Vuoltsun väki odottaa muuttoa Monitoimitaloon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoltsun väki odottaa muuttoa Monitoimitaloon"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Vuoltsun väki odottaa muuttoa Monitoimitaloon Tampereen ja Oriveden sosiaalipalvelujen yhdistäminen etenee s.8. Kirjaamo on portti kaupungille s.15

2 PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2012 Älä rönsyile keskity olennaiseen! ARI JÄRVELÄ Tunnustan. Joskus toivon olevani mies. Monet tuntemani miehet kykenevät keskittymään intensiivisesti yhteen tehtävään kerrallaan ja siirtymään seuraavaan tehtävän kimppuun vasta saatuaan edellisen loppuun. Minulta naisena vaatii suunnatonta itsehillintää tehdä vain yhtä asiaa vuorollaan. Jotkut kanssasisaristani tuntuvat tuskailevan saman asian kanssa. Ylpeilemme jopa sillä, että pystymme tekemään vaivatta kymmentä asiaa samanaikaisesti, näppärästi ja nopeasti. On kuitenkin myönnettävä, että tällainen tapa elää ja tehdä työtä ei ole useinkaan järkevintä tai tuloksekkainta ainakin se on kuluttavaa ja muistikapasiteettia rasittavaa. Mistä muistia voisi ladata lisää vai onko tukalaan tilanteeseen olemassa joku muu ratkaisu? Kaikkialla tuntuu vaivaavan sama hengästyttävä tahti. Töitä paiskitaan täysillä, mutta työt eivät tunnu tekemällä loppuvan. Vaikuttaa jopa siltä, että mitä enemmän töitä tekee sitä varmemmin niitä sikiää lisää. Asiakkaidemme erilaiset palvelutarpeet tuntuvat kasvavan rajattomasti emmekä voi täyttää kaikkia odotuksia ja vaatimuksia. Ponnisteluistamme huolimatta toimintamme on pirstaloitunutta. Asiakkaan näkökulmasta kunnan palvelujärjestelmä näyttää koostuvan suuresta joukosta omissa oloissaan pyöriviä organisaatioita, vaikka kuntaorganisaation perimmäisenä tavoitteena on synergian luominen eli olla enemmän kuin osiensa summa. Jäin pohtimaan, johtuuko tämä kiireen tuntu ja säntäily toisen tulipalon sammutuksesta toista roihua kohti siitä, että teemme liian montaa asiaa yhtä aikaa ja osin vielä päällekkäin. Aina emme edes muista, mikä olikaan työmme perimmäinen tarkoitus. Onko toiminnastamme kadonnut fokus? Voiko vähemmällä juoksulla saavuttaa enemmän? Aikaa emme saa lisää ja sama pätee resursseihinkin. Mielekkääseen työntekoon täytyy siis etsiä ratkaisua jostakin muualta. Organisaatiopsykologi Pekka Järvisen mukaan parhaita tuloksia ja onnistumisia syntyy työyhteisössä, jossa rakenteet, tavoitteet, vastuut, työnjako ja pelisäännöt ovat selkeitä. Nämä teesit vaikuttavat jopa liian helpoilta toteuttaa. Useimmiten vaikealta tuntuviin ongelmin löytyy kuitenkin yksinkertainen ratkaisu. Kun karsimme epäolennaisen tekemisen, pääsemme tavoitteisiin vaivattomammin ja nopeammin. Korvissani kaikuu organisaatiogurujen hokemia: Aika on arvokasta - käytä sitä harkiten. Keskity olennaiseen. Mieti, mikä on tärkeää. Etsi tekemisen ydin. Arvosta toisen tekemistä. Lepää. Liiku. Löydä työhösi tekemisen imu ja meininki. Armelias totuus on se, ettei maailma tulee koskaan valmiiksi. Aina on mahdollisuus pysähtyä, reivata suuntaa ja aloittaa alusta. SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Monitoimitalo 13 korvaa Vuoltsun 6 Kipalan palkanlaskennassa uudistettiin työtapoja 8 Tampereen ja Oriveden sosiaalipalvelujen yhdistymistä työstetään 9 Kotihoidon kehittämisestä positiivia tuloksia 10 Sähköinen resepti otetaan käyttöön huhtikuussa 11 Alkusammutusta treenattiin käytännössä 12 Kehitysvammaisille tarvitaan avotyöpaikkoja 13 Kasvihuonepäästöt kasvoivat 14 Tullinkulman työterveys tekee hyvinvointikartoituksia 15 Mitä Kirjaamossa tehdään? 17 Vesihuollon ammattilainen 18 Taideharrastuksesta voimia arkeen 19 Halon asiakkaiden tyytyväisyyttä tutkittiin 20 Ekovinkki sähkön kulutuksesta Niina Pietikäinen vs. henkilöstöjohtaja VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 48. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy toukokuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä vastaavalle päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Kati Ruotsalainen ja Jukka Etu-Seppälä iloitsevat Monitoimitalo 13:n avaruudesta ja valoisuudesta. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET

3 Tampereen vaakuna koristaa myös Monitoimitalo 13:n seinää. Työtavatkin remontoitiin, kun toimintakeskus Vuoltsun väki muuttaa arvorakennukseen Monitoimitalo 13 kasvattaa työyhteisön me-henkeä TEKSTI MATTI WACKLIN KUVATSUSANNA LYLY Vastaava askarteluohjaaja, jo 17 vuotta kaupungin töissä ollut Leila Hynynen seisoo kohta valmiiksi remontoidun Monitoimitalo 13:n yläaulassa ja on vilpittömän tyytyväinen. Tampereen vanhan kauppaoppilaitoksen uumenissa käyskentelevä, kypärillä ja suojaliiveillä varustettu joukko jakaa kollegansa ilon. Kaupungin nuorisopalvelujen iskuryhmä on taas kerran katsastamassa Satakunnankadun varrella Wivi Lönnin suunnittelemaa arvorakennusta, johon joukko on sitoutunut poik keuksellisen yhtenäisesti. Monitoimitalossa on hyvä tehdä ennalta ehkäisevää nuorisotyötä syrjäytymisen estämiseksi. Uusi tila on monella tavalla mullistava. Jokainen taloon muuttava työntekijä on päässyt vaikuttamaan siihen, millainen siitä tulee. Sa malla on kehitetty työyhteisöä yhä toimivammaksi, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Etu- Seppälä. Hän ei ole väitteensä kanssa yksin. Kierroksella mukana olevat Leila Hynynen, palveluneuvoja Kati Ruotsalainen ja demostudion vetäjä Teemu Haapakoski ovat samaa mieltä. Aika vaikuttaa usein niin, että työroolit urautuvat, jos niitä ei välillä oteta lähitarkasteluun. Nyt oli siihen sopiva hetki. Koko prosessi on kasvattanut avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja me-henkeä, kertoo Hynynen. Tasavertainen puheoikeus Monitoimitalon tulevaa työyhteisöä on kehitetty kohtaamaan uudet haasteet jo parin vuoden ajan. Käytännössä prosessi on edennyt niin, että jokaisen toimenkuvaa on käyty läpi kokouk sissa yhteisesti ja hyvässä hengessä. Monet ovat VILKKU 2 / 2012

4 saaneet hyviä vinkkejä oman työnsä kehittämiseen. Ristiriitoja ei ole syntynyt, kun keskusteluja on käyty luottamuksen hengessä. Prosessi on selvästi lujittanut työyhteisöä, sanoo Kati Ruotsalainen. Lähtökohtana on ollut se, että kaikilla on tasavertainen puheoikeus. Sitä kuvaa sekin, että puheenjohtajan ja sihteerin tehtäviä on kierrätetty koko ajan. Monen työyhteisön pulma on ollut se, että mitä alempana olet hierarkiassa, sitä vähemmän sinulla on vastuuta ja ehkä myös motivaatiota. On tärkeää, että kaikki tuntevat itsensä merkityksellisiksi työyhteisössä, arvioi Jukka Etu- Seppälä. Yhteinen tekeminen on näkynyt myös Monitoimitalon remontin suunnittelussa ja tilojen kalustamisessa. Kaikilla työntekijöillä on ollut mahdollisuus kommentoida hanketta ja suunnittelua matkan varrella. Suunnittelijat ovat ottaneet toteutuksessa kommentit huomioon. Ei vain nuorisolle Monitoimitalo palvelee muitakin tamperelaisia kuin nuorisoa. Paljon nähnyt neliön rakennus muuttuu remontissa moderniksi toimintakeskukseksi, josta on iloa eri-ikäisille kaupunkilaisille. Talo on nimensä mukaisesti monitoimitalo, josta löytyy palveluita melkein kaikille Odotan muuttoa kuin karkkipäivää. päiväkoti-ikäisistä vaarin ja mummuun, lupaa Jukka Etu-Seppälä. Vuoltsussa on käynyt vuosittain noin tamperelaista. Toiminnanjohtaja Etu-Seppälä uskoo, että määrä kasvaa selvästi uusissa tiloissa. Rakennusta on suunniteltu niin, että alakerroksissa painottuvat yhteiset oleskelutilat. Kellarikerrokseen tulee monipuolinen pelimaailma sekä kahdenkymmenen koneen nettikahvila. Alustava idea on, että kahvila toimii myös työpajana, jossa nuoret voivat harjoitella kahvila-alan tehtävissä. Alakertaan rakentuu myös vuotiaille työttömille nuorille suunnatut taide- ja av-pajat. Kakkoskerrokseen valmistuu pienimuotoisten konserttien järjestämisen mahdollistava tapahtumasalisali. Samassa yhteydessä on myös modernin laittein varustettu medialounge, jossa tehdään nuorison voimin muun muassa nuortentampere.fi -sivustoa. Modernin valokuvaus-, video- ja mediatekniikkaa hyödyntävän loungen yksi työntekijöistä on Kati Ruotsalainen. Kyse ei ole leikistä, vaan nuoret saavat tehdä oikeita juttuja oikeilla välineillä. Rajana on vain oma mielikuvitus, sanoo Ruotsalainen. Demostudio tulee tarpeeseen Kakkoskerroksessa aloittaa myös demostudio, jossa aloittelevat tamperelaisbändit pääsevät tekemään tallenteitaan muodollisella hinnalla. Aiemmin niitä on tehty Helapuiston nuorisokeskuksessa Hervannassa. Kysyntää on ollut paljon. Helapuistossa oli se ongelma, ettei tallenteita voinut tehdä silloin, kun nuorisokeskus oli muuten auki. Tämä johtui huonosta äänieristyksestä. Monitoimitalossa ei tätä pulmaa ole. Välineet ovat muutenkin ensiluokkaiset, kertoo demostudiostudion vetäjä, musiikkiohjaaja Teemu Haapakoski. Monitoimitalon kolmas kerros on varattu kädentaidoille. Siellä voi tehdä muun muassa. keramiikka-, savi-, tekstiili- ja korutöitä vain materiaalien hinnoilla. Muutos sokkeloiseen Vuoltsuun on valtava. Ympäristö on nyt paljon entistä virikkeellisempi. Se auttaa perustehtävässä, joka on pääsy nuorten maailmaan askartelun avulla, sanoo Leila Hynynen. Kädentaidon tiloja käyttävät myös päiväkoti-, esikoulu ja eläkeläisryhmät. Tarkoitus on, että rakennus on täynnä elämää aamusta iltaan. Neljänteen kerrokseen on varattu tilaa tapahtumille, kokouksille ja järjestöjen kokoontumisille. Viidennessä kerroksessa on talon toimistotiloja sekä tilat perusopetuksen mediakoululle. Leila Hynynen sanoo, että kädentaitopajoihin on tulossa paljon muitakin asiakkaita kuin nuorisoa. Teemu Haapakosken vetämä demostudio hakee vielä yksityiskohtiaan helmikuun lopulla otetussa kuvassa. Palveluneuvoja Kati Ruotsalainen on yksi modernin medialoungen vetäjistä. 4 VILKKU 2 / 2012 Vanha kaide kertoo omaa tarinaansa nykyaikaisessa toimintakeskuksessa.

5 Nimi avautuu monesta kulmasta Monitoimitalo 13 sai nimensä nimikilpailun pohjalta. Siihen tuli runsaat 250 ehdotusta. Nimen taustalla on rakennuksen osoite Satakunnankatu 13 ja alkuperäinen valmistumisvuosi Numero viittaa myös nuorisopalvelujen kohderyhmään, joka on vuotiaat. Monitoimitalo kertoo siitä, että keskuksessa voi harrastaa hyvin monipuolisesti eikä taloa ole tarkoitettu vain nuorison käyttöön. Se, että vanha kauppaoppilaitos tulee nuorisopalvelujen keskuspaikaksi, johon myös noin 20 työntekijän työtilat sijoitetaan, on pitkä prosessi. Nykyinen toimintakeskus Vuoltsu on jäämässä liikerakentamisen alle ja sille piti löytää korvaavat tilat. Ensimmäisiä palavereja Wivi Lönnin suunnitteleman rakennuksen siirtymisestä nuorisopalveluiden käyttöön pidettiin jo vuonna Vuosikymmenen lopun lama siirsi kuitenkin remonttia niin, että töihin päästiin vasta vuonna Jälkikäteen ajatellen viivytys taisi olla vain eduksi. Olemme saaneet rauhassa hioa omaa yhteisöllistä malliamme, sanoo Jukka Etu-Seppälä. Remontti valmistuu huhtikuun lopulla. Kesä käytetään sisustamiseen ja Monitoimitalo 13 avaa ovensa käyttäjille juhlallisilla vihkiäisillä elokuussa. Talo tuo tullessaan neljä uutta työpaikkaa. Wivi Lönnin luomus on nähnyt sodan ja rauhan Jukka Etu-Seppälä arvelee, että Monitoimitalo 13 tuo kaupungin nuorisotyölle aivan uusia mahdollisuuksia. Wivi Lönn voisi olla yksi meidän asiakkaistamme, jos hän eläisi nyt. Wivilläkin oli nuorena vaikeita hetkiä. On hienoa ajatella, miten oikea-aikainen tuki voi auttaa. Monitoimitalo 13:n työntekijöihin kuuluva Kati Ruotsalainen katselee silminnähden tyytyväisenä Tampereen tunnetuimpiin arkkitehteihin lukeutuneet Wivi Lönnin aikaansaannosta. Ikkunasta näkyy myös toinen Lönnin mestariteos Tampereen palolaitos. Lönn sairasteli koululaisena ja joutui lopulta keskeyttämään koulunsa taloudellisten syiden vuoksi ennen ylioppilaskirjoituksia. Monitoimitalo 13:n rakennus valmistui Tampereen luterilaisen rukoushuoneen naapuriin Satakunnankatu 13:een vuonna Se rakennettiin suosiotaan koko ajan kasvattaneen Tampereen kauppaoppilaitoksen käyttöön. Talo vihittiin 10. maaliskuuta. Valmistumista edelsi tamperelaisille arkkitehdeille suunnattu suunnittelukilpailu, jonka voitti nimimerkki TKO. Sen takana oli neiti Wivi Lönn, joka aiemmin kirjoitti etunimensä alkukirjaimen tavallisella V-kirjaimella. Alkujaan nelikerroksinen rakennus sai lisäkerroksen vuoden 1950 alussa, kun oppilasmäärät alkoivat kasvaa. Sen suunnitteli kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer, joka oli Tampereen kauppaoppilaitoksen naapuriin valmistuneen hotelli Tammerin arkkitehti. Lönn ei pitänyt Strömmerin korotuksesta, koska se sopi huonosti vanhaan rakennukseen. VILKKU 2 / 2012

6 Kuulusteluja ja kieliopintoja Vanhan kauppaoppilaitoksen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita. Se oli punaisten majoitustilana vuonna Siellä oli myös piiriesikunta ja pidätettyjen kuulustelupaikka. Talo kärsi Tampereen valtauksessa paljon vahinkoja. Talvisodan pommituksissakin särkyi ikkunoita. Kauppaoppilaitoksen tilat kävivät 1950-luvulla ahtaaksi, kun Suomi ja Tampere siirtyivät yhä tiiviimmin kohti palveluyhteiskuntaa. Uutta tonttia etsittiin pitkään. Yhtenä vaihtoehtona oli esillä nykyisen Sampolan tontti. Lopulta sopiva paikka löytyi Sammonkadun toisesta päästä. Timo Penttilän ja Kari Virran suunnittelema uusi kauppaoppilaitos valmistui vuonna Vanhan kauppaoppilaitoksen vuokralaiseksi tuli Tampereen kieliinstituutti, joka toimi tiloissa vuoteen Steinerkoulu aloitti seuraavana vuonna ja hallinnoi rakennusta aina vuoteen Historian ympyrä sulkeutui hetkeksi vuonna 2008, kun Tampereen kauppaoppilaitos palasi Sammonkadun rakennuksen peruskorjauksen vuoksi tilapäisesti Satakunnankadun varteen. Pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma toi palkanlaskentaan uutta draivia TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT ARI JÄRVELÄ Taloushallinnon palvelukeskuksessa, Kipalassa, on kehitetty yhteinen malli ja yhtenäinen tapa palvella palkanlaskennan asiakkaita. Työ tapoja on yhtenäistetty, ja palkanlaskennan toimintaa ja ryhmän esimiestyötä on kehitetty monin tavoin muun muassa perustamalla uudet tiimit. Asiakkaille ovat tulleet tutuiksi tiimien hauskat nimet Fyrkka, Ansio, Etu ja Lipari. Kehittämistyö etenee pitkän tähtäimen suunnitelman eli PTS:n avulla. PTS on tuonut koko palkanlaskentatyöryhmän työhön pitkäjänteisyyttä ja kokonaisvaltaista näkemystä, kertoo palvelupäällikkö Katriina Damski. Hän ja palvelupäällikkö Aila Grén sekä palveluvastaava Armi Järvinen työstivät ja suunnittelivat yhteistyössä työntekijöiden kanssa vuonna 2010 syksyllä PTS:n alustavan toimintasuunnitelman, kehittämisalueet sekä tavoitteet. Keväällä 2011 muodostettiin palkanlaskennassa uudet tiimit. Nyt työn alla ovat muun muassa perehdytyssuunnitelmat ja asiakasyhteistyömallin kehittely. Toiminnan kehittämisessä kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja ideoiden esittämiseen. Tavoitteena on muun muassa yhteisten käytäntöjen edistäminen ja työohjeiden jatkuva päivittäminen. Jo itsessään PTS:n työstämisestä oli paljon hyötyä muun muassa työntekijöiden ja tehtävien järkevässä uudelleen järjestelyssä. Henkilöstö osallistui eri työryhmiin, joissa kirjoitettiin auki työn eri puolia. Kehitystyötä tehtiin sisältä päin, tarkastelimme ja arvioimme omia tuttuja asioita, jotka itse tunnemme parhaiten. Uusia toimintatapoja ei tullut antamaan kukaan ulkopuolinen, kertoo palvelupäällikkö Aila Grén. Hänen mukaansa PTS toi ison ruljanssin ja työrupeama oli iso, mutta suunnitelma lähti elämään ja oikeasti edistämään työn tekemistä, eikä se joutunut valmistuttuaan mappiin pölyttymään. Kehitystyön aikana asenteet ovat lähteneet pikku hiljaa muuttumaan ja vuorovaikutus työntekijöiden kesken on kehittynyt, kun tiedonkulku on parantunut, Grén kiittelee. Kehittämisohjelman päätavoitteena on parantaa asiakastuntemusta ja sen myötä parantaa palkanlaskennan palvelua ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Toimintatapoja halutaan kehittää edelleen ja lisätä moniosaamista. Palkanlaskennan tuottavuus on noussut 16 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Tämä johtuu muun muassa siitä, että tietojärjestelmien käyttöä on tehostettu ja työtapoja on 6 VILKKU 1 / 2012

7 Palvelupäälliköt Katriina Damski (vas.) ja Aila Grén ovat tyytyväisiä palkanlaskennan pitkän tähtäimen suunnitelman teko- ja toteutusprosessiin. Kehitystyön aikana asenteet ovat lähteneet pikku hiljaa muuttumaan ja vuorovaikutus työntekijöiden kesken on kehittynyt, kun tiedonkulku on parantunut. yhtenäistetty. Kun työtapaohjeet ovat yhtenäiset, se helpottaa myös uuden työntekijän perehdyttämistä talon tavoille, kertoo Damski. Hiljaisten tiedon ja osaamisen jakamista lisättiin Kipalassa on kaikkiaan 125 työntekijää, joista palkanlaskennassa työskentelee noin 60 henkilöä. Eläkkeelle pelkästään palkanlaskennassa jää vuosittain noin 4 5 työntekijää, minkä vuoksi varsinkin hiljaisen tiedon ja osaamisen jakaminen on hyvin tärkeää. Damskin mukaan osaamisen jakaminen ja laajentaminen ovatkin uudistuksen myötä lisääntyneet tiimeissä. Työtehtäviin on saatu vaihtelevuutta, haasteellisuutta ja monipuolisuutta, sillä esimerkiksi tilitysten ja täsmäytysten teko keskitetyllä mallilla on purettu. Teimme kehittämistyön aluksi osaamiskartoitukset, joista saimme pohjatietoa työntekijöiden osaamisesta ja tunnistimme osaamiskapeikkoja. Palkkapalvelusihteereille tehtiin myös henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat, joita tarkastellaan säännöllisesti muun muassa kehityskeskusteluissa. Töiden monipuolistumista on tuettu sisäisillä koulutuksilla, joissa on jaettu omaa osaamista, ja myös sellaista osaamista niin sanottuja talon tapoja, joita ei kukaan ulkopuolinen kouluttaja voi tulla opettamaan. Osaamisen järjestelmällisellä kehittämisellä palkkapalvelusihteerien osaaminen on selvästi laajentunut ja monipuolistunut, mikä on puolestaan lisännyt työtyytyväisyyttä. Myös esimiesten osaaminen on lisääntynyt muutoksen ja kehittämisen mukana. He miettivät ja organisoivat tiimijaon, uusia työnjakoja ja perehdytyksiä. Kaikki palveluvastaavat suorittavat Johtamisen erikoisammattitutkinnon vuosien aikana, koska he tarvitsevat taitoja kehittämistyöhön ja muutosten läpiviemiseen, Damski kertoo. Palkkapalvelusihteerien Riitta Sarkkinen-Perälän (vas.) ja Pauliina Vesamäen työnkuvat ja osaaminen monipuolistuivat uudistuksessa. Työn sisällöt monipuolistuivat Palkkapalvelusihteerit Pauliina Vesamäki ja Riitta Sarkkinen-Perälä laskevat palkkoja Fyrkka-tiimissä. Tiimissä tekee töitä 11,5 henkilöä. Palkanlaskennassa oleellinen työkalu on hallita monia erilaisia työehtosopimuksia ja sääntöjä, joita sovelletaan kulloisenkin henkilön palkkaa laskettaessa. Riitta oli laskenut kymmeniä vuosia pelkästään kuukausipalkkoja. Nyt Fyrkkatiimissä sekä työkaverit että työt muuttuivat. Riitta työstää myös tuntipuolen palkkoja. Työni kokonaisuudessaan ja myös oma osaamiseni ovat monipuolistuneet. Työssä säilyy aivan eri tavalla mielenkiinto, kun siihen tuli uutta sisältöä. Minun täytyi ottaa haltuun uusia, erilaisia sopimuksia: eri työaikaa tekeviin palkansaajiin sovelletaan eri tavalla työehtosopimuksia, ja on erilaisia säädöksiä ja ohjeita, jotka täytyy huomioida palkkaa laskettaessa, kertoo Sarkkinen-Perälä. Myös Vesamäki on tyytyväinen uuteen tiimijakoon ja tapaan tehdä töitä: Osaamiseni laajentui ja on tullut opittua paljon uutta. Pitkän tähtäimen suunnitelma yhtenäisti toimintatapoja, sillä työohjeita päivitettiin ja ne ovat nyt paremmin kaikkien saatavilla. Myös päällekkäisen työn tekeminen on vähentynyt. Vesamäen mielestä on tärkeää, että tiimissä on useita, jotka osaavat samat työt niin, ettei mikään ole yhden henkilön harteilla. Työn kehittämisen rinnalla on kulkenut koko ajan myös tietojärjestelmien kehittäminen, joka on osaltaan tuonut helpotusta työn tekemiseen. Muun muassa käsityötä on voitu vähentää, kun tietyt asiat ovat suoraan järjestelmässä valmiina. Uudet täsmälliset, kaikkien saatavilla olevat kirjalliset työohjeet auttavat myös uuden työntekijän perehdytyksessä. Uudistusta edeltänyt osaamiskartoitus oli Vesamäen ja Sarkkinen- Perälän mielestä hyvä. Osaamiskartoitusten perusteella meille on tarjottu sisäisiä koulutuksia, ja olemme saaneet näkemyksiä myös muiden töistä. Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma auttaa katsomaan omassa työssään eteenpäin. VILKKU 1 /

8 Tampereen ja Oriveden yhteisiä sosiaalipalveluja työstetään avoimin mielin TEKSTI TUULA ALA-HONKOLA KUVAT ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupunki saa palkkalistoilleen yksitoista uutta työntekijää, kun Oriveden sosiaalipalvelut liitetään ensi vuoden alussa Tampereen avopalveluihin. Lisäksi vuoden 2014 alussa yhdistyvät Tampereen ja Oriveden terveyspalvelut, joista osaa hoidetaan tällä hetkellä vielä kangasalalaisin voimin. Ensi vuoden alussa Tampereen Aikuisten sosiaalipalveluihin liitetään Oriveden aikuissosiaalityö, toimeentulotuki ja päihdehuolto. Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin yhdistyvät lastensuojelu, perhetyö ja perheoikeudelliset palvelut. Vammaispalvelut menevät osaksi tilaajayksikköä. Tampereen ja Oriveden palvelujen yhdistämistä työstetään useissa eri työryhmissä ja henkilökunnan kokoontumisissa. Vielä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta valmistelussa edetään avoimin ja myönteisin mielin. Tunnelmat Oriveden päässä ovat odottavat ja rauhalliset, kuvailee Oriveden sosiaalityön johtaja Tuija Peurala. Työntekijöitä kiinnostaa lähinnä se, miten Oriveden sosiaalityö jatkossa organisoidaan, kuka on esimies ja minkälaiset etuudet Tampereen kaupunki työntekijöilleen tarjoaa. Asiakkaat eivät vielä ole esittäneet kysymyksiä. Tuija Peurala oli Oriveden sosiaalityöntekijöiden kanssa tutustumassa Tampereen ammattisisariin ja -veljiin helmikuussa, jolloin käytiin yhdessä läpi muun muassa kuntien erilaisia toimintakäytäntöjä. Jo aikaisemmin tamperelaisia virkamiehiä on vieraillut Orivedellä. Yhteistyö sujuu jo luontevasti, kun kasvot ja työt tulevat vähitellen tutuiksi. Aikuisten sosiaalipalveluja Tampereella luotsaava sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Haapio nimeää tulevista haasteista keskeisimmäksi toimeentulotuen käytännöt. Toimeentulotuen tiedot tallennetaan kunnissa tällä hetkellä eri tietojärjestelmiin, ja myös asiakkaan palvelut on järjestetty eri tavoin. Koska Oriveden palvelut yhdistetään Tampereen palveluihin, tietojärjestelmäksi otetaan Effica. Orivesiläisten on siis opeteltava käyttämään uutta järjestelmää. Oriveden tietojen Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen valmistelun palvelutyöryhmään kuuluvat: Taru Kuosmanen (eturivi vas.), Päivi Nurminen, Marjatta Lilja ja Tuukka Salkoaho, Paula Hakala (keskirivi vas.), Tuija Peurala, Kirsti Heininen, Tarja Puskala ja Pirjo Smolander, Tarja Alatalo (takarivi vas.), Kari Hakari, Päivi Porre- Mutkala, Leena Rinne, Tuula Ala-Honkola-Bergé, Juho Tervo, Esa Kanerva ja Heikki Lätti. Oriveden sosiaalipalveluista Tampereella olivat vierailulla muun muassa toimistosihteeri Pirjo-Riitta Rantanen (vas.) ja sosiaalityöntekijä Anna Kruunari. Aikuisten sosiaalipalveluja Tampereella esitteli sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Haapio. 8 VILKKU 2 / 2012

9 Tuukka Salkoaho valmistelee yhteistoiminta-aluetta Projektipäällikkö Tuukka Salkoaho valmistelee Oriveden ja Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistymistä. Hän on 32-vuotias hallintotieteiden maisteri Tampereelta. Ennen kaupungin palvelukseen siirtymistä hän on työskennellyt Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä hyvinvointipalvelujen seutukoordinaattorina sekä Pirkanmaan ja Itä-Uudenmaan liitoissa. Projektipäällikkönä Salkoaho varmistaa, että työ etenee suunnitelmien, asetettujen tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti. Parasta työssäni on se, että saan olla rakentamassa Tampereen kaupungin näkökulmasta uudenlaista yhteistoimintamallia. Lisäksi hankkeessa on kokonaisuudessaan erittäin hyvä ja rakentava henki. Tuntuu siltä, että tässä halutaan todellakin onnistua. Tällä hetkellä Oriveden ja Tampereen yhteistoimintamallin suurimmat haasteet liittyvät järjestämisvastuun siirtoon ja siihen, onko asia ymmärretty kaikkialla samoin. Paras-puitelain mukaan palvelujen rahoitus vastuu säilyy edelleen kunnilla. Kunnan rahoitusvastuun ja yhteistoiminta-alueen järjestä misvastuun erona kuitenkin on, ettei yksittäinen kunta voi toimia tilaajana eikä päättää yhteistoiminta-aluetta sitovasti kuntakohtai sesta palvelujen mää rästä, laadusta tai tuotantotavasta. Palvelutarve määritellään siis jatkossa yhtenäisesti ja yhdenmukaisin perustein koko yhteistoiminta-alueella. Esimerkiksi kuntakohtaisia jonoja palveluihin ei voi syntyä. Salkoahon mukaan täydellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on linjattava periaate, kun rinnalla on samanaikaisesti kunnallinen itsehallinto. tallennus on aloitettava jo tänä vuonna, jotta voidaan siirtyä yhtenäiseen käytäntöön, Tuula Haapio kertoo. Yhtenäisten käytäntöjen luominen toimeentulotukeen puhuttaa myös asiakkaan näkökulmasta. Orivedellä toimeentulotukea anovat pääsevät asioimaan henkilökohtaisesti, mutta Tampereella käytetään pääosin kirjallista menettelyä. Tiedot ja taidot yhteiseksi hyväksi Tuula Haapion mukaan tietoa ja taitoa voidaan jakaa molemmin puolin. Orivedellä työskentelee esimerkiksi päihdeohjaaja, jollaista ei ole Tampereen kaupungin organisaatiossa. Häneltä voidaankin saada Tampereelle uusia vinkkejä päihdetyön tarkasteluun. Oriveden päihdeohjaaja Juha Rikkinen tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa sosiaalityöntekijöiden kanssa. Teen kenttätyötä päihdeongelmaisten ja syrjäytyneiden kanssa. Yhteisenä ongelmana meillä taitaa olla ikääntyneiden ihmisten päihteiden käyttö, Rikkinen toteaa. Hän odottaa Tampereelta eväitä avotyön kehittämiseen ja myös kaupungin koulutustarjonta kiinnostaa. Orivedellä työskentelevät henkilöt jatkavat töitään omalla paikkakunnallaan, vaikka ovatkin Tampereen kaupungin palkkalistalla. Sosiaalityöntekijä Salme Komulainen käy Tampereelta työssä Orivedellä. Hän miettii, että palvelujen yhdistäminen saattaisi mahdollistaa myös työnkierron, johon hän voisi olla valmis ainakin joksikin aikaa. Komulainen tekee aikuissosiaalityötä, joka lienee samanlaista molemmilla paikkakunnilla. Paljon avoimia kysymyksiä Tampereen lapsiperheiden sosiaalipalvelujen sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen kiittelee yhteistyön sujuvuutta orivesiläisten kanssa. Yhteisissä keskusteluissa on noussut esiin muun muassa lastensuojelun avohuolto, lakisääteinen palvelu, jonka hoitamiseen ei Orivedellä ole riittävästi työntekijöitä. Tampereella on myös useita lapsiperheiden sosiaalipalveluja, joita Orivedellä ei ole ollenkaan, Maria Päivänen kertoo. Näitä palveluja ovat esimerkiksi Päiväperho, Kuusikon perhetukikeskus, perhepiste Nopean tekemä ehkäisevä työ sekä virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys muissa kuin lastensuojeluasioissa. Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen valmistelusta vastaava ohjausryhmä on linjannut, että pidemmällä aikajänteellä pyritään siihen perusperiaatteeseen, että yhteistoimintaalueen kaikissa osissa palvelut ovat samantasoisia. Ohjausryhmä myöntää kuitenkin, että alussa tarvitaan joustoa, koska henkilöstömitoitukset ja taloudelliset resurssit eivät riitä samantasoisiin palveluihin. Kotihoidon kehittäminen näkyy tilastoissa Tampereen kaupungin oma kotihoito on kokenut suuria muutoksia parin viime vuoden aikana. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä Kotitorin toiminnan kanssa. Nyt toimintaa seurataan ja arvioidaan tilastollisin menetelmin. Kaikki työntekijät näkevät muun muassa lähipalvelualueittain välittömän työajan osuuden ja vuodeosastohoitopäivien määrän, laitoshoitoon tai palveluasumiseen siirtyneiden asiakkaiden keskimääräisen prosentuaalisen osuuden sekä tehtyjen RAI-arviointien määrän. Tulokset ovat erittäin positiivisia, sanoo suunnittelupäällikkö Armi Lampi. Esimerkiksi välitöntä asiakastyötä tehdään nykyään huomattavasti aikaisempaa enemmän. Lähialueiden välillä on vielä eroja, mutta Lampi uskoo, että ajan ja uuden toimintakulttuurin kehittyessä erot tasoittuvat. Työntekijät myös liikkuvat nykyään enemmän eri lähialueiden välillä silloin, kun työvoimaa on vaikeampi rekrytoida riittävän nopeasti. Omahoitajamallin käyttö on lisääntynyt ja se on koettu erittäin hyödylliseksi ja toimivaksi. Kaupunki haluaa palkita hyvin tehdystä työstä ja saavutetuista tavoitteista. Armi Lampi kertoo, että Kotihoidossa on kehitetty työntekijöille ja esimiehille palkitsemismalli. Sen avulla voidaan ottaa huomioon juuri niitä, jotka ovat panostaneet tavoitteiden saavuttamiseksi ja kannustaa kehittämään omaa työtään. Kannustinmalli otettaneen käyttöön ensi syksyn alusta. VILKKU 2 /

10 Toimikortit jaossa Pegasos-käyttäjille Terve-Sos tapahtumaan kaupungin erikoishinnalla Tampereen kaupunki ottaa käyttöön sähköisen reseptin 2. päivä huhtikuuta. Kaupungin terveydenhuollon Pegasoskäyttäjille jaetaan parhaillaan toimikortteja, joita he tarvitsevat päästäkseen kirjautumaan valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Lääkäri pystyy toimikortin avulla määräämään ja uudistamaan potilaan sähköisen reseptin. Lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt voivat tulostaa reseptikeskuksesta toimikortin avulla yhteenvedon asiakkaan kokonaislääkityksestä. Lähivuosina reseptikeskukseen tallentuvat kaikki asiakkaille julkisista ja yksityisistä terveydenhuollon yksiköistä määrätyt sähköiset reseptit. Tampereelle on perustettu kuusi rekisteröintipistettä, joissa toimikortit luovutetaan ja tilataan. Rekisteröintipisteet sijaitsevat Hatanpään kantasairaalassa, Kaupin sairaalassa, Koukkuniemen vanhainkodin Lehtelä-talossa, Sote-talossa, Tammelakeskuksessa ja Suun terveydenhuollon toimistossa Hatanpään huvilassa. Vakituisille sekä pitkäaikaisille terveydenhuollon yksiköiden henkilökunnalle on tehty etukäteen toimikorttitilaus, kertoo projektipäällikkö Päivi Kuisma. He saavat kortin ja sen käytössä tarvittavat pin- ja puk-koodit käymällä henkilökohtaisesti rekisteröintipisteessä. Uusien työntekijöiden tulee käydä henkilökohtaisesti rekisteröintipisteessä tekemässä toimikorttitilaus. Lyhytaikaiset sijaiset saavat lähiesimieheltään asiasta tarkemmat ohjeet. Rekisteröintipisteisiin voi varata ajan internetistä tai soittamalla suoraan pisteeseen. Toimialueilta on nimetty useita henkilöitä, jotka toimivat oman työn ohessa toimikorttitilausten vastaanottajina sekä rekisteröintipisteeseen toimitettujen toimikorttien luovuttajina. Työskentely rekisteröintipisteessä tuo uutta lisää toimenkuvaan. Rekisteröijiksi ovat kouluttautuneet muun muassa Riitta Honkanen (alarivi vas.), Ulla Keskiniemi, Pirjo Pääskynen, Jaana Mäkelä, Marika Kokkonen, Arja Marttila ja Sari Tarvainen sekä Sari Latva (ylärivi vas.), Sirpa Lindfors, Marja-Leena Koskinen, Merja Alanko, Merja Korpela, Aija Pettissalo ja Päivi Kuisma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallista Terve-Sos -tapahtumaa isännöi tänä vuonna Tampereen kaupunki. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja päättäjille tarkoitettu vuosittainen tapahtuma on 8 9. toukokuuta Tampere-talossa. Hallintopalvelukeskus HALO on varannut henkilöstölle tarjoushintaisia lippuja tapahtumaan. Lipun hinta on 180 euroa kahdelta päivältä. Saadaksesi lipun erikoishintaan ilmoittaudu 10. huhtikuuta mennessä Loorassa. (Loora > Henkilöstöasiat > Koulutus > Koulutustarjonta > Henkilöstö- ja esimieskoulutus) Koulutustapahtuman teemana on Aktiivinen kansalainen vireä elämä. Tapahtumassa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja johtamista kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa. Aiheina ovat myös nuorten syrjäytymisen ehkäisy, kuntalaisten osallistuminen ja ikääntyvien vireyden säilyttäminen. Puheenvuoroja esittävät sekä kentällä toimivat ammattilaiset että alan asiantuntijat ja päättäjät. Ministeritason puheenvuorot käyttävät hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Tampereen kaupunki järjestää Terve-Sostapahtumassa kaksi osiota 8. toukokuuta. Päättäjille suunnatussa osiossa kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen käsittelee roolipelin avulla kuntalaisten osallistumiskäytäntöjä ja mahdollisuuksia. Roolipelin aiheena on kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen. Ammattilaisten osiossa Tampereen apulaispormestari Irja Tulonen ja vanhuspalveluiden tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta esittelevät tamperelaista päätöksentekomallia ja herättelevät keskustelua vanhuspalveluiden järjestämisestä. Keskustelun lähtökohtana on kaupunkilaisilta tullut aloite ikääntyville suunnitellun Vaskikodin perustamisesta. Lisätietoja: hallintokoordinaattori Johanna Sola, p VILKKU 2 / 2012

11 Tulenlieskojen äärellä sairaanhoitaja Anne Boundy sai tuntuman nestesammuttimen käytöstä. Alkusammutustaitoja harjoiteltiin aidon tulen äärellä TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT ARI JÄRVELÄ jauhesammutinta siistimpi, sillä jälkivahinkoja on helpompi putsata. Alkusammutuspeite on helppokäyttöinen, kevyt eikä jäykkä, ja se on edullinen. Kun peitettä on käyttänyt, sen voi taitella takaisin punaiseen säilytyspussiin, josta se on helppo vetäistä käyttöön. Keinosen mukaan sammutuspeitteen tulisi olla kooltaan vähintään 120x180 senttimetriä. Pienempiäkin peittoja on myytävänä, mutta pienellä ei pysty suojaamaan itseään riittävästi. Sammutuspeitettä ja nestesammutinta on hyvä päästä kokeilemaan käytännössä, kun aidot tulenlieskat leimuavat. Siinä saa hyvän tuntuman ja tulee rohkeutta, kun itse kokee kuinka tehokas peite tai käsisammutin onkaan. Taidoista on hyötyä vapaa-ajallakin, Keinonen sanoo. Hän painottaa, että sammutuspeitteellä voidaan paitsi sammuttaa niin myös rajoittaa tulta ja siten voittaa aikaa niin, että palokunta ehti paikalle. Jokaisen työntekijän tulisi työpaikallaan tiedostaa, missä alkusammutuspeite ja nestesammutin sijaitsevat, ettei niitä tarvitse hädän tullen lähteä etsiskelemään. Myös välineiden käyttöohjeisiin olisi hyvä tutustua, jos ei ole voinut kokeilla niitä Alkusammutusvälineitä on sijoitettu muun muassa kaupungin eri yksiköihin, keittiöihin, taukotiloihin, kanslioihin ja henkilökunnan tiloihin. Turvallisuuspäällikkö Pasi Keinonen näyttää kuinka sammutuspeitteen suojassa lähestytään palavaa kattilaa. Peite työnnetään palavan kohteen päälle niin, että kädet ovat suojassa peitteen sisälle kieputettuna. Tärkeintä on itsensä suojaaminen. Kädet kiepautetaan ensin peiton alle ja sitten peitto lasketaan työntämällä palavan kohteen päälle. Peiton takaa ei saa kurkotella ja kurkistella, vaan sillä suojataan myös itseä kun lähestytään palavaa kohdetta. Peitteeseen täytyy luottaa, että sillä pystyy sammuttamaan mitä vain, vaikka se vähän kuumeneekin. Sammutuspeite ei ole kertakäyttöinen. Tätäkin peitettä on käytetty ainakin 250 kertaa. Näin selostaa turvallisuuspäällikkö Pasi Keinonen, joka on opastanut satoja hyvinvointipalvelujen työntekijöitä alkusammutuksen perusasioissa. Hatanpään sairaalan alueen huoltorakennuksen autotalliin on pysytetty koulutustila, jonne on helppo töiden lomassa poiketa kokeilemaan alkusammutusvälineitä. Alkusammutustaidot kuuluvat sosiaali- ja terveyspuolen työntekijöiden turvakoulutukseen. Kevättalven ajan alkusammutukseen ovat saaneet tulisenkuumaa tuntumaa nonstop-koulutustuokioissa erikoissairaanhoidon, avopalvelujen ja laitoshoidon työntekijät. Autotallissa on kiireisimpinä päivänä käynyt hakemassa alkusammutuskokemusta useita kymmeniä työntekijöitä. Kaikkiaan alkusammutuskoulutusta on annettu tänä vuonna jo noin 450 henkilölle. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutuksen on käynyt viimeisen kolmen vuoden aikana 1400 henkilöä. Koulutuksessa henkilöstölle on opetettu ennakoimista ja varautumista ongelmatilanteisiin esimerkiksi palo- tai uhkatilanteissa. Kokemus tuo rohkeutta välineiden käyttöön Sisätautiosaston sairaanhoitaja Anne Boundy ottaa käteensä nestesammuttimen, vetää sammuttimesta sokan irti, ottaa letkun käteensä ja suuntaa sen kohti liekkejä. Tuli sammui nopeasti, kun vain letkulla on oikea asento, Boundy toteaa. Hän ei ole koskaan aikaisemmin käyttänyt sammutinta eikä sammutuspeitettä. Onneksi ei ole vielä koskaan ollut sellaista tilannetta, mutta oli hyvä saada kokeilla näitä välineitä. Nestesammuttimen käyttöönotossa on pieniä niksejä. Pulloa on pidettävä oikealla tavalla kädessä, ettei purista vahingossa sokkaa niin, ettei sitä saakaan irti. Tämä on Keinosen mukaan tyypillisin virhe, eikä sammutinta saada hädässä nopeasti toimintakuntoon. Hän neuvoo laskemaan sammuttimen esimerkiksi lattialle ja vetämään sokan sitten irti. Myös sammutusletkun suuntaamisessa on oltava tarkkana, että paineella tuleva neste todella lentää sammutettavaan kohteeseen eikä sen yli. Nestesammutin on Keinosen mukaan VILKKU 2 /

12 Ovi auki työelämään kehitysvammaiselle Tesoman toimintakeskuksen ohjaaja Mika Jylhäkorpi tietää, että avotyöpaikalla on suuri merkitys kehitysvammaisen elämässä. TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI KUVAT SUSANNA LYLY Välillä työpaikka on elämää suurempi juttu, Tesoman toimintakeskuksen ohjaaja Mika Jylhäkorpi sanoo. Kehitysvammaiselle ovi työelämään voi avautua avotyössä. Tesoman toimintakeskuksen kautta järjestyneitä avotyöpaikkoja on nyt 12 ja lähinnä yrityksissä. Tampereen kaupungille on tiedossa muutama paikka tänä keväänä. Jylhäkorpi toivoo, että tieto mahdollisuudesta saada tällä tavoin auttavia käsiä tavoittaisi esimiehet ja työnantajat. Kehitysvammaiset ovat työllistyneet esimerkiksi varastointiin, pakkaukseen, kauppaan, siivoukseen, keittiö-, rakennus- ja hoivatöihin sekä talonmiehen tehtäviin. Mahdollisuuksia on useita, oli kyse sitten avo- tai tuetusta työstä. Yhä enemmän teknistyvässä maailmassa töistä tulee monissa paikoissa vaikeampia ja siksi meidän väellemme liian vaativia. Selkeät ja samankaltaisina toistuvat tehtävät sopisivat. Työturvallisuuteen pitää erityisesti kiinnittää huomiota, Jylhäkorpi painottaa. Ongelma on se, että olemassaolostamme ei tiedetä. Siksi meitä ei osata käyttää hyväksi avustavissa työtehtävissä. Myös raha ratkaisee. Kun palkasta ruvetaan puhumaan, ymmärrys meitä kohtaan usein vähenee. Avotyö ei ole työsuhteista Avotyössä ei solmita työsuhdetta. Sitä tekevä saa työosuusrahaa noin 12 euroa päivältä. Työ merkitsee samaa kuin kenelle tahansa. Itsetunto nousee valtavasti, ja työtaidot kehittyvät. Kehitysvammaisen palkkaaminen parhaimmillaan rikastuttaa työilmapiiriä. Se näyttää, miten monenlaisista lähtökohdista voidaan elää täysipainoista elämää ja työelämää, Jylhäkorpi tähdentää. Kaupungin ja eri yhteisöjen työ- ja päivätoiminnan yksiköt tarjoavat kehitysvammaisille myös monenlaisia alihankintana tehtäviä töitä. Tesoman toimintakeskuksessa ne vaihtelevat tavaroiden pussituksesta suurten trukkilavojen tekoon. Omana tuotantona syntyy esimerkiksi mattoja ja linnunpönttöjä. Yksi vaihtoehto on työsuhteinen tuettu työ. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö voi myöntää palkkakustannuksiin kehitysvammaisten työllistämistukea, jolla halutaan edistää työllistymistä Tampereen kaupungille. Sillä tuetaan myös työpaikalla tapahtuvaa työnohjausta. Tekijöitä moneen pestiin Tampereen kaupunkilähetyksen Rongankodin asiakkaista noin 40 tekee parhaillaan avotyötä, heistä viisi kaupungilla. Vastaavan ohjaajan Niina Sormusen mukaan kaupungin palveluksessa tehtävästä avotyöstä on saatu hyviä kokemuksia puolin ja toisin. Pyrimme siihen, että suhteet ovat suorat ja yhteys toimii. Tällöin on mahdollista puut tua ajoissa mahdollisiin ongelmiin, ja kykenemme antamaan sekä asiakkaalle että työ paikkaohjaajille heidän tarvitsemaansa tukea. Nimeämme ja koulutamme jokaiselle avotyöntekijälle työpaikalta oman ohjaajan, jonka kanssa yhteydenpito hoituu, hän kertoo. Sormunen kannustaa työnantajia aktiivisuuteen. Yhteistyötä pohditaan siten, että lopputulos olisi kaikkien kannalta onnistunut. Avotyöpaikat ovat erittäin tervetulleita. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, vaikka työtehtäviä ei olisikaan valmiiksi mietittyinä. Voimme yhdessä räätälöidä sopivat tehtävät asiakkaallemme tai etsiä henkilön, jonka taidot ja kiinnostus kohtaavat työn vaatimukset, Sormunen lupaa. 12 VILKKU 2 / 2012

13 Toimistotöissä tuleva iskelmätähti? Tykkään olla täällä. On kiva tulla aamuisin töihin. Täällä on mukava ilmapiiri, ja työkaverit ovat todella mukavia. Tunnen, että kuulun porukkaan, Jenniina Lumiketo suitsuttaa avotyöstään Tampereen kaupungin vammaispalveluissa ja Osmo-hankkeessa. Jenniina avustaa toimistotöissä, hoitaa postitusta, laminoi, kopioi ja tarvittaessa vaikkapa kastelee kukkaset. Pesti alkoi viime syksynä ja kestää näillä näkymin ensi kesään. Jenniina itse jatkaisi mielellään pitempäänkin. Voisin myös tehdä vastaavia töitä jossakin muualla. Sovin parhaiten avustaviin tehtäviin, joissa pystytään ottamaan huomioon rajoitteeni, hän kertoo. Jenniinalla todettiin nelisen vuotta sitten lievä älyllinen kehitysvamma, jota ulkopuolisen on ainakin äkkiseltään vaikea havaita. Itse hän sanoo jo lapsena aavistaneensa jotakin, vaikka asiaa ei silloin tutkittukaan. Minua tungettiin normaaliin koulutukseen. Yritin opiskella merkonomitutkinnossa ensin Hyvinkäällä ja sitten Tampereella, jonne muutin Aika pian kuitenkin selvisi, etten pysty viemään opintoja loppuun. Minulla on oppimis- ja hahmotusvaikeuksia, lyhyt työmuisti ja tietynlainen hitaus, hän selventää. Iskelmämusiikki kiinnostaa Diagnoosin hyväksyminen vei aikansa, mutta nyt Jenniina sanoo olevansa onnellinen. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva nuori nainen harrastaa laulamista, karaokea ja henkisiä asioita ja kertoo haluavansa kehittyä niissä kaikissa. Otan laulutunteja. Laulan iskelmiä ja kevyttä musiikkia. Haa veeni on joskus päästä bändin kanssa lavalle. Koitan myös päästä sanoittamaan. Ihan jotakin pientä olen vasta kirjoitellut, hän paljastaa. Esikuvani on aina ollut Paula Koivuniemi itsevarman esiintymisensä ja tulkintansa vuoksi, samoin Lea Laven tulkintansa vuoksi. Elina Vettenrantaa olin kuuntelemassa jouluna. Hän käyttää upeasti ääntään. Sääli, että hän on jäänyt vähän taka-alalle, Jenniina pahoittelee. Myös työtoverit ovat tyytyväisiä Jenniina työskentelee kahtena päivänä viikossa viisi tuntia päivässä. Työpanoksesta kertyvä työosuusraha ei ole suuri, mutta mielekäs tekeminen merkitsee vaihtoehtoa kotonaolemiselle. Jenniina tuli töihin Tampereen kaupunkilähetyksen Rongan kodin kautta. Työtoverit ovat häneen ja hänen työskentelyynsä tyytyväisiä. Pienen opettelun jälkeen kaikki on sujunut hienosti. Samalla käytävällä sijaitsevan Osmo-hankkeen kanssa on sovittu joustavasti Jenniinan töistä. Tämä on toiminut hyvin. Meille tämä on ollut myönteinen kokemus asiakasohjauksen päällikkö Kirsi Lempiäinen-Pellinen kertoo. Kaupungin yksikköjen kannattaa lähteä räätälöimään avotyössä yksilöllinen kokonaisuus, hän rohkaisee. Jenniina Lumiketo avustaa toimistotöissä kahtena päivänä viikossa ja viihtyy hyvin avotyöpaikassaan. Nuori kaunotar harrastaa laulamista ja haaveilee pääsystä lavalle bändin kanssa. Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat Tampereen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat edelleen vuonna Päästöistä 97 prosenttia syntyi energiankäytöstä. Päästöt kasvoivat 3,5 prosentilla edellisestä laskentavuodesta 2007, ja ne olivat 9 prosenttia suuremmat kuin EU:n pormestareiden ilmastositoumuksen vertailuvuonna Energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden prosesseista syntyi Tampereella vuonna 2010 yhteensä 1,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä vastaa noin 2,3 prosenttia koko maan päästöistä. Asukasta kohti lasketut päästöt olivat 7,9 tonnia. Runsas kolmannes Tampereen kasvihuonekaasupäästöistä syntyi kaukolämmön tuotannosta. Muut lämmitysmuodot huomioon ottaen yli puolet (53 prosenttia) Tampereen päästöistä syntyi rakennusten tai teollisuuden lämmön tarpeesta. Sähkönkulutuksen osuus kokonaispäästöistä oli 23 prosenttia ja liikenteen 18 prosenttia. Jätehuollon päästöt olivat hieman alle 3 prosenttia. Kokonaispäästöjen kasvu vuodesta 2007 johtui erityisesti vuoden 2010 huomattavasti kylmemmistä sääolosuhteista, jotka lisäsivät lämmityksen päästöjä. Sähkönkulutuksen ja liikenteen päästöt laskivat puolestaan hieman taantuman vuoksi. Tampereen kaupunki on sitoutunut yli 20 prosentin päästövähennykseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Tampereella on määrätietoisesti vähennettävä energiankulutusta ja lisättävä uusiutuvan energian käyttöä energiantuotannossa. Kasvihuonekaasulaskelman teki Ekokumppanit Oy Tampereen kaupungin kestävä yhdyskunta -yksikön tilauksesta. Lisätietoja: VILKKU 2 /

14 Hyvinvointianalyysissä kuunnellaan omaa kehoa varhaisessa tunnistamisessa. Siitä saa hyvää taustatietoa työhyvinvoinnin arvioiden ja selvitysten tekemiseen, kertoo Ojala. Tullinkulman työterveys tekee hyvinvointikartoituksia, joissa tarkastellaan elämäntapojen vaikutuksia terveyteen ja jaksamiseen. Menetelmä perustuu sydämen syketietoa analysoivaan tietokoneohjelmaan, joka tun nis taa fysiologisia muutoksia sykevaihteluissa. Firstbeat-analyysi tunnistaa sydämen toiminnasta kehon stressitilan ja palautumisen. Mittaukset tehdään tavallisen päivän aikana eikä testiympäristössä. Kukin tutkittava saa pienen laitteen kuin oman tamagotchin tai bodyguardin, joka kiinnitetään kehoon sydämen tienoille. Sitä kannetaan kolme vuorokautta siis myös nukkuessa, mutta sen kanssa ei saa uida, saunoa tai käydä suihkussa. Laitteen keräämä tieto elämäntottumuksien vaikutuksista hyvinvointiin puretaan raportiksi, jonka perusteella tutkittava saa asiantuntijan palautteen ja toimenpidesuositukset, kertoo vastuualuepäällikkö Birgitta Ojala Tullinkulman työterveydestä. Hänen kokemuksensa mukaan moni on saanut yllättäviä tuloksia siitä, miten oikeastaan elää ja liikkuu. Laitetta voidaan käyttää esimerkiksi työn kuormittavuuden arvioinnin tukena. Analyysistä nähdään, millaisia kuormitushuippuja työpäivän aikana tulee. Ojala sanookin, että emme ole välttämättä oman kehomme kuuntelussa harjaantuneita emmekä tiedä, missä kohdin elämäntavoissamme voisi olla parantamisen varaa. Tuloksilla voi myös saada vahvistusta omaan motivaatioon tehdä elämäntapamuutoksia. Hyvinvointianalyysia voidaan hyödyntää myös työkykyongelmien ennaltaehkäisyssä ja Palomiehet saivat pätevää tietoa Tampereen aluepelastuslaitoksen itäisen alueen työntekijöille on tehty hyvinvointikartoitus Firsbeat-laitteiden avulla. Kartoitukseen osallistui omaehtoisesti toistakymmentä operatiivista työtä tekevää miestä. Palomestari Jyrki Paunilan mukaan miehet pitivät tutkimusta hyvänä kokemuksena. Aluksi jotkut jännittivät laitetta, mutta se ei haittaa elämää, vaan on aika huomaamaton, kevyt eikä esimerkiksi häiritse unta. Koska järjestelmä ei ollut tuttu, se yllätti monet pätevyydellään. Oma hämmästyksen aihe oli se, että sykevariaatioiden seuraamisella saadaan suhteellisen luotettavaa tietoa. Analyysi antoi merkittävää tietoa kunkin tutkittavan terveydentilasta, elämäntavoista, ja liikunnasta, työstä ja vapaa-ajasta. Paunilan mukaan joillekin tuli ilmi jopa vakavasti otettavia seikkoja, jotka edellyttivät lääketieteellistä jatkohoitoa. Myös työn kuormittavuuden vaikutukset tulivat hyvin esiin: miten työssämme vaikuttaa vuorokauden ajankohta ja mikä on taukojen merkitys, vaikka itsestä tuntuisikin, että jaksaisi ilman taukoa. Aluepelastuslaitoksella seurataan erityisesti operatiivisen henkilöstön kuntoa ja terveydentilaa vuosittain. Käytäntö mahdollistetaan jatkossa myös koko henkilökunnalle ja apuna tullaan käyttämään Firstbeat-analyysimenetelmää. Hyvinvointianalyysin on kehittänyt Firstbeat Technologies Oy, joka toimitusjohtaja psykologian tohtori Joni Kettunen muistuttaa, että kaikki stressi ei ole pahasta. Ihmisen ei ole tarkoitus olla jatkuvasti rentoutunut. Haasteita virittävä positiivinen stressi ja aktiivisuus ovat tärkeitä mielenkiinnon ja kehittymisen kanalta. Positiivisetkin haasteet kuormittavat kuitenkin pidemmän päälle ilman riittävää ja säännöllistä palautumista. Pitkäaikaisena jatkuva kuormitus ja heikko palautuminen kaventavat ihmisten toimintakykyä ja sykevaihtelua, mikä voi pahimmillaan johtaa uupumukseen. Lisätietoja: Tullinkulman työterveys, vastuualuepäällikkö Birgitta Ojala p tai Virastotalon ilmoitustaululle viedään kaupungin omat viralliset kuulutukset, lisäksi sieltä löytyy muun muassa valtion ja kalastuskuntien kuulutuksia. Kaupungin viralliset kuulutukset julkaistaan konsernimääräyksen mukaan ilmoitustaululla ja internetissä. Lehti-ilmoituksia yksiköt käyttävät harkintansa mukaan. Kaupungin kirjaamossa keskusvirastotalon pankkisalissa työskentelee kuusi kirjaajaa: Marjo Ignatius (alarivi vas.), Maija Saarinen, Anne Saksala (ylärivi vas.), Hannu Laurikainen, Piia Hämäläinen ja Vuokko Huuha. Viime vuonna kirjaamossa kirjattiin asiaa, mutta yhteyttä kirjaamoon otettiin paljon useammin. 14 VILKKU 2 / 2012

15 Kaikki saa alkunsa kirjaamosta TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN KUVAT ARI JÄRVELÄ Ainakin melkein. Kirjaamo on portti kaupungille. Näin luonnehtivat kirjaamon olemusta sen työntekijät. Asioita tulee tuhansittain kirjaamoon, josta ne jatkavat matkaansa kaupunkikoneiston rattaisiin. Kuusi kirjaajaa joutuu hallitsemaan laajaa kaupunkiorganisaatiota koskevan asioiden vyöryn. Kirjaaja Maija Saarinen on kirjaamon pitkäaikaisin työntekijä. Hän aloitti kaupungilla vuonna 1972, ja kaupunginkanslian kirjaamossa Kirjaaja Hannu Laurikainen tuli sosiaali- ja terveystoimen kirjaamoon vuonna 1991 ja siirtyi keskitettyyn kirjaamoon sen aloittaessa toimintansa Kirjaamossa työskentelevät myös kirjaajat Piia Hämäläinen, Vuokko Huuha, Marjo Ignatius ja Anne Saksala. Kun kirjaajilta kysyy, mikä on kirjaamon perimmäinen tehtävä, he viittaavat asiakkaan ja kaupungin oikeusturvaan. Kirjaamo on virallisen asioinnin paikka. Kirjaamisella osoitetaan, että asiakirjat ovat saapuneet ja siten varmistetaan asiakkaiden oikeusturva. Tiivistä tiimityötä Viime vuonna kirjattiin kaikkiaan noin uutta asiaa. Jo pelkästään sähköposteja tuli kappaletta. Näistä eivät kaikki suinkaan olleet kirjattavia asioita, kertoo kirjaaja Maija Saarinen. Yhteyttä otetaan myös puhelimitse, kirjeitse, faksilla ja käymällä paikan päällä. Jokainen yhteydenotto täytyy noteerata, painottaa Vuokko Huuha. Virallinen sähköinen asiointi verkon kautta onnistuu sähköisellä henkilökortilla tai rekisteröitymällä. Virallisia sähköisiä yhteydenottoja oli vain 53 viime vuonna. Mietintämyssyssä on sähköisen asioinnin kehittäminen entistä käytettävämmäksi. VILKKU 2 /

16 Kirjaamossa on kiertävän työn käytäntö, eli kaikki tekevät kaikkea. Meillä on aina kaksi työntekijää keskittymässä sähköpostien käsittelyyn viikon ajan, kertoo Marjo Ignatius. Pelkkää sähköpostityötä ei jaksakaan tehdä juuri viikkoa enempää, Vuokko Huuha huomauttaa. Kirjaajat tekevät tiivistä tiimityötä ja hyödyntävät toistensa asiantuntemusta. Monesti täytyy pohtia yhdessä asian jatkokäsittelyä ja varmistaa, onko joku kirjaajista jo hoitanut asiaa. Meillä on läpihuudettava konttori, jot ta voimme jutella keskenämme. Halusimme täl laisen myös turvallisuuden vuoksi, kertoo Hannu Laurikainen. Kunkin työntekijän työpisteessä on sermeissä aukot, joista on näköyhteys toisiin kirjaajiin. Valtaosa kirjaamoon tulevista asioista saapuu sähköpostilla ja kirjeitse. Paikan päällä käyvät asiakkaat ovat kuitenkin työn suola. Maija Saarisen luona kävi Sami Saarinen. Salaperäinen diaarinumero Käyntiasiakkaita kirjaamossa oli viime vuonna Meillä käyvät asiakkaat ovat tämän työn suola ja mukava lisä, Maija Saarinen toteaa. Hankaliakin osuu joskus kohdalle, mutta huumorilla ja hyvällä yhteishengellä selvitään. Olemme saaneet hyvää palautetta asiakaspalvelustamme. Emme pompota asiakasta. Mikään asia ei jää meille jumiin, vaan ohjaamme sen oikealle henkilölle, kirjaajat kertovat. Tarvittaessa kirjaamosta opastetaan asiakas kaupungin asiakaspalvelupisteisiin. Kirjaamoon tulevien asioiden kirjo on moninainen. Meille tulevat esimerkiksi palautteet valmisteilla olevista kaavoista. Vastaanotamme hakemuksia. Kaupungin toiminta-avustusten, ammattitaiteilijoiden stipendien ja kaupungin tiedeapurahojen haut hoidetaan kauttamme. Myös Logistiikan tarjouspyyntöihin tulevat tarjoukset saapuvat kirjaamoon, luettelee Maija Saarinen. Rekisteröinnillä on julkisella sektorilla pitkät perinteet. Kirjaaminen ei ole lakisääteistä paitsi sähköisesti saapuneiden asiakirjojen osalta. Asiakkaiden oikeusturva ja julkisuusperiaate eivät kuitenkaan toteudu käytännössä ilman kirjaamista. Kirjaaminen helpottaa asioiden käsittelyn seurantaa, valvontaa ja tilastointia sekä mahdollistaa asioiden haun. Nykyisin diaari sisältyy asianhallintajärjestelmään ja muodostaa sen niin sanotun rekisteriosan. Tampereella saapuneen asian tiedot kirjataan Kuntatoimisto-ohjelmaan. Maija Saarinen näyttää, mitä vireille tulleelle asialle tapahtuu ja miten se saa diaarinumeron. Kirjaaja sijoittaa saapuneen asian ensiksi oikeaan asiaryhmään, esimerkiksi kaavoitukseen liittyväksi asiaksi. Tämä onkin usein kirjauksen haastavimpia vaiheita, sillä asiaryhmiä on satoja. Ohjelma antaa asialle automaattisesti oman numeron. Lisäksi diaarinumerossa on vireilletulovuosi. Kolmiosainen numerosarja koostuu siis asian omasta numerosta, asiaryhmästä ja vireilletulovuodesta kuten tämä diaariesimerkkinumero: TRE:1698/ /2012. Asiasta merkitään Kuntatoimistoon vielä lähettäjän tiedot, asian lyhyt kuvaus. Saapunut sähköposti tai paperinen asiakirja skannataan liitteeksi. Sitten asia lähtee käsittelijälle, ilmestyen hänen Kuntatoimisto-ohjelman työpöydälleen. Kaikki samaan asiaan liittyvät toimenpiteet liitetään samaan diaarinumeroon, esimerkiksi kaavasta saadut palautteet. Diaarista näkee kaikki hankkeen vaiheet sen vireilletulosta päätöksentekoon saakka, ja myös sen, jos asia on vielä kesken. Vastaanotamme myös oikaisuvaatimuksia ja muistutuksia sosiaali- ja terveysviranomaisten päätöksistä. Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyynnöt kanteluita koskien tulevat myös kirjaamoon, mutta valtaosa kirjatuista asioista on sisäisesti vireille tulevia asioita, kertoo Marjo Ignatius. Työpaikkahakemukset eivät tule kirjaamoon, vaan ne menevät hallintopalvelukeskus Haloon. Hannu Laurikainen muistelee menneitä sosiaali- ja terveystoimen kirjaamon aikoja, jolloin kirjaamossa suorastaan pelättiin työpaikkahakuja hakemustulvan vuoksi. Kaupungin kirjaamot keskitettiin vuonna Joillakin liikelaitoksilla on edelleen omat kirjaamot. Kirjaamossa huolehditaan myös julkisten kuulutusten viennistä viralliselle ilmoitustaululle, joka näkyy kuntalaisille virastotalon pääaulan ikkunasta. Yksiköt hoitavat itse omat kuulutuksensa nettiin ja lehtiin. Kaupungin kuulutusten lisäksi meille tulee myös kuulutuksia valtiolta ja yhteisöiltä kuten ELY-keskuksesta, Hämeenlinnan hallintooikeudesta ja kalastuskunnilta. Kuulutukselle on laskettava oikea päivämäärä, johon saakka se on voimassa. Riippuu asiasta, pidetäänkö sitä nähtävänä 14 vai 30 päivää, Maija Saarinen kertoo. Kirjaajaksi opitaan käytännön työssä Kirjaajaan työhön ei ole olemassa kirjaa jakoulua, vaan työ opitaan käytännössä. Hiljainen tieto siirtyy kokeneemmilta kirjaajilta uransa alussa oleville. Tämän työn hyvä puoli on se, ettei oppiminen lopu. On pysyttävä ajan hermoilla, eikä paikalleen voi jämähtää, toteavat kirjaajat. Kirjaaja näkee kaupungin toiminnan sen koko laajuudessaan. Työn positiivisina puolina kirjaajat listaavat työn vaihtelevuuden ja itsenäisyyden. Vaihtelevuuden varjopuolena on se, että kirjaaja joutuu hyppäämään nopeasti asiasta toiseen. On hallittava monta asiaa yhtä aikaa ja oltava koko ajan korvat höröllä. Kirjaajalta vaadittavia ominaisuuksia ovat kirjaajien mukaan ystävällisyys ja ulospäin suuntautuneisuus. Tietysti on oltava myös tarkka ja huolellinen. Meillä on hyvä yhteishenki. Vapaa-aikaakin on vietetty yhdessä esimerkiksi osallistumalla Likkojen lenkille, Marjo Ignatius kertoo. Kirjaamon yhteystiedot: Tampereen kaupunki, kirjaamo Puutarhakatu 6 PL Tampere puh. (03) , fax (03) VILKKU 2 / 2012

17 Sähköasentajia tarvitaan myös vesihuollossa Sähköautomaatioasentaja Jarmo Autio muistaa hyvin ajan, jolloin ihmiset vielä ihmettelivät, mitä sähköasentaja tekee vesilaitoksella. Jatkuvasti uudistuvan tekniikan ansiosta Aution työpaikka Tampereen Veden palveluksessa ei kuitenkaan enää herätä suuremmin ihmetystä. Viralliselta ammattinimikkeeltään elektroniikka-, instrumentti- ja kojeasentajana toimivalla Autiolla on yksi kollega talousveden puolella ja lisäksi jätevesipuolella työskentelee neljä vastaavissa tehtävissä toimivaa henkilöä. Aution työpäivä alkaa ja päättyy Ruskon vedenpuhdistamolla, mutta päivän aikana liikutaan pääasiassa erilaisissa huolto- ja kunnossapitotöissä ympäri Pirkanmaata. Toiminta-alue on todella laaja ja liikkumista on paljon, sillä alueeseemme kuuluu Tampereen lisäksi Roineen, Pinsiön, Julkujärven ja Teiskon laitokset. Nykyisin huolehdimme myös Pirkkalan vesihuollosta ja laitteistoista, Autio kertoo. Tampereen Veden vesihuolto on Aution mukaan erittäin hyvällä mallilla. Talousvettä ja vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti ja henkilöstö on ammattitaitoista. Autio kertoo, että myös jätevedet puhdistetaan Tampereella huomattavasti paremmin kuin lupavaatimukset vaativat. Meillä on myös otettu käyttöön UV-desinfiointi talousveden laadun varmistamiseksi. Ennakkohuolto tärkeässä asemassa Jo kolmekymmentä vuotta Tampereen Veden palveluksessa viihtynyt Autio on päässyt seuraamaan myös alalla tapahtuvia muutoksia varsinaiselta aitiopaikalta. Ennakkohuoltoon ja huoltojen dokumentointiin panostetaan nykyään aiempaa enemmän. Toisaalta taas isot projektit teetetään ulkoisesti ja takuuajan jälkeen huoltotyöt siirtyvät niidenkin osalta meille. Se vaatii kunnollisen perehdytyksen. Ennen tehtiin enemmän itse ja silloin myös sisäisti laitteet paremmin, Autio toteaa. Toisaalta ennen ei ollut laitospäivystystä, joten joskus hälytettiin töihin myös kotoa. Sitä ei nykyään onneksi tapahdu. Sähköasennuksissa vaaditaan tarkkuutta, joten alalle hakeutuvat ovat usein luonteeltaan rauhallisia ja huolellisia. Myös turvallisuus on tärkeää kun ollaan tekemisissä sähkön kanssa. Autio sanoo, että työssä on tärkeää myös tiedostaa oman työnsä vaikutukset, ettei tule huomaamattaan esimerkiksi keskeyttäneeksi vedentuloa jossain. Lisäksi teknistä englannin kieltä olisi hyvä osata ja ulospäin suuntautunut pitäisi olla, sillä tässä työssä työskennellään erilaisten ihmisten kanssa, vaikkei tämä nyt varsinainen asiakaspalveluammatti olekaan. Meidän asiakkaamme löy tyvät pääasiassa organisaation sisältä, Autio kertoo. Jatkuvasti muuttuva ala tuo mukanaan myös omat haasteensa. Aution mukaan esimerkiksi laitekanta on nykyään niin laajaa, että työssä VESIHUOLLON AMMATTILAISIA vaaditaan tietämystä eri laitetoimittajien laitteista. Laitteiden toimintaperiaatteet on tunnettava ja erilaisia ohjelmointivalikoita on osattava käyttää. Sähköasennuksia ja -korjauksia tehtäessä on noudatettava voimassaolevia standardeja, lakeja ja määräyksiä. Omaa osaamistaan täytyy myös päivittää jatkuvasti. Huolimattomalla työskentelyllä saattaa aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, Autio sanoo. Liikunta auttaa jaksamaan Autio kertoo pitävänsä työnsä liikkuvasta luonteesta. Se tuo vaihtelua työpäiviin, vaikka tietysti siirtyminen kohteesta toiseen on myös pois varsinaisesta työskentelyajasta. Tampereen Veden työyhteisöä Autio kehuu hyväksi. Kaikki me sähköautomaatioasentajat olemme pitkän linjan ammattilaisia; viimeisinkin työntekijä on ollut talossa jo lähes kaksikymmentä vuotta, Autio hymyilee. Vapaa-ajallaan Autio pitää kunnostaan huolta harrastamalla monipuolisesti liikuntaa. Lisäksi olen mukana työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnassa. Tampereen Vedellä on noin 140 työntekijää eri toimipaikoissa ja erilaisten tapahtumien järjestäminen on tärkeää jo siksi, että näkee muita työntekijöitä. Se myös madaltaa ja helpottaa kanssakäymistä työasioissa. Myös UV-laitteiden huolto kuuluu sähköautomaatioasentajien vastuulle. Jarmo Autio tarkastamassa Hyhkyn pohjaveden ottamon UV-laitetta. VILKKU 2 /

18 Taide avaa reitin sisimpään Siveltimenvedon jälkeen kankaalle jää sininen viiva. Se saa vierelleen turkoosin kaaren ja maalaus vie mukanaan. Värien käyttäytymistä miettiessä pienet murheet unohtuvat ja ikävät asiat jäävät taka-alalle. Hetken aikaa koko maailma mahtuu yhteen pieneen maalaukseen. Eija Laine-Hellstenin maalausten äärellä myös katsoja pääsee tuohon samaan olotilaan. Teosten kauniisti toisiinsa sointuviin väreihin syventyessä muu maailma helposti unohtuu. Maalaus alkaa yleensä lapsenomaisella leikillä, kun kokeilen erilaisia maaleja. Olen aina pienestä saakka pitänyt väreistä, ja niiden käytöstä sain koulussa kuvaamataidon tunnilla erityisesti kiitosta. Maalatessa nykyäänkin minua kiinnostaa värien tanssi eli sävyjen muodostama yhteys. Kevyttä leikkiä ei ollut kuitenkaan tie, joka vei Laine-Hellstenin maalaamaan. Kahdeksan vuotta sitten olimme juuri muuttaneet mieheni kanssa Kangasalla Maalaamisen lisäksi Eija Laine-Hellsten ilmentää sisintään taitavasti myös runojen sanoin. Hänen esikoisrunokokoelmansa valmistui vuonna tähän kotiin, jota remontoimme. Kaiken piti mennä aivan toisella tavalla. Laine-Hellsten sairastui vakavasti. Surun ja vastoinkäymisten keskellä hänestä tuntui, että täytyi löytää elämään jotain omaa tekemistä. Tämä sai hänet tarttumaan siveltimeen. Taiteen myötä alkoi hidas toipuminen: Maalatessa koin, että rakkaus voittaa pelon. Itselleni taide onkin erittäin tärkeää. Jos maalaukseni koskettavat jotakuta, olen pystynyt luomaan edes vähän kauneutta tähän maailmaan. Se ajatus auttaa jaksamaan. Lisäksi onnistuminen parantaa itsetuntoa. Alkuvaiheessa Eija Laine-Hellsten maalasi akryyli- ja öljyväreillä, jolloin lopputuloksena oli voimakkaanvärisiä abstrakteja maalauksia. Värien vuoropuhelu ja muodot kertovat tarinaa voimakkaista tunteista. Kurssilla taiteilija tutustui akvarelleihin, jolloin ilmaisu muuttui ilmavammaksi ja pehmeämmäksi. Aina ei niin paljon tiedostakaan, mitä tekee. Rohkeus ja kokemukset kuitenkin näkyvät töissä ja niiden aiheissa. Maalatessa täytyy uskaltaa tehdä se, miltä oikeasti tuntuu. Sisimmän esille tuomisessa tarvitaan rohkeutta. Se on välillä hyvin raskasta, mutta samalla se palkitsee: se mille ei ole sanoja, voi olla mahdollista ilmaista kuvin. Eija Laine-Hellsten määritteleekin taiteen intiaanien viisauksien kirjasta löytämänsä ajatuksen mukaisesti: taide on itsensä löytämistä ja sen ilmentämistä omalla erityisellä tavalla. Laine-Hellstenin maalauksia on ollut esillä useissa näyttelyissä. Eija Laine-Hellstenin tyyli muuttui keveämmäksi akvarellivärien kokeilun myötä, ja osassa maa lauksista voikin kokea vedenalaista tunnelmaa. Teosparin sinisyydessä hänen ystävänsä näki merenneidon, mistä työt saivat nimensä. 18 VILKKU 2 / 2012

19 Frantsilassa hänellä on ollut kaksi näyttelyä, ja Kangasalla ja Pirkkalassa hänen töitään on ollut mukana yhteisnäyttelyissä. Hän myös myy maalauksiaan, joskin kaikkein henkilökohtaisimmat teokset hän tahtoo pitää itsellään. Huolellisella työllä tukea potilaille Eija Laine-Hellsten työskentelee Hatanpään sairaalassa osastosihteerinä. Arkeen B5-osastolla hänellä onkin omanlaisensa lähtökohdat: Kun on itse ollut potilaana, niin halu auttaa on erityisen vahva. Omista kokemuksista selviäminen on antanut myötätuntoa, ja kaikkia ihmisiä haluaa kohdella niin hyvin kuin vain voi. Teen työni sihteerinä mahdollisimman hyvin, koska sillä tavalla pystyy viemään potilaiden asiaa eteenpäin ja olemaan edes jollain tavalla tukena. Vaikka Laine-Hellsten viihtyy B5:lla hyvin, tuo taide arkeen erilaista väriä. Omilla käsillä tekeminen, maalausten ideointi ja luomisprosessi antavat kiinnostavia haasteita, joita ilman hän ei halua elää. Jälleen Laine-Hellsten kokee olevansa elämässään taitekohdassa, mikä on vienyt taiteen tekemisen kauemmas. Jooga ja kiinalainen lääketiede ovat nyt tuoneet apua. Unelmissa on kuitenkin uuden näyttelyn järjestäminen. Jokaisella ihmisellä on kyky tehdä kauniita asioita. Se vaatii herkkyyttä, voimaa sekä rohkeutta aistia kauneutta. Itselläni tarvittiin surua ja elämänkokemusta uinuvien kykyjen herättämiseen. Taiteen voima on niin suuri, että sen avulla jaksaa paremmin myös arkisten asioiden ja töiden teossa. Halon toiminta asiakkaiden mielestä varsin onnistunutta Asiakkaiden mielestä hallintopalvelukeskus HALOn palvelu ja toiminta kokonaisuudessaan on varsin onnistunutta. Vuoteen 2010 verrattuna asiakastyytyväisyys on noussut. Mitatuista kokonaisuuksista Halon katsotaan onnistuneen parhaiten asiantuntijuudessa ja ammattitaidossa. Hallintopalvelukeskus Halo selvitti asiakastyytyväisyyttä kahdella kyselyllä marras-joulukuussa Tarkastelussa olivat Halon toiminta ja palvelut kokonaisuudessaan sekä erikseen Halon sovellustuen palvelut. Kyselyt toteutettiin kaupungin henkilöstölle avoimena verkkokyselynä Loorassa. Kyselyihin saatiin yhteensä 850 vastausta. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että henkilöstön panostukset asiantuntijuuden kasvattamiseen ja asiakaspalveluun näkyvät tuloksissa. Olen tyytyväinen myös siihen, että asiakasymmärrys on yksiköitä kohtaan kasvanut, sanoo palvelukeskuksen johtaja Tuija Keskinen. Emme kuitenkaan saa jäädä laakereille lepäämään, vaan haasteena on saada asiakastyytyväisyys pysymään tällä tasolla tai mieluummin kasvamaan. Kehitettävää Halolla on edelleen muun muassa palvelujen hinnoittelussa, tiedottamisessa ja kyvyssä olla mukana asiakkaan toiminnan kehittämisessä. Tuoteryhmäkohtaisessa tarkastelussa tyytyväisimpiä ollaan koulutus- ja kehittämispalveluihin ja puhelunvälityspalveluihin. Eniten parantumista on tapahtunut Halon kyvyssä olla mukana asiakkaan toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. KIITOKSIA Lämpimät kiitokset teille kaikille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle Mervi Rajala Yhä nurkan takana jossain lie jokin salainen portti tai uusi tie usein vaikka ne olen jättänyt taa, tulee aika, jolloin saan taivaltaa Tyytyväisyys aikataulujen pitävyyteen on laskenut hieman. Tuoteryhmistä eniten on kasvanut tyytyväisyys puhelunvälityspalveluihin ja palvelussuhdeneuvontaan. Sovelluspalvelut on toiminut Halossa tässä kokonaisuudessaan vuoden 2011 alusta lukien ja tulosten perusteella toiminta nähdään verrattain onnistuneena, Keskinen toteaa. Hänen mukaansa molemmissa kyselyissä saatiin paljon rakentavia palautteita ja kehitysehdotuksia, jotka ovat kehittymisen kannalta erittäin arvokkaita, ja niitä on lähdetty työstämään tiimeissä. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset vahvistavat käsitystä, että Halossa on tekemisen meininki, Keskinen iloitsee. Asiakkaiden tyytyväisyyttä selvitettiin muun muassa rekrytoinnin palveluihin, palvelussuhdeneuvontaan, eläke- ja uudelleensijoituspalveluihin, koulutus- ja kehittämispalveluihin, virastopalveluihin ja puhelunvälityspalveluihin. Asiakkaiden mielestä sovelluspalveluiden toiminta mitattujen tietojärjestelmien osalta on varsin onnistunutta, vastausten kokonaiskeskiarvo on 3,6 asteikolla 1 5. Tyytyväisimpiä ollaan Titania-, Effica Yksilö- ja perhehuolto- ja Effica Varhaiskasvatus -järjestelmien sovellustukeen. Tyytymättömimpiä ollaan Procapita- ja Helmi Oppilashallinto- järjestelmien sovellustukeen. Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Mauri Heikkinen tai p minä viimein piilopolkuja näin kuusta länteen ja päivästä itään päin. Lämpimät kiitokseni Teille lukuisille ystävilleni ja Tampereen kaupungille ikimuistoisesta eläkejuhlastani Kirsti Kujala VILKKU 2 /

20 TEKSTI LEENA KARPPI. ASIANTUNTIJANA EKOKUMPPANIT OY, ILMANKOS-PROJEKTI Fiksuilla valinnoilla kodin sähkönkulutus pienemmäksi Haluaisitko säästää rahaa? Voit pienentää kodin sähkönkulutusta jopa 30 prosenttia muuttamalla omia sähkönkäytön tapojasi. Nelihenkisen perheen sähkölaskussa säästö voi olla jopa 200 euroa vuodessa. Laitteiden järkevä käyttö kutistaa myös hiilijalanjälkeäsi eikä muutoksen tekeminen vaadi suuria remontteja tai mukavuuksista luopumista. Olethan muistanut sulattaa pakastuksen? Kun huurrekerros on sentin mittainen, on syytä toimia. Reino Hildén tarkastamassa pakastuksensa tilannetta. Valaistus on kotien suurin sähkönkuluttaja Energiansäästölamput ovat toimineet vaihtelevasti, ja osa niistä on päätynyt suoraan ongelmajätteen keräykseen. Ei kannata kuitenkaan haikailla takaisin hehkulamppujen aikaan, sillä energialamppujen laatu kohoaa nopeasti ja ne kuluttavat huomattavasti vähemmän sähköä kuin hehkulamput. Kannattaa muistaa myös vanha tuttu konsti eli valojen sammuttaminen aina, kun et niitä tarvitse. Voit valjastaa perheen lapset energiavakoilijoiksi tarkkailemaan kodin valojen sammuttelua. Pienelle salapoliisin alulle havainnointi on tärkeää puuhaa, ja samalla koko perhe oppii järkeville tavoille. Kodin viihdelaitteiden määrä kasvaa koko ajan Tietokoneet, televisiot, dvd-laitteet ja muut viihdevempaimet saattavat aiheuttaa sähkölaskusta jo suuremman osan kuin kylmälaitteet. Muista siis sammuttaa pelit ja vehkeet, kun et käytä niitä! Valmiustilat ovat melkoisia sähkösyöppöjä, joten sammuta myös ne. Katkaisijalla varustettu jatkojohto on hyvä hankinta. Sillä saat sammutettua kaikki viihdelaitteet yhden napin painalluksella. Tietokoneen sähkönkulutusta voit pienentää 75 prosenttia sulkemalla koneen aina käytön jälkeen. Kaikkiaan valmiustilat kuluttavat huikeat 10 prosenttia suomalaiskotien käyttämästä sähköstä. lämmitteisen saunan käyttämistä on hyvä suunnitella etukäteen. Ajoittakaa perheen saunomiset niin, että samalla lämmityskerralla useampi saunoo joko samalla kertaa tai peräkkäisillä vuoroilla. Kiukaan kuumeneminen vie enemmän sähköä kuin kuumana pitäminen, joten erityisesti lämmityskertoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Liian kuuma sauna kasvattaa turhaan sähkölaskuasi, lempeät ja riittävät löylyt saat noin asteessa. Keittiön sähkönkulutus Ruoanlaiton osuus kotien sähkönkulutuksesta on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Yhä useammin syödään ulkona tai kokkaillaan nopeasti valmistuvia ruokia. Keittiön isoimpia sähkönkuluttajia ovatkin kylmälaitteet. Olethan muistanut sulattaa pakastuksen? Kun huurrekerros on sentin mittainen, on syytä toimia. Kannattaa myös käyttää hetki kylmälaitteiden takaritilöiden puhdistukseen: imurointi säännöllisesti pitää sähkönkulutuksen kurissa. Pakastimen oikea lämpötila on 18 C ja jääkaapin +5 C. Hiilijalanjälkeäsi voit pienentää myös tekemällä vihreän sähkösopimuksen. Hintakaan ei nykypäivänä ole este: keskiverto sähkönkäyttäjä maksaa vuodessa vihreästä sähköstä vain 5 10 euroa tavallista sähköä enemmän. Sähköntuottajien vertailu netissä on helppoa esimerkiksi Energiamarkkinaviraston sivulla. KUVA: ARI JÄRVELÄ Sähkölämmitteisen saunan käyttöön malttia Suomalaiset rentoutuvat tunnetusti parhaiten saunassa. Säh kö- Lähde ja lisätiedot: Laitinen, Jussi (2010). Pieni suuri energiakirja. Opas energiatehokkaaseen asumiseen. Into kustannus.

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014

Työhyvinvointikysely 2014 Työhyvinvointikysely 2014 1. Henkilöstö- ja tehtäväryhmäsi 2. Yksikkösi Vastaajien määrä: 3. Omaan työhön liittyvä informaatio Minulla on selkeä tehtäväkuva 1 18 0 64 89 172 4,3 4,4 Minulle on täysin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011 AIKA 11.10.2011 klo 14.00 15.35 PAIKKA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. OSALLISTUJAT Marjamäki Tarja perusturvajohtaja Nokia, pj. Hakari Kari kehitysjohtaja

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2010 Aika 14.12.2010 klo 13.00 15.30 Paikka UKK instituutti, kokoustila kesä Kaupinpuistonkatu 1, Tampere Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Sosiaalityö puhelinaika 8.30-9.00 ja 13-13.30 Ajanvaraus kaikille sosiaalityön työntekijöille 06 2525 1201 toimistosihteeri

Sosiaalityö puhelinaika 8.30-9.00 ja 13-13.30 Ajanvaraus kaikille sosiaalityön työntekijöille 06 2525 1201 toimistosihteeri PERUSTURVAPALVELUT Faksi 06-2525 1211 Hallinto Nurmi Maria-Liisa perusturvajohtaja 040 554 9528 Ajanvaraus ja neuvonta 06 2525 1201 Humalamäki Päivi toimistosihteeri ajanvaraus, ohjaus, neuvonta, välitystilit

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2011 Aika 14.3.2011, klo 12.00 13.35 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Kirsi Vattulainen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE

PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE Tulosalueet Sosiaalipalveluiden Terveyspalveluiden Toimintakyvyn tukipalveluiden Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden Hallintopalveluiden

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki projektipäällikkö Paulina Koivuniemi ja projektityöntekijä Terttu Teppo

Rovaniemen kaupunki projektipäällikkö Paulina Koivuniemi ja projektityöntekijä Terttu Teppo Case: Tiera mobiilikotihoito Rovaniemen kaupunki projektipäällikkö Paulina Koivuniemi ja projektityöntekijä Terttu Teppo Suuri pinta ala Rovaniemi 31.12.2012 Väestö 60 877 asukasta pinta-ala 8 017,2 km

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot