Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää talousvaliokuntaa lausuntomahdollisuudesta ja lausuu aiheesta seuraavaa:
|
|
- Annemari Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingissä Jouni Nissinen Eduskunnan talousvaliokunnalle Aihe: U7/2008 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä) Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää talousvaliokuntaa lausuntomahdollisuudesta ja lausuu aiheesta seuraavaa: Suomen luonnonsuojeluliitto pitää komission esitystä uusiutuvien energialähteiden sitovaksi tavoitteeksi pääosin hyvänä ja pitää positiivisena sitä, että Suomi suhtautuu myönteisesti komission ilmasto ja energiapaketin tavoitteisiin ja on valmis tekemään oman oikeudenmukaisen osansa EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi Luonnonsuojeluliitto pitää myönteisenä valtioneuvoston alustavaa kantaa siitä, että komission ilmasto ja energiapaketin ehdotuksista tulee päästä ratkaisuihin ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta Tässä muistiossa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Suomelle asetettu tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudeksi on helposti saavutettavissa syöttötariffit ovat paras keino lisätä uusiutuvia energialähteitä nopeasti ja tehokkaasti uudetkin tutkimukset vahvistavat sen, ettei turve millään täytä uusiutuvan biopolttoaineen vaatimuksia liikenteen 10 prosentin sitova uusiutuvan energian tavoite tulee hylätä Suomeen tarvitaan kansallinen ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä energiatehokkuudesta tulee tehdä laillisesti sitova Suomessa
2 Suomelle asetettu tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudeksi on vaatimaton Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että komission Suomelle esittämä uusiutuvan energian osuuden lisääminen 9,5 prosenttiyksiköllä vuoden 2005 tasosta on vaatimaton verrattuna muille maille asetettuihin tavoitteisiin (EU keskimäärin 11,5 prosenttiyksikköä). Uusiutuvien tämän hetken suhteellisen korkea osuus (28,5 prosenttia) Suomessa perustuu metsäteollisuuden suureen kokoon, ei edistykselliseen politiikkaan. Niillä sektoreilla, joilla uusiutuvien energialähteiden edistäminen on riippuvainen kansallisesti valituista teollisuuspoliittisista ratkaisuista, esimerkiksi erilaisista innovatiivisista tukijärjestelmistä, ei Suomi esiinny kovin vahvasti edukseen. Esimerkiksi Ernst&Young 1 sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan. Euroopan komission mukaan tuulivoiman ja biokaasun alhainen tuki Suomessa estää niiden merkittävän kasvun. Tätäkin taustaa vasten on hieman ongelmallista, että valtioneuvoston alustavassa kannassa Suomi pyrkii kytkemään uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteet Venäjän puuntuontiin. Kun uusiutuvien energiamuotojen edistämiseksi ei olla vielä tehty kovin paljoa, on selvää, että potentiaalia niiden lisäämiseksi on paljon metsäteollisuuden ulkopuolella. Venäjän puuntuonti ei Luonnonsuojeluliiton käsityksen mukaan ole Suomen väläyttämän ylivoimaisen esteen kaltainen seikka, jota tässä yhteydessä olisi syytä korostaa. Suomelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei edellytä venäläisen puun tuonnin jatkumista. Tuulivoimaa voidaan hyödyntää nykyisiä arvioita enemmän ja uusiutuvan energian lisäystarve kasvaisi vain hiukan tilanteessa, jossa puun kokonaiskäyttö alenisi. Tämä johtuu siitä, että Suomen kokonaisenergiankulutus laskisi enemmän kuin uusiutuvan energian käyttö. Syöttötariffi on paras keino lisätä tehokkaasti ja nopeasti uusiutuvia energialähteitä Uusiutuvan energian tavoitteisiin pääseminen edellyttää toki lisää resursseja tukitoimiin sekä lainsäädännön kehittämistä, aivan kuten kirjelmässä todetaan. Suomen luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan energiansäästöä koskeva lainsäädäntö, energiaverotus, syöttötariffijärjestelmän 1 Ernst&Young: Renewable energy country attractiveness index Q3/2007. (
3 laajentaminen sekä rakentamismääräykset ja rakentamisen lupakäytännöt ovat tehokkaimpia toimia uusiutuvien edistämiseksi. Liikenteen polttoaineista erityisesti jätepohjainen ja metsä ja maatalouden sivutuotteista saatava biokaasu ovat kehittämisen arvoisia. Biokaasutalous on hajautettua ja paikallista, ja sitä voidaan tuottaa yhtä hyvin suurissa kuin pienissäkin laitoksissa. Erityisesti syöttötariffin käyttöönottoa esimerkiksi tuulivoiman edistämiseksi tulisi viedä eteenpäin ripeästi. Tämä olisi myös valtiontalouden kannalta kaikkein tehokkain tapa, koska tuki ei rasita valtion budjettia vaan kustannukset tulevat kuluttajille. (vrt. investointituet, jotka rasittavat valtion budjettia). Myös aurinkosähkön ja pienimuotoisen, biopolttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon edistämiseksi tulee ottaa käyttöön syöttötariffit. Lisäksi aurinkokenno ja maalämpöpumpputeknologiaa tulee edistää. Turvetta ei voida IPCC:n mukaan luokitella uusiutuvaksi biopolttoaineeksi Valtioneuvoston alustavan kannan mukaan Suomi pitää ongelmallisena, että turve rajautuu pois direktiiviehdotuksen tarkoittamista uusiutuvista energialähteistä liikennepolttoaineiden osalta. IPCC suhtautuu ohjeissaan 2 (2006) turpeeseen kuitenkin fossiilisena tai fossiilisiin rinnastettavana polttoaineena, eikä siis ole luokitellut turvetta fossiilisten ja biopolttoaineiden väliin. Myös Suomi on hyväksynyt IPCC:n määritelmät: Although peat is not strictly speaking a fossil fuel, its greenhouse gas emission characteristics have been shown in life cycle studies to be comparable to that of fossil fuels. 3 Therefore, the CO2 emissions from combustion of peat are included in the national emissions as for fossil fuels. Kohdassa (CO2 emission factors) todetaan, että turvetta kohdellaan fossiilisena polttoaineena ("note that peat is treated as a fossil fuel"). Määritelmät eri käsitteille (Glossary) kohdassa mainitaan selkeästi, että turve on fossiilista hiiltä (fossil carbon 4 ), ja ettei turve ole biopolttoaine (biofuel 5 ) tai myöskään biomassaa (biomass 6 ). KTM:n rahoittaman monivuotisen turvetutkimusprojektin tulokset valmistuivat pääosin 2006 ja julkaistiin Boreal Environment Research lehden erikoisnumerona. Keskeinen tulos oli, että suhtautuminen metsäojitettujen soiden maaperän hiilensidontaan on muuttunut aiemmasta päinvastaiseksi. Kun vielä KTM:n edellisessä raportissa metsäojitettujen soiden katsottiin sitovan hiiltä hiilidioksidiekvivalentteina vuodessa noin yhdeksän miljoonan hiilidioksiditonnin verran, uuden (IPCC 2006, 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories, Prepared by the National Greenhouse Gas Inventories Programme, Eggleston H.S., Buendia L., Miwa K., Ngara T. and Tanabe K. (eds). : IGES, Japan). Nilsson and Nilsson, 2004; Uppenberg et al., 2001; Savolainen et al., 1994 Biogenic carbon: Carbon derived from biogenic (plant or animal) sources excluding fossil carbon. Note that peat is treated as a fossil carbon in these guidelines as it takes so long to replace harvested peat. Biofuels: Any fuels derived from biomass, either deliberately grown or from waste products. Peat is not considered a biofuel in these guidelines due to the length of time required for peat to re accumulate after harvest. Biomass: (1) The total mass of living organisms in a given area or of a given species usually expressed as dry weight. (2) Organic matter consisting of or recently derived from living organisms (espically regarded as fuel) excluding peat.
4 tutkimuksen mukaan ne päästävät hiiltä 6,7 miljoonaa tonnia. Kun myös suopellot ovat päästölähde (noin 5 miljoonaa tonnia) ja luonnontilaisten soiden hiilensidonta on korkeintaan muutamia miljoonia tonneja, Suomen suot ovat noin 10 miljoonan hiilidioksiditonnin tai noin 25 terawattitunnin päästölähde ilmakehään. KTM:n turvetutkimusprojekti myös vahvisti tiedon siitä, että turve on elinkaaritutkimuksen mukaan kivihiiltä enemmän ilmakehää rasittava polttoaine. Johtopäätös tutkimuksesta on, että turvetta on kohdeltu päästökertoimen suhteen oikeudenmukaisesti. Vain suopelloista nostetun turpeen ilmastovaikutus on kivihiiltä pienempi, mutta suopeltojen osuus on vain 1% turvekaivoksista. 7 IPCC:n ja Suomen omien tutkimusten perusteella näyttää selvältä, että turve rajautuu pois liikenteen biopolttoaineita sekä muita uusiutuvia koskevasta tavoitteesta. Näin ollen ei ole mielekästä ajaa tässä kysymyksessä omia kansallisia lyhyen tähtäimen taloudellisia etuja. Energiaturpeen käytön vähentäminen on itse asiassa erittäin kustannustehokas keino Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Luonnonsuojeluliitto esittääkin syöttötariffijärjestelmän ja varastointituen purkua sekä valmisteveron palautusta mahdollisimman pikaisesti. Aikaisempien tutkimusten mukaan tämä aiheuttaisi turpeen käytön kohtuullisen vähenemisen. Turvedieseliä ei tule esittää sisällytettäväksi liikenteen polttoaineeksi direktiiviin, koska tähän ei ole tieteellisiä perusteita. Suopeltojen turve on kasvihuonekaasupäästöiltään parempi kuin hiili vain siinä tapauksessa, että pellolla viljellään uusiutuvaa biomassaa sadan vuoden ajan turpeen oton jälkeen. Tällaista elinkaaritarkastelua ei voida pitää perusteena turvedieselin kasvihuonekaasutaseelle tilanteessa, jossa IPCC:n mukaan maailmanlaajuisten päästöjen pitää kääntyä laskuun viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Liikenteen 10 prosentin sitova uusiutuvan energian tavoite tulee hylätä Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että 10 prosentin sitova tavoite uusiutuvan energian osuudesta liikenteessä tulisi hylätä. Siitä huolimatta, että komissio loi viime hetkellä kestävän kehityksen kriteerejä biopolttoaineille, ei voida taata, että biopolttoaineiden tuotanto olisi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Useassa tapauksessa biopolttoaineet eivät vähennä liikenteen hiilidioksidipäästöjä tavanomaisiin polttoaineisiin tai muihin liikenteen ohjauskeinoihin verrattuna. Lisäksi biopolttoaineiden tuotannolla on monia todettuja haitallisia ympäristö ja sosiaalivaikutuksia. Biopolttoaineiden kysynnän tiedetään nostavan ruuan hintaa ja lisäävän metsäkatoa, mikäli niitä tuotetaan varta vasten viljellyistä raakaaineista. Biomassaa voidaan käyttää tehokkaammin sähkön ja lämmöntuotannossa kuin liikennepolttoaineena. Komission biopolttoaineille ja muille biopolttonesteille poissulkeviksi kriteereiksi on ehdotettu, että 7 Kirkinen, J., Minkkinen, K., Penttilä, T., Kojola, S., Sievänen, R., Alm, J., Saarnio, S., Silvan, N., Laine, J., Savolainen, I Greenhouse impact due to different peat utilisation chains in Finland a life cycle approach. Boreal Environment Research 12:
5 säästö kasvihuonekaasujen päästöissä tulee olla vähintään 35 prosenttia. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo kansainvälisten ympäristöjärjestöjen tavoin, että tämän tulisi olla vähintään 60 prosenttia, jotta todellinen ilmastohyöty voitaisiin varmistaa. Luonnos EU:n polttoainedirektiiviksi (EU Fuel Quality Directive) esittää jo pakollista 10 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä liikennepolttoaineiden tuotannosta vuodesta 2011 vuoteen 2020 (yksi prosentti vuodessa). Yhdelle polttoaineelle ei ole syytä asettaa sitovaa tavoitetta ja edistää sen käyttöä huomioimatta muita ympäristövaikutuksia. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että liikenteen biopolttoainetavoite komission esittämässä muodossa on tarpeeton. Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että komission esittämien päästövähennysten saavuttamiseksi on tärkeää luoda laillisesti sitova tavoite. Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse. Lain avulla taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä liikaa tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaiset vähennykset hallitusti ja realistisesti. Esimerkiksi viiden prosenttiyksikön asetetut vuosittaiset vähennykset (kumulatiivisesti 38 % vuoteen 2020 ja 87% 2050) teollisuusmaissa ja yhtä kunnianhimoiset toimet nopeasti teollistuvissa maissa riittävät kohtuullisella todennäköisyydellä pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen 8. Ilmastolakia 9 sitovista päästövähennystavoitteista ollaan ottamassa käyttöön esimerkiksi Iso Britanniassa ja mahdollisesti muissakin Euroopan maissa. Iso Britanniassa ilmastolakiehdotuksessa on määritelty sitova tavoite hiilidioksidipäästöjen leikkaukselle suhteessa vuoden 1990 perustasoon. Vuoteen 2020 mennessä leikkaukset ovat suuruusluokkaa prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 60 prosenttia. Ilmastolakiehdotuksessa esitetään perustettavaksi itsenäinen, hallinnosta riippumaton asiantuntijaelin (ilmastonmuutoskomitea), joka seuraa tavoitteiden toteutumista ja raportointia. Laissa kirjataan viisivuotiset hiilibudjetit, joita voidaan täydentää yksivuotisilla budjeteilla. Näiden välillä päästövähennyksissä voisi tapahtua tiettyä joustoa (tallettaminen ja lainaaminen, vrt. komission päästökauppajaksot). Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että Suomessa vastaavan ilmastolain valmistelu tulisi käynnistää käsillä olevan ilmasto ja energiastrategian yhteydessä. Juridisia esteitä lainsäädännön toteuttamiselle ei ole. Energiatehokkuustavoitteesta tulee tehdä laillisesti sitova Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo lisäksi, että komission esityksestä parantaa 20 prosenttia energiatehokkuutta vuoteen 2020 mennessä tulee tehdä laillisesti sitova. Euroopan ja Suomen suurin ja kustannustehokkain potentiaali päästövähennyksille tulee energiatehokkuuden kautta. Komission 8 9 Balin tiekartta: Kioton jatkokauden neuvottelujen perustana teollisuusmaille 25 40% vähennykset 2020 mennessä. IPCC: Teollisuusmaiden päästöjä leikattava jopa 95% 2050 mennessä. Iso Britaniassa lakiesitys kulkee nimellä Climate Change Bill
6 omienkin selvitysten mukaan 10 energiatehokkuustavoite voidaan saavuttaa täysin ilman lisäkustannuksia, koska säästöt maksavat itsensä takaisin. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Eero Yrjö Koskinen toiminnanjohtaja Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen Ilmastovastaava Leo Stranius Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry (09) , Energy Efficiency Action Plan, s.3,
Aihe: EU:n ilmasto- ja energiapaketti (U 7/2008 vp, U 8/2008 vp, U 9/2008 vp)
Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Helsingissä 28.3.2008 Jouni Nissinen Aihe: EU:n ilmasto- ja energiapaketti (U 7/2008 vp, U 8/2008 vp, U 9/2008 vp) Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää ympäristövaliokuntaa
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotKotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase
Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase Kim Pingoud*, Juha Forsström*, Johanna Pohjola**, Terhi Vilén***, Lauri Valsta**, Hans Verkerk*** * Teknologian tutkimuskeskus VTT **Helsingin
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotKannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa
Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos (Metla) YMPÄRISTÖTIEDON FOORUMIN AAMUKAHVIT: Suomi, maankäytön muutokset ja
LisätiedotUusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen
Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotMitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?
Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotAjankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen
Ajankohtaista ilmastorintamalta Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Meneillään valtionhallinnossa Energiatehokkuuslaki (HE 182/2014 vp); katselmusvelvoitteet,
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta
9.12.2015 A8-0341/61 61 2 kohta 2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikissa energiaunioniin liittyvissä lainsäädäntöehdotuksissa noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä,
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikan ohjauskeinot
Ilmasto- ja energiapolitiikan ohjauskeinot TEM asiantuntijaseminaari 29.2.2008 Leo Stranius Energia- ja ilmastovaliokunnan puheenjohtaja 1 Esityksen sisältö Energiatehokkuutta energiaverotuksella Ilmastolaki
LisätiedotSt1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030
St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1, Mika Aho 1 30% velvoitetta ei pidä lukita EU säädöstö auki
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotPuhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto
Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma Eduskunnan ympäristövaliokunta 26.10.2017 suojeluasiantuntija, Otto Bruun Ilmastonmuutoksen ratkaisun vuodet trooppiset metsät kääntyneet päästölähteiksi Mitä Suomessa
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotTeollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 30.3.2012 2011/0274(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotMatti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen
U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotHE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)
HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp) Talousvaliokunnan kuuleminen 29.3.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvista lähteistä peräisin
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotKööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä
Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotKestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?
Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission
LisätiedotTuotantotukilain muutokset
Tuotantotukilain muutokset Anja Liukko hallitusneuvos Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 27.11.2012 Tuulivoimarakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta)
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotE10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki
E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotTaustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
LisätiedotLow-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013
Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotEnergiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
LisätiedotEU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä
EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä Kaisa Pirkola MMM Luonnonvaraosasto Biobisnestä Pirkanmaalle-seminaari 12.4.2017 EU:n uusiutuvan energian tavoitteet 2030 - puitteet muuttuvat 2020 20 % RES
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotTurpeen käyttö ja tuotantoteknologian mahdollisuudet. Aimo Aalto Helsinki 21.1.2009 Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari
Turpeen käyttö ja tuotantoteknologian mahdollisuudet Aimo Aalto Helsinki 21.1.2009 Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Aiheeseen liittyviä teemoja Turpeen käyttömuotoja Suomessa
LisätiedotKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp
Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Mikael Hildén, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunta,
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotBiokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotTulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä
Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat
LisätiedotTurvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström
Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja
LisätiedotIlmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?
Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
Lisätiedot