami, lupiinit ja kurtturuusu aiheuttavat suuria vahinkoja monilla alueilla. Suurin osa vieraslajeista on kasveja Pohjoismaisen ministerineuvoston mukaan (Introduced species in the Nordic countries, 2000) Suomeen on kotiutunut 21 mereistä lajia, 24 sisävesissä elävää ja 593 maalla elävää lajia. Viimeksi mainituista suurin osa on kasvilajeja. Kasvitulokkaita ovat muun muassa jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu. Eräät puutarhan koristekasveiksi tuoduista lajeista voivat karata luontoon ja niitä tulisi siksi välttää. Hoida puutarhajätteesi oikein, laita ne kompostiin! Puutarhajätettä ei saa viedä luontoon, vaikka se onkin biologisesti hajoavaa. Jätteen seassa kulkeutuvat puutarhakasvien siemenet, juurakot, juurenkappaleet ja varret jatkavat elämäänsä ja pystyvät leviämään uusille kasvupaikoille. Monet haitallisista vierasperäisistä kasvilajeista ovat karanneet puutarhasta juuri kottikärryillä. Puutarhajäte on suositeltavaa hävittää kompostoimalla, hakettamalla tai käsittelemällä se muuten syntypaikassaan eli puutarhassa. Tämä säästää paitsi luontoa, myös puutarhurin kukkaroa pienentämällä jätteen kuljetuskustannuksia sekä jätemaksuja. Juurakoista tai versoista leviävät kasvit voi tappaa kuivattamalla ne auringossa ennen kompostiin laittoa. Siemenistä lisääntyvät kasvit voi pyrkiä kompostoimaan ennen siementen kypsymistä. Monilla kasveilla siemenet kuitenkin jatkavat kypsymistään katkaistussakin varressa. Vierasperäisiä lajeja ei saa levittää Luonnonsuojelulaki (LSL 43 ) kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta.vierasta alkuperää olevien lajien tilalla tulisi mieluummin suosia kotimaisia kasveja. Tietoa ja ideoita luonnonkasvien käyttöön puutarhassa: Alanko, P. 1998: Luonnonkasvit puutarhassa. Tammi. 208 s. Helsinki elsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) ottaa vahingollisten vieraskasvilajien torjunnan vakavasti, ja on Hjärjestänyt jo useana kesänä jättipalsamin kitkentätalkoita Lauttasaaressa. Helsingissä vieraslajien torjunta kuuluu kaupungin rakennusviraston tehtäviin. Vieraskasvilajit leviävät kuitenkin niin tehokkaasti, etteivät viraston resurssit riitä millään vieraslajien 6 Linnaisten ääni 2/2009 torjuntaan koko kaupungin alueella. Helsy haluaa kannustaa kaupunkilaisia olemaan vieraslajien torjunnassa oma-aloitteisia, ja järjestämään tarvittaessa torjuntatalkoita. Apua talkoiden järjestämiseen kannattaa kysyä esimerkiksi alueen asukasyhdistyksistä, partiolaisilta, marttayhdistyksestä ym. Rakennusvirastolle kannattaa ilmoittaa talkoiden järjestämisestä ja pyytää toimittamaan paikalle siirtolavan kasvijätteiden poiskuljetusta varten. Seuraavaksi esitellään neljä kenties ongelmallisinta vieraskasvilajia ja kerrotaan niiden torjunnasta. Teksti on peräisin Suomen ympäristökeskuksen internet-sivuilta: JÄTTIPALSAMI (Impatiens glandulifera) saapui Suomeen luvun lopulla. Vuosien varrella jättipalsamia on tuotu puutarhakasviksi monesta eri maasta ja nykyään sitä tapaa laajalti myös luonnossa. Suomessa esiintyy jättipalsamin (Impatiens glandulifera Royle) lisäksi useita muita palsamikasvien (Balsaminaceae) heimoon kuuluvia lajeja. Alkuperäisenä esiintyvä lehtopalsami (Impatiens noli-tangere L.) on rauhoitettu Oulun ja Lapin lääneissä. Muut Suomessa esiintyvät palsamit, rikkapalsami (Impatiens parviflora DC.) sekä harvinainen lännenpalsami (Impatiens capensis Meerb.) ovat Suomeen tuotuja puutarhakarkulaisia. Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Kasvilla on suuret, jopa 40 mm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia, "rentunruusun" värisiä. Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, ja se repeää kypsänä herkästi sinkoen siemenet lähiympäristöön. Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsami ei siedä kuivuutta ja se kasvaa huonosti karuilla kasvupaikoilla. Jättipalsamin alkuperä Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristo-alueilta Intiasta, jossa sitä tavataan metrin korkeudelta aina puurajalle noin metriin saakka. Vuoristoalueilla jättipalsami esiintyy jokien ja purojen varsilla ja laidunmailla. Suomessa jättipalsami kasvaa usein asutuksen läheisyydessä, koska se on yleensä alun perin tuotu koristeeksi ja mehiläiskasviksi puutarhoihin. Se on levinnyt ihmisten avustuksella eripuolille maata jo Perä-Pohjolaa ja Koillismaata myöten. Pihoilta se kulkeutuu edelleen sopiviin kasvupaikkoihin, mm. tunkioille,

7 rannoille, ruovikoihin ja pellonlaiteille. Se leviää erityisen helposti joki- ja puronvarsia myöten. Jättipalsamin leviäminen ja esiintymät Laji uudistuu vain siementen avulla. Sen siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän, kun kasvin kodat ovat kypsät. Siemenet eivät kellu vedessä vaan ne uppoavat pohjaan. Siemenet leviävät uusille kasvupaikoille ihmisten, kasvinosien siirron tai eläinten välityksellä. Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle. Jättipalsamiesiintymiä tavataan rehevissä elinympäristöissä, merenja järven rannoilla, ruovikoissa, puro- ja jokivarsissa, tervaleppämetsissä. Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä, yksi yksilö voi muodostaa jopa 800 siementä. Jättipalsamin kasvustojen hävittämien Siemenet ovat kuitenkin lyhytikäisiä, ja suurin osa niistä itää heti seuraavana vuonna. Koska jättipalsami uudistuu vain siemenistä, perustuu kasvustojenkin hävittäminen siihen, että uusia siemeniä ei päästetä muodostumaan. Pienet (muutamien neliömetrien laajuiset) jättipalsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Kitkemisen teho voidaan varmistaa seuraavana vuonna. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviää kasvi paikalta hyvinkin nopeasti. Kasvin pienet siemenet kulkeutuvat helposti mullan ja kenkien mukana uusille kasvupaikoille, joten siemeniä sisältäviä kasvinosia kannattaa käsitellä varoen. Laajat (aarien kokoiset) kasvustot ovat ongelmallisempia. Niiden hävittämistä kannattaa kokeilla niittämällä kasvit mahdollisimman alhaalta. Niiton jälkeen tulisi varmistaa, ettei paikalle jää pienikokoisia kukkivia yksilöitä. Laajojen esiintymien hävittämisestä on niukasti kokemuksia, ja vastaanotamme mielellämme tietoja sekä onnistuneista että epäonnistuneista yrityksistä. Kokemusten karttuessa myös hävittämisohjeita voidaan täsmentää. Jättipalsamin ja muiden kasvien torjunnassa kannattaa olla varovainen, etenkin jos tietää olevansa allerginen. Miten sinun tulisi toimia? Ota yhteyttä Helsingin kaupungin rakennusvirastoon ja ilmoita jättipalsamiesiintymän koko ja sijainti. Halutessasi voit myös järjestää omatoimisesti kitkentätalkoot, jolloin kannattaa kysellä rakennusvirastolta siirtolavaa ja muita tarvikkeita lainaksi talkooporukalle. Rakennusviraston yhteystiedot löydät tämän vihkosen takakannesta. JÄTTIPUTKET ovat uusia tulokkaita Suomen luonnossa. Niiden leviäminen on estettävä, ja ne tulee poistaa luonnosta, koska ne uhkaavat kotimaisia eläimiä ja kasveja. Lisäksi ne erittävät kasvinestettä, joka on vahingollista ihmiselle. Suomessa esiintyy useita jättiputkilajeja mm. kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) sekä persianjättiputki (Heracleum persicum). Jättiputket ovat kotoisin Kaukasiasta, ja ne tuotiin alunperin Suomeen puutarhakasveiksi. Jättiputket kuuluvut sarjakukkaisiin kasveihin (Apiaceae), kuten koiranputki, karhunputki, väinönputki, tavallinen ukonputki, porkkana ja palsternakka. Kaikilla sarjakukkaisilla lajeilla on samantapainen kukinto ja paalujuuri. Jättiputkien ominaisuuksista Jättiputket ovat suuria ja erittäin kilpailukykyisiä, ja niitä esiintyy useissa elinympäristöissä kuten pelloilla, metsissä ja rannoilla. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja kasvustoja, "jättiputkimetsiä", jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja alkuperäisen eläimistön. Jättiputkia esiintyy useissa maissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jättiputkien torjuntaan käytetään vuosittain paljon voimavaroja. Skotlannissa jättiputket ovat levinneet jokien varsille vaikeuttaen kalastusta. Vesistön varrella sijaitsevan jättiputkiesiintymän suhteen täytyy olla varovainen, koska jättiputken siemenet leviävät veden mukana uusille kasvupaikoille. Jättiputkien hävittämistä vaikeuttaa niiden suuri siementuotanto ja leviämiskyky sekä kasvin erittämä ihovaurioita aiheuttava kasvineste. Jättiputkien siemenet säilyttävät itävyytensä usean vuoden. Ne muodostavat maahan ns. siemenpankin, josta putkahtaa esiin uusia yksilöitä vielä useiden vuosien jälkeen. Älä vainoa suomalaisia putkikasveja! Luonnostamme löytyy myös aivan kotimaisia suuria ukonputkia: - etelänukonputki (Heracleum spondylium) - idänukonputki (Heracleum sibiricum) - karhunputki (Angelica sylvestris) - väinönputki (Angelica archangelica) Näitä kotimaisia lajeja ei pidä sekoittaa jättiputkiin, eikä niitä tarvitse tai ole syytä hävittää. Väinönputki on rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella. Ellet varmasti pysty erottamaan näitä lajeja, on syytä kysyä tunnistusapua. Miten sinun tulisi toimia? Ota yhteyttä Helsingin kaupungin rakennusvirastoon ja ilmoita jättiputkiesiintymän koko ja sijainti. Älä ryhdy kitkentätoimiin itse ilman asianmukaisia suojavarusteita ja riittävää asiantuntemusta. Varsinkin suuremmat kasvustot on parasta jättää työhön erikoistuneille ammattilaisille. Rakennusviraston yhteystiedot löydät tämän vihkosen takakannesta. KURTTURUUSU (Rosa rugosa Thunb. ex Murray) on alun perin Koillis-Aasiasta kotoisin oleva laji, joka yleistyi Euroopassa Linnaisten ääni 2/2009 7

8 juurakkoa, joka pyritään kaivamaan kokonaan pois maasta. Hiekkamaasta juurakko irtoaa suhteellisen helposti, kivikossa työskentely on työläämpää. Myrkyllisen jättiputken lehti luvulla koristekasvi-istutusten myötä. Alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Tyynen valtameren äärellä se elää hiekkaisilla ja soraisilla merenrannoilla. Suomessa kurtturuusu alkoi levitä 1900-luvun alkupuolella, ensin hitaasti ja sitten jalansijaa saavutettuaan yhä nopeammin. Leviämistä edesauttoivat suolaa sietävän lajin massaistutukset teiden varsille ja erityisesti moottoriteiden keskikaistoille. Luonnossa kasvi löysi nopeasti soveliasta elinympäristöä merenrantahietikoilta ja saariston somerikoilta. Kurtturuusu jatkaa voimakasta leviämistään saaristossa ja merenrannoilla. Etelärannikon lisäksi laji leviää jo Oulun korkeudella. Hiekkarannalle asetuttuaan se pystyy levittäytymään läpitunkemattomiksi tiheiköiksi ja syrjäyttämään täysin alkuperäisen merenrantalajiston. Näin kasvaessaan se on merkittävä haitta myös rantojen virkistyskäytölle. Pahimmillaan kasvustot ovat jopa hehtaarien laajuisia. Kurtturuusu leviää hallitsemattomasti myös teiden varsilla. Se leviää paikallisesti tehokkaan juurivesomisen ansiosta. Uusille kasvupaikoille se leviää ilmeisesti pääasiassa lintujen mukana. Sekä kiulukat että siemenet myös kelluvat vedessä ja voivat siten ajelehtia veden mukana uusille paikoille. Muista ruusuista poiketen kurtturuusu on erittäin hyvin sopeutunut vesilevintään. Tunnistaminen Kurtturuusu on 0,51,5 metriä korkeaksi kasvava pensas, joka muodostaa runsaasti juurivesoja. Sen kasvustot levittäytyvät juurivesojen avulla niin laajalle kuin maaperän laatu antaa myöten. Oksat ovat tiheäpiikkisiä. Piikit ovat erikokoisia ja suoria. Ruusun lehdet ovat pinnaltaan uurteisia lehtien kurttuisuudesta johtuu kasvin nimikin. Kukat ovat kookkaita, voimakkaan vaaleanpunaisia tai joskus valkoisia. Kurtturuusun kiulukat ovat keskeltä litistyneitä, nauriinmuotoisia. Saariston alkuperäiseen ruusulajistoon kuuluvalla orjanruusulla (Rosa dumalis) piikkejä on selvästi vähemmän ja ne ovat muodoltaan käyriä. Orjanruusun kukat ovat väriltään hennon vaaleanpunaisia ja kiulukat muodoltaan pitkänomaisia. Orjanruusu kasvaa jopa 24 m korkeina yksittäispensaina eikä muodosta laajoja, matalia kasvustoja kurtturuusun tapaan. Kurtturuusun torjunta Kurtturuusun torjunta vaatii aikaa ja sitkeyttä. Se on helpointa pensaiden ollessa vielä pieniä. Pienimmät taimet kiskoo helposti käsin. Kookkaampiin yksilöihin tarvitaan jo tukevien hanskojen lisäksi työkaluja. Ensin pensas leikataan esim. oksasaksilla tai raivaussahalla tyveä myöten alas. Sen jälkeen päästään käsittelemään 8 Linnaisten ääni 2/2009 Kotimaisen karhunputken lehti Piikkisen kasvin kanssa taistellessa on paljas iho syytä suojata kunnolla. Kurtturuusun hävittäminen ei yleensä onnistu kerralla. Maan sisään voi jäädä juurakon kappaleita, joista uudet pensaat saavat alkunsa. Tämän vuoksi käsiteltävällä kasvupaikalla tulee tehdä jälkihoitoa tulevinakin vuosina, kunnes laji on varmasti saatu hävitettyä. Laajalle levinneiden, yhtenäisten kurtturuusukasvustojen hävittäminen on haastava tehtävä. Työ on lienee helpointa tehdä koneellisesti pienen traktorin avulla. Näin menetellen on toimittu esimerkiksi Hangon Kolavikenin rannalla melko hyvin tuloksin. Myös koneellinen poistaminen vaatii huolellista jälkihoitoa ja seurantaa, koska juurakon kappaleita jää aina maahan. Kurtturuusun osalla ei Suomessa ole tiettävästi kokeiltu torjunta-aineiden käyttöä, mutta vaikeissa kohteissa se voisi olla mahdollinen torjuntakeino. Kemiallisia torjunta-aineita käytettäessä tulee valmistajan antamia käyttöohjeita noudattaa huolellisesti. Miten sinun tulisi toimia? Ota yhteyttä kaupungin rakennusvirastoon, ja ilmoita kurtturuusuesiintymän koko ja sijainti. Halutessasi voit myös järjestää omatoimisesti kitkentätalkoot, jolloin kannattaa kysellä rakennusvirastolta siirtolavaa ja muita tarvikkeita lainaksi talkooporukalle. Rakennusviraston yhteystiedot löydät tämän vihkosen takakannesta. LUPIINI Komealupiini (Lupinus polyphyllus Lindl.) ei juuri esittelyjä kaipaa. Hernekasveihin kuuluva korea kasvi värjää kesäkuussa pientareet sinisen, punaisen, valkoisen ja violetin kirjaviksi kukkameriksi herättäen intohimoja puolesta ja vastaan. Komealupiinin alkuperä Kaikki Suomessa esiintyvät lupiinit ovat vieraslajeja. Komealupiini tuotiin Pohjois-Amerikasta koriste- ja rehukasviksi Eurooppaan 1800-luvun alkupuolella. Suomessa sitä on käytetty lähinnä koristekasvina. Helposti siemenistä lisättävää kasvia on levitetty ahkerasti puutarhoihin ja mökeille, joista se on edelleen karkaillut pitkin tienvarsia lisääntyen räjähdysmäisesti. Lupiinin voittokulkua on mahdoton enää kokonaan pysäyttää, mutta sen leviämisen hillitsemiselle on hyvät perusteet. Pitkään ajateltiin, että lupiini pysyy tienpientareilla ja pihoissa eikä kykenisi leviämään luontoon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Merkkejä luontoon levittäytymisestä on havaittu jo vuosia sitten eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö laji leviäisi myös niityille ja lehtoihin, jos niin annetaan tapahtua. Esimerkiksi Lappeenrannan Pappilanniemen lehdossa lupiini ryöhähti kymmenessä vuodessa muutamasta yksilöstä satoihin (Saarinen 1992). Lajia on havaittu myös useilta uhanalaisten niittykasvien kasvupaikoilta. Leviäminen tienvarsillakaan ei ole ongelmatonta. Perinteiseen maatalouteen kuuluneiden niitto- ja laidunnustapojen loppumisen myötä lukuisat niittyjen ja laitumien kasvit ja hyönteiset ovat tulleet uhanalaisiksi. Huomattava osa niistä on löytänyt turvapaikan avoimilta, kuivilta ja niukkaravinteisilta tienvarsikedoilta. Lisäksi lupiini sitoo typpeä ilmasta rehevöittäen kasvupaikkaa. Ravinteikkaalla kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten

9 niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään pientareilta. Kumpaa katselemme mieluummin: hetken kukoistavaa luonnollemme vierasta lupiinia vai kissankellojen, mataroiden, päivänkakkaroiden ja hanhikkien kirjomaa tuoksuvaa piennarta? Lupiinin torjunta Kuten muidenkin hankalien vieraslajien, myös lupiinin hävittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Lajia voi olla vaikea saada kokonaan hävitettyä kasvupaikalta, mutta sen leviämisen estäminen on ensimmäinen askel. Katkaisemalla kukinnot ennen siementen kypsymistä voidaan jo hillitä kasvin kulkua uusille paikoille. Monivuotisella lupiinilla on pystyjuurakko, eikä se onneksi leviä kasvullisesti rönsyjen avulla. Silloin kun lupiineja on vielä vähän, kannattaa nähdä vaivaa ja kaivaa ne juurineen ylös maasta. Laajalle levinneitä lupiinikasvustoja voi kurittaa niittämällä. Niittojäte tulee aina korjata pois kasvualustan liiallisen rehevöitymisen välttämiseksi. Torjuntatyötä on jatkettava useiden vuosien ajan, sillä maaperän siemenvarastosta itää uusia lupiininalkuja vuosienkin jälkeen. Miten sinun kannattaa toimia? Ota yhteyttä kaupungin rakennusvirastoon, ja ilmoita komealupiini esiintymän koko ja sijainti. Halutessasi voit myös järjestää omatoimisesti kitkentätalkoot, jolloin kannattaa kysellä rakennusvirastolta siirtolavaa ja muita tarvikkeita lainaksi talkooporukalle. Rakennusviraston yhteystiedot löydät tämän vihkosen takakannesta. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. (Helsy) on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin sekä Natur och Miljön paikallisyhdistys Helsingissä. Helsy on pääkaupunkiseudun ja Suomen suurin paikallisyhdistys yli 4000 jäsenellään. Helsy toimii alkuperäisluonnon monimuotoisuuden ja ekologisen kestävyyden säilyttämiseksi sekä elinympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi Helsingissä ja kaupungin omistamilla alueilla. Yhdistys tuottaa tietoa ympäristöstä ja luonnosta sekä kuntalaisille että viranomaisille. Liittymällä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi, helsinkiläisestä tulee automaattisesti Helsyn jäsen. Vuonna 2009 Suomen luonnonsuojeluliiton perusjäsenmaksu on 28 euroa. Lisätietoa jäseneksi liittymisestä saat osoitteesta tai Helsyn kotisivuilta: Lähteet: Suomen ympäristökeskuksen www-sivut, Vieraslajit: Luonnontieteellisen museon Hatikka-tietokantaan voit ilmoittaa havaintosi levinneistä vieraslajeista: Helsingissä vieraslajien torjunta kuuluu Rakennusvirastolle. Rakennusviraston asiakaspalvelu kerää havainnot ja torjuntapyynnöt ja välittävät ne eteenpäin kunkin alueen piiripuutarhureille. Piiripuutarhurit tekevät tapauskohtaisesti päätökset torjuntatoimenpiteistä. Helsy muistuttaa: Kaupunkiluonnon hyvinvointi on asukkaidensa oikeus! Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Kotkankatu Helsinki puh , s-posti: Rakennusviraston asiakaspalvelu Avoinna arkisin klo (ma klo , pe klo 9-15). Käyntiosoite: Pohjoinen Makasiinikatu 9 Postiosoite: PL 1508, Helsingin kaupunki Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: MYYNTI ASENNUS KORJAUKSET & HUOLTO Poltinhuollot ja korjaukset LVIS-työt Kattila huonesaneeraukset Maalämpö Lämpöpumput Lämminvesivaraajat Huoltopäivystys Lämmityskattilat R Lämmityksen Tähtitiimi Linnaisten ääni 2/2009 9

10 (Esite, )

11

12 Luottamustoimia vuonna 2009 Timo Uppala " Meille länsi-vantaalaisille luulisi myös osan palveluista löytyvän lähempää kuin Tikkurilasta." usi työpaikka Vantaan valtuustossa ja uudet 67 työkaveria (ja lisäksi tietysti virkamiehet). Uudet toimintatavat ja Uennen kaikkea materiaalit uudella virkamieskielellä. Uudet mittakaavat "firman" tuloja ja menoja miettiessä. Tässä kiteytettynä valtuustokauden ensimmäiset 9 kuukautta. Aika on mennyt nopeasti valtuustossa ja vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnassa. Ennen ei tullut käytyä Tikkurilassa oikeastaan koskaan, nyt ajan sinne n. kolme kertaa kuukaudessa Kehä III:sen "sujuvassa" liikennevirrassa. Muutama puhe on tullut pidettyä pömpelistä, aina silloin kun on ollut ainakin omasta mielestä painavaa sanottavaa. Normaaliin työelämään ja kaveripiiriin verrattuna poliittinen peli on erikoinen kokemus. Esimerkkinä ruokalakeskustelussa käyty keskustelu erään toisen puolueen valtuutetun kanssa - oli täysin samaa mieltä asiasta kanssani. Valtuustosalissa tämä valtuutettu kuitenkin äänesti ryhmänsä mukana tismalleen toisin päin, nyökkäsi minulle ja hymyili. Ja toinen esimerkki: vapaa-ajan lautakunnassa esitin luopumista poliittisten nuorisojärjestöjen tuesta (muuten yli ). Meitä on kaksi perussuomalaista lautakunnassa. Hävisimme äänestyksen niukin naukin Kokouksen jälkeen eräs lautakunnan jäsen tuli juttelemaan minulle kahden kesken kärsivän näköisenä kertoen, että olisi äänestänyt esitykseni mukaan, muttei saanut näin tehdä. Ryhmäkuri on demokratian irvikuva. Isoimpia valtuuston päätöksiä on ollut ehdottomasti päätös Vantaan ja Helsingin yhdistymisselvityksen tekemisestä. Muut perussuomalaiset äänestivät selvitystä vastaan, kun itse äänestin puolesta. Perusteluni: asia pitää tutkia puolueettomasti, kaivaa esiin edut ja haitat kummankin kaupungin ja etenkin kuntalaisten puolelta katsottuna. Selvitystuloksessa on oltava mukana mm. esitys uudesta hallintomallista, jossa on osoitettava miten esim. hallinnon päällekkäisyyksiä puretaan. Sieltä on ainakin löydyttävä säästöjä. Meille länsi-vantaalaisille luulisi myös osan palveluista löytyvän lähempää kuin Tikkurilasta. Näiden selvitysten tulosten jälkeen vasta voidaan arvioida kannattaako Helsingin liittyä Vantaaseen. Vai miten se nyt oli. Perussuomalaiset olivat ainoa puolue, jotka eivät allekirjoittaneet Vantaa-sopimusta. Miksi? Teimme oman säästöesityksemme toimialoittain. Olisimme ensin katsoneet mihin sillä päästään ja vasta sen jälkeen lähteneet miedommalle veronkorotuslinjalle (ilman kiinteistöveronkorotusta), mikäli säästöt eivät olisi tepsineet tai lama olisi kyykännyt talouden vielä syvemmälle. Lisäksi Vantaa-sopimus olisi sitonut täysin valtuutettujen toimet valtuustossa, onhan valtuusto kuitenkin kuntalain mukaan kunnan ylin päättävä toimielin. Näin tiukka taloustilanne mikä Vantaalla nyt on, olisi ollut todellinen mäkilähtö voimakkaille hallinnon ja toimintojen tehostamistoimille. Tämä nyt osittain missattiin menemällä siitä yli mistä aita on matalin eli verojen korotuksilla. Vantaalla on paljon toimintoja, jotka eivät ole kunnan päätehtäviä. Vantaa-sopimus onneksi karsii niistä osan ulkoistamalla. Vantaan kaupungilla on työntekijää. Pelkästään lomarahojen pakollisesta vaihtamisesta vapaiksi olisi saatu suoraan n. 9 miljoonan euron säästöt. Ketään ei olisi tarvinnut lomauttaa palkattomasti / irtisanoa. Monissa pienissä yrityksissä ei näinä aikoi-na juuri kysellä, kun lomautuksia tehdään. Vapaa-ajan lautakunnan kokouksessa sen sijaan kuulin, että 2,4% verran tehdään palkantarkistuksia eli suomeksi palkankorotuksia. Toisaalta on muistettava, että kunta-alalla palkat ovat yleensä huonompia kuin yksityispuolella. Mutta silti, joku ei palkankorotusten ajoituksessa nyt oikein rimmaa. Kaikesta huolimatta valtuustotyö on ollut mielenkiintoista ja näinä aikoina etenkin haasteita antavaa. Eri puolueista löytyy hyviä yhteistyökykyisiä tyyppejä. Oppia tulee koko ajan lisää. Kirjaan blogiini kaikki valtuuston ja lautakunnan tapahtumat ja mitä niissä olen esittänyt: Sinne voi kommentoida suoraan. Lisäksi otan mielelläni vastaan kommenttejanne toimistani sekä ehdotuksianne säästöistä ja k e h i t y s i d e o i t a n n e, k u n t a p a a m m e t a i s ä h k ö p o s t i t s e Loppuun linnaislainen huippusuoritus: Koskisen Mikko on taatusti ensimmäinen Linnaisissa asunut NHL-varaus. Onnea Mikolle luunkovaan kisaan pelipaikasta! Ja Koskisen Mikon NHL-kauteen tarvitaan todella kannustusta: Mikkohan on ollut kuulemma sivussa luokkaantumisen vuoksi. terveisin, Timo Uppala, Linnaistentie 25 PARTURI- KAMPAAMO Kaisu Chowdhory Laaksolahdentie 41 Puh Linnaisten ääni 2/2009

13 Savusauna Pitkäjärven rannalla Teksti: Tarja Teittinen haastatteli Tomi Torattia Kuvat: Pertti Teittinen innaislainen kk-kerho sai kutsun Torattien savusaunaan Pitkäjärven Lrannalle. Saunareissu toteutui Torattien saunarakennus sijaitsee Pitkäjärven rannalla niin suojaisessa paikassa, ettei rakennusta näy yläpuolella kulkevalle rantatielle. Savusaunan lisäksi rakennuksessa on myös puilla lämmitettävä kesäsauna (myös sähkökiuas) ja tupakeittiö takkoineen. Terassilta maisemaa ihaillessa ei uskoisi tämän maalaisidyllin sijaitsevan niin lähellä Linnaisia. Saunan on rakennuttanut Reino Hotti vuonna Vähän matkan päässä sijaitseva päätalo valmistui vuonna Reino Hotti oli naisten vaatetehtaan (LH-vaate, Lahtinen-Hotti) omistaja, joka piti rantasaunassa ja talossa aikoinaan paljon juhlia. Päätalossa on lisäksi kaksi saunaa ja aikoinaan myös sisäuima-allas. Reino Hotti oli saunaseuran kunniajäsen. Rantasauna rakennuksen erikoisuus aikoinaan oli, että koko lasisen etuseinän voi halutessaan työntää maiseman edestä pois. Alunperin rakennuksessa oli maakatto ruohoistutuksineen. Savusauna syttyi palamaan syksyllä 2003, kun monta päivää kytenyt pohja pohjoistuulen puhaltaessa sai liekit roihahtamaan. Ohikulkija huomasi tulipalon. Palo johtui rakennusviasta, kiuas oli tehty liian lähelle seinää ja aikojen saatossa muuraus oli päässyt rapistumaan. Onneksi rakennus saatiin pelastettua ja korjaus valmistui jo seuraavan vuonna. Mustuneet hirret uudisti ja saunan korjasi Enontekijältä saapunut taitava piilukirveen käyttäjämestari. Vain mustuneet sisäkatot ja ikkunat jouduttiin kokonaan uusimaan. Saunarakennuksessa on nykyään peltikatto. Rakennus on kelohonkainen ja tiivistyksessä on käytetty pellavarivettä. Rakennuksessa sijaitsevan savusaunan koko on n. 3 m x 3 m ja kiukaan korkeus n. 1 metri. Saunassa on korkea kynnys ja seinillä räppänät eli lakeiset. Saunan pesuhuone on löyly-huoneen ulkopuolella ja sen vieressä on pukuhuone. Toratit lämmittävät savusaunaa n. 3 tuntia, jonka jälkeen sauna saa tunnin verran "juosta". Saunan lauteet ovat sen verran kuumat ja nokiset, että saunassa käytetään laudeliinoja ja peflettejä kylpijöiden suojana. Ennen vanhaan naisväki käytti hygienia syistä ns. "pillunpäreitä" istuinalustoinaan. Päreet olivat noin puolimetrisiä kuusesta vuoltuja ohuita levyjä. Linnaislainen saunaporukka saunoi Torattien mainioissa saunoissa koko lokakuisen lauantaipäivän. Kun miehet olivat savusaunan puolella, naisväki saunoi sillä aikaa toisessa saunassa ja virkistävän uintireissun jälkeen puolia vaihdettiin. Ilman lämpötila oli +10 astetta ja Pitkäjärven vesi + 7 asteista. Lopuksi syötiin eväitä ja paistettiin makkaraa mukavan isäntäparin seurassa, illan jo pimetessä. Linnaisten ääni 2/

14 Maalämpö korvaa Öljylämmityksen tai Sähkölämmityksen: Mitä asioita täytyy ottaa huomioon, kun vaihdat lämmityksen maalämpöön. teksti ja kuvat: Mika Manner aalämpö käy lähes poikkeuksetta rakennukseen, jossa on öljylämmitys tai vesikiertoinen sähkölämmitys. MMaalämpöpumppu toimii suoraan vesikiertoisten pattereiden ja vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa. Maalämpöpumppu lämmittää sekä lämmitysveden että lämpimän käyttöveden. Lämmitysenergian kulutus putoaa tyypillisesti n. 70%. Maalämpöjärjestelmä mitoitetaan talokohtaisesti ja mitoitus perustuu toteutuneeseen lämmitysenergian kulutukseen. Asiantuntija tulee kotiisi, perehtyy toteutuneeseen lämmitysöljyn tai lämmityssähkön kulutukseen ja mitoittaa tietokoneella taloosi juuri oikean kokoisen maalämpöpumpun ja lämpökaivon syvyyden. Lämpimän käyttöveden kulutus otetaan mitoituksessa myös huomioon. Mikäli talossasi on kylpyamme tai poreallas, valitaan suurempi lämpimän käyttöveden varaajatilavuus. Asiantuntija tekee maksuttoman kartoituskäynnin yhteydessä kiinteähintaisen tarjouksen maalämpöjärjestelmän asentamisesta. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että tarjous sisältää kaikki tarvittavat työvaiheet ja kilometrikustannukset, myös vanhan öljykattilan tai yösähkövaraajan purkukustannukset. Merkittävän osan maalämpöjärjestelmän asentamisen kustannuksista kattaa kotitalousvähennys, joka on valtion tarjoama veroetu ympäristömyönteisen lämmitystavan valitsemisesta. Maalämpöjärjestelmän mitoituksen ja tarjouksen hyväksymisen jälkeen pihaan porataan lämpökaivo, jonka syvyys on tyypillisesti metriä. Lämpökaivo voidaan sijoittaa melko vapaasti. Yleensä pyritään siihen, että lämpökaivo olisi mahdollisimman lähellä pannuhuonetta tai teknistä tilaa, jolloin putkien pituus lämpökaivolta pannuhuoneeseen olisi mahdollisimman lyhyt. Lämpökaivo voidaan porata nurmialueelle tai ajotielle. Lämpökaivo ei rajoita pihan käyttöä millään tavalla, koska lämpökaivon kantta ei tarvitse jättää näkyviin. Lämpökaivo on halkaisijaltaan n. 10,5 cm, ja se ei vie pihalta tilaa. Lämpökaivo voidaan sijoittaa helposti myös pienille kaupunkitonteille. Lämpökaivon poraus kestää tyypillisesti yhden päivän. Lämpökaivon porauksessa tärkeää on erillinen pölynsidontakontti, johon kerätään porauksesta syntyvä kivipöly, jolloin piha jää siistiksi. Kannattaa ehdottomasti varmistua siitä, että maalämpöyrityksellä on käytössään uudenaikainen poraus- ja pölynsidontakalusto, jolloin poraustyö käy nopeasti ja lopputulos on siisti. Lämpökaivon porauksen jälkeen lämpökaivoon asennetaan lämmönkeruuputket, jotka viedään suojattuna ja eristettynä lämpökaivolta talon pannuhuoneeseen tai tekniseen tilaan. Vaakavetoa varten kaivetaan n cm syvä oja, jonka urakoitsija täyttää ja tasaa siistiksi. Kun lämpökaivo ja lämmönkeruuputket on asennettu, voidaan vanha lämmitysjärjestelmä purkaa pois ja maalämpöpumppu asentaa öljykattilan tai yösähkövaraajan tilalle. Maalämpöpumppu asennetaan välittömästi purkutöiden jälkeen, jolloin lämmityksen ja lämpimän käyttöveden katkos on tyypillisesti 2-3 päivää. Maalämpöpumppu voidaan asentaa myös talvella, jolloin urakoitsija tuo taloon tarvittavan määrän sähköpattereita lämmittämistä varten. Kannattaa varmistua siitä, että urkaoitsija sitoutuu toteuttamaan purku ja asennustyöt samanaikaisesti, jolloin lämmitys- ja lämpimän käyttöveden katkos on mahdollisimman lyhyt ja projekti ei merkittävästi haittaa asumista. Maalämpöpumpun valinnassa kannattaa olla tarkkana koska se on maalämpöjärjestelmän tärkein osa. Kannattaa valita tunnetun ja 14 Linnaisten ääni 2/2009

15 pitkän kokemuksen omaavan valmistajan laadukas maalämpö-pumppu. Maalämpöpumpuissa on merkittäviä e r o j a ä ä n i t a s o s s a, l ä m m i t y k s e n t e h o k k u u d e s s a, hyötysuhteessa ja kestävyydessä. Jos rakennuksessa on vesikiertoiset patterit, on ehdottoman tärkeää, että m a a l ä m p ö p u m p p u o n s u u n n i t e l t u n i m e n o m a a n vesikiertoisia pattereita varten ja pystyy tuottamaan 65 asteista lämmitysvettä. On tärkeää, että maalämpöpumppu on hiljainen, koska se sijoitetaan sisätiloihin ja yöaikaan maalämpöpumpun hurina voi häiritä jos laite on äänekäs. Lämmityksen tehokkuus on myös tärkeä asia: Lämpöä on oltava riittävästi myös kovimpia pakkasia varten. Maalämpöpumpun hyötysuhde määrää sen, kuinka paljon voit säästää lämmitys-kustannuksissa. Myyjältä kannattaa pyytää energiansäästölaskelma. Lopuksi kannattaa varmistua siitä, että maalämpöpumpun toimittaja tarjoaa laitteelle pitkän takuun, koska se on merkki valmistajan luottamuksesta omiin laitteisiinsa. Maalämpöinvestointi on suuri päätös, jolla on kauaskantoiset seuraukset lämmityskustannusten säästössä ja ympäristömyönteisessä lämmityksessä. Kannattaa varmistua siitä, että urakoitsija on luotettava ja tunnettu laadukkaasta ja vastuullisesta toiminnasta. Urakoitsijalta kannattaa pyytää referenssilista, jonka avulla voi tiedustella muiden omakotiasukkaiden kokemuksia maalämpöurakoitsijasta. Mika Manner Diplomi-insinööri Hallituksen puheenjohtaja Senera Oy M-Market Laaksolahti Olemme avoinna arkisin klo 8-21 lauantaisin 8-18 ja sunnuntaisin Laaksolahdentie 41, Espoo Puh Linnaisten ääni 2/

16

17

18 Uusia asukkaita Linnaisissa Rekitie 7 Saralan perhe muutti Linnaisiin heinäkuussa He asuivat Hämeenkylässä ja etsivät uutta kotia samalta suunnalta, Länsi- Vantaalta. Rekitieltä löytyikin sopiva remontoitava talo perheelle. Talo on Erkki Kiven vuonna 1960 rakentama talo, jonka on suunnitellut arkkitehti O. Nummiala. Saralan perheeseen kuuluvat Kemissä syntynyt Jussi, Jyväskylässä syntynyt Marja ja Vantaalla syntyneet lapset: Onni 6 v., Niilo 4 v. ja Konsta 1 v. Saralan perhe liittyi Linnaisten Omakotiyhdistyksen jäseneksi. Perheen mukana Linnaisiin muuttivat myös koira ja kaksi kissaa. Tässä he ovat: Roosa s Hupitantereen kennelissä (Porras/Tammela), kennelin ensimmäisestä pentueesta syntynyt Roosa on rodultaan Leonbergin koira. Turkin yleisväri on kullanruskea, mutta naama on tummanruskea. Roosa on lapsirakas ja ihmisystävällinen leikkisä nuori koira. Roosa on sirutettu. Tuntomerkkeinä voisi mainita, että Roosalla on yleensä punainen kaulapanta kaulassa. Roosa on luonteeltaan rohkea ja tulee vieraankin ihmisen luokse kun sitä kutsuu nimeltä. Lili Viisitoistavuotias Lili on leikattu ihmisarka sisäkissa. Kesämökillä Lili on hyvä hiirenpyydystäjä. Väritykseltään kissaneiti on valko-musta-harmaa. Lili on kookas kissa. Sessi Neljätoistavuotias Sessi on Lili-kissan vuotta nuorempi kaveri. Myös Sessi on leikattu sisäkissa, joka pelkää olla ulkona. Lili-kissan mielestä on aika noloa, että Sessi pelkää myös pieniä lintuja ja hiiriä! Mutta i h m i s i s t ä S e s s i p i t ä ä. Väritykseltään kissa on harmaa, vain rinta ja tassut ovat valkoiset. Roosa Lilli Sessi Kaivonporausta Lähdeporaus Porakaivot, maalämpötyöt, vesitakuutyönä vuodesta Toimitamme pumput ja tarvikkeet. puh. (09) Fax. (09) / Jani Sandell Rekitie Vantaa 18 Linnaisten ääni 2/2009

19 Vesivahinko, tulipalo, murto - Kodin turvapalvelut kiinnostavat riskitietoista kuluttajaa Teksti ja kuva: Miia Koitti u o m a l a i s i i n k o t e i h i n a s e n n e t a a n y h ä e n e m m ä n hälytyslaitteita. Asunnonomistajat varautuvat turvapalveluilla Skodin riskeihin entistä monipuolisemmin: murtoa todennäköisempiä riskejä kodeissa ovatkin vesivahinko ja tulipalo. Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain lukuisia kotiympäristössä t a p a h t u n e i t a v a h i n k o j a. E s i m e r k i k s i v e s i v a h i n k o j a vakuutusyhtiöiden korvattaviksi tulee noin kappaletta vuosittain. Joka vuosi rakennuksissa syttyy noin tulipaloa ja ei-korvattavia vahinkojakin tapahtuu asuinympäristössä noin sadan miljoonan euron arvosta. Aiemmin kodin turvapalveluiden hankinnan motiivina oli lähes yksin murroilta suojautuminen. Nyt tilanne on muuttumassa; asunnonomistajien tietoisuus myös muista kodin riskeistä on kasvanut ja tämä näkyy monipuolisten kodin turvallisuusratkaisujen kysynnässä. - Kosteustunnistimia ja savuilmaisimia on myyty viime kuukausina selvästi aiempaa enemmän, kertoo G4S:n aluemyyntipäällikkö Kai Ignatjew. Toki myös perinteinen murtosuojaus kiinnostaa, mutta entistä tärkeämmiksi ovat nousseet turvapalvelun muut ominaisuudet. Etenkin lapsiperheissä vanhempia helpottaa tieto, etteivät kodin ulko-ovet jää vahingossa auki. Turvajärjestelmä huolehtii siitä, etteivät jää. Turvallisuutta elämäntilanteen mukaan G4S on maailman suurin turvallisuusalan yritys ja yksi johtavista kodin turvallisuuspalvelujen tuottajista Suomessa. Olemme kuunnelleet asiakkaidemme tarpeita ja halunneet tehdä palvelusta mahdollisimman kuluttajaystävällisen kaikkiin ihmisen elinkaaren vaiheisiin, kertoo Ignatjew. Paitsi että kodin turvapalvelulla ja järjestelmillä voidaan varautua omaisuusvahinkoihin, niillä voidaan turvata myös asukkaita. Esimerkiksi G4S Kotiturva sisältää pienikokoisen ohjaimen, joka kulkee vaivatta asukkaan mukana vaikka vyölenkkiin kiinnitettynä. Hätätilanteessa sen avulla saa y h d e l l ä n a p i n p a i n a l l u k s e l l a l ä h e t e t t y ä h ä t ä k u t s u n palvelukeskukseen, josta hälytys välitetään lähinnä olevalle vartijalle. Paikalle saapuessaan vartija tekee tilannearvion ja hankkii paikalle muuta apua tilanteen niin vaatiessa. Palvelukeskuksessa voidaan myös seurata ns. "elossaolotietoa". Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keskukseen välittyy tieto, kun kohteen ulko-ovi avataan tai laitteisto kytketään päälle ja pois. Mikäli tällaista liikettä ei kohteesta sovitussa ajassa tule, palvelukeskus saa hälytyksen puuttuvasta tiedosta, ja paikalle lähetetään ihminen selvittämään tilannetta. Valvonta luo turvaa esimerkiksi yksin asuvalle vanhukselle ja hänen läheisilleen, jotka saattavat asua kaukanakin. Kun tietää, että apu on saatavissa ja joku huolehtii, on olokin levollisempi. Useat vakuutusyhtiöt myöntävät asiakkailleen alennuksia vakuutusmaksuista ja omavastuusta, mikäli kodin turvallisuuteen on panostettu. Miia Koitti, viestintäpäällikkö, G4S Security Services Oy Linnaisten ääni 2/

20 Reseptejä Sari Lahtinen Punajuuricarpaccio 5 isoa punajuurta,kypsiksi keitettyinä 50 g parmesaanilastuja 3 rk kylmäpuristettua öljyä 3 tl balsamicoa sormisuolaa rouhittua mustapippuria tuoretta basilikaa kuori punajuuret ja viipaloi mahdollisimman ohuiksi. Asettele lautaselle tai vadille. Pirskottele päälle etikkaa, öljyä, suolaa ja pippuria. Juuri ennen tarjoilua lisää parmesaanilastut ja basilika ilmavan kevyesti kruunaamaan koko komeus. Coleslaw-kaalisalaatti Kalan seuraksi: Avocadokastike 2 avokadoa 2 tomaattia pieni punainen sipuli 1/2 vihreä chilipalko 1 valkosipulinkynsi tuoretta korianteria ripaus suolaa ja pippuria 1 limen mehu Soseuta avokadot, hienonna tomaatit, sipuli, chili ja valkosipuli. Lisää limen mehu,saksi korianteria ja lopuksi mausta suolalla ja pippurilla. ½ keräkaali 1 porkkana kastike 1 prk kermaviiliä 1 dl majoneesia 1 d sinappirelissiä pippuria ja suolaa Raasta kaali esim. juustohöylällä hienoksi raasteeksi,kuori ja raasta porkkana karkeammaksi, yhdistä raasteet ja ripottele hiven suolaa joukkoon, näin kaali mehustuu. Sekoita kastike ja yhdistä raasteen joukkoon. Anna maustua muutama tunti jääkaapissa ennen tarjoilua. Tuoresuolattu Yrttilohi 500g merilohta 1-2 rkl öljyä 1 murskattu valkosipulinkynsi 1 rkl merisuolaa ripaus sokeria, rouhittua valkopippuria runsas 1 dl tuoreita sekoitettuja yrttejä: basilikaa, tilliä, kirveliä, timjamia leikattuna Poista ruodot esim. perunankuorimaveitsellä,laita filee folion päälle sivele öljyllä ja valkosipulilla. Ripottele päälle suola, sokeri ja pippuri. Saksi päälle runsaasti yrttejä. Nosta folion reunat tiiviisti kalan päälle. Aseta kalapaketti vuokaan ja anna maustua kylmässä 1-2 vrk. Puhdista kalan pinta ja viipaloi mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. 20 Linnaisten ääni 2/2009 Jouluhalko (gluteeniton) 4 kananmunaa keltuaiset ja valkuaiset eroteltuina 1 dl sokeria ½ dl maitoa 200g tummaa suklaata Täyte: 500 g maitorahkaa 2dl kuohukermaa Maun mukaan sokeria ja vaniljaa (loraus punssia) Sulata suklaa kuumaan maitoon, vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi, yhdistä suklaaseos keltuaisten joukkoon. Lopuksi yhdistä valkuaisvaahto, suklaa keltuaisseokseen. Paista uunipellillä 190 asteessa noin.15 min. Kumoa kypsä torttu sokeroidun leivinpaperin päälle, poista tortun päältä leivinpaperi. Jäähdytä. Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää siihen rahka ja mausta. Levitä tasaisesti pohjan päälle ja rullaa haloksi. Pohja on gluteeniton

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

PUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset

PUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset ! PUUTARHAN VIERASLAJIT 3 haitalliset Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö LAYOUT: Kirsti Pohjapelto Kuvat: Terhi Ryttäri, Ilmari Valovirta Paino: Juvenes Print Oy, 2011 4 ! PUUTARHAN HAITALLISET

Lisätiedot

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji Jättiputki -vaarallinen vieraslaji Jättiputki - vaarallinen vieraslaji Jättiputkea on tuotu Suomeen koristekasviksi komean kukintonsa ja kokonsa vuoksi. Jättiputki leviää nopeasti ja tehokkasti myös puutarhojen

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Lahnaviettelys Raaka-aineet: 400 g kylmäsavustettua tai lämminsavustettua lahna 2 kovaksi keitettyä kananmunaa 1 keltasipuli 1 dl majoneesia 2 rkl Crème fraîchea 2 rkl

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1 Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä 2 Fazer Puikula -ruisleipää 500 g kypsää porkkanaa, soseena (5 dl) 1 dl creme bonjour -tuorejuustoa, valkosipulilla maustettua tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria

Lisätiedot

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Jättiputki on alunperin kotoisin Kaukaasiasta. Kasvi on levinnyt pohjoismaihin n. sata vuotta sitten herraskartanoiden pihoista, joihin se on tuotu eksoottisena kasvina.

Lisätiedot

KOKATAAN KUVILLA RUOKARESEPTEJÄ KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ

KOKATAAN KUVILLA RUOKARESEPTEJÄ KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ KOKATAAN KUVILLA RUOKARESEPTEJÄ KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc., suomennokset Oy Comp-Aid Ltd. Kuvasymboleja ei saa kopioida tai käyttää muussa muodossa

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Reseptit Likkojen lenkki 2015

Reseptit Likkojen lenkki 2015 Grillattua Hk:n rypsipossua 600 g HK:n rypsiporsaan sisäfilettä 2 tl korianterin siemeniä 1 tl kuminaa 1 tl fenkolinsiemeniä 1 dl hunajaa 1. Puhdista filee kalvoista. 2. Sekoita loput ainekset keskenään

Lisätiedot

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen KEKRILAUTA Kekrilaudan ajatuksena on yhteinen pöytä ja jakaminen. Laudalle tai pöydälle katetaan tarjoilukulhoissa laudan vieraat. Isäntänä toimii ohukainen, jonka päälle kekrilaudan antimia laitetaan.

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Grillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit

Grillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit (Etusivu) Marinoi maistuvaksi! Marinadi mureuttaa grillattavan lihan sekä antaa täyteläisen maun ja värin myös kanalle, kalalle ja kasviksille. Touch of Taste - fondiperheen avulla loihdit helposti esimerkiksi

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

LINSEED VALO 24 H. Kastike: 1 dl Rypsiöljyä 1 rkl Vaaleaa balsamicoetikkaa 0,5 dl 24h tyrni-pellavarouhe

LINSEED VALO 24 H. Kastike: 1 dl Rypsiöljyä 1 rkl Vaaleaa balsamicoetikkaa 0,5 dl 24h tyrni-pellavarouhe LINSEED VALO 24 H Salaatti grillatusta halloumijuustosta ja paahdettua tyrni pellavaa 200 g Halloumijuustoa 2 Avomaankurkkua valkosipulinkynsi rypsiöljyä persiljaa ½ cantaloupe meloni Sydänsalaattia tai

Lisätiedot

Väinön reseptit. Salaatit. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Salaatit. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Salaatit Sisältö Kasvisten paloittelu Fetasalaatti Kurkku-melonisalaatti Perunasalaatti Porkkanaraaste ja kaaliraaste Pääsiäissalaatti Rosolli Vihreä salaatti Ranskalainen salaatinkastike

Lisätiedot

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19 KYLMÄT ALKUPALAT 18 19 Okroška eli kotikaljakeitto Kuudelle Salaatti 4 suurta keitettyä perunaa 1 avomaankurkku 6 suurta retiisiä 200 g keitettyä kieltä tai keittokinkkua 4 keitettyä munaa nippu tilliä

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAKASTIKKEET korkea marjapitoisuus valmistettu Suomessa aidoista marjoista ruoanlaittoon, jälkiruokiin ja leivonnaisiin OUT OF HOME -MYYNTI Myyntipäällikkö Mika Lund

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 17-24 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 1 UUNIPASTA SOIJAROUHEEN, KURPITSAN JA VUOHENJUUSTON KERA Ainesosat Neljälle 750 g kuutioitua kurpitsaa oliiviöljyä suolaa, pippuria 300 g rigatoni- tai pennepastaa

Lisätiedot

Matka kylämaisemaan Lemu, Masku Kyläkävely 26.4.2014

Matka kylämaisemaan Lemu, Masku Kyläkävely 26.4.2014 Matka kylämaisemaan Lemu, Masku Kyläkävely 26.4.2014 KATRI SALMINEN JOHDANTO Lemussa Maskun kunnassa järjestettiin kyläkävely 26.4.2014. Mukana oli 11 kävelijää. Kyläkävely järjestettiin Avoimet kylät

Lisätiedot

FINGER FOOD eli sampivartaat

FINGER FOOD eli sampivartaat Kalaryssäys reseptit 2008 Sampiruokien kanssa sopivia viinejä ovat mm. ranskalainen Clos des Amandiers Pinot Gris 2004, saksalainen Kendermanns Pinot Noir sekä italialainen Chardonnay dei Sassi Cavi. FINGER

Lisätiedot

Jarlsberg. kun haluat jotain ainutlaatuista

Jarlsberg. kun haluat jotain ainutlaatuista Jarlsberg kun haluat jotain ainutlaatuista Miksi Jarlsberg juuston täyteläinen maku on niin ainutlaatuinen? Miten juustoon syntyy sille tyypillinen rakenne? Jarlsberg juustoa on valmistettu salaisen ja

Lisätiedot

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta Juustoinen katkarapusalaatti 5-6 annosta 150 g katkarapuja 1/2 pak (à 350 g) Valio Polar täyteläinen juustoa 400 g makeaa melonia 1/2 pak kevätsipulia tai n. 1 dl ruohosipulia 1 ruukku jääsalaattia Kastike

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

MONITOIMIKEITIN RESEPTEJÄ. Lisää resepti-inspiraatioita: www.kitchenaid.eu

MONITOIMIKEITIN RESEPTEJÄ. Lisää resepti-inspiraatioita: www.kitchenaid.eu MONITOIMIKEITIN RESEPTEJÄ Lisää resepti-inspiraatioita: www.kitchenaid.eu RANSKALAINEN KANAVUOKA 4 pekoniviipaletta, karkeasti pilkottuna 2 broilerimakkaraa 1 rkl oliiviöljyä 35 g karkeita vehnäjauhoja

Lisätiedot

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina Käyttöohjeet Tiedot & Asennus Tekniset tiedot: Uppokamiina 3mm merialumiinia (AlMg3) Kolme kiinnityskorvaa Ilmanottoa säätelevä kansi Teräksinen ilmanohjauspelti

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

TERVEELLISET VÄLIPALAT

TERVEELLISET VÄLIPALAT LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen

Lisätiedot

Vaellus- ja karisiika

Vaellus- ja karisiika Vaellus- ja karisiika P erämerellä esiintyy kaksi eri siikamuotoa, virtavesiin kudulle nouseva vaellussiika sekä paikallisempia kantoja muodostava merikutuinen siika eli karisiika. Siikamuodot eroavat

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

UUNILAHNA (suutari/säynävä) SUUTARIPIHVIT

UUNILAHNA (suutari/säynävä) SUUTARIPIHVIT UUNILAHNA (suutari/säynävä) Kalaa noin 1,5-2,5kg voita suolaa n. 4 tl valkopippuria 2dl kermaa perunaa porkkanaa sipulia tai purjoa tilliä Perkaa ja suomusta kala tai osta jo käsiteltynä. Laita uuni lämpenemään

Lisätiedot

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri. Focaccia (italialainen peltileipä) Focaccia on yksi omista suosikeistani, se on edullista ja helppoa valmistaa, eikä siihen tarvita voita tai leikkelettä päälle vaan se on valmista sellaisenaan. Focaccialla

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat? Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä

Lisätiedot

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE Katkarapuwrap karibialaiseen tapaan Mehevä BBQ-possunkylki luumuglazen ja raikkaan kaalisalaatin kera Luumuinen lammaspata Päärynävinaigrette ja hedelmäinen juustosalaatti

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

Näsin Uistajat ry Kalaruokakurssi 17.03.2011

Näsin Uistajat ry Kalaruokakurssi 17.03.2011 Näsin Uistajat ry Kalaruokakurssi 17.03.2011 Järjestäjät: Riina Finnberg Teija Isokallio Nina Kuusela Tässä kohtaa ei vielä tiedetty, millainen ilta olisi edessä? Apujoukot olivat jo hiukan tehneet taustatyötä

Lisätiedot

Huevos rancheros 2 annosta. 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa

Huevos rancheros 2 annosta. 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa Huevos rancheros 2 annosta 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa 1 avokado hieman limetin mehua suolaa 2 tuoretta kananmunaa

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu?

Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu? Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu? Vuoden 2012 Runebergin päivä sattuu sunnuntaille, joten valtaosalla suomalaisista on hyvin aikaa leipoa ja loihtia maittavat leivonnaiset itse. Kokeile

Lisätiedot

Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat reseptit JOULU. Ota mukaan, Ole hyvä!

Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat reseptit JOULU. Ota mukaan, Ole hyvä! Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat reseptit JOULU Ota mukaan, Ole hyvä! Jouluruoka maistuu parhaalta suoraan omasta uunista. PERINTEISET JOULUPÖYDÄN HERKUT JA MUUTAMA UUSI TUTTAVUUS: LANTTULAATIKKO

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Kirkkopyhien leivosten reseptit

Kirkkopyhien leivosten reseptit Kirkkopyhien leivosten reseptit Adventin leivos: mantelihyydyke Mantelihyydyke maustekakkupohjalla (pax 100) Maustekakkupohja Voi Kg 0,600 Vehnäjauho Kg 1,800 Sokeri Kg 0,675 Sooda Kg 0,012 Inkivääri Kg

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 49-56 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 1 FITNESS-GRANOLA Ainesosat - 3 dl kaurahiutaleita - 0,5 dl pellavansiemenrouhetta - 2 dl FITNESS-muroja - 1 dl mantelirouhetta - 0,5 dl rusinoita - 0,5 dl auringonkukansiemeniä

Lisätiedot

Luotettavaa lämmitystekniikkaa

Luotettavaa lämmitystekniikkaa Uuteen kotiin Luotettavaa lämmitystekniikkaa SENERA Oy Yli 20 vuoden kokemus rakentamisesta Useita tuhansia tyytyväisiä maalämpöasiakkaita Uudisrakennusten maalämpöjärjestelmien erikoisosaaja SENERA:n

Lisätiedot

Reseptejä. Kalaruokahetkiin... Reseptit Michael Björklund ja Markku Luola. www.prokala.fi

Reseptejä. Kalaruokahetkiin... Reseptit Michael Björklund ja Markku Luola. www.prokala.fi Reseptejä Kalaruokahetkiin... Reseptit Michael Björklund ja Markku Luola www.prokala.fi Valkoinen on punaista Resepti: Michael Björklund Oliivi-tuorejuustogratinoitua lipeäkalaa Tomaatti-äyriäiskastiketta

Lisätiedot

Ihanaa maistuvaa joulua!

Ihanaa maistuvaa joulua! Ihanaa maistuvaa joulua! Hyvästä ruoasta tulee hyvä olo. Olemme koonneet sinulle joulun perinteisiä ja uudenlaisiakin reseptejä maistuvalla ja terveellisellä tavalla tehtynä. Kaikki ohjeet ovat sokerittomia,

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA

KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA Pertti Ranta 07.02.2013 TUTKIMUSAIHE: KASVIEN MONIMUOTOISUUDEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN KAUPUNGISSA. Väitöskirja: Urban ecosystems response to disturbances, resilience and ecological

Lisätiedot

Lihattomat reseptit, viikko 3

Lihattomat reseptit, viikko 3 Lihattomat reseptit, viikko 3 Mausteinen kasvisrisotto...2 Bataattimuusi...3 Soijamuhennos...4 Soijasuikalekastike...5 Kookoksinen tofu kaaliwokki...6 Meksikolainen papukeitto...7 Lämmin lounassalaatti

Lisätiedot

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat. INFRASAUNAN ASENNUSOHJE Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.fi INFRASAUNA + YHDISTELMÄSAUNA INFRASAUNAN ASENNUS JA KÄYTTÖOHJEET

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

KYTKE KOTISI MAAPALLOON!

KYTKE KOTISI MAAPALLOON! KYTKE KOTISI MAAPALLOON! Nauti asumisesta ympäristöä kuormittamatta! SENERA maalämpö Mitä maalämpö on? Maalämpö on peruskallioon varastoitunutta uusiutuvaa ja puhdasta aurinko- ja geotermistä energiaa.

Lisätiedot

espanjalainen kikherne -chorizokeitto

espanjalainen kikherne -chorizokeitto espanjalainen kikherne -chorizokeitto aineet 40 ml oliiviöljyä 150 g chorizomakkaraa, hienonnettuna 175 g sipulia, hienonnettuna 50 g lehtiselleriä, hienonnettuna 100 g tuoretta pinaattia, pestynä ja hienonnettuna

Lisätiedot

HEDELMÄKAKKU VINKKI! 3 4 rkl rommia, viskiä tai konjakkia (baarikaapin pullonpohjat kelpaavat hyvin)

HEDELMÄKAKKU VINKKI! 3 4 rkl rommia, viskiä tai konjakkia (baarikaapin pullonpohjat kelpaavat hyvin) HERKUT HEDELMÄKAKKU 6 dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta 4 dl vettä 180 g voita tai maidotonta margariinia 4 dl sokeria 180 g kuivattuja aprikooseja pilkottuina 3 munaa 375 g rusinoita 125 g coctailkirsikoita

Lisätiedot

Keittiömestari kalalla

Keittiömestari kalalla Keittiömestari kalalla Jukka Kyllösen kalaruokareseptejä Kuha Lehtipinaatilla ja vihanneksilla täytetty kuhakääryle, kevätsipulikastiketta 600 g kuhafileetä n. 150 g kpl 100 g porkkanaa suikaloituna 50

Lisätiedot

KREIKKALAISEN RUOAN KURSSI 2.10.2010 / RESEPTIT

KREIKKALAISEN RUOAN KURSSI 2.10.2010 / RESEPTIT 26.9.2010 KREIKKALAISEN RUOAN KURSSI 2.10.2010 / RESEPTIT MOUSSAKA 800 g munakoisoja 700 g lammas-nautajauhelihaa 2 valkosipulinkynttä 1 tomaatti 1 1/2 dl punaviiniä 1 rkl tomaattipyreetä 0.5 dl Heinzin

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

MARINADEJA SALAATEILLE

MARINADEJA SALAATEILLE MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa 2011 Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa Heli Jutila Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi luovutettiin maaliskuun lopussa 2011 maa- ja metsätalousministerille. Vieraslajien aiheuttamat

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 TERRASS + KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN TERASSILLE 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 8 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN

Lisätiedot

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Rauhaniemen saunan talkoo-ohje Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Sisältö Yleistä Saunan aamusiivous Saunan iltasiivous Saunanhoitajan tehtävät Yleistä Avain haetaan Rauhaniemestä saunanhoitajalta

Lisätiedot

Salviapossu (3 ann.) 20-30 min

Salviapossu (3 ann.) 20-30 min Salviapossu (3 ann.) 20-30 min 1 ps Findus Uuni- ja grillikasvikset Toscana n. 500 g maustamatonta porsaan sisäfileetä voita tai margariinia paistamiseen (tuoretta salviaa) Marinadi: ¾ dl rypsiöljyä 1

Lisätiedot

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere 26.4.2012. Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere 26.4.2012. Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa kokemuksia yhteistyöstä yhdistysten kanssa ja torjuntatyön järjestämisestä Ahlman, Tampere 26.4.2012 Perustiedot hankkeesta Hankkeen toiminta-alue: Satakunnan ja

Lisätiedot

Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA

Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA Tekniikka ja liikenne 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Ville-Pekka Vähäkuopus Opinnäytetyön nimi Vieraslajit Vaasassa Vuosi

Lisätiedot

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset. Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Monestihan sitä syyvään kolomenlaesta kalloo, Kekrinajan

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE Omenainen vinaigrette ja juustosalaatti Broilerin rintafileetä mangokastikkeessa Porsaan noisetit omenakermakastikkeessa Aprikoosileivokset Mangojuustokakku Kevyt Melba-jälkiruoka

Lisätiedot

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet SALAMANTERI OS200 Asennus- ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Turvaohjeet... 3 3. Asennus... 3 4. Laitteen kuljetus ja siirto... 3 5. Käyttöpaneeli... 4 6. Käyttö... 4 7. Puhdistus ja

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Metsä Tissue Reseptejä Talvi 2009-2010

Metsä Tissue Reseptejä Talvi 2009-2010 Metsä Tissue Reseptejä Talvi 2009-2010 1. Ruoanlaittopaperissa kypsennetty ratatouillesalaatti ja valkosipuli-mantelidippi 2. Ruoanlaittopaperilla haudutettu perunagulassi ruisleipälastujen kera 2 punaista

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Vuoden vihannes Kukkivat kaalit: Kukkakaali (Brassica oleracae L. Botrytis-ryhmä) Parsakaali (Brassica oleracea L. Italica-ryhmä)

Vuoden vihannes Kukkivat kaalit: Kukkakaali (Brassica oleracae L. Botrytis-ryhmä) Parsakaali (Brassica oleracea L. Italica-ryhmä) Vuoden vihannes Kukkivat kaalit: Kukkakaali (Brassica oleracae L. Botrytis-ryhmä) Parsakaali (Brassica oleracea L. Italica-ryhmä) Kukkiviin kaaleihin kuuluvat kukka- ja parsakaalit. Kukkakaalia on perinteisesti

Lisätiedot

ASC-Alumiinitelineet

ASC-Alumiinitelineet ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan

Lisätiedot

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 143 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Terhi Koulumiehen valtuustoaloitteesta koskien mahdollisimman luonnonmukaisten menetelmien käyttöä viheralueiden hoidossa

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot