InnoTietoa! hanke Ruotsissa: Vallkonferens i Uppsala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "InnoTietoa! hanke Ruotsissa: Vallkonferens i Uppsala 5.2.-6.2.2014"

Transkriptio

1 InnoTietoa! hanke Ruotsissa: Vallkonferens i Uppsala Raija Suomela, MTT Ruukki 1. Tuoreita nurmi- ja rehukasvituloksia Ruotsin nurmipäiviltä Ruotsissa Uppsalassa Sveriges Lantbruks Universitet (SLU) järjesti kaksipäiväisen nurmikonferenssin, jonne kokoontui Ruotsin nurmi- ja rehukasvitutkimuksen kärki esittelemään viimeisimpiä tuloksiaan. Ruotsin maatalousyliopiston Uumajan ja Uppsalan tutkimus- ja kehitystyö sisältävät useita myös Keski- ja Pohjois-Suomen nautasektorille ajankohtaisia aiheita. Konferenssin mielenkiintoisimmat teemat kuultiinkin Uumajasta, joka on maantieteellisesti ja ilmastollisesti lähellä meidän tuotanto-olojamme. Valtaosa konferenssin kuulijoista oli ruotsalaisia, sillä paikalla oli yhteensä vain 8 ulkomaalaista Norjasta ja Suomesta. Ohjelma oli erittäin mielenkiintoinen. Kaksipäiväisen seminaarin ensimmäinen osa keskittyi vahvasti naudan lietelannan tehokkaaseen hyödyntämiseen (lietteen käsittely, levitysmenetelmät, levittämisen ajoittaminen, ympäristönäkökulma). Tämän jälkeen käsiteltiin nurmituotannossa menestymisen perusteita ja Ruotsin viime vuosien nurmimestarit kertoivat menestymisensä salaisuuksista. Kuulimme seminaarissa rehun ruokinnallisen laadun tuloksista (mm.säilörehun valkuaispitoisuuden merkitys) sekä mm. nurmen viljelytekniikoista ja talvehtimistuloksista. Tulosten seuraamista hankaloittivat joskus vahva Etelä-Ruotsin murre sekä esimerkiksi se, ettei nurmen sadonmäärityksen menetelmää välttämättä kerrottu, tai että nurmen laatutuloksissa ei käytetty D-arvoa laadun määreenä. Tästä syystä raportoin ne osiot seminaarista, jotka teemoiltaan ja tutkimusmenetelmiltään olivat vertailtavissa alueemme tutkimukseen ja viljelyyn. Joka tapauksessa tilaisuudesta jäi vahvasti mieleen, että Suomen nurmituotannon tutkimus tekee tutkimusta aivan hyvällä tasolla ja tuottaa käytäntöön sovellettavia tuloksia omalla maaperällämme. 2. Keskiviikko Lannan tehokas hyödyntäminen nurmikierroissa Salomon ym. (2014) kertoivat Keski-Ruotsissa suoritetusta kokeesta, jossa tutkimuksen tavoitteena oli löytää keino jolla voisi vähentää lietteen ammoniakkihävikkiä, nostaa nurmisatoa ja sen valkuaispitoisuutta. Testaaminen tapahtui naudan lietelannalla kolmen korjuukerran 1

2 nurmelle. Nurmessa oli 25 % englannin raiheinää, 45 % timoteita ja 30 % nurminataa. Koe suoritettiin runsasmultaisella jäykällä savella. Kokeessa nurmea a) ei lannoitettu ollenkaan tai levitettiin b) , c) tai d) kg typpeä mineraalilannoitteena, tai lannoittamiseen käytettiin lietelantaa joko 30 tai 15 t /ha pintaan tai sijoittamalla. Tällöin typpilannoitusmäärät nurmelle olivat e) LIETE, f) LIETE tai g) 60 LIETE Kolmatta satoa ei lannoitettu lainkaan. Maaperä osoittautui erittäin viljavaksi, sillä ilman mitään lannoitusta nurmesta saatiin satoa kg ka /ha. Kaikki edellä kuvatut lannoitusvaihtoehdot tuottivat nurmisatoa kg ka /ha. Typen hyväksikäyttö oli suurinta mineraalilannoitetussa nurmessa. Lannoitetuista huonoiten menestyi keväällä lietettä saanut nurmi. Lietteen multaaminen (sijoittaminen, avoin viilu) vähensi ammoniakin haihtumista kokeessa yli 50 %, mutta tämä ei lisännyt nurmen satomäärää. Koevuodet 2010 ja 2011 olivat hyvin kuivia ja vuosi 2012 erittäin sateinen, mikä osin johti suomalaisittain tarkasteluna melko erikoisiin tuloksiin Naudan lietteen ja rejektin typen hyödyntämisen tehostaminen rikkihapon avulla Tavoitteena Gustafsson ja Delin (2014) kokeessa oli lietettä tai biokaasulaitoksen rejektiä rikkihapolla käsittelemällä muuttaa lannan ammoniakki (haihtuva typpi) ammoniumtypeksi (ei haihtuva) typpihävikkien vähentämiseksi lietteen levitysvaiheessa. Etelä-Ruotsissa suoritetussa kokeessa lietteen levitys tehtiin letkulevittimellä nurmen pintaan. Lietteen tai rejektin käsittelyä rikkihapolla on testattu Tanskassa (SyreN menetelmä) viime vuosina jossain määrin. Haihtuvan typen (ammoniakin) määrän vähentyessä maahan ja kasvinkäyttöön tulevan typen määrän pitäisi lisääntyä ja näin tehostaa lannan typen hyödyntämistä. Peltomittakaavassa menetelmä vaatii kuitenkin oman melko arvokkaan laitteiston eikä menetelmän kustannustehokkuudesta ole vielä tutkimustuloksia. Tässä kokeessa rikkihappokäsittely laski lannan luonnostaan korkeaa ph-arvoa vain vähän. Rejektillä lannoitetun nurmen sato oli käsittelemättömällä lietteellä lannoitettua nurmisatoa suurempi. Rikkihappolisäys lietteeseen nosti nurmisatoa sekä rejektillä että tavanomaisella lietteellä lannoitettaessa, mutta selvästi suurimmat sadot kokeessa saatiin mineraalilannoitteilla Lietelannoitus nurmelle syksyllä hyödyt ja haitat Pohjois-Ruotsissa Uumajassa vuosina ja Etelä-Ruotsissa Skarassa vuosina 2009 ja 2010 tutkittiin naudan lietteen levitysajankohdan vaikutusta lietelannan lannoitusarvoon ja ravinnehuuhtoumiin (Palmborg ym. 2014). Ammonium- ja nitraattitypen määrät maassa eivät nousseet merkittävästi lietteen levittämisen jälkeen. Ammoniakin haihtuminen % oli selkeästi sidoksissa levityshetken sääolosuhteisiin. Kuiva ja tuulinen sää lisäsi huomattavasti 2

3 typen haihtumista ammoniakkina. Sade tai pakkanen heti levityksen jälkeen vähensi ammoniakkipäästöjä. Levitysajankohdalla ei haihtumiseen sinänsä ollut merkitystä. Nitraatin huuhtoumamääriä mitattiin vain Skarassa. Myös ne olivat sidoksissa sääoloihin. Lietteen levittämisestä m 3 /ha ei aiheutunut nurmella ollenkaan (ensimmäinen vuosi) tai kg N /ha (toinen vuosi) lisähuuhtoumaa lietteen levittämättä jättämiseen verrattuna. Syys- ja kevätlannoittaminen nostivat yleensä hieman satoa ja sadon typpi- ja kaliumpitoisuuksia lannoittamatta jättämiseen verrattuna. Kokeessa testattiin merkityn typen 15 N avulla lietelannan sisältämän typen kulkeutumista kasveissa. Testauksessa paljastui, että kasvit sitoivat ammoniumtyppeä saman verran aikaisin keväällä ja syksyllä, mutta typpi ohjautui keväällä pääosin vihermassan kasvuun ja syksyllä pääosin juuristoon Naudan ja sian lietteen typpi- ja fosforipäästöjen ehkäiseminen viljelyssä Etelä-Ruotsissa Hallandin savimaalla on tutkittu naudan ja sian lietteen tehokkaampaa hyödyntämistä kevätviljalla ja nurmella (Aronsson ym. 2014). Tulokset osoittivat, että naudan lietteen levittäminen (25-40 tn /ha) nurmelle syksyllä ei lisännyt typen huuhtoumariskiä. Fosforin huuhtoutumiselle riski oli olemassa, ja siksi lietteen levittämistä märkään savimaahan tulisi tulosten mukaan välttää. Huuhtoumaa edesauttoi raskaassa savimaassa olleet halkeamat. Lokakuun lietteen levityksen jälkeen liukoisen fosforin huuhtoumat olivat kuitenkin korkeintaan 0,34 kg P /ha ja kokonaisfosforin 0,58 kg P /ha eli ei kohtuuttoman korkeita. Lietteen multaamisen nähtiin olevan merkityksellinen fosforihuuhtouman hallinnassa. 3. Nurmituotantoon keskittyminen tuo hyvän kokonaistuloksen karjatilalle Ruotsin nurmimestarit eri vuosilta Vasta valittu vuoden 2014 nurmimestarit sekä aikaisempien vuosien 2013 ja 2009 nurmimestarit kertoivat menestymisensä avaimet seminaariyleisölle. Käytännössä toteutunut tehokas nurmentuotanto oli yksi kiinnostavimmista esillä olleista aiheista Vuoden 2014 Nurmimestari: Yksinkertainen nurmituotannon ketju ja korkeat tavoitteet tuotannolle Vuoden 2014 nurmimestarit olivat Richard ja Lennart Johansson Frändeforssista kohtuullisen läheltä Göteborgia Etelä-Ruotsissa. Heidän päätuotantosuuntansa oli lihanautojen (650 eläintä) kasvattaminen, ja ruokinnassa karkea rehun osuus oli vähintään 50 %. Korkealaatuisen karkearehun avulla he olivat onnistuneet vähentämään ostovalkuaisrehunosuutta ruokinnassa. Johanssonit olivat kuusi vuotta sitten tehneet tuotannolle strategian, jossa huomioitiin tuotannon 3

4 talous, viljely, nurmen korjuutekniikka ja eläinten ruokinta. Viljelyalasta (850 ha) noin 200 ha oli karkearehutuotannossa, josta nurmi korjattiin säilörehuksi tai säilöheinäksi omalle tilalle sekä kuivaheinäksi ja kokoviljasäilörehuksi myyntiin. Nurmet perustetaan suojaviljaan (ohra), joka kylvetään 25 cm rivivälein jotta alla kasvavalle nurmelle riittää valoa perustamisvuonna. Nurmet ovat 2-3 vuotisia. Viljelijät ovat kokeilleet useita nurmiheinien lajiseoksia, mutta kokemus on osoittanut että seoksen tulee pohjautua vahvasti timoteihin. Nurmen korjuun kestoa on saatu lyhennettyä 1-2 päivään tilayhteistyön avulla. Kuivalantaa levitetään nurmille syksyllä. Tilan erityisyys oli sen monialaisuus. Viljelijät kertoivatkin, että heillä tuotetaan kaikkea siemenestä fileeseen Vuoden 2013 Nurmimestari: Tarkkuus kaikissa tuotannon vaiheissa Veljekset Bengtssons viljelevät Olofstorpissa, joka myös sijaitsee lähellä Göteborgia. Heidän päätuotantosuuntansa on maidontuotanto. Lehmiä ja hiehoja tilalla on 110, lisäksi heillä on 125 porsasta ja 42 lammasta lihantuotannossa. Maitoa tilalla tuotetaan vuosittain kg EKM. Peltohehtaareista noin 100 on karkearehun (nurmi 85 ja maissi 15 ha) ja noin 100 viljan viljelyssä. Peltopinta-ala suhteessa eläinmäärään ja maitotuotokseen antaa ymmärtää, että tilalla todella saadaan suuret vuosittaiset nurmisadot. Nurmikierto on kolmivuotinen. Sen päätteeksi kylvetään syysvehnää, jonka jälkeen perustetaan jälleen nurmi puitavaan suojaviljaan (ohra tai kaura). Tila on kokeillut eri heinälajien lajikkeiden sadontuottokykyä, ja ovat näin pystyneet tehostamaan viljelyä tuottoisammaksi. Tilalla on käytössä neljän niiton strategia, jossa ensimmäiset niitot ovat toukokuun lopulla ja viimeiset syyskuussa. Heinälajikkeita joita mainittiin olivat mm. Lischka ja Grindstad timoteit, Birger-, Calibre- ja Aberdart -englannin raiheinät sekä rainata Hykor. Seoksissa oli myös apiloita ja sinimailasta (Vela). Tulevaisuudessa seoksiin lisätään Lischkan tilalle Switch timotei ja Birgerin tilalle Kentaur englannin raiheinä. Sadonlaatuun keskitytään ja se analysoidaan tarkasti joka korjuukerralta Vuoden 2009 Nurmimestari: Harkittu suunnitelma ja toiminta nurmenviljelyssä tuo kannattavuutta maidontuotantoon Vuonna 2009 valittu nurmimestari Per-Åke Perersin tila sijaitsee Växbossa (rannikolla Porin korkeudella). Tilan 95 lypsylehmää tuottavat keskimäärin kg EKM vuodessa. Tilalla on peltoalaa 112 ha, josta 76 ha nurmea ja 21 ha vihantarehua (kokoviljaa tai vehnä-herneseoksia), yli 15 ha ovat laitumia. Tilalla on keskitytty säilörehun tuotantokustannuksen alentamiseen tuottamalla säilörehusato lähellä tilakeskusta. Kolmivuotinen nurmikierto aloitetaan perustamalla nurmi suojaviljaan (vehnä-herne -kokovilja). Siemenseos jota tilalla käytetään sisältää paljolti 4

5 samoja lajikkeita joihin vuoden 2013 nurmimestarit Bengtssonssit olivat päätyneet. Tilalla on panostettu rehun säilyvyyteen sekä säilöntäaineen valinnassa että siilotyöskentelyssä. 4. Nurmiheinälajikkeen ja korjuuajankohdan vaikutus rehun laatuun Uumajassa oli tutkittu timoteilajikkeiden Grindstad ja Jonatan sekä Kasper nurminadan kehittymistä ja kehitysasteen vaikutusta rehun OIV-määrään (Gustavsson 2014). Tutkimuksessa oli tarkennettu eri lajikkeiden kehityseroja, kun nykyisin on jo yleinen tietous siitä, että rehun sulavuus heikentyy kasvuston kehittymisen myötä. Nurminata osoittautui timoteita kehitykseltään nopeammaksi, kun laskettiin päiviä kasvukauden alusta röyhimiseen. Kuitenkin nurminadan OIV-arvo röyhylle tulon jälkeen laski hitaammin kuin timotein tähkälle tulon jälkeen, mikä johtui siitä, että vaikka nurminata kasvusto tuli röyhylle, kasvustosta suuri osa oli yhä lehtiasteella. Timoteikasvuston tullessa tähkälle suurin osa kasvustosta on samassa kehitysvaiheessa. Timotei lajikkeista Jonatanin tähkälle tulo oli selkeästi Grindstadin tuloa hitaampaa, mutta tähkälle tulon jälkeen Jonatanin OIV-arvot laskivat Grindstadia nopeammin. Nilsdotter-Linde ym. (2014) raportoivat tutkimuksesta, jossa testattiin eri kasvilajien ja lajikkeiden tuomaa mahdollisuutta laajentaa nurmen ensimmäisen sadonkorjuun kestoa. Nurmikokeet suoritettiin vuosina paikkakunnilla Jönköping, Kalmar ja Rådde. Nurmiseoksissa olivat joko aikaisen korjuun heinälajikkeet (aikaisin/nopeasti kehittyvä timotei, nurminata, englannin raiheinä ja apilat tai myöhäisen korjuun lajikkeet (myöhään /hitaasti kehittyvä timotei, englannin raiheinä ja apilat). Kun aikainen nurmiseoksen kevätsato korjattiin aikaisin ja myöhäinen myöhään, saatiin niistä yhtä suuret kuiva-ainesadot. Kuitupitoisuus oli hieman matalampi myöhemmin kehittyvän nurmiseoksen sadossa. Myöhäisen seoksen ongelmana oli englannin raiheinän talvehtimisen epäonnistumisen riski. Mikäli viljelijä käyttäisi tilallaan molempia seoksia, voisi korjuuta kyseisillä seoksilla venyttää tutkimuksen mukaan jopa 9 päivää. Kannattavampaa olisi tietysti korjata aikaiselta seokselta suuri sato ja samanaikaisesti myöhäiseltä seokselta erittäin sulava sato. 5. Nurmen valkuaispitoisuuden merkitys maitotuotokseen Huhtanen (2014) kertoi ruokintatutkimuksista, joissa nurmirehun raakavalkuaispitoisuuden merkitystä maitotuotokseen tai maidon valkuaistuotokseen on testattu. Tulokset viittaisivat siihen, että nurmirehun valkuaispitoisuudella ei olisi suurta merkitystä ruokinnan tehokkuuden kannalta. Mutta kuten Huhtanen itsekin totesi, on selkeää, ettei nurmentuotannossa pidä lähteä tämän tuloksen perusteella vähentämään typpilannoitusta. Aikaisemmista lannoituskokeista Suomesta olemme saaneet yksiselitteisen tuloksen, ettei nurmea käytännössä voi lannoittaa liikaa typellä nykyisillä lannoitusehdoilla, sillä nurmen typpilannoittamisen optimi sadon määrän 5

6 tuottamisessa on yli 250 kg N /ha. Nurmen valkuaispitoisuuden noston ei lannoittamisessa tarvitse edes olla ensisijalla, vaan lähtökohdaksi tulee asettaa suuri ja sulava sato. Tällöin sadon ravitsemuksellinen arvo (sulavuus ja samalla myös valkuaispitoisuus) on hyvä, tuotantokustannus on suuren satomäärän takia alhainen, syönti on hyvää. Tuotettu sato mahdollistaa siis suuret maitotuotokset ja tehokas nurmituotanto kokonaisuutena turvaa tilan talouden. 6. Nurmen talvehtiminen Englannin raiheinän satoisuutta ja talvenkestävyyttä eri korjuustrategioilla oli testattu Uppsalassa ja Råddessa (Etelä-Ruotsissa, Kalmarin kunnassa) (Halling 2014a). Näistä Uppsalan tuloksia voi jossain määrin verrata aivan eteläisimmän Suomen olosuhteisiin. Tutkimuksessa paljastui, että paikkakuntien välillä oli suuri ero korjuustrategioiden menestymisellä englannin raiheinän sadon ja talvehtimisen suhteen. Korjuustrategioissa ensimmäisen niiton ajankohdalla oli myös suuri merkitys menestymiselle. Uppsalassa osoittautui varmimmaksi korjata ensimmäinen sato mahdollisimman aikaisin (kokeessa 30.5.), jolloin myös kolmas niitto voitiin tehdä aiemmin (5.9.). Tällöin nurmi tuotti toisena satovuonna selkeästi eniten satoa paremman talvehtimisen seurauksena. Tuloksissa ei käsitelty sadon laatua lainkaan, mikä olisi voinut lisätä aikaisen niittämisen menestymistä entisestään. Eteläisessä Råddessa aikainen niitto johti määrällisesti huonoimpiin satotuloksiin, sillä myöhään niittäminen ei ollut kokeessa aiheuttanut ongelmia talvehtimiseen. Seminaarissa kuultiin myös muiden heinäkasvilajien kestävyydestä Etelä- ja Keski-Ruotsissa, mutta koska kyseisissä tutkimuksissa satotulokset olivat kehikkosatotuloksia, on tulosten luotettavuus heikko enkä siksi raportoi niitä erikseen. 7. Korjuustrategiat ja nurmituotannon talous Mielestäni selkeästi mielenkiintoisin oli seminaarin viimeinen teema, nurmituotannon käytännön toiminnan linkittäminen tuotannon talouteen. Olemme Suomessa pikku hiljaa havahtuneet siihen, että jotta korjuustrategioita todella voi verrata toisiinsa, vaatii se vähintään tiedon tilan mahdollisuuksista järjestää rehunkorjuu, mutta myös nurmen viljelyn suunnittelun strategian mukaiseksi. Vanhat korjuustrategiakokeet on tehty vanhoilla heinälajikkeilla, joiden sadontuottokyky ja kestävyys ovat huonoimmillaan kolmessa korjuussa. Johtopäätös tällaisista kokeista onkin ollut, että kolmas niitto lisää vain sadon laatua, muttei sadon määrää. Uusilla, aggressiivisesti jälkikasvua tuottavilla, hyvin talvehtivilla timoteilajikkeilla kolmen niiton kannattavuus voidaan saada tietyissä tilanteissa aivan uuteen valoon. 6

7 Ruotsissa tehdyssä vertailussa (Gunnarsson ym. 2014) oli koottu eri tutkijoiden raportoimia tutkimustuloksia kuudesta eri korjuustrategiakokeesta vuosina Tuloksia oli kerrytetty nurmen sadosta, sadon laadusta ja sadon laskennallisista tuotantokustannuksista. Kokeissa oli verrattu strategioita kaksi vai kolme korjuuta ja kolme vai neljä korjuuta. Näissä kokeissa johtopäätöksenä oli nimenomaan, että niittojen määrän lisääminen johti pienempään mutta sulavampaan satoon. Nurmirehun tuotantokustannus laskettiin viljelystä syntyvien muuttuvien kustannusten (lannoitus, korjuu, säilöntä jne.) perusteella. Ne olivat sitä suuremmat, mitä enemmän niittoja kertyi. Rehun ruokinnallinen arvo euromääräisenä oli laskettu NorFor rehunlaatujärjestelmän avulla. Kun rehun laatu parani, sen euromääräinen arvo nousi. Siirtyminen kahdesta niitosta kolmeen nosti rehun tuotantokustannusta 10 äyriä /kg ka. Samanaikaisesti rehun laadun parantuessa sen arvo nousi 13 äyriä /kg ka. Rehun parantunut laatu kompensoi siis pienempää satomäärää. Siirryttäessä kolmesta niitosta neljään, sadon määrä laski niin paljon, ettei sadon laadun paraneminen riittänyt kompensoimaan satomenetystä ja lisääntynyttä tuotantokustannusta. Edellisessä tutkimuskokonaisuudessa ainoastaan vuonna 2013 raportoidussa kokeessa oli kolmella niitolla saatu käytännössä yhtä suuri sato kuin kahdella niitolla, ja aivan ilmeisesti kokeessa oli siis jo käytetty uusia satoisia lajikkeita. Koska sadon määrät olivat korjuustrategioilla samat ja sadon laatu oli kolmella niitolla parempi, on se tuottanut ainakin ruokinnan kannalta paremman kokonaistuloksen. Uskon, että mikäli tämä yksittäinen koe olisi poimittu aineistosta ja tehty taloudellinen tarkastelu koskemaan vain tätä kyseistä tulosta, olisi kolme korjuuta tuonut kahta korjuuta selkeästi taloudellisemman tuloksen. 7

8 Kirjallisuus Esitysten (Aronsson et al., Gunnarsson et al., Gustafsson, Gustafsson & Deli, Halling, Huhtanen, Karlsson, Nilsdotter-Linde, Palmborg, Salomon) tiivistelmät /artikkelit on koottu teokseen: Sveriges lantbruksuniversitet, Rapport nr 18,

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja

Lisätiedot

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Maississa mahdollisuus

Maississa mahdollisuus Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen Karoliina Yrjölä ja Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kuva: Sari Peltonen Lietelannan happokäsittely Karjan lietelanta on pääasiallinen maatalouden

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta

Lisätiedot

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha

Lisätiedot

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Maitotilan resurssitehokkuus

Maitotilan resurssitehokkuus Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin

Lisätiedot

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan

Lisätiedot

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.

Lisätiedot

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho Siemenviljelijän puheenvuoro Siementuottajapäivä 10.2.2017 Heikki Perho Myllykylän tila Ypäjällä, Ypäjänkylässä Historia ulottuu 1540 luvulle saakka, tilan 17. jatkaja Kasvinviljelytila, pinta-ala vuokramaineen

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11. SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista

Lisätiedot

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Nurmien fosforilannoitus

Nurmien fosforilannoitus Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke

Lisätiedot

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet

Lisätiedot

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus

Lisätiedot

Johtamalla hyvää säilörehua

Johtamalla hyvää säilörehua Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden

Lisätiedot

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Kasvintuotannon ajankohtaispäivät 8.-9.11.2011 Peter Fritzén/ ProAgria-Finska Hushållningssällskapet

Lisätiedot

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä

Lisätiedot

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 12.1.2011 Auvo Sairanen KARPE (Karjatilan kannattava peltoviljely) Tavoite 1, tutkia taloudellisesti optimaalisinta

Lisätiedot

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Yksivuotiset seosrehukasvustot Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti

Lisätiedot

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi

Lisätiedot