Pohjois-Savon maakuntaohjelma YMPÄRISTÖSELOSTUS. Luonnos

Transkriptio

1 Pohjois-Savon maakuntaohjelma YMPÄRISTÖSELOSTUS Luonnos Maakuntahallitus hyväksynyt lausunnoille ja nähtäville

2 Pohjois-Savon maakuntaohjelma YMPÄRISTÖSELOSTUS Maakuntavaltuusto hyväksynyt _._.2013

3 1 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS Sisältö 1. JOHDANTO MAAKUNTAOHJELMAN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ, PÄÄTAVOITTEET SEKÄ SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN YLEISTÄ POHJOIS-SAVON KEHITTÄMISSTRATEGIA POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA MUUT OHJELMAT MAAKUNTAKAAVOITUS YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET, NYKYTILA JA ONGELMAT LUONNONVARAT JA YMPÄRISTÖN TILA ENERGIA JA KASVIHUONEPÄÄSTÖT MAAKUNTAOHJELMAN KANNALTA MERKITYKSELLISET YMPÄRISTÖTAVOITTEET VALTAKUNNALLISET YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTAVOITTEET MAAKUNNALLISET TAVOITTEET MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINNIN SUORITUS VAIKUTUKSET TOIMINTALINJOITTAIN YMPÄRISTÖN NYKYTILAN TODENNÄKÖINEN KEHITYS, JOS MAAKUNTAOHJELMAA EI TOTEUTETA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISTOIMENPITEET ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT SEURANTA TIIVISTELMÄ...29

4 2

5 3 1. Johdanto Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännöksen tyleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY). Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma, johon tulee soveltaa SOVA-lain mukaista ympäristöarviointia. Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvä prosessi, joka tukee suunnitelman tai ohjelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta. Arviointi tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista, mutta myös edistää osallistumista ja yhteistyötä. Tässä ympäristöselostuksessa kuvataan maakuntaohjelman keskeiset ympäristövaikutukset. Ympäristöselostuksen on laatinut Pohjois-Savon liitto yhteistyössä alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. 2. Maakuntaohjelman pääasiallinen sisältö, päätavoitteet sekä suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin 2.1 Yleistä Maakuntaohjelman asema maakunnan liiton suunnittelujärjestelmässä ilmenee oheisesta kaaviosta.

6 4 2.2 Pohjois-Savon kehittämisstrategia Pohjois-Savon maakuntaohjelma Maakunnan suunnittelu käsittää kolme lakisääteistä suunnitelmaa: maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Pohjois-Savon maakuntastrategian ytimet Sisäinen paine: Niukkeneva työvoiman tarjonta, vanheneva ikärakenne, julkisen talouden kestävyysvaje Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus Aluetalouden uudistuminen Ihmisten hyvinvointi ja yritysten menestys Ulkoiset paineet: Kansainvälinen kilpailu, EU:n erillisohjelmien hyödyntäminen, EU:n epävakaus, suhdannejaksot, kustannus- ja osaamispaineet, keskittyvä ja hidastuva kasvu, talouden rakennemuutokset, energia ja raakaaineet, ilmaston muutos Työvoiman riittävyys ja osaaminen Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Pohjois-Savon maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma 2030) ja maakuntaohjelman päivitys on tehty samassa valmisteluprosessissa. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi syksyllä 2009 maakuntastrategian toimintalinjoiksi (1) aluetalouden uudistuminen, (2) työvoiman riittävyys ja osaaminen, (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä (4) toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus. Toimintalinjoja ja niiden tavoitteita ei ole tarvetta muuttaa, mutta niiden toteuttaminen on tässä uudessa ohjelmassa päivitetty. Lisäksi strategiaosassa määritellään Pohjois-Savon innovaatiokärjet. Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöön otto sekä suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnän rakenteelliset muutokset. Suomi on kymmenen vuoden ajan menettänyt asemaansa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja myös suomalaisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsäteollisuudessa on uhattuna.

7 5 Globaalit muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämiseen. Tällaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesiteknologia, uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekä elintarvikkeet, uudet lääkkeet ja hoitoteknologiat. Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitä, että valmistavassa teollisuudessa ja sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella pärjätä myös Kauko-Idän kilpailun kanssa. Teollisuuden kilpailukykyä nostetaan tuottavuutta lisäämällä sekä uusia tuotteita, palveluja ja tuotantomenetelmiä nopeasti innovoimalla. Sisäiset paineet Pohjois-Savossa, kuten koko Itä-Suomessa, kohdistuvat (2) työvoiman määrään ja osaamiseen, koulutusresurssien riittävyyteen sekä ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata väestön ikääntymisen myötä kasvaviin määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähenemään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Vähenemisen lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on monin tavoin lisättävä. Yksi tärkeimmistä keinoista on väestön hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen. Pohjois-Savossa työikäisistä suuri osa on tehottomasti työelämän käytössä huonojen elintapojen, sairastamisen ja työkyvyttömyyden sekä puutteellisen osaamisen vuoksi. Hyvinvoinnin nosto on tärkeä osa työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Toinen tärkeä keino on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiskelemaan ja työhön. (4) Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoittuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä. Liikenteellistä saavutettavuutta Savon radan kunnostus ja nopeutus, maakunnan pitkittäis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9), kilpailun säilyttäminen lentoliikenteessä sekä logististen kustannusten alentaminen. Maito- ja metsätalouden sekä matkailun tarvitsemat tieyhteydet ovat maaseudun kehitykselle merkittäviä. Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttää usean maakunnan keskinäistä yhteistyötä, työssäkäyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmän maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista. Energian kallistuessa ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen, missä yritysten, asukkaiden ja palvelujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen. Energiatehokas ja hyvin saavutettavissa oleva aluerakenne ei vähennä viihtyisän asuinympäristön merkitystä. Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan t&k ja väestön veturina sekä Itä-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessä tarvittavia resursseja. Maakuntaohjelma kattaa strategiasta seuraavan neljän vuoden aikana valittavat ja kuljettavat polut. Edellä kuvatuilla taistelukentillä tarvittavat toimenpiteet esitellään maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain. Yhteenveto maakuntaohjelman toimenpidealueiden sisällöistä on seuraavassa kuviossa:

8 6 2.3 Muut ohjelmat EU-ohjelmat Ohjelmakauden valmistelu on kesken kesällä Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman, maaseuturahaston, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien sekä ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tahtiin. Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 strategiaa ja ohjelmien painopisteet on valittu em. strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta. Oheisessa taulukossa on esitetty Pohjois-Savon näkökulmasta tärkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat. Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa valmistelluista alueellisista suunnitelmista, jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten säädösten lisäksi alueen maakuntaohjelmiin, muihin alueellisiin suunnitelmiin sekä työ- ja elinkeinoministeriön antamiin valtakunnallisiin linjauksiin. Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myös rajat ylittävään yhteistyöhön ja ohjelma-alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin. Eurooppa strategiaa toteutetaan yhteistyössä Interregtyyppisten ohjelmien, maaseutuohjelman sekä meri- ja kalatalousohjelman kanssa. Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimin-

9 7 taan ja päästöjen vähentämiseen. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen. Maantieteellisesti maaseuturahasto rahoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunikikeskustoihin. Rahoituksen kohteena on yhteisiä toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittäminen, matkailu, bioenergian tuotanto ja T&K, saavutettavuus sekä uusiutuva energia. Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä. EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myöhemmin määriteltävien maakuntaohjelman mukaisten teemojen kehittämispanostuksia. Maakunnan yhteistyöryhmän valinnan mukaan valmistellaan kehittämisteemojen sisällöt ohjelmakaudelle Rakennerahastovarojen määrä Suomessa vähenee tulevalla kaudella 26 %, joten kehittämispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoituslähteistä kuten Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista. Kansalliset ohjelmat Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetään kaikkien alueiden osaamisen ja kehittämispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, perustuen niiden omiin lähtökohtiin ja vahvuuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on v hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelman Katse pohjoiseen -loppuraportti valmistui tammikuussa Ohjelmaan sisältyy kaikkiaan 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitä varten. Ohjelmassa todetaan, että monet Itä- ja Pohjois-Suomen merkittävän kasvupotentiaalin aloista liittyvät luonnonvarojen hyödyntämiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen. Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys edellyttää eri toimialojen kestävää rinnakkaiseloa sekä ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa.

10 8 Innovatiiviset kaupungit ohjelma eli INKA on uusi innovaatiotyökalu, joka korvaa osittain v päättyvän osaamiskeskusohjelman (OSKE). INKAn tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Sitä toteuttavat kaupunkiseudut valitaan kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella. TEM hyväksyi kesäkuussa 2013 aiehausta jatkoneuvotteluun viisi temaattista painopistealuetta ja nimesi niiden toteutuksesta vastaavat kaupungit seuraavasti: Tulevaisuuden terveys (Oulu), biotalous (Joensuu), kestävät energiaratkaisut (Vaasa), älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere) sekä kyberturvallisuus (Jyväskylä). Muut aiehakuun osallistuneet tahot voivat jatkohaussa hakea kumppanuutta valittujen painopisteiden toteutuksessa. Ohjelman sisällöstä päätetään syksyn 2013 aikana. Kuopio on esittänyt terveysteknologia ja terveyden edistäminen (uudet lääkkeet ja hoidot) teemoja sisällytettäväksi tulevaisuuden terveys -painopistekokonaisuuteen. Lisäksi Kuopio on neuvotellut alueen osaamisen sisällyttämistä biotalouspainopisteeseen. Ohjelmaa hallinnoi Tekes. Valtio on neuvottelemassa kasvusopimuksia suurten kaupunkikeskusten kanssa niiden omien esitysten pohjalta. Kasvusopimusten tavoite on vahvistaa näiden kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja merkitystä Suomen talouden vetureina sekä edistää elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä. Kuopion ehdotus pohjautuu neljään kärkihankkeeseen: Kampus hankkeen tavoitteena on muodostaa monipuolinen yritystoiminnan, osaamisen, asumisen ja palvelujen kokonaisuus Savilahden kampusalueelle. Elinkeinoelämän kehittämistä edistetään luomalla monipuolisia yritysalueita, kehittämällä matkailua, edistämällä osaavan työvoiman saatavuutta ja kirkastamalla Kuopio-kuvaan brändityön avulla. Lentoaseman ja Matkakeskuksen alueita kehitetään logististen yhteyksien parantamiseksi. Lisäksi kehitetään mm. kaupunkikeskustaa ja asuntotuotantoa. Neuvottelut sopimusten sisällöistä käydään syksyn 2013 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti v pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille, jotka eivät ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssä. Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Pilottimenettelyä varten on haettu teemoja, jotka valitaan v syksyllä. Niiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensä euroa/vuosi. Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pkteollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -teemaan, jota koordinoi Rauman kaupunki. Pohjois-Savon maakuntaohjelman tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita. 2.4 Maakuntakaavoitus Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyä maakunta- tai kuntakaavoitukseen. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 ): - Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. - Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. - Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VNp:t 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta ( Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on edistettävä tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 ).

11 9 Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat Kuopion seudun maakuntakaava Kuopio (ml. entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet), Maaninka, Siilinjärvi. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankäyttöluokkia. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Leppävirran kunnan alueella. Maakuntakaava koskee VT 5:n tieosuutta Palokangas Humalajoki. Maakuntavaltuusto hyväksyi Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen. Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset. Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankäyttöluokkia. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyn valituksen Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavassa esitetään 19 tuulivoimapuistoaluetta. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys. Maakuntakaavaluonnos tulee nähtäville syksyllä

12 Maakuntakaavassa on tarkoitus esittää myös tuulivoimaa koskevia täydennyksiä. Aineisto on osoitteessa 3. Ympäristön ominaispiirteet, nykytila ja ongelmat 3.1 Luonnonvarat ja ympäristön tila Pohjois-Savon metsävarat ovat runsaat. Pohjois-Savon maa-alasta (1,65 milj. ha) on metsätalousmaata 83 %. Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen, lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsämaasta on kolme neljäsosaa. Lähes puolet maakunnan metsiköistä on luokiteltu metsätaloudellisesti hyviksi. Metsien kehitysluokkajakauma on lähellä metsätaloudellista tavoitetta. Pohjois-Savon metsien hoito ja käyttö on sertifioitu PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 lähtien. Pohjois-Savon maankäyttö

13 11 Metsätalouden tuotannon arvo on noin 380 milj. euroa vuodessa, mistä kantorahatulojen osuus on noin 150 milj. euroa. Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja lähikuljetuksen palkkioita, eli metsätalouden tuotannon vaikutukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittäin suuret. Pohjois-Savon metsäohjelman mukaisesta kestävästä hakkuumäärästä toteutuu vain n. 70 %. Metsävarat ovat alikäytettyjä. Pohjois-Savon metsävarat v Metsämaata ha Yksityiset omistavat ha Yksityismetsälöitä kpl Puuston tilavuus m³ Puuston kasvu m³/v Taimikoita 20 % Uudistuskypsiä metsiä 12 % Markkinahakkuut m³/v Tiukasti suojellut metsät ha Kuolleen puuston tilavuus 3,5 m³/ha Raakapuun kokonaiskäyttö m³/v Bruttokantorahatulot 154 milj.euroa Tiedot: Pohjois-Savon metsäohjelma /Metsäntutkimuslaitos Viljelyksessä oleva peltoala ( ha) on kasvanut lievästi viime vuosina huolimatta tilojen määrän vähenemisestä. Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on poikkeuksellisen intensiivistä, erityisesti maidon- ja lihantuotannossa. Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain maitoa 300 miljoonaa litraa, mikä on 14 % koko maan tuotannosta. Yhdessä vesistöjen luontaisen mataluuden ja rehevöitymisherkkyyden kanssa pitkäaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin vesistöjen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylä-Savossa Iisalmen reitillä. Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Savossa v ,8 miljoonaa m3. Määrä on hieman lisääntynyt viime vuosina nautakarjan määrän kasvaessa. Lanta hyödynnetään pelloilla lannoitteena. Tilojen eläinyksikkömäärien ja lannanlevityspinta-alan lisääntyessä lannan kuljetusetäisyydet kasvavat. Pohjois-Savon pinta-alasta on vettä 18 %. Valtaosassa Pohjois-Savon järvistä (76%) ekologinen tila on vähintään hyvä. Jokivesistöissä hyvä tila toteutui harvemmin, noin 60 %:ssa luokitelluissa joista. Vesien tilassa on selviä alueellisia eroja: erityisesti maakunnan eteläosan suuret reittivedet ovat vain vähän ihmistoiminnan muuttamia, kun taas tilaltaan heikentyneet vesistöt keskittyvät pääosin Iisalmen reitille. Järvien tilaa on heikentänyt erityisesti niiden rehevöityminen, jokien tilaa myös rakenteelliset muutokset. Pohjois-Savon suuret järvet (yli 40 km2) ovat säilyneet ekologisesti hyvässä tilassa, vain Onkiveden, Suuren Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkä-Vuoriselän tila on hyvää huonompi. Eniten muutoksia on tapahtunut luonnostaan runsasravinteisilla järvillä, joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maataloutta. Myös matalista runsashumuksista järvistä vain noin puolet on enää hyvässä tilassa. Kemiallinen tila on hyvä jokseenkin kaikissa pintavesissä. Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoisuuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellä lisäselvityksiä. Muutamien entisten kaivosten lähiympäristössä on havaittu edelleen toiminnasta peräisin olevien raskasmetallipäästöt ja Talvivaaran kaivoksen päästöjä on havaittu Nilsiän reitin vesistöissä. Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista, erityisesti orgaanisista tinayhdisteistä.

14 Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vähennystavoitteet Pohjois-Savossa (lähde: Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma ) 12

15 13 (lähde: Pohjois-Savo ELY-keskus) Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensä hyvälaatuista. Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kuitenkin paikallisia ja alueellisia eroja. Pohjois-Savossa tyypillisenä ongelmana on pohjaveden lievä happamuus. Luonnollisten tekijöiden lisäksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen. Pohjois-Savossa suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne, pienteollisuus sekä maa-aineksen otto ja siihen liittyvä toiminta. Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat kloridipäästöt. Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II), joista 99 aluetta on vedenhankintakäytössä Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille. Pohjois- Savon pohjavesialueiden määrällinen tila on arvioitu hyväksi eli keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää, eikä pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvästi laske. Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksällä vedenhankintakäytössä olevalla pohjavesialueella. Näiden riskialueiden määrä on kasvanut edellisestä arviosta seitsemällä. Pääsääntöisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla, joille on sijoittunut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja. Eniten pohjavedelle riskejä aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen, Lapinlahden Siilinjärven ja Suonenjoen keskustaajamien läheisyydessä sijaitseville pohjavesialueille. Suurin osa pilaantumisriskissä olevista pohjavesialueista on erittäin tärkeitä yhdyskuntien vedenhankinnassa. Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat käyttävät pohja- tai tekopohjavettä. Keskitetyn vesihuollon piirissä on 94 % ja jätevesihuollon piirissä 80 % asukkaista. Pohjois-Savossa asuu yleisen viemäriverkoston ulkopuolella noin asukasta. Loma-asukkaiden määrä on suurin piirtein yhtä suuri. Tärkeimmät kehittämistarpeet liittyvät vesihuollon varmentamiseen sekä jätevesihuollon järjestämiseen harvaan asutuilla alueilla. Hajaasutusalueen kiinteistöjen on täytettävä jätevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä. Haja-asutusalueen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurin vesistöjen fosforikuormittaja. Jätevedet voivat pilata myös pohjavesiä. Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa. Harjut ovat perinteisesti toimineet liikenneväylinä, ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla. Monet maakunnan harju- ja kallioalueista ovat merkittäviä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Pohjois-Savon harjujaksot ovat tärkeitä myös yhdyskuntien vedenhankinnalle.

16 14 Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin milj. m3, joista mahdollisesti käytettävissä on noin 15 % eli 260 milj. m3. Karkean kiviaineksen vähäistä osuutta on enenevässä määrin korvattu kalliokiviaineksella ja myös murskauskelpoisella moreeniaineksella. Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhä enemmän kallioperän kiviaineksiin. Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju-, kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja hyödyntäminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maa-aineslailla suojeltavat alueet ja vastaavasti alueet, jotka ovat hyödynnettävissä. Pohjois-Savossa on yli 20 ha:n soita ha. Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v Pohjois-Savossa 80 kpl, yhteensä 4500 ha. Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin pohjoisosissa. Maakuntakaavalla pyritään ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettäneille, kauttaaltaan ojitetuille soille. Pohjois-Savon yhdyskuntajätteet käsitellään kolmessa kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden jätekeskuksessa Kuopiossa, Iisalmessa ja Leppävirralla. Teollisuuslaitoksilla, kuten kaivosteollisuudella, ja yrityksillä on lisäksi omia jätteenkäsittelypaikkoja. Biohajoavien jätteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan v:n 2016 alusta. Itä-Suomen tarpeisiin suunnitellun jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemus on vireillä. Laitos sijoittuu Leppävirran Riikinnevalle. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuonna 2016 kaatopaikoille päätyisi loppusijoitettavaksi yhdyskuntajätteestä enintään 20 %. Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n ha vesialueet mukaan lukien. Suojelumerkinnät koostuvat Natura 2000 ohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekä maakunnallisesti merkittävistä alueista. Suojelualueverkosto täydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla. Soidensuojelun täydennysohjelman laadinta on aloitettu v Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneympäristöissä, lehdoissa ja soilla. Pohjois-Savon ilmanlaatu on pääasiassa hyvä. Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliikenteen päästöt. Teollisuuden päästöistä aiheutui paikallisia hajuhaittoja. Hengitettävien hiukkasten (PM10) kohonneet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa. Hiekoitushiekan pölyäminen on ongelma Kuopiossa.. Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestä. Hapanta laskeumaa merkittävämpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperän pilaantuminen paikallisesti. Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta, joilla katsotaan olevan erityistä kunnostustarvetta pilaantuneisuutensa ja sijaintinsa vuoksi. Pohjois-Savossa oli v asuntoa ja vapaa-ajan asuntoa. Työpaikka- ja asuntorakentaminen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts. kuva Maankäyttö). Kuopio on maakunnan vahvin työpaikkakeskittymä. Työssä käydään ympäryskunnista myös Varkaudessa, Iisalmessa, Vieremällä ja Keiteleellä ja Leppävirralla. Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvä. Merkittävimmät vesistöalueet on yleiskaavoitettu. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöä inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laadittaessa. Työn tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n. 600 kulttuuriympäristö- ja rakennussuojelualuetta ja -kohdetta, joista 70 on valtakunnallisesti merkittäviä.

17 Energia ja kasvihuonepäästöt Energian käyttö Pohjois-Savossa käytettiin primäärienergiaa vuonna 2010 yhteensä GWh. Uusiutuvan energian osuus primäärienergiasta on Pohjois-Savossa 38 %, Itä-Suomessa oli 57 % ja koko maassa 27 %. Muuhun Itä- Suomeen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v pienempi (50 %, Itä-Suomi 61 %) ja turpeen merkitys suurempi (13 %, Itä-Suomi 7 %). Pohjois-Savon primäärienergian kulutus v (GWh). Uusiutuva sähkö Puuenergia Lämpöpumput 358 Muut uusiutuvat* 250 Lämmitysöljy Turve Liikenne** Moottoriöljy** 562 Muut ei uusiutuvat 157 Uusiutumaton sähkö*** Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 37,9 * ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden v. 2010, ** ) Sisältää vain liikenteen polttoaineen fossiilisen osuuden v.2010, ***) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus (lähde: Itä-Suomen energiatilastointi Kajaanin yliopistokeskus) Primäärienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa (lähde: Itä-Suomen energiatilastointi Kajaanin yliopistokeskus)

18 16 Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan käytetyin polttoaine v oli turve (37 %). Myös puuta (27 %), mustalipeää (22 %) ja raskasta polttoöljyä (10 %) käytettiin merkittävästi. Yhteensä polttoaineita käytettiin 5966 GWh:a vastaava määrä. Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden käyttö (GWh) vuonna (lähde: Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010) Kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut Pohjois-Savon kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat v yhteensä 3148 kt CO2-ekv. Asukasta kohden päästö oli 12,7 t CO2-ekv. Vuonna 2010 asukasmäärä oli henkilöä. Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepäästötasetta ei ole aiemmin laskettu, joten vertailupohjaa aiempiin vuosiin ei ole saatavissa. Koko Suomen vuoden 2010 päästöistä Pohjois-Savon osuus oli 4 %. Suurimmat kunnittaiset kokonaispäästöt Pohjois-Savossa olivat Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven kunnissa. Asukaslukuun suhteutettuna suurimmat päästöt olivat Lapinlahden, Vieremän ja Varkauden kunnissa. Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöjakauma v (lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. Etelä- ja Pohjois- Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)

19 17 Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain v (lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010) Maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston, metsämaan maaperän, viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden päästöt ja nielut vuosina Vesistöjen ja luonnontilaisten soiden päästöjä ja nieluja ei selvitetty, koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmisten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset päästöihin ja nieluihin. Molemmissa maakunnissa maankäyttösektori on kasvihuonekaasujen nettonielu. Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankäyttösektorin nettonieluvaikutus oli 2.6 Mt CO2-ekv. Puuston kasvu on ylittänyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vähenemän, joten puuston kokonaismäärä metsissä on kasvanut vuosittain. Koska puusto sitoo hiilidioksidia, merkitsee suurempi puuston määrä lisääntynyttä hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin. Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puuston kasvun ja poistuman erotuksena. Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008, 2009 ja 2010 välillä johtuen lähinnä hakkuumäärien muutoksista. Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009, noin 4 Mt CO2-ekv sekä Etelä- että Pohjois-Savossa. Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 2.8 Mt CO2-ekv. Puuston lisäksi maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperä, viljelysmaa ja turvetuotantoalueet. Kangasmaat metsä- ja maatalousmailla sitovat hiiltä. Sen sijaan orgaaninen metsä- ja maatalousmaa, sekä turvetuotantoalueet ja metsien lannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja. Muiden maankäyttöluokkien vaikutus sektorin kasvihuonekaasutaseeseen on kuitenkin erittäin pieni.

20 18 Etelä- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina sekä maatalousmaan ja turvetuotannon päästöt vuonna 2010 (kt CO2) (lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010). Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 3148 kt CO2-ekv v ja maankäyttösektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv. Yhteen laskettuna päästöt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin nieluvaikutukset v Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästötase vuonna 2010 (kt CO2-ekv) (lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010) Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa:

21 19 4. Maakuntaohjelman kannalta merkitykselliset ympäristötavoitteet 4.1 Valtakunnalliset ympäristö- ja ilmastotavoitteet Valtakunnalliset aluekehittämistavoitteet Valtioneuvosto päätti hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tässä päätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1) Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta; 2) Edistetään väestön hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VNp ) pyritään toimivaan ja kestävään aluerakenteeseen Tavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) Toimiva aluerakenne; 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5) Helsingin seudun erityiskysymykset; 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen Valtioneuvosto asetti parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen Komitean toimikausi on Energia- ja ilmastokomitean tehtävänä on valmistella energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen Siinä arvioidaan keinot ja kustannukset vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla sektoreilla, energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamiseksi. Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä laajempaan kansainväliseen kehitykseen. Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteiskunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin. Komitea toimittaa esityksensä hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmän käsiteltäväksi viimeistään keväällä Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008, päivitetty 2013) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään EU: n ilmasto- ja energiapaketin edellyttämät toimenpiteet Suomessa mm. kasvihuonekaasujen vähennystavoitteiden, energian hankinnan, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta. Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun vuoteen 2020 mennessä. Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 %:iin energian loppukäytöstä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi ei-päästökauppasektorilla on asetettu 16 % vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä.

22 20 Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käyttöä on lisättävä voimakkaasti. Kuten EU:n strategia, myös Suomen strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympäristöllisen kestävyyden, toimitusvarmuuden ja kilpailukyvyn. Energia- ja ilmastostrategian päivitystyö aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna Päivityksellä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Uuteen strategiaan on myös yhdistetty mineraaliöljyn käytön vähentämisohjelma. Kansallinen luonnonvarastrategia (2009) Luonnonvarastrategian tavoitteet: ovat 1) Suomessa on menestyvä korkean arvonlisän biotalous; 2) Suomi hyödyntää ja kierrättää materiaalivirtoja tehokkaasti; 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisäarvoa ja paikallista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edelläkävijä luonnonvarakysymyksissä. Valtakunnallinen jätesuunnitelma (2008) Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saavuttamiseksi. Jätesuunnitelman tavoitteet ovat: jätteen syntymistä ehkäistään, jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään, kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa lisätään, turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuudesta (2010) Valtioneuvoston periaatepäätöksessä energiatehokkuustoimenpiteistä esitetään toimenpideohjelma, jonka avulla toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kääntämisestä laskuun. ERA17 -toimintaohjelma (2010) ERA17 on toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantaminen, sen aiheuttamien päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen. Ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta energiaviisauden edelläkävijä vuoteen 2017 mennessä ja tehdä Suomen rakennetusta ympäristöstä maailman paras vuoteen 2050 mennessä. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012) Kulutuksen ja tuotannon ohjelman päivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ovat niin haastavia, että niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisäksi myös muutosta yksityisessä ja julkisessa kulutuksessa. Siitä huolimatta, että yksittäisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja materiaalitehokkuus on viime vuosina parantunut, kulutuksen määrän kasvu on syönyt näin saavutetut ympäristöhyödyt. Vähähiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiä ehdotuksia:

23 21 Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EU:n meristrategiadirektiivi Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenäistävät EU:n vesiensuojelua. Lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä toteutetaan em. direktiivejä Suomessa. Vesiensuojelun suuntaviivat määrittelevät vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti. Tavoiteohjelman mukaan keskeisiä vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviä toimia vuoteen 2015 mennessä ovat mm.: Tavoitteena on 1) vähentää rehevöitymistä aiheuttavaa kuormitusta; 2) vähentää haitallisista aineista johtuvia riskejä; 3) suojella pohjavesiä; 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiä. Tavoitteena on vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Rehevöityminen on vesistöjen pahin ongelma painopisteenä on vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäminen. Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen Vuoden 2012 kesällä on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien päivitys vuosille Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittää toimet, joilla Itämeren hyvä tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman, joka ulottuu rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu, joka on ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävä. Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu, työn maaseutu, osaamisen maaseutu sekä vapaa-ajan maaseutu. 4.2 Maakunnalliset tavoitteet Maakuntaohjelman laadinnassa hyödynnetään maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myös mm. seuraavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita, ohjelmia ja suunnitelmia: - Pohjois-Savon alueellinen metsäohjelma ( 8f1d96263e00&groupId=10156) - Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia Itä-Suomen liikennestrategia luvulle ( Suomen+liikennestrategia/d65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 ( ja ) - Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ( ) - Savon ilmasto-ohjelma 2025 ( - Itä-Suomen jätesuunnitelma ( ) - Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 ( Savon_matkailustrategia2015.pdf ) - Pohjois-Savon maakuntakaavat ( - Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)

24 22 5. Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi 5.1 Arvioinnin suoritus Pohjois-Savon maakuntaohjelman neljän toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittävät maakuntaa kokonaisuutena, mutta painotus on talouden uudistumisessa, jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm. kuntatalouden vahvistamiseen, kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä väestön elinolojen parantamiseen. Maakuntaohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntastrategiaa. Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekä hallintolain mukaisesti. Arviointia on ohjannut työryhmä, jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta, Itä-Suomen aluehallintovirastosta, Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueyksiköstä ja Pohjois-Savon liitosta. Arvioinnin vaiheet: 1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8, hallintolaki 41 ). Pohjois-Savon maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Pohjois-Savon maakuntaohjelman työohjelman ja ympäristövaikutusten arviointisuunnitelman. Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin ilmoitus maakunnan päälehdissä. Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat nähtävillä ajalla siten, että yleisöllä oli mahdollisuus esittää mielipiteensä Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti 8.4. mennessä. Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myös liiton verkkosivuilla. 2) Ympäristöselostuksen laadinta - Viranomaisneuvottelu ympäristöselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5 ) Viranomaisneuvottelu ympäristöselostusluonnoksesta ) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta kuuleminen Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelma- ja ympäristöselostusluonnoksen _ Maakuntaohjelmaluonnos ja ympäristöselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti nähtävillä palautetta varten _.-_ Maakuntaohjelma- ja ympäristöselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot aluehallintoviranomaisilta, kunniltat, seutukuntaorganisaatioilta, alueelliset kehittämisorganisaatioilta, SOVA-arviointiryhmä käsitteli palautteen ja palautteen perusteella tarkistetun ympäristöselostusluonnoksen _._ ) Maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen hyväksyminen ja siitä tiedottaminen (SOVA-laki 11, hallintolaki 62 ). Maakuntaohjelman hyväksymisestä tiedotetaan. Päätös maakuntaohjelman hyväksymisestä sekä maakuntaohjelma ja ympäristöselostus asetetaan nähtäville _. Hyväksymistä koskevaan päätökseen sisältyy selvitys siitä, miten saadut mielipiteet on otettu huomioon. Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille. Lisäksi ohjelma toimitetaan tiedoksi Suomen Ympäristökeskukselle sekä julkaistaan myös sähköisesti. Maakuntaohjelman hyväksymisestä sekä ohjelman sisällöstä tiedotetaan tiedotusvälineiden ja liiton oman tiedotusjärjestelmän avulla. Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen _. 5) Ympäristövaikutusten seuranta Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan.

25 Vaikutukset toimintalinjoittain Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 :n ympäristövaikutusten määrittelyn jaottelulla. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen (= elinympäristö); b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen (= ympäristön tila); c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyödyntämiseen (= luonnonvarat). Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiä maakuntaohjelman toimenpiteitä eri toimintalinjoilla ja niiden vaikutuksia Pohjois-Savon ympäristön merkittäviin osa-alueisiin. Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa , arvioinnissa on hyödynnetty edellisen ohjelman arviointia, jota on täydennetty niiltä osin kuin ohjelmaa on tarkistettu. Ohjelma painottaa edellistä enemmän nousevina aloina energia- ja vesien käsittelytekniikkaa. + myönteinen vaikutus, - kielteinen vaikutus, 0 neutraali, + - sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. TL1:Talouden uudistuminen TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL4: Saavutettavuus ja aluerakenne Elinympäristö a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tl:n kaikki alat vaikuttavat myönteisesti elinympäristöön Puunjalostuksen, energiateollisuuden ja lääkealan kehittäminen sekä uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat työllisyyttä ja sitä kautta vaikutus elinoloihin on myönteinen. Talouden vahvistuminen lisää viihtyvyyttä maakunnassa. Vahva talous luo resursseja terveyden edistämiseen. Hyvin hoidetut yritysten ympäristöasiat parantavat elinympäristöä paikallisesti. Talouden rakennemuutos voi aiheuttaa työttömyyttä.(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaamisen soveltaminen mm. ympäristötekniikkaan ja vesihuoltoon lisää ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja siten parantaa ympäristön tilaa. Yleinen ympäristön tila Koulutuksella ja työhyvinvointia lisäävillä toimenpiteillä on myönteinen vaikutus terveyteen. Osaamispohjaisten elinkeinojen kehittämisellä lisätään työpaikkoja ja siten parannetaan elinoloja. Mm. maakunnan energia- ja ympäristöosaamiseen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala. Ympäristö- ja ympäristöterveysvaikutuksiin liittyvän riskin arvioinnin tietotaito vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen uudistamalla palvelurakenteita ja palveluprosesseja edistää ihmisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Käyttäjälähtöinen palvelujen kehittäminen parantaa asiakastyytyväisyyttä. Ihmisen terveelliset elämäntapavalinnat lisääntyvät. Palvelurakenteen keskittyminen voi heikentää palvelujen saavutettavuutta reunaalueilla. (-) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta edistää hyvää elinympäristön tilaa. Nopeutuvat yhteydet parantavat elinolosuhteita. Liikenneturvallisuustoimenpiteet ehkäisevät onnettomuuksia. Ylikunnallinen maankäytön suunnittelu lisää vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä. Meluhaitat lisääntyvät liikenneväylien läheisyydessä. (-) Innovaatiotoiminnalla sekä uusien teknologioiden käyttöön otolla päästään ympäristön kannalta kestävämpiin tuotteisiin ja menetelmiin. Ympäristöyritystoiminta edistää myönteisiä ympäristövaikutuksia. Siirtyminen massatuotannosta eriytyneempään tuotantoon parantaa ympäristön tilaa. Ympäristöalan osaamisen lisääntyminen parantaa välillisesti ympäristön tilaa. Koulutustason nousu edistää luonnon ja ympäristön arvostusta. Maakunnan aluerakenteen eheytyminen ja saavutettavuuden parantuminen ovat myönteisiä maakunnan ympäristön tilan kannalta. Asumisen ja tuotannon keskittyminen vähentää ympäristökuormitusta pai-

26 24 kallisesti. b1) maaperään, vesiin, Bio- ja energiajätteiden hyötykäytöllä vähennetään kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä, säästetään energiaa ja vähennetään päästöjä. Vesi- ja kaivosalan t&k-yhteistyö parantaa ympäristön seurantamenetelmiä Jätteenpoltto vähentää kaatopaikkajätettä ja korvaa muita energialähteitä. Maatalouden vesistöjen kuormituksen vähentämistoimenpiteet parantavat vesistöjen tilaa. Lietelantaongelman ratkaisut, mm. metaanikaasun tilakohtainen talteenotto, vähentävät ongelmia. Vesiteknologian, mittauksen ja puhdistusmenetelmien kehittäminen vähentää teollisuuden ja kaivostoiminnan ympäristön kuormitusta Osaaminen, jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdistaa, vaikuttaa maaperän tilaan myönteisesti. Haja-asutusalueen jätevedenpuhdistusmenetelmien käyttöönotto lisää vesien puhtautta. Yhdyskuntien jätevesien johtaminen ja keskitetty käsittely yhteispuhdistamoissa mahdollistaa tehokkaamman puhdistuksen. Pintavesien kunnostus vaikuttaa myönteisesti kalastoon ja muuhun vesieliöstöön ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin b2) ilmaan, ilmastoon, Metsän kasvu sitoo hiilidioksidia, ja siten ehkäisee ilmastonmuutosta. Metsien käytön tehostaminen (hakkuutähteet) vähentää metsien merkitystä hiilivarastona. (-) Uusiutumattomien energialähteiden korvaaminen biopolttoaineilla parantaa hiilitasetta. Jätteenpoltto vähentää kaatopaikkajätettä ja -kaasuja ja korvaa muita energialähteitä. Puurakentamisessa hiilen varastoituu rakenteisiin Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm. ilman laadun kannalta myönteisten sähköautojen kehittämisen ja käyttöönoton. Ilmatutkimuksen vahvistaminen tukee ilmastoa säästävää energiateknologian kehittämistä. Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa. Ilman laatuun liittyvä osaaminen mm. Itä-Suomen yliopiston ja Savoniaammattikorkeakoulun piirissä edistää hyvää ympäristöä. Sähköisten palvelujen kehittäminen vähentää asiointiliikennettä ja liikennepäästöjä. Hyvinvointipalvelujen keskittäminen ja palveluyrittäjyyden sijoittumisratkaisut lisäävät liikkumistarvetta ja siten liikennettä. (-) Lisääntyvät liikennemäärät lisäävät paikallisesti päästöjä ja melua. (-) Kuljetuslogistiikan parantaminen vähentää energian kulutusta ja liikenteen päästöjä. (+ ) Raideliikenteen parantaminen siirtää maantiekuljetuksia ja henkilöliikennettä rautateille. Tietoliikenteen lisääminen vähentää fyysisen liikkumisen tarvetta ja päästöjä b3) kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen