Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Sivistystoimen hallinnon uudelleen organisointi 251/111/2008

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Sivistystoimen hallinnon uudelleen organisointi 251/111/2008 KH 199 Kuntien järjestämisvastuulle kuuluvat tehtävät hahmotetaan yleensä kolmen perus toiminnon muodostamana kokonaisuutena, jonka muodostavat sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi sekä yhdyskuntatoimi. Lisäksi hallinnon yleistä johtamista ja erinäisiä esikuntatehtäviä varten on neljäntenä toimialana yleishallinto. Kauniaisissa yleishallinto koostuu kaupunginkansliasta ja rahatoimistosta. Toimialojen tehtävät ja rakenne vaihtelevat hieman kunnittain. Kuntien organisaatiot on kuitenkin pääsääntöisesti jaettu toimialoihin edellä esitetyllä tavalla. Kauniaisissa on jo pidemmän aikaa toimittu tämän nelijaon pohjalta, kun sosiaali- ja terveystoimen ja yhdyskuntatoimen viranhaltijaorganisaatiot saatettiin viime vuosikymmenen alussa yhden toimialajohtajan alaisuuteen ja kun yleishallinnon johdossa olevat kaupunginsihteeri ja talousjohtaja rinnastettiin hallintosäännön nojalla toimialajohtajiin. Kaupungin toimialajakoon perustuvan hallintorakenteen poikkeuksen muodostaa sivistystoimen hallinnon organisaatio, joka rakentuu viiden lautakunnan ja neljän suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivan tulosaluepäällikön varaan. Kaupungissa on pitkään käyty keskustelua siitä, että myös sivistystoimi organisoitaisiin selkeän toimialapohjaisen organisaatiomallin mukaan. Asiasta tehdyt ehdotukset eivät kuitenkaan ole saaneet enemmistön tukea. Silti ajatukseen on eri yhteyksissä säännöllisesti palattu. Valtaosassa Suomen kunnista sivistystoimi on selkeästi toimialaistettu yhden toimialajohtajan johdettavaksi. Näin on tehty myös suurimmassa osassa Suomen kaksikielisistä kunnista. Kaupunginhallitus on ja edelleen käynyt keskustelua sivistystoimen organisoimiseen liittyvistä kysymyksistä. Sille, että asia on noussut esille, on useita syitä. Ensinnäkin taustalla on ajatus kaupungin hallinnon harmonisoinnista, eli toimialapohjaisesta hallinnosta sinänsä. Vaalikauden vaihtuessa ajatus on luontevasti ajankohtainen, erityisesti jos organisaatioratkaisuissa muutetaan lautakuntahallintoa, mihin valtuustokin on kiinnittänyt huomiota hyväksyessään talousarviokäsittelyn yhteydessä ponnen, jossa ehdotetaan, että vuonna 2012 selvitettäisiin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kolmen lautakunnan yhdistämistä. Lisäksi ruotsinkielinen koululautakunta on antaessaan lausuntonsa varhaiskasvatuksen hallinnollisesta asemasta esittänyt selvitettäväksi sivistystoimenjohtajan viran perustamista. Kansallisena lainsäädäntöhankkeena on ryhdytty yhdentämään varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Kauniaisissakin on kaupungin kehittämisstrategiaan vuodelle 2011 kirjatun tavoitteen mukaisesti selvitetty varhaiskasvatuksen siirtämistä hallinnollisesti sivistystoimen toimialalle. Tämä muutos vaatii hyvin toteutuakseen sivistystoimen selkeämpää yhtenäisjohtamista. Toimialahallinto edistää selkeästi tällaisen muutoksen toteuttamista ja toimivuutta. Varhaiskasvatuksen siirtämistä koskeva asia esitellään erillisenä asiana tällä esityslistalla. Kaupungin sivistystoimen ytimen muodostaa perusopetus ja lukiokoulutus. Nämä jakautuvat selkeästi kielellisellä perusteella suomenkieliseen ja

2 ruotsinkieliseen koulutoimeen. Näiden pitkälle menevä autonomia on yhteisesti hyväksytty arvo, mutta samalla on myös aina asetettu korkeita odotuksia sille, että näiden kahden koulutoimen välillä vallitsisi hyvä yhteistoiminta. Tämän toteutumista voitaisiin edistää sivistystoimen toimialan hyvin toimivalla johtamisorganisaatiolla. Toimialan talous- ja henkilöstöhallinto toimisi nykyistä selkeämmin yhtenäisen johdon alaisuudessa. Kun kaupunki on yksi työnantaja, hyvin ja yhtenäisesti toimiva henkilöstöhallinto tulisi olla itsestään selvyys. Sama koskee hallinnon ja erityisesti taloushallinnon perussääntöjä. Tähän ei vallitsevassa järjestelmässä ole aina päästy. Sivistystoimella on myös paljon kontaktipintoja kaupungin muihin toimialoihin. Yhteydet sosiaali- ja terveystoimeen ovat aina olleet keskeisiä, mutta ovat tulleet entistä tärkeämmiksi oppilashuollolle sekä lapsi- ja nuorisotyölle asetettujen uusien tavoitteiden kautta. Yhteydet yhdyskuntatoimeen ovat tiiviitä erityisesti koulurakennusten rakentamisen ja ylläpidon kautta. Nykyistä selkeämmin toimiva johtavien viranhaltijoitten välinen yhteistoiminta palvelisi näiden ja muiden toimintojen sujuvuutta kaupungin sisäisessä organisaatiossa. Edellä esitetyn pohjalta on perusteltua toteuttaa kaupungin sivistystoimen toimialaistaminen. Ensisijaisesti tämä on toteutettavissa järjestämällä viranhaltijarakennetta uudelleen, siten että sivistystoimeen perustetaan sivistystoimenjohtajan virka, jonka kelpoisuusehtoina on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä kokemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito sekä suomen ja ruotsin erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Sivistystoimen johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää toimintaa sekä huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä sekä toimialan resurssien tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta käytöstä. Uudistuksen jälkeen sivistystoimenjohtajan alaisuudessa toimii neljä tulosaluetta, joiden operatiivista johtamista ja valmistelua hoitavat kunkin tulosalueen tulosaluepäällikkö, sivistystoimenjohtajan kantaessa kokonaisvastuun toimialan hallinnosta ja taloudesta. Tulosalueet ovat suomenkielinen koulutoimi, ruotsinkielinen koulutoimi, varhaiskasvatus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi. Lisäksi sivistystoimenjohtajaa avustaa, nykyorganisaatiossa kaupunginjohtajan alaisuudessa oman kahden hengen tulosalueensa muodostava hallinto, johon kuuluvat sivistystoimen talouspäällikkö ja toimistosihteeri sekä toimialan muuta toimistohenkilöstöä. Sivistystoimen tulosaluepäälliköt ja hallintoyksikön henkilöstö kuuluvat uudistuksen jälkeen suoraan sivistystoimenjohtajan alaisuuteen. Toimialan synergiaa tavoittelevan ja kokonaisvaltaisen johtamisen kannalta on välttämätöntä, että toimialajohtaja toimii esittelijänä kaikissa toimialan lautakunnissa. Tulosaluepäälliköt osallistuvat luonnollisesti lautakuntiensa kokouksiin käsiteltävien asioiden sisältöasiantuntijoina. Lautakuntarakenteen ja -työskentelyn selkeyttämiseksi sivistystoimen lautakunnat (liikunta-, nuoriso- ja sivistyslautakunta) esitetään yhdistettäviksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnaksi alkavan valtuustokauden alusta. Lautakunnassa on 9 jäsentä. Toimialaistamisen myötä lautakunnan esittelijänä toimii sivistystoimenjohtaja ja ensisijaisena asioiden valmistelijana kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalueen kokonaisjohtamisen kannalta lautakuntarakenteen yhdistäminen ja päätöksenteon keskittäminen yhteen lautakuntaan on tarkoituksenmukaista.

3 Päivähoidon, eli varhaiskasvatuksen tulosalue esitetään siirrettäväksi sosiaali- ja terveystoimen alaisuudesta sivistystoimeen, jolloin tätä koskeva hallinnollinen päätöksenteko siirtyy uuden toimialan ao. lautakuntiin. Samalla nykyisten koululautakuntien nimet muutetaan suomen- ja vastaavasti ruotsinkieliseksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnaksi (finska respektive svenska nämnden för utbildning och småbarnsfostran). Lautakuntien luottamushenkilöiden määrä säilyy ennallaan ja lautakuntien erityiseen toimivaltaan lisätään varhaiskasvatuksen asiat, jotka perusopetusta koskevien asioiden tavoin käsitellään lautakunnissa kieliryhmittäin. Lähtökohtaisesti uuden viran perustamisesta seuraa kaupungin johto- ja hallintotehtävien lisääntyminen yhdellä vakanssilla. Tavoitteena on kuitenkin, että johtamisrakenteita jatkossa kehitetään. Eräs tällainen ratkaisu liittyy koulujen johtamiseen, jossa hallinnollisen työn lisääntyminen on johtamassa apulaisrehtoreiden yhä kokopäiväisempien tehtävien tarpeeseen. Tämä voidaan välttää, ja samalla myös rehtorit vapauttaa selkeästi pedagogisiksi johtajiksi sillä, että koulutoimenjohtajien ja rehtoreiden työnjakoa muutetaan. Koulutoimenjohtajien virkojen asema organisaatiossa on jo lähtökohtaisesti hallinnollinen ja kun toimialajohtajan virka vapauttaa heidän työpanostaan he voivat nykyistä välittömämmin työskennellä koulujen toimintaa tukevasti. Tällöin koulutoimenjohtajien viran nimikkeet esitetään muutettaviksi opetuspäälliköiksi. Opetuspäällikön tehtävänä tulisi olemaan mm. vastuu kasvatuksen ja opetuksen pedagogisesta kehittämisestä ja seurannasta, erityisopetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä oppilashuollosta ja aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Opetuspäällikön tehtävät määritellään kuitenkin tarkemmin suomenkielisen opetuspäällikön viran tullessa ajankohtaiseksi täyttää. Merkittävä etu sivistystoimen johtamisfunktioiden vahvistamisessa ja toimialajohtajan alaisuudessa toimivasta hallintoyksiköstä syntyy myös siitä, että substanssitoimintojen johdossa olevat viranhaltijat pystyvät nykyistä paremmin keskittymään toimintojensa sisältöjohtamiseen eräistä nykyisistä hallintotehtävistään vapautuneina. Tavoitteena on myös, että toimialan johtamisen selkeyttäminen ja hallinnollisen työn kokoaminen koko toimialan kattavaksi, johtaa toiminnan taloudellisuuden parantumiseen, vaikka tätä ei suoraan voida laskelmin osoittaa. Uuden viran palkkakustannukset ovat vuositasolla hieman alle euroa. Ehdotuksen mukainen lautakuntarakennetta ja tulosalueita kuvaava organisaatiokaavio on oheismateriaalina. Sivistystoimen toimialajohtajan viran perustaa ja täyttää kaupungin hallintosäännön mukaan valtuusto. Toimialan lautakuntarakenteisiin ja erityiseen toimivaltaan liittyvät muutokset sekä sivistystoimen johtajan viran perustaminen edellyttävät myös muutoksia hallintosääntöön. Hallintosääntöön tehtävät muutokset on osoitettu liitteessä pystyviivalla ja yliviivauksin. Asian valmistelun aikana ao. viranhaltijoiden kanssa on keskusteltu asiasta useaan eri otteeseen. Eri kuulemistilaisuus muutoksen perusteista on maanantaina Edellä esitettyjä muutoksia käsitellään yhteistoimintamenettelyn mukaisesti kaupungin yhteistyökomiteassa KJ: KH päättää esittää, että KV perustaa sivistystoimenjohtajan viran alkaen ja vahvistaa viran kelpoisuusehdoiksi virkaan soveltuvan ylemmän

4 korkeakoulututkinnon, tehtävän edellyttämän kokemuksen ja käytännössä osoitetun johtamistaidon sekä suomen ja ruotsin kielen erinomaisen suullisen ja kirjallisen taidon. Lisäksi KH päättää esittää, että KV muuttaa sivistystoimen lautakuntarakennetta alkaen siten, että koululautakuntien nimet muutetaan suomenkieliseksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnaksi ja vastaavasti ruotsinkieliseksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnaksi ja että nuorisolautakunta, sivistyslautakunta ja liikuntalautakunta yhdistetään kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnaksi. Edelleen KH esittää, että KV hyväksyy hallintosääntöön edellä olevasta aiheutuvat muutokset liitteen mukaisesti. Ehdolla, että KV hyväksyy edellä mainitut esitykset KH päättää - muuttaa koulutoimenjohtajien nimikkeet opetuspäällikön viroiksi alkaen ja, että - sivistystoimen toimiala jakautuu alkaen neljään tulosalueeseen: suomenkielinen koulutoimi, ruotsinkielinen koulutoimi, varhaiskasvatus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi.... Puheenjohtajan kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle seuraavaan kokoukseen valtuustoryhmäkeskustelujen käymiseksi, hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: Asia jätettiin pöydälle. KH 209 Asiaan liittyvä oheismateriaali (orga nisaatiokaavio) ja liite (hallintosääntö) on KH:n ko kouksen aineistossa, jolloin se jaettiin paperiversiona hallituksen jäsenille. Oheisena jaetaan myös opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntien jäsenmäärää ja kokoonpanoa koskeva uusi ehdotus (hallintosäännön sivu 5), josta KH kävi keskustelua kokouksessaan KJ: KH päättää esittää, että KV perustaa sivistystoimenjohtajan viran alkaen ja vahvistaa viran kelpoisuusehdoiksi virkaan soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, tehtävän edellyttämän kokemuksen ja käytännössä osoitetun johtamistai don sekä suomen ja ruotsin kielen erinomaisen suullisen ja kirjallisen tai don. Lisäksi KH päättää esittää, että KV muuttaa sivistystoimen lautakuntarakennetta alkaen si ten, että koululautakuntien nimet muutetaan suomenkieliseksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnaksi ja vastaavasti ruotsinkieliseksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnaksi ja että nuorisolautakunta, sivistyslautakunta ja liikuntalautakunta yhdistetään kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnaksi. Edelleen KH esittää, että KV hyväksyy hallintosääntöön edellä olevasta aiheutuvat muutokset liitteen mukaisesti. Ehdolla, että KV hyväksyy edellä mainitut esitykset KH päättää

5 - muuttaa koulutoimenjohtajien nimikkeet opetus päällikön vi roiksi alkaen ja, että - sivistystoimen toimiala jakautuu al kaen neljään tu losalueeseen: suomenkielinen koulutoimi, ruot sinkieli nen koulutoimi, var haiskasvatus se kä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi.... KH hyväksyi yksimielisesti puheenjohtaja Ala-Reinikan tekemän ehdotuksen opetus- ja varhaiskasva tuslautakuntien jäsenmäärään ja kokoonpanoon, jonka mukaan suomen- ja ruotsinkielisissä opetuslautakunnissa on kummassakin yhdeksän (9) jä sentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen ja, että Espoon kaupungilla on oikeus nimetä molempiin lautakuntiin yksi asiantuntijajäsen, jolla on lautakunnassa puheoikeus. Varapuheenjohtaja Harms-Aallon kannatettu (Stenberg) ehdotus, että lisäksi selvitetään kiireellisesti esimerkiksi neuvostojen perustamista kuulemismenettelyn kehittämiseksi kultturi- ja vapaa-aikatoimen tulosalueelta, hyväksyttiin yksimielisesti. Jäsen Stenbergin ehdotus, että lisäksi sivistystoimen hallinto-organisaation yhteydessä muuttuvat toimenkuvat määritellään kiireellisellä aikataululla ja saatetaan valtuuston tietoon, hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: KH päätti esittää, että KV perustaa sivistystoimenjohtajan viran alkaen ja vahvistaa viran kelpoisuusehdoiksi virkaan soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, tehtävän edellyttämän kokemuksen ja käytännössä osoitetun johtamistai don sekä suomen ja ruotsin kielen erinomaisen suullisen ja kirjallisen tai don. Lisäksi KH päätti esittää, että KV muuttaa sivistystoimen lautakuntarakennetta alkaen siten, että koululautakuntien nimet muutetaan suomenkieliseksi opetus- ja var haiskasvatuslautakunnaksi ja vastaavasti ruotsinkieliseksi opetus- ja var haiskasvatuslautakunnaksi ja että nuorisolautakunta, sivistyslautakunta ja liikuntalautakunta yhdistetään kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnaksi. Edelleen KH päätti esittää, että KV hyväksyy hallintosääntöön edellä olevasta aiheutuvat muutokset liitteen mukaisesti lukuun ottamatta hallintosään nön si vun viisi (5) toista ja kolmatta kappaletta, jotka muutettiin opetus- ja var hais kasvatus-lautakuntien jäsen määrän ja kokoonpanon osalta seuraa vas ti: " Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Espoon kaupungilla on oikeus nimetä lautakuntaan yksi (1) asiantuntijajäsen, jolla on lautakunnassa puheoikeus. Lautakunnan esittelijänä toimii sivistysjohtaja." " Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Espoon kaupungilla on oikeus nimetä lautakuntaan yksi (1) asiantuntijajäsen, jolla on lautakunnassa puheoikeus. Lautakunnan esittelijänä toimii sivistysjoh taja." Ehdolla, että KV hyväksyy edellä mainitut esitykset, KH päätti

6 - muuttaa koulutoimenjohtajien nimikkeet opetus päällikön vi roiksi alkaen ja, että - sivistystoimen toimiala jakautuu al kaen neljään tu losalueeseen: suomenkielinen koulutoimi, ruot sinkieli nen koulutoimi, var haiskasvatus se kä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Lisäksi KH päätti, että sivistystoimen hallinto-organisaation yhteydessä muuttuvat toimenkuvat määritellään kiireellisellä aikataululla ja saatetaan valtuuston tietoon ja, että selvitetään kiireellisesti esimerkiksi neuvostojen perustamista kuulemismenettelyn parantamiseksi kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalueella.