RAPORTTEJA 73 TALVIVAARAN KAIVOKSEN JALOSTUSKETJUN JA SIIHEN LIITTYVIEN INVESTOINTIEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET
|
|
- Albert Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 73 TALVIVAARAN KAIVOKSEN JALOSTUSKETJUN JA SIIHEN LIITTYVIEN INVESTOINTIEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET REINI KAARINA MÄÄTTÄ SUSANNA TÖRMÄ HANNU
2
3 TALVIVAARAN KAIVOKSEN JALOSTUSKETJUN JA SIIHEN LIITTYVIEN INVESTOINTIEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET REINI KAARINA MÄÄTTÄ SUSANNA TÖRMÄ HANNU 2011
4 Julkaisija Helsingin yliopisto Kampusranta 9 C Lönnrotinkatu 7 Ruralia-instituutti SEINÄJOKI MIKKELI Sarja Raportteja 73 ISBN (pdf) ISSN (pdf)
5 ESIPUHE Suomen kaivosteollisuus kasvaa nopeasti. Valtiovallan toimesta alan kehitystä vauhdittamaan on laadittu mineraalistrategia, minkä lisäksi kaivoslakia on uudistettu. Tuore kaivosrahoituksen selvitysraportti esittää tuntuvia panostuksia mineraaliteollisuuteen ja nostaa esiin keinoja kaivoshankkeiden rahoituksen helpottamiseksi. Mineraaliteollisuuden kasvulla on potentiaalia turvata Suomen raaka-ainehuoltoa ja tuoda alueille uutta elinvoimaa. Vahvan vuoriklusterin kehittyminen on mahdollista. Suomesta löytyy tarvittavaa osaamista malmin etsinnästä sekä alan koneiden ja laitteiden valmistuksesta. Monipuoliseen jatkojalostukseen sekä osaamisen ja viennin kasvuun on edellytyksiä ja valmiuksia. Merkittävimmät kaivoshankkeet sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivoshankkeiden lippulaivaksi on noussut Talvivaaran kaivos. Yritys on pystynyt kasvamaan ja hankkimaan rahoituksen omin avuin. Kaivoksen rakentaminen alkoi vuonna 2007 ja metallien tuotanto vuotta myöhemmin. Tuotannon odotetaan saavuttavan täyden tason muutaman lähivuoden aikana. Kaivoksen malmivarojen on arvioitu riittävän lähes viideksi vuosikymmeneksi. Ruralia-instituutti on selvittänyt kolmessa aiemmassa tutkimuksessa Talvivaaran kaivokseen liittyviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Talvivaaran kaivoksen vaikutukset ulottuvat Kainuun lisäksi moneen muuhunkin maakuntaan. Raaka-ainevirrat, huoltotehtävät ja kaivoksen tuotteiden jatkojalostus tuovat työtä monille toimijoille. Usean maakunnan talous vilkastuu. Tämä selvitys poikkeaa edellisistä siten, että kaivoksen toiminnan vaikutuksia on tutkittu koko jalostusketjun osalta Suomen kaikissa maakunnissa. Tutkimuksen johtajana on toiminut professori Hannu Törmä ja tutkijana FT, KTM Kaarina Reini ja HTM Susanna Määttä. Tutkimusta on avustanut tutkimussihteeri Terttu Poranen. Ruralia-instituutti haluaa kiittää tutkimuksen tilaajia ja rahoittajia Työ- ja elinkeinoministeriön alueiden kehittämisen yksikköä ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiötä. Toivomme tulosten hyödyttävän ja tukevan päätöksentekoa. Seinäjoella Sami Kurki Johtaja, professori
6
7 Sisällys Tiivistelmä... 7 Abstract...8 Kaivoshankkeen mahdollistivat uusi tekninen ratkaisu, markkinat ja oikea ajoitus 9 Pitkäaikaiset toimitussopimukset nikkelille ja sinkille...11 Tutkimuksen tavoitteet...12 Perustietojen hankinta...13 RegFin-laskentamenetelmä...14 Simulointien toteutus ja parametrisointi...14 Työllisyysvaikutukset...16 Talvivaaran kaivos parantaa lähialueensa työllisyyttä...16 Talvivaaran oma henkilöstö...16 Lähes puolet urakoinnista liittyi huolto- ja asennustöihin...17 Urakoitsijoilla riittää töitä Talvivaarassa...19 Talvivaaran kaivoksen jalostusketju Toiminta heijastuu eri puolille Suomea Maakunnat voisivat hyötyä enemmän kaivoksen raaka-aineostoista...22 Nikkelin jalostus piristää Satakunnan ja Lapin maakuntien aluetaloutta...23 Investoinnit vaikuttavat eniten Satakunnassa...25 Millä keinoin Talvivaaran kaivoksen hyötyjä Suomelle voidaan lisätä?...26 Yhteenveto...27 Lähteet RegFin-mallisovelluksiin liittyviä julkaisuja...31
8 KUVAT Kuva 1. Talvivaaran kaivoksen merkkipaaluja. Yhtiö perustettiin vuonna Kuva 2. Talvivaaran henk ilöstön määrän ja liikevaihdon kehitys Kuva 3. Talvivaaran henkilöstön jakautuminen eri ryhmiin ja heidän kotipaikkakuntansa...16 Kuva 4. Talvivaaran henkilöstön kotipaikkakunnat henkilöstöryhmittäin...17 Kuva 5. Urakoitsijoiden työtuntien jakautuminen eri toimialoille...17 Kuva 6. Urakoitsijoiden henkilöstön jakautuminen eri henkilöstöryhmien ja asuinpaikkojen kesken...18 Kuva 7. Urakoitsijoiden henkilöstön asuinpaikat henkilöstöryhmittäin...18 Kuva 8. Urakoitsijoiden arvio työmäärän muutoksesta Talvivaarassa vuodesta 2010 vuoteen Kuva 9. Tuote- ja raaka-ainevirrat Talvivaaraan Kuva 10. Talvivaaran kaivostuotteiden jalostusketju...21 Kuva 11. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset eri toimialojen tuotantoon ja työllisyyteen Satakunnassa...23 Kuva 12. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset eri toimialojen tuotantoon ja työllisyyteen Lapissa Kuva 13. Metallien valmistus -toimialan investointien kasvun vaikutus Satakunnan muihin toimialoihin...26 Kuva 14. Talvivaaran jalostusketjun vaikutus maakuntien taloudelliseen kasvuun, miljoonaa euroa...28 Kuva 15. Talvivaaran jalostusketjun vaikutus maakuntien työllisyyteen, henkilötyövuosia...28 TAULUKOT Taulukko 1. Talvivaaran henkilöstön kotikunnat eriteltynä henkilöstöryhmän mukaan.. 16 Taulukko 2. Talvivaaran kaivoksen raaka-aineiden hankinnan osuudet eri toimialojen tuotannosta Kainuun ulkopuolella...22 Taulukko 3. Talvivaaran kaivoksen raaka-aineiden hankinnan vaikutukset maakuntien talouteen ja työllisyyteen...22 Taulukko 4. Talvivaaran nikkelin jalostuksen osuudet perusmetallien valmistuksen toimialan tuotannosta...23 Taulukko 5. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset Satakunnan ja Lapin talouteen...23 Taulukko 6. Talvivaaran vaikutus kaupan alaan ja kuljetuspalveluihin Lapissa ja Satakunnassa...24 Taulukko 7. Talvivaaran kaivoksen toiminnasta aiheutuneet investoinnit...25 Taulukko 8. Talvivaaran kaivoksen toiminnasta johtuvien investointien taloudelliset vaikutukset eri alueille...25 Taulukko 9. Tulosten yhteenveto: Talvivaaran toiminta vilkastuttaa eniten Satakunnan ja Lapin taloutta...27
9 7 TIIVISTELMÄ Talvivaaran kaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun maakunnalle on selvitetty useassa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksessa. Kaivoksen vaikutukset ulottuvat kuitenkin Kainuuta laajemmalle alueelle. Tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa on selvitetty kaivoksen jalostusketjun aluetaloudellisia vaikutuksia Suomen kaikissa maakunnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan kaivokselta lähtevien tuotteiden kulkeutumista eri puolilla Suomea sijaitseviin jalostuslaitoksiin. Tavoitteena on arvioida jalostusketjun eri vaiheiden ja toimintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Myös jalostusketjussa toimivien yritysten lisäinvestoinnit on otettu tutkimuksessa huomioon. Laskelmat suoritettiin Ruralia-instituutissa kehitetyllä alueellisella yleisen tasapainon RegFin simulointimallilla. Talvivaaran kaivoksen jalostusketjussa selkein hyötyjä on Satakunta. Nikkelin jalostus tapahtuu Harjavallassa, mikä on vaatinut myös investointeja. Lisäksi Satakunnasta toimitetaan kaivokselle kemianteollisuuden tuotteita. Maakunnan talouskasvu lisääntyy 1,2 %-yksiköllä ja euroina runsaalla 80 miljoonalla. Työllisyys vahvistuu 365 henkilötyövuodella. Kertaluonteisena hyötynä perusmetallien jalostuksen investointien kasvu tuo alueelle vielä 112 henkilötyövuotta. Yhtä selvästi hyötyjänä erottuu Lappi. Alue toimittaa kaivokselle raaka-aineita, ja Lapin metalliteollisuus jatkojalostaa Harjavallasta tulevaa Talvivaaran nikkeliä ja korvaa näin ulkomaista nikkelin tuontia. Talouskasvu vahvistuu reilun 1,0 %-yksikön verran ja euroina lähes 60 miljoonaa. Työllisyys vahvistuu 239 henkilötyövuodella. Satakunnan ja Lapin yhteenlasketut hyödyt ovat noin 90 % jalostusketjun vaikutuksista. Vaikutukset muihin maakuntiin jäävät näin ollen pieniksi. Jalostusketjussa suurimmat vaikutukset tulevat nikkelin jatkojalostuksesta. Kaivoksen raakaaineiden hankinnasta ei hyödy mikään maakunta erityisen paljon. Kotimaan ostot ovat hajautuneet, ja ulkomaille valuu lähes kaksi kolmannesta raaka-aineiden hankintojen arvosta. Talvivaaran kaivoksen kokonaistyöllisyysvaikutukseksi saadaan henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutukset huomioidaan. Tämä koostuu Talvivaaran omasta henkilöstöstä (379 htv), urakoitsijoiden henkilöstöstä (376 htv), muiden toimialojen osuudesta (427 htv, Törmä ja Reini 2009c) ja raaka-aineiden ja jalostusketjun työllisyysvaikutuksesta (659 htv). Talvivaaran jalostusketju tuottaa seitsemässä muussa maakunnassa yhteensä suunnilleen yhtä paljon talouskasvua ja työllisyyttä kuin itse kaivostoiminta ja sen alihankinta Kainuussa. Talvivaaran kaivos työllistää eniten kainuulaisia. Henkilöstössä kajaanilaisia on yli 40 %, ja sotkamolaisten osuus on melkein kolmannes. Kainuun osuus on yhteensä 79 %. Myös kaivoksen urakoitsijoiden henkilöstöstä asuu suuri osa, lähes 60 %, Kainuussa.
10 8 ABSTRACT The regional impacts of the Talvivaara mine on the Kainuu region have been investigated by the Ruralia Institute of the University of Helsinki several times before. However, the impacts of the mine extend beyond Kainuu. This study is the first to examine the regional economic effects of the mine s refining chain on all Finnish regions. Additional investments of the firms in the refining chain have been taken into account. Calculations were carried out with RegFin, a regional general equilibrium simulation model developed at Ruralia Institute. The clearest beneficiary in the refining chain of the Talvivaara mine is the Satakunta region. Nickel is refined at Harjavalta, which has also required investments. In addition, some chemicals are delivered to the mine from Satakunta. According to the estimates, economic growth in the region is strengthened by 1.2 percentage points, or 80 million Euros, and employment is increased by 365 person-years. The increase in investments in the basic metal industry brings an additional one-time benefit of 112 person-years. The Lapland region is also benefiting. It delivers raw materials to the mine, and the local metal industry refines the nickel from Talvivaara that comes through Harjavalta. The need for imported nickel from abroad is consequently reduced. Economic growth is estimated to be improved by slightly more than 1.0 percentage points, or almost 60 million Euros, and employment is increased by 239 person-years. Satakunta and Lapland regions together receive about 90% of the benefits from the refining chain. Therefore, the impacts on other regions remain small. In the refining chain, the greatest impact comes from the upgrading of nickel. None of the regions benefit much from the purchase of raw materials for the mine. Domestic purchases are scattered and almost two-thirds of the raw material purchases flow abroad. The overall employment effect of the Talvivaara mine is 1,841 person-years (pyrs), taking into account the multiplier effects. This consists of Talvivaara s own personnel (379 pyrs), the contractors personnel (376 pyrs), the contribution of other sectors (427 pyrs, Törmä and Reini 2009c), as well as the employment effect of raw materials and the refining chain (659 pyrs). The refining chain of Talvivaara produces about the same total amount of economic growth and employment in seven other regions as self-mining and sub-contracting in Kainuu. The Talvivaara Mining Company draws most (79%) of its employees from the Kainuu region. Over 40% of the personnel are from Kajaani and almost one-third from Sotkamo. A large proportion of employees of the mine s contractors are also from Kainuu, totalling almost 60%.
11 9 KAIVOSHANKKEEN MAHDOLLISTIVAT UUSI TEKNINEN RATKAISU, MARKKINAT JA OIKEA AJOITUS Talvivaaran nikkeliesiintymä on varannoiltaan yksi Euroopan suurimmista. Alueen kaivosluvat myönnettiin Outokummulle jo vuonna 1986, mutta varsinainen esiintymän hyödyntäminen alkoi lähes 20 vuotta myöhemmin, kun Talvivaara Kaivososakeyhtiö sai hyödyntämisoikeudet helmikuussa Nikkeliesiintymä tuli houkuttelevaksi 2000-luvulla nopeasti kohonneiden metallien hintojen myötä, mutta rikastaminen vaati täysin uudenlaisen teknologian kehittämistä. Talvivaaran kaivoksella käytetään metallien rikastuksessa biokasaliuotustekniikkaa, joka perustuu metallien liuottamiseen malmista bakteerien avulla. Tällä tekniikalla rikastaminen on taloudellisesti kannattavaa matalapitoisestakin malmista. Talvivaaran kaivoksen louhinta ja biokasaliuotustekniikat testattiin koetoimintaprojektissa vuosina 2005 ja Kaivoksen rakentaminen alkoi kesällä Kaivostoiminta alkoi vuotta myöhemmin keväällä 2008 ja metallien tuotanto käynnistyi saman vuoden syksyllä. Ensimmäinen kaupallinen nikkelin tuotantoerä toimitettiin helmikuussa Kuviin 1 ja 2 on koottu merkkipaaluja Talvivaaran kaivoksen kehityksestä sekä tiedot liikevaihdon ja henkilöstön kasvusta. Talvivaaran kaivoksesta saatavat tärkeimmät metallit ovat nikkeli ja sinkki. Lisäksi saadaan pienempiä määriä kuparia ja kobolttia. Kaivoksen rakentamisen ja toiminnan käynnistyttyä arviot mineraalivarannoista ovat nousseet useaan kertaan. Viimeksi arviota nostettiin lokakuussa Nyt kokonaismineraalivarantojen määrä on miljoonaa tonnia. Varannot sisältävät nikkeliä 3,4 miljoonaa tonnia ja sinkkiä 7,6 miljoonaa tonnia. Malmivarojen arvioidaan riittävän lähes viidenkymmenen vuoden tuotantoon. Talvivaara selvittää mahdollisuuksia laajentaa edelleen kaivoksen tuotantoa. Vuoden 2010 aikana Talvivaaran toiminnan painopiste on ollut tuotannon ylösajossa. Nikkeliä tuotettiin 1. kaupallisen nikkelierän toimitus / Norilsk Nickel Listautuminen LSE/Lontoo Kaivostoimin - nan aloitus Listautuminen OMX/Helsinki Sinkin tuotevirta sopimus / Nyrstar Uraanin myynti - ja ostosopimus / Cameco Kaivoksen rakentamisen aloitus Metallien tuotannon aloitus Nikkelin tuotanto 735 t Nikkelin tuotanto t Nikkelin tuotanto - ennuste t Kuva 1. Talvivaaran kaivoksen merkkipaaluja. Yhtiö perustettiin vuonna Lähteet: Talvivaaran vuosikertomukset, tilinpäätöstiedot ja kotisivut.
12 , , Henkilöstö Liikevaihto, milj. euroa Kuva 2. Talvivaaran henk ilöstön määrän ja liikevaihdon kehitys Lähteet: Talvivaaran vuosikertomukset ja tilinpäätöstiedot tonnia ja sinkkiä tonnia. Kuluvan vuoden tavoitteet liittyvät edelleen tuotannon ylösajoon ja täyden tuotannon saavuttamiseen. Yhtiön tuorein nikkelin tuotantoennuste vuodelle 2011 on tonnia (Tuotantopäivitys ). Talvivaara pitää mahdollisena nikkelin vuosituotannon tason nostoa jopa tonniin johtuen mineraalivarantojen koon arvioiden noususta.
13 11 PITKÄAIKAISET TOIMITUSSOPIMUKSET NIKKELILLE JA SINKILLE Talvivaaralla on useita pitkäaikaisia myynti- ja ostosopimuksia. Norilsk Nickel on sitoutunut ostamaan Talvivaaran nikkelin kymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen erä nikkeliä toimitettiin Norilsk Nickelill e Harjavaltaan helmikuussa Harjavallan tehtaan nikkelinjalostuskapasiteetti on tonnia vuodessa, mikä on riittävä Talvivaaran nikkelin täystuotannolle ( tonnia/vuosi). Nikkelistä saatavat myyntitulot perustuvat metallien markkinahintoihin eli Lontoon metallipörssin (LME) nikkelin hintanoteerauksiin. Norilsk Nickel ostaa myös kaiken Talvivaaran tuottaman koboltin. Sinkin tuotevirtasopimus on solmittu belgialaisen Nyrstarin kanssa helmikuussa Talvivaara on sitoutunut toimittamaan koko sinkkituotantonsa Nyrstarille, kunnes 1,25 miljoonan tonnin suuruinen määrä sinkkiä on toimitettu. Talvivaara on saanut 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun sinkkituotevirrasta. Lisäksi Talvivaara saa 350 euroa louhinta- ja prosessointimaksua jokaisesta sinkkitonnista. Sopimukseen sisältyy myös ehtoja hinnankorotuksista riippuen muun muassa sinkin markkinahinnoista. Talvivaaran metallien liuotusprosesseissa on havaittu prosessiliuokseen liukenevan pieniä määriä luonnonuraania. Uraanin osuus koko Talvivaaran kaivoksen tuotantomäärästä on alle puoli prosenttia. Talvivaara suunnittelee aloittavansa sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton ja hyödyntämisen. Talvivaara on solminut uraanista myynti- ja ostosopimuksen Cameco Corporation yhtiön kanssa helmikuussa Cameco investoi uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen maksimissaan 60 miljoonaa dollaria. Cameco ostaa uraanin toimitushetken markkinahintoihin perustuvaan hintaan vuoden 2027 loppuun saakka vähentäen kuitenkin alussa maksuista talteenottolaitoksen investoinnin. Suunnitelmien mukaan uraanin talteenottolaitos olisi valmis vuonna Talvivaaran ja Camecon sopimus tarvitsee kuitenkin vielä useiden viranomaisten hyväksynnät. Talvivaaran malmi sisältää mangaania 0,3 %, mikä olisi myös hyödynnettävissä. Rikastamiseen liittyviä tutkimuksia on tehty ja elektrolyysiteknologian soveltaminen on osoittautunut toimivaksi. Päätöksiä kaupalliseen mittakaavan tuotannosta ei ole kuitenkaan toistaiseksi tehty. Investointipäätökset vaativat Talvivaaran mukaan kumppanuussopimuksia mangaanituotteiden tuotannosta ja markkinoinnista.
14 12 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Ruralia-instituutti on saanut toimeksiannon Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiöltä selvittää Talvivaaran kaivoksen jalostusketjun ja siihen liittyvien investointien aluetaloudellisia vaikutuksia Suomen kaikissa maakunnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan kaivokselta lähtevien tuotteiden kulkeutumista eri puolilla Suomea sijaitseviin jalostuslaitoksiin. Tavoitteena on arvioida jalostusketjun eri vaiheiden ja toimintojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Talvivaaran kaivoksen toiminnan laajuus asettaa vaatimuksia myös jalostusketjussa toimiville yrityksille. Näiden yritysten lisäinvestoinnit ja niiden merkitys on otettu mukaan tutkimukseen. Tutkimus hahmottaa kaivoksen koko Suomen laajuisia vaikutuksia. Yksityiskohtaisemmin tutkimuksen tavoitteet ovat: a) Selvittää raaka-aine- ja materiaalivirrat kaivokselle ja tuotevirrat kaivokselta jatkojalostajille. b) Selvittää jalostuslaitosten ja merkittävimpien jalostusketjussa toimivien yritysten tekemät ja suunnitteilla olevat investoinnit, jotka on tehty tai tehdään Talvivaaran kaivoksen vuoksi. c) Selvittää Talvivaaran kaivoksen työllistävää vaikutusta alueittain. Selvittää myös kaivoksen alihankkijoiden osalta työntekijöiden asuinkunnat. d) Laskennan parametrisointi ja vaikuttavuusskenaarioiden laatiminen edellä kuvattujen tietojen pohjalta. e) Laskea jalostusketjun aluetaloudelliset vaikutukset taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen. f) Esittää kokonaisarvio kaivoksen aluetaloudellisesta merkityksestä Suomelle ja maakunnille. Aikaisempiin Ruralia-instituutin julkaisemiin Talvivaaraa koskeviin tutkimuksiin (Saartenoja et al. 2007, Törmä ja Reini 2008b, Törmä ja Reini 2009c) verrattuna tässä työssä ei keskitytä ainoastaan kaivoksen sijaintialueelle, Kainuulle kertyviin hyötyihin. Tämän tutkimuksen painopiste on enemmän muiden alueiden saaman hyödyn ja vahvistuvien toimialojen selvittämisessä.
15 13 PERUSTIETOJEN HANKINTA Keskeisimmät tiedot laskentaa varten on saatu Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastatteluissa. Tärkeitä tietolähteitä ovat olleet myös yhtiön vuosikertomukset 2009 ja 2010, pörssi- ja lehdistötiedotteet sekä kotisivut. Tutkimuksen laskelmat perustuvat Talvivaaran kaivoksen vuoden 2010 tuotantomääriin, tuotannonkustannuksiin ja toteutuneeseen myyntiin. Jalostusketjun vaikutuksia varten selvitettiin sekä Talvivaaran kaivokseen kulkevat raaka-aine- ja materiaalivirrat että kaivoksen tuotteiden jatkojalostus. Keskeistä oli selvittää, miltä alueilta raaka-aineet ja materiaalit tulevat sekä millä alueilla kaivoksen tuotteiden jatkojalostus tapahtuu. Jalostusketjun tiedot on saatu suurimmaksi osaksi suoraan Talvivaaran Kaivososakeyhtiöltä. Lisäksi on haastateltu Norilsk Nickelin ja Outokummun edustajia. Koska Talvivaaran kaivoksen toiminta lisää myös kuljetuspalveluiden kysyntää, VR:n ja Kokkolan Sataman edustajia on myös haastateltu. Jalostusketjussa toimivilta yrityksiltä selvitettiin myös, oliko Talvivaaran kaivoksen toiminta johtanut kapasiteetin nostamistarpeeseen ja sitä kautta lisäinvestointeihin. Alueellisia työllisyysvaikutuksia selvitettiin tekemällä elomake-kysely Talvivaaran kaivoksen urakoitsijoille. Talvivaara nimesi 20 urakoitsijaa, joille kaikille lähetettiin elomake-kysely helmikuussa Kyselyssä selvitettiin, paljonko työtunteja ja henkilötyövuosia oli kertynyt vuoden 2010 aikana. Henkilöstöstä kysyttiin heidän kotipaikkakuntaansa sekä mitkä olivat työntekijöiden ja toimihenkilöiden osuudet. Kyselyssä selvitettiin myös, jatkuuko urakointi vuoden 2011 aikana. Kyselyn vastausprosentti oli 85. Tutkimuksen tulosten tarkastelussa on huomioitava se, että yrityksiltä saatujen tietojen tarkkuutta rajoittavat yhtiön tiedonantokäytännöt ja liikesalaisuudet sekä pörssilainsäädäntö. Tutkimuksen tuloksia on näin ollen käsiteltävä suuntaa-antavina. On mahdollista, että tulokset aliarvioivat kaivoksen jalostusketjun merkitystä. Esimerkiksi kaikkia kotimaisia Talvivaaran nikkelin käyttäjiä ei em. syistä voitu tunnistaa.
16 14 REGFIN-LASKENTAMENETELMÄ Laskettavat yleisen tasapainon (CGE) simulointimallit ovat paras tapa arvioida erilaisten muutosten aluetaloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi alueen taloudellisissa olosuhteissa tapahtuu muutos, suoritetaan uusi investointi tai lakkautetaan tehdas. Muutos voi olla myös tukipolitiikan tai verotuksen painopisteen muuttuminen. Näissä malleissa keskeinen periaate on, että aluetaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Malli huomioi kaikki rahamääräiset vuodot tarkasteltavan alueen ulkopuolelle. Nämä johtuvat tarpeesta ostaa tavaroita ja palveluita muualta Suomesta ja ulkomailta. Vastaavasti huomioidaan omaan alueeseen päin suuntautuvat tulovirrat, jotka syntyvät, kun alue vie tuotteitaan ja palveluitaan oman alueensa ulkopuolelle muualle kotimaahan tai ulkomaille. Ruralia-instituutissa kehitetyt RegFin-mallit kuvaavat aluetalouden riippuvuussuhteita kattavasti ja sopivat joustavuutensa takia moninaisiin tutkimustehtäviin. Menetelmällä on tehty jo yli 40 tutkimusta. RegFin (Regional model for Finland) on CGE-malli, jotka kehitettiin täydentämään panos-tuotos-malleja ja ottamaan mm. käyttäytymisrelaatioiden epälineaarisuus, talouden resurssirajoitteet, julkinen talous ja ulkomaankauppa huomioon. CGE-mallien simulointitulokset sisältävät muutoksen suoran ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi ns. aiheutetut vaikutukset, jotka syntyvät prosessin edetessä tuloihin ja kulutukseen asti. Näitä ei kuitenkaan erotella, vaan esitetään vain kokonaisvaikutus. CGE-perinne ei halua sekoittua vanhempaan mallinnukseen, joissa suorien ja epäsuorien vaikutusten erottelu on tavanomaista. CGE-mallina RegFin on sopeutuvien hintojen malli. Periaatteena on, että joustavat hinnat tasapainottavat talouden muutoksen jälkeen. Tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden hintoja ei rajoiteta, koska ne ovat sopeutumisen moottoreita. RegFin-malleissa käytettävissä olevien tulojen käsite sisältää sekä pääoma- että palkkatulot, joista on vähennetty valtion ja kunnan tuloverot ja lisätty vastaavat tulonsiirrot. Palkkatulojen oletetaan jäävän omalle alueelle, joka on tilastojen valossa oikea oletus. Pääomatulojen alueellisen kohtaannon tilastointia ollaan kuitenkin vasta kehittämässä. On selvää, että suurin osa pääomatuloista investoidaan tai kulutetaan oman alueen ulkopuolella. Tilastojen puuttuessa malli olettaa, että pääomatuloista jää omalle alueelle kansallisen BKT-osuuden mukainen osa. Simuloinnissa tämä osuus voi laskea, pysyä ennallaan tai kasvaa muutoksen vaikutuksista riippuen. Yleisen tasapainon analyysin perusteet on esitetty Ruralia-instituutin julkaisuissa Törmä ja Zawalinska (2007a, b). Lisäksi mallia on kuvattu seikkaperäisesti seuraavissa lähteissä: Törmä (2008) sekä Rutherford ja Törmä (2010). RegFin-aluemallin rakenne ja toiminta eri tutkimustehtävissä on kuvattu edellä mainituissa julkaisuissa. Lisää tietoa RegFin-malleista ja aiemmista tutkimuksista raportteineen saa osoitteesta: asiantuntijapalvelut/regfin.htm SIMULOINTIEN TOTEUTUS JA PARAMETRISOINTI Talvivaaran jalostusketjun vaikutuksia arvioidaan tässä tutkimuksessa sekä kaivoksen menojen että tulojen näkökulmasta. Menoja edustavat kaivoksen tarvitsemat raaka-aineet ja materiaalit. Tulot muodostuvat kaivoksen tuottamien metallien myynnistä. Tutkimuksessa on huomioitu kotimaasta ostettavat raaka-aineet ja materiaalit ja vastaavasti kotimaasta saatavat metallien myyntitulot. Talvivaaran kaivoksen toiminnasta aiheutuvia ulkomaan viennin ja tuonnin kasvun vaikutuksia ei tarkastella tässä tutkimuksessa. Keskitymme Suomessa tapahtuviin taloudellisen toiminnan muutoksiin ja niiden aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Perusasetelma simuloinneissa on vuoden 2010 mukainen tilanne. Vuonna 2010 Talvivaaran kaivos tuotti nikkeliä tonnia ja sinkkiä tonnia, ja liikevaihto oli 152,2 miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukaan kuluja kertyi 214,7 miljoonaa euroa. Suurin erä olivat materiaalit ja palvelut (99 miljoonaa euroa) muodostaen 46 % kuluista. Tutkimuksessa käytettiin metallikohtaisten myyntitulojen arvioinneissa vuoden 2010 keskimääräisiä hintoja sekä tietoa Talvivaaran liikevaihdosta. Talvivaaran vuoden 2010 tilinpäätöstiedotteen mukaan nikkelin hinta Lontoon metallipörssissä (LME) oli keskimäärin dollaria tonnilta ja sinkin dollaria tonnilta. Koska sinkki myydään suoraan ulkomaille, on simuloinneissa keskitytty nikkelin jalostusketjun vaikutusten laskemiseen. Raaka-aineiden hankintaan menevät kulut on saatu arvioitua Talvivaaran antamien kulutusmäärien ja sen perusteella, kuinka suurta osuutta tuotantokustannuksista yksittäiset raaka-aineet vastaavat. Näin saatuja raaka-aineiden yksikköhintoja on vielä verrattu Tullin ulkomaankauppa -tietokannan tietoihin ja varmistettu, että hintataso on oikean suuruinen. Simuloinneissa aluetaloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu pitkän tähtäimen ilmiöinä, mikä talousteorian tasolla
17 15 tarkoittaa, että fyysinen pääoma (rakennukset, koneet, laitteet, kuljetusvälineet jne.) on mallin logiikan mukaan määräytyvä muuttuja. Aika on riittävän pitkä, jotta investoinnit ehtivät kertyä uudeksi tuotannon pääomaksi. Työvoiman kokonaistarjonta on sen sijaan simuloinneissa pidetty kiinteänä. Oletuksena on, että pitkällä aikavälillä työvoiman määrä on riippuvainen demografisista tekijöistä, kuten syntyneiden ja kuolleiden suhteesta. Väestö ja siten työvoiman kokonaismäärä ei Suomessa muutu kovin paljoa. Raaka-aineiden ja materiaalien ostot on kohdistettu toimittajamaakunnan kyseisen toimialan tuotannon kasvuksi. Esimerkiksi polttoöljyä toimitetaan Porvoosta. Tällöin muutos kohdistuu Itä- Uudenmaan maakunnan jalostettujen öljytuotteiden toimialalle. Talvivaaran nikkelin myynti Harjavaltaan kasvattaa puolestaan Satakunnan metalliteollisuutta. Harjavallasta nikkelituotteita menee vientiin mutta osaa jatkojalostetaan edelleen kotimaassa. Harjavallasta nikkeliä menee mm. Outokummulle Tornioon. Nikkelin jalostusketjun vaikutukset saadaan selville, kun muutetaan maakuntien kyseessä olevien toimialojen tuotantoa sen mukaan, paljonko näille alueille päätyy jatkojalostettavaksi Talvivaaran nikkeliä. Talvivaaran toiminnasta aiheutuvien lisäinvestointien vaikutukset on selvitetty lisäämällä investoinnin tekevän yrityksen toimialan investointeja sillä alueella, minne investointi on tehty. VR:n tapauksessa investoinnin vaikutukset tutkittiin kansallisella tasolla.
18 16 TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET TALVIVAARAN KAIVOS PARANTAA LÄHIALUEENSA TYÖLLISYYTTÄ Taulukko 1. joiden ja jalostusketjun työllisyysvaikutusten suhteesta. TALVIVAARAN OMA HENKILÖSTÖ Talvivaaran henkilöstön kotikunnat eriteltynä henkilöstöryhmän mukaan*. Lähde: Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastattelu. Tutkimuksen painopiste on jalostusketjussa ja sen vaikutuksissa Suomen maakuntien taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen. Tarkastelemme ensin kaivoksen vaikutusta lähialueen työllisyyteen saadaksemme vertailutietoa urakoitsi- Kunta/alue Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä Kajaani Sotkamo Muu Kainuu Uusimaa Muu Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Lappi Yhteensä *Taulukon 1 luvut poikkeavat jonkin verran Talvivaaran tilinpäätöstiedotteen 2010 ilmoittamasta henkilöstön lukumäärästä. Ero luvuissa johtuu eri tarkasteluajankohdasta. Talvivaaran kaivoksen henkilöstön määrä on kasvanut nopeasti viimeisen kolmen vuoden aikana (Kuva 2). Vuonna 2010 palkattiin 81 uutta työntekijää, ja vuoden lopulla Talvivaara työllisti suoraan 379 henkilöä. Henkilöstö jakautui alueittain ja ryhmittäin taulukon 1 mukaisesti. Talvivaaran kaivos työllistää pääasiassa kainuulaisia, mutta työllisyysvaikutukset ulottuvat myös muihin maakuntiin. Talvivaaran henkilöstön yleisin kotikunta on Kajaani, missä asuu paljon etenkin kaivoksen työntekijöitä. Talvivaaran kaivos työllistää myös lukuisia sotkamolaisia sekä jonkin verran työntekijöitä muualta Kainuusta. Kajaanissa ja Sotkamossa asuu molemmissa suunnilleen yhtä paljon Talvivaaran toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Kaivos työllistää Kainuun jälkeen eniten Uudellamaalla käsittäen pääasiassa ylempiä toimihenkilöitä. Lisäksi pieni osa Talvivaaran henkilöstöstä on Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta, Lapista sekä muualta Suomesta. Henkilöstöryhmistä suurimman osan, 64 % muodostivat työntekijät. Ylempiin toimihenkilöihin kuului 22 % ja toimihenkilöihin 14 %. Yhtiö työllistää eniten kaivoksen lähialueilla. Kajaanilaisia on yli 40 %, ja sotkamolaisten osuus on melkein kolmannes. Henkilöstöstä yhteensä 79 % asuu Kainuussa. Talvivaaran henkilöstö Toimihenkilöt 14 % Ylemmät toimihenkilöt 22 % Työntekijät 64 % Lappi 1 % Pohjois- Pohjanmaa 4 % Pohjois- Savo 2 % Muu Kainuu 9 % Uusimaa 7 % Kotikunnat Muu Suomi 7 % Sotkamo 27 % Kajaani 43 % Kuva 3. Talvivaaran henkilöstön jakautuminen eri ryhmiin ja heidän kotipaikkakuntansa. Lähde: Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastattelu.
19 17 Tarkasteltaessa kotipaikkakuntia henkilöstöryhmittäin Kainuu on selkeästi yleisin asuinpaikka työntekijöille ja toimihenkilöille. Vain reilu kymmenes työntekijöistä ja viidennes toimihenkilöistä on muualta. Ylempien toimihenkilöiden osalta tilanne on erilainen. Kainuun osuus on pienempi mutta silti Pohjois- Pohjanmaa 4 % reilut puolet. Suurin osa ylemmistä toimihenkilöistä asuu Uudellamaalla, mikä selittyy yhtiön pääkonttorin sijainnilla. Koko yhtiön henkilöstöstä 7 % asuu Uudellamaalla. Pohjois- Savo 1 % Uusimaa 1 % Muu Lappi 1 % Muu Kainuu 11 % Työntekijät Suomi 5 % Kajaani 52 % Sotkamo 25 % Pohjois- Pohjanmaa 8 % Pohjois- Savo 6 % Muu Kainuu 4 % Toimihenkilöt Uusimaa 2 % Kajaani 40 % Muu Suomi 4 % Sotkamo 36 % Ylemmät toimihenkilöt Lappi 1 % Uusimaa 28 % Pohjois- Pohjanmaa 3 % Muu Suomi 14 % Pohjois- Savo 1 % Muu Kainuu 7 % Sotkamo 26 % Kajaani 20 % Kuva 4. Talvivaaran henkilöstön kotipaikkakunnat henkilöstöryhmittäin. Lähde: Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastattelu. LÄHES PUOLET URAKOINNISTA LIITTYI HUOLTO- JA ASENNUSTÖIHIN Urakoinnin työllisyysvaikutuksia selvitettiin elomake-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin 20 urakoitsijalle, ja siihen vastasi 17 yritystä. Vastausprosentti oli 85. Kyselyyn vastanneet urakoitsijat työskentelivät Talvivaarassa vuonna 2010 noin tuntia, mikä on 86 % kaikkien Talvivaarassa työskennelleiden urakoitsijoiden yhteenlasketusta työtuntimäärästä. Urakointitunnit vastasivat 376 henkilötyövuotta. Merkittävin osa urakointitunneista liittyi koneiden ja laitteiden korjaukseen, huoltoon ja asennukseen käsittäen hieman alle puolet urakoitsijoiden työtunneista. Urakointitunneista lähes neljännes liittyi rakentamiseen. Kaivostoiminta ja louhinta käsittivät lähes kymmeneksen työtunneista samoin kuin muu palvelutoiminta sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus. Muut toimialat jäivät alle viiteen prosenttiin työtunneista. Talvivaaran kaivoksella työskenteli vuonna 2010 kyselyn perusteella noin Kuva 5. Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kumi- ja 3 % muovituotteiden valmistus 8 % Muu palvelutoiminta 9 % Kaivostoiminta ja louhinta 9 % Urakoitsijoiden työtuntien jakautuminen eri toimialoille. Lähde: elomake-kysely. 600 urakoitsijoiden palkkaamaa henkilöä, joista kuitenkin vain pieni osa työskenteli kaivoksella täysipäiväisesti koko vuoden. Suurin osa, 90 % oli työntekijöitä. Toimihenkilöitä oli 6 % ja ylempiä toimihenkilöitä 4 %. Asuinpaikoista erottuu etenkin Kajaani, joka on yleisin asuinpaikka 27 %:n osuudella. Yhteensä Kainuun osuus asuinpaikoista on 59 %. Paperin, paperi - ja kartonkituotteiden valmistus 1 % Rakentaminen 23 % Muut 1 % Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 46 % Myös Pohjois-Pohjanmaalla asuu huomattava osa, lähes viidennes. Urakoitsijoiden Talvivaaran kaivoksella työskennelleen henkilöstön asuinpaikat eroavat jonkin verran Talvivaaran henkilöstön kotikunnista, sillä Talvivaaran omasta henkilöstöstä suurempi osuus on Kainuusta, 79 % kuin urakoitsijoilla, 59 %. Urakoitsijoiden henkilös-
20 18 Urakoitsijoiden henkilöstö Toimihenkilöt 6 % Ylemmät toimihenkilöt 4 % Uusimaa 2 % Lappi 3 % Asuinpaikat Ulkomaa 3 % Muu Suomi 13 % Sotkamo 17 % Työntekijät 90 % Pohjois-Savo 3 % Pohjois- Pohjanmaa 17 % Muu Kainuu 15 % Kajaani 27 % Kuva 6. Urakoitsijoiden henkilöstön jakautuminen eri henkilöstöryhmien ja asuinpaikkojen kesken. Lähde: elomake-kysely. tön Pohjois-Pohjanmaan ja muun Suomen osuudet ovat selvästi suuremmat kuin Talvivaaran henkilöstöllä. Myös ulkomailla asuu pieni osa urakoitsijoiden työntekijöistä. Talvivaaran omassa henkilöstössä ulkomailla asuvia ei ole. Myös henkilöstöryhmittäin urakoitsijoiden ja Talvivaaran henkilöstön asuinpaikat eroavat toisistaan. Kainuun osuus on kaikissa henkilöstöryhmissä urakoitsijoiden henkilöstössä Talvivaaran oman henkilöstön osuutta pienempi. Esimerkiksi työntekijöiden osalta ero on huomattava. Urakoitsijoiden työntekijöistä 62 % asuu Kainuun maakunnan alueella, kun vastaavasti Talvivaaran työntekijöistä 88 % on Kainuusta. Toisaalta Pohjois-Pohjanmaa, muu Suomi ja Lappi tulevat selkeämmin esiin urakoitsijoiden henkilöstön asuinpaikoissa. Pohjois-Pohjanmaan osuus on erityisen suuri urakoitsijoilla työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmissä, joissa Pohjois-Pohjanmaan osuudet ovat moninkertaisia Talvivaaran oman henkilökunnan osuuksiin nähden. Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Ulkomaa 3 % Ulkomaa 0 % Ulkomaa 0 % Uusimaa 1 % Lappi 3 % Pohjois- Pohjanmaa 17 % Pohjois- Savo 3 % Muu Suomi 13 % Muu Kainuu 16 % Sotkamo 17 % Kajaani 29 % Lappi 6 % Uusimaa 6 % Pohjois- Pohjanmaa 6 % Pohjois- Savo 6 % Muu Kainuu 5 % Muu Suomi 14 % Sotkamo 14 % Kajaani 43 % Lappi 8 % Muu Suomi 23 % Uusimaa 15 % Sotkamo 11 % Kajaani 12 % Pohjois- Pohjanmaa 31 % Muu Kainuu 0 % Pohjois- Savo 0 % Kuva 7. Urakoitsijoiden henkilöstön asuinpaikat henkilöstöryhmittäin. Lähde: elomake-kysely.
21 19 URAKOITSIJOILLA RIITTÄÄ TÖITÄ TALVIVAARASSA Kyselyssä selvitettiin urakoitsijoilta myös, mitä tapahtuu Talvivaaran kaivokseen liittyvien urakointitöiden määrälle tänä vuonna. Kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat urakointityön jat- kuvan Talvivaarassa myös vuonna Huomattava osa, 41 %, vastasi työmäärän kasvavan vuodesta 2010 ja kolmannes ennakoi työmäärän pysyvän samana. Vajaa kolmannes arvioi työmäärän vähentyvän. Urakointitöiden määrä vähenee etenkin rakentamisen osalta. Kaikki kyselyyn vastanneet rakennusalan urakoitsijayritykset ilmoittivat työmäärän vähenevän. Vastaavasti kaikki kyselyyn vastanneet kaivostoimintaan ja louhintaan keskittyvät urakoitsijayritykset ilmoittivat työmäärän lisääntyvän. Lisäksi muutama urakoitsijayritys koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen alalta ilmoitti työmäärän kasvavan Talvivaarassa. Työmäärä vähenee 29 % Työmäärä kasvaa 41 % Työmäärä pysyy samana 30 % Kuva 8. Urakoitsijoiden arvio työmäärän muutoksesta Talvivaarassa vuodesta 2010 vuoteen Lähde: elomake-kysely.
22 20 TALVIVAARAN KAIVOKSEN JALOSTUSKETJU TOIMINTA HEIJASTUU ERI PUOLILLE SUOMEA Oheiset kartat havainnollistavat raakaainevirtoja Talvivaaran kaivokseen sekä kaivoksen tuotteiden kulkua eteenpäin jatkojalostettavaksi. Raaka-aineita toimitetaan Itä-Uudeltamaalta, Keski-Pohjanmaalta, Kymenlaaksosta, Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta ja Satakunnasta. Paljon raaka-aineita tulee myös ulkomailta. CaCO 3 = Kalkkikivi Tornio CaO H 2 O 2 = Poltettu kalkki = Vetyperoksidi Oulu CaO H 2 O 2 TALVIVAARA H 2 SO 4 = Rikkihappo Kemiitti 510 = Räjähdysaine NaOH = Lipeä S = Rikki Liitu Kokkola H 2 SO 4 Kemii 510 H 2 SO 4 Siilinjärvi CaCO 3 Saksa NaOH CaO H 2 O 2 Ruotsi (Gotlan ), Viro Hollan, Saksa Ranska Puola, Venäjä S Harjavalta Pol oöljy Voikkaa Propaani Porvoo Porvoo Kuva 9. Tuote- ja raaka-ainevirrat Talvivaaraan. Lähde: Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastattelu.
23 21 Kaikki Talvivaaran kaivoksella tuotettu nikkeli menee ensin Harjavaltaan jalostettavaksi. Osa jalostetusta nikkelistä menee Harjavallasta Tornioon. Sinkkiä ei jalosteta Suomessa, vaan se myydään suoraan ulkomaille. Tornio Outokumpu Ni TALVIVAARA Co = Koboltti Ni = Nikkeli Zn = Sinkki Zn Ni, Co Harjavalta Norilsk Nickel Belgia Nyrstar Kuva 10. Talvivaaran kaivostuotteiden jalostusketju. Lähde: Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastattelu.
24 22 MAAKUNNAT VOISIVAT HYÖTYÄ ENEMMÄN KAIVOKSEN RAAKA- AINEOSTOISTA Raaka-aineet muodostavat kaivoksen tuotantokustannuksista 44 prosenttia. Huomattava osuus, lähes kaksi kolmannesta, ostetaan tällä hetkellä ulkomailta. Kotimaisuusastetta pitäisi siten pystyä nostamaan, jotta aluetaloudelliset vaikutukset kasvaisivat. Taulukon 2 luvut kuvaavat, kuinka suurta toimialan tuotannon lisäystä Talvivaaran raaka-aineiden hankinnat edustavat eri alueilla. Valtaosa raaka-ainehankinnoista kohdistuu kemianteollisuuden tuotteisiin. Lappia lukuun ottamatta prosentit ovat suhteellisen pieniä. Laskennan tulokset osoittivat, ettei kaivoksen raaka-aineiden hankinta ole Kainuun ulkopuolisille maakunnille taloudellisesti kovin merkittävää. Mikään maakunta ei hyödy suuresti, koska ostot ovat hajautuneet useisiin maakuntiin. Ulkomaille valuu valtaosa raaka-aineiden hankintaan käytettävistä rahoista. Vaikutus on suurin Lapin talouskasvuun ja työllisyyteen, reilu 13 miljoonaa euroa ja 80 henkilötyövuotta. Itä-Uusimaa hyötyy seuraavaksi eniten. Talouskasvu vahvistuu 6,5 miljoonalla eurolla, mutta työllisyyteen vaikutus on vaatimaton. Syynä tähän on se, että Itä-Uudeltamaalta ostetaan öljyteollisuuden tuotteita ja toimiala on hyvin pääomavaltainen. Vaikutukset Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Savon ja Satakunnan talouteen jäävät 3,3 5,3 miljoonaan euroon ja noin henkilötyövuoteen. Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan talouteen ei vaikutusta ole käytännössä lainkaan. Seitsemän raaka-aineita toimittavan maakunnan talouskasvu lisääntyy yhteensä 35,3 miljoonalla eurolla ja 160 henkilötyövuodella. Taulukko 2. Talvivaaran kaivoksen raaka-aineiden hankinnan osuudet eri toimialojen tuotannosta Kainuun ulkopuolella. Lähde: RegFin-aluemallin tietokanta. Maakunta Toimiala Osuus toimialan tuotannosta, % Lappi Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 17,0 Pohjois-Savo Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 1,7 Keski-Pohjanmaa Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 1,3 Satakunta Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 1,0 Pohjois-Pohjanmaa Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 0,3 Kymenlaakso Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 0,2 Itä-Uusimaa Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 0,1 Taulukko 3. Talvivaaran kaivoksen raaka-aineiden hankinnan vaikutukset maakuntien talouteen ja työllisyyteen. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Maakunta BKT, %-yks. BKT, milj. euroa Työllisyys, %-yks. Henkilötyövuodet Lappi 0,25 13,2 0,10 80 Itä-Uusimaa 0,18 6,5 0,03 10 Satakunta 0,08 5,3 0,02 25 Pohjois-Savo 0,07 4,9 0,02 22 Keski-Pohjanmaa 0,15 3,3 0,04 13 Pohjois-Pohjanmaa 0,01 1,2 0,003 5 Kymenlaakso 0,02 0,8 0,01 4 Yhteensä 35,3 160
25 23 NIKKELIN JALOSTUS PIRISTÄÄ SATAKUNNAN JA LAPIN MAAKUNTIEN ALUETALOUTTA Nikkelin jatkojalostuksen keskeiset alueet ovat Harjavalta Satakunnassa ja Tornio Lapissa. Aluetalouteen tulevat muutokset ja hyödytkin ovat siellä suuria. Taulukossa 4 on esitetty muutosten suuruusluokat. Simulointien tulokset osoittivat, että kaivoksen tuotteiden jalostuksella on tuntuva vaikutus tarkastelun kohteena olleissa maakunnissa. Satakunnassa nikkelin jalostus nostaa alueen talouskasvua 1,1 %-yksiköllä eli 75 miljoonalla eurolla. Työllisyysvaikutus on 340 henkilötyövuotta. Lapin maakunnalle vaikutus jää pienemmäksi. Lapin talous vahvistuu 0,8 %-yksiköllä eli 45 miljoonalla eurolla ja työllisyys 159 henkilötyövuodella. Nikkelin jalostusketjussa syntyy yhteensä 121 miljoonaa euroa uutta jaettavaa ja 499 uutta henkilötyövuotta. Satakunnassa metallien valmistuksen tuotannon kasvu piristää myös muita toimialoja. Eniten hyötyvät kierrätys, metallituotteiden valmistus, rakentaminen ja metallimalmien louhinta. Viidenneksen kasvu perusmetallien valmistuksen tuotannossa nostaa alan työllisyyttä reilulla 15 %-yksiköllä. Taulukko 4. Talvivaaran nikkelin jalostuksen osuudet perusmetallien valmistuksen toimialan tuotannosta. Lähde: RegFin-aluemallin tietokanta. Maakunta Toimiala Osuus toimialan tuotannosta Satakunta Perusmetallien valmistus 20,2 % Lappi Perusmetallien valmistus 6,4 % Taulukko 5. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset Satakunnan ja Lapin talouteen. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Muuttuja Satakunta Lappi Yhteensä Talouskasvu, %-yks. 1,1 0,8 Talouskasvu, milj. euroa Työllisyys, %-yks. 0,3 0,2 Henkilötyövuodet %-yksikköä Tuotanto Työllisyys 5 0 Kuva 11. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset eri toimialojen tuotantoon ja työllisyyteen Satakunnassa. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat.
26 24 Lapissa perusmetallien tuotannon kasvu runsaalla 6,0 %-yksiköllä nostaa alan työllisyyttä lähes 5,0 %-yksiköllä. Hyötyvät alat ovat pääosin samoja kuin Sata- kunnassa. Myös kemikaalien valmistus hyötyy hieman %-yksikköä Tuotanto Työllisyys 1 0 Kuva 12. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset eri toimialojen tuotantoon ja työllisyyteen Lapissa. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Sekä Satakunnan että Lapin maakunnassa perusmetallien tuotannon kasvusta hyötyvät myös kaupan alan toimialat ja kuljetuspalveluista maaliikenne. Näiden alojen tuotantoon ja työllisyyteen vaikutus on 0,2 0,4 %-yksikön välillä. Taulukko 6. Toimiala Talvivaaran vaikutus kaupan alaan ja kuljetuspalveluihin Lapissa ja Satakunnassa. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Lappi Satakunta Tuotanto, %-yks. Työllisyys, %-yks. Tuotanto %-yks. Työllisyys %-yks. Maaliikennekuljetuspalvelut 0,44 0,38 0,42 0,33 Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto 0,29 0,24 0,32 0,25 Tukkukauppa 0,28 0,24 0,26 0,19 Vähittäiskauppa 0,23 0,19 0,25 0,19
27 25 INVESTOINNIT VAIKUTTAVAT ENITEN SATAKUNNASSA Talvivaaran kaivoksen tuotteiden jalostuksen takia on tähän mennessä tehty useita investointeja Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Suomen tasolla. Investointien arvo on vielä alhainen, mutta niiden tarve tulee kasvamaan kaivoksen tuotannon kasvun myötä. Simulointien tulokset osoittavat, että eniten vaikutusta on Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaan investoinnilla. Perusmetallien valmistuksen toimialan investointien nousu lähes puolella nostaa Satakunnan talouskasvua 0,2 %-yksiköllä eli 12,5 miljoonalla eurolla. Työllisyysvaikutus on yli 100 henkilötyövuotta. Kuljetuksiin liittyvien investointien vaikutukset jäävät huomattavasti pienemmiksi. Kokkolan Sataman investointi ei pienuutensa takia lisää Keski- Pohjanmaan talouskasvua tai työllisyyttä. VR:n tekemän kuljetuskalustoinvestoinnin vaikutukset jäävät kansallisella tasolla myös pieniksi. Taulukko 7. Talvivaaran kaivoksen toiminnasta aiheutuneet investoinnit. Lähteet: Yritysten edustajien haastattelut sekä RegFin-aluemallin tietokanta. Yritys Toimiala Maakunta Arvio investoinneista milj. EUR Osuus toimialan investoinneista, % Norilsk Nickel Perusmetallien valmistus Satakunta 50 46,6 Kokkolan Satama Kuljetuspalvelut Keski-Pohjanmaa 0,5 10,2 VR Maaliikenne Kansallinen taso 20 1,5 Taulukko 8. Talvivaaran kaivoksen toiminnasta johtuvien investointien taloudelliset vaikutukset eri alueille. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Maakunta/alue Satakunta Keski-Pohjanmaa Kansallinen taso/vr Talouskasvu, %-yks. 0,2 0,004 0,001 Talouskasvu, milj. euroa 12,5 0,1 1,2 Työllisyys, %-yks. 0,1 0 0 Henkilötyövuodet 112 0,8 0 Satakunnassa metallien valmistuksen toimialan investointien kasvulla on eniten vaikutusta rakentamiseen. Alan tuotanto kasvaa 2,0 %-yksiköllä. Rakentamisen kasvu vaikuttaa positiivisesti rakennusmateriaaleja valmistavien toimialojen tuotantoon (muut ei-metalliset mineraalituotteet, puutavaran ja puutuotteiden valmistus). Myös palvelualat vahvistuvat (tietojenkäsittelypalvelut, kiinteistöalan palvelut). Keski-Pohjanmaalla kaikki vaikutukset eri toimialojen tuotantoon jäävät alle 0,1 %-yksikön.
28 26 Kuva 13. Metallien valmistus -toimialan investointien kasvun vaikutus Satakunnan muihin toimialoihin. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. MILLÄ KEINOIN TALVI- VAARAN KAIVOKSEN HYÖTYJÄ SUOMELLE VOIDAAN LISÄTÄ? Kaivannaisalan kasvu on Suomessa parhaillaan nopeassa vaiheessa. Keskeistä Suomen hyvinvoinnin kannalta olisi pyrkiä jalostamaan nikkeliä mahdollisimman pitkälle kotimaassa, jotta pelkän raaka-ainehinnan lisäksi nikkelistä saataisiin suurempi hyöty arvonlisäyksen kautta. Arvonlisäyksen maksimoiminen on yhteydessä työllisyysvaikutuksiin. Toimialan kasvu merkitsee usein myös alan investointiaktiivisuuden kasvua, mikä nostaa edelleen työllisyyttä. Teollisten työpaikkojen merkitys on suuri myös siinä mielessä, että niillä palkkataso on palvelualoja korkeampi ja ne luovat näin enemmän vaurautta yhteiskunnalle. Kaivosalan klusterin syntymistä voitaisiin tukea. Talvivaaran osalta mahdollisuuksia on. Kaikki nikkeli toimitetaan ensin Harjavaltaan. Merkittävä osa nikkelistä matkaa edelleen Outokummun tehtaalle jalostettavaksi vielä korkeamman asteen tuotteiksi. Outokumpu kuuluu myös Talvivaaran Kaivososakeyhtiön omistajiin (Talvivaaran Vuosikertomus 2010). Klusterin kehittämisen tukeminen on nähty tärkeänä esimerkiksi tuoreessa kaivosrahoituksen selvitysraportissa (Kaivosrahoituksen selvitysmiestehtävä 2011). Kotimaisen omistajuuden nostaminen kaivosalan klusterissa lisäisi jatkojalostuksen mahdollisuuksia ja kansan- ja aluetaloudellista vaikuttavuutta. Metalliteollisuus on yhä vahva teollisuuden ala, joten kaivosalan klusterin kehittämisestä todennäköisesti hyötyisi moni kotimainen toimija. Nikkeli on Talvivaaran kaivoksen päätuote ja vastaa suurimmasta osasta liikevaihtoa. Maailman markkinoiden hintamuutokset ovat kannattavuuden kannalta tärkeitä. Hintakehitys riippuu monista tekijöistä. Esimerkiksi niukka raaka-aineen saatavuus eli tarjonta ja korkea kysyntä nostavat hintaa. Kysynnän ja tarjonnan suhteet ovat taas sidoksissa maailmantalouden tilanteeseen ja investointiaktiivisuuteen. Näihin asioihin Suomi ei pysty vaikuttamaan. Kannustavalla vero- ja elinkeinopolitiikalla voidaan tietysti aina vaikuttaa yritysten sijoittumispäätöksiin ja toimintamahdollisuuksiin ja näin ollen jalostusketjun kotimaisen osan pituuteen. Ennakoivalla koulutuspolitiikalla ja tehokkaalla koulutusresurssien suuntaamisella voidaan vaikuttaa osaavan työvoiman tarjontaan. Osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä tekijä yritysten tehdessä sijoittumispäätöksiä.
29 27 YHTEENVETO muksessa tarkasteltiin kaivoksen jalostusketjun sekä siihen liittyvien investointien aluetaloudellisia vaikutuksia Suomen kaikissa maakunnissa. Tutkimuksessa on tarkasteltu Talvivaaran kaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia raaka-ainehankintojen, itse Talvivaaran kaivos on erittäin tärkeä Kainuun maakunnalle taloudellisen toimeliaisuuden ja työllisyyden näkökulmasta. Tutkimuksessa on selvitetty aiempaa tarkemmin kaivoksen työllisyysvaikutuksia Kainuussa sekä muille maakunnille koituvia hyötyjä. Tutkijalostusketjun ja siihen liittyvien investointien suhteen. Laskentatulosten yhteenveto on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 9. Tulosten yhteenveto: Talvivaaran toiminta vilkastuttaa eniten Satakunnan ja Lapin taloutta. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Maakunta Toiminto BKT, %-yks. BKT, milj. euroa Työllisyys, %-yks. Henkilötyövuodet Raaka-aine myynti 0,08 5,3 0,02 25 Satakunta Nikkelin jalostus 1,1 75,3 0,3 340 YHTEENSÄ 1,2 80,6 0,3 365 Raaka-aine myynti 0,25 13,2 0,1 80 Lappi Nikkelin jalostus 0,8 45,4 0,2 159 YHTEENSÄ 1,1 58,6 0,3 239 Itä-Uusimaa Raaka-aine myynti 0,2 6,5 0,03 10 Pohjois-Savo Raaka-aine myynti 0,1 4,9 0,02 22 Keski-Pohjanmaa Raaka-aine myynti 0,2 3,3 0,04 13 Pohjois-Pohjanmaa Raaka-aine myynti 0,01 1,2 0,003 5 Kymenlaakso Raaka-aine myynti 0,02 0,8 0,01 4 YHTEENSÄ Kertaluontoinen tapahtuma Raaka-aine myynti ja nikkelin jalostus Satakunta Investointien kasvu 0,2 12,5 0,1 112 Keski-Pohjanmaa Investointien kasvu 0,004 0,1 0,002 0,8 Raaka-aineet muodostavat kaivoksen tuotantokustannuksista 44 prosenttia. Huomattava osuus, lähes kaksi kolmannesta, ostetaan tällä hetkellä ulkomailta. Valtaosa raaka-ainehankinnoista kohdistuu kemianteollisuuden tuotteisiin. Simulointien tulokset osoittavat, ettei kaivoksen raaka-aineiden hankinta ole Kainuun ulkopuolisille maakunnille taloudellisesti kovin merkittävää. Mikään maakunta ei hyödy suuresti, koska kotimaan ostot ovat hajautuneet eri puolille Suomea ja valtaosa raaka-aineiden hankinnoista valuu ulkomaille. Vaikutus on suurin Lapin talouskasvuun, 0,3 %-yksikköä eli reilu 13 miljoonaa euroa ja 80 henkilötyövuotta. Kaivoksen tuotteiden jalostuksella on sen sijaan tuntuva vaikutus tarkastelun kohteena olleissa maakunnissa. Satakunnassa nikkelin jalostus nostaa alueen talouskasvua 1,1 %-yksiköllä, eli 75 miljoonalla eurolla. Työllisyysvaikutus on 340 henkilötyövuotta. Lapin maakunnalle vaikutus jää pienemmäksi. Lapin talouskasvu vahvistuu 0,8 %-yksiköllä
30 28 eli 45 miljoonalla eurolla ja työllisyys 159 henkilötyövuodella. Talvivaaran kaivoksen toiminta on vaikuttanut eniten Satakunnan alueen investointeihin. Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaan investointi nostaa alueen perusmetallien valmistuksen toimialan investointeja puolella. Satakunnan talouskasvu paranee 0,2 %-yksiköllä eli 12,5 miljoonalla. Työllisyysvaikutus on yli 112 henkilötyövuotta. Jalostusketjussa tehdyt muut investoinnit ovat liittyneet kuljetuksiin. Niiden vaikutukset jäävät huomattavasti pienemmiksi. Kokkolan Sataman investointi ei paranna pienuutensa takia Keski-Pohjanmaan talouskasvua tai työllisyyttä. VR:n tekemän kuljetuskalustoinvestoinnin vaikutukset jäävät myös kansallisella tasolla pieniksi. Kokonaisuutena tarkastellen Talvivaaran kaivoksen jalostusketjussa selkein hyötyjä on Satakunta. Nikkelin jalostus tapahtuu Harjavallassa ja jalostuksen määrän kasvu on vaatinut investointeja. Lisäksi Satakunnasta toimitetaan kaivokselle kemianteollisuuden tuotteita. Vaikutus talouskasvuun on yhteensä 1,2 %-yksikköä eli lähes 81 miljoonaa euroa. Työllisyys vahvistuu yhteensä 365 henkilötyövuodella. Kertaluonteisena hyötynä perusmetallien jalostuksen investointien kasvu tuo alueelle vielä 112 henkilötyövuotta. Yhtä selvästi erottuu Lappi, joka toimittaa kaivokselle raaka-aineita ja jonka metalliteollisuus jalostaa Harjavallasta tulevaa nikkeliä. Vaikutus talouskasvuun on reilun 1,0 %-yksikön verran eli lähes 60 miljoonaa euroa. Työllisyys vahvistuu 239 henkilötyövuodella. Seitsemän maakunnan talouskasvun lisäys on yhteensä 156 miljoonaa euroa. Työllisyys lisääntyy 659 henkilötyövuodella. Kun kertaluonteinen Harjavallan investointi huomioidaan, lyhyen tähtäimen työllisyysvaikutukseksi saadaan 771 henkilötyövuotta. 4,9 3,3 1,2 0,8 6,5 Satakunta 58,6 80,6 Lappi Itä -Uusimaa Pohjois -Savo Keski -Pohjanmaa Pohjois -Pohjanmaa Kymenlaakso Kuva 14. Talvivaaran jalostusketjun vaikutus maakuntien taloudelliseen kasvuun, miljoonaa euroa. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat Satakunta Lappi Pohjois -Savo Keski -Pohjanmaa Itä -Uusimaa Pohjois -Pohjanmaa Kymenlaakso Kuva 15. Talvivaaran jalostusketjun vaikutus maakuntien työllisyyteen, henkilötyövuosia. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat.
Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA
Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotMetsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset
Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut
LisätiedotLähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotBiotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto
Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä
Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia
LisätiedotAlue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotRuokaketjun vaikutus aluetalouteen
Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013
LisätiedotTalvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus
Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus 11.6.2008 Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Lähtökohdat jatkaa 2007 aloitettua
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotLuomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista
Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotMiksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?
Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013
LisätiedotRuokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
LisätiedotSuomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020
Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotKAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä
KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN
LisätiedotPelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto Syksy 2007
Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotSATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*
SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin
LisätiedotLaskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)
Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotKäyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010
Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotToimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa
Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto 2/2006
Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia
LisätiedotPk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät
Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2003 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4
LisätiedotToimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotVATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas
VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla
LisätiedotYritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson
Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT
Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi
LisätiedotMitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit
Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit ESTIMATED FUTURE INVESTMENTS IN FINLAND (est. 2011) 2 KAIVOSINVESTOINNIT 2003-2013 Viime vuosina investoinnit yli 2,0 miljardia mm Talvivaara
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotMatkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 28.11.2018 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2017 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 3.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2016 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotILPO. Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho 1. GTK, 2 Itä-Lapin Kuntayhtymä
ILPO Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden hyödyntäminen Itä-Lapin elinkeinoelämässä (ILPO) Hankehakemus 28.9.2018 Suomen rakennerahasto-ohjelma Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotPk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö
Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012
LisätiedotMineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik
Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16
LisätiedotMistä kasvu tulee. Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen. Marko Korhonen
Mistä kasvu tulee Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen Marko Korhonen Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 hyv.11.11.2013 Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotKouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen
Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Määttä Susanna, Törmä Hannu, Virtanen Petri, Hyyryläinen Torsti, Pylkkänen Päivi Esipuhe Kouvolan seutukunnassa teollisuus, etenkin
LisätiedotKehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus
Selvitys maaseudun kehittämisohjelmien työllisyysvaikutuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista: Kehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus Hilkka Vihinen, Toivo Muilu, Jyrki Niemi, Olli Lehtonen,
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotHyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotA. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.
i A. Perustiedot Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. 1. Sallin, että henkilötietoni tallennetaan kyselyn analysoimistarkoitukseen. Kyselyn henkilötiedot (kysymys 2) poistetaan hankkeen päättymisen
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotVenäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotPk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö
Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, kevät 2012 9.2.2012
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotPk-yritysbarometri. Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö
Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 13.9.2011 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2011 13.9.2011
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Tammikuu 2019 Teollisuuden investoinnit kääntyvät lievään nousuun Investointi- aste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien arvon odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,9 miljardiin
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotMarkkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotAlueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät
Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia
LisätiedotTilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty
Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku
LisätiedotKaivannaisteollisuus ry
Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien
Lisätiedot