Helli-liikelaitoksen johtokunta Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen vuonna /4/401/4010/2012

Transkriptio

1 Helli-liikelaitoksen johtokunta Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen vuonna /4/401/4010/2012 Helli 30 Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden alle 25 vuoden ikäraja poistui vuoden 2010 alusta alkaen. Ikärajan poisto toteutettiin muuttamalla kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 10 :n viittaussäännöstä sekä työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 6 :n ja toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 10 :n seuraamuksia koskevia säännöksiä siten, että kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen seuraamukset ovat samanlaiset sekä 25 vuotta täyttäneille että alle 25-vuotiaille. Aiemmin kuntouttavan työtoiminnan kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä aiheutuvat seuraamukset ovat koskeneet vain alle 25-vuotiaita henkilöitä. Ikärajan poiston myötä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitetut akti vointiedellytykset täyttävät, kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäyty vät tai sen keskeyttävät 25 vuotta täyttäneet henkilöt menettävät oi keuden työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä tai kes keyttämisestä lukien tai heidän toimeentulotuen perusosaansa voi daan alentaa enintään 20 prosentilla enintään kaksi kuukautta ker rallaan. Toistuvasta kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä voidaan li säksi asettaa työssäolovelvoite tai alentaa toimeentulotuen perus osaa enintään 40 prosentilla. Toimeentulotuen perusosan alentami nen voidaan toteuttaa edellyttäen, että se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa ei kä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle 25 vuotta täyttäneelle henkilöl le, jolle on laadittu työnhakusuunnitelma, tulee kuntouttavasta työtoi minnasta annetun lain 3 :n 2 momentin nojalla laatia aktivointisuun nitelma, kun hän on saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päiväl tä tai 500 työttömyyspäivärahapäivän täytyttyä työmarkkinatukea vä hintään 180 päivältä taikka henkilön pääasiallisena toimeentulona on viimeisen 12 kuukauden aikana ollut työttömyyden johdosta mak settu toimeentulotuki. Aktivointisuunnitelman laatii työ- ja elinkeino toimisto ja kunta yhdessä työttömän henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelmaan tulee sisällyttää asiakkaan tarpeen mukaisia työ- ja elinkeinohallin non ja/tai kunnan järjestämiä palveluja ja toimenpiteitä. Aktivointi suunnitelmaa laadittaessa asiakkaan palvelutarve tulee kartoittaa huolellisesti. Palvelujen ja toimenpiteiden tarvetta tulisi arvioida ja suunnitella henkilön elämänhallinnan lisäämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Kuntouttavaa työtoimintaa tulee kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 8 :n mukaan si sällyttää aktivointisuunnitelmaan, jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei asiakkaalle voida viimeistään kolmen

2 kuukauden kuluessa tar jota työtä tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Kuntouttavan työ toiminta on kuitenkin toissijainen toimenpide työ- ja elinkeinohallin non työllistymistoimenpiteisiin ja palveluihin nähden. Kuntouttava työtoiminta ei voi toissijaisena toimenpiteenä korvata työnhakusuun nitelman mukaisia ensisijaisia toimenpiteitä. Kuntouttavan työtoiminnan alkaessa tai sen aikana tulee selvittää henkilön työ- ja toimintaky ky ja järjestää hänelle hänen tarvitsemansa hoito ja kuntoutus elä mänhallinnan lisäämiseksi, toimintakyvyn vahvistamiseksi ja työllisty misen edistämiseksi. Kuntouttava työtoiminta tulisi järjestää siten, että se vastaa sisällöltään kunkin osallistujan yksilöllisiä tarpeita. Si sällön kehittäminen edellyttää sekä asiakkaan riittävää ohjausta ja tukemista että riittävän mielekkäiden, tavoitehakuisten työtoiminta paikkojen järjestämistä. Mielekkäällä, hyvin järjestetyllä ja oikea-ai kaisella kuntouttavalla työtoiminnalla on mahdollista motivoida asia kasta osallistumaan ja kannustaa jatkamaan työelämässä sekä pa rantaa hänen elämänhallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan työttömyys turvalain 10 luvun 6 :n 2 momentin nojalla ylläpitokorvausta niiltä päiviltä, joina hän tosiasiallisesti osallistuu kuntouttavaan työtoimin taan. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle puolestaan maksetaan toimeentulotuesta annetun lain 10 a :n nojalla julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 10 luvun 3 :ssä tarkoitetun ylläpitokorvauksen suuruinen toiminta raha osallistumispäivää kohti. Vuonna 2012 ylläpitokorvaus on 9 / toimintapäivä ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Kunnille maksetaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 :n nojalla kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvausta 10,09 jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta henkilöstä järjestettyä toi mintapäivää kohden. Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella kuntouttavan työtoiminnan organisoiminen ja kehittä minen on Helli -liikelaitoksen vastuulla. Työmarkkinatuen kuntaosuuksien kehitys vuosina Syksyllä 2009 seutuvaliokunta asetti tavoitteeksi työmarkkinatuen kuntaosuuden puolittumi sen vuonna Helmikuussa 2010 realistiseksi tavoitteeksi ase tettiin työmarkkinatuen kuntaosuuden pieneneminen kolmanneksella vuoden 2010 aikana. Työmarkkinatuen kuntaosuuden saajat keskimäärin kuukausittain vuosina : Kesälahti Kitee Tohmajärvi yht

3 Työmarkkinatuen kuntaosuudet vuosina , : Kesälahti Kitee Tohmajärvi yht Vuoden 2010 ja 2011 tilastojen perusteella työskentelyn voidaan arvioida olleen seutuvalio kunnan asettaman tavoitteen mukaista, vaikkakin kuntien välillä on eroja ja alueellisia haasteita. Vuoden 2012 talousarvion mukaiset työmarkkinatuen kuntaosuu det: Kesälahti Kitee Tohmajärvi yht Työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettiin al kaen 100 /kk. Lisäksi etuuksiin tehtiin indeksikorotus, joten perus päiväraha nousi yhteensä noin 120 /kk. Täysi työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen. Tästä valtiovallan päättämästä korotuk sesta johtuen työmarkkinatuen kuntaosuuksia on ollut vaikea arvioi da vuodelle 2012 suhteessa kuntien antamiin talousarviotavoitteisiin ja alueen työllisyystilanteeseen. Seutuvaliokunnan asettaman tavoitteen toteuttamiseksi Keski-Karjalan työvoiman palvelu keskukseen palkattiin määräaikainen palveluohjaaja ajalle Palveluohjaajan tehtävänä on ollut mm. koota työllistämispalveluiden verkostoja ja kehittää uusia yhteistyö muotoja ja työtapoja, etsiä ja koota kuntouttavan työtoiminnan yh teistyökumppaneita, valmistella kumppanuussopimuksia sekä ohjata kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Palveluohjaajan työpanos toi minnan kehittämisessä ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on ol lut ensiarvoisen tärkeää tavoitteiden toteuttamiseksi. Helli-liikelaitos on ostanut kuntouttavaa työtoimintaa asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla Honkalampisäätiöltä, jolta ostettavan kuntouttavan työtoiminnan päi vähinnat vaihtelevat riippuen ryhmä-, yksilö- ja työvalmennuksen määrästä ja sisällöstä. Lisäksi Helli-liikelaitos on ostanut kuntoutta vaa työtoimintaa kumppanuussopimuksilla eri yhdistyksiltä. Kuntout tavaa työtoimintaa on toteutettu myös yhteistyössä kuntien eri hallin tokuntien sekä Helli-liikelaitoksen eri palvelualueiden kanssa. Yhdis tyksille, kuntien hallintokunnille sekä liikelaitoksen palvelualueille on maksettu kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10 /toiminta päivä.

4 Vuonna 2011 kesälahtelaisille asiakkaille hankittiin kuntouttavan työtoiminnan palveluja yh teensä eurolla, kiteeläisille eurolla ja tohmajärveläisille eurolla. TYPKE-hanke kehittämistyön mahdollistajana Vuodesta 2010 lähtien Helli -liikelaitos on ollut mukana TYPKE -hankkeessa, jonka tavoittee na on työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois-Karjalassa. Hanke on tukenut Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen kuntouttavan työtoi minnan kehittämistä ja mahdollistanut henkilöstön monipuolisen kouluttautumisen. Helli-liikelaitoksen TYPKE-hankkeen kautta saa ma rahoitusosuus vuosille on yhteensä , josta vuo delle 2012 henkilöstökustannuksiin kohdennettavaa rahoitusosuutta on jäljellä Syksystä 2011 lähtien TYPKE- hankkeen painopisteenä on ollut tukea yhteistoiminta-alueella tapahtuvan oman kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä ja suunnit telua. Kehittämistyössä on keskitytty suunnittelemaan ostopalvelui den rinnalle oman kuntouttavan pajatoiminnan käynnistämistä Ki teelle sekä järjestetty kuntouttavana työtoimintana ATK-ryhmiä Toh majärvellä. Pajatoimintaan on löydetty sopivat tilat Kiteen kaupungilta. Toiminnan käynnistäminen ja oh jaaminen vaatii vastuullisen työntekijän työpanosta sekä investointe ja. Investoinnit pajatoiminnan käynnistämiseksi olisivat noin euroa sisältäen välttämättömiä kaluste-, materiaali- ja laitteistohan kintoja. Vuositasolla toimintakuluja muodostuisi henkilöstökuluista noin , kiinteistön vuokrasta noin 9000 sekä muista toimin takuluista yhteensä noin riippuen toiminnan sisällöis tä ja mahdollisista hankinnoista. Pajatoiminta suunnattaisiin aloitus vaiheessa ensisijaisesti kiteeläisille kuntouttavan työtoiminnan asiak kaille. Jos kuntouttavaan työtoimintaan arvioidaan vuoden 2012 aikana osallistuvan 10 asiakasta/ 215 toimintapäivää /kk, olisi valtion maksama korvaus toiminnasta vuositasolla noin Lisäksi toiminnalla voidaan aikaan saada säästöjä työmarkkinatuen kuntaosuuksista, ja palvelujen ostoja voi taisiin vähentää jopa puoleen nykyisestä. Erikseen huomioitavaa on se, ettei kunnan ole taloudellisesti kannattavaa ostaa asiakkaalle kuntouttavaa työtoimintaa kuin 1-3 päivänä viikossa. Monet asiak kaat hyötyisivät kuntouttavasta työtoiminnasta viitenä päivänä viikos sa, minkä omana toimintana järjestettävä pajatoiminta mahdollistai si. Palvelujen ja tuotteiden myynnillä olisi myös mahdollista saada toimintatuottoa. Tarvittavat toimenpiteet kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseksi ja työmarkkinatuen kunta osuuksien alentamiseksi 1. Kuntouttavan työtoiminnan ostaminen asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla ja/tai kump panuussopimuksilla eri järjestöiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä, joil le maksetaan korvauksena 10 /toteutunut toimintapäivä.

5 2. Kuntouttavan työtoiminnan ostaminen kuntien hallintokunnilta ja Helli-liikelaitoksen eri pal velualueilta, joille maksetaan korvauksena 10 /toteutunut toiminta päivä. 3. Pajatoiminnan käynnistäminen Helli-liikelaitoksen omana toimintana Kiteellä alkaen. Aloitusvaiheessa pajatoiminta palvelee ensisijaisesti kiteeläi siä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. 4. Määräaikaisen palveluohjaajan palkkaaminen Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskuk seen ajalle Palveluohjaajan työpanosta voidaan kohdentaa nykyisten tehtävien lisäksi pajatoiminnan käynnistämiseen ja vastuullisena ohjaajana toimimiseen. Aikuisso siaalityön henkilöstöresursseja on Rääkkylän irtautumisen sekä Helli -liikelaitokselle asetettujen säästötavoitteiden vuoksi vähennetty, jo ten palveluohjaajan tekemää asiakastyötä ei nykyisillä henkilöstöre sursseilla voida jakaa muille työntekijöille odottaen palvelutason säi lyvän tai kehitystyön jatkuvan. Palveluohjaajan työpanosta on koh dennettu vuoden 2011 aikana erityisesti Tohmajärvelle ja Kesälah delle. Vuoden 2012 talousarvioon on varattu määrärahaa palveluohjaajan palkkakustannuksiin ko ko vuodelle, vaikka palveluohjaajan määräaikainen työsuhde on päättymässä maaliskuun lopussa. Näin ollen lisämäärärahaa palve luohjaajan palkkaamiseen ei tarvita. Huomioitavaa on, että Helli-liikelaitoksen TYPKE-hankkeen kautta saama vuoden 2012 ra hoitusosuus riittää käytännössä kattamaan palveluohjaajan palkka kustannukset alkaen. 5. Palveluohjaajan, kuntien työllisyyssihteereiden sekä muiden työvoiman palvelukeskuksen ja TE-toimiston toimijoiden tehostettu systemaattinen yhteistyö, jotta työnhakijoiden palvelupolut ovat katkeamattomia. Päätösehdotus Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen johtokunta päättää, että vuonna kuntouttavaa työtoimintaa ostetaan asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla ja/tai kumppanuussopimuksilla eri järjestöiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä, joille maksetaan korvauksena 10 /toteutunut toimintapäivä. 2. kuntouttavaa työtoimintaa ostetaan kuntien hallintokunnilta ja Helli-liikelaitoksen eri palvelualueita, joille maksetaan korvauksena 10 /toteutunut toimintapäivä. 3. työpajatoiminta käynnistetään Helli-liikelaitoksen omana toimintana alkaen 4. Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen palveluohjaajan virka täytetään määräaikaisesti ajalle Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.