Ikkalan koulun ops 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikkalan koulun ops 2005"

Transkriptio

1 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Ikkalan koulun ops 2005 Sisällysluettelo Johdanto 1 Arvot ja toiminta-ajatus 2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 3 Kieliohjelma 4 Noudatettava paikallinen tuntijako 5 Toimintakulttuuri ja oppimisympäristö ja työtapojen kuvaukset 6 Opetuksen mahdolliset painotukset 7 Opetuksen mahdollinen eheyttäminen

2 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" 8 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen 9 Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa 10 Valinnaisaineiden opetus 11 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle 12 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 13 Kodin ja koulun yhteistyö 14 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 15 Oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen 16 Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet 17 Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt 18 Kerhotoiminnan järjestäminen 19 Tukiopetuksen järjestäminen 20 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 21 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus 22 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin 23 Opinnoissa etenemisen periaatteet 24 Todistukset 25 Tietostrategia 26 Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Johdanto Perusopetus on osa Nummi-Pusulan kunnan järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Nummi-Pusulan kunnan tekemille linjauksille. Perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat perusopetuslaki ja asetus, valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta, Opetushallituksen hyväksymät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Nummi-Pusulan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma, sekä perusopetuksen asetuksen mukainen vuosittainen suunnitelma. 1. Arvot ja toiminta-ajatus 1.1. arvoista ammennetaan eväät elämän matkalle

3 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Koti kasvattaa, rakastaa sekä asettaa lapselle ja nuorelle elämään rajat. Koulun tehtävä on tukea kodin kasvatustyötä. Perusopetuksen tehtävänä on antaa puitteet yhteiskuntaan kasvamiselle. Koulu luo alueen kaikille lapsille turvallisen, suvaitsevaisen ja yhteisöllisen oppimisympäristön. Kasvattajien yhteinen tehtävä on tukea lapsen/nuoren kehittymistä itsetunnoltaan terveiksi ja tasapainoisiksi moniarvoisen ja monikulttuurisen osaamisyhteiskunnan jäseneksi. Koulun kasvatustyö lähtee humanistisesta ihmiskäsityksestä, jossa pohjaudutaan oikean, hyvän ja kauniin tavoitteluun. PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" 1.2. Toiminta-ajatus Koulun tehtävänä on välittää nummi-pusulalaista kulttuuriperintöä, jossa on aineksia perinteisestä maatalouteen pohjautuvasta kulttuurista sekä osaamisyhteiskunnasta. Lisäksi koulun tehtävä on tukea lapsen/nuoren elämänhallintataitojen kehittymistä. Ikkalan koulun arvopohja 1.Oman ja toisten työn arvostaminen 2.Yhteistyö, erilaisuuden hyväksyminen ja toisten huomioonottaminen 3.Sosiaalisessa kanssakäymisessä välttämättömien rajojen kunnioittaminen 4.Ahkeruuden ja kestävän ponnistelun arvostaminen 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Uteliaasti uuteen vanhaa hyvää hylkäämättä 2.1. Yleiset kasvatuksen tavoitteet Koulu on alueen kaikille lapsille turvallinen, suvaitsevainen sekä yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa tuetaan lasten/nuorten elämän matkaa kohti osaamisyhteiskuntaa. Kasvatustavoite on se, että oppija tiedostaa tekemiensä valintojen seuraukset: osaa erottaa oikean väärästä, tekemään vastuullisia valintoja sekä uskaltaa kieltäytyä tarvittaessa. Koulussa toisen ihmisen huomioon ottaminen on asettumista toisen ihmisen asemaan. Koulussa kaikki työnteko on arvokasta. Lisäksi koulussa sitoudutaan asetettuihin tavoitteisiin sekä tehdään aloitetut työt loppuun. Koulun tehtävänä on sosiaalistaa oppija niin, että hän sisäistää sosiaalisen toiminnan arvot, asenteet, säännöt ja käytänteet. Oppilashuoltotyöryhmä laatii kasvatustyötä varten ajankohtaisia toteuttamiskelpoisia ohjelmia ja suunnitelmia, jotka ovat opetussuunnitelman liitteenä. ohr-ryhmä elokuun aikana, kuraattori täydentää. Lisäksi lukuvuosittain moniammatillinen oppilashuoltoryhmä määrittelee kunkin lukuvuoden kasvatuksellisen teeman, jonka toteutumistavat ilmenevät lukuvuosisuunnitelmasta Opetuksen tavoitteet

4 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Opetuksen tavoitteet pohjautuvat sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa tieto rakentuu aikaisemmin opitun varaan. Perusopetuksen haaste opetustyössä on kasvattaa tulevaisuuden osaajia: perusopetuksen tavoitteena on, että lapsi/ nuori selviää muuttuvan yhteiskunnan haasteissa ja jatkaa elinikäisen oppimisen tiellä. Opetuksen erityistavoitteet määritellään oppiainekohtaisissa osioissa ja aihekokonaisuuksissa suoritustavoitteina, joissa tavoite määritellään verbillä: oppilas osaa, hallitsee, taitaa jne. PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" 2.3. Oppimiskäsitys Nummi-Pusulan kouluissa opetus tapahtuu sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan. Se tarkoittaa, että oppilas rakentaa maailmankuvaansa itse sisäisenä prosessina. Osaamisyhteiskunnassa koulun tehtävänä on ohjata oppilasta jatkuvaan uusiutuvan ja muuttuvan tiedon jäsentämiseen. Opettajan rooli on luonteeltaan vuorovaikutuksellista kehämäisessä suunnittelun, toiminnan ja arvioinnin prosessissa. Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys edellyttää opettajalta jatkuvaa oman työn kehittämistä yhteistyötä toisten opettajien kanssa Opetusmenetelmät Sosiokonstruktivismi edellyttää toiminnallisia työtapoja, vertaisoppimista sekä oppijalle mahdollisuuksia käyttää erilaisia oppimisstrategioita. Opetusmenetelmän valintaan vaikuttaa tarkoituksenmukaisuusperiaate, oppimisympäristö ja oppisisältö. 3 Kieliohjelma Nummi-Pusulan peruskouluissa opiskellaan A1-kielenä englantia, määräytyvät valtioneuvoston tuntijaon mukaisesti. jonka opetustuntimäärät Toisena A-kielenä on mahdollista opiskella saksan kieltä, jonka opiskelu voidaan aloittaa 5:nneltä luokalta, jos vähintään 10 oppilasta valitsee saksan vapaaehtoiseksi kieleksi. A2-kielen opiskelu jatkuu vuosiluokilla 7-9, jos ryhmässä on riittävästi oppilaita ja jos taloudelliset resurssit sallivat opetuksen järjestämisen. Kunnallisessa tuntijaossa määritellään A2-kielen opetustuntimäärät vuosiluokittain. B1-kielenä opiskellaan ruotsin kieltä valtioneuvoston määräämän tuntijaon mukaisesti. 4 Noudatettava paikallinen tuntijako Kunnallisen tuntijaon pohjana on valtioneuvoston antama tuntijako. Äidinkieli ja kirjallisuus Vuosiluokat yht

5 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto ½ 1½ 1 3 Uskonto tai et Historia ja yhteiskuntaoppi Taide- ja taitoaineet Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus ½ ½ 1 2 Val. aineet / koulukohtaiset Vapaaehtoinen A-kieli Vähimmäistuntimäärä PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" 7-9 vuosiluokan valinnaisaineista vähintään kaksi vuosiviikkotuntia tulee kohdista taide- ja taitoaineisiin. 5 Toimintakulttuuri ja oppimisympäristö ja työtapojen kuvaukset 5.1. Toimintakulttuuri Yhteisesti sovittuja koulun käytäntöjä Koulun alue Koulupäivän aikana oleskelen vain koulun alueella.pidän koulun alueen siistinä. Polkupyörä on koulupäivän aikana telineessä Koulun yhteiset tavarat

6 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Huolehdin hyvin koulutarvikkeista, koulukirjoista ja muista yhteisistä tavaroista. Kadottamani tai rikkomani tavaran korvaan ostamalla uuden. PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Välitunnit Pukeudun sään mukaisesti. Välitunnit ovat virkistymistä varten. Otan huomioon muut, enkä vahingoita toisia fyysisesti tai henkisesti. Pelaan ja urheilen sovituilla paikoilla. Kellon soitua tulen viipymättä oppitunnille. Oppitunnilla Oppitunnin alkaessa minulla on tarvittavat työvälineet valmiina. Noudatan luokan sääntöjä ja sopimuksia. Luokkien säännöt: Annan työrauhan toisille. Huolehdin tehtävistäni ja tavaroistani Olen kaveri. En kiusaa. Ruokailu Ennen ruokailua pesen käteni ja menen ruokajonoon. Ruokailen rauhallisesti ja noudatan hyviä ruokailutapoja. Rangaistukset Rangaistukset määritellään Perusopetuslain 36 pykälässä. Käytävillä Käytävillä liikun rauhallisesti kävellen. Vaatteet ja kengät laitan siististi omille paikoilleen Oppimisympäristö Nummi-Pusulassa perusopetusta annetaan Hyrsylän, Ikkalan, Koisjärven, Oinolan ja Pusulan vuosiluokkien 1-6 kouluissa ja Nummi-Pusulan vuosiluokkien 7-9 koulussa. Opettaja on oppimistilanteen ylläpitäjä, joka vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa pyrkii luomaan mahdollisimman hyvän oppimisilmapiirin. Opettaja pyrkii oikeudenmukaisesti ja yksilöllisesti ohjaamaan oppimistilanteeseen osallistuvia oppijoita. Ikkalan koulun oppimisympäristö Ikkalan koulu sijaitsee Nummi-Pusulan Ikkalan kylässä ja on valmistunut 1982.Opplaita kouluun tulee Ikkalan,Ahonpään,Karisjärven,Suomelan,Hirvijoen ja Taustan kylistä. Yli puolet oppilaista kuuluu kyydityksen piiriin.koulussa on kolme perusopetusryhmää eli yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6.Oppilasmäärä vaihtelee kuuden- ja seisemänkymmenen välillä. Koulun opetustilat ovat toimivat.lisäksi ympäröivä luonto luo erinomaiset mahdollisuudet opetuksen elävöittämiseen ja monipuolistamiseen. 6 Opetuksen mahdolliset painotukset Tuntijaossa vuosiluokille 1-6 on 1-2 tuntia koulukohtaiseen painotukseen, josta 1 tunti on käytettävä taito- ja taideaineisiin.

7 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" 7 Opetuksen mahdollinen eheyttäminen Perusopetuksessa opetus on sidottu vuosiluokkiin, poikkeuksena on yhdysluokat, joissa opetus tapahtuu vuorokursseina. 8 Aihekokonaisuudet 8.1. Ihmisenä kasvaminen Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuus on suorassa yhteydessä koulun kasvatusihanteeseen, joka pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja jossa korostuu sisäinen yrittäjyys. Lisäksi tämä aihekokonaisuus sitoo yhteen ne tavoitteet, jotka on asetettu muissa aihekokonaisuuksissa, oppimisympäristöä tai oppimiskäsitystä kuvaavassa luvussa sekä oppilashuollon toimintaa käsittelevässä luvussa. Keskeisiä periaatteita: - koulun aikuiset (opettajat, koulunkäyntiavustajat, hallinto-, oppilashuolto-, keittiö-, kiinteistö ja siivoushenkilöstö sekä sijaiset) ovat omalla toiminnallaan esimerkkejä ihmisenä kasvamisesta - jokainen koulun aikuisista sekä oppijoista on velvollinen toimimaan koulun toimintakulttuurissa määriteltyjen käytänteiden mukaan, ennen kaikkea pyrkimyksenä on erottaa oikea ja väärä sekä uskallus toimia hyvien tapojen mukaisesti että kieltäytyä yhteistä hyvää uhkaavasta toiminnasta - jokainen kouluyhteisön jäsen toimii osana ryhmää, jonka muodostaa eri tilanteissa luokka, välituntiryhmä tai muu vastaava - ihmisenä kasvamiseen kuuluu toisen ihmisen huomioon ottaminen sekä toisen tilanteeseen asettuminen: Miltä oma toiminta tuntuu toisesta ihmisestä? - kouluyhteisössä jokaisella on mahdollisuus osallistua tulevan suunnitteluun sekä arvioida niin omaa kuin yhteisön toimintaa Esteettinen kasvu on osa ihmisenä kasvamista: Oppimiseen liittyy taidekokemusten tarjoaminen sekä niistä nauttiminen kuin myös arjen kauneuden huomaaminen. Ikkalan koulun konkreettinen toteutus yhtenäisyys sääntöjen suhteen taideaineiden ja reaaliaineiden integrointi kokonaisuuksiksi 8.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuus tulee esille eri oppiaineiden sisällöissä. käytännössä tämä aihekokonaisuus tarkoittaa kulttuuri-identiteetin osalta sitä, että oppija tutustuu

8 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" oman kotiseutuunsa ja sen historiaan. Kansainvälisyys teema toteutuu koulussa kansainvälisten projektien ja vierailujen kautta sekä kansainvälisten teemapäivien vieton kautta. Konkreettisina tavoitteina tässä aihekokonaisuudessa on kyky arvostaa erilaisia ihmisiä koulun arjessa, taito työskennellä erilaisissa ryhmissä sekä toimia hyvien tapojen mukaisesti niin koulussa kuin muussakin elämässä. Ikkalan koulun konkreettinen toteutus Erilaiset koulun yhteiset tilaisuudet toteuttavat tätä aihekokonaisuutta: -itsenäisyyspäivälounas juhlallisuuksineen -joulu- ja kevätjuhlat -opintoretket -erilaiset kansalliset- ja kansainväliset teemapäivät 8.3. Viestintä ja mediataidot Oppijoiden taito- ja tavoitetasot on määritelty koulujen tieto- ja viestintästrategiassa, joka on opetussuunnitelman liitteenä. Perusopetuksen aikana oppija saavuttaa riittävät tietotekniset taidot jatko-opintoja varten. Viestintä- ja mediataitoihin sisältyy keskeisesti etenkin sähköisen viestinnän eettinen ja tarkoituksen mukainen käyttö. PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Paikallislehdistö Asiantuntijavierailut Viestintä- ja mediataidot Median valta Syy-ja seuraussuhteiden ymmärtäminen Ystävyyskunta Kirjallisen kulttuurin Sananvapaus arvostus Ikkalan koulun konkreetinen toteutus -sanoma- ja aikakausilehtiviikot -koulun oma seinälehti -tapahtumavalokuvat teksteineen -yhteistyö paikallislehden kanssa 8.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Asenne: Vastuun kantaminen itsestä ja puolensa pitäminen Oma-aloitteinen tarttuminen tehtäviin sen hetkisillä taidoilla

9 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Koulun arki: Omat työtarvikkeet (kynä, pyyhekumi, oppikirjat, liikuntavarusteet) mukana ja tehtävät tehtynä Koulun projektit: Työnjako ja vastuunkanto omasta osuudesta sekä koko ryhmän toiminnasta Koulun juhlat: Jokainen on osa kokonaisuutta: juhlassa osa esiintyy ja osa on yleisönä, tästä muodostuu yhteinen tapahtuma, jossa jokaisella on oikeus kokea iloa ja onnistumista. Juhlatilaisuus on yhteinen projekti, jossa jokainen omalla toiminnallaan vaikuttaa juhlan henkeen. Missä näkyy: yritysvierailut sekä yhteistyö yritysten ja sidosryhmien kanssa oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta päivänavaukset luokkien rahankeruuprojektit hyväntekeväisyyskeräykset työelämään tutustumisjaksot koulun järjestyssäännöt Edellä mainitut ravoitteet toteutuvat: konkreettinen seuranta yhteisten sääntöjen noudattamisessa ja tehtävien hoidossa osallistuminen vanhempien kanssa rahaa tuoviin työtehtäviin esim. aurausviittojen teko luokan tapahtumien vastuunalainen hoitaminen esim.peli-illat 8.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tämän aihekokonaisuuden konkreettinen toteuttaminen ja sisäistäminen alkaa seuraavista asioista: - huolehtiminen omasta pulpetista sekä omista koulutarvikkeista - luokkatilan viihtyisyyden huomioiminen ja oma aktiivisuus ilmapiirin myönteisestä kehittämisestä - koko koulualue koetaan yhteisenä oppimis- sekä työskentely-ympäristönä, jonka viihtyisyydestä sekä kunnossapidosta jokainen on vastuussa omalta osaltaan. Käytännössä: koulun tavaroiden huoltaminen sekä palauttaminen: kaikki paikalle ja paikka kaikelle siivoustalkoot tarvittaessa - säästeliäs ja tarkoituksenmukainen käyttö niin oppimateriaalin, koulun omaisuuden kuin lounasravintolan tuotteiden suhteen: Kierrätys on osa arkea! - omasta ja toisten hyvinvoinnista huolehtiminen: liikuntavarusteet liikuntatunneilla sekä peseytyminen mahdollisuuksien mukaan liikuntatunnin jälkeen ruokailutilanne on itselle ja muille rauhallinen ja miellyttävä hetki työpäivän aikana oppilashuoltoryhmä vastaa lasten ja nuorten päihdevalistuksen, laillisuuskasvatuksen että seksuaalivalistuksen toteutumisesta lukuvuosittain. koulun järjestyssäännöt ovat opetussuunnitelman liitteenä Ikkalan koulun konkreettinen toteutus yleisen osan mukaan Turvallisuus ja liikenne

10 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Perusopetuslain mukaan koulun on oltava turvallinen oppimisympäristö niin oppijoille kuin opettajille ja muille koulussa työskenteleville. Turvallinen ja avoin ilmapiiri tarkoittaa sitä, että - jokainen rohkenee ottamaan vastuun omasta ja toisen turvallisuudesta - opitaan sietämään ja hyväksymään erilaisuutta - koulun toimintakulttuurissa on määritelty koulunpidon toimintatavat - järjestyssäännöt opastavat toimintaa erilaisissa tilanteissa Koulumatkat ovat osa oppilaan koulutyötä. Koulu tekee turvallisuus- ja liikennekasvatuksessa yhteistyötä kotien, poliisin, palolaitoksen, sekä muiden sidosryhmien kanssa. Jokaisessa koulussa on turvallisuussuunnitelma, jossa on määritelty erilaiset poikkeustilanteet sekä toimiminen niissä. Turvallisuussuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä. PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" 8.7. Ihminen ja teknologia Arki: - tietoyhteiskunta: kouluissa on toimivat verkkoyhteydet sekä ajanmukaiset atk-laitteet - energiantuotanto: miten koulun energian tuotanto on järjestetty? - Paikkakunnan teknologiaan liittyvät museot, teollisuuslaitokset sekä muut vastaavat sekä koulujen yhteistyö näiden sidosryhmien kanssa Eettiset näkökannat: Teknologia ja ihmisen sopusointuinen yhteistyö, jossa ihminen hallitsee teknologian palveluja ja jossa koulun kasvatusihanne ja oppimiskäsitys toteutuvat.

11 12 9 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa 9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Motto: "Opi nyt vanha ja nuori, jolla ompi sydän tuore" Mikael Agricola Kieli on ajattelun ja viestinnän väline sekä kulttuuri-identiteetin rakennusaine. Äidinkielen taitojen kehittäminen ymmärretään elinikäisenä prosessina. Kaikki viestintä on tekstiä. Laajan tekstikäsityksen mukaan teksti voi olla kuvaa, kirjoitusta, puhetta ja sanatonta viestintää. Teksti välitetään paperilla, sähköisesti tai kasvoista kasvoihin. Viestin ymmärtäminen edellyttää tarkkaa ja täsmällistä ilmaisua. Kaikessa kirjoittamisessa vaaditaan asiatyyliä, täydellisiä virkkeitä ja oikeinkirjoitusta. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa kielen kautta. Opettajan tehtävänä on tarjota oppilaalle monipuolista materiaalia ja vaihtelevia oppimistilaisuuksia, jotta hänellä on myöhemmin elämässään valmiudet selvitä monikulttuurisen ja muuttuvan maailman haasteista. Äidinkielen opiskelu on jatkuvaa vuosiluokittain etenevää prosessia, mistä seuraa opetuksellinen haaste oppilaan mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Koska äidinkieli ja kirjallisuus on opetuksen ydinoppiaine, jonka taidot ja tiedot vaativat jatkuvaa harjoittelua ja syventämistä, on selvää, että esimerkiksi vuorovaikutus-, viestintä-, tiedonhankinta- ja tekstitaitoja opiskellaan jatkuvasti kaikilla vuosiluokilla ja myös muilla kuin äidinkielen oppitunneilla. Siksi kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan ei kirjoiteta jokaiselle vuosiluokalle kaikkia oppiaineen opiskeluun liittyviä asioita, vaan kirjataan erikseen, milloin jonkin aineksen käsittely aloitetaan, siihen erityisesti keskitytään tai milloin osaamista jo edellytetään. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että esimerkiksi kirjallisuutta on opetettava jokaisella vuosiluokalla ikäkauteen sopivalla tavalla laajasti ja monipuolisesti. Perusteissa edellytetään esimerkiksi, että luokat lukevat yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia useita lukuvuodessa. Kunnan opetussuunnitelmassa oletetaan, että näin toimitaan, vaikka mitään kirjamääriä tai luetteloita ei mainitakaan. Samaa periaatetta noudatetaan esimerkiksi monipuolisen kirjoittamisen ja suullisen ilmaisun ja kielenhuollon suhteen. Perusteissa painotetaan myös teatteri- ja elokuvakokemusten saamista. Näitäkään ei voi erikseen sitoa millekään vuosiluokalle, mutta lienee selvää, että vähimmäismäärä on ainakin kolme teatteri- ja elokuvaesitystä peruskoulun aikana oppilasta kohti.

12 13 Vuosiluokat 1-2 Tavoitteet itseilmaisun kehittyminen kuuntelutaidon kehittyminen keskustelutaidon kehittyminen lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan oppiminen oppii tarkkailemaan kieltä ja itseään lukijana erilaisiin viestintävälineisiin tutustuminen oikeinkirjoituksen oppiminen mielikuvituksen rikastuminen Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen suullinen ilmaisu erilaisissa tilanteissa ilmaisun kehittämistä improvisoinnin, draaman ja leikin avulla keskittyvän kuunteleminen harjoittelua oma kerronta esiintymistaitojen harjoittaminen Lukeminen ja kirjoittaminen päivittäinen harjoittelu painettujen ja sähköisten tekstien ymmärtämisen harjoitusta äänne- ja kirjainvastaavuuden runsas harjoittelu sanojen tunnistamisen eteneminen lyhyistä ja tutuista kohti outoja ja pitkiä sanoja vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen kirjainmuotojen ja kirjoitustekniikan harjoittelu silmän ja käden koordinaation vahvistaminen tietokoneella piirtäminen ja kirjoittaminen oikein kirjoituksen harjoittelu (sanavälit, riveille jakaminen, isot alkukirjaimet) omien tekstien tuottaminen Kirjallisuus monipuolinen kirjallisuuteen ja erilaisiin teksteihin tutustuminen itse lukien ja toisia kuunnellen kirjojen elämyksellinen lukeminen ja lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden käyttäminen virikkeenä luovassa toiminnassa kirjallinen keskustelu ( lyhyt kirja-arvostelu) kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen: päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka ja juoni kirjaston käytön harjoittelu

13 14 Hyvän osaamisen kriteerit 1 luokan päättyessä Oppilas lukee sanoja ikätasolleen sopivia lauseita ja ymmärtää lyhyitä lauseita osaa kirjoittaa sanoja oma-aloitteisesti ja sanelusta ymmärtää kuulemansa on rohkaistunut ilmaisemaan itseään suullisesti 2 luokan päättyessä Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas pystyy seuraamaan opettajan ja toisten oppilaiden kerrontaa pyrkii keskustelussa vastavuoroisuuteen osaa kertoa pienelle ryhmälle omista kokemuksistaan osallistuu luokan yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Lukeminen ja kirjoittaminen Oppilas kykenee erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja hallitsee aakkosjärjestyksen lukee melko sujuvasti tälle ikäkaudelle tarkoitettuja tekstejä ymmärtää lukemaansa ja osaa tehdä siitä päätelmiä pystyy itse tuottamaan tekstiä käyttää mielikuvitusta kirjoittaa selvästi käsin, mahdollisesti myös tietokoneella kirjoittaa lähes virheettömästi helppoja ja tuttuja sanoja alkaa käyttää lauseen alussa isoa kirjainta ja lopetusmerkkiä Kirjallisuus Oppilas osaa etsiä itselleen sopivaa luettavaa käyttää lukutaitoaan lukuelämysten ja tiedon hankintaan on lukenut muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja on kehittynyt medialukutaidossaan ikäkaudelleen suunniteltujen materiaalien taitajaksi

14 15 Vuosiluokat 3-5 Tavoitteet Tavoitteiden pilkkominen vuosiluokille on oppiaineen luonteen takia vaikeaa, koska useimmat tiedot ja taidot ovat sellaisia, että niiden opiskelu ja harjoittelu jatkuu läpi koko kouluajan. Tavoitteet ovat siis pääosin samat kaikilla luokilla 3 5 ja 6-9. Erot tulevat esiin sisällöissä. Tavoitteiden tarkentuminen vuosiluokittain edellyttää opettajan mielessä tapahtuvaa opetussuunnitelmallista prosessia. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat ja hän oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy ja hän oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä yhdistämään niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy ja hän oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee ja hän tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen kiinnostuksensa lukemiseen säilyy saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä

15 16 Sisällöt Muiden kuin kielentaidon osa-alueitten vuosiluokittainen (3-5 luokat) sisältöjen erittely tulee opetussuunnitelmaan tavoitteiden eriytymisen myötä. Tekstinymmärtäminen Oppilas osaa keskittyä kuuntelemaan ja oppii liittämään kuulemansa omaan kokemusmaailmaansa. Opettaja lukee ääneen oppilas harjoittelee ymmärtävää lukemista. Oppilas harjaantuu käyttämään ja valitsemaan erilaisia lukemistekniikoita tarkoituksenmukaisesti: silmäilevää, ennakoivaa, sana- ja asiatarkkaa, päättelevää. Vuorovaikutustaidot Motto: "Ilmaisun iloa - yhteistä olemista" Ohjataan oppilasta viestintävalmiuteen kuuntelijana, puhujana, lukijana, kirjoittajana kykyjen ja rohkeuden mukaan. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään koulun aamunavaukset, juhlat ja muut esitystuokiot. Omat tuotokset ja omat tarinat painottuvat 1-4 -luokille. Vähitellen tarinakirjoitelmien rinnalle tuodaan myös asiatekstien laadintaa. Äidinkielen esitykset, esitelmät, puheet, alustukset, puheenvuorot integroituvat kaikkiin oppiaineisiin. Käytetään apuna käsite- mielle- ja ajatuskarttoja. Ohjaus on yksilöllistä ja rohkaisevaa. Oppilaan itsekritiikki kasvaa iän mukana. Aihekokonaisuuksiinko? Välitunnit, vertaistyöskentely, neuvottelutaidot. Tiedonhallintataidot Motto: "Kysyvä ei tieltä eksy" Hakusanan löytäminen on välttämätöntä tietokirjojen ja hakukoneiden käytössä. Haetaan olennaista tietoa. Suhtaudutaan tietoon kriittisesti. Kirjastojen luokitusjärjestelmä tutuksi 3:nnelta alkaen. Kirjallisuus ja muu kulttuuri Kirjallisuutta valitaan siten, että auttaa monikulttuuriseen maailmaan kasvattamisessa. Tiedostetaan haastava ristiriita nummipusulalaisen agraarikulttuuriperinnön ja ympäröivän teknistyvän maailman välillä. Opettaja merkitsee opetussuunnitelmaan, mihin kirjallisuuteen mikin vuosiluokka on tutustunut. Luokka- ja koulukirjastojen on oltava ajan tasalla, jotta kirjallisuuden opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Opettaja ohjaa säännölliseen kirjastonkäyttöön ja ikäkaudelle sopivaan kirjojen valintaan. Oppilaalla on pulpettikirja. Lukupäiväkirjan pitämisen idea alkaa 1:mmäisestä luokasta lähtien. 4:nnellä luokalla voidaan edellyttää

16 17 jäsentyneen lukupäiväkirjan pitämistä. Oppilas pitää lukupäiväkirjaa (3 #lk., 4-6 lk. )Oppilas lukee vuosittain useamman kokonaisteoksen; luokan yhteinen ja valinnainen. Perusopetuksessa kehitetään ideaa kirjallisuuden harrastuksen lisäämiseksi: Kirjallisuuspäivä, kirjailija- ja runoilijavierailut, kirjaviikko ruusunpäivä Kunnallinen koulujen kulttuuripäivä. Teatteriesitykset, elokuvat ovat myös perustaidekasvatusta vähintään 3 kertaa 1-9 luokkien aikana. Kasvatuksellinen ja opetuksellinen näkökulma määrää teosten valinnan. Nivotaan kriittiseen medialukutaitoon. Kalevala 3-6 luokilla Kalevalaa käsitellään elämyksellisesti Kalevalan päivään joka vuosi. 1-6 luokilla valikoiden perustarinat, kansanrunot, kansanperinne ja Kalevalan hahmot tutuksi. Monipuolisin menetelmin ja integroiden taideaineisiin: musiikki, draama, kuvittaminen, kirjoittaminen, opettaja lukee, koulun oma juhla jne. Kullervon tarina ja Kalevalan perusmyyttiset ainekset 9.-luokkalaisille, samoin Kalevalan vertailu muiden kulttuurien mytologioihin. Kielen tehtävät ja rakenne Keskeiset kielentaitoalueet muodostavat lopulta hyvin pienen osan äidinkielen opetuksessa. Sanoja tarkastellaan eri näkökulmista: merkityksen ja taivutuksen näkökulma sanaluokat ja tavujako Sanojen tehtävän näkökulma lauseenjäsennys. Kielentaidon osa-alueitten sisältöjen oppimisprosessi etenee vuosiluokittain vähitellen. Taulukossa eritellään 1 6 -luokittain, milloin oppilas alkaa harjoitella jotain asiaa. Sen merkkinä käytetään #. Kun oppilaalta edellytetään asian hallintaa tai osaamista, merkkinä on. Suomen kielen ominaispiirteet. Nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet. Oikeakielisyysasioista mm. vierassanat ja lyhenteet.

17 18 Lause 3. lk. Päättömerkkien käyttö alkaa ja kehittyy lukuvuoden aikana: lausekäsitteet, yleisnimet, erisnimet # Vuorosanat johtolauseet repliikkiviiva # 4. lk. Repliikkiviiva Päälauseen ja sivulauseen tunnistamista #. 5.lk Virke määritellään oikeinkirjoituksen kautta: Iso alkukirjain piste, kysymysmerkki ja huutomerkki. Oppilas käyttää virkkeitä, joissa on päälause ja sivulauseita. 6. lk. Suora ja epäsuora esitys #. Lainausmerkit, kappalejako #. Käsiala 1. lk. Pienaakkoset 2. lk. kirjoituskirjaimet ja käsiala # 3. lk. Kirjoittaminen mallinmukaista. 4:nneltä luokalta lähtien kehittyy oma käsiala. Äidinkielen tehtävät kirjoitetaan kirjoituskirjaimin läpi kouluajan. Tekstausta voidaan käyttää reaaliaineiden projektitöissä ja vihkotyöskentelyssä. KÄSIALAN PITÄÄ OLLA SELKEÄÄ JA HELPOSTI LUETTAVAA. JOKAINEN OPETTAJA VAATII LUETTAVAN KÄSIALAN. Sanojen luokittelu ja taivutus 3. lk. Sanojen luokittelua #. Käsitteet: substantiivi, adjektiivi, verbi. Lause edellyttää verbin. 4. lk. Kaikki sanaluokat #. Substantiivi, adjektiivi, verbi. 5. lk. Verbin aikamuodot #. Sijamuotojen ydinkolmikko: nominatiivi, genetiivi, partitiivi. # Pääjäsenet: subjekti, predikaatti #. Vieraan kielen kannalta objekti tärkeä #. 6 lk. Sanaluokat. Peruslauseenjäsenet #. Sijamuodoista ydinkolmikko, muita #.

18 19 Vuosiluokat 6 9 Oppiaineen sisällöt on vuosiluokilla 6 9 kirjattu luokittain, koska yläkoulussa opettajan on siten helpompi hahmottaa opetettava aines. Tavoitteiden pilkkominen vuosiluokille on oppiaineen luonteen takia vaikeaa, koska useimpien tietojen ja taitojen opiskelu ja harjoittelu jatkuu läpi koko kouluajan. Tavoitteet ovat siis pääosin samat kaikilla luokilla 6 9. Erot tulevat esiin sisällöissä. Tavoitteet Oppilas ymmärtää, että äidinkielen taitojen hiominen on elinikäistä ja vaatii jatkuvaa harjoittelua. Oppilas sisäistää, että jatkuva ja säännöllinen harjoittelu ja työnteko ovat välttämättömiä taitojen kehittymisen kannalta. Oppilas ymmärtää kielen erilaisen vaihtelun syitä ja merkityksiä sekä on kielellisesti suvaitsevainen. Oppilas ymmärtää oman kielen ja kulttuurin merkityksen yksilölle ja yhteisölle ja antaa arvoa myös muille kulttuureille ja suhtautuu niihin terveen uteliaasti. Oppilas osaa etsiä myös kieleen ja kielenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä asiallista ja oikeaa tietoa eri lähteistä. Oppilas siirtyy lukuvalinnoissaan nuorten- ja esim. fantasiakirjallisuudesta vähitellen kohti aikuistenkirjallisuutta. Tavoitteena on myös luoda vapautunut ja kannustava oppimisilmapiiri, jossa oppilaalla on halu laajentaa maailmankuvaansa tiedon, tekemisen, elämysten ja taiteellisen ilmaisun avulla. Sisällöt Vuosiluokka 6 Oppilas harjoittelee yksin ja ryhmässä suullisen esityksen pitämistä. Samalla harjaannutaan yleisönä olemiseen: annetaan palautetta esityksestä oppilastoverille. Oppilas osallistuu keskusteluun kuuntelijana ja puhujana. Kirjoittamistaitoja syvennetään ja tutustutaan erilaisiin tekstilajien tehtäviin ja tavoitteisiin: tietoteksti, mielipideteksti, kaunokirjallinen teksti. Etsitään tekstistä olennaisia ajatuksia ja pääkohtia; opetellaan muistiinpanojen laadintaa. Oppilas saa edelleen runsaasti erilaisia lukukokemuksia, sekä yhteisiä että valinnaisia kokonaisteoksia luetaan, samoin erilaisia lyhyitä tekstejä. Erilaisten medioiden tuntemusta ja käyttöä: televisio, sanomalehdet, Internet jne. Tutustutaan jonkin verran suomen kielen vaihtelun perusteisiin (murteet ja sosiaalinen vaihtelu) ja suomen sukukieliin. Vuosiluokka 7

19 20 Oppilas saa edelleen lisäharjoitusta suullisessa esittämisessä ja harjaantuu palautteen antajana ja vastaanottajana. Palautetta voidaan antaa yksin ja ryhmässä, suullisesti ja kirjallisesti. Oppilas osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Tarinakirjoitelmien rinnalle tuodaan yhä enemmän asiatekstien laadinta. Perehdytään asiatekstin rakenteeseen ja kieleen tarkemmin. Oppilaat tuottavat tekstejä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelman avulla. Uutinen, selostus, kuvaus. Kirjallisuuden päälajit (lyriikka, proosa, draama). Lyriikan keinoihin tutustumista. Edelleen monipuolisesti kaunokirjallisuutta, kuitenkin lähinnä nuortenkirjoja, joiden teemoina mm. ystävyys, kasvaminen, erilaisuus. Sanaluokat ja sijamuodot sekä verbin persoona- ja aikamuototaivutus perusteellisemmin. Virkerakenteet ja välimerkkisäännöt (konjunktiot). Elokuvan keinojen erittelyä. Elokuvan perusrakenteita: päähenkilö, sankari, riivaaja; jännite, ristiriita; juonikaavat. Elokuvakerronnan keinoja. Televisio ja muu media: esim. tv-sarjat ja niihin liittyvä Internet-aineisto. Mediakriittisyyden harjoittelua. Kirjaston käytön harjoittelua, tiedon etsiminen ja valikointi (myös Internet). Vuosiluokka 8 Edellisten lisäksi tarkemmin mm. kokoustekniikan ja väittelyn perusteita ja harjoittelua. Perehdytään suullisten esitysten havainnollistamiseen esim. audiovisuaalisilla välineillä (piirtoheitin, tietokonegrafiikka ym. mahdollisuuksien mukaan). Luetaan ja kirjoitetaan erilaisia mielipidetekstejä (yleisönosastokirjoitukset, vastineet, arvostelut jne.). Harjoitellaan argumentointia ja perehdytään erilaisiin vaikuttamiskeinoihin. Muistiinpanojen, tiivistelmän ja referaatin laatiminen. Kirjallisuuden tyylilajeihin (realismi, romantiikka, modernismi) tutustumista mm. maailmankirjallisuuden klassikkoteosten avulla (tekstinäytteitä yms.) Kirjallisuuden rakenteiden käsittelyä yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia lukien. Pääpaino kirjallisuudessa on edelleen nuortenkirjoissa. Median vaikutus maailmankuvaan (esim. mainonta), mediakriittisyys käsitteenä ja käytännössä. Verbien modustaivutus ja lauseenjäsennys. Oikeinkirjoituksen vahvistamista edelleen. Vuosiluokka 9 Laajemman esim. kirjallisuusaiheisen suullisen esityksen suunnittelu mm. kirjallisia ja sähköisiä lähteitä käyttäen ja eri tavoin havainnollistaen. Palautteen antamisen lisäksi myös oman työn arviointia. Asioimiskirjoitusta; oppilaat laativat esimerkiksi raportin työharjoittelujaksostaan. Tutustutaan aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteisiin. Kirjallisuusesseen tai tutkielman laadinnan yhteydessä oppilaat tutustuvat yksinkertaisten lähdeviittausten ja luetteloiden periaatteisiin.

20 21 Suomen kirjallisuuden historia kansanperinteestä alkaen ja sen keskeisiä teoksia (ainakin Seitsemän veljestä ja Kalevala). Kirjallisuuden ja elokuvan suhde. Teatteri taiteenlajina. Suomen ja maailman kielioloihin perehtymistä. Oppilas tajuaa äidinkielen merkityksen yksilön ja kansakunnan identiteetille. Suomen kielen vaiheet sekä sosiaalinen ja alueellinen vaihtelu. Työtavat Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Erilaisilla työtavoilla pyritään antamaan mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen työtapoja ovat mm. opettajajohtoinen työskentely pari- ja ryhmätyöt projektit erilaiset esitykset ja esitelmät leikit ja pelit teknologian käyttö ja hyödyntäminen itseohjautuva oppiminen tekemällä oppiminen kotityöt (esim. kokonaisteoksia oppilaat lukevat omalla ajallaan). Arviointi Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut annetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on lisäksi auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea hänen persoonallisuutensa kasvua. Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista sekä yksilöllistä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa arviointi kohdistuu kaikkiin oppiaineen eri osaalueisiin. Oppilaan opinnoissa edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä ja huolellisuutta arvioidaan pitkin lukuvuotta. Tämän arvioinnin muotoina ovat kirjalliset kokeet, tuntityöskentelyn arviointi sekä suoran palautteen antaminen (esimerkiksi kirjoitelmien ja suullisten esitysten arvosanat). Arviointi kohdistuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Arviointiin kuuluu myös itsearviointi, jonka tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Lukuvuoden aikana oppilas voi arvioida itseään ja voi saada myös palautetta itsearvioinneistaan. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman käyttöohje: Opetussuunnitelma on opettajainhuoneen pöydällä.

Opetussuunnitelman käyttöohje: Opetussuunnitelma on opettajainhuoneen pöydällä. w.m m w PDF-XChange w pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" OPETUSSUUNNITELMA/ Koisjärvi PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Opetussuunnitelman käyttöohje: Opetussuunnitelma on

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot