Vuoltsun väki odottaa muuttoa Monitoimitaloon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoltsun väki odottaa muuttoa Monitoimitaloon"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Vuoltsun väki odottaa muuttoa Monitoimitaloon Tampereen ja Oriveden sosiaalipalvelujen yhdistäminen etenee s.8. Kirjaamo on portti kaupungille s.15

2 PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2012 Älä rönsyile keskity olennaiseen! ARI JÄRVELÄ Tunnustan. Joskus toivon olevani mies. Monet tuntemani miehet kykenevät keskittymään intensiivisesti yhteen tehtävään kerrallaan ja siirtymään seuraavaan tehtävän kimppuun vasta saatuaan edellisen loppuun. Minulta naisena vaatii suunnatonta itsehillintää tehdä vain yhtä asiaa vuorollaan. Jotkut kanssasisaristani tuntuvat tuskailevan saman asian kanssa. Ylpeilemme jopa sillä, että pystymme tekemään vaivatta kymmentä asiaa samanaikaisesti, näppärästi ja nopeasti. On kuitenkin myönnettävä, että tällainen tapa elää ja tehdä työtä ei ole useinkaan järkevintä tai tuloksekkainta ainakin se on kuluttavaa ja muistikapasiteettia rasittavaa. Mistä muistia voisi ladata lisää vai onko tukalaan tilanteeseen olemassa joku muu ratkaisu? Kaikkialla tuntuu vaivaavan sama hengästyttävä tahti. Töitä paiskitaan täysillä, mutta työt eivät tunnu tekemällä loppuvan. Vaikuttaa jopa siltä, että mitä enemmän töitä tekee sitä varmemmin niitä sikiää lisää. Asiakkaidemme erilaiset palvelutarpeet tuntuvat kasvavan rajattomasti emmekä voi täyttää kaikkia odotuksia ja vaatimuksia. Ponnisteluistamme huolimatta toimintamme on pirstaloitunutta. Asiakkaan näkökulmasta kunnan palvelujärjestelmä näyttää koostuvan suuresta joukosta omissa oloissaan pyöriviä organisaatioita, vaikka kuntaorganisaation perimmäisenä tavoitteena on synergian luominen eli olla enemmän kuin osiensa summa. Jäin pohtimaan, johtuuko tämä kiireen tuntu ja säntäily toisen tulipalon sammutuksesta toista roihua kohti siitä, että teemme liian montaa asiaa yhtä aikaa ja osin vielä päällekkäin. Aina emme edes muista, mikä olikaan työmme perimmäinen tarkoitus. Onko toiminnastamme kadonnut fokus? Voiko vähemmällä juoksulla saavuttaa enemmän? Aikaa emme saa lisää ja sama pätee resursseihinkin. Mielekkääseen työntekoon täytyy siis etsiä ratkaisua jostakin muualta. Organisaatiopsykologi Pekka Järvisen mukaan parhaita tuloksia ja onnistumisia syntyy työyhteisössä, jossa rakenteet, tavoitteet, vastuut, työnjako ja pelisäännöt ovat selkeitä. Nämä teesit vaikuttavat jopa liian helpoilta toteuttaa. Useimmiten vaikealta tuntuviin ongelmin löytyy kuitenkin yksinkertainen ratkaisu. Kun karsimme epäolennaisen tekemisen, pääsemme tavoitteisiin vaivattomammin ja nopeammin. Korvissani kaikuu organisaatiogurujen hokemia: Aika on arvokasta - käytä sitä harkiten. Keskity olennaiseen. Mieti, mikä on tärkeää. Etsi tekemisen ydin. Arvosta toisen tekemistä. Lepää. Liiku. Löydä työhösi tekemisen imu ja meininki. Armelias totuus on se, ettei maailma tulee koskaan valmiiksi. Aina on mahdollisuus pysähtyä, reivata suuntaa ja aloittaa alusta. SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Monitoimitalo 13 korvaa Vuoltsun 6 Kipalan palkanlaskennassa uudistettiin työtapoja 8 Tampereen ja Oriveden sosiaalipalvelujen yhdistymistä työstetään 9 Kotihoidon kehittämisestä positiivia tuloksia 10 Sähköinen resepti otetaan käyttöön huhtikuussa 11 Alkusammutusta treenattiin käytännössä 12 Kehitysvammaisille tarvitaan avotyöpaikkoja 13 Kasvihuonepäästöt kasvoivat 14 Tullinkulman työterveys tekee hyvinvointikartoituksia 15 Mitä Kirjaamossa tehdään? 17 Vesihuollon ammattilainen 18 Taideharrastuksesta voimia arkeen 19 Halon asiakkaiden tyytyväisyyttä tutkittiin 20 Ekovinkki sähkön kulutuksesta Niina Pietikäinen vs. henkilöstöjohtaja VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 48. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy toukokuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä vastaavalle päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Kati Ruotsalainen ja Jukka Etu-Seppälä iloitsevat Monitoimitalo 13:n avaruudesta ja valoisuudesta. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET

3 Tampereen vaakuna koristaa myös Monitoimitalo 13:n seinää. Työtavatkin remontoitiin, kun toimintakeskus Vuoltsun väki muuttaa arvorakennukseen Monitoimitalo 13 kasvattaa työyhteisön me-henkeä TEKSTI MATTI WACKLIN KUVATSUSANNA LYLY Vastaava askarteluohjaaja, jo 17 vuotta kaupungin töissä ollut Leila Hynynen seisoo kohta valmiiksi remontoidun Monitoimitalo 13:n yläaulassa ja on vilpittömän tyytyväinen. Tampereen vanhan kauppaoppilaitoksen uumenissa käyskentelevä, kypärillä ja suojaliiveillä varustettu joukko jakaa kollegansa ilon. Kaupungin nuorisopalvelujen iskuryhmä on taas kerran katsastamassa Satakunnankadun varrella Wivi Lönnin suunnittelemaa arvorakennusta, johon joukko on sitoutunut poik keuksellisen yhtenäisesti. Monitoimitalossa on hyvä tehdä ennalta ehkäisevää nuorisotyötä syrjäytymisen estämiseksi. Uusi tila on monella tavalla mullistava. Jokainen taloon muuttava työntekijä on päässyt vaikuttamaan siihen, millainen siitä tulee. Sa malla on kehitetty työyhteisöä yhä toimivammaksi, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Etu- Seppälä. Hän ei ole väitteensä kanssa yksin. Kierroksella mukana olevat Leila Hynynen, palveluneuvoja Kati Ruotsalainen ja demostudion vetäjä Teemu Haapakoski ovat samaa mieltä. Aika vaikuttaa usein niin, että työroolit urautuvat, jos niitä ei välillä oteta lähitarkasteluun. Nyt oli siihen sopiva hetki. Koko prosessi on kasvattanut avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja me-henkeä, kertoo Hynynen. Tasavertainen puheoikeus Monitoimitalon tulevaa työyhteisöä on kehitetty kohtaamaan uudet haasteet jo parin vuoden ajan. Käytännössä prosessi on edennyt niin, että jokaisen toimenkuvaa on käyty läpi kokouk sissa yhteisesti ja hyvässä hengessä. Monet ovat VILKKU 2 / 2012

4 saaneet hyviä vinkkejä oman työnsä kehittämiseen. Ristiriitoja ei ole syntynyt, kun keskusteluja on käyty luottamuksen hengessä. Prosessi on selvästi lujittanut työyhteisöä, sanoo Kati Ruotsalainen. Lähtökohtana on ollut se, että kaikilla on tasavertainen puheoikeus. Sitä kuvaa sekin, että puheenjohtajan ja sihteerin tehtäviä on kierrätetty koko ajan. Monen työyhteisön pulma on ollut se, että mitä alempana olet hierarkiassa, sitä vähemmän sinulla on vastuuta ja ehkä myös motivaatiota. On tärkeää, että kaikki tuntevat itsensä merkityksellisiksi työyhteisössä, arvioi Jukka Etu- Seppälä. Yhteinen tekeminen on näkynyt myös Monitoimitalon remontin suunnittelussa ja tilojen kalustamisessa. Kaikilla työntekijöillä on ollut mahdollisuus kommentoida hanketta ja suunnittelua matkan varrella. Suunnittelijat ovat ottaneet toteutuksessa kommentit huomioon. Ei vain nuorisolle Monitoimitalo palvelee muitakin tamperelaisia kuin nuorisoa. Paljon nähnyt neliön rakennus muuttuu remontissa moderniksi toimintakeskukseksi, josta on iloa eri-ikäisille kaupunkilaisille. Talo on nimensä mukaisesti monitoimitalo, josta löytyy palveluita melkein kaikille Odotan muuttoa kuin karkkipäivää. päiväkoti-ikäisistä vaarin ja mummuun, lupaa Jukka Etu-Seppälä. Vuoltsussa on käynyt vuosittain noin tamperelaista. Toiminnanjohtaja Etu-Seppälä uskoo, että määrä kasvaa selvästi uusissa tiloissa. Rakennusta on suunniteltu niin, että alakerroksissa painottuvat yhteiset oleskelutilat. Kellarikerrokseen tulee monipuolinen pelimaailma sekä kahdenkymmenen koneen nettikahvila. Alustava idea on, että kahvila toimii myös työpajana, jossa nuoret voivat harjoitella kahvila-alan tehtävissä. Alakertaan rakentuu myös vuotiaille työttömille nuorille suunnatut taide- ja av-pajat. Kakkoskerrokseen valmistuu pienimuotoisten konserttien järjestämisen mahdollistava tapahtumasalisali. Samassa yhteydessä on myös modernin laittein varustettu medialounge, jossa tehdään nuorison voimin muun muassa nuortentampere.fi -sivustoa. Modernin valokuvaus-, video- ja mediatekniikkaa hyödyntävän loungen yksi työntekijöistä on Kati Ruotsalainen. Kyse ei ole leikistä, vaan nuoret saavat tehdä oikeita juttuja oikeilla välineillä. Rajana on vain oma mielikuvitus, sanoo Ruotsalainen. Demostudio tulee tarpeeseen Kakkoskerroksessa aloittaa myös demostudio, jossa aloittelevat tamperelaisbändit pääsevät tekemään tallenteitaan muodollisella hinnalla. Aiemmin niitä on tehty Helapuiston nuorisokeskuksessa Hervannassa. Kysyntää on ollut paljon. Helapuistossa oli se ongelma, ettei tallenteita voinut tehdä silloin, kun nuorisokeskus oli muuten auki. Tämä johtui huonosta äänieristyksestä. Monitoimitalossa ei tätä pulmaa ole. Välineet ovat muutenkin ensiluokkaiset, kertoo demostudiostudion vetäjä, musiikkiohjaaja Teemu Haapakoski. Monitoimitalon kolmas kerros on varattu kädentaidoille. Siellä voi tehdä muun muassa. keramiikka-, savi-, tekstiili- ja korutöitä vain materiaalien hinnoilla. Muutos sokkeloiseen Vuoltsuun on valtava. Ympäristö on nyt paljon entistä virikkeellisempi. Se auttaa perustehtävässä, joka on pääsy nuorten maailmaan askartelun avulla, sanoo Leila Hynynen. Kädentaidon tiloja käyttävät myös päiväkoti-, esikoulu ja eläkeläisryhmät. Tarkoitus on, että rakennus on täynnä elämää aamusta iltaan. Neljänteen kerrokseen on varattu tilaa tapahtumille, kokouksille ja järjestöjen kokoontumisille. Viidennessä kerroksessa on talon toimistotiloja sekä tilat perusopetuksen mediakoululle. Leila Hynynen sanoo, että kädentaitopajoihin on tulossa paljon muitakin asiakkaita kuin nuorisoa. Teemu Haapakosken vetämä demostudio hakee vielä yksityiskohtiaan helmikuun lopulla otetussa kuvassa. Palveluneuvoja Kati Ruotsalainen on yksi modernin medialoungen vetäjistä. 4 VILKKU 2 / 2012 Vanha kaide kertoo omaa tarinaansa nykyaikaisessa toimintakeskuksessa.

5 Nimi avautuu monesta kulmasta Monitoimitalo 13 sai nimensä nimikilpailun pohjalta. Siihen tuli runsaat 250 ehdotusta. Nimen taustalla on rakennuksen osoite Satakunnankatu 13 ja alkuperäinen valmistumisvuosi Numero viittaa myös nuorisopalvelujen kohderyhmään, joka on vuotiaat. Monitoimitalo kertoo siitä, että keskuksessa voi harrastaa hyvin monipuolisesti eikä taloa ole tarkoitettu vain nuorison käyttöön. Se, että vanha kauppaoppilaitos tulee nuorisopalvelujen keskuspaikaksi, johon myös noin 20 työntekijän työtilat sijoitetaan, on pitkä prosessi. Nykyinen toimintakeskus Vuoltsu on jäämässä liikerakentamisen alle ja sille piti löytää korvaavat tilat. Ensimmäisiä palavereja Wivi Lönnin suunnitteleman rakennuksen siirtymisestä nuorisopalveluiden käyttöön pidettiin jo vuonna Vuosikymmenen lopun lama siirsi kuitenkin remonttia niin, että töihin päästiin vasta vuonna Jälkikäteen ajatellen viivytys taisi olla vain eduksi. Olemme saaneet rauhassa hioa omaa yhteisöllistä malliamme, sanoo Jukka Etu-Seppälä. Remontti valmistuu huhtikuun lopulla. Kesä käytetään sisustamiseen ja Monitoimitalo 13 avaa ovensa käyttäjille juhlallisilla vihkiäisillä elokuussa. Talo tuo tullessaan neljä uutta työpaikkaa. Wivi Lönnin luomus on nähnyt sodan ja rauhan Jukka Etu-Seppälä arvelee, että Monitoimitalo 13 tuo kaupungin nuorisotyölle aivan uusia mahdollisuuksia. Wivi Lönn voisi olla yksi meidän asiakkaistamme, jos hän eläisi nyt. Wivilläkin oli nuorena vaikeita hetkiä. On hienoa ajatella, miten oikea-aikainen tuki voi auttaa. Monitoimitalo 13:n työntekijöihin kuuluva Kati Ruotsalainen katselee silminnähden tyytyväisenä Tampereen tunnetuimpiin arkkitehteihin lukeutuneet Wivi Lönnin aikaansaannosta. Ikkunasta näkyy myös toinen Lönnin mestariteos Tampereen palolaitos. Lönn sairasteli koululaisena ja joutui lopulta keskeyttämään koulunsa taloudellisten syiden vuoksi ennen ylioppilaskirjoituksia. Monitoimitalo 13:n rakennus valmistui Tampereen luterilaisen rukoushuoneen naapuriin Satakunnankatu 13:een vuonna Se rakennettiin suosiotaan koko ajan kasvattaneen Tampereen kauppaoppilaitoksen käyttöön. Talo vihittiin 10. maaliskuuta. Valmistumista edelsi tamperelaisille arkkitehdeille suunnattu suunnittelukilpailu, jonka voitti nimimerkki TKO. Sen takana oli neiti Wivi Lönn, joka aiemmin kirjoitti etunimensä alkukirjaimen tavallisella V-kirjaimella. Alkujaan nelikerroksinen rakennus sai lisäkerroksen vuoden 1950 alussa, kun oppilasmäärät alkoivat kasvaa. Sen suunnitteli kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer, joka oli Tampereen kauppaoppilaitoksen naapuriin valmistuneen hotelli Tammerin arkkitehti. Lönn ei pitänyt Strömmerin korotuksesta, koska se sopi huonosti vanhaan rakennukseen. VILKKU 2 / 2012

6 Kuulusteluja ja kieliopintoja Vanhan kauppaoppilaitoksen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita. Se oli punaisten majoitustilana vuonna Siellä oli myös piiriesikunta ja pidätettyjen kuulustelupaikka. Talo kärsi Tampereen valtauksessa paljon vahinkoja. Talvisodan pommituksissakin särkyi ikkunoita. Kauppaoppilaitoksen tilat kävivät 1950-luvulla ahtaaksi, kun Suomi ja Tampere siirtyivät yhä tiiviimmin kohti palveluyhteiskuntaa. Uutta tonttia etsittiin pitkään. Yhtenä vaihtoehtona oli esillä nykyisen Sampolan tontti. Lopulta sopiva paikka löytyi Sammonkadun toisesta päästä. Timo Penttilän ja Kari Virran suunnittelema uusi kauppaoppilaitos valmistui vuonna Vanhan kauppaoppilaitoksen vuokralaiseksi tuli Tampereen kieliinstituutti, joka toimi tiloissa vuoteen Steinerkoulu aloitti seuraavana vuonna ja hallinnoi rakennusta aina vuoteen Historian ympyrä sulkeutui hetkeksi vuonna 2008, kun Tampereen kauppaoppilaitos palasi Sammonkadun rakennuksen peruskorjauksen vuoksi tilapäisesti Satakunnankadun varteen. Pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma toi palkanlaskentaan uutta draivia TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT ARI JÄRVELÄ Taloushallinnon palvelukeskuksessa, Kipalassa, on kehitetty yhteinen malli ja yhtenäinen tapa palvella palkanlaskennan asiakkaita. Työ tapoja on yhtenäistetty, ja palkanlaskennan toimintaa ja ryhmän esimiestyötä on kehitetty monin tavoin muun muassa perustamalla uudet tiimit. Asiakkaille ovat tulleet tutuiksi tiimien hauskat nimet Fyrkka, Ansio, Etu ja Lipari. Kehittämistyö etenee pitkän tähtäimen suunnitelman eli PTS:n avulla. PTS on tuonut koko palkanlaskentatyöryhmän työhön pitkäjänteisyyttä ja kokonaisvaltaista näkemystä, kertoo palvelupäällikkö Katriina Damski. Hän ja palvelupäällikkö Aila Grén sekä palveluvastaava Armi Järvinen työstivät ja suunnittelivat yhteistyössä työntekijöiden kanssa vuonna 2010 syksyllä PTS:n alustavan toimintasuunnitelman, kehittämisalueet sekä tavoitteet. Keväällä 2011 muodostettiin palkanlaskennassa uudet tiimit. Nyt työn alla ovat muun muassa perehdytyssuunnitelmat ja asiakasyhteistyömallin kehittely. Toiminnan kehittämisessä kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja ideoiden esittämiseen. Tavoitteena on muun muassa yhteisten käytäntöjen edistäminen ja työohjeiden jatkuva päivittäminen. Jo itsessään PTS:n työstämisestä oli paljon hyötyä muun muassa työntekijöiden ja tehtävien järkevässä uudelleen järjestelyssä. Henkilöstö osallistui eri työryhmiin, joissa kirjoitettiin auki työn eri puolia. Kehitystyötä tehtiin sisältä päin, tarkastelimme ja arvioimme omia tuttuja asioita, jotka itse tunnemme parhaiten. Uusia toimintatapoja ei tullut antamaan kukaan ulkopuolinen, kertoo palvelupäällikkö Aila Grén. Hänen mukaansa PTS toi ison ruljanssin ja työrupeama oli iso, mutta suunnitelma lähti elämään ja oikeasti edistämään työn tekemistä, eikä se joutunut valmistuttuaan mappiin pölyttymään. Kehitystyön aikana asenteet ovat lähteneet pikku hiljaa muuttumaan ja vuorovaikutus työntekijöiden kesken on kehittynyt, kun tiedonkulku on parantunut, Grén kiittelee. Kehittämisohjelman päätavoitteena on parantaa asiakastuntemusta ja sen myötä parantaa palkanlaskennan palvelua ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Toimintatapoja halutaan kehittää edelleen ja lisätä moniosaamista. Palkanlaskennan tuottavuus on noussut 16 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Tämä johtuu muun muassa siitä, että tietojärjestelmien käyttöä on tehostettu ja työtapoja on 6 VILKKU 1 / 2012

7 Palvelupäälliköt Katriina Damski (vas.) ja Aila Grén ovat tyytyväisiä palkanlaskennan pitkän tähtäimen suunnitelman teko- ja toteutusprosessiin. Kehitystyön aikana asenteet ovat lähteneet pikku hiljaa muuttumaan ja vuorovaikutus työntekijöiden kesken on kehittynyt, kun tiedonkulku on parantunut. yhtenäistetty. Kun työtapaohjeet ovat yhtenäiset, se helpottaa myös uuden työntekijän perehdyttämistä talon tavoille, kertoo Damski. Hiljaisten tiedon ja osaamisen jakamista lisättiin Kipalassa on kaikkiaan 125 työntekijää, joista palkanlaskennassa työskentelee noin 60 henkilöä. Eläkkeelle pelkästään palkanlaskennassa jää vuosittain noin 4 5 työntekijää, minkä vuoksi varsinkin hiljaisen tiedon ja osaamisen jakaminen on hyvin tärkeää. Damskin mukaan osaamisen jakaminen ja laajentaminen ovatkin uudistuksen myötä lisääntyneet tiimeissä. Työtehtäviin on saatu vaihtelevuutta, haasteellisuutta ja monipuolisuutta, sillä esimerkiksi tilitysten ja täsmäytysten teko keskitetyllä mallilla on purettu. Teimme kehittämistyön aluksi osaamiskartoitukset, joista saimme pohjatietoa työntekijöiden osaamisesta ja tunnistimme osaamiskapeikkoja. Palkkapalvelusihteereille tehtiin myös henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat, joita tarkastellaan säännöllisesti muun muassa kehityskeskusteluissa. Töiden monipuolistumista on tuettu sisäisillä koulutuksilla, joissa on jaettu omaa osaamista, ja myös sellaista osaamista niin sanottuja talon tapoja, joita ei kukaan ulkopuolinen kouluttaja voi tulla opettamaan. Osaamisen järjestelmällisellä kehittämisellä palkkapalvelusihteerien osaaminen on selvästi laajentunut ja monipuolistunut, mikä on puolestaan lisännyt työtyytyväisyyttä. Myös esimiesten osaaminen on lisääntynyt muutoksen ja kehittämisen mukana. He miettivät ja organisoivat tiimijaon, uusia työnjakoja ja perehdytyksiä. Kaikki palveluvastaavat suorittavat Johtamisen erikoisammattitutkinnon vuosien aikana, koska he tarvitsevat taitoja kehittämistyöhön ja muutosten läpiviemiseen, Damski kertoo. Palkkapalvelusihteerien Riitta Sarkkinen-Perälän (vas.) ja Pauliina Vesamäen työnkuvat ja osaaminen monipuolistuivat uudistuksessa. Työn sisällöt monipuolistuivat Palkkapalvelusihteerit Pauliina Vesamäki ja Riitta Sarkkinen-Perälä laskevat palkkoja Fyrkka-tiimissä. Tiimissä tekee töitä 11,5 henkilöä. Palkanlaskennassa oleellinen työkalu on hallita monia erilaisia työehtosopimuksia ja sääntöjä, joita sovelletaan kulloisenkin henkilön palkkaa laskettaessa. Riitta oli laskenut kymmeniä vuosia pelkästään kuukausipalkkoja. Nyt Fyrkkatiimissä sekä työkaverit että työt muuttuivat. Riitta työstää myös tuntipuolen palkkoja. Työni kokonaisuudessaan ja myös oma osaamiseni ovat monipuolistuneet. Työssä säilyy aivan eri tavalla mielenkiinto, kun siihen tuli uutta sisältöä. Minun täytyi ottaa haltuun uusia, erilaisia sopimuksia: eri työaikaa tekeviin palkansaajiin sovelletaan eri tavalla työehtosopimuksia, ja on erilaisia säädöksiä ja ohjeita, jotka täytyy huomioida palkkaa laskettaessa, kertoo Sarkkinen-Perälä. Myös Vesamäki on tyytyväinen uuteen tiimijakoon ja tapaan tehdä töitä: Osaamiseni laajentui ja on tullut opittua paljon uutta. Pitkän tähtäimen suunnitelma yhtenäisti toimintatapoja, sillä työohjeita päivitettiin ja ne ovat nyt paremmin kaikkien saatavilla. Myös päällekkäisen työn tekeminen on vähentynyt. Vesamäen mielestä on tärkeää, että tiimissä on useita, jotka osaavat samat työt niin, ettei mikään ole yhden henkilön harteilla. Työn kehittämisen rinnalla on kulkenut koko ajan myös tietojärjestelmien kehittäminen, joka on osaltaan tuonut helpotusta työn tekemiseen. Muun muassa käsityötä on voitu vähentää, kun tietyt asiat ovat suoraan järjestelmässä valmiina. Uudet täsmälliset, kaikkien saatavilla olevat kirjalliset työohjeet auttavat myös uuden työntekijän perehdytyksessä. Uudistusta edeltänyt osaamiskartoitus oli Vesamäen ja Sarkkinen- Perälän mielestä hyvä. Osaamiskartoitusten perusteella meille on tarjottu sisäisiä koulutuksia, ja olemme saaneet näkemyksiä myös muiden töistä. Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma auttaa katsomaan omassa työssään eteenpäin. VILKKU 1 /

8 Tampereen ja Oriveden yhteisiä sosiaalipalveluja työstetään avoimin mielin TEKSTI TUULA ALA-HONKOLA KUVAT ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupunki saa palkkalistoilleen yksitoista uutta työntekijää, kun Oriveden sosiaalipalvelut liitetään ensi vuoden alussa Tampereen avopalveluihin. Lisäksi vuoden 2014 alussa yhdistyvät Tampereen ja Oriveden terveyspalvelut, joista osaa hoidetaan tällä hetkellä vielä kangasalalaisin voimin. Ensi vuoden alussa Tampereen Aikuisten sosiaalipalveluihin liitetään Oriveden aikuissosiaalityö, toimeentulotuki ja päihdehuolto. Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin yhdistyvät lastensuojelu, perhetyö ja perheoikeudelliset palvelut. Vammaispalvelut menevät osaksi tilaajayksikköä. Tampereen ja Oriveden palvelujen yhdistämistä työstetään useissa eri työryhmissä ja henkilökunnan kokoontumisissa. Vielä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta valmistelussa edetään avoimin ja myönteisin mielin. Tunnelmat Oriveden päässä ovat odottavat ja rauhalliset, kuvailee Oriveden sosiaalityön johtaja Tuija Peurala. Työntekijöitä kiinnostaa lähinnä se, miten Oriveden sosiaalityö jatkossa organisoidaan, kuka on esimies ja minkälaiset etuudet Tampereen kaupunki työntekijöilleen tarjoaa. Asiakkaat eivät vielä ole esittäneet kysymyksiä. Tuija Peurala oli Oriveden sosiaalityöntekijöiden kanssa tutustumassa Tampereen ammattisisariin ja -veljiin helmikuussa, jolloin käytiin yhdessä läpi muun muassa kuntien erilaisia toimintakäytäntöjä. Jo aikaisemmin tamperelaisia virkamiehiä on vieraillut Orivedellä. Yhteistyö sujuu jo luontevasti, kun kasvot ja työt tulevat vähitellen tutuiksi. Aikuisten sosiaalipalveluja Tampereella luotsaava sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Haapio nimeää tulevista haasteista keskeisimmäksi toimeentulotuen käytännöt. Toimeentulotuen tiedot tallennetaan kunnissa tällä hetkellä eri tietojärjestelmiin, ja myös asiakkaan palvelut on järjestetty eri tavoin. Koska Oriveden palvelut yhdistetään Tampereen palveluihin, tietojärjestelmäksi otetaan Effica. Orivesiläisten on siis opeteltava käyttämään uutta järjestelmää. Oriveden tietojen Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen valmistelun palvelutyöryhmään kuuluvat: Taru Kuosmanen (eturivi vas.), Päivi Nurminen, Marjatta Lilja ja Tuukka Salkoaho, Paula Hakala (keskirivi vas.), Tuija Peurala, Kirsti Heininen, Tarja Puskala ja Pirjo Smolander, Tarja Alatalo (takarivi vas.), Kari Hakari, Päivi Porre- Mutkala, Leena Rinne, Tuula Ala-Honkola-Bergé, Juho Tervo, Esa Kanerva ja Heikki Lätti. Oriveden sosiaalipalveluista Tampereella olivat vierailulla muun muassa toimistosihteeri Pirjo-Riitta Rantanen (vas.) ja sosiaalityöntekijä Anna Kruunari. Aikuisten sosiaalipalveluja Tampereella esitteli sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Haapio. 8 VILKKU 2 / 2012

9 Tuukka Salkoaho valmistelee yhteistoiminta-aluetta Projektipäällikkö Tuukka Salkoaho valmistelee Oriveden ja Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistymistä. Hän on 32-vuotias hallintotieteiden maisteri Tampereelta. Ennen kaupungin palvelukseen siirtymistä hän on työskennellyt Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä hyvinvointipalvelujen seutukoordinaattorina sekä Pirkanmaan ja Itä-Uudenmaan liitoissa. Projektipäällikkönä Salkoaho varmistaa, että työ etenee suunnitelmien, asetettujen tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti. Parasta työssäni on se, että saan olla rakentamassa Tampereen kaupungin näkökulmasta uudenlaista yhteistoimintamallia. Lisäksi hankkeessa on kokonaisuudessaan erittäin hyvä ja rakentava henki. Tuntuu siltä, että tässä halutaan todellakin onnistua. Tällä hetkellä Oriveden ja Tampereen yhteistoimintamallin suurimmat haasteet liittyvät järjestämisvastuun siirtoon ja siihen, onko asia ymmärretty kaikkialla samoin. Paras-puitelain mukaan palvelujen rahoitus vastuu säilyy edelleen kunnilla. Kunnan rahoitusvastuun ja yhteistoiminta-alueen järjestä misvastuun erona kuitenkin on, ettei yksittäinen kunta voi toimia tilaajana eikä päättää yhteistoiminta-aluetta sitovasti kuntakohtai sesta palvelujen mää rästä, laadusta tai tuotantotavasta. Palvelutarve määritellään siis jatkossa yhtenäisesti ja yhdenmukaisin perustein koko yhteistoiminta-alueella. Esimerkiksi kuntakohtaisia jonoja palveluihin ei voi syntyä. Salkoahon mukaan täydellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on linjattava periaate, kun rinnalla on samanaikaisesti kunnallinen itsehallinto. tallennus on aloitettava jo tänä vuonna, jotta voidaan siirtyä yhtenäiseen käytäntöön, Tuula Haapio kertoo. Yhtenäisten käytäntöjen luominen toimeentulotukeen puhuttaa myös asiakkaan näkökulmasta. Orivedellä toimeentulotukea anovat pääsevät asioimaan henkilökohtaisesti, mutta Tampereella käytetään pääosin kirjallista menettelyä. Tiedot ja taidot yhteiseksi hyväksi Tuula Haapion mukaan tietoa ja taitoa voidaan jakaa molemmin puolin. Orivedellä työskentelee esimerkiksi päihdeohjaaja, jollaista ei ole Tampereen kaupungin organisaatiossa. Häneltä voidaankin saada Tampereelle uusia vinkkejä päihdetyön tarkasteluun. Oriveden päihdeohjaaja Juha Rikkinen tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa sosiaalityöntekijöiden kanssa. Teen kenttätyötä päihdeongelmaisten ja syrjäytyneiden kanssa. Yhteisenä ongelmana meillä taitaa olla ikääntyneiden ihmisten päihteiden käyttö, Rikkinen toteaa. Hän odottaa Tampereelta eväitä avotyön kehittämiseen ja myös kaupungin koulutustarjonta kiinnostaa. Orivedellä työskentelevät henkilöt jatkavat töitään omalla paikkakunnallaan, vaikka ovatkin Tampereen kaupungin palkkalistalla. Sosiaalityöntekijä Salme Komulainen käy Tampereelta työssä Orivedellä. Hän miettii, että palvelujen yhdistäminen saattaisi mahdollistaa myös työnkierron, johon hän voisi olla valmis ainakin joksikin aikaa. Komulainen tekee aikuissosiaalityötä, joka lienee samanlaista molemmilla paikkakunnilla. Paljon avoimia kysymyksiä Tampereen lapsiperheiden sosiaalipalvelujen sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen kiittelee yhteistyön sujuvuutta orivesiläisten kanssa. Yhteisissä keskusteluissa on noussut esiin muun muassa lastensuojelun avohuolto, lakisääteinen palvelu, jonka hoitamiseen ei Orivedellä ole riittävästi työntekijöitä. Tampereella on myös useita lapsiperheiden sosiaalipalveluja, joita Orivedellä ei ole ollenkaan, Maria Päivänen kertoo. Näitä palveluja ovat esimerkiksi Päiväperho, Kuusikon perhetukikeskus, perhepiste Nopean tekemä ehkäisevä työ sekä virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys muissa kuin lastensuojeluasioissa. Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen valmistelusta vastaava ohjausryhmä on linjannut, että pidemmällä aikajänteellä pyritään siihen perusperiaatteeseen, että yhteistoimintaalueen kaikissa osissa palvelut ovat samantasoisia. Ohjausryhmä myöntää kuitenkin, että alussa tarvitaan joustoa, koska henkilöstömitoitukset ja taloudelliset resurssit eivät riitä samantasoisiin palveluihin. Kotihoidon kehittäminen näkyy tilastoissa Tampereen kaupungin oma kotihoito on kokenut suuria muutoksia parin viime vuoden aikana. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä Kotitorin toiminnan kanssa. Nyt toimintaa seurataan ja arvioidaan tilastollisin menetelmin. Kaikki työntekijät näkevät muun muassa lähipalvelualueittain välittömän työajan osuuden ja vuodeosastohoitopäivien määrän, laitoshoitoon tai palveluasumiseen siirtyneiden asiakkaiden keskimääräisen prosentuaalisen osuuden sekä tehtyjen RAI-arviointien määrän. Tulokset ovat erittäin positiivisia, sanoo suunnittelupäällikkö Armi Lampi. Esimerkiksi välitöntä asiakastyötä tehdään nykyään huomattavasti aikaisempaa enemmän. Lähialueiden välillä on vielä eroja, mutta Lampi uskoo, että ajan ja uuden toimintakulttuurin kehittyessä erot tasoittuvat. Työntekijät myös liikkuvat nykyään enemmän eri lähialueiden välillä silloin, kun työvoimaa on vaikeampi rekrytoida riittävän nopeasti. Omahoitajamallin käyttö on lisääntynyt ja se on koettu erittäin hyödylliseksi ja toimivaksi. Kaupunki haluaa palkita hyvin tehdystä työstä ja saavutetuista tavoitteista. Armi Lampi kertoo, että Kotihoidossa on kehitetty työntekijöille ja esimiehille palkitsemismalli. Sen avulla voidaan ottaa huomioon juuri niitä, jotka ovat panostaneet tavoitteiden saavuttamiseksi ja kannustaa kehittämään omaa työtään. Kannustinmalli otettaneen käyttöön ensi syksyn alusta. VILKKU 2 /

10 Toimikortit jaossa Pegasos-käyttäjille Terve-Sos tapahtumaan kaupungin erikoishinnalla Tampereen kaupunki ottaa käyttöön sähköisen reseptin 2. päivä huhtikuuta. Kaupungin terveydenhuollon Pegasoskäyttäjille jaetaan parhaillaan toimikortteja, joita he tarvitsevat päästäkseen kirjautumaan valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Lääkäri pystyy toimikortin avulla määräämään ja uudistamaan potilaan sähköisen reseptin. Lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt voivat tulostaa reseptikeskuksesta toimikortin avulla yhteenvedon asiakkaan kokonaislääkityksestä. Lähivuosina reseptikeskukseen tallentuvat kaikki asiakkaille julkisista ja yksityisistä terveydenhuollon yksiköistä määrätyt sähköiset reseptit. Tampereelle on perustettu kuusi rekisteröintipistettä, joissa toimikortit luovutetaan ja tilataan. Rekisteröintipisteet sijaitsevat Hatanpään kantasairaalassa, Kaupin sairaalassa, Koukkuniemen vanhainkodin Lehtelä-talossa, Sote-talossa, Tammelakeskuksessa ja Suun terveydenhuollon toimistossa Hatanpään huvilassa. Vakituisille sekä pitkäaikaisille terveydenhuollon yksiköiden henkilökunnalle on tehty etukäteen toimikorttitilaus, kertoo projektipäällikkö Päivi Kuisma. He saavat kortin ja sen käytössä tarvittavat pin- ja puk-koodit käymällä henkilökohtaisesti rekisteröintipisteessä. Uusien työntekijöiden tulee käydä henkilökohtaisesti rekisteröintipisteessä tekemässä toimikorttitilaus. Lyhytaikaiset sijaiset saavat lähiesimieheltään asiasta tarkemmat ohjeet. Rekisteröintipisteisiin voi varata ajan internetistä tai soittamalla suoraan pisteeseen. Toimialueilta on nimetty useita henkilöitä, jotka toimivat oman työn ohessa toimikorttitilausten vastaanottajina sekä rekisteröintipisteeseen toimitettujen toimikorttien luovuttajina. Työskentely rekisteröintipisteessä tuo uutta lisää toimenkuvaan. Rekisteröijiksi ovat kouluttautuneet muun muassa Riitta Honkanen (alarivi vas.), Ulla Keskiniemi, Pirjo Pääskynen, Jaana Mäkelä, Marika Kokkonen, Arja Marttila ja Sari Tarvainen sekä Sari Latva (ylärivi vas.), Sirpa Lindfors, Marja-Leena Koskinen, Merja Alanko, Merja Korpela, Aija Pettissalo ja Päivi Kuisma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallista Terve-Sos -tapahtumaa isännöi tänä vuonna Tampereen kaupunki. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja päättäjille tarkoitettu vuosittainen tapahtuma on 8 9. toukokuuta Tampere-talossa. Hallintopalvelukeskus HALO on varannut henkilöstölle tarjoushintaisia lippuja tapahtumaan. Lipun hinta on 180 euroa kahdelta päivältä. Saadaksesi lipun erikoishintaan ilmoittaudu 10. huhtikuuta mennessä Loorassa. (Loora > Henkilöstöasiat > Koulutus > Koulutustarjonta > Henkilöstö- ja esimieskoulutus) Koulutustapahtuman teemana on Aktiivinen kansalainen vireä elämä. Tapahtumassa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja johtamista kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa. Aiheina ovat myös nuorten syrjäytymisen ehkäisy, kuntalaisten osallistuminen ja ikääntyvien vireyden säilyttäminen. Puheenvuoroja esittävät sekä kentällä toimivat ammattilaiset että alan asiantuntijat ja päättäjät. Ministeritason puheenvuorot käyttävät hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Tampereen kaupunki järjestää Terve-Sostapahtumassa kaksi osiota 8. toukokuuta. Päättäjille suunnatussa osiossa kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen käsittelee roolipelin avulla kuntalaisten osallistumiskäytäntöjä ja mahdollisuuksia. Roolipelin aiheena on kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen. Ammattilaisten osiossa Tampereen apulaispormestari Irja Tulonen ja vanhuspalveluiden tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta esittelevät tamperelaista päätöksentekomallia ja herättelevät keskustelua vanhuspalveluiden järjestämisestä. Keskustelun lähtökohtana on kaupunkilaisilta tullut aloite ikääntyville suunnitellun Vaskikodin perustamisesta. Lisätietoja: hallintokoordinaattori Johanna Sola, p VILKKU 2 / 2012

11 Tulenlieskojen äärellä sairaanhoitaja Anne Boundy sai tuntuman nestesammuttimen käytöstä. Alkusammutustaitoja harjoiteltiin aidon tulen äärellä TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT ARI JÄRVELÄ jauhesammutinta siistimpi, sillä jälkivahinkoja on helpompi putsata. Alkusammutuspeite on helppokäyttöinen, kevyt eikä jäykkä, ja se on edullinen. Kun peitettä on käyttänyt, sen voi taitella takaisin punaiseen säilytyspussiin, josta se on helppo vetäistä käyttöön. Keinosen mukaan sammutuspeitteen tulisi olla kooltaan vähintään 120x180 senttimetriä. Pienempiäkin peittoja on myytävänä, mutta pienellä ei pysty suojaamaan itseään riittävästi. Sammutuspeitettä ja nestesammutinta on hyvä päästä kokeilemaan käytännössä, kun aidot tulenlieskat leimuavat. Siinä saa hyvän tuntuman ja tulee rohkeutta, kun itse kokee kuinka tehokas peite tai käsisammutin onkaan. Taidoista on hyötyä vapaa-ajallakin, Keinonen sanoo. Hän painottaa, että sammutuspeitteellä voidaan paitsi sammuttaa niin myös rajoittaa tulta ja siten voittaa aikaa niin, että palokunta ehti paikalle. Jokaisen työntekijän tulisi työpaikallaan tiedostaa, missä alkusammutuspeite ja nestesammutin sijaitsevat, ettei niitä tarvitse hädän tullen lähteä etsiskelemään. Myös välineiden käyttöohjeisiin olisi hyvä tutustua, jos ei ole voinut kokeilla niitä Alkusammutusvälineitä on sijoitettu muun muassa kaupungin eri yksiköihin, keittiöihin, taukotiloihin, kanslioihin ja henkilökunnan tiloihin. Turvallisuuspäällikkö Pasi Keinonen näyttää kuinka sammutuspeitteen suojassa lähestytään palavaa kattilaa. Peite työnnetään palavan kohteen päälle niin, että kädet ovat suojassa peitteen sisälle kieputettuna. Tärkeintä on itsensä suojaaminen. Kädet kiepautetaan ensin peiton alle ja sitten peitto lasketaan työntämällä palavan kohteen päälle. Peiton takaa ei saa kurkotella ja kurkistella, vaan sillä suojataan myös itseä kun lähestytään palavaa kohdetta. Peitteeseen täytyy luottaa, että sillä pystyy sammuttamaan mitä vain, vaikka se vähän kuumeneekin. Sammutuspeite ei ole kertakäyttöinen. Tätäkin peitettä on käytetty ainakin 250 kertaa. Näin selostaa turvallisuuspäällikkö Pasi Keinonen, joka on opastanut satoja hyvinvointipalvelujen työntekijöitä alkusammutuksen perusasioissa. Hatanpään sairaalan alueen huoltorakennuksen autotalliin on pysytetty koulutustila, jonne on helppo töiden lomassa poiketa kokeilemaan alkusammutusvälineitä. Alkusammutustaidot kuuluvat sosiaali- ja terveyspuolen työntekijöiden turvakoulutukseen. Kevättalven ajan alkusammutukseen ovat saaneet tulisenkuumaa tuntumaa nonstop-koulutustuokioissa erikoissairaanhoidon, avopalvelujen ja laitoshoidon työntekijät. Autotallissa on kiireisimpinä päivänä käynyt hakemassa alkusammutuskokemusta useita kymmeniä työntekijöitä. Kaikkiaan alkusammutuskoulutusta on annettu tänä vuonna jo noin 450 henkilölle. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutuksen on käynyt viimeisen kolmen vuoden aikana 1400 henkilöä. Koulutuksessa henkilöstölle on opetettu ennakoimista ja varautumista ongelmatilanteisiin esimerkiksi palo- tai uhkatilanteissa. Kokemus tuo rohkeutta välineiden käyttöön Sisätautiosaston sairaanhoitaja Anne Boundy ottaa käteensä nestesammuttimen, vetää sammuttimesta sokan irti, ottaa letkun käteensä ja suuntaa sen kohti liekkejä. Tuli sammui nopeasti, kun vain letkulla on oikea asento, Boundy toteaa. Hän ei ole koskaan aikaisemmin käyttänyt sammutinta eikä sammutuspeitettä. Onneksi ei ole vielä koskaan ollut sellaista tilannetta, mutta oli hyvä saada kokeilla näitä välineitä. Nestesammuttimen käyttöönotossa on pieniä niksejä. Pulloa on pidettävä oikealla tavalla kädessä, ettei purista vahingossa sokkaa niin, ettei sitä saakaan irti. Tämä on Keinosen mukaan tyypillisin virhe, eikä sammutinta saada hädässä nopeasti toimintakuntoon. Hän neuvoo laskemaan sammuttimen esimerkiksi lattialle ja vetämään sokan sitten irti. Myös sammutusletkun suuntaamisessa on oltava tarkkana, että paineella tuleva neste todella lentää sammutettavaan kohteeseen eikä sen yli. Nestesammutin on Keinosen mukaan VILKKU 2 /

12 Ovi auki työelämään kehitysvammaiselle Tesoman toimintakeskuksen ohjaaja Mika Jylhäkorpi tietää, että avotyöpaikalla on suuri merkitys kehitysvammaisen elämässä. TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI KUVAT SUSANNA LYLY Välillä työpaikka on elämää suurempi juttu, Tesoman toimintakeskuksen ohjaaja Mika Jylhäkorpi sanoo. Kehitysvammaiselle ovi työelämään voi avautua avotyössä. Tesoman toimintakeskuksen kautta järjestyneitä avotyöpaikkoja on nyt 12 ja lähinnä yrityksissä. Tampereen kaupungille on tiedossa muutama paikka tänä keväänä. Jylhäkorpi toivoo, että tieto mahdollisuudesta saada tällä tavoin auttavia käsiä tavoittaisi esimiehet ja työnantajat. Kehitysvammaiset ovat työllistyneet esimerkiksi varastointiin, pakkaukseen, kauppaan, siivoukseen, keittiö-, rakennus- ja hoivatöihin sekä talonmiehen tehtäviin. Mahdollisuuksia on useita, oli kyse sitten avo- tai tuetusta työstä. Yhä enemmän teknistyvässä maailmassa töistä tulee monissa paikoissa vaikeampia ja siksi meidän väellemme liian vaativia. Selkeät ja samankaltaisina toistuvat tehtävät sopisivat. Työturvallisuuteen pitää erityisesti kiinnittää huomiota, Jylhäkorpi painottaa. Ongelma on se, että olemassaolostamme ei tiedetä. Siksi meitä ei osata käyttää hyväksi avustavissa työtehtävissä. Myös raha ratkaisee. Kun palkasta ruvetaan puhumaan, ymmärrys meitä kohtaan usein vähenee. Avotyö ei ole työsuhteista Avotyössä ei solmita työsuhdetta. Sitä tekevä saa työosuusrahaa noin 12 euroa päivältä. Työ merkitsee samaa kuin kenelle tahansa. Itsetunto nousee valtavasti, ja työtaidot kehittyvät. Kehitysvammaisen palkkaaminen parhaimmillaan rikastuttaa työilmapiiriä. Se näyttää, miten monenlaisista lähtökohdista voidaan elää täysipainoista elämää ja työelämää, Jylhäkorpi tähdentää. Kaupungin ja eri yhteisöjen työ- ja päivätoiminnan yksiköt tarjoavat kehitysvammaisille myös monenlaisia alihankintana tehtäviä töitä. Tesoman toimintakeskuksessa ne vaihtelevat tavaroiden pussituksesta suurten trukkilavojen tekoon. Omana tuotantona syntyy esimerkiksi mattoja ja linnunpönttöjä. Yksi vaihtoehto on työsuhteinen tuettu työ. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö voi myöntää palkkakustannuksiin kehitysvammaisten työllistämistukea, jolla halutaan edistää työllistymistä Tampereen kaupungille. Sillä tuetaan myös työpaikalla tapahtuvaa työnohjausta. Tekijöitä moneen pestiin Tampereen kaupunkilähetyksen Rongankodin asiakkaista noin 40 tekee parhaillaan avotyötä, heistä viisi kaupungilla. Vastaavan ohjaajan Niina Sormusen mukaan kaupungin palveluksessa tehtävästä avotyöstä on saatu hyviä kokemuksia puolin ja toisin. Pyrimme siihen, että suhteet ovat suorat ja yhteys toimii. Tällöin on mahdollista puut tua ajoissa mahdollisiin ongelmiin, ja kykenemme antamaan sekä asiakkaalle että työ paikkaohjaajille heidän tarvitsemaansa tukea. Nimeämme ja koulutamme jokaiselle avotyöntekijälle työpaikalta oman ohjaajan, jonka kanssa yhteydenpito hoituu, hän kertoo. Sormunen kannustaa työnantajia aktiivisuuteen. Yhteistyötä pohditaan siten, että lopputulos olisi kaikkien kannalta onnistunut. Avotyöpaikat ovat erittäin tervetulleita. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, vaikka työtehtäviä ei olisikaan valmiiksi mietittyinä. Voimme yhdessä räätälöidä sopivat tehtävät asiakkaallemme tai etsiä henkilön, jonka taidot ja kiinnostus kohtaavat työn vaatimukset, Sormunen lupaa. 12 VILKKU 2 / 2012

13 Toimistotöissä tuleva iskelmätähti? Tykkään olla täällä. On kiva tulla aamuisin töihin. Täällä on mukava ilmapiiri, ja työkaverit ovat todella mukavia. Tunnen, että kuulun porukkaan, Jenniina Lumiketo suitsuttaa avotyöstään Tampereen kaupungin vammaispalveluissa ja Osmo-hankkeessa. Jenniina avustaa toimistotöissä, hoitaa postitusta, laminoi, kopioi ja tarvittaessa vaikkapa kastelee kukkaset. Pesti alkoi viime syksynä ja kestää näillä näkymin ensi kesään. Jenniina itse jatkaisi mielellään pitempäänkin. Voisin myös tehdä vastaavia töitä jossakin muualla. Sovin parhaiten avustaviin tehtäviin, joissa pystytään ottamaan huomioon rajoitteeni, hän kertoo. Jenniinalla todettiin nelisen vuotta sitten lievä älyllinen kehitysvamma, jota ulkopuolisen on ainakin äkkiseltään vaikea havaita. Itse hän sanoo jo lapsena aavistaneensa jotakin, vaikka asiaa ei silloin tutkittukaan. Minua tungettiin normaaliin koulutukseen. Yritin opiskella merkonomitutkinnossa ensin Hyvinkäällä ja sitten Tampereella, jonne muutin Aika pian kuitenkin selvisi, etten pysty viemään opintoja loppuun. Minulla on oppimis- ja hahmotusvaikeuksia, lyhyt työmuisti ja tietynlainen hitaus, hän selventää. Iskelmämusiikki kiinnostaa Diagnoosin hyväksyminen vei aikansa, mutta nyt Jenniina sanoo olevansa onnellinen. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva nuori nainen harrastaa laulamista, karaokea ja henkisiä asioita ja kertoo haluavansa kehittyä niissä kaikissa. Otan laulutunteja. Laulan iskelmiä ja kevyttä musiikkia. Haa veeni on joskus päästä bändin kanssa lavalle. Koitan myös päästä sanoittamaan. Ihan jotakin pientä olen vasta kirjoitellut, hän paljastaa. Esikuvani on aina ollut Paula Koivuniemi itsevarman esiintymisensä ja tulkintansa vuoksi, samoin Lea Laven tulkintansa vuoksi. Elina Vettenrantaa olin kuuntelemassa jouluna. Hän käyttää upeasti ääntään. Sääli, että hän on jäänyt vähän taka-alalle, Jenniina pahoittelee. Myös työtoverit ovat tyytyväisiä Jenniina työskentelee kahtena päivänä viikossa viisi tuntia päivässä. Työpanoksesta kertyvä työosuusraha ei ole suuri, mutta mielekäs tekeminen merkitsee vaihtoehtoa kotonaolemiselle. Jenniina tuli töihin Tampereen kaupunkilähetyksen Rongan kodin kautta. Työtoverit ovat häneen ja hänen työskentelyynsä tyytyväisiä. Pienen opettelun jälkeen kaikki on sujunut hienosti. Samalla käytävällä sijaitsevan Osmo-hankkeen kanssa on sovittu joustavasti Jenniinan töistä. Tämä on toiminut hyvin. Meille tämä on ollut myönteinen kokemus asiakasohjauksen päällikkö Kirsi Lempiäinen-Pellinen kertoo. Kaupungin yksikköjen kannattaa lähteä räätälöimään avotyössä yksilöllinen kokonaisuus, hän rohkaisee. Jenniina Lumiketo avustaa toimistotöissä kahtena päivänä viikossa ja viihtyy hyvin avotyöpaikassaan. Nuori kaunotar harrastaa laulamista ja haaveilee pääsystä lavalle bändin kanssa. Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat Tampereen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat edelleen vuonna Päästöistä 97 prosenttia syntyi energiankäytöstä. Päästöt kasvoivat 3,5 prosentilla edellisestä laskentavuodesta 2007, ja ne olivat 9 prosenttia suuremmat kuin EU:n pormestareiden ilmastositoumuksen vertailuvuonna Energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden prosesseista syntyi Tampereella vuonna 2010 yhteensä 1,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä vastaa noin 2,3 prosenttia koko maan päästöistä. Asukasta kohti lasketut päästöt olivat 7,9 tonnia. Runsas kolmannes Tampereen kasvihuonekaasupäästöistä syntyi kaukolämmön tuotannosta. Muut lämmitysmuodot huomioon ottaen yli puolet (53 prosenttia) Tampereen päästöistä syntyi rakennusten tai teollisuuden lämmön tarpeesta. Sähkönkulutuksen osuus kokonaispäästöistä oli 23 prosenttia ja liikenteen 18 prosenttia. Jätehuollon päästöt olivat hieman alle 3 prosenttia. Kokonaispäästöjen kasvu vuodesta 2007 johtui erityisesti vuoden 2010 huomattavasti kylmemmistä sääolosuhteista, jotka lisäsivät lämmityksen päästöjä. Sähkönkulutuksen ja liikenteen päästöt laskivat puolestaan hieman taantuman vuoksi. Tampereen kaupunki on sitoutunut yli 20 prosentin päästövähennykseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Tampereella on määrätietoisesti vähennettävä energiankulutusta ja lisättävä uusiutuvan energian käyttöä energiantuotannossa. Kasvihuonekaasulaskelman teki Ekokumppanit Oy Tampereen kaupungin kestävä yhdyskunta -yksikön tilauksesta. Lisätietoja: VILKKU 2 /

14 Hyvinvointianalyysissä kuunnellaan omaa kehoa varhaisessa tunnistamisessa. Siitä saa hyvää taustatietoa työhyvinvoinnin arvioiden ja selvitysten tekemiseen, kertoo Ojala. Tullinkulman työterveys tekee hyvinvointikartoituksia, joissa tarkastellaan elämäntapojen vaikutuksia terveyteen ja jaksamiseen. Menetelmä perustuu sydämen syketietoa analysoivaan tietokoneohjelmaan, joka tun nis taa fysiologisia muutoksia sykevaihteluissa. Firstbeat-analyysi tunnistaa sydämen toiminnasta kehon stressitilan ja palautumisen. Mittaukset tehdään tavallisen päivän aikana eikä testiympäristössä. Kukin tutkittava saa pienen laitteen kuin oman tamagotchin tai bodyguardin, joka kiinnitetään kehoon sydämen tienoille. Sitä kannetaan kolme vuorokautta siis myös nukkuessa, mutta sen kanssa ei saa uida, saunoa tai käydä suihkussa. Laitteen keräämä tieto elämäntottumuksien vaikutuksista hyvinvointiin puretaan raportiksi, jonka perusteella tutkittava saa asiantuntijan palautteen ja toimenpidesuositukset, kertoo vastuualuepäällikkö Birgitta Ojala Tullinkulman työterveydestä. Hänen kokemuksensa mukaan moni on saanut yllättäviä tuloksia siitä, miten oikeastaan elää ja liikkuu. Laitetta voidaan käyttää esimerkiksi työn kuormittavuuden arvioinnin tukena. Analyysistä nähdään, millaisia kuormitushuippuja työpäivän aikana tulee. Ojala sanookin, että emme ole välttämättä oman kehomme kuuntelussa harjaantuneita emmekä tiedä, missä kohdin elämäntavoissamme voisi olla parantamisen varaa. Tuloksilla voi myös saada vahvistusta omaan motivaatioon tehdä elämäntapamuutoksia. Hyvinvointianalyysia voidaan hyödyntää myös työkykyongelmien ennaltaehkäisyssä ja Palomiehet saivat pätevää tietoa Tampereen aluepelastuslaitoksen itäisen alueen työntekijöille on tehty hyvinvointikartoitus Firsbeat-laitteiden avulla. Kartoitukseen osallistui omaehtoisesti toistakymmentä operatiivista työtä tekevää miestä. Palomestari Jyrki Paunilan mukaan miehet pitivät tutkimusta hyvänä kokemuksena. Aluksi jotkut jännittivät laitetta, mutta se ei haittaa elämää, vaan on aika huomaamaton, kevyt eikä esimerkiksi häiritse unta. Koska järjestelmä ei ollut tuttu, se yllätti monet pätevyydellään. Oma hämmästyksen aihe oli se, että sykevariaatioiden seuraamisella saadaan suhteellisen luotettavaa tietoa. Analyysi antoi merkittävää tietoa kunkin tutkittavan terveydentilasta, elämäntavoista, ja liikunnasta, työstä ja vapaa-ajasta. Paunilan mukaan joillekin tuli ilmi jopa vakavasti otettavia seikkoja, jotka edellyttivät lääketieteellistä jatkohoitoa. Myös työn kuormittavuuden vaikutukset tulivat hyvin esiin: miten työssämme vaikuttaa vuorokauden ajankohta ja mikä on taukojen merkitys, vaikka itsestä tuntuisikin, että jaksaisi ilman taukoa. Aluepelastuslaitoksella seurataan erityisesti operatiivisen henkilöstön kuntoa ja terveydentilaa vuosittain. Käytäntö mahdollistetaan jatkossa myös koko henkilökunnalle ja apuna tullaan käyttämään Firstbeat-analyysimenetelmää. Hyvinvointianalyysin on kehittänyt Firstbeat Technologies Oy, joka toimitusjohtaja psykologian tohtori Joni Kettunen muistuttaa, että kaikki stressi ei ole pahasta. Ihmisen ei ole tarkoitus olla jatkuvasti rentoutunut. Haasteita virittävä positiivinen stressi ja aktiivisuus ovat tärkeitä mielenkiinnon ja kehittymisen kanalta. Positiivisetkin haasteet kuormittavat kuitenkin pidemmän päälle ilman riittävää ja säännöllistä palautumista. Pitkäaikaisena jatkuva kuormitus ja heikko palautuminen kaventavat ihmisten toimintakykyä ja sykevaihtelua, mikä voi pahimmillaan johtaa uupumukseen. Lisätietoja: Tullinkulman työterveys, vastuualuepäällikkö Birgitta Ojala p tai Virastotalon ilmoitustaululle viedään kaupungin omat viralliset kuulutukset, lisäksi sieltä löytyy muun muassa valtion ja kalastuskuntien kuulutuksia. Kaupungin viralliset kuulutukset julkaistaan konsernimääräyksen mukaan ilmoitustaululla ja internetissä. Lehti-ilmoituksia yksiköt käyttävät harkintansa mukaan. Kaupungin kirjaamossa keskusvirastotalon pankkisalissa työskentelee kuusi kirjaajaa: Marjo Ignatius (alarivi vas.), Maija Saarinen, Anne Saksala (ylärivi vas.), Hannu Laurikainen, Piia Hämäläinen ja Vuokko Huuha. Viime vuonna kirjaamossa kirjattiin asiaa, mutta yhteyttä kirjaamoon otettiin paljon useammin. 14 VILKKU 2 / 2012

15 Kaikki saa alkunsa kirjaamosta TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN KUVAT ARI JÄRVELÄ Ainakin melkein. Kirjaamo on portti kaupungille. Näin luonnehtivat kirjaamon olemusta sen työntekijät. Asioita tulee tuhansittain kirjaamoon, josta ne jatkavat matkaansa kaupunkikoneiston rattaisiin. Kuusi kirjaajaa joutuu hallitsemaan laajaa kaupunkiorganisaatiota koskevan asioiden vyöryn. Kirjaaja Maija Saarinen on kirjaamon pitkäaikaisin työntekijä. Hän aloitti kaupungilla vuonna 1972, ja kaupunginkanslian kirjaamossa Kirjaaja Hannu Laurikainen tuli sosiaali- ja terveystoimen kirjaamoon vuonna 1991 ja siirtyi keskitettyyn kirjaamoon sen aloittaessa toimintansa Kirjaamossa työskentelevät myös kirjaajat Piia Hämäläinen, Vuokko Huuha, Marjo Ignatius ja Anne Saksala. Kun kirjaajilta kysyy, mikä on kirjaamon perimmäinen tehtävä, he viittaavat asiakkaan ja kaupungin oikeusturvaan. Kirjaamo on virallisen asioinnin paikka. Kirjaamisella osoitetaan, että asiakirjat ovat saapuneet ja siten varmistetaan asiakkaiden oikeusturva. Tiivistä tiimityötä Viime vuonna kirjattiin kaikkiaan noin uutta asiaa. Jo pelkästään sähköposteja tuli kappaletta. Näistä eivät kaikki suinkaan olleet kirjattavia asioita, kertoo kirjaaja Maija Saarinen. Yhteyttä otetaan myös puhelimitse, kirjeitse, faksilla ja käymällä paikan päällä. Jokainen yhteydenotto täytyy noteerata, painottaa Vuokko Huuha. Virallinen sähköinen asiointi verkon kautta onnistuu sähköisellä henkilökortilla tai rekisteröitymällä. Virallisia sähköisiä yhteydenottoja oli vain 53 viime vuonna. Mietintämyssyssä on sähköisen asioinnin kehittäminen entistä käytettävämmäksi. VILKKU 2 /

16 Kirjaamossa on kiertävän työn käytäntö, eli kaikki tekevät kaikkea. Meillä on aina kaksi työntekijää keskittymässä sähköpostien käsittelyyn viikon ajan, kertoo Marjo Ignatius. Pelkkää sähköpostityötä ei jaksakaan tehdä juuri viikkoa enempää, Vuokko Huuha huomauttaa. Kirjaajat tekevät tiivistä tiimityötä ja hyödyntävät toistensa asiantuntemusta. Monesti täytyy pohtia yhdessä asian jatkokäsittelyä ja varmistaa, onko joku kirjaajista jo hoitanut asiaa. Meillä on läpihuudettava konttori, jot ta voimme jutella keskenämme. Halusimme täl laisen myös turvallisuuden vuoksi, kertoo Hannu Laurikainen. Kunkin työntekijän työpisteessä on sermeissä aukot, joista on näköyhteys toisiin kirjaajiin. Valtaosa kirjaamoon tulevista asioista saapuu sähköpostilla ja kirjeitse. Paikan päällä käyvät asiakkaat ovat kuitenkin työn suola. Maija Saarisen luona kävi Sami Saarinen. Salaperäinen diaarinumero Käyntiasiakkaita kirjaamossa oli viime vuonna Meillä käyvät asiakkaat ovat tämän työn suola ja mukava lisä, Maija Saarinen toteaa. Hankaliakin osuu joskus kohdalle, mutta huumorilla ja hyvällä yhteishengellä selvitään. Olemme saaneet hyvää palautetta asiakaspalvelustamme. Emme pompota asiakasta. Mikään asia ei jää meille jumiin, vaan ohjaamme sen oikealle henkilölle, kirjaajat kertovat. Tarvittaessa kirjaamosta opastetaan asiakas kaupungin asiakaspalvelupisteisiin. Kirjaamoon tulevien asioiden kirjo on moninainen. Meille tulevat esimerkiksi palautteet valmisteilla olevista kaavoista. Vastaanotamme hakemuksia. Kaupungin toiminta-avustusten, ammattitaiteilijoiden stipendien ja kaupungin tiedeapurahojen haut hoidetaan kauttamme. Myös Logistiikan tarjouspyyntöihin tulevat tarjoukset saapuvat kirjaamoon, luettelee Maija Saarinen. Rekisteröinnillä on julkisella sektorilla pitkät perinteet. Kirjaaminen ei ole lakisääteistä paitsi sähköisesti saapuneiden asiakirjojen osalta. Asiakkaiden oikeusturva ja julkisuusperiaate eivät kuitenkaan toteudu käytännössä ilman kirjaamista. Kirjaaminen helpottaa asioiden käsittelyn seurantaa, valvontaa ja tilastointia sekä mahdollistaa asioiden haun. Nykyisin diaari sisältyy asianhallintajärjestelmään ja muodostaa sen niin sanotun rekisteriosan. Tampereella saapuneen asian tiedot kirjataan Kuntatoimisto-ohjelmaan. Maija Saarinen näyttää, mitä vireille tulleelle asialle tapahtuu ja miten se saa diaarinumeron. Kirjaaja sijoittaa saapuneen asian ensiksi oikeaan asiaryhmään, esimerkiksi kaavoitukseen liittyväksi asiaksi. Tämä onkin usein kirjauksen haastavimpia vaiheita, sillä asiaryhmiä on satoja. Ohjelma antaa asialle automaattisesti oman numeron. Lisäksi diaarinumerossa on vireilletulovuosi. Kolmiosainen numerosarja koostuu siis asian omasta numerosta, asiaryhmästä ja vireilletulovuodesta kuten tämä diaariesimerkkinumero: TRE:1698/ /2012. Asiasta merkitään Kuntatoimistoon vielä lähettäjän tiedot, asian lyhyt kuvaus. Saapunut sähköposti tai paperinen asiakirja skannataan liitteeksi. Sitten asia lähtee käsittelijälle, ilmestyen hänen Kuntatoimisto-ohjelman työpöydälleen. Kaikki samaan asiaan liittyvät toimenpiteet liitetään samaan diaarinumeroon, esimerkiksi kaavasta saadut palautteet. Diaarista näkee kaikki hankkeen vaiheet sen vireilletulosta päätöksentekoon saakka, ja myös sen, jos asia on vielä kesken. Vastaanotamme myös oikaisuvaatimuksia ja muistutuksia sosiaali- ja terveysviranomaisten päätöksistä. Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyynnöt kanteluita koskien tulevat myös kirjaamoon, mutta valtaosa kirjatuista asioista on sisäisesti vireille tulevia asioita, kertoo Marjo Ignatius. Työpaikkahakemukset eivät tule kirjaamoon, vaan ne menevät hallintopalvelukeskus Haloon. Hannu Laurikainen muistelee menneitä sosiaali- ja terveystoimen kirjaamon aikoja, jolloin kirjaamossa suorastaan pelättiin työpaikkahakuja hakemustulvan vuoksi. Kaupungin kirjaamot keskitettiin vuonna Joillakin liikelaitoksilla on edelleen omat kirjaamot. Kirjaamossa huolehditaan myös julkisten kuulutusten viennistä viralliselle ilmoitustaululle, joka näkyy kuntalaisille virastotalon pääaulan ikkunasta. Yksiköt hoitavat itse omat kuulutuksensa nettiin ja lehtiin. Kaupungin kuulutusten lisäksi meille tulee myös kuulutuksia valtiolta ja yhteisöiltä kuten ELY-keskuksesta, Hämeenlinnan hallintooikeudesta ja kalastuskunnilta. Kuulutukselle on laskettava oikea päivämäärä, johon saakka se on voimassa. Riippuu asiasta, pidetäänkö sitä nähtävänä 14 vai 30 päivää, Maija Saarinen kertoo. Kirjaajaksi opitaan käytännön työssä Kirjaajaan työhön ei ole olemassa kirjaa jakoulua, vaan työ opitaan käytännössä. Hiljainen tieto siirtyy kokeneemmilta kirjaajilta uransa alussa oleville. Tämän työn hyvä puoli on se, ettei oppiminen lopu. On pysyttävä ajan hermoilla, eikä paikalleen voi jämähtää, toteavat kirjaajat. Kirjaaja näkee kaupungin toiminnan sen koko laajuudessaan. Työn positiivisina puolina kirjaajat listaavat työn vaihtelevuuden ja itsenäisyyden. Vaihtelevuuden varjopuolena on se, että kirjaaja joutuu hyppäämään nopeasti asiasta toiseen. On hallittava monta asiaa yhtä aikaa ja oltava koko ajan korvat höröllä. Kirjaajalta vaadittavia ominaisuuksia ovat kirjaajien mukaan ystävällisyys ja ulospäin suuntautuneisuus. Tietysti on oltava myös tarkka ja huolellinen. Meillä on hyvä yhteishenki. Vapaa-aikaakin on vietetty yhdessä esimerkiksi osallistumalla Likkojen lenkille, Marjo Ignatius kertoo. Kirjaamon yhteystiedot: Tampereen kaupunki, kirjaamo Puutarhakatu 6 PL Tampere puh. (03) , fax (03) VILKKU 2 / 2012

17 Sähköasentajia tarvitaan myös vesihuollossa Sähköautomaatioasentaja Jarmo Autio muistaa hyvin ajan, jolloin ihmiset vielä ihmettelivät, mitä sähköasentaja tekee vesilaitoksella. Jatkuvasti uudistuvan tekniikan ansiosta Aution työpaikka Tampereen Veden palveluksessa ei kuitenkaan enää herätä suuremmin ihmetystä. Viralliselta ammattinimikkeeltään elektroniikka-, instrumentti- ja kojeasentajana toimivalla Autiolla on yksi kollega talousveden puolella ja lisäksi jätevesipuolella työskentelee neljä vastaavissa tehtävissä toimivaa henkilöä. Aution työpäivä alkaa ja päättyy Ruskon vedenpuhdistamolla, mutta päivän aikana liikutaan pääasiassa erilaisissa huolto- ja kunnossapitotöissä ympäri Pirkanmaata. Toiminta-alue on todella laaja ja liikkumista on paljon, sillä alueeseemme kuuluu Tampereen lisäksi Roineen, Pinsiön, Julkujärven ja Teiskon laitokset. Nykyisin huolehdimme myös Pirkkalan vesihuollosta ja laitteistoista, Autio kertoo. Tampereen Veden vesihuolto on Aution mukaan erittäin hyvällä mallilla. Talousvettä ja vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti ja henkilöstö on ammattitaitoista. Autio kertoo, että myös jätevedet puhdistetaan Tampereella huomattavasti paremmin kuin lupavaatimukset vaativat. Meillä on myös otettu käyttöön UV-desinfiointi talousveden laadun varmistamiseksi. Ennakkohuolto tärkeässä asemassa Jo kolmekymmentä vuotta Tampereen Veden palveluksessa viihtynyt Autio on päässyt seuraamaan myös alalla tapahtuvia muutoksia varsinaiselta aitiopaikalta. Ennakkohuoltoon ja huoltojen dokumentointiin panostetaan nykyään aiempaa enemmän. Toisaalta taas isot projektit teetetään ulkoisesti ja takuuajan jälkeen huoltotyöt siirtyvät niidenkin osalta meille. Se vaatii kunnollisen perehdytyksen. Ennen tehtiin enemmän itse ja silloin myös sisäisti laitteet paremmin, Autio toteaa. Toisaalta ennen ei ollut laitospäivystystä, joten joskus hälytettiin töihin myös kotoa. Sitä ei nykyään onneksi tapahdu. Sähköasennuksissa vaaditaan tarkkuutta, joten alalle hakeutuvat ovat usein luonteeltaan rauhallisia ja huolellisia. Myös turvallisuus on tärkeää kun ollaan tekemisissä sähkön kanssa. Autio sanoo, että työssä on tärkeää myös tiedostaa oman työnsä vaikutukset, ettei tule huomaamattaan esimerkiksi keskeyttäneeksi vedentuloa jossain. Lisäksi teknistä englannin kieltä olisi hyvä osata ja ulospäin suuntautunut pitäisi olla, sillä tässä työssä työskennellään erilaisten ihmisten kanssa, vaikkei tämä nyt varsinainen asiakaspalveluammatti olekaan. Meidän asiakkaamme löy tyvät pääasiassa organisaation sisältä, Autio kertoo. Jatkuvasti muuttuva ala tuo mukanaan myös omat haasteensa. Aution mukaan esimerkiksi laitekanta on nykyään niin laajaa, että työssä VESIHUOLLON AMMATTILAISIA vaaditaan tietämystä eri laitetoimittajien laitteista. Laitteiden toimintaperiaatteet on tunnettava ja erilaisia ohjelmointivalikoita on osattava käyttää. Sähköasennuksia ja -korjauksia tehtäessä on noudatettava voimassaolevia standardeja, lakeja ja määräyksiä. Omaa osaamistaan täytyy myös päivittää jatkuvasti. Huolimattomalla työskentelyllä saattaa aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, Autio sanoo. Liikunta auttaa jaksamaan Autio kertoo pitävänsä työnsä liikkuvasta luonteesta. Se tuo vaihtelua työpäiviin, vaikka tietysti siirtyminen kohteesta toiseen on myös pois varsinaisesta työskentelyajasta. Tampereen Veden työyhteisöä Autio kehuu hyväksi. Kaikki me sähköautomaatioasentajat olemme pitkän linjan ammattilaisia; viimeisinkin työntekijä on ollut talossa jo lähes kaksikymmentä vuotta, Autio hymyilee. Vapaa-ajallaan Autio pitää kunnostaan huolta harrastamalla monipuolisesti liikuntaa. Lisäksi olen mukana työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnassa. Tampereen Vedellä on noin 140 työntekijää eri toimipaikoissa ja erilaisten tapahtumien järjestäminen on tärkeää jo siksi, että näkee muita työntekijöitä. Se myös madaltaa ja helpottaa kanssakäymistä työasioissa. Myös UV-laitteiden huolto kuuluu sähköautomaatioasentajien vastuulle. Jarmo Autio tarkastamassa Hyhkyn pohjaveden ottamon UV-laitetta. VILKKU 2 /

18 Taide avaa reitin sisimpään Siveltimenvedon jälkeen kankaalle jää sininen viiva. Se saa vierelleen turkoosin kaaren ja maalaus vie mukanaan. Värien käyttäytymistä miettiessä pienet murheet unohtuvat ja ikävät asiat jäävät taka-alalle. Hetken aikaa koko maailma mahtuu yhteen pieneen maalaukseen. Eija Laine-Hellstenin maalausten äärellä myös katsoja pääsee tuohon samaan olotilaan. Teosten kauniisti toisiinsa sointuviin väreihin syventyessä muu maailma helposti unohtuu. Maalaus alkaa yleensä lapsenomaisella leikillä, kun kokeilen erilaisia maaleja. Olen aina pienestä saakka pitänyt väreistä, ja niiden käytöstä sain koulussa kuvaamataidon tunnilla erityisesti kiitosta. Maalatessa nykyäänkin minua kiinnostaa värien tanssi eli sävyjen muodostama yhteys. Kevyttä leikkiä ei ollut kuitenkaan tie, joka vei Laine-Hellstenin maalaamaan. Kahdeksan vuotta sitten olimme juuri muuttaneet mieheni kanssa Kangasalla Maalaamisen lisäksi Eija Laine-Hellsten ilmentää sisintään taitavasti myös runojen sanoin. Hänen esikoisrunokokoelmansa valmistui vuonna tähän kotiin, jota remontoimme. Kaiken piti mennä aivan toisella tavalla. Laine-Hellsten sairastui vakavasti. Surun ja vastoinkäymisten keskellä hänestä tuntui, että täytyi löytää elämään jotain omaa tekemistä. Tämä sai hänet tarttumaan siveltimeen. Taiteen myötä alkoi hidas toipuminen: Maalatessa koin, että rakkaus voittaa pelon. Itselleni taide onkin erittäin tärkeää. Jos maalaukseni koskettavat jotakuta, olen pystynyt luomaan edes vähän kauneutta tähän maailmaan. Se ajatus auttaa jaksamaan. Lisäksi onnistuminen parantaa itsetuntoa. Alkuvaiheessa Eija Laine-Hellsten maalasi akryyli- ja öljyväreillä, jolloin lopputuloksena oli voimakkaanvärisiä abstrakteja maalauksia. Värien vuoropuhelu ja muodot kertovat tarinaa voimakkaista tunteista. Kurssilla taiteilija tutustui akvarelleihin, jolloin ilmaisu muuttui ilmavammaksi ja pehmeämmäksi. Aina ei niin paljon tiedostakaan, mitä tekee. Rohkeus ja kokemukset kuitenkin näkyvät töissä ja niiden aiheissa. Maalatessa täytyy uskaltaa tehdä se, miltä oikeasti tuntuu. Sisimmän esille tuomisessa tarvitaan rohkeutta. Se on välillä hyvin raskasta, mutta samalla se palkitsee: se mille ei ole sanoja, voi olla mahdollista ilmaista kuvin. Eija Laine-Hellsten määritteleekin taiteen intiaanien viisauksien kirjasta löytämänsä ajatuksen mukaisesti: taide on itsensä löytämistä ja sen ilmentämistä omalla erityisellä tavalla. Laine-Hellstenin maalauksia on ollut esillä useissa näyttelyissä. Eija Laine-Hellstenin tyyli muuttui keveämmäksi akvarellivärien kokeilun myötä, ja osassa maa lauksista voikin kokea vedenalaista tunnelmaa. Teosparin sinisyydessä hänen ystävänsä näki merenneidon, mistä työt saivat nimensä. 18 VILKKU 2 / 2012

19 Frantsilassa hänellä on ollut kaksi näyttelyä, ja Kangasalla ja Pirkkalassa hänen töitään on ollut mukana yhteisnäyttelyissä. Hän myös myy maalauksiaan, joskin kaikkein henkilökohtaisimmat teokset hän tahtoo pitää itsellään. Huolellisella työllä tukea potilaille Eija Laine-Hellsten työskentelee Hatanpään sairaalassa osastosihteerinä. Arkeen B5-osastolla hänellä onkin omanlaisensa lähtökohdat: Kun on itse ollut potilaana, niin halu auttaa on erityisen vahva. Omista kokemuksista selviäminen on antanut myötätuntoa, ja kaikkia ihmisiä haluaa kohdella niin hyvin kuin vain voi. Teen työni sihteerinä mahdollisimman hyvin, koska sillä tavalla pystyy viemään potilaiden asiaa eteenpäin ja olemaan edes jollain tavalla tukena. Vaikka Laine-Hellsten viihtyy B5:lla hyvin, tuo taide arkeen erilaista väriä. Omilla käsillä tekeminen, maalausten ideointi ja luomisprosessi antavat kiinnostavia haasteita, joita ilman hän ei halua elää. Jälleen Laine-Hellsten kokee olevansa elämässään taitekohdassa, mikä on vienyt taiteen tekemisen kauemmas. Jooga ja kiinalainen lääketiede ovat nyt tuoneet apua. Unelmissa on kuitenkin uuden näyttelyn järjestäminen. Jokaisella ihmisellä on kyky tehdä kauniita asioita. Se vaatii herkkyyttä, voimaa sekä rohkeutta aistia kauneutta. Itselläni tarvittiin surua ja elämänkokemusta uinuvien kykyjen herättämiseen. Taiteen voima on niin suuri, että sen avulla jaksaa paremmin myös arkisten asioiden ja töiden teossa. Halon toiminta asiakkaiden mielestä varsin onnistunutta Asiakkaiden mielestä hallintopalvelukeskus HALOn palvelu ja toiminta kokonaisuudessaan on varsin onnistunutta. Vuoteen 2010 verrattuna asiakastyytyväisyys on noussut. Mitatuista kokonaisuuksista Halon katsotaan onnistuneen parhaiten asiantuntijuudessa ja ammattitaidossa. Hallintopalvelukeskus Halo selvitti asiakastyytyväisyyttä kahdella kyselyllä marras-joulukuussa Tarkastelussa olivat Halon toiminta ja palvelut kokonaisuudessaan sekä erikseen Halon sovellustuen palvelut. Kyselyt toteutettiin kaupungin henkilöstölle avoimena verkkokyselynä Loorassa. Kyselyihin saatiin yhteensä 850 vastausta. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että henkilöstön panostukset asiantuntijuuden kasvattamiseen ja asiakaspalveluun näkyvät tuloksissa. Olen tyytyväinen myös siihen, että asiakasymmärrys on yksiköitä kohtaan kasvanut, sanoo palvelukeskuksen johtaja Tuija Keskinen. Emme kuitenkaan saa jäädä laakereille lepäämään, vaan haasteena on saada asiakastyytyväisyys pysymään tällä tasolla tai mieluummin kasvamaan. Kehitettävää Halolla on edelleen muun muassa palvelujen hinnoittelussa, tiedottamisessa ja kyvyssä olla mukana asiakkaan toiminnan kehittämisessä. Tuoteryhmäkohtaisessa tarkastelussa tyytyväisimpiä ollaan koulutus- ja kehittämispalveluihin ja puhelunvälityspalveluihin. Eniten parantumista on tapahtunut Halon kyvyssä olla mukana asiakkaan toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. KIITOKSIA Lämpimät kiitokset teille kaikille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle Mervi Rajala Yhä nurkan takana jossain lie jokin salainen portti tai uusi tie usein vaikka ne olen jättänyt taa, tulee aika, jolloin saan taivaltaa Tyytyväisyys aikataulujen pitävyyteen on laskenut hieman. Tuoteryhmistä eniten on kasvanut tyytyväisyys puhelunvälityspalveluihin ja palvelussuhdeneuvontaan. Sovelluspalvelut on toiminut Halossa tässä kokonaisuudessaan vuoden 2011 alusta lukien ja tulosten perusteella toiminta nähdään verrattain onnistuneena, Keskinen toteaa. Hänen mukaansa molemmissa kyselyissä saatiin paljon rakentavia palautteita ja kehitysehdotuksia, jotka ovat kehittymisen kannalta erittäin arvokkaita, ja niitä on lähdetty työstämään tiimeissä. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset vahvistavat käsitystä, että Halossa on tekemisen meininki, Keskinen iloitsee. Asiakkaiden tyytyväisyyttä selvitettiin muun muassa rekrytoinnin palveluihin, palvelussuhdeneuvontaan, eläke- ja uudelleensijoituspalveluihin, koulutus- ja kehittämispalveluihin, virastopalveluihin ja puhelunvälityspalveluihin. Asiakkaiden mielestä sovelluspalveluiden toiminta mitattujen tietojärjestelmien osalta on varsin onnistunutta, vastausten kokonaiskeskiarvo on 3,6 asteikolla 1 5. Tyytyväisimpiä ollaan Titania-, Effica Yksilö- ja perhehuolto- ja Effica Varhaiskasvatus -järjestelmien sovellustukeen. Tyytymättömimpiä ollaan Procapita- ja Helmi Oppilashallinto- järjestelmien sovellustukeen. Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Mauri Heikkinen tai p minä viimein piilopolkuja näin kuusta länteen ja päivästä itään päin. Lämpimät kiitokseni Teille lukuisille ystävilleni ja Tampereen kaupungille ikimuistoisesta eläkejuhlastani Kirsti Kujala VILKKU 2 /

20 TEKSTI LEENA KARPPI. ASIANTUNTIJANA EKOKUMPPANIT OY, ILMANKOS-PROJEKTI Fiksuilla valinnoilla kodin sähkönkulutus pienemmäksi Haluaisitko säästää rahaa? Voit pienentää kodin sähkönkulutusta jopa 30 prosenttia muuttamalla omia sähkönkäytön tapojasi. Nelihenkisen perheen sähkölaskussa säästö voi olla jopa 200 euroa vuodessa. Laitteiden järkevä käyttö kutistaa myös hiilijalanjälkeäsi eikä muutoksen tekeminen vaadi suuria remontteja tai mukavuuksista luopumista. Olethan muistanut sulattaa pakastuksen? Kun huurrekerros on sentin mittainen, on syytä toimia. Reino Hildén tarkastamassa pakastuksensa tilannetta. Valaistus on kotien suurin sähkönkuluttaja Energiansäästölamput ovat toimineet vaihtelevasti, ja osa niistä on päätynyt suoraan ongelmajätteen keräykseen. Ei kannata kuitenkaan haikailla takaisin hehkulamppujen aikaan, sillä energialamppujen laatu kohoaa nopeasti ja ne kuluttavat huomattavasti vähemmän sähköä kuin hehkulamput. Kannattaa muistaa myös vanha tuttu konsti eli valojen sammuttaminen aina, kun et niitä tarvitse. Voit valjastaa perheen lapset energiavakoilijoiksi tarkkailemaan kodin valojen sammuttelua. Pienelle salapoliisin alulle havainnointi on tärkeää puuhaa, ja samalla koko perhe oppii järkeville tavoille. Kodin viihdelaitteiden määrä kasvaa koko ajan Tietokoneet, televisiot, dvd-laitteet ja muut viihdevempaimet saattavat aiheuttaa sähkölaskusta jo suuremman osan kuin kylmälaitteet. Muista siis sammuttaa pelit ja vehkeet, kun et käytä niitä! Valmiustilat ovat melkoisia sähkösyöppöjä, joten sammuta myös ne. Katkaisijalla varustettu jatkojohto on hyvä hankinta. Sillä saat sammutettua kaikki viihdelaitteet yhden napin painalluksella. Tietokoneen sähkönkulutusta voit pienentää 75 prosenttia sulkemalla koneen aina käytön jälkeen. Kaikkiaan valmiustilat kuluttavat huikeat 10 prosenttia suomalaiskotien käyttämästä sähköstä. lämmitteisen saunan käyttämistä on hyvä suunnitella etukäteen. Ajoittakaa perheen saunomiset niin, että samalla lämmityskerralla useampi saunoo joko samalla kertaa tai peräkkäisillä vuoroilla. Kiukaan kuumeneminen vie enemmän sähköä kuin kuumana pitäminen, joten erityisesti lämmityskertoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Liian kuuma sauna kasvattaa turhaan sähkölaskuasi, lempeät ja riittävät löylyt saat noin asteessa. Keittiön sähkönkulutus Ruoanlaiton osuus kotien sähkönkulutuksesta on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Yhä useammin syödään ulkona tai kokkaillaan nopeasti valmistuvia ruokia. Keittiön isoimpia sähkönkuluttajia ovatkin kylmälaitteet. Olethan muistanut sulattaa pakastuksen? Kun huurrekerros on sentin mittainen, on syytä toimia. Kannattaa myös käyttää hetki kylmälaitteiden takaritilöiden puhdistukseen: imurointi säännöllisesti pitää sähkönkulutuksen kurissa. Pakastimen oikea lämpötila on 18 C ja jääkaapin +5 C. Hiilijalanjälkeäsi voit pienentää myös tekemällä vihreän sähkösopimuksen. Hintakaan ei nykypäivänä ole este: keskiverto sähkönkäyttäjä maksaa vuodessa vihreästä sähköstä vain 5 10 euroa tavallista sähköä enemmän. Sähköntuottajien vertailu netissä on helppoa esimerkiksi Energiamarkkinaviraston sivulla. KUVA: ARI JÄRVELÄ Sähkölämmitteisen saunan käyttöön malttia Suomalaiset rentoutuvat tunnetusti parhaiten saunassa. Säh kö- Lähde ja lisätiedot: Laitinen, Jussi (2010). Pieni suuri energiakirja. Opas energiatehokkaaseen asumiseen. Into kustannus.

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti 25-26.1.2017 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Toimeentulotuen Kelasiirron vaikutukset Paljon

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0)

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) ZEF Report - generated on 13.11.2010 Nimi Määrä Vastaamassa (%) Lopettanut (%) Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) Osasto D 5 5 (100.0) 4 (80.0) Osasto

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot