Tukholma, Ruotsin opetushallituksen seminaaripäivä

Transkriptio

1 Tukholma, Ruotsin opetushallituksen seminaaripäivä Skolverket: Konferens om kinesiska i grund- och gymnasieskolan (Norra Latin) Yleiskuvaus: Ruotsin opetushallitus (Skolverket) järjesti konferenssin, jossa esiteltiin kiinan kielen uusia opetussuunnitelma- ja kurssisisältöjä. Skolverketin edustajien puheenvuorojen lisäksi konferenssissa kuultiin mm. kuuluisan ruotsalaisen sinologin Cecilia Lindqvistin kokemuksia kiinan opetuksen parissa 40 vuoden ajalta. Yanzu-hankkeen koordinaattori Veli-Matti Palomäki ja Meilahden ala- ja yläasteen kiinan kielen opettaja Pia Näsman-Hao esittelivät konferenssissa lyhyesti myös Yanzu-hanketta sekä kiinan opetusta Suomessa. Konferenssissa luotiin myös tärkeitä kontakteja ruotsalaisiin ja norjalaisiin toimijoihin, Skolverketin lisäksi nyt erityisesti Uppsalan yliopiston koulujen kansainvälistymisen koulutusyksikköön (Fortbildningsavdelningen för skolans internationalisering vid Uppsala universitet). Konferenssin jälkeen on suunniteltu pohjoismaista yhteistyöhanketta, jossa Yanzu olisi mukana Suomen edustajana. Tästä aiheesta lisää toisaalla. Seuraavaksi lyhyitä kuvauksia konferenssin esityksistä. Yleistä, Ylva Rosing, Skolverket - aloite joulukuussa 2012, enemmän kiinaa kouluihin - uudet opetussuunnitelma- ja kurssisisällöt, kiinaan sovitettuina - halutaan tarjota useammille lapsille ja nuorille mahdollisuus kiinan opiskeluun kielitaidon kasvava merkitys - yhteistyö yliopistojen, opettajayhdistysten ja kiinan kielen opettajien kanssa, asiantuntijaryhmät - tehty suositus hallitukselle, noin kahden kuukauden kuluttua vahvistetut sisällöt ja tavoitteet opetushallituksen sivuille Näkemyksiä kielen opetukseen, Gunnar Persson, Skolverket - yhteinen eurooppalainen näkemys (Eurooppalainen viitekehys kielten oppimiseen) - kommunikatiivinen kielenopetus - kohdekielen käyttö (mahdollisimman paljon) - taitotasotavoitteet (A1, A2, B1, B2, C1 ja C2) - eurooppalainen kielisalkku (ladattavissa Ruotsin opetushallituksen internetsivuilta)

2 Stegsystemet (vanhat tavoitetasot, jotka koskivat myös kiinaa) GERS: Gemensam Europeisk Referensam för Språk, Eurooppalainen viitekehys Kiinan kielen seitsemän porrasta (Kinesiskans sju steg, UUDET RUOTSALAISET TAVOITETASOT KIINALLE) Läroplan, kursplan och ämnesplan (yleinen opetussuunnitelma, kurssisuunnitelma ja ainekohtainen opetussuunnitelma) - opetussuunnitelma(t) - perusopetuksen kurssisuunnitelmat ja lukioiden opetussuunnitelmat ovat rakentuneet samalla tavoin: aineen päämäärät ja tavoitteet keskeiset sisällöt ja tietovaatimukset - kiinan kielestä osa nykykielten kurssi- ja opetussuunnitelmaa, samat päämäärät ja tavoitteet. Kieli välineenä "Kieli on ihmisen tärkein väline ajatteluun, kommunikaatioon ja oppimiseen. Vieraiden kielten taito antaa uutta perspektiiviä ulkopuoliseen maailmaan, [ ] ja parempaa ymmärrystä erilaisista tavoista elää.

3 Aineen näkökulmasta - tietoja kohdekielestä - monipuolinen kommunikoinnin taito - kielellinen varmuus ja usko omiin kykyihin - strategiat - omia kokemuksia ja mielenkiinnon kohteita - elinolot, yhteiskunta ja kulttuuri Aineen näkökulmasta, tavoitteita - ymmärtäminen (sekä puheen että kirjoituksen) - tuottaminen (sekä puheen että kirjoituksen) - erilaisten strategioiden käyttö kielen ymmärtämisessä ja ymmärretyksi tulemisessa Keskeiset sisällöt - Kursseista 1 2 ei saa muuttaa keskeisiä sisältöjä, koska ne ovat samat yläkoulussa. Mitä sisällöissä lukee, ne on käsiteltävä. - Kommunikatiiviset sisällöt - Kuuntelu vastaanotto - Puhuminen ja keskustelu tuottaminen ja interaktiivisuus - Lukeminen vastaanotto (kiinan yksinkertaistetut kirjoitusmerkit) - Kirjoittaminen tuottaminen ja interaktiivisuus (kiinan yksinkertaistetut kirjoitusmerkit) Kiinan opetuksen erityspiirteitä Puheen painottaminen (puhuttu ennen kirjoitettua) Yksinkertaistettujen kirjoitusmerkkien käyttö Kirjoitusmerkkien rakenne Pinyin-romanisaatio apuna sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä Tieto- ja viestintätekniikan käyttö apuna Menestyksekäs kielenoppija - uskoo omaan kykyynsä oppia - on tietoinen omista tavoitteistaan (syistä, miksi opiskelee kieltä) - ei pelkää virheitä - uskaltaa ottaa riskejä

4 Pätevöitymisen reitit (Lärarlegitimation) Vaatimukset 1) opettajatutkinto (lärarexamen) 2) vuosi opetusta (jos tutkinto ennen ) tai tehtävä niin sanottu perehdytysvuosi (introduktionsår) (jos tutkinto jälkeen) Milloin oltava pätevä? Pääsääntö: alkaen Poikkeukset: ennen palkatut voivat jatkaa saakka äidinkieliseen opetukseen ei tarvita pätevyyttä (legitimation) Ks. lisää Jos on ulkomainen opettajapätevyys - vaatii dokumentoitua ruotsin kielen taitoa Jos ei ole opettajanpätevyyttä - jos on opettanut vähintään lukuvuoden ennen 31. maaliskuuta 2012, voi täydentää opettajanpätevyytensä mennessä - VAL - täydennyskoulutusta niille, joilta puuttuu opettajatutkinto ( kuusi tai seitsemän yliopistoa, jotka osallistuvat VAL-projektiin; VAL-projekti vaatii, että oltava toinenkin opetettava aine Jos pätevää ei löydy - voi palkata epäpätevän vuodeksi kerrallaan. Sitten paikka taas auki, ja pätevä palkattava, jos sellainen löytyy. Jos aineopinnot puuttuvat, opintoviikkoja tarvitaan eri tasoille seuraavasti. (Äidinkieliseen eri määrät.) - Luokat 1-3, 15 hp - Luokat 4-6, 30 hp - Luokat 7-9, 45 hp - Lukio, 90 hp Arviointi (Kunskapsbedömning i skolan) - Ruotsissa opettaja on virkamies, jonka arvosanasta ei voi valittaa. On tärkeää tuntea vastuunsa. - Arviointi on palautteenantoa ja ohjausta, joka vie oppilasta eteenpäin. - Formatiivinen ja summatiivinen arviointi - Formatiivisesta arvioinnista: opettajan on nähtävä se mitä nähtävä on, on osattava kommunikoida se minkä näkee, on valittava sopiva jatko nähdyn pohjalta. Synkronisointi summatiivisen arvioinnin kanssa. - Itsearviointi ja sen merkitys myös koulun jälkeen. (Itsearviointilomakkeita on eurooppalaisessa kielisalkussa.) - Vertaispalaute

5 Arviointi ja arvosanat lukiossa, yleisohjeita (almänna råd) - Yleiset neuvot: suunnittele, opeta ja arvioi, dokumentoi ja informoi, anna arvosanat ja seuraa (tuloksia ja vaikutuksia). - Arvioinnin suunnittelu: tee näkyväksi, identifioi tavoitteet, luo edellytykset, informoi, keskustele ja yhtenäistä kollegoiden kanssa. - Rehtori on vastuussa, että arviointi on linjassa muiden koulujen arvioinnin kanssa - Kurssin lopussa kurssiarvosana; eri osa-alueista arvosanat E, C tai A (ylin); on myös arvosanat B ja D, jotka sijoittuvat A:n alle ja C:n alle. Kiinan kielestä - Kuullun ymmärtäminen: oppilas ymmärtää tavallisia ja yksinkertaisia kiinan kielen fraaseja, jokapäiväisiä aiheita puhuttuna yksinkertaisesti ja rauhallisella tahdilla. Oppilas valitsee jonkin strategian, joka auttaa häntä puhutun kiinan sisältöjen ymmärtämisessä. - Suullinen tuottaminen ja vuorovaikutus: oppilas osaa muotoilla yksinkertaisia ja itsenäisiä sanoja ja fraaseja erilaisten suullisten esitysten muodossa. Oppilas valitsee jonkin strategian, jonka avulla ratkaista ongelmia ja parantaa vuorovaikutusta. - Luetun ymmärtäminen: oppilas ymmärtää tavallisia ja yksinkertaisia fraaseja lyhyissä, yksinkertaisissa teksteissä, jotka käsittelevät jokapäiväisiä aiheita yksinkertaistetuilla kirjoitusmerkeillä. Oppilas valitsee jonkin lukustrategian, joka auttaa häntä ymmärtämään luettuja sisältöjä. - Kirjallinen tuottaminen ja vuorovaikutus: oppilas kirjoittaa digitaalisten apuvälineiden avulla ja jossain määrin myös käsin. Oppilas osaa muotoilla yksinkertaistetuilla kirjoitusmerkeillä yksinkertaisia ja ymmärrettäviä tekstejä yksittäisin sanoin ja fraasein. - Kulttuurienvälinen kompetenssi: oppilas kommentoi hyvin yksinkertaisessa muodossa tiettyjä ilmiöitä eri yhteyksissä, joissa kiinan kieltä käytetään, ja reflektoi näitä yksinkertaisella tavalla myös omiin kokemuksiin ja osaamiseen. Kirjoittaneet ja koonneet Tanja Kettunen ja Veli-Matti Palomäki