TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet ALKUKARTOITUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet ALKUKARTOITUKSET"

Transkriptio

1 TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet ALKUKARTOITUKSET Vuonna 2009 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun valtionapua saaneiden hankkeiden alkukartoitusten yhteenveto Tilanne Sirpa Pursiainen & Nina Eskola Pirkanmaan ammattiopisto Yhteyshenkilö: Nina Eskola

2 Sisällys: 1 Lähtötilanteen kartoitus Lähtötilanteen dokumentointi Hankkeiden lähtökohdat eli kehittämistarpeen syyt Opetussuunnitelman näkökulmasta Opiskelijan näkökulmasta Työelämän näkökulmasta Oppilaitoksen näkökulmasta Organisaatioiden nykyisten työssäoppimisen käytänteiden vahvuudet ja heikkoudet Työssäoppimisen suunnittelu Vahvuudet Kehittämishaasteet Työssäoppimisen toimeenpano Vahvuudet Kehittämishaasteet Työssäoppimisen laadunarviointi Vahvuudet Kehitämishaasteet Työssäoppimisen kehittäminen Vahvuudet Kehittämishaasteet Hankkeiden konkreettiset tavoitteet Opiskelijoiden yksilöllisiin opintopolkuihin liittyvät tavoitteet Oppilaitoksen toimintaan ja opetuksen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet Opetuksen integrointi työelämälähtöisyys huomioiden Opetussuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö Oppilaitosten yksilölliset tarpeet Työelämän ja alueellisiin tarpeisiin liittyvät tavoitteet Malleihin ja menetelmiin liittyvät tavoitteet Toiminnan muutoksella halutut tulokset ja suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Hankkeiden toiminnan ja tulosten mittaaminen Määrällinen tulosten mittaaminen ja kuvaaminen Työssäoppimisen toteutuminen Oppilaitoksen toimintaan liittyvät mittarit Työelämään liittyvät mittarit Laadullinen tiedonkeruu ja tulosten kuvaaminen

3 Lähtötilanteen kartoitus Lähtötilanteen kartoitusta hankkeissa on tehty erilaisista näkökulmista ja kartoitukseen ovat osallistuneet hankkeesta riippuen erilaiset tahot. Kartoitusten tekemiseen ovat osallistuneet oppilaitoksen johto ja alojen vastuuhenkilöt, opettajat ja oppilashuollon sidosryhmät, työelämän edustajat sekä oppilaat. Tietoa tarpeista on kertynyt myös vuosien varrelta kerääntyneistä työssäoppimisjaksojen kokemuksista sekä aikaisemmista hankkeista, kokeiluista ja opettajien työelämäjaksojen kokemuksista. Lähtötilanteen kartoitukseen on kerätty tietoa erilaisia tiedonkeruumenetelmiä hyödyntäen, kuten: Oppilaitoksen sisäiset palaverit (opetusalajohtajat, opettajat, erityisopettajat, opintoohjaajat, hakukoordinaattorit, projektipäälliköt, opiskelijahyvinvointityöryhmät, kehittämispäivät) Opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut (opiskelijaryhmät, työssäoppimisjaksoihin liittyvät vierailut, HOJKS -palaverit, Yritysten ja työelämän edustajien kanssa käydyt keskustelut (ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelukäynneillä, työssäoppimispaikan auditointi- /arviointikäynneillä, opettajien työelämäjaksoilla, järjestetyt neuvottelut ja opetuksen suunnittelupalaverit, työelämän arvioimien tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittaminen) Sähköiset tiedonkeruu järjestelmät (työpaikkaohjaajien palautteet) Lähtötilanteen kartoituksen yhteydessä useat hankkeet ovat peilanneet hanketta ja tarpeita opetussuunnitelmaan. Yritysten arvioimia tulevaisuuden osaamistarpeita on verrattu opetussuunnitelman tavoitteena oleviin osaamistarpeisiin. Lähtötilanteen dokumentointi Hankkeet ovat dokumentoineet lähtötilannetta muistioihin käydyistä palavereista, koonneet dokumentoitavia muistioita ja suunnitelmia omiin tallenjärjestilmiinsä, sähköisiin projektikansioihin, sekä TOPLAAJAlle luotuihin wikispaces sivuille ja power point esityksinä Slide Share ohjelmaan. Osa hankkeista on esitellyt alkutilannetta TOPLAAJA- hankkeen seminaarin yhteydessä. Hankkeen dokumentoimien asiakirjojen lisäksi lähtötilannetta kuvaavat oppilaitoksen toimintaa ohjaavat asiakirjat sekä tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Osaltaan hankkeen alkutilannetta dokumentoidaan myös opiskelijoiden haastattelujen pohjalta kirjattaviin henkilökohtaisiin opiskelusuunnitelmiin. Hankkeiden lähtökohdat eli kehittämistarpeen syyt Hankkeiden kehittämistarpeiden pohjalla on oppilaitoskohtaiset, alueelliset ja valtakunnalliset muutokset. Hankkeiden alkukartoituksista heijastuu opetuksen murrosvaihe teoria ja luokkapainotteisesta opetuksesta kohti työelämälähtöistä ja yksilöllisten oppimistarpeiden huomioivaa opettamiskulttuuria. Hankkeiden alkukartoituksista nousee neljä keskeistä kehittämistarvetta, jotka ovat: opetussuunnitelmat, opiskelijoiden tarpeet, työelämän tarpeet ja oppilaitoksen tarpeet. Opetussuunnitelman näkökulmasta Uudet tutkinnon perusteet ovat korostaneet työelämäyhteistyön ja työelämälähtöisyyden tärkeyttä opiskeltaessa ammattiin. Osassa hankkeista juuri opetussuunnitelman työstäminen on keskeinen kehittämisen kohde. Alkukartoituksista nousee esille seuraavia tarpeita opetussuunnitelman näkökulmasta: Opetuksen järjestämisen vastaaminen suhteessa työelämän tehtäväkokonaisuuksiin

4 Käytännönläheisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen kehittäminen atto-aineiden oppiminen työssäoppimalla. Opiskelijan näkökulmasta Opiskelijan näkökulmasta laajennetun työssäoppimisen nähdään yleisesti mahdollistavan oppimispolun henkilökohtaistamisen, tukevan ammatilista kasvua, motivoivan alalle ja mahdollistavan työelämäyhteyksien luomisen jo opintojen aikana. Alkukartoituksista nousee esille seuraavia tarpeita opiskelijoiden näkökulmasta: Opiskelijoiden erilaiset oppimisvalmiudet (erityistä tukea tarvitsevat, ne joille koulumuotoinen opetus ei sovellu hyvin, lahjakkaat, kaksoistutkintoa suorittavat, maahanmuuttajat) Opiskelijoiden ohjauksen tarve Opiskelijoiden halu ja tarve erikoistua ja syventää ammatillista osaamista Kouluttautuminen yhteen perustutkintoon ei aina riitä työllistymiseksi Opiskelijoiden halu ja tarve käytännönläheiseen opiskeluun Motivaation lisääntyminen, turvaaminen ja ylläpitäminen Työllistymisen helpottuminen Käytännön opetuksen ja teorian yhdistäminen Koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen ja paremman ammattitaidon saavuttaminen työllistymiseksi Mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun keskeyttämisen jälkeen Työelämän pelisäännöt ja kokemukset opiskelijoille tutummiksi jo opintojen aikana Työelämän näkökulmasta Muuttuva työelämä ja kilpailutyömarkkinoilla haastaa oppilaitoksia käymään vuoropuhelua työelämän kanssa, jotta opinnot vastaavat työelämän tarpeita ja opiskelijat työllistyvät opiskelemalleen alalle. Työelämä on ehdottanut yhteistyötä oppilaitoksille ja viestinyt erilaisten yhteistyömuotojen tarpeista. Alkukartoituksista nousee esille seuraavia tarpeita työelämän näkökulmasta: Työpaikkaohjaajien tarve ohjaukseen ja koulutukseen (esim. HOPSien laadinta) Työpaikan kehittäminen oppimisympäristönä Osaavan työvoiman turvaaminen Vastaaminen muuttuviin työelämän tarpeisiin Laaja-alaisen työelämäosaamisen oppinen Yritysten henkilöstön asenteisiin vaikuttaminen koskien laajennettua työssäoppimista Oppilaitoksen näkökulmasta Osalla oppilaitoksista on hyviä kokemuksia aikaisemmista laajennetuista työelämäjaksoista. Työelämäpainottaisen opiskelun nähdään mahdollistavan oppimisen yksilöllistämisen ja sen on koettu tukevan erityisesti erilaisia oppijoita (oppimisvaikeuksia omaavat, lahjakkaat oppilaat, levottomat oppilaat, maahanmuuttajat oppilaat). Alkukartoituksista nousee esille seuraavia tarpeita oppilaitoksen näkökulmasta: Oppilas- ja ryhmäkohtaisen työssäoppimisen kehittäminen Optimaalisen opintopolun rakentaminen ja opintojen loppuun saattaminen Vaihtoehtoisten opiskelutapojen löytäminen (käytännönläheisyys, toiminnallinen opetus, työn oppiminen tekemällä) Perinteinen ammatillinen koulutusmalli sisältää omat rajoituksensa Uudenlaisten työssäoppimisympäristöjen käyttöönotto Keskeytysten vähentäminen ja läpäisyasteen parantaminen Mahdollisuus tarjota opiskelumuoto jo opiskelun keskeyttäneille Opettajille työelämäsuhteiden tiivistäminen

5 Opettajien ammatillisen osaamisen vahvistaminen Työelämälähtöisyyden parantaminen ja monipuolistaminen Työssäoppimisen toteutuksen laadun parantaminen Sidosryhmäyhteistyön parantaminen Tiedon saaminen alueen työvoimatarpeista Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien uudistamistyö Opettajien osallistuminen työpaikalla tapahtuvaan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen Opettajien asenteisiin vaikuttaminen laajennettua työssäoppimista kohtaan. Organisaatioiden nykyisten työssäoppimisen käytänteiden vahvuudet ja heikkoudet Kuvauksissa apuna on käytetty Oph:n julkaisussa Työssäoppimisen opas kehittyvä työelämäyhteistyö olevaa itsearviointi materiaalia (s.52-58). Työssäoppimisen suunnittelu Vahvuudet Työssäoppimisen suunnitteluvaiheen keskeisiksi vahvuuksiksi hankkeissa nähtiin oppilaitoksen luomat ohjeistukset työssäoppimiseen, toimivat työelämäsuhteet ja riittävä määrä työssäoppimispaikkoja. Oppilaitoksissa on määritelty tarkkaan vastuu työssäoppimisen suunnittelussa jollekin taholle. Työssäoppimispaikkojen hankinnan vaihtoehtoina alkukartoituksissa on kuvattu: opiskelijan omatoimisuus, opiskelijan tukeminen paikan hankinnassa, vastuuopettajan keskeinen rooli ja työssäoppimispaikkojen hankintaan nimetty koordinoiva opettaja. Joissakin oppilaitoksissa pienemmät työryhmät tekevät yhteistyötä työssäoppimisen suunniteluun liittyen. Oppilaitoksen näkökulmasta vahvuudeksi työssäoppimisen suunnittelussa on nähty myös työssäoppimisjaksojen jaksotus lukuvuosisuunnitelmaan koulutusaloittain sekä opettajien sitoutuneisuus. Oppilaitokset ovat luoneet ohjeita, prosessikuvauksia, lomakkeita ja työssäoppimisen kriteereitä työssäoppimisen tueksi. Opiskelijoiden perehdyttäminen työssäoppimisjaksoon on nähty vahvuutena. Opiskelijoiden osaamisen tunnustamisen nähdään osaltaan tukevan työssäoppimisjaksojen suunnittelua. Toimivaa työelämäyhteistyötä kuvataan saamalla ajantasaista tietoa työelämän muutoksista ja osaamisvaatimuksista sekä omaamalla alakohtaisia verkostoja ja henkilösuhteita. Käynnit työssäoppimispaikalla ja opettajan läsnäolo näyttösuunnitelmaa laadittaessa on nähty tukevan kaikkia osapuolia työssäoppimisen suunnittelussa (opiskelija, työpaikkaohjaaja, opettaja). Yrittäjämäistä toimintatapaa tukevien oppimisympäristöjen nähdään tukevan osaltaan myös työssäoppimisen suunnittelua. Työssäoppimisen suunnittelua tukevia sähköisistä järjestelmistä alkukartoituksissa mainitaan työssäoppimisen verkkopalvelu. Kehittämishaasteet Keskeiset kehittämishaasteet työssäoppimisen suunnittelussa liittyvät sisältöihin ja prosessin suunnitteluun, ohjeistukseen sekä arviointiin ja resursseihin. Opiskelijan näkökulmasta kehittämiskohteiksi suunniteluvaiheessa nousevat alkukartoituksista henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kehittäminen paremmaksi ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimisen ohjeistuksen kehittäminen.

6 Opetuksen sisällölliseen suunnitteluun liittyviä kehittämiskohteita alkukartoituksissa ovat opiskeltavien työelämäkokonaisuuksien muodostaminen. Työssäoppimisen suunnittelun oleminen opettajakohtaista, nähdään kehittämiskohteena. Haasteena nähdään kunkin opettajan keskittyvän vain ryhmäkohtaiseen työssäoppimisen suunnitteluun. Pedagogisen johtamisen nähdään olevan osa-alue, johon tulee panostaa. Työssäoppimisen suunnittelun haasteena on myös työelämän mahdollisuuksien kartoittaminen suhteessa mahdollisuuksiin oppia opetussuunnitelmaa vastaavia kokonaisuuksia. Kehittämishaasteina työssäoppimisen suunniteluvaiheessa arvioinnin näkökulmasta nähtiin itsearviointi sekä työssäoppimisen arvioinnin vastaavuus suhteessa tutkinnon perusteisiin. Tarpeelliseksi nähdään sellaisten toimintatapojen kehittäminen, jotka mahdollistavat erilaisten tutkinnon osion näytön antamisen työssäoppien. Alkukartoituksissa mainittiin kehittämishaasteita, jotka liittyivät suunnitteluvaiheen resursseihin. Keskeisenä resurssihaasteena nähtiin työssäoppimispaikkojen riittämätön määrä joillakin aloilla, joka vaikeuttaa opiskelijoiden henkilökohtaisten tarpeiden huomioimista. Toisena resurssihaasteena nähtiin riittämätön aika yhteissuunnitteluun yritysten edustajien kanssa. Resursseihin liittyviin haasteisiin vaikuttaa alueellisuus, alakohtaiset muutokset työmarkkinoilla sekä annetut oppilaitoskohtaiset resurssit työssäoppimisen suunnitteluun ja toteutukseen. Alkukartoituksista nousi esille myös erilaisia keinoja, joiden avulla työssäoppimisen suunniteluun liittyviin haasteisiin voitaisiin vastata. Mainittuja keinoja olivat: Opintojen henkilökohtaistaminen ja henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinta Yksilöllisten opintopolkujen mahdollistaminen kaikille Joustavien polkujen suunnittelu (Opojen ja erityisopettajien rooli) Suunnitella aloittain työvaltainen oppimispolku pysyväksi vaihtoehdoksi suorittaa opinnot Opiskelijoille kannettavien tietokoneiden ja web-kameroiden hankinta opintopäiväkirjan, oppimistehtävien ja yhteydenpitämisen tueksi. Harjoitusyritystoiminta ja yrittäjyyskoulu Työsalit tai muut oppilaitoksen omat harjoittelu ja laboraatiotilat Ohjaamisen lisääminen työpaikoilla Työpaikkaohjaajille järjestettävä koulutus ja muu tuki Työssäoppimisen ohjaus ja ammattiosaamisen näytön arviointikäynnit työpaikoilla Työssäoppimisen toimeenpano Vahvuudet Hankkeissa nähdään työssäoppimisen toimeenpanon keskeisenä vahvuutena opettajien sitoutuminen työssäoppimisen järjestämiseen ja ohjaukseen. Opettajien sitoutuminen ja keskittyminen ohjaamiseen mahdollistaa oppilaitoksen suunnittelema työnaikajako. Myös pitkät kokemukset työssäoppimisjaksojen toteutuksesta ja niihin liittyvästä ohjauksesta nähdään vahvuutena. Työssäoppimisen ohjaaminen on toinen keskeinen vahvuus työssäoppimisen toimeenpanoon liittyen. Ohjaamiseen liittyvinä toimenpiteinä alkukartoituksista nousevat oppilaitoksen käytössä olevat lomakkeet, yhteydenpito työpaikkaohjaajiin sekä vuoropuhelu opiskelijan kanssa. Ohjaukseen liittyviä mainittuja toimenpiteitä alkukartoituksissa ovat: Kirjallinen työssäoppimissuunnitelma (opiskelija täyttää ennen työssäoppimisjakson alkua) Työssäoppimisen verkkopalvelu (keskitetysti kaikki sopimukset, lomakkeet, toimintaohjeet, sähköiset ohjauspäiväkirjat)

7 Työn vaarojen kartoittaminen Opiskelijoiden osallistuminen työhönvalmentautumisen opintojaksolle ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa Opettajien käynti työssäoppimispaikoissa heti työssäoppimisjakson alussa Työssäoppimisjaksolla toteutetut muut ohjauskäynnit Opiskelijoiden tekemät tehtävät työssäoppimisjaksolla Opiskelijoiden työtuntien ja työssäoppimisen seuranta (esim. tarkistuslista ja monitahoinen palautejärjestelmä) Säännöllinen yhteydenpito työpaikkaohjaajiin Käytössä olevat palautejärjestelmät Arviointi Kolmantena vahvuutena alkukartoituksista nousee olemassa olevat toimivat verkostot työelämän kanssa, jotka mahdollistavat riittävän määrän työssäoppimispaikkoja. Neljäntenä vahvuusalueena työssäoppimisen toimeenpanoon liittyen nähdään voimassa olevat yhteisesti laaditut puitesopimukset ja niihin liittyvät opiskelijakohtaiset liitteet. Myös muiden kirjallisten sopimusten ja oppilaitoskohtaisten ohjeiden nähdään tukevan työssäoppimisen toimeenpanoa. Kehittämishaasteet Yhtenäisen toimintamallin laadinta työssäoppimisen järjestelyihin nähtdään kehittämishaasteeksi työssäoppimisen toimeenpanon suhteen joissakin hankkeissa. Opiskelijan ollessa aktiivisessa roolissa työssäoppimispaikan hankinnassa, nähdään opiskelijan motivaatio ja aktiivisuus sekä haasteena että mahdollisuutena. Työssäoppimisen toimeenpanoon liittyen toinen keskeinen kehittämishaaste liittyy ohjaukseen. Joissakin alkukartoituksissa kuvataan työssäoppimisen ohjaamisen ja toteutuksen tason olevan kirjavaa. Myös työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointitaidot nähtiin kehittämiskohteena. Keinona kehittämiseen nähdään koulutus, mentorointi ja verkkoympäristön hyödyntäminen. Kolmantena kehittämiskohteena nousee työssäoppimisjakson toteuttaminen tarjolla olevissa työssäoppimispaikoissa. Tähän liittyviä haasteina ovat opetussuunnitelmien sisällön ja työelämän tarjoamien mahdollisuuksien yhteensovittaminen sekä työssäoppimisen yksilöllisyyden toteuttaminen. Tämän lisäksi joillakin aloilla on ongelmia saada työssäoppimispaikkoja (esim. metalli- ja sähköala). Työssäoppimispaikkaan liittyvinä haasteina nähdään työpaikkaohjaajien vaihtumisen ja arvioinnin suorittamisen kokonaisuudessaan työssäoppimispaikalla. Muutoinkin arviointitaitojen kehittäminen nähdään kehittämishaasteena. Muita alkukartoituksissa nousseita kehittämishaasteita liittyen työssäoppimisen toimeenpanoon liittyen ovat: Työssäoppimispaikkojen ohjaushenkilöstön pätevyyden tarkistaminen Sopivien työssäoppimispaikkojen löytäminen, Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointimateriaalin yksinkertaistaminen Tiedottamisen tehostaminen Keinoina työssäoppimisen toimeenpanon haasteisiin nähdään mm. työpaikkaohjaajien perehdyttäminen opetussuunnitelman tavoitteisiin ja arviointikriteereihin sekä ammatillisten ohjaajien toimiminen opettajan ja työpaikkaohjaajan ohjaustyön tukena

8 Työssäoppimisen laadunarviointi Vahvuudet Työssäoppimisen laadun arvioinnin keskeisenä mahdollistajana nähdään toimivat palautejärjestelmät sekä arviointityöhön sitoutuneiden yrityksten ja opettajien kiinnostus työssäoppimisen kehittämiseen. Keskeisenä vahvuutena työssäoppimisen laadun arvioinnissa nähdään jatkuva palautteiden kerääminen ja analysointi sekä laadunvarmistus. Palautetta oppilaitoksissa kerätään sekä sähköisesti, keskustelemalla että erilaisin lomakkein. Alkukartoituksissa mainittuja eri osapuolille tarjolla olevia palautejärjestelmiä ovat: Sähköinen palautejärjestelmä käytössä kaikille osapuolille Asiakaspalautekyselyt työpaikkaohjaajille kerran vuodessa Ammattiosaamisen näyttöjen erillinen palautekysely Arviointitiedon kerääminen opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja opettajilta Inka palautejärjestelmät Työssäoppimisen follow-up -arviointi Näiden lisäksi eräässä hankkeessa on kehitteillä palautekysymysmittaristo opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle, opettajalle. Palautekysymysmittaristo toteutettaisiin sähköisen järjestelmä Wilman avulla. Eräs oppilaitos mainitsee olevansa mukana ISKUT ryhmässä. ISKUT ryhmässä on mukana 10 oppilaitosta, jossa työssäoppimiseen liittyvät aineistot kootaan yhteen ja analysoidaan. Muina vahvuuksina mainitaan Opetushallituksen keräämät tiedot ammattiosaamisen näytöistä, sekä keskittyminen arviointikeskustelussa opiskelija arviointiin. Yhdessä hankkeessa oli eritelty laadunvarmistukseen liittyvät strategisen tason mittarit: Työelämänäyttöjen ja oppilaitosnäyttöjen määrä ja suhteet koulutusaloittain Hyväksyttyjen ja hylättyjen näyttöjen määrä Ensimmäisen vaiheen arvioinnin oikaisupyyntöjen määrä (suullinen/kirjallinen) Toisen vaiheen arvioinnin oikaisupyyntöjen määrä (kirjallinen) Eri osapuolten osallistuminen opintokokonaisuuden näytön arvosanasta päättämiseen Arvosanat Koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä/näyttöjen vastaanottajien määrä Vertaisarvioinnin tekeminen (yksikköjen/koulutusalojen/tutkintojen väliset) Kehittämishaasteet Vaikkakin useassa oppilaitoksessa kerätään järjestelmällisesti palautetta, nähdään kerättyjen palautteiden syvällisempi analysointi kehittämiskohteena. Tämän lisäksi alkukartoituksissa tuodaan esille, etteivät kerätyt asiakaspalautekyselyt työpaikkaohjaajille tuo esille yksittäisiä kehitystarpeita. Arviointikulttuurin kehittäminen kokonaisuudessaan nähdään kehittämishaasteena. Alkukartoituksista nousseita arviointikulttuuriin liittyviä kehittämiskohteita ovat: Arviointia koskeva ohjeistus (sekä oppimisen että osaamisen näkökulmista) Inka -järjestelmän aktiivisempi käyttäminen Laadullisen palautteen systemaattinen kerääminen Välipalautteiden mahdollistaminen ja käyttäminen Saadun tiedon kokoaminen ja analysointi Arviointitoiminnan johtaminen Työssäoppimispaikan laadullisten kehityskohteiden kirjaaminen järjestelmällisesti jaksojen päättyessä Systemaattinen palautteen kerääminen työpaikkaohjaajilta siten, ettei se lisäisi liikaa työpaikkaohjaajien työn määrää

9 Opiskelijakohtaisen päiväkirjan kehittäminen (suunnitteleminen siten, että se pitää sisällään katalysoivia kysymyksiä) Ammatillisten neuvottelukuntien hyödyntäminen (ammattiosaamisen näyttöjen tarkastelu laadullisesti heidän kanssaan) Työssäoppimisen kehittäminen Vahvuudet Työssäoppimisen kehittämisen vahvuuksiksi nähdään olemassa oleva ammattitaito sekä jo toimiva yhteistyö työelämän edustajien kanssa. Eräässä oppilaitoksessa kuvataan heillä olevan säännöllistä yhteistyötä kaupungin edustajien kanssa (kokouksissa kehitetään yhteisiä toimintatapoja mm. työssäoppimiseen liittyen). Potentiaalisten yhteistyötahojen nähdään auttavan työssäoppimisen kehittämistä. Useassa alkukartoituksessa kerrotaan myös, että työpaikkaohjaaja koulutusta järjestetään ja työpaikkaohjaajat odottavat saavansa ohjausta opiskelijan arviointiin ja palautteen antamistaitoihin. Työpaikkaohjaajakoulutukset näin ollen kiinnostavat työelämän edustajia. Joissakin oppilaitoksissa opettajat ovat olleet myös itse työelämäjaksoilla ja heillä on kiinnostusta lähteä myös jatkossa työelämäjaksoille. Opettajien omat työelämäjaksot tukevat oppilaitoksen tietämystä työelämän kehittymisestä ja auttaa opetuksen toteutuksessa antamaan ajankohtaista tietoa alalta. Eräässä oppilaitoksessa opettajien työelämäyhteistyötaitojen kehittämiseen oltiin järjestetty myös koulutusta. Työssäoppimisen kehittämisen nähdään tukevan myös oppilaitoksen aktiivinen hanketoiminta sekä se, että työssäoppimiseen on nimettynä koordinoija. Kehittämishaasteet Työssäoppimisen kehittämishaasteet jakautuvat alkukartoituksissa neljään pääkategoriaan, joita ovat: a) palautteiden ja arvioinnin suhde kehittämiseen, b) opettajien suhde kehittämiseen c) työpaikkaohjaajakoulutukset sekä d) työelämään ja työelämäyhteistyöhön liittyvät seikat. Palautteiden ja arvioinnin suhde kehittämiseen Useassa oppilaitoksessa palautetta työssäoppimisen kehittämisestä kerätään, mutta aina ei kuitenkaan kirjata kehitystarpeiden yksittäisiä tietoja. Joissakin oppilaitoksissa yritysten antama palaute on ollut satunnaista. Arviointiin liittyviä vastuita ei ole kaikissa oppilaitoksissa määritelty oppilaitos- eikä opetusalatasolla. Tämän lisäksi kehittämisen ei nähdä perustuvan aina arviointitietoon. Näistä syistä oppilaitoksen sisäiset auditointien koetaan tarpeelliseksi saada toimiviksi ja itsearvioinnin toteuttaminen nähdään tärkeäksi. Saatujen palautteiden konkretisoinnin kehittämisen toteuttamiseksi nähdään myös keinona hyödyntää jo kerättyjä palautteita. Arviointiin liittyen myös työssäoppimisen arvioinnin kehittäminen työpaikoilla nähdään kehittämiskohteena. Suunnitelmien ja toteutusten ennakointi sekä oppimispäiväkirjan kirjoittamisen ohjeistus ja tarkastus ovat kehittämisen kohteita ja keinoja tukea arvioinnin perusteita. Opettajien suhde kehittämiseen Hyvien käytänteiden vaihtaminen omassa oppilaitoksessa nähdään haasteelliseksi ja sen kehittäminen tarvitsee suunniteltua mallintamista ja levittämistä. Alkukartoituksista nousi esille, että opettajat tarvitsevat enemmän aikaa ja mahdollisuuksia työpaikkakäynteihin (tämä mahdollistaisi ohjaamisen lisäämisen työpaikoilla). Muutoinkin opettajien aikataulun suunnittelun nähdään olevan tärkeä kehittämisen kohde, jotta opettajat kykenevät kehittämään työssäoppimista. Ammatillisista taidoista opettajien laaja-alaisten ohjaustaitojen kehittäminen ja tietotekninen osaaminen ja erilaisten tvt välineiden käyttö opetuksessa nähtiin kehittämiskohteena. Myös

10 opettajien työelämäjaksot nähdään tarpeellisiksi. Työpaikkaohjaajakoulutukset Useassa hankkeessa kehittämiskohteeksi koettiin työpaikkaohjaajien koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen. Myös täydennyskoulutuksen järjestäminen nähtiin kehittämiskohteeksi. Oman haasteensa työpaikkaohjaajakoulutusten järjestämisen luo se, että työpaikkojen koulutus- ja tiedontarve ovat hyvin vaihtelevia. Työpaikkaohjaajien koulutukseen liittyen nähdään tärkeäksi, että työpaikkaohjaajien tietämystä opetussuunnitelmien sisällöstä tulisi lisätä ja heitä tulisi perehdyttää opiskelijan erityistarpeisiin (kuten HOJKS opiskelijat ja maahanmuuttajat). Työpaikkaohjaajakoulutuksen lisäksi nähdään tärkeäksi kehittämiskohteeksi työpaikkaohjaajien sitouttamisen ohjaustyöhön. Työelämään ja työelämäyhteistyöhön liittyvät seikat Työelämään liittyen nähdään haasteelliseksi työpaikkaohjaajilla käytettävissä oleva aika ohjaukseen. Yksittäiset koulutetut työpaikkaohjaajat saattavat vaihtaa myös työpaikkaa ja - tehtävää, joten näin ollen syntyy jatkuvasti uutta koulutustarvetta. Myös opettajalta uuden ohjaajan kanssa suhteen luominen alkaa aina alusta. Samoin uusien työssäoppimispaikkojen mukaan tulo sisältää omanlaisen orientaationsa, joka on usein opettajan vastuulla. Tämä voi viedä osan opiskelijalle tarkoitetusta ohjausajasta. Alkukartoituksista nousee esille, että sopimusten tekemistä työpaikkojen kanssa tulisi lisätä. Tämä saattaisi osaltaan tukea työpaikkaohjaajien sitoutumista sekä työssäoppimissuunnitelman tarkempaa toteuttamista työpaikoilla. Verkostomaisuuden lisäämisen nähdään olevan tärkeää. Verkostomaisuuden nähdään sisältävän työelämän edustajat, toimintayksiköiden esimiehet ja opettajat. Myös tiedottamisen työelämälle nähdään olevan kehittämisen kohteena. Hankkeiden konkreettiset tavoitteet Hankkeiden konkreettiset tavoitteet jakautuvat neljään eri kategoriaan, joita ovat 1) opiskelijoiden yksilöllisiin opintopolkuihin liittyvät tavoitteet, 2) oppilaitoksen toimintaan ja opetuksen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet, 3) työelämän ja alueellisiin tarpeisiin liittyvät tavoitteet ja 4) malleihin ja menetelmiin liittyvät tavoitteet. Opiskelijoiden yksilöllisiin opintopolkuihin liittyvät tavoitteet Useassa hankkessa on tavoitteena luoda nykyistä paremmat mahdollisuudet yksilölliseen työelämälähtöiseen opiskeluun. Tavoitteissa on kirjattu, että tarkoituksena on löytää ne opiskelijat, joille opintojen suorittaminen laajennetun työssäoppimisen kautta sopii parhaiten. Toisaalta alkukartoituksissa nähdään jo, että yksilöllisten opintopolkujen nähdään mahdollistavan erilaisten oppijoiden huomioimisen ja lisäävän opintojen mielekkyyttä. Yksilöllisten opintopolkujen ja työelämäpainotteisuuden nähdään tukevan valmistumisen etenemistä, nopeutumista ja sijoittumista työelämään sekä antavan kattavan käsityksen alan eri työtehtävistä. Erilaiset oppijat ja heidän erityiset oppimistarpeensa, sekä erityiset oppimistilanteet, joita alkukartoituksissa mainitaan ovat: Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat

11 Lahjakkaat opiskelijat, joille oppilaitosopiskelu ei tarjoa riittävästi haastetta Erityistä lahjakkuutta osoittavien opiskelijoiden ammattitaitojen kehittäminen Skillstasoiseksi Opiskelijan tarve syventää opintoja Maahanmuuttajat ja heidän tutustuttaminen suomalaiseen työelämään Ammattiosaaminen, johon ei voida tarjota oppimista oppilaitosympäristössä Ulkomaiset työssäoppimiskohteet Opiskelijoiden jatko-opintomahdollisuuksien parantaminen Oppilaitoksen toimintaan ja opetuksen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet Oppilaitoksen toimintaan ja opetuksen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet voidaan nähdä jakautuvan kolmeen eri osa-alueeseen, joita ovat: a) opetuksen integrointi työelämälähtöisyys huomioiden, b) opetussuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö ja c) oppilaitosten yksilölliset tarpeet. Opetuksen integrointi työelämälähtöisyys huomioiden Opetuksen integrointiin liittyvät tavoitteet hankkeilla liittyvät työssäoppimisen lisääminen. Eräässä hankkeessa tavoitteena on nostaa työssäoppimisen laajuus pysyvästi vähintään 24 opintoviikkoon. Joissakin hankkeissa pyritään yleisesti lisäämään työssäoppimista merkittävästi tiettyihin koulutusohjelmittain. Opetuksen integrointi ei kuitenkaan kaikissa hankkeissa keskity vain määrälliseen työssäoppimisen lisäämiseen, vaan huomiota kiinnitetään myös koko opetuksen ja koulutuksen kehittämistä työelämää vastaavaksi ja työelämälähtöiseksi. Opetuksen vastaavuuteen suhteessa työelämään liittyy mm. työpaojen kehittäminen sekä Atto-aineitten osittainen suorittaminen yhdistettynä työssäoppimiseen tai Atto-aineitten kytkeytymistä työelämän tehtäväkokonaisuuksiin. Tämän lisäksi oppilaitoksessa toteutettavaa työssäoppimista kehitetään työelämää vastaavaksi. Yhtenä tavoitteena on myös kannustaa työnantajia laajempaan osallistumiseen työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisessä. Opetussuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö Opetussuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö pitää sisällään tavoitteet opetussuunnitelman kehittämisestä, tarvittavien muutosten tekemisestä oppilaitos,- ja koulutusalakohtaiseen opetussuunnitelmaan sekä uusien tutkinnon perusteiden purkamisesta ja kokoamisesta työelämän tehtäväkokonaisuudet ja työelämälähtöisyyden huomioiden. Tavoitteena on löytää sellaisia ratkaisuja opetussuunnitelmaan, jotka mahdollistavat laajennetun työssäoppimisen. Uusien tutkinnon perusteiden nähdään mahdollistavan opintopolkujen rakentamisen, jotka huomioivat vallinnaisuuden, yksilöllisyyden, työvaltaisuuden ja jouston. Erään hankkeen tavoitteena on edistää uusien ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpanoa. Oppilaitosten yksilölliset tarpeet Joistakin hankkeiden alkukartoituksista nousee esille oppilaitosten yksilöllisiä kehittämistarpeita, joista hankkeelle asetetut tavoitteet nousevat. Tälläisia tavoitteita ovat: Sellaisten vakituisten yhteistyökumppaneiden löytäminen, joiden kanssa työpainotteista tutkintoon tähtäävää koulutusta voidaan toteuttaa. Työpaikkarekisterin kehittäminen Toimintatapojen löytäminen, joiden avulla työssäoppimisjaksot huomioidaan lukusuunnitelmassa.

12 Sosiaalisen median käytön lisääminen opiskelussa ja opetuksessa Niiden toimien kehittäminen, joilla voidaan tukea opettajia Opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen Opinto-ohjaajien/erityisopettajien työelämäjaksojen toteuttaminen Opinto-ohjaajien ja erityisopettajien laajennetun työssäoppimisen ohjaamiseen liittyvien taitojen kehittäminen Koulutuksen verkostoitumisen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Koulutuksen vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Työelämän ja alueellisiin tarpeisiin liittyvät tavoitteet Työelämän tarpeisiin liittyvät tavoitteet liittyvät työelämäyhteistyön tiivistämiseen ja kehittämiseen sekä työelämän tarvitsemaan ohjaukseen ja tukeen. Opettajien ja koulutuksen nähtiin olevan keskeisinä tuen tarjoajina. Alkukartoituksessa nimettyjä tavoitteita liittyen työelämän tarvitsemaan ohjaukseen ja tukeen ovat: Opettajien laajennettu tuki työpaikoille (laajempaa osallistumista työpaikalla tapahtuvaan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen sekä osaamisen arviointiin työpaikkaohjaajien tukena.) Kehitetään niitä toimia, joilla voidaan tukea työpaikkoja, ohjaajia Tuetaan työelämän tarpeista lähtevää, monialaisia ja saavutettavia koulutuspalveluja, jotka ovat myös joustavia ja laadukkaita Koulutetaan työssäoppimisen kehittämiseen osallistuvien opettajien ja työelämän edustajien ohjaustaitoja Kehitetään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimisen toimintamalleja Tuetaan työpaikkaohjaajia antamaan nykyistä henkilökohtaisempaa ohjausta Työssäoppimisenvalmentaja kokeilu Ammatillisten ohjaajien liittäminen työssäoppimisprosessiin Alkukartoituksissa mainitaan muutamia alueellisia tarpeita, kuten alueen yritysten osaamistarpeiden parempi huomioinen sekä työssäoppimalla perustyövoiman saaminen työmarkkinoille. Valmiuksia toimia yrittäjänä halutaan myös edistää. Malleihin ja menetelmiin liittyvät tavoitteet Useat mainitut toimintamallit liittyvät laajennetun työssäoppimisen suorittamiseen sekä yksilöllisen opintopolun mahdollistamiseen, jolla saada osaavia ammattilaisia työelämään ja jatko-opintoihin. Alkukartoituksista nousevia malleihin liittyviä tavoitteita ovat: Luoda toimintamalli, joka mahdollistaa laajennetun työssäoppimisen kautta opiskelijoiden henkilökohtaisten oppimispolkujen luomisen. Kehitetään yksilöllisiä oppimispolkuja yhteistyössä työelämän kanssa Jatkokehitetään malleja laajennettujen ja yksilöllisten työssäoppimispolkujen toteutuksiin Luodaan sopivat toimintamallit ja käytännön yhteistyömallit työssäoppimisen toteuttamiseen työpaikkojen kanssa Luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet yksilölliseen työelämälähtöiseen opiskeluun ja kehitetään joustavia polkuja työpainotteiseen opiskeluun Kehitetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamalleja, jotka mahdollistavat koulutuksen ja työn vuorottelun ja tukevat koko tutkinnon suorittamista Luodaan toimintamallit ja kehitetään työvälineet laajennetun työssäoppimisen toteutukselle 4-6 perustutkinnossa Luodaan pysyvät toimintatavat kansallisen laajennetun työssäoppimisen verkoston kanssa Etsitään malleja, jotka mahdollistavat ryhmien työssäoppimisen laajentamisen Kehitetään erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukemisen malleja työssäoppimisessa

13 Erilaisten toimintamallien lisäksi alkukartoituksissa mainitaan tavoitteita menetelmien ja toimintatapojen kehittämisestä, jotka tukevat laajennettua työssäoppimista. Yksilöllisten opintopolkujen luominen erilaisille oppijoille ei poista oppilaiden tarvitsemaa ohjauksen tarvetta. Erilaisille oppijoille ja heidän tukemiseensa liittyviä tavoitteita ovat: Yksilöllisten polkujen rakentamisen tuki (Opot, ERVAT, TOP-valmentaja) Pedagogisten menetelmien ja työvälineiden kehittäminen opiskelijat oppimispolkujen tukemiseksi (hops) Tarvittaevien hops muutosten tekeminen Edistetään käytännöllisesti orientoituneiden, erityisen ohjauksen tai tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tutkinnon suorittamista Etsitään työssäoppimispaikkoja, joissa on tarjolla haasteellisia tehtäviä oppijoille Muita tavoitteita, joita hankkeet ovat asettaneet liittyen menetelmien ja toimintatapojen kehittämiseen ovat: Hankitaan tietoa laajennetun työssäoppimisen soveltuvuudesta, selvitetään käytännön mahdollisuudet, materiaalit ja työvälineet Kehitetään uusia työelämälähtöisiä opetusmenetelmiä Kehitetään avoimia oppimisympäristöjä Kehitetään työpaikkaohjaajien ja opettajien yhteistyötä yhtenäisellä ohjeistuksella ja koulutuksella Vahvistetaan pedagogista osaamista Tehdään työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaamisen kehittämistä yhdessä hankkeeseen sitoutuneiden työelämän organisaatioiden kanssa. Toiminnan muutoksella halutut tulokset ja suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminnan muutoksella halutut tulokset liittyvät yleisesti työssäoppimisen laajentamiseen oppilaitoksissa, opiskelijoiden keskeyttämisten ennaltaehkäisyyn ja vähentymiseen, opiskelijoiden tukemiseen työllistymiseksi sekä ohjauksen kehittämiseen. Hankkeilla halutut tulokset kuitenkin myös poikkeavat toisistaan hieman eri hankkeiden välillä. Hankkeilla on yhteneviä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten työpaikkaohjaajakoulutukset, mutta myös oppilaitos/hankekohtaisia eroavaisuuksia toimenpiteissä on. Tässä on kootusti kunkin hankkeen nimeämät tulokset, joihin he pyrkivät sekä heidän suunnittelemansa toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Helsingin kaupunki, opetusvirasto/ Helsingin palvelualojen oppilaitos & Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Toiminnan muutoksella halutut tulokset Suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Työssäoppimispainotteinen polku edistää maahanmuuttajien ja erityistä tukea Kartoitetaan opinnot, jotka voidaan suorittaa työssäoppimalla tarvitsevien tutkinnon suorittamista sekä muiden käytännöllisesti orientoituneiden, Tehdään kuvaukset työvaltaisista oppimispoluista tekemällä oppivien opiskelijoiden tutkinnon suorittamista Suunnitellaan ja kokeillaan työvaltaisia oppimispolkua eri alojen opiskelijoilla Löytää malleja sekä yksittäisen opiskelijan Koulutetaan työpaikkaohjaajia henkilökohtaisiin opintopolkuihin et- Etsitään aloittain yrityksiä, jotka sitoutu-

14 tä ryhmien työssäoppimisen laajentamiseen. Toiminta lisää työelämäyhteistyötä vat yhteistyöhön laajennetun työssäoppimisen toteutuksessa Tarkennetaan oppilaitos,- ja koulutusalakohtaiseen opetussuunnitelmaan laajennetun työssäoppimisen/työvaltaisen oppimisen opintopolkujen mallit. Vaatetusala Ryhmä suorittaa henkilökohtaisten suunnitelmien mukaisesti valinnaiskurssin laajennettuna työssäopimisena. Osa opiskelijoista suorittaa kesken jääneitä opintojaan laajennetun työssäoppimisen jaksolla Hiusala Suunnitellaan ammatillisten aineiden lisäksi ammattitaitoa täydentävien opintojen (ATTO-aineet) suorittamista laajennetun työssäoppimisen yhteydessä. Hotelli- ravintola ja cateringala Aloitetaan laajennetun työssäoppimisen suunnittelu erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden opintoihin ja verkko-opiskelun käytön mahdollisuus opintojen työvaltaisen opiskelun tukena. Sosiaali- ja terveysala Suunnitellaan ja kirjoitetaan perustutkinnon oppilaitoskohtaiseen toteutussuunnitelmaan työvaltainen oppimispolku suuja hammashoidon koulutusohjelman osalta Työ-Tie Ammattiin (Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia Toiminnan muutoksella halutut tulokset Opiskelijoille syntyy selkeä ja kattava käsitys alan eri työtehtävistä ja henkilökohtaisen sijoittumisen helpottuminen. Ohjaus työpaikoilla on mahdollisimman henkilökohtaista. Työnantajilla on hyvät mahdollisuudet täsmäkoulutukseen perustutkinto-osan loppuvaiheessa. (vrt. nopea rekrytointi) Oppilaitoksen ja työnantajien välisten yhteistyömuotojen tiivistäminen ja edelleen kehittäminen Suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Rakennusalan ja pintakäsittelyalan perustutkinto, n. 8+8 opiskelijaa Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat ja atto-opinnot integroidaan mahdollisuuksien mukaan Pääosa atto-opinnoista toteutetaan jaksokohtaisesti oppilaitoksessa, mutta osa atto-opinnoista on hajautettu kolmelle opiskeluvuodelle Ammatilliset valinnaiset tutkinnonosat linjataan ammatillisten neuvottelukun-

15 Työpaikkaohjaajien koulutus liittyy luontevaksi osaksi työssäoppimisen valvontaa Ammatillisten ohjaajien toimenkuvan laajentaminen tien kanssa ja selvitetään työpaikkakohtaisesti mitä tutkinnonosia työpaikoilla voidaan suorittaa Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, 19 opiskelijaa Pääosa atto-opinnoista jaksokohtaisesti oppilaitoksessa Pääosa atto-opinnoista toteutetaan jaksokohtaisesti oppilaitoksessa, mutta osa atto-opinnoista on hajautettu kolmelle opiskeluvuodelle Ammatilliset valinnaiset tutkinnonosat linjataan ammatillisten neuvottelukuntien kanssa ja selvitetään työpaikkakohtaisesti mitä tutkinnonosia työpaikoilla voidaan suorittaa Laaja TOP, jatkohanke (Kainuun maakunta -kuntayhtymä/kainuun ammattioppilaitos -liikelaitos) Toiminnan muutoksella halutut tulokset Kainuun ammattiopistossa kaikissa koulutusohjelmissa nostetaan työssäoppimisen laajuus pysyvästi vähintään 24 opintoviikkoon. (Projektin toiminnan tuloksena työpaikkaohjaajat ovat sitoutuneita laajempien työssäoppimisjaksojen toteutukseen ja he kokevat, että heitä tuetaan tässä työssä. Ohjaajat osallistuvat aktiivisesti suunnittelutyöhön) Joustavia yksilöllisiä opintopolkuja suunniteltaessa OPOT ja erityisopettajat osaavat tehokkaasti hyödyntää laajennettua työssäoppimista Suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Opettajien laajennettu tuki työpaikoille a) laajennetun topin ohjausresurssi b) Hopsien suunnittelu yhteistyössä työpaikkojen kanssa c) Ohjaajien koulutusta d) Mukana 4-6 työpaikkaohjaajaa laajennetun työssäoppimisen ohjauksen ja verkkotyökalujen käytön kehittämisessä e) Verkostotapaamisia f) Opettajien työelämäjaksot Yksilöllisten polkujen rakentamisen tuki a) TOP-valmentaja: kehitetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen tukimuotoja kokeilemalla ns. TOP-valmentajan käyttöä palvelualalla b) OPT/ERVAT: 2 erityisopettajaa työelämäjaksolle, jakson tavoitteena erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen Kauppa opiskelijan työsalina (Lapin ammattiopisto)

16 Toiminnan muutoksella halutut tulokset Toimiva toimintamalli Opintojen keskeyttämisen vähentyminen Läpäisyasteen nostaminen Työllistyminen alan tehtäviin tutkinnon suorittamisen jälkeen Suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Opettajien laajennettu tuki työpaikkoille (edistetään opettajien aiempaa laajempaa osallistumista työpaikalla tapahtuvaan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen sekä osaamisen arviointiin työpaikkaohjaajien tukena) Yksilöllisten polkujen rakentamisen tuki OPOT, ERVAT ja TOP -valmentaja a) TOP -valmentaja (kehitetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen tukimuotoja) b) Toteutetaan opinto-ohjaajien/erityisopettajien työelämäjaksot (tuotetaan hyviä malleja ohjaamiseen ja nostetaan työpaikkaohjaajien valmiuksia kohdata ja ohjata erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita) Taitavaksi työssä (Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä/mäntän seudun koulutuskeskus Toiminnan muutoksella halutut tulokset Työssäoppiminen merkittävästi vähimmäismäärää laajemmaksi ja yksilöllisemmäksi Ohjauksen monipuolistuminen Yksilölliset opintopolut kaikille Atto-aineiden yhdistäminen ammatillisemmiksi Opetussuunnitelma eläväksi Sulautuvan opetuksen malli (verkko, lähiopetus, työssäoppiminen, pedagogiset menetelmät, integrointi) Yhteisöllisyys yksilöllisyyden rinnalle Suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Koulutukset o Verkkoympäristö (verkko-ohjaukseen kouluttaminen, Wiki, Moodle, Connect pro) o Opettajien tvt-, pedagogisten ja ohjaustaitojen kehittäminen (sosiaalinen media, pedagogiset taidot, yhteisöllinen oppiminen, ongelmaperustainen oppiminen, integrointi) Vertaisoppiminen eri oppilaitosten sekä työelämän ja hanketoimijoiden kesken Yhteistyön tiivistäminen ( kontaktien luominen ja yhteistyön kehittäminen painottuen vuoteen) Opetussuunnitelmatyö Hops- työvälineen kehittäminen Ammattitaitovalmennus Taitavaksi työssä -valmentaen huipulle (tavoitteellinen kilpailuosaaminen osaksi opetussuunnitelmaa) Atto-aineiden kehittäminen opiskeltaviksi työssäoppimisjaksoille Työssäoppimisen laajentaminen yksilöl-

17 lisesti Työelämäyhteistyön laajantaminen mm. mentoroinnin avulla Kehittämisseminaarit Tulosten levittäminen Laajennettu työssäoppimisen kokeilu (Päijät-Hämeen koulutuskonserni/ Koulutuskeskus Salpaus) Toiminnan muutoksella halutut tulokset Erityistä tukea (eri syistä) tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen saatavuuden parantuminen Opiskelijoiden minäkuvan vahvistuminen onnistumisten kautta Opintojen keskeyttämisten ehkäisy Tutkintojen läpäisyasteen parantaminen Yksilöllisten oppimispolkujen toteutuminen Opettajien työelämäosaamisen vahvistaminen Lisäksi eri osahankkeissa olevat muut tulokset Suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Ammattipajan suunnittelu-, kartoitus- ja valmisteluvaihe, toteutusvaihe ja hankkeen päättäminen Työssäoppimispaikkojen kartoitus (kysely, haastattelut) Erityisopettajien työelämäjaksot Työpajatoiminnan, tukiopiskelijan, oppimistehtävien ja täsmäkoulutuksen kokeilut (Liiketalous) Erilaisten toimintamallien kokeilu teollisuusalan opiskelijoiden opinnoissa. Laajennettu työssäoppimisen kokeilu (Salon seudun koulutuskuntayhtymä/salon seudun ammattiopisto) Toiminnan muutoksella halutut tulokset Uudet yhteistyömallit työpaikkojen kanssa Sisäinen ulkoinen tiedotus asiasta paranee Uusi hops-malli ja opiskelijahuollon tukitoimenpiteet Kansallinen yhteistyö laajennetussa työssäoppimisen kokeilun verkostossa Laajennetun työssäoppimisen itsearviointimalli ja vertaisarviointimalli Laajennetun työssäoppimisen jatkosuunnitelma Työelämäyhteyksien parantaminen Lisätään opiskelijan yksilöllisiä valintamahdollisuuksia työelämälähtöiseen opiskeluun Vähentää opintojen keskeytymistä Edistää opiskelijoiden työllistymistä Suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Tietoa laajennetun työssäoppimisen soveltuvuus opiskelijalle Perustetaan yhdysopettajaverkosto ja kootaan opetus- ja ohjaushenkilöryhmä Tiedotetaan projektista Kartoitetaan ja selvitetään osallistujat Suunnitellaan työpaikkaohjaajakoulutus Kartoitetaan tarvittavat ohjaus- ja tukimateriaalit Verkostoidutaan ja osallistutaan kansalliseen, laajennetun työssäoppimisen verkostoon Kartoitetaan ammattillisten opettajien lisäkoulutustarpeet Sovitaan itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista Toimintamallit ja työvälineet toteutukseen Tiedotetaan opiskelijoita osallistumismahdollisuudesta Tehdään opetussuunnitelmiin ja hopsei-

18 hin liittyvät toimenpiteet Valmistellaan työssäoppimiset työpaikkojen kanssa Selvitetään ja toteutetaan verkko-ohjaus ja opetus mahdollisuudet Valmistetaan ohjaus ja tukimateriaalit (opiskelijat, työpaikat) Järjestetään TOP tilaisuuksia Organisoidaan opiskelijahuoltoon tarvittavat toimenpiteet Kehitetään työssäoppimispaikkarekisteriä winhaan Toteutetaan opettajien lisäkoulutus Toimintamallien vakiinnuttaminen ja levittäminen Tehdään jatkosuunnitelma laajennetun top:n vakiinnuttamiseksi Tehdään itsearviointi hankkeesta Tehdään vertaisarviointi Tehdään kehittämissuunnitelma aikatauluineen jatkosuunnitelman toteuttamiseksi Vantaan kaupunki/ Vantaan ammattiopisto Varia Toiminnan muutoksella halutut tulokset Opiskelumotivaation säilyminen Opiskelijoiden keskeyttämisen väheneminen Opiskelijoiden erilaisten tarpeiden huomioonottaminen opetuksen sisällön ja tukitoimenpiteiden osalta Laajennetun työssäoppimisjaksojen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan Opiskelijoiden valmistuminen määräajassa Hyvien ammatillaisten valmistuminen Opiskelijoiden parempi työllistyminen toimialan eri työtehtäviin Työelämäyhteistyön tiivistyminen Yritysten parempi työvoiman saanti erityisosaamista vaativiin tehtäviin Suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Osallistuville opetusaloille muodostetaan projektiryhmä, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. Oppilaitoksen hankeryhmän puheenjohtajana on projektikoordinaattori Valitaan kultakin opetusalalta henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan laajennettu työssäoppiminen. Sovitaan, mitkä teoriajaksot suoritetaan työssäoppien ja miten se käytännössä tapahtuu. Tehdään yhteistyösopimukset hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa. Sovitaan opiseklijoiden ohjaukseen liittyvästä työnhaosta työpaikan ja oppilaitoksen välillä Tehdään tarvittavat muutokset oppilaitoksen toteutussuunnitelmiin mm. työssäoppimisen ohjauksessa ja ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa Järjestetään koulutusta ja muuta tukea työpaikkaohjaajille työpaikalla tapahtu-

19 vaan oppimisen ohjaukseen Kerätään tietoa hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien kokemuksista Suunnitellaan kauden jatkohanketta Laajennetun työssäoppimisen kokeilu (Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä/ylä-savon ammattiopisto) Toiminnan muutoksella halutut tulokset Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen erilaiset toteuttamismallit uusien tutkinnon perusteiden linjausten mukaisesti Osaavaa työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin ja hyvät valmiudet jatko-opintoihin Lisääntynyt kaksois- ja kolmoistutkintojen määrällisesti Erityisopiskelijoiden parempi työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ko.alojen opettajien osaamisen ajantasaistaminen ja työelämäyhteyksien kehittäminen Saada heikosti opinnoissaan menestyvät opiskelijat ja erityisopiskelijat sijoittumaan työelämään Saada yrityksiltä selkeät työtehtäväkuvaukset Suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Toteutetaan yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja Mahdollistetaan kaksois- ja kolmoistutkintojen suorittaminen ja tuetaan oppimista Lisätään työssäoppimisen määrää (60-100ov) Ko. alojen opettajien työelämäjaksot (alan ja työpaikan ydinosaamisen kartoittaminen ja omaksuminen) Virtuaaliyrityksen perustaminen ja siinä toimiminen Hyvin menestyville opiskelijoille järjestetään haasteellisia työssäoppimispaikkoja, laajempaa osaamista (tuetaan ammattialaan liittyvissä asioissa ja jatko-opintomahdollisuuksissa) Atto-aineiden integrointi Integroidaan teoreettisia opintoja työssäoppimiseen ja työsaleissa tapahtuvaan oppimiseen (esim. oikeiden asiakirjojen teko työpaikalle/äidinkieli, työelämänpelisäännöt/yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, asiakaspalvelu vieraalla kielellä/kielet) Arvioinnin selkeyttäminen/osaamisen mittaaminen integroiduissa aineissa Opettajille selkeytetään sähköisen median käyttöä (ohjaushenkilö käytössä) Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen (työssäoppimisen palautejärjestelmään perehdyttäminen) Työpaikkaohjaajakoulutuksen vieminen opettajan mukana työpaikalle

20 Metalliala Yritysyhteistyön kehittäminen työtoimintojen muodossa Teorian integrointi metallialalla työsalissa Elintarvikeala Opiskelijat lähtevät ensimmäisen vuoden aikana työssäoppimaan yrityksiin ns. Kurkistusjaksolle Oppilaitoksen sisäisen työssäoppimisen lisääminen Yritystoiminnan pienimuotoinen toimintamallin luominen Hankkeiden toiminnan ja tulosten mittaaminen Toiminnan ja tulosten mittaaminen ja kuvaaminen, siten, että muutos on arvioitavissa Määrällinen tulosten mittaaminen ja kuvaaminen Työssäoppimisen toteutuminen Työssäoppimisen toteutumisen määrällisissä mittareissa näkyy sekä opiskelijoiden että opettajien työelämäjaksot. Opettajien työssäoppimisen toteutumista mitataan määrällisesti seuraamalla työssäoppimisviikkojen lukumäärää. Opiskelijoiden laajennetun työssäoppimisjakson keskeinen tapa mitata määrällisesti tuloksia, on seurata keskeyttäneiden määrää ja verrata sitä aikaisempiin keskeytyslukuihin sekä seurata valmistuneiden määrää. Nämä korreloivat yhdessä läpäisyasteen nousemisen tuloksen kanssa. Toisena keskeisenä määrällisen mittaamisen kohteena on seurata opiskelijoiden toteutuneita työssäoppimisviikkojen määrää sekä laajennettuun työssäoppimiseen osallistuneiden opiskeljoiden määrää. Hankkeissa voidaan verrata hankkeeseen osallistuneiden opiskelijoiden läpäisy-, opintojen keskeytymis- ja työllistymisprosentteja koko oppilaitoksen tulokseen sekä tutkinnoittain tai koulutusaloittain niihin opiskelijoihin, jotka eivät ole mukana laajennetun työssäoppimisen kokeilussa. Määrällistä työssäoppimisen viikkojen määrien toteutuminen kirjataan joissakin hankkeissa HOPSiin ja niiden toteutumista seurataan HOPSien pohjalta. Opiskelijoiden opintojen edistymistä arvioidaan myös seuraamalla ammattiosaamisen näytöstä saatavia arvosanoja. Mitattavana osa-alueena on myös opiskelupaikkakunnan ulkopuolelle ja ulkomaille sijaitseviin työssäoppimispaikkohin hakeutuvien opiskelijoiden määrän seuraaminen ja jaksojen toteutuminen. Oppilaitoksen toimintaan liittyvät mittarit Muita mittareita, joilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan ovat työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen erilaisten toteuttamismallien lukumäärä ja työssäoppimiseen integroitujen teoreettisten opintojen lukumäärä. Mitattavana tuloksena oppilaitoksen toiminnassa nähdään koulutustarjonnan laajeneminen sekä kaksois ja kolmoistutkintojen lisääntyminen ja suorittaminen määräajassa. Monipuolisten uusien oppimisympäristöjen kehittyminen kuvaavat

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus Valtionavustus Dno 290/422/2009 12.10.2009 ( TP3, rakennusalan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

MYÖTÄTUULESSA - toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen

MYÖTÄTUULESSA - toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen MYÖTÄTUULESSA - toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen Uudistuva ammatillinen koulutus - työelämälähtöisiä toimintamalleja Hyvä muutos kuljettaa eteenpäin! Koulutusjohtaja Maarit Kuosa, Koulutuskeskus

Lisätiedot

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus LAATUA LAIVALLA Laadunhallinta nyt ja kohti vuotta 2020 29.-31.8.2011 Laki 630/1998 ja 631/1998, asetus

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Musiikkialan perustutkinto

Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Taulukossa datanomiopiskelijan peruspolku, johon sisältyy 24 ov työssäoppimista. Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös peruspolussa oma HOPS. Palvelutehtävissä toimiminen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot