S*" *et"c,,{-^l Sirpa Hasanen Erityisavustajan sihteeri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S*" *et"c,,{-^l Sirpa Hasanen Erityisavustajan sihteeri"

Transkriptio

1 wg.rf eunxatrouurureao crbgra- oc[{ r{ar r sutn sterter IIINISTRV OF GIIPIOVUANT NTD T}G ECONOMV SAATE Sirkka-Liisa Lam m inkoski Eteld-Pohjanmaan toimisto Jaakonkuja AnrAnr Hyrd Sirkka-Liisa Lamminkoski, Kiitos kirjeestdnne erityisavustaja Pilvi Torstille koskien Nuorten yhteiskuntatakuuta. PilviTorstin pyynn<istd tiedoksenne ohessa kuuden ministerin allekirjoittama kirje nuorisotakuun toteuttamisesta alueellisille ja paikallisille toimijoille. Ystdvdllisin terveisin, S*" *et"c,,{-^l Sirpa Hasanen Erityisavustajan sihteeri LIITE Kirje

2 Valtakunnallinen nuorten yhteiskuntatakuu -tyoryhmdi ty6skentelee koko hallituskauden ajan. Tydryhmiin puheenjohtajana toimii ylijohtaja Tuija Oivo tyo- ja elinkeinoministeriostdi. 4M#,/' l /t / t"tt>4.'-\ Lauri lhalainen Tyopinisteri ^ Ooetusministeri L-/t* ^ I- /l?ililfrbtr) Paavo Arhinmiiki Kulttuuri- ia urheiluministeri,4,--,h-l (I/"-9<r.+-. Maria Guzenina-Richardson Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri LIITE JAKELU Muistio "Nuorisotakuun tavoitteet ja sisdilto" siihen kuuluvine liitteineen (3 kpl) Nuorten yhteiskuntatakuu tyoryhmd Suomen Kuntaliitto Kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimet Valtakunnallinen tyopajayhdistys ry ELY-keskukseUElinkeinot, ty6, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue TEtoimistot Tyovoiman palvelukeskukset TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus Peruskoulut Ammatilliset toisen asteen oppilaitokset Kansanopistot Kansalaisopistot Opetushallitus Kansainvdlisen liikkuvuuden ja yhteistydn asiantuntija- palveluorganisaatio CIMO Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TyOterveyslaitos Elinkeinoeltimdn keskusliitto EK Suomen Yrittdjdt Suomen ammattiliittojen keskusjdrjest6 SAK Toimihenki16keskusjdrjestd STTK Akava ry Suomen Nuorisoyhteistyo - Allianssi ry Varusmiesliitto ry Siviilipalveluskeskus Suomen nuorisovaltuustojen Liitto NUVA ry Nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio ja kehittdmiskeskus Suomen nuorisokeskukset ry Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry Ty6- ja elinkeinoministerio Opetus- ja kulttuuriministerid Puolustusministeri6 ja pdiiesikunta Sosiaali- ja terveysministeri6 Valtiovarai n min isteri6 Valtioneuvoston kanslia Sisdasiainministerid Oikeusministeri6 Ulkoasiainministeri6 Maa- ja metsdtalousministerid Liikenne- ja viestintdministeri6 Ympdristoministeri0 www. nuorisotakuu.fi

3 Dnro TEM066:00/201'1 TEM 1740 t t201 I Jakelussa mainituille Asia: NUORISOTAKUUN TOTEUTUS Kirjenuorisotakuun alueellisille ja paikall isille toimijoille Arvoisa vastaanottaja, Me allekirjoittaneet haluamme tdlld kirjeelld kannustaalueellisia ja paikallisia toimijoita toteuttamaan nuorisotakuuta. Nuorisotakuun tavoitteena on saada entistii useampi nuori perusopetuksen jdilkeiseen koulutukseen ja ty6markkinoille. Estaimiilld nuorten syrjdytymistd varhaisella tuella lisddmme nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa ja varmistamme, etta meilld on osaavaa tyovoimaa my6s tulevaisuudessa. On tdrrkeiiii, ettd alueellisina ja paikallisina toimijoina jatkatte ja edelleen kehitdtte jo nyt toimivaa yhteisty6tii nuorten parhaaksi hallinnonaloista tai kuntarajoista riippumatta. Monialainen yhteisty6, josta on siiddetty esimerkiksi nuorisolaissa, luo uutta, yhteiskunnallisesti merkittdvdd osaamista eri toimialoille. Lisdksi se parantaa tiedonkulkua ja palvelujen oikea-aikaisuutta. Toimimalla yhteisty6ssd tuemme sitd, ettd nuorten osallisuus lisdidrntyy, heidiin osaamisensa kehittyy, nuoret kouluttautuvat ja ty6llistyvdt ja ovat siten aktiivisia yhteiskuntamme jdiseni i. Hakipa nuori mistd tahansa apua, hdnet on ohjattava juuri hdnen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaan palveluun riippumatta hallinnonalasta tai siitti, mistd hdn on ldhtenyt apua hakemaan. Hallitusohjelman mukaisesti ty6- ja elinkeinoministerio, opetus- ja kulttuuriministerio sekd sosiaalija terveysministerio ovat kdynnistdneet toimet nuorisotakuun toteuttamiseksi. Nuorisotakuun suunnittelutyossii ovat mukana myos puolustusministerio ja valtiovarainministeri6. Nuorisotakuun toimeenpano perustuu yhdessd laadittuihin toimintalinjauksiin, uusiin sdididoksiin ja hallinnonalojen vdliseen yhteistyohdn. Valtion talousarvioon on lisditty nuorisotakuun toimeenpanoon 60 miljoonaa euroa vuosittainykyisen hallitusohjelman ajan. Tdmdn kirjeen liitteend olevassa muistiossa kerrotaanuorisotakuun toimeenpanon tdmdnhetkisestd tilanteesta. TyOhdn ovat sitoutuneet ministeriot, tyomarkkinaj irjest6t, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Nuorisoyhteistyo - Allianssi ry. EU:n tyoministerit hyv iksyivitt pidetyssd kokouksessaan EU:n laajuisen suosituksen nuorisotakuusta. Komission suositus noudattelee pitk6lti Suome nuorisotakuun mallia. EU:n jdsenmaiden lisdksi Suomen mallista ovat kiinnostuneita myos monet Euroopan ulkopuoliset maat ja kansainvdlinen media. T im i lisiiii Suomelle kannusteita toteuttaa nuorisotakuu siten kuin olemme suunnitelleet. Nuorisotakuun tavoitteiden toteuttamiseksi teemme osaltamme keskushallinnossa tiivistdi yhteisty6tdi koulutus-, ty6llisyys-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveyspoliittisten toimien eteenpdin viemiseksi. Yhteistyd jatkuu niin lainsddddnnon valmistelussa kuin nuorisotakuun toteutumisen seurannassa ja arvioinnissa. Vankkaa tukea tiihiin tyohdn saamme juuri kiiynnistyvdn laajan tutkimushankkeen tuloksista. Tdmdn lisaiksi hyddynndmme seurannassa olemassa olevia tilastoja eri hallinnonalojen muita arvioinnin ja seurannan tyokaluja. www. n uorisotakuu.fi

4 MUISTtO Nuorisotakuun tavoitteet ja sisdlto PddministeriJyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa linjaamasta nuorten yhteiskuntatakuusta, koulutustakuusta ja myohemmin esitetystd nuorten aikuisten osaamisohjelmasta kdiytetiidin vuoden 2013 alusta lukien yhtd kiisitettd: nuorisotakuu. Nuorisotakuun tavoitteena on auttaa nuoria paasemaan koulutukseen ja tyoeldimddn. Nuorisotakuun onnistunut toteutus edellyttdd valtion ja kuntien viranomaisten, elinkeinoeldmdn ja jiirjest6- jen yhteistydtd. Takuun toteutumisen keinoja ovat koulutustakuun toimet, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten tydvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) ja kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekl muut nuorten yksi16lliset palvelut, kuten etsivd nuorisotyd ja nuorten ty<ipajatoiminta. Nuorisotakuun yhtend periaatteena on, ettd nuoria kuullaan ja ettdi nuoret voivat vaikuttaa oman eldmdnsd kulkuun. Nuorisotakuu tukee nuorten kasvua, itsen6istymistii ja el imiinhallintaa. Nuorisotakuun tavoitteena on edistdd nuoren koulutukseen ja tyomarkkinoille sijoittumista, ehkdistd nuorten tydtt6myyttd pitkittymdstd, tunnistaa nuorten syrjdytymisvaaraan liittyv it tekijtit sek i tarjota nuorille tukea jo varhaisvaiheessa estdmdd nuorten syrjdytymiskehitystd ja ulkopuolisuutta. Nuorisotakuun toteutukseen vaikuttavat sdddos- ja lakimuutokset Nuorisotakuusta ei ole erillistei lakia. Nuorisotakuun toteuttamista varten olemassa olevaan lainsdiiddintodn on tehty muutoksia ja uudistuksia. Keskeiset nuorisotakuuseen vaikuttavat p iivitykset lains6dd6nndssd ovat tdssd muistiossa kunkin toimijan kohdalla. Uudistuksia on tarvittaessa tulossa myds perusopetuslakiin koskien kuntien ohjausvastuuta, tietojen vaihtoa koskeviin sddnndksiin ja oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. Nuorisotakuun toimeenpanossa on tdrkedii hy6dyntdd tehokkaasti olemassa olevan lainsddddnn6n mukaisia palveluita, joita ei toistaiseksi ole vdlttdmdttd tdysimddrdisesti osattu kdyttii r hyviiksi. N uorisotaku un toteuttam inen Ketd nuorisotakuu koskee? Nuorisotakuu koskee kaikkialle 2S-vuotiaita, joilla ei ole tyoti tai ammatillista koulutusta. Nuorisotakuu koskee myos vuotiaita vastavalmistuneita. Vastavalmistuneella tarkoitetaan sellaista henkil6 i, jonka valmistumisesta on alle 12 kuukautta. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa tulleet uudet aloituspaikat ovat ktiytettdvissd vuosina Ndmd paikat koskevat ammattikoulutusta vailla olevia 2O-29-vuotiaita. www. nuorisotakuu.fi

5 akuu Kou I utusjdrjestelmii koskevat n uorisota ku u n m u utokset Koulutustakuu Nuorisotakuun tdrked osa on koulutustakuu, joka takaa jokaiselle peruskoulun pddttdneelle koulutuspaikan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, tyopajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Jokaiselle nuorelle luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jdi I kei nen tutki nto ja ty6ll istyri. Nuorten ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja on lisdtty syksylla2012 ja2013 alkaen niillii alueilla, joilla opiskelupaikkoja nuorisoikdluokkaan ndhden on muita alueita vdhemmdn. Yhteensd nditti paikkoja on Opiskelupaikkoja lis ittiin erityisesti metropolialueella ja kasvukeskuksissa. Koulutusta ja opiskelupaikkoja kohdennetaan my6s jatkossa suhteessa nuorisoikdluokkien kehitykseen siten, ettd koulutusta on saatavilla koko maassa ja ettd koulutuksen saatavuus paranee. Koulutustakuun toteutuminen edellyttaa, etta nuorelle varmistetaan sekd piiiisy koulutukseen ettd loustavat koulutusvdyldt. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistettiin siten, ettd perusasteen pddttdrneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisdkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja ndyttdtutkintokoulutusta. Uudistettu opetus- ja kulttuuriministeridn asetus opiskelijaksi ottamisen perusteistammatillisessa peruskoulutuksessa (412013) sekd valtioneuvoston ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaustannetun asetuksen (30/2008) muuttamisesta annettu asetus ( ) tulivat voimaan vuoden 2013 alusta lukien. Asetuksia sovelletaan ensimmdisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa haettaessa kevddlld 2014 alkaviin koulutuksiin. Samassa yhteydessd kokeillaan uutta verkkopalvelua, opintopolku.fi -palvelua, joka on Oppijan verkkopalvelu -hankkeessa uudistettu jdrjestelm ikokonaisuus. Vuoden 2O14 aikana verkkopalvelussa otetaan vaiheittain kdytt66n uusia hakupalveluita. Ndiitdi ovat muun muassa valmistavat ja valmentavat koulutukset, erityisoppilaitosten jdrjestiimii koulutusekii aikuiskoulutuksena jdrjestettdv i perus- ja toisen asteen koulutus. Lopullisessa laajuudessaan opintopolku.fi -palvelu on vuoden 2015 aikana. Koulutustakuun toteutumista vahvistaa vuonna 2011 kdiynnistynyt ammatillisen koulutuksen lipdisyn tehostamisohjelma. Siinti laajat koulutuksen jdrjest ijien muodostamat hankeverkostot rakentavat tydvdrlineitdi, joilla tuetaan opiskelijoiden oppimista ja vdhennetii in opintojen keskeyttdmisid. Tarkea osa koulutustakuun toteuttamista on myos laajennettu tydssdi oppiminen sekd tydvaltaisten opetusmenetelmien kehittdminen. Oppisopimuskou lutuksen laajentaminen Oppisopimuskoulutusta ammatillisena perus- ja lis ikoulutuksena toteuttaville koulutuksen jiirjest ijille on mydnnetty lisdresursseja korotettuun koulutuskorvaukseen. Korotettu koulutuskorvaus maksetaan tydnantajille samana vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisflopetuksen pdittineiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteutettavaan perus- ja lisdkoulutukseen. Korvaus on ensimmdisend oppisopimusvuonna 800 euroa kuukaudessa, toisena vuonna 500 euroa ja kolmantena vuonna 300 euroa kuukaudessa. Avustus korotettuun koulutuskorvaukseen my6nnettiin kaikille 41:lle koulutuksen jiirjestiijalle, jotka sitii hakivat. Avustus kattaa yhteensd yli 800 perusopetuksen paattavdn oppisopimusopiskelijan koulutuskorvaukset. Perusopetuksesta suoraan oppisopimusopiskelijaksisiirtyvien mddrd ndiytt i i koulutuksen jirjestdjien hakemusten mukaan lisddntyvdn merkittdvdsti, silld nykyisin kohderyhmdidn kuuluvia oppisopimusopiskelijoita on alle 200.

6 takuu Lisdksi koulutuksen jarjestajat saavat lis6resursseja oppisopimuskoulutuksen kehittdmiseen nuorten koulutusmuotona ja tuettuun oppisopimuskoulutukseen. Tdmdn tuen avulla koulutuksen jdrjestiijiit voivat jdrjesttiii koulutustakuun kohderyhmdn huomioon ottavaa opetusta ja ohjausta. Ty6nantaja voi saada palkkatukea ottaessaanuoren oppisopimuskoulutukseen (nuoren Sanssikortti). Oppisopimuskoulutuksessa palkkatukea voi saada koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Lis i i tietoa ty6nantajille suunnatusta palkkatuesta on otsikon "Palkkatuettu tyd ja Sanssi-kortti" alla. N uorten aiku isten osaamisohjelma Tdlld hetkelld Suomessa on noin sellaista 2f29-vuotiasta, jolla ei ole perusasteen jtilkeistd koulutusta. Heitd varten nuorisotakuussa on nuorten aikuisten osaamisohjelma. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvaa koulutusta on tarjolla maan kaikissa osissa, ja siihen voi hakea ensimmdisen kerran kevddl Nuorten aikuisten koulutusohjelma pyrkii osaltaan pidentdmddn tyduria: toisen asteen koulutuksen tiedetddn lisii ivdin tyouria keskimddrin periiti kuudella vuodella. Tavoite on, ettd nuorten aikuisten osaamisohjelman avulla vuosittain arviolta 5000:lle loytyy koulutuspaikka nuorten ammatillisen peruskoulutuksen koulutusj6rjestelm id tehostamalla, noin 2500 opiskelijaa pddsee ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen oppilaitoksissa ja noin 1500 nuorta aikuista oppisopimuskoulutukseen. Tavoitteena on, ettd vuosina nuorten aikuisten osaamisohjelman avulla saadaanoin nuort aikuista toiseen asteen koulutukseen. Osalle ammatillisen koulutuksen jiirjestdjistd on my6nnetty lisiresursseja vailla toisen asteen tutkintoa olevien 2G-29-vuotiaidenuorten aikuisten kouluttamiseen. Lisdrahoitusta saa oppilaitosmuotoinen ja oppisopimuksena toteutettavammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeri6 on lislnnyt my6s valtionavustusta, jolla tuetaan opintoih in hakeutum ista ja opi n noissa menestym istd. Nuorisotakuun toimeenpano TE-hallinnossa Nuorisotakuun toimintamalli edellytt idi, ett6 TE-hallinto tehostaa nuoren palveluprosessia. Jokaiselle alle 2S-vuotiaalle ja jokaiselle alle vuotiaalle vastavalmistuneelle tydttomiille nuorelle on tarjottava hdnen omaan tilanteeseensa parhaiten sopiva aktiivinen vaihtoehto viimeistddn silloin, kun ty6tt6myys on jatkunut yhtdjaksoisesti kolme kuukautta. Kaikkie nuorille suunnattujen palvelujen tavoitteena on tukea nuorten kestdivi6 uraratkaisuja eikd ainoastaan katkaista nuorten tyottomyyttd. Onnistunut lopputulos edellyttiiii my6s nuorilta omaa aktiivisuutta. TE-palveluissa noudatetaan lakia julkisesta ty<ivoima- ja yrityspalvelusta (916 I 2012l j a ty6tt6 m yystu rva I a k i a I 2O021. Nuorisotakuun toimintamallista ja nuorten TE-palveluiden jdirjestdmisestd on jaettu TE-hallinnolle ohjekirje "Ty6- ja elinkeinoministeridn linjaukset nuorisotakuun toteuttamisesta TE-hallinnossa", , TEM/2905/ Linjausten teon jdlkeen palkkatuen (Sanssikortin) kayfttt on laajennettu koskemaan kaikkia alle 30-vuotiaita, eivain vastavalmistuneita ( i njau ksia tiiydent ivd ohjeki rje ). Palveluty6llistymissu u nn itelman mukaisesti TE-palvelujen onnistumiseksion tdrkedd, ettd huomio kiinnitetddn ensisijaisesti nuoren palvelutarpeen arviointiin ja nopeaan palveluprosessiin hy6dyntiimdilld laajaa olemassa olevaa palveluvalikoimaa. Palvelutarpeen kartoituksen pohjalta TE{oimisto laatii yhdessd nuoren kanssa tyolliswww.nuorisotakuu.fi

7 takuu tymissuunnitelman mahdollisimman pian nuoren ilmoittauduttua ty6ttomdksi ty6nhakijaksi. Kartoitus on tehtdvd viimeistddn kahden viikon kuluessa tydnhaun alkamisesta. Tyollistymissuunnitelmaa tarkennetaan tapaamalla nuorta palvelutarpeen mukaan. Nuorelle on tarjottava ennen kolmen kuukauden yhtijaksoista tydttdmyyttd aktiivitoimia ty6llistymisen edistimiseksi, jos ndin ei ole tapahtunut jo ennen sitdi. Ty6llistymissuunnitelmassa sovitut palvelut on sovittu TEtoimistossa yhdessdi nuorta kuunnellen, joten ne velvoittavat kumpaakin osapuolta. Jos nuorella ei ole ammatillista koulutusta, ensisijainen vaihtoehto koulutuksen hankkimiseksi on ammatillisia valmiuksiantava koulutus. Koulutuksen valintaan voidaan kiytt:iri apuna esimerkiksi tydkokeilua, uravalmennusta ja ammatinvalinta- ja uraohjausta. Verkko- ja puhelinpalvelut ovat kaikkie nuorten kdytettdvissd (Koulutuslinja, koulutusneuvonta Facebookissa, Uralinja, AVO-ammatinvalintaohjelma, Ammattinetti jne). Ty6llistymissuunnitelmassa tai sit6 korvaavassa suunnitelmassa tarjotaan my6s tarvittaessa seuraavia palveluja: ty6nhakuvalmennus, ty6hdnvalmennus, ty6voimakoulutus, koulutuskokeilu, starttiraha (yritystd perustavalle) tai palkkatueftu tyd (Sanssi-kortti). Ty6harjoittelun ja tydeliimdvalmennuksen on korvannut tyokokeilu. Tydkokeiluun voidaan ohjata ammattitaidottom ia n uoria tyo- ja kou I utusvaihtoehtojen selvittdmiseksi. Palkkatuettu ty6 ja Sanssi-kortti Palkkatuettu ty6 voi olla t irkedi avaus nuoren tyduralle. Nuori saa TE-toimistosta Sanssi-kortin, jota nuorivoi kdyttdd tyotdi hakiessaan. Palkkatukea voidaan mydntdd tydsopimussuhteessa tehtdvddn tyoh6n tai oppisopimuskoulutukseen. Sitd voivat saada kunnat, yritykset ja muut yksityisen sektorin ty6nantajat, kuten yhdistykset, siidtidt ja sosiaaliset yritykset, jos ty6nantajaa koskevat ehdot tuen my6ntdmiselle tiiyttyviit. Tukityonantajalle voi olla noin 700 euroa kuukaudessa enimmillddn kymmenen kuukauden ajan lukuun ottamatta oppisopimuskoulutusta, jossa tukea voi saada koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Palkkatukea voidaan my6ntdd t iysimii iriiisend, jos tuella palkattavan saannollinen tyoaika on vdhintddn 85 prosenttialan s6dnn6llisestitydajasta. Palkkatukea voidaan mydntaa my6s osa-aikaty6hon. Tfill6in palkkatuen mddrd suhteutetaan tydaikaan. Nuorisotakuun toimeenpanossa tarvitaan lisiid tyonantajia, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan palkkatuettua tydt i nuorille. Tydnantaja hakee palkkatukea TE-toimistosta. Palkkatuen hakemisen ja maksamisen hallinnollisia menettelyj r on kevennetty, jotta tydnantajien olisi mahdollisimman vaivatonta kdyttdd palkkatukea. Palkkatukihakemus kannattaa jiitt i i TE-toimistoon hyvissd ajoin ennen suunniteltua tydsuhteen alkamista. Tydsuhdei voi alkaa ennen kuin TE-toimisto on tehnyt piititoksen tuen myontdmisestd. TE{oimiston yhteistyd muiden viranomaisten kanssa Jos ammattitaitoinen tai ammattitaidoton nuori tarvitsee muita julkisia TE-palveluja, nuorten palvelut jdrjestetddn yhteistydssa muiden viranomaisten kanssa. Aina nuori ei ty6- ja toimintakykynsd asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin TE-palveluihin. Tdll6in TE-toimisto pyrkii huolehtimaan yhdessd muiden toimijoiden, erityisesti kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa siitii, ettd nuori saa palveluja, jotka parantavat hdnen mahdollisuuksiaan mydhemmin osallistua TE-palveluihin. Esimerkkejdi t6llaisista palveluista ovat sosiaalitoimen jdrjestdmdt toimety6pajalla, aktivointiehdon piiriin kuuluvanuoren mahdollisuus osallistua kuntouttavaan ty6toimintaan tai sosiaali- ja terveydenhuollon kuntouttavat palvelut. TEtoimistojen yhteistyo tyonantajien ja yritysten kanssa TE{oimistot kartoittavat suunnitelmallisestity6nantajia, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan nuoria. TE{oimistojen on aktiivisesti markkinoitava tydnantajille ja yrityksille mahdollisuutta palkwww.nuorisotakuu.fi

8 takuu katukeen (Sanssi-kortti). Ammattibarometri on tyokalu, joka on TEtoimistojen kdytossd arvioitaessa ldhiajan tydvoimatarpeita. TEtoimiston on syytd kertoa nuorelle hinen ndkdkulmastaan olennaiset perusasiat harmaan talouden torjunnasta. Nuoren on tdrkedd tietdti, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia harmaalla taloudella on, kun verokertymd pienenee ja hintataso vdiiiristyy. Vaikka eliikeikti on kaukana nuoren todellisuudesta, on TE{oimistossa syyta kertoa, ett i pimedidi tydteitehdessd nuorell ei kerry eldikettdi. Lisiiksi nuoren oikeusturvan kannalta on olennaista tietdd, ettei ty6nantaja ole vakuuttanut pimedidi ty6td tekevdid tapaturmien varalta. Vahingon sattuessa nuori ei ole oikeutettu esimerkiksi ansiosidonnaiseen sairauspdivdrahaan. Pimed ty6 ei myoskddn tuo oikeutta tydttomyyspdivdrahaan. Lisdd tietoa harmaan talouden torjunnasta saa osoitteessa Nuoret, tyomarkkinatuki ja koulutukseen hakeminen Tydmarkkinatuki on ensi kertaa ty6markkinoille tuleville ja ty6tt6myyspdivdrahaa enimmdisajan saaneille tarkoitettu taloudellinen tuki. Tukea voi saada vain Suomessasuva tydnhakija. Oikeus tukeen alkaa aikaisintaan sinii piliviinei, jolloin nuorilmoittautuu TE{oimistoon. Alle 17-vuotiaalla henkilolld ei ole oikeutta ty6markkinatukeen. Jos 17-vuotiaalla eiole ammatillisia valmiuksiantavaa koulutusta, hdnelle voidaan maksaa ty6- markkinatukea vain siltd ajalta, kun hdn on tyollistymistd edistdvdssd palvelussa, esimerkiksi ty6- voimakoulutuksessa, ty6nhakuvalmennuksessa tai ty6kokeilussa. Alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion j ilkeistd tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksiantavaa koulutusta, on haettava kevddlld vdhintddn kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hdn tdyttdd. Opinnot voivat olla tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksiantavaa koulutusta tai ainoastaan peruskoulun oppimd6rdn suorittaneella lukio-opintoja. Haettavan koulutuksen ei tarvitse olla yhteishaun piiriin kuuluvaa vaan se voi olla myds muuta tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksiantavaa koulutusta, esimerkiksi yliopisto-opintoja. Lukio-opinnoilla tarkoitetaan sellaisia lukio-opintoja, joiden oppimaaran mukainen laajuus on vdhintddn 75 kurssia. Esimerkiksi kevddn abiturientin tulee hakea syksylld alkavaan ammatillisia valmiuksiantavaan koulutukseen abikevddnd Jos nuori ilman pdtev idi syytdi jiitt idi hakematta koulutukseen tai omalla menettelyllddn aiheuttaa sen, ettei hdntd valita koulutukseen tai hdn kieltdrytyy koulutuksesta, menettdd hdn oikeuden ty6- markkinatukeen syyslukukauden alusta lukien. Syyslukukauden alku on 1. pdivd syyskuuta. Jos nuori keskeyttdd opinnot ilman pdtevdd syytd, menettdd hdn oikeuden tyomarkkinatukeen keskeyttdmisestti lukien. TE-toimisto ja nuori voivatietyin edellytyksin sopia hakuvelvollisuudesta pdiisiiiinndstd poikkeavasti tai hakuvelvollisuuden korvaamisesta kokonaan jollakin nuoren yksi16lliseen tilanteeseen sopivalla palvelulla tai toimella. Vaikka ty6markkinatukioikeus olisi menetetty edell i kerrotusta syystdi, nuori voi olla oikeutettu ty6markkinatukeen tyollistymistd edistdvien palveluiden ajalta. Nuoren kannattaa siten olla ty6nhakijana TE{oimistossa. Kirje "Alle 2S-vuotiaiden ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta vailla olevien nuorten oikeudesta ty6tt6myysetuuteen", TEM/288/ , on jaettu helmikuun alussa TE-hallintoon, opetus- ja kulttuuriministeridlle, Opetushallitukselle ja lukioille. Lis:itietoja antavat TE-toimistot ja Kela. www. n uorisotakuu.fi

9 akuu Nuorisotakuu osana nuorisotoimea Kuntien monialainen yhteistyo Nuorisolain ( \ mukaan kunnassa on oltava paikallisten viranomaisten yhteistyon yleist i suunnittelua ja toimeenpanon kehittdmistd varten nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Verkostossa on oltava edustus opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta sekd tydhallinnosta ja poliisihallinnosta. On tdrkedd, ettd verkostossa ovat edustettuina myos kunnassa toimivat ammatillisen koulutuksen jarjestajat. Verkostoon voi kuulua myos muita kunnan, valtion tai seurakunnan viranomaisia taitoimialoja. Verkoston on toimittava vuorovaikutuksessa nuorille palveluja tuottavien yhteisojen kanssa. Kunnat voivat koota my6s yhteisid verkostoja. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtdvdt ovat: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekd arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen p i itoksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistdii nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvel ujen riittdvyys, laad u kku us ja saavutettavu us ; 3) suunnitella ja tehostaa yhteisid menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi tarvittaessa palvel usta toiseen si irtymiseksi, 4) edistdd nuorten palveluiden jiirjestdmiseen liittyviin tiedonvaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisid menettelytapoja viranomaisten kesken. Opetus- ja kulttuuriministerid seuraa kuntien lakisiidteisten nuoren ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaa ja antaa informaatio-ohjausta. Etsivd nuorisotyd ja nuorten tydpajatoiminta Nuorisotoimessa nuorten ty6pajatoiminta etsivd nuorisotyo toteuttavat nuorten sosiaalisen vahvistamisen tehtiivtiti. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan nuorisolain mukaan sellaisia nuorille suunnattuja toimia, jotka parantavat nuoren eliimiintaitoja ehkiiiseviit syrjiiytymistii. Opetus- ja kulttuuriministeridn nuorisotoimi vastaa nuorten tyopajatoiminnan etsivdn nuorisoty6n toiminnan yhteen sovittamisesta ja sisiillollisestii kehittdmisestii. Toimintaa tuetaan valtionavustuksella. Nuorisotoimen kohderyhmdnd ovat alle 29-vuotiaat nuoret. Etsivd nuorisotyd Opetus- ja kulttuuriministeri6 myontae vuosittain valtionavustusta etsivdd nuorisotydhdn, jota koskevat sdi6id0kset tulivat voimaan Etsiv inuorisotydn teht ivdnii on auttaa ja tukea nuorta saamaan tarvitsemansa palvelut ja siten edistd i nuoren kasvua, itsen iistymistdi ja p idsydi koulutukseen ja tyohdn. Nuorisotakuun yhtend tavoitteena on, ettd etsivd nuorisotyd kattaa koko maan. Vuonna 2012 etsivdd nuorisotyotii toteutettiin yli270 kunnassa (87 o/o maamme kunnista). Etsivii nuorisoty6 oli vuonna 2012 yhteydessii yli nuoreen, joista yli nuorelle tarjottiin pidempiaikaista tukea palveluun pddsemiseksi. Etsivii nuorisoty6 auttaa nuoren palveluun "saattaen vaihtaen - periaatteella". Etsiv66nuorisoty6h6n osallistuminen on nuorelle vapaaehtoista. www. n uorisotakuu.fi

10 takuu Etsivdd nuorisotyotd koskevatietojen luovutusta ja ilmoittamista koskevat velvoitteet Viranomaiselle on sdddetty velvoitteita ja oikeuksia nuorta koskevien tietojen luovuttamisesta. Viranomaisen on luovuteftava nuoren yhteys- ja yksil6intitiedot nuoren kotikunnalletsivdd nuorisotydtd varten seuraavasti (7c $): 1) opetuksen jdrjestdjdn on luovutettava tiedot perusopetuksen paattaneestd nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen j ilkeisiin opintoihin 2) koulutuksen jtlrjest ijdin on luovutettava tiedot alle 2S-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttiiii opi n not am mati isessa kou I utu ksessa tai I u kiokou lutu ksessa 3) puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen on luovutettava tiedot alle 2S-vuotiaasta nuoresta, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttdd palveluksen. Ndistd velvoitteista viranomainen vol poiketa, jos se arvioi kdytettdvissddn olevien tietojen pohjalta sekd nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna, ettei nuori tarvitse apua ja tukea pddstdkseen tarvitsemiinsa palveluihin. Nuorisolaissa sdddetd6n myos muiden kuin edelld mainittujen viranomaisten oikeudesta ilmoittaa nuoren yhteys- ja yksil6intitiedot nuoren kotikunnalletsivdd nuorisoty6td varten. Jos viranomainen arvioi viranomaisena saamiensa tietojen pohjalta sekd nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna nuoren tarvitsevan viipymdttd tukea pddstdkseen palvelujen ja muun tuen piiriin, hdn voi salassapitosaanndsten estamatta tehdd ilmoituksen. Viranomaisten on huolehdittava siitil, ettdi sopivin tavoin etukdteen on ilmoitettu nuorelle ja alaikdisen nuoren huoltajalle siit i, ettdi nuorta koskevia tietoja voidaan nuorisolain mukaisesti luovuttaa etsivdd nuorisoty6td varten. Tdllaisen tiedon voi esimerkiksi kertoa (taijakaa asiasta kertovan esitteen) silloin, kun nuorilmoittautuu tyonhakijaksitai nuori ottaa vastaan saamansa opiskelupaikan. Jos viranomainen tekee nuoresta lastensuojelulain ( ) 25 $:n mukaisen ilmoituksen, nuoren yhteys- ja yksilointitietoja ei ilmoiteta etsivaa nuorisoty6td varten. Etsivddn nuorisoty1hdn liiftyvtistd nuofta koskevien tietojen kiisittelystti on saatavissa ohje (ks. listitiedot j a I ti h d e a i n e i sto). N uorten tydpajatoiminta Nuorten tydpajat ovat yhteisollisid, toiminnallisia ja tydvaltaisia oppimis- ja kasvuymp irist6j i. Ty6pajat tukevat nuoren el6mdntaitoja, sosiaalista vahvistumista, omatahtista yhteisollistd kasvua ja tekemiillii oppimista. Nuorten tyopajatoiminta kattaa yli 80 % koko maasta, Vuosittain pajoilla on nuorta. Nuorten ty6pajatoimintaan osallistuneista nuorista yli 80 %:lta puuttuu ammatillinen tutkinto, joten eniten nuoria ohjataan koulutukseen. Ty6pajajakson jiilkeen 75 % nuorista jatkaa joko koulutuksessa, tydssa, oppisopimuksessa tai muussa mielekkddssd toiminnassa. Tyopajassa nuorella on mahdollisuus ohjattuun ja tuettuun ty6ntekoon sek6 r iiitdildityyn koulutuspolkuun. Tyopaja myos tukee nuorta suorittamaan koulutuksensa loppuun yhteistyoss i koulutuksen jdrjestdjdn kanssa. Tydpaja voi avata nuorelle oven myos avoimille tydmarkkinoille. Ty6- pajatoiminta on monialaista toimintaa. Julkishallinnon palvelukokonaisuudessa tydpajat ovat ldhelld sosiaalialan palveluja avoimia koulutus- ja tydmarkkinoita. Ty6pajassa tehty tydvalmennus edistdid nuoren tyokykya ja tukee hdnen ammatillista kehittymistiiiin. Se voi selkiyttira nuoren suunnitelmia sekd koulutukseen ja ty6h6n liittyvid tavoitteita. Yksil6valmennus auttaa nuorta kehitt imddn arjen hallintaa sekd sosiaalisia taitoja ja valmiuksia. Ty6- i

11 akuu ja yksil6valmennusta annetaanuoren yksildllisen tuen tarpeen mukaan. Valmennusten painotusta muutetaanuoren voimavarojen kasvun my6td. ( Liite 3, nuorten tydpajatoiminnan valmennukset.) Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto seke kuntoutuspalvelut nuorisotakuussa Nuorisotakuu ei toteudu ilman sosiaali- ja terveyspalveluja. Nuorisotakuuseen kuuluu lupaus nuorten kuntoutuspalvelujen saatavuudesta. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen j irjestiimisestd on kunnilla. Kuntia velvoittavan lainsddddnn6n rakenne vaihtelee palveluittain. Osa lainsdeidiinnostii ei sddntele yksityiskohtaisesti toi m i n nan laaj u utta, sisd lto i ei kd jdrjest i mistapaa. Sosiaalihuoltolakija terveydenhuoltolaki edellyttdvdt, ettd kunta tarjoaa asukkailleen palveluja siten, ettd ne muun muassa edistdvdt yksityisen henkildn, perheen sekd yhteisdn terveyttd, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Kunnan on osoitettava riittdvdsti voimavaroja kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena oleviin, perustellun tarpeen mukaisiin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tdrkedd pysty6 ennakoltarvioimaan terveyttd ja hyvinvointia uhkaavat riskit. Terveyden ja hyvinvoinnin edistdminen on kunnassa kaikkien hallinnonalojen ja toimijoiden yhteisvastuulla. Lapsen ja nuoren syrjdytymisriskeihin on tartuttava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsen ja nuoren kasvu aikuisuuteen kestdiii pitkaiiin eiviitkd erilaiset terveydenja hyvinvoinnin ongelmat synny hetkessd. Oikea-aikainen, tarpeen mukainen ja riittdvd tuki on ratkaisevaa lapsen ja nuoren kasvulle ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle. Ennalta ehkdisevd ty6 on avainasemassa turvattaessa lasten terveyttd ja hyvinvointia. Lapsen ja nuoren kasvun ongelmatilanteissa tarvitaan oikea-aikaista ja riittiiviid tukea vanhemmuuteen. Kunnan peruspalvelujen on tuettava vanhempia kasvatustydssd. Neuvolajdrjestelmdn toimivuus, kotipalvelujen riittdivii resursointi, varhaiskasvatuspalvelut, lapsen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen ja vanhempien kuuleminen perusopetuksessa luovat vahvan pohjan lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Nuorilla on oltava riittaivait ja toimivat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Siirryttyddn tyoeldmddn nuoretarvitsevat hyvdit ty6terveydenhuollon palvelut. Kunnan on jdrjestettdvd kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kunnan perusterveydenhuollon on myds jdrjestettdvd opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekd korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille heiddn kotipaikastaan riippumatta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tdrkedd, ettd tunnistetaan varhaisessa vaiheessa nuoren erityisen tuen tai tutkimusten tarve ja jdrjestetddn riittdrvdit terveyden- ja sairaanhoitopalvelut koululaisille ja opiskelijoille. Tdhdn kokonaisuuteen kuuluu myds mielenterveys- ja pdiihdety6. Kaikilla nuorilla ei ole eri syistd johtuen mahdollisuutta pddstd tai kykyd kdyttdidi opiskelu- tai tyoterveydenhuollon palveluja. Siksi kunnassa on ddrimmdisen tarkeaa taata riittdvdt terveys- ja sosiaalipalvelut myos niille nuorille, jotka jddvdt ndiden palvelujen ulkopuolelle. Kunnan on etsittdvd keinoja tiillaiste nuorten saamiseksi palvelujen piiriin esimerkiksi etsivdn nuorisotydn kautta. Palvelujen ulkopuolelle jddneiden nuorten eldmirntilanteet saattavat vaikeuttaa tasapainoistaikuistumista ja kiinnittymisti yhteiskuntaan. Siksi syrjddn jddmisen riskit ovat todella suuret. Nuorilla on entistd enemman tarvetta saada mielenterveys- ja p:iihdekuntoutuspalveluja. Mielenterveyslain ja pdihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava mielenterveyspalvelujen ja paiihdehuollon palvelujen jiirjestdmisestd sisdlloltddn ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvd tarve edellyttdd. 10

12 takuu Arvioidessaan nuoren kuntoutustarpeen kokonaisuutta kunnalla on velvoite tehdii aktiivista yhteisty6td kaikkien kuntoutuksen jdrjestdmiseen liittyvien tahojen kanssa. Nuorelle on annettava monipuolista ja ymmdrrettdvdd tietoa kaikista kuntoutusmahdollisuuksista. H:intd on ohjattava terveys-, sosiaali-, tyohallinto- tai opetusviranomaisen tai Kansaneltikelaitoksen tai muun palvelujen jdrjestiijdn palvelujen piiriin yhteistydssd nditd palveluja jiirjestiivien tahojen kanssa. Nuorelle tehdddn yksi16llinen kuntoutussuunnitelma, jossa pitdd selkeiistituoda esille eri hallinnonalojen palvel ujen yhteensovittaminen. Tarve kunnan toimijoiden aktiiviseen yhteisty6hdn korostuu nuorisotakuuta toteutettaessa. Sosiaalija terveydenhuollon ndkdkulmasta painottuu erityisesti yhteistyd opetus-, koulutus- ja ty6- voimaviranomaisten kanssa. Laki kuntouttavasta ty6toiminnasta antaa mahdollisuuden tarjota tukea nuorelle jo varhaisvaiheessa moniammatillisena ja hallinnonalan rajat ylittdiviin i yhtgistyonii. Lain mukaa nuorelle voidaan tehd6 aktivointisuunnitelma niin kutsutun aktivointiehdon' tdyttyessti. Aktivointisuunnitelmaa laadittaessa on ensiksi selvitettaivai mahdollisuus tarjota ty6t i taijulkisia tydvoimapalveluja. Suunnitelma voi ndiden toimenpiteiden ohella sis6ltddi my6s ty6llistymismahdollisuuksia parantavia sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Tarvittaessaktivointisuunnitelmaan voidaan sisdillytt i i velvoite osallistua kuntouttavaan ty6toimintaan. Kunta arvioi, millainen kuntouttavan tydtoiminnan muoto ja sis ilto vastaa parhaitenuoren kuntoutustarpeeseen. Kuntouttavaa tydtoimintaa voidaan jdirjestiidi esimerkiksi nuorten tydpajoilla. Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria mukaan lukien erilaiset erityisryhmdt, kuten vammaiset, maahanmuuttajat tai kulttuurivdhemmist6t. N iihin kuuluvilla nuorilla on my6s usein eriytyvdt tuen ja kuntoutuksen tarpeensa. Esimerkiksivammaisten nuorten sosiaali-, terveys- ja muut kuntoutuspalvelut ovat avainasemassa nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden varmistamiseksi. Terveydenhuollon palveluihin kuuluvat muun muassa lddkinndllinen kuntoutus ja sen osana apuvdlinepalvelut. Sosiaalihuolto ja kehitysvammaisten erityishuolto jdrjestdvdt ty6llistymistd tukevaa toimintaa, ty6hdnvalmennusta sek i tyotoimintaa vammaisille nuorille. Kansanelaikelaitos tarjoaa erilaisia kuntoutuspalveluita vammaisille henkiloille. Palveluissa on tdrked6 katsoa vammaisen nuoren tilannetta kokonaisvaltaisesti, jotta polku koulutukseen ja tydel imddn ei katkea erityisesti siirtymdlvaiheissa. Kunnilla on mahdollisuus hakea rahoitusta myos nuorten hyvinvointia ja osallisuutta lisddviin sosiaalija terveyshuollon kehittdmishankkeisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta kehitt imisohjelmasta vuosille (KASTE ll). Lisditietoja osoitteesta Kansanelikelaitos ja nuorisotakuu Kansaneldkelaitoksen (Kela) tehtivini on selvittdd terveydenhuollosta ohjautuneiden vajaakuntoisten ja syrj iytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen tarve. Ndmii nuoret ohjautuvat selvitykseen erilaisissa eldmdntilanteissa. Nuoret voivat olla vailla ammatillista koulutusta, koulutuksen keskeyttdneit i tai koulutettuja nuoria, joilla on terveydellisistd syistd johtuen heikoty6nsaantimahdollisuudet. Mukana on myds nuoria, jotka ovat joko mddrdaikaisella tai toistaiseksi mydnnetylld tyokyvyttdmyyseldkkeelld. Nuoren kuntoutuksen tarve voi nousta esiin myds Kelan tydkykyneuvonnan kautta, jolloin tydkyvyttomdnd olleelle nuorelle haetaan ratkaisuja tyoeldimdiin paluun tueksi. Kelan tavoitteena on rakentaa yhdessd muiden toimijoiden kanssa nuorelle realistinen ja oikeaaikainen tyokykya tukeva polku kohtity6llistymistd. Kelan kuntoutuslain2 mydntdedellytysten tdyttyessd nuorta voidaan tukea ammatillisella kuntoutuksella, kuten esimerkiksi ammatillisella kuntoutuskurssilla, koulutuksella tai ty6kokeilulla. Nuoren opiskelu- ja tydkykya tuetaan myds lddkinndllisellii kuntoutuksella kuten esimerkiksi sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilla sekd 1 Laki kuntouttavasta tyotoiminnasta (189/2001) 3 'Laki $ Kansanelakelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005) www. nuorisotaku u.f i tl

13 takuu kuntoutuspsykoterapialla. Lisiiksi vajaakuntoiselle nuorelle voidaan jdirjestdidi apuviilineitd opiskelusta tai tydstd suoriutumiseksi. Osana nuorten yhteiskuntatakuu tydryhmdn tyotd Kela on nostanut esiin lainmuutostarpeita, jotka edesauttaisivat jiirjestdmddn vajaakuntoisille nuorille kuntoutusta oikea-aikaisesti. Lainmuutosta tarvittaisiin esimerkiksi lieventdmddn ammatillisen kuntoutuksen my6ntdmisedellytyksid sekd purkamaan vaikeavammaisten ldaikinnaillisen kuntoutuksen ja vammaisetuuksien viilist i kytkentaa. Toimijoiden velinen yhteistyii nuorten palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano edellyttdidi eritahojen entistd tiiviimpdd yhteistydt i. Keskeisiti yhteistyotahoja ovat kunnan sosiaali- ja terveys- sekd nuoriso- ja opetustoimet, koulutuksen j:irjest:ijdit, opinto-ohjaajat, etsivdd nuorisotydtd tekevdt, nuorten ty6pajat ja Kelan kuntoutusasiantuntijat. Yritttijyydendkdkulmasta t irkeit i yhteistyotahoja ovat seudulliset yrityspalvelut, tyomarkkinajdrjestdt ja muut alueelliset yrityspalveluja tarjoavat tahot. On tdrkeaa, ettdi kaikki toimijat ovat aktiivisia tyopaikkojen luomiseksi nuorille. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttd i yhteisen tahtotilan listiksi yhteistd tilannekuvaa nuorten tilanteesta ja heille tarjottavista palveluista. Siksi alueellisten ja paikallisten toimijoiden on jatkettava ja edelleen kehitettiivii jo nyt toimivaa yhteistyotd nuorten parhaaksi hallinnonaloista tai kuntarajoista riippumatta. Tilannekuvan muodostamiseksitilastotietojen on kuljettava eriviranomaisten kesken, jotta palveluprosessit toimisivat mahdollisimman kitkattomasti. Monialainen yhteisty6, josta on sdiiidetty esimerkiksi nuorisolaissa, luo uutta, yhteiskunnallisesti merkittdvdd osaamista eri toimialoille. Lisiiksi se parantaa tiedonkulkua ja palvelujen oikea-aikaisuufta. TE{oimistojen on tiivistettdvd paikallista yhteistyotdi ja sovittava yhteistyokiiytdnndistd varuskuntien ja siviilipalvelukeskuksen kanssa, jotta varusmies- ja siviilipalvelua suorittavat nuoret saadaan nuorisotakuun ulottuville. Samoin yhteistyotd on tiivistettdvd rikosseuraamuslaitoksen alueyksik6iden kanssa palveluissa, joita annetaan rikosseuraamuksia suorittaville nuorille. Tyo- ja elinkeinoministerid on valmistelemassa yhteisty6n linjauksia rikosseuraamuslaitoksen keskusyksik6n kanssa. Linjaukset valmistuvat kevddn 2013 aikana. Kun nuorta ohjataan tydvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi, noudatetaan tyo- ja elinkeinoministeridn, sosiaali- ja terveysministeri6n, Kelan ja Suomen Kuntaliiton yhdess i laatimia Ty6voiman palvelukeskustoimintaa koskevia valtakunnallisia linjauksia ( ). Alueilla, joille ei ole tyovoiman palvelukeskuksia, TE{oimiston, kunnan sosiaali- ja terveystoimien sekd nuoriso- ja opetustoimien ja Kelan on sovittava nuorten palveluihin liittyvdist i yhteistyostii esimerkiksi nuorisolain edellytt im issd nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa. Asiakasty6td nuorten kanssa tekevdtoimijatarvitsevat johdon tukea yhteisty6n tiivist imiseksi. Tukea tarvitaan TEtoimistojen johtajilta ja palvelulinjajohtajilta, paikkakunnalla toimivilta koulutuksen jrirjestaijiltai, rehtoreilta ja kunnan eri toimialojen toimintaa johtavilta pddllik6ilt i tai vastaavissa asemissa olevilta esimiehiltd. Tiivis, monialainen ja moniammatillinen yhteistyo pitdd nuoret mukana toimissa, jotka johtavat nuorten osallisuuden kasvuun, koulutukseen ja tydhon. Kaikki 15 elinkeino- liikenne- ja ympiiristokeskusta (ELY-keskus) ennakoivat osaamistarpeita alueillaan. Kuusi ELY-keskusta yhteen sovittaa nuorisotoimen palveluja. Kaikkien ELY-keskusten elinkeinot, tyo, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue on saanut uudeksi teht rvdksi yhteen sovittaa alueensa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tdistii on sovittu vuoden 2013 tulostavoitteissa. Ty6- ja elinkeinoministeri6, opetus- ja kulttuuriministeri6, ELY-keskukset ja TE-toimistot seuraavat nuorisotakuun toimeenpanoa. Samoin ne arvioivat palveluiden ja palveluyhteisty6n kehittdmistarpeita. Seurantaan, indikaattoreihin ja vaikuttavuuden arviointiin kehitetddn vuoden 2013 aikana uusia ndk6kulmia ja mittareita tutkimuksen avulla. 12

14 aku u Muiden yhteistyiitahojen toiminta nuorisotakuussa Elinkeinoeldmi on mukana valtakunnallisessa Nuorten yhteiskuntatakuu -tyoryhmassa suunnittelemassa nuorisotakuun kokonaisuutta. Mukana ovat Elinkeinoel imdn keskusliitto EK, Suomen Yrittdjdt, Suomen ammattiliittojen keskusjdrjest6 SAK, Toimihenkildkeskusj irjest6 STTK ja Akava ry. Lisiiksitydryhm i on kuulluty6nantajia eri kysymyksistei tyonsii erivaiheissa. Osana tyomarkkinajdrjestojen maaliskuussa2012 solmimaa ty6urasopimusta keskusjirjestdt ovat olleet valmiita etsimddn uusia keinoja helpottamaanuorten tyoeliimiiiin piiiisyii. Tydmarkkinajdriestdt tekivdt yhdessd nuorisotakuuta tukevan esitykse nuorten ty6llisyyden edistdmiseksi. Esitys luovutettiin ministereille Jdrjest6t esittivdt muun muassa, ettd otetaan kdiytt6on avoin ammattiopisto toimintamallite-toimistojen ja ammatillisen koulutuksen jdrjestdjien yhteistyossd sekd luodaan toimintamalli nuorten tuetusta oppisopimuskoulutuksesta. Lisdksi esitettiin kdynnistettiiviiksi kokeiluhanke tutkinnon osaan johtavan tuetun oppisopimuksen toteutusvaihtoehdoista. Opetus- ja kulttuuriministerio ja ty6- ja elinkeinoministerid ovat kdynnistdneet ndistd aiheista selvitykset. Neuvottelut nuorten ty6llistdmissopimuksiksi eri aloilla jatkuvat edelleen liitoissa. Puolustusvoimat on osallistunut nuorisotakuun suunnitteluun ja on mukana toimeenpanossa (liite 1), samoin kuin siviilipalveluskeskus (liite 2). Kolmannen sektorin toimijat takuun toimeenpanijana Valtakunnallinen nuorten yhteiskuntatakuu ty6ryhmd on kuullut kolmannen sektorin toimijoita ty6nsa aikana. Jdrjest6kenttd on osallistunut aktiivisestivaltakunnallisen tyoryhmiin tyoh6n toimittamalla lukuisia katsauksia ja ehdotuksia nuorisotakuun toimeenpanemiseksi. Toistaiseksi eniten valtakunnallista yhteistyotii on tehty nuorisojdirjestojen kanssa. Tditdityotd on koordinoinut Suomen Nuorisoyhteistyd - Allianssi ry. Nuorisojiirjestdt ovat t6rkeitdi nuorten tukijoita erilaisissa el6mdntilanteissa ja arjen sujuvuudessa. Ne auttavat nuoria my6s pysymddnuorisotakuun toimenpiteiden piirissd. Jdrjestot tuottavat nuorille mielek istd tekemist i sekii ennaltaehkdisevid toimia ja palveluita. Nuorisojdrjest6t ovat olleet innokkaasti mukana nuorisotakuun suunnittelussa ja muun muassa ideoimassa ministereiden syksyn 2O12 aluekiertuetta. Silti niiden roolia nuorisotakuun toteutuksessa on selkiytettdvd. J6rjestot jiirjest ivdit ja tuottavat monipuolisesti nuorten palveluita ja harrastustoimintaa. Jdirjestot voivat osallistua nuorisotakuun toteuttamiseen esimerkiksi tukemalla nuorten tydllistdimistiija kouluttamalla tydel imiitaitoja levittiimdlld "nuorisotydllistti" otetta kohdata ja tavoittaa nuoria osallistaa nuoria takuun toteutukseen ja suunnitteluun tarjota mielekdstdi tekemistd nuorille ja jdrjestdid vertaistoimintaa kehittdmdlld hallinnonalojen rajat ylittdvid toimintamalleja murtamalla rajaaitoja toteuttamal la en naltaeh kdisevid toimia j ne. Jdrjest6t olisi saatava mukaan monialaiseenuorisotakuuty6tdn my6s paikallisesti kunnissa ja ELY-keskusten alueilla. Opetus- ja kulttuuriministeridn aloitteesta kolmannen sektorin toimijat ovat k6yneet keskustelua kansalaistoiminnan roolista nuorisotakuun toteuttamisessa myos mahdollisen erillisen maararahan turvin. Neuvottelut tdstd ovat kesken. Suomen Nuorisoyhteisty6 - Allianssi ry:llii on tiirketi rooli nuorisotakuuta suunniteltaessa ja toimeenpantaessa. Allianssi huolehtiierityisesti siitd, ettd nuorten ddni kuuluu nuorisotakuun valtakunnallisessa toteutuksessa, suunnittelussa ja arvioinnissa. www. nuorisotakuu.fi IJ

15 takuu Keskushallinto jatkaa yhteistyotti j irjestojen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisotakuu kiinnostaa kansainvdlisesti Nuorisojiirjestojen lisdksi erityisesti sosiaali- ja terveysalan j irjestoillii ja muilla toimijoilla on merkitttivdi rooli nuorisotakuun toteuttamisessa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen pyrkivdilldi j6rjest6ty6lld on pitkiit perinteet ja sen mukanaan tuoma laaja osaaminenuorten tukemisessa ja syrjdytymisen ehkdisemisessd. Paikallistasolla jiirjestojen mukaan tulo hallintokuntien vdliseen yhteistyoh6n tuo merkittdvdn lisdn nuorisotakuun toteuttamiseen. Rahaautomaattiyhdistys on ottanut yhdeksi avustustoiminnan painopisteeksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisen avustaessaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansalaisjdirjestojen toimintaa. J6rjestojen toiminnassa kehitet i in matalan kynnyksen toimintamalleja syrj iytyneiden nuorten auttam iselle ja n uorten arjessa tapahtuval le ku ntoutu ksele. EU:n ty6ministerit hyvdksyivdt pidetyssd kokouksessaan EU:n laajuisen suosituksen nuorisotakuusta. Suosituksen mukaan kunkin jdsenmaan on taattava kaikille alle 2S-vuotiaille nuorille laadukas ty6-, jatkokoulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikka neljiin kuukauden kuluessa koulun pdidittymisestd tai tyottomdksijoutumisesta. Suositus jdttdd nuorisotakuun hallinnolliset vastuut ja jdirjestelyt jdsenmaan pddtettdvdksi. Komission suositus noudattelee pitkdlti Suome nuorisotakuun mallia. Euroopan maiden lisaksi myos muut maat ja kansainvdlinen media ovat kiinnostuneita Suomen mallista. Tdmd tuo oman lisdnsd nuorisotakuun kansalliseen toteuttamiseen. Keskushallinnon toimijoiden lisdiksi myos alueellisten ja paikallisten tahojen on hyvd valmistautua kansainvdlisiin yhteydenottoihin. Nuorisotakuun toteutuksen jatkoty<i ja seuranta Eri hallinnonaloilla kdynnissii sdddosvalmistelua, jolla on vaikutuksia nuorisotakuun toteutukseen. Lainsddddnnon muutoksista viestitddnuorisotakuun toimijoille kussakin tapauksessa erikseen. Ministeridt seuraavat nuorisotakuun toteutumista sddnn6llisesti hallinnonaloittain sek i tulosohjauksen keinoin ettd kdytettdvissd olevin tilastotiedoin ja seurannoin. Tietoa nuorisotakuun seurannan ja arvioinnin pohjaksi saadaan lisdksi nuorisotakuun toimeenpanon ensimmdistd vuotta koskevasta tutkimushankkeesta. Sen toteuttaa mennessd ty6- ja elinkeinoministerion kilpailutuksen perusteella valittu Kuntoutussddti6. Tutkimuksen tavoite on seurata nuorisotakuun toimintamallin k iytt66n ottoa ja siihen liittyvdd kehittdmistydtd. Lisdksi tutkimus tuottaa nuorisotakuun toimintamallin onnistumiselle tiirkeitd indikaattoreita ja muita mittareita, joilla nuorisotakuun toteuttamiseksi tarvittavien toimien vaikuttavuutta voidaan jatkossa luotettavasti arvioida. Kuntoutussddtion tekemdn selvitystyon perusteella on tarkoitus kdynnistdd mydhemminuorisotakuun toteutuksen arviointitutkimus. www. nuorisotakuu.fi 14

16 taku u Lisitiedot ja ldhdeaineistoa Lainsddddntdd Laki julkisesta tydvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) ja tyottomyysturvalaki ( ). N uorisolaki ( \. Laki ku ntouttavasta tyotoiminasta ( 189/2001 ). Laki Kansaneldkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Valtioneuvoston ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaustannetun asetuksen (30/2008) mu uftamisestannettu asetus ( ). Ohjeita ja muuta lisdtietoa verkkosivuilla Suurin osa ohjeistuksista ja tdssd kirjeessd mainituistaineistoista loytyy Internetissd keskitetysti osoitteessa ku u.f i Nuorten yhteiskuntatakuu tyoryhmdn raportti > Aineistoa Opetus- ja kulttuuriministerion asetus opiskelijaksi ottamisen perusteistammatillisessa peruskoulutuksessa (412012) TyO- ja elinkeinoministerion linjaukset nuorisotakuun toteuttamisesta TE-hallinnossa", , TEM/2905/ sekd linjauksia tdydentdviit ohjekirjeet ja loytyvdt osoitteesta > Aineistoa > Ty6- ja ef inkeinoministerion krje "Alle 2S-vuotiaiden ammatillisia valmiuksiantavaa koulutusta vailla olevien nuorten oikeudesta tydftdmyysetuuteen", TEM l6ytyy osoitteesta: www. nuorisotakuu.fi >Aineistoa Ty6- ja elinkeinoministerion, sosiaali- ja terveysministeridn, Kelan ja Suomen Kuntaliiton yhdessd laatimat Tydvoiman palvelukeskustoimintaa koskevat valtakunnalliset linjaukset ( ) l6ytyvat osoifteesta > Etusivu > Asiantuntijapalvelut > Alueet ja elinkeinot > Tydllisyys > Ty6- voiman palvelukeskukset Lukuja nuorten tydtt6myydestd ja nuorisotakuun seurannasta TE-hallinnossa loytyy osoitteesta: www. nuorisotakuu.fi >Aineistoa >Oikopolkuja. Nuorten palkkatuki ja Sanssi-kortti Nuorten TE-palvelut >Tyonhakijapalvelut > Nuorten palvelut Lisiitietoja Ty6voiman palvelukeskustoiminnasta >Etusivu > Ajankohtaista >Ty6- voiman palvelukeskukset Ty0antaja voii hakea palkkatukea sdhkoiselld lomakkeella osoitteessa Tydnantajan palvelut tai > Asioi verkossa > Yritys-Suomen lomakehaku Opetus- ja kulttuuriministeri6n "Ohje etsiviiiin nuorisoty6hon liittyvdstd nuorta koskevien tietojen kdsit telystd" loytyy lakioppaasta "Nuorten hyvinvointija monialainen yhteistyo" (toim. Kimmo Aaltonen, Arthouse) taiokm:n verkkosivuilta > Nuorisoty6 >Etsivd nuorisotyo Uusi opintopolku.fi -palvelu, osa Oppijan verkkopalvelu -hanketta htto://www.oph.filoppiianpalvelut Koulutus neuvonta verkossa Kuntouttavan tydtoiminnan kiisikirja >Etusivu>Kuntouttavan tydtoiminnan ktisikirja Lisdtietoa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta kehittdmisohjelmasta vuosille , KAS- TE ll, Tutkimus "Nuoretyon ja koulutuksen ulkopuolella" >Aineistoa Yleistajuinen tiivistelmd Nuorisotyollisyyspaketista - EU:n komission suositus nuorisotakuuksi Euroopan komission sivuilla tai Euroopan komissio>tyollisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus. Ty0markkinajiirjestojen esitys nuorten tyollisyyden edistdmiseksi : > Aineistoa > Oikopolkuja. Harmaan talouden torju nta: www. mustatu levais us.fi www. nuorisotakuu.fi lc

17 aku u Liite 2 Siviilipalvelukeskus ja nuorisotakuu Sivi i I i pa lvel uskeskus ehdottaa seu raavia n uorisotakuu n mukaisia toimia Lisdtddin koulutusjakson aikana annettavaa informaatiota (esim. Kela-info) Siviilipalvelukeskuksen tavoite on antaa siviilipalvelustaan suorittaville nuorille samantyyppiset ja samalla tavalla jiirjestetyt palvelut kuin varusmiespalvelusta suoriftaville (liite 1). Siviilipalveluskeskus hy6dyntdd muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaa Aikalisdtoimintaa. Annetaan palvelusta suorittavalle mahdollisuus selvittdd palvelusaikana ty6nhaku- /tyduramahdollisuudet paikallisessa TE{oimistossa - ei tarvetta kdyttdd lomapdivi i, vaan sisdltyisi palvelukseen Palveluspaikalle velvoittava ohje ohjata/opastaa velvollista ty6nhakuun ym. toimenpiteisiin. Tdmdi olisi liitettdvissi sdhkdiseen "kotiutusmuistutukseen" ja mahdollisesti muistutus voitaisiin lisdtd myds velvolliselle. Maininta tyo- ja elinkeinoministerion jdrjestdmisohjeeseen ja palveluspaikkojen vastuuhenkil6n oppaaseen ym. informaatiota www. nuorisotakuu.fi 17

18 fil takuu Liite 3 Nuorten tydpajatoiminnan valmennukset. Kuva: Valtakunnallinen ty6pajayhdistys ry Xuniaprrtunt fir:t p.ifot rt www. nuorisotakuu.fi 18

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tämän koonnoksen on tarkoitus selventää, miltä nuorisotakuu tulee näyttäytymään sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta. Tässä koonnoksessa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Nuorisotakuu 2013 - ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin 120

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen Elise Virnes Nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo Nuorten yhteiskuntatakuu Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo 22.5.2012 Takuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

Nuorisotakuu Kauniaisissa

Nuorisotakuu Kauniaisissa Nuorisotakuu Kauniaisissa KV hyväksynyt..2016 KV godkänt..2016 Sisällysluettelo Tausta... 2 Määritelmä... 2 Strateginen ohjaus ja prosessi... 2 Tilannekatsaus... 3 Koordinointi... 4 Toimijoiden työnjako...

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Hyppy nuoruudesta aikuisuuteen on aikamme suuri sosiaalinen kysymys.

Hyppy nuoruudesta aikuisuuteen on aikamme suuri sosiaalinen kysymys. Mitä kuuluu, nuorisotakuu? EP 6.5.2014 Hyppy nuoruudesta aikuisuuteen on aikamme suuri sosiaalinen kysymys. Nuorisotakuun toteutus edellyttää uudenlaista yhteistyötä ja sitoutumista alueellisilta ja paikallisilta

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Katsaus nuorisotakuuseen

Katsaus nuorisotakuuseen Katsaus nuorisotakuuseen Nuorten työllistymistä edistävät palvelut Palvelujohtaja Mari Tuomikoski 1 Nuorisotakuun määritelmä TE-toimiston palvelut nuorelle työnhakijalle Tilastotietoa nuorten tilanteesta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot